RUNOILIJA AURA NURMEN LÄHTÖRUUTU ON TYÖVÄENLUOKASSA 8/2020 LOKAKUU | VOIMA.FI
kansallisteatteri.fi/turvallisesti-kansallisteatterissa KJELL WESTÖ RIKINKELTAI NEN TAIVAS MAURI KUNNAS KOIRAMÄEN SUOMEN HISTORIA DELTA VENUS THE BETTY SHOW ASTA HONKAMAA – SINI PESONEN ELÄMÄNVOIMA THOMAS BERNHARD / MARTIN CRIMP VANHAT MESTARIT JA MAALAUSTAIDE LISÄÄ DRAAMAA ELÄMÄÄN KIRSI PORKKA – MARINA MEINANDER TUOHTUMUS VK MICHAEL BARAN HITLER JA BLONDI SN JUHA JOKELA DOSENTIT TURVALLISESTI KANSALLISTEATTERISSA! SN KAIKKI ÄIDISTÄNI SAMUEL ADAMSONIN NÄYTELMÄ PEDRO ALMODÓVARIN ELOKUVAN POHJALTA SN SN SN OP VK EM SUURI NÄYTTÄMÖ VALLILAN KANSALLISTEATTERI OMAPOHJA EMMA SN VK EM OP
kansallisteatteri.fi/turvallisesti-kansallisteatterissa KJELL WESTÖ RIKINKELTAI NEN TAIVAS MAURI KUNNAS KOIRAMÄEN SUOMEN HISTORIA DELTA VENUS THE BETTY SHOW ASTA HONKAMAA – SINI PESONEN ELÄMÄNVOIMA THOMAS BERNHARD / MARTIN CRIMP VANHAT MESTARIT JA MAALAUSTAIDE LISÄÄ DRAAMAA ELÄMÄÄN KIRSI PORKKA – MARINA MEINANDER TUOHTUMUS VK MICHAEL BARAN HITLER JA BLONDI SN JUHA JOKELA DOSENTIT TURVALLISESTI KANSALLISTEATTERISSA! SN KAIKKI ÄIDISTÄNI SAMUEL ADAMSONIN NÄYTELMÄ PEDRO ALMODÓVARIN ELOKUVAN POHJALTA SN SN SN OP VK EM SUURI NÄYTTÄMÖ VALLILAN KANSALLISTEATTERI OMAPOHJA EMMA SN VK EM OP TAKSVÄRKKI-KAMPANJA 2020–2021 ”Syrjintä on iso ongelma. Me nuoret voimme muuttaa ihmisten ajattelutapoja.” Salin, 15, Nepal ”Meidän pitää muuttaa yhteiskunnan epäkohtia. Olemalla aktiivisia voimme muuttaa asioita.” Ishika, 15, Nepal TAKSVÄRKISSÄ NUORET MUUTTAVAT MAAILMAA TYÖPAJAT NUORILLE Innosta nuoria vaikuttamaan yhdenvertaisuuden puolesta. Tilaa Taksvärkin maksuttomat työpajat kouluun tai nuorisotilalle. MATERIAALIT GLOBAALIKASVATUKSEEN Oppituntitehtävät ja menetelmäoppaat tukevat lapsen oikeuksien ja kehityskysymysten käsittelyä sekä mediakasvatusta. TAKSVÄRKKI ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA Järjestä Taksvärkkipäivä ja puolusta nuorten oikeuksia globaalisti. Taksvärkkikeräyksen tuotolla nepalilaiset oppilaskunnat jatkavat työtään syrjivien rakenteiden purkamiseksi. www.taksvarkki.fi/nepal Keräyslupa RA/2020/389 MATERIAALIT GLOBAALIKASVATUKSEEN TAKSVÄRKKI ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA TYÖPAJAT NUORILLE
100 2025 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai 044 238 5109 T-PAIDAT Antti Kalakivi PERINTÖ 35 € + POSTIKULUT Maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graf? tikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 25 € SIS. POSTIKULUT Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainos puolestaan auttaa huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja. Kirja kerää yhteen Voimassa ilmestyneitä vastamainoksia ja niihin liittyviä artikkeleita. Pure Waste -paidat ovat 85% puuvillaa, 15% polyesteriä ja 100% kierrätystä. Ne on valmistettu vaateteollisuuden hukkamateriaalista. Jokaista paitaa kohden säästyy 2700 litraa vettä. VOIMAKAUPPA 15 € SIS. POSTIKULUT JA MUITA VASTAMAINOKSIA SUOMI RADALLA Dokumentti kertoo tarinan suomalaisen katutaideja graf? tikulttuurin kehityksestä kaduilta gallerioihin. Elokuva esittelee tekijöiden ideologiaa, erilaisia näkemyksiä ja kohtaloita muuttuvassa yhteiskunnassa. Ohjaus: Jay Kowski & Tiina Hiekkaranta. DVD 20 € SIS. POSTIKULUT 29,90 € SIS. POSTIKULUT 25 € + POSTIKULUT 26,90 € SIS. POSTIKULUT 29 € + POSTIKULUT 26,90 € SIS. POSTIKULUT Kaisu Tervonen (toim.) 13 KATSELUASENTOA Televisio on entistä vähemmän kansakunnan yhteinen rituaali ja entistä enemmän jokaisen yksityinen tunneelämys. Esseekokoelma tarkastelee kolmestatoista vinkkelistä miltä televisio tuntuu. Kirjoittajat: Suvi Auvinen, Carmen Baltzar, Saara Hannus, Iida So? a Hirvonen, Silvia Hosseini, Ville Hämäläinen, Veikka Lahtinen, Sini Mononen, Pontus Purokuru, Tytti Rantanen, Marianne Savallampi ja Janne Siironen. Laura Gustafsson & Terike Haapoja MUSEUM OF NONHUMANITY Museum of Nonhumanity is the catalogue for a full-size touring museum that approaches animalization as a nexus that connects xenophobia, sexism, racism, transphobia, and the abuse of nature and other animals. Suvi Auvinen LIHAN LOPPU Mitä syömme huomenna? Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta yksi on tullut jäädäkseen: kasvissyönti. Lihantuotannon päästöjen vuoksi kasvissyöntiin siirtyminen saattaa olla jopa väistämätöntä. Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru MIKÄ LIBERALISMIA VAIVAA? Liberalistinen kapitalismi on hallinnut länsimaissa vuosikymmenet, mutta nyt se on kriisissä. Ajankohtainen teos valottaa hallitsevan länsimaisen aatteen murenemista ja pohtii mitä voi tulla sen jälkeen. Juho Toiskallio GRAFFITI WRAITTERIN KÄSIKIRJA Wraitterin käsikirja opastaa graf? tin tekemisen saloihin tarvikkeista toteutukseen ja dokumentointiin. Kirja esittelee graf? tin matkan 1960-luvun New Yorkista tämän päivän Suomeen.
100 2025 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai 044 238 5109 T-PAIDAT Antti Kalakivi PERINTÖ 35 € + POSTIKULUT Maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graf? tikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 25 € SIS. POSTIKULUT Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainos puolestaan auttaa huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja. Kirja kerää yhteen Voimassa ilmestyneitä vastamainoksia ja niihin liittyviä artikkeleita. Pure Waste -paidat ovat 85% puuvillaa, 15% polyesteriä ja 100% kierrätystä. Ne on valmistettu vaateteollisuuden hukkamateriaalista. Jokaista paitaa kohden säästyy 2700 litraa vettä. VOIMAKAUPPA 15 € SIS. POSTIKULUT JA MUITA VASTAMAINOKSIA SUOMI RADALLA Dokumentti kertoo tarinan suomalaisen katutaideja graf? tikulttuurin kehityksestä kaduilta gallerioihin. Elokuva esittelee tekijöiden ideologiaa, erilaisia näkemyksiä ja kohtaloita muuttuvassa yhteiskunnassa. Ohjaus: Jay Kowski & Tiina Hiekkaranta. DVD 20 € SIS. POSTIKULUT 29,90 € SIS. POSTIKULUT 25 € + POSTIKULUT 26,90 € SIS. POSTIKULUT 29 € + POSTIKULUT 26,90 € SIS. POSTIKULUT Kaisu Tervonen (toim.) 13 KATSELUASENTOA Televisio on entistä vähemmän kansakunnan yhteinen rituaali ja entistä enemmän jokaisen yksityinen tunneelämys. Esseekokoelma tarkastelee kolmestatoista vinkkelistä miltä televisio tuntuu. Kirjoittajat: Suvi Auvinen, Carmen Baltzar, Saara Hannus, Iida So? a Hirvonen, Silvia Hosseini, Ville Hämäläinen, Veikka Lahtinen, Sini Mononen, Pontus Purokuru, Tytti Rantanen, Marianne Savallampi ja Janne Siironen. Laura Gustafsson & Terike Haapoja MUSEUM OF NONHUMANITY Museum of Nonhumanity is the catalogue for a full-size touring museum that approaches animalization as a nexus that connects xenophobia, sexism, racism, transphobia, and the abuse of nature and other animals. Suvi Auvinen LIHAN LOPPU Mitä syömme huomenna? Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta yksi on tullut jäädäkseen: kasvissyönti. Lihantuotannon päästöjen vuoksi kasvissyöntiin siirtyminen saattaa olla jopa väistämätöntä. Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru MIKÄ LIBERALISMIA VAIVAA? Liberalistinen kapitalismi on hallinnut länsimaissa vuosikymmenet, mutta nyt se on kriisissä. Ajankohtainen teos valottaa hallitsevan länsimaisen aatteen murenemista ja pohtii mitä voi tulla sen jälkeen. Juho Toiskallio GRAFFITI WRAITTERIN KÄSIKIRJA Wraitterin käsikirja opastaa graf? tin tekemisen saloihin tarvikkeista toteutukseen ja dokumentointiin. Kirja esittelee graf? tin matkan 1960-luvun New Yorkista tämän päivän Suomeen.
LOK AKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS YUVAL NOAH HARARI Sapiens-ilmiö jatkuu nyt myös sarjakuvana! Uutuusteoksessa Sapiens – Ihmis kun nan synty (suom. Jaa na IsoMarkku) kirjailija Yuval Noah Harari astuu itse näyttämölle yhdessä veljentyttärensä Zoen kanssa ja ryhtyy selvittämään ihmislajin arvoitusta. Älykkään, hauskan ja viihdyttävän teoksen toinen käsikirjoittaja on David Vandermeulen, ja sarjakuvan on luonut tunnettu ranskalaispiirtäjä Daniel Casanave. www.bazarkustannus.fi Historian jännät naiset tutustuttaa voimanaisiin, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan, mutta joista harva on kuullut. Uskomat tomien, kauheiden, törkeiden ja sankarillisten naisten tarinat hykerryttävät ja ällistyttävät. atena.fi MARIA PETTERSSON: HISTORIAN JÄNNÄT NAISET TUOLLAPÄIN ON HIGHWAY YAA GYASI: MAA JA TAIVAS Heikki Herlin kirjoittaa subjektiivisen muotokuvan vuonna 2017 edesmenneestä isästään Niklas Herlinistä. Minkälaiset eväät Niko sai omasta lapsuudestaan, mitä vastaan hän kapinoi, mistä pääsi irti? Ja kuinka pojasta, jolla oli vähintäänkin ongelmallinen isäsuhde, tuli niin hyvä isä? Tuollapäin on highway on henkilökohtainen, analyyttinen teos sukupolvista, sukurasitteista ja perheestä. Herlin yhdistää taidokkaasti suuria linjoja ja pieniä, merkityksellisiä yksityiskohtia. Hän kirjoittaa yhtä terävästi yhteiskunnasta kuin koskettavasti kaipuusta, kun yksi rakas ihminen on poissa. www.teos.fi Gifty on Alabamassa asuvan ghanalaisen perheen tytär. Hänen veljensä, lahjakas urheilija, on kuollut huumeisiin jää tyään kipulääkekoukkuun. Itsetuhoinen äiti on jämähtänyt sängyn pohjalle. Isä on poissa. Gifty opiskelee neurotiedettä Stanfordissa ja syventyy tutkimukseen ratkaistakseen, mikä on kaiken häntä ympäröivän kärsimyksen perusta. Moninkertaisesti palkitun Matkalla kotiin -romaanin tekijän syvällinen ja koskettava muotokuva maahanmuuttajaperheestä. www.otava.fi KIIMA – EROOTTISIA SCIFITARINOITA Koskikiima viettelee varomattoman neidon. Uupunut sotilas etsii nautintoa ja vapautusta vihollisen sylistä. Nautinnon solmut avautuvat. Osuuskumma kustannuksen uusin novelliantologia Kiima yhdistää scifin erotiikkaan ja laittaa fantasian seksuaaliseen fantasiaan. Se vie lukijansa niin keijukuningattaren saleihin kuin kaukaisille planeetoille. Antologiassa on mukana suomalaisen spekulatiivisen fiktion kärkinimiä, kuten Magdalena Hai ja J.S. Meresmaa. Sen ovat toimittaneet Anni Kuu Nupponen ja Artemis Kelosaari. Verkkokauppa: osuuskumma.fi PELAGO Pelagon Commuter-pyörät tekevät pyöräilystä helppoa. Vakiona ergonominen ajoasento, herkät jarrut, luotettavat vaihteet sekä satula, joka muovautuu oman kankun mukaan. Ja ennen kaikkea: tehokkaat napadynamovalot kulkevat aina mukana syksyn hämärtyviin iltoihin. Pelago.fi JENNY OFFILL: ILMASTOJA Kansainvälisen läpimurron kirjallaan Syvien pohdintojen jaosto tehneen Jenny Offillin uutuus on terävä ja karmiva mutta empaattinen kuvaus presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeisestä poliittisesta kaaoksesta. Lyhyissä, päiväkirjamaisissa kappaleissaan Offill kuvailee lopun aikojen merkkejä 2020-luvun Yhdysvalloissa koulutetun newyorkilaisäidin näkökulmasta älykkäästi ja huumorilla. Edeltäjänsä lailla kirjallista kerrontaa uudistava Ilmastoja tiivistää oivaltavan sarkastisesti aikamme hengen. www.gummerus.fi AGIT-PROPIN TARINA Taistolaisuuden nyrkistä utopian lähettilääksi. Sosialistisen Abban huima tarina on sukupolvikokemus läpi vallankumousten vuosikymmenten. Teoksen on kirjoittanut palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Jouko Aaltonen, joka ohjasi Agit-Prop-elokuvan Lauluja utopiasta (2017) yhdessä Peter von Baghin kanssa. Kirjakaupoista ja suoraan kustantajalta: kirjat.finlit.fi Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja Angela Aldebs
LOK AKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS YUVAL NOAH HARARI Sapiens-ilmiö jatkuu nyt myös sarjakuvana! Uutuusteoksessa Sapiens – Ihmis kun nan synty (suom. Jaa na IsoMarkku) kirjailija Yuval Noah Harari astuu itse näyttämölle yhdessä veljentyttärensä Zoen kanssa ja ryhtyy selvittämään ihmislajin arvoitusta. Älykkään, hauskan ja viihdyttävän teoksen toinen käsikirjoittaja on David Vandermeulen, ja sarjakuvan on luonut tunnettu ranskalaispiirtäjä Daniel Casanave. www.bazarkustannus.fi Historian jännät naiset tutustuttaa voimanaisiin, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan, mutta joista harva on kuullut. Uskomat tomien, kauheiden, törkeiden ja sankarillisten naisten tarinat hykerryttävät ja ällistyttävät. atena.fi MARIA PETTERSSON: HISTORIAN JÄNNÄT NAISET TUOLLAPÄIN ON HIGHWAY YAA GYASI: MAA JA TAIVAS Heikki Herlin kirjoittaa subjektiivisen muotokuvan vuonna 2017 edesmenneestä isästään Niklas Herlinistä. Minkälaiset eväät Niko sai omasta lapsuudestaan, mitä vastaan hän kapinoi, mistä pääsi irti? Ja kuinka pojasta, jolla oli vähintäänkin ongelmallinen isäsuhde, tuli niin hyvä isä? Tuollapäin on highway on henkilökohtainen, analyyttinen teos sukupolvista, sukurasitteista ja perheestä. Herlin yhdistää taidokkaasti suuria linjoja ja pieniä, merkityksellisiä yksityiskohtia. Hän kirjoittaa yhtä terävästi yhteiskunnasta kuin koskettavasti kaipuusta, kun yksi rakas ihminen on poissa. www.teos.fi Gifty on Alabamassa asuvan ghanalaisen perheen tytär. Hänen veljensä, lahjakas urheilija, on kuollut huumeisiin jää tyään kipulääkekoukkuun. Itsetuhoinen äiti on jämähtänyt sängyn pohjalle. Isä on poissa. Gifty opiskelee neurotiedettä Stanfordissa ja syventyy tutkimukseen ratkaistakseen, mikä on kaiken häntä ympäröivän kärsimyksen perusta. Moninkertaisesti palkitun Matkalla kotiin -romaanin tekijän syvällinen ja koskettava muotokuva maahanmuuttajaperheestä. www.otava.fi KIIMA – EROOTTISIA SCIFITARINOITA Koskikiima viettelee varomattoman neidon. Uupunut sotilas etsii nautintoa ja vapautusta vihollisen sylistä. Nautinnon solmut avautuvat. Osuuskumma kustannuksen uusin novelliantologia Kiima yhdistää scifin erotiikkaan ja laittaa fantasian seksuaaliseen fantasiaan. Se vie lukijansa niin keijukuningattaren saleihin kuin kaukaisille planeetoille. Antologiassa on mukana suomalaisen spekulatiivisen fiktion kärkinimiä, kuten Magdalena Hai ja J.S. Meresmaa. Sen ovat toimittaneet Anni Kuu Nupponen ja Artemis Kelosaari. Verkkokauppa: osuuskumma.fi PELAGO Pelagon Commuter-pyörät tekevät pyöräilystä helppoa. Vakiona ergonominen ajoasento, herkät jarrut, luotettavat vaihteet sekä satula, joka muovautuu oman kankun mukaan. Ja ennen kaikkea: tehokkaat napadynamovalot kulkevat aina mukana syksyn hämärtyviin iltoihin. Pelago.fi JENNY OFFILL: ILMASTOJA Kansainvälisen läpimurron kirjallaan Syvien pohdintojen jaosto tehneen Jenny Offillin uutuus on terävä ja karmiva mutta empaattinen kuvaus presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeisestä poliittisesta kaaoksesta. Lyhyissä, päiväkirjamaisissa kappaleissaan Offill kuvailee lopun aikojen merkkejä 2020-luvun Yhdysvalloissa koulutetun newyorkilaisäidin näkökulmasta älykkäästi ja huumorilla. Edeltäjänsä lailla kirjallista kerrontaa uudistava Ilmastoja tiivistää oivaltavan sarkastisesti aikamme hengen. www.gummerus.fi AGIT-PROPIN TARINA Taistolaisuuden nyrkistä utopian lähettilääksi. Sosialistisen Abban huima tarina on sukupolvikokemus läpi vallankumousten vuosikymmenten. Teoksen on kirjoittanut palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Jouko Aaltonen, joka ohjasi Agit-Prop-elokuvan Lauluja utopiasta (2017) yhdessä Peter von Baghin kanssa. Kirjakaupoista ja suoraan kustantajalta: kirjat.finlit.fi Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja 30 54 10 Anna Eriksson Ice Cube Angela Aldebs TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Matti Ikonen, Nauska, Pinja Nikki, Iida Simes, Jari Tamminen, Markku Tuhkanen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Kukka-Maria Ahokas, Miika Auvinen, Françoise Bahoken, Sadek Boussena, Elisa Helenius, Ella Horko, Ville Hänninen, Esko Juhola, Fanny Malinen, Cécile Marin, Essi Rajamäki, Tuomas Rantanen, Teemu Silván, Miia Sirén, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/ rekisteriseloste 8 MUUTAMME VIHREÄN KULLAN PAALUKSI UPS BIOGONE BEYOND FOREST UPS BioGone on uusi toimintatapa, jolle on ominaista tehokkuus. Se on lupaus sinulle. Lupaamme muuttaa sinunkin metsäsi paaluksi. 13 Ka ns i: N au sk a MURHAMIESTEN MIELIKIRJAT 36 15 8 / 2020 • 7 5.10.–8.11.2020 VOIMAN TEEMANA on tällä kertaa kirjallisuus. Perinteistä lehtijournalismia ja kirjallisuutta yhdistää sanan voima. Yhä useammin kirjallisen muodon rinnalla sanat elävät puheena – niin äänikirjoina, podcasteina kuin lavarunoutena. Tietokirjailija Ville Hänninen kirjoittaa oivallisesti, miten huhu kirjasta vanhentuneena käyttöliittymänä on ennenaikaista: ”Kirjan lukija ei vain liikuta silmiään alakuloisesti vasemmalta oikealle. Hän koskee ja kokee. Kirja on sen mukaisesti rakennettu kokonaisuus. Ulkoasuun ja kirjankansiin tämä tuo vaatimuksen, joka ei ole uusi, mutta tuntuu nykyajassa yhä oleellisemmalta: lopputuloksen pitää tuntua jossain.” Myös perinteiseen lehtijournalismiin ovat tulleet kuunneltavissakin olevat artikkelit. Voin paljastaa, että Voiman nettisivuille ne saapuvat jo ennen kuin ensi kevään muutto linnut Pohjan perukoille. Silti painetun lehden muoto on meille jatkossakin se rakkain. Internetin rajattomiksi mainostetuista mahdollisuuksista huolimatta journalismin kantamuodossa on ohittamaton voimansa. TAMPEREEN YLIOPISTON tiedotusopin dosentti Heikki Hellman toteaa tuoreessa Journalistissa: ”Paperille painettu ja digitaalinen lehti tarjoavat maailmasta kaksi aivan erilaista kokonaiskuvaa. Digitaalisessa uutisvirrassa luetaan yksittäisiä juttuja, joista jokainen houkuttelee nimenomaan otsikolla, koska vain se näkyy. Juttujen paino arvo hahmottuu lukijalle vaikeasti. Järjestys on kompromissi luetuimmista ja toimituksen tärkeimmiksi katsomista aiheista, mutta siihen vaikuttavat myös lukijan omat valinnat, personointi. Vaikka etusivulta voi edetä lehden ’osastoille’, ani harva mobiili lukija niin tekee.” TÄYTTÄESSÄ ÄN VIIME VUONNA 20 vuotta Voima käsitteli sivuillaan ja järjestämässään juhlaseminaarissa journalismin tulevaisuutta. Yhdessä artikkeleista journalisti ja mediatutkija Pasi Kivioja luonnehtii printtimediaa verkkomediaa yleissivistävämmäksi. Hänen mukaansa printin lukemisesta on tullut eräänlainen ylellisyystuote, eliitin luksusta. Journalismin keskeinen haaste on pitää tulevaisuudessakin huolta siitä, ettei sisällön laatu, laaja-alaisuus ja analyyttisyys jää vain eliitin etuoikeudeksi. Laatujournalismi tarvitsee lukijansa myös eliitin ulkopuolelta, eikä saatavuus saa olla vain rahasta kiinni. Digitaalisen median sisältöä ei saa jättää algoritmien ja klikkien ohjailtavaksi, eikä printtimediaa kannata jättää sivustakatsojan rooliin. Elinvoimainen journalismi, kuten demokratiakin, tarvitsee moniäänisyyttä. Suomalainen lehdistö on jo uhkaavalla tavalla keskittynyt harvoihin käsiin. Pienempiä lehtiä lopetetaan tai ne muuttuvat – Vihreän Langan tapaan – puhtaasti markkinointivälineiksi. LA ATUJOURNALISMI on Yleisradiota lukuunottamatta mainostulojen varassa. Kaupallisen median julistama sota Ylen nettijournalismia vastaan ei ratkaise lehtitalojen talousongelmia. Pitää ymmärtää, että median monimuotoisuus edellyttää julkisen vallan, yksityisen pääoman ja lukijoiden tukea turvaamaan laadukkaan journalismin tuottamisen edellytykset. Muissa Pohjoismaissa valtion tuki moniarvoisen lehdistön elinvoimaisuudelle on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. SANANVAPAUTEEN ja demokratiaan kohdistuvat uhat tunnistetaan, kun niiden takana ovat valtioiden itsevaltaiset johtajat tai diktaattorit. Niin sanotussa vapaassa maailmassa uhkana on, että mahdollisuus moniääniseen yhteiskunnalliseen keskusteluun jää markkinavoimien puristuksessa marginaaliin. TEEMU MATINPURO vt. päätoimittaja Sananjalkojen juurilla Pääkirjoitus Pi nja N ikk i Kirja-alan muuttuvat tuulet
8 • 8 / 2020 Uutiset Mistä viimeksi lukemastasi kirjasta olet pitänyt? TEKSTI JA KUVAT ELISA HELENIUS Mielipide JIM MCWHIRR , 47 Helsinki ” Jane Austenin romaani Mansfield Park (suomeksi Kasvattitytön tarina) oli tosi hyvä. Kyseessä on ehkä paras lukemani Austenin romaani, koska se oli syvällisin.” ELIAS KOIVU , 21 Hämeenlinna ” J. R. R. Tolkienin Silmarillion-kirjasta, sillä tykkään Tolkienin kerrontatyylistä ja siitä, miten hän rakentaa kuvitteellisen maailman.” IINA KONTTINEN , 26 Helsinki ” Ari Antikaisen, Risto Rinteen ja Leena Kosken Kasvatussosiologia-kirjasta, sillä aloitin juuri kasvatustieteen opinnot Helsingin yliopistossa ja kyseessä on ensimmäinen yliopiston kirjastosta lainaamani teos. Se on hyvä perusteos kasvatustieteen opintoihin.” NATALIA SAUKKONEN , 30 Helsinki ” Mandelbrotin ja Hudsonin Huonosti käyttäytyvät osakkeet -sijoituskirjasta, koska se on värikkäästi kirjoitettu teos matemaatikoista ja rahoituksen alan tutkijoista.” S YYSKUUSSA ensi-iltaan tulleessa Tapaus X -luentoesityksessä kuvataan Taideyliopistossa mahdollisesti tapahtunutta seksuaalista häirintää. Dokumentaarisuudestaan huolimatta esityksessä vältellään huolellisesti paljastamasta tapahtumien henkilöitä ja tarkkaa paikkaa. Tapaus X :n perusteella asian selvittely hallinnossa on ilmeisen epäonnistunut. Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki myöntää Voimalle lähettämässään sähköpostivastauksessa, että yliopistossa on viime vuosina käsitelty muutamia häirintätapauksia. Hänen mukaansa myös käsittelytavan tärkeyteen on havahduttu. ”Arvoimme omaa toimintaamme jatkuvasti ja esimerkiksi kuluneen vuoden aikana olemme päivittäneet ohjeistustamme ja luoneet yliopiston eettiset periaatteet, jotka otetaan käyttöön tänä syksynä. Jatkamme myös vuoropuhelua opetusja tutkimushenkilöstön kanssa periaatteiden vaikutuksesta arkiseen toimintaan”, kirjoittaa Perkiömäki. Tapaus X :n on toteuttanut kokeellisista esitystaiteestaan tunnettu Ida Ho -ryhmä. Työryhmän jäsen Irene Kajon mukaan esitys kuvaa, miten instituution on hienoista periaatteistaan huolimatta käytännössä vaikea tunnistaa ja tunnustaa hyväksikäyttöä ja itsemääräämisoikeuden loukkauksia. ”Ajattelemme, että esitystaide voi omalla tavallaan lisätä ymmärrystä siitä, miten hyvää tarkoittava byrokraattinen koneisto jauhaa inhimillisen kokemuksen näkymättömiin”, Kajo selittää. Hänen mukaansa esitys vahvistaa sitä havaintoa, että seksuaalisen häirinnän käsittely on erityisen vaikeaa juuri taideinstituutioi den piirissä. ”Taiteen suojakaapu tuntuu vaikeuttavan sen tulkitsemista, mikä on oikein ja väärin. Jos vielä vääriä tekoja tekevä edustaa asiantuntija-auktoriteettia, on erityisen vaikea sanoa, ettei joku teokseen, opetukseen tai tutkimukseen liittyvä toimintatapa tai vallankäyttömuoto ole ok. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus olla kokematta väkivaltaa myös taidetta tehdessään.” Tapaus X – erään prosessin läpileikkaus Taide yliopistossa on nähtävillä 8.10. klo 18.30 Kalliolan kansalaisopistossa, Sturenkatu 11, Helsinki. Varaukset: idaidahoho@gmail.com . Pidempi juttu esityksestä löytyy Voiman nettilehdestä. Luentoesitys peilaa seksuaalista häirintää Taideyliopistossa TEKSTI TUOMAS RANTANEN TEKSTI JA KUVA ELISA HELENIUS Kulttuurilehtien galleria avattiin Kaapelitehtaalla H ELSINGIN Ruoholahdessa sijaistevalla Kaapelitehtaalla aukesi lokakuun alussa Konttori: kahvilabaari, infopiste ja myymälä. Sen katossa odottaa rullattuna iso valkokangas. Rakenteilla on vielä pieni esiintymislava. Kahvilan pöytinä toimivat taideteosten kuljetuslaatikot. Tilan yläkerrasta löyty oleskelutila ja Kultti ry:n eli kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton lehtigalleria. Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus. ”Tämä on niin iso talo, ettemme ehkä ole olleet aiemmin kovin kävijäystävällisiä", Kaapelitehtaan toimitusjohtaja Kai Huotari kertoo. "Nyt yritämme tulla ihmisten lähelle. Täällä voi kysyä henkilökunnalta, missä päin on jokin tanssitunti tai esitys. Ei ole pakko ostaa mitään, voi vain hengailla tai tavata muita kaapelilaisia tai kävijöitä.” KULTTI RY:N toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö hehkuttaa: ”Olemme erittäin iloisia tästä ratkaisusta! Konttorissa kävijä voi ostaa kahvilasta latten ja haahuilla toiseen kerrokseen istumaan nojatuolille ja selaamaan lehtiä”. Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama toteaa: ”On todella hyvä idea, että lehtiä on täällä ilmaiseksi ja potentiaa lisesti hyvällä paikalla. Tämä idea on kopioitavissa muuallekin. Harva tietää, kuinka paljon Suomessa ilmestyy erilaisia kulttuurija mielipidelehtiä.” Konttori on auki maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9–19, keskiviikkoisin ja perjan taisin klo 9–21 ja lauantaisin klo 11–18. Sun nuntaisin suljettu. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki Rehtorin mukaan käytäntöjä yritetään parantaa. Uudessa Konttori-kahvilassa tarjotaan muutakin kuin lattea. Kaapelitehtaan Kai Huotari, Kultti ry:n Heiinä Ylisirniö ja Nuoren Voiman Vesa Rantama kuvattuna Konttorin ulkopuolella olevan Thierry Noirin seinämaalauksen edessä.
8 / 2020 • 9 TEKSTI MATTI IKONEN KUVA ELLA HORKO/ ELOKAPINA Kristittyjen Elokapina vaatii rakastamaan myös teoissa L UOMAKUNTA on uhattuna, siksi ympäristöliike Elokapinan yhteyteen perustettiin kesällä Kristittyjen Elokapina, joka kutsuu kristittyjä toimimaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Elokapina vaatii hallitusta kertomaan totuuden ilmastohätätilasta ja toimimaan nyt, jotta ilmastoneutraalius saavutetaan 2025. He nojaavat Raamattuun: ”Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa (1. Joh. 3:18).” Yksi liikkeen aktiiveista, teologian opiskelija ja Helsingin hiippakuntavaltuutettu Arttu Lindroth, 27, liittyi helmikuussa Elokapinaan. Ahdistus pahenevasta ilmastokriisistä oli Lindrothille liikkellepaneva voima. ”Päätin kirkolliskokousvaalien jälkeen ryhtyä toimimaan jossain ympäristöjärjestössä. Elokapinan vaatimukset ovat tiukkoja ja keskittyvät vaatimaan systeemin tasolla ja nopeasti tapahtuvia päätöksiä. Koin että Elokapina on tosissaan. On tärkeää, että toiminnan mahdollisuus on jokaiselle tarjolla. Se antaa toivoa.” Perehdytyksessä hän sai kuulla Ison Britannian Christian Climate Actionista (CCA), joka on osa kansainvälistä elokapinaliikettä, Extinction Rebellionia. CCA muistuttaa, että kristityt ovat keskeisessä roolissa ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Toimintaa on Britannian ja Suomen lisäksi myös Belgiassa, Saksassa, Australiassa ja Sveitsissä. Uusi ympäristötoiminnan muoto vaikuttaa levinneen protestanttisten ja reformoitujen kirkkojen alueella. Toisaalta XR-ryhmiä on perustettu juutalaisille, muslimeille ja buddhalaisillekin. Luterilaisessa Suomessa tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan lisäksi myös kirkon toimintaan. Evankelisluterilainen kirkko omistaa 8 000 rakennusta ja 168 000 hehtaaria metsää. Se on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. KRISTINUSKON ERI TULKINNOISSA painotetaan valtavan erilaisia asioita. Kristilliseksi itsensä nimeämä poliitikko voi kiistää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Raamatusta voi poimia perusteluja niin anarkismille kuin äärikonservatiivisuudellekin. Lindroth ei näe kansalaistottelemattomuuden ja kristillisyyden välillä ristiriitaa, päinvastoin: ”Evankeliumeissa kerrotaan miten Jeesus toimi: kaatoi rahanvaihtajien pöydät, oli rebel ja kansalaistottelematon. Jeesus myös paransi sapattina ja rikkoi näin juutalaista lakia. Uskon, että hyvää kuuluu tehdä, vaikka joku yhteiskunnallinen sääntö sitä estäisikin.” Kansalaistottelematon on valmis kohtaamaan maallisen lain seuraukset. Lindroth oli Helsinki Pride -viikolla liimattuna näyteikkunaan H&M:n pikamuotia ja pinkkipesua kritisoineessa mielenilmauksessa viiden toverinsa kanssa. ”Näyteikkunassa oli mukava olla, kun kadun toisella puolella oli mielenosoitus tukena. Meidät irrotettiin ja poliisi vei putkaan Kisahallille, mutta emme saaneet edes sakkoja. Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta, kun olin poliisin kanssa tekemisissä. ” Kiinniotettuna Lindroth lauloi virttä Jumalan armosta. ”Meitä oli kolme samassa putkassa. Olimme muutaman minuutin yhdessä ennen kuin meidät vietiin erikseen kuultaviksi. Ennätin Amazing Gracen ensimmäisen säkeistön veisata siinä yksin ollessa”, Lindroth muistelee. Papiksi opiskeleva Lindroth on valmis myös lokaan ja kyseenalaistamiseen. Turvapaikkamielenosoituksessa niskuroinnista sakot saanut pappi herätti keskustelua kirkon piirissä, ja pappien tekemiä rikoksia on listattu Helsingin Sanomissa. Lindroth on huolissaan aktivismin luoman maineen vaikutuksista työn saantiin tulevaisuudessa, mutta: ”Teen sitä mikä on oikein ja periaatteiden mukaista. Tällä tavalla seuraan Jeesuksen sanomaa: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” Syyskapina ja sen kapinakeskus Senaatin torilla 1.–7.10. Iso mielenilmaus ”Hätäjarru tus” Helsingissä Rautatientorilta 3.10 klo 13. Ilmastomessu Temppeliaukion kirkossa 25.10. Elokapina eli Extinction Rebellion julistaa Suomessa Syyskapinan hallituksen passiivisuutta vastaan. Kristittyjen Elokapina järjestää lokakuussa ilmastomessun Temppeliaukion kirkossa. Karstein Volle Näyteikkunassa poseerannut Arttu Lindroth tovereineen sai kyydin putkaan. ”TEEN SITÄ MIKÄ ON OIKEIN JA PERIAATTEIDEN MUKAISTA.”
10 • 8 / 2020 Tanssija Angela Aldebsin isovanhemmat muistavat, miten Damaskoksessa käytiin joka ilta leffassa tai konsertissa. Näistä ajoista ovat vain rauniot jäljellä. TEKSTI ILONA IIDA SIMES KUVA MIIA SIRÉN L APSENA 2000-luvun alussa Angela Aldebs tykkäsi popmusiikista. Hän tanssi fanittamiensa laulajien Britney Spearsin ja Shakiran hittien tahtiin. Kotimaa Syyria oli köyhä valtio presidentti Bašar al-Assadin vallan alla, mutta ei elämä oikeastaan ollut hullumpaa. Kansalaiset, joiden kulttuuriset ja uskonnolliset taustat olivat hyvin erilaisia, tulivat kohtalaisen hyvin juttuun. Jotkut hyväosaisemmat, kuten Aldebsin perhe, tapasivat matkustella Libanonissa, jossa elämä tuntui ylellisemmältä. Angela Aldebs on tanssitaiteilija, jolle on järjestynyt Artists at Risk eli taiteilijoiden turvakaupunkiohjelman kautta hommia muun muassa Suomen Kansallisteatteriin. Viime keväänä työt katkesivat ikävästi koronaepide mian aiheuttamiin rajoituksiin, mutta tänä syksynä Aldebs on työskennellyt muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa. SY YRIAN AR ABITASAVALTA on Lähi-idän valtio, jonka sijainti on kautta historian tuonut sille suuria kulttuurisia rikkauksia. Syyrian naapureita ovat pohjoisesta myötäpäivään lukien Turkki, Irak, Jordania, Israel ja Libanon. Syyrian rannikolta länteen Välimerellä sijaitsee Kyproksen saarivaltio. Kansaa alkoi 2000-luvulla yhä enemmän tympiä presidentin tapa keskittää valtaa itselleen. Bašar al-Assad oli noussut kummallisesti valtaan yksinvaltiaan elkeitä esittäneen isänsä Hafiz al-Assadin kuoleman jälkeen. Ihan noin vaan pojan nimitys ei ollut onnistunut, vaan Syyrian parlamentti oli joutunut muuttamaan perustuslakia. Vuonna 2010 arabimaiden yli löivät vallankumouksellisten protestien aallot. Kuten pitkin Lähi-itää, Syyriassa kansa lähti kaduille demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Mutta Syyriassa mielenosoituksista käynnistyi katastrofaalinen tapahtumaketju, joka näkyy myös tämän päivän Euroopassa: sota. Syyrian sota ja sitä edeltävät konfliktit eivät Aldebsin mielestä ei ole ollenkaan monimutkaisia juttuja: ”Hänen (presidentti al-Assadin) isänsä oli ensin presidenttinä kolmen vuosikymmenen ajan, ja nyt poika on hallinnut jo kaksi vuosikymmentä. He keskittivät valtaa itselleen. Pitkään aikaan Syyrian kansalta ei ole kysytty mitään.” Lopulta kansa valitsi sen ainoan mahdollisen tien vaikuttamiseen: mielenosoitukset. Tästä presidentti al-Assad suuttui ja alkoi tappaa omia kansalaisiaan. SA M A LL A KUITENKIN Syy riaan oli pesiytynyt toinen uhka, islamistinen terroristijärjestö Isis. Pikakertaus sen historiaan: 1970-luvulla Afganistanin sodassa Yhdysvallat ja Iso-Britannia kouluttivat mujahidin-joukkoja eli islamistisia afgaanitaistelijoita Neuvostoliittoa vastaan. Näistä sotureista muodostui 1980-luvulla al-Qaida-terroristijärjestö. Vuonna 2013 al-Qaidasta irrottautui Isis, joka julisti vuotta myöhemmin perustaneensa islamilaisen kalifaatin Irakiin ja Syyriaan. Syyrian sodassa kansan enemmistö, miljoonat ihmiset, eivät valinneet puoltaan näiden kahden hirviön, itsevaltaisen presidentin ja Isisin, välillä. He jäivät näiden väliin. Syyriasta on lähtenyt ulkomaille lähes Suomen asukasluvun verran pakolaisia, ainakin 5,6 miljoonaa. Suurin osa pakolaisista on tällä hetkellä Syyrian naapurimaissa. 19 miljoonasta syyrialaisesta suuri osa asuu tuhoutuneen kotinsa ulkopuolella. Angela Aldebs on huomannut, ettei tärkein pointti aina ole ulkomaalaisille selvä asia: ”Sota ei ollut syyrialaisten vika.” Aldebsin mielestä Syyrian kansa ajettiin mahdottomiin pattitilanteisiin. Isisin ja presidentin lisäksi väkivaltaisessa sopassa ovat kiehuneet Syyrian rikkaudet, öljy ja kaasu, ja niitä havittelevat monet ahneet tahot, kuten Venäjä, Yhdysvallat ja hizbollah. ”Monet tekevät sodalla rahaa”, Aldebs kuittaa surullisena. Angela Aldebs Helsingin päärautatieasemalla. Syyrian kulta-aikaa kaipaillen ”KANSA VALITSI SEN AINOAN MAHDOLLISEN TIEN VAIKUTTAMISEEN: MIELENOSOITUKSET. TÄSTÄ PRESIDENTTI SUUTTUI JA ALKOI TAPPAA OMIA KANSALAISIAAN.” Angela Aldebs • S. 1995 Damaskoksessa, Syyrian pääkaupungissa. • Opiskellut farmasian ja tanssitaiteen maisteritutkinnot. • Saapunut Suomeen Artists at Risk ohjel man kautta. • Näytellyt Suomen Kansallisteatterissa Un documented Love esityksessä ja tanssinut Helsingin Kaupunginteatterin, Zodiak – Uuden tanssin keskuksen, PohjoisHelsin gin Bändikoulun ja Teatteri Tuikkeen yhtei sessä Valokeilassa koillinen hankkeessa. • Pitää fyysisestä teatterista ja erityisesti näyttämöllisestä nykytaiteesta. • On taitava kokki ja rakastaa kotimaansa ruokakulttuuria. Hän osaa valmistaa monen ruokalajin illallisia. Artikkeli
8 / 2020 • 11 METSÄJÄTIT MAAILMAN VALTIAINA TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmes tyi marras kuussa 1999. Juttusarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosikymmenen aikana. JO MUINAISINA AIKOINA eli Voima-lehdessä 8/2000 oltiin oraakkeleita. Metsäaktivisti Annina Käppi kirjoitti otsikolla ”Suomalaista metsäbisnestä” mitä se ”touhuaa Kaakkois-Aasiassa”. Käppi raportoi UPM-Kymmenen ostaneen indonesialaiselta April-yhtiöltä Changshun paperitehtaan. ”Tehtaan käyttämä sellu on Aprilin Riapulpin sellutehtaalta, joka valmistaa sellua avohakkaamalla Riaun maakunnan sademetsiä Sumatran saarella Indonesiassa.” Yhtiön avohakkuilla tuhoamiin metsiin oli ollut käyttöoikeus myös paikallisilla yhteisöillä. ”Aprilin tapauksessa kiistat ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin”, kertoi Käppi. Tuhoja eivät aiheuttaneet vain avohakkuut, vaan myös istutukset. Sumatran hakkuuaukeilla alettiin kasvattaa akaasiaa. Kehno idea: ”Vierasperäisen akaasian plantaasi-istutukset eivät korvaa sademetsää elinympäristönä.” ARTIKKELIN LOPUKSI KERROTTIIN , että aktivistit järjestävät Helsingissä maaoikeuksia ja metsien käyttöä käsittelevän seminaarin. Ympäristöjärjestöt, mukana Annina Käppi, ovat vuosikausia puhuneet Suomessa ja maailmalla suurten metsäyhtiöiden aiheuttamista tuhoista. Onko tilanne nyt parempi ja ovatko jätit ottaneet opikseen, eivätkä tuhoa tältä katsoen eksoottisia luonnonvaroja? ”Vaikkeivät suomalaiset sademetsäsellua enää ostakaan, suomalaisen metsäklusterin perintönä Indonesiassa myllyt jauhavat edelleen”, Käppi päivittää. ”Ratkaisemattomat maakiistat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat vieläkin arkipäivää. Uutena asiana on nyt huomattu, että hakkuisiin päätyneiden suosademetsien ilmastopäästöt ovat valtavia jopa maailman mittakaavassa.” INDONESIASSA TOUHUSI JO vuonna 2000 paljon härmäläisiä. ”Toinen suomalainen metsäjätti, Stora Enso omistaa 60 % indonesialaisesta plantaasiyhtiöstä Finnantara Intigasta”, Annina Käppi kirjoitti. Hän jatkoi kertomalla miten firman aiheuttamista ongelmista suurimmat liittyvät maaoikeuksiin. Paikallisia yhteisöjä painostettiin. Metsäjätti-elokuva on Suomen katsotuimpia. Siinä Metsäjätti-yhtiö irtisanoo porukkaa Suomessa. Ihan niin kuin UPM-jätti aikoo pian tehdä. Suomessa on kalliimpaa touhuta kuin ulkomailla. Metsäjättien öykkäröinti kotimaassa ja viidakoissa ei ole fiktiota: ”Perinteisten metsäjättien rinnalle on vuosien saatossa tullut muitakin suomalaisia”, Käppi kertoo nyt, vuonna 2020. ”Nesteen biodiesel jatkaa Indonesian sademetsien tuhoamista.” Aldebs ymmärtää kuitenkin niitäkin syyrialaisia, jotka valitsivat puolensa ja liittyivät taistelijoihin. Väkivalta synnyttää silmitöntä väkivaltaa ja lisää koston kierrettä: ”Ei kukaan voi tajuta miltä tuntuu, jos ovelle koputetaan ja omia perheenjäseniä ammutaan. Jos silminnäkijä sitten tarttuu aseeseen, se on ihan ymmärrettävää. Se on väärin, mutta ymmärrän sen silti.” VAIKKA SYYRIAN SODAN toisessa pääosassa on ollut islamistinen Isis, valtaosa syyrialaisista ei ole ollut kovinkaan näkyvästi uskonnollista. Syyria on ollut monien eri kansallisuuksien ja uskontojen sulatusuuni. Sen asukkaista nykyään 60 % on sunnimuslimeja ja loput ovat alaviitteja, ortodoksisia ja katolisia kristittyjä, druuseja ja monien muiden uskontojen harjoittajia. Angela Aldebsin vanhemmat ovat syntyneet vuonna 1967, eli he eivät ole kokeneet aikaa jolloin al-Assadit eivät ole olleet vallassa. Sen sijaan Aldebsin äidinäiti ehti elää hurjaa ja vapaata nuoruutta ennen al-Assadien valtakautta. Hän oli kotoisin pienestä kylästä Etelä-Syyriasta. 16-vuotiaana hän karkasi kotoa Damaskokseen, rakastui valitsemaansa mieheen, ja ”monen vuoden upean rakkaustarinan jälkeen” nämä avioituivat. Aldebs on kuullut minkälaista Syyriassa oli ennen, 1900-luvun ”kultaisina vuosina”, kuten vanhat ihmiset muistelevat aikaa ennen isäal-Assadin valtaannousua. ”Damaskoksessa oli elokuvateatteri joka kadunkulmassa. Ihmiset kävivät iltaisin elokuvissa, teatterissa ja konserteissa.” Kun yksinvaltainen Hafiz al-Assad nousi valtaan, huvielämä ja kulttuuririennot katosivat. Tilalle tuli moskeijoita ja kirkkoja. KÖYHÄN KANSAN aatehuumeena uskonto vahvisti diktaattorin valtaa, eikä suinkaan kritisoinut sitä. ”Varmasti uskominen tuo monelle paremman olon, mutta uskonnot erottavat ihmisiä”, Aldebs pohtii. Diktatuuri hyötyy hajanaisesta kansakunnasta, eivätkä eri poteroihin jumittuneet uskovaiset saa vallankumousta aikaiseksi. ”Kaikkien pitäisi yhdessä kamppailla ihmisoikeuksien ja paremman elämän puolesta.” Aldebsin mukaan syyrialaisten pakolaisten enemmistö ei ole kovinkaan uskovaista porukkaa. Monet heistä, joilla on ollut mahdollisuus tai rohkeutta lähteä ulkomaille, ovat lähteneet, mutta uskonnollisimmat ihmiset ovat jääneet Syyriaan, koska heillä ei ole uskallusta lähteä. Nykyinen presidentti on isänsä tapaan uskonnolliselta taustaltaan maltillinen alaviitti. Mutta hänkin on alkanut korostaa uskonnon tärkeyttä, Aldebs on huomannut: ”Jos haluaa kontrolloida kansaa ja pysyä vallassa pitkään, pitää saada kansa uskomaan, että näin asioiden pitää olla. Uskonoppineilla on paljon valtaa. Al-Assadin hallinto tietää, että jos joku iso imaami tai kristitty pappi sanoo jotain, ihmiset tottelevat. Erityisesti köyhät ja oppimattomat ihmiset.” KORONAPANDEMIA huolestuttaa Aldebsia hyvin paljon. Syyrialaiset ovat vaarassa sekä kotimaassaan että ulkomaisilla pakolaisleireillä. Koronaepidemiaa pitäisi torjua niin, että samalla maailma muuttuisi paremmaksi. Aldebsin mielestä epidemiassa on näkynyt pieniä valonpilkahduksiakin. Kansojen on ollut pakko ottaa toisensa huomioon, ja maailma onkin alkanut näyttää yllättävän pieneltä: ”Ihmisten kaikkialla täytyy ymmärtää, että me olemme kaikki yhdessä tässä maailmassa. Ettei kansakuntien välillä oikeastaan ole kuiluja, vaan me olemme samaa porukkaa.”, Aldebs sanoo toiveikkaasti. Hän kertoo oudosta kohtaamisesta Helsingin metrossa: ”Eräs mies kysyi minulta vihaisella äänellä englanniksi, että mistä olen. Minua harmitti kysymys, ja vastasin ’Espanjasta’. Sitten hänen sävynsä muuttui: ’Anteeksi kauheasti! Oletkin Euroopasta! Luulin, että olet jostain ulkopuolelta.’ Mitä ihmettä hän oikein tarkoitti? Voi miten typerää!”, Aldebs ihmettelee edelleen selvästi loukkaantuneena. Rasismiin tottuu. ”Rasisteja on kaikkialla, Syyriassakin”, Aldebs toteaa. Ja lisää, että jos ihmiset ymmärtävät, miten sisimmässämme olemme kaikki samanlaisia, rasismi loppuu siihen. Stora Enson ostamaa ja Metsähallituksen hakkaamaa vanhaa metsää Suomen Lapista. G ree np eac e, W ikim ed ia C om m on s
12 • 8 / 2020 Kulttuurihäirintä Vihreän kullan maa Suomessa on totuttu käymään metsäpankissa, mutta vähitellen tämän pitäisi loppua. Luonto ei yksinkertaisesti kestä harjoitettua metsänhoitoa. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA ”S UOMI ELÄ Ä metsästä”, sanotaan. Tämä voi pitää paikkansa, jos tarkastelemme väitettä esimerkiksi sotien jälkeisen metsäteollisuuden ja viime vuosina heränneen biotalouskeskustelun näkökulmasta. Kannattaa kuitenkin kysyä myös, kuinka metsä elää Suomessa. Samalla voi kysyä, latistuuko suomalaisten erityiseksi kehuttu luontosuhde kuvitelmaksi. ”Erityinen” voi toki tarkoittaa monia asioita. Monet pitävät luontoa ensisijaisesti raaka-ainevarastona. ”Suomessa elää laajana näkemys, että luonto tulee kesyttää, järjestää ja haravoida”, toteaa ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomen metsävastaava Matti Liimatainen. ”En sitten tiedä, kuvaako se suomalaisten vai valtion suhdetta metsään”, hän aprikoi. METSIEN KÄSITTELYN TAVAT ovat muuttuneet aikojen saatossa. Nykyään vallalla olevat käytänteet ovat pitkälti perua sotien jälkeisen jälleenrakennuksen, sotakorvausten ja teollistumisen tarpeista. Tuolloin siirryttiin vähitellen tehometsätalouteen ja avohakkuista muodostui maan tapa. Avohakkuulla tarkoitetaan sitä, että osana niin sanottua jaksollista metsänkasvatusta tietyltä alueelta kaadetaan kaikki tai lähes kaikki puut. Avohakkuuta seuraavat istutukset puolestaan tuottavat hyvin monotonista puupeltoa ja yksipuolista metsäluontoa. Suomessa laki säätelee metsänomistajan velvollisuuksia hoitaa metsää, ja vuosikymmenien ajan metsänomistajilta on käytännössä edellytetty avohakkuita. Avohakkuita on perusteltu sillä, että niiden avulla pystytään hyödyntämään puiden nopeimman kasvun vaihe tehokkaasti ja näin saadaan irti metsästä mahdollisimman paljon puuta. Avohakkuita kohtaan on kuitenkin esitetty järjestelmällisesti perusteltua kritiikkiä. Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen tuoreessa tutkimuksessa esitetään, että meidän tulisi luopua avohakkuista pääasiallisena tapana käsitellä metsää. Land Use Policy -tiedejulkaisussa ilmestynyt artikkeli perustelee, että myyntitulojen, ilmastohyödyn ja eliöille sekä ihmisille tärkeän monipuolisen ympäristön tarpeet huomioiden tulisi suosia jatkuvan kasvatuksen periaatetta. Jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämää ja puita kaadetaan eri aikoina. Menetelmä on käytössä noin viidessä prosentissa Suomen metsistä. SUOMESSA SUHDETTA metsään määrittävät hyvin paljon metsäteollisuuden tarpeet. Puheet vihreän kullan maasta eivät ole tuulesta tempaistuja. Taustalla vaikuttaa perusajatus, että metsä on lähtökohtaisesti metsäteollisuuden raaka-ainetta, ja että metsäpankista voi tehdä käytännössä rajattomasti nostoja. Vaikka metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä, on alan työpaikkojen määrä pudonnut automaation ja suurempien yksiköiden myötä. Elokuussa UPM ilmoitti sulkevansa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä. 2000-luvulla Suomessa on suljettu toistakymmentä paperitehdasta. ”Markkinat ovat syklisiä”, Matti Liimatainen toteaa. ”Kapasiteettia tulee ja menee. Koko ajan avataan uusia tehtaita ja kehitetään vanhoja niin että puun käyttö vaan siirtyy paikasta toiseen. Nyt hakkuumäärät ovat tulossa vähän alas vuoden 2018 huipputasosta, mutta edelleen taso on monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta liian korkea.” Parhaillaan Suomeen on suunnitteilla useita jättimäisiä biotaloustehtaita. Käytännössä kyse on edelleen sellun keittämisestä, eikä Suomen metsien kasvu millään riitä kaikkien suunniteltujen tehtaiden tarpeisiin. Metsän määrätietoinen hyödyntäminen Suomessa ei kuitenkaan ole uutta. Sen historia ulottuu vuosisatojen taakse. Kaskeamista on harjoitettu laajoilla alueilla kauan, ja tervanpolton vaikutukset metsiin 1600–1800-luvuilla olivat valtavia. Sittemmin tahti on kuitenkin kiihtynyt ja tekniikka kehittynyt. ”Suurin ongelma on, ettei vanhoja luonnontilaisia metsiä ole suojeltu ja niitä hakataan edelleen. Suojelualueita on ylipäätään liian vähän, ja avohakkuut ja ojitukset ovat liian raskaita.” Kovakouraisuus näkyy esimerkiksi siinä, kuinka Metsähallitus on hakannut vanhaa metsää Kainuussa niin kutsutun Vienan reitin varrelta. Se on historiallinen reitti Vienan Karjalaan, jota kulki aikoinaan myös Elias Lönnrot matkoillaan Kalevalan runoja keräämään. Historialliset ja luontoarvot eivät ole painaneet vaakakupissa metsän säästämiseksi. METSÄSUHDETTAMME avaavassa Metsä meidän jälkeemme -kirjassa (Like, TietoFinlandia 2019) todetaan, että 2000-luvulla metsätalouden käytössä olevista metsistä yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala on vähentynyt yli 40 prosenttia. Alle kahdeksan prosenttia Suomen metsäalasta on suojeltu, ja luonnontilaiseksi määriteltävissä oleva metsä kattaa muutaman prosentin maamme pinta-alasta. Suomi on hyötynyt rahallisesti metsistä, mutta sillä on ollut hintansa. Metsämme ovat muuttuneet tyystin. Joka kolmannen uhanalaisen tai kadonneen metsälajin kohtalo on seurausta sotien jälkeisistä hakkuista. Metsähallitus perustettiin vuonna 1859, koska viranomaiset olivat huolestuneita metsien häviämisen tahdista. Nykyään tämä maaja metsä talousministeriön alaisuuteen kuuluva valtion liikelaitos hallinnoi valtion omistamia maaja vesialueita, jotka kattavat noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Yksi liikelaitoksen tehtävistä on hakata metsää. Vuonna 2019 valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta nosti Metsähallituksen vuotuista tulostavoitetta 149 miljoonaan euroon. Tuottotavoite on kasvanut vuosikymmenessä lähes sadalla miljoonalla eurolla. METSÄTALOUDEN VAIKUTUKSET suomalaiseen maisemaan ovat moninaisempia kuin hakkuuraiskioita ja tasaisissa riveissä loputtomasti jatkuvia puupetoja tarkastelemalla voi huomata. Suomen pinta-alasta jopa kolmannes on suota, josta noin puolet on ojitettu. Soita on ojitettu peltojen ja turpeen noston takia, mutta myös metsittäminen mielessä. Soiden kuivattamiseksi kaivettujen metsäojien yhteenlasketuksi pituudeksi arvioidaan noin 1,3–1,4 miljoonaa kilometriä. Pituus vastaa muutamaa edestakaista matkaa Kuuhun, ja riittäisivät ojat kiertämään Maapallonkin yli 30 kertaa. ”Suomessa on valtava määrä turhia metsäojia”, Liimatainen sanoo. ”Niitä tehtäessä kuviteltiin, että soiden ojittaminen on järkevä ratkaisu.” Usein ratkaisu on osoittautunut kaikkea muuta kuin järkeväksi. Maaja metsätalousministeriön alainen Metsäntutkimuslaitos arvioi, että Suomessa on ojitettu turhaan jopa 830 000 hehtaaria suota. Mittakaava on häkellyttävä, etenkin kun sitä vertaa suojeltujen soiden noin 800 000 hehtaarin kokonaismäärään. Soiden turve on myös massiivinen hiilivarasto, ja kuivaamisen myötä tuo hiili vapautuu ilmakehään. Samalla turvemaiden ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin niitä rehevöittämään. Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ympäristökeskus Syken tutkimuksissa on havaittu, että ojitettujen soiden ravinnepäästöt ovat oletettua suurempia ja vastoin odotuksia ajan myötä kasvavia: 50–60 vuotta sitten ojitettujen soiden päästöt voivat olla 2–3-kertaisia verrattuna 20–30 vuotta ojitettuna olleisiin alueisiin verrattuna. ”Johonkin asti Suomessa kesytettiin metsää menestyksellisesti. Suo, kuokka ja Jussi -ajatus jäi siitä kuitenkin päälle, eikä sille enää olisi tarvetta”, Liimatainen summaa. Nyt saatavilla Voiman mediakasvatuksen uutiskirje! Kirje on suunnattu erityisesti me diakasvatuksen parissa työskenteleville ja se sisältää lisätietoja ja aineistoa muun muassa vastamainoksiin liittyen. Tilaa omasi: voima. fi/uutiskirje ”SUOMESSA ON 1,3–1,4 MILJOONAA KILOMETRIÄ METSÄOJIA. PITUUS VASTAA MUUTAMAA EDES-TAKAISTA MATKAA KUUHUN, JA RIITTÄISIVÄT OJAT KIERTÄMÄÄN MAAPALLONKIN YLI 30 KERTAA.
8 / 2020 • 13 MUUTAMME VIHREÄN KULLAN PAALUKSI UPS BIOGONE BEYOND FOREST UPS BioGone on uusi toimintatapa, jolle on ominaista tehokkuus. Se on lupaus sinulle. Lupaamme muuttaa sinunkin metsäsi paaluksi. To im itu kse llist a ain eist oa. UPS BioGone on uusi toimintatapa, jolle on ominaista tehokkuus. Se on lupaus sinulle. Lupaamme muuttaa sinunkin metsäsi paaluksi.
Zapatistiliike EZLN on kamppaillut alkuperäiskansojen ihmisarvoisen elämän ja oikeudenmukaisen kohtelun puolesta vuodesta 1994. Suomessa vuonna 2009 perustettu yhteistyöverkosto Café Caracol tukee zapatistien itsehallinnollisen vastarinnan taloudellisia edellytyksiä tuomalla maahan kahvia, joka on ostettu suoraan viljelijäosuuskunnilta eurooppalaisten solidaarisuusjärjestöjen yhteistyönä ilman välikäsiä. CAFÉ CARACOLIN SOLIDAARISUUSKAHVIA ETELÄ-MEKSIKON CHIAPASISTA TIEDUSTELUT JA TUKKU: Tampereen kehitysmaakauppa 03 344 6770 posti@kehitysmaakauppa.org www.cafecaracol.org Suodatinja papukahvi 450 g Espresso jauhettuna ja papuina 250 g www.kehitysmaakauppa.org/verkkokauppa SEINÄJOEN TAIDEHALLI seinajoentaidehalli.fi 26.8.2020-9.1.2021 Milla ista on olla eläin? Ma-pe klo 11-19 la klo 11-15, Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25, Seinäjoki Elina RUOHONEN Lotta MATTILA Kati ROOVER Mari KESKI-KORSU Minna HERRALA Mia MÄKELÄ Teemu LEHMUSRUUSU Toni LEHTOLA RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100
8 / 2020 • 15 Kirjallisuus Kirja-alan muuttuvat tuulet Koronapandemian takia alalle tärkeät kirjatapahtumat peruutettiin. Kaupat ovat olleet jo pitkään hädässä. Kustantajia lohduttaa asiakkaiden innostus äänikirjoihin. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT PINJA NIKKI Touko Siltala
16 • 8 / 2020 L OKAKUU on hektinen ajanjakso kustantamojen ja kirjakauppojen ammattilaisille, kirjailijoille ja kulttuuritoimittajille. Suurin osa syksyn kirjauutuuksista ilmestyy lokakuun alkuun mennessä. Sesongin lukuisat aloitusjuhlat, julkistustilaisuudet ja kirjamessut vyöryvät alan kalenteriin. Ulkomaan oikeuksia ostavat ja myyvät kustannusalan ammattilaiset tapaavat aloittaa kauden syyskuun lopussa Ruotsissa, jolloin Göteborgin kirjamessuille kokoontuu pohjoismaisia kustantajia, kirjailijoita sekä oikeuksia ostavia ja myyviä agentteja. Turun kirjamessut lokakuun alussa ovat sympaattiset yleisömessut. Siellä ovat alalle tärkeimmät henkilöt: suomalaiset ”asiakkaat” eli ”lukijat”. Turun ohjelmajohtajana on työskennellyt viime vuosina Jenni Haukio. Turun messujen jälkeen osataan ennustaa, mistä kirjoista on kiireesti otettava uusia painoksia ennen myynnin kiihkeintä aikaa, joulukuuta. Teokset, jotka Turussa loppuvat myyntitiskeiltä, loppuvat pian koko Suomessa. Turun messujen myyntipäivän päätyttyä kirja-alan väki illallistaa, ja keskiyöllä kaikki kokoontuvat tiiviisti toiselle puolelle jokea Uusi Apteekki -baariin. Kuten alalla tiedetään, kirjasyksy ei todella ala ennen kuin Apteekin baaritiskillä on kuultu paikallisen dekkaristin, Reijo Mäen, vitsejä. Turun jälkeen koittavat Frankfurtin ammattilaismessut, sitten Helsingin Kirjamessut… PAITSI, ETTÄ EI tänä vuonna. Koronapandemian rajoitustoimet estävät kokoontumiset. Pieniä paikallisia kirjailotteluja on vietetty Suomessakin, mutta Frankfurtiin ei olisi uskaltautunut kukaan, jos pelkona olisi ollut joutua samoihin tiloihin yhdysvaltalaisten, brasilialaisten, ruotsalaisten tai lukuisten muiden korkean riskin korona-alueiden asukkaiden kanssa. Messuttomuudessa on puolensa. ”Jo vuosikausia lokakuu on mennyt messuihin”, pohtii Touko Siltala, Siltala Kustannuksen toinen perustaja. ”Kiva, kun on välillä vapaata. Lokakuu on ollut viikonloppuja myöten työntäyteinen.” Messuille osallistuminen näytteilleasettajana on kallista, ja monina vuosina hintoja on nostettu. Kaikilla kustantamoilla ei ole varaa isoihin messuosastoihin. ”Jos ajatellaan pelkästään panos–tulos-teoriaa, on kustantamoja, joille messut eivät kannata ollenkaan”, Siltala tulkitsee. ”Mutta sitten taas sen laajan ja syvän säteilyn takia messut kantavat pitkään. Ne ovat suomalaisten kirjauskovaisten kokoontumisajot, jotka näyttävät, miten laajalle kirja resonoi.” Tuo resonointi on ammattilaisille tärkein syy vaivautua paikan päälle. MESSUILL A KOHTA AMISET ovat tärkeitä. Kirjailija ja kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen iloitsee tilanteista, joissa voi kohdata lukijoita. Onneksi Helsingin kirjamessujen digitapahtuma auttaa asiaa. Kauppiaat ja kustantajat haluavat tietenkin kohdata mahdollisimman paljon maksavia asiakkaita. Jotkut tunnustavat jäävänsä voiton puolelle. Helsinkiläinen Planeetta-antikvariaattien omistaja Elmeri Vehkala kertoo, että hänen firmalleen ”Helsingin kirjamessut tuovat ekstramyyntiä normaalimyynnin päälle. Me emme tarvitse sitä myyntiä selviytymiseen, vaan se on kuin kakun kirsikka.” Vehkala on huomannut, että kirjamessuilla hänen osastonsa tavoittaa ”ihmisiä, jotka eivät koskaan käy antikvariaateissa.” Siksi messujen merkitys on divareille iso. Tosin antikvaarisella puolella kirjamessujen merkitys ei ole yhtä suuri kuin uutuuksia esittelevillä kustantajilla. SUOMEN KIRJA-ALALLA ON pyyhkinyt hyvin viime vuosikymmeniin saakka. Kirjaa on perinteisesti arvostettu. Suomalaiset lapset oppivat lukemaan hyvin nuorena, ja kirjallisuutta pidetään tärkeänä koulussa. Otava-kustantamon kirjallinen johtaja Minna Castrén uskoo kirjallisuutemme tulevaisuuteen: ”Maan kokoon suhteutettuna meillä on rikas kirjallinen kulttuuri. Valtava määrä lahjakkuutta ja luovuutta. Se näkyy lastenja nuortenkirjallisuudessa, kauno kirjallisuudessa ja monilla eri tietokirjallisuuden aloilla.” Castrén huomauttaa, että Suomessa kustannetaan ja luetaan paljon erilaista kirjallisuutta. Suomalaisia lukijoita kiinnostavat korkeakirjalliset romaanit ja tietokirjallisuus. Ennen kuin kirjan saa julkaista vieraalla kielellä, kirjan kustantaja joutuu ostamaan käännösoikeudet. Frankfurtin kirjamessuilla niitä myydään seitsemässä hallissa. (Helsingin ja Turun kirjamessut mahtuisivat yhdessä ja koko laajuudessaan Frankfurtin tapahtuman yhteen halliin, eli maailman kuuluisimmat kirjamessut ovat tästä mittakaavasta arvioiden valtava tapahtuma.) Huolimatta jo käynnistyneistä kansainvälisistä nettikokouksista ja näköpuheluista, Castrén kaipaa aitoja kohtaamisia, messujen kansainvälistä kuhinaa. Ennen vanhaan Suomen kaltainen pieni kielialue oli vähän kuin ujo ja hitaanlainen maalaisserkku nopea-älyisten kaupunkilaisten salissa, messujen altavastaaja. Nyt tilanne on muuttunut, ja muutoksen tuojina ovat yllättäen olleet kirjallisuuden arkkivihollinen ja suuri kilpailija, televisio. Monet kansainväliset menestystuotannot ovat pohjoismaista alkuperää, eikä monille anglosaksistenkaan maiden kansalaisille enää tuota tuskaa katsoa tekstitettyjä, vieraskielisiä televisio-ohjelmia. ”Nimenomaan ulkomaanoikeuksien myynnissä tämä näkyy positiivisesti”, Castrén iloitsee. ”Vaikka meillä on erikoinen lähtökieli, se ei enää ole iso este sille, etteikö kirjallisuus leviäisi maailmalle. Frankfurtin kirjamessujen jääminen väliin live-tapahtumana on ongelma erityisesti alan uusille toimijoille. Sähköposteihin on todennäköisempää saada vastauksia ja hinnoista on helpompi neuvotella, jos sähköpostin tai skypeyhteyden päässä on henkilö, jonka kanssa on voinut joskus tavata kasvokkain. VUODESTA 1989 kirjakauppojen määrä on pudonnut reippaasti alla puoleen, ja jyrkkä alamäki jatkuu. Kauppoja näivettää kylien ja kaupun kien keskustojen kuihtuminen. Ruokakaupat ovat muuttuneet marketeiksi kylien ulkopuolelFaktaa kirja-alasta • Suomessa toimii aktiivisesti noin 2500 kustantamoa. Ammattimaisella kustantamolla on säännöllistä ja pitkäkestoista julkaisutoimintaa, ammattitaitoista henkilökuntaa sekä toimiva logistiikka ja myyntijärjestelmä. • Noin prosentti käsikirjoituksista julkaistaan. • Suomalaisten kirjailijoiden tuotannosta eniten on käännetty Mauri Kunnaksen kirjoja. Kuuluisia viennin vetureita ovat Arto Paasilinna, Sofi Oksanen, Emmi Itäranta, Kari Hotakainen, Aino Havukainen ja Sami Toivonen. • Suurin kirjamyynnin sesonki on isänpäivän ja joulun välissä. Silloin myydään 40% vuoden kirjoista. • Alan tilastoja on täällä, tilastointi.kustantajat.fi ”ERITYISESTI LASTEN JA NUORTEN HIIPUVASTA LUKUINNOSTA OLLAAN HUOLISSAAN.” ”ENNEN SUOMEN PIENI KIELIALUE OLI KUIN UJO JA HITAANLAINEN MAALAISSERKKU NOPEA-ÄLYISTEN KAUPUNKILAISTEN SALISSA.” Elmeri Vehkala, Antikvariaatti Punainen Planeetta
8 / 2020 • 17 le tai pikkukaupoiksi huoltoasemien yhteyteen. Silti kirjakauppojen väheneminen ei näy yhtä jyrkkänä laskuna alan kirjojen myynnin kokonaistilastoissa. Tähän on kaksi syytä: markkinoille ovat rynnistäneet äänikirjat, joita myydään muualla kuin kirjakaupoissa. Toinen syy on se, että paperisia kirjoja myydään yhä enemmän isoissa marketeissa, eli muualla kuin perinteisissä kirjoihin erikoistuneissa liikkeissä. Äänikirjojen suosio on yllättänyt kaikki haastatellut. Äänikirjojen valikoima on hyvin laaja, niiden lataaminen ei vaadi asiakkaalta enempää hyllytilaa, ja äänikirjoina ilmestyy myös klassikoita. Kirjakauppoja ne eivät ilahduta, sillä äänikirjoja myydään suoraan kännykkäsovelluksina. Kustantajalle sovellus, kuten Suomen suurin toimija BookBeat, tilittää osuudet myynnistä kuuntelukertojen mukaan. Päivittäistavaroihin erikoistuneissa suurmyymälöissä kirjojen valikoima on suppea, sillä suurten ketjujen sisäänostajat eivät ota riskejä hankkimalla harvinaisia tuotteita. GAUDEAMUS-TIETOKIRJAKUSTANTAMON kustannusjohtaja Leena Kaakisen mielestä on ikävää, että Suomessa on paljon isojakin paikkakuntia, joilla ei ole ainuttakaan kirjakauppaa. Gaudeamukselle kirjakaupat olisivat hyvin tärkeä myyntiväylä. ”Kirjan isoin kriisi on sellainen, joka on ollut päällä jo pitkään. Kirja ei ole enää viihde numero yksi”, Elmeri Vehkala pohtii. Jyväskyläläisen Atena Kustannuksen toimitusjohtaja Ville Rauvola sanoo ykskantaan lukemisen vähenevän. Hän havahtui tilanteeseen kymmenen vuotta sitten. ”Silloin tulivat spotifyt ja netflixit ja muut alustat, jotka syövät entistä enemmän aikaa.” Erityisesti lasten ja nuorten hiipuvasta lukuinnosta ollaan huolissaan koulujen lisäksi myös kustantamoissa ja kirjakaupoissa. ”Kyse ei ole siitä, ettei nuoriso lue. Eivät aikuisetkaan lue yhtä paljon kuin ennen”, Rauvola toteaa. Koronaepidemia heilautti kirja-alaa rajusti: Äänikirjojen kuuntelukerrat kasvoivat paljon. Suomen suosituin äänikirjafirma BookBeat raportoi huhtikuun lopussa yli 300 000 suomalaisen ladanneen sovelluksen. Kirjakauppoihin epidemiatilanne vaikutti pahasti, sillä virustartuntaa välttävät ihmiset eivät uskaltautuneet ostoksille. Jotain pientä hyvää kuitenkin seurasi. Kirjastojen sulkeminen tartuntariskin minimoimiseksi sai monet lukemista kaipaavat epätoivon partaalle. Sosiaalinen media kuohui ”pääsisinpä kirjastoon” -kaipailuista. Asiakkaat löysivät netin, sillä divaristi Vehkala ja kustantaja Siltala kertovat firmojensa verkkokaupan kasvaneen. Juttuun on haastateltu myös toimitusjohtaja Laura Karlssonia Kirjakauppaliitosta, Kustannusyhdistyksen toimitusjoh tajaa Sakari Laihoa ja Sari Forsströ miä BookBeatista. Kirjoittaja on työskennellyt kirja alalla tapahtumajärjestäjänä, toi mittajana ja kirjakauppiaana vuo desta 2000. Minna Castrén, Otava Leena Kaakinen, Gaudeamus
v I N O K I n o 2 2 TURKU 23.–25.10. KINO DIANA HELSINKI 27.–29.11. CINEMA ORION W W W . V I N O K I N O . F I Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 25 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
muotoilu m uo ti ar kk ite ht uu ri taide Kantava maa – Solid Ground Nathalie Lautenbacher (toim.) The CHEMARTS Cookbook Pirjo Kääriäinen & co (toim.) Art as We Don’t Know It Berger, Mäki-Reinikka, O’Reilly, Sederholm (toim.) Tutustu kiehtovaan biotaiteeseen! Taideteoksilla kuvitettu artikkelikokoelma avaa uusia maailmoja. Inspiroidu uusista materiaaleista! Biopohjaisten materiaalien keittokirja innostaa kokeiluihin. Lumoudu keramiikasta! Esseitä ja nykykeramiikkaa yhdistävä teos pohtii materiaalista maailmaa. Best books on art, design and architecture!