Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
i .voima.f fifi
sk 2009 syy 7 uu
L ROBIN E O O D D E s.30 H
MAATTOMIEN BRASILIASSA
s.26
MATKASSA HONDURAS
s.8
7
Roxanne Shanté 9 Tsetsenialainen jännitysnäytelmä 14 Skavabölen pojat 24 Kansan olkkari 50 Liisan pyörä 54
kasvisherkkuja pakastealtaasta
Maistuvista Hälsans Kök tuotteista koostat helposti ravitsemuksellisesti hyvän ateriakokonaisuuden, koska ne sisältävät paljon proteiinia ja kivennäisaineita, mutta vähän kolesterolia. Kaikki Hälsans Kök tuotteet on valmistettu ilman säilöntäaineita ja keinotekoisia väriaineita ja niiden valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ravintoarvoihin. Hälsans Kökin valmiit kasvisruoat sopivat lakto- ja ovo-vegetariaaneille, kasvismureke myös vegaaneille. Nettisivuiltamme löydät kattavan valikoiman kasvisreseptejä, joiden avulla valmistat herkullisen aterian suoraan pakkasesta lautaselle helposti ja nopeasti.
Kasv i pesto spyörykät ker rigat oni-p man ja astan kera 4 ann osta 300 g H
älsan s 300 g kasvisp Kök rigato yöryköit ä ni-pa Pesto staa ker m a 100 g vihre 2 dl ä ruoan ä pestoa ker m valmistus aa Sekoi tusainta pestoke ta ne eet kattila r man valm . lämm Anna kie ssa ja kieh isöllä n auhua suola lla ja oin 7 min miedolla . Mau pippu Paista sta rilla. ka kauk sessa svispyöryk kaan ä oleva . n ohj t pakeen m Tarjo ua - p a s t kasvispy örykä an, par m t esanr p e s t o k e r rigatoni man aaste en ke ja ra.
g Soijanakki 300
it 300 g Seesaminugget
300 g Kasvismureke
Kasvispyörykät
300 g
Hälsans Kök tuotteita on saatavissa kaikkien suurten ja keskisuurten päivittäistavarakauppojen pakastealtaista.
g Kasvispihvi 300
www.halsanskok.f i
António
Zambujo
Portugali
Uuden polven sielukas ja lahjakas fadotulkki, jonka Cante Alentejanoperinteeseen pohjaava laulu koskettaa yli kulttuurirajojen. Su 27.9. klo 17 Kanneltalo, Klaneettitie 5, 12/10 Pe 2.10. klo 19 Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, 12/10 La 3.10. klo 19 Caisa, Mikonkatu 17 C, liput ovelta 7/5
Hanny
Kuuban kirkkain Sonero
Kuubalainen laulaja ja lauluntekijä, jonka tuotanto on syvyydellään ja vitaalisuudellaan nostanut tekijänsä maansa kirkkaimmaksi soneroksi, laulavaksi runoilijaksi ja tarinankertojaksi. Ti 10.11. klo 19 Kanneltalo, Klaneettitie 5 Pe 12.11. klo 19 Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, 12/10
Tommi Kitti & Co
Tytöt ja pojat
Ryhmä tuo Stoan näyttämölle omintakeisen tanssi-illan mukanaan jotain uutta ja jotain vanhaa. ke 9.9. klo 19 (ensi-ilta), pe 11.9., la 12.9., ti 15.9., ke 16.9., pe 18.9. ja la 19.9. klo 19 Stoa, Turunlinnantie 1, 17/10
Iivanainen
& Eero Koivistoisen yhtye
Musiikillisesti korkeatasoinen ryhmä esittää suomalaista lyriikkaa ja kaikelle kansalle tuttuja hittejä eri vuosikymmeniltä jazzahtavina sovituksina. La 26.9. 19 Vuotalo, Mosaiikkitori 2, 11/9
Johanna
Kansainvälinen
kirjallisuusiltapäivä
Vierailijana Liisa Liimatainen, lähes neljännesvuosisadan Ylelle raportoinut toimittaja, esittelee kirjansa Iran: huntu ja haaste yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa. Ma 14.9. klo 1315 Vapaa pääsy! Caisa, Mikonkatu 17 C
sik riviik Mekkulttuuonko
Tule seminaariin, konsertteihin, työpajoihin, tanssiteatteriin ja Luis Buñuelin elokuviin, kun kulttuuriviikko täyttää Caisan! 14.19.9. Caisa, Mikonkatu 17 C Viikko järjestetään yhteistyössä Meksikon suurlähetystön kanssa.
Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu. www.hel.fi/kulttuuri
II
Caramba!
SYKSY 2009
Ke 2.9.2009 klo 19.00, Kulttuuriareena Gloria Kahta Ilman Pekka Pohjolan ja Jarmo Savolaisen muistokonsertti Kapellimestareina Kirmo Lintinen ja Kari Heinilä Liput: 15/10 e, ennakot: Lippupalvelu To 10.9.2009 klo 19.00, Savoy-teatteri UMO & Randy Brecker (trumpetti) Kapellimestarina Rich Shemaria Liput: 32/25 e, ennakot: Lippupalvelu ja Savoy-teatterin lipunmyynti Pe 25.9.2009 klo 20.00, Korjaamo UMO & Kalle Kalima (kitara) Kapellimestarina Kari Heinilä Liput: 23/18 e, ennakot: Lippupiste ja Tiketti To 8.10.2009 klo 19.00, Savoy-teatteri UMO & Club for Five Kapellimestarina Jukka Linkola Liput: 32/25 e, ennakot: Lippupalvelu ja Savoy-teatterin lipunmyynti Ke 21.10.2009 klo 20.00, Korjaamo UMO & Guillermo Klein (piano & kapellimestari) Liput: 27/22 e, ennakot: Lippupiste ja Tiketti To 5.11.2009 klo 19.00, Savoy-teatteri UMO & Sibis Jazz feat. Peter Erskine (rummut) Kapellimestarina Kari Heinilä Liput: 32/25 e, ennakot: Lippupalvelu, Lippupiste ja Savoy-teatterin lipunmyynti To 19.11.2009 klo 20.00, Korjaamo UMO & Olli Ojajärvi (saksofoni) Kapellimestarina Mikko Hassinen Liput 23/18 e, ennakot: Lippupiste ja Tiketti Pe 4.12.2009 klo 19.00, Temppeliaukion kirkko UMO & Emma Salokoski (laulu) Kapellimestarina Kirmo Lintinen Liput 25/20 e, ennakot: Lippupalvelu
Hanki lippusi jo ennakkoon!
Lippupalvelu: 0600 10 800 (1,83 /min + pvm) tai 0600 10 020 (5,99 /puhelu + pvm) www.lippupalvelu.fi Tiketti: 0600 1 1616 (0,98 /min + pvm) www.tiketti.fi Lippupiste: 0600 900 900 (1,75 /min + pvm) www.lippu.fi
MERKKITU
SYYSKUUN
OTTEET
voima 7 / 2009
7
1.9.20094.10.2009
rjoitus
sis
24
Valoa!
Zaida Bergrothin esikoisohjaus valaisee suomalaisten miesten pimeitä vinttejä.
Avustustoimintaa, bisnestä & kriisinhallintaa
siitä, käykö Suomi sotaa Afganistanissa. Vai onko kyse avustustoiminnasta, kriisinhallinnasta vai pelkästä bisneksestä. Ulkoministeri Alexander Stubb on toivottanut keskustelun tervetulleeksi, mutta sanonut samalla, että nyt ei ole aika väitellä sanojen merkityksistä. Valtiovallan mukaan tärkeämpää olisi ymmärtää, miksi Suomi on Afganistanissa. Minä en keksi kovinkaan montaa hyvää syytä toivoa, että rauha syntyisi sotimalla. Suurten lehtien päätoimittajat tietävät paremmin (katso sivu 42). Jos katsotaan pelkästään lainsäädännöllisiä muutoksia, niin huomataan, että Suomen politiikka on siirtynyt rauhapuheesta sotapuheeseen. Vuonna 2006 laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta korvasi rauhanturvaamislain. Rauhanpuolustamisesta ei enää puhuta samassa määrin. Ennen vanhaan rauhanturvaaminen edellytti sotaa käyvien osapuolten hyväksynnän. Nyt sotilaallinen avustustoiminta on selkeästi puolueellista, vaikka olisikin yk:n hyväksymää.
V I I M E V I I K K O I N A O N K ÄY T Y K E S K U S T E L U A
Uusi luokka
32
Punainen Japani
Oi! Myös Japanin opiskelijaliike radikalisoitui 1960-luvulla.
Sosiaalipalveluita ajetaan alas säästöt silmissä kiiluen. Paperinpyöritykseen varat kyllä riittävät.
rauhanturvaamisesta käytetään tarpeen mukaan. Esimerkiksi ulkoministeri Alexander Stubb puhuu yhä "rauhanturvaoperaatioista" silloin, kun on puolustellut sotaoperaatiossa mukana olemista. Myös uutiset rakastavat sanaa rauhanturvaaja. Helsingin Sanomissa Stubb sanoo, että "suomalaiset rauhanturvaajat kohtaavat päivittäin vaaratilanteita Afganistanisssa. Suomalaisten on syytä olla ylpeitä rauhanturvaajiensa toiminnasta ja osaamisesta". Stubb myös myöntää, että "valitettavasti huonoja uutisia voi tulla tulevaisuudessakin". Minusta tämä kuulostaa perinteistä sotaretoriikalta.
KUITENKIN POSITIIVISIA MIELIKUVIA E I K Ä K Y S E O L E P E L K Ä S TÄ Ä N S A N O I S TA .
38
Eurooppa riehuu Etelä-Amerikassa ssa
Kohteina Brasilia, Uruguay & Meksiko.
s. 16
26
olUMNIT NIT
Ruusu u Haarla la s. 12 O na Oksana Tselyseva T seva s. 14 s Matti M Ylönen Yl s. 40 Liisa Vähäkytö kytö s. 54
fifi.voim
uu kuu 7 2009 syyskuu
a s tuottiaamptannoiin ruolsäij-o iä ä S is mul j oli tmalikl k a t oe i e a speku ä? Nsta, a is telatnttien tyeroä! ses sspo sy viemär i hin ul eiosta!
UD s mainoU! vasta
Suomalainen armeija ja sotateollisuus elävät uutta aikaa. Armeijan toimintoja tehostetaan ja ulkoistetaan. Samalla koko armeija muuttuu yhä enemmän bisnesmaailman alihankintaketjuiksi. Tämä puolestaan lihottaa yrityksiä kuten Patriaa ja vauhdittaa siirtymistä kohti huippuaseistettua teknoarmeijaa. (Katso Jarmo Pykälän juttu sivulla 12.) Emme ole oppineet ilmeisesti mitään huipputeknologisten asejärjestelmien käytöstä. Eivätkö ne pikemminkin toimi näytöstyyliin rajoitetuissa spektaakkelioperaatioissa? Todellista hallintaa tai voittoa ne eivät takaa. Se on nähty Irakissa ja Afganistanissa. Teknoarmeijaan siirtyminen taas lisää halua ja todennäköisyyttä käyttää järjestelmiä ulkomailla tapahtuvissa sotilasoperaatioissa. Valtio haluaa olla mukana avustusoperaatioissa tukemassa usa:ta, armeija haluaa oikeaa sotakokemusta rintamalta ja yhtiöt haluavat myydä sotateknologiaa, joka on testattu aidoissa olosuhteissa. Poliitikot, sotilaat ja asetehtaat hyötyvät, ja ihmisoikeuspuhe oikeuttaa sodan, oli se sitten kuinka veristä hyvänsä. Viimeisin uutinen Afganistanista kertoi, että isaf-joukot hyökkäsivät lääkäriasemalle, jossa oli Valtio hoidettavana taliban-taistelijoita. Rauhanturvaamikansa n matoku sesta on menty kauas. en va k a sikan tä suri -ja
ÄLÄ L
AMA
a.fi
EL ROBIN HOOD DE s.30
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Sarjakuvafestarit
MAATTOMIEN BRASILIASSA
s.26
MATKASSA HONDURAS
s.8
WWW.SARJAK WWW.SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI W KULTTUURIAREEN T U KULTTUURIAREENA GLORIA / LASIPALATSI
7
Connecting Iran 8 Salaliitto sosiaalitoimessa? 9 Kukkiva vallankumous 28 Poliisikoira Rex 50 Ilmaiset kesäsafkat 54
Ajassa .................... 814 Kulttuurihäirintä .........10 Poliittinen kirja .............11 Voimakalenteri ..... 1620 Talous ........................ 40 Media .......................... 41
Luonto ........................42 Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253 Voima testaa ...............54
S A M AT K Y S Y M Y K S E T T O I M I V AT M Y Ö S muun diplomatian kohdalla. Missä määrin ulkopoliittinen toiminta esimerkiksi Etelä-Amerikassa on avustustoimintaa, kriisinhallintaa, pelkkää bisnestä tai jopa valtion demokraattisen hallinnon uudelleen järjestelemistä? Hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen kehityksen arvot jäävät diplomatiassakin suomalaisten suuryritysten etujen alle, kuten tämän lehden jutuissa Hondurasista ja Brasiliasta käy ilmi. Siitäkin huolimatta, että pääoman kotimaisuus alkaa olla vanhanaikainen käsitys. Kenen etuja ulkopolitiikan pitäisi sitten ajaa?
kimmo jylhämö
7
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelija Heidi Huhtala (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Petri Artturi Asikainen, Ruusu Haarla, Anu Harju, Markus Himanen, Roni Jackson, Maria-Kaisa Jurva, Ina Kallis, Kristiina Koivunen, Anna Kotaviita, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Katja Lappalainen, Ville Lähde, Sanna Läylönen, Jorma Mäntylä, Eija Niskanen, Taneli Nordberg, Petteri Pasanen, Jarmo Pykälä, Ville Ropponen, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Robert Seger, Johanna Suhonen, Tero Tikkanen, Ville Toivanen, Tero Tähtinen, Oksana Tselyseva, Liisa Vähäkylä Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 8/09 ilmestyy 5. lokakuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 7 / 2009
Vain presidentti vaihtui
Señor Kafie: Suomen kunniakonsuli, Wärtsilän suuri liikekumppani ja huhujen mukaan yksi miehistä vallankaappauksen takana.
alussa saan käsiini kaksi sähköpostia. Ensimmäisessä viestissä suomalaissyntyinen liikemies toivoo suomalaisilta tiedotusvälineiltä ymmärrystä Hondurasin vallankaappaushallintoa kohtaan. Kirjoittaja vaikuttaa perinteiseltä kylmän sodan antikommunistilta; hän pelkää kesäkuussa syrjäytetyn presidentti Manuel Zelayan suunnittelevan Castro-tyylistä vallankumousta ja toivoo Euroopan unionilta tukea taistelussa tätä vastaan. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä myös Suomen kunniapääkonsuliin, Luis Kafieen, joka on kuulemma samaa mieltä. Toisen viestin otsikko on "kymmenen perhettä, jotka maksoivat vallankaappauksen". Se on lista yrityksistä, joilta hondurasilaisen sosiologi Leticia Salomónin mukaan on virrannut kevään aikana rahaa vallankaappauksen suunnittelijoille. Nimi Kafie toistuu Salomónin lisusitoista tassa kuusitoista kertaa eri yritysten ssä. yhteydessä. e En ole suuri Hondurasin-tuntija, mutta Salomónin listassa mainitut alomónin Kafien perheen yritykset vaikuttaeiltä. vat tärkeiltä. Muistan Sula-maidot ja -mehut, joita valmistavaa yritystä ut, fie Luis Kafie ja hänen veljensä Schucry johtavat. Energiayhtiö Lufussan vat. nimeen olen taas hiljattain törmänLOKUUN
E
nyt tutkiessani Suomen valtion takaamia vientiluottoja. Luis ja Schucry Kafie johtavat myös Lufussaa. Etsin lisää tietoa Kafien veljeksistä. He pyörittävät kymmeniä yrityksiä, sähköstä tekstiili-, hedelmäja kuljetusbisneksiin. Tyypillisesti Schucry Kafie toimii niissä toimitusjohtajana, Luis taas varatoimitusjohtajana. Schucry Kafie on yksi Hondurasin neljästä vaikutusvaltaisimmasta miehestä, uutistoimisto IPS kirjoittaa: "Heidän voi sanoa poimivan presidentit ja muut päättäjät, määrittävän tiedotusvälineiden uutisagendan ja tukevan vaalikampanjoita enemmän kuin kukaan muu." Ja kun hondurasilainen El Libertador -lehti listaa 48 nimeä kesäkuun oikeistovallankaappauksen takaa, Schucry Kafie on numero kuusi. Tegucigalpan yläluokkaa tuntevilta ihmisiltä, niin suomalaisilta kuin hondurasilaisiltakin. Kaikki toistelevat samoja fraaseja: Kafiet ovat yksi "kymmenestä perheestä", joilla on näppinsä joka sopassa. Luis Kafie on "hyvin verkostoitunut" ja "osaa vetää oikeista naruista". "Tämä on hyvin korruptoitunut maa", minulle muistutetaan tämän tästä. "Hän on kenties maan rikkain mies." Suoria syytöksiä kukaan ei halua esittää, varsinkaan nimellään.
K Y S E L E N L I S Ä Ä TA U S T O J A
Oletteko sekaantunut vallankaappaukseen? "Presidentti Zelaya oli koulutoverini. En juonisi häntä vastaan.
S O I T E TA A N P A L U I S K A F I E L L E .
Meidän perheemme on epäpoliittinen, me keskitymme teollisuuteen ja kauppaan. Näitä väitteitä levittävät tietyt pahantahtoiset tahot." Miksi teitä sitten syytetään? Ketkä väitteiden takana ovat? "Sanotaan näin, että kun sitä kuuntelee ja lukee muiden maiden tarinoita vastaavista tilanteista, niin on tendenssi etsiä syntipukeiksi erilaisia johtajia ihmisiä esimerkiksi liike-elämän tai kirkon piiristä, ihmisiä joiden ajatellaan käyttävän valtaa ja joita halutaan sen takia mustamaalata."
K E SÄ K U U N 28. PÄ I-
Hondurasissa ei tapahtunut vallankaappausta vaan vallanvaihto, Luis Kafie sanoo. Hän kiistää olleensa vallankaappauksen takana, mutta on avoimen tyytyväinen tapahtuneeseen: Manuel Zelayan oli mentävä. "Meillä Hondurasissa ei ole käytössä virkasyytettä, kuten monissa muissa maissa. Perustuslain artikla 239 ilmaisee kuitenkin selvästi, että viranhaltija, joka yrittää muuttaa perustuslain suojattuja artikloja, on korvattava." Kafien mielestä Zelaya rikkoi yhtä perustuslain suojatuista artikloista pyrkiessään järjestämään kaksiportaisen kansanäänestyksen siitä, perustettaisiinko maahan perustuslainmuutoksia suunnitteleva komisVÄ N Ä
"Zelaya on koulutoverini. En juonisi häntä vastaan."
sio. Yksi suojatuista artikloista määrää, että presidentti voi palvella vain yhden kauden; lainmuutoskomission arveltiin pyrkivän muuttamaan tätä artiklaa. Ja kun muutakaan keinoa istuvan presidentin korvaamiseen ei ollut, Zelaya siepattiin, Kafie selittää. Tilalle nousi vallanperimysjärjestyksessä seuraava, kongressin puhemies Roberto Micheletti. Nyt on Kafien mukaan aika palata normaaliin elämään ja lakata haikailemasta syrjäytetyn presidentin perään. "Perinteisessä sotilasvallankaappauksessa armeija poistaisi pelistä kaikki vallan kolme haaraa: presidentin, oikeusjärjestelmän ja parlamentin", Kafie selittää. "Nyt vain presidentti vaihtui."
KUNNIAPÄÄKONS U L I N A Luis Kafie edustaa Suomea kotimaassaan, jossa Suomella ei ole suurlähettilästä. Pesti on palkaton; tehtäviin kuuluu lähinnä maiden välisen kaupan edistäminen. Tyypillisesti kunniakonsuleiksi nimitetään kohdemaassa pitkään asuneita suomalaisia tai Suomen kanssa vahvoja yhteyksiä solmineita paikallisia liikemiehiä. Joukoskauk sa on paljon eksentrikkoja kaukana kotoa. Luis Kafie kuuluu toiseen kaska tiin. Hän on mitä ilmeisimmin yksi yk Hondurasin vaikutusvaltaisimmisvaikutusvaltaisimm ta ihmisistä, kullanarvoinen oiko oikotie maan liike-elämän pyhään ja suojatsuoj tuun ytimeen. Tällaisen kunniako kunniakonsulin värvääminen voi olla jättip jättipot-
KOLMEN KULISSIN HONDURAS
S O T I L A AT K A A P P A S I V AT kesäkuun lopussa Hondurasin presidentin Manuel Zelayan kotoaan ja lennättivät hänet pyjama päällä maanpakoon Costa Ricaan. Zelaya oli suunnitellut samalle päivälle neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jossa oltaisiin päätetty toisesta äänestyksestä, joka taas olisi voinut kutsua koolle perustuslakikokouksen. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtaja, Suomen pakolaisavun puheenjohtaja Thomas Wallgren matkusti heinä-elokuun vaihteessa Hondurasiin kansainvälisen tarkkailijaryhmän jäsenenä. Suomalaiset mediat ovat olleet hyvin
pitkälti kansainvälisten uutistoimistojen armoilla uutisoidessaan vallankaappauksesta, Wallgren harmittelee. Siksi Hondurasin tilanteesta on levinnyt väärää tietoa.
WA L LG R E N I N M U K A A N H O N D U R A S I SS A
vallitsee monen kulissin diktatuuri. Yksi on laillisuuden kulissi. Vallan kaapannut sotilasjuntta väittää, että vallankaappaus olisi tapahtunut laillisesti. Hondurasin armeija ja korkein oikeus ovat sitä mieltä, että Zelaya itse rikkoi lakia yrittäessään järjestää parlamentin vastustuksesta huolimatta kansanäänestyksen perustuslakikomitean muodostamisesta.
Komitean odotettiin antavan presidentille muun muassa mahdollisuuden toiseen presidenttikauteen. Zelaya yritti kahmia valtaa ja jatkaa omaa kauttaan, vastustajat syyttävät. Sama väite leviää yhä suomalaisissakin tiedotusvälineissä. "Neuvoa-antava kansanäänestys on mielipidekysely. Sen tulos olisi sitten vaikuttanut siihen, tuleeko asia parlamentin käsittelyyn. Parlamentti olisi päättänyt, valitaanko marraskuussa presidentinvaalien yhteydessä kansanäänestyksellä perustuslakia valmisteleva elin. Tämän jälkeen esitys uudesta perustuslaista olisi tullut parlamentin käsittelyyn ja parlamentti olisi päättänyt hyväksyykö lain vai ei", Wallgren selittää. Käytännössä uusi perustuslaki olisi voinut astua voimaan vuonna 2013. Zelayan presidenttikausi olisi joka tapauk-
sessa päättynyt ensi tammikuussa, joten lainmuutos ei olisi ehtinyt mahdollistamaan hänelle toista kautta hänelle itselleen. Wallgren muistuttaa myös, että tapa, jolla vallankaappaus tehtiin, ei täytä laillisuuden kriteerejä. Kaappauksen jälkeen kongressi nimitti parlamentin puhemiehen Roberto Michelettin väliaikaiseksi presidentiksi. Zelaya yritti palata Hondurasiin heinäkuun alussa, mutta armeija esti paluun tukkimalla lentokentän kiitoradat ajoneuvoillaan. Myöhemmin Zelaya on pistäytynyt pari kertaa näytösluontoisesti Nicaraguasta kotimaansa kamaralla.
T O I N E N K U L I S S I O N D E M O K R AT I A N
kulissi, Wallgren jatkaa. Vallan kaapannut sotilasjuntta on antanut maailmalle
kuvan, että Hondurasin parlamentti olisi asettunut uuden hallituksen taakse. Käytännössä vallankaappausta vastustavia kansanedustajia on jätetty kutsumatta parlamentin istuntoihin. "Hondurasissa parlamentin puhemies päättää, keille kansanedustajille antaa rahaa ja kansanedustajat päättävät, kuinka rahat käyttävät. Vallankaappauksen jälkeen Micheletti on antanut rahaa vain sellaisille kansanedustajille, jotka äänestävät hänen puolestaan", Thomas Wallgren kertoo. Kolmas on oikeusvaltion kulissi. Väkivalta näyttää olevan Hondurasissa ulkoistettu. Mielenosoittajia on pahoinpidelty, ja protestien yhteydessä on tapahtunut myös muutama epämääräinen murha. "Sotilasjuntta lavastaa murhat sivii-
tuuli
voima 7 / 2009
11
Mitä se lounatuuli tietää?
Suomesta tehdään ydinvoimaloiden saaristoa.
ovat herättäneet henkiin vanhan ajatuksen ydin-Suomesta, joka toimisi Euroopan sähköntuottajana ja ydinjätteen kaatopaikkana. Kokoomuksen Jyrki Katainen ja Jyri Häkämies tahtovat reippaasti lisää ydinvoimaloita Suomeen. Ajatus ei ole uusi. Jo vuonna 1994 sitran julkaisussa Uusi teollinen Suomi vtt:n tutkija Martin Ollus esitti skenaarion, jota hän nimittää ydinSuomeksi. Sama teos vilahtelee tuoreidenkin artikkeleiden lähteissä ja on käytetty muun muassa mrkeskuksen Tampereella 23.4.2009 järjestämässä seminaarissa, johon osallistui lähes 40 osanottajaa liikeelämän piiristä. Kirjan synnyn taustalla oli alun perin sitran rahoittama Kilpailukykyisen tuotannon teknologiavalinnat -tutkimusprojekti. Julkaisuvuodestaan huolimatta kirja on yllättäen edelleen helposti saatavissa useista verkkokirjakaupoista. -kirjan skenaariossa todetaan, että Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Suomi sijaitsee seismisesti rauhallisilla alueilla, joissa tuuletkin käyvät pääasiassa lounaasta koilliseen, joten onnettomuuksien sattuessa saastepilvet kulkeutuvat "pois Länsi-EuUUSI TEOLLINEN SUOMI
K
OKOOMUSMINISTERIT
Suomi voisi an toimia Euroop na sähköntuottaja ja ydinjätteen . kaatopaikkana
roopasta". Sijaintimme ja luontomme ansiosta "voimme määrätietoisesti hankkia tänne sellaista teollisuutta, jota ei haluta LänsiEurooppaan siihen liittyvien riskien takia". Tällaista määrätietoisuutta Katainen ja Häkämies nyt harjoittavat. Ollus visioi reippaasti. Tänne kehittyisi valtaosa Euroopan energiantuotannosta: "Uusien laitosten kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiin Keski-Eurooppaan, jossa energian tuotanto on joutumassa sekä ympäristöaktivistien että viranomaisten silmätikuksi." "Haittojen takia tällaista toimintaa halutaan välttää monessa paikassa. Suomalaisille tämä antaa mahdollisuuden menestyvään liiketoimintaan. Euroopan jätteiden käsittelyn uudet laitokset voidaan rakentaa Suomeen ja tänne voidaan tuoda suurin osa Länsi-Euroopan jätteistä." Yksin Ranskassa on toiminnassa 59 ydinvoimalaa ja Saksassa 17. julkaisussa laskelmoidaan, että "Keski-Euroopan
S I T R A N T U O T TA M A S S A
maat ovat valmiita maksamaan siitä, että ongelmatuotteista huolehditaan muualla". "En tiedä, minkä takia uusien ydinvoimaloiden määrää pitäisi tietoisesti minimoida. Jos halutaan, ettei ydinvoimalla tuotettua sähköä viedä ulkomaille, tähän voidaan tehdä rajoitukset", Katainen perusteli ydinvoimaa elokuussa vuonna 2009 Kalevassa. Kuitenkin ydin-Suomi-visiossa teollisuuden rakenne johtaisi Olluksen mukaan laajalti elintarviketuotannon loppumiseen, koska syntyisi epäilys, voidaanko puhtaita elintarvikkeita lainkaan tuottaa. Lisäydinvoimaa ajaa muiden ohella Metalliliitto ja Fennovoima, jonka omistajiin kuuluvat Kesko ja sok sekä Majakka Voima Oy:n kautta Atria, Myllyn Paras ja Valio.
Olli-Pekka Haavisto
Tuomas Kyrö
12 voima 7 /2009
Klaus Welp
Katoava kontakti
A L O I T I N T E AT T E R I N H A R R A S TA M I S E N
luullen, että teatteri on perhe, jossa ollaan katkeamattomassa kontaktissa toisiin ihmisin ja tunteisiin. Teatterissa voisin elää kesken jäänyttä lapsuuttani ja joku olisi aina läsnä. Osittain tämä onkin osoittautunut todeksi, mutta kuten eräs kokenut teatteriohjaaja viisaasti kuulteni totesi, teatteri ei paranna yksinäisyyttä. Virheellistä olikin kuvitella, että teatteriyhteisö olisi mahdollisuus katkeamattomaan kontaktiin, sillä sitä se juuri ei ole. Teatteri on pikemminkin kivuliasta aaltoliikettä hurmiosta pelkoon ja pelosta lamaannukseen. Täydellisestä kohtaamisesta täydelliseen kohtaamattomuuteen. Joukko, joka yhdessä hetkessä on teatterin tekemisen ytimessä eli leikkii luovassa tilassa toisiinsa luottaen ja reagoiden, alkaakin yhtäkkiä kesken harjoitusjakson hysteerisesti pelätä lähestyvää ensi-iltaa ja itsensä paljastamista yleisölle. Ohjaaja tulee kriisiin ja kysyy itseltään: "Mistä tämä esitys edes kertoo?" Ja näyttelijöitä alkaa pelottaa itsensä nolaaminen, koska eivät enää tiedä mitä heidän kuuluisi näytellä. Leikki on loppunut. sitten aika pelokas tunnelma. Näyttelijät ovat saaneet vihdoin suorittaa maanisen ensiesiiintymisensä, he ovat siis purkautuneita, mutta sen verran paskana, että tahtovat vain viinaa. Muu työryhmä on nähnyt esityksen ulkopuolelta, mutta ovatko he yhtään koostuneempia? Eivät missään nimessä. Heilläkään ei ole käsitystä siitä, minkälainen näytelmä on tullut tehtyä. Kaikki haahuilevat etukenossa ristiin rastiin teatterin tiloissa, pullo kädessä, silmät himmeinä. Katsojan kokemus on ehkä ollut viihteellisempi, mutta nyt hekin ovat vaitonaisia. Aplodien jälkeen he ovat tiedostaneet ulkopuolisuutensa ja merkityksettömyytensä. Ne, jotka jäävät paikalle, haahuilevat paikkaansa etsien ja kohdatessaan työryhmää kiittävät lyhyesti ja ottavat kiireellä huikkaa pyrkien kohti seuraavaa epätodellisuutta eli humalaa, jossa taas uskaltaa katsoa toista ihmistä silmiin ja sanoa jotakin.
Pro Patria = Pro Bisnes
Kokoomus & Patria pyörittävät sodankäynnin yksityistämistä liikeyrityksille.
nousi maa- M E R K I T TÄ V I N S O P I M U S on kuitenkin ilman 74. suu- maavoimien huoltotoimintojen ykrimmaksi asete- sityistäminen Patrian tytäryhtiölle ollisuusyrityk- Millog Oy:lle. Tämän vuoden alusta seksi Tukholman lähtien yritys on huoltanut Suomen kansainvälisen panssarivaunut, koko maavoimien r a u h a n t u t k i - kuljetuskaluston, ase- ja elektroniikmusinstituutin kajärjestelmät sekä ilmavoimien tutsipri:n keväisessä listauksessa. Edel- kakalustot. lisessä listauksessa vuonna 2006 Sopimuksen ansiosta Patrian kasPatria oli sijalla 97. saan kilahtaa vähintään 480 miljooPatrian omistavat Suomen valtio naa euroa vuosina 20082016. Hen(73 prosenttia) ja European Aero- kilöstö kasvaa vajaalla 500 puolusnautic Defence and Space Compa- tushallinnon työntekijällä. Armeija ny eads (27 prosenttaas laskee säästia). siprin laskelmat tävänsä 55 milovat vuodelta 2007. joonaa euroa seuSeuraavana vuonna raavan kahdeksan ien Puolustusvoim Patrian liikevaihto vuoden aikana. laski 534,6 miljooMillog on Patriminen nostaa yksityistä an (55 prosentnaan euroon. Suoen pi tia), Insta Groumen valtio sai osinPatrian suurim pin (26 prosentkoa 8,4 miljoonaa suusyritysten aseteolli euroa. tia), Raskoneen (8 Tänä vuonna Patprosenttia), Sisujoukkoon. rialla on mennyt enAuton (8 prosenttistäkin paremmin. tia) ja Oricopan (3 prosenttia) omisKesäkuun lopussa Ruotsi ilmoitti tilaatama yhteisyritys. vansa Patrialta 240 miljoonalla euArmeijoiden toimintojen ulkoistarolla 113 amv-panssariajoneuvoa. minen on kasvava trendi EuroopasHiljattain paljastui Patrian ja- sa. Puolustusministeriö on linjannut kaneen viime eduskuntavaaleis- lisäävänsä ulkoistamishankkeita 10 sa 16 000 euroa vaalirahaa. Kokoo- prosenttia vuoteen 2015 mennessä. mus oli saanut tästä 6 000 euroa. Puolustusvoimissa ulkoistamiNykyinen puolustusministeri Jyri sesta käytetään termiä strateginen Häkämies, joka päättää muun mu- kumppanuus. Ulkoistamisia toteuassa puolustustarvikkeiden vientilu- tetaan armeijan omien "ydintoiminvista, on kokoomuksesta. tojen ulkopuolella". Lista on pitkä Poliisi on juuri saamassa valmiiksi muonituksesta vaatehuoltoon, kiinPatrian Egyptin tykkikauppojen lah- teistöihin, tietotekniikkaan, terveyjustutkinnan. Lisäksi se tutkii Slove- denhuoltoon, kuljetuksiin, taloushalnian ja Kroatian kauppoihin liittyviä lintoon ja materiaalitoimintoihin. lahjusepäilyjä. Patrian tapauksessa on vaikea S O T I L A S P A LV E L U I TA TA R J O A VAT yritykarvioida, onko sen jakama vaali- set ovat tulleet yleiseen tietoisuutuki vaikuttanut yrityksen saamiin teen Irakin sodassa. Siellä on arvisopimuksiin. Yhteistyö puolustus- oitu olleen jopa 100 000 turvallisuusvoimien kanssa on kuitenkin suju- alan työntekijää. nut hyvin. Heinäkuussa Patria sai 10 Suomalaista keskustelua aiheen miljoonan euron osasopimuksen uu- tiimoilta on käyty talouden ja huoldesta tutkahankkeesta. tovarmuuden lähtökohdista. Taantuman aikana aseteollisuuden työllis-
N ÄY T E L M Ä N E N S I - I L L A S S A O N K I N
P
AT R I A
O N N I I N H U L L U N K U R I S TA , E T TÄ S A M A L L A
kun teatterin pointti on juuri kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa, voi teatteriyhteisö kuitenkin olla juuri sitä sosiaalisesti vammaisinta porukkaa. Joukko väisteleviä eläimiä, joihin ei saa mitään kontaktia todellisuuden kautta vaan ainoastaan äänillä ja eleillä, ja ehkä näyttelemällä. Ilman viinaa ei tapahdu yhtään mitään. Ensi-iltabileistä koko sakki valuu koteihinsa toipumaan kuukausien työstä, sosiaalisesta ylirasituksesta ja humalastaan. Siellä he makaavat yksin telkkarin ääressä ahmien tyhjyyteensä. Onko teatterilla kyky muuttaa todellisuutta vai onko se vain fantasiamaailma, kohtaamista fiktiossa, ja kun fiktiivinen tilanne päättyy, luukut menevät kiinni. On valmistettu teatteriteos, jonka oli tarkoitus sanoa jotakin, herättää keskustelua, mutta missä on keskustelu? Kuka sitä jaksaa tai uskaltaa edes käydä? Sanat ovat niin ankaria. Tässä lamaannuksessa ja hiljaisuudessa ainoana koirana räksyttää kriitikko, jonka sanoja kaikki tuntuvat odottavan. Jos sanat ovat positiivissävytteisiä, työryhmä herää tahoillaan eloon. Ohjaaja alkaa taas hengittää, lähettää työryhmälle yhteistekstarin "Hyvä me" ja nukahtaa. Keskustelu on päättynyt. Teatteri, joka ei koskaan ole ainoastaan esteettistä, ei ole mitään ilman sanoin tulkintaa. Kuinka se jalostuu eteenpäin, jos sitä ei voida tuoda sanalliseen keskusteluun? Maalaus on ikuinen, sen voi kokea joka päivä ja vaikuttua kerta toisensa jälkeen, mutta teatteri hajoaa kaasuna avaruuteen ilman keskustelua. Teatterin tekijöille siirtymä esityksen maailmasta maan pinnalle ei näytä tapahtuvan maadoittavalla keskustelulla, vaan juoppohulluuden vallassa asfalttiin kaatuen. Toivottavasti joku jossain keskustelee teatterista.
tävä vaikutus on noussut ykkössijalle. Yritystaloudellisten perusteluiden sijaan Suomen ulkopoliittinen linja konfliktien ennaltaehkäisijänä ja aseistariisunnan ja ihmisoikeuksien tukijana eivät ole nousseet esille. Sodankäynnin siirtäminen liikeyrityksille ei ole ongelmatonta. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen tutkija Joonas Sipilä on kirjoittanut, että yksityistämisen seurauksena mediahuomio pienenee. Valtioiden kaatuneet sotilaat lasketaan. Tappiot voivat johtaa sisäpoliittiseen keskusteluun ja vetäytymiseen. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvalloille Somaliassa 1990-luvulla. Kukaan ei kuitenkaan laske yritysten "työtapaturmien" seurauksena kuolleita sotilaita. Sodankäynnin yksityistäminen on nähty yhtenä suurimmista uhista maailmanrauhalle. Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen taprin amanuenssi Unto Vesa on kirjoittanut esimerkiksi asekilvan selittyvän osaksi sotilasteollisten yhtymien omilla intresseillä ja sotilaallisen tutkimus- ja kehittelytoiminnan logiikalla. Yksityistämisen kauaskantoisimmat vaikutukset liittyvät kuitenkin sotilaallisen voiman läpinäkyvyyden ja demokraattisen valvonnan heikentymiseen.
jarmo pykälä
KOVAPIIPPUISIMMAT
Patrian osaomistaja EADS löytyy SIPRI:n listalta sijalla seitsemän. Maailman kolme suurinta aseteollisuusyritystä olivat amerikkalainen Boeing, brittiläinen BAE Systems ja amerikkalainen Lockheed Martin. Ruotsalainen Saab säilyi sijalla 24 ja norjalainen Kongsberg Gruppen nousi sadan suurimman joukkoon sijalle 95.
Ruusu Haarla
22
ND
Helsinki International Film Festival
BIO REX MAXIM KINOPALATSI ANDORRA DUBROVNIK KINO E ENGEL
WWW.HIFF.FI
1 17.27.9.2009
VUODEN ODOTETUIMMAT ELOKUVAT KAIKKIALTA MAAILMASTA
ASTRID SW AN & THE DRUNK LOVERS :
BETTER THAN W AGES
UUSI ALBUMI KAUPOISSA!
4.9. Stupido Shop, Helsinki (IN-STORE) 9.9. YO-talo, Tampere 11.9. Levykauppa Äx, Helsinki (IN-STORE) 12.9. Image-klubi @ Korjaamo, Helsinki 17.9. Frannz Club, Berlin 30.9. Klubi, Tampere 1.10. Klubi, Turku 14.10. Tavastia, Helsinki 30.10. Bar 15, Seinäjoki 19.11. Suisto-Klubi, Hämeenlinna 20.11. Dynamo, Turku 21.11. Blue Pool, Forssa
astridswan.blogspot.com www.myspace.com/astridswan www.johannakustannus.f i
Edukskunta
OMAKS JA KAVEREIDEN EDUKS.
V IDEOTEOS
Taiteilija Milja Viita suunnitteli videoteosta linnunlaulusta & löysi itsensä Afrikasta.
vaan Arabuko Sokoken sademetsään. Yksi syy oli, että vaarallisia nisäkäseläimiä on vähemmän itärannikon metsissä. Siellä on myös rikkaampi linnusto.
" L I N N U N L A U L U A O L E N käyttänyt aiemmin joidenkin teoksieni ääniraidalla merkkaamassa muutosta. Ne eivät kuitenkaan ole olleet mitään luonnonsuojeluteoksia." Tällä kertaa lintujen ääntely on teoksen pääosassa uhanalaisten lintujen, joiden elintila on uhattuna niin tehometsätalouden harvesterien kuin puiden salakaatojenkin edessä. Viita kuvasi koululaisryhmiä, jotka matkivat lintujen laulua niiden pesimäympäristöissä. Lasten täytyi opetella lintuimitaatiot etukäteen, ja malliksi piti hankkia lajien ääntelyä sisältävät cd-levyt. Suomalaiset sirkuttajat löytyivät vaivatta, mutta kävi ilmi että juuri Afrikan itärannikon lintulajit eivät ole päässeet levylaulajiksi.
rukka, joka pääsi hajulle kuvausryhmän välipaloista. Viita pakkasi eväät päivittäin visusti rinkkaan, joka pidettiin piilossa. Lapset pitivät käden ulottuvilla keppejä, joilla he hätistelivät paviaaneja kauemmaksi.
M I LJ A V I I DA N V I D E O T E O K S E S S A
K
Karkkilassa asuvan kuvataiteilija Milja Viidan kanssa, tajuaa pian, että hän tietää kokemuksesta millaista metsässä on eri vuoden- tai vuorokaudenaikoina. "Linnunlaulu, samoin kuin sää tai tietty valo tai mikä tahansa luonnonelementti, on yhteistä muistikokemusta. Kaikilla on kokemus esimerkiksi siitä miltä näyttää kuurainen maa. Linnunlaulu edustaa sitä samaa, se usein pitää sisällään jonkun tunnelman", Viita kuvailee.
UN KESKUSTELEE
ten Kuvaus imme kuul aikana an yhden ta ainoas neen lajin, tu vaaran n, laulua. tiltalti
V I I TA K U U L I TA I T E I L I J AY H D I S T Y S
Muu ry:n tilausteoshankkeesta keväällä 2009 ja tiesi heti osallistuvansa ehdotuksella, joka tulisi sisältämään lintujen laulua. Hankkeen käynnistäjänä oli Siemenpuusäätiö, joka haluaa nostattaa tietoisuutta Suomen sekä globaalin etelän metsien käytöstä ja metsätalouden eettisistä kysymyksistä. Viidestä palkitusta ehdotuksesta valittiin toteutettavaksi Viidan videoteos. Siemenpuusäätiö halusi, että sitä kuvattaisiin Suomen lisäksi myös jollakin heidän ulkomaisista toiminta-alueistaan. Säätiö tukee kehitysyhteistyövaroilla kehitysmaiden kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat ympäristön hyväksi. Kohteeksi ensin valittu keskikenialainen metsä vaihtui itärannikolla sijaitse-
"Linnunlaulun kotiinpaluu" hävinneet lintuäänet palaavat vielä hetkeksi metsiin. Neljällä projisointikankaalla lapsiryhmät imitoivat vuorollaan yhtä lintulajia muiden hiljentyessä kuuntelemaan. Suomessa imitoitujen lintujen listalla oli kaksi äärimmäisen uhanalaista, valkoselkätikka ja pikkutikka, kaksi erittäin uhanalaista, haarahaukka ja muuttohaukka sekä neljä vaarantunutta lajia. "Kuvausten aikana kuulimme ainoastaan yhden vaarantuneen lajin, tiltaltin, laulua", Viita kertoo. Kolme muuta vaarantunutta ovat käenpiika, sinipyrstö ja metso.
Ville Toivanen
P E L A S T U S L Ö Y T Y I yllättäen paikallisesta luonto-oppaasta, Jonathan Mwachongosta, joka osasi myös matkia esiintyjälistalle valittuja uhanalaisia lintuja. Mwachongo auttoi käytännön järjestelyissä kuvauspaikkojen etsimisestä lasten kuljettamiseen. Ennen kuvausten alkua hän piti koululaisille oppitunteja paikallisesta linnustosta sekä niiden imitoinnista. "Metsänorsun hyökkäyksen varalta Jonathan neuvoi minua juoksemaan nopeasti puiden sekaan ja puun taakse piiloon, ne eivät ole niin ketteriä että lähtisivät jahtaamaan. En kuitenkaan nähnyt koko eläintä." Sademetsän eläimistä eniten vaaraa aiheutti lopulta reilun 30 paviaanin po-
Milja Viidan Linnunlaulun kotiinpaluuvideoteoksen ensiesitys Helsingissä 21.9. Narikkatorilla Kampissa. Teos sijoitetaan suureen telttaan, nonstop-esitys kello 1219. Samana päivänä vietetään kansainvälistä yksilajisten puuviljelmien vastaista päivää. Teosta esitetään 17.18.10. tiedekeskus Heurekassa Tikkurilassa kello 1217. Teos on esillä Heurekan maksuttomalla alueella.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi KESKUSTELUT & LUENNOT
4.9. TIEDETOIMITTAJASTA TIETOK IRJAILIJAK SI,
Roni Jackson
Tietokirja.fi-tapahtuman miniseminaarissa keskustelijoina tietokirjailija Osmo Pekonen, tiedetoimittaja Pasi Toiviainen (YLE), päätoimittaja Jarkko S. Tuusvuori (niin & näin) & lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen, puheenjohtajana kustantaja & tiedetoimittaja Vesa Niinikangas, Helsingin Tieteiden talolla, sali 404, kello 1516. 7.9. AFGANISTAN VA ALIEN JÄLKEEN, Suomi & sota. Pitääkö suomalaiset joukot vetää pois? Maanantaiklubilla keskustelemassa kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen & Rauhanpuolustajien hallituksen jäsen Reko Ravela, illan päätteeksi esiintyy Juri-yhtye, Maanantaiklubin vetäjinä Irene Auer & Yrjö Hakanen, keskustelu Helsingin ravintola Milenkassa kello 19, http://maanantaiklubi. blogspot.com.
9.9.
sä -luento Helsingissä Luonnontieteellisen museon kahvilassa kello 1819. 29.9. ISR AELIN NYK YMUSIIKK I, musiikin tohtori, pianisti Folke Gräsbeck luennoi Israel vuonna 5770 -sarjassa, esitelmä- & keskustelutilaisuuksien sarja syksystä 2009 kevääseen 2010 Helsingin yliopistolla, päärakennuksen sali 13, Fabianinkatu 33, kello 18.
TAPAHTUMAT
2.9. RÖÖPERIFEST, Punavuoren Putiikin & Pulu Designin yhteinen syysjuhla, syysmallistojen esittelyä, musiikin tahdittamaa shoppailua, arvontaa & tarjouksia Helsingin Punavuorenkatu 1:n sisäpihalla kello 1420. 27.9. HELSINK I VINTAGE, ohjelmallinen myyntitapahtuma, We Love Helsinki -kollektiivin iskelmäpitoinen iltapäivän onnen tunti & vintagepeliautomaatteja Suomen Peliautomaattihistoriallisen seuran näyttelyssä, tapahtuma Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa kello 1118. HELSINKI TRIBADIEN YÖT JA PÄIVÄT -kulttuuriviikko 11.20.9., kymmenvuotiaan festarin kiehtova katselmus taidetta & kulttuuria lesBiTrans- & queer-teemojen eri sävyissä, www.tribadit.fi.
BRINGING THE POWER OF BEINGNESS TO
E VERY MOMENT,
miten tuoda olemisen voima jokaiseen hetkeen, henkisen opettajan Dave Oshanan luento englanniksi Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa kello 1819.45. 24.9. MURTOVESI elämää & eläimiä Itämeres-
kansallispukunäytös, dokumentteja & tanssiesityksiä 15. 19.9. Caisassa. PÄÄKAUPUNKISEUTU OPENHOUSEHELSINK I 2009 järjestetään 10.12.9. Luvassa on opastettuja kierroksia Hietalahden telakalle, Hanasaaren B-voimalaan, Alvar Aallon ateljeehen & kotiin, muodonmuutoksen läpikäyneeseen Hakaniemen virastotaloon, Varman uusiin toimitiloihin Salmisaaressa, kaupungintalokorttelien sisäpihoille & uusittuihin tiloihin, Lapinlahden sairaalan puistoalueelle sekä Irakin, Norjan & Saksan suurlähetystöihin. Kaupungintalon esteettömällä kierroksella pääsee liikkumaan myös pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa. Tänä vuonna kurkistetaan myös muutamiin kohteisiin Espoossa, esimerkiksi värikkääseen Tuomarilan päiväkotiin. Lippuja voi noutaa 24.8. alkaen Helsingin kaupungintalon Virka-infosta, Pohjoisesplanadi 11-13, mape 919 & lasu 1117 tai Kaupunkisuunnitteluviraston Laiturilta, Narinkkatori 2, tipe 1018, la 1216. Lippuja jaetaan 2 kappaletta/henkilö/kierros 24.8.12.9., niin kauan kuin lippuja riittää.
II MEK SIKON KULT TUUR I V IIK KO,
4.9. TÄRKEINTÄ ON OLL A, alpo aaltokoski company esittää Aaltokosken koreografian Helsingin mediakeskus Lumeessa, Hämeentie 135 C, kello 19.30, toinen esitys 5.9. kello 19.30. HELSINKI NOSTOS & NÄENNÄ ISTÄ, yhteisillassa esitetään Erika Messon koreografia Nostos & Tiina Pistemaan koreografia näennäistä, molemmissa teoksissa on neljä TeaKin opiskelijaa esiintyjinä, valosuunnittelijana molemmissa esityksissä vierailee Liisa Kyrönseppä, teosten yhteinen ensi-ilta 2.9. kello 19 TeaKin studiossa 3, muut esitykset 3.9. kello 19, 5.9. kello 15, 8.9. kello 14, 11.9. kello 19 & 12.9. kello 15, liput TeaKin lipunmyynnistä mape 1316 tai tuntia ennen esityksen alkua, 0400 792 005. T Y TÖT & POJAT, Tommi Kitin koreografiat Syy & seuraus, A Trip, Credo & Pasos Nuevos, ensi-illassa 9.9. kello 19 Stoassa, muut näytökset 11.19.9.
sen uusi koreografia, äänisuunnittelijana Kasperi Laine, samassa illassa nähdään Suomen Kansallisbaletin tanssija-koreografin Jouka Valkaman sooloteos Tukikohta tanssija Jere Nurmiselle, ensi-ilta 1.10. kello 19 Stoassa, muut esitykset 2. & 3.10. kello 19, 4.10. kello 15 & 19. TAMPERE VIRITETT Y, Anniina Kumpuniemen urbaani tilanvaltaus 4. & 5.9. kello 19, R AFAEL, Mari Rosendahlin nostalginen & herkkä sukellus lapsuuden muistoihin 10.12.9. kello 19, AR ABIAN JÄNIS, koko perheen tanssillinen pienoisooppera 15. & 16.9. kello 18.30 & 16.9. kello 10 & VOIMATUS & UNISIEPPARI, kahden teoksen ilta, Anniina Kumpuniemen Voimatus luotaa aggressiota, Hanna Rosendahlin unenomaisessa tanssinovellissa Unensieppari vierailee Ari Numminen 18. & 19.9. kello 19 tanssiteatteri MD:ssä, Hällä-näyttämö, liput 010 43 93 430 liput@tanssiteatterimd.fi.
JAMA IK AL A ISET DANCEHALL-HITIT & L ÄNSI AFRIKK AL AINEN POPMUSIIKK I TANSSITTAVAT Alek-
TEATTERI
13.9. THE BE ATLES STORY BAND, tuhlaajapojat parkkeeraavat vankkurinsa Jukoon, legendaarisen yhtyeen legendaarisia biisejä, lahtelaista karismaa & paljon peruukkeja, lavalla Iikka Forss, Tero Porali, Jussi Puhakka & Atte Härkö-
TANSSI
santerin teatterin intensiivikursseilla, Ndombolo & Coupé Décalé 13.9. & 11.10. kello 13.3015, Ragga Dancehall 20.9. & 25.10., alkeet kello 13.3015 & jatko kello 15.3017, ilmoittautuminen raggadecale@gmail.com. AND THE LINE BEGINS TO BLUR, Susanna Leino-
Aatteellinen aikamatka
T E AT T E R I Ensimmäisiin brittiläisiin feministeihin lukeutuva Mary Wollstonecraft esitti avioliiton olevan esteenä naisten oikeuksien toteutumiselle, sillä ajan lainsäädännön mukaan naisesta tuli avioliitossa miehen omaisuutta. "Avioliitto on laillistettua prostituutiota", julisti Wollstonecraft. Samoihin aikoihin 1700-luvun loppupuolella ranskalainen pappi ja antirasisti Henri Gregoire kirjoitti pamfletteja sekä myöhemmin kirjoja tasa-arvosta. Hän myös vaikutti orjuuden lakkauttamiseen Ranskan siirtomaissa. Syksyn aikana toisinajattelijat Wollstonecraft ja Gregoire tulevat tutuiksi monitaiteellisen ja -kielisen ryhmän Kolmas tila Tredje rummet ry:n esikoisteoksessa Maan kellot. Turun Manillan lavalle astelee nykyajassa elävä Maria Andersson, joka matkaa ajassa taaksepäin 1700-luvun lopulle ja 1800-luvun alkuun kintereillään Suomen sodan sotilas ja urkuri Zakarias
Aiju Salminen
Mieskonen, jonka intressinä on Suomen ja hänen tarinansa sijoittuminen kaiken keskellä. "Uskon, että ajassa on ihmisiä, jotka pystyvät ymmärtämään asian, muotoilemaan ajatuksen ja toimimaan", käsikirjoittaja Seppo Parkkinen kertoo. Parkkinen sanoo tutustuneensa Gregoireen ja Wollstonecraftiin 10 vuotta sitten, ja hän halusi yhdistää heidät samaan teokseen. "Olen yleisesti ottaen kiinnostunut dokumentaarion, fiktion ja fantasian yhdistelemisestä. Maan kelloissa on iso paino ajatuksella, että päähenkilö luo fiktion. Se luo vapautta ja keveyttä."
Sanna Läylönen Maan kellot 1.9.18.10. Turun Vanhalla viinatehtaalla Manillassa kello 19, sunnuntaisin esitykset kello 16.
Robert Seger
xxxxxxx
Yhteiskunnallista sanomaa & alakulttuureja
N ÄY T T E LY Näyttelymme etsii uusia tapoja kertoa alakulttuureista, värikkyydestä ja yhteiskuntamme marginaalista. Tarkoituksena on haastaa katsojaa kysymään mitä on vapaa tila niin fyysinen kuin mielen sisäinen. Mitä meille merkitsee rajaton tila ja mikä on sen vaikutus yksilöön sekä yhteisöihin ja luovuuteen? Ohessa oleva kuva on Barcelonasta Diagnosia-squatista, joka on nyt jo häädetty. Aidossa tilannekuvassa heijastuu asukkaiden persoona ja olemisen välittömyys. Barcelona on tunnettu squattauksen sekä kulttuurin keskus Euroopassa.
ESPOON KAUPUNGINTEATTERI | www.espoonteatteri.fi
Tilannekuvana se on toimiva ja mielenkiintoinen. Näyttelyssä olevat poliisikuvat herättävät toki aina eniten mielenkiintoa, mutta ajattelin avata squattausta nyt hieman eri näkökulmasta. Etsin kuvaus- ja tutkimuskohteekseeni tilaa, jota ei määritä voitontavoittelu ja aidat vaan se, mitä yhdessä voimme luoda. Etsin todellisuutta joka murtaa tottumuksen ja harmauden. Squatit ovat vallattoman ja uutta luovan tilan etsijälle oivallisia kohteita. Ne julistavat luovuutta ja vapautta. Olen kulttuurien tutkimuksen opiskelija, minulle kamera on tapa tutkia toisen
ihmisten todellisuutta. Se on tapa lähestyä yhteisöjä ja tuoda niitä näkyviin. Kuva on kohtaamisen, kertomisen ja ennen kaikkea vaikuttamisen väline.
Tanssiteatteri MD
Syksy 2009
Katja Lappalainen
Vallaton tila! Katja Lappalaisen ja Kai Jokelan valokuvanäyttely syyskuun ajan Turussa, tyhjillään olevassa puutalossa, Kaskenkatu 15, mape kello 1218, viikonloppuisin mahdollisuuksien mukaan.
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Suomen kielessä siirtolaisuus muistuttaa 18001900-luvuilla Amerikkaan ja Ruotsiin lähteneiden suomalaisten muuttoliikkeistä. Tämä liike tavataan ymmärtää joko taloudellisena mekaniikkana, jossa köyhyyden ja parempien palkkojen kaltaiset veto- ja työntötekijät siirtävät ihmisiä paikasta toiseen, tai romanttisena vapauden ja onnen etsintänä. Nykyään etelästä pohjoiseen suuntautuvia muuttoliikkeitä nimitetään maahanmuutoksi. Maahanmuuttajien liikkumista valvotaan, kontrolloidaan ja torjutaan niin kaukaisissa lähtömaissa kuin eurooppalaisten suurkaupunkien keskustoissakin. Historiallisesti paremman elämän tavoittelu liikkumalla ei ole uusi ilmiö, sen sijaan muuttoliikkeiden kontrolloinnin tavat ovat muuttuneet. Nykysiirtolaisuus ei ole ensisijaisesti liikettä maasta maahan, maaseudulta tehdaskaupunkeihin tai periferiasta keskustaan. Siirtolaisten kokemukset kertovat etäisyyksien supistumisesta ja kiinteiden identiteettien liukenemisesta. Monille siirtolaisille liike eurooppalaisessa rajaviidakossa edellyttää äärimmäistä kekseliäisyyttä: uuden identiteetin omaksumisesta (väärät henkilöpaperit) ruumiin muokkaamiseen (sormenjälkien polttaminen). Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
Tanssimusikaali ROAD
kantaesitys 28.10. kantaesitys 18.9.
Unensieppari
Rafael Viritetty Voimatus Kultainen kattila Arabian jänis
Siirtolaisuus osa 1 Muuttoliikettä kotimaasta tai kotiseudulta uuteen asuinpaikkaan
www.tanssiteatterimd.fi
Santtu Karvonen Armi Toivanen Olavi Uusivirta ENSI-ILTA 1.9.2009 KLO 19
Noora Dadu
17.9. Grain Manilla-teatteri, Turku 1.-4.10. Ensi-ilta And The Line Begins To Blur Stoa, Helsinki 27.10. Grain Verkatehdas, Hämeenlinna 5.11. Chinese Objects Louhi-sali, Espoon kulttuurikeskus
www.choreographer.fi
Muut esitykset to 3.9. / ti 8.9. / ke 9.9. / pe 11.9. / la 12.9. klo 14 & 19 ti 15.9. / ke 16.9. / to 17.9. / pe 18.9. / la 19.9. Liput 18 / 14 varaukset q-teatterin lipunmyynti (09) 4542 1333 (ti-pe 11-15) Vierailuesitys, Puoli-Q, Tunturikatu 16, 00100 Helsinki Lisätietoa: q-teatteri.fi & hanna.kuustie@welho.com
TOISINAJATTELU ON SALL
TURUN
PERJANTAI 2.10.
13.00 Voima-tuokio
Art director Klaus Welp ja Voiman vastamainokset -show (Voima)
PINELLA-LAVA
Sadonkorjuuaika!
Poimi parhaat LOISTOpokkarit päältä!
14.40 Sankarimatkailijan Pietari
Kirjailijat Anne Häkkinen ja Antti Kauppinen. Haastattelijana Rosebud-kirjakauppias Iida Simes. (Like ja Rosebud) PINELLA-LAVA
17.20 Metsänhoidollisia toimenpiteitä
Valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. (Hiilinielu tuotanto ja Miellotar) PINELLA-LAVA
A NT ATO MIA UM IS PP AL Ä RII URN ÄJÄLT JO EN V
Riippumatonta journalismia Venäjältä. Tilaa loppuvuoden kaksi pokkaria (16 ).
ttiä yy em lm en Ko läin elov nä Ve ark vM isla n Sta
NO
J VA A
GA
ZE TA
2
"P
oa elk ei . ole
"
"
ää en ole taa. ä ei n so Täm ä o täm
a a, sin ori ila terr aM len -E
"
www.novajagazeta.fi
2
Parhaat kirjat ilmestyvät LOISTOpokkareina.
www.loistopokkarit.com
U TAME0S9SelloT0 alkaen IL 2 0.2 0 k
3.1 Lauantaina A) listonkatu 8 Klubi (Huma (RUS) TELEVIZOR Ä (LIKE) UKO RÖYHK KA ARD (USA)
Sotasyyllisyys
Romaani
Muita Enostonen uutuuksia: Raimo Vahtera: Niksin pojat. Nuorukaiset Phoenixin baarissa. Asko Lehtonen: Tuuli vei kuistilta hatun. Runoja.
www.enostone. kustannus@enostone.
Harri Raitis
N PETER LEO MMAKKO) KU INTO (SA MARK AKKO) NSSON (SAMM HENRIK JA
ia, ppositiorock Venäläistä o , polemiikkia olitiikkaa ja p dergroundia rkulaista un tu
www.intok
L I T T U A J A J O PA S U O T A V A A
ANNIKKI NIKU HEIDEGGER JA
RUNON TIE
Messutarjous 20
HAE MUUTKIN MESSUTARJOUKSEMME OSASTOLTAMME!
FRIEDRICH SCHILLER NAIIVISTA JA
SENTIMENTAALISESTA RUNOUDESTA
KIRJAMESSUILLA
LAUANTAI 3.10.
14.00 Putinismi ja Venäjän rappio
Kirjailija, ex-varapääministeri Boris Nemtsov. Haastattelijoina Suomen Novaja Gazetan Teemu Matinpuro ja toimittaja Oksana Tselyseva. (Into ja Novaja Gazeta)
TURKU-LAVA/AUDITORIO 2
Messutarjous 15
www.rosebud.fi
"Ihmisen elämää ei voi kuvata vai yhdellä sanalla." Charles Foster Kane
Myymme parasta lukemistoa Turun kirjamessuilla, netissä ja liiketiloissamme Helsingissä. Toiminnassamme näkyvät meille tärkeät arvot ja intohimot: kiinnostus vieraita kulttuureja kohtaan, avoimuus uusille vaikutteille, vahva poliittinen humanismi ja vallankumoushenkinen pyrkimys oikeudenmukaisempaan maailmanjärjestykseen. Tuo tarkoittaa laajaa ja hyvin pohdittua valikoimaa. Kaikkein parhaita kirjoja kaikilta kustantajilta. Uusinta uutta ja vanhempia tarjouskirjoja. Ne teille tarjoilee asiantunteva ja avulias palvelu. Hyvää luettavaa irtoaa jo pikkurahalla!
15.20 Voima-tuokio: Sukupuoli ja politiikka mediassa
Kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen haastattelee Anna Kontulaa (Tästä äiti varoitti) ja Arja Alhoa (Kovan tuulen varoitus) (Voima ja Into) PINELLA-LAVA
16.20 Paskaduunista barrikadille
Pamfletistia Jukka Peltokoskea haastattelee Fifi-verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen. (Into ja Fifi) PINELLA-LAVA
TERVETULOA! www.rosebud.fi
p. (09) 611 290
17.00 Like-tunti
Televizor-yhtyeen johtohahmo Mihail Borzykin (RUS) ja muusikko Jouni Hynynen, kirjailijat Juhani Laulajainen, Jaska Filppula ja Tuomas Lius. (Like ja Into) AGRICOLA-LAVA
Rosebudin kaupat Hesassa:
Atenumin kirjakauppa, Kiasma-kauppa, Like-kirjakauppa (Iso Roba 20) ja Kirjakauppa Rosebud (Krunikka, Mariankatu 21).
MUISTA MYÖS UUTUUDET: Otto Bruun ja Teppo Eskelinen: Finassikapitalismi jumala on kuollut Jonathan Glover: Lapsia valitessa geenit, vammaisuus ja suunnittelu
KULTTUURIVIHKOT esittää
ustannus.fi
Uutiset, keskustelut, videot, tilaukset www.kulttuurivihkot.fi
www.gaudeamus.fi
Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta MESSUTARJOUS 28
PELKOKIERRE
Hille Koskela
Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot. MESSUTARJOUS 30
JÄLKEEMME VEDENPAISUMUS?
Jari Lyytimäki
VIERAS PERHEESSÄ
MESSUTARJOUS 28
Riitta Jallinoja (toim.)
SÄHKÖN PITKÄ HISTORIA
MESSUTARJOUS 30
Ismo Lindell
MAAILMAN TILA 2009
Lämpenevään maailmaan MESSUTARJOUS 15
Worldwatch-instituutti
SUOMALAINEN TARINA.
voima 7 / 2009
25
Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth kertoo esikoiselokuvassaan veljeksistä, joiden elämä on synkkää. Onneksi toivo tuo veljesten elämään valoa.
Valoa vintille
Viinaa, itsemurhia, syyllisyyttä. Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth teki elokuvan hyryläläisistä pojista, joiden elämä taipuu kaikesta huolimatta kohti toivoa.
TEKSTI: HANNELE HUHTALA KUVAT: KLAUS WELP
suomalaista miestä? Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth, 32, tarjoaa uutuuselokuvassaan Skavabölen pojat muutamia avaimia nuoren miehen maailmaan. Elokuvassa isoisä on traumatisoitunut sodasta, eikä sodasta puhuttu isälle. Mykkyyden ketju jatkuu, eikä isä osaa olla poikiensa kanssa. "Elokuva tarjoaa yhden mahdollisuuden ymmärtää isien ja poikien välisiä suhteita. Elokuva on tehty kaikille niille pojille, jotka tunnistavat Skavabölen pojista itsensä." Elokuvassa Suomi näyttää itseltään. Lapset ruskeissa velourvaatteissa rivarilähiön pihalla kuva voisi olla lähes kenen tahansa perhealbumista. Maa on roudassa ja miehet juovat. Bergrothin elokuva on rankka, mutta se kipinöi elämäniloa. Skavabölen pojat on Bergrothin ensimmäinen kokopitkä elokuva, saksalais-suomalainen yhteistuotanto. "Tähän mennessä elokuvan nähneet saksalaistuottajat ovat joitain kohtauksia kauhistelleet. Ei minusta elokuvassa ole mitään älyttömän rankkaa kuitenkaan. Leikkaaja Niels Pagh Andersen lähetti joitain leikkausversioita kommentoitavaksi Tanskaan kollegalleen. Sieltä tullut palaute oli innostunutta, mutta todettiin myös, että tällainen elokuva olisi voitu tehdä vain Suomessa." Elokuva huokuu slaavilaista henkeä. Haastattelun aikana Bergroth hihkaisee, että yksi merkki, joka varmasti on virittänyt slaavilaiseen tunnelmaan, on ortodoksien kotialttari, joka on elokuvan perheen, Kallioiden, olohuoneessa. Oma slaavilainen hehkunsa on varmasti myös elokuvan surumielisyydessä ja roimassa alkoholin käytössä.
I T E N Y M M Ä R TÄ Ä
M
teen", Bergroth sanoo. Elokuva sijoittuu sekä 1970- että 1980-luvuille. Bergrothin mielestä ei ollut mitään järkeä tehdä 70-lukuiloittelua, koska hän haluaa tehdä elokuvia, joiden tarinalla on merkitystä. Näytöksen jälkeen kuulen keskustelun, jossa pohditaan, mistä elokuvan nimi tulee. Bergroth nauraa, että koko nimen kertominen on yhden pienen suomenruotsalaisen naapurintytön vastuulla. Hän kertoo repliikissään, että Hyrylä on ruotsiksi Skavaböle. Sinne Kallion veljekset muuttavat. "Antti Raivio kertoi, että hän hyryläläisenä nuorena kertoi aina tytöille, että oli kotoisin Skavabölestä. Se oli hänestä makeempaa kuin Hyrylä!" pikkukaupungin henkeä: naapurit kyttäävät, nuoriso kokoontuu soramontulle tappamaan aikaa, tapaamaan kavereita ja juomaan kaljaa. Bergroth kertoo viettäneensä nuorena vain muutamia kesiä Sysmässä, muuten asuneensa aina Helsingissä, vaikkakin eri kaupunginosissa. "On siinä jotain eroa, millaista nuoriso on Sysmässä kuin vaikkapa Skattalla, mutta paljon on samaakin." Käsikirjoitus on uusi, sen Bergroth työsti yhdessä Antti Raivion ja miehensä, käsikirjoittaja Jan Forsströmin, kanssa. "Tutustuimme Taikissa opiskellessa ja siellä päätimme kokeilla yhdessä kirjoittamista. Yhteistyö sujuikin sitten niin luontevasti, että tällä tavalla on ollut hyvä tehdä töitä. Minä tuotan paljon materiaalia, Jan osaa poimia siitä ja kuljettaa idiksiäni dramaturgiaksi." Antti Raivio on nähnyt elokuvan jo muutamaan kertaan ja on Bergrothin mukaan todennut sen uskolliseksi alkuperäiselle tarinalle, mutta silti ihan omakseen. Jotkut ehdottivat tarinan siirtämistä nykyaikaan. Bergrothin näkemys kuitenkin oli, että tarina kuuluu aikaansa. Hän ei halunnut muitakaan muutoksia. "Vaikka päähenkilöt ovat poikia, ei minulla ollut mitään vaikeuksia samastua heihin. Ei käynyt mielessäkään, että kysyisin Antilta, voisiko päähenkilöt vaihtaa tytöiksi", Bergroth nauraa.
E L O K U VA H U O K U U
a Maa on roudass t. ja miehet juova
ryhtyväni kuvaajaksi. Prahassa mystiikka ohjaamisen ympäriltä hälveni ja ymmärsin visuaalisen maailman suunnittelun kuuluvan vahvasti myös ohjaajan työhön." Kuvallinen maailma on Bergrothille tuttua kotoa, hänen äitinsä on kuvataiteilija Marjatta Tapiola. Prahan vuoden Bergroth muistaa kasvunpaikkana, lähtiessään maailmalle hän oli 19-vuotias. "Se oli aikaa ennen kännyköitä. Olin tullut Prahaan muutamaa viikkoa ennen koulun alkua, ja vasta silloin tajusin, etten tunne kaupungista ketään. Kaikki mitä teki oli sitten koulun ympärillä, kirjoitti ja ohjasi. Muistan, että elokuvieni aiheet olivat silloin kovin dramaattisia." Koulutusta Taideteollisessa korkeakoulussa Bergroth pitää hyvänä. Hän tutustui ja teki yhteistyötä siellä nyt Skavabölen pojatkin kuvanneen Anu Keräsen kanssa. "Heti tulee sellainen olo, että Lauri Törhöstä pitää jotenkin puolustella. Hän oli hyvä laitoksen johtaja. Törhönen sai hankittua laitokselle paljon. Mutta opetukseen kaipasin enemmän ohjausta ja dialogia kokeneiden tekijöiden kanssa." Bergroth on kerännyt mainetta lyhytelokuvillaan ennen nyt ilmestyvää kokopitkää elokuvaa. Hänen lyhytelokuvansa Heavy Metal (2007) ja Lasileuka (2004) on palkittu Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. suomalainen elokuva voi tällä hetkellä hyvin. "Kaipaisin kyllä omaäänisempää kerrontaa. Sitä, että ohjaajat tekisivät elokuvia aiheista, jotka ovat itselle tärkeitä." Bergroth viittaa elokuvan kulttuuriväen ja tuottajien välillä keväällä käytyihin keskusteluihin siitä, mihin Elokuvasäätiön rahoja pitäisi suunnata. "En vastusta suuren yleisön elokuvien tekemistä, mutta pienemmillekin pitäisi löytyä tilaa. Kun ryhdytään tekemään elokuvaa pelkästään kaupallisessa mielessä ja suurten katsojalukujen toivossa, niin minusta lähtökohta on väärä ja johtaa helposti katsojan aliarviointiin." Bergroth toivoo, että Elokuvasäätiö kannustaisi tekemään erilaisia teoksia. Skavabölen pojat on rahoitussyistä suomalaissaksalainen yhteistuotanto. Ulkokohtaukset on kuvattu kaikki Suomessa, Tuusulassa, Kirkkonummella ja Porvoossa. Useat kohtaukset sijoittuvat ullakolle, jossa Rupert muistelee lapsuutta. Ullakko on rakennettu berliiniläiseen studioon. Elokuvan budjetti oli 1,8 miljoonaa euroa. Lapsinäyttelijöistä johBERGROTHIN MUK A AN
tuen rahaa tarvittiin tavallista pitempiin kuvauksiin ja erikoistehosteisiin. "Tuottaja Jarkko Hentulan kanssa päätettiin heti, että alimitoitettuna tätä ei tehdä. Tajusin budjettia miettiessäni, että raha on aikaa, käytännössä siis lisää kuvauspäiviä. Vasta kahta kuukautta ennen kuvauksien alkamista lopullisesti varmistui, että meillä on kasassa kaikki rahat. Se oli stressaavaa aikaa." Saksalaista elokuvassa on myös musiikki. Siitä vastaa Alexander Hacke, eriskummallisen industrialyhtye Einstürzende Neubautenin jäsen. Elokuva ei nostata sinivalkoisia kyyneliä iskelmällä markkupölöstyyliin. Mutta Lasse Virénin voittojuoksua juhlitaan kunnon suomalaiseen tapaan. tiesi jo varhain käsikirjoitusvaiheessa haluavansa aikuisten rooleihin Leea Klemolan ja Martti Suosalon. "Kun Leea ja Martti kuulivat, että suunnittelin heitä vanhemmiksi, molempien reaktio oli, että jahas, vai sillä tavalla. He eivät aiemmin olleet näytelleet yhdessä. Minusta heissä on jotain samankaltaisuutta, samanlaista herkkyyttä ja kykyä olla läsnä." Leea Klemola oli näytellyt jo Bergrothin lopputyössä, Lasileuassa, äitiä. Äidin kohtalo elokuvassa on dramaattinen, mutta Bergroth halusi välttää naisen asettamista uhriksi. "Kun Leea suostui tähän rooliin, tiesin, että liian yksinkertaiset tulkinnat muuttuvat mahdottomiksi." Nuoria näyttelijöitä haettiin kauemmin. Bergroth kertoo, että koekuvauksissa huomasi heti, kestävätkö näyttelijän hermot kuvauksia. "Veljesten välille syntyi uskottava isovelipikkuveli-asetelma molemmissa pareissa. Se oli hienoa." Bergroth kertoo, että Skavabölen poikien kuvauksissa oli hyvä henki ja rohkaiseva ilmapiiri. "On kuvauksissa sitten aikuisia tai lapsia, ohjaamisessa on kyse kommunikoinnista. Poikien takia pyrin rehellisesti koko ajan kertomaan, mitä haluan ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Elokuvantekoon liittyy usein sellainen huutamisen kulttuuri. Nyt päätimme, että pidetään hyvä henki yllä poikien takia. Mutta siitä tuli hyvä psyykkaus itsellekin: kaikki on hyvin ja sujuu!" Kun veljekset vannovat verivalan roskakatoksessa, heidän puolestaan toivoo, että kaikki todella menisi hyvin ja he jaksaisivat tragedioista huolimatta.
B E R G R O T H K E R T O O , E T TÄ
ohjaaja-käsikirjoittaja Antti Raivion kirjoittama näytelmä. Sen ensi-ilta oli 1990-luvun alussa Raivion perustamassa helsinkiläisessä q-teatterissa. Zaida Bergroth näki näytelmän vuonna 2004 Masalan nuorisoteatterissa ja halusi tehdä siitä elokuvan. Tarinassa veljekset Rupert ja Evert Kallio kasvavat vaikenemisen, alkoholismin ja kotiväkivallan keskellä. Murheellisessa maailmassa tarinan ytimen muodostaa veljesten välinen kiinteä ja välittävä suhde. Elokuva alkaa kohtauksella, jossa Rupert tulee armeijasta kotiin ja leipoo veljelleen syntymäpäiväkakun. "En olisi tehnyt tätä, jollei keskiössä olisi toivo. Elokuvassa on huumoria ja lämpöä, ja pojilla on mahdollisuus kunnolliseen tulevaisuuS K A V A B Ö L E N P O J AT O N
vuonna 2004 Taideteollisen korkeakoulun ohjaajalinjalta, seitsemän vuoden opintojen jälkeen. Ennen Taikia Bergroth opiskeli Prahassa elokuva-akatemian vuoden koulutuksen. "Olin 15-vuotiaasta lähtien harrastanut videokuvausta. Ajattelin
B E R G R O T H VA L M I S T U I
Skavabölen pojat ensi-illassa 4.9. Ship of Fools, Alexander Hacke & Danielle de Picciotto 6.9. Helsingissä, Korjaamon Vaunusalissa. Vieraina Jari Suominen, Laura Naukkarinen, CW04, Pekko Käppi & Kaisa El Ramly.
! 26 voima 7 /2009
KRIISI EI OLE MEIDÄN MST ja muut kansanliikkeet osoittivat mieltään talouskriisin kustannusten sosialisoimista vastaan São Paulossa maaliskuun lopulla.
Korruptio- ja ympäristörikossyytösten Stora Enso.
TEKSTI: HANNA NIKKANEN
B
A H I A N O S A VA LT I O S S A 1 2 . E L O K U U TA 2 0 0 9 A I N A K I N
poliisiaseman suojissa sähkösokkeja tainnutusaseilla ja järjesti näille väkivaltaisia kujanjuoksuja. Useilla pidätetyistä oli vapautettaessa luunmurtumia. Kidutusta, sanoo Brasilian maattomien liike mst. Sen mukaan häädetyt perheet elävät äärimmäisessä köyhyydessä, vailla terveydenhuoltoa ja koulutusta, ja valtion lupaamat avustukset katoavat matkalla São Gabrieliin. Leivän ja koulun sijaan valtio tarjoaa sähköshokkeja. muistuttaa vuoden takaisesta välikohtauksesta Tarumãssa saman osavaltion alueella. Naistenpäivänä 2008 Tarumãssa osoitettiin mieltä Stora Enson eukalyptusplantaaseja vastaan. Paikalliset maatyöläiset protestoivat tapaa, jolla suomalais-ruotsalainen metsäyhtiö on kiertänyt maan lakeja ostaakseen suunnattomia maaomaisuuksia eukalyptusplantaaseja varten. Bulvaaniostojen myötä yhtiön kaksi paikallista johtajaa ovat nyt maakunnan suurimmat maanomistajat: he omistavat haamuyrityksensä kautta 45 000 hehtaaria sellaista maatalousmaata, jota Stora Enso ei laillisesti saisi ostaa. Tarumãn mielenosoitus päättyi sotilaspoliisien hyökkäykseen, jossa kumiluodit ja räjähteet haavoittivat lähes sataa maatyöläisnaista. Operaatiota johti, aivan kuten viime keskiviikkona São Gabrielissa, Lauro Binsfeld kuvernööri Yeda Crusiuksen luottomies. Tapahtumapaikkana oli Stora Enson luoman haamuyrityksen omistama selluplantaasi. Stora Enso pahoitteli tapahtunutta suomalaisille tiedotusvälineille, mutta vaikeni Brasiliassa.
K E S K I V I I K O N 1 2 . 8 . H Ä ÄT Ö
Brasiliassa Stora Enson puoliksi omistama selluyhtiö on korruptio- ja ympäristörikossyytösten ristitulessa. Rio Grande do Sulin osavaltiossa taas sotilaspoliisin väkivalta maanvaltaajia vastaan jatkuu ja kovan komennon takana on Stora Enson tukema kuvernööri. "Vaalikampanjan maksanut yritys saa poliitikon taskuunsa ikuisiksi ajoiksi", sanoo metsäjätin peliin kyllästynyt yleinen syyttäjä.
S U O M E N VA A L I R A H OI T U S S K A N DA A L I N
lonkerot kurkottivat elokuun puolivälissä Brasiliaan asti, kun metsäjätti Stora Enson brasilialaispoliitikoille antama kampanjarahoitus kyseenalaistettiin. Nyt Stora Enso puolustautuu julkisuudessa esitettyjä syytteitä vastaan. Yhtiön mukaan yhteensä satojentuhansien eurojen tukisummilla ei ole pyritty vaikuttamaan maan hallitukseen, eikä yhtiön puoliksi omistamaa Veracel-selluyhtiötä vastaan nostetuissa korruptiosyytteissä ole perää. kolmekymmentä maanvaltaajaa haavoittui sotilaspoliisin iskussa São Gabrielissa, Brasilian Rio Grande do Sulin osavaltiossa. Operaatiota johti alikomentaja Lauro Binsfeld, osavaltion kuvernöörin Yeda Crusiuksen luottomies. Maanvaltauksia on alueella häädetty ennenkin, mutta poikkeuksellista tällä kertaa oli väkivallan rajuus. Pidätettyjen kertomusten mukaan sotilaspoliisi antoi heille
do Sul uhkaa muuttua vihreäksi erämaaksi, jossa Stora Enson plantaasien lomasta ei pian löydy sen paremmin työpaikkoja kuin luontoakaan. Lauro Binsfeld sai ainakin Tarumãssa ja mahdollisesti myös São Gabrielissa hyökkäyskäskyn suoraan kuvernööri Crusiukselta, jonka vaalikampanjaa Stora Enso ja sen kumppaniyritykset olivat rahoittaneet mittavilla summilla. Esimerkiksi vuoden 2006 aikana Stora Enso ja sen läheinen kumppaniyritys Aracruz, joka on tehnyt suuria tilauksia myös muun muassa Metsolta, lahjoittivat Crusiukselle tämän oman ilmoituksen mukaan yhteensä noin 114 000 euroa. Crusius tunnetaan suuryhtiöiden oikeana kätenä, joka ylläpitää kovaa kuria maakunnan maatyöläisten protestiliikkeitä vastaan. Jännitteet ovat korkealla: köyhässä osavaltiossa on paljon työttömiä maatyöläisiä, ja arviolta 2 500 perhettä elää telttaleireissä. Suuryhtiöiden maakaupat kutistavat ruoan viljelyyn käytettävää maa-alaa entisestään. Paikallisten aktivistien mielestä bulvaaniostot ovat laittomia ja niiden sietäminen on merkki korruptiosta. Yhtiön mukaan bulvaaniostoissa ei ole mitään hämärää: maat ovat haamuyritysten nimissä vain väliaikaisesti, kun lupahakemuksia käsitellään. on vain yksi Stora Enson tukemista brasilialaispoliitikoista. Brasilian keskusvaalikomitean tietojen mukaan Stora Enso ja Aracruz sekä näiden yhdessä omistama selluyhtiö Veracel rahoittivat poliitikkojen vaalikampanjoita vuonna 2006 yhteensä 440 000 eurolla. Stora Enso ja Aracruz keskittyivät Rio Grande do Sulin osavaltioon. Veracel taas keskitti tukensa Bahiaan, missä sitä syytettin oikeudessa ympäristörikoksista. Sittemmin Stora Enso on ilmoittanut hillitsevänsä kampanjalahjoituksiaan Brasiliassa. "Suomalaisyritykset ovat kansainvälisesti usein verraten pieniä, ja ne
KUVERNÖÖRI YEDA CRUSIUS
joutuvat sopeutumaan kansainväliseen ja paikalliseen kilpailutilanteeseen", Helsingin Sanomat pohti Stora Enson Brasilian-ongelmia pääkirjoituksessaan 15.8. Stora Enso, josta Suomen valtio omistaa neljänneksen, ei kuitenkaan ole pieni toimija Brasiliassa. Se on toiminta-alueillaan suuri talousmahti, joka omistaa valtavia maa-alueita ja lobbaa aktiivisesti maanomistukseen liittyvien lakimuutosten puolesta.
ta, Kidutus lian rasi sanoo B en liike mi maatto T. MS
Alves da Silvan mukaan olennaista on kuitenkin se, mitä Eunápoliksessa on tapahtunut oikeudenkäynnin jatkuessa. "Huolestuttavampaa kuin ympäristötuhot on se, että ihmiset, joiden vastuulla ympäristön suojeleminen olisi, on korruptoituneita", Alves da Silva huomauttaa. "He muodostavat rikollisen rakenteen, joka suosii näitä yrityksiä." suosimisesta käy Alves da Silvan mukaan Veracelin tuomion lievyys. Normaalin käytännön mukaista olisi se, että tuhon aiheuttaja joutuisi metsittämään ja suojelemaan suuremman alueen kuin alun perin tuhosi. Veracel kuitenkin ehdotti metsittävänsä vain puolet tuhotusta alueesta. Tuomioistuin hyväksyi rikoksen tehneen yrityksen oman rangaistusesityksen. "Laiton suosiminen alkaa siitä, kun yritys rahoittaa poliitikon kampanjaa ja ottaa poliitikon omaan taskuunsa ei vain kampanjan ajaksi, vaan ikuisesti, sillä kerran maksettu vaalikampanja muuttuu yritykselle saavutetuksi eduksi." Myös konkreettisia todisteita lupaviranomaisten tekemistä rikoksista ja Veracelin lahjontayrityksistä löytyy, Alves da Silva sanoo. Siksi Veracelin tapausta puidaan seuraavaksi korruptio-oikeudenkäynneissä, ei enää ympäristölakien kautta. "On paljon tapauksia, joissa kaupunginvaltuutettuja on myyty. Eräässä tapauksessa valtuustossa pyrittiin rajoittamaan eukalyptusplantaasien perustamista kaupunkiasutuksen lähelle; Veracelin edustajat tarjosivat valtuutetuille vaalirahoitusta, jos he äänestäisivät rajoituksia vastaan. Tämä on todistettu korruptiotutkimuksissa."
ESIMERK IK SI SUURYRIT YSTEN
kumppanien Brasilian, Uruguayn ja Paraguayn rajaseudulle suunnittelemat sellutehtaat tarvitsevat suunnattomia määriä eukalyptusta. Paikallisten asukkaiden mukaan eukalyptusplantaasit tuhoavat niin ympäristöä kuin elinkeinojakin: Rio Grande
STOR AN ENSON JA SEN
STOR A ENSON JA SEN kumppanien keskeisimmillä toiminta-alueilla asukkaiden innostus metsäteollisuuden luomista työpaikoista on usein kääntynyt pettymykseksi. Bahian osavaltion pääkaupunki Eunápolis, jossa toimiva Veracelin sellutehdas tuottaa noin miljoona tonnia selluloosaa vuodessa, on tästä hyvä esimerkki. Siellä Stora Enson puoliksi omistama Veracel tuomittiin viime vuonna sakkoihin laittomista hakkuista, ja nyt sitä syytetään lahjonnasta. Brasil de Fato -lehden haastattelussa Eunápoliksen kunnan yleinen syyttäjä João Alves da Silva syyttää Veracelia mittavasta korruptiosta, jonka myötä ympäristöluvista on tullut Bahian osavaltiossa kauppatavaraa. Stora Enso on viime päivinä ahkeraan muistuttanut, että Veracelin ympäristörikokset eivät ole suomalaista alkuperää. Veracelin saama tuomio liittyy vuonna 1993 syntyneisiin sademetsätuhoihin; ruotsalainen Stora tuli mukaan Veraceliin vasta vuonna 1998, ja seuraavana vuonna se fuusioitui suomalaisen Enson kanssa.
voima 7 / 2009
27
Johanna Suhonen
JOKAVIIKKOINEN RYHMÄKOKOUS.
Maattomien ryhmät pohjaavat suoraan demokratiaan. Kirjoittajan kuvausryhmä asui Dona Ginan (edessä oikealla) hoivissa.
NORMAALIA ELÄMÄÄ.
Kuvausmatka Brasiliaan ja Uruguayhin vei keskelle modernia orjatyötä, väkivaltaa ja räikeää epätasa-arvoa.
Martires de abril -asutuksen väki tanssii carimbota. Maattomien elämä ei ole pelkkää taistelua.
Maattomien matkassa
2 . päivänä matkapuhelimeni näytöllä välkkyy tekstiviesti. Lähettäjänä "Johan/Film för förändring". Tukholma haluaa varoittaa Helsinkiä: "Ne soittivat Stora Ensosta, sieltä Suomen konttorista. Annoin niille sun emailin", tekstiviestissä sanotaan. Pari minuuttia myöhemmin puhelin soi. "Pirjetta Soikkeli Stora Ensosta hei!". No hei. "Olemme nähneet internetissä suomenkielisen version sellaisesta Uruguay-dokumentista".
TEKSTI & KUVAT: JOHANNA SUHONEN
K
ESÄKUUN
Joo. "Te olette ilmeisesti näyttämässä sitä täällä Helsingissä?" Joo.. "Niin.., missä ja milloin sitä näytetään?" Mmh... tai siis mistäs sä olet sellaista lukenut? Olen laittanut blogiin linkkejä ja tiedän, että monella taholla on mielenkiintoa nähdä elokuva, mutta vielä sen esittämisestä ei ole sovittu mitään. Sanon Soikkelille, että voin olla yhteydessä jos näytös järjestetään. "Se olisi hienoa, laitan sulle emailissa yhteystiedot." Kiva.
STOR A ENSON
yritysvastuuosaston
viestintäjohtaja Pirjetta Soikkelin kiinnostus ruotsalaiseen amatööridokumenttiin ei ole sattumaa. Dokumentti käsittelee monikansallisten metsäyhtiöiden toimintaa Uruguayssa. Keskiössä ovat Weyerhaeuser, ence, Botnia ja Stora Enso. Kaikki alkoi viime syksynä, kun kaksi kuvausryhmää lähti ihmettelemään maatalousbisnestä ja sen vaikutuksia ihmisten elämään ja luontoon Brasiliassa ja Uruguayssa. Itse päädyin viiden ruotsalaisopiskelijan kanssa Brasiliaan mst:n matkaan kuvaamaan dokumenttia soijan viljelyn sosiaalisista vaikutuksista Amazonian alueella. Puoli vuotta Brasiliassa ei opettanut vain dokumentintekoa. Maatto-
mien arkeen tutustuminen johdatti keskelle modernin orjatyön, väkivallan ja räikeän epätasa-arvon Brasiliaa. Ryhmä oppi vallasta, agroekologiasta, vapautuksen teologiasta, solidaarisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta. miljoonan jäsenen Maattomien liike mst kuuluu Latinalaisen Amerikan merkittävimpiin kansanliikkeisiin. mst taistelee maareformin ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta Brasiliassa, jossa maanomistus on Paraguayn jälkeen maailman toiseksi keskittyneintä. Puolitoista prosenttia väestöstä omistaa 47 prosenttia viljelykelpoisesta maasta.
Y L I P U O L E N T O I S TA
Vastassaan mst:llä on laaja rintama monikansallisia yhtiöitä ja suurmaanomistus, jonka etuja ajamaan on 1960-luvun sotilasdiktatuurin ajoista asti kehittynyt liittouma, johon kuuluu kaupunkien ja maaseudun eliitti, suurteollisuus, pankit ja media. Maattomien liikkeen ja maaseudun ay-aktivistien arkipäivään kuuluu liittouman harjoittama väkivalta sekä yritykset kriminalisoida liike. Vastustaja vaikuttaa ylivoimaiselta. Miten mst on ylipäänsä enää olemassa? Miten se toimii näissä olosuhteissa? Mitä tehomaatalous käytännössä on? Viime L O K A K U U N 1 7. P Ä I VÄ N Ä kuvausryhmämme saapui Brasilian São
28 voima 7 /2009
Pauloon puolenyön jälkeen. Lentokentällä vastassa on ihmismassa, jonka joukosta erottuu mies. Hänen kädessään on kyltti, josssa lukee suecos, ruotsalaiset. mst:n työntekijä on tullut vastaan ruotsalaista ryhmäämme, joka koostuu kahdesta chileläisestä, yhdestä uruguaylaisesta, yhdestä suomalaisesta ja kahdesta puhdasverisestä ruotsalaisesta. "Vain sinä näytät ruotsalaiselta", mies ihmettelee minulle. Lämmin tuuli puhaltaa kasvoille ajaessamme läpi öisen kaupungin kohti mst:n majoitusta. Alkaa hämärtää. Kuljettaja hidastaa ja harmaaseen seinään alkaa hitaasti hahmottua teksti: Prefiro morrer lutando, do que morrer de fome. Kuolen mieluummin taistellen kuin nälkään. Elämään jääneen lauseen lausahti maaton maatyöläinen ja äiti Roseli Nunes, joka sai surmansa 1987 Rio Grande do Sulissa, kun kuorma-auto kaasuttti mst:n mielenosoituskulkueen päälle. Olemme perillä. on keittänyt meille teetä ja kahvia ja laittanut leipää pöytään. Yöpalan jälkeen kiipeän kerrossängyn yläpedille. Ehdin ennen nukahtamista tuijotella kaupungin valoja avonaisesta ikkunasta ja miettiä miten lentokentän Harrodsin ja siitä puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan majapaikan väliin tuntuu mahtuvan vuosien mittainen todellisuuksien kuilu. Aamulla meille selviää, että majoituksemme toimii myös puolisalaisena koulutus- ja kokouspaikkana. "Täällä järjestetään kursseja ja hoidetaan hallinnollisia asioita. mst kun ei ole oikeushenkilöyden omaava järjestö vaan kansanliike", mst:n sihteeristössä työskentelevä Daniel selittää aamukahvin äärellä. "Tämä on strateginen ratkaisu. Tietyn järjestön toiminta olisi helppo kieltää lakiteitse, mutta kukaan ei voi estää liikkeen olemassaoloa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mst omaisi järjestömäistä rakennetta, mikä on suoranainen edellytys liikkeen demokraattiselle toiminnalle ja välttämättömyys muutokseen tarvittavien massojen mobilisoimiseksi." Pesemme astiat ja alamme käydä läpi seuraavien kahden viikon ohjelmaa, johon kuuluu portugalintuntien lisäksi perehdytys Brasilian
M AJ OI T U K S E N YÖ VA H T I
ja mst:n historiaan. halki Brasilian pohjoiseen Parán osavaltioon. Kokoustamme mst:n Parán koordinaattoreiden liikkeen periaatteiden mukaisesti yksi nainen ja yksi mies kussakin osavaltiossa Maria Raimundan ja Ulisses Manaçaksen sekä militantti Charles Trocaten kanssa, jotka toivottavat meidät lämpimästi tervetulleiksi ja briiffaavat mst:n toiminnasta ja järjestäytymisestä Parássa. He ehdottavat, että ennen töiden aloittamista tutustuisimme parin viikon ajan maattomien arkeen yhdellä asutuksella ja leirillä Belémin liepeillä. Päätämme jakaa ryhmän kahtia, mutta lopuksi tuotetaan yksi dokumentti. Toinen ryhmä keskittyy soijan viljelyn sosiaalisiin vaikutuksiin, toinen, omani, median rooliin maatalousbisneksen lobbaamisessa. Ryhmämme myös vahvistuu mst:n kommunikaatiosektorilla toimivan Paulinhon tullessa mukaan porukkaan. Ulisses lähtee esittelemään ryhmälle Belémiä, joka on kehittynyt eurooppalaisten ensimmäisestä Amazonian siirtokunnasta parin miljoonan asukkaan suurkaupungiksi. Jättiläismäiset mangopuut reunustavat keskustan jalkakäytäviä. Liikennettä on paljon. Puoliksi alaston nainen raahaa itseään sinne tänne keskellä risteystä ohiajavien autojen juuri hidastamatta.
L E N N Ä M M E 4 . M A R R A S K U U TA M A R R A S K U U N 5 . PÄ I VÄ .
Edessä voi olla us, odot uosien ätöjä ja v hä lukuisia väkivallan a jatkuva lkoa. pe
tuslain mukaan "maa, joka ei täytä sosiaalista tehtäväänsä, on ohjattava maareformiin", toisin sanoen käyttämättömät viljelykelpoiset maat tulisi jakaa niitä tarvitseville pienviljelijöille. Paradoksaalisesti sama perustuslaki julistaa yksityisomaisuuden loukkaamattomuutta. Suurmaanomistuksen sopiessa hallituksen valitsemaan uusliberaaliin agendaan maareformia paremmin ovat valtaukset välttämätön keino maan saamiseksi. Maanvaltaus on siis poliittinen painostuskeino, maattomien lakkoase. Se voidaan myös nähdä kansalaistottelemattomuutena, keinona kyseenalaistaa hallitsevaa luokkaa suosiva epäoikeudenmukainen lainsäädäntö. mst ei koe, että keskeinen kiista olisi suurmaanomistajien ja maattomien välinen, vaan maattomien ja valtion välinen, kokonaista poliittista projektia koskeva. Kyse ei lopulta ole vain maasta, vaan vaihtoehdosta kapitalismin ja kulutuksen nimeen vannovalle yhteiskunnalle. Valtauksen jälkeen alueelle pystytetään leiri mustine muovitelttoineen. Edessä voi olla vuosien odotus, lukuisia häätöjä ja uudelleenvaltauksia, jatkuvaa väkivallan pelkoa ja epävarmuutta. Jos valtaus onnistutaan virallistamaan, siitä voi kehittyä asutus, kuten 1999 perustettu 150 perheen Martires de abril, joka pienine taloineen muistuttaa mitä tahansa maaseutuasutusta. hipova, heinähattuun, kumisaappaisiin ja reikäiseen mst-paitaan pukeutunut Mameides Gomes tiirailee meitä hetken pullonpohjalasiensa takaa ja kutsuu sitten kylään. Istahdamme nurmikolle vaatimattoman talon eteen. Muurahaiset ovat käsittämättömän isoja. Mies hakee nurkan takaa kottikärryllisen kookospähkinöitä ja pilkkoo niitä machetella juomakuntoon kertoen samalla neljän hehtaarin viljelmistään, joilla kasvaa yli 80 ruoka- ja lääkekasvilajia. Kaikki mst:n viljelmät, myös Mameideksen, ovat agroekologisia. Agroekologia on mst:n tarjoaman vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin kesK U U T TA K Y M P P I Ä
keinen elementti. Se on vastakohta raskaasti mekanisoidulle, maatalouskemikaalien käyttöön, monokulttuuriviljelmiin, maanomistukseen keskittyvään ja usein geenimuunneltuihin lajikkeisiin perustuvalle tehomaataloudelle. "Luonnon ja ihmisen suhde tulisi nähdä toisella tavalla. Sen tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä", Mameides juttelee. "Agroekologinen viljely perustuu pienviljelyyn, se takaa paikallisen ruoantuotannon ja edistää ruokaturvaa", Paulinho täydentää. "Lulan hallituksen näkemys luonnon huomioonottamisesta on yhtä kuin tuottaa biopolttoaineita, siis viljellä ruokakasveja polttoaineeksi, kestämättömällä tavalla. Eihän eliitti tällaisesta maanviljelystä tykkää kun ei tästä saa suuria voittoja. On kannattavampaa saada meidät ostamaan lannoitteita, hyönteismyrkkyjä ja gmo-siemeniä", Mameides jatkaa naureskellen, machete kädessä viuhuen. Belém, Irituia. Luis Carlos Prestes -leiri perustettiin kaksi vuotta sitten. Valtauksen yhteydessä kahakoinnissa fazendeirojen palkkaamien pyssymiesten kanssa sai surmansa yksi maaton. Leirissä asuvien 79 perheen tilanne on kuitenkin hyvä, sillä kansallinen maareformista vastaava instituutio, incra, on virallistanut valtauksen. Jokainen ryhmäläinen on saanut viikoksi uudet "vanhemmat" leiriläisistä. Vietän leppoisaa koti-iltaa chileläisen toverini Emmanuelin ja Paulinhon kanssa "äitini" dona Ginan oljista rakennetussa majassa. Reippaasti ylipainoinen, käheä-ääninen, tarttuvan räkäisen naurun omaava ja kovin vapaamielinen äitini kantaa cachaçaa pöytään ja aloittaa keskustelun leirin seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvista jäsenistä. Siirrymme tästä sulavasti monogamiaan, jota Paulinho tuntuu vastustavan ja Emmanuel kannattavan. Itse painan poissa-nappia, epäilen olevani humalassa ja keskityn ihastelemaan jaloissa pyöriviä kanoja. Dona Gina nauraa räkättää pienellä jakkaralla keikkuen. Kiivaan keskustelun tuoksinassa kaatunut cachaça imeytyy maalattiaan. Kätevää.
M A R R A S K U U N 8 . P Ä I VÄ ,
hosuta, asioita kypsytellään ja pyritään kohti mahdollisimman suurta yksimielisyyttä. Belém. Olemme vihdoin lähdössä laivalla kohti Santarémia, jossa tarkoituksemme on haastatella ihmisiä, jotka ovat tekemisissä brasilialaisen maatalousbisneksen ykköstuotteen soijan kanssa. Pohjoisamerikkalainen maatalousjätti Cargill ihastui Amazonasja Tapajós-jokien risteyksessä sijaitsevaan Santarémiin, rakensi sinne laittoman sataman vuonna 2003 ja takaa nyt osaltaan soijan viljelyn leviämisen ja sademetsien ryöstöhakkuiden jatkumisen alueella. Brasilian eteläosista nelisenkymmentä vuotta sitten leviämään lähteneen modernin maatalousbisneksen rintama etenee nyt siis Santarémin korkeudella tunkeutuen yhä syvemmälle Amazonian metsiin. mst:n suunnitelma avata toimisto kaupunkiin kertoo myös siitä, että alueesta on kehittynyt väkivaltaisten maakonfliktien keskeistä aluetta Parássa, jo ennestään Brasilian väkivaltaisimmaksi luokitellussa osavaltiossa.
M A R R A S K U U N 1 7. P Ä I VÄ , 1 1 . PÄ I VÄ , Santarém. Olemme parin viikon ajan käyneet haastattelemassa tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen sekä mst:n kanssa läheistä yhteistyötä tekevän katolisen kirkon cpt-järjestön henkilökuntaa. Nyt vuorossa on tapaaminen Santarémin maatyöläisten ammattiyhdistyksen entisen puheenjohtajan Maria Ivete Bastos dos Santosin kanssa. Hän kertoo miten Cargillin saapumisen jälkeen paikallisia asukkaita alettiin painostaa myymään maansa, uhkailtiin ja ajettiin pois väkivaltaa käyttäen, jotta soijaviljelmille saataisiin lisää tilaa. "Santaremin lähistöllä poltettiin vuonna 2005 yli parikymmentä kotia." Maria Iveten nimi ilmestyi fazendeirojen tappolistalle jo muutama vuosi sitten. "Sanallisen uhkailun lisäksi minut on yritetty viedä kotoani ja polttaa sen jälkeen kun ensin roiskivat bensiinillä", hän kertoo rauhallisesti. Maria Ivete on edelleen poliisivartiossa vuorokauden ympäri. "Toki poliisiinkaan ei aina voi luottaa", hän toteaa. "Osa vapaudestani on viety. Ne, jotka haluavat minut hengiltä, ovat vapaina. Kaikki tämä voittojen, maatalousbisneksen nimissä", hän lisää. Paikallisella alkuperäisväestöjen edustajalla, Amazoniaa puolustavaan verkostoon kuuluvalla kansalaisjärjestöaktiivi Odair Borarilla on samansuuntaisia kokemuksia. "Fazendeirot palkkasivat kaksi pistoleiroa, pyssymiestä, minua uhkailemaan. He raahasivat minut metsään, sitoivat puuhun, hakkasivat, hieroivat hiekkaa silmiini ja suuhuni. Tätä kesti kahdeksan tuntia. He käskivät minua soittamaan viimeisen puhelun vaimolleni. Heidän mielestään halusin estää Amazonian kehityksen", Odair kertoo. JOULUKUUN M YÖ S J U T U T TA A läheisen Belterran kunnan ympäristöstä ja turismista vastaavaa sihteeriä, Laércio Pereira Pazia, joka ei yllättäen näe alueella suurempia ympäristö- tai sosiaalisia ongelmia. "Hänen isänsä on sojeiro, soijanviljelijä", Maria Irlanda de Almeida, Belterran maatyöläisten ammattiyhdistyksen puheenjohtaja kertoo meille myöhemmin. Emme onnistu saamaan haastattelua yhdeltäkään soijan suurviljelijältä, vaikka esittelemme itsemme viattomasti ruotsalaisina agronoY R I TÄ M M E
Belém, Mosqueiro. Ilma väreilee kuumuudesta, vaatteet liimautuvat ihoon. Martires de abril huhtikuun marttyyrit tavaan spraymaalilla maalatusta kyltistä. mst:n asutuksilla ja leireillä on aina jollain tavalla liikkeelle merkityksellinen nimi Cabanos, Chico Mendez, Salvador Allende... Vakiintunut keino hankkia maata ja painostaa hallitusta toteuttamaan maareformi on liittovaltion tai yksityisten omistaman maan valtaaminen. Fazendeirot, suurmaanomistajat, makaavat tuhansien, jopa miljoonien hehtaarien kokoisten maa-alueiden päällä. Brasilian vuoden 1988 perus-
HAKKUUALUE. Amazonian sademetsiä hakataan soijaviljelmien alta brutaalisti.
kanssa kukonlauluun aamuviideltä. Dona Gina on jo valmistamassa aamupalaa ja tervehtii virnistäen. Kävelemme aamupesulle läheiselle lammelle, jossa myös pestään vaatteet ja astiat tai vain lillutaan. Palatessamme pöydässä odottaa maissikuskusta ja kuumaa maitoa. Pian aamupalan jälkeen alkaa núcleon kokous. Leiri on jaettu 11 núcleoon, ryhmään, johon kuhunkin kuuluu 710 perhettä. Jokaisella ryhmällä on oma vastuualue, joita ovat muun muassa tuotanto, koulutus, turvallisuus, terveys ja nuoret. Dona Gina on koulutuksesta vastaavan ryhmän puheenjohtaja. Joka viikko järjestettävässä kokouksessa käydään läpi ajankohtaiset asiat ja valitukset sekä tarvittaessa äänestetään ja päätetään yhteisistä asioista. Nyt keskustellaan leirin tulevaisuudesta, siitä, muodostetaanko tuotanto-osuuskunta vai viljelevätkö perheet yksittäin. Vain yhtä yksin asuvaa miestä lukuunottamatta kaikki ovat osuuskunnan kannalla. Äänestyksen tulos kirjataan ylös ja siitä keskustellaan myöhemmin kaikkien ryhmien yhteisessä kokouksessa. Päätöksenteko mst:ssä tapahtuu kaikilla tasoilla tällaisen suoran demokratian periaatteiden mukaan. Päätöksenteon kanssa ei
HERÄÄMME EMMANUELIN
voima 7 / 2009
29
mian opiskelijoina. Kaikki tuntuvat olevan epäileväisiä ja varuillaan. Soija on vahvasti läsnä, mutta siitä ei puhuta ruokapöydässä, eikä sitä ruokapöydässä myöskään syödä suuri osa soijasta menee vientiin, eläinrehuksi Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kiinan lehmille, sioille ja kanoille. Belém. Ryhmä kokoontuu jälleen Belémissä parin viikon työtauon jälkeen. mst:n majoituksessa desibelit ovat katossa. Taloon on meidän lisäksemme majoitettu 40 eri puolilta Brasiliaa tullutta liikkeen jäsentä ja pienviljelijöiden kansainvälisen verkoston Via Campesinan väkeä, jotka osallistuvat Maailman sosiaalifoorumin valmisteluihin. Vessoja on yksi ja vesi on jostain syystä poikki useamman tunnin päivässä. Tunnelma on kuitenkin hilpeä. On minun vuoroni siivota keittiö, jonne puikkelehdin riippumattojen ja kapealla käytävällä laulavien ja tanssivien maattomien välistä. Toimimattoman uunin uumenissa asuva rotta juoksee meteliä karkuun.
TA M M I K U U N 2 . P Ä I V Ä ,
nut uskoa uusliberalismiin", Stedile selittää kaikella vakavuudella ja alkaa kasata tavaroitaan. "Kunnon kristittynä uskon, että väärin tekevät palavat helvetin tulissa", hän jatkaa vielä, tarkastelee ilmeitämme ja remahtaa sitten nauramaan omille heitoilleen. Haastattelu on päättynyt. Matkalla ulos Stedile innostuu vielä toisesta Suomi-aiheesta, Botniasta Uruguayssa, mutta juttu jää kesken kun joulupukkia tullaan hoputtamaan toiseen haastatteluun. Guararema. "Nossa patria livre e forte, construida pelo poder popular." Nyrkit nousevat ilmaan aamuisessa auringonpaisteessa mst:n hymnin kertosäkeen tahdissa. Olemme kerääntyneet Escola Nacional Florestan Fernandesin, mst:n niin kutsutun yliopiston päärakennuksen vihreälle sisäpihalle. Vietämme viimeisen, editoinnille omistetun kuukauden kukkulaiselle alueelle metsän keskelle vapaaehtoisvoimin rakennettussa enff:ssä. Päivän aloittava mística, teatterin ja musiikin yhdistelmä, jonka tarkoituksena on yhtälailla luoda ja ylläpitää tietoisuutta maattomien historiasta ja todellisuudesta kuin luoda toivoa tulevasta, on päättymässä. Místican loputtua yliopiston asukkaat, joiden joukossa on paljon ulkomaisiakin oppilaita Via Campesinan jäsenjärjestöistä, siirtyvät luokkahuoneisiin. Edessä on jälleen pitkä päivä, jonka ohjelmaan kuuluu oppituntien lisäksi trabalho doméstico eli kotitöitä ruoanlaitosta siivoamiseen ja trabalho militante, joka voi olla mitä tahansa yleishyödyllistä työtä aina peltotöistä talonrakentamiseen. Yliopiston kulloisetkin asukkaat pitävät paikan toiminnassa jopa syömämme ruoka viljellään ja valmistetaan itse osallistumalla päivittäin tuottavaan työhön. Tämä järjestely on sopusoinnussa maattomien liikkeen pedagogian kanssa, joka perustuu teorian ja käytännön yhdistämiselle. Tartun kuokkaan ja kävelen töihin, kuokkimaan umpeenkasvanutta kahvipensaspeltoa. Kunnioitus campesinoja kohtaan nousee kohisten muutaman tunnin hikoilun aikana. Oppilaiden lisäksi enff on täynnä mst:n kansallisen tason johtajia, osavaltioiden koordinaattoreita, jotka osallistuvat globaalia talouskriisiä käsittelevään nelipäiväiseen suhdanneanalyysikokoukseen. Kahvitauolla törmään pirteään Stedileen ja tämän kavereihin João Pauloon ja Gilmariin. He tarjoavat keksiä ja kertovat liikkeen tulevasta toiminnasta. Illalla järjestetyissä bileissä näen myös Parásta saapuneen Ulisseksen, joka innostuu puhumaan Leninistä, militanttien koulutuksesta ja tähtikuvioista, kunnes siirrymme tanssimaan carimbota.
M A A L I S K U U N 7. P Ä I V Ä , HUHTIKUUN
MAATTOMIEN MAJOILLA. Luís Carlos Prestes -leirissä on 11 ryhmää, johon jokaiseen kuuluu 710 perhettä. Tässä kokouksessa ryhmä äänestää siitä, muodostaako ryhmä tuotanto-osuuskunnan.
Belém. Sosiaalifoorumin viimeinen päivä. Olemme sopineet haastattelusta yhden mst:n ja Via Campesinan tunnetuimman kasvon, João Pedro Stedilen, kanssa. Taloustieteilijä, mst:ssä alusta asti mukana ollut militantti ja johtaja on tunnettu suorapuheisuudestaan. Samaan aikaan haastattelua tekemään ilmestyvät belgialainen ja ranskalainen toimittaja. "Kello 17, espanjalaiset. Te ette näytä espanjalaisilta", väsyneen ja kiukkuisen oloinen Stedile plärää kalenteriaan. "Mistäs te sitten olette?" "Suomesta ja Ruotsista", vastaan. Aavistuksen verran joulupukkia muistuttava Stedile nostaa katseensa kalenterista, hymähtää hieman ja kohottaa merkitsevästi kulmiaan. "Terveisiä Stora Ensolle", hän murahtaa. Ymmärrän yskän, mutta kamera käy jo enkä voi olla kysymättä millaisista terveisistä on kyse. Meidän piti puhua soijasta, mutta puhe kääntyy väistämättä eukalyptusistutuksiin. Mitäpä tuosta, maatalousbisnestä yhtä kaikki. Belgialainen ja ranskalainenkin kuuntelevat valppaina. "Uskon, että tulevaisuudessa voimme ajaa maasta kaikki meitä riistävät monikansalliset paperiyhtiöt, joiden toiminta on rikollista. Stora Enso on syyllistynyt ympäristörikoksiin, joista se on joutunut maksamaan ympäristöviranomaisen langettamia sakkojakin tuhonnut atlanttista sademetsää ja luonnon monimuotoisuuden istuttamalla eukalyptusmonokulttuureja", Stedile puhuu kameralle. "Se on rahoittanut paikallisten kuvernöörien ja poliitikkojen vaalikampanjoita Bahialla ja Rio Grande do Sulissa, pyrkii hankkimaan maata keinottelemalla ja muuttamaan lainsäädäntöä itselleen suotuisaksi. Miten te reagoisitte Suomessa ja Ruotsissa, jos tekisimme vastaavaa siellä? Me emme halua Stora Ensoa, te voitte pitää sen. Emme lopeta, ennen kuin saamme palautettua sen teille." Väsymyksestä huolimatta Stedile jaksaa jutella suhdanneanalyysista ja geenimuuntelusta. Hän avaa tekijöitä, jotka ovat johtaneet kansainvälisen pääoman yliotteeseen maataloudesta ja pohtii finanssikriisin vaikutuksia maatalousbisnekseen. "Luojalle kiitos luojan ollessa edelleen maanviljelijä kriisin voidaan myös nähdä tarjoavan meille mahdollisuuksia. Se on vaikuttanut luotonantoon vaikeuttaen maatalousbisneksen toimintaa ja horjuttaH E L M I K U U N 1 . P Ä I VÄ ,
halua emme , te Me nsoa Stora E ää sen. it voitte p
ELÄMÄÄ LUÍS CARLOS PRESTES
-LEIRISSÄ. Kirjoittajan perheen
isäntä halusi , että häntä kutsutaan isäksi eli "pai". Tässä hän soittaa kitaraa.
1 7. P Ä I V Ä , Tukholma. Osallistumme Stora Enson vastaiseen mielenosoitukseen aamuvarhaisella yhtiön Tukholman-konttorin edustalla Via Campesinan lanseeraaman pienviljelijöiden kansainvälisen taistelun päivän kunniaksi. Päivän historia juontuu vuoteen 1996, huhtikuun 17. Parássa tapahtuneeseen Eldorado dos Carajásin verilöylyyn, jossa 19 mst:n jäsentä sai surmansa sotilaspoliisin hajottaessa väkivaltaisesti liikkeen mielenosoituskulkueen. "Te olette niin väärässä", vihainen mieshenkilö tiuskaisee ja painelee työpaikalleen.
Film för förändring oli projektin nimi. Muuttuiko sitten mikään? Uruguayssa Stora Enso osti 18. toukokuuta chileläisen Araucon kanssa 130 000 hehtaaria lisää maata ja puuviljelmiä. Ne ovat nyt yhdessä Uruguayn suurin yksityinen maanomistaja. Botniakin jatkaa toimintaansa. Perussa maatalousbisnes ja Alan Garcian hallitus tappavat alkuperäiskansoja ja tuhoavat sademetsää. 5. kesäkuuta Perun Amazonian alueen sademetsäintiaanien protestiliikkeen väkivaltaisen tukahduttamisen rekisteröity saldo on 56 kuolTÄ N Ä Ä N , M A A I L M A .
lutta ja yli sata kadonnutta. Brasiliassa maattomat jatkavat "jatkuvaa vallankumousta, jonka ovat perineet edeltäjiltään". Parássa tapaamani militantti Charles on saanut tappouhkauksen eikä sen seurauksena uskalla liikkua julkisilla paikoilla saati nukkua kotonaan. Indio, Parán militantti hänkin, sai pari sotilaspoliisin luotia vatsaansa huhtikuisen maanvaltauksen yhteydessä, mutta on paranemaan päin. Loput yrittävät elää niin normaalia elämää kuin pystyvät ja aivan varmasti tanssivat carimbota. Stora Enso on kesäkuisen puhelun perusteella nähtävästi huolestu-
nut tuotemerkkinsä käytöstä tai julkisuuskuvastaan. Stora Enso ja mst istuivat saman pöydän ääreen Brasiliassa heinäkuussa. mst ilmoitti, että dialogi on mahdollista vain, jos Stora Enso pysäyttää laajenemisensa maassa. Näin tuskin tapahtuu. Itse tunnen matkan aikana löytäneeni rakkautta ja aitoa välittämistä usein niin tyhjien sanojen maailmassa. Ja aion jatkaa yhteistyötä mst:n kanssa.
Uruguaysta kertova dokumenttielokuva Raha kasvaa puussa osoitteessa http:// vimeo.com/4693550. www.filmff.se
30 voima 7 /2009
OAXACAN
Ruben Valencia kertoo suomalaisille miksi laisille ouksen meksikolaiset ovat vallankumouksen kansa. n Ja toisaalta, miksi kapitalismin kehdossa t nukkuvat eurooppalaiset eivät ole.
punkilaiset olivat perääntyneet yliopistolle, jossa myös radiolähetystä tehtiin. Naiset kehottivat radiossa kaikkia tuomaan tyhjiä pulloja ja bensiiniä yliopistolle ja uskomaan Oaxacan kansojen yhteisöön. Lähetyksen sävy kiihtyi armeijan tunkeutuessa yliopistolle ja lopulta radio hiljeni. Mitä tapahtui? Oaxacaan hyökättiin sinä päivänä maalta, mereltä ja ilmasta. Jälkeenpäin kuulin, että ihmiset olivat saaneet sotilaspoliisit perääntymään yliopistolta. Tilanne vahvisti oaxacalaisten itseluottamusta, eikä se kadonnut vaikka yliopisto myöhemmin menetettiin, ihmisiä joutui vankilaan, heitä katosi ja tapettiin. Nykyään appistat eli Oaxacan kansannousuun osallistuneet vallankumoukselliset pitävät matalaa profiilia. Kaikki, jotka toimivat liikkeessä, ovat vaarassa. Myös Turun Kirjakahvilan sisäpihalla istuva appo:n aktivisti Ruben Valencia kertoo yrittävänsä Oaxacan kaduilla näyttää mahdollisimman tavalliselta. "Leikkaan partani siististi ja pukeudun mahdollisimman vähän huomiota herättävästi", hän kuvailee. Silti Valencia ei ole turvassa. Hänet yritettiin tappaa tammikuussa 2009 Oaxacan kaupungin keskustassa puukottamalla selkään kolmesti. Valencia pelkää. "Pelko on rauhallista jännitystä", hän kertoo. "Oaxacassa ei ole kuitenkaan varaa vetäytyä taistelusta. Emme taistele saadaksemme etuja, vaan ettemme menettäisi sitä mitä meillä jo on: yhteisöämme, toisiamme ja kulttuuriamme." Mikä näitä sitten uhkaa? "Meidän hallituksemme, joka suojelee teidän länsimaisten yhtiöittenne maailmanvalloitusta", Valencia sanoo. Suomessa kertomassa Oaxacan kansannousun nykytilanteesta. Puhuessaan turkulaiselle yleisölle Valencia selittää,
R U B E N VA L E N C I A O N
TEKSTI: AKULIIINA SAARIKOSKI S KUVAT: KLAUS WELP
ROBIN HOOD
suuryhtiöt saisivat temmeltää vapaasti Meksikossa, tarvitaan kuitenkin kansalaisten rautaista kontrollia. Rahasta ja kontrollista oli Valencian mukaan kyse, kun yhdysvaltalaisen indymediatoimittaja Brad Willin murhasta tuomittiin hiljattain appo:n aktivisti. Brad Will oli syksyllä 2006 tekemässä dokumenttia Oaxacan lakkoilevista opettajista. Lokakuussa 2006 hänet ja kaksi mielenosoittajaa ammuttiin. Luodit lähtivät todennäköisesti paikallisten viranomaisten aseista. "Yhdysvallat halusi, että joku tuomittaisiin murhasta. Siispä joku tuomittiin. Brad Willin perhekin yritti todistaa oikeudessa sen puolesta, että appo:n aktivistilla ei ollut mitään tekemistä murhan kanssa." Tuomiota seuraavana päivänä Obama julisti plan Méridan rahoitussuunnitelman. Sen mukaan Yhdysvallat rahoittaa Meksikon armeijaa 1,4 miljoonalla dollarilla. Rahojen on tarkoitus mennä huumeiden vastaiseen taisteluun. Valencian mukaan nämä rahat menevät kuitenkin Meksikon vastarintaliikkeen hallitsemiseen: huumekeisarit liikkuvat edelleen vapaasti kaduilla, tavalliset ihmiset sen sijaan eivät.
J O T TA U L K O M A A L A I S E T R U B E N V A L E N C I A U S K O O kuitenkin väistämättömään muutokseen. "Uusliberalismin viimeinen romahdus osoittaa, että kapitalismi ei elä ikuisesti. Tekin tulette tietämään, miltä tuntuu, kun maailmantalous ei kannattelekaan enää hyvinvointianne." Valencian mukaan maailman muutos näkyy jo siinä, miten siirtolaiset virtaavat Eurooppaan elinmahdollisuuksien kavetessa muualla maailmassa. Hän uskoo, että tämä kysymys tulee yhä keskeisemmäksi tulevaisuudessa. "Kapitalistit yrittävät iskeä kiilaa siirtolaisten ja Euroopan unionin kansalaisten väliin. Älkää uskoko heitä. Kapitalismin kaataminen on teidän kaikkien yhteinen taistelu."
V
UODEN 2006 A L K U S Y K S Y S TÄ 2 0 0 6
kesäkuussa Etelä-Meksikon Oaxacassa alkoi laaja kansannousu epäoikeudenmukaista hallintoa ja ulkomaisia uusliberalistiyhtiöitä vastaan. Aseistamattomat kaupunkilaiset ottivat tuolloin kuukausiksi haltuunsa kokonaisen kaupungin. Kumouksen kesänä oaxacalaiset ryhtyivät itse hallinnoimaan arkeaan. He valtasivat kaupungin televisiokanavan, radion, julkiset rakennukset ja yliopiston. He asettuivat valtion ja poliisin paikalle ja ratkoivat kuukausien ajan kaikki poliittiset kysymykset itse kansankokouksissa. Kapinaan osallistui monenlaista väkeä. Yliopisto-opettajia, intiaaneja, kadulla asuvia nuoria, työläisiä ja maanviljelijöitä. He muodostivat appo:n, Asamblea Popular de los Pueblos de Oaxacan Oaxacan kansojen kokouksen. Väkeä mobilisoitiin erityisesti radiokanavien avulla. Radiossa kerrottiin, missä poliisin kuolemanpartiot liikkuivat ja millä barrikadeilla tarvittiin apua. kuuntelin usein Radio Universidadia, joka oli yksi kapinallisten radiokanavista. Kun Meksikon presidentti lähetti 4 000 sotilaspoliisia hajottamaan käsiin räjähtäneen kansannousun, muuttui radiolähetys verisen todelliseksi jännitysnäytelmäksi. Barrikadit ja vallatut rakennukset olivat silloin jo poliisin hallussa. Oaxacan itsehallintoa puolustavat kau-
mitä eroa on poliittisella toiminnalla Meksikossa ja kolonialistisissa maissa. Hän kertoo Oaxacan vastarintakulttuurista. "Meillä opettajat ovat lakkoilleet ja vallanneet kaupungin keskustan joka vuosi jo 20 vuoden ajan. Oaxacalaiset ovat aikaisemmin saaneet kolme kuvernööriä eroamaan virastaan." Kun Valencia kuvailee kolmen vuoden takaista Oaxacan itsehallinnon kesää ja kertoo kuinka kaupungissa ei moneen kuukauteen ollut poliisia ollenkaan, olemme ihmeissämme.
E I K Ö I H M I S T E N TÄY-
Pelko ista all on rauh ä. st jännity
itsehallinnon pitänyt olla täyttä anarkistista utopiaa? Miten autonomisen kaupungin ylläpitäminen oikeasti onnistui? Miten oaxacalaiset pääsivät yksimielisyyteen yhtään mistään? Ja miten on mahdollista, että paikallisten organisoimien turvallisuuspartioiden kiinni saamia siviilipoliiseja ei lahdattu katukokouksissa? Suomessa liberaaleimmatkaan kansalaiset eivät kykene kuvittelemaan yhteiskuntaa ilman väkivaltakoneistoa, joka viime kädessä pitää huolen kansalaisten turvallisuudesta. Poliisia pidetään Suomessa kansalaisten ystävänä, ei vihollisena. "Itsehallinnon aikana suurin väkivallan uhka oli juuri poliisi", Valencia sanoo.
DELLISEN
kissä, joissa elämä ja kuolema on läsnä samaan aikaan. Onnellisuus on aina onnetonta, ja menetys on aina myös uusien asioiden saamista." Tämä selittää hänen mukaansa ihmisten rohkeuden. "Me emme elä tulevaisuudessa, kuten täällä länsimaissa näyttää olevan tapana. Uskomme myös enemmän tunteeseen ja empatiaan kuin kylmään laskelmointiin. Hyväsydämiset ihmiset tietävät kyllä, mikä on oikein." Länsimainen kolonialistinen politiikka ei ole, Valencia sanoo. Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yhtiöt tulevat Meksikoon tuhoamaan paikallisten elinmahdollisuudet. "Teidän taloudellinen edistyksenne tuhoaa maailman", Valencia lataa. "Sen takia ihmisiä riistetään maassamme. Me emme pyydä teitä ratkaisemaan ongelmiamme, mutta yhtiöittenne olisi pysyttävä poissa mailtamme." Etelä-Meksiko on luonnonvaroiltaan erittäin rikasta seutua. Paikallisten maita on vuosikaudet myyty ulkomaalaisille ja suuryhtiöitä vastaan oikeuksiaan puolustaneita meksikolaisia on pistetty vankiloihin. Pitäisikö siis eurooppalaisten ottaa enemmän vastuuta maailmantalouden oudoista vääristymistä? "Tietysti", Valencia sanoo. Hän kertoo, kuinka hänen kotiseudullaan Istmo de Tehuantepecissä paikallisten maita on huijattu pilkkahintaan espanjalaisille tuulivoimalayhtiöille. Yhtiöt puolestaan tuottavat energiaa Yhdysvalloille ja miljoonavoittoja osakkeenomistajilleen. Paikallisille ei jää mitään.
OA X AC A JA KOKO
länsimaisen kolonialistisen politiikan ja Meksikon sydämessä sykkivän vallankumouksen välillä on suuri. "Asia ei ole ihan yksinkertainen", hän selittää. "Meksikossa uskomme, että todellinen onnellisuus on hetVA L E N C I A N M U K A A N E R O
voima 7 / 2009
31
32 voima 7 /2009
bisneksen hillitön charmi
ja ulkoistamisen pitäisi taata tehokas toiminta julkisella sektorilla. Kuitenkin näyttää siltä, että ne avaavat vain uuden oravanpyörän, joka mahdollistaa mielivaltaiset päätökset ja verovarojen tuhlailun ilman poliittista seurantaa. Hallituksen politiikan seurauksena kunnat ja kaupungit saavat vuosi vuodelta yhä vähemmän rahaa
Sosiaalirahaa yhdessä kohteessa ja tuhlataan sitä mielivaltaisesti toisessa. Ulkoistaminen on uusi ideologia, jonka kontrolloimiseksi on laadittu hankintalaki. Sen tarkoitus on estää korruptio, mutta julkisten rakenteiden purkutöissä ja poliitikkojen heikon ohjauksen seurauksena, rahojen isojakoon on jäänyt mielivaltaisia porsaanreikiä. Suojaavan byrokratian murennuttua on jäänyt tilaa virkamiesten temmeltää. Seuraus: ei oteta huomioon kustannusvaikutuksia, ei auteta, kartoitetaan ja katsotaan etäältä, konsultoidaan, ostellaan mitä huvittaa, levitetään ongelmat myös muihin yksiköihin, ja suosimalla kavereita tukahdutetaan pienten toimijoiden kehittyminen.
TÄ L L Ä K E R TA A Voiman sosiaalipolitiikkaa tarkastelevan kokonaisuuden keskiössä ei ole sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen vaan hänen työn-
K
I L P A I L U T TA M I S E N
lakimääräisten sosiaalityön pyörittämiseen. Tästä syystä tehostamista tarvitaan vuosi vuodelta enemmän. Helsinki ei ole poikkeus. Voima kertoo, kuinka Helsingissä tehostetaan romaniprojektissa, kriisipalveluissa ja asunnottomien sosiaalitoimistossa. tapahtuu: hajotetaan hyvin toimiva yksikkö, ei varmisteta jatkuvuutta, säästetään
M I TÄ S O S I A A L I B I S N E K S E S S Ä
sä seuraukset. Voutilaisen kaltaisia johtajia löytyy lähes joka kaupungista, koska he ovat tekemässä samaa työtä: ajamassa sosiaalisektoria alas ja kehittämässä sosiaalibisnestä.
kimmo jylhämö Voutilaisen vaiheita seurataan Fifissä & seuraavassa Voimassa.
Kerjäläisten kaverit
Diakonissalaitokselle ulkoistettu romaniprojekti maksaa helsinkiläisille 240 000 euroa.
on osoittanut Diakonissalaitokselle ulkoistettuun Rom po drom -romanikerjäläisprojektiin tänä vuonna 165 000 euroa. Viime vuonna hankkeelle myönnettiin 75 000 euroa. Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ei kilpailuttanut projektia, koska "vastaavaa asiantuntemusta ei löydy muualta". Hän on aiemmin työskennellyt Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana. Heinäkuun 2009 loppuun mennessä Diakonissalaitos oli kuitannut kaupungin kassasta 148 000 euroa. Samaan aikaan Vapaa liikkuvuus verkoston aktivistit ovat raapineet kasaan muutamia tuhansia euroja romanien välittömiin tarpeisiin. "Otimme yhteyttä Diakonissalaitokseen kesällä 2008 ja pyysimme apua romaneille", Vapaa liikkuvuus -verkoston aktivisti Katja Tuominen muistelee. "Sieltä sanottiin, että heillä ei ole rahaa."
S
OSIA ALITOIMI
liseen ongelmaan: mikään järjestötaho ei halua osallistua romanien auttamiseen, koska kaikki ovat siinä uskossa, että Diakonissalaitos tekee sen jo. Kuitenkin Rom po drom projektin määrittelyssä sanotaan, että projektin tarkoitus ei ole auttaa, pelkästään kartoittaa. "Tosin viime aikoina myös Diakonissalaitos on myös silloin tällöin laittanut käteistä rahaa romanien auttamiseen", Tuominen kertoo. Tämä on totta. Rom po dromin voden 2009 tammiheinäkuun kuluerittelystä voi nähdä, että sinä aikana käytetyistä noin 86 000 eurosta "asiakkaiden kuluihin" oli käytetty 2 029 euroa. Tämä paritonninen on eritelty seuraavasti: "tutkimus, hoito..." Loput rahat on käytetty kahden kenttätyöntekijän ja muiden erittelemättä jätettyjen työntekijöiden palkkoihin. Noin neljänneksen potista vievät muun muassa hallintokulut, vuokra sekä väliraportin painatuskulut. tammikuussa 2009 Vesalaisen ja Leinosen kartoituksen tuloksena vähän päälle satasivuisen väliraportin Päivästä päivään, maasta maahan. Raportti viivästyi kolmella kuukaudella. Sen tutkimuksellinen painoarvo on Katja Tuomisen mielestä köykäinen. Raportin selkärangan muodostaa otteet noin 50 romanin haastatteluista. Raportin esipuheessa sosiaalitoimen yhteyshenkilö Jarmo Räihä toteaakin, että "väliraportin tarkoitus ei ole olla sosiologinen tutkimus, vaan pikemminkin ihmisarvoa kunnioittava kertomus kadulla tavatuista ihmisistä". Raportin johtopäätös on lähtökohtiin nähden skitsofreeninen. "Raportissa sanotaan, että romaneja ei saa auttaa. Eikö ihmisarvoon kuulu, että autetaan hädässä?" Tuominen kysyy. Toimeentulo-ongelmat, romanien vaikeudet yhteiskunnassa, vaihtuvien olosuhteiden raskaus, epävarma elämäntilanne, Katja Tuominen luettelee Rom po drom -raportin löytöjä. Diakonissalaitoksen kahdella kenttätyöntekijällä näiden faktojen selvittämiseen kului seitsemän kuuDI AKONISSAL A ITOS JULK ISTI
kautta. "Väliraportissa ei sanota juuri mitään, mitä en olisi nähnyt ja tajunnut romaneista kesän 2008 majoitusprojektin jälkeen." ihmisarvoinen kohtelu mielletään päinvastoin kuin Vapaa liikkuvuus -verkostossa. Tuomo Leinonen, toinen raportin kasanneista kenttätyöntekijöistä soitti Tuomiselle elokuussa. Tuominen oli verkoston kanssa kesällä järjestänyt useille sairastuneille romaneille lääkkeitä, auttanut heidät lääkäriin ja järjestänyt majoituksen. "Leinonen haukkui kesän toiminnan ja syytti meitä yksioikoisesta auttamisesta." Akuuttiin hätään puuttuminen oli Leinosen mielestä väärin. Projektin työntekijä Marjatta Vesalainen vie Tuomisen mukaan toisinaan jonkun yksittäisen romanin suihkuun tai lääkäriin.
DI AKONISSAL A ITOK SELL A
yleinen. Raportteihin kirjataan yhteistyökumppaneiksi kaikki mahdolliset tahot, jotta kannatus näyttäisi laajalta. Tuominen törmäsi samaan ilmiöön soitellessaan Rom po dromin yhteistyötahoille syksyllä 2008 selvittääkseen, miksi jotkut organisaatiot olivat mukana projektissa, jonka tavoitteena ei ollut auttaa romaneja. Esimerkiksi Kirkon ulkomaanavussa koko projektista ei tunnuttu tietävän mitään. Tuominen sanoo, että projektin jatko on salamyhkäinen. Pelkästään tälle vuodelle rahaa on jäljellä karkeasti arvioiden 70 000 euroa, ja projektin on tarkoitus jatkua vuoden 2011 loppuun. toinen kenttätyöntekijöistä, kertoo puhelimessa, että tammikuun jälkeen toiminta on jatkunut melko samana, mutta nykyään katutyöntekijät eivät enää haastattele kaupungilla kohtaamiaan romaneja, vaan he opastavat ja keskustelevat. Usein romanit myös itse soittavat ja kysyvät neuvoa. "Sillä on heille suuri merkitys, että he voivat puhua paikallisen asukkaan kanssa omalla kielellään", romanian kielen taitava Vesalainen kertoo. "Kuvittele jos itse eläisit Bukarestissa, miten mukavaa olisi, että joku joka puhuu suomea tulisi kaupungilla juttelemaan kanssasi." "Monet suomalaiset ajattelevat valitettavasti, että sosiaalityö on sitä, että annetaan rahaa", Vesalainen harmittelee. Työntekijät neuvovat romaneja kotimatkajärjestelyissä, kertovat mistä voi ostaa vaikkapa kattilan ja tulkkaavat lääkärissä. Vesalainen kertoo, että näiden ihmisten osa on kurja: "Monet kohtalot särkevät sydämen." Vesalaisen mukaan romanikerjäläisistä on tullut pysyvä ilmiö. Hän toivoo silti, että romaneita autettaisiin ensisijaisesti heidän kotimaassaan: "Ei sitä tule enää tapahtumaan, että näistä ihmisistä pääsisi eroon."
M A R J AT TA V E S A L A I N E N , TÄ M Ä O N M Y Ö S Y K S I projektin tavoitteista vaikuttaa olosuhteisiin kerjäläisten lähtömaassa, tosin ainakaan Vesalainen ei tiedä miten se
hätämajoitus, sairaiden ihmisten avustaminen lääkäriin ja ruuanlaitto- ja peseytymismahdollisuuksien tarjoaminen on jätetty Vapaa liikkuvuus -verkoston kahden helsinkiläisen autonomisen sosiaalikeskuksen, Sataman ja Rajatilan, sekä yksittäisten kansalaisten vastuulle. Diakonissalaitos ja sosiaalitoimi vakuuttavat projektin nettisivuilla, että romanit saavat sosiaaliapua sosiaalitoimesta. Katja Tuominen kerto, että tosiasiassa romanit eivät hevin uskalla hakea apua viranomaisilta, koska se riittää käännytysperusteeksi. Tuominen on törmännyt merkilROMANIKERJÄL ÄISTEN
julkistamistilaisuutta juhlittiin näyttävästi. Tuomista ei kutsuttu, mutta hän sai lopulta järjestettyä itsensä paikalle. Juhlien vieraslista oli komea, korkeita virkamiehiä, sosiaalitoimen ja Diakonissalaitoksen johtoa ja muita yhteistyökumppaneita. Romanikerjäläisiä ei paikalla ollut paitsi seinälle heijastetuissa valokuvissa. Tuominen naureskelee, että Vapaa liikkuvuus -verkosto oli merkitty Rom po drom -projektiraportin saatteeseen yhteistyötahoksi, vaikka heillä ei ollut projektin kanssa mitään tekemistä. "Ihmettelin, kun Marjatta Vesalainen otti yhteyttä joululomilla muutama viikko ennen raportin julkistamista ja halusi tavata verkostomme jäseniä nopealla aikataululla." Tapaamisen aikana Vesalainen näytti valokuvia romanialaisesta kylässä, josta jotkut Suomen romanit ovat kotoisin. Vesalainen oli vieraillut kylässä. "Mutta emme juuri puhuneet mistään. Katsoimme kuvia ja joimme kahvit." Myöhemmin Tuominen päätteli, että kahvit juotiin "yhteistyön" merkeissä. Eräs työntekijä Diakonissalaitokselta kertoo, että käytäntö on
RAPORTIN
tehdään. "Romaniassa sosiaalipuolen rahat on loppu", Vesalainen huokaa. "Totta kai henkilökohtaisesti tuntuu pahalta. Mutta ratkaisisiko se mielestäsi Euroopan romanikerjäläisten ongelmat, että kannustetaan kerjäämistä?" Vapaa liikkuvuus -aktivistin Katja Tuomisen eväät apuun ovat sen sijaan hyvin yksinkertaiset. "Kun nämä ihmiset nyt ovat täällä, ja monet heistä ovat lapsia, ihmisarvoa kunnioittavaa olisi järjestää asuntola nimellistä maksua vastaan, jossa on mahdollisuus tehdä ruokaa ja käydä suihkussa." Vesalainenkin myöntää, että sivistysvaltion periaatteisiin kuuluu, että jos joku on välittömässä hädässä, häntä pitää tukea, oli tausta tai syy mikä tahansa. Hän esimerkiksi toivoo, että romaneille osoitettaisiin oma oikeusavustaja. "Näille mustalaisille sekin on tärkeää, että tulee kuulluksi. Ei heti voi työntää rahaa käteen ja luksusasuntoon. Ja onhan tämä Diakonissalaitoksen projekti parempi kuin ei mitään", hän lisää. "Koko tää mustalaisten aseman parantaminen on vasta alussa."
susanna kuparinen Rom po drom -projektin väliraportti www.hdl.fi/fi/julkaisut/180
VASTAAVAA ASIANTUNTEMUSTA
K A U P U N G I L L a on oma sosiaalialan tutkimusyksikkö Socca, joka tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Johtaja Pirjo Marjamäki laskeskelee, että Soccalla vuoden kestävä tutkimus maksaa reilut 63 000 euroa. "Ja ne ovat korkeatasoisia", Marjamäki sanoo. Summa sisältää kaiken, kuten hallintokulut ja esittelymatkat ulkomaisiin konferensseihin. HELSINGIN
voima 7 / 2009
33
fvdfv
34 voima 7 /2009
Sos-auto ei auta enää
Helsingin kaupunki lopettaa kiitetyn Sos-auton toiminnan vuodenvaihteeseen.
topalveluhankkeesta ja suuntaa rahat sosiaalipalveluihin. "Sosiaalipalvelut ovat varmasti täystyöllistettyjä lastensuojelutyöllä. Meillä asiakkaina on tavallisia ihmisiä, jotka kohtaavat yllättävän kriisin. Onnettomuuden, väkivaltaa tai läheisen itsemurhan. Sos-auton asiakkaista kaikki eivät kärsi mielenterveysongelmista, vaikka toki heitäkin on", Niskanen toteaa. "Akuutti kriisityö on oma lajinsa. Sos-auton työntekijöillä on keskimäärin kymmenen vuoden työkokemus ja esimerkiksi puolella tämänhetkisestä henkilöstöstä on psykoterapeutin lisäkoulutus", Niskanen kertoo. Hän muistuttaa, että trauma- ja kriisityössä pitkä työkokemus alasta on asiakkaiden hyväksi. Tätä palvelua ja ammattitaitoa ollaan nyt ajamassa alas. puheenjohtaja Jouko Malinen (sd.) sanoo, että päätöksessä kyse oli talousarviokeskustelusta. "Terveyslautakunta teki päätöksen teknisestä muutoksesta, että palvelu siirretään sosiaalipalveluiden puolelle. Taustalla on sosiaalija terveysministeriön esitys uudesta terveydenhuoltolaista. Tosin se on vasta käsittelyssä." Uusi terveydenhuoltolaki yhdistää nykyisen kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain palvelut. Aloitteen Sos-auton tarjoamien palveluiden siirtämisestä sosiaalipalveluiden puolelle teki Olli Salin, joka on sosiaalipäivystyksen esimies. Sos-auton kriisipalvelu aiotaan sulauttaa osaksi sosiaalipäivystystä. "Sos-auto toimii ilman asiakasrekistereitä, ihmisten yhteystietojakin säilytetään vain akuutin avunannon ajan. Meillä voi asioida anonyymiT E R V E Y S L A U TA K U N N A N
M
IELENTERVEYSPALV E L U I TA
kriisitilanteissa tarjonnut Sos-auto joutuu lopettamaan toimintansa. Syynä on, että Raha-automaattiyhdistys lopetti 330 000 euron tukensa Sos-auton toiminnalle, ja Helsingin kaupungin terveyslautakunta päätti siirtää tarjottavat palvelut ja 427 000 euron osuutensa sosiaalipalveluiden puolelle. "Kolme vuotta sitten ray päätti, ettei se tue toimintaa, jonka pitäisi olla kaupungin tai kunnan järjestämää", vastaava kriisityöntekijä Päivi Niskanen Mielenterveysseuran Sosautosta kertoo. Hän on yksi kymmenestä irtisanottavasta Sos-auton henkilökunnassa. Seura on odottanut kaupungin päätöstä siitä, miten toimintaa jatkettaisiin. Järkytys oli suuri, kun kaupunki vetäytyykin os-
na", Päivi Niskanen Mielenterveysseurasta sanoo. Hän pelkää, että esimerkiksi näiltä osin palvelu huononee. Hän huomauttaa, että Sosautoon on ollut matala kynnys ottaa yhteyttä. Tumppi Valokainen jätti kesäkuussa aloitteen, että Sos-auton toimintaa olisi tuettava. "Puuttuvat rahat saataisiin kokoon, jos puolen vuoden seminaarimatkat jätettäisiin tekemättä", Valokainen (sd.) sanoo. "Kunnanvaltuustoissa jyräävät vanhat hörhöt, joita kriisipuhelinpalvelut eivät kosketa." Va l o kainen aikoo vielä
K A U P U N G I N V A LT U U T E T T U
syyskauden aikana yrittää vaikuttaa Sos-auton tilanteeseen kaupunginvaltuustossa. Jouko Malinen terveyslautakunnasta uskoo, että päätöksestä ja siitä miten Helsingin sosiaalitoimenjohtaja Paavo Voutilainen järjestää asian käydään vielä keskustelua sosiaalilautakunnassa. "Vielä ei tiedetä, mitä lainsäädäntö tulee edellyttämään. Mutta jos sosiaalipuoli ei lisää rahoitusta, palvelu ei varmaankaan tule toteutumaan sellaisena kuin ennen."
Hannele Huhtala
Kirvesmurhien
ehkäisy loppuu Helsingissä
Hakeudu itsepuolustuskurssille, jos liikut Helsingin kaduilla tai julkisissa kulkuneuvoissa.
sosiaalivirasto on päättänyt "alueellistaa" asunnottomien sosiaalitoimisto asson eli siirtää asunnottomat asiakkaat tavallisiin sosiaalitoimistoihin. Alueellistaminen tarkoittaa käytännössä erityispalvelujen lakkauttamista. Mitä kauemmin työntekijät ovat olleet assossa, sitä paremmin he tuntevat asiakkaat. Tietävät kenen kanssa voi puhua miltäkin etäisyydeltä ja ketä ei voi päästää toimistoon ollenkaan, ei edes vartijan ollessa lähellä. Kyse ei ole koulutuksesta eikä hallinnosta, vaan tuntumasta työhön. Jos tämä yksikkö organisoidaan uudelleen, hukkaan menee asiaan paneutunut työryhmä, jonka yhteistyö ja asiantuntemus on enemmän kuin sen jäsenten osaamisen summa. yksi vaalien kestoteemoista. Asunnottomuus on päätetty puolittaa Helsingissä. Monet pitävät ratkaisuna asuntojen rakentamista. Se ei auta niitä, joiden ongelma ei ole asunnon vaan asumiskyvyn puute. Helsingissä asunnottomille tarkoitettuja tukiasuntoja on siirretty muuhun käyttöön sopivien hakijoiden puuttuessa. Samaan aikaan Herttoniemen ensisuojassa on ollut niin täyttä, että tulijoita on majoitettu rakennuksen terassille. Toimiva keino asunnottomuuden vähentämiseksi näyttää olevan asunnottomien vähentäminen: kun viinamyrkytykset, putkakuolemat ja narkomaanien paleltumiset lisääntyvät, niin asunnottomuustilastot kaunistuvat. Asson työntekijät eivät yritä auttaa asiakkaitaan se on myöhäistä vaan suojella heidän läheisiään ja naapureitaan. Työn tulosten tilastoiminen on vaikeaa. Tulokset näkyvät vasta käänteisesti.
ASUNNOTTOMUUS ON
H
ELSINGIN
uuteen lamatalveen edellisen laman jälkiä siivotaan yhä. Sen kokemuksista voisi oppia, että asunnottomien määrän lisääntyy ja heidän ongelmansa vaikeutuvat laman aikana. Helsingin sosiaalilautakunta ja sosiaaliviraston johto näyttävät uskovan päinvastaista. Jokainen tietysti asuu jossain. Useimmat asunnottomat asuvat asuntoloissa tai tuttavien nurkissa. Joidenkin yöpymispaikka on rappukäytävä, niilläkin on katuosoite. Asunnolliset asioivat osoitteensa mukaisissa sosiaalitoimistoissa. Tällä logiikalla asunnottomat asiakkaat työnnetään tavallisiin sosiaalitoimistoihin. Assossa lapsia ei päästetä sisälle toimistoon. Tämän käytännön sijaan alueiden sosiaalitoimistot aiotaan pakottaa ottamaan odotustiloihinsa lapsiperheet ja asunnottomat, joista monilla on vakava päihdeongelma. Asiakaskunnan tuntevien, koulutettujen vartijoiden sijaan niissä on usein vahtimestareina määräaikaisia, jotka työvoimatoimisto on työllistänyt.
S U O M E N VA L M I S TA U T U E S S A O S A A S S O N A S I A K K A I S TA
löytää alueensa sosiaalitoimistot. Asunnottomien joukon kova ydin kuitenkin siirtyy poliisin huomaan. Tämä ei ole yhteiskunnalle halvempaa kuin asunnottomien sosiaalitoimiston kustannukset. Sossut liikuttavat suuria rahasummia. Asiakkaat arvioivat yleensä vain, myöntääkö sossu harkinnanvaraista tukea. Toimeentulotuessa summat eivät ole suuria, mutta päihdehuollossa ja kuntoutuksessa ovat. Rahavirran käsittelyn hajauttaminen kokemattomille ihmisille nostaa kustannuksia. Kun sossu tekee yhden kunnon virheen, kulut ovat helposti suuremmat kuin hänen kuukausipalkkansa. Jos työntekijä on kiireinen, väsynyt tai kokematon, hän ratkaisee vaikeat asiat nopeimmin myöntämällä asiakkaalle mitä tämä pyytää. Tämä on hyväksi koettu keino saada hankala asiakas pois työhuoneesta. suunniteltaessa on sivuutettu aiheen pätevimmät asiantuntijat eli toimiston pitkäaikaiset työntekijät. Sekä assossa että alueiden sosiaalitoimistoissa altistetaan nyt työntekijöitä muun muassa sijaistraumatisoitumiselle.
ASSON MUUTOKSIA
Monen sossun itsesuojeluvaisto on toiminut sen verran, että he ovat hakeutuneet muihin töihin. Kova kato on käynyt yliopistosta valmistuneista sosiaalityöntekijöistä. Heidän tilalleen on palkattu ammattikorkeakouluista valmistuneita sosionomeja, vaikka laki asettaa sosiaalityöntekijöille pätevyysvaatimukset, joihin kuuluu yliopistotutkinto. Tilannetta vaikeuttaa, että amksosionomin koulutuksen ollessa uusi, näiltä määräaikaisilta sijaisilta puuttuu myös työ- ja elämänkokemusta. Virasto säästää palkkamenoissa, koska amk-sosionomeille maksetaan vähemmän palkkaa. Helsingin sosiaalihuoltoa on hivutettu uusoikeistolaisittain hyvinvointivaltion purkuun. Muutama vuosi sitten helsinkiläiset järkyttyivät, kun metron matkustaja tapettiin kirveellä. Viranomaiset vakuuttivat, että kaupunki on edelleen turvallinen. En ole samaa mieltä, jos nykyinen kehitys jatkuu.
VIIME VUOSIEN AIK ANA
Kristiina Koivunen
varmaan
Klaus Welp
KUN SIETOKYKY YLITTYY
K I R J O I T I N K I R J A N sijaistraumatisoitumisesta, sillä vuosien varrella sietokykyni on ylittynyt useammankin kerran. Sossu-urani tilastoihin kuuluu esimerkiksi neljän asiakkaani tekemä itsemurha. Sijaistraumatisoituminen on sairaus, jossa ongelmallisen henkilön kanssa työskentelevä työntekijä alkaa kokea samoja oireita kuin asiakkaansa tai potilaansa. Tehdessäni sossukeikkoja tunnistin usein tämän ilmiön työpaikoillani. Kerron kirjassa kokemuksistani sekä Kurdistanin turkkilaisessa osassa että Helsingin sosiaalivirastossa. Näissä paikoissa
on yhteistä, että molemmissa joutuu mielikuvituksen ylittäviin kummallisiin tilanteisiin, joissa ei riitä niiden ihmettely. On toimittava nopeasti. Itse olen aktiivisesti etsinyt keinoja muuttaa työskentelytapojani. Sairastumiseni muuttui vahvuudeksi.
Kristiina Koivunen
Kristiina Koivunen: Taitelijatreffit sotaalueella. Vahvaksi sijaistraumatisoitumisen jälkeen. Like 2009. 159 s. Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja keikkasossu Helsingin asunnottomien sosiaalitoimistossa.
UUSI YMPÄRISTÖMERKKI Katso, kuinka kahvisi keitetään ja tuoppisi tuotetaan
Tervetuloa! Ilmainen sisäänpääsy
www.ecofeet.fi
Megapolis2024
Hyvän ruoan kaupunki
U R B A A N I F E S T I VA A L I 2 6 . 9 . 2 0 0 9 K L O 1 1 0 4 VA N H A L L A Y L I O P P I L A S TA L O L L A , H E L S I N G I S S Ä VA PA A S I S Ä Ä N PÄ Ä S Y !
Ajankohtaista asiaa hyvästä ruoasta, kaupunkilaisia ratkaisuja ympäristöongelmiin. Mukana mm.
PIETRO LEEMAN M A A I L M A N A I N O A M I C H E L I N - TÄ H D I T E T T Y K A S V I S R AV I N T O L O I T S I J A SIRPA PIETIKÄINEN
MAJORA CARTER U R B A A N I N Y M PÄ R I S T Ö N V I H E R TÄ J Ä L I V E L Ä H E T Y K S E S S Ä B R O N X I S TA JYRKI SUKULA K O K K I J A H Y VÄ N R U O A N M O N I O T T E L I J A ANTTI NYLÉN ESSEISTI, FEMINISTI, VEGAANI JA DANDY
Uudistuva Berliini Das Neue Berlin -näyttely 3.19.9.2009
E U R O O P PA L A I S E N R U O K A P O L I T I I K A N T E K I J Ä KHAN RAHAMAN THIRD WORLD URBAN FOOD & CITY EXPERT
Kaupunkisuunnittelun kohtauspaikka Narinkan laidalla Kampissa
L AI T UR I K O HT I HUO M I S E N HE L S I N K I Ä P LATT F O R M E N M O T F R AM T I DE N S HEL S I N G F O RS
KATSO KOKO OHJELMA WWW.MEGAPOLIS2024.ORG
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
SYKSYN 2009 KOULUTUSKALENTERI ON ILMESTYNYT!
KURSSIT YHDISTYSTOIMIJOILLE
Yhdistyksen talous- ja palkkahallinnon perusteet
Helsinki, torstaisin 17.9.--15.10. klo 17.30--20.00
YLEISÖLUENTOSARJAT YMPÄRISTÖTEEMOISTA
Ekoremppa
Helsinki, Stoan musiikkisali klo 18 22.9. Remontoimalla energiaa säästöön 29.9. Kierrätystavaroilla henkeä sisustukseen 20.10. Huonekalujen konservointi 3.11. Ekologinen sisustussuunnittelu I 10.11. Ekologinen sisustussuunnittelu II 24.11. Kodinkoneiden kulutus kuriin
Luovuutta yhdistyksen kokoustyöskentelyyn
Helsinki, maanantaisin 21.9.--5.10. klo 17.30--20.00
Yhdistysten viestintälauantai
Jos vastasit kyllä, hommaa itsellesi kul uurituo ajan tiedot ja taidot Mikkelin amma ikorkeakoulussa kul uurituotannon koulutusohjelmassa. Kun sinusta tulee kul uurituo aja (AMK), voit päästä toteu amaan sellaisen tapahtuman, josta olet aina haaveillut. Tampere 17.10. klo 10--17
Siellä järjestö, missä yritys vai toisin päin? -seminaari
Helsinki 29.10. klo 13--16.30
kulttuurituottaja (AMK) |
240 op
Yhdistyksen taloushallinnon peruskurssi
Turku, tiistaisin 27.10.--17.11. klo 17--20
Vihreä ilmastokoulu
Helsinki, Annatalon auditorio klo 18 13.10. Miksi ilmasto lämpenee ja mitä se tarkoittaa? 20.10. Miten ilmastonmuutosta torjutaan? 27.10. Miten päästökauppa toimii?
Lisätietoja: hakutoimisto@mamk. , p. 0153 556 335 www.mamk. ja www.sinneonpaastava.
Nuorten yhteishaku 14.25.9.2009 | Haku monimuotokoulutukseen 28.9.9.10.2009 www.amkhaku.
Yhdistysviestinnän ABC
Helsinki, maanantaisin 2.--16.11. klo 17.30--20.00
Järjestötyössä jaksaminen -seminaari
Helsinki 19.11. klo 12--16.45
Kokoustekniikka yhdistyslaissa
ta Mei pa lt ht ä v um al ien mi tek stuu öi tä !
Helsinki 2.12. klo 17--20
visio@visili.fi p.09-6129120 www.visili.fi
F2F-VARAINHANKKIJOITA JA TIIMINVETÄJIÄ
HELSINKIIN, HÄMEENLINNAAN, LAHTEEN, TAMPEREELLE JA TURKUUN
SOVIT AMNESTYN F2F-VARAINHANKKIJAKSI, JOS:
· · · · arvostat Amnestyn työtä ihmisoikeuksien puolesta olet hyvä sosiaalisilta taidoiltasi. olet utelias ihmisiä ja uusia haasteita kohtaan. pidät ryhmätyöskentelystä, mutta hoidat oman osasi työssä itsenäisestikin. · olet vähintään 17 vuotta
ETSIMME SYYS-JA LOKAKUUKSI 2009
HAKEMUKSET
HELSINKI
Nina Blomqvist nina.blomqvist@amnesty.fi.
HÄMEENLINNA, LAHTI, TAMPERE JA TURKU
ARKKITEHTUURIKERHOT
Opetus alkaa viikolla 37 ryhmät: 7-9-vuotiaille, 10-14-vuotiaille, 15-18-vuotiaille ja lapsi-vanhempi-ryhmät 4-6-vuotiaille Myös muotoilu ja kuvataide -ryhmä
SOVIT F2F-TIIMINVETÄJÄKSI, jos olet lisäksi tiimihengen ylläpitäjä ja tarvittaessa osaat vaatia tiimiltäsi parempaa tulosta.
Else Hukkanen else@amnesty.fi
Arkitekturklubbar också på svenska
ME TARJOAMME SINULLE:
· Mielekkään ja haastavan työn auringon paisteessa ja sateessakin. · Harvinaisen hyvän yhteishengen. · Ihmisoikeuskoulutusta työn ohessa. · Toistuvia haasteita ihmisoikeuksien puolesta!
Also English speaking club
Koulutamme tehtävään. Työaika on 4,5 h päivässä klo 1119 välillä. Tuntipalkka 10 , F2F-varainhankkijoille ja tiiminvetäjille 11 .
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
TULE ANTAMAAN OMA PANOKSESI AMNESTYN IHMISOIKEUSTYÖHÖN
09-685 6426 info@arkki.net www.arkki.net
ARKK
opetuspisteet: Kaapelitehdas, Helsinki Koulumestarin koulu, Espoo Tikkurilan Silkkitehdas, Vantaa
38 voima 7 /2009
Kun Japani punastui
TEKSTI EIJA NISKANEN
Opiskelijaliike radikalisoitui myös 1960-luvun Japanissa.
opiskelijaliikkeen kärjistymistä aseellisiksi hyökkäyksiksi kuvattiin jo Baader-Meinhof Complex -elokuvassa. Tänä vuonna Rakkautta & Anarkiaa -festivaali tarjoaa vastaavaa kuvausta Japanista: United Red Army (Rengo sekigun: Asama sanso e no michi, 2007) vie katsojan matkalle yhä väkivaltaisemmaksi kiertyvän poliittisen liikkeen historiaan. Elokuva kertoo puolidokumentaariseen, puolifiktiiviseen tyyliin japanilaisen Rengo Sekigun - eli Yhdistynyt Puna-armeija -terroristiryhmän taustan, synnyn ja sen päätymisen Japanin vuoristoon sissileiriä pitämään. Sieltä viimeiset
1960
- L U V U N
jäljellä olevat kidnappasivat turisteille majataloa pitävän emännän ja linnoittautuvan majataloon, jota poliisit piirittivät 10 päivän ajan, kunnes viisi jäljellejäänyttä ryhmän jäsentä antautui. Asama sanso -tapauksena tunnettu piiritys on kaikkien siihen aikaan eläneiden japanilaisten tuntema mediatapahtuma: vuorelta tuli suoraa uutiskuvaa, ja lähetykset saavuttivat Japanin kaikkien aikojen katsojahuipun, kun draaman huipentumaa, poliisien hyökkäystä majalle, seurasi 28.2.1972 iltakuuden aikaan televisioistaan 90 prosenttia Japanin kansasta. Samaan eivät ole yltäneet edes Tokion olympialaiset tai keisarillliset häät.
poliittinen liike on sekava ja monelle taholle haarautuva. Vuosien 194560 välillä ensimmäiseen vasemmistosukupolveen kuului eurooppalaistyylisiä sosialisteja ja ay-aktivisteja. Suomalaisille heistä tutuin lienee animaatio-ohjaaja Hayao Miyazaki. He saivat mobilisoitua massoja ja heidän ansiostaan valtavat joukot lähtivät liikkkeelle vuoden 1960 Japanin ja usa:n välisen sotilasyhteistyön ratifiointiaikeiden alla. Dokumenttifilmeistä tuttua, mielenosoitukset aina päättänyttä siksakkimaista käärmetanssia tanssi miljoonia ympäri Japania. Mielenosoitukset laajenivat, kun parlamenttitalon edessä yhteenotoissa poliisin kanssa kuoli opisJ A PA N I N S O DA NJ Ä L K E I N E N
kelija Michiko Kanba. Liike epäonnistui tavoitteessaan, koska sotilasyhteistyösopimus allekirjoitettiin, mutta kähinöissä pääministeri Kishi joutui eroamaan. Tapaus iski juovan vanhemman ja nuoremman vasemmistosukupolven välille, ja yhden luvun maan vasemmiston historiassa katsottiin päättyneen. 1960-luvun myötä opiskelijat lähtivät liikkeelle yliopistojen lukukausimaksujen korottamista vastaan, Naritan lentokenttärakentamista vastustaneita maanviljelijöitä puolustaakseen ja vastustaakseen Vietnamin sotaa. Viimeksi mainittuun Japani oli suoraan sekaantunut, koska sotilasyhteistyösopimuksen takia pommituslennot ja materiaalikuljetukset Vietnamiin lähtivät
voima 7 / 2009
39
Koji Wakamatsun totuus
Petri Artturi Asikainen
den 60-luvun elokuvien käsikirjoittaja Masao Adachi päätyi liikkeen jäseneksi ja oli mukana kaappaamassa lentokonetta Pohjois-Koreaan, minkä jälkeen hän häipyi Lähi-Itään. Pari vuotta sitten hän sai viimein luvan palata Japaniin. "Adachille ei myönnetä enää ulkomaanpassia, joten toista kertaa hän ei täältä lähde. On tavallaan outoa, että entinen lentokonekaappaaja elää nyt Japanin valtion sosiaaliturvan varassa", Wakamatsu naurahtaa.
T
VIIMEINEN LINNOITUS. Koji Wakamatsun elokuva kertoo Japanin radikaaliksi kääntyneen opiskelijaliikkeen tarinan 1960-luvulta.
AVAT E S S A M M E
United Red Army -elokuvan 73-vuotiaan ohjaajan Koji Wakamatsun Tokiossa hän kertoo saaneensa innostuksen elokuvan tekemiseen nähdessään pari muuta äskettäistä aiheesta tehtyä elokuvaa. "Masato Haradan elokuva seuraa asioita täysin poliisien kannalta tehden poliisipäälliköstä sankarin. En voinut katsoa moista roskaa, ja päätin tehdä elokuvan, joka raportoi todenmukaisemmin sen, mitä tapahtui ja mitä tietä tähän päädyttiin. Muuten nykypäivän katsojat eivät tajua asiaa lainkaan. usa:han kirjoitti Japani perustuslain. Tämä on opiskelijaliikkeen radikalisoinut lähtökohta. En valitse elokuvassani kenenkään puolta, mutta oma vakaumukseni on aina ollut, että tarina pitää näyttää häviäjien silmin nähtynä." Rahoituksen kokoaminen ei ollut helppoa, ja elokuvan loppukohtauksen piirityksessä tuhotaan lavasteiden sijaan Wakamatsun omaa taloa. tuntenut velvollisuudekseen tehdä oman versionsa tapahtumista, koska tällä yakuzan eli Japanin mafian pikkunilkkiuran kautta eroottisten elokuvien ohjaajaksi päätyneellä miehellä on jo vanhastaan suhteita Punaiseen armeijakuntaan. Wakamatsun useiW A K A M AT S U L I E N E E
on käynyt useita kertoja Palestiinassa, tehnyt jra:lle pr-filmin, eikä saa edelleenkään viisumia Yhdysvaltoihin elokuviensa esityksiin sikäläisillä festivaaleilla. United Red Armyn käsikirjoitus syntyi pääosin haastattelujen pohjalta: Asaman majatalossa viimeiseen asti sinnitellyt Kunio Bando vangittiin, mutta pääsi 1975 lähtemään Libyaan jra:n vallattua lähetystöjä Kuala Lumpurissa ja vaadittua viiden Japanin vankilassa istuvan terroristin vapautusta. Lähi-idästä Wakamatsu Bandon myös löysi. "Ensimmäisessä kahdessa haastattelussa hän ei puhkahtanut mitään vuoristossa tapahtuneesta. Viisi majataloon linnoittautunutta oli vannonut valan olla sanomatta sanaakaan asiasta. Mutta kolmannessa haastattelussa hän alkoi puhua." Montako japanilaista tällaisten ryhmien jäsentä lienee Lähi-idässä? "Se on salaisuus. Mutta olen näyttänyt elokuvani joillekin heistä. Toimitin myös yhden dvd:n PohjoisKoreaan."
W A K A M AT S U I T S E
"On mielenkiintoista, että samanlaisia punaisia armeijakuntia on ollut kolmessa maassa, Saksassa, Italiassa ja Japanissa, kaikki kolme entisiä fasistimaaliittolaisia. Kun saa valtaa, siitä on pidettävä kiinni, ja näin kävi Morille. Samanlainen ongelma on Japanissa joka paikassa, firmoissa pomo pompottaa, kouluissa on koulukiusausta." Yllättäen siis 1980-luvulla syntyneen Kazuyoshi Kumakirin kuvitteellinen, niinikään takavuosina r&a:ssa esitetty splatter-elokuva Kichiku, jossa radikaalit pistävät toisiaan verimassaksi metsässä, ei olekaan niin kaukana totuudesta kuin aikanaan elokuvan nähdessäni luulin. United Red Armyn viimeisen repliikin, "Emme olleet tarpeeksi rohkeita", voidaankin tulkita tarkoittavan ryhmän kyvyttömyyttä vapauttaa itsensä japanilaisen yhteiskunnan hierarkiasta ja ehdottoman yksimielisen ryhmäkurin ihanteesta. "Eivät he syntyjään pahoja olleet", Wakamatsu muistuttaa. "He halusivat muuttaa Japanin yhteiskuntaa. He rakastivat maataan, mutta erehtyivät tiessä."
vaihdossa Nihonyliopistolla oli vaikea kuvitella, että rauhallisen näköisellä kampuksella ovat lentäneet aikoinaan niin kivet kuin kyynelkaasukin. Nykyinen Japanin nuoriso on erittäin epäpoliittista ja kiinnostunut vain lähiympäristöstään. Tämän sukupolven näyttelijät joutuivat nyt tekeytymään vanhempiensa sukupolven kapinallisiksi. "Teimme elokuvaa aika paljon improvisoimalla. Näyttelijät kuvittelivat miten reagoisivat ja puhuisivat jos olisivat eläneet siihen aikaan. He valmistelivat itse vaatteensa ja ulkoasunsa. Jotkut eivät edes kylpeneet viikkokausiin päästäkseen samaan fyysiseen olotilaan kuin näyttelemänsä henkilöt siellä vuorilla." Mutta miten ohjaaja arvelee käyvän tulossa olevissa Japanin vaaleissa? "Huonosti. Poliitikot ne ovat kaikki yhtä luokattomia."
OLLESSANI ITSE
United Red Army esitetään Helsingissä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla 17.27.9. www.hiff.fi Keizo Wakayamalle iso arigatoo haastatteluavusta.
NAGISA OSHIMAN EROOTTISPOLIITTINEN ELOKUVAJULISTUS
United Red Armyn ohjaaja Koji Wakamatsun ja Suomen Audiovisuaalisen Arkiston Nagisa Oshima -sarjan välillä on yhteyslinkki. Japanin eroottisen pinku-elokuvan keskeinen tekijä Wakamatsu oli tuottajana Oshiman taiteen ja pornon risteyttävässä Aistien valtakunnassa, ja elokuvan tekijäkuntakin oli Wakamatsun vakituinen kuvausporukka. Molempien usein niihin aikoihin yhdessä sakekuppia kallistaneiden ohjaajien 19601970-luvun tuotannolle on ominaista vallan tutkiskelu erotiikan kautta. Oshimalla poliittinen ui aina intiimeimpiinkin tilanteisiin mukaan: jopa Aistien valtakunnassa näemme miespäähenkilön katsovan sotilaiden marssimista kadulla kyseessä 28.2.1936 tapahtunut epäonnistunut sotilasvallankaappaus. Oshima koki poliittisen radikalismin jo sen yhdessä keskuspaikassa, Kioton yliopistolla, jossa hän opiskeli päätyen sen jälkeen assistentiksi Shochiku-elokuvastudiolle. Jo 1950-luvun nuorisoelokuvissa kytenyt Japanin uusi aalto sai keskeisimmän jäsenensä Oshiman debytoitua ohjaajana 1959 elokuvallaan Rakkauden ja toivon kaupunki. Nuoruuden julma tarina (1960) rinnastaa ihanteettoman pikku rötöksillä elävän teinirakastavaispariskunnan ja heitä hieman vanhemman sukupolven, sodanjälkeisen vasemmistoliikkeen nyt jo kyynisiksi muuttuneet jäsenet osuen juuri vuoden 1960 taitekohtaan. Autenttiset kameraotokset mielenosoituksista, kuten muissakin Oshiman elokuvissa, luovat vankkaa ajankuvaa. Elokuvassa Japanin yö ja usva peilataan samoja tuntoja nuorisoradikaalien häiden kautta. Perinteiseltä elokuvastudio Shochikulta tuli kenkää tämän elokuvan myötä. Musikaaliksikin luonnehdittavassa Sing a Song of Sex Oshimalle ominainen erotiikan ja politiikan yhteenkiertytyminen saa ilmaisunsa myös toisiaan vastaan paiskautuvissa lauluissa. Toinen kuuluisa elokuvaohjaaja Juzo Itami näyttäytyy professorin roolissa. Oshiman ehkä rajuin kannanotto on sekä kuolemantuomiokäytännön auki repivä että Japanin korealaisvähemmistöä kuvaava Hirttotuomio (1968), jossa kamera asettaa katsojan välillä niin hirtettävän kuin häntä tarkkailevan teloitustoimikunnan asemaan. Näyttelijäkaartista löytyy vartijoiden päällikkönä lentokonekaappari Masao Adachi.
liikkeen kohtalo aina yhtä surkea kuin se miten Japanissa kävi? Ryhmän jäsenethän päätyivät teloittamaan toisiaan vihollisen sijaan, pahimpana ideologisena puhdistusintoilijana ryhmän johtaja Tsuneo Mori ja hänen naispuolinen adjutanttinsa Hiroko Nagata.
ONKO POLIIT TISEN
Eija Niskanen
Näytökset Helsingin elokuvateatteri Orionissa. http://www.kava.fi/nagisa-oshimaS2009
Japanin maaperällä olevista usa:n sotilastukikohdista. Maailmalta vaikutteet niin Kiinan kulttuurivallankumouksesta kuin Pariisin ja Ohio Staten tapahtumista kiirivät myös Japaniin. Opiskelijaliike sekä radikalisoitui että hajaantui, ja Zengakuren (Valtakunnallinen Japanin opiskelijaliitto) hajaantui useiksi kuppikunniksi, joissa kiisteltiin poliittisen teorian oikeasta tulkinnasta ja Japanin vallankumouksellisuuden asteesta. Erityisen radikaalia suuntaa ajoivat Kioton yliopiston opiskelijat. Eri yliopistoissa poliittiset aktivistit lin-
Nykysa Japanis kset osoitu mielen ieniä ovat p sti a & tark . ja rajattu
noittautuivat kampukselle, eikä joissakin yliopistoissa ollut opetusta kuukausiin. Lukiolaisiakin liittyi mukaan.
V U O D E N 1 9 6 0 yksimieliset mielenosoitukset vaihtuivat eri ryhmien suorittamiin radikaalimpiin toimenpiteisiin vuoden 1970 Japaninusa:n sotilasliittosopimuksen uudelleenratifioinnin aikoihin. Radikaaleimman, ryöstöihin ja poliisiasemahyökäyksiin syyllistyneen ryhmän, Kommunistisen nuorisoryhmän, radikaalisiiven pienentyessä 200 jäseneen pidätyksen jälkeen jäljellejääneet ottivat maolaiset
mukaan porukkaansa ja perustivat Punaisen armeijakunnan. He vetäytyivät harjoitusleirille Japanin Alpeille. Porukkaa ei harventanut niinkään poliisi kuin sisäinen puhdistus. Kun viisi viimeistä linnoittautui majataloon, Japanin poliittinen liikehdintä hiipui. Nyky-Japanissa mielenosoitukset ovat pieniä ja tarkasti rajattuja. Kansaa ei juuri ole kiinnostanut poliittinen radikalismi Asama sanson fiaskon aiheuttaneen poliittisen krapulan jälkeen. United Red Armyn sisarjärjestö Japanin Puna-armeija (jra) jatkoi kuitenkin toimintaansa Japanin ulkopuolella vuosia kaapaten lentokoneita ja hyökäten suurlähetystöihin sekä israelilaiselle lentokentälle.
40 voima 7 /2009
-files
voima
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
Sä maksat kohta hiilipäästöistäsi
Mistä vivusta vetää, kun ilmastonmuutokselle on pakko tehdä jotain?
Kerro, kerro kuvastin
P I D E M M Ä N A I K AVÄ L I N
talousennustuksia yhdistää yksi piirre: niillä on tapana osua harhaan. Kansantaloudet romahtavat aina toisinaan, joko vakavasti tai lievemmin. Romahdusten tärkeimmät opit unohdetaan kuitenkin yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun kasvu taas voimistuu. Hälytyskellojen olisi syytä alkaa soida viimeistään siinä vaiheessa, kun arvostetut taloustieteilijät tai muut talouden kommentaattorit alkavat puhua pysyvästä talouskasvusta. Irving Fisher kuului 1920-luvun tunnetuimpiin ekonomisteihin Yhdysvalloissa. Hän totesi syyskuussa 1929, että "osakekurssit näyttävät kivunneen nyt pysyvästi korkeammalle tasolle". Syy? Uusi media, erityisesti radion keksiminen. Radio tulisi mullistamaan tavan, jolla bisnestä tehdään, Fisher järkeili.
K U U L O S TA A V A R S I N T U T U LTA :
samantyyppisiä argumentteja on esitetty esimerkiksi tämän vuosikymmenen alun IT-kuplan, monialayritys Enronin konkurssin ja nykyistä romahdusta edeltäneiden keskustelujen tiimellyksessä. Nykyisen romahduksen taustalla olevat ongelmat jäivät huomaamatta tai paitsioon tärkeimmissä maailmantaloutta valvovissa järjestöissä, kuten Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä sekä rikkaiden maiden yhteistyöjärjestössä OECD:ssä. Taloustieteilijöiden keskuudessa parhaat ennustukset ja analyysit nykyisen kriisin synnystä tuntuivat tulevan yleensä muista kuin valtavirtataloustiedettä edustavista suuntauksista. Joku voisi tässä vaiheessa todeta, että jälkiviisaus on viisauden lajeista helpoin, ja näin toki onkin. Kysymys kuuluukin, opitaanko mitään? Romahdukset kuuluvat kapitalismiin. Oleellinen kysymys on siinä, missä määrin valtiot ja kansainvälinen järjestelmä ovat valmiita lievittämään romahduksia ennen ja jälkeen.
hillitsemisen kannalta kohtalonhetkeksi kutsuttu Kööpenhaminan huippukokous on ovella. Viime vuonna Suomessa kasvihuonepäästöt olivat 13 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 1990, joten tarve keksiä uusia keinoja on yhä akuutti. Britannian entinen ympäristöministeri David Milliband ehdotti vuonna 2006 erityisiä henkilökohtaisia päästökiintiöitä, joita Suomessa on kannattanut vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki. Ajatus on yksinkertainen: ne, jotka kuluttavat kiintiönsä loppuun, joutuisivat ostamaan lisää oikeuksia vaatimattomammin kuluttavilta. Ihmisille jaettavaa kiintiötä myönnettäisiin vuosi vuodelta vähemmän, jotta päästöt vähenisivät. Roope Mokka, ajatuspaja Demos Helsingin kehitysjohtaja, mitä päästökiintiöille kuuluu? "Päästökiintiöitä ollaan kokeiltu pienissä koeryhmissä. Mutta kyllä tekniset transaktiokustannuksiin viittaavat syyt
I
LMASTONMUUTOKSEN
ovat ihan tekosyy tämän homman jumittamiseen." on Britannian hallituksen raportin mukaan saavutettavissa haitallisten tuotteiden veroja nostamalla. Toinen ehdotettu tapa on yksinkertaisesti tiettyjen tuotteiden kieltäminen. Ainakin Australiassa hehkulamput on jo ehditty kieltää. "Päästökiintiöt ovat poliittisesti realistisempia. Ihmiset eivät pidä siitä, että joku muu päättää sinun puolestasi", Mokka kommentoi. "Siksi esimerkiksi Yhdysvalloissa bensiinin veron korottaminen on lähes mahdotonta. Kiintiöt tekevät resurssin riittävyyden läpinäkyväksi. Ihmiset saavat ja haluavat itse valita." Mokan mukaan ihmiset todella haluavat siirtyä omiin valintoihin myös Kiinassa. Transnational Institute -tutkijaverkoston viimevuotinen raportti kyseenalaistaa keskustelun suuntaamista henkilökohtaisiin kiintiöihin. "Tällaiset suunnitelmat tarkoittavat, että vastuu ilmastonmuutoksesta siirretään yksiI L M A S T O Y S TÄ V Ä L L I S Y Y S
löille, jotka toimivat eristyksissä toisistaan. Tämä heikentää ihmisten poliittista toimintakykyä." Ympäristöaktivisti George Monbiotin kanta on päinvastainen: kiintiöt lisäisivät ihmisten poliittisia toimia. Monbiot väittää, että ihmiset kiintiöidensä kanssa kamppaillessaan huomaisivat, että yksityisautoilu ei laajamittaisesti olekaan enää mahdollista. Siten ihmiset alkaisivat toimia paremman julkisen liikenteen puolesta. Kiintiöitä kannatetaan myös niiden suoran viestin vuoksi. "Kuluttajat odottavat selkeää signaalia siitä, miten he voisivat vaikuttaa itse ilmastoystävällisillä valinnoilla." Näin ympäristöjärjestö Dodon puheenjohtaja Aleksi Neuvonen totesi puolustaessaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä vuonna 2007. odotettavissa joulukuiselta Kööpenhaminan ilmastokokoukselta? Mokka ei usko globaaleihin veroihin bensalle tai hiilelle, vaikka monet kehitysmaiden kansalaisliikkeet ovat kannattaneet niitä oikeudenmukaisina. "On epärealistista, että energiaa alettaisiin verottaa globaalisti. Eivät maailman maat siihen tule suostumaan. Siksi on tärkeää puhua kiintiöistä. Tämä on uutta globaalia tulonjakoa tuottava juttu." Taloustieteilijöiden mukaan tuloeroihin puututaan tehokkaimmin progressiivisilla veroilla. "Se onkin radikaali idis, että sillä kundilla Intiassa olisi yhtä paljon oikeuksia resursseihin kuin sulla ja mulla", Mokka toteaa. Kieltämättä. Päästöoikeuksien jakaminen tasan kaikkialla maailmassa elävien ihmisten välillä ei ole uusi keksintö.
M U T TA M I TÄ O N
Jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel ehdotti sitä vuonna 2007. Se tarkoittaisi kaikissa teollisuusmaissa radikaaleja päästöjen vähennyksiä. Tai sitten suurimittaista päästökiintiöiden ostamista länteen Intiasta ja Kiinasta. Kriitikoiden mielestä tämä on vastine katolisen kirkon aikanaan harjoittamalle anekaupalle. Rikkaat ihmiset voivat helposti ostaa itselleen synninpäästön ja jatkaa saastuttamista entiseen malliin. Varakkaille henkilöille myös korvaavan vähäpäästöisen teknologian hankkiminen on helpompaa.
K I O T O N V U O N N A 1997 sovitun päästökauppasopimuksen sisällä tämä on osin tarkoittanut päästöjen siirtämistä etelään sopimuksen sopeutumismekanismien avulla. SinksWatchja Carbon Trade Watch -sivustot seuraavat jatkuvasti sopeutumishankkeita, joiden avulla päästöjä tuottava teollisuus on voinut jatkaa teollisuusmaissa saastuttamista ilman, että päästöt kehitysmaassa varsinaisesti ovat vähentyneet. Red Pepper -lehden ympäristötoimittaja Oscar Reyes kysyykin, kannattaako päästökauppaa laajentaa yksilöihin: "Joka kerta kun markkinat hiilelle eivät vähennäkään päästöjä, poliitikot ja liike-elämä, jotka pitävät markkinoita ratkaisuna ilmastokriisiin, tuntuvat palaavan Samuel Beckettiinsä: ´Yritä uudelleen, epäonnistu uudelleen, epäonnistu paremmin´." Otto Bruun
N Y K Y I N E N K R I I S I O N O S O I T TA N U T, että kriisin ennustaminen ja lievittäminen ontuivat molemmat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ennustajia ei voi syyttää siitä, etteivät he onnistuneet arvaamaan kriisin syntyhetkeä. Markkinoiden säätelyn muuttumista vapaaehtoisuuteen ja itsesäätelyyn pohjaavaksi voi ja tulee kuitenkin kritisoida. Samoin voidaan kritisoida sitä, jos samoja oppeja ja mittareita lähdetään soveltamaan myös nykyisen laman jälkeen. 1930-luvun lamasta opittiin aika paljon, vaikka esimerkiksi Keynesin ajatuksia ei koskaan kunnolla vietykään käytäntöön. Vaikuttaa kyseenalaiselta, opitaanko tästä romahduksesta kovinkaan paljoa. Ainakaan huhtikuun alun rikkaiden maiden ja nousevien kehitysmaiden G20ryhmän kokouksen lupaukset eivät tähdänneet kovin kunnianhimoisiin uudistuksiin, ja sovituistakin esityksistä osa on jo ehtinyt vesittyä. I R V I N G F I S H E R V E T I L A M A N J Ä L K E E N omat johtopäätöksensä harhaan johtaneista ennustuksistaan ja päätyi kehittelemään kunnianhimoista teoriaa talouskriisien synnystä. Näyttää todennäköiseltä, että Kansainvälisen valuuttarahaston johtajilta ja muilta nykypäivän fishereiltä ei löydy samanlaista kykyä tai mahdollisuuksia arvioida uudelleen romahdusta edeltäneitä mielipiteitään.
Ihmistulva-ilmastotapahtuma 5.9. Helsingin Rautatientorilla & keskustan kaduilla kello 1219. www.sinkswatch.org, www.carbontradewatch.org
Papukaijan bisnes
talouslehdet panivat elokuussa merkille eteläkorealaisen sijoituskilpailun. Kyseessä oli tavalliseen tapaan järjestetty sijoituskilpailu, jossa pörssiosakkeisiin sijoitettiin fiktiivistä rahaa, ja lopulta katsottiin kuinka arvokkaita osakkeet olisivat olleet. Uutisarvoisen kilpailusta teki mukaan kilpailuun hyväksytty papukaija. Ddalgi-niminen lintu onnistui sijoittumaan kilpailussa kolmanneksi. Sijoittamisen asiantuntijoita kilpailuun osallistui
U
S E AT J O H TA V AT
Ddalgin lisäksi kymmenen. Siinä missä ammattilaiset menettivät sijoitustensa arvosta keskimäärin 4,6 prosenttia, Ddalgin sijoitukset tuottivat 13,7 prosenttia.
L O P P U T U L O S TA V O I P I TÄ Ä hauskana, koska sen voi ajatella osoittavan, että täysin sattumanvarainen sijoittaminen tuottaa paremmin kuin asiantuntijoiden neuvot. Kiinnostavaa on kuitenkin, miksi näin tapahtui. Ellei kyse ole puhtaasta sattumasta, selittävä tekijä on pörssikaupan rytmi. Ddalgi sai valita vain seitse-
Matti Ylönen
män osaketta, joihin se sijoitti rahoja. Lintu ei kuusiviikkoisen kilpailun kuluessa myöskään ostanut tai myynyt osakkeitaan. Asiantuntijat sen sijaan kävivät jatkuvasti kauppaa osakkeilla tehden keskimäärin yhteensä 109 osto- tai myyntitoimenpidettä. Ammattilaisten taktiikkana oli siis myydä ja ostaa jatkuvasti, kun tietyn osakkeen arvo vaikutti nousevan tai laskevan. Tämä edellyttää nopeaa reagointia pörssitilanteen muutoksiin. Asiantuntija päätyy siis pörssissä elämään jatkuvien syklien mukana.
Papukaijan tekniikka, jossa ostetaan ja odotetaan, ei sen sijaan seuraa pörssin päivittäistä vaihtelua. Mikäli asiantuntijat olisivat kilpailleet samalla tekniikalla, heidän sijoituksensa olisivat luultavasti tuottaneet paremmin. unohtako, että jatkuvasti pörssin ajan hermoilla elävä, raivokkaasti edestakaisin ostava ja myyvä meklari on finanssikapitalismin dynaamisuuden ruumiillistuma. Teppo Eskelinen
ÄLK Ä ÄMME KUITENK A AN
Saisio-Junkkaala-Packalén
ODOTUS
Ensi-ilta 10.9.2009
Esitys henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén Vuonna 2009 kuusikymmentävuotiaita naisia on Suomessa noin 42 200. Marja Packalén ja Pirkko Saisio ovat kaksi heistä. Nyt he nousevat näyttämölle. Teksti P. Saisio, H. Junkkaala, M. Packalén Ohjaus Heini Junkkaala Lavastus ja puvut Kaisa Rasila Äänisuunnittelu Antti Mäkelä Valosuunnittelu Jukka Kuuranne Näyttämöllä Marja Packalén ja Pirkko Saisio
Arto Salminen
KALAVALE [kansalliseepos]
Kevätkauden menestys Arto Salmisen räävitön ja mehevä yhteiskuntasatiiri KALAVALE jatkaa ohjelmistossa vielä 29.9.9.10.2009. "Esitys on vaikuttava, sen väite nyky-Suomesta napakymppiin osuva...." A. Moilanen, Ylioppilaslehti. Näyttämösovitus Pekka Milonoff ja Aleksi Milonoff. Ohjaus Pekka Milonoff. Lavastus Eeva Ijäs. Puvut Niina Pasanen. Musiikki Kalle Chydenius. Valot Kari Vehkonen. Näyttelijät Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Rea Mauranen (vier.), Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio, Pekka Valkeejärvi.
John Irving
KAIKKI ISÄNI HOTELLIT
Ensi-ilta 5.11.2009
Totuus on tarua ihmeellisempää John Irvingin hykerryttävässä mestariteoksessa. Tässä tragikomediassa monenkirjava Berryn perhe kulkeutuu mantereelta toiselle pyydystäessään unelmiaan milloin karhut, milloin prostituoidut, radikaalit, jalkapalloilijat ja vanha kuolematon Suru-koira kintereillään. Keskellä kuohuvaa maailmaa tarinan henkilöitä pitää koossa rakkauden ja solidaarisuuden voima. Dramatisointi Marko Järvikallas Ohjaus Johanna Freundlich Visualisointi Kimmo Viskari Sävellys Kalle Chydenius Rooleissa Pekka Valkeejärvi, Henry Hanikka, Laura Malmivaara, Juho Milonoff, Vilma Melasniemi, Niko Saarela, Marjut Maristo, Agnes Baran / Anja Melasniemi / Aamu Milonoff, Jukka Kuuranne, Kalle Chydenius, Jani Rapo, Kari Vehkonen, Suru-koira.
Kuva: Laura Malmivaara
KOM-lipputsto, Kapteenink. 26, 00140 Hki, puh. (09) 6841 841, ark. klo 10-16, www.kom-teatteri.fi sekä Lippupalvelu joka päivä klo 8-20 puh. 0600 10800 (1,83/min+pvm), www.lippupalvelu.fi
käsikirjoitus ja ohjaus TUIRE MATIKAINEN
Ensi-ilta la 5.9.
Muut esitykset ti 8.9. / ke 9.9. / pe 18.9. / la 19.9. ti 22.9. / ke 23.9. / ke 30.9. pe 2.10. / la 3.10. / ke 7.10. to 8.10. / la 10.10. / ke 14.10. to 15.10. / pe 16.10. / la 17.10. ti 20.10. / to 22.10. / la 24.10. Esitykset aina klo 19. Liput 12/6 e Tiedustelut/Varaukset p. 040 8234 791 Turun Ylioppilasteatteri Läntinen Rantakatu 23 www.turunylioppilasteatteri.
Pohjautuu MARCEL PROUSTIN teokseen KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ
(À la recherche du temps perdu)
TAIVAS SISÄLLÄIN
ENSI-ILTA 15.10.2009 Q-TEATTERISSA
Ohjaus FIIKKA FORSMAN Dramatisointi SEPPO PARKKINEN Rooleissa HANNU KIVIOJA, OUTI KAVÉN, ANNU VALONEN, TAISTO OKSANEN, LEO HONKONEN, NIINA KOPONEN, JOONAS SAARTAMO, YLERMI RAJAMAA, TYTTI JUNNA Lavastus ja valot JUKKA KYLLÖNEN Puvut RIITTA RÖPELINEN Äänet JUHA TUISKU LIPUT 23/19/13¤ Q-TEATTERI, Tunturik. 16 p. 09-4542 1333, ti-pe 11-15 LIPPUPALVELU
www.Q-teatteri.fi
ia
voima 7 / 2009
43
Koonnut Pertti Laesmaa
Hufvudstadsbladetin VOLT-viikkoliitteen kannessa seksitutkija Anna Kontula pureskelee piiskaa ja sisäsivuilla syntistä omenaa puolalaista jonagoldia? Mitä sanoisimme äärioikeistoa tutkivasta dosentista, joka poseeraisi Hitler-viiksissä ja SS-univormussa? Mediassakin naisen paikka on naisen paikka." Jouni Avelin, Kulttuurivihkot 4/2009
Ina Kallis
Afgaaniloukku
Miten Afganistanin vapaustaistelijoista tuli terroristeja.
turvallisuusasiantuntijat myöntävät, että Afganistanin isafoperaatio on muuttunut aivan erilaiseksi kuin alussa kuviteltiin. Kanadalaisia on kaatunut 128 ja brittejä noin 200. Yleinen mielipide on kääntymässä hanketta vastaan, mutta poliitikot eivät halua perääntyä. Nato-myönteinen lehdistö on toistaiseksi tukenut poliitikkoja. Kansalaismielipiteen muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa yllätyksiä.
Miksi jopa yksinään rappukäytäviä luuttuavalta siivoojalta vaaditaan asiakaspalvelutaitoja? Ja lisäksi nopeaa mutta huolellista otetta, suurta kiireen ja stressinsietokykyä sekä omaa autoa, vaikka työpaikka sijaitsisi naapuritalossa." Susanne Setälä, Lumooja 1/2009
S
O T I L A AT J A
vapausaatteen riemukulkua vähän samaan tapaan kuin George w. Bush oletti irakilaisten ottavan amerikkalaiset vastaan vapauttajina. Suomalaisten piti olla Naton mukana yk:n siunauksella vapauttamassa Afganistania ja erityisesti naisia talibanien hirmuvallasta.
K AIKEN PITI OLLA KÄÄNNE TUI TA PA H -
Kaiken piti olla vapausaatteen riemukulkua.
raatioon osallistuvissa maissa sotimisen jatkamisen mielekkyydestä kiistellään. Hallitukset pyrkivät vähättelemään sotatoimien aiheuttamia tappioita. Afganistanin sota ei ole monessakaan maassa suosittu, mistä on seurannut sisäisiä ristiriitoja", valtiotieteen tohtori Pekka Visuri arvioi lehdistökirjoittelua. "Suomen lehdistö julkaisee kyllä Afganistanin uutisia ja myös mielipidekirjoituksia, mutta verraten yleisesti läntisen valtamedian perusaineistoa tai suomalaisten viranomaisten kantoja myötäillen." Visurin mukaan yleensä vältetään käsittelemästä kysymystä, miksi länsimaat Suomi mukaan luettuna käyttävät raskasta sotilasvoimaa eli käyvät sotaa aasialaisen maan sisäisen selkkauksen osapuolena ja kauanko tätä aiotaan jatkaa.
MAAN KENNUS JÄLLEENRA-
lineet liian kaunistellun kuvan Afganistanin tilanteesta? Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen ei lämpene Visurin kritiikille. "Aamulehti ei ole kaunistellut sodan kuvaa. Olen ollut paikan päällä ja käsitykseni lienee suhteellisen realistinen. Afganistan on joka tapauksessa vuosikymmenten projekti. Sitä epäillään, se kokee takaiskuja ja tuntuu toivottomalta, mutta mikään näistä ei ole riittävä syy luovuttaa." Samalla Apunen arvostelee Visuria liiasta Nato-kriittisyydestä. "Mikä olisi isafin vaihtoehto? Sitä ei Visuri kerro. Minulle taliban ei ole vaihtoehto, kaikkien demokraattisten ja humaanien arvojen nimissä", Apunen sanoo. päätoimittaja Janne Virkkunen on Apusta varovaisempi: "Lehti ei mielestäni ole antanut Afganistanista liian positiivista kuvaa. Afganistanin tilanne on äärimmäisen monimutkainen ja tarkan kuvan antaminen on erittäin haastavaa kaikille viestimille", Virkkunen päättelee. Nyt Yhdysvallat Nato-liittolaisineen on "afgaaniloukussa". Naisten asema ei ole parantunut, vaan lännen tukema Hamid Karzain hallinto hyväksyi taannoin taliban-aikaan verrattavan avioliittolain. "Suuret aasialaiset maat seuraavat selvästi vahingoniloisina sivusta, kun Yhdysvallat liittolaisineen kuluttaa vuodesta toiseen voimiaan sotimiseen Aasiassa", Pekka Visuri muistuttaa. Jorma Mäntylä
HELSINGIN SANOMIEN
Helppo arvata, kuka nämä Voutilaisen vedätysten tutkintakulut saa taas kustantaa." Nimimerkki Nimetön, Metro 156/2009
Pitäisihän jokaisen tajuta, ettei esimerkiksi voi ylläpitää kahtatoista TV-kanavaa ja vielä maksaa johtoportaalle sen ansaitsemia sitoutumisoptioita, jos on kitkuteltava puoliväkisin kiskotuilla lupamaksuilla. ----Demokratian nimessä sama maksu joka kattilakunnalle, oli siinä sitten yksi tai yhdeksän jäsentä. Saman verran kuitenkin kuluu ohjelmatarjontaa, tuijottaa ruutua yksi tai useampi. Turha siinä on minimieläkkeelläkään kitkuttelevan valittaa, ettei tarvitse sen enempää television kuin radionkaan tarjontaa, kun ei kunnolla kuule eikä paljon enää jaksa katsellakaan." Nimimerkki Emmaliisa, Elonkehä 6/2009
kun vastarinta Afganistanissa alkoi kiihtyä. Suomen lehdistö on yleensä lojaali poliittista eliittiä kohtaan. Tukemalla Naton isaf-operaatiota lehdistö on samalla viestittänyt länteen, mihin "viiteryhmään" Suomi haluaa kuulua. Afganistanin turvallisuustilanteen huononeminen on kuitenkin monimutkaistanut asioita. "Kaikissa Afganistanin isaf-ope2006,
ja toimivan hallinnon aikaansaaminen nykyisen kaltaisissa oloissa on Visurin mukaan vaikeaa. "Lähes kaikki kansainväliset turvallisuuspolitiikan ja strategian analyytikot ovat yksimielisiä, ettei käytetyillä menetelmillä ole Afganistanin tilanteeseen saatavissa merkittävää parannusta. Länsimaiden suuri sotilaallinen ja rahallinen panostus ei ole estänyt turvallisuustilanteen jatkuvaa huonontumista", hän huomauttaa. Antavatko Suomen tiedotusvä-
Vai pitäisikö Raimo Sailaksen tapaan pelotella ilmastonmuutoksella? Puolustaessaan kehnoa budjettiesitystä Sailas itse lapseton mies sanoi, että "päiväkotien ryhmäkoot ovat pieni asia ilmastonmuutokseen verrattuna". Niin kuin tietysti ovatkin, jos asiaa katsoo valtioneuvoston ikkunan takaa." Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 28/2009
Kulkutautiuhkan on tuotava muutoksia myös työpaikoille. Kansanterveys vaatii nyt, että pomojen nuoleskelemisesta ja kultaisista kädenpuristuksista luovutaan." Tapio Bergholm, Pam 12/2009
SOTAPROPAGANDAA HESARIN MALLIIN
sanasta sotapropaganda? Omien joukkojen urhoollisuuden ylistämistä, valmistautumista sotauhreihin, kotirintaman ilmapiirin piristäminen, taistelumoraalin kohottaminen, vastustajan arvojen pilkkaaminen ja uskonnon halventaminen... Sotajournalismi herättää aina ristiriitoja. Monet suomalaiset lehdet puolustavat yhtä aikaa Afganistanin sotaoperaatiota ja puolueetonta journalismia.
M I TÄ T U L E E M I E L E E N
Esimerkiksi Helsingin Sanomat ilmoitti pääkirjoituksessaan, että Afganistanin tilanteesta on "kerrottava nopeasti ja totuudenmukaisesti". Sotatilanteessa vain yksinkertaisetkin arvolauseet asettuvat puolueellisiksi. Esimerkiksi kaikki seuraavat Helsingin Sanomien jutuista repäistyt lauseet jakavat maailman meidän ja heidän välille vanhojen vihollisasetelmien tapaan: "rikollis- ja kapinallisryhmiä siellä riittää", "Irania johtaa jo neljättä vuosikymmentä kopla, joka inhoaa muuta maailmaa ja jonka muu maailma haluaisi unohtaa", "intialaisella kauppiaalla oli elokuun
alussa otsaa pyytää pimeästä 24 tölkin kaljalaatikosta 120 euroa", "Afganistan on huumeiden suurtuottaja", "romahtanut roistovaltio". Sotaan sitoutuneen median ei ole helppo suhtautua islamilaiseen maailmaan. Sieltä yritetään kitkeä sekasorto, terrorismi, ääriliikkeet ja huumekauppa. Tilalle pitäisi saada suvaitsevaisuus, liberalismi ja monikulttuurinen kapitalismi. Sotilaallinen kriisinhallinta Afganistanissa luo sotilaallisen kriisinhallinta-ajan mediatiedotuksen. Ennen sitä sanottiin sotapropagandaksi.
Kun tulemme lavalle rollaattorin kanssa ja heitämme "Mä joka päivä töitä teen", niin silloin on aika heittää hanskat tiskiin." Matti Ruohonen, Motiivi 8/2009
Ei tarvitse vetää heteronormatiivista pariutumistanssia, jossa mies on aktiivinen hormonihyrrä ja nainen on vaikeasti lähestyttävä, mystinen ja aistikas olento, joka tarvitsee tunnin mittaisen esileikin hyväksyäkseen uroksensa." Nimimerkki Fredrika, Tulva 2/2009
Kimmo Jylhämö
44 voima 7 /2009
pintamateriaa
li
Henni Oksman
Asfaltti
mesopotamialaiset osasivat hyödyntää luonnollisista lähteistä saatavaa öljyistä massaa pintojen vesieristeenä. Keinotekoinen asfaltti on nykyään keskeinen teiden ja kaupunkitilan maapintojen kovettuva kestopäällyste. Asfaltin läpilyönti omassa kulttuuripiirissämme liittyy läheisesti autoistumisen historiaan. Kestävä tiepäällyste helpotti erityisesti raskaiden moottoriajoneuvojen kulkua. Asfaltin tasaiseen pintaan oli helppo maalata ohjausmerkkejä. Asfalttia tehdään nykyään sepelin, mineraaliyhdisteiden, hiekan ja öljystä jalostetun bitumin seoksesta. Kuumennusrummussa työmaalla valmistettava asfalttimassa levitetään 200-asteisena päällystettävälle pinnalle ja jyrätään tiiviksi pinnaksi. Asfaltin koostumusta säätelemällä vaikutetaan liikenteen meluun sekä tien pinnasta irtoavien pienhiukkasten määrään ja laatuun. Asfalttia voidaan myös värjätä esimerkiksi kevyen liikenteen väylien korostamiseksi. Asfaltilla on symbolisesti suuri merkitys luonnon ja ihmisen suunnitteleman ympäristön rajapintana. Se eristää autoilijoiden ohella kaikki muutkin kulkijat luonnollisesta maapohjasta. Korttelipihan asfaltoiminen yleensä määrittää yhteisen piha-alueen ensisijassa parkkipaikaksi. Kun kuluneen asfaltin halkeamista nousee leskenlehtiä, se muistuttaa meitä kaiken ihmisen luoman väliaikaisuudesta.
JO MUINAISET
Hiipinän kamppailu
Venäjän Hiipinässä lähes koskematonta tunturistoa rasittavat energiateollisuus & kasvava massaturismi.
pitkä heinikko johtaa joen ylittävälle kiviselle rautatiesillalle. Taakse jää Kirovskin 30 000 asukkaan neuvostoaikainen kaivoskaupunki. Edessä alkava polku vie Hiipinälle, Kuolan niemimaan suurimmalle tunturistolle. Pilvettömänä päivänä tunturisto näkyy kilometrien päähän. Olen aloittamassa ensimmäistä patikointimatkaani. Hiipinä sijaitsee keskellä Kuolan niemimaata noin 180 kilometriä Murmanskista, Barentsin alueen asutuimmasta kaupungista. Tunturisto jää kahden suuren järven, lännestä Imandran ja idästä Umbazeron, väliin. Järvet ovat valtavia, ne muistuttavat lähinnä saaristoa. Alue on saamelaisten seutua.
TUNUT
P
OLUKSI
TA L L A U -
pinän tunturien juurella Apatiitin kaupungissa louhitaan lähes sata prosenttia Venäjän apatiitista. Tunturistoa on noin 1 300 neliökilometriä, joten patikoitavaa riittää päivästä viikkoihin. Oman matkamme on tarkoitus kestää kuusi tuntia. Hiipinä on luonnonmukainen tunturi eikä siellä ole ohjattuja reittejä tai rakennettuja yöpymis- tai levähdyspaikkoja. Paras yöpymisvaihtoehto onkin teltta ja lounaspaikka kallion lohkare auringossa. Ulkomaalaiselle tuntureille pääseminen on jo kokemus. Helpointa on matkustaa Murmanskista tai Pietarista junalla läheiseen Apatiitin kaupunkiin, josta eteenpäin linja-autolla Kirovskiin. Murmanskista kulkee myös suora linja-autoyhteys. lämpötila alkaa nousta ja hento kevättakki tuntua liian kuumalta. Koko vuoden keskilämpötila Hiipinällä on 4,3 astetta, mikä on hieman rannikkoalueita kylmempi. Valon määrä vaihtelee vuodenajan mukaan talven kaamoksesta kesän yöttömiin öihin. Nyt on lähes pilvetön päivä ja aurinko porottaa. Törmäämme silti myös lumeen. Aurinko ei pysty sulattamaan kaikkia kinoksia etenkään railoista, ja välillä lumivyöryvaara on todellinen. Korkeuksissa on myös vettä. Välillä hypimme liukkaiden kivien päällä ylittääksemme puroja ja lampia. Auttaessaan patikoijia puron törmällä Dima toteaa, että veden pitäisi olla juomakelpoista, koska olemme jo korkella. Kun pääsemme vihdoin huipulle, näky on uskomaton. Alhaalla näkyy miniatyyrikoossa Kirovskin kaupunki, järvi ja korkeita tuntureita silmänkantamattomiin. Vastapäätä näkyvät myös Kirovskin suositut laskettelurinteet. Talvella Hiipinällä on mahdollista lasketella, lumilautailla ja -kelkkailla. Laskettelurinteet ovat suosittu kotimaan lomakohde, mutta turisteja saapuu myös erityisesti Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
KOHT I HUIPPUA
pelkkää sammalpäällysteistä tundraa, johon askeleen on hyvä upota. Matkalla näemme jäniksenpoikasen kallionkolossa. Se jähmettyy paikalleen, joten on parempi jatkaa alaspäin. Kauempana asutuksesta tunturien pohjois- ja itäosissa saattaa kuulemma törmätä karhuihin. Lopulta alan tunnistaa paikkoja: ikuisuudelta tuntuva risukko, rautatiesilta, joki ja kaupunki. Kourallinen paikallisia nuoria hyppii alas rautatiesillalta benjinarulla kosket-
taen jaloillaan joen kuohuja. Hiipinä sopii niin seikkailua kuin hiljaisuutta hakevalle omatoimimatkailijalle. Taakse jääviä tuntureita katsellessa ei voi olla unohtamatta sen historiaa ja nykyongelmia. Parhaimmillaan tunturisto on lumoava luonnonkohde, jossa ihmisen kädenjälki näkyy ainoastaan säilyneissä kalliomaalauksissa.
Anna Kotaviita
Anna Kotaviita
hiekkaranta", runoilivat Pariisin kevään opiskelijamielenosoittajat vuonna 1968 samalla, kun kaatoivat autoja barrikadeiksi ja heittivät katukivillä mellakkapoliiseja. Mielenosoitusten vaiettua presidentti Charles de Gaulle määräsi varmuuden vuoksi asfaltoimaan kiivaimpien vastarinta-alueiden kadut. Itähelsinkiläisessä Roihuvuoren lähiössä järjestettiin elokuussa kyläjuhlat, jossa ei kaadettu yhtään autoa eikä heitetty yhtään katukiveä. Sen sijaan yhtenä ohjelmanumerona kaikki alueen päiväkotilapset ja koululaiset saivat piirtää lähiön pääkadun katuliiduilla täyteen mieleisiään kuvia ja tekstejä. Lapset, opettajat ja melkein kaikki muutkin rakastivat tempausta. Taiteen tekemisen kautta se loi mahdollisuuden oppia omasta osallisuudesta kaupunkitilaan ja omasta suhteesta lähiympäristön kaikkein hallitsevimpaan pintamateriaaliin. Erityisen hyvin tempauksen filosofisen puolen tuntui sisäistäneen eräs nuori opettaja, joka iloisena vastasi rollaattorinsa pyörien likaantumista purnanneelle kiukkuiselle mummelille: "Hyvänen aika, eiväthän ne pyörät liikaannu, niihin vain tarttuu värejä". Asfaltille yhdessä piirretyt kukat, leijonat, hymyilevät kasvot, punahillkat ja dinosaurukset sekä Suomi-neidot ja Somalian liputkin symboloivat pohjimmaista vapauttamme itsemme ja luonnon väliin asettamistamme eristeistä. Ainakin seuraavaan sateeseen saakka.
" K AT U K I V I E N A L L A O N
paikalliset Priroda i Molodjozh -ympäristöjärjestön (Luonto ja nuoriso) nuoret suojaavat päänsä huiveilla. Pian selviää syy. Patikoinnin alussa heinikko muuttuu tiheäksi puurämeiköksi, ja risukot paiskautuvat ikävästi vartaloon. Sääskiä pörisee ympärilla. On hellepäivä. Noin puolen tunnin kuluttua ylämäki ja risukko muuttuu avaraksi maastoksi. Edessä näkyy Suomenkin luonnolle tuttuja kasveja: jäkälää, puolukoita ja sammalia. Siellä täällä on hajanaisesti lehtipensaita ja vaivaiskoivuja. Matkaopas Dima kertoo, että olemme noin 370 metrin korkeudessa. Tästä alkaa tundra. Matka on useassa kohtaa haastava. Ylempänä maasto on kivikkoista, ja toisinaan lohkareet liikahtavat jalkojen alla huolimatta varovaisuudesta. Kasvillisuus niukkenee ylhäällä. Ainoastaan sitkeä jäkälä ja sammal pilkistävät sieltä täältä. Horisonttiin ilmestyy yhä uusia laaksoja ja tunturihuippuja mitä korkemmalle etenemme. Tavoitteenamme on kivuta Kirovskin kaupungin läheiselle huipulle noin kilometrin korkeuteen. Hiipinän ja koko Kuolan niemimaan korkein kohta Chasnyachorr on 1 191 metrin korkeudella meren pinnasta.
M AT K A S E U R A L A I S E N I , M AT K A O P A S D I M A
nitGazprom suun antelee rakentav i sa Hiipinän läp kaasuputken.
LUONNONRAUHAA. Hiipinällä ei ole valmiiksi rakennettuja yöpymis- tai levähdyspaikkoja. Paras tapa levähtää onkin luonnossa.
Tuomas Rantanen
kertoo, että Hiipinän alueelta on mahdollista löytää noin sata erilaista mineraalia. Yleisimmät ovat apatiitti ja nefeliini. Ensimmäiset kirjalliset viitteet 350 miljoonaa vuotta vanhasta Hiipinästä ovat geologien muistiinpanoja 1840-luvulta. Alueen ensimmäiset apatiittivarannot löydettiin 1920-luvulla, minkä jälkeen Kuolan niemimaasta on rakentunut Venäjän johtava kaivosalue. Tänä päivänä Hii-
ovat huolissaan suurille ihmismäärille tarkoitetun vapaa-ajanturismin kasvusta. Ne haluaisivat kehittää alueen ekologista matkailua yhdessä paikallisten elinkeinonharjoittajien kanssa. Nykyisin ongelmia aiheuttavat etenkin Kirovskissa sijaitseva Apatit-yhtiön apatiittikaivos sekä lähistön kaivosjätti Norilsk Nickelin nikkelisulattamo. Kaasu- ja öljy-yhtiö Gazprom suunnittelee rakentavansa Hiipinän läpi Shtokman-hankkeen kaasuputken. Paluumatka sujuu nopeammin ja helpommin kuin menomatka. Silmät ovat tottuneet tuntemaan irtokivet röykkiöistä ja alamäki on lähes
Y M PÄ R I S TÖJ Ä RJ E S TÖT
HIIPINÄN KORKEIN KOHTA.
Chasnyachorr on 1191 metriä meren pinnasta.
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
T HAJU STEET TOMAT VARTA LOSH AMPO OT KODI N PUHD ISTUS AINEE SHAM POOT HIUS TEN HOIT OAIN EET KÄSIP ESUT
LU ON NO NM UK AIN EN
Hemmottele itseäsi sekä kotiasi KOTIMAISELLA ja 100%:sti EKOLOGISELLA puhtaudella!
Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi
Kampin Ruohonjuuri on nyt entistä ISOMPI!
Tällä kupongilla 1.-30.9.2009
Clipper: Vihreä aloe vera -tee/ Vihreä ginkgo -tee/ Vihreä ginseng -tee
2
VIHREÄ GINKGO -TEE
Neidonhiuspuuta sisältävä luomutee parantaa muistia ja vilkastuttaa ääreisverenkiertoa. Avuksi kylmille jaloille ja käsille!
25
/ pkt (2,90 )
VIHREÄ ALOE VERA -TEE
Raikkaanmakuinen, puhdistava ja uudistava luomutee, jossa vihreän teen ja aloe veran mainiot maut kietoutuvat herkulliseksi makunautinnoksi.
VIHREÄ GINSENG -TEE
Virkistävä ja voimistava luomutee, joka lauhduttaa stressin ja tuo iloa elämään. Kiinassa ginsengiä on kutsuttu pitkän iän salaisuudeksi - ja usein ginsengistä puhutaan myös rakkauden tunnetta ja suorituskykyä lisäävänä yrttinä.
Tuoreeks, terveeks. www.ruohonjuuri.fi
Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465 Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, lauantaisin 10-18
TURKU: Linnankatu 9-11, 20100 Turku TAMPERE: Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere Palvelemme ilomielin: arkisin 10-19, lauantaisin 10-17
46 voima 7 /2009
Kapsäkki kainalossa
Klaus Welp
Oopperalaulaja Reetta Ristimäki päätyi musiikkiteatterin johtajaksi.
Mäkelänkadun ja Hämeentien risteyksessä olevan suuren kerrostalon kivijalasta kuuluu helvetillinen pauke ja poraus. Mölyn ja pölyn keskellä käsiään heiluttava Reetta Ristimäki viittilöi vieraalle suuntaa kolistelun kohteena olevan teatteriravintolan keskellä. Sanoista ei saa selvää, mutta tuolla näyttää olevan jo jotain ja tuonne ilmeisesti on tulossa jotain muuta. Toisesta kerroksesta löytyy patinoiduilla puupaneeleilla varustettu toimistotila. Katosta roikkuvien johtojen ja täytteiden takaa kulkee viimein reitti teatterin kaikkein pyhimpään. Alun perin elokuvateatteriksi suunniteltu upea suojeltu sali ehti toimia parikymmentä viime vuotta Alfamer-kustantamon kirjavarastona. Parvi on vielä täynnä rakennusromua, mutta salin seinät ovat alkuperäisen sinisessä kuosissaan ja katse hakeutuu itsestään katon erityisen kauniisiin valaisimiin. Rakentajilla on kiire, sillä ensimmäinen ensi-ilta on jo syyskuun alussa.
H
n "Vihaa aa a turh kaikke lyä." söpöste
ELSINGIN
"Sibiksessä ajauduin nopeasti jonkinlaiseen marginaaliin. Minulla on ehkä korostunut taipumus puuttua kokemiini epäkohtiin. Sitä paitsi silloinen turkkalainen teatterikäsitykseni oli jyrkässä ristiriidassa 90-luvun oopperakoulutuksen kanssa." Toteuttaakseen itseään taiteilijana omaksi kokemaansa suuntaan Ristimäki perusti Päivi Loposen ja kumppaneiden kanssa 1990-luvun puolivälissä Ooppera Skaalan. Muutamaa vuotta myöhemmin käynnistettiin isommalla joukolla Oopperaja teatteriseurue Kapsäkki. Samalla Ristimäen omaa työaikaa alkoi mennä yhä enemmän tuottamiseen ynnä kaikenlaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen koordinointiin. "Suomalaisessa kulttuuritukiviidakossa minua välillä hiukan harmittaa, että suhteessa siihen kuinka paljon vapaa kenttä kerää kuulijoita ja katselijoita, se saa kyllä hirveän vähän tukea verrattuna suuriin taidelaitoksiin."
PU R N A A M YÖS, kuinka usein tuijotetaan liikaa taiteenlajien välisiä raja-aitoja. Kapsäkkikin sijoittuu aika tarkalleen musiikin ja teatterin välimaastoon. Toiseen saumaan se putoaa siinä, että sen tuotannoista jopa puolet on lapselle suunnattuja. "Lasten kulttuurin tuottamisen erityinen haaste on siinä, että esityksen peruskulut ovat samat kuin aikuisille tehtäessä ja silti lippujen hinnat on pakko laittaa vähintään puoleen siitä mitä aikuisyleisöltä voi pyytää." Ala-asteen luokanopettajanakin leipänsä hankkinut Ristimäki korostaa myös, ettei lapsille suunnatuissa esityksissä saa asettua yleisön eikä tarinan yläpuolelle. Ei varsinkaan opettavainen sormi pystyssä. "Vihaan kaikkea turhaa söpösteRISTIMÄKI
TAITEEN LÄHETTILÄS. Reetta Ristimäki ei arvosta sitä, että peruskoulun voi nykyään läpäistä ilman, että näkee yhtäkään taide-esitystä.
K I I N A L A I S E N ravintolan lempeämmässä äänimaisemassa Ristimäki kertoo, miten hän on päätynyt pitkän kiertolaisuuden jälkeen viimein omaa näyttämöään rakentavan musiikkiteatterin johtoon. Itseään edelleen ensisijassa oopperalaulajana pitävä moniottelija aloitti 1980-luvun puolivälissä opiskelun Helsingin yliopistossa opettajankoulutuslaitoksella ja päätyi samalla Ylioppilasteatteriin. 1990-luvun taitteessa hän hakeutui opiskelemaan klassista laulua ensin konservatorioon ja sitten SibeliusAkatemiaan. LÄHEISEN
maria-kaisa jurva, pertti laesmaa & jari tamminen
Kuubanbrasilialaista fuusiomusiikkia
Kuubalaisen laulaja-lauluntekijän Yusan kolmannella albumilla sekä lyriikka että melodiat ovat omasta takaa. Brasilialainen tähtituottaja Alê Siqueira on noukittu mukaan nostamaan albumin taiteellista ilmaisua ja tuloksena on kuubalaisbrasilialainen cocktail. Useimmat lauluista ovat lyhyitä, kuten japanilaiset haikut (siitä albumin nimi), missä on tavoiteltu tehokasta ilmaisua tyyliin lessis-more. Siinä onnistutaan aika kivasti. Yusan ääni istuu hienosti ja vokaalista ilmaisuaan hän maustaa vihellyksillä. Albumilla on pieniä helmiä kuten elektronica-flamenco-vaikutteinen Haiku de Paz, soulahtava Walking Heads, värähtelevä Y Te Apareces tai kevyesti psykedeelinen Mínimum. Ajoittain hän kuulostaa välähdyksenomaisesti argentiinalaiselta laulaja-lauluntekijältä Juana Molinalta, tunteita tihkuvalta espanjanguinealaiselta laulajalta Buikalta tai amerikkalaiselta Tra-
cy Chapmanilta. He ovat tietyssä mielessä hänen musiikillisia siskojaan. Mielenkiintoinen ja lupaava artisti. (MKJ) Yusa: Haiku. Bonnier Amigo 2008.
Modernia puolalaista folkmusiikkia
Yhtyeen neljäs studioalbumi tarjoaa musiikillisen maiseman, jonka tunnistaa hyvin sekstetin aikaisemmista luomuksista: energistä folkpunkmeininkiä, joka lähentelee transsia. Keskiössä on Maja Kleszczin voimallinen alkulaulu sekä hänen syvä ja tumma sellonsa, suggestiiviset rummut, joita maustavat viulut, lyömäsoittimet sekä "sormikynsiviulu" suka. Tällä kertaa yhtye on uskaltautunut kokeilemaan jopa ruotsalaista avainviulua. Konsonattivoittoinen puolan kieli sopii paremmin kuin hyvin rytmittämään melodioita ja luomaan bändille ominaisen sykkivän tyylin. Sävellyksistä suurin osa on bändin viulisti Wojtek Krzakin sekä sellisti ja laulaja Maja Kleszczin kä-
destä, kun taas lyriikka juontuu melkein täysin puolalaisesta perinteestä. Albumilla on mukana muutama vieraileva puolalainen artisti. Erityisen jännittävää on kuunnella miltä Warsaw Village Band kuulostaa, kun sen kansanmusiikkikeitokseen lisätään ripaus bluesia, soulia ja hiphoppia! (MKJ) Warsaw Village Band: Infinity. Bonnier Amigo 2008.
Sikamageet synttärit!
"Kuules tätä!" Digeliuksen Emu sanoi ja pani levyn pyörimään. "Tässä on helvetin hyvä meininki." Kappale oli Charlie Parkerin Passport. Menossa ovat orkesterinjohtajan ja vankan basistin Charlie Hadenin 50-vuotissyntymäpäivät vuonna 1987. Haden löi itsensä läpi Ornette Colemanin ja Keith Jarrettin yhtyeissä Nyt isäntä viihdyttää vieraitaan kvartetteineen (Ernie Watts, saksofoni, Alan Broadbent, piano, Billy Higgins, rummut) musiikilla. Kaiffarit irrottelevat ja jammailevat rennon mukavasti. Yli tunnin esityksen viimeisenä numerona on Bachin Etydi. Tuokin vielä! Joidenkin monipuolisuudelle ja osaamisille ei tunnu löytyvän rajoja. Toisella levyllä ollaan "oikeassa" konsertissa Hadenin varhaislapsuuden ko-
tiseudulla Missourissa. We b s t e r i n yliopistolla, St. Louisissa esiinnytään vuonna 1988 lähes samalla kokoonpanolla kuin synttäreillä. Rummuissa on nyt kuitenkin Paul Motian, joka soitti siinä Bill Evansin ehkä kovimmassa triossa. (Samalla on huomautettava, että synttäreillä Colemanin porukasta tuttu Higgins pääsi loistamaan oikein kunnolla.) Ja taas menee nappiin! Tyypit eivät tunnu tietävän eroa virallisen ja epävirallisen välillä. Jos olisin joutunut valitsemaan, menenkö poliitikkojemme suurellisille ökysynttäreille vai näihin Hadenin bileisiin, olisin mennyt Hadenille. Eikä valinnan syynä olisi ollut pelkästään Ruth Hadenin loihtima mainio kakku. (PL) Charlie Haden: The Private Collection Naim 2008
Duck & cover
Vuoden 2008 tammikuu toi muassaan The Helsinki Burlesque Festivalin, joka käynnisti burleskivyörytyksen Suomessa. Tuota
parodian ja huumorin ryydittämää emansipoitunutta stripteasea on sittemmin ihasteltu kaikissa mahdollisissa viestimissä. Hyvä niin. Tarpeettoman pienelle huomiolle mainitusta tammikuisesta illasta jäi juhlissa ensiesiintymisensä tehnyt The Atomic Blast -yhtye. Bändi on sittemmin edennyt paineaallon lailla Suomen retrofuturistisen surf-rautalanka-skenen kiintotähdeksi. Viisikon instrumentaalimusiikki kuulostaa sellaiselta kuin ihmiset atomiajan alkuvuosina kuvittelivat tulevaisuuden kuulostavan. The Atomic Blastin ensi-EP julkaistaan 7 tuuman vinyylinä ja se se pitää sisällään neljä toinen toistaan vauhdikkaampaa rallia, joiden puoliintumisaika lasketaan vuosimiljoonissa. Tämän säteilevän perinnön toivoo säästyvän myös tuleville sukupolville. (JT) The Atomic Blast: The Atomic Blast EP. El Tigre Records 2009.
voima 7/ 2009
47
lyä. Jostain ihmissuhteista ja romantiikastakin pitää voida kertoa tavalla joka on myös aikuisesta uskottavaa. Hyvä lasten esitys antaa aina paljon myös aikuisille." toimilla lasten kulttuuriharrastusta voisi parhaiten edistää? "Koululaisten pitäisi päästä koulun kautta vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa teatteriin tai konserttiin. Aikanaan tällaiset vierailut loppuivat miltei kokonaan, kun opetusministerinä ollut Antti Kalliomäki linjasi julkisuudessa, että on sosiaalisesti syrjivää kerätä kodeilta lippurahoja. Minusta kuitenkin se jos mikä eriarvoistaa koululaisia, jos taiteen pariin pääsevät vain ne lapset, joiden valistuneet vanhemmat osaavat heidät sinne johdattaa. Nykyään on mahdollista suorittaa koko oppivelvollisuutensa käymättä kertaakaan missään taide-esityksessä." Samaan syssyyn Ristimäki tuhahtaa ajankohtaiselle innovaatio- ja luovuuspuheelle: "Ei sitä luovuutta synnytetä sillä, että muodostetaan jotain Aalto-yliopiston kaltaisia isoja rakenteita, vaan nimenomaan niin, että jo varhaiskasvatuksesE N TÄ M I L L Ä Y H T E I S K U N N A N
sa luovuus ajatellaan luonnollisena osana elämää." oopperalaulaja-teatterinjohtaja-lastenkulttuurintuottajatekijä on klassisen musiikin usein väitetystä elitismistä? "No jaa, ehkä se tosiaan on sitä jos se tarkoittaa ainoastaan jotain Finlandia-talon vuosikorttia. Näkökulmaa on kuitenkin tosi helppo avartaa, jos on avoin ja osaa valita vaikkapa Helsingin käsittämättömän runsaasta ja poikkitaiteellisestakin musiikkitarjonnasta omaan makuun sopivia yhdistelmiä. Suomessa elitismi ei ole ollenkaan niin linnoittunutta kuin Keski-Euroopassa. Täällä taiteilijapiiritkin ovat pieniä ja myös tekijöiden on helppoa hyppiä aitojen yli. " Tuomas Rantanen
N O M I TÄ M I E LTÄ
Rohkeasti vasemmalla
TIEDONANTAJA 40 v
J u h la k o n s e r tt i
k lo 18
(Liput 10/5 e, Lippupiste 12 e)
Teatteri Kapsäkin avajaisensi-ilta 4.9. on Kaisu Kurjen Yhden tähden revyy. Muita syksyn ensi-iltoja ovat Astor Piazzolan tango-operita Maria de Buenos Aires ja lasten musiikkinäytelmä Maukka & Vöykkä. Luvassa myös fetissikabareeta ja lauantaitansseja. Teatteria & ravintolaa vuokrataan. www.kapsakki.fi
www.tiedonantaja.fi
Mokaus
Maailman paras julkaisematon levy & levy-yhtiön tappio
kelailuun viime aikoina panostanut elokuvaohjaaja David Lynch on laajentanut hiljattain kiinnostuksensa alueita myös musiikkiteollisuuden puolelle. Lynchin kanssa yhteistyöhön rupesi tuottaja Brian Burton, aka Danger Mouse. Burton tunnetaan muun muassa luvatta ja tekijänoikeuksista piittaamatta tehdystä Beatlesin ja Jayz:n Grey Album -nokkakolarista, jota jaetaan netissä ilmaiseksi. Taideanarkisti Banksyn kanssa tehdyn Paris Hilton -parodialevyn lisäksi Burton on myös myyntilistoilla jyränneen Gnarls Barkley -yhtyeen takana. Burton loi yhdessä Sparklehorse-yhtyeen kanssa Dark Night of the Soul -albumille äänimaiseman, jolle istutettiin artisteja Suzanne Vegasta ja Nina Perssonista Iggy Popiin ja Lynchiin. Jälkimmäisen tarinoita kuullaan albumilla rahinan säestämän vocoderin lävitse. Albumi oli tarkoitus julkaista yhdessä Lynchin 100-sivuisen valokuvakirjan kera, mitä ei kuitenkaan tapahtunut.
T
RANSSENDENTTISEEN
hoitteli ettei levyä julkaista nyt eikä ehkä koskaan. Samalla Burton kuitenkin toivoi fanien kuulevan levyn tavalla tai toisella ja albumi ilmestyi nettiin torrent-tiedostona. Dark Night of the Soul -valokuvakirja puolestaan päätyi myyntiin varustettuna tyhjällä cd-r-levyllä ja neuvolla, että kukin käyttäisi levyn parhaaksi katsomallaan tavalla. Albumin voi myös kuunnella voittoa tavoittelemattoman National Public Radio -mediaorganisaation nettisivulla. kehityksen tekee erityisesti se, että netistä kuunneltavissa ja ladattavissa tiedostoissa äänenlaatu on riipaisevan keskinkertainen. Paremmalla äänenlaadulla varustetulle versiolle löytyisi varmasti maksavia asiakkaita. emi onnistui päästämään käsistään harvinaisen hartaasti odotetun levyn, jonka takana on poikkeuksellisen nimekäs tekijäkaarti. Ehkä levy-yhtiöiden rahahuolet on jälleen kerran hieman helpompia ymmärtää.
S U R U L L I S E K S I TÄ M Ä N
kiukustuttanut myös Beatlesia edustavan levyyhtiö emin siinä määrin aikaisemmilla hassutteluillaan, että levyn julkaisusta saatiin aikaiseksi iso riita. Burtonin kimmastuttua levy-yhtiölle hämäräksi jääneestä syystä hän paBURTON ON ILMEISESTI
Jari Tamminen Danger Mouse & Sparklehorce: Dark Night of The Soul. Netissä. David Lynch: Dark Night of the Soul. PowerHouse Books, 104 s. + cd-r 2009. National Public Radio, www.npr.org
48 voima 7 / 2009
Vapaaehtoisen köyhyyden sarja jatkuu
Eläinten köyhä ystävä
V
A LTAV I R TA K R I S T I L L I SY YS
ei ole oikeastaan koskaan ottanut tosissaan Jeesuksen puheita kaiken omaisuuden myymisestä ja rahojen köyhille jakamisesta. Silti osa kristityistä on ottanut hänen sanansa kirjaimellisesti ja vastannut niihin henkilökohtaisilla elämänratkaisuillaan. Kristinuskon kuuluisin köyhäilijä on 1100-luvun lopulla Italiassa syntynyt Franciscus Assisilainen. Hänen isänsä oli rikas kangaskauppias, ja elämänsä alkuvaiheessa Franciscus nauttikin täysin siemauksin rikkaan perheen vesan etuoikeutetusta elämästä, mikä saa Jaakko Heinimäen arvelemaan hänen olleen todennäköisesti nuorena aika vastenmielinen olento. Nuoruuden intomielisyys sai Franciscuksen jopa osallistumaan Assisin ja Perugian väliseen sotaan, mistä palattuaan hän sairastui vakavasti. hän teki pyhiinvaelluksen Roomaan, mikä johti vallankumoukselliseen muutokseen hänen henkisessä elämässään. Roomassa Franciscus tajusi äveriään elämänsä sisäisen tyhjyyden ja alkoi kaivata siihen muutosta. Hän vaihtoi vaatteita kerjäläisen kanssa ja vietti päivän anoen almuja kirkon ovella. Tämä synnytti hänessä hengellisen herätyksen, jonka myötä hänestä tuli kristikunnan äänekkäin ja ehdottomin köyhyyden saarnaaja. Palattuaan Assisiin Franciscus alkoi korjauttaa varoillaan lähiseudun kirkkoja, mikä suuPA R A N N U T T UA A N
tutti hänen isänsä. Heidän erimielisyyttään ratkottiin lopulta tuomioistuimessa Assisin torilla. Kun isä vaati Franciscusta luopumaan perintöoikeudestaan, tämä vastasi riisuutumalla kaikkien nähden alastomaksi ja ojentamalla vaatteensa isälleen. Loppuelämänsä hän vietti köyhyydessä. ympärille kasvoi nopeasti köyhyyttä vaalivien veljien yhteisö, jota johtajansa mukaan alettiin kutsua fransiskaaneiksi. He eivät vetäytyneet suoranaisiin luostareihin vaan tapasivat toisiaan niin sanotuissa konventeissa. Eristäytyneen elämän sijasta veljet suorittivat kutsumustaan tavallisen kansan keskuudessa. Fransiskaanit saattoivat tehdä työtä ja ottaa siitä vastineeksi kaikenlaista välttämätöntä mutta eivät rahaa. Työn lisäksi he harjoittivat laupeudentöitä, rukoilivat ja saarnasivat mahdollisimman yksinkertaisesti. Veljeskunnan jäsenet olivat siis kaikin tavoin myös arkielämässä sitoutuneet köyhyyden ihanteeseen. Franciscuksen uskonnollisuus ja myötätunto ulottuivat ihmiskunnan rajojen ulkopuolellekin. Legendat kertovat hänen saarnanneen linnuille ja poimineen maantieltä toukkia, jottei niitten päälle astuttaisi. Franciscusta onkin sanottu historian buddhalaisimmaksi kristityksi.
FRANCISCUKSEN
Tero Tähtinen Franciscus Assisilaisen teoksia on suomennettu runsaasti, niitä voi kysellä kirjastoista. Assisilaisen päivää vietetään 4. lokakuuta.
runo Peto
Suomalaiset saapuivat etelästä LänsiSiperiaan vieraslajina vain hieman ennen kanadanmajavia. Mutta Helvetistäkö tulevat nämä tekokuitu-tsaarit, meihin ja slavofiileihinkin kajoavia? Tsaari, rankkaa minut ei-toivottujen henkilöiden listaykköseksi! Diplomatiasuhteen kremlologiaan olen katkaissut. Minä vaadin itselleni pysyvän maahantulokiellon Vaalimaan tullissa. Minun palleissani ei ole Äiti-Venäjälle mitään, saati kullissa. Tsaari, lähetä kuriirisi Ouluun, Oulun normaalikouluun! Kurahousut vain mukaan. Ja sitten mennään saunaan! Ja sitten saunan taakse - side silmillä. Polttareissakin on kepposet ja karkki. Tsaarin kuriiria varten rynnäkkökynänkin olen kahtia katkaissut, väijytysleikkiin ja polemiikkiin. Minä olen terroristi Länsi-Siperiassa ja missä vaan. Olen horroristi kaikkialla alla taivaan ja yllä maan. Tsarasputin! Miksi Galina, kansanedustaja? Miksi Anna, poliittinen moskovskaja? Miksi Natalia, tsetseenikansan edustaja? Miksi, patsas-tsaari, miksi? Venäjän tyttäret, Moskovassa lymyää lemuava peto, joka luo aina uuden nahan. Petoa ei ole vielä koskaan leikattu. Minulla on lainata teille sirppi. Teillä on keritsimet. Menkää Kremliin koputtamatta! Mutta laulaen, sisaret, laulaen.
Jouko Saksio
Jouko Saksio on runoilija, puhuja & vapaa-ajattelija ajan painovoimassa.
voima 7 / 2009
49
Kohtalon morsian
Ursula Le Guinin Lavinia antaa äänen tarujen hiljaisille & herättää henkiin muinaisen Rooman.
U B L I U S Vergilius Maron (70 19 e.a.a.) kesken jäänyt runoelma Aeneis on läntisen kulttuurihistorian perusteoksia, keisari Augustuksen tilaama kansalliseepos kehkeytyvälle keisarien maailmanmaailman vallalle. Vergilius kirjoitti runoelman eräänlaiseksi jatkoksi Troijan tuhosta kertovalle Iliaalle. Taistelun veteraani Aeneas matkaa lukuisten seikkailujen myötä latiinien maahan, nykyiseen Italiaan, missä hän vuolee itselleen valtakunnan miekalla ja nai prinsessa Lavinian. Vergiliuksen Lavinia on punasteleva tyttönen, jolla ei ole ääntä eikä juuri aktiivista roolia runoelmassa. Ursula Le Guin antaa hänelle puheenvuoron tuoreimmassa romaanissaan Lavinia. Teos ei ole pel-
P
kästään feministinen rekonstruktio, vaikka Le Guin käsitteleekin elävästi esimerkiksi nuoren naisen elämänmahdollisuuksien rajoittuneisuutta tai sukupuolittuneen sotilaskulttuurin seurauksia. Lavinia ei ole yritys kuvata todellista naista tarinan taustalla, vaan se on ennen kaikkea kertomisen perinteiden ja kertomuksiin uskomisen pohdintaa. "Epäilemättä joku samanniminen samanniminen, Lavinia, oli joskus olemassa, mutmut ta hän kenties poikkesi niin paljon minun omakuvastani, tai runoilijarunoilija ni käsityksestä minusta, että minun hän on vain hämmentävää ajatella häntä. Tietääkseni vain runoilijani an antoi minulle minkäänlaista olevai olevaisuutta."
L E G UI N I N L AV I N I A
on kirjallinen hahmo, joka elää historiassa vain tarinallisuutensa vuoksi. Tämän kirjan sivuilla hän haluaa edes hetken puhua äänellä, joka häneltä on kielletty. Lavinia tiedostaa oman luonteensa ja pohdiskelee sitä läpi koko teoksen, ja oppaana näissä pohdinnoispohdinnois sa on haamun tavoin näyttäytyv näyttäytyvä Vergilius, joka kohtaa oman luoluo muksensa viimeisinä päivinään. päivinään Ja koska Vergiliuksen Lavinia jäi jä niin ohueksi, kohtaa hän yllä yllätyksekseen aidon ja itsenäisen tarinanaisen. Ajatus kirjallikirjalli
Teos ei ole l pelkästään feministinen rekonstruktio.
sen hahmon itsetietoisuudesta ei ole erityisen originelli, mutta olennaista onkin, mitä Le Guin tekee tällä rakennelmalla. Lavinia käsittelee ennen kaikkea tapaa kertoa kohtalonomaisia tarinoita ja uskoa niihin, taipumusta nähdä kohtalo valintojemme sijaan. Runon hahmoksi itsensä tietävä Lavinia tietää olevansa "kohtalon lapsi", mutta hänen itsetietoisuutensa ja luonnosmaisuutensa antaa hänelle mahdollisuuden pohtia omaa maailmaansa. Niinpä hän tietää naivansa Aeneaksen ja tietää tämän kuolevan, mutta koska hänen osuutensa tarinassa on niin pieni, se jättää hänelle tilaa elää, toisin kuin kohtaloon sidotuille kuten Aeneakselle: "Minun ei ole ollut vaikea uskoa kuvitteellisuuteeni, onhan minut sepitetty niin ohimennen. Hänelle se olisi paljon hankalampaa. Vaikka tätä nykyä hän onkin toimeton, kesytetty, tyytyväinen mies, joka keskustelee päivänpaisteessa vaimonsa kanssa, olisi runoilijan luoman intohimoisen, käskyvoimaisen, malttamattoman ja vaarallisen sankarin vaikea hyväksyä olevansa kohtalon lapsi, oman tahtonsa ja tuntonsa merkityksettömyys." temaattinen siirtymä onkin runon lopun jälkeinen aika, arki kohtalon tuolla puolen. Lavinia ei enää vain seuraa ympärillään tapahtuvaa ja toteuta omaa rooliaan, hän ei enää suhtaudu Vergiliukseen kuin kohtalotarten elämänlankoihin, vaan hän astuu epävarmuuden maahan: "Olen menettänyt oppaani, Vergiliukseni. Minun on kuljettava yksin läpi kaiken sen, mikä on lopun tuolla puolen, kaiken tuon äärettömän, poluttoman maailman, jota en kykene lukemaan."
TEOKSEN SUURIN
Tämä tuo mieleen Le Guinin Maameri-sarjan neljännen osan Tehanun, jossa arkinen ja magiassa köyhä elämä jatkuu alkuperäisen trilogian suurten kaarten jälkeen, ja vanhat kohtalon rakenteet purkautuvat. Teoksen jälkiosa on kuitenkin rakenteellisesti hiukan heikompaa, eikä Le Guin saa tarinalle kunnolla uutta rytmiä tämän käänteen jälkeen. Siitä huolimatta hän käsittelee taitavasti vanhoja teemojaan kuten yksilön ylikorostuksen kritiikkiä ja soturietiikan ongelmia. sivujuonne on Rooman historian ja sen kautta koko läntisen historian ennakointi, joka ilmenee Aeneksen näkyjä heijastavan kilven hahmossa. Näitä näkyjä katsellessaan Lavinian tietoisuus ulottuu Vergiliuksen tekstiä kauemmas, kohti kaikkia tulevia sotia ja niiden kauhuja: "Tuo kaupunki, tai kenties jokin muu suuri kaupunki, on raunioina, perinpohjaisesti tuhottu ja poltettu. Näen toisen tuhotun kaupungin, ja taas uuden. Valtaisat lieskat roihahtavat peräkkäin, yhä uusi jono edellisen kyljessä, kunnes koko tienoo on liekkien vallassa. Suunnattomat sotakoneet ryömivät tantereella tai sukeltavat aaltojen alle, tai syöksyvät ilmojen halki. Itse maa palaa öljynpimeiden pilvien alla. Nyt maailman äärissä käsittämätön tuhon pilvi nousee meren ylle. Tiedän, että se on maailman loppu." Tämän maailman Lavinia näkee odottavan niiden polkujen päässä, joita kohtaloon uskovat ja kohtalosta kertovat rakentavat. Lavinia ei ota niinkään kantaa sotaan itseensä tai sotimisen etiikkaan vaan siihen, miten näemme edelleen sodan kulttuurimme ahjona.
T E O K S E N TÄ R K E Ä
Ville Lähde Ursula K. Le Guin: Lavinia, Harcourt Inc., Orlando, 2008. 279 s. Aeneis-runoelman tuorein suomennos Loki 2000. 490 s.
Arvio
Naton terroristit
Joskus terrori-iskun takana ei olekaan terroristi.
O M M I - I S K U rautatieasemalla ruuhka-aikaan, pääministerin sieppaus ja murha. Näyttää terrorismilta. Jotkut Euroopassa tehdyt iskut kuitenkin vain näyttävät terroristien tekemiltä. Ne on lavastettu. Oikea syyllinen on Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun cia:n johtama Naton maanalainen armeija. Gladion nimellä tunnettu salainen armeija perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Eurooppaan Neuvostoliiton miehityksen varalta. Nato loi Ranskan vastarintaliikkeen mukaisen järjestelmän, joka aktivoituisi puna-armeijan hyökätessä. Puna-armeijaa ei kuulunut, mutta kommunistit lisäsivät kannatustaan vaaleissa. Pariisin kevään jälkeen
P
vuonna 1968 cia pelkäsi kommunismia entistä enemmän. Neuvostoarmeijan sijasta salainen armeija otti vihollisekseen vasemmistojärjestöt.
C I A : N S E I K K A I L U I S TA
kolmannessa maailmassa tiedetään paljon: mielikuvituksellisista murhasuunnitelmista huolimatta Fidel Castro on edelleen elossa. Mutta Chilen presidentin Salvador Allenden ja Che Guevaran cia sai hengiltä. Sen sijaan cia:n toiminnasta Euroopassa on vaiettu. Olisi naiivia uskoa, että kommunismia vastaan taisteleva järjestö olisi
Terrorismin vastaisessa sodassa i avoimuuteen e edes pyritä.
ollut toimeton Neuvostoliiton rajalla. Daniele Ganserin vasta suomennettu kirja kertoo Euroopan lähihistoriasta. Italian entisen pääministerin Aldo Moron sieppausta ja murhaa vuonna 1973 pidettiin äärivasemmistolaisen Punaiset prikaatit -järjestön työnä, samoin Bolognan rautatieasemalla vuonna 1980 sattunutta pommiräjähdystä. Siinä kuoli 85 ihmistä. Järjestö kiisti osuutensa iskuihin. Vuonna 1990 tuomari Felice Casson löysi to-
disteita Gladion syyllisyydestä. cia ei suostu tekemään Italian parlamentin kanssa yhteistyötä rikosten selvittämiseksi. Tunnettu tapaus on myös Ranskan salaisen palvelun vuonna 1985 Uudessa-Seelannissa upottama Greenpeacen Rainbow Warrior -alus.
K U N G L A D I O - V E R K O S T O alkoi paljastua Nato-maissa vuonna 1990, sen toiminnan vakuutettiin päättyneen. Mutta Ganser sai selville Gladion toimivan edelleen monessa maassa. Nykyään vihollisena pidetään ääri-islamisteja. Terrorismin vastaisessa sodassa avoimuuteen ei edes pyritä. Gladion logiikan mukaisesti cia lavastaisi pommi-iskuja al-Qaidan tekemiksi. Ja terrorismin vastaisen sodan budjetit pysyisivät cia:n ja Naton toivomalla tasolla.
Suomessakin harkitaan tämän sotilasliiton jäsenyyttä, jonka "muodollinen päämaja on Brysselissä, mutta todellinen päämaja Pentagonissa". Kirja on ajankohtainen: on tunnettava Naton historia, jotta ymmärtäisi sen nykyistä toimintaa.
Kristiina Koivunen Daniele Ganser: Naton salaiset armeijat. Like 2009. 416 s.
50 voima 7 / 2009
Meidän olohuoneessa
Kansakunnan olohuone kurkistaa ihmisten koteihin. Filmille tarttui jotain tärkeää elämästä & yhteiskunnasta.
A M E R A E I L I I K A H D A kertaakaan elokuvan Kansakunnan olohuone aikana. Voisi kuvitella katsovansa ruotsalaisohjaaja Roy Anderssonin pitkitettyä Arla-mainosta. Ainoa ero on, että kameran edessä on oikeita ihmisiä omissa kodeissaan. Elokuva esittää tuokiokuvia, väläyksiä kuudesta olohuoneesta. Haastatteluissa paljastuu monta suomalaista stereotypiaa. "Alun perin käsikirjoituksessa ei ollut mitään nimenomaista teemaa, ainoastaan arkisuus itsessään. Lopulta absurdi kokonaisuus päätyi kertomaan ihmisyydestä, muutos on yksi teemoista", ohjaaja Jukka Kärkkäinen toteaa elokuvastaan. "Haastateltavien ei ole tarkoituskaan edustaa kattavaa otosta kansakunnasta, enemmänkin satunnaisotosta." Tuottaja Sami Jahnukainen on samoilla linjoilla. Lähes neljä vuotta kestänyt prosessi on ollut osittain sattumanvarainen: "Eihän sitä voi suunnitella, mihin ihmisten elämä vie. Mutta kyllä kuvauksia suunniteltiin sitä mukaa kun kuultiin, mitä ihmisille milloinkin kuuluu." Laajentaakseen kuvaa suomalaisesta elämänmuodosta työryhmä perusti elokuvan kotisivuille kirjaston, jonne kaikki voivat lisätä videootoksia omista elämistään ja olohuoneistaan.
RISTIÄISISTÄ. Jalle, eläköitynyt pappi muistelee ristiäisiä kaiholla ja tuumaa, että kyllä ristiäiskahvi on sitä parasta kahvia. Jalle muistelee sitäkin ruuhkalauantaita, kun oli juonut ristiäisissä 12 kuppia kahvia. "En minä ollut ihan tasapainossa, kun tulin kotiin."
K
1-1. Tero istuu sohvalla ja tuumailee isälleen antavansa tämän keskimmäisen nimen pian syntyvälle lapselleen. Isän murahtelu rytmittää dialogia, jonka aikana toista ei silmiin katsota. Ensimmäisen kerran isä osallistuu keskusteluun kommentoidessaan SM-liigan playoffpeliä, "yhteen yhteen Kärpät teki maalin".
hykerryttävät kohtaukset seuraavat toisiaan. Välillä pohditaan vakavampia aiheita. Naurun ja itkun sekainen elokuva on kuin elämä itse, syntymää seuraa kuolema, iloa suru. Kuvattavat ovat päästäneet kuvausryhmän intiimille alueelle. "Käytimme todella paljon aikaa ihmisiin tutustumiseen. Pääosin
K ANSAKUNNAN OLOHUONEESSA
valkokangas
päällekkäisiä kehyskertomuksia ja rikkomaan kerronnan kronologista ja loogista rakennetta. Tarantinolla tällainen järjestely palvelee artistisen narsismin sijaan nimenomaan elokuvan sujuvaa etenemistä. Toisen maailmansodan kehykseen sijoitettu Kunniattomat paskiaiset ei tarjoa mitään uutta Tarantinon aikaisimpiin elokuviin verrattuna. Kieltämättä se kuitenkin hitsaa aiempaa monikerroksellisemman häkkyrän kaikesta siitä, mitä häneltä on aiemmin nähty. Mustan huumorin sävyttämässä, mutta pohjimmiltaan aidon synkässä tarinassa yksittäiset kohtaukset ja jaksot viittaavat entistäkin loputtomammin eri elokuvan tyylilajien historiallisiin kerroksiin. Jo elokuva prologi on rakennettu westernien ja italowesternien muotokieltä suoraan kopioiden. Esimerkiksi sen soundtrack-kappaleita selaamalla saa käsityksen, minkälainen aineistovuori yksin tuon jakson takana on pilkottu osiin ja liimattu uudelleen omaa käyttötarkoitusta palvelemaan. Tarantinolla tuntuu olevan loputtomasti kärsivällisyyttä rakentaa mielenkiintoisen ristiriitaisia henkilöitä päästääkseen heidät sitten niksnaks tylysti pois päiviltä. Tyyliteltyyn väkivaltaan tulee samalla uitetuksi jonkinlaista perverssiä tragediaa. Katsoja siis houkutellaan murehtimaan ties minkälaisen tappajapsykopaatin muka ennenaikaista kuolemaa. Tarantinon tekninen mestarillisuus tiivistyy jaksoon, jonka taustalla soi elokuvan tyylimaastoon näennäisesti sopimaton David Bowien aikanaan Paul Schraderin Cat People -elokuvaan (1982) tekemä nimikappale. Vaihteeksi musiikkivideoiden arkistoihin nojautuvan, viiltävän taitavasti leikatun minielokuvan aikana vielä hengissä olevat hyvät, pahat ja rumat päähenkilöt valmistautuvat viimeiseen koitokseensa. Kunniattomien paskiaisten pirullisimmassa kohtauksessa Tarantino kuvaa fanaattisen natsiyleisön seuraamassa rivon huvittuneena oman propagandakoneistonsa tuottamaa sotaelokuvaa. Näiden kuvien väliin Tarantino leikkaa omien kyseenalaisten sankariensa idealisoidun viihdyttäväksi kuvautuvaa väkivaltaa. Rinnastuksella Tarantino asettaa samalle viivalle natsit ja meidät hänen oman elokuvansa yleisön. Mitä ihmettä tästä pitäisi ajatella? Ei myöskään ole sattumaa, että Tarantino kuvaa demokratian, vapauden ja siionismin nimissä Hitleriä vastaan taistelevat sankarinsa käyttämässä samoja itsemurhapommittajien keinoja kuin mitä tämän päivän mediatodellisuudessa liitetään nimenomaan ääri-islamistien harjoittamaan terrorismiin. Joka kerta kun annan Tarantinon eloku-
Tuomas Rantanen & jari tamminen
valle kaikki tähdet, niin pasifisti kuin pedagogikin minussa itkee verta. Mutta jos rajaa tavoitteensa siten kuin Tarantino, on vaikea kuvitella että juuri siitä näkökulmasta katsoen voisi tehdä elokuvia paremmin kuin hän tekee. Tavoitteet ja oheisseuraukset voi kyseenalaistaa, osaamista ei. (TR) Quentin Tarantino: Kunniattomat paskiaiset. Ensi-ilta 4.9.
Kirottu Tarantino
Quentin Tarantinon vaikutus väkivaltaviihteen nykymuotoihin ja -tyyleihin on ohittamaton. Vaikutus ei ole ollut väkivaltaelokuvien tai varsinkaan tietokonepelien tasoa nostavaa. En tarkoita, että hänen elokuvansa olisivat huonoja. Niistä vain saa helposti huonoja vaikutteita. Tarantinon kuvauskohteena ei ole todellinen väkivalta tai tosi elämä muutenkaan. Hänen aineistonaan on heikkotasoisten trashelokuvien loputon arkistomateriaali. Työssään hän osoittaa pettämätöntä tyylitajua, jopa silloin kun hän on täysin mauton. Sekä käsikirjoittajana että ohjaajana hän ylittää tuhannesti kaikki ne, joihin hän viittaa. Väkivallan ohella Tarantinon elokuvissa on yleensä hämmentävän paljon taitavasti kirjoitettua dialogia. Toisaalta hän kykenee hätkähdyttävällä tavalla kuljettamaan
Armoitettu Ang Lee
Ang Leen monipuolisuutta elokuvaohjaajana kuvaa hyvin se, että hän kykenee Ja-
panin miehittämään 1940-luvun Kiinaan sijoittuneen mestarillisen poliittis-eroottisen moraliteettidraamansa (Lust, Caution, 2007) jälkeen täysin jakojäännöksettä siirtymään uudessa elokuvassaan 1960-luvun amerikkalaiseen arkeen ankkuroituvaan hippiepokkiin. Ang Leen aikaisemminkin harrastami-
en kategorialoikkien ei kuitenkaan pidä antaa hämätä liikaa. Tekijän taiteilijuuden ytimessä on hänen erityinen kykynsä ymmärtää ja välittää sosiaalisen arjen samanaikaisen syvätraagisia ja koskettavan koomisia jännitteitä. Kun hän vielä taitaa näiden yhdistämisen ympäröiviin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin, syntyy hyvin kirjoitetulle tarinalle aina toimiva ja läsnäololtaan uskottava kehys. Tapahtuipa se sitten missä tahansa ajassa tai maantieteellisessä paikassa. Taking Woodstock -elokuvassaan Ang Lee kertoo tietyn ajan zeitgeistista ja weltsmertzistä vuonna 1969 järjestettyjen kuuluisien Woodstockin rockfestivaalien kautta. Kun vuonna 1954 syntynyt tekijä itse, kuten suurin osa elokuvan yleisöstäkin, tuntee historiallisen Woodstockin nimenomaan D.A. Pennebakerin klassisesta dokumenttielokuvasta, Ang Lee lainaa nerokkaasti sen kuvastoa peittelemättömän suoraan, aina laajakankaan osittamista myöten. Silti Ang Lee ei jää mitään velkaa rockdokumenttien ylimestarille. Taking Woodstock ei nimittäin ole ollenkaan rockelokuva. Liioin siinä ei ole mitään äitelän nostalgista. Kuten epäilemättä todellisuudessakin monille festivaalien kokijoista kävi, Taking Woodstock -elokuvassa ei kaikelta muulta tekemiseltä ehditä näkemään yhtä ainoaa konserttiesitystä.
voima 7 / 2009
51
olimme myös paikalla kaksin Jukan kanssa. Kuvausryhmän koko pidettiin minimissään, jotta kuvattavilla olisi mahdollisimman helppoa", elokuvan kuvaaja J-P Passi kertoo. Välillä kuvattavien kanssa juotiin viinaa ja istuttiin krapulaa pois. Vaikka kuvattavat paljastavat itsestään hyvinkin henkilökohtaisia asioita ja katsoja saa nauraa silmät kyynelissä, ei elokuva ole pahantahtoinen. "Kohtelimme kuvattavia aina kunnioituksella, kohtauksissa ei ole tippaakaan vahingoniloa", Passi selittää.
K E V Ä Ä L L Ä 2 0 0 9 TA M P E R E E N
kunnan olohuoneen ja kirjoitti perusteluihin muun muassa seuraavasti: "Unohtakaa Nokia ja innovaatiotalous! Tuomaristo vaatii täten, että tätä elokuvaa käytetään jatkossa Suomibrändin pääasiallisena markkinointivälineenä." Tuottaja Jahnukainen inspiroitui: "Innostuksissamme lähetimme elokuvan ja saatekirjeessä lainauksen noista perusteluista ulkoministeri Stubbille. Ei ole Stubb vastannut."
Jari Tamminen Kansakunnan olohuoneen ensi-ilta 11.9. www.kansakunnanolohuone.com
elokuvajuhlien tuomaristo palkitsi Kansa-
VOIMAN TV-LIITE
5.9. YLE Teema: 24h Päivä metropolin elämää Ajatus koko vuorokauden kestävästä dokumenttimammutista, joka näytetään samaan aikaan useassa Euroopan maassa, kuulostaa pahaenteisen pompöösiltä eurooppalainen mediakylä -hömpötykseltä, mutta kieltämättä viipaloitu kuva yhdestä vuorokaudesta tämän ajan Berliinissä on aiheena siinä määrin kiinnostava, ja otteet ennakkoaineistoissa lupaavia, että voidaan jo ennakkoon tervehtiä ilolla sitä, että Teema vielä ennen pitkää purkanee tätä merkittävää satsaustaan myös helpommin katsojienkin pureskeltavissa oleviin osiin. 10.9 asti YLE TV2: Jalkapallon naisten EM-kisat Kuten kaikki tietävät jalkapallo on pelien kuningatar ja että Suomi voittaa omissa kotikisoissaan Euroopan mestaruuden Laura Österberg Kalmarin finaalissa tekemällä ikimuistoisella hattutempulla, jonka harmillista kyllä niin monet joutuvat kokemaan vain televisioista käsin, koska Stadionin lippuja riittää vain pienelle osalle tämän suuren tapahtuman haltioituneista myötäeläjistä. 23.9. YLE TV2: Juurakon Hulda (Suomi 1937) Hella Wuolijoen poliittisesti vinhasti aikaansa edellä olleeseen näytelmään perustuvassa Valentin Vaalan ohjaamassa merkittävässä suomalaisen kaupunkielokuvankin klassikossa ihana Irma Seikkula esittää maaseudun nälkää ja työttömyyttä Helsinkiin pakenevaa ja hurmaavan Tauno Palon esittämän poikamiestuomarin piiaksi päätyvää emansipoitunutta Huldaa, joka ryhtyy itseopiskelun ja poliittisen aktiivisuuden kautta vastarintaan vallitsevia sosiaalisia esteitä ja latistavia sukupuolirooleja vastaan. Tuomas Rantanen
Heisser Sommer 15.9. & 18.9.
Sen sijaan Ang Lee kuvaa miellyttävän, fiksun ja vähemmän kapinallisen nuoren miehen itsenäistymistä kosolti inhimillisiä heikkouksia omaavista ja kaikin puolin vanhanaikaiseksi käyneistä, mutta silti omalla tavallaan rakastettavista vanhemmistaan. Laajennettuna tämä yksilöity emansipaatio kuvaa koko esillä olevan aikakauden kulttuurimurrosta niin Yhdysvalloissa kuin laajemminkin läntisessä kulttuuripiirissä. Ehkä vain Ang Lee osaa sovitella suurten rakenteiden rajun törmäyksen vaikutusta inhimillisen tason kokemuksiin näin ymmärtävän älykkäästi ja samalla ylevän kauniisti. Samalla katsoja kokee itsekin oivaltavansa jotain oleellista. Ei ainoastaan yksittäisestä elämänkohtalosta tai tietyn ajanjakson erityspiirteistä, vaan jotain ihan elämästä sinänsä. (TR) Ang Lee: Taking Woodstock. Ensi-ilta 11.9.
ti ITÄBLOKIN MUSIKAALIT 25.9. as .9.-17.10. INTIALAISET NAISOHJAAJAT 16
Huomioita rasismista
Scifin kivijalan muodostaa aivonystyröitä kutittava spekulaatio teknologian ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä. Hollywoodin keskittyessä alati suurempiin räjähdyksiin on ajatusten herättäminen jäänyt pienemmän budjetin elokuvien tehtäväksi. Esikoisohjaaja Neill Blomkampin District 9 esittelee Johannesburgin yläpuolelle il-
maan haaksirikkoutuneen jättimäisen avaruusaluksen ja sen henkilökunnan. Apartheidperinteitä kunnioittaen itsenäiseen ajatteluun kykenemättömät ja rumat kuhnurityöläiset ahdetaan saastaisiin townshippeihin. Elokuva esittelee rasismin kasvot vaihtamalla tummaihoiset muukalaisiksi ja näyttää ihmisten reaktiot toiseuteen. District 9 perustuu löyhästi Blomkampin vuonna 2005 lähes nollabudjetilla tekemään Alive in Joburg -lyhytelokuvaan. Myös nyt Blomkamp työskentelee pienellä budjetilla. Riittävän pienellä, ettei hänen tarvitse mielistellä rahoittajia, ja niinpä lähes kaikista elokuvan henkilöhahmoista kuoriutuu väkivaltaisia sadisteja. Samastumisen kohteita ei juuri tarjota ja vähäisetkin sympatiapisteet ropsahtelevat limaötököille. (JT) Neill Blomkamp: District 9. Elokuvateattereissa. Alive in Joburg ja muita Blomkampin lyhäreitä Fifissä.
Hilpeys ja ennakkoluulo 6.10. & 9.10.
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
Elokuvateatteri
VÄLTÄ JONOJA OSTA LIPUT NETISTÄ!
Tajiopetusta Suomessa jo yli 15-vuoden ajan. Katso alkavat kurssit www.taichichuan.fi.
52
voima 7 / 2009
posti
toimistossa on niin sanottuina lääkäreinä tyyppejä, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisen hoitamisen kanssa, vaan ovat selkeästi kiusaajia. Mielenterveyspotilaisiin kohdistettu väkivalta on yksi tabu. Hoitajissa löytyy väkivaltaisia seksuaalirikollisia, ja asiasta vain vaietaan. Suomen mielenterveyttä hoitaa häikäilemätön lääkebisnes, jonka myyntitykkejä psykiatrit ovat. Se siitä mielenterveyden hoidosta.
YKSI MILJOONASTA KÖYHÄSTÄ SUOMALAISESTA
Hanna Nikkanen!
Olet kirjoittanut Voimaan (3/2008) LOISTAVAN jutun Aspergerin syndroomasta! Haluan koko sydämestäni onnitella Sinua siitä!
PASI ASPERGER
tilaa maailman kuvalehti kumppani osoitteessa: www.kumppani.fi
Kestotilaus maksaa vain 27 euroa vuodessa.
mahdotonta. Epämääräinen vihjailu asiakkaiden "oveluudesta" on täyttä paskapuhetta, jolla ilmeisesti yritetään vain siirtää huomio pois sosiaalijohdon ilmeisestä korruptoituneisuudesta.
HÄMMÄSTYNYT
Kiitos artikkelista
Kiitos artikkelistanne italialaisesta psykiatrisesta hoidosta. Artikkelin kirjoittaja pohti lopuksi suomalaisen psykiatrisen hoidon tilaa ja tulevaisuutta. Liitteeksi oli laitettu Mieli 2009 -toimikunnan esitys uudeksi hoidoksi. Monet mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaisensa ovat huolissaan, kuinka alas psykiatrinen hoito aiotaankaan tässä maassa ajaa. Suunnitelmat sairaalapaikkojen vähentämisestä kuulostavat pahalta, koska nykyisinkin kuntoutujan on vaikea saada tarvitsemaansa osastohoitoa. Lupaukset avohoidon lisäämisestä eivät vakuuta, koska on vielä tuoreessa muistissa, kuinka kävi viime laman aikana. Hyvää, riittävää avohoitoa ei ole pelkkä lääkereseptin uusiminen, vaikka se kuinka tapahtuisi "matalan kynnyksen" terveyskeskuksessa. Suomen johtavat mielenterveysjärjestöt ovat keränneet huhtikuun alusta lähtien nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan riittäviä mielenterveyspalveluja ja kuntoutujien äänen kuulemista päätökseteossa. Tuon adressin voi käydä lukemassa ja allekirjoittamassa Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilla: www.mtkl.fi
KIRSI
Tiedon pimittäminen ärsyttää
Pidän lehtenne vastuunkantavasta otteesta. Toisinaan subjektiivisuus ja tiedon pimittäminen kuitenkin pistävät ärsyttämään yhtä paljon kuin minkä tahansa maakuntalehden pääkirjoituksien lukeminen. Numerossa 6/2009 Jari Tammisen Ahneiden influenssa -artikkelin (s. 12) yhteydessä oli taulukko, jossa ei ollut otsikkoa eikä lähdettä, mistä se oli repäisty. Pisti (yllättävän) kovasti vihaksi, kun ei tiennyt, onko taulukko peräisin eläinaktivisteilta vai joltain suht puolueettomalta lähteeltä, saati että viitattiinko taulukolla Suomen, Euroopan vai maailman tilanteeseen. Mielestäni todella alkeellinen ja ärsyttävä moka, ja kun vieläpä viereinen artikkeli käsittelee avoimuutta, rehellisyyttä ja luottamusta. Lehtenne pysyy mielenkiintoisena luettavana niin kauan kuin nostatte maailman epäkohtia esiin asiallisesti ja objektiivisesti.
ANTTI
Onko Italia tärkeä?
Onko Italian mielenterveys 30 vuotta sitten tärkeämpi kuin oman maan orjatyövoiman käyttö niin kotimaassa kuin muualla, miljoonan kansalaisen köyhyysrajan alla kituuttaminen? Hallitus rikkoo perustuslakia ja toimii vetoapuna monikansalliselle riistokapitalismille, eikä kukaan haasta hallitusta oikeuteen perustuslain rikkomisesta. Missä mennään? Kirjoittakaa siitä, missä Suomessa mennään nyt! Yritämme kirjoittaa mielipidesivustoille keskusteluihin näistä asioista, että edes joku uutisoisi, kun mediat eivät sitä tee. Entä yliopistot? Eikö sieltä pitäisi löytyä kannanottoja tilanteeseen?
TOINEN MILJOONASTA KÖYHÄSTÄ SUOMALAISESTA
Enemmän kuin postikortti
Maailman kuvalehti Kumppani on kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. Se kertoo niin tavallisten ihmisten tarinoita kuin suuria globaaleja kertomuksiakin. Kumppani on maailman paikallislehti.
kehityspolitiikka
ihmisoikeudet ympäristö
kulttuuri
Ärtymystä, halveksuntaa, raivoa & vihaa
Siinä missä sosiaalijohdon korruptiota käsittelevät juttunne ovat lähinnä nostattaneet ärtymystä ja halveksuntaa Voutilaista ja Kokkosta kohtaa, synnytti Voimassa 6/2009 ollut "Wanhan Sossun" kirjoitus suoranaista raivoa ja vihaa sossutätinä esiintynyttä kohtaan. Sossusta vuokrarahat kerjäävänä satun tietämään, miten tarkkaan asiakkaita sossussa syynätään ja kuinka vaikeaa on saada edes se lakisääteinen perusosa. Asiakkailta syynätään niin tarkkaan, että "vedättäminen" on aika vaikeata, ellei
Toimitus vastaa
Virhe oli alkeellinen ja harmillinen. Tilasto on maa- ja metsätalousministeriön julkaisema, kuten artikkelissa viitataan. Se ei siis suinkaan ole peräisin kettutytöiltä taikka muilta eläintalouteen kriittisesti suhtautuvilta aktivisteilta. Taulukon yhteydessä olisi ehdottomasti pitänyt olla lähde mainittuna sekä pieni selitys sisällöstä. Myöskin maininta indeksilukujen käytöstä olisi ollut asiallista. Se olisi avannut taulukon myös sellaisille lukijoille, jotka eivät jaksaneet lukea artikkelia.
JARI TAMMINEN
Pakkohoidosta
Pakkohoitoa on myös se, että ihmiset pakotetaan syömään lääkebisneksen myrkkyjä saadakseen esimerkiksi sairaspäivärahaa, eläkkeestä puhumattakaan. Niin sanotut lääkärit sanovat ihan suoraan, että jos et syö näitä, et saa etuuksia. Eikö tämän pitäisi olla lainvastaista? Esimerkiksi Tampereen mielenterveys-
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3-julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä.
Tilaa viisi julistetta hintaan 25 . Kaikki kymmenen julistetta hintaan 40 , kaupan päälle kaksi yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
vastamainokset: politiikka
"EDUSTAJA"-TUOL I
kset: vastamaino markkinat
PA Money
henkeä. Jumalan täynnä. ne seitsemän takaa silmiä jotka ovat edestä ja tulisoihtua, seitsemän oli neljä olentoa, ympärillä edessä paloi valtaistuimen valtaistuimen jylinää; ja keskellä ja ukkosen ja valtaistuimen ja ääniä ja lähti salamoita meri, kristallin näköinen; lasinen Ja valtaistuimesta ikäänkuin ILM.4:5-6 edessä oli Ja valtaistuimen
"MATTI"
-PÄÄMINISTERINTUO
LI
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
Diiba-daaba
samö hot samö
nau n a u! nau!
Vedä itsesi meidän jojoon.
Ilmastomuutos
vakiona
persaukista PA vedättää
Aina myös persaukisille. eikö? ostostelun mahdollistaa kuluu rahaa. Näppärää, MasterCord sinulta PA Money sitä enemmän ja hävitme vippaamme. enemmän ostat jojon jatkona mitä Älä huoli, sinä et olisi eivät riitä? cashgoneksiTM, mutta rahat Ilman meitä, Tätä etua kutsutaan pikkukivaa, sotateollisuutta. kaikenlaista menetät rahaa. ja pääset osaksi Tekisikö mielesi MasterCordia, yhtiön toimintaa PA Money suurimman kun käytät maailman tuet samalla rahasi meihin, Sijoittamalla moottorit. täjistä puuttuisi
MasterCord" "PA Money
reilusti
A is a unregistered
breakmark
of Voima-Adbusters
PA Money
morphoration.
MasterCord PA Money
All rights reversed.
päristölle Halpaa sinulle kallista ym
.fi Maksa lentomaksu www.lentomaksu