8/2018 LOKAKUU | VOIMA.FI koomikko lindström Kauanko politiikalle voi nauraa?
LIPUT ALKAEN 15 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani #kansallisteatteri Samuli Reunasen dramatisoima ja ohjaama Karamazovin veljekset on huuto paremman huomisen puolesta. Se haastaa nykykatsojan pohtimaan, mihin enää uskoa, mitä vielä toivoa, miten uskaltaa rakastaa. Esitys tuo Fjodor Dostojevskin viimeiseksi jääneen, kesyttämättömän ja moniäänisen mestariteoksen Pienelle näyttämölle upean näyttelijäensemblen voimin. Pajtim Statovcin upea menestysromaani ensimmäistä kertaa näyttämöllä! Maagisen realismin ja absurdin komedian sävyttämä esitys on rujonkaunis kasvutarina eri kulttuurien ja identiteettien väliin jäävistä ihmisistä, kiperistä perhesuhteista sekä oman paikan, minuuden ja todellisen rakkauden löytämisestä. Homoäiti on tehty ja omistettu niille, jotka eivät yleensä pääse teatteriin, koska jalassa, kädessä, tississä, parrassa roikkuu yksi tai useampi tahmeakätinen lapsi. Niille, jotka unohtavat kaiken, rukkasen, syntymäpäivän, puolet kahden asian ostoslistasta, tapaamisen, peiliin katsomisen, lupauksen, kaiken sen mitä puhuttiin viisi minuuttia vanhenneessa todellisuudessa. ”Ulla Tapaninen, Sinikka Sokka ja Tiina Weckström ovat sekä laulullisesti että näyttelemisentavoiltaan hurmaava kokonaisuus, josta ei voi saada kyllikseen.” Outi Lahtinen, Turun Sanomat ”Illan annista muodostuu täyspitkä viihdekattaus, joka toimii kuten yhteiskunnallisen taiteen kuuluukin, piikikkäänä, humoristisena ja ironisena.” Tuula Sipilä, Voima Anton Tšehov KOLME SISARTA – moderni klassikko – ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.11.2018 Kolme sisarta on draama loputtomasta onnen ja merkityksen etsinnästä, arkisesta työstä ja haaveelliseen odotukseen haaskatusta elämästä sekä ihmisten kyvyttömyydestä tehdä ratkaisevia valintoja. Kolme sisarta on Paavo Westerbergin toinen Tšehov-tulkinta Kansallisteatterissa huippusuositun Vanja-enon jälkeen! Fjodor Dostojevski KARAMAZOVIN VELJEKSET Uskosta, epätoivosta ja rakkaudesta ENSI-ILTA PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 28.11.2018 WWW.KANSALLISTEATTERI.FI Muista myös ohjelmistossa jatkavat suosikkiesitykset sekä huippuvierailut! Pajtim Statovci KISSANI JUGOSLAVIA Erään perheen taru Heini Junkkaala HOMOÄITI Tätä hän ei vanhemmuudesta tiennyt Pirkko Saisio – Jussi Tuurna MUSTA SAARA Outo ooppera Euroopasta KANTAESITYS OMAPOHJASSA 9.11.2018 KANTAESITYS WILLENSAUNASSA 16.11.2018 SÄKENÖIVIÄ KLASSIKOITA JA UUTTA KOTIMAISTA LAATUDRAAMAA
LIPUT ALKAEN 15 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani #kansallisteatteri Samuli Reunasen dramatisoima ja ohjaama Karamazovin veljekset on huuto paremman huomisen puolesta. Se haastaa nykykatsojan pohtimaan, mihin enää uskoa, mitä vielä toivoa, miten uskaltaa rakastaa. Esitys tuo Fjodor Dostojevskin viimeiseksi jääneen, kesyttämättömän ja moniäänisen mestariteoksen Pienelle näyttämölle upean näyttelijäensemblen voimin. Pajtim Statovcin upea menestysromaani ensimmäistä kertaa näyttämöllä! Maagisen realismin ja absurdin komedian sävyttämä esitys on rujonkaunis kasvutarina eri kulttuurien ja identiteettien väliin jäävistä ihmisistä, kiperistä perhesuhteista sekä oman paikan, minuuden ja todellisen rakkauden löytämisestä. Homoäiti on tehty ja omistettu niille, jotka eivät yleensä pääse teatteriin, koska jalassa, kädessä, tississä, parrassa roikkuu yksi tai useampi tahmeakätinen lapsi. Niille, jotka unohtavat kaiken, rukkasen, syntymäpäivän, puolet kahden asian ostoslistasta, tapaamisen, peiliin katsomisen, lupauksen, kaiken sen mitä puhuttiin viisi minuuttia vanhenneessa todellisuudessa. ”Ulla Tapaninen, Sinikka Sokka ja Tiina Weckström ovat sekä laulullisesti että näyttelemisentavoiltaan hurmaava kokonaisuus, josta ei voi saada kyllikseen.” Outi Lahtinen, Turun Sanomat ”Illan annista muodostuu täyspitkä viihdekattaus, joka toimii kuten yhteiskunnallisen taiteen kuuluukin, piikikkäänä, humoristisena ja ironisena.” Tuula Sipilä, Voima Anton Tšehov KOLME SISARTA – moderni klassikko – ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.11.2018 Kolme sisarta on draama loputtomasta onnen ja merkityksen etsinnästä, arkisesta työstä ja haaveelliseen odotukseen haaskatusta elämästä sekä ihmisten kyvyttömyydestä tehdä ratkaisevia valintoja. Kolme sisarta on Paavo Westerbergin toinen Tšehov-tulkinta Kansallisteatterissa huippusuositun Vanja-enon jälkeen! Fjodor Dostojevski KARAMAZOVIN VELJEKSET Uskosta, epätoivosta ja rakkaudesta ENSI-ILTA PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 28.11.2018 WWW.KANSALLISTEATTERI.FI Muista myös ohjelmistossa jatkavat suosikkiesitykset sekä huippuvierailut! Pajtim Statovci KISSANI JUGOSLAVIA Erään perheen taru Heini Junkkaala HOMOÄITI Tätä hän ei vanhemmuudesta tiennyt Pirkko Saisio – Jussi Tuurna MUSTA SAARA Outo ooppera Euroopasta KANTAESITYS OMAPOHJASSA 9.11.2018 KANTAESITYS WILLENSAUNASSA 16.11.2018 SÄKENÖIVIÄ KLASSIKOITA JA UUTTA KOTIMAISTA LAATUDRAAMAA
LOK AKU UN MER KKI TUO TTE ET TAPIO KUOSMA: KANSAINVÄLISET VAMMAISOIKEUDET ILON KAUTTA MY ASS Sami Pihlströmin Ota elämä vakavasti rusikoi positiivisen ajattelun ideologiaa sekä itseja yhteisökehittämisoppeja. Yksilö ja yhteiskunta ansaitsevat parempaa. Kirja vastaa sosiaaliseen tilaukseen. ntamon verkkopuodista ja hyvin varustetuista kirjakaupoista myös muita herkkuja. Tiedon lisäksi draamaa (Ryti, Saisio, Myllyaho, Leo…), proosaa (Gaskell, Ilvesheimo…), runoa (Tafdrup, Schuyler, Mayröcker…). www.ntamo.net Pelagon vaatemallisto on tehty näyttämään ja tuntumaan hyvältä niin arjessa kuin urheillessa. Materiaalivalinnat, leikkaukset ja vaatteiden ominaisuudet on suunniteltu erityisesti pyöräilyyn sopiviksi. Istuvuus on mitoitettu naisille ja miehille erikseen. Pehmeät ja tyylikkäät merinotuotteet on valmistettu eettisestä merinovillasta. Hengittävä merinovilla sopii erinomaisesti urheiluun, sillä se siirtää tehokkaasti kosteutta iholta ja lämmittää myös kosteena. Paidat sopivat mainiosti kerrospukeutumiseen esim kuoritai sadetakin alle. Merinotuotteiden lisäksi Pelagolla myös työpaikalle sopivia housuja, joiden tekniset ominaisuudet soveltuvat hyvin liikuntaan. www.pelagobicycles.com TYYLIKKÄÄT MERINOPAIDAT ARKEEN JA LIIKUNTAAN Vehnäoluiden ystävät huomio! Laitilan Wirvoitus juomatehtaan vuosittaiset Tuomasoluet alkavat olla jo käsite suomalaisten olutnautiskelijoiden keskuudessa. Laitilan Tuomas-oluen vuoden 2018 versio kehitettiin vuoden 2017 Tuomaan Mikko Salmen kanssa ja kyseinen olut on nykytrendien mukaan humalointia korostava vehnäolut. Olutta valmistettiin vain rajoitettu erä, joten sitä maistamaan mielivien kannattaa olla ajoissa hereillä. laitilan.com LAITILAN TUOMAS Kansainväliset vammaisoikeudet ovat jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia. ”Me olemme kaikki erilaisia.”. Atrain&Nord – 32 euroa Verkkokauppa: www.nordbooks.net Kippaat sitten tyhjään pussitavaran jos et raatsi laittaa purkkia heti Kierrätykseen. Tampereen kehitysmaakauppa on World Fair Trade Organizationin jäsen www.kehitysmaakauppa.org AFRIPIKAA PURKISSA NÄÄS. Stadin Silakkamarkkinoiden ensimmäiset Toritanssit tanssittiin Havis Amandalla 2015. Nyt päästään tanssimaan aivan meren ääreen. Musiikista vastaavat itseoikeutetut merellisen romantiikan tulkit, Tanssiorkesteri Pyöriäiset ja kalastaja-runoilija-dj Harri Hertell. Virvokkeita ja pientä purtavaa tarjoilee koko tanssien ajan paviljongin ravintola Siisti Silakka. Tanssit katetussa tilassa. Vapaa pääsy! Kauppatorin Keisarinluodonlaituri 11.10. klo 18–22 www.stadinsilakkamarkkinat.fi TORITANSSIT SILAKKAMARKKINOILLA KAUAN ELÄKÖÖN UMO! Tukikonsertti Finlandia-talossa ma 29.10., UMOn solisteina mm. Paleface, Anna Puu, Jaakko Kuusisto, Kerkko Koskinen ja Verneri Pohjola. Liput 25–100 € Ticketmasterista, tue UMOa haluamallasi lippuhinnalla! Osallistu joukkorahoituskampanjaan mesenaatti.me/umo ja lähde osaksi UMOn tarinaa! Liity UMOn ystäviin, hanki lippuja ainutlaatuisiin konsertteihin tai osallistu Suomen eeppisimmän jazzbiisin säveltämiseen. www.umo.fi Nousevat kyvyt valloittavat syksyllä Turun jazzklubit ja konserttisalit. Bar Ö:n klubi-illat tuovat lokakuussa Turkuun uuden albumin julkaisua juhlivan Bowman Trion (13.10.) sekä Steinway Jazz Talent -kilpailun voittajat, pianistit Toomas KeskiSäntin ja Juho Valjakan yhtyeineen (26.10.). Big band Turku Jazz Orchestran ensimmäinen tilausteos saa kantaesityksensä Sigyn-salissa 4.11. Teoksen säveltäjä Henri Lyysaari on jazz-sävellyksen nuori komeetta, ja illan solistina soittaa suomijazzin kuuma nimi, saksofonisti Max Zenger. www.jazzcityturku.fi TURUN JAZZSYKSY ON TÄYNNÄ NUORTA ENERGIAA! ILMOITUS Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
LOK AKU UN MER KKI TUO TTE ET TAPIO KUOSMA: KANSAINVÄLISET VAMMAISOIKEUDET ILON KAUTTA MY ASS Sami Pihlströmin Ota elämä vakavasti rusikoi positiivisen ajattelun ideologiaa sekä itseja yhteisökehittämisoppeja. Yksilö ja yhteiskunta ansaitsevat parempaa. Kirja vastaa sosiaaliseen tilaukseen. ntamon verkkopuodista ja hyvin varustetuista kirjakaupoista myös muita herkkuja. Tiedon lisäksi draamaa (Ryti, Saisio, Myllyaho, Leo…), proosaa (Gaskell, Ilvesheimo…), runoa (Tafdrup, Schuyler, Mayröcker…). www.ntamo.net Pelagon vaatemallisto on tehty näyttämään ja tuntumaan hyvältä niin arjessa kuin urheillessa. Materiaalivalinnat, leikkaukset ja vaatteiden ominaisuudet on suunniteltu erityisesti pyöräilyyn sopiviksi. Istuvuus on mitoitettu naisille ja miehille erikseen. Pehmeät ja tyylikkäät merinotuotteet on valmistettu eettisestä merinovillasta. Hengittävä merinovilla sopii erinomaisesti urheiluun, sillä se siirtää tehokkaasti kosteutta iholta ja lämmittää myös kosteena. Paidat sopivat mainiosti kerrospukeutumiseen esim kuoritai sadetakin alle. Merinotuotteiden lisäksi Pelagolla myös työpaikalle sopivia housuja, joiden tekniset ominaisuudet soveltuvat hyvin liikuntaan. www.pelagobicycles.com TYYLIKKÄÄT MERINOPAIDAT ARKEEN JA LIIKUNTAAN Vehnäoluiden ystävät huomio! Laitilan Wirvoitus juomatehtaan vuosittaiset Tuomasoluet alkavat olla jo käsite suomalaisten olutnautiskelijoiden keskuudessa. Laitilan Tuomas-oluen vuoden 2018 versio kehitettiin vuoden 2017 Tuomaan Mikko Salmen kanssa ja kyseinen olut on nykytrendien mukaan humalointia korostava vehnäolut. Olutta valmistettiin vain rajoitettu erä, joten sitä maistamaan mielivien kannattaa olla ajoissa hereillä. laitilan.com LAITILAN TUOMAS Kansainväliset vammaisoikeudet ovat jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia. ”Me olemme kaikki erilaisia.”. Atrain&Nord – 32 euroa Verkkokauppa: www.nordbooks.net Kippaat sitten tyhjään pussitavaran jos et raatsi laittaa purkkia heti Kierrätykseen. Tampereen kehitysmaakauppa on World Fair Trade Organizationin jäsen www.kehitysmaakauppa.org AFRIPIKAA PURKISSA NÄÄS. Stadin Silakkamarkkinoiden ensimmäiset Toritanssit tanssittiin Havis Amandalla 2015. Nyt päästään tanssimaan aivan meren ääreen. Musiikista vastaavat itseoikeutetut merellisen romantiikan tulkit, Tanssiorkesteri Pyöriäiset ja kalastaja-runoilija-dj Harri Hertell. Virvokkeita ja pientä purtavaa tarjoilee koko tanssien ajan paviljongin ravintola Siisti Silakka. Tanssit katetussa tilassa. Vapaa pääsy! Kauppatorin Keisarinluodonlaituri 11.10. klo 18–22 www.stadinsilakkamarkkinat.fi TORITANSSIT SILAKKAMARKKINOILLA KAUAN ELÄKÖÖN UMO! Tukikonsertti Finlandia-talossa ma 29.10., UMOn solisteina mm. Paleface, Anna Puu, Jaakko Kuusisto, Kerkko Koskinen ja Verneri Pohjola. Liput 25–100 € Ticketmasterista, tue UMOa haluamallasi lippuhinnalla! Osallistu joukkorahoituskampanjaan mesenaatti.me/umo ja lähde osaksi UMOn tarinaa! Liity UMOn ystäviin, hanki lippuja ainutlaatuisiin konsertteihin tai osallistu Suomen eeppisimmän jazzbiisin säveltämiseen. www.umo.fi Nousevat kyvyt valloittavat syksyllä Turun jazzklubit ja konserttisalit. Bar Ö:n klubi-illat tuovat lokakuussa Turkuun uuden albumin julkaisua juhlivan Bowman Trion (13.10.) sekä Steinway Jazz Talent -kilpailun voittajat, pianistit Toomas KeskiSäntin ja Juho Valjakan yhtyeineen (26.10.). Big band Turku Jazz Orchestran ensimmäinen tilausteos saa kantaesityksensä Sigyn-salissa 4.11. Teoksen säveltäjä Henri Lyysaari on jazz-sävellyksen nuori komeetta, ja illan solistina soittaa suomijazzin kuuma nimi, saksofonisti Max Zenger. www.jazzcityturku.fi TURUN JAZZSYKSY ON TÄYNNÄ NUORTA ENERGIAA! TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 8 / 2018 • 7 VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Susanna Pesonen, Tuomas Rantanen, Iida Simes & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Marko Laihinen, Keijo Lakkala, Jenni Lindvall, Lassi Linnanen, Kimmo Lust, Tuomas Nevanlinna, Samuli Parkkinen, Juha Penttilä, Aleksi I. Pohjola, Arttu Seppänen, Jonne Sippola, Anna-Reetta Suhonen, Oksana Tshelysheva & Ari Turunen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | VOIMA – Suuri setänumero! Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 8 1.10.–4.11.2018 SÄÄENNUSTE Pääkirjoitus Abbasi Rossi 13 Thailaakson tehdas Tennilä 48 52 46 SÄPINÄÄ SAAMENMAALLA 30 LÄjä Äijälä 40 NIMETTÖMÄSSÄ VALLAN KUMOUKSESSA ON EMANSIPAATION JA TOIVON VIVAHDE: KUMOUKSEN NIMEEN JA LAATUUN VOI VIELÄ VAIKUTTAA. PUHUTAAN SÄÄSTÄ. Aika yleistä on, että ihminen herättyään astelee ikkunan ääreen ja havainnoi päivän sään. Satoi tai paistoi, ulkoa välittyvä aistiinformaatio on tunteettoman tyhjää. Havainto kyllä liittää aistijan osaksi vallitsevaa fyysistä tilaa, mutta vasta havainnolle antamamme merkitykset vaikuttavat mielialaamme ja toimintaamme. Toiminnaksi säähavainto realisoituu vaatekaapilla, kun pyjamastaan kuoriutunut hauras ja alaston ihmiseläin valikoi tulevan päivän suojavarustuksen. Kun keltaisten lehtien lööppien säähavaintojen tulkinnat muuttuvat seksihelteestä helleinfernoksi, on tapahtunut merkityksen muutos. Auringon symboli on tyhjennetty lempeän elämän ylläpitäjän merkityksestä ja täytetty mielteillä helvetistä ja kuolemasta. Jungin ihmismieltä käsittelevissä pohdinnoissa symbolit ovat energialla ladattuja maljoja, jotka nousevat hetken oveksi tajuntojen välille – alitajunnan ja tietoisuuden välille tai ihmisten tajuntojen välille. Tuon energian synonyymi on tunne. Vaeltava aave nousee ali tajunnasta tietoiseen. Tunteilla on toimintaamme aktivoiva ja passivoiva vaikutus. Ne kehollistuvat ja kroonistuvat. Ne ovat linkki fyysisen ja henkisen välillä, keho-mielen liitos, joka on avoin väylä molempiin suuntiin. Mielen lamaannus on myös kehon eli toiminnan lamaannusta, ja päinvastoin. VUOSIKYMMENIÄ JATKUNUT vaihtoehdottomuuden politiikka, on tuottanut niin fyysiset kuin emotionaaliset vastineensa ihmisissä. Lehteemme kirjoittamassaan esseessä (s. 35) Tuomas Nevanlinna havainnoi aikaamme avautuvaa murtumaa. Hänen tulkintansa vallitsevasta on sama, joka on monen kokemuspiirissä. Maailman asenteet, retoriikka, menosuunta ja ihmiskuva ovat ambivalenssissa tilassa. Ilmassa on vähintään turhauman tuntu, joka on kanavoitumassa toiminnaksi. Sitä kertomaan ei tarvinne meteoro logia. Nevanlinna ennustaa, että murros tapahtuu kolmessa kronologisessa vaiheessa. Ensimmäisessä purkautuu liitto kapitalismin ja oikeusvaltion sekä/ tai kapitalismin ja demokratian välillä. Kun kaikki virtaa ja on globaalia, edellisen vastareaktiot johdattavat meidät toiseen, vielä tuntemattomaan vaiheeseen. Silti seuraavassa kolmannessa vaiheessa nykyiset poliittis-taloudelliset instituutiot ja niiden perustalta kehitellyt käsitteet eivät enää ole entisellään, Nevanlinna ennustaa. Nevanlinnan mielestä käynnissä on vallankumous, jolla ei ole vielä edes nimeä. Nimettömässä vallankumouksessa on emansipaation ja toivon vivahde: kumouksen nimeen ja laatuun voi vielä vaikuttaa. Valitusaika ei ole umpeutunut. Päinvastoin. Nevanlinnaa raflaavammin aistimamme murroksen jakaa kahteen suuntaan elokuvaohjaaja Duncan Jones elokuisessa twiitissään. Hänen mukaansa käynnissä on ”kilpajuoksu sivilisaation romahduksen ja kestävän tulevaisuuteen siirtymisen välillä – ja eriskummallista kyllä, ihmisiä juoksee molempiin suuntiin”. JARKKO KUMPULAINEN
8 • 8 / 2018 Uutinen Kuopioon suunnitellaan maailman suurinta ja ympäristöystävällisintä havusellutehdasta. Hankkeen vastustajat eivät niele jälkimmäistä superlatiivia. TEKSTI ANNA-REETTA SUHONEN KUVA JARKKO KUMPULAINEN Taistelu Kallaveden puolesta ”VÄITTEET SIITÄ, ETTÄ KYSEESSÄ OLISI MAAILMAN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN HAVUSELLUTEHDAS, EIVÄT PIDÄ PAIKKAANSA. JO PELKÄSTÄÄN FINNPULPIN SULFAATTIPÄÄSTÖT OVAT KOLMINKERTAISET TALVIVAARAAN VERRATTUNA.” K UOPIOON suunniteltu havusellutehdas on Finnpulp-yhtiön 1,4 miljardin euron hanke. Sen on laskettu tuovan alueelle suoraan ja välillisesti noin 1 500 työpaikkaa, ja sitä markkinoidaan maailman ympäristöystävällisimpänä. Hanke aiheuttaa Kallaveden rannalla sijaitsevan Kuopion väestössä ristivetoa. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Finnpulpin hankkeen mahdollistavan kaavamuutoksen viime vuonna. Päätös meni lähes kritiikittä läpi yli puoluerajojen. Finnpulpin vastustajien mielestä hankkeen valmistelu on ollut puutteellista, ympäristölupa ei ole riittävä, eikä suunnitteluprosessin aikana ole kuultu kaupunkilaisia tai tiedotettu heille lain vaatimalla tavalla. Vastustajat kokevat, että hanke on valmisteltu salassa ja että tehtaan päästöt uhkaisivat Kallaveden ja alueen vesistöjen elinkelpoisuutta. Finnpulp on ilmoittanut, että toimintansa aikana se pumppaa päivittäin 60 000 kuutiota jätevettä Kallaveden Kelloselälle. JULKISUUDESSA hankkeen vastustajat on leimattu kehityksen ja edistyksen vastustajiksi. ”Hämmentää, että tällainen kansalaisaktivismi nähdään lähes yhteiskunnan rakenteiden murentamisena. Lähtökohtaisesti asiat ovat Kuopiossa tällä hetkellä ihan hyvin, mutta silti on annettu ymmärtää, että jos Finnpulpia ei tule, niin suurin piirtein kuollaan nälkään”, Pro Kallavesi -liikkeen aktiivi ja perustajajäsen Mikko Kokkonen sanoo. Tänä kesänä perustettu Pro Kallavesi on kerännyt kannattajia nopeasti. Keskustelu käy vilkkaana liikkeen Facebook-ryhmässä, jossa on yli 3 400 jäsentä. Sitoutumaton kansanliike näkee, että Kallaveden lisäksi havusellutehdas pilaa kaupungin imagon. ”Mukana on ihmisiä laidasta laitaan, myös asiantuntijoita, jotka ovat huolissaan Kallaveden tulevaisuudesta”, Kokkonen mainitsee. Alueella asuvat ja mökkeilevät ovat vastustaneet Finnpulpia alusta saakka. Heidän Vaasan hallinto-oikeuteen tekemänsä valitukset hylättiin syyskuun lopulla, mutta valitus poiki joitain tiukennuksia tehtaan ympäristölupaan. Aiemmin tänä vuonna korkein hallintooikeus hylkäsi valitukset Finnpulpin asemakaavasta. Pro Kallavesi yrittää kaataa hankkeen kuntalaisaloitteen voimin. Aloitteessa vaaditaan, että Kuopion kaupunginvaltuusto keskeyttää osaltaan Finnpulpin hankkeen edistämisen kaupungin alueella sekä aloittaa puolueettoman ja riippumattoman asiantuntijaselvityksen laitoksen ympäristöja sosiaalivaikutuksista. Siinä vaaditaan myös, että kaupunki irtautuu jo tehdyistä sitoumuksista hankkeeseen liittyen. Aloite on menossa kaupungin käsittelyyn, koska se on jo ylittänyt 2 000 allekirjoittaneen alarajan vajaalla tuhannella. TEHTAAN PÄÄSTÖISTÄ huolestuttavat etenkin AOX-yhdisteet, fosfori ja sulfaatti. Finnpulpin pelätään pilaavan kaupungin juomaveden, sillä tehtaan suunniteltu sijainti Sorsasalossa on lähellä kaupungin päävedenottamoa. Finnpulpin tilaaman ympäristövaikutusraportin mukaan tätä vaaraa ei kuitenkaan olisi. Sen mukaan jätevesien aiheuttamat järviveden pitoisuusmuutokset tulevat olemaan pieniä, eivätkä ne veden virtaamisesta aiheutuvan sekoittumisen johdosta tule vaikuttamaan voimakkaasti veden laatuun tai käyttötarkoitukseen. Raportissa todetaan myös, etteivät tehtaan tuottamat AOX-yhdisteet ole haitallisia. Pro Kallavesi -liikkeen mielestä vesistön saastuminen on kuitenkin väistämätöntä hankkeen kokoluokan takia. ”Väitteet siitä, että kyseessä olisi maailman ympäristöystävällisin havusellutehdas, eivät pidä paikkaansa. Jo pelkästään Finnpulpin sulfaattipäästöt ovat kolminkertaiset Talvivaaraan verrattuna. Pelkästään ne riittävät pilaamaan Kallaveden”, Mikko Kokkonen toteaa. Jos Finnpulp toteutuu, sen toiminta voi alkaa aikaisintaan vuonna 2021. • Vuotuinen tuotantokapasiteetti 1,2 miljoonaa tonnia sellua, 60?000 tonnia mäntyöljyä ja 1 TWh biosähköä. • Puuraaka-aineen tarve 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. • Omistajina mm. MTK, Grizzly Hill Capital sekä kiinalainen pehmopaperijätti Hengan International, joka omistaa tehtaan osakekannasta 36,5 prosenttia. • Ympäristöluvassa sallittu vuotuinen päästömäärä Kallaveteen on mm. 7?300 kg fosforia, 365?000 kg kiintoainetta, 20?075?000 kg sulfaattia ja 146?000 kg AOX-yhdisteitä. Finnpulp Oy Pro Kallavesi – Kallaveden puolesta ja Finnpulpia vastaan -ryhmä seilasi syyskuun alussa Kuopion Hietasaloon. Pro Kallavesi ryhmän perustaja Mikko Kokkonen on kuvassa alhaalla keskellä keltainen huomioliivi yllään.
8 / 2018 • 9 Uutinen Pro Kallavesi – Kallaveden puolesta ja Finnpulpia vastaan -ryhmä seilasi syyskuun alussa Kuopion Hietasaloon. Pro Kallavesi ryhmän perustaja Mikko Kokkonen on kuvassa alhaalla keskellä keltainen huomioliivi yllään. S UOMEN ensimmäinen hävikkiruokakauppa aloi tti syyskuun lopulla Helsingissä. Ostoskeskus Rediin avattu WeFood myy pääasiassa ruokaa, joka päätyisi muuten roskiin. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun hanke, ja kaikki kaupan tekemät voitot ohjataan kehitysyhteistyöhön. Kaupan tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 000 kiloa vuodessa. ”Ilmastonmuutoksen hidastaminen on yksi humanitaarisen työn ja kehitysyhteistyön ydinkysymyksistä. Me haluamme toimia myös Suomessa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja nostaa hävikin ympäristönäkökulmaa esille”, hankkeen vetäjä Else Hukkanen kertoo. Inspiraatio hävikkiruokakaupalle tulee Kirkon Ulkomaanavun tanskalaiselta sisarjärjestöltä DanChurchAidiltä. Tanskassa toimii jo kolme WeFoodmyymälää, joissa käy 50 000 asiakasta vuosittain. Suomalaiskaupan suosio ei jää ainakaan sijainnista kiinni. Se sijaitsee metron varrelle juuri avatussa ostoskeskuksessa. ”Me haluamme tuoda ympäristövaikuttamisen mahdolliseksi kaikenlaisille ihmisille ja olla siellä, missä ihmiset ovat”, Hukkanen toteaa. Ruoantuotanto aiheuttaa yli 20 prosenttia kokonaiskulutuksemme päästöistä. Yli kolmannes maapallon tuotetusta ruuasta heitetään kuitenkin hukkaan, samalla kun yli 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ruokaa. Suomessa hävikkiin päätyy vuosittain noin 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa. ”Pyrimme siihen, ettei syömäkelpoista ruokaa jouduta ainakaan meillä heittämään roskiin. Tämä otetaan huomioon myös tuotteiden hinnoittelussa”, myymäläpäällikkö Eveliina Pöllänen kertoo. Kaupan valikoimassa on aina tuoreita kasviksia ja leipää sekä vaihtuvia kuivatuotteita. Kaikki tuotteet on saatu lahjoituksena eri toimijoilta, kuten Heinon tukulta, Apetitilta ja K-kaupoilta. WeFood kerää varoja joukkorahoituskamppanjalla joka alkoi 2017. Ruoat tulevat kuitenkin lahjoituksina. Yleisiä syitä ruoan lahjoittamiselle ovat esimerkiksi tuotteen viimeisen myyntipäivän lähestyminen, parasta ennen -päiväyksen ylittyminen tai suurien tuotantoerien ylijäämä. Lahjoitusten määrät vaihtelevat joka noutokerta. ”Apetitilta tavaraa tulee välillä niin paljon, ettei kaikki mahdu autoon, mutta kaupoista voi tulla pieniäkin eriä kuten yksittäisiä lavoja”, logistiikkatiimin vapaaehtoinen Helena Ahonen kertoo. Ahonen ei ole hankkeen ainoa vapaaehtoinen. Kauppa pyörii heidän varassaan. ”Vapaaehtoisia on laidasta laitaan, nuorta ja vanhaa, eläkeläisiä, opiskelijoita ja hoitovapaalla olevia. Kaikki ihan huipputyyppejä. Tavoitteena on saada 100–150 vapaaehtoista tekemään muutamia vuoroja kuukaudessa”, myymäläpäällikkö Pöllänen kertoo. Hävikki ruokakauppa WeFoodin logistiikkatiimin vapaaehtoinen Helena Ahonen tahtoo olla mukana tekemässä jotakin konkreet tista yhteisen hyvän eteen. Helsinkiin on avattu vapaaehtoisvoimin toimiva hävikkiruokakauppa, jonka voitot menevät kehitysyhteistyöhön. TEKSTI JA KUVA SUSANNA PESONEN Ostoslistalla ympäristö vaikuttaminen
10 • 8 / 2018 Imaami ja kirjailija Sherin Khankan taistelee islamofobiaa vastaan ja naisten oikeuksien puolesta. Muutos on mahdollinen S HERIN KHANKANIA jännittää. Eletään elokuuta 2016, ja hän on autossa matkalla tekemään historiaa. Kööpenhaminaan avataan hänen luotsaamansa Mariam-moskeija, Pohjoismaiden ensimmäinen naisten johtama ja naisille tarkoitettu rukoushuone. Avajaisiin osallistuu vain muutama tarkkaan valittu lehdistön edustaja, sillä tilaisuus tahdotaan pitää hartaana. Vielä Khankan ei kuitenkaan aavista, että hetkeä myöhemmin koko maailma saa tietää Mariam-moskeijasta yhden ainoan tapahtumasta kirjoitetun lehtiartikkelin ansioista. Pian Khankanin – Pohjoismaiden ensimmäisen naisimaamin – nimi on koko maailman huulilla. Kun palataan ajassa taaksepäin ja kysytään Khankanilta Mariam-moskeijan synnystä, vastaus on yksioikoinen: se syntyi tarpeesta. Hän selittää, kuinka useat moskeijaan saapuvat naiset kertovat tunteneensa olonsa jo pitkään eristetyksi miesvaltaisessa uskonyhteisössä. Kuulumattomuuden tunteen lisäksi naisia saapuu moskeijaan myös hyvin konkreettisten ongelmien kanssa. Useimmat moskeijat kieltäytyvät vihkimästä musliminaista toiseen uskontoon kuuluvan miehen kanssa, mutta Mariam-moskeijassa näin ei ole. Khankan on vihkinyt jo 30 paria, ja hänen luokseen pyrkii avioon haluavia aina ulkomailta asti. Vastikään Khankan vihki norjalaisen parin, jonka 96 imaamia oli torjunut ennen häntä. Avioliittojen lisäksi moskeijassa myönnetään myös naisille vaikeasti saatavilla olevia islamilaisia avioeroja, toimitetaan rukouksia ja muita uskonnollisia seremonioita sekä annetaan islamilaista sielunhoitoa ja opetusta. Ainoa mullistava ero maailman muihin moskeijoihin on se, että täällä näitä perinteisesti miehille varattuja toimituksia hoitavat ainoastaan naiset. KHANKANIN TEOS Nainen on islamin tulevaisuus (S&S 2018) on juuri ilmestynyt suomeksi, ja Khankan on yksi aikamme tunnetuimmista islamilaisen feminismin sanansaattajista. Hän avaa ideologiansa taustaa: ”Katsoinpa minne tahansa, naiset eivät ole tasavertaisia miesten kanssa. Ja toiseksi: islamofobia leviää maailmassa metsäpalon lailla. Naisena, muslimina ja neljän lapsen – kahden tyttären – äitinä ongelmat koskettivat minua henkilökohtaisesti ja päätin toimia, muuttaa asioita, taistella.” Suomalaisen, luterilaisen äidin ja syyrialaisen ei-uskonnollisen isän lapseksi syntynyt Khankan, valitsi oman uskontonsa 19-vuotiaana. Yliopistoopinnot veivät hänet Damaskokseen, missä hän muovasi oman feministisen aktivisminsa paikallisen moskeijan naisia tarkkaillessaan: ”Ymmärsin, miten tärkeää on, että uskoon liittyy myös konkreettista toimintaa ja jokapäiväisiä velvoitteita – tietynlaista poliittista aktivismia.” Khankan korostaa, ettei häntä aktivismiin ajanut tekijä ollut pohjoismainen feminismi, vaan hän sai innoituksensa nimenomaan idästä seuratessaan islamilaisen naisyhteisön toimintaa. ISLAM JA FEMINISMI ovat latautuneita käsitteitä, jotka tavataan nykyisessä poliittisessa – varsinkin oikeistopopulistisessa – retoriikassa nähdä toistensa vastakohtina. Khankan toteaa olevansa kyllästynyt käsitteiden vastakkainasetteluun. Hän haluaa haastaa perinteisen patriarkaalisen tavan, jolla Koraania on tulkittu ja islamia harjoitettu. Khankan kertoo, kuinka islam on perusluonteeltaan tasa-arvoinen usArtikkeli
8 / 2018 • 11 TEKSTI JENNI LINDVALL KUVA JONATHAN NACKSTRAND/AFP/GETTY IMAGES konto. Naisimaameista ei mainita mitään Koraanissa, mutta islamilaisessa suullisessa perimätiedossa – hadithteksteissä – kerrotaan, että profeetta Muhammad avasi omassa kodissaan moskeijan, missä rukouksia johti kaksi naista. Vasta profeetan toinen seuraaja, naisvihamielisyydestään tunnettu kalifi Omar, kielsi naisilta rukousten johtamisen. Khankan täsmentää, että niin kuin patriarkaalisessa kulttuurissa usein käy, ovat naisten tarinat yksinkertaisesti jääneet kertomatta. Islamilainen feminismi ja Mariam-moskeija ovatkin paluu islamin juurille – eivät mikään uusi, reformistinen liike. ERÄS TEEMA toistuu Khankanin puheissa jatkuvasti: toiminnan tär keys. Hän haluaa omalla esimerkillään näyttää, että muutos on mahdollinen. Khankanin mukaan maailmassa, jossa ihmiset eivät kuuntele, saa asiansa parhaiten eteenpäin konkreettisen toiminnan keinoin: ”Vastustajamme voivat hyvin väittää vastaan puheisiimme, mutta he eivät voi teeskennellä niin kuin jotakin, mikä on olemassa, ei olisi. On kiistaton tosiasia, että Mariam-moskeija avasi ovensa vuonna 2016, että se kerää yhteen uskovia naisia, että sen toiminnasta vastaavat naisimaamit, että heitä kutsutaan imaameiksi, että he ovat astuneet johtoon ja että he saarnaavat ja johtavat rukousta joka perjantai. Sitä kukaan ei saa katoamaan.” Khankanin feminismi haastaa ääri-islamilaiset tulkinnat ja vetää maton alta islamofoobikkojen lempiargumentilta, jonka mukaan islam on naisia alistava uskonto. Feminismin ja islaminuskon liitto on kenties ollut karikkoinen, mutta tällä hetkellä sen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin koskaan. ”KIRJOITUKSISSA KERROTAAN, ETTÄ PROFEETTA MUHAMMAD AVASI OMASSA KODISSAAN MOSKEIJAN, MISSÄ RUKOUKSIA JOHTI KAKSI NAISTA.” • Feministi, aktivisti ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisimaami. • Syntyi 1974 Tanskassa suomalaissyyrialaisille vanhemmille. • Maisterin tutkinto uskontososiologiasta ja filosofiasta. • Perusti naisten johtaman Mariammoskeijan Kööpenhaminaan vuonna 2016. • On toiminut Tanskassa Radikale Venstre -puolueessa sekä ollut perustamassa Kriittisten muslimien foorumia ja Exitcirklen-järjestöä, joka auttaa henkisen väkivallan uhreiksi joutuneita naisia. • Vastaanotti syyskuussa Unescon Global Hope -palkinnon New Yorkissa. Sherin Khankan pirun kirko ssa ohjaus Minna Vainik ainen käsikirjo itus Reetta RistiM äki Päätö n kauhu kabar ee 1.11. 4.11. suome nlinn a 30.12. saakka! 30.12. saakka! Yleisöopastukset ke klo 17.30 17.10., 7.11., 28.11. ja 12.12.
Kumous kupissa Tutustu tarjontaan ilmonet.fi Ilmoittaudu kursseille ilmonet.fi • asiakaspalvelussa • puhelimitse 09 310 88610 2D-pelikehitys, punotut huopavirsut, kirjoituskävelyt ja 2 572 muuta kurssia. Helsingin työväenopisto hel.fi/tyovaenopisto Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Mieleenpainuvia kohtaamisia. Tiukkaa asiaa hyvinvointiyhteiskunnan murroksesta. Kiehtovia keskusteluja. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö #tulevaisuustänään | tulevaisuustanaan.fi Tule kuulemaan kotimaisia ja kansainvälisiä näkökulmia työelämän polttaviin aiheisiin. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Helsingin Paasitorni lauantaina 6.10. klo 9–16 Tukea maahan muuttaneiden miesten työllistymiseen ja kotoutumiseen MIES! Ryhdy vapaaehtoiseksi! 044 751 1338 • vieraasta.veljeksi@miessakit.fi Stella goes S UOM A L A INEN juo kahvia eniten koko maail massa. Kahvi on suomalaisen arjen mahdollistaja sekä juhlan merkki. Kahvinjuonnin käytäntöön tutustutaan jo omissa ristiäisissä. Juomme kahvia keskimäärin noin kymmenen kiloa vuodessa koko elämämme ajan – aamulla ja illalla, töitä tehdessä ja sen tauoilla – minkä jälkeen omaisemme muistelevat meitä kahvittelun merkeissä. Suurin osa Suomessa ostetusta kahvista kannetaan kotiin marketin hyllyiltä, ja valtaosalle suomalaisista kahvi onkin arkinen kulutustuote. Kysyttäessä kahvista monet vastaavat kertomalla suosikkisekoituksestaan tai -paahtoasteen väristä. Kahvin taustat jäävät kuitenkin piiloon tämän arkisen sosiaalisen käytännön taakse. KAHVI EI OLE kotimainen maataloustuote, vaikka kahvinjuontia voidaankin perustellusti kutsua suomalaiseksi instituutioksi. Kahvinviljelyä harjoitetaan trooppisessa ilmastossa kääntöpiirien väliin rajautuvalla kahvivyöhykkeellä. Enemmistö vyöhykkeen kansallisvaltioista on kehittyviä maita tai teollistuneet vasta hiljattain. Kansainvälisen kahviorganisaatio ICO:n tilastojen valossa maailman kahdestakymmenestä kovimmasta kahvinjuojamaasta 18 on eurooppalaisia valtioita. Poikkeuksena listalla on maailman ylivoimaisesti suurin kahvintuottaja Brasilia, joka tosin sijoittuu ainoana kahvin alkuperämaana vasta listan sijalle 15. Yleistäen voi sanoa, että kehitysmaat tuottavat kahvia teollistuneiden maiden tarpeisiin. Tämä epämiellyttävä dynamiikka jää usealta kahvinjuojalta tiedostamatta. ILMASTONMUUTOS UHK A A myös kahvinviljelyä. Huoli kotiplaneetamme lämpenemisestä on jo sen verran
8 / 2018 • 13 Hyvät sumpit, epämääräiset taustat. Suomi on kahvin suurkuluttaja juhlassa ja arjessa. Höyryävän kahvin tie kuppiin kulkee kuitenkin eettisesti arveluttavia polkuja. TEKSTI SAMULI PARKKINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN Kumous kupissa Artikkeli Tutustu tarjontaan ilmonet.fi Ilmoittaudu kursseille ilmonet.fi • asiakaspalvelussa • puhelimitse 09 310 88610 2D-pelikehitys, punotut huopavirsut, kirjoituskävelyt ja 2 572 muuta kurssia. Helsingin työväenopisto hel.fi/tyovaenopisto Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Mieleenpainuvia kohtaamisia. Tiukkaa asiaa hyvinvointiyhteiskunnan murroksesta. Kiehtovia keskusteluja. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö #tulevaisuustänään | tulevaisuustanaan.fi Tule kuulemaan kotimaisia ja kansainvälisiä näkökulmia työelämän polttaviin aiheisiin. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Helsingin Paasitorni lauantaina 6.10. klo 9–16 Stella goes S UOM A L A INEN juo kahvia eniten koko maail massa. Kahvi on suomalaisen arjen mahdollistaja sekä juhlan merkki. Kahvinjuonnin käytäntöön tutustutaan jo omissa ristiäisissä. Juomme kahvia keskimäärin noin kymmenen kiloa vuodessa koko elämämme ajan – aamulla ja illalla, töitä tehdessä ja sen tauoilla – minkä jälkeen omaisemme muistelevat meitä kahvittelun merkeissä. Suurin osa Suomessa ostetusta kahvista kannetaan kotiin marketin hyllyiltä, ja valtaosalle suomalaisista kahvi onkin arkinen kulutustuote. Kysyttäessä kahvista monet vastaavat kertomalla suosikkisekoituksestaan tai -paahtoasteen väristä. Kahvin taustat jäävät kuitenkin piiloon tämän arkisen sosiaalisen käytännön taakse. KAHVI EI OLE kotimainen maataloustuote, vaikka kahvinjuontia voidaankin perustellusti kutsua suomalaiseksi instituutioksi. Kahvinviljelyä harjoitetaan trooppisessa ilmastossa kääntöpiirien väliin rajautuvalla kahvivyöhykkeellä. Enemmistö vyöhykkeen kansallisvaltioista on kehittyviä maita tai teollistuneet vasta hiljattain. Kansainvälisen kahviorganisaatio ICO:n tilastojen valossa maailman kahdestakymmenestä kovimmasta kahvinjuojamaasta 18 on eurooppalaisia valtioita. Poikkeuksena listalla on maailman ylivoimaisesti suurin kahvintuottaja Brasilia, joka tosin sijoittuu ainoana kahvin alkuperämaana vasta listan sijalle 15. Yleistäen voi sanoa, että kehitysmaat tuottavat kahvia teollistuneiden maiden tarpeisiin. Tämä epämiellyttävä dynamiikka jää usealta kahvinjuojalta tiedostamatta. ILMASTONMUUTOS UHK A A myös kahvinviljelyä. Huoli kotiplaneetamme lämpenemisestä on jo sen verran tunnustettu totuus, että muun muassa Suomen suurin kahvitalo Paulig uskaltaa tuoda ilmaston lämpenemisen kahville tuottamat riskit esille markkinoinnissaan. Osana yhtiön vastuullisuuskampanjaa maalailtiin uhkakuvia kahvittomasta maailmasta 2080-luvulla. Ilmaston lämpötilojen jatkuvan kohoamisen myötä 15–25 lämpöasteessa viihtyvä kahvipensas menettää vuosi vuodelta enemmän ja enemmän mahdollista kasvupinta-alaa. Nyt jo lähtökohtaisesti yli 1 000 metrissä viljellylle kasville on vaikea löytää uusia alueita, koska otollisten kasvuolojen saavutMYÖS MONET sosiaaliset ongelmat ovat arkipäivää kahvivyöhykkeellä. Vakaan valtiorakenteen muovautuminen on monissa maissa pahasti kesken ja kansalaisyhteiskunta vasta toiveen tasolla. Käsitykset työntekijöiden oikeuksista saattavat poiketa radikaalisti omistamme. Kahvin alkuperämaissa kamppaillaan myös tuttujen materiaalisten konfliktien parissa. Eripuraa herättävät niin tuotantovälineiden omistus kuin työn ja tulosten suhde. Jopa 80 prosenttia maailman kahvituotannosta tulee pientilallisilta, joista monet saavat työstään niin vähäistä korvausta, ettei se riitä perheen elättämiseen. Tehotuotannon tarjoama keikkatyö taas houkuttelee siirtotyöläisiä yli valtiorajojen. Alkuperästä vieraantunut kahvisuhteemme häivyttää monet tarinat täysin piiloon. K AHVILL A on kuitenkin toivoa. Mitä pidemmälle 2010-lukua olemme edenneet, sitä enemmän keskivertokuluttajakin on kiinnostunut ostoksistaan. Kulutusvalinnoilla vaikuttaminen on entistä suositumpaa ja täten varteenotettava tapa toimia markkinataloudessa. Muutosta peräänkuuluttavat myös Kahvivallankumous-teoksen ( Like 2018) kirjoittajat Petri Leppänen ja Lari Salomaa. Tarina kahviteollisuuden unohdetuista puolista muistuttaa lukijaa muun muassa siitä kovasta työstä, mitä kahvin eteen tehdään. Varovainen kritiikki kohdistuu myös sertifikaatteihin, jotka näyttäytyvät osin mainospuheena ja jopa takeettomampina kuin pelkkä avoimuus ja läpinäkyvyys. Kirja kertoo myös kuluttajien haluttomuudesta maksaa kahvistaan aavistuksen enemmän. Se onkin ongelman ydin. Jokaisen pitää aloittaa kahvivallankumous omista kupillisistaan. Kirjoittaja on muutaman vuoden takainen mestaribarista, joka pitää kahviin keskittyvää Cappuzine-podcastia. taminen tarkoittaa yhä korkeammalle kipuamista. Lämpeneminen edesauttaa myös monien kahville haitallisten sairauksien leviämistä. Tämän lisäksi yleistyvät ja vaikeasti ennustettavat sää ilmiöt uhkaavat satoja. Ilmastonmuutosperäiset epävakaudet yhdistettynä yhä teollistuvan maailman globaalisti kasvavaan kahvinkysyntään, tulevaisuus saa kahvikupit tärisemään uhkaavasti lautasilla.
14 • 8 / 2018 Ympäristötalouden tutkija muistuttaa, että elämäntapamme saastuttaa, vaikka tuotanto on siirretty pois Suomesta. TEKSTI LASSI LINNANEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA/VOIMA Poissa silmistä, ei päästöistä Artikkeli O LEN TEHNYT ympäristöasioiden pa rissa töitä yli neljännesvuosisadan. Tuona aikana olen – yhtään liioittelematta – kuullut tuhansia kertoja sen kummallisen vahvana elävän mielipiteen, ettei suomalaisten toiminnalla maailman ongelmia ratkaista. Etenkään suomalaisten kuluttajien toiminnalla ei ole mitään merkitystä, kun meitä on niin vähän. Katsotaanpa tarkemmin. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien kulutus muodosti 68 prosenttia kotimaan kasvihuonekaasupäästöistä. Loput 32 prosenttia syntyivät julkisesta kulutuksesta ja investoinneista. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja muista tavaroista ja palveluista. Kun tilastoja tulkitaan kulutusnäkökulmasta, se tarkoittaa, että loppukulutus huomioidaan riippumatta siitä, missä päin maailmaa tavarat on tuotettu. Voimme siis sanoa, että kaksi kolmasosaa suomalaisten ilmastovaikutuksesta aiheutuu kotitalouksien jokapäiväisistä päätöksistä. Ja näistä aiheuttamistamme päästöistä lähes puolet – 44 prosenttia – syntyvät jossain maailmalla. Katsotaan prosenttien sijaan todellisia määriä: Vuosittaiset päästömme vaihtelevat, mutta karkeasti ottaen voi sanoa, että keskimääräisen suomalaisen kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kymmenen tonnia. Pysähdy miettimään tuota lukua hetkeksi. En usko, että kukaan haluaisi takapihalleen kymmenen tonnin kasaa jätettä vuosittain – per kotitalouden henkilö. Mutta siitähän tässä on kyse. Kulutuksemme aiheuttaa jätettä. Emme vain näe tätä kaasumaista jätekasaa, joten se on helppo sivuuttaa. Poissa silmistä, poissa mielistä. KULUTUKSEN PÄ ÄSTÖL ÄHTEETKIN ovat meiltä pimennossa. On vielä melko helppo hahmottaa se, että bensiinin palaessa auton moottorissa syntyy päästöjä. Mutta hankalammin jäsentyy se, että sisustustyyny tai sipsit ovat samalla tavoin päästölähde. Käytämme suurimman osan tarvitsemastamme energiasta välillisesti, tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneena. Euroopan tasolla on arvioitu, että kotitalouksien välitön energiankulutus – kuten valaistus ja lämmitys – kattaa vain noin 40 prosenttia kaikesta energiankäytöstä. Käytämme siis enemmän energiaa välillisesti kuin suoraan. Ruoka on hyvä esimerkki meiltä piilotetuista ympäristövaikutuksista. Ruoka on ihmisen keskeinen energian lähde, mutta käytännössä lautasemme sisältö on saatu aikaan fossiilisella energialla. Yhtä ruoasta saatua kaloria kohden on länsimaissa käytetty viisi–kymmenen kaloria fossiilisia polttoaineita. Pelkkä öljyn käyttö huomioiden päädytään laskelmaan, että tarvitsemme yksi–kolme litraa öljyä yhtä ruokakiloa kohden. Ei ole liioiteltua sanoa, että syömme öljyä – tai ainakin toisinpäin: ilman öljyä emme syö. Ruoantuotannon räjähdysmäinen kasvu on saatu aikaan lisäämällä fossiilisen energian panoksia lannoitteisiin, torjunta-aineisiin, keinokasteluveden pumppaamiseen, maatalouskoneiden käyttämiseen ja ruoan kuljetukseen, säilömiseen, valmistamiseen ja pakkaamiseen. ISO OSA ELÄMÄNTAPAMME vaatimasta tuotannosta tapahtuu jossain kaukana meistä. Tämä kaukana tapahtuva saastuttaminen kuitenkin vaikuttaa kaikkien elämään, ja vastuumme ei katoa maantieteellisen siirtymän myötä. Kiinasta on tullut maailman tehdas. Samalla kun paheksumme Kiinan saastuttavaa tuotantoa, kiinalaiset tuotteet päätyvät usein meidän länsimaisten kuluttajien ostoskoreihin. Meillä on vastuu: turhia tuotteita ei tuotettaisi, mikäli emme sitä lystiä maksaisi. Suomen tuonti Kiinasta vuonna 2017 oli 4,6 miljardia euroa, noin seitsemän prosenttia kaikesta tuonnistamme. Uskallan väittää, että suuri osa tästä tuonnista on sellaista tarpeetonta kulutusta, jonka voisimme karsia elämänlaatumme mitenkään kärsimättä. Lompakko ja ilmasto kiittäisivät. Päästöjen ulkoistuksesta johtuen länsimaiden todelliset päästöt ovat suurempia kuin Pariisin ilmastosopimuksen laskennassa käytetyt luvut. Päästöt kasvavat, kun huomioidaan tuonnin päästöt vähennettynä viennin päästöillä. Esimerkiksi Britannia on vähentänyt kotimaisia päästöjään varsin paljon, noin kolmanneksella kahden viime vuosikymmenen aikana. Mutta jos huomioidaan lisääntyneen tuonnin aiheuttamat päästöt, Britannian hiilijalanjälki onkin kasvanut. Muutkin rikkaat länsimaat voivat raportoida aiempaa alhaisemmat päästöt, koska korkeita ilmastopäästöjä aiheuttavien raakaaineiden kuten teräksen ja sementin kotimainen valmistus on vähentynyt. Niiden tuonti on kuitenkin lisääntynyt. Samoin on käynyt tavallisten kuluttajatuotteiden osalta. On arvioitu, että globaalisti noin neljännes kaikista hiilidioksidipäästöistä syntyy ulkoistettuna muille maille. Kiinan päästöistä noin 15 prosenttia aiheutuu siitä, että me länsimaalaiset voisimme kuluttaa enemmän. Kiinalaiset puolestaan ulkoistavat päästöjään yhä isommassa määrin lähimaihin kuten Vietnamiin ja Kambodžaan. Vaikka tämä ilmastodomino ei tietenkään voi jatkua kovin paljon pidemmälle, edistymme surkeasti ilmastonmuutoksen hillinnässä. Viime vuonna globaalit hiilidioksidipäästöt kasvoivat, vaikka ne pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Mutta meneehän tämä hölmöläisen peiton jatkaminen toisinkin päin. Me suomalaiset tuotamme hiilinieluista – anteeksi talousmetsistä – sellua kiinalaisille vessapaperia varten. Metsäteollisuuden päästöt lasketaan Suomen lukuihin, vaikka päästöjä vastaava kulutus tapahtuu Kiinassa tai jossain muualla. Nykypelissä tuhlaamme omaa kansallista hiilibudjettiamme, jotta kiinalaiset voivat paremmin pyyhkiä pyllynsä. Kiina on siis ulkoistanut päästöjään meille. ON MINULLA ratkaisukin tarjota. Ratkaisu olisi henkilökohtainen hiilibudjetti. Tällöin jokaisella maapallon asukkaalla olisi oma kiintiö, jota voisi kasvattaa vain ostamalla päästöoikeuksia toisilta kuluttajilta. Kokonaispäästö olisi rajoitettu, ja ylikulutukselle tulisi todellinen hinta. Suomalainen voisi toteuttaa Kanariansaarten talvilomansa tai argentiinalaisen häränpihvifiestan vain, mikäli ostaisi pakettimatkan tai pihvipaketin lisäksi tarvittavan määrän päästöoikeuksia vähemmän kuluttavilta, esimerkiksi tansanialaisilta. Näin pääsisimme polulle, jolla erottaisimme tarpeellisen kulutuksen turhasta, fossiilienergiaan lukkiutuneesta kulutuksestamme. Henkilökohtaiset hiilibudjetit olisivat jo täysin toteuttavissa oleva järjestelmä nykyisellä digitaalisella osaamisella ja tiedonlouhintakapasiteetilla. Kirjoittaja on ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä Suomen Ilmastopaneelin jäsen. ”SAMALLA KUN PAHEKSUMME KIINAN SAASTUTTAVAA TUOTANTOA, KIINALAISET TUOTTEET PÄÄTYVÄT USEIN MEIDÄN LÄNSIMAISTEN KULUTTAJIEN OSTOSKOREIHIN.” ”EI OLE LIIOITELTUA SANOA, ETTÄ SYÖMME ÖLJYÄ.” To im itu ks ell ist a ain eis to a
8 / 2018 • 15 E räänä keväänä Laaksossa ihmeteltiin. Odottamaton päätös siirtää tehdas pois tupruttamasta herätti hetkellisesti huolta työpaikoista, mutta pian sekin unohtui. Hyötyiväthän osakkeenomistajat tästä ratkaisusta. Samalla kun tuotanto siirtyi Kaukaiseen Maahan, työpaikkojen ohella kaukomaille siirtyivät myös saasteet ja sotkut. Pian Laaksossa huomattiinkin, että tuotannon siirtäminen muualle on myös näppärä tapa keventää omaa hiilitassunjälkeään. To im itu ks ell ist a ain eis to a
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski ANTIMILITARISTI Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan, siksi Antimilitaristi! Lehti julkaisee kiinnostavim mat raportit militarismin vastaisesta toimin nasta ja parhaat pohdinnat väkivallattoman maailman rakentamisesta. Vuositilaus (4 numeroa) 15 euroa. Tilaukset toimisto@akl-web.fi. Aseistakieltäytyjäliiton jäsenille ilmaiseksi kotiinkannettuna. Verkkoversio antimilitaristi.fi NIIN & NÄIN Neljästi vuodessa ilmestyvä niin & näin on monitieteinen asiantuntijafoorumi, taidekyl läinen kulttuurimakasiini ja yhteiskuntakriitti nen debattiareena. Tutustu vaihtuviin teemoi hin, avoimiin verkkosisältöihin ja juttuarkis tonaarteisiinosoitteessa:www.netn.fi Paperilehti kotiin kannettuna 48 € vuodessa. www.netn.fi/lehti/kestotilaus tilaukset@netn.fi TIEDONANTAJA Lue lehti, joka toimii kanssasi työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta! Tiedonantaja yhdistää teorian ja taistelun kerran kuukaudessa kotiin kannettuna ja digilehtenä. Tilaushinta 12kk 95 / 70 eur (työttömät ja opiskelijat), irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 ANANDA Suomen luetuin joogalehti on uudistunut! Entistä kätevämmän kokoisen lehden sivuilla puhutaan kevyttä ja raskasta asiaa joogasta ja meditaatiosta sekä tutustutaan mielenkiintoisiin joogeihin Suomessa ja ulkomailla. 4 numeroa vuodessa 25/30 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi KULTTUURIVIHKOT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Vahvat punaiset juuret jo vuodesta 1973, jälleen ajan hermolla. 6 nro/vuosi. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa (viihdyttävässä muo dossa) lasten ja perheiden arjesta. Pysyt ajan tasalla myös liittymällä Lapsen Maailman uutiskirjeen lukijoiden joukkoon. 11 numeroa vuodessa. 74 euroa (kesto), 86 euroa (12 kk), 58 euroa (6 kk), 57 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi LIBERO Nuorelle, jota kiinnostaa politiikka, aktivismi ja kulttuuri! Vuodessa 4 numeroa / 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille. Näytetilaus myös alle 30-vuotiaille koululaisille/ opiskelijoille/työttömille. liberolehti.fi TÄHTIVAELTAJA Suomenparasscifi-,fantasia-jakauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvos telut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI – totuudenetsijöiden aikakauslehti Aseettoman elämäntavan, ihmisyys moraalin ja mestariviisauden välittäjä. Jälleensyntymisestä, karmasta, ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. I0 numeroa / vuosi / 32 euroa. Irtonumero 4 euroa Uusille tilaajille 15 euroa koko vuosi! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. www.kristosofi.fi VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskun nallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilaamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 www.voima.fi SUOMEN LUONTO Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajan kohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Laadustaan palkittua lehteä julkaisee Luonnonsuojeluliitto. Tutustu nyt: 15,90 € / 3 numeroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. LONGPLAY LongPlay julkaisee tutkivaa journalismia ja laajoja reportaaseja asioista, jotka pitää kertoa. Uudet juttumme ilmestyvät myös äänikirjoina. Tilaa Long Play, jos haluat lukea ja tukea perusteellista, hyvin kirjoi tettua ja kriittistä journalismia. Jatkuva tilaus vain 3,90 €/kk Määräaikainen vuositilaus (12 juttua) 44 € www.longplay.fi/tilaa YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivummewww.ydinlehti.fi,tilaaomalehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydinlehteä kirjastostasi. Mielipide ja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28/20 euroa. Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomati quen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Kestotilaus 29,90e sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25e/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi ULKOPOLITIIKKA Ulkopolitiikka on kansainvälisiin suhteisiin erikoistunutlehti,joka syventääkansainvälisestä politiikasta, taloudesta ja ilmiöis tä käytävää keskustelua. Lehden verkko sivut uudistuivat syyskuussa 2018. Vuosikerta (4 numeroa): 41 euroa, opiskelijahinta 27 euroa. Pelkkä digilehti 32 euroa / 12 kk. www.ulkopolitiikka.fi/tilaus-lehti NUORISOTUTKIMUS Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheen vuoroja nuoriso ja yhteiskunta politiikasta, kirjaarvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 32/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.nuorisotutkimusseura.fi
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski ANTIMILITARISTI Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan, siksi Antimilitaristi! Lehti julkaisee kiinnostavim mat raportit militarismin vastaisesta toimin nasta ja parhaat pohdinnat väkivallattoman maailman rakentamisesta. Vuositilaus (4 numeroa) 15 euroa. Tilaukset toimisto@akl-web.fi. Aseistakieltäytyjäliiton jäsenille ilmaiseksi kotiinkannettuna. Verkkoversio antimilitaristi.fi NIIN & NÄIN Neljästi vuodessa ilmestyvä niin & näin on monitieteinen asiantuntijafoorumi, taidekyl läinen kulttuurimakasiini ja yhteiskuntakriitti nen debattiareena. Tutustu vaihtuviin teemoi hin, avoimiin verkkosisältöihin ja juttuarkis tonaarteisiinosoitteessa:www.netn.fi Paperilehti kotiin kannettuna 48 € vuodessa. www.netn.fi/lehti/kestotilaus tilaukset@netn.fi TIEDONANTAJA Lue lehti, joka toimii kanssasi työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta! Tiedonantaja yhdistää teorian ja taistelun kerran kuukaudessa kotiin kannettuna ja digilehtenä. Tilaushinta 12kk 95 / 70 eur (työttömät ja opiskelijat), irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 ANANDA Suomen luetuin joogalehti on uudistunut! Entistä kätevämmän kokoisen lehden sivuilla puhutaan kevyttä ja raskasta asiaa joogasta ja meditaatiosta sekä tutustutaan mielenkiintoisiin joogeihin Suomessa ja ulkomailla. 4 numeroa vuodessa 25/30 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi KULTTUURIVIHKOT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Vahvat punaiset juuret jo vuodesta 1973, jälleen ajan hermolla. 6 nro/vuosi. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa (viihdyttävässä muo dossa) lasten ja perheiden arjesta. Pysyt ajan tasalla myös liittymällä Lapsen Maailman uutiskirjeen lukijoiden joukkoon. 11 numeroa vuodessa. 74 euroa (kesto), 86 euroa (12 kk), 58 euroa (6 kk), 57 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi LIBERO Nuorelle, jota kiinnostaa politiikka, aktivismi ja kulttuuri! Vuodessa 4 numeroa / 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille. Näytetilaus myös alle 30-vuotiaille koululaisille/ opiskelijoille/työttömille. liberolehti.fi TÄHTIVAELTAJA Suomenparasscifi-,fantasia-jakauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvos telut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI – totuudenetsijöiden aikakauslehti Aseettoman elämäntavan, ihmisyys moraalin ja mestariviisauden välittäjä. Jälleensyntymisestä, karmasta, ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. I0 numeroa / vuosi / 32 euroa. Irtonumero 4 euroa Uusille tilaajille 15 euroa koko vuosi! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. www.kristosofi.fi VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskun nallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilaamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 www.voima.fi SUOMEN LUONTO Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajan kohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Laadustaan palkittua lehteä julkaisee Luonnonsuojeluliitto. Tutustu nyt: 15,90 € / 3 numeroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. LONGPLAY LongPlay julkaisee tutkivaa journalismia ja laajoja reportaaseja asioista, jotka pitää kertoa. Uudet juttumme ilmestyvät myös äänikirjoina. Tilaa Long Play, jos haluat lukea ja tukea perusteellista, hyvin kirjoi tettua ja kriittistä journalismia. Jatkuva tilaus vain 3,90 €/kk Määräaikainen vuositilaus (12 juttua) 44 € www.longplay.fi/tilaa YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivummewww.ydinlehti.fi,tilaaomalehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydinlehteä kirjastostasi. Mielipide ja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28/20 euroa. Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomati quen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Kestotilaus 29,90e sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25e/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi ULKOPOLITIIKKA Ulkopolitiikka on kansainvälisiin suhteisiin erikoistunutlehti,joka syventääkansainvälisestä politiikasta, taloudesta ja ilmiöis tä käytävää keskustelua. Lehden verkko sivut uudistuivat syyskuussa 2018. Vuosikerta (4 numeroa): 41 euroa, opiskelijahinta 27 euroa. Pelkkä digilehti 32 euroa / 12 kk. www.ulkopolitiikka.fi/tilaus-lehti NUORISOTUTKIMUS Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheen vuoroja nuoriso ja yhteiskunta politiikasta, kirjaarvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 32/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.nuorisotutkimusseura.fi
18 • 8 / 2018
8 / 2018 • 19 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT VELDA PARKKINEN Vieläkö naurattaa? Jukka Lindström kertoi kansalle kolmen vuoden ajan kaskuja politiikasta. Nyt hän miettii, tuliko hän passivoineeksi vitseillään ihmiset. ”Tarvittaisiinkohan seuraavaksi politiikan puolustuspuhe?” T AMMIKUUSSA 2018 stand up -koomikko Jukka Lindström jäi muutaman vuoden palkattomalle vapaalle Yleisradiolta ja muutti perheineen Belgiaan. Sittemmin hän on omien sanojensa mukaan lorvinut päivät kauppakeskuksissa ja räplännyt kännykkää vaimon ollessa töissä ja lasten koulussa. Mikäli joku belgialainen kysyisi, mitä hyötyä hänestä on yhteiskunnalle, vastaus olisi Lindströmin omien sanojen mukaan: ”Ei sitten mitään.” Mutta eihän maahanmuuttajaLindströmiltä tietenkään moisia kysytä, koska hän on keski-ikäinen valkoinen mies. Sen sijaan Lindström on kysellyt itseltään kysymyksiä joita hän esittää vastauk sillaan höystettynä marraskuussa Välikysymys-nimisellä stand up -kiertueellaan. SUURELLE YLEISÖLLE Lindström tuli tutuksi vuonna 2014 Noin viikon uutiset -uutissatiirin ankkurina. Tuossa roolissa hän oli kolme vuotta. Ennen Ylen studioon lavastettua paro diallista uutistoimitusta hän työskenteli Ylen radiouutisten toimituksessa. Siellä hän ehti olla seitsemän vuotta. ”Uutisia toimittaessa muodostui aika hyvä kuva siitä, miten tämä yhteiskunta pyörii. Jaakko Nousiaisen Suomen poliittinen järjestelmä -teos konkretisoitui.” Uutistyötä edelsivät valtio-oppiin ja journalistiikkaan keskittyneet opinnot Tampereen yliopistossa sekä improvisaatioteatteriharrastus. ”Kun muutin Helsinkiin työn perässä, se improporukka jäi Tampereelle. Silloin päätin kokeilla stand upia.” Lopulta harrastus ja työt yhdistyivät Noin viikon uutisissa. Politiikkaa ja yhteiskuntaa kommentoiva koomikko joutuu työnsä puolesta liioittelemaan ja kärjistämään kuvaa maailmasta ja todellisuudesta. Toisaalta, mikäli Lindström olisi pysynyt uutistoimituksen puolella, hänen tekstinsä olisivat saattaneet ajoittain olla hullumpia kuin hänen vitsinsä – parodia ei aina pysy todellisuuden perässä. ”Kun lopetin marraskuussa Noin viikon uutisissa, mietin, olisiko sittenkin pitänyt jatkaa. Sitten tuli eduskunnan pikkujoulukausi, ja tajusin, ettei me pärjätä näille veijareille”, koomikko pyörittelee päätään politiikan arjelle. Tulevalla kiertueella nähdään itsereflektiota ja huomioita yhteiskunnasta. Sen nimeen linkittyy myös politiikan kyky yllättää. ”Juuri ennen kiertuetta piti olla maakuntavaalit. Kertoo jotain siitä, kuinka vaikeaa parodia on, että nyt kiertueen toteutuessa emme tiedä, tuleeko meille koskaan maakuntavaaleja”, Lindströn nauraa. Tuntuu johdatukselta, että tämä haastattelu tehtiin ravintolassa muutaman sadan metrin päässä eduskuntatalosta samalla kun siellä äänestettiin ulkoministeri Soinin luottamuksesta – ja välillisesti esitettiin välikysymys hallitukselle. 2010-LUVULLA uutisten ja ajankohtaisohjelmien muotoa mukailevat huumoriohjelmat ovat vallanneet alaa. Samoihin aikoihin Noin viikon uutisten • Syntynyt 1977 Lappeenrannassa • Valtiotieteen maisteri • Asuu nykyisin Belgiassa • Noin viikon uutisten juontaja 2014–17 ja YLE:n radiouutisten toimittaja 2003–10. • Palkittu ryhmän jäsenenä Kultaisella Venlalla vuosina 2016 ja 2017 • Paukutusjengi stand up -ryhmän perustajajäsen • Kiertää Suomen ”stadioneja” Välikysymys-esityksensä kanssa. Jukka Lindström ”NAURU TURRUTTAA JA SAATTAA HERÄTTÄÄ AJATUKSEN, ETTÄ NAUROIN, TEIN JO TARPEEKSI.”
20 • 8 / 2018 kanssa Helsingin Sanomat aloitti oman vastaavan ohjelmansa Uutisraportin lähetykset netissä. Ja verrokkeja löytyy myös maailmalta. ”Meidän esikuvana toimi Jon Stewartin The Daily Show. Ja juuri kun olimme valmistelemassa ensimmäistä jaksoamme, alkoi John Oliverin Last Week Tonight -ohjelma.” Monet pitivät The Daily Showta parhaana uutislähteenä, jos halusi pysyä kärryillä Yhdysvaltain politiikasta. Lindström ei kuitenkaan ottanut moista vastuuta tai roolia itselleen missään vaiheessa. ”Tämän tyyppiset ohjelmat, satiirit, jotka teeskentelevät uutisten muotoa, eivät ole journalismia. Suomalainen journalismi on laadukasta, ja jos sitä seuraa laaja-alaisesti, pääsee kyllä perille siitä, mitä maassa on tekeillä. Nämä ohjelmat rinnastuisivat ehkä kolumniin, joka menee lomittain uutisten kanssa.” Huumorin lomaan sisällytetyt, ihan oikeata tietoa sisältävät osiot palvelevat huumorin tarpeita. ”Ohjelman päätavoite on aina nauru. Saimme idean jostain isosta vitsistä ja sitten meidän piti tehdä viisi minuuttia pohjia siihen, että yleisö ymmärtäisi sen vitsin. Ehkä siinä mielessä teimme hieman journalismia”, Lindström lieventää juuri julistamaansa journalismin puutetta. PARODIALLINEN LÄHESTYMINEN uutis formaattiin toi mukanaan myös huomion siitä, että mainokset voisivat kuulua samaan pakettiin. ”Last Week Tonightin John Oliver totesi sisältöyhteistyöstä ja tuotesijoittelusta, että mikäli mainokset uivat uutisiin, niin uutisten pitää saada uida vastavuoroisesti mainoksiin. He tekivät aivan nerokkaan CocaCola-mainos parodian, jossa hikinen mies joi treenin päälle Diet Cokea ja alkoi selittämään ebola-kriisistä. Tämän jälkeen näin Jani Leinosen tekemän mainosparodian Docventuresissa ja sanoin tuottajallemme, että näitä meidänkin pitäisi tehdä.” Tähän ei kuitenkaan ollut kuulemma rahaa tai resursseja, ja idea unohtui. ”Kun myöhemmin teimme Natoaiheista lähetystä, sanoin, että tähän saisi helposti hyvän TV-Shopparodian. Käytimme siihen arkistokuvia ja -videoita , vedimme musat taustalle ja spiikkasimme sen.” Sittemmin mainosparodiat muuttuivat vakituiseksi osaksi Noin viikon uutisia. ”Mainos on hirvittävän kiinnostava asia. Kukaan ei esimerkiksi kyseenalaista sitä, että uutisten perään tulee mainos. Meillä se parodia saattoi jopa olla aika irrallinen ohjelman sisällöstä, mutta olemme niin alistuneita ja tottuneita mainosten kerronnan muotoon, ettei se yleisöä häirinnyt.” Mutta sen lisäksi, että mainosparodia voi toimia hyvänä huipennuksena, punchlinena. ”Se on tehokas ratkaisu lopettaa juttu. Sen avulla tarinan voi jopa jättää hieman kesken ja antaa katsojan mielikuvituksen täyttää aukot.” MUTTA NASEVAT VITSIT ja huumori voivat Lindströmin mielestä jopa kääntyä pyrkimyksiä vastaan. ”Olen huumorintajuinen kyynikko, enkä usko, että maailma ainakaan komiikkaa tekemällä paranee. Olen oikeastaan melko pessimistinen sen suhteen, voiko huumorilla oikeasti vaikuttaa mihinkään. Noin viikon uutiset tarjosi parhaimmillaan politiikasta innostuneille ja/ tai siihen turhautuneille ihmisille katarttisen naurun. Ongelma kuitenkin on siinä, että se nauru jopa lääkitsee sitä turhautumista, jota politiikka synnyttää. Ilman naurun suomaa vapautusta se turhautuminen voisi itsessään jopa johtaa johonkin toimintaan.” ”Nauru saattaa herättää ajatuksen, että nauroin, tein jo tarpeeksi”, Lindström kuvailee pahinta lopputulemaa työstään. ”Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailma menee suuntaan, joka johtaa lisääntyvään pessimistisyyteen ja laiskuuteen sekä itsekeskeisyyteen. Ainoa, mitä jää jäljelle, on nauraa sille absurdiudelle.” Yhteiskunnallisista aiheista huumoria repiviltä koomikoilta tai niistä inspiraatiota ammentavilta taiteilijoilta ”SUOMALAISET POLIITIKOT OVAT AIKA ASIALLISIA, AIKA ASIANTUNTEVIA, ASIOIHIN PEREHTYVIÄ JA AHKERIA.”
8 / 2018 • 21 ”ILMAN NAURUN SUOMAA VAPAUTUSTA TURHAUTUMINEN VOISI ITSESSÄÄN JOPA JOHTAA JOHONKIN TOIMINTAAN.” ”JOS MEILLE OLISI ALUSTA ALKAEN KERROTTU, ETTÄ POLITIIKKA ON KAMPPAILUA SIITÄ, KENEN INTRESSIT VOITTAVAT, NIIN EHKÄ SILLOIN KANSALAISET EIVÄT OLISI NIIN PETTYNEITÄ POLITIIKKAAN.” tivataan usein tavoitteista ja siitä, mitä vaikutusta hänen työllään on. Tämä on ihan ymmärrettävää, mutta harvemmin kysellään samoista aiheista kirjoittavan toimittajan tavoitteita. Sikäli tämä kysely ei välttämättä ole täysin sattumanvaraista. Samana päivänä, kun Soinin luottamuksesta äänestettiin, poisti Hesari Pertti Jarlan lapsiseksiaiheisen Fingerpori-sarjakuvan nettisivuiltaan sopimattomana. ”Eihän siihen olisi reagoitu noin, jos se koettaisiin merkityksettömäksi”, Lindström pohtii. Ehkä huumorissa piilee voima, jota on vaikea sanallistaa. Poliitikkojen pelatessa peliään ja toimittajien rämpiessä kuvitteellisessa objektiivisuudessaan koomikot ja humoristit ovat niitä harvoja kommentoijia, joilla on vapaus sanoa sanottavansa kiertelemättä. KYYNISYYS on hyvinkin luonnollinen olotila politiikkaa seuraavalle yksilölle. Kuitenkin – ehkä hieman odottamattomasti – koomikko Lindströmin suhtautuminen politiikkaan on muuttunut jopa positiivisemmaksi sen myötä, kun hän on työkseen penkonut politiikan tunkiolta niitä eniten höyryäviä kikkareita. ”Olen vuosien mittaan huomannut, että suomalaiset poliitikot ovat aika asiallisia, aika asiantuntevia, asioihin perehtyviä ja ahkeria – suurimmaksi osaksi fiksua porukkaa. Kunnioitukseni suomalaisia poliitikkoja kohtaan on kasvanut. Olen myös miettinyt, millä oikeudella teemme satiiria politiikasta, jossa varmasti ainakin 90 prosenttia poliitikoista on mukana ihan aidosta halusta tehdä maailmasta parempi paikka.” Länsimaiseen demokratiakäsitykseen kuitenkin kuuluu jo ihan konseptitasolla ajatus siitä, että päättäjiä saa kritisoida. Satiiri on yksi tuon kritiikin muodoista. Kritisoinnin ohella Lindström toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät politiikan syvemmän ominaisuuden. ”Meille on liian kauan hoettu, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta eihän se sitä ole. Oikeasti politiikka on kamppailua siitä, kuka saa päättää ja kenen intressin mukaan mennään. Kun poliitikot sitten ihan oikea oppisesti ajavat omia kantojaan, ihmiset pettyvät politiikkaan. Jos meille olisi alusta al kaen kerrottu, että politiikka on kamppailua siitä, kenen intressit voittavat, niin ehkä silloin kansalaiset eivät olisi niin pettyneitä politiikkaan.” Tämän politiikan luonteeseen menevän huomion äärellä koomikko antautuu itsereflektion valtaan. ”Tulinko Noin viikon uutisilla kyynistäneeksi ihmisiä suhteessa politiikaan?” Lindström kysyy itseltään. ”Vahvistimmeko ennakkokäsityksiä? Toiveeni ohjelmaa aloitettaessa oli esittää politiikka sarjana päätöksiä eikä keskittyä vaikka siihen, että ’hah-hah, se-ja-se edustaja on lyhyt’ ja että ’siellä ne ketkut vaan ajavat taksilla meidän rahoilla’. Halusin keskittyä isoihin asioihin, kuten vaikkapa soteen. Kysyä, mistä siinä on kyse, ja kertoa, että tämä tässä on mielestämme hauskaa. Teimme juuri sitä, mutta samalla mietin, tulimmeko sittenkin vahvistaneeksi kyynistä kuvaa poliitikoista.” Ei tässä tietenkään kannata yksin koomikoita syyttää kansalaisten kyynisestä suhtautumisesta. Kyllä poliitikot tekevät osansa, ja onhan meillä hallituspuoluekin, jonka vaalislogan kuului: ”Politiikka on rikki.” ”Ajatella nyt vaikka sitä, että Hjallis Harkimo perustaa puolueen, jota ei hän halua sanoa puolueeksi, koska politiikalla on ’huono maine’. Samalla hän julistaa, että hänen porukkansa ei tee ideologisia päätöksiä vaan ainoastaan parhaita päätöksiä – hän siis pyrkii häivyttämään sen, että tietenkin kaikki päätökset ovat pohjimmiltaan poliittisia.” Lindström tuntuu melkein tuskastuneelta miettiessään sitä, kuinka ihmiset saisi ymmärtämään politiikan luonteen. ”Tarvitaisiinkohan seuraavaksi politiikan puolustuspuhe?” hän pohtii. Sitä vastuuta ei kuitenkaan pitäisi sälyttää vain koomikoiden harteille. Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki tilaukset kauppa.voima.fi tai soittamalla 044 238 5109 PAIDAT 20€ VOIMAN MALLISTO SYKSYN MUOTIVÄREISSÄ
BFA BFA exhibit ion SAMPO AATOS VENLA HELENIUS & ANNA-SOFIA NYLUND TUOMAS HOLST MARIA KAIHLANEN KAISA KALLIO TERESA KARI KASTEHELMI KOLLMANN AURA KOTKAVIRTA IISA LEPISTÖ AINO LINTUNEN EMMA LUUKKALA MAISA MAJAKKA CECILIA NYKVIST ROSALIINA PAAVILAINEN NIKO E. SAARI EMILIA TANNER LAURI TIAINEN SAKARI VINKO NILS ÖSTBRANT SANDRA ÖSTERBERG TAIDEYLIOPISTON KUVATAIDEAKATEMIAN KANDINÄYTTELY VAPAA PÄÄSY FREE ENTRANCE EXHIBITION LABORATORY MERIMIEHENKATU 36 TI–SU / TUE–SUN 11–18 exhibitionlaboratory.fi TILAA VOIMA! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ 7/2018 SYYSKUU | VOIMA.FI Muutos ei lähde poliitikoista Liv Strömquist Sarjakuvatulittaj a Malmöstä ” Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109. 39€ Voima-l ehden vuosiker ta & Naomi Klein: Kun ei ei riitä kotiin kannett una
BFA BFA exhibit ion SAMPO AATOS VENLA HELENIUS & ANNA-SOFIA NYLUND TUOMAS HOLST MARIA KAIHLANEN KAISA KALLIO TERESA KARI KASTEHELMI KOLLMANN AURA KOTKAVIRTA IISA LEPISTÖ AINO LINTUNEN EMMA LUUKKALA MAISA MAJAKKA CECILIA NYKVIST ROSALIINA PAAVILAINEN NIKO E. SAARI EMILIA TANNER LAURI TIAINEN SAKARI VINKO NILS ÖSTBRANT SANDRA ÖSTERBERG TAIDEYLIOPISTON KUVATAIDEAKATEMIAN KANDINÄYTTELY VAPAA PÄÄSY FREE ENTRANCE EXHIBITION LABORATORY MERIMIEHENKATU 36 TI–SU / TUE–SUN 11–18 exhibitionlaboratory.fi TILAA VOIMA! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ 7/2018 SYYSKUU | VOIMA.FI Muutos ei lähde poliitikoista Liv Strömquist Sarjakuvatulittaj a Malmöstä ” Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109. 39€ Voima-l ehden vuosiker ta & Naomi Klein: Kun ei ei riitä kotiin kannett una
24 • 8 / 2018 Kirjailija Rutger Bregman uskoo, että perustulo johtaisi suurempaan vapauteen, joka puolestaan voi johtaa radikaaliin muutokseen. TEKSTI KEIJO LAKKALA KUVA SUSANNA PESONEN Ilmainen raha muuttaisi maailmaa O SCAR WILDE on joskus kirjoittanut, että sellaista ”maailman karttaa, jossa ei ole Utopiaa, ei kannata edes vilkaista, sillä se jättää pois sen maan, johon ihmiskunta on aina rantautumassa. Ja rantauduttuaan sinne ihmiskunta tähystelee eteenpäin, ja nähdessään paremman maan, nostaa jälleen purjeet. Edistys on utopioiden toteutumista.” Aloittaessaan kirjansa Ilmaista rahaa kaikille kirjoittamisen, hollantilainen perustulotutkija ja historioitsija Rutger Bregman koki, että olemme kollektiivisesti hukanneet tämän Wilden ilmaiseman ajatuksen. Bregmanin mukaan olemme ”Hollannin ja Suomen kaltaisissa maissa saapuneet tilanteeseen, jossa meillä on asiat suhteellisen hyvin. Olemme rikkaampia, terveellisempiä ja älykkäämpiä kuin koskaan, mutta ongelmanamme on se, ettemme oikein tiedä minne suuntaisimme seuraavaksi.” Tarvitsemme Bregmanin mukaan utooppista ajattelua löytääksemme nykytilanteelle vaihtoehdon. Utopioiden tarkoitus onkin Bregmanin mukaan tuottaa oivallusta siitä, että asiat voisivat olla toisin. BREGMAN ESITTÄ Ä oman utopiansa kirjassaan. Tuon utopian ytimessä on vapauden käsite. ”Kaikki ideat, jotka esitän kirjassani Ilmaista rahaa kaikille, liittyvät tavalla tai toisella vapauteen”, Bregman kertoo. ”Perustulokin on esillä sen vuoksi, että sen avulla ihmiset voisivat saada vapauden ja keinot päättää omasta elämänsä suunnasta.” Vaikka lehdistön-, ilmaisunja kokoontumisvapauden kaltaiset vapaudet ovatkin tärkeitä, ovat ne kuitenkin Bregmanin mukaan melko merkityksettömiä, jollei ihmisillä ole keinoja toteuttaa näitä vapauksia. Vapauden toteutumiseen yksilö tarvitsee välineitä ja resursseja. Perustulon tarkoitus onkin nimenomaan laajentaa vapauden piiriä. ”Perustulo on usein ymmärretty väärin pelkäksi tekniseksi ratkaisuksi, vaikka oikein toteutettuna perustulon seuraukset ovat aika radikaaleja”, Bregman väittää. Oikein toteutettu perustulo tulee muuttamaan yhteiskuntamme valtarakenteita. ”Kuvittele sitä neuvotteluvallan määrää, jonka siivoojat ja roskakuskit saavat, kun heillä on yleinen työttömyyskassa perustulon muodossa”. Työläisille perustulo on eduksi, koska sen avulla he voivat jäädä milloin hyvänsä lakkoon ja vaatia palkankorotuksia ja muita etuuksia. PERUSTULO KASVATTA A Bregmanin mukaan myös vapautta valita. Monet nuoret valitsevat opiskelemaan lähtiessään alan, joka takaa tulonlähteen ja hyvän elintason, vaikka ala ei olisikaan muuten kiinnostava. Perustulon toteutuessa nuori ihminen voisi valita alansa kiinnostustensa mukaisesti. Taloudellinen riski tästä valinnasta on perustulon vallitessa pienempi. ”Perustulon vaikutukset ovat radikaaleja, koska sen vaikutukset vapauteen ovat radikaaleja”, Bregman tiivistää. Bregmanille perustulo kulkee samassa edistyksellisten projektien linjassa kuin esimerkiksi kamppailut orjuutta vastaan sekä demokratian ja naisten oikeuksien puolesta. Nämä kaikki olivat aikoinaan utooppisia projekteja, mutta nykyään olemme jo niin tottuneita näiden saavutuksiin, että pidämme niitä itsestään selvyyksinä. BREGMANIN UTOPIAN voi tiivistää kolmeen konkreettiseen tavoitteeseen: rajojen avaamiseen, viidentoista tunnin työviikkoon ja perustuloon, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea pyrkiä eroon köyhyydestä. Breg manin mukaan perustulon ydin ei ole pelkästään ilmaisessa rahassa vaan sen vastikkeettomuudessa, siinä että perustulo maksetaan joka kuukausi kansalaisen tilille ilman eri temppuja. Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä pakottaa käymään lävitse raskaan byrokraattisen prosessin ennen kuin valtiolta saa tukea. ”Monet ihmiset jopa suosisivat pienempää 700 euron perustuloa suhteessa korkeampaan 900 euron perustuloon, mikäli pääsisivät eroon kaikesta turhasta paternalismista”, Bregman argumentoi. Byrokratia ja rahan puute vaikuttavat Bregmanin mukaan voimakkaasti ihmisen psykologiaan. Hän viittaa käyttäytymistaloustieteellisiin tutkimuksiin, joissa on osoitettu, että köyhyys vaikuttaa heikentävästi ihmisen kognitiivisiin kykyihin. Köyhät tietävät jo, kuinka rahat kannattaisi käyttää tai lapset kasvattaa, mutta heidän elinolosuhteensa eivät suosi pitkän tähtäimen ajattelua. Rahan puute saa ajattelemaan pelkästään rahaa ja sitä, milloin sitä jälleen voisi saada. ”Jokainen meistä tekisi epäviisaita valintoja tällaisessa kontekstissa”, Bregman sanoo. Perustulon muotoisella taatulla toimeentulolla voisi Bregmanin mukaan olla psykologisesti vapauttava vaikutus, jonka ansiosta ihmiset kykenisivät jälleen ajattelemaan selvemmin ja suunnittelemaan elämäänsä pitkäjänteisemmin. ”Nostetaan ihmiset ensin köyhyydestä, sitten voimme puhua koulutuksesta!” Bregman huudahtaa. PERUSTULO-IDEA A on kannatettu jo vuosikymmeniä, mutta etenkin hegemonisen oikeistolaisuuden vallitessa kunnollisen, psykologisesti ja materiaalisesti vapauttavan perustulon käyttöönotto näyttää epätodennäköiseltä. Bregman on kuitenkin toiveikkaampi. ”Vain viisi vuotta sitten, kun aloin tutkia aihetta, jouduin käymään vanhojen, jo unohdettujen lehtien arkistoissa oppiakseni jotain menneisyyden perustulokokeiluista. Näitä kokeiluja tuntevien merkittävien tutkijoiden lukumäärä voitiin tuolloin laskea kahden käden sormin. Nyt Tampereella elokuussa järjestetyssä perustulokonferenssissa oli kuitenkin paikalla jo satoja ja taas satoja perustulotutkijoita.” Bregman antaa ymmärtää, että mikäli vain viidessä vuodessa voi tapahtua tällainen muutos, perustulon kannattajilla on syytä toivoon. Hän korostaa, ettei uskoo optimismiin mutta uskoo toivoon. Optimismi vihjaa asioiden automaattiseen parantumiseen, mutta toivo vihjaa ainoastaan muutoksen mahdollisuuteen. BREGMANIN MUKAAN toivolle on juuri nyt sijaa erityisen paljon. ”Kriisiaikana maailma muuttuu nopeasti ja yhtäkkiä uudet asiat ovat mahdollisia. Etenkin nyt brexitin ja Donald Trumpin nousun aikana ihmiset ovat paljon avoimempia radikaaleille ideoille kuin aiemmin. Toivon erityisesti, että sosiaalidemokraattiset vallanpitäjät ja Demokraattinen puolue Yhdysvalloissa vihdoinkin ymmärtäisivät, että he eivät voi pitäytyä status quossa, ja antaisivat tilaa radikaaleille ajatuksille ja alkaisivat rakentaa liikettä näiden ideoiden ympärille.” Bregmanin toiveikkuus ja ylipäätään toivon käsitteen korostaminen tekevät vaikutuksen. Mieleen ponnahtaa filosofi Walter Benjaminin käyttämä aforismi, jonka mukaan ”toivo on niille annettu, joilla toivoa ei ole”. Vaikka eläisimme kuinka synkässä tilanteessa, muutokseen on aina mahdollisuus. Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka muuttavat maailman, Atena 2018 (suom. Mari Janatuinen) ”PERUSTULON VAIKUTUKSET OVAT RADIKAALEJA, KOSKA SEN VAIKUTUKSET VAPAUTEEN OVAT RADIKAALEJA”, Haastattelu Rutger Bregman • Syntynyt 26.4.1988 Alankomaissa. • Valmistunut Utrechtin yliopistosta historian oppiaineesta. • Julkaissut neljä kirjaa, joista tunnetuin on Utopia for Realists. Kirja on kään netty kahdelle kym menelle seitsemälle kielelle. • Hänen työnsä on ollut esillä The Washington Postissa, The Guardianissa, The Correspondentissa sekä BBC:llä.
8 / 2018 • 25 monisen oikeistolaisuuden vallitessa kunnollisen, psykologisesti ja materiaalisesti vapauttavan perustulon käyttöönotto näyttää epätodennäköiseltä. Bregman on kuitenkin toiveikkaampi. ”Vain viisi vuotta sitten, kun aloin tutkia aihetta, jouduin käymään vanhojen, jo unohdettujen lehtien arkistoissa oppiakseni jotain menneisyyden perustulokokeiluista. Näitä kokeiluja tuntevien merkittävien tutkijoiden lukumäärä voitiin tuolloin laskea kahden käden sormin. Nyt Tampereella elokuussa järjestetyssä perustulokonferenssissa oli kuitenkin paikalla jo satoja ja taas satoja perustulotutkijoita.” Bregman antaa ymmärtää, että mikäli vain viidessä vuodessa voi tapahtua tällainen muutos, perustulon kannattajilla on syytä toivoon. Hän korostaa, ettei uskoo optimismiin mutta uskoo toivoon. Optimismi vihjaa asioiden automaattiseen parantumiseen, mutta toivo vihjaa ainoastaan muutoksen mahdollisuuteen. BREGMANIN MUKAAN toivolle on juuri nyt sijaa erityisen paljon. ”Kriisiaikana maailma muuttuu nopeasti ja yhtäkkiä uudet asiat ovat mahdollisia. Etenkin nyt brexitin ja Donald Trumpin nousun aikana ihmiset ovat paljon avoimempia radikaaleille ideoille kuin aiemmin. Toivon erityisesti, että sosiaalidemokraattiset vallanpitäjät ja Demokraattinen puolue Yhdysvalloissa vihdoinkin ymmärtäisivät, että he eivät voi pitäytyä status quossa, ja antaisivat tilaa radikaaleille ajatuksille ja alkaisivat rakentaa liikettä näiden ideoiden ympärille.” Bregmanin toiveikkuus ja ylipäätään toivon käsitteen korostaminen tekevät vaikutuksen. Mieleen ponnahtaa filosofi Walter Benjaminin käyttämä aforismi, jonka mukaan ”toivo on niille annettu, joilla toivoa ei ole”. Vaikka eläisimme kuinka synkässä tilanteessa, muutokseen on aina mahdollisuus. Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka muuttavat maailman, Atena 2018 (suom. Mari Janatuinen) O LEMME kapitalistisessa yh teiskunnassamme niin sosiaa listuneita ja tottuneita palkkaa vastaan suoritettavan työn arvoon ja mer kitykseen, että vain harvoin valtavirtame dia tarttuu ideoihin, jotka kyseenalaistavat palkkatyöinstituution merkitystä. Hollantilaisen Rutger Bregmanin lehdistö tuntuu kuitenkin Hesaria myö ten ottaneen avosylin vastaan. Vaikka Bregman esittää juuri suomennetussa teoksessaan Ilmaista rahaa kaikille erit täin radikaaleja näkemyksiä aina valtioi den rajojen avaamisesta viidentoista tun nin työviikkoon ja kyseenalaistaa samalla koko palkkatyöinstituution keskeisyyden elämässämme, hänen yleinen habituksen sa sekä kirjoitustyylinsä on myös suurten medioiden makuun. Bregmanin kaup pamiehen visionäärisyys on piirre, josta keskiluokkainen toimittajakin voi löytää kokemuksilleen kaikupohjaa. Tällä tavoin aidosti vapaudelliset periaatteet saadaan, näemmä, valtavirtaistettua. Bregman on hovikelpoinen utopisti. Ja hyvä niin, sillä vain valtavirtaistumalla, tart tumalla suuriin ihmisjoukkoihin radikaalit ideat voivat levitä ja lopulta toteutuakin. Hovikelpoinen utopisti
Kun minusta aika jättää, minä päätän. TesTamenTTilahjoiTus on lahjoiTus Tuleville suKupolville Mikä sinulle on tärkeää? Kenelle haluaisit antaa mahdollisuuden? Mahdollisuuden, jonka itse aikanaan sait – tai mahdollisuuden, joka sinulta jäi saamatta. Järjestölle osoitetulla testamentilla päätät itse, millaisten ovien avaamiseen varojasi käytetään. Haluatko vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää sinun jälkeesi? Yhä useampi suomalainen haluaa testamentin avulla paitsi huolehtia läheistensä turvasta myös vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet saavat elää. Kaikensuuruiset lahjoitukset edistävät työtä ihmisoikeuksien puolesta. Testamenttilahjoitus käytetään toiveesi mukaisesti ihmisoikeuksia edistävään työhön Suomessa ja maailmalla. Lue lisää: amnesty.fi/testamentti Lahjoitustili: Nordea, IBAN: FI74 1263 3000 0856 82, BIC: NDEAFIHH Ke räy slu pa : RA /2 01 6/5 45 TIEDEKULMA YLIOPISTONKATU 4 HELSINKI @TIEDEKULMA #TIEDEKULMA TIEDEKULMA.FI SMART AS HEL TIEDEKULMASSA 5.–16.11.2018 Smart as HEL -tapahtumissa sukelletaan keskelle digivallankumousta. Mikä on roolimme maailmassa, jossa tekoäly teki työmme jo eilen? Mitä ja miten tulevaisuudessa pitäisi oppia ja opettaa? Tule paikan päälle Tiedekulmaan tai seuraa tilaisuuksia verkossa. KATSO TIEDEKULMAN KOKO OHJELMA TIEDEKULMA.FI
Asematunnelissa Rosebud Citycenter ja lasten oma Rosebud Mini , Yliopistolla Tiedekulma, Yliopistonkatu 4 ja Kaisa-talon Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7 Katariinankadun Rosebud Torikortteleissa Kaapelin kauppa Ruoholahdessa Rosebud Kuopio Kauppahallissa uusi Rosebud Tampere Ratinassa! rosebud.fi 27€ 15€ 40€ 39€ 32€ 22,90€ 36€ 24€ 34€ 35€ 15€ Kun minusta aika jättää, minä päätän. TesTamenTTilahjoiTus on lahjoiTus Tuleville suKupolville Mikä sinulle on tärkeää? Kenelle haluaisit antaa mahdollisuuden? Mahdollisuuden, jonka itse aikanaan sait – tai mahdollisuuden, joka sinulta jäi saamatta. Järjestölle osoitetulla testamentilla päätät itse, millaisten ovien avaamiseen varojasi käytetään. Haluatko vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää sinun jälkeesi? Yhä useampi suomalainen haluaa testamentin avulla paitsi huolehtia läheistensä turvasta myös vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet saavat elää. Kaikensuuruiset lahjoitukset edistävät työtä ihmisoikeuksien puolesta. Testamenttilahjoitus käytetään toiveesi mukaisesti ihmisoikeuksia edistävään työhön Suomessa ja maailmalla. Lue lisää: amnesty.fi/testamentti Lahjoitustili: Nordea, IBAN: FI74 1263 3000 0856 82, BIC: NDEAFIHH Ke räy slu pa : RA /2 01 6/5 45 TIEDEKULMA YLIOPISTONKATU 4 HELSINKI @TIEDEKULMA #TIEDEKULMA TIEDEKULMA.FI SMART AS HEL TIEDEKULMASSA 5.–16.11.2018 Smart as HEL -tapahtumissa sukelletaan keskelle digivallankumousta. Mikä on roolimme maailmassa, jossa tekoäly teki työmme jo eilen? Mitä ja miten tulevaisuudessa pitäisi oppia ja opettaa? Tule paikan päälle Tiedekulmaan tai seuraa tilaisuuksia verkossa. KATSO TIEDEKULMAN KOKO OHJELMA TIEDEKULMA.FI
28 • 8 / 2018 Syötkö ryöstettyä kalaa? R YÖSTÖKALASTUS on maailmanlaajuinen ongelma. Kansainvälisillä vesillä ei tunneta kiintiöitä, eivätkä poliitikot ole piitaneet tutkijoiden suosituksista niiden asettamiseksi. Köyhät valtiot myyvät kalastusoikeuksiaan eurooppalaisille, kiinalaisille ja japanilaisille. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön mukaan (The State of World Fisheries and Aquaculture 2018) yli kolmannes maailman kalakannoista kärsii ylikalastuksesta. Luku kasvaa koko ajan. Yksi pahiten kärsineistä on Välimeri, jonka kalakannoista 60 prosenttia on ylikalastettuja. Ranskan ja Espanjan kauppoihin kalat tulevat usein Atlantilta ja Intian valtamereltä. Ranskan, Espanjan, Kiinan, Korean, Japanin ja Venäjän teollisuuslaitosten suurtroolarit ovat vallanneet Afrikan rannikoiden rikkaat kalavedet, ja koko maanosan ruokaturva on nyt vaarassa. Länsi-Afrikan kalakannoista jopa 65 prosenttia on laittomasti kalastettuja. VUODEN 1982 merioikeuden yleissopimukseen kuuluvilla mailla on oikeus kieltää ulkomaisten kalastusalusten toiminta alle 200 merimailin päässä rannikoistaan. Monet Afrikan maat ovat solmineet kestävän kalastuksen sopimuksia Euroopan unionin kanssa, mutta lisäksi on lukuisa joukko vähemmän läpinäkyviä järjestelyjä: kahdenkeskisiä sopimuksia sekä valtion ja yksityisten yritysten välisiä sopimuksia, joissa myönnetään erivapauksia. AINOASTA AN kalavarojen hupeneminen on vähentänyt ulkopuolisten maiden alusten määrää Afrikan rannikolla. Mutta ne ryöstökalastusta harjoittavat maat, joilla on yksinoikeus kalastaa omlla talousvyöhykkeillään, ovat yksinvaltiaita ylimitoitetuilla aluksillaan. Kalavarojen rohmuaminen voi tapahtua laillisesti, esimerkiksi kun Afrikan maat avaavat rannikkoalueensa rikkaiden maiden aluksille, mutta virallisen pyynnin rinnalla tapahtuvaan laajamittaiseen ryöstökalastukseen eivät mitkään toimet tunnu pystyvän. Kartta on julkaistu aikaisemmin suomen kielisen Le Monde diplomatiquen numerossa 4/2018. Julkaiseminen perustuu lehtien pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Lue koko juttu täältä: mondediplo.fi/lehti/42018/ TEKSTI ARI TURUNEN KUVA AGNÈS STIENNE Nouakchott Dakar Abidjan Tema Lagos Douala Walvis Bay Kapkaupunki Senegal Cap-V ert Kap Verde Mauritania Länsi-Sahara Intian valtameri Guinea-Bissau Guinea Liberia Norsunluurannikko S ão-Toméet-P ríncipe São Tomé ja Príncipe Gabon Madagaskar Comores Seychelle s Komorit Seychellit Atlantti Sierra Leone Gambia Ghana Togo Benin Nigeria Kamerun Päiväntasaajan Guinea Kongon tasavalta Namibia Etelä-Afrikka Mosambik Tansania Kenia Somalia Luanda Mombasa Victoria Victoria Durban Dakhla Ascension (Brit.) Saint Helena (Brit.) 500 1 000 km Tehokalastukseen käytetty aika vuodessa vuonna 2017 (kaikki alukset) Alusten pääasialliset alkuperämaat Vähintään 1 kuukausi Useampi kuukausi Koko vuosi Afrikan ulkopuolisten maiden alukset vuonna 2016 Tehokalastus Epäilys laittomien saaliiden uudelleenlastauksesta Kalastusteollisuuden satamat rakennushanke toiminnassa Japani Kaikki maat Taiwan Kiina Espanja 1. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen mukaan Länsi-Saharan alue ei kuulu Marokon ja EU:n väliseen kalastussopimukseen. Valtion merialue Kansainväliset vedet Kestävän kalastuksen kumppanuussopimus Euroopan unionin kanssa Suojeltu merialue voimassa keskeytetty Laitonta kalastusta vastustavien kansalaisjärjestöjen toiminta Lähteet: Global Fishing Watch; ”Tracking the global footprint of sheries”, Science, helmikuu 2018; Atlas of Marine Protection; EU:n komissio; ”No more hiding at sea; Transshipping exposed”, Oceana; ”Casting a wider net. How shing eets comb the ocean”, Reuters, helmikuu 2018; www.maghrebemergent.info; ”Estimating the worldwide extent of illegal shing”, Plos, 2009; Daniel Pauly ja Dirk Zeller, ”Catch reconstructions reveal that global marine sheries catches are higher than reported and declining”, Nature, 2016; www.seashpherdglobal.org; www.greenpeace.fr Angola Kansainvälinen tuotanto alasektoreittain Miljoonaa tonnia Teollinen pyynti Pienkalastajat Kalastus ruoaksi Pois heitetyt kalat 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Kaakkois-Atlantti 21 25 12 21 12 10 7 Keskija Itä-Atlantti 1980 1984 2000 2003 1990 1994 1985 1989 1995 1999 31 38 40 34 37 Arvio laittoman kalastuksen suuruudesta alueittain prosentteina virallisista kalastusmääristä Intian valtameren länsiosat 31 24 27 25 18 120 100 20 40 60 80 YHTEISTYÖSSÄ
8 / 2018 • 29 Nouakchott Dakar Abidjan Tema Lagos Douala Walvis Bay Kapkaupunki Senegal Cap-V ert Kap Verde Mauritania Länsi-Sahara Intian valtameri Guinea-Bissau Guinea Liberia Norsunluurannikko S ão-Toméet-P ríncipe São Tomé ja Príncipe Gabon Madagaskar Comores Seychelle s Komorit Seychellit Atlantti Sierra Leone Gambia Ghana Togo Benin Nigeria Kamerun Päiväntasaajan Guinea Kongon tasavalta Namibia Etelä-Afrikka Mosambik Tansania Kenia Somalia Luanda Mombasa Victoria Victoria Durban Dakhla Ascension (Brit.) Saint Helena (Brit.) 500 1 000 km Tehokalastukseen käytetty aika vuodessa vuonna 2017 (kaikki alukset) Alusten pääasialliset alkuperämaat Vähintään 1 kuukausi Useampi kuukausi Koko vuosi Afrikan ulkopuolisten maiden alukset vuonna 2016 Tehokalastus Epäilys laittomien saaliiden uudelleenlastauksesta Kalastusteollisuuden satamat rakennushanke toiminnassa Japani Kaikki maat Taiwan Kiina Espanja 1. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen mukaan Länsi-Saharan alue ei kuulu Marokon ja EU:n väliseen kalastussopimukseen. Valtion merialue Kansainväliset vedet Kestävän kalastuksen kumppanuussopimus Euroopan unionin kanssa Suojeltu merialue voimassa keskeytetty Laitonta kalastusta vastustavien kansalaisjärjestöjen toiminta Lähteet: Global Fishing Watch; ”Tracking the global footprint of sheries”, Science, helmikuu 2018; Atlas of Marine Protection; EU:n komissio; ”No more hiding at sea; Transshipping exposed”, Oceana; ”Casting a wider net. How shing eets comb the ocean”, Reuters, helmikuu 2018; www.maghrebemergent.info; ”Estimating the worldwide extent of illegal shing”, Plos, 2009; Daniel Pauly ja Dirk Zeller, ”Catch reconstructions reveal that global marine sheries catches are higher than reported and declining”, Nature, 2016; www.seashpherdglobal.org; www.greenpeace.fr Angola Kansainvälinen tuotanto alasektoreittain Miljoonaa tonnia Teollinen pyynti Pienkalastajat Kalastus ruoaksi Pois heitetyt kalat 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Kaakkois-Atlantti 21 25 12 21 12 10 7 Keskija Itä-Atlantti 1980 1984 2000 2003 1990 1994 1985 1989 1995 1999 31 38 40 34 37 Arvio laittoman kalastuksen suuruudesta alueittain prosentteina virallisista kalastusmääristä Intian valtameren länsiosat 31 24 27 25 18 120 100 20 40 60 80
30 • 8 / 2018 hankkeet on tuomittu ihmiskunnan historian eniten ympäristöä haittaaviksi teollisiksi projekteiksi, eikä Lapin luonto kestä sen enempää hakkuiden lisäämistä kuin kaivostoiminnan kasvattamistakaan, joita ratahanke edellyttäisi. Trans Mountain -hanke kompastui siihen, että sitä valmisteltiin ilman neuvotteluja hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien alkuperäiskansojen kanssa. YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista edellyttää, että alkuperäiskansoja oikeasti kuullaan. Kyseessä ei saa olla pelkästään muodollisuus. ”Meidän pääministeriämme ihastellaan maailmalla, ja häneen suhtaudutaan kuin rocktähteen tai supermalliin”, Thomas-Müller sanoo Justin Trudeaux’sta. ”Hän ei kuitenkaan ole välittänyt Kanadalainen cree-aktivisti Clayton Thomas-Müller saapui syyskuun alussa Saamenmaalle tarjoamaan tukensa Jäämeren ratahanketta vastustavalle mielenilmaukselle. Samalla hän kertoi kansansa taisteluista Kanadan öljyputkihankkeita vastaan. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA JONNE SIPPOLA Stoppi hyväksikäytölle Artikkeli A LKUPERÄISKANSAT kautta maailman kohtaavat hyvin paljon samankaltaisia ongelmia. Niitä ei kuitenkaan tarvitse kohdata yksin. Tähän ajatukseen kiteytyy kanadalaisen cree-kansaan kuuluvan aktivistin Clayton Thomas-Müllerin viesti. ”On tärkeää, että alkuperäiskansat tekevät kansainvälistä yhteistyötä ja tukevat toisiaan. On äärimmäisen tärkeää, että taistelemme yhdessä oikeuksiemme puolesta ja samalla ilmastonmuutosta vastaan.” Thomas-Müller osallistui saamelaisaktivisti Jenni Laitin ideoimaan Red Line -mielenosoitusten ja -tapahtumien sarjaan. Viikon mittainen tapahtumasarja oli aktivisti-taideryhmä Suohpanterrorin ja Suomen Saamelaisnuorten järjestämä, ja sitä tukemaan ja toteuttamaan tuli myös ympäristöjärjestö Greenpeace. Tapahtumissa vedettiin viikon ajan symbolisia punaisia rajoja Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemelle kaavaillun tavarajunaradan reitille. Rata halkoisi saamelaisten alueet, vaikeuttaisi poronhoitoa ja kaventaisi entisestään saamelaisten elintilaa. ”Isoja ja vaikutuksiltaan kauaskantoisia teollisia investointeja ei voi tehdä ilman alkuperäiskansojen lupaa. Viestimme on, että ilman suostumusta ei ole myöskään pääsyä. Tämä on ajatus, johon me Kanadan alkuperäiskansat olemme suhtautuneet hyvin vakavasti.” THOMAS-MÜLLER toi solidaarisuuden osoitusten lisäksi myös uutisia tuoreesta voitosta Kanadassa. Maan korkein oikeus oli juuri torpannut muun muassa cree-kansan alueiden läpi kaavaillun yli 1 000 kilometriä pitkän Trans Mountain -öljyputken. Myös 350.org-ympäristöjärjestössä vaikuttava Thomas-Müller näkee kanadalaisen öljyputken ja suomalaisen ratahankkeen hyvin samankaltaisina. Molemmat rakennettaisiin alkuperäiskansojen maiden halki, ja molemmat on tarkoitettu ympäristölle erittäin haitallisten hyödykkeiden kuljettamiseen. Pohjois-Amerikan öljyhiekkaPetteri Feodoroff osoitti mieltään Sevettijärvellä. Feodoroff oli huolis saan siitä, että ”Jäämeren radan pirstoessa porojemme laidunmaat olisi poronhoito, kolttakulttuuri ja minun tulevaisuuteni vaakalaudalla”.
8 / 2018 • 31 hankkeet on tuomittu ihmiskunnan historian eniten ympäristöä haittaaviksi teollisiksi projekteiksi, eikä Lapin luonto kestä sen enempää hakkuiden lisäämistä kuin kaivostoiminnan kasvattamistakaan, joita ratahanke edellyttäisi. Trans Mountain -hanke kompastui siihen, että sitä valmisteltiin ilman neuvotteluja hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien alkuperäiskansojen kanssa. YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista edellyttää, että alkuperäiskansoja oikeasti kuullaan. Kyseessä ei saa olla pelkästään muodollisuus. ”Meidän pääministeriämme ihastellaan maailmalla, ja häneen suhtaudutaan kuin rocktähteen tai supermalliin”, Thomas-Müller sanoo Justin Trudeaux’sta. ”Hän ei kuitenkaan ole välittänyt meistä. Mutta nyt olemme kellistäneet joukon maailman mahtavimpia yrityksiä ja Kanadan hallituksen itsensä.” Thomas-Müller viittaa YK:n julistukseen ja toteaa, ettei heidän tarvitse pyytää lupaa olemassaololleen. ”Meillä on oikeus määrätä kotimaistamme ja meillä on oikeus sanoa ’ei’ silloin, kun meidän luokse tullaan esittelemään haitallisia hankkeita.” Thomas-Müllerin viesti Suomen hallitukselle on se, että alkuperäiskansojen oikeudet tulee ottaa tosissaan. ”Hallitukset, jotka eivät ota alkuperäiskansoja huomioon, jatkavat kolonialismin perintöä.” KANADASSA KÄYTY kamppailu öljyputkihankkeita vastaan on ollut monitahoinen. ”Olemme käyttäneet kaikkia keinoja: lobbausta, suoraa kansalaistoimintaa, mediaa – aivan kaikkea. Olemme kohdistaneet paineen esimerkiksi poliittisiin päättäjiin, hankkeisiin liittyviin institutionaalisiin sijoittajiin sekä niihin liittyviin yrityksiin.” Kamppailuun on voinut osallistua monella tapaa. Yksinkertaistaen: yksi on keskittynyt vaikuttamistyöhön järjestelmän sisällä ja toinen suoraan kansalaistottelemattomuuteen. Molemmilla on ollut oma roolinsa, mutta samalla ne ovat tukeneet koordinoidusti toisiaan. ”Ei tämä erottelu aina ole onnistunut. Välillä aktivistimme ovat osallistuneet ensin lobbaamiseen YK:ssa ja pian sen jälkeen tulleet pidätetyiksi suoran toiminnan myötä. Mutta olemme pitäneet strategiamme monipuolisena ja olemme sen myötä kohottaneet hankkeisiin osallistuvien rahoittajien ja poliitikkojen imagoriskejä.” Kirjoittaja seurasi Red Line aktivisteja S aamenmaalla koko viikon ajan. Kanadalainen cree-aktivisti Clayton Thomas-Müller saapui syyskuun alussa Saamenmaalle tarjoamaan tukensa Jäämeren ratahanketta vastustavalle mielenilmaukselle. Samalla hän kertoi kansansa taisteluista Kanadan öljyputkihankkeita vastaan. Stoppi hyväksikäytölle THOMAS-MÜLLER NÄKEE KANADALAISEN ÖLJYPUTKEN JA SUOMALAISEN RATAHANKKEEN HYVIN SAMANKALTAISINA ”HALLITUKSET, JOTKA EIVÄT OTA ALKUPERÄISKANSOJA HUOMIOON, JATKAVAT KOLONIALISMIN PERINTÖÄ.” Ei kiitos Jäämeren radalle J ÄÄMEREN ratahankkeella viitataan liikenne ja viestintä ministeriössä valmisteltavaan suurhankeeseen, johon kuu luisi junaradan rakentaminen Rovaniemeltä Norjan Kirkko niemeen. Kirkkoniemeen rakennettaisiin myös massiivinen satama, joka palvelisi erityisesti kuljetuksia Euroopan ja Aasian välillä sekä mahdollistaisi arktisen alueen luonnon rikkauksien käyttöönoton. Ministeriön tilaamassa ja julkaisemassa, konsulttiyhtiö Rambollin toteuttamassa ratahankkeen suunnitelmassa hanket ta ei kyetty osoittamaan taloudellisesti kannattavaksi missään skenaariossa. Ministeriön määrätietoisuus ajaa talou dellisesti kannattamatonta hanketta saattaa viitata siihen, että radalle on saatettu kaavailla julkilausuttua enemmän liikennettä. Tämä voisi selittyä tavoitteella hyödyntää arktisen alueen luonnon rikkauksia virallisesti ilmoitettua suuremmissa määrin. Henkilöliikenteen määrä junaradalla ei kaavailuissa ole mer kittävä, ja Huoltovarmuuskeskus totesi radan merkityksen huol tovarmuudelle merkityksettömäksi. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMAN ohella ratahanketta on vält tämätöntä tarkastella myös saamelaisten, Euroopan unionin alueen ainoan alkuperäiskansan näkökulmasta. Saamelaisten oikeus poronhoidon ja luontaistalouden ympärille rakentuvaan kulttuuriinsa asettaa rajoituksia sille, mitä Suomen valtio voi Saamenmaalla tehdä. Teollisen mittakaavan hankkeet ovat vuosikymmenten mit taan rajanneet saamelaisten elintilaa, mutta nyt tila väistämiselle alkaa olemaan vähissä. ”Mitä syitä tänne on jäädä, jos elämisen mahdollisuudet vie dään?” Jussa Seurujärvi Muddusjärven paliskunnasta kysyi Ina rissa saamelaismuseo Siidassa järjestetyssä tilaisuudessa. ”Haluamme elää täällä ja jatkaa kulttuuriamme. Jos ei ole elämän mahdollisuuksia, niin silloin kulttuurikin katoaa”, Seu rujärvi huolehti. VUOTSON KYLÄSSÄ, Porttipahdan ja Lokan tekojärvet yh distävän Vuotson kanavan rannalla järjestetyssä tilaisuudessa puhuneet vanhemmat osallistujat muistivat vielä, kuinka alueen saamelaisia pakkosiirrettiin 1960luvulla tekojärvien alta. ”Koen jäämeren radan toistona. 1950luvulla alettiin puhua tekoaltaista, ja silloin saamelaisia ei otettu mukaan suunnitel miin, eikä heille kerrottu mitään tulevasta”, Petra Biret Magga Vars saamelaiskäräjien hallituksesta kertoi Red Line mielen osoituksen yhteydessä. Nyt he ja heidän sukulaisensa ovat vaarassa jäädä jälleen massiivisen infrahankkeen jalkoihin. ”Hakkuut ja kaivokset ovat jo nyt uhka. Ja rata on uusi uhka.” Saamelaiskäräjien edustajat totesivat, että saamelaisille ei ole tarjottu todellisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi tai vaikut taa ratahankkeen suunniteluun. Vuonna 2015 Suomi sai nuh teita YK:lta, koska saamelaisia ei kuunneltu metsähallituslakia uudistettaessa. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina SanilaAikion mu kaan pohjoisen rooli on aina ollut se, että sieltä haetaan resurs seja. Jäämeren rata on vain viimeisin mutta myös ”räikein ja bru taalein” esimerkki tästä. ”Ei meillä ole enää paikkaa paeta. Me vastustamme tätä hanketta yhdessä”, SanilaAikio linjaa. reesta voitosta Kanadassa. Maan korkein oikeus oli juuri torpannut muun muassa cree-kansan alueiden läpi kaavaillun yli 1 000 kilometriä pitkän Trans Mountain -öljyputken. Myös 350.org-ympäristöjärjestössä vaikuttava Thomas-Müller näkee kanadalaisen öljyputken ja suomalaisen ratahankkeen hyvin samankaltaisina. Molemmat rakennettaisiin alkuperäiskansojen maiden halki, ja molemmat on tarkoitettu ympäristölle erittäin haitallisten hyödykkeiden kuljettamiseen. Pohjois-Amerikan öljyhiekkaSiiri Hetta sai päähänsä Suohpanterrorin tekemän Make Sápmi Great Again lippiksen. Petteri Feodoroff osoitti mieltään Sevettijärvellä. Feodoroff oli huolis saan siitä, että ”Jäämeren radan pirstoessa porojemme laidunmaat olisi poronhoito, kolttakulttuuri ja minun tulevaisuuteni vaakalaudalla”. Red Line mielenosoitukset ideoinut ja koollekutsunut Jenni Laiti. Clayton ThomasMüller huudatti Jäniskoskella.
32 • 8 / 2018 Ulkopuoliset tarkkailijat tekevät parhaansa Itä-Ukrainan kriisin keskellä. Heidän on pitäydyttävä totuudessa ja sopimuksissa – vaikkeivät konfliktin osalliset noudata sopimuksia lainkaan. TEKSTI IIDA SIMES KUVA SUSANNA PESONEN Sota, jota ei ole T ARKKAILLA konfliktia. Aikaansaada dialogia sen osapuolten välille. Olla ehdottoman todenmukainen ja julkaista tiedot kaikkien ulottuville. Ne ovat Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön Etyjin virkailijoiden keinot Ukrainan kriisin keskellä, ja niiden pitäisi johtaa ihmisoikeuksien noudattamiseen ja rauhaan. Sveitsiläissyntyinen Etyjin erikoisedustaja Alexander Hug kontrolloi yli 700 aseettoman tarkkailijan operaatiota Kiovasta. Hug on työskennellyt Ukrainassa jo neljän vuoden ajan, paljon pidempään kuin konfliktin aluksi uskottiin kestävän. ”Kepit muuttuivat pistooleiksi, pistoolit tykeiksi ja kohta ohjusjärjestelmiksi”, muisteli Hug operaation alkuvaiheita vieraillessaan Helsingissä syyskuun alussa. Etyjin tarkkailijoiden mandaatti on sovittu kauan ennen konfliktin kärjistymistä aseelliseksi ja jopa ennen Minskin rauhansopimusta, jonka Venäjän, Ukrainan ja Itä-Ukrainan edustajat allekirjoittivat 5. syyskuuta 2014. Siinä sovittiin ehdottomasta tulitauosta, panttivankien vapauttamisesta, aseistettujen joukkojen vetämisestä alueelta ja Donbassin alueen taloudellisesta ja rakenteellisesta elvyttämisestä. Sopimusta ei ole juurikaan noudatettu. Yksikään tulitauko ei ole kestänyt edes kokonaista vuorokautta. ETYJIN ON PYSYTTÄVÄ kriisin keskellä ehdottoman puolueettomana. Tarkkailijat saavat raportoida vain varmoista asioista. He voivat kertoa, minkälaisia aseita alueelle tuodaan, mutta he eivät voi spekuloida sillä, kuka aseita käyttää ja mihin. ”Se [spekulointi] on teidän tehtävänne”, Alexander Hug sanoi Helsingissä tutkijoista, asiantuntijoista ja toimittajista koostuvalle yleisölle. Spekuloidaan sitten. Ainakin aseistuksesta ja alueella taistelleiden kertomuksista päätellen omilla puolillaan kontaktilinjaa Venäjä ja Ukraina tukevat vahvasti joukkojaan ja niin kutsuttuja kapinallisia. Venäjän motivaatio jatkaa kriisiä on ollut myös sisäpoliittinen: presidentti Putinin kannatus nousi rajusti, kun kriisi alkoi ja Krimin niemimaa valloitettiin. Ukraina taas pitää kiinni alueistaan, ja omituista kyllä, se on edelleen hyvin riippuvainen Venäjän kaupasta, vaikka luulisi konfliktin vaativan sitä irrottautumaan tärkeimmästä bisneskumppanistaan. Ukrainan politiikassa näkyy Venäjää myötäilevien ja eurooppamielisten asetelmia. Mukaan sopii myös kaikenlaista sakkia näiden väliltä. Vain yhden asian kohdalla Hug spekuloi. Tulitauko toteutui lähes täydellisesti koulujen alkamispäivänä 1. syysValtion viholliset Steven Seagal ja Roger Waters Ukrainassa ylläpidetään valtiollista listaa kansainvälisistä taiteilijoista, jotka koetaan maan vihollisiksi. Nimiä kerää nettisivusto, joka paljastaa myös toisinajattelijoiden osoitetietoja. TEKSTI OKSANA TŠELYŠEVA JA JARKKO KUMPULAINEN U KR AINAN kulttuuriministeriö päivitti elokuun puolivälissä listan taiteilijoista, jotka se lukee Ukrainan vihollisiksi. Listalle on kertynyt jo lähes 140 nimeä, joista osa kuuluu kansainvälisesti tunnetuille kirjailijoille, elokuvaohjaajille, näyttelijöille ja kuvataiteilijoille. Listalla on komeillut jo vuodesta 2017 muun muassa elokuvaohjaaja Emir Kusturica, jolle määrättiin myös maahantulokielto. Listalta löytyvät myös aikido-sankari Steven Seagal ja ranskalaisnäyttelijä Gérard Depardieu, joka oli yksi ensimmäisistä listalle päätyneistä. Hän on tunnetusti sekä Venäjän että maan presidentin rakas ystävä. Ja tietenkin Putin on myös listalla. VAIKKA KANSAINVÄLISTEN taiteilijoiden listaaminen vihollisiksi on Ukrainan sodassa suhteellisen merkityksetön ilmiö, listauksien taustalta löytyy näkökulma maan tämän hetkisiin käytänteisiin: omankädenoikeutta muistuttava kansalaisaktivismi yhdistyy valtiollisiin elimiin ja linjauksiin. Tie valtiolliselle pannalistalle kulkee puolivirallisen Mirotvoretsnettisivuston ja siellä ylläpidettävän tietokannan kautta. Sivulla jaetaan Ukrainan vihollisiksi tulkittujen henkilöiden nimien lisäksi myös yhteysja osoitetietoja. Sivuston peArtikkeli Alexander Hug Aleksanteriinstituutissa.
U TOPIAT ovat hörhöjen hommaa. Niissä kuvitellaan kaikenlaista, mikä ei voi periaatteessakaan toteutua. Utopioiden sijaan pitäisi ratkoa nykyhetken ristiriitoja yhteiskunnassa itsessään piilevien mahdollisuuksien pohjalta. Eikö tämä ole tyypillistä realistisen politiikon puhetta? Sanoisin, että ei. Tiivistelin tuossa näet Karl Marxin ajatuksia. Ja tyypillisen realistisen politiikon puhe kuulostaa aivan toisenlaiselta kuin Marxin. Esimerkiksi tältä: kunhan markkinoiden vapaus vain taataan, voidaan ratkaista kaikki ratkaistavissa olevat yhteiskunnalliset ongelmat. Tai: loiset ja tunkeilijat on tavalla tai toisella poistettava, ja on solmittava uudelleen rehdin tuottavan työn ja rehdin investoivan pääoman välinen liitto. Tai: globalisoituvan maailman pitäisi koostua kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista hyvinvointivaltioista, kunnes perustetaan maailmanlaajuinen hyvinvointivaltio. Tai: ainoa toivomme on luottaa siihen ja toimia sen puolesta, että superrikkaat ja suuryritykset oppisivat tiedostamaan yhteiskuntavastuunsa. Näin tiivistettynä se on ilmeistä: toivottoman utooppista puhetta kaikki tyynni. Marx arvosteli utooppista sosialismia siitä, että se perustuu mahdottomiin yhtälöihin. Halutaan säilyttää kapitalismin kokonaisuus, mutta korjata sitä poistamalla siitä jokin osa, jota kokonaisuus kuitenkin edellyttää. Utooppisuus saa näin naiivia toiveajattelua täsmällisemmän mittapuun. Utopia on ristiriitainen kaava tyyliin ”kapitalismi ilman kasvua”. Ei ole mitään estettä sille, etteikö mahdottomiin yhtälöihin tukeutuen voisi tehdä politiikkaa. Päinvastoin, niiden varassa tehdään politiikkaa joka päivä. Ja vieläpä ihan juuri sitä, päivänpolitiikkaa. Utopiat eivät ole tyhjää puhetta. Itse asiassa utooppinen puhe, jota toistellaan niin usein, että siihen totutaan, kuulostaa kaikkein järkeen käyvimmältä. ILMEISIN VASTAKYSYMYS yllä esittämilleni ajatuksille kuuluu: minkälaista muka olisi aidosti realistinen ja kaikilla tasoilla johdonmukainen politiikka? No, ristiriidaton politiikka ei ole sen enempää mahdollista kuin toivottavaakaan. Koko politiikka, tietenkin, nousee ristiriidoista ja niiden selvittämisyrityksistä. Ne vuorostaan johtavat uusiin ja uudenlaisiin ristiriitoihin. Yksikään poliittinen toimija ei liioin voi olla koskaan täysin johdonmukainen. Muun muassa siksi, että jos toteuttaa yhtä periaatettaan, joutuu tinkimään toisesta. Onko kaikki poliittinen ajattelu siis samalla viivalla? Ovatko kaikki poliittiset toimijat pelkkiä onnenonkijoita mahdottomien yhtälöiden markkinoilla? Vaikka politiikka onkin aina ristiriitaista, ja siis utooppista, yhden testin nykyaika kuitenkin utopioiden vertailuun tarjoaa. Se koostuu kysymyksestä: voiko näin jatkua? Voiko pitkittynyttä talouskriisiä, ilmastonmuutosta, kansainvaelluksia, älyja bioteknistä kehitystä, äärioikeiston nousua ja SUOMEN SUURIMMAT PELIMESSUT enemman pelattavaa goexpowinter.? | gamexpo.? | outletexpo.? Laskettelu | Hiihto | Jäälajit | Talvipyöräily | Talvijuoksu | Vaellus ja retkeily | Kiipeily | Hiihtokeskukset ja talvikohteet | Hyvinvointi ja treeni | Afterski Pyhäinpäivän viikonloppuna 2.–4.11. Messukeskuksessa KAIKKI MITÄ VOIT HARRASTAA LUMELLA JA JÄÄLLÄ SHOPPAILIJAN UNELMATAPAHTUMA! OUTLETEXPOSSA VOIT HOITAA JOULULAHJAOSTOKSET KERRALLA KUNTOON. TÄÄLTÄ LÖYDÄT MM. ECCON, LUHTA OUTLETIN, L´ORÉALIN JA LUMENEN OSASTOT. KOLMET MESSUT KYMPILLÄ! Pääset samalla lipulla GoExpo Winteriin, GameXpoon ja OutletExpoon. Aikuisten lippu 10 € (norm. 16 €), kun ostat lippusi viimeistään 1.11. Messukeskuksen verkkokaupasta, shop.messukeskus.com. Syötä verkkokaupan kassalla alennuskoodi: VOIMA
8 / 2018 • 35 U TOPIAT ovat hörhöjen hommaa. Niissä kuvitellaan kaikenlaista, mikä ei voi periaatteessakaan toteutua. Utopioiden sijaan pitäisi ratkoa nykyhetken ristiriitoja yhteiskunnassa itsessään piilevien mahdollisuuksien pohjalta. Eikö tämä ole tyypillistä realistisen politiikon puhetta? Sanoisin, että ei. Tiivistelin tuossa näet Karl Marxin ajatuksia. Ja tyypillisen realistisen politiikon puhe kuulostaa aivan toisenlaiselta kuin Marxin. Esimerkiksi tältä: kunhan markkinoiden vapaus vain taataan, voidaan ratkaista kaikki ratkaistavissa olevat yhteiskunnalliset ongelmat. Tai: loiset ja tunkeilijat on tavalla tai toisella poistettava, ja on solmittava uudelleen rehdin tuottavan työn ja rehdin investoivan pääoman välinen liitto. Tai: globalisoituvan maailman pitäisi koostua kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista hyvinvointivaltioista, kunnes perustetaan maailmanlaajuinen hyvinvointivaltio. Tai: ainoa toivomme on luottaa siihen ja toimia sen puolesta, että superrikkaat ja suuryritykset oppisivat tiedostamaan yhteiskuntavastuunsa. Näin tiivistettynä se on ilmeistä: toivottoman utooppista puhetta kaikki tyynni. Marx arvosteli utooppista sosialismia siitä, että se perustuu mahdottomiin yhtälöihin. Halutaan säilyttää kapitalismin kokonaisuus, mutta korjata sitä poistamalla siitä jokin osa, jota kokonaisuus kuitenkin edellyttää. Utooppisuus saa näin naiivia toiveajattelua täsmällisemmän mittapuun. Utopia on ristiriitainen kaava tyyliin ”kapitalismi ilman kasvua”. Ei ole mitään estettä sille, etteikö mahdottomiin yhtälöihin tukeutuen voisi tehdä politiikkaa. Päinvastoin, niiden varassa tehdään politiikkaa joka päivä. Ja vieläpä ihan juuri sitä, päivänpolitiikkaa. Utopiat eivät ole tyhjää puhetta. Itse asiassa utooppinen puhe, jota toistellaan niin usein, että siihen totutaan, kuulostaa kaikkein järkeen käyvimmältä. ILMEISIN VASTAKYSYMYS yllä esittämilleni ajatuksille kuuluu: minkälaista muka olisi aidosti realistinen ja kaikilla tasoilla johdonmukainen politiikka? No, ristiriidaton politiikka ei ole sen enempää mahdollista kuin toivottavaakaan. Koko politiikka, tietenkin, nousee ristiriidoista ja niiden selvittämisyrityksistä. Ne vuorostaan johtavat uusiin ja uudenlaisiin ristiriitoihin. Yksikään poliittinen toimija ei liioin voi olla koskaan täysin johdonmukainen. Muun muassa siksi, että jos toteuttaa yhtä periaatettaan, joutuu tinkimään toisesta. Onko kaikki poliittinen ajattelu siis samalla viivalla? Ovatko kaikki poliittiset toimijat pelkkiä onnenonkijoita mahdottomien yhtälöiden markkinoilla? Vaikka politiikka onkin aina ristiriitaista, ja siis utooppista, yhden testin nykyaika kuitenkin utopioiden vertailuun tarjoaa. Se koostuu kysymyksestä: voiko näin jatkua? Voiko pitkittynyttä talouskriisiä, ilmastonmuutosta, kansainvaelluksia, älyja bioteknistä kehitystä, äärioikeiston nousua ja luokkaerojen polarisoitumista pitää ohimenevinä ilmiöinä, jotka globaali kapitalismi voi periaatteessa ratkaista talou dellisesti menestyksekkäällä, poliittisesti demokraattisella, ekologisesti kestävällä ja sosiaalisesti kohtuullisen tasa-arvoisella tavalla? Kyllä, vastaa utopia 1. On pakko ajatella niin, jos haluamme välttää kurjuuden ja poliittisen pakkovallan. Ei, vastaa utopia 2. Globaalin kapitalismin perusdynamiikka on näiden ilmiöiden perussyy tai vähintään vahva osa ongelmaa. Puoluekentän oikeisto ja keskusta valitsevat tietenkin utopian 1. Ovatko vasemmistolaiset siis valinneet utopian 2? Sitäkin tiedetään tapahtuneen. Suuri osa heistä on kuitenkin valinnut utopian 3: hartaan toiveen, ettei näiden kahden utopian välillä tarvitsisi valita. TARKASTELLA ANPA nyt hypoteettista ihmistä, joka on päätynyt utopiaan 2. Oletetaan, että hän ei tyydy maalailemaan katastrofeja, vaan haluaa avata jonkinlaisia myönteisen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaikille tulee heti mieleen kysymys: onko globaalille kapitalismille muka joku vaihtoehto? Ja toden totta, koehenkilömme tuskin osaa tarjota vastaukseksi mitään iskevää ja lyhyellä tähtäimellä uskottavaa. Utopiaan 2 kuitenkin jo sisältyy ensimmäinen askel. Mikä? Se, että todellisuus on sisällytetty vaihtoehtojen joukkoon. Britannian taannoisen pääministerin Margaret Thatcherin kuuluisa huudahdus ”there is no alternative! onkin muuttunut muotoon: There is no alternative and the present alternative is not one either!” Niinpä ainoa mahdollisuus on oppia valitsemaan mahdottomien vaihtoehtojen joukosta. Filosofi Slavoj Žižek on usein puhunut siitä, että politiikassa olisi esitettävä sellaisia konkreettisia ehdotuksia, jotka muodollisesti mahtuvat hyvin vallitsevaan poliittiseen kehykseen mutta jotka kuitenkin osuvat sen kipupisteisiin. Oikeaan osumisen ensikriteeri on vastareaktio: ”Ei, ei, tuo on mahdotonta, sitten kaikki romuttuisi!” Yhdysvalloissa tällainen vaatimus voisi olla vaikka maksuton julkinen terveydenhuolto ja Euroopassa Kreikan velkojen anteeksi antaminen. Ajatuksen perusopetus ulottuu näitä parlamentaarisia esimerkkejä laajemmalle: jos yksi poliittinen mahdottomuus joskus toteutuu, aukeaa heti kysymys, mikä muukin ”mahdoton” voisi sittenkin olla mahdollista. SE, JOKA VALITSEE utopian 2, tunnistaa vallankumouksen olevan ovella. No, näenkin jo kansanedustaja Ben Zyskowiczin repivän hiuksiaan. Lännessä ihmiset voivat kaikesta huolimatta niin hyvin, että vallankumous tuntuu ajatusleikkinäkin absurdilta. Lisäksi globalisaatio on parantanut köyhien asemaa, eikä ihmiskunta ole koskaan voinut niin hyvin kuin nyt. Ainakin mikäli valtamediaa on uskominen. Absurdius juontuu vallankumouksen mieltämisestä tapahtumasarjaksi, jossa hurjistunut kansanjoukko valtaa jonkin länsieurooppalaisen valtion keskuspalatsin ja pyöräyttää käyntiin perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. Kuitenkin utopian 2 mukaan vallankumous on ovella, ellemme jo elä sen keskellä. Ilmaisun ”vallanku mous” päävivahdetta ei vain tule hakea Ranskasta 1789 eikä Venäjältä 1917. Se tulisi ymmärtää hieman vastaavassa merkityksessä kuin ilmauksissa ”neoliittinen vallankumous” tai ”teollinen vallankumous”. Nämä sinänsä latteat termit opettavat, että vallankumous voi myös olla pitkällä ajanjaksolla tapahtuva prosessi. Sarja taloudellisia myllerryksiä, ekologisia katastrofeja ja poliittisia paikkausyrityksiä, takertumista vanhaan, epätoivoisia poliittisia purskahduksia, takapakkeja, sekä reak tiivista että uutta luovaa lainsäädäntöä: historian vaihe, johon kuuluu niin hidasta kuolemaa kuin pitkittyneitä synnytystuskiakin, niin näkymätöntä ja vähittäistä kuin päällekäyvää ja äkkinäistäkin muutosta, konflik tien vuoroin vetäytyvää ja tihentyvää sykettä kansainvaelluksineen, paikallisine yhteenottoineen, kenties laajamittaisinekin sotineen ja ennakoimattomine poliittisine kamppailuineen. Joku utopia 2:n linjoilla kulkeva saattaa yltyä ennakoimaan tarkemminkin sitä, mitä nämä myllerrykset poliittisesti merkitsevät. Ensimmäinen vaihe ilmenee ja tulee ilmenemään kapitalismin ja oikeusvaltion, kapitalismin ja demokratian välisen liiton purkautumisena. Se tietenkin aiheuttaa voimakkaita vastareaktioita. Koska ilmiö on globaali eikä mikään koskaan palaa takaisin sellaisenaan, saavumme toiseen vaiheeseen, josta emme voi vielä tietää mitään. Kolmannessa vaiheessa nykyiset poliittis-taloudelliset instituutiot ja niiden perustalta kehitellyt käsitteet eivät enää ole entisellään. Niinpä emme voi vielä tietää, millä nimellä tätä vallankumousta tullaan kutsumaan. Siihen voi vielä vaikuttaa. Tuomas Nevanlinna väittää esseessään, että politiikka on kauttaaltaan utooppista ja että utooppinen puhe, jota toistellaan tarpeeksi alkaa käydä järkeen. TEKSTI TUOMAS NEVANLINNA KUVA NINNI KAIRISALO Vallankumous tulee, oletko valmis? SUOMEN SUURIMMAT PELIMESSUT enemman pelattavaa goexpowinter.? | gamexpo.? | outletexpo.? Laskettelu | Hiihto | Jäälajit | Talvipyöräily | Talvijuoksu | Vaellus ja retkeily | Kiipeily | Hiihtokeskukset ja talvikohteet | Hyvinvointi ja treeni | Afterski Pyhäinpäivän viikonloppuna 2.–4.11. Messukeskuksessa KAIKKI MITÄ VOIT HARRASTAA LUMELLA JA JÄÄLLÄ SHOPPAILIJAN UNELMATAPAHTUMA! OUTLETEXPOSSA VOIT HOITAA JOULULAHJAOSTOKSET KERRALLA KUNTOON. TÄÄLTÄ LÖYDÄT MM. ECCON, LUHTA OUTLETIN, L´ORÉALIN JA LUMENEN OSASTOT. KOLMET MESSUT KYMPILLÄ! Pääset samalla lipulla GoExpo Winteriin, GameXpoon ja OutletExpoon. Aikuisten lippu 10 € (norm. 16 €), kun ostat lippusi viimeistään 1.11. Messukeskuksen verkkokaupasta, shop.messukeskus.com. Syötä verkkokaupan kassalla alennuskoodi: VOIMA Essee
36 • 8 / 2018
8 / 2018 • 37 Näkymätön sukupuoli kirjan tekijöitä haas tatellaan Kalliolavalla perjantaina 26.10. klo 11.30 ja Rose budin osastolla 6b 50 lauan taina 27.10. kello 12.
38 • 8 / 2018 TEKSTI JUHA PENTTILÄ KUVA TIM WAGNER Code Rood kamppailee Alankomaissa ilmaston puolesta kansalaistottelemattomuuden ja suoran toiminna n keinoin. ”T ÄMÄ ON vallankumouksen alkua Groeningenissa!” Äidit kaasua vastaan -ryhmässä toimiva Inez Witjes päättää puheenvuoronsa lavalla raikuviin aplodeihin. Hänen takanaan Code Rood -liikkeen banderolli julistaa solidaarisuutta paikallisille. Edellisenä päivänä 700 aktivistia on blokannut viereisen kaasunkäsittelylaitoksen sisäänkäynnin ja keskeyttänyt kaasuntuotantoyksikön toiminnan. Groeningenin kaasukentät Alankomaissa ovat Euroopan suurimmat. Kaasuntuotanto on NAMin (Nederlandse Aardolie Maatschappij) hallinnassa, ja NAM puolestaan on Shellin ja ExxonMobilin yhteisomistuksessa oleva tytäryhtiö. Maakaasun ilmastovaikutusten ohella porauksen lieveilmiöinä ovat jo 90-luvulla alkaneet maanjäristykset, joiden voimakkuus vaihtelee 0,1–3,6 välillä richterin asteikolla. Muualla tämän koko luokan maanjäristykset eivät välttämättä olisi ongelma, mutta koska Groeningenin maaperä on pehmeää savea, tekevät toistuvat maanjäristykset monien paikallisten kodeista asuinkelvottomia. Paikalliset voivat yrittää hakea korvauksia kaasuntuotantoyhtiö NAMilta, mutta käytännössä niiden saaminen on vaikeaa. ”Yhdelle myönnetään korvauksia, naapurille taas ei. Ihmiset alkavat kääntyä toisiaan vastaan”, Witjes kertoo yleisölle. Groeningen on Hollannin köyhintä aluetta, jossa kolmasosa provinssin väestöstä elää köyhyysrajalla. Samalla kaasukenttää hallitsevien suuryritysten liikevaihto on satoja miljoonia euroja. Jälleen kerran luonnonvarojen hyväksikäytöstä syntyvät taloudelliset voitot virtaavat tuotantoalueilta jonnekin muualle. CODE ROOD on kansainvälisen ruohonjuuritason ilmastoliikkeen hollantilainen siipi, joka kamppailee ilmastonmuutosta ja fossiiliteollisuutta vastaan strategisen kansalaistottelemattomuuden ja suoran toiminnan avulla. Liikkeen toiminta on organisoitu horisontaalisesti, tarpeettomia hierarkioita pyritään välttämään ja purkamaan. Päätökset tehdään yhdessä satojen ihmisten kesken konsensusmenetelmillä, ja työryhmät kokoontuvat suunnittelemaan aktioita kuukausia etukäteen. Näiden avoimien kokousten pohjalta laaditaan toimintakonsensus, joka muodostaa periaatteellisen kehyksen aktioille. Toimintakonsensuksella kansalaistottelemattomuudesta pyritään tekemään mahdollisimman läpinäkyvää ja helposti lähestyttävää kaikille asiasta kiinnostuneille. Isoissa aktioissa erilaisia rooleja ja toimintamahdollisuuksia on monia, ja osallistumisesta pyritään tekemään myös hauskaa ja lämminhenkistä. Näyttäisi siltä, että avoimuuden strategia toimii. Kun Code Roodin ensimmäiseen aktioon Amsterdamin hiilisatamassa kesäkuussa 2017 osallistui 350 ihmistä, tänä vuonna aktiossa oli mukana jo noin 700 osallistujaa. CODE ROODIN KOHDALLA voidaan puhua nopeasti kasvavasta liikkeestä. Mutta mikä tekee liikkeen kasvusta mahdollista? Toiminnassa mukana ollut Florian Wolff puhuu laajemmasta asennemuutoksesta. ”Ihmiset ovat yhä valmiimpia kansalaistottelemattomuuteen ilmastoasioissa. Suorasta toiminnasta on tulossa yksi yleisesti hyväksytty poliittinen työkalu muiden joukossa. Amsterdamin hiilisataman aktio oli äärimmäisen hyvin suunniteltu ja toteutettu, ja se näkyi myös mediassa. Tällaiseen toimintaan on helpompi tulla mukaan.” Wolff kertoo, kuinka Code Roodin juuret ovat saksalaisen Ende Geländen ruskohiilikaivoksia vastustavissa massaaktioissa, joihin osallistuu tuhansia ihmisiä. Suoran toiminnan kulttuuri kasvaa ja leviää rajojen yli eri maihin ihmisten kokemusten myötä. KASVAVA LIIKE pyrkii myös olemaan mahdollisimman inklusiivinen ja verkostoitumaan aktiivisesti eri toimijoiden ja tahojen kanssa. Toimintakonsensuksessa solidaarisuus ulotetaan myös kaasuja hiiliteollisuuden työntekijöihin, joiden elinkeinot ovat riippuvaisia vanhoista energiantuotantomuodoista. Code Rood on antanut julkisen tukensa ammattiliitto FNV:n hankkeelle, joka pyrkii neuvottelemaan hiiliteollisuuden työntekijöille siirtymärahastoa ja uusia koulutusmahdollisuuksia jälkifossiilisessa yhteiskunnassa. Liikkeessä työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuudet nähdään erottamattomana osana laajempaa ilmastokamppailua. Siltojen rakentamista työntekijöiden suuntaan pidetään tärkeänä osana laajemman ilmastoliikkeen kasvua. Yksi valtausblokin vierailevista puhujista onkin ammattiliiton edustaja Bart Laatje. ”Olen täällä tänään yksityisenä ihmisenä, mutta haluan myös sanoa että Hollannin suurimman ammattiliiton FNV:n hallitus tukee kaikkia Code Roodin pyrkimyksiä”, Laatje kertoo. Yleisö hurraa. Aiemmin Laatje on huvittanut ihmisiä tunnustamalla, kuinka ei halunnut ottaa polkupyörää mukaansa, koska pelkäsi, että aktivistit saattaisivat varastaa sen. Negatiiviset mielikuvat elävät vahvoina ihmisten mielissä. ”Media yrittää kehystää aktivisteja ja aktioita negatiivisilla tavoilla. Meidän on tehtävä paljon työtä näiden mielikuvien korjaamiseksi”, Florian Wolff toteaa ja lainaa yhtä ilmastoliikkeen keskeistä iskulausetta: ”Voidaksemme muuttaa kaiken, tarvitsemme kaikkia.” Maa järkkyy Groeningenissa Artikkeli Vihan itkuvirsi lauantaina 3.11. ja sunnuntaina 4.11. Suomenlinnassa Suomen sisällissotaa käsittelevä Liput ja lisätietoja: vihanitkuvirsi2018.wordpress.com -pelillinen teos KINO ANDORRA JA DUBROVNIK LOUNGE & LOBBY, EERIKINKATU 11, HELSINKI KokoTeaaeri Hämeenne 3, 00530 Helsinki +358 50 321 9919 (ark. 12-16) bookings@kokoteaaeri.? / www.kokoteaaeri.? KokoTeatterin syksy 2018 Myllyteatterin 15-vuotisjuhlaesitys TIL AIS UUS 1.12. klo 19.00 2.12. klo 15.00 Stoa,Teatterisali Turunlinnantie 1 00990 Helsinki Liput 12 € www.lippu.fi www.myllyteatteri.fi
Artikkeli Vihan itkuvirsi lauantaina 3.11. ja sunnuntaina 4.11. Suomenlinnassa Suomen sisällissotaa käsittelevä Liput ja lisätietoja: vihanitkuvirsi2018.wordpress.com -pelillinen teos KINO ANDORRA JA DUBROVNIK LOUNGE & LOBBY, EERIKINKATU 11, HELSINKI 3.–12.11.2018 HELSINKI etnosoi.fi Leyla McCalla Korjaamo 12.11. Dizu Plaatjies (Etelä-Afrikka) · Leyla McCalla (US) Al-Teslim 30 vuotta · MUMO – Mustalais musiikin orkesteri Heikki Laitisen juhlakonsertti · Anna Murtola · VILDÁ Lasten Etnosoi! · Koko ohjelma: etnosoi.fi Maailman musiikin keskus Global Music Centre globalmusic.fi Dizu Plaatjies Korjaamo 6.11. KokoTeaaeri Hämeenne 3, 00530 Helsinki +358 50 321 9919 (ark. 12-16) bookings@kokoteaaeri.? / www.kokoteaaeri.? KokoTeatterin syksy 2018 Myllyteatterin 15-vuotisjuhlaesitys TIL AIS UUS 1.12. klo 19.00 2.12. klo 15.00 Stoa,Teatterisali Turunlinnantie 1 00990 Helsinki Liput 12 € www.lippu.fi www.myllyteatteri.fi
40 • 8 / 2018 Kulttipunkkari ei jumitu vaikka juhli syyskuun lopussa kuusikymppisiään. TEKSTI JA KUVA ALEKSI I. POHJOLA Ihmisen kaksi puolta – Läjä ja Äijälä E LETÄ ÄN 70-luvun alkua. Toisella kymmenellä oleva poika imee musiikillisia ja kulttuurillisia vaikutteita isoveljeltään, kuten nuoremmilla sisaruksilla on tapana tehdä. Jossain vaiheessa isoveli muuttaa toiselle paikkakunnalle, mutta siemen on jo kylvetty. Pikkuveljestä tulee osa avantgardea, etujoukkoa, jonka vaikutus ulottuu omassa kulttuuriviitekehyksessä ympäri maailmaa. Tämä nuori poika oli Veli-Matti ”Läjä” Äijälä, yksi suomalaisen hcpunkin ikoneista ja edelläkävijöistä. ”Kun isoveljeni Markku muutti Helsinkiin, niin jatkettiin Timon kanssa musiikkihommia. Timo ”Tiimo” Wiik oli samaa ikäluokkaa isoveljeni kanssa. Ensin paukutin rumpuja, mutta aika pian huomasin olevani lähinnä joutomies. Siitä sitten aloitin tämän huutamisen”, Läjä muistelee pieni pilke silmäkulmassaan. 70-luvun Tornio ei ollut mikään kulttuurikehto nuorelle punkkarille, mutta Ruotsi oli kävelymatkan päässä. Ruotsin radiosta Läjä kuuli muun muassa Suicidea ja Sex Pistolsia. Haaparannalla myös levytarjonta oli huomattavasti laajempaa kuin Suomessa. ”Poko Rekordsillakin ihmeteltiin, että mistä oikein niitä levyjä saat. No, Ruotsistahan niitä haettiin.” MUSIIKILLISESTI Läjän tuotanto on ollut aina laajaa. Parhaiten Läjä tunnetaan Terveiden Käsien solistina, mutta mukana on kulkenut aina myös elektroninen musiikki. Rakkaan Wasp-syntetisaattorinsa Läjä sai 70-luvun lopussa. Waspissa ääni muuttuu laitteen lämmetessä. Läjää ei muutenkaan kiinnostanut se, miten musiikkia tulisi soittaa, vaan se, miltä se kuulostaa. ”Ikäni olen tykännyt musiikista laidasta laitaan, esimerkiksi kirkkomusiikista. Nuorena mentiin Tornionjoen ylittävän junasillan alle ja kuunneltiin, minkälainen ääni kuuluu, kun juna jyskyttää siltaa pitkin. Primitiivinen möykkä ja metalliset äänet kiinnostivat jo silloin.” 80-luvun Torniossa Terveiden Käsien habitus ja musiikki erosivat valtavirrasta, eikä bändin menestykseen luottoa herunut. Vastaanotto kaupungin puolelta oli varsin tyly. ”Torniossa oli muutama paikka, mihin päästiin soittamaan. Jos meni kysymään vaikka treenipaikkaa kaupungilta, niin vastaus oli että ’ei teistä ikinä mitään tule’.” Bändin usko it seensä alkoi kuitenkin kantaa hedelmää, ja Läjä aloitti aktiivisen kirjeja levyvaihdon ympäri maailmaa tulleen fanipostin siivittämänä. Aktiivista kirjeenvaihtoa Läjä kävi 80-luvulla muun muassa Max Cavaleran kanssa, joka myöhemmin perusti veljensä kanssa suosioon kohonneen Sepulturan. Lopulta kirjeitä alkoi tulla niin paljon, että ne herättivät postin työntekijöiden huomion. ”Postin emännät alkoivat kysellä, että onko sulla jotain salaisia bisneksiä. Että maksatko sie veroja. Siinä vaiheessa piti alkaa kiikuttaa postia aina osissa eri konttoreihin.” TÄYSI-IKÄISYYDEN koittaessa Läjällä oli edessä siviilipalvelus. Ajatuksena oli lähteä Helsinkiin, mahdollisimman kauas Torniosta. Asiat eivät kuitenkaan menneet suunnitelmien mukaan, ja Läjä löysi itsensä siviilipalveluksesta Tornion Keroputaan mielisairaalasta. ”Ihmisen psyyke on kiinnostava asia. Ehkä sitä ymmärtää ihmisen sielua vähän paremmin Keroputaan kokemuksien kautta. Ja kyllä sillä varmaan oli myös jokin tarkoitus, että päädyin suorittamaan siviilipalveluksen Tornioon”, Läjä muistelee ja viittaa Terveiden Käsien klassikkolevyyn Ääretön Joulu, joka syntyi Keroputaan kokemuksien siivittämänä. Musiikin lisäksi Läjä on tehnyt koko elämänsä kuvataidetta: sarjakuvia ja levynkansia sekä nuorempana myös öljyvärimaalauksia. ”Taiteen tekemisestä tulee hyvä olo ja helvetin vittumainen olo. Se on sellainen viha-rakkaussuhde, mutta silti sitä on vain tehtävä.” Ammattitaiteilijaa Läjästä ei koskaan tullut, mukana on aina kulkenut myös päivätyö. Kontrasti alkukantaisen, rajunkin taiteen ja siviilielämän välillä on ollut iso. ”Nuorempana sitä toivoi, että olisi ollut joko tunnollinen arkinen ahertaja tai täysin taiteelle heittäytyvä ’pedon poika’, mutta vähän tähän keskelle on jääty huopaamaan. Kyllä se vähän kaivelee, että ei tehnyt tätä työkseen, mutta toisaalta se olisi ollut myös todella kuluttavaa työtä. Olisiko se sitten ollut parempi, en tiedä.” KEIKKAELÄMÄ on tullut Läjälle hyvinkin tutuksi Terveiden Käsien ja muiden bändiprojektien kautta. Pohjoisesta matkat olivat pitkiä joka paikkaan, yöpaikat olivat välillä hiekkakuopan tasoa, eikä rasitusta helpottanut Läjän tapa jännittää keikkoja. ”Keikat ahistaa, vituttaa ja himottaa. Ihan sama minne menen.” Vaikka keikat Läjää ahdistavatkin, hän ei koskaan ole turvautunut päihteisiin jännitystä helpottaakseen. ”En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että keikoille lähdetään ryyppäämään. Päissään menisi hukkaan se fiilinki, minkä keikoilta saa.” Läjän heittäytyminen musiikin ja äänien aistimiseen on välillä niin kokonaisvaltaista, että jopa omat bändikaverit joskus epäilivät hänen olevan huumeissa lavalla. Kysymys on kuitenkin muusta. ”Se on sellainen kummallinen, käsittämätön olotila. Aina joku ihmettelee, että miten ne vanhat ukotkin vielä jaksaa. Minä kyllä ymmärrän sen. Se on eräänlainen huume ja ehdottomasti keikkahommien parasta antia.” Terveiden Käsien piti jo 80-luvulla tehdä kiertueet Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan, mutta ne jäivät toteutumatta. 30 vuotta myöhemmin kiertueet järjestyivät. ”Kiertueet Yhdysvaltoihin, Brasiliaan sekä myös Japaniin olivat hieno kokemus. 30 vuotta sitten ne olisivat voineet olla yhtä helvettiä. Parempi ehkä, että ne tehtiin näin jälkeenpäin.” Kiertueilla Läjälle myös viimeistään valkeni Terveiden Käsien nauttima maailmanlaajuinen kulttisuosio, vaikka ei hän sitä vieläkään omien sanojensa mukaan oikein käsitä. ”Siellä harmaat ukot tuli pyytämään nimmareita levyihin ja itku silmässä kiittämään, kun viimein näkivät Terveet Kädet. Sitten ne lähtivät ajamaan toiselle puolelle maata takaisin kotiin.” TAMMIKUUSSA 2016 Läjä ilmoitti Face bookissa ytimekkäällä tekstillä Terveiden Käsien lopettamisesta. ”TK alkoi junnaamaan paikallaan. Ikää tuli, kyllästyminen samojen biisien soittamiseen ja lähipiirin murheet vaikuttivat motivaatioon. Parempi olla täysillä mukana tai ei ollenkaan. Oli ajatus, että TK pitäisi laittaa jäihin, mutta sitten lopettamispäätös vain lipsahti. Tavallaan harmittaa, mutta olen aina ollut jumittumista vastaan. Nuorena ajattelin, että helvettiäkö nuokin vielä ikäloppuina soittaa samaa paskaa. Ja sitten huomasin olevani itse juuri sellainen.” Taiteen ja musiikin tekeminen ei kuitenkaan loppunut Terveiden Kä sien lopettamiseen. Ideoita Läjällä on lukuisia niin musiikin, esiintymisen, kuvataiteen kuin myös elokuvan osalta. Osa ideoista on jäänyt toteuttamatta aikaisemmin – kuten vaikkapa Tor nion yöttömässä yössä kuvattu splatteri. Osa taas on uusien kokemusten myötä tulleita ideoita – kuten vaikkapa Death Trip -yhtyeen lavaspektaakkelin vieminen uusiin ulottuvuuksiin. Se on varmaa, että suomalaisen hcpunkin pioneeri ja laaja-alainen taiteilija jatkaa taiteen tekemistä välittämättä siitä, mitä muut siitä ovat mieltä. ”Kunhan itse tykkää ja pysyy järjissään. En tunne itseäni vanhaksi. Tietty lapsi ja hölmöys on sisällä säilynyt”, päättää Veli-Matti ”Läjä” Äijälä. Haastattelu ”NUORENA AJATTELIN, ETTÄ HELVETTIÄKÖ NUOKIN VIELÄ IKÄLOPPUINA SOITTAA SAMAA PASKAA. JA SITTEN HUOMASIN OLEVANI ITSE JUURI SELLAINEN.”
8 / 2018 • 41 Veli-Matti ”Läjä” Äijälä • Syntynyt 29.9 1958 Torniossa • Asuu Oulussa • Muusikko, laulaja, sanoittaja, kuvataiteilija • Tunnettu muun muassa näistä: Terveet Kädet, Death Trip, Lapin Helvetti, Sakset! • Katariinan Vuoren kirjoittama elämäkerta Läjä Äijälä – Kulttibändien kuningas (Like) ilmestyi 20. syyskuuta 2018
Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio VÄRIKÄSTÄ VEGERUOKAA TUOREISTA RAAKA-AINEISTA Lounas ja Catering W W W .R O O T SK IT C H E N .F I helsinki Hakaniemen kauppahalli (väistötila) (ma–pe 11–18, la 11–16) turku Kauppahalli (ma–pe 11–17.30, la 11–15.30) 1 2 6 5 7 Heluna Shop Ekolo Kind of Green Vegekauppa The Matcha Store Roots Kitchen 4 3 Soi Soi 6 3 2 4 1 7 Korkealaatuista matchaa ja vihreää teetä Japanista, kahvia ja yrttejä. Paljon luomua. Osta mukaan tai nauti paikan päällä. WWW.THEMATCHASTORE.COM • Hämeentie 23 5
Buddhamindfuckissa kiteytyy Tehdas Teatterin yhteisöllisyys. TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN Saasteeton tehdas R UNSAAN vartin päässä Tuomiokirkolta Turun Aurajoen varrelta löytyy Manillan kulttuuritehdas. Siellä syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna käynnissä oleva Manifesti-tapahtuma kokoaa yhteen teatteriesityksiä ja muuta taidesäätöä. Kulttuurikeskukseksi tehdaskompeksi Manillan rakennukset muuttuivat 1990-luvun taitteessa, kun Aurinkobaletti siirtyi vapautuneisiin köysitehtaan tiloihin. Nykyään alueelta löytyy kolmekin teatteria, taitelijoiden työhuoneita, valokuvastudioita, arkkitehtitoimistoja ynnä muita kulttuurimielisiä yhteisöjä ja pienyrityksiä. Tapahtumien runsautta kuvaa se, että viikkoa aikaisemmin Manillaa täytti Turku Animated Film Festival, syyskuun lopulla sen tiloja valtaamaan on tulossa New Performance Turku Festival ja marraskuussa vuorossa on Nukketeatterijuhla TIP-Fest. Pihan perältä portaiden päästä löytyy Tehdas Teatteri. Manillassa perustamisestaan eli vuodesta 2000 alkaen toiminut ammattiteatteri on tunnettu ennakkoluulottomasta ja kokeilevasta profiilistaan. Omia ensi-iltoja teatterilla on vuodessa kuudesta kahdeksaan. Sellainen on tänäänkin: osana Manifesti-tapahtumaa esityskautensa aloittaa kirjoittaja-ohjaaja Maiju Tainion Buddhamindfuck. TEATTERIKAHVILAN KULMILLA pyörii illan ensi-iltaan valmistautuvia työryhmän jäseniä. Tiskin takaa tavaroita järjestelemästä löytyy teatterisihteeri Siina Siltanen. Hän kertoo, että teatterin perustoiminnan ohella tiloissa järjestetään elokuvaesityksiä, runoiltoja ja keskusteluja. Muutaman osa-aikaisen työntekijän organisaatio ei tietenkään pystyisi kaikkeen ilman yhteistyötä ja jäsenistön omistautuvaa vapaaehtoispanosta. ”Toisin kuin vapaan kentän toimijoilla yleensä, meillä ei ole omaa ensembleä, vaan Tehdas Teatteri on enemmän eri taiteenlajeja edustavien taitelijoiden verkosto. Esimerkiksi Maiju on taustaltaan nukketeatteritaiteilija, joka on tehnyt tänne aiemmin juttuja myös esiintyjänä ja lavastajana.” Hetken päätä kahvilaan ilmaantuu vuoden vaihteessa pestiinsä astunut teat terinjohtaja Venla Luoma. Lontoossa esitystaiteen ja kollektiivisen teatterin tekemiseen pätevöitynyt Luoma kertoo löytäneensä Tehdas Teatterista kauan etsimänsä taiteellisen yhteisön, jossa riskien otto tuntuu luontevalta ”Valinnat esityksistä tehdään teatterin taiteellisessa työryhmässä, jossa meillä on painopisteenä monitaiteellisesti toteutettu nykyteatteri ja erityisesti aikuisille suunnattu uusi nukketeatteri. Meille hakeutuvista taiteilijoista monet ovat saaneet täällä Turussa pitkään tarjolla olleen nukketeatterikoulutuksen. Se näkyy vahvasti siinä, miten muissakin teoksissa käytetään esineitä ja materiaaleja”, kuvaa Luoma teatterinsa linjaa. VAIKKA ENSI-ILTAAN on vain muutama tunti, ympärillä parveilevia teatterilaisia ei ole vaikea houkutella yhteiskuvaan. Pian kahvilapöydän ääreen istuvat kirjoittaja-ohjaaja Tainio ja teatterin tilaja tekniikkavastaava Jarkko Forsman, joka Buddhamindfuckissa on vastannut myös lavasteista ja valoista. ”Vapaalla kentällä taiteen tekeminen on valinta, johon sisältyy epävarmuutta ja infran puutteita, mutta samalla myös riippumattomuutta ja intohimoa. Rajalliset resurssit eivät estä meitä tekemästä suuremman mittakaavan juttuja”, kertoo Tainio. ”Täällä vahvuutena on se, että Tehdas Teatteri ei niinkään muuta tekijöitä, vaan taiteilijat muuttavat teatteriaan. Tästä kyllä seuraa haasteita sen suhteen, miten milloinkin profiloidutaan”, hymähtää perään Forsman. Pian alkavan esityksen suhteen Tainio toivoo, että katsojassa voisi naurun kautta herätä havainto siitä, miten valtavalla vimmalla ihmiset tässä ajassa pakenevat sisällään piinaavaa tyhjyyden tunnetta. Buddhalaiseksi tunnustautuva Tainio haluaa esityksellään myös ravistella nykykulttuuriamme vaivaavaa maailmankatsomuksellisuuden tabua. NÄYTELMÄN KULUESSA paljastuu, että elämänmuutoksen kaipuun ohella siinä käsitellään tekopyhyyden helmasyntiä ja aatteellisia yhteisöjä usein vaivaavia johtajuusongelmia. L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin henkilöhahmojen päälle kirjoitetussa tarinassa joukko omassa elämässään suuntaa etsiviä ihmisiä on päätynyt testaamaan rajojaan vastaperustetussa henkisen kasvun keskuksessa. Sitä isännöivän Ossin (Pasi Lappalainen) omassa sielukkuudessa ja oppilasohjauksessa on vakavia puutteita, ja hänen puolisonsa Lindan (Seija-Leena Salo) materiaalinen turhamaisuus uhkaa viedä hankkeen konkurssiin. Heikosta hengellisestä vetovastuusta huolimatta – tai ehkä välillisesti juuri sen ansiosta – oppilaat löytävät itseensä syventymisen välineitä yhteisöllisen jakamisen kautta. Buddhalaisuuden viitoittamalla tiellä juuri ihmisen epätäydellisyyden ymmärryksestä aukeaa tie maailmallisen täydellisyyden oivaltamiseen. Vilpittömyydessään koskettavan esityksen voi yhteisöllisyyden osalta nähdä Tehdas Teatterin vertauskuvana. Eri lähtökohdista saapuvien taiteilijoiden yhteisessä tekemisessä käyttövoimana jylläävät etsimisen eetos ja idealismi. Maiju Tainio: Buddhamindfuck Esitykset 14.10. asti www.tehdasteatteri.fi TEHTA AN PORTILLA . Haastatelluista teatteri sihteeri Siina Siltanen löytyy ylärivin vasemmasta laidasta, teatterinjohta ja Venla Luoma hänen ala puoleltaan ja Buddhamind fuckesityksen kirjoittaja ohjaaja Maiju Tainio eturivistä laitimmaisena oikealla. Artikkeli Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio VÄRIKÄSTÄ VEGERUOKAA TUOREISTA RAAKA-AINEISTA Lounas ja Catering W W W .R O O T SK IT C H E N .F I helsinki Hakaniemen kauppahalli (väistötila) (ma–pe 11–18, la 11–16) turku Kauppahalli (ma–pe 11–17.30, la 11–15.30) 1 2 6 5 7 Heluna Shop Ekolo Kind of Green Vegekauppa The Matcha Store Roots Kitchen 4 3 Soi Soi 6 3 2 4 1 7 Korkealaatuista matchaa ja vihreää teetä Japanista, kahvia ja yrttejä. Paljon luomua. Osta mukaan tai nauti paikan päällä. WWW.THEMATCHASTORE.COM • Hämeentie 23 5
44 • 8 / 2018 ”Tarvitseeko maailma enemmän naamioituneita feministikostajia?” Guerrilla Girls haastaa jokaisen kyseenalaistamaan taiteen lainalaisuuksia omalla tavallaan. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA MIRA MÄKIRANTA Gorillat riepottelevat taidemaailmaa Artikkeli G UERRILL A GIRL S -ryhmä ilmoittaa, että taidemaailma on alistunut kapitalismille. Myös tasaarvon kanssa on vähän niin ja näin. Teemat ovat tuttuja, mutta ryhmä onkin pitänyt niistä melua jo vuodesta 1985. Uransa alkuvaiheessa julisteitaan luvatta sähkökaappeihin ja talojen seiniin liisteröinyt ryhmä on vähitellen raivannut tiensä taidekentän ja -keskustelun keskiöön. Valitut keinot ovat vaihtuneet luvattomista luvallisiksi, mutta ne ovat kuitenkin pysyneet poikkeuksellisina. Ryhmä rikkoo taidemaailman konventioita toiminnallaan. Sen lisäksi, että sissit ovat puuttuneet väsymättä taidemaailman epäkohtiin, he ovat kommentoineet taiteen keinoin yhteiskuntaa laajemminkin. ”Sitä toivoisi, että maailma olisi muuttunut paremmaksi paikaksi reilussa 35 vuodessa”, ryhmän perustajajäsen Frida Kahlo [salanimi, toim. huom.] huokaa gorillanaamari kasvoillaan. Kahlo on saapunut Helsinkiin puhumaan HAM-museoon, jossa ryhmän teoksia oli esillä. Vuosien varrella on saatu tietysti myös hyviä uutisia, mutta ei ryhmältä sanottava tai kritisoitava ole päässyt loppumaan. Esimerkiksi vuosikymmenet sitten tehty juliste, jossa todetaan, että naisella on merkittävästi parempi mahdollisuus päästä museon seinälle alastonmallina kuin taiteilijana, pitää yhä kutinsa. SAMALLA, KUN #metoo-keskustelua on käyty erityisesti elokuvamaailmassa, muut taidemuodot jääneet ovat hieman sivuun keskustelusta. Vaikka ”kaikkihan ovat esimerkiksi kuulleet tarinoita taidekoulujen proffista, jotka ottavat ilon irti valta-asemastaan ja nuorista opiskelijoista”, kuten Kahlo huomauttaa. Guerrilla Girlsin viimeisin kampanja on kohdistettu museoille. Taideinstituutioita haastetaan miettimään sitä, kuinka seksuaalista häirintää tehneiden taiteilijoiden teosesittelyt pitäisi kirjoittaa. ”Esimerkiksi Washingtonissa sijaitsevassa National Portrait Gallery -museossa on Chuck Closen maalaama Bill Clintonin muotokuva. Close on ahdistellut naisia ja myöntänyt tämän, mutta teoksen esittelyn yhteydessä tätä ei mainita.” Guerrilla Girls onkin tarjonnut oman versionsa Closen teoksen esittelytekstiksi. Eivät taidemaailman ongelmat kuitenkaan rajoitu sukupuolten välisen tasa-arvon puutteeseen, ja tästä Kahlokin muistuttaa. ”TOINEN KESKEINEN ongelma taidemaailmassa on, kuinka se on alistanut kulttuurin tuottamisen kapitalismin työkaluksi. Ja tämä kehitys on vain kiihtynyt viime vuosina. Kansainvälisillä markkinoilla taiteesta on tullut investointihyödyke, jota kaupataan edestakaisin keräilijöiden välillä. Museot esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Aasiassa ovat yhä useammin superrikkaiden keräilijöiden pyörittämiä.” Keräilijöiden toiminnan takaa Kahlo löytää mahdollisuuden kiertää veroja voittoa tavoittelemattomien museoiden avulla. Samalla toiminnalla rakennetaan itselle parempaa mainetta ja perintöä – legacya. Guerrilla Girls: Do Women Have To Be Naked To Get Into The Met. Museum? (1989)
8 / 2018 • 45 Ter o Ju ssila ”Meidän pitää kysyä, haluammeko alistaa taiteen tälle toiminnalle.” ”Meidän pitää kysyä, kuinka altruistista tällainen filantropia oikeasti on. Kuinka me olemme tuudittautuneet ajatukseen, että rikkaat ihmiset ratkovat ongelmamme rahan avulla sen sijaan, että yhteiskunta ratkaisisi ongelmat. Monet taiteilijatkin imeytyvät siihen ajatukseen, ja taiteilijoilla on ollut kautta aikojen tukijoitaan, mutta nyt me elämme demokraattisessa maailmassa ja ajassa ja meidän pitäisi toimia sen mukaisesti.” Gorilla-aktivistit kysyvät, miksi emme kykene rakentamaan malleja, joissa taide voisi elää ilman kapitalismia. Guerrilla Girlsin oma vastaus tähän on malli, jossa tarjotaan kalliiden ja eksklusiivisten teosten sijaan kaikille pääsyä käsiksi ryhmän taiteelliseen tuotantoon. ”Museot ja kuka tahansa voi ostaa melko edullisesti vaikka meidän koko teoskatalogin ja lisätä sen kokoelmiinsa – eikä sillä voi keinotella, koska julisteita voi aina tulostaa lisää. Toistaiseksi 50 museota ympäri maailmaa on hankkinut tuotantomme kokoelmiinsa, ja haluaisin nähdä sen myös osallistumisena toimintaamme”, Frida Kahlo selittää. ALUSTA ASTI anonyymiyteen uskonut ryhmä ei ehdi puuttumaan kaikkiin maailman epäkohtiin, ja siksi kaikkia kannustetaan mukaan vallankumoukseen. ”Tarvitseeko maailma enemmän naamioituneita feministikostajia?” Kahlo kysyy ja vastaa itselleen: ”Et tarvitse meitä tai meidän toimintamalliamme sitä varten. Tehkää se omalla tavallanne.” Kahlon mukaan heidän tapaansa tehdä femi nististä työtä vierastettiin vuonna 1985, mutta he eivät välittäneet siitä. Saman neuvon hän antaa muille. ”Älkää tekään välittäkö erimielisistä ja niistä, jotka kyseenalaistavat tapanne olla feministi. Etsikää aina uusia tapoja toimia.” Guerrilla Girls ei ole koskaan ollut liian analyyttinen tai teoreettinen viestiensä kanssa. ”Olemme alusta alkaen varastaneetkielen mainosmaailmalta: jos viesti on liian pitkä, lukija ei jaksa keskittyä siihen. Pidämmekin aina mielessä ajatusta, että kirjamme pitäisi olla hyvää vessa luettavaa – voit istahtaa pöntölle ja tarttua kirjaan ja löytää sieltä nopeasti jotain, jonka äärellä voi olla, että ’ooh’ ja ’aah’. Emme ole koskaan olleet akateemisia ja olemme pyrkineet siivoamaan viesteistämme kaiken akateemiselta kalskahtavan.” Guerrilla Girlsin jäsen ei myöskään väitä olevansa kaikkitietävä. ”Ei minulla ole mitään valmiita vastauksia, minä olen ammattivalittaja. Meidän tehtävämme on tehdä siitä valittamisesta hauskaa ja tuottaa lisää vastarintaa. Olemmeko sitten kohtuuttomia vaatimustemme kanssa?” ”En tiedä”, Kahlo vastaa kysymykseensä. POLITIIKAN POLARISOITUMINEN ja äänestyskäyttäytymiset kiinnostavat ja hämmentävät monia, myös Kahloa. ”Erityisesti valkoiset naiset nostivat äänillään Trumpin valtaan. Miksi niin monet naiset osallistuvat patriarkaatin ylläpitoon? Nyt pitäisi keskittyä miettimään sitä, miksi naiset äänestävät etujensa vastaisesti. Nostimme kansakuntana valtaan gangsterin, ja jää nähtäväksi, kuinka demokraattinen järjestelmämme selviää tästä.” Ryhmän vaikuttamistyöhön kuuluu myös ahkera luennointi ja julkiset esiintymiset, tietenkin aina gorillanaamarit päässä. Poliittisten asetelmien polarisoituminen Yhdysvalloissa on näkynyt myös näiden luentojen järjestelyissä. ”Viimeisen parin vuoden aikana meidän luennoille yliopistoilla on alettu järjestää vartiointi. Ei mitään ole koskaan tapahtunut, mutta vierailuistamme on käyty uhkaavaa keskustelua sosiaalisessa mediassa, joten järjestäjät ovat halunneet tiukentaa turvatoimia.” Samalla kun tarvitaan kipeästi avointa keskustelua, keskustelijoiden pitää huolehtia entistä enemmän avoimen keskustelun turvallisuudesta. Tilanne ei ole helppo, mutta Guerrilla Girls ei myöskään anna sen estää toimintaansa. ”EI MINULLA OLE MITÄÄN VALMIITA VASTAUKSIA, MINÄ OLEN AMMATTIVALITTAJA.” ”MIKSI NIIN MONET NAISET OSALLISTUVAT PATRIARKAATIN YLLÄPITOON?” / Marat Sade PETER WEISS från den 20 oktober 2018 på U niversUm JUHA HURME k lockriketeatern | s iriUs t eatern | t eater m estola regi klockrike.fi / universum.fi / mestola.com / Biljetter: tiketti.fi •Ryhmän perusti seitsemän naista New Yorkissavuonna1985.KannustimenatoimiMoMa-museonnäyttely,jonka165taiteilijastaainoastaan13olinaisia. •Feministiseentaiteilija-jaaktivistiryhmään onkuulunutvuosienvarrellayhteensä55 jäsentä. •Jäsenet esiintyvät julkisuudessa aina gorillanaamareihin sonnustautuneina ja taiteilijanimilläkutenKatheKollwitz,Alma Thomas, Rosalba Carriera, Frida Kahlo, Alice Neel, Julia de Burgos ja Hannah Höch. Guerrilla Girls ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
Ohjaaja Essi Rossin mielestä muutos on yhtä aikaa poliittista ja henkilökohtaista. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA SUSANNA PESONEN Muutostekijä Artikkeli ”O len yhtä eksyksissä kuin ennenkin”. parahtaa Kati Outisen esittämä kertoja keskellä näyttämölle luotua keinotekoista luontoa. Käynnissä on Essi Rossin ohjaus Leena Krohnin klassikkoteoksesta Tainaron (1985). Kirja koostuu kolmestakymmenestä kirjeestä, joissa anonyymi kirjoittaja kuvaa yhtä lailla tuntemattomaksi jäävälle vastaanottajalle uudesta elämästään tyystin toisenlaisessa, lähinnä hyönteisten elinpiiriä muistuttavassa todellisuudessa. ”Lähdin jo kolmisen vuotta sitten etsimään teosta, joka käsittelisi muutosta, tulevaisuutta ja vieraan kohtaamista. Koen, että olemme tilanteessa, missä sivilisaation on pakko muuttua paljon, jos haluamme selviytyä. Samalla kun tämä muutos on muiden kanssa jaettava asia, se on valtava henkilökohtainen kysymys, johon sisältyy ruumiillinen tunnesuhde”, kertoo esityksen ohjaaja Essi Rossi. Vaikka näyttämöllistämisen myötä tekstiä on karsittu, romaanin kirjallista muotoa ei ole haluttu purkaa. Outisen roolihahmo kuvailee kokemuksiaan yleisölle enemmän kuin elää niitä tilanteissa. Hänen lisäkseen lavalla on mielikuvituksellisissa asuissa ja eteerisenä muusikkona näyttäytyvä Aino Venna, joka vaikuttaa enemmän koko toista maailmaa edustavalta vertauskuvalta kuin henkilöltä. ALKUTEOKSEN yhtenä pääteemana on kuvata ihmisen vieraantunutta suhdetta biologiseen alkuperäänsä. Esityksen näyttämökuvan mekaaniset ötökät ja robottivaunussa vaeltavat kukkaruukut tuntuvat vievän tyystin toiseen suuntaan. Se ei tietenkään ole vahinko. ”Tainaronin asukkaat ovat kirjassakin hybridejä, osaltaan hyönteisiä ja kuitenkin myös ihmisen kaltaisia. Emme halunneet tehdä esityksestä mitään naamioteatteria, eikä oikeiden hyönteisten tuominen lavalle olisi ollut eettistäkään. Esityksestä olisi kyllä tullut toisenlainen, jos sen olisi askarrellut ikimetsään eikä Kansallisteatteriin, jossa se kehystyy kaikilla teatterin odotteilla ja rituaaleilla”, hymähtää Rossi ja jatkaa: ”Esitykseen valittu muoto nojaa myös siihen, miten teknologisuus toistuu Krohnin tuotannossa.” VUONNA 2011 ohjaajaksi valmistuneen Rossin (aikaisemmin Räisänen) edellinen ohjaus oli tammikuussa ensi-iltaan tullut monikielinen versio Vladimir Sorokinin romaanista Ice. Teos oli Klockriketeaternin ja virolaisen Von Krahl Teaterin yhteistuotanto. Uskonnollista lahkolaisuutta äärioikeistolaiseen polittiseen liikehdintään rinnastavan teoksen näyttämörajauksessa korostui yleisön osallistaminen ryhmäpsykoosiin. ”Esityksen takana oli tunne siitä, että olemme välillä liian suvaitsevaisia arkipäivän fasismin edessä”, selittää Rossi. Hänen aikaisempia ohjaustöitään ovat olleet muun muassa Anja Kaurasen (nykyään Snellman) Pelon maantiede Avoimet Ovet -teatteriin (2013), Dalton Trumbon Sotilaspoika Lappeenrannan kaupunginteatteriin (2015) sekä yhdessä Iida Hämeen-Anttilan kanssa kirjoitettu Bonnie & Clyde Jurkkaan (2016). Viime vuonna Rossi toimi koollekutsujana Korjaamon Stage-festivaa lien Nightschool-projektissa. Siinä yleisö vietiin bussilla luonnon keskelle keskustelemaan omista valinnoistaan ja maailman pelastamisesta. ”Näistä tuoreimmista teoksista on muodostunut muutosta tutkiva sarja. Esimerkiksi Bonnie & Clydessä halusin miettiä, onko koko konseptikäsityksemme onnesta väärä ja pitäisikö sitä kenties päivittää. Tainaron on yksinkertaisimmallaan ehdotus siitä, kuinka suhtautua vieraaseen, ja Night schoolissa etsittiin mahdollisia maailmoja ja ihmisen välisten suhteiden muodostumista ilman arjen väkivaltaista viitekehystä.” TAINARONIN tekemisen rinnalla Rossi on työstänyt yhdessä berliiniläisen näyttelijän Julia Rosa Peerin kanssa lokakuun lopulla Kansallisteatterin Willensaunassa ensi-iltaan tulevaa Ejacu lationdokumenttiteatteriesitystä. Työkiireitä lisää myös marraskuun lopulla Jurkkaan valmistuva ohjaus Harold Pinterin Rakastajasta. Englanninkielisen Ejaculationin taus taaineisto koostuu eri puolilta maailmaa kerätyistä 44:stä haastattelusta, joissa naiset peilaavat käsityksiään seksuaalisuudestaan ja siitä puhumisen rajoista. ”Naisen ejakulaatio on viimeisiä tabuja. Sanana ejakulaatio tarkoittaa myös äkillisesti ulos tulevaa pitelemätöntä huudahdusta. Esityksen tavoitteena on etsiä uutta askelta Me too -liikkeen raiskauskeskeisistä teemoista suuntaan, jossa naisen näkökulmasta olisi puheen kautta mahdollisuus ottaa haltuun nautinto ja seksuaalisuuden tila.” Rossi ei hätkähdä väitettä teatterissa jo pitempään käynnissä olleesta aiheiden politisoitumisesta. ”Suunta, mihin maailma on menossa, on niin järkyttävä, että se pakottaa tarttumaan muutokseen. Teatterissa sitä on ehkä aikaisemmin rajoittanut brechtiläinen opettavaisuus, johon on haluttu ottaa etäisyyttä. Viime aikojen esityksissä on kuitenkin kysytty riemastuttavan onnistuneesti, mitä poliittisuus voi olla ja miten esityksiä voi tehdä. Esimerkiksi Sonya Lindforsin ilmaisulajeja ylittävä NOIR? / Noble savage / Cosmic Latte -trilogia ja monet feministiset esitystaideteokset pakenevat lokerointia jo muodoltaan.” Entä pidätkö itseäsi poliittisena taiteilijana? ”Itse ajattelen, että kaikki taide ja vallankäyttö on poliittista. Se, mihin teemoihin ja teoksiin tarttuu ja keitä pyytää tekemiseen mukaan, on poliittista. Uskon myös siihen, että taide on vapaa tila, jossa voi yhteen kokoontumalla ja yhteisen ajattelun kautta muuttaa jotakin. Kyllä me taiteilijat käytämme poliittista valtaa sen suhteen, mitä ihmiset taiteessa näkevät.” Leena Krohn & Essi Rossi: Tainaron Kansallisteatterin Pieni näyttämö 31.10. asti. Essi Rossi & Julia Rosa Peer: Ejaculation Kansallisteatterin Willensauna 24. ja 25.10. Harold Pinter & Essi Rossi: Rakastaja Teatteri Jurkka 16.11.–29.12. M itro H ärk ön en TOINEN LUONTO . Ohjaaja Essi Rossi esittelee Tainaronissa näyttämöllä nähtä viä mekaanisia työtovereitaan.
8 / 2018 • 47 Muutostekijä Artikkeli Arviot S UKUPUOLIR A JOJA rikkova mieshahmo on pitkään kuulunut komedian perinteeseen. Tvkoomikko Kenny Everettin legendaarinen Mr Angry of Mayfair -hahmo oli konservatiivi, joka raivosi nuorison vapaamielisyyttä sateenvarjoaan heristellen. Kun hahmo kääntyi kamerasta poispäin, selästä avonainen takki paljasti hänen käyttävän naisten pitsialusvaatteita. Musikaali Kinky Boots siirtää sukupuolisen ja seksuaalisen kapinan englantilaisen työväenluokan hiilenja öljyntuoksuiseen maailmaan, kuten teki myös sen selkeä tarinallinen edeltäjä, musikaali Billy Elliot. Kapinan edeltäjiä löytyy toki kauem paakin: upea Cabaret kertoi muun muassa transsukupuolisuudesta Berliinissä maailmansotien välissä. Kinky Bootsissa uhkana eivät ole natsit vaan nykyajan toksisen maskuliinisuuden asenneilmasto. KINKY BOOTSIN takana on yhdysvaltalainen työpari, käsikirjoittaja Harvey Fierstein ja muusikko Cindy Lauper. Tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin: Englannin Northamptonissa kenkätehdas WJ Brookes oli 1980-luvulla menossa nurin, kunnes tehtailijasuvun perijä Steve Pateman keksi alkaa valmistaa korkokenkiä miehille. Kengät sopivat erityisen hyvin raskastekoisille käyttäjille, koska niiden koron sisällä oli metallivahvistus. Lauperin musiikki svengaa hyvin, ja ensemble venyy uskomattomiin suorituksiin. Huikaisevimpia tansseja eivät ole ne, joissa heilutaan nyrkkeilykehässä tai liukuhihnalla näyttämöä pitkin, vaan pikemminkin ne, joissa tasa painoillaan 17 sentin koroilla. Vauhdikkaat osuudet ja slovarit vuorottelevat. Koskettavimmissa balladeissa karismaattinen Lauri Mikkola ja esityksen parhaimman biisin, ”Sielukas mies”, laulava Petrus Kähkönen tunkeutuvat yleisön sydämiin. Naisille Kinky Bootsissa ei ole erityisen sykähdyttäviä rooleja, lukuun ottamatta Sanna Saarijärven rempseää tehdastyöläistä. SVENSKA TEATERNIN Chess on ehtaa 80-lukua. Teos on kylmän sodan aikaan sijoittuva, rajat ylittävästä rakkaudesta kertova mahtipontinen Romeo ja Julia -versio. Ruotsalaiset ABBA-miehet Benny Andersson ja Björn Ulvaeus sekä brittiläinen musikaalinero Tim Rice ovat yrittäneet puhaltaa lämmintä henkeä suurvaltojen öykkäröintiin. Chessin ohjaaja Maria Sid oli päätynyt ratkaisuihin, joita Voiman kriitikko ei ymmärtänyt: Miksei pääparin rakastumista ilmaissut juuri mikään muu kuin kummallista vääntelehtimistä muistuttava tanssinumero? Missä – muualla kuin Romeo ja Julia -ilottelussa – oli lämpö ja huumori? Jotta yleisö ymmärtäisi eron tuskan, sen täytyisi myötäelää myös onnea. Molempien teosten kuoro ja orkesteri ovat valtavan taitavia. Kinky Boots saa katsojan barrikadeille ihanan Lolan oikeuksien ja tehtaan menestyksen puolesta, Chessin lukuisat kuoroosuudet nostavat katsojan korkeuksiin upealla soinnillaan. Kinky Boots Helsingin Kaupunginteatterissa. Chess på svenska Svenska Teaternissa. Vapautta, rakkautta – ja ahdistusta Suurmusikaalit peilaavat yksilön oikeuksia ja poliittista lähihistoriaa. TEKSTI IIDA SIMES Kinky Boots: Petrus Kähkönen ja Lauri Mikkola R ED NOSE Company tunnetaan klovnerian kautta esitetyistä Juoksuhaudantiestä, Punaisesta viivasta ja Keisarin uusista vaatteista. Punaisten nenien ryhmän uusi tuttavuus, Minna Puolannon Babylonklovni demonstroi nimeään kantavassa tuoreessa esityksessä omakohtaisia tarinoita vallankäytöstä ja sen kohteena olemisesta. Marielle EklundVasaman ohjaamassa esityksessä erilaisten episodien kautta tulevat käsitellyksi muun muassa yhteiskunnalliset hierarkiat, vaatteilla ja kehoviestinnällä hallitseminen sekä eriikäisenä koetut seksuaalisen häirinnän ja #metoo-aiheiset teemat. Suurin osa tekstistä on kaikkea muuta kuin naurettavaksi tarkoitettu, mutta klovneriaan paketoituna vakava sanoma lähestyy katsojaa odottamattomasta suunnasta. Vaikka kaikki kohtaukset eivät iske samalla intensiteetillä, terävän katseen huumoria saadaan irti esimerkiksi Cristiano Ronaldon ja Madonnan omien näyttämöidensä hallitsijoina suosimista haaraasennoista. Koskettavinta esityksessä on apuklovni Ren (Hanna Seppä) vilpitön intoutuminen tehtäviinsä silloinkin, kun hänen esinaisensa harjoittama tylyttävä vallankäyttö etenee kohtuuttomuuksiin. Ren harras avuliaisuus ei murru edes jalkapalloksi esineellistämisessä, vaan vasta Babylonin riistäessä häneltä – vertauskuvallisestikin tähdellisen – esiintymisfrakin. Minna Puolanto: Babylon Kanneltalossa 9.10., 23.10. ja 24.10. Vallan vinot kääreet TEKSTI TUOMAS RANTANEN Sisäistetty Alien TEKSTI TUOMAS RANTANEN R IDLEY SCOTTIN Alienin (1979) sovittaminen näyttämölle tuntuu lähtökohtaisesti tuhoon tuomitulta idealta. Kauhuja scifielokuvien arkkiteoksen estetiikka on niin puhkikopioitua, että lavalle heitettynä siitä voisi kuvitella saatavan lähinnä camp-huumoria. Jukka Ruotsalaisen ohjaamassa ja dramatisoimassa esityksessä on toki annos sitäkin, mutta kokonaisuuden onnistuminen nojaa siihen, että kysymystä pelon olemuksesta on lähdetty tutkimaan nimenomaan teatterin keinoin. Esitys etenee kieli poskella mukailtujen ikonisten elokuvaasetelmien kyydissä. Niiden alta kuitenkin pursuaa työryhmän tuottamaa materiaalia arkielämän tragikoomisista kauhun tilanteista. Näyttämöllä hääräävät Joanna Haartti, Joonas Heikkinen, Niina Hosiasluoma ja Olli Riipinen hitsailevat ja pulttailevat kohtausten erilajisina repsottavat reunat nautittavalla ensembleotteella yhteen. Alkuteoksen kantava idea liittyy siihen, että muotoaan muuttava monsteri edustaa järjellä vaikeasti jäsennettävää toiseutta. Sellaisena se uhkaa tehokkasti ihmisen tarvetta kontrolloida ymmärryksellään itseään ja ympäristöään. Näytelmä jatkaa tästä teemasta osoittamalla, että kontrollin horjumiseen liittyvää primääripelkoa ei voi huijata ilmalukkoon ja käristää rakettimoottorin lieskoilla olemattomiin. Todellinen Alien katsoo joka aamu peilistä. Täysin pimennetyssä teatteritilassa esitettävässä avainkohtauksessa näkökulma laajenee teatterin ilmaisukeinojen rajojen koetteluun. Siinä Joanna Haartti onnistuu yksin verrattomalla äänenkäytöllään kylvämään epäilyn yhdessä koettavan teatteriesityksen pelisääntöjen hajoamisesta. Hermostuneista naurahduksista päätellen moni meistä sai pelon reunasta kiinni. Sille sopii nostaa baskeria. Jukka Ruotsalainen: Alien Teatteri Takomossa 28.11. asti. M itro H ärk ön en M ark Se rge ev
48 • 8 / 2018 KUVATAIDE Kirjailija Olli-Pekka Tennilän teos Ontto harmaa on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. TEKSTI JA KUVA ARTTU SEPPÄNEN Sattumanvaraista, mutta tärkeää O NHAN sillä väliä – 47 000 euroa. OlliPekka Tennilää naurattaa. Lokakuun 30. päivä julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittaja. Tennilän runo teos Ontto harmaa (Poesia 2016) on yksi 13 palkintoehdokkaasta. Kysymykset, mihin kirjallisuuden palkitsemisjärjestelmiä tarvitaan ja onko voittamisella tai ehdokkuudella väliä, ovat hankalia mutta huvittavia. Runous on sen verran marginaalista, että kaikki huomio kelpaa. Eikä palkintosummakaan hullumpi ole. ”Me eletään huomiotalouden aikaa”, Tennilä sanoo jyväskyläläisen baari Vakiopaineen pöydän ääressä. Kirjallisuus on Tennilän mukaan osittain supistunut puheenaiheiden alustaksi, mikä tarkoittaa, että hitaammat ja laajemmat perspektiivit jäävät huomiotta. Mediaa kiinnostaa usein itse teosta enemmän sen takana oleva kirjailija tai jokin muu helppo kehys. ”Yksikin toimittaja soitti aikanaan, että hän haluaisi tehdä jutun siitä, kun tää nykyrunous on niin vaikeaa. Ei sille voinut sanoa muuta kuin, että mene lukemaan niitä kirjoja. Se sama juttu on tehty jo satoja kertoja.” ”Onneksi on myös ihmisiä, jotka uskoo siihen, että on kirjoja, joihin voi palata vuosi toisensa jälkeen. Että ne eivät ole vain jotain hetkittäisiä puheenaiheita tai keskustelua”, Tennilä jatkaa. KENTIES NÄIN on ajatellut myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon esiraati, joka nosti Onton harmaan ehdolle lukuisten teosten joukosta. Kolmentoista ehdokaskirjan joukossa on teoksia Suomen lisäksi Färsaarilta, Islannista, Grönlannista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Ahvenan maalta. Tennilälle ehdokkuus antaa ainakin jonkinlaista tunnustusta hyvin tehdystä työstä. ”Se tarkoittaa sitä, että teos on tavoittanut jonkun. Ehdokkuus on vähän samankaltaista kuin yksittäiseltä lukijalta saatu palaute. Se on todistajanlausunto, jota ei voi evätä.” Toisaalta taiteessa kilpaileminen on banaalia. ”Ehdokkuudesta tulee myös tosi liial linen olo, että ei ole ansainnut sitä.” Kilpailuissa ja ehdokkuuksissa Tennilää häiritsee myös niiden henkilöityminen. Hän ei sanojensa mukaan itse mielellään kanna minkäänlaista kirjailijan roolia. ”Mua vituttaa se, miten paljon se on nykyään rooli suhteessa siihen, että sen pitäisi olla eetos.” TENNILÄ KUULUU Poesia-kustantamon perustajiin, ja moni kustantamon teos on saanut palkinnon. Esimerkiksi Pauli Tapion teos Varpuset ja aika (2017) voitti viime syksynä Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Vaikka kirjallisuuskilpailuissa on omat ongelmalliset ja sattumanvaraiset luonteensa – vuonna 1976 Booker-palkinnon saaja valittiin kolikolla – niiden merkitys runouden näkyvyydelle ja myynnille on suuri. ”Hesarin palkinnolla on merkitystä, koska niillä on sitä varten käytössä aika tehokas markkinointikanava eli helvetin iso sanomalehti. On myös kirjallisuuspalkintoja, kuten Tanssiva karhu, joka on arvostettu mutta jolla ei ole niin suurta merkitystä myynnin kannalta.” Myynti on sikäli tärkeää, että kirjallisuus elää lukijoista. TÄMÄ VUOSI on siitä erikoinen kirjallisuuspalkintojen kannalta, että alan Nobel-palkintoa ei jaeta Ruotsin akatemian kriisin vuoksi. Tämä on ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun näin käy. Palkintojen ja palautejärjestelmän merkityksestä kirjallisuuden kentällä kertoo se, että Nobelin tilalle on kaavailtu toista kirjallisuuspalkintoa, ikään kuin palkintojen määrä täytyisi pitää vakiona. Saavutetuista eduista ei tingitä. Pohjoismaiden neuvoston palkintoa varten Ontto harmaa käännettiin ruotsiksi, koska kilpailun säännöt edellyttivät sitä. Alkukieleltään suomenkielinen runoteos ei ole koskaan voittanut kyseistä palkintoa. ”Kyllä mä uskon, että voittoon on mahdollisuuksia. Ei ne ehkä kauhean isot ole.” Tennilän esikoisteos Ololo oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi, ja toinen teos Yksinkeltainen on kaksinkeltaista voitti Runebergpalkinnon. Artikkeli LUXMUSICAE SIUNTIO
8 / 2018 • 49 KUVATAIDE Sattumanvaraista, mutta tärkeää Enemmän kuin osiensa summa Kalifaatin kutsu Arviot milloin epätyypillisten, milloin tavanomaisten arki kokemusten kautta. Tiivissä ja siirtymien osalta nerokkaan sujuvassa kirjassaan, Nelson tutkailee myös kirjoittamista ja sanoihin tiivistämisen rajoja. Puntarointiin päätyvät myös oma ambivalentti suhde vanhempiin, seksuaalisuuteen yhä liittyvät tabut, äitiysmyytit, vanhemmuuteen liittyvät pelot sekä oman halun muutokset vanhenemisen myötä. Kirja päivittää myös perinteisiä parisuhdejännitteitä ei-heteronormatiivisessa suhteessa sekä queer-piirien sisällä välillä kiivaanakin käyvää debattia oman agendansa määrittelystä. Kaiken kulttuurianalyysinsä ja oman elämänsä tutkiskelun Nelson tekee niin satiirisen terävästi, itsekriittisesti ja nautittavalla kirjallisella tyylillä, että lukijalle syntyy tavan takaa tarve palata kertaamaan kirjan parhaita lohkaisuja. sainvälisesti palkittu teos, joka tarkastelee vaikeaa tilannetta usean henkilön näkökulmasta. Miten pelastaa veli turvallisesti takaisin Lontooseen? Miten suhtautua tilanteeseen, jossa elämän suuri rakkaus paljastuu Syyriassa taistelevan jihadistisoturin kaksoissisareksi? Entä miten kertoa siitä isälle, joka on korkeassa asemassa oleva konservatiivinen poliitikko? Radikaalia islamia käsitellään fiktiossa yllättävän harvoin, ja silloin kun teemaa sivutaan, näkökulma on usein hyvin mustavalkoinen. Taitavana kirjailijana Shamsie onnistuu tuomaan vaikeasta aiheesta esiin harmaan sävyt. Kirja auttaa ymmärtämään kuinka radikalisoitumisessa liitytään uuteen yhteisöön jättämällä taakse vanha elämä ja arvot. Jos sillat on kerran polttanut takanaan niin paluu kotiin voi olla vaikeaa ellei mahdotonta. Maggie Nelson: Argonautit (Suom. Kaijamari Sivill) S&S 2018, 208 s. Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa (Suom. Kristiina Drews) Gummerus 2018, 302 s. M AGGIE NELSONIN queerteoriaa ja omakohtaista kehollisuutta taiten yhteen lomittava autofiktiivinen esseeteos on saanut nimensä Roland Barthesilta. Barthes vertaa rakkaussuhdetta siihen, miten myyttisestä Argo-laivasta vaihdettiin pitkällä merimatkalla vähin erin kaikki osat. Tätä Barthesin tarinaa vasten Nelson kuvaa rinnakkain omaa kehollista muutostaan äidiksi ja puolisonsa kuvataiteilija Harry Dodgen sukupuolenkorjausprosessia. Nelson lisää sivujen marginaaleihin käsittelemiensä ajattelijoiden nimiä, kuten Ludwig Wittgenstein, Judith Butler, Jacques Lacan, Susan Sontag ja Luce Irigaray. Tämä voi tuntua alkuun pompöösiltä ratkaisulta. Menettely kuitenkin inspiroivalla tavalla kuvaa lukeneen ihmisen kykyä päivittää teorioiden pätevyyttä oman elämänsä, O NKO PALUU tavalliseen englantilaiseen arkeen enää mahdollinen, jos on lähtenyt sotimaan Isisin riveihin? Parvaiz on tavallinen pakistanilaistaustainen nuori, jota äänieditointi kiinnostaa enemmän kuin uskon kysymykset. Kaikki muuttuu, kun Parvaizin elämään ilmestyy sattuman kautta mies, joka kertoo tunteneensa hänen isänsä – entisen talibantaistelijan. Mies kertoo Parvaizille tämän isästä asioita, joista suku oli vaiennut. Pian radikalisoitunut nuori englantilaismies löytää itsensä työskentelemässä osana jihadistien mediatiimiä. Islamilainen valtio ja uusi maailmankatsomus eivät tosin läheltä katsottuna vaikutakaan niin hyviltä ideoilta. Pakistanilaissyntyisen ja nykyään Lontoossa asuvan Kamila Shamsien romaani Joka veljeään vihaa on kanTEKSTI TUOMAS RANTANEN TEKSTI ANTTI KURKO LUXMUSICAE SIUNTIO
Kieltolain alkamisesta Suomessa tulee kuluneeksi ensi vuonna 100 vuotta. Esitys on ”pirtukabaree”, jossa kuullaan 20-luvun hittikappaleita ja valotetaan aikakauden meininkiä myös sketsein. Liput: 30,50 / 26,50 € | Show & Dinner 70,50 € Sen kupliva burleskimainen energia ja pilke silmäkulmassa nostattavat hymyn huulille ja laittavat jalan vipattamaan. Ke 21.11. klo 19 To 22.11. klo 19 Esiintyjät: Reetta Ristimäki, Marko Puro, Juha ”Hosse” Hostikka, Jukka Ojala ja Sara Puljula + toimitusmaksut (alk. 1 € | lippu.fi) MESSENGERS OF LOVE www.pavehelsinki.com 044 975 3275 C M Y CM MY CY CMY K pave_voima_2018_black.pdf 1 22.8.2018 8:08:58 K o v a t a j a t v a a t i v a t p e h m e ä t o t t e e t BALTIC CIRCLE KANSAINVÄLINEN TEATTERIFESTIVAALI HELSINGISSÄ 1 3 . – 1 8 . 1 1 . 2 1 8 www.balticcircle.fi
8 / 2018 • 51 Voitit Runo-Kaarinan 2014 esikoiskokoelmallasi Kuvittele reuna, ja tänä vuonna on ilmestynyt #toistaiseksinimeämätön [Puru-kollektiivi]. Mitä näiden kahden välillä on tapahtunut? Ihan hirveästi. Tuntuu, että olen kaikin tavoin aivan eri pisteessä ja paikassa kuin neljä vuotta sitten. Kirjoittajuus on tullut oikeastaan sen jälkeen. Olet mukana runoutta julkaisevassa Puru-kollektiivissa. Mihin tarkoitukseen se on perustettu? Se muodostui pikkuhiljaa läheisten kollegojen kanssa käytyjen pohdintojen perusteella – runoyhteisön kaipuu oli meillä kaikilla. Ja nimenomaan työyhteisön, että tehtäisiin runotyötä yhdessä. Tällä hetkellä meitä on mukana neljä tekijää. Kaikki julkaisut työstetään tiiviisti yhdessä periaatteella, että kaikki tekevät kaikkea. #toistaiseksinimeämätön muljuaa runojensa sisällä erilaisia eläimiä, mausteita ja ruokailuun liittyviä asioita. Onko ihminen sitä, mitä syö? Olen vierastanut tuota sanontaa. Se, mitä syö ja miten paljon syö, vaikuttaa siihen, millainen ihminen on. Monesti nykyihminen on ylensyönyt. Runosi voi tulkita myös elämiseen liittyvän väkivallan kuvauksena. Miten koet ihmisen ja eläimen välisen yhteyden? Minusta ihmisen ja eläimen suhde on mitä epätervein. Heitä, joita kohdataan, kohdataan niin sanotusti ihmisen parhaana ystävänä. Heitä, joita syödään, ei kohdata – vaikka voisi kohdata esimerkiksi silmiin katsomalla. Itse olen käyttänyt tähän kohtaamiseen paljon aikaa, ja syön myös eläimiä, mutta en kasvottomia. Silmiin katsominen oli aihe joka vaivasi minua – se oli teokseni lähtökohta ja teema. Muoto ja muut asiat eivät olleet ollenkaan näköpiirissä alkuvaiheessa. Mistä juontuu teoksen vihkomaisuus ja nimi? Tarkoitukseni oli, että on puhujuus ja on teksti, joka kohtaa ihmisiä. Siksi en esimerkiksi kokenut sen olevan tärkeää, että oma nimeni on kannessa. Vaadittavat tekijätiedot löytyvät takakannesta. Vihkomaisuus, pamflettimaisuus – muoto tarjoaa mahdollisuuksia kulkeutua monenlaisiin paikkoihin. Olemme tietoisia ekologisesta kivusta, josta nämä ja aikaisemmatkin runosi kertovat. Masennusahdistus on hyödytöntä – mitä runoilija vastaa siihen, että mitä pitäisi tehdä? Lukea runoja – vapautta me tarvitsemme ja ilmaa ajattelun ympärille. Usein ajatellaan, että vaihtoehdot ovat lamaantuminen ja välinpitämättömyys tai sitten aggressiivisuus ja taisteleminen. Ekologisuus, eettisyys, emotionaalisuus ja esteettisyys – niille on mahdollista rakentaa mielekäs elämä. Runoilijan oma kysymys ja vastaus siihen? Mitä on työn alla nyt? Puru-kollektiivilta ilmestyvä lastenrunoteos, jossa roolini on olla kuvittaja. Muutamatvalitutsanat Tässäperformanssissayleisöalistetaanväkivallalle.Kunheovat hevosia,heitälyödäänlautaselle,lihavereslihaksi.Kunhenousevat teurasautoon,heilläeioleaikaa.Joskusheidänannetaankokea lajityypillistäkipua,kuopiaarpiataiappaahiukan.Kunhe kietoutuvatturkiksiin,niihinistutetaankuoriaisia.Heidätalistetaan hyönteisruokavaliolle. Kunhemuuttuvatkoiriksi,heidätviedäänkävelylle. MirkkaMattheiszen Kysymys silmiin katsomisesta TEKSTI JA KUVA MARKO LAIHINEN Vapaalla jalalla Mia Kankimäki kirjoittaa naisista, jotka rikkoivat kaikki odotukset. TEKSTI KAISU TERVONEN Kieltolain alkamisesta Suomessa tulee kuluneeksi ensi vuonna 100 vuotta. Esitys on ”pirtukabaree”, jossa kuullaan 20-luvun hittikappaleita ja valotetaan aikakauden meininkiä myös sketsein. Liput: 30,50 / 26,50 € | Show & Dinner 70,50 € Sen kupliva burleskimainen energia ja pilke silmäkulmassa nostattavat hymyn huulille ja laittavat jalan vipattamaan. Ke 21.11. klo 19 To 22.11. klo 19 Esiintyjät: Reetta Ristimäki, Marko Puro, Juha ”Hosse” Hostikka, Jukka Ojala ja Sara Puljula + toimitusmaksut (alk. 1 € | lippu.fi) MESSENGERS OF LOVE www.pavehelsinki.com 044 975 3275 C M Y CM MY CY CMY K pave_voima_2018_black.pdf 1 22.8.2018 8:08:58 A LEX ANDR A DAVID -NÉEL kirjoitti vuonna 1914 kirjeessä: ”En usko vapaaseen tahtoon. Seuraan vain polkua, joka eteeni avautuu.” Viesti meni aviomiehelle, kunnolliselle rautatieinsinöörille. Hänen rahoittamansa reissun piti kestää vuoden, mutta porvarisvaimon roolia vierastanut DavidNéel Alexandra vietti matkallaan 14 vuotta. David-Néel on vain yksi kiehtovista hahmoista, joista Mia Kankimäki kirjoittaa kirjassaan Naiset joista uneksin öisin. Buddhalaisuuteen hurahtaneen belgialaisnaisen sitaatti on kohtalouskoinen – ehkä aviomies nielisi poissaolon paremmin, kun matka esitettiin kohtalona – mutta kirja ei tyydy tähän selitykseen. Se pyrkii tuomaan kontekstia poikkeuksellisten ratkaisujen taakse. Se, että naiset lähtivät 1800-luvulla tutkimusmatkailijoiksi tai 1500luvulla taiteilijoiksi, näyttäytyy yhtä paljon erikoisena poikkeuksena kuin ymmärrettävänä yrityksenä pyristellä vapaaksi sukupuolelle asetetuista rajoitteista. Yorkshireläiselle Isabella Birdille kunnollinen kotielämä toi mukanaan unettomuutta, päänsärkyjä, selkäkipuja, ihottumaa ja kuumetta, mutta kun hän 1800-luvun jälkipuoliskolla kiipeili Kalliovuorilla, kivut olivat poissa. Sisko sai kirjeen, jossa Bird ilakoi: ”On sääli, ettet voi nähdä minua tällaisena, näin luontevana, vapaalla jalalla ja valmiina mihin tahansa.” NAISET JOISTA UNEKSIN ÖISIN on jatkoa Kankimäen teokselle Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, joka palkittiin vuoden matkakirjana ja joka oli myös Kanava-tietokirjapalkintoehdokas. Ensimmäinen mielikuva 2013 julkaistusta kirjasta oli hämmennys: Onko kyseessä Eat, Pray, Love -henkinen, länsimaisen ihmisen itään sijoittuva valaistumistarina? Vai lukeneen kirjoittajan sukellus vieraan kulttuurin historiaan ja sen marginaaliin sysättyihin hahmoihin? Se on molempia. Ja vielä jotain muuta. Välillä Kankimäki kirjoittaa lyhyitä kirjeitä esikuvilleen, välillä hän tuskailee omaa naistenlehtihaastatteluaan. Yksi Kankimäen vahvuuksista on lokeroinnin välttäminen. Kirjailija liikkuu luontevasti tietokirjakonventioiden, omakohtaisen matkakirjakerronnan ja kaunokirjallisen ilmaisun välissä. Naiset joista uneksin öisin on helposti lähestyttävä teos, josta voi halutessaan napsia osasia sieltä täältä. Kirja on jaettu kolmeen osaan: Afrikkaan, Tutkimusmatkailijoihin ja Taiteilijoihin. Kunkin alta löytyy erikseen otsikoituja kertomuksia naisista – niistä, joista Kankimäki uneksii öisin, kun haluaa löytää seikkailijan myös itsestään. NYKYAIKA JA MENNEISYYS limittyvät kirjassa jatkuvasti, eikä Kankimäeltä puutu itseironiaa. Hän kertoo miltei saavansa raivarin Serengetissä, kun majapaikassa ei olekaan toimivaa nettiä. Toisaalla Afrikassa hän myös miettii, pääseekö kirjoittaessa pakoon eksotisoivaa otetta ja kolonialisoivaa katsetta. Ei kirjailija päästä yönaisiksi kutsumiansa hahmojakaan aina helpolla. Lukijaa muistutetaan paitsi heidän uteliaisuudestaan ja rohkeudestaan, myös heidän rasismistaan, naisten äänioikeuden vastustamisesta ja leijonien armottomasta lahtaamisesta. He olivat aikansa lapsia siinä missä Kanki mäkikin, joka matkustaa apurahoilla, käy joogaretriitissä ja luomukahvilassa. Kirjasta muodostuu ovela jatkumo, jossa me luemme naisesta, joka kirjoittaa naisista, jotka kieltäytyivät elämästä kuten naisilta odotettiin. Mia Kankimäki: Naiset, joita ajattelen öisin Otava 2018, 447 s. Arvio K o v a t a j a t v a a t i v a t p e h m e ä t o t t e e t BALTIC CIRCLE KANSAINVÄLINEN TEATTERIFESTIVAALI HELSINGISSÄ 1 3 . – 1 8 . 1 1 . 2 1 8 www.balticcircle.fi
52 • 8 / 2018 ELÄVÄ KUVA Ali Abbasi piilotti art house -elokuvan kauhugenren sisälle. Raja palkittiin Cannesissa ja valittiin Ruotsin Oscar-ehdokkaaksi. TEKSTI KAISU TERVONEN Artikkeli Jos metsään haluat mennä nyt Kadulla, jolla Do the Right Thing -elokuva kuvattiin 30 vuotta sitten, asuu nykyään valkoinen keskiluokka. Nuorekas kolmekymppinen T INALL A on ulkoneva otsa ja hajuaisti, joka paljastaa pelon ja häpeän. Hän uskoo kromosomihäiriön aiheuttaneen niin poikkeavan ulkonäkönsä kuin mahdollisesti aistiherkkyytensäkin. Lauttasataman tullivirkailijana hajuaistista on kuitenkin hyötyä, kun Tina tunnistaa alaikäiset viinatrokarit ja lapsipornon salakuljettajat pelkästään nuuskimalla. Elokuvan Raja nimi ei viittaa vain tullivirkailijan hommaan. Kyse on samalla paljon pienemmistä ja isommista rajoista: yksilön ja vähemmistön edustajan identiteetistä sekä identiteettirajojen häilymisestä. Vapaa-aikansa Tina viettää metsässä, jossa eläimet tulevat hänen luokseen kuin hän olisi keskivertoa romuluisempi Disney-prinsessa. RAJA PERUSTUU John Ajvide Lindqvistin novelliin. Hänen tekstinsä pohjalta tehty Ystävät hämärän jälkeen niitti kehuja ilmestyessään 2008. Myös käsikirjoittaja-ohjaaja Ali Abbasi oli aikanaan vaikuttunut elokuvasta. ”Sen jälkeen halusin tehdä yhteistyötä Lindqvistin kanssa. Ja hänen teksteistään tämä kiinnosti minua eniten. Se on ainutlaatuinen: peikko tarina, joka kertoo, miltä peikosta tuntuu.” Abbasi ei ollut tehnyt vielä pitkää elokuvaa, mutta Lindqvist piti hänen elokuvakoulun lopputyöstään ja kutsui Abbasin lopulta luokseen. Kirjailija asuu metsässä Tukholman ulkopuolella, ja hänellä on maine julkisuutta välttelevänä hahmona. ”Meillä oli hyvä keskustelu. Valitettavasti minulla ei ole hyvää anekdoottia, jossa huudamme toisillemme ja hän heittää minua kirveellä. Ihmisenä hän on aika mutkaton.” Lindqvist osoittautui niinkin yhteistyöhaluiseksi, että saattoi käsikirjoituksen alulle. Koska kyse oli lyhyestä novellista, Abbasi ja kanssakäsikirjoittaja Isabella Eklöf lisäsivät kuitenkin alkuperäiseen tarinaan omat mausteensa, kuten lapsipornoon liittyvän rikosjuonen. TINA TÖRMÄ Ä VOREEN , jolla on samanlaisia ulkoisia piirteitä kuin hänellä. Vore on tosin Tinaa röyhkeämpi, syö toukkia eikä juuri välitä ihmisistä. Kaksikko tuntee voimakasta vetoa toisiinsa. Hahmot rikkovat perinnettä, jossa pääosanäyttelijät ovat kuvankauniita. Tinaa näyttelevä Eva Melander ja Voren roolia esittävä Eero Milonoff viettivät tuntikausia maskeerauksessa, ja elokuvassa heidän ulkonäkönsä on sellainen, jonka kohdalla moni kääntäisi päänsä. Abbasi ei kuitenkaan ollut huolissaan hahmojen samastumiskelpoisuudesta. ”Ihmiset ovat niin outoja. He saattavat samastua Nicole Kidmanin esittämään rähjäisessä talossa asuvaan yksinhuoltajaan. Miten sellaiseen voi samastua?” Kaksikon välinen seksikohtaus ei ole kaunisteltu, ja elokuvassa nähdään myös hätkähdyttävä synnytys. ”Aina voi kysyä, olisiko ollut parempi sijoittaa seksikohtaus vällyjen alle tai synnytys pimeään. Ei minusta. Minun luonteeseeni ei kuulu sensuroida asioita.” ABBASIN ESIKOISELOKUVA , samaan aikaan Rajan kanssa valmisteltu Shelley esitettiin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla vuonna 2016. Molemmissa ollaan mystisen skandinaaviluonnon keskellä ja operoidaan kauhugenressä. Haastattelussa Abbasi on kuitenkin tokaissut, ettei erityisemmin pidä kauhusta tai genre-elokuvista. ”En erityisemmin pidä draamasta”, Abbasi jatkaa listaa. ”Olen kiinnostunut eräänlaisesta jatketusta universumista, jossa realistiset elementit ja fantasia elävät rinnatusten.” Rajan tyyli on naturalistinen ja sen miljöö arkipäiväinen. Tunnistettavassa maailmassa tapahtuu kuitenkin asioita, jotka vievät kerronnan kohti kauhua. ”Kaupallisen elokuvan piirissä kauhu on kenttä, jonne voit tuoda tällaisia asioita. Genre-elokuvissa saat helpommin luvan käyttää ei-lineaa rista kerrontaa tai psyko logiaa, joka ei kuljekaan A:sta B:n kautta C:hen.” Rajaa on kuvailtu kauhuelokuvan lisäksi myös romanttiseksi draamaksi ja art house -leffaksi. Abbasi nauraa, että tämä on ongelma markkinoinnille. ”Esimerkiksi kirjallisuudessa genrefetissi ei ole yhtä vahva. On toki dekkarit ja romanssikirjallisuus, mutta ei kukaan tavallisesti kysy kaunokirjallisuuden kohdalla, mitä genreä se edustaa.” R AJA PALKITTIIN Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -sarjan parhaana ja valittiin Ruotsin Oscarehdokkaaksi. Palkinnot ovat tehneet elokuvasta vakavasti otettavan. Se taas on saanut ihmiset tekemään siitä vakavia tulkintoja. ”Jotkut kysyvät esimerkiksi, olenko ollut jotenkin mukana siirtolaiskriisissä. En ole. Jos olisin ollut, olisin tehnyt elokuvan siirtolaiskriisistä, en peikoista. Vaikka onhan siellä toki identiteettiin ja vähemmistöihin liittyviä elementtejä.” Erilaisuudesta kertovat Hollywoodelokuvat sisältävät usein väitteen, että olemme kaikki lopulta samanlaisia. Raja ei tarjoa samanlaista kivaa sanomaa. ”Elokuvat sisältävät pohjimmiltaan populistisen impulssin. Tavalliset Holly wood-elokuvatkin voivat ajoittain olla todella outoja, kunhan lopussa löydät lohdun jostain yleisesti jaetusta ajatuksesta, one-lineristä, johon kaikki uskovat. Sen ei tarvitse kuitenkaan olla niin”, Abbasi kuittaa. Raja sai Suomen ensiiltansa 28.9. ERILAISUUDESTA KERTOVAT HOLLYWOOD-ELOKUVAT SISÄLTÄVÄT USEIN VÄITTEEN, ETTÄ OLEMME KAIKKI LOPULTA SAMANLAISIA. RAJA EI TARJOA SAMANLAISTA KIVAA SANOMAA.
8 / 2018 • 53 ELÄVÄ KUVA Jos metsään haluat mennä nyt Kadulla, jolla Do the Right Thing -elokuva kuvattiin 30 vuotta sitten, asuu nykyään valkoinen keskiluokka. TEKSTI ANTTI KURKO Nuorekas kolmekymppinen K OLMENKYMPIN KRIISI ei näytä latistaneen Do the Right Thing -elokuvaa, se on yhä yhtä ajankohtainen kuin ilmestyessään. Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalilla kunniavieraana olleen ohjaaja Spike Leen maineeseen noussut teos on yksi aikakautensa merkittävimmistä Yhdysvaltojen yhteiskunnallista tilaa kommentoivista elokuvista. Kun Do the Right Thing tuli Yhdysvalloissa teatterilevitykseen loppukesästä 1989, se osoitti, että jako valkoisen ja muun väestön välillä ei ollut poistunut mihinkään. Elokuvan saamat reaktiot vaihtelivat rajusti. Keskiluokkaiset toimittajat kirjoittivat kilpaa elokuvan vaarallisuudesta, sillä 31-vuotiaan mustan ohjaajan teos ei ollutkaan sellaista viatonta liberaalia taidetta, johon he olivat tottuneet. Se oli erittäin poliittista aktivismia, josta moni eivalkoinen puolestaan löysi samaistumisen kohteita. Lee käytännössä nosti elokuvassaan esiin yhteiskunnan epäkohtia rasismista, työttömyydestä, huonoista palveluista ja näköalattomuudesta poliisiväkivaltaan, ja kirjaimellisesti poltti ne valkokankaalla. Kirjassaan Can't Stop Won't Stop – Hiphopsukupolven historia toimittaja Jeff Chang luonnehtii 1980-lukua ajaksi, jolloin poliittiset radikaalit puolustivat kansalaisoikeusja Black power -liikkeiden saavutuksia ja samalla kulttuuriradikaalit rynnistivät myyntikoneiston kimppuun aikomuksenaan ei ainostaan viedä viestiä mediaan vaan vallata media viestillään. Ei ole sattumaa, että hiphop-yhtye Public Enemyn yksi tunnetuimmista singleistä Fight the Power oli Leen elokuvalleen tilaama tunnuskappale. 1980-LUVUN LOPULLA kuvatussa elokuvassa voidaan jo nähdä Brooklynin gentrifikoitumisen eli työväenluokkaisen alueen keskiluokkaistumisen ensivaiheet. Tältä ei välttynyt Do the Right Thingin kuvauspaikkakaan. Katu, jolla elokuva kuvattiin, nimettiin vuonna 2014 Do the Right Thing Wayksi. Se sai kunnian olla ensimmäinen elokuvan mukaan nimetty tienpätkä New Yorkissa. Trendikkäiden kahviloiden keskellä se muistuttaa Bedford-Stuyvesantin asuinalueen työväenluokkaisesta ja etnisten jännitteiden värittämästä historiasta. Helsingin Bio Rexissä järjestetyssä Spike Lee Masterclass -tapahtumassa puhuneen ohjaajan mukaan alueelle rakennettiin pitkän kamppailun jälkeen paremmat palvelut ja koulut. Tämä tapahtui kuitenkin vasta, kun niitä vuosikaudet vaatineet mustat ja puerto ricolaiset olivat joutuneet muuttamaan pois trendikkään keskiluokan tieltä. Lee on kuvannut tätä kehitystä ”Kristoffer Kolumbus -syndroomaksi”, jossa keskiluokka on ”löytänyt” Brooklynin ja luonut sinne kulttuuria ikään kuin siellä ei olisi aikaisemmin asunut ketään tai tapahtunut mitään. Vaikka roskat kerätään nykyisin päivittäin ja poliisikin näkyy useammin kuin ennen, gentrifikaatiosta ei ole ollut Leen mukaan mitään iloa. ”Muuttuiko edes olut paremmaksi? Ei, koska kaikki juovat nykyään lattea,” Lee vitsaili ja heitti ilmoille kysymyksen siitä, minkä takia aluetta ryhdyttiin parantamaan vasta, kun hyvätuloiset muuttivat sinne. Arvio ”MUUTTUIKO EDES OLUT PAREMMAKSI? EI, KOSKA KAIKKI JUOVAT NYKYÄÄN LATTEA,”
54 • 8 / 2018 ELOKUVAT Pernille Fischer Christensen NUORI ASTRID Elokuvateattereissa nyt Kaakkois-Ruotsin Smålannissa on Vimmerbyn kylä, jonka 1920-luvun idylliä ravisutti skandaali: nuorella Astrid Ericssonilla oli suhde naimisissa olevan miehen kanssa, ja hän oli raskaana. Ei ihme, että Vimmerbyn paikallislehden päätoimittaja oli ihastunut nuoreen apulaiseensa. Astrid Ericsson (hurmaava Alba August) oli luova ja lahjakas kirjoittaja, joka pulppusi elämäniloa. Hänen villi tanssinsa viesti vapauden kaipuusta, mutta hän joutui uhraamaan paljon sovinnaisuuden vaatimusten edessä: hän synnytti Tanskassa ja antoi vastasyntyneen sijaisäidin hoiviin. Kun varaäiti sairastui, Ericsson haki Lassepoikansa luokseen. Tuli aika opetella äitiyden aakkosia uhmaikäisen kanssa. Myöhemmin tästä rouva Lindgrenistä oli tuleva yksi maailman suosituimmista lastenkirjailijoista. Nuoren Astridin käsikirjoitus alleviivaa hienosti Lindgrenin ristiriitaista henkilöhistoriaa: lasten ymmärtäjä ja tulkki on joutunut oppimaan omista virheistään. Teknisesti elokuvan heiluva kamera on rasittavan kömpelö, joten teos sopisi laajaa kangasta paremmin televisioon tai kännykän ruudulle. IIDA SIMES Tuukka Temonen VALMENTAJA Ensi-ilta 17.10. Elämäkerrat ovat vaikea laji. Varsinkin, jos kuvatut tapahtumat ovat ajallisesti lähellä. Yleisö voi helposti erehtyä luulemaan, että käsillä on kuvaus todellisuudesta, ei tulkinta siitä. Tuukka Temosen ohjaama, Jari Sarasvuon elämää seuraava Valmentaja on tehty ilman nimihenkilön lupaa tai osallisuutta. Käsikirjoitus on kasattu pääasiassa Sarasvuon omaa elämää käsittelevistä kirjoituksista ja radiomonologeista. Avoimeksi jää se, kuinka tiukassa kosketuksessa todellisuuteen tämä kahden vääristävän peilin läpi kulkenut tarina on. Eikä sillä ole väliä. Elokuva kannattaa katsoa Selma Vilhunen HÖLMÖ NUORI SYDÄN Ensi-ilta 12.10. Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu (2016) ja Hobbyhorse Revolution (2017) kertoivat draaman ja dokumentin tyylilajeissa aikuistumisen ongelmista ja niiden omatoimisesta ratkaisemisesta. Kirsikka Saaren käsikirjoittamassa Hölmö nuori sydän -elokuvassakin ollaan teiniproblematiikan äärellä. Tässä sosiaalisen realismin tyylilajia edustavassa nuorisoelokuvassa yläasteikäiset Lenni ( Jere Ristseppä) ja Kiira ( Rosa Honkonen) huomaavat, että yllätysraskauden myötä päälle kaatuva äkkiaikuistuminen on odotettua kovempi pala purtavaksi. kuvauksena hybrikseen taipuvasta arkkityypistä, jonka representaatioksi Sarasvuo sopii mainiosti. Samalla voi miettiä sitä, millainen yhteiskunta ruokkii, palkitsee ja nostaa tämän kaltaisia henkilöitä huipulle. Valmentaja on kiinnostava. Sarasvuon julkinen ura on täynnä yläja alamäkiä. Hän on terävä kirjoittaja ja karismaattinen puhuja, menestynyt yritysvalmentaja ja keskinkertainen filosofi. Hän on myös Suomen menestynein käärmeöljykauppias. Otteeltaan elokuva on melko kiltti, jopa ymmärtävä nimihenkilöä kohtaan. Mielipiteitä jakava hahmo olisi tarjonnut mahdollisuuden kärkkäämpään käsittelyyn, mutta tällä kertaa ei selvästikään ollut sen vuoro. JARI TAMMINEN Itä-Helsingin lähiöihin paikallistuvassa tarinassa yksinhuoltajaperheiden arkihuolet ja monikulttuurisen naapuruston elo välittyvät sävyiltään ja mittakaavaltaan todentuntuisina. Tarinan sivuhenkilötkin ovat uskottavalla tavalla sisäisesti ristiriitaisia ja aidosti olosuhteisiin reagoivia. Tämä välittyy erityisesti isättömän Jeren ajautuessa isämallin ohjauksessa purkamaan turhautumistaan rasismin kautta. Elokuva ei olisi voinut onnistua ilman nuorten päänäyttelijöiden onnistumista. Häikäiseviä roolisuorituksia selittänee hyvän castingin ja lahjakkuuden ohella se, että kuvauk sissa on onnistuttu luomaan kokemattomia näyttelijöitä tukeva työympäristö. TUOMAS RANTANEN Valmentaja 17.10. Aleksi Salmenperä TYHJIÖ Elokuvateatterissa nyt. Tyhjiö on Aleksi Salmenperälle tyypillinen mustan huumorin tragikomedia. Se kertoo kroonistuneesta elämäntuskasta ja puun takaa rysähtävien suurten vastoinkäymisten kohtaamisesta. Kirjailija Eeron ( Tommi Korpela) kirjoitusblokki on vuosien kuluessa kasvanut kolossaalisiin mittasuhteisiin. Taiteilijan tuskaa ei yhtään helpota puoliso Pihlan ( Laura Birn) lentoon lähdössä oleva kansainvälinen elokuvaura, maksetuista ennakoista muistuttava kustannuspäällikkö, appivanhempien säälittely eikä kirjailijakollega Ilmari Kuutsan ( Hannu-Pekka Björkman) pohjattomalta vaikuttava luomisvimma. Taiteilijaelokuvaan on poimittu ideoita esi merkiksi Birnin ja sivuosaa näyttelevän Pihla Viitalan naisen asemaa elokuva-alalla sivuavista medialausunnoista, omana itsenään kankaalla vilahtavan Sofi Oksasen välirikosta entisen kustantamonsa kanssa sekä Tuula Sariolan nimellä julkaisujen dekkareiden todellisen tekijän paljastumisesta. Tekijöiden muiden töiden lomassa neljän vuoden aikana kuvatuista kohtauksista koottu elokuva nojaa oivaltavaan tekstiin ja A-luokan näyttelijätyöhön. Komedian ja tragedian lomitus toimii, mitä osaltaan tukee myös ratkaisu, jossa kerronnan perustaso esitetään mustavalkoisena ja muut tasot värillisinä. TUOMAS RANTANEN TYHJIÖ Hölmö nuori sydän 12.10. KOONNUT TUOMAS RANTANEN 9.10. YLE TV2: Drib (Norja/USA 2017) Kristoffer Borglin näennäisdokumentti fiktiivisen energiajuoman brändinrakennuksesta on Docventuresin uusimman kauden kulttuurihäirinnällinen täsmäisku. Elokuva laajenee aikalaissatiiriksi, jonka kärki kohdistuu niskaamme vyöryvien markkinointivetoisten vaikutuspyrkimysten absurdiuteen ja ikonisten merkkien varaan nojaavan merkityksettömyyteen. 17.10. alkaen Yle TV1: Huuto syvyydestä, toinen tuotantokausi (Tanska 2018) Vallan linnakkeen (2010–2013) luojana tunnetun tanskalaisen Adam Pricen laadukas draamasarja kuvaa yksilön pohjimmaisen epävarmuuden, arkisten odotusten ja maailmankatsomuksellisten kysymysten välisiä jännitteitä, jotka henkilöityvät uskon epäilyjensä, tuurijuoppoutensa, patologisen narsisminsa ja perheensä vastoinkäymisten kanssa kamppailevassa kirkkoisässä. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi on katsottavissa Yle Areenassa joulukuun alkuun asti. 17.10. Yle Teema & Fem: Valmistujaiset (Romania 2016) Kansainvälisesti menestyneistä yhteiskuntakriittisistä elokuvistaan 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää (2007) ja Yli vuorten (2012) tunnetun Cristian Mungiun moniulotteisessa mestariteoksessa romanialaisen lääkäriperheen isä on valmis vilunkipeliin taatakseen tyttärelleen opiskelupaikan ulkomailta. Samalla kun virkamiehen hyvävelikauppa kiteyttää yksilön itsepetoksellisen elämän, makrotasolla elokuva kuvaa korruptiota, joka on pystytetty entisen sosialistisen ajan ja uuden rahavetoisen järjestelmän rajalle. 26.10. Yle TV1: Juurakon Hulda (Suomi 1937) Hella Wuolijoen kirjoittamassa, Valentin Vaalan ohjaamassa, Irma Seikkulan ja Taunon Palon tähdittämässä ja aikansa yhteiskuntarakenteita peilaavassa opettavaisessa komediassa pöyhitään suomalaisen elokuvan kultakauden henkeen nähden poikkeuksellisella tavalla niin kaupungistumisen ja luokkakysymyksen jännitteitä kuin perinteisten sukupuoliroolien murtumisen ensiaskelia. 26.10. Yle Teema & Fem: Minä, Daniel Blake (Englanti 2016) Hyvinvointiyhteiskunnan rapautumista pysäyttävän ajankohtaisella tavalla kuvaavassa Ken Loachin elokuvassa sydänvikainen puuseppä ja loppuun ajettu yksinhuoltajaäiti ystävystyvät ja ryhtyvät kapinaan systeemiä vastaan. Empaattista katsojaa syvästi liikuttavan elokuvan voi tulkita marxilaisesti virittyneenä työläiselokuvana, joka päivittää pätevästi niin riiston rakenteet kuin köyhien solidaarisuudenkin. Voiman TV-tärpit
Taiteilijaelokuvaan on poimittu ideoita esi merkiksi Birnin ja sivuosaa näyttelevän Pihla Viitalan naisen asemaa elokuva-alalla sivuavista medialausunnoista, omana itsenään kankaalla vilahtavan Sofi Oksasen välirikosta entisen kustantamonsa kanssa sekä Tuula Sariolan nimellä julkaisujen dekkareiden todellisen tekijän paljastumisesta. Tekijöiden muiden töiden lomassa neljän vuoden aikana kuvatuista kohtauksista koottu elokuva nojaa oivaltavaan tekstiin ja A-luokan näyttelijätyöhön. Komedian ja tragedian lomitus toimii, mitä osaltaan tukee myös ratkaisu, jossa kerronnan perustaso esitetään mustavalkoisena ja muut tasot värillisinä. TUOMAS RANTANEN HENGEN JA TIEDON MESSUT 13.-14.10.201 8 Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla, Isonnevantie 8, Helsinki (Etelä-Haaga). LA 10.00 – 18.00 ? SU 10.00 – 17.00 Tule kokemaan Suomen perinteiset rajatiedon messut! Messut esittävät poikkileikkauksen koko rajatiedon kentästä. Runsas ohjelma tarjoaa luentoja ja tietoiskuja, workshoppeja, keskusteluja, musiikkia, ja välissä voit hengähtää esimerkiksi ohjatussa meditaatiossa tai rentoutua energiahoidossa. Näytteilleasettajat eri puolelta Suomea ja myös muista maista tuovat paikan päälle parantavia kiviä, käsintehtyjä koruja, vaatteita, sisustus esineitä, hyvän olon tuotteita ja esittelevät toimintaansa. Paikan päällä myös useita Tarotyms tulkitsijoita ja näkijöitä sekä hoitajia. Messutapahtuma on erinomainen keino tutustua uusiin ideologioihin ja hoitomenetelmiin, perinteisiä aatteita unohtamatta. ? www.rajatieto.fi Herkulliset ja edulliset lounas-, lista& take awayannokset. Käytämme tuoreita vihanneksia. Tarjolla runsaasti vegaaniannoksia. Keittiö suosittelee: Panang curry tofulla AUKIOLOAJAT: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä