1/2026 Kalevan kirkon uusi valaistusilme RAIPPALUODON SILTA valolla uudeksi maamerkiksi Katsaus valaistusalan koulutukseen
Powering today. Protecting tomorrow. Älykkäämpiä, turvallisempia ja kestävämpiä ympäristöjä. hedengren.com/fi
3 VALO 1/2026 AJANKOHTAISTA 6 Messutrendeinä valaistuksen älykäs ohjaus ja muunneltavuus 36 LUCI Cities & Lighting Summit kokosi ammattilaiset Ouluun PROJEKTIT 12 Valolla uudeksi maamerkiksi – Raippaluodon sillan valaistus 18 Kalevan kirkon uusi valaistusilme kunnioittaa Pietilöiden arkkitehtuuria 24 Maakuntamuseo muutti kaupungintaloon 32 10 × allasosaston valaistus SUUNNITTELU 28 Katsaus valaistusalan koulutukseen VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 38 Valonvälähdyksiä 42 Projektiuutisia 46 Tuoteuutisia 12 32 18 1/ 20 26 36
5 VALO 1/2026 markkinointia. Näin kävi aikoinaan mesooppiselle näkemiselle, jonka Jan Evangelista Purkyně havaitsi jo 1800-luvulla. Ulkovalaistuksessa näkeminen tapahtuu mesooppisen näkemisen alueella, jolloin on otettava huomioon sekä fotooppinen päivänäkeminen että skotooppinen ns. syvän hämärän näkeminen. Sen silmänherkkyyskäyrä standardoitiin vuonna 1951. Silti ulkovalaistusta arvioidaan edelleen pelkästään fotooppisen näkemisen perusteella. Suurpainenatriumlamppujen valtakaudella ei haluttu edistää mesooppisen näkemisen tutkimusta, koska sen perusteella kyseiset lamput olivat annettuja numerotietoja huonompia. Ledien tultua ulkovalaistusmarkkinoille tilanne muuttui niiden osalta päinvastaiseksi. Ledivalmistajien toimesta mesooppisen näkemisen ottamista ulkovalaistuksen arviointiperusteeksi ryhdyttiin vauhdittamaan. Tutkimus osoittautui kuitenkin hitaaksi. Ennen kuin menetelmä ennätettiin ottaa käyttöön, ledit olivat jo kehittyneet niin pitkälle, että ne eivät enää kilpailleetkaan suurpainenatriumlamppujen kanssa. Into asian viemiseksi eteenpäin lopahti. Oletettavasti mesooppista näkemistä ei myöskään oteta huomioon tulevassa tievalaistuksen standardisarjan päivityksessä. Ilmeisesti tässäkin saatava hyöty olisi pienempi kuin siitä aiheutuva lisävaiva. Soveltavaa tutkimusta kannattaa kuitenkin tehdä, jotta voisimme luottavaisin mielin ottaa käyttöön uusia valaistusideoita ja hyödyntää perustutkimuksesta saatuja tietoja. Perustutkimusta valon vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin ja vireystilaan on tehty jo kauan. Nyt tähän ns. ihmiskeskeiseen valaistukseen tarvittaisiin nopeasti uusia sovellusohjeita ja toteutusmenetelmiä. Antoisia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, päätoimittaja VALOKEILASSA K ansainvälinen valaistuskomissio CIE kertoi muutama vuosi sitten liittyneensä Global Lighting Association -järjestöön. Tavoitteena oli löytää hyviä tutkimusaiheita. Toiveena oli, että valaistusalalla tutkittaisiin sellaisia asioita, joista olisi todellista hyötyä valaistusalalla toimiville yrityksille. Esimerkiksi Suomen Valoteknillisen Seuran aprillipilassakin mainittu pimeyden tutkiminen ei ehkä välttämättä ole kaikkien yritysten asialistalla korkealla, vaikka tuotteet suunnitellaankin estämään valosaastetta ja häiriövaloa. Tutkimusmaailman ja yritystoiminnan yhdistämisessä on kuitenkin omat ongelmansa. Tutkimuksen pitää olla puolueetonta ja perustua asioihin, jotka voidaan tieteellisesti todistaa. On selvää, että tällainen vie aikaa varsinkin perustutkimuksen osalta. Nopeasti muuttuvan kaupallisen maailman kannalta luotettavien tutkimustulosten valmistuminen saattaa olla liian hidasta. Vakiintuneiden aiemmin sovittujen käytäntöjen muuttaminen on usein haastavaa ja työlästä. Valaistusalalta tästä löytyy lukuisia esimerkkejä. Valaistusalan perussuureet, esimerkiksi luksi, otettiin käyttöön ennen kuin oli perusteellisesti selvitetty, miten valon spektri vaikuttaa koetun valaistusaistimuksen voimakkuuteen. Nyt yli sata vuotta myöhemmin tiedetään, että silloisen silmänherkkyyskäyrän perusteella määritetty valaistusvoimakkuus aliarvostaa lyhyitä sinisen valon aallonpituuksia. Vaikka uusi muokattu silmänherkkyyskäyrä julkistettiin jo vuonna 1978, ei sitä juurikaan ole otettu käyttöön. Kuten eräs suomalainen valaistusalan asiantun tija totesi, sen perusteella määritetty valaistusvoimakkuusarvo ei olisi enää luksi vaan joku muu uusi suure. Tämä taas sotkisi vakiintuneita valaistusmarkkinoita. Aikoinaan ledien tullessa markkinoille ledejä myyvät yritykset tosin yrittivät ottaa uutta määrittelyä käyttöön ”lediluksina” parantaakseen ledien asemaa kilpailussa perinteisiin hehkusäteilijöihin verrattuna. Valaistusalan yritykset eivät myöskään mielellään ota uusia tutkimustuloksia käyttöön, jos ne haittaavat olemassa olevien tuotteiden HYÖDYNNÄTKÖ TUTKIMUSTIETOA? Kannen kuva: Emma Lönnbohm, EM Foto VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja elinvoimakeskusten valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio@kallasjoki.fi Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Tilkankatu 7 T 5 00300 Helsinki elisa.hillgen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Aleksanteri Ekrias, Elisa Hillgen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: PunaMusta Oy ISSN 1237-3907
VALO 1/2026 6 Valaistuksen ja rakennusten sähkö tekniikan ammattilaiset kokoontuivat 8.–13.3.2026 kahden vuoden välein pidettävään Frankfurtin Light + Building tapahtumaan. Keskeisinä teemoina olivat älykkäät valaistus ratkaisut ja kestävä kehitys. Tekoälyä oli yhdistetty moniin ratkaisuihin. N äytteilleasettajia messuilla oli lähes 2 000, ja vierailijoitakin oli kirjattu 144 767. Koronapandemiaa edeltävästä tapahtumasta vuodelta 2018 kävijöiden ja messu osastojen määrä oli pudonnut noin 30 %, mutta muuten koronapandemiasta ei näkynyt muuta merkkiä kuin siellä täällä esillä olevat käsien desinfiointilaitteet. Saksan lähes perinteiset lentoliikenteen lakot sekä Ukrainan ja Lähi-idän sotien aiheuttamat lentorajoitukset tosin hiljensivät messuja hieman loppuviikosta, MESSUTRENDEINÄ VALAISTUKSEN ÄLYKÄS OHJAUS JA MUUNNELTAVUUS mutta viikon alkupäivinä messuhalleissa oli paljon säpinää. MESSUT ANTAVAT HYVÄN NÄKYMÄN VALAISTUSALALLE Messujen etuna on, että kävijä näkee suuren joukon erilaisia valaistustuotteita kertakäynnillä. Tärkeänä positiivisena tekijänä on myös kollegoiden tapaamisesta saatava anti. Suurissa messutapahtumissa pääsee vertailemaan eri valmistajien keskenään vastaavia tuotteita. Monet valmistajat hakevat huomiota keskittämällä uutuustuotteidensa julkistamisen messuille. Toisaalta suurista tapahtumista saattaa helposti jäädä jotain mielenkiintoista huomaamattakin. Siksi on hyvä, että alalla toimivat yhdistykset järjestävät messuille opastettuja matkoja, joille on etukäteen sovittu messuosastoilla käynnit ja valmiit esittelyt. Kun esittelijät on ohjeistettu mielenkiintoisimpien uutuuksien esittelyyn, säästyy kävijältä paljon aikaa oleellisen tiedon hakemiseen. Lisäksi matkakumppaneiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia nähdyistä tuotteista ja saada vinkkejä siitä, mitä jatkossa kannattaa käydä katsomassa. Frankfurtin messuilla eri tuoteryhmät on sijoitettu eri halleihin. Näin ei tarvitse välttämättä kiertää läpi koko messualuetta vaan voi keskittyä niihin halleihin, joista on kiinnostunut. Esimerkiksi valaisinvalmistajia varmasti kiinnostivat erilaiset valaisinkomponentit ja valon lähteet, jolloin niitä voi mennä katsomaan omaan halliinsa. Valaisinosastojen esittelijät käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja kävivät komponenttihallissa hakemassa ideoita uusiin tuotteisiin jo aamuvarhain ennen messujen aukeamista muulle yleisölle. Aiemmilla messuilla valaisinvalmistajat kilpailivat usein sillä, kenen osastolta löytyy markkinoiden valotehokkain valaisin. Ilmeisesti fysiikan lait ovat tulossa tässä vastaan, koska lm/W-arvoja ei enää mainostettu niin näkyvästi. Valotehokkuuden parantaminen edellyttää tinkimistä värintoistosta, ja tähän ei ilmeisesti haluta mennä. Teksti: Tapio Kallasjoki
7 VALO 1/2026 TUOTTEET EIVÄT OLE TODELLISESSA KÄYTTÖ YMPÄRISTÖSSÄÄN Kävijän on hyvä pitää mielessä, että messuilla valaisimet eivät ole niiden luonnollisessa ympäristössään. Toki valaisimien, kiinnitysten ja rakenteiden yksityiskohtia pääsee tarkastelemaan läheltä, mutta valaisimen synnyttämän valaistusvaikutelman arviointi voi olla vaikeaa. Osittain tämä johtuu siitä, että samassa tilassa on lähekkäin suuri määrä valaisimia. Koska valaisimia joudutaan tarkastelemaan hyvinkin läheltä, ja monien valaisimien tuottama valovirta on suuri, joudutaan valaisimien valovirtaa useimmiten himmentämään. Himmentämisen huomaa esimerkiksi kameran näytön tai videokuvan välkynnästä, jos yrittää ottaa kuvaa jostain mielenkiintoisesta kohteesta. Vaikka esimerkiksi ekosuunnitteluasetus asettaa rajat valaisimien välkynnälle, raja-arvot pätevät vain silloin, kun valaisinta käytetään täydellä teholla. TEKOÄLYN VAIKUTUS NÄKYY PIILEVÄNÄ VALAISTUSALALLA Yksi työelämää tällä hetkellä muuttavista ja keskustelua herättävistä tekijöistä on tekoäly, mikä näkyi myös messuilla. Valaistusalahan on perinteisesti kokeillut nopeasti kaikkia uusia keksintöjä ja tuotteita. Siksi myös tekoälyn käytöstä mahdollisesti saatavia hyötyjä tutkitaan innokkaasti. Varsinkin laitevalmistajat ja mikseipä suunnittelijatkin miettivät myös sen tuomia mahdollisia myyntivaltteja. Lisäämällä valaisinmainokseen tekoälyä tarkoittavan lyhenteen AI halutaan kertoa tuotteen ajankohtaisuudesta ja herättää kiinnostusta messukävijöissä. Valaistussuunnittelussa haetaan ratkaisuja, jotka tyydyttävät tilaajaa ja valaistuksen käyttäjiä. Onnistuneet toteutukset huomataan, ja niitä voidaan hyödyntää kohteen markkinoinnissa. Valaistussuunnittelussa on kyse luovasta ongelmanratkaisusta, koska valaistuksen toteutukseen on yleensä olemassa useita toimivia vaihtoehtoja. Monesti suunnittelun ensimmäinen vaihe on käydä läpi kaikki tunnetut vaihtoehdot. Sillä tavoin ei ainakaan rynnätä suoraan tekemään sellaista toteutusta, joka tulee ensimmäisenä mieleen. Tekoälyn voisi kuvitella nopeasti hakevan laajasta lähdeaineistostaan aiemmin toteutettuja ratkaisuja. Ainakin se osaa nopeasti laatia aidolta vaikuttavan visuaalisen esityksen kohteesta pelkän sanelun perusteella. Lisäksi tekoäly varmaan voisi nopeasti testata, että esimerkiksi viranomaisten ja standardien vaatimukset täyttyvät. Tätä ei kuitenkaan voi kokonaan jättää tekoälyn varaan. Ehkä viisaampaa olisi laittaa tekoäly huomauttamaan, jos vaatimuksia ei noudateta. Yleensä suunnittelija varoo kuitenkin testaamasta kokonaan uusia ideoita. Mielellään valitaan tuttu ja turvallinen ratkaisu. Pelkona uudessa on, että suunnitelma epäonnistuu. Lisäksi kokeiluja estävät aikataulupaineet ja mahdolliset ylimääräiset kustannukset. Toisaalta silloin ei saada aikaan mitään uutta ja mielenkiintoa herättävää. Suunnitteluvaiheessa esimerkiksi valaistussuunnittelijan, arkkitehdin ja tilaajan väliset keskustelut tuovat usein esille sellaisia toiveita ja mahdollisia uusia ideoita, joita tekoälyltä tuskin saa. Tekoäly voi kuitenkin olla tehokas työkalu, kun halutaan näyttävästi visualisoida erilaisia valaistusratkaisuja ja myydä niitä asiakkaalle. Täytyy kuitenkin muistaa, että tekoälyllä tuotettu valaistusvisualisointi ei perustu valaistus laskentaan eikä ole välttämättä sellaisenaan toteutettavissa. Sitä voisi ehkä verrata kuvankäsittelyohjelmalla saatuun tulokseen. TEKOÄLY TULEE MUKAAN VALAISTUKSEN OHJAUKSEEN Valaistuksen ohjausratkaisut ovat kehittyneet nopeasti. Tarjolla on langallisia ja langattomia ratkaisuja sekä sisäettä ulkovalaistukseen. Langattomien ja langallisten järjestelmien yhdistäminen ns. hybridiratkaisuiksi näyttää olevan yleistä. Jo vanhoissa Star Trekeissä kapteeni Kirk ohjasi avaruusasemansa valaistusta puheella. Esimerkiksi Googlen ja Amazonin puheavustajilla tämä on mahdollista nykyäänkin. Lisäksi informaatiota esimerkiksi kellon ajoista, auringon nousuja laskuajoista sekä läsnäolosta käytetään yleisesti valaistuksen ohjauksessa. Myös tietoa nykyisestä ja tulevasta säästä voidaan hyödyntää. Muistan jo kaukaa jutun, jossa eteisen valot vaihtuivat väriltään sinisiksi, jotta ulos lähtiessä muisti ottaa mukaansa sateenvarjon ennusteen luvatessa sadetta. Messuilla valaistuksen ohjaukseen oli yhdistetty kameroita, joilla voidaan valaistavasta tilasta nähdä siellä olevien henkilöiden lukumäärä ja ohjata valaistusta sekä vaikkapa ilmastointia tämän perusteella. Ilmastointia voidaan tosin ohjata myös mittaamalla ilman hiilidioksidipitoisuutta. Yhdellä osastolla kameraa ja tekoälyä oli käytetty tunnistamaan, tuliko tilaan koira, ihminen, ihmisiä vai auto. Valaistus asettui sitten tasolle, joka näille oli arveltu olevan sopiva. Valaistusta oli mahdollista ohjata myös yksinkertaisilla käsimerkeillä ja ilmeillä. Tekoäly voi myös tunnistaa kameran kuvasta, mitä työtä tilassa tehdään, jolloin valaistusta voidaan säätää sen perusteella. VIEREINEN SIVU Light + Building -messuilla käyttäjä ystävällisyys painottui energiatehokkuutta enemmän. Kuva: Messe Frankfurt GmbH / Jean-Luc Valentin YLLÄ VASEMMALLA Messuilla esitellään usein uusia tuotteita, jotka ovat vasta tulossa markkinoille. Zumtobel esitteli Matrix-valaisinta, jonka yli sataa lediä ohjataan erikseen tilassa tapahtuvan toiminnan perusteella. Valaistuksen väitetään tekoälyn ohjaamana sopeutuvan toimistossa suoritettaviin erilaisiin näkötehtäviin riippuen siitä, onko työskentelemässä tietokoneen vai papereiden ääressä, videoneuvottelussa tai esimerkiksi pitämässä luovaa taukoa. YLLÄ OIKEALLA Ledvancen osastolla pääsi kokeilemaan, miten tekoälyn avulla valaistuksen ohjaus onnistuu myös pelkällä kädellä. VASEMMALLA Tekoälyllä voidaan kameran kuvasta seurata tilassa olevia ihmisiä ja ohjata valaistusta sen mukaan. Sivun kuvat: Tapio Kallasjoki
8 VALO 1/2026 Periaatteessa olisi mahdollista myös tunnistaa, kuka tilaan tuli. Tällä tavoin valaistus voitaisiin ohjata kyseisen käyttäjän henkilökohtaisten toiveiden mukaiseksi ilman sanallisia komentoja. Henkilöiden tunnistuksessa täytyy kuitenkin noudattaa lakia yksityisyyden suojasta, mikä todennäköisesti rajoittaa tällaisia ratkaisuja. Tievalaistuksen ohjaukseen oli myös kehitetty ratkaisuja, jotka perustuvat ääneen. Äänestä voidaan erotella ajoneuvotiheyksiä ja valita valaistustasoja niiden mukaan. Hälytysajoneuvon ääni voi ohjata valaistusvoimakkuuden suurimmilleen edellyttäen, että sireeni on toiminnassa. Ohjausta oli myös pyritty yksinkertaistamaan. Joidenkin valmistajien järjestelmillä valaistus lähtee alustavasti toimimaan ilman varsinaista käyttöönottoa. Toivottavasti viimeistelty käyttöönotto kuitenkin tehdään jossain vaiheessa. Järjestelmät myös oppivat tunnistamaan ihmisten valaistustarpeita aikaa myöten. VALAISTUSRATKAISUIHIN HAETAAN MUUNNELTAVUUTTA Aikoinaan esimerkiksi epäsuorien valaistusratkaisujen suunnittelun haasteena oli riittävän energiatehokkaiden kohdelamppujen suuri teho ja valovirta. Siksi esimerkiksi suuritehoisten monimetallilamppujen valoa saatettiin jakaa eri alueilla oleviin kohteisiin heijastinrakenteiden ja peilijärjestelmien avulla. Toinen vaihtoehto oli riittävän korkeissa tiloissa tehdä tasaisesti valaistuja suuria alueita. Ledi on valonlähteenä lähinnä hyvin pienitehoinen kohdelamppu. Siksi valaistuksessa käytetään esimerkiksi kiskojärjestelmiä, joissa pienitehoisia ledivalaisimia voidaan suunnata eri kohteisiin. Kiskojärjestelmissä käytetään nykyään paljon 48 V pienoisjännitettä perinteisen 12 V sijasta. Suuremman jännitteen takia virta jää pienemmäksi, jolloin myös valaisin voidaan tehdä pienemmäksi. Ulkovalaistukseen voidaan tehdä valaisinpylväitä, joissa saattaa olla useita eri suuntaan suunnattuja valaisimia tai ns. älypylväitä, joissa on valaistuksen lisäksi useita muitakin erilaisia toimintoja. Nyt uusi askel näyttää olevan, että samassa valaisimessa olevia ledivalonlähteitä voidaan ohjata erikseen ja sen avulla muuttaa valaisimen valonjakoa. Näin toteutettu valaisinsijoittelultaan pysyvä valaistusratkaisu voidaan tilanteen mukaan muuttaa sopimaan esimerkiksi kapealle kulkuväylälle tai väljemmälle aukiolle. Periaatteeltaan samaa ratkaisuahan käytetään nykyisin autoissa ns. adaptiivisissa ajovaloissa. Niissä valokeilan muoto muuttuu toisen auton tullessa vastaan, jolloin kuljettajan ei enää itse tarvitse vaihtaa kaukovaloja lyhyille valoille. Autot ovat jo kauan olleet kohteita, joissa uutta tekniikkaa mielellään ensimmäiseksi kokeillaan. Valaisimen valovirtaa voidaan säätää ohjauksella. Aina ohjausta ei kuitenkaan tarvita, kun valaisin suunnitellaan niin, että se muodostuu moduuleista, joiden määrää voidaan halutun valomäärän mukaan muutella. Toinen vaihtoehto on käyttää ns. dippikytkimiä, joilla haluttu valovirta voidaan asettaa asennuksen jälkeen suoraan valaisimesta. Dippikytkimillä voidaan myös joissain tapauksissa muuttaa valaisimen värilämpötilaa ja jopa valonjakoa. Esimerkiksi valaisimessa olevat yläja alavalokomponentit voidaan kytkeä erikseen päälle. Valaisin voidaan myös varustaa hämärä kytkimellä, joka voidaan tarvittaessa kytkeä päälle ja pois dippikytkimestä. VALOSAASTE JA HÄIRIÖVALO VAIKUTTAVAT ULKOVALAISTUKSEN TUOTTEISIIN Ulkovalaistuksessa luonnon ja eläinten huomioon ottaminen nousee edelleen suureen rooliin. Myös häiriövalon tunkeutumista asuntoihin halutaan välttää. Tavoitteena on vähentää YLINNÄ Designplus-kilpailussa palkittiin messujen parhaita tuotteita. Kuva: Messe Frankfurt GmbH / Jochen Günther KESKELLÄ VASEMMALLA Ledilin osastolla esiteltiin valaisin, jonka valonjakoa voidaan muuttaa ohjaamalla eri sektoreilla olevia ledivalonlähteitä erikseen. Kuva: Tapio Kallasjoki KESKELLÄ OIKELLA Sg Armaturenin pienen alasvalon saa manuaalisesti muutettua kohdevaloksi. Kuvat: Tapio Kallasjoki YLLÄ Valaisinvalmistajia kiinnostivat valonlähteiden lisäksi valaisinkomponentit, joita oli näytteillä omassa messuhallissaan. Kuva: Tapio Kallasjoki
JUNISTAR TUBE SQUARE JA ROUND Junistar Tubessa yhdistyy korkea laatu, minimalistinen muotoilu ja maksimaalinen joustavuus. Junistar Tubet ovat saatavilla 1ja 3-osaisena sekä pyöreänä, että neliskanttisena. Kallistustoiminnon ansiosta valo voidaan suunnata juuri sinne, missä sitä tarvitaan, käytettiinpä sitä sitten yleisvalaistukseen tai suunnattuna korostamaan tiettyjä alueita. Miellyttävän valon takaa erinomainen värintoisto, upotettu valonlähde ja musta häikäisyä vähentävä kehysrengas. Lisävarusteena on saatavana valkoinen ja kultainen kehysrengas sekä sovitekehyksiä. www.sg-oy.fi // info@sg-oy.fi // 020 730 3960
#LegrandImproving Lives 100 000 TUNTIA TÄYTTÄ TEHOA MARKKINOIDEN LAAJIN KOKOVALIKOIMA FIKSUMPI TILA KEVYEMMÄLLÄ BUDJETILLA ASENNUSYSTÄVÄLLINEN VARMA VALINTA VAATIVIIN TILOIHIN! IP55 VALOTEHOKKUUDEN KUNINGAS • Tekee tilasta fiksumman kevyemmällä budjetilla • Markkinoiden laajin kokovalikoima – 4 kokoa: 300x600, 600x600, 300x1200 ja 600x1200 • Valotehokkuuden kuningas – jopa 169 lm/W • Keveyttä asennuksille – alumiinikehys, paino < 3kg 10 VALO 1/2026 sinisen valon osuutta varsinkin yöaikaan. Tähän voidaan käyttää valaisimia, joiden värilämpö tila on säädettävissä. Nyt värilämpötilaa voidaan laskea jo niin alas, että valaistus alkaa jossain vaiheessa muistuttaa ulkonäöltään perinteistä suurpainenatriumlampuilla toteutettua valaistusta. Värilämpötilaa voidaan vaihtaa käyttämällä valaisimissa useita ledivalonlähteitä, jotka tuottavat sekä neutraalia valkoista valoa että lämminsävyistä valoa. Esimerkiksi ambersävyisellä ledillä voidaan tuottaa noin 2 000 K alueella olevaa säteilyä. Moni valaisinvalmistaja esitteli osastoillaan näitä ns. DarkSky-logolla varustettuja valaisimia. Ledivalonlähteiden valon väriä voidaan muuttaa myös värillisillä linsseillä. Niissä huonoina puolina ovat valaistushyötysuhteen huono neminen ja linssin kuumeneminen absorption takia. Absorption suuruus riippuu linssin läpäisyspektristä ja valonlähteen spektristä. Messuilta löytyi kuitenkin myös juuri patentoitu linssi, jolla valmistajan mukaan valonlähteen tuottaman valon väriä pystytään muuttamaan lämpimämmäksi paremmalla hyöty suhteella kuin perinteisellä suodatinlinssillä. Valon värilämpötilaa voidaan muuttaa luonnollisesti myös värillisen heijastimen avulla. ULKOVALAISTUKSEN HAASTEISIIN HAETAAN UUSIA RATKAISUJA Ulkona liikennealueiden valot sijoitetaan yleensä korkeisiin valaisinpylväisiin, mikä saattaa joissain tapauksissa olla hankalaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi teiden liittymät, joissa pylväälle voi olla vaikeaa löytää hyvää sijoituspaikkaa. Silloin suunnittelijalle saattaa herätä ajatus käyttää matalammalle pollariin tai kaiteeseen kiinnitettäviä valaisimia. Tällaisten valaisimien optiikka onkin viime aikoina kehittynyt huomattavasti sekä valaisimien että valonlähteiden osalta. Matalalla olevan valaisimen valo voidaan uusilla optiikoilla suunnata pitkälle ja näin pidentää valaisimien asennusväliä sekä säästää kustannuksia. Oman ongelmansa näille valaisimille tuottavat Suomen ilmastoolosuhteet. Talvella lumi voi peittää valaisimia ja lumen auraus heittää loskaa valaisimien päälle. Tällaisten valaisimien suosio eteläisen Euroopan maissa on lisääntymässä. Haastavat ilmasto-olosuhteet asettavat haasteita myös aurinkosähköllä toimiville valaisimille. Toisaalta aurinkokennot ovat kehittyneet paljon, ja Suomessakin on paikkoja, joihin sähkö verkon rakentaminen on vaikeaa ja kallista. Esimerkiksi monilla Suomen saarissa olevilla vapaa-ajanasunnoilla aurinkosähköllä toimivista valaisimista voisi olla paljon iloa. Kennojen määrää ja kokoa voidaan suurentaa valaisimissa, joita käytetään aurinkosähköllä esimerkiksi Lapissa. VALAISTUS JA AKUSTOINTI VAIKUTTAVAT TILAVAIKUTELMAAN Minua pyydettiin kerran kalustevalmistajan myyntitoimistoon esitelmöimään valaistuksesta sisustussuunnittelijoille ja arkkitehdeille. Samaan tilaisuuteen oli kutsuttu myös akustoinnin asiantuntija. Tajusin siinä omaa esitysvuoroa odottaessani ja hänen esitystään kuunnellessani, että akustoinnilla ja valaistuksella on molemmilla vaikutuksensa työympäristön laatuun. Messuilla huomasin, että myös valaisinvalmistajat olivat tajunneet tämän. Monilla osastoilla esiteltiin valaisimia, joihin oli yhdistetty akustoivia elementtejä. Hyvää valaistusta ja äänimaailmaa tarvitaan miellyttävän sisätilan aikaansaamiseksi, joten niihin käytettävät laitteet voi myös yhdistää. Akustoivaa elementtiä voidaan käyttää hyväksi valaisimen häikäisysuojauksessa tai se voidaan piilottaa johonkin valaisimen valoa tuottamattomaan osaan. Esimerkiksi suosittujen listavalaisimien väliin jäävät osat ovat luonnollisia huomaamattomia paikkoja akustointilevyille. Usein niiden lisääminen saattaa kuitenkin tehdä valaisimista hieman pehmolelujen näköisiä. Itse hyödynsin aikoinaan valkoisia akustointilevyjä epäsuorassa valaistuksessa myös heijastin elementteinä valon suuntaamiseen. PARHAITA TUOTTEITA PALKITTIIN DESIGNPLUSKILPAILUSSA Perinteiseen tapaan messujen parhaille tuotteille jaettiin palkintoja Designplus-kilpailussa. Tarjolla oli 91 ehdotusta viidessä eri kategoriassa. Voittajissa oli sekä rakennusautomaation että valaistusalan tuotteita. Kategorioissa tulivat esille messujen teemat: kestävä kehitys sekä integroidut, älykkäät ja käyttäjäystävälliset ratkaisut. Kestävän kehityksen osalta palkittiin erikseen myös messuosaston toteutus, ja voittaja oli tällä kertaa Zumtobel Group. Kestävän kehityksen mukaisesti sielläkin, kuten monilla muillakin osastoilla, oli keskitytty osastoa enemmän itse tuotteisiin. Seuraavat Light + Building -messut pidetään Frankfurtissa jälleen kahden vuoden kuluttua. Mielenkiintoista on nähdä, mihin tekoäly on silloin vienyt valaistusmaailmaa ja tulevatko kauan odotetut orgaaniset ledit lopulta markkinoille. YLINNÄ Ledien tuottama sinisävyinen valo häiritsee yöeläimiä. Siksi ulkovalaistuksessa halutaan käyttää yöaikana lämpimiä valon värisävyjä. Tämä onnistuu esimerkiksi muuttamalla valon väriä linssillä. Kuvassa oikealla on perinteinen absorboiva ns. amber-linssi. Ledililtä on nyt tulossa markkinoille uusia kuvassa vasemmalla näkyviä linssejä, jotka ovat valotehokkaampia ja lämpenevät absorption takia vähemmän kuin amber-linssit. KESKELLÄ Messuosastoilla esiteltiin valaisimia, joihin oli yhdistetty akustoivia elementtejä. YLLÄ Älykäs ohjaus näkyy myös turvavalaistuksessa. Adaptiivisilla poistumistieopasteilla voidaan osoittaa, jos poistumistie on esimerkiksi tulipalon vuoksi poissa käytöstä. Sivun kuvat: Tapio Kallasjoki
#LegrandImproving Lives 100 000 TUNTIA TÄYTTÄ TEHOA MARKKINOIDEN LAAJIN KOKOVALIKOIMA FIKSUMPI TILA KEVYEMMÄLLÄ BUDJETILLA ASENNUSYSTÄVÄLLINEN VARMA VALINTA VAATIVIIN TILOIHIN! IP55 VALOTEHOKKUUDEN KUNINGAS • Tekee tilasta fiksumman kevyemmällä budjetilla • Markkinoiden laajin kokovalikoima – 4 kokoa: 300x600, 600x600, 300x1200 ja 600x1200 • Valotehokkuuden kuningas – jopa 169 lm/W • Keveyttä asennuksille – alumiinikehys, paino < 3kg
12 VALO 1/2026 Raippaluodon sillan DMXohjattava julkisivuvalaistus on yhdistelmä arkipäivien hillittyä valkoista valoa sekä juhla ja teemapäivien dynaamista väriloistoa. Asennustyöt vaativat ammattitaidon lisäksi kanttia, kun töitä tehtiin huoltokelkasta käsin ankarassa meriympäristössä. Erikoisvalaistus on tehnyt Raippaluodon sillasta Mustasaaren uuden vetovoimatekijän ja keskeisen osan kunnan markkinointia. VALOLLA UUDEKSI MAAMERKIKSI RAIPPALUODON SILLAN VALAISTUS V aasan edustalla sijaitsevan Raippaluodon saaren mantereeseen yhdistävä vinoköysisilta valmistui vuonna 1997. Sillan kaksi betonipylonia kohoavat 82,5 metrin korkeuteen, ja siltarakennetta kannattelee 64 teräsköyttä. Sillalla on pituutta 1 045 metriä, ja ennen Helsinkiin rakennettua Kruunuvuorensiltaa Raippaluodon silta oli Suomen pisin silta. Sillan alkuaikoina sen julkisivua valaisivat elohopeaja suurpainenatriumlamput, jotka väistyivät 2000-luvun alkupuolella leditekniikan tieltä. Kun Mustasaaren kunnan helmikuussa 2023 alkanut 675-vuotisjuhlavuosi lähestyi, siltavalaistus päätettiin päivittää uuteen loistoon, kuntalaisia kuuntelemalla. Huhtikuussa 2023 järjestetyssä asukastilaisuudessa esiteltiin kolme valaistusvaihtoehtoa kustannusarvioineen ja energiankulutuslaskelmineen. Kuntalaisille tehtiin myös kysely valaistus hankkeen toteuttamisesta. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Alasin Media Oy
13 VALO 1/2026 Valaistus korostaa kilometrin pituisen sillan 82 metriin nousevia pyloneita sekä pilarien betonipintoja. Tarkkaan suunnattujen valaisimien avautumiskulmat vaihtelevat pyöreästä 3–23 asteen valokiilasta ellipsin muotoon.
14 VALO 1/2026 mantereelta ja saaren puolelta, sillä näin suuressa kohteessa perspektiivi katoaa helposti, jos valaistusta tarkastellaan vain läheltä, kuvailee WSP Design Studion valaistusja sähkösuunnittelija Antti Saari. Sillan valaistus on toteutettu 76:lla RGBWvalonheittimellä. Pyloneja valaisevat valaisimet on sijoitettu siltakannen päälle ja alle sekä huolto tason yhteyteen. Kutakin pilaria valaisee neljä, siltakannen alapuolelle sijoitettua valonheitintä. Valaisimien avautumiskulmat vaihtelevat pyöreästä 3–23 asteen valokiilasta ellipsin muotoon. Elliptinen valonjako on toteutettu valaisinaukon päälle asennetulla rihlalinssillä. Valaisimien lämmitettävä lasipinta estää lumen ja jään kertymisen valoaukon päälle. Osa valaisimista on varustettu häikäisysuojilla autoilijoille aiheutuvan häikäisyn välttämiseksi. Sillan alapuolinen veneja laivaliikenne huomioitiin hyödyntämällä yläkaiteissa jo ennestään olevia valaisimia, joiden ansiosta silta erottuu myös vesiltä käsin. Lentoturvallisuudesta huolehtivat sillan yläosiin sijoitetut lentoestevalot. ASENNUKSIA 26 METRIN KORKEUDESSA MEREN PÄÄLLÄ Sähköurakoitsijalle kohde oli entuudestaan tuttu. – Olemme asentaneet sillalle myös kaksi aiempaa valaistusta. Kaikista ulkovalaistuskohteistamme Raippaluodon silta on asennusteknisesti ylivoimaisesti vaativin, sanoo Sähköliike SähköWaasa Oy:n toimitusjohtaja Matti Knookala. Asentajien päätä ei saa huimata, kun töitä tehdään sillan alla kiskoilla kulkevasta ja 300 astetta kääntyvästä huoltokelkasta, josta vapaata pudotusta merenpintaan on korkeimmillaan 26 metriä. – Jos ruuvimeisseli putoaa kelkasta, se loiskahtaa aika mukavasti siellä alhaalla, kuvailee Knookala. Lisähaasteita toivat olosuhteet, kun työmaalla oltiin talven yli pakkasen ja kovien tuulten armoilla. – Kelkkaa ei voi käyttää kovalla tuulella, jolloin siellä ei pysy pystyssäkään. Asentajien turvavarusteisiin kuuluivat muun muassa kaksoiskiinnitetyt valjaat, pelastusliivit ja näkyvä suojavaatetus. Myös turvaveneen käyttöä harkittiin, mutta talviolosuhteiden vuoksi siitä luovuttiin, kertoo Sähköliike SähköWaasa Oy:n työnjohtaja Jorma Ilkka. Kilometrin pituisen sillan valaiseminen 76 valaisimella vaati kilometrikaupalla sähköja – Lähtökohtana oli kohdistaa valo pylonien ja pilarien betonipinnoille eri kulmista ja jättää esimerkiksi sillan teräsköydet valaisematta hajavalon välttämiseksi. Valaistus on tarkasti mitoitettu ja suunnattu. Esimerkiksi korkeiden pylonien yläosia valaisevien valaisimien avautumiskulma on kolme astetta, kertoo valaistussuunnittelija ja WSP Design Studion yksikönpäällikkö Annukka Larsen. ISON MITTAKAAVAN KOHDE Koevalaistuksessa haettiin sopivia valaisinpaikkoja, tehoja ja optiikoita, jotta valo saatiin kohdistettua tasaisesti pilarien ja pylonien betonipinnoille. – Koevalaistus konkretisoi sillan mittakaavan. Vaikka suunnittelupöydällä tiesi, että kyseessä on kilometrin pituinen silta ja 82 metriin kohoavat pylonit, niin vasta paikan päällä todella hahmottui, mitä ollaan tekemässä. Havainnointia tehtiin sekä sillalta että – Kunnan 675-vuotisjuhlat avasivat mahdollisuuden sillan julkisivuvalaistuksen uudistamiseen, muuten hanketta olisi ollut vaikea viedä eteenpäin. Asukastilaisuudessa kävi selvästi ilmi, että yksinkertaisimman ratkaisun sijaan valaistuksesta haluttiin näyttävä kokonaisuus, kertoo Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa valaistus olisi kohdistunut sillan keskiosan kahteen pyloniin, mutta loppupeleissä päädyttiin ratkaisuun, jossa valaistaan myös kaikki sillan pilarit. Valaistussuunnittelun tavoitteena oli minimoida sekä taivaalle suuntautuva häiriövalo että mereen kohdistuva, kaloille haitallinen sininen valo. Raippaluodon silta on portti Unescon maailmanperintöalueelle, johon Raippaluodon saari kuuluu osana Merenkurkun saaristoa. Sillan kupeessa sijaitsee Maailmanperintöportti-vierailukeskus, jonka ravintolan suurista ikkunoista avautuu näkymä sillalle. Sillan julkisivua valaisee 76 RGBW-valonheitintä. Osassa on häikäisysuojat autoilijoille aiheutuvan häikäisyn välttämiseksi. Suunnittelussa pyrittiin minimoimaan myös taivaalle suuntautuva häiriövalo.
Maksimoi valaistuksesi energiatehokkuus pilvipohjaisella ratkaisullamme. MONITORING & CONTROL OPERATING INSIGHTS OCCUPANCY INSIGHTS WELLBEING INSIGHTS Katso demo ja lue lisää www.helvar.com/insights. Valvo järjestelmän tilaa, vastaanota hälytyksiä ja optimoi huolto etänä. Visualisoi tilojen käyttöä, tunnista vajaakäytössä olevat alueet ja säästä energiaa. Seuraa energiankulutusta, analysoi suorituskykyä ja optimoi valaistus kustannusten vähentämiseksi. Langallinen valaistuksenohjaus Langaton valaistuksenohjaus Mobiilisovellus Seuraa ilmanlaatua, lämpötilaa ja hiilidioksiditasoja parantaaksesi mukavuutta. (Käyttöasteen analytiikka) (Käyttöanalytiikka) (Valvonta ja ohjaus) (Hyvinvointianalytiikka) ohjauskaapeleita. DMX-ohjaimet ja modeemi on koteloitu pylonien juuressa oleviin lämmitettyihin sähkökaappeihin, ja sillan alla on koteloita DMX-jakajille. Siltavalaistuksen purkuja asennustyöt alkoivat loppusyksystä 2023. Tavoitteena oli saada valaistus valmiiksi helmikuuksi 2024, mutta talvimyrskyt ja huoltokelkan rikkoutuminen hidastivat työmaan etenemistä. Myös kovat pakkaset aiheuttivat viiveitä, sillä DMX-kaapelien alin asennuslämpötila oli viisi pakkasastetta. – Työmaa jouduttiin perustamaan useaan otteeseen, ja asennuskelkan hitaus toi omat haasteensa. Kelkan kulku sillan päästä päähän kestää noin 50 minuuttia, ja siirtyminen kuhunkin asennuskohtaan vei aina oman aikansa, sanoo Knookala. VINOJEN PINTOJEN SÄÄDETTÄVÄT VALAISINKANNAKKEET Valaistuksen syöttöpisteet sijaitsevat pylonien juuressa olevissa sähkökeskuksissa. – Sillan alla kulkeva kaapelihylly mahdollisti sähköja ohjausjohtojen toteuttamisen suhteellisen helposti sillan pituussuunnassa, mutta johdotusten vieminen yksittäisille valaisimille oli paikoin erittäin haastavaa. Myös valaisimien kiinnitys siltarakenteisiin vaati erityissuunnittelua, sanoo Saari. Valaisimien sijoituksessa voitiin hyödyntää vain osittain vanhoja asennuspaikkoja. Koska siltarakenteisiin ei voitu porata kiinnitysreikiä, valaisimet asennettiin puristuskiinnikkeillä teräskaiteisiin ja muihin rakenteisiin. Isokokoisten, 155–286 watin valaisimien kiinnityksessä oli huomioitava myös kovat tuuliolosuhteet sekä autoliikenteen aiheuttama tärinä. Valaisimien sijoitus ja kiinnitysratkaisut edellyttivät useita kohdekohtaisia ratkaisuja. – Betonisen kansirakenteen alla haasteena oli pinnan kaltevuus. Valaisimet suunnattiin pilaria kohti meren suuntaan, jolloin tarvittiin säädettävä kannake, jonka kallistusta voitiin hienosäätää. Valaisimien suuntaus vaati äärimmäistä huolellisuutta, jotta elliptinen valokiila saatiin leviämään tarkasti pylonin varren suuntaisesti, sanoo Saari. Suunnittelupöydällä tehty kiinnitystelineiden millintarkka sovittaminen ei kaikilta osin toteutunut käytännössä, joten ratkaisuja jouduttiin mukauttamaan työmaalla. – Suunniteltuja telineitä muokattiin tarpeen mukaan, ja osan kohdalla kehitimme kokonaan uusia telineitä omien mitoitusten perusteella, kertoo Jorma Ilkka. OHJELMOINTIA ETÄYHTEYDELLÄ PAKETTIAUTOSTA DMX-ohjattavat RGBW-valaisimet mahdollistavat monipuolisesti muuntuvan siltavalaistuksen. Arkisin siltaa valaisee vuodenaikojen mukaan muuntuva valkoinen valo. Alkusyksystä sävy on lämmintä, ja se muuttuu joulua kohti oranssiin taittuvaksi. Vuodenvaihteessa valo on sinertävän valkoista, ja kevättä kohti sävy muuttuu neutraalin valkoiseksi. Valot sammuvat yöksi, ja kesäkuukausina valaistus on kokonaan pois käytöstä. – Valon värisävyjen muutoksilla on pyritty minimoimaan meren kalakannoille aiheutuvia haittoja. Mitä kylmempää valo on, sitä haitallisempaa se on kaloille. Arkivalaistus on sini sävyisintä talvella, jolloin meri on jäässä ja kalat eivät ole niin aktiivisia, Larsen toteaa. Ohjausjärjestelmään ohjelmoitiin noin 40 valaistustilannetta. Mustasaaren kunnan syntymäpäivänä valaistus on punakeltainen, ystävänpäivänä vaaleanpunainen, itsenäisyyspäivänä sinivalkoinen ja joulun aikaan punainen. Osa
16 VALO 1/2026 Suunnitelmissa oli toteuttaa myös valojukebox, josta kuka tahansa olisi voinut tilata maksullisen, 2–3 minuuttia kestävän valoshow’n. Vaihto ehtoina olisi ollut esimerkiksi sateenkaari, pinkki, sykkivä punainen tai värien juoksutus, jotka olisi toteutettu ennalta ohjelmoiduilla valaistustilanteilla. Maailmanperintöportin pihalle suunniteltu jukebox jäi kuitenkin ainakin toistaiseksi toteutumatta, koska siltavalaistusprojekti pitkittyi ja ylitti kustannusarvionsa. TEEMA JA JUHLAVALAISTUKSELLE ON KYSYNTÄÄ Ohjausjärjestelmään on esiohjelmoitu värikirjasto, jossa valaistuskokonaisuus on jaettu kuuteen alueeseen. Värikirjaston avulla kunnan edustajat voivat ohjelmoida järjestelmään uusia valaistustilanteita. – Etäyhteyden avulla voimme ohjelmoida valaistuksia tietyissä rajoissa, kuten staattisia värivalaistuksia ja pieniä dynaamisia muutoksia, kertoo kunnanjohtaja Ahlberg, joka osallistuu itsekin valaistuksen ohjelmointiin. Monimutkaisten dynaamisten valaistustilanteiden ohjelmointi ei onnistu etänä ja vaatii valaistusjärjestelmän ohjelmoinnista vastanneen yrityksen asiantuntemusta. Valaistuksen muunneltavuus on otettu Mustasaaressa aktiivisesti käyttöön. Kunta saa runsaasti pyyntöjä erikoisvalaistuksista muun muassa järjestöiltä, yrityksiltä ja jopa hääjuhlien järjestäjiltä. Pyynnöt arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä kaikkiin toiveisiin voida vastata. – Silta on meille uusi nähtävyys, joka herättää kuntalaisissa paljon keskustelua. Palaute on pääosin myönteistä, vaikka kustannuksista on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä. Investointi oli kuitenkin kertainvestointi kunnan juhlavuoden kunniaksi, ja jatkossa kyse on lähinnä ylläpidosta, sanoo Ahlberg ja jatkaa: – Valaistus on meille myös markkinointia, kun siltakuvat leviävät somessa ja tuovat kunnalle arvokasta näkyvyyttä. Silta on meille ylpeyden aihe, joka houkuttelee tänne ihmisiä pitkienkin matkojen päästä. Annukka Larsen on iloinen erikoisvalaistuksen saamasta hyvästä vastaanotosta ja luottaa siihen, että kunta on sitoutunut pitämään valaistuksen hyvässä kunnossa. Samalla hän toivoo, että valaistuskokonaisuus säilyy hallittuna myös jatkossa. – Tekijänoikeuksien näkökulmasta tilanne on hieman poikkeuksellinen. Tavallisesti erikoisvalaistuksen suunnittelija osallistuu valaistusohjelmointiin ja määrittää valaistuksen lopullista ilmettä. Tässä kohteessa muutokset ovat pitkälti kunnan käsissä. Suunnittelussa pyrimme huomioimaan ekologisuuden ja esimerkiksi himmennykset, ja toivomme, että nämä periaatteet säilyvät myös jatkossa, Larsen toteaa. RAIPPALUODON SILLAN JULKISIVU VALAISTUS, MUSTASAARI Tilaajat: Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus ja Mustasaaren kunta Sähkö ja valaistussuunnittelu: WSP Finland Oy Sähköurakointi: Sähköliike SähköWaasa Oy Valaistuksen ohjelmointi: Electro Waves Oy Valaistustuotteita: Valaisimet: Griven (Capital, Onyx), Ideafix Oy Ohjausjärjestelmä: Visual Productions (CueCore3), Ideafix Oy tilanteista on viisiminuuttisia, eläviä valonäytöksiä, osa taas koko päivän kestäviä väriteemaisia valaistustilanteita. Valaistuksen ohjelmointi toteutettiin hieman poikkeuksellisella tavalla. – Ohjelmoija työskenteli pylonin juurella pakettiautossa tietokoneen kanssa, ja minä videoin valaistusta mantereen puolelta. Olimme koko ajan yhteydessä, ja hän teki säätöjä näkemänsä kuvan perusteella samalla kun annoin palautetta reaaliajassa. Sessio oli varsin hauska, ja ohjelmoija totesi, ettei ollut aiemmin tehnyt valaistusohjelmointia ilman näköyhteyttä kohteeseen, Larsen kertoo. Osa valaistuksesta saatiin käyttökuntoon kunnan juhliin helmikuussa 2024, mutta viimeiset valaisinasennukset valmistuivat vasta saman vuoden syksyllä. Dynaamista erikoisvalaistusta päästiin ihailemaan ensimmäisen kerran elokuun huvilakauden päättäjäisissä, ja virallisesti sillan erikoisvalaistus otettiin käyttöön uudenvuodenaaton valonäytöksessä. Ohjausjärjestelmässä valaistuskokonaisuus on jaettu kuuteen alueeseen. Osa esiohjelmoiduista valaistustilanteista on viisiminuuttisia valonäytöksiä, osa koko päivän kestäviä muuttuvia valaistustilanteita. Arkisin siltaa valaisee vuodenaikojen mukaan muuntuva valkoinen valo.
18 VALO 1/2026 KALEVAN KIRKON UUSI VALAISTUSILME KUNNIOITTAA PIETILÖIDEN ARKKITEHTUURIA Teksti: Marjukka Puolakka Kalevan kirkon sisä ja julkisivu valaistuksen uudistus toteutettiin rakennuksen arkkitehtuuria ja alkuperäisiä valaistusperiaatteita kunnioittaen, mutta nykyaikaista ledi ja DMXohjaustekniikkaa hyödyntäen. Arjen hillittyä valkoista valoa täydentää värikäs juhla ja tapahtumavalaistus. kaavaltaan kalaa muistuttavan rakennuksen kaarevat sisäseinät ovat harmaata rapattua liukuvalubetonia. Vaalean kellertävällä tiilellä puhtaaksi muuratun julkisivun 18 ulko-ovea ja 18 korkeaa ikkunaa korostavat rakennuksen rytmiä ja vertikaalisuutta. Kirkkosali kohoaa 28 metrin korkeuteen, mikä tekee tilasta poikkeuksellisen vaikuttavan. – Kirkkolailla suojeltu Kalevan kirkko on yksi Suomen merkittävimmistä kirkkorakennuksista sekä sisätilansa että ulkoarkkitehtuurinsa osalta. Rakennuksen arkkitehtuuria leimaavat suuret, selkeät ja veistokselliset linjat. Arkkitehtuuria voi kuvata monumentaaliseksi, mutta samalla ihmisläheiseksi, sanoo arkkitehti Sami Tuuhea ARQ arkkitehdit Oy:stä. Sisäja ulkovalaistusuudistuksen lähtökohtana oli tiensä päähän tulleen teknologian päivittäminen nykyaikaan. Uudistuksessa pidettiin kiinni alkuperäisistä valaistusperiaatteista ja valaisinpaikoista, ja samalla parannettiin valaistuksen hallittavuutta, energiatehokkuutta ja monikäyttöisyyttä. Uudistuksessa julkisivuja valaisseet suurpainenatriumlamput ja sisätilojen halogeenilamput korvattiin ledivalaisimilla. Sisävalaistusta ohjataan DMX/DALI-järjestelmällä ja ulkovalaistusta omalla DMX-järjestelmällä. Museovirasto ja Tampereen kaupungin rakennusvalvonta olivat tiiviisti mukana hankkeessa, joka valmistui vuonna 2025. Uudistuksen toteuttamista vauhditti sisävalaistuksen vanhan himmenninjärjestelmän rikkoutuminen. – Kirkot ovat teknisten uudistusten kannalta erityisiä kohteita: ne ovat yhtä aikaa kulttuurihistoriallisia monumentteja ja aktiivisessa käytössä olevia tiloja. Niiden tulee palvella nykyisiä tarpeita ja elää ajassa, mutta samalla säilyttää oman aikakautensa arkkitehtuuri, mikä edellyttää tarkkaan harkittuja ratkaisuja, sanoo Tampereen seurakuntien kiinteistöpalveluiden asiantuntija Jarmo Seuranen. A rkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Kalevan kirkko valmistui Tampereelle vuonna 1966. Rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä ovat avaruus, valoisuus, pystysuoruus, suorakulmattomuus ja kaarimaiset rakenteet. Pohja
19 VALO 1/2026 STRIIMAUS ASETTI EHTOJA KIRKKOSALIN VALAISTUKSELLE Kirkkosalin valaistuksen lähtötason mittaukset paljastivat epäsuhdan valaistuksessa. Penkkialueella valotasot olivat paikoin korkeammat kuin alttarilla, jossa pääasiallinen toiminta tapahtuu. Sama koski osittain myös kuoroja urkualuetta. – Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli valaistuksen tasapainottaminen ja valotasojen maltillinen nostaminen koko kirkkosalissa. Myös jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien striimaus asetti vaatimuksia sekä valaistustasoille että valon suuntaukselle, toteaa valaistussuunnittelusta vastanneen WhiteNight Lighting Oy:n toimitusjohtaja Arto Heiskanen. Luonnonvalolla on kirkkosalissa tärkeä rooli. Korkeista, vertikaalisista ikkunoista eri suunnista siivilöityvä valo muovaa tilaa päivän aikana ja korostaa arkkitehtuurin muotoja. – Tämä liittyy myös Pietilöiden alkuperäiseen ajatukseen, jossa keinovalaistus sijoittuu ikkunaväleihin ja tukee samaa tilakokemusta, Heiskanen jatkaa. Uudistuksessa arkkitehtuurin muotokieltä pyrittiin tuomaan valon avulla aiempaa selkeämmin esiin. Kaarevia pintoja korostettiin valon ja varjon vaihtelulla, jolloin tilan muoto vahvistuu. TARKKAA VALONHALLINTAA PITKIEN ETÄISYYKSIEN PÄÄSTÄ Kirkkosalin yleisvalaistus on toteutettu korkealla katonrajassa sijaitsevilla valonheittimillä, joiden valkoista valoa voidaan kohdentaa myös alttarille, kuoroalueelle ja urkujen luo. Valaisinvalinnassa keskeisiä kriteerejä olivat riittävä teho, hyvä valonhallinta sekä arkkitehtuuriin sopiva ulkoasu. – Valonhallinta oli erityisen tärkeää esimerkiksi alttarialueella, jota valaistaan kaukaa useilla valaisimilla. Valon tuli kohdistua tarkasti halutuille alueille ilman häikäisyä tai leviämistä ympäröiville pinnoille. Ratkaisuja etsittiin koevalaistusten avulla, Heiskanen kertoo. Suuren valaisintehon vuoksi päädyttiin DALI-ohjattaviin valaisimiin, jotka on liitetty DMX-järjestelmään muuntimen kautta. Huollon helpottamiseksi virtalähteet on sijoitettu lattiatason lähellä oleviin teknisiin kaappeihin. Ikkunasyvennysten alhaalta ylöspäin suuntautuva valaistus säilytettiin alkuperäisen ratkaisun mukaisesti, vaikka tekniikka uusittiin kokonaan. Betonipintoja valaiseviin uusiin valaisimiin teetettiin alkuperäistä ulkonäköä mukailevat kuoret. Lisäksi kirkkosaliin tuotiin rajattavaa, projisoitavaa valoa gobo-valaisimilla, joilla voidaan korostaa seinäpintoja, urkuja ja alttariveistosta. Valaisimet sijoitettiin noin 14 metrin korkeuteen. VALAISINASENNUKSIA KIIPEILYVARUSTEISSA Valaistussuunnittelu tehtiin tietomallipohjaisesti, ja siinä hyödynnettiin myös virtuaalimallia, jonka avulla ratkaisuja esiteltiin tilaajan ja Museoviraston edustajille. – Virtuaalilasit tarjosivat huomattavasti havainnollisemman kokemuksen kuin valaistuksen tarkastelu näytöltä. Virtuaalimallin avulla arvioitiin muun muassa ikkunasyvennysten uusien valaisinvarsien ulkonäköä, erilaisia valaistustilanteita sekä valon luomaa tunnelmaa, kertoo valaistussuunnittelija Joonas Saaranen WhiteNight Lighting Oy:stä. Kirkkosalin valaisimet on asennettu ikkunasyvennysten tikapuihin, jotka on rakennettu ikkunoiden pesua ja valaisinhuoltoa varten. Asennustöissä käytettiin poikkeuksellista ratkaisua. – Kirkkosalissa on kiinteät penkit, joten sinne ei voi tuoda nosturia. Asennustöihin löydettiin tapahtumarakenteiden asentamiseen erikoistunut yritys, jonka edustaja nousi kiipeilyvarusteilla katonrajaan, laski vanhat valaisimet köysistöllä alas ja asensi uudet tilalle. Ratkaisu osoittautui kustannustehokkaaksi ja nopeaksi, kun vältyimme telineiden rakentamiselta, kertoo Seuranen. Yksi haaste valaistusuudistuksessa oli johtoreittien toteuttaminen suojellussa ja massiiviVIEREINEN SIVU Valaistus korostaa Kalevan kirkon julkisivun muotoja, ja leditekniikka mahdollistaa valaistuksen tarkan hallinnan ja tasaisen jakautumisen korkeille pinnoille. Kuva: Antti Hiltunen YLINNÄ Julkisivuvalaistuksen valkoisen valon sävy vaihtelee päivän aikana hienovaraisesti kylmästä lämpimään. Kuva: Antti Hiltunen YLLÄ Ikkunasyvennyksissä on tikapuut ikkunoiden pesua ja valaisinhuoltoa varten. Tikapuihin asennetut valonheittimet ovat DALI-ohjattavia, ja ne on liitetty DMX-järjestelmään muuntimen kautta. Kuva: Joonas Saaranen
STREETLIGHT FLEX GEN2 Edistynyt, täysin räätälöitävissä oleva katuvalaisinsarja, saatavana monipuolisilla optiikoilla ja huippuluokan teknisillä ominaisuuksilla katujen, kevyen liikenteen väylien sekä pysäköintialueiden valaistukseen VALOTEHOKKUUS JOPA 162 lm/W VALOVIRTA JOPA 26 568 lm KÄYTTÖIKÄ L90/B10 100 000 h LEDVANCE.FI Tutustu valikoimaan LEDVANCE.FI + ERITTÄIN KESTÄVÄ IP66, IK09, C4 + SAATAVANA USEILLA ERI OPTIIKOILLA + TÄYSIN RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ + SMART CITY READY ZD4I, ZHAGA, NEMA + TUOTEPERHEELLÄ VÄYLÄVIRASTON HYVÄKSYNTÄ 20 VALO 1/2026 Kirkkosalin valaistusta ohjataan sakastiin sijoitetulta kosketusnäytöltä, johon on ohjelmoitu valaistustilanteita eri käyttötarkoituksiin. Ohjelmointia täydennetään edelleen käyttökokemusten perusteella. – Käytössä on myös erillinen valopöytä, joka voidaan liittää järjestelmään. Tällöin se ohittaa kosketusnäytön ohjauksen ja mahdollistaa valaisinkohtaisen ohjauksen koko kirkkosalissa. Valopöytä palvelee myös ulkopuolisia konserttijärjestäjiä: heille voidaan toimittaa valaisinkartta ja osoitteisto, jolloin kirkon valaistus voidaan integroida osaksi konserttien omaa valokokonaisuutta, Seuranen toteaa. Näin tehtiin esimerkiksi marraskuussa 2025, kun Kalevan kirkossa järjestettiin Raskasta Joulua -kiertueen avauskonsertti. JULKISIVU ELÄÄ VALKOISESSA JA VÄRILLISESSÄ VALOSSA Julkisivuvalaistuksessa säilytettiin alkuperäinen rytmi, jossa valo korostaa julkisivun muotoa ja ikkunavälien vaihtelua. Alun perin julkisivua valaisivat halogeenilamput, myöhemmin elohopealamput ja viimeisimpänä suurpainenatriumlamput. Leditekniirakenteisessa kohteessa. Sähköistyksessä voitiin osittain hyödyntää vanhaa kaapelointia, mutta valaistuksen ohjaukselle piti tuoda uusi johdotus. – Esimerkiksi alttariristin kohdalla haluttiin välttää näkyvät johdot. Johdotus tuotiin sakastin puolelta läpiporauksella noin 40 senttimetriä paksun betoniseinän läpi. Ristin taustavalaistus korostaa betoniseinän pintaa, jolloin risti piirtyy hienovaraisesti tummempana esiin, Tuuhea kuvailee. KIRKKOSALIN ESITYSTEKNIIKKA TAIPUU KONSERTTEIHIN Kirkkosalin yleisvalaistuksen värilämpötila on 3 000 kelviniä. DMX-pohjainen ohjausjärjestelmä mahdollistaa erilaisten valoilmeiden luomisen tapahtumia varten. – Kalevan kirkko on yksi Tampereen seurakuntien neljästä kirkosta, jonka esitystekniikka mahdollistaa värillisen valon käytön esimerkiksi konserteissa ja juhlatilaisuuksissa. Vaikka AVratkaisut eivät ole teatteritasoa, valoja äänitekniikka mahdollistaa kirkkojen monipuolisen käytön myös konserttija tapahtumatiloina, sanoo Seuranen. SIVUN KUVAT Kirkkosalissa nostettiin hieman valaistustasoja ja tasapainotettiin valon jakautumista tilassa. Gobovalaisimet täydentävät ylösja alaspäin suunnattujen valonheittimien valoa. Suunnittelussa hyödynnettiin virtuaalimallia ja tehtiin koeasennuksia. Kuvat: Antti Hiltunen