• 1/2025 Älykäs valaistus opastaa Tampereen tapahtumissa FINLANDIA-TALO uudessa valossa Rohkeat kokeilut kehityksen apuvälineenä
• VIHREÄT ARVOT ENSIMMÄISENÄ YRITYKSESSÄMME GA CASA Kyse on innovatiivisesta suunnittelusta Kestävyys ja kiertotalous Lisävaruste: eturengas DL – CASA DL – STANDARD GA STANDARD Lisävaruste: eturengas Huom. Järjestelmän hyötysuhde 930 UHE COB -valolla Esimerkiksi: 300 mA 176 lm/W 12,1 W 2130 nettolumenia valaisimesta 500 mA 170 lm/W 20,6 W 3480 nettolumenia valaisimesta LIvalin valaisimet ja Nordic Aluminiumin kiskojärjestelmät sopivat sekä kaupallisiin kohteisiin että kotitalouksiin. Ne ovat energiatehokkaita ja pitkäikäisiä – ja säästävät kustannuksia. Paino: 450g Paino: 550g Paino: 670g Paino: 765g PITKÄ KÄYTTÖIKÄ – JOPA 10 VUOTTA! KAIKEN KAIKKIAAN ALUSTAT TUKEVAT YLEISTÄ VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ VIHREÄT YRITYSALUSTAT OVAT YHTEENSOPIVIA JA TOIMIVAT SUJUVASTI YHDESSÄ. BASE PRO PULSE GB 1-PHASE XTS 3-PHASE XTSC 3-PHASE +DALI Paras sähköinen kuormituskapasiteetti KISKOVALAISIMET 2015 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA ALUSTA 2 Va lmistettu Suom es sa 1962 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA • Kuparin poikkipinta-ala 4mm2 • Alhaisemmat jännitehäviöt – resistanssi KISKOT & LISÄVARUSTEET ALUSTA 1 Va lmiste ttu Suom ess a ADAPTERI DRIVERIT ALUSTA 3 2015 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA Valm istettu Suom es sa VIHREÄT ALUSTAT UHE COB Erittäin korkea hyötysuhde Max 750 mA UHE COB Erittäin korkea hyötysuhde Max 750 mA UHE COB:lla varustetut valaisimemme muodostavat täydellisen yhdistelmän Global Trac ® -kiskojärjestelmien kanssa. GA-Standard ja GA-Casa UHE COB valaisimet, yhdessö HE-heijastimen, HE läpäisevän lasin kanssa – kevyt muotoilu ja kustanustehokas käyttö Enemmän tehoa alhaisemmalla virrankulutuksella.
• 3 VALO 1/2025 PROJEKTIT 6 Finlandia-talo uudessa valossa – vanhaa kunnioittaen, tapahtuma tarpeisiin vastaten 14 Valolla viihtyisyyttä ja turvallisuutta Kannelmäen asemaympäristöön 18 Valo osana tapahtumayleisön turvallista liikkumista Tampereella 26 10 × ravintolavalaistus SUUNNITTELU 22 Rohkeat kokeilut kehityksen apuvälineenä 30 Ulkotyöalueiden valaistusstandardi uudistui VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 34 Valonvälähdyksiä 40 Projektiuutisia 46 Tuoteuutisia 6 26 14 1/ 20 25 22
• Uusi, innovatiivinen ja modulaarinen Ensto Taika -valaisinperhe. Taianomainen valo seuraa ihmisiä ja elämää kaikkialle. Kotiin, työpaikalle, hotelliin – tilasta, huoneesta ja tunnelmasta toiseen. Sen huippuluokan valotekniikka ja joustava mukautuvuus saavat aikaan ihastusta ja aplodeja. Valon Taika on tullut jäädäkseen. Bravo! IMPROVING LIVES. www.legrand.fi VALON TAIKA ON TÄÄLLÄ
• 5 VALO 1/2025 Nyt markkinoille on tullut RGBTW-valaistus, jossa säätömahdollisuudet ovat edelleen lisääntyneet. Valaistuksessa on mahdollista säätää värien lisäksi myös valkoisen valon värilämpötilaa. Valkoinen valo laajentaa spektriä silloin, kun ei olla täysin kylläisellä värialueella, ja väripiste on lähempänä hehkusäteilijälle ominaista Planckin käyrää. Voisi kuvitella, että värintoistokin on säätöalueella parempi, kun säätö menee Planckin käyrää pitkin. Päivänvaloa jäljittelevän RGBTW-valaistuksen kerrotaan sopivan erityisen hyvin ihmiskeskeiseen valaistukseen. Kansainvälinen valaistuskomissio CIE on antanut suositusarvot sopiville Melanopic-EDI-arvoille (Melanopic Equivalent Daylight Illuminance) eri vuorokaudenaikoina. Nämä arvot määräytyvät silmän verkkokalvolla olevien valoherkkien gangliosolujen saaman säteilyn perusteella. Gangliosolut ovat herkkiä sinivihreälle 480–490 nm:n aallonpituudelle. Päivällä säteilyn määrän on oltava riittävän suuri. Iltaisin ja yöaikaan sitä on rajoitettava nukkumisen mahdollistamiseksi. Vaikka valon värilämpötilan vaihtelu vaikuttaa MelanopicEDI-arvoihin, ei värilämpötila ole niihin suoraan verrattavissa. Ihmiskeskeisen valaistuksen toteutuksessa kannattaa värilämpötilan sijasta tarkastella valonlähteen spektriä. Sopiva suure tähän on esimerkiksi valonlähteen MelanopicDER-arvo (Melanopic Daylight Efficacy Ratio), joka kertoo, kuinka tehokkaasti päivänvaloon verrattuna kyseinen valo vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin. Käytännön esimerkki värien ja värilämpötilan säätämisestä löytyy tämän lehden Finlandiatalon valaistuksesta kertovasta jutusta. Antoisia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, päätoimittaja VALOKEILASSA A ina silloin tällöin kannattaa ”benchmarkata” eli seurata, mitä rinnakkaisilla toimialoilla on saatu aikaan. Kun kiinteistöjen käyttövesijärjestelmien toimittajat toivat markkinoille yksiotevesihanat, näytti LVI-puoli ottaneen selvän etumatkan valaistusalaan nähden. Samalla laitteella pystyi näet säätämään veden määrää ja lämpötilaa. Myöhemmin vastaava tuote tuli valaistuspuolellekin, kun samaan säätimeen oli laitettu kaksi ohjainta, joista toinen sääti valon määrää ja toinen värilämpötilaa. Kruithofin käyrien mukaan ihminen kokee lämpimän valon miellyttäväksi alhaisissa valaistustasoissa, kun taas kylmä valo tuntuu luonnollisemmalta, jos valoa on paljon. Valkoista valoa tuottavien ledien himmentämisen haittapuolena pidetään sitä, että valon väri ei ledejä himmennettäessä muutu lämpimämmäksi kuten perinteisillä hehkuja halogeenilampuilla. Vaikutelmaa perinteisestä hehkusäteilijästä yritetään saada aikaan joillain hehkulamppuja korvaavilla ledilampuilla, jotka on suunniteltu niin, että niiden värilämpötila laskee himmennettäessä. Värilämpötilaa voidaan myös muuttaa valaisimessa vaihtelemalla kahden eri värilämpötilaa olevan valkoista valoa tuottavan ledin suhteellisia valomääriä (TW eli tunable white). Valon varsinaisen värin säätäminen eli kolmella värillä (punainen/red, vihreä/green ja sininen/blue) toteutettu RGB-valaistuksen säätö toi selvän etumatkan valaistuspuolelle. RGB-toteutuksella oli kuitenkin se huono puoli, että valon spektri muodostui vain kolmesta eri aallonpituudesta. Kolmella värillä on mahdollista tuottaa myös valkoista valoa, mutta valon laatu ei silloin ole kovin hyvä värintoiston kannalta. Valon laatua yritettiin parantaa lisäämällä joukkoon myös meripihkan (amber) väristä valoa tuottavia ledejä (RGBA). Sitten markkinoille tuli RGBW-valo, jossa sekaan oli laitettu myös valkoista (white) valoa tuottavia ledejä. Silloin valkoisen valon spektri laajeni oleellisesti. Valkoista valoa tuottavassa ledissä on yleensä käytetyn sinisen ledin lisäksi myös loisteainekerros, joka laajentaa spektriä koko näkyvän valon alueelle. LISÄÄ SÄÄTÖÄ Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio@kallasjoki.fi Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki elisa.hillgen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Aleksanteri Ekrias, Elisa Hillgen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: PunaMusta Oy ISSN 1237-3907
• 6 VALO 1/2025
• 7 VALO 1/2025 FINLANDIA-TALO UUDESSA VALOSSA VANHAA KUNNIOITTAEN, TAPAHTUMA TARPEISIIN VASTATEN Teksti: Marjukka Puolakka Finlandia-talon mittava perusparannus tehtiin Alvar Aallon arkkitehtuuria vaalien, mutta uuden tekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Rakennuksen 2 700 alkuperäisvalaisinta kunnostettiin ja varustettiin modernilla ledija ohjaustekniikalla. DMX-ohjauksen ansiosta valaistus mukautuu erilaisten tapahtumien tarpeisiin myös esityssalien ulkopuolella. H elsingin Töölönlahdella sijaitseva Finlandia-talo on yksi Suomen tunnetuimpia rakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Sen vuonna 1971 valmistuneen päärakennuksen perusparannus kesti lähes kolme vuotta, ja entiseen loistoon palautetut tilat avattiin yleisölle tammikuussa 2025. – Mittavan hankkeen tavoitteena oli säilyttää talon alkuperäinen ulkonäkö sen suojeluarvoa kunnioittaen. Valaistuksen muuttaminen oli yksi hankkeen haasteellisimmista osista. Vanhojen valaisimien alkuperäinen ulkomuoto palautettiin ja valaisinpaikat säilyivät samoina, mutta valaisimiin tuotiin nykyaikainen ledija ohjaustekniikka, joka vastaa erilaisten tapahtumien tarpeisiin, sanoo arkkitehti Teemu Tuomi Arkkitehdit NRT Oy:stä. Helsingin kaupungin omistaman kiinteistön perusparannus toteutettiin Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston tarkassa ohjauksessa. Vuonna 1975 valmistunut kongressisiipi jäi remontin ulkopuolelle. – Finlandia-talo on tietynlainen Alvar Aallon tuotannon loppuhuipentuma ja kansainvälistyvän Suomen merkkirakennus. Sen suunnittelussa, rakentamisessa ja sisustuksessa oli aikanaan käytössä laajat resurssit. Rakennusta varten on suunniteltu poikkeuksellisen suuri määrä valaisimia aina vaatimattomampia sivutiloja myöten, toteaa Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmberg. Perusparannuksessa rakennuksen talotekniikka uudistettiin täysin. – Muutos 1970-luvun konserttitalosta tämän päivän monikäyttöiseksi tapahtumakeskukseksi edellytti mittavia sähköteknisiä uudistuksia. Rakennuksen huipputeho lähes kaksinkertaistui, ja kaikki sähköjärjestelmät uusittiin. Samalla varattiin merkittävästi lisätilaa myös esitystekniikan kaapeloinnille, sanoo Ramboll Finland Oy:n sähkösuunnittelun projektinjohtaja Erkki Hakanen. Finlandia-talon perusparannuksessa kunnostettiin ja entisöitiin 2 700 valaisinta, ja ne varustettiin nykyaikaisella ledija ohjaustekniikalla. Kuva: Tuomas Uusheimo
• 8 VALO 1/2025 Sisätilojen suurimmat näkyvät muutokset ovat uudet näyttely-, kahvila-, ravintolaja myymälätilat. Maanalaisen laajennusosan myötä talotekniikalle saatiin tuhat neliömetriä uutta tilaa. – Rakennusosien ja kalusteiden varastointi ja logistiikka oli oma operaationsa, sillä lähes kaikki irrotettiin työmaan ajaksi. Kongressi siiven suuret salit otettiin varastokäyttöön, ja niihin rakennettiin hyllyjä esimerkiksi oville ja listoille. Marmorilevyjä kuljetettiin välivarastoihin muun muassa Vuosaaren kalliosuojaan, ja erilaisia varastopisteitä perustettiin ympäri kaupunkia, Tuomi kuvailee. VANHAT VALAISINKUORET – UUSI TEKNIIKKA Perusparannuksen jälkeen Finlandia-talo on moderni tapahtumakeskus, jonka valaistusja AV-ratkaisut palvelevat esiintymissalien lisäksi kaikkia yleisötiloja, kuten lämpiöitä, auloja ja ravintolatiloja. Valon värimuutokset mahdollistavan leditekniikan integroiminen Alvar Aallon alkuperäisvalaisimiin oli teknisesti haastavaa ja vaati myös perusteellista keskustelua rakennussuojelun näkökulmasta. – DMX-ohjattava yleisja esitystekniikan valaistus antaa käyttäjälle mahdollisuuden valaistuksen muokkaamiseen erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Lähtökohtana värivalon käytölle oli, että ohjauksen avulla valaistus voidaan palauttaa alkuperäisen hehkulampun lämpimään sävyyn. Väriä vaihtava valaistus ei tarkoita sirkustunnelmaa, vaan mahdollistaa valon räätälöinnin esimerkiksi messuja ja juhlatilaisuuksia varten, sanoo Granlund Oy:n AVja esitystekniikan johtava asiantuntija Ilkka Paloniemi. Valaistusuudistuksen keskiössä oli 2 700 valaisimen kunnostustyö, jossa valaisimille palautettiin niiden alkuperäinen ilme. Kunnostuksen pääurakoitsijana toimi Fasetti Oy. – Näin suuri suojeltujen valaisimien määrä julkisessa rakennuskohteessa on aivan poikkeuksellinen. Valaisinpositioita oli 150 ja erilaisia valaisintyyppejä peräti 88, kertoo Fasetti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Ylönen. – Aallon valaisimille on ominaista valon pehmeä jakautuminen heijastuspintojen kautta. Usein valaisimien messinkiset yksityiskohdat korostavat hehkulampun lämmintä sävyä, ja uudistusten jälkeen on tärkeää, että valaisimet voivat edelleen toistaa tuon alkuperäisen lämpimän valon, Malmberg huomauttaa. Valaisimien kunnostusja entisöintityö perustui huolelliseen pohjatyöhön: kaikki valaisimet mitattiin ja valokuvattiin ennen irrottamista ja kuljetusta verstaalle Hollolaan. Jokainen valaisin ja sen pakkauslaatikko varustettiin yksilöllisellä tunnistetarralla, joka sisälsi valaisimen positioja lohkonumeron sekä tarkan sijainnin tilassa. Tiedot tallennettiin Daluxdokumentointija laadunhallintajärjestelmään. – Daluxin avulla pystyimme luomaan rakennuksesta kerroskohtaiset kattoja seinäkartat, joihin merkittiin jokaisen valaisimen tarkka sijainti ID-numeron perusteella. Tämä mahdollisti sen, että kolmen vuoden kuluttua jokainen valaisin voitiin palauttaa täsmälleen samaan paikkaan, mistä se oli alun perin irrotettu, Ylönen jatkaa. YLINNÄ Moderni leditekniikka ja DMX-ohjaus mahdollistavat lämpiöiden valotasojen ja valon värin sovittamisen erilaisten tilaisuuksien tarpeisiin. Kuva: Ville Heiskanen, Inspiroiva Creative YLLÄ Rakennuksen pohjoispäädyn uusiin myymälätiloihin tuodaan valoa kunnostettujen valaisimien lisäksi kalusteisiin integroiduilla ledinauhoilla. Kuva: Finlandia-talo / Riikka Kantinkoski
• 9 VALO 1/2025 Lämpiötiloissa valkoisen valon sävyä voidaan muuttaa viileän valkoisesta hehkulampun kaltaiseen lämpimän valkoiseen sävyyn. Kuva: Tuomas Uusheimo
• 10 VALO 1/2025 kuoriin. Ahtaiden sisätilojen vuoksi virtalähteet jouduttiin pääosin sijoittamaan valaisimien ulkopuolelle alakattoon. – Aulatilojen alkuperäiseen valaisinrunkoon kehitettiin ratkaisu, jossa pyöreä ledimoduuli yhdistyy hiekkapuhallettuun akryylikupuun, joka toimii häikäisysuojana ja muistuttaa muodoltaan hehkulamppua, Ylönen sanoo. Aulaja lämpiötilojen tunable white -ledimoduulit mahdollistavat valon värilämpötilan säätämisen esimerkiksi niin, että päivisin valo on viileän valkoista ja iltaisin palautetaan lämmin valkoinen valo. RÄÄTÄLÖIDYT LEDIOPTIIKAT Valaisinkunnostuksen merkittävin valotekninen uudistus koski esitystekniikan 813 valaisinta, joihin rakennettiin RGBW-ledimoduulit. Tunto Oy vastasi Fasetin aliurakoitsijana näiden valaisimien tekniikan suunnittelusta ja muutostöistä. Urakkaan kuului 18 erilaista valaisintyyppiä. Valaisimet sijaitsevat Finlandia-salissa ja Helsinki-salissa, ravintolassa, lämpiöissä sekä Verandan tiloissa. – Yleensä valaistusratkaisujen suunnittelu lähtee liikkeelle teknologiasta, jonka ympärille fyysinen rakenne toteutetaan. Nyt valaisimen ulkokuori säilytettiin ennallaan, ja sen sisälle sovitettiin täysin uusi tekniikka, joka täyttää esitystekniikan korkeat vaatimukset, kertoo Tunto Oy:n pääsuunnittelija ja muotoilija Mikko Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan ratkaisu edellytti laatikon ulkopuolelta ajattelua, mikä johti innovatiivisen linssiratkaisun kehittämiseen ledimoduuleihin. – Ledit sijoitettiin linssipinnan alle valaisimen ympäri siten, että RGB-ledit ovat pinnan optisten elementtien alla ja valkoisen valon ledit niiden välissä. Tämä mahdollistaa valon tasaisen hajoamisen koko ledimoduulin pinnalta, mikä luo pehmeän, alkuperäisen hehkulampun kaltaisen valon, Kärkkäinen kuvailee. Linssiratkaisua on hyödynnetty muun muassa ravintolan valaisimissa, joissa suuri opaalivalopinta saa nyt valonsa yhdeksän hehku lampun sijaan yhdeksästä RGBW-ledimoduulista. Finlandia-talon Töölönlahden puoleiseen päätyyn, Verandaan, suunniteltiin ja valmistettiin lähes 300 uutta valaisinta. Useista saleista ja aulatiloista koostuva kokouskokonaisuus rakennettiin talon laajennuksen yhteydessä vuonna 2011. Tilaan teetettiin Helsinkija Finlandia-salien alkuperäisvalaisimia muistuttavat alasvalot. HAASTEENA SUURET VALOVIRTAVAATIMUKSET Verstaalla valaisimista purettiin pois kaikki vanha tekniikka, kun alkuperäiset hehkulamppujen E27-kannat tekivät tilaa ledimoduuleille. – Ledimoduulien käytön lähtökohtana olivat valaisimien korkeat valontuottovaatimukset, valon laadun tasaisuus valonlähteiden välillä, pitkä elinkaari sekä valaistuksen digitaalinen ohjattavuus. Vain muutamiin seinäja ripustus valaisimiin jäi valonlähteeksi ledilamppu, koska niihin ei ulkonäkösyistä voitu integroida jäähdytysrimoja ja virtalähteitä, toteaa valaistussuunnittelija Sanna Forsman Granlund Oy:stä. Valaisimien lähtökunto vaihteli suuresti. Huonoimmassa kunnossa olivat ulkovalaisimet, joiden peltipinnat olivat ruostuneita tai jopa lähes kokonaan puhki kuluneita. – Useista valaisimista puuttui osia, kuten ruuveja, kannatinkoukkuja ja ritilöitä. Alkuperäisiä valaisinpiirustuksia tarvittiin uusien osien ja jopa kokonaan uusien valaisimien valmistuksessa. Esimerkiksi porrasaulaan rakensimme kadonneiden tilalle kaksi seinävalaisinta, jotka muodostuvat kullatuista messinkipuikoista, Ylönen kuvailee. Yksi kunnostustöiden isoista haasteista oli valaisimien valovirran nostaminen jopa viisin kertaiseksi alkuperäisestä. Tämä vaikeutti lämmönhallintaa ja alumiinisten jäähdytyselementtien sijoittamista vanhoihin valaisinYLLÄ Porrasaulojen seinävalaisimissa päädyttiin ulkonäkösyistä käyttämään valonlähteinä ledimoduulien sijaan E27-kantaisia ledilamppuja. Kuva: Petri Vuorio ALLA Fasetin pajalla rakennettiin porrasaulaan kaksi uutta seinävalaisinta kadonneiden tilalle. Valaisimien häikäisysuoja muodostuu kullatuista messinkipuikoista. Kuvat: Fasetti Oy
• V I S I O N T R A C K VIE VÄRIEN KOROSTAMISEN UUDELLE TASOLLE Uusi Vision Track on älykäs kiskovalaisin, jossa yhdistyvät huipputeknologia ja estetiikka. Säädettävä värilämpötila, RGB-toiminnot sekä AI-teknologia mahdollistavat kohteen värien tarkan tunnistamisen ja vahvistamisen täysin uudella tavalla. Valaisin tuo värit esiin ja sopii erinomaisesti ympäristöihin, joissa visuaalisella vaikutelmalla on väliä: autojen esittelytilat, museot, myymälät ja näyttelytilat. Valaisin säätää valaistuksen kohteen pintavärien mukaan automaattisesti tai vaihtoehtoisesti asetuksia voi hallita manuaalisesti mobiilisovelluksella. Anna värien loistaa Vision Trackin avulla.
• 12 VALO 1/2025 – Aallon piirustuksia apuna käyttäen kehitimme ulkonäöltään alkuperäistä vastaavan, ritilällä varustetun valaisimen. Haasteena oli löytää ja sovittaa sopiva linssitekniikka pyöreään RGBW-moduuliin matalarakenteisessa valaisimessa, mutta useiden prototyyppien ja kokeilujen kautta pääsimme haluttuun lopputulokseen, toteaa Kärkkäinen. Kaiken kaikkiaan valaisimien kunnostuksessa pyrittiin siihen, että tekniikkaa voidaan uudistaa jatkossa ilman, että valaisinrunkoihin täytyy kajota. – Seuraava päivityskierros odottaa ehkä 20 vuoden päässä. Toivomme, että ledimoduulien käyttöikä vastaa annettuja lupauksia, sillä teknologia on vielä suhteellisen tuoretta. On tärkeää, että tuleva huoltokierros on mahdollisimman sujuva, Alvar Aalto -säätiön Malmberg huomauttaa. KAAPELIREITIT KORTILLA Uuden sähkö-, esitysja valaistustekniikan johto reittien löytäminen toi sähkösuunnitteluun omat haasteensa. Yleisötilojen alakatot ovat jo valmiiksi matalalla, eikä suojeltuihin pintoihin voitu tehdä läpivientejä. Tämä rajoitti reitityksen pintojen taakse jääviin, varsin ahtaisiin tiloihin. – Alakattojen purkamisen jälkeen saimme käyttöömme laserkeilauksella tuotetut pistepilvikuvat, joiden avulla johdotuksille etsittiin tilaa kirjaimellisesti nurkka kerrallaan. Nousukuiluihin asennettiin useita päällekkäisiä kaapelihyllyjä, ja samalla tehtiin varauksia myös mahdollisia tulevia laajennuksia varten, kertoo Ramboll Finlandin Hakanen. Osittain alkuperäisiin valaisimiin integroitu turvavalaistus toi paikoin lisähaasteita johdotusten ja asennuspaikkojen suunnitteluun, sillä EMC-suojaus asettaa enimmäisvaatimukset valonlähteen ja liitäntälaitteen väliselle etäisyydelle. – Valaisimissa tila oli kortilla, ja liitäntälaitteet pyrittiin siksi sijoittamaan alakattoihin. Aina tämä ei ollut mahdollista, kuten pääovelta toisen kerroksen lämpiöön nousevassa portaikossa, jossa on betonikatto. Tällaisissa tiloissa tehtiin useampikin EMC-mittaus, jotta määräykset täyttyivät ja liitäntälaitteille löydettiin toimivat asennusratkaisut, Hakanen sanoo. DMX TUO OHJAUKSEEN MONIPUOLISUUTTA Yleisötilojen esitystekniikan valaisimia ohjataan DMX-järjestelmällä, johon on integroitu myös yleisvalaistuksen DALI-valaisimet. Järjestelmä on liitetty tietoverkkoon, mikä mahdollistaa valaisimien yksilöllisen ohjauksen. – DMX-over-IP-teknologian ansiosta käyttäjä voi tuoda tiloihin tapahtumia varten valoohjauspöydän, jolla voidaan hallita jokaisen valaisimen kaikkia valonlähteitä erikseen. Esiohjelmoituja valaistustilanteita voidaan aktivoida kosketusnäytöltä, ja valaistusta voidaan myös ajastaa, kertoo Granlund Oy:n vanhempi asiantuntija Jussi Kamunen. Yleisötilojen esitystekniikan valmiuksia parannettiin lattiaan, kattoon ja seinäpintoihin asennetuilla dataja sähköpisteillä. Myös esimerkiksi Finlandia-salin edessä olevan pääYLINNÄ Aulatilojen alakattoihin integroitiin kosketinkiskoja, joihin voidaan tuoda tapahtumavalaistusta. Kiskoista saadaan myös sähkönjakelu esimerkiksi messurakennelmia varten. Kuva: Petri Vuorio YLLÄ Verandan aulan uudet alasvalot muistuttavat ulkonäöltään Finlandia-salin alkuperäisvalaisimia. Valaisimien RGBW-ledimoduuli mahdollistaa valon värisävyn muuntamisen tarpeiden mukaan. Kuva: Ville Heiskanen, Inspiroiva Creative
• 13 VALO 1/2025 lämpiön, Piazzan, katossa on runsaasti trusseja ja ripustuspisteitä valo-, äänija kuvatekniikkaa varten. Aulatiloihin vuosien aikana tuodut kosketinkiskot korvattiin alakattojen metallisäleiden väleihin integroiduilla kosketinkiskoilla, joihin voidaan tuoda tapahtumavalaistusta. Kosketinkiskoista saadaan myös sähkönjakelu yleisötiloihin esimerkiksi messurakennelmia varten. – Uudet esitysvalmiudet nopeuttavat tapahtumien järjestämistä, kun aiemmin niitä varten aulaja lämpiötiloihin roudattiin valonheittimiä ja vedettiin sähköjohtoja, Kamunen jatkaa. Myös Finlandiaja Helsinki-saleissa parannettiin kattoripustuksia samalla, kun salien AVja esitystekniikka uusittiin täysin. Koko rakennuksen AVja esitystekniikan kaapeloinnissa varauduttiin myös tuleviin tarpeisiin, sillä varsinkin kuvansiirron datamäärät kasvavat jatkuvasti. – Rakennuksen kaapelireitit olivat ennen perusparannusta täysin turvoksissa, kun niihin oli vuosien mittaan lisätty johdotuksia, joista osa ei ollut enää edes käytössä. Nyt uudet kaapelihyllyt mahdollistavat johdotusten lisäämisen myös jatkossa, Paloniemi toteaa. VARAUTUMISTA JULKISIVUVALAISTUKSEEN Finlandia-talon ulkoalueita valaisevat nyt alkuperäiseen ilmeeseen kunnostetut pylväsja katosvalaisimet. Perusparannuksen yleissuunnitteluvaiheessa laadittiin koko rakennusta koskeva julkisivuvalaistussuunnitelma, joka jäi kuitenkin kustannussyistä toteuttamatta. Rakennusta voidaan kuitenkin edelleen tuoda esiin myös erikoisvalaistuksella. Finlandia-salin ulkokatolla sijaitsevaan torniin toteutettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi valaistusjärjestelmä, joka mahdollistaa värillisen juhlavalaistuksen käytön. – Perusparannuksessa osa tornin valaisimista uusittiin ja torniin lisättiin myös sähköja datapisteitä tulevia tarpeita varten. Rakennuksen tontille asennettiin kaapelinvetokaivoja julki sivuvalaistuksen mahdollista tulevaa rakentamista varten, sanoo Forsman. Perusparannuksessa Finlandia-salin AVja esitystekniikka uusittiin täysin. Samalla parannettiin salin kattoripustuksia. Kuva: Finlandia-talo / Jani Lappalainen, Inspiroiva Creative FINLANDIA-TALON PERUSPARANNUS Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, kaupunki ympäristön toimiala Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT Oy Sisustusarkkitehtisuunnittelu (uudet ravintola-, kahvilaja myymälätilat): Suunnittelutoimisto Fyra Oy Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy Sähkö-, teleja turvajärjestelmien suunnittelu: Ramboll Finland Oy AV-, esitystekniikkaja valaistussuunnittelu sekä toteutusvalvonta: Granlund Oy Valaisimien kunnostus: Fasetti Oy Esitystekniikan valaisimien suunnittelu ja muutostyöt: Tunto Oy ja Audico Systems Oy Sähköurakoitsija: Quattroservices Oy
• 14 VALO 1/2025 Kannelmäen asemaympäristön viihtyisyyttä parannettiin valaistuksella. Nuhjuiseksi ja turvattomaksi koettu alue sai pienimittakaavaisen uudistuksen myötä uuden raikkaamman ilmeen. K annelmäki on yksi Helsingin kaupunkiuudistuskohteiksi valituista esikaupunkialueista, joissa on tavoitteena tukea alueiden positiivista muutosta ja ehkäistä mahdollista eriytymiskehitystä. Kaupunkiuudistuksen toimenpidekokonaisuuksilla tuetaan alueiden kehittymistä toimivina, omaleimaisina ja elinvoimaisina paikkoina, jotka asukkaat kokevat omikseen ja joissa erilaiset toimijat haluavat ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Asukkaat ja muut toimijat kokivat kyselyjen perusteella Kannelmäen asemaympäVALOLLA VIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KANNELMÄEN ASEMAYMPÄRISTÖÖN ristön nuhjuiseksi ja turvattomaksi, mutta tarve kartoituksen perusteella kohteessa ei kuitenkaan nähty tarvetta laajamittaiselle perusparannukselle. Tämän vuoksi hankkeen tavoitteena oli korjata epäkohdat ja parantaa ympäristöä pienimittakaavaisilla toimenpiteillä, joilla tavoiteltiin alueen viihtyisyyden, asemaympäristössä koetun turvallisuuden ja houkuttelevuuden lisäämistä sekä alueen kokonaisvaltaista laatu tason nostoa. Sitratorille asennettiin muun muassa penkkejä ja toteutettiin liukumäki istuskelu portaiden tilalle. Torin vetovoimatekijäksi toteutettu liukumäki hyödyntää osin hankalaksi koettua kaksitasoista järjestelmää muuttaen sen uudeksi hauskaksi toiminnoksi. Valaistuksen viitesuunnitelmassa tavoitteena oli lisätä alueen käyttäjien turvallisuudentunnetta huolehtimalla laadukkaasta yleisvalaistuksesta. Valolla oli tarkoitus tuoda esille Sitratorin kulttuuritoimintaa ja ohjata kulkua Kanneltalolle. Ajatus oli myös tuoda paremmin esiin Sitratorilla sijaitsevaa Oona Tikkaojan kuumailmapalloa muistuttavaa Unelma-teosta ja luoda tunnelmaa valaisemalla aukion puita. Vuonna 2021 käynnistetyn rakennussuunnittelun alussa analysoitiin viitesuunnitelman valaistusideoiden hyvät ja huonot puolet, vaikuttavuus ja toteuttamiskelpoisuus. Suunnittelualueen tarkempaan määrittelyyn haastetta toi alueen senhetkisen valaistuksen sijoittuminen Helsingin kaupunkiympäristön lisäksi Kanneltalon kiinteistöön, Helsingin kaupunkiliikenteen alueelle sekä yksityisen talo yhtiön rakennukseen. Valaistuksesta hahmottui kokonaisidea, jossa alueen pohjoisreuna saisi tasaisen valaistuksen pylväistä ja Kanneltalon puolelle tulisi kontrastikkaampaa ja mielenkiintoisempaa valaistusta. Näin asemalle kulkijoille saataisiin taattua hyvä, tasainen ja turvallinen valaistus kulkemiseen, mutta Kanneltalon puolella olisi parempi tunnelma ja viihtyisyys. Valaistuksen Teksti: Esa Horttanainen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Pimeän aikaan Sitratorin uusittu valaistus ohjaa kulkua Kanneltalolle ja tuo esille aukiolla sijaitsevaa Oona Tikkaojan Unelma-teosta. Kuva: Esa Horttanainen
• 15 VALO 1/2025 kokonaisideaa ja kohdevalaistuksia esiteltiin asukastilaisuudessa. Osassa palautteista toivottiin lisää valoa alueelle ja osassa pelättiin, että valoa on liikaa. Joten keskimäärin valoa vaikutti olevan suunnitelmissa juuri sopivasti. Sitratorin pylväsvalaisimet oli tarkoitus vain uusia ja välttää kaivuutöitä hyödyntämällä olemassa olevia pylväitä. Valaisimilla piti saada hyvä ja tasainen yleisvalaistus aukion pohjoislaidalle, jonka läpi kulkee paljon ihmisiä asemalle. Lisäksi tarvittiin lisää valoa asukkaiden pimeänä kokemaan paikkaan puiden taakse. Heijastintai linssioptiikoilla varustetut valaisimet ovat kustannustehokas ratkaisu, kun halutaan pitkä pylväsväli ja tasainen valaistus, mutta niiden pintakirkkautta ja häikäisyä pidetään usein liian suurena. Vaihtoehdoksi jää epäsuoralla optiikalla tai diffuusorilla varustetut valaisimet, joissa ledit eivät näy suoraan, vaan valo säteilee kohteeseen valkoisen pinnan kautta tai diffuusorin läpi. Tyypillisesti tällaiset valaisimet ovat muotoilultaan pyöreitä ja niissä pylvään kiinnityspiste on keskellä, mikä ei olisi ollut Sitratorille toimivin ratkaisu – aukion pylväät sijaitsevat hyvin lähellä puita ja valaisimet oli hyvä saada vähän irti oksistoista. Sitratorin tumma kiveys on täynnä valkoisia neliöitä, joista löytyi idea toistaa samaa muotoa myös pylväsvalaisimissa. Markkinoilta löytyi valaisin, jossa on laaja neliönmuotoinen opaalipintainen diffuusori. Valaisimen varsikiinnitys kustomoitiin, jotta ne saatiin kiinnitettyä pylväisiin kulmistaan. Näin pylväsvalaisimet ovat samassa asennossa torin valkoisten neliöiden kanssa ja tulevat vähän irti puista. Viitesuunnitelman mukaan aukion pohjoislaidan puita oli tarkoitus valaista. Tästä kuitenkin luovuttiin, koska puut sijaitsevat pylväsvalaisimien välissä ja niiden takana on kerros talon ikkunat. Puut olisivat tarvinneet tehokkaat alhaalta ylöspäin suunnatut valaisimet erottuakseen ympäristöstään, mikä olisi lisännyt valosaastetta ja häiriövaloa kohtuuttomasti. Lisäksi oli järkevämpää viedä huomiopistettä pimeän aikaan Kanneltalon suuntaan. Unelma-teoksen sisällä oleva valaistus toimi edelleen, mutta se todettiin liian himmeäksi. Koevalaistuksessa arvioitiin sopiva valon määrä ja optiikka. Teoksen sisälle vaihdettiin kaksi valaisinta, joista toinen valaisee leveämmällä avauskulmalla teoksen alaosaa 3 500 kelvinin värilämpötilalla ja toinen kapeammalla avauskulmalla yläosaa 2 700 kelvinin värilämpötilalla. Aseman lähiympäristön yleisvalaistus uusittiin ledeiksi. Pylväisiin vaihdettiin tasolaseilla varustetut ledikatuvalaisimet. Rumpupolku kulkee siltakannella asemalta Sitratorille, ja kannen pohjaan asennetut pyöräpysäköinnin vanhat opaalipintaiset valaisimet vaihdettiin suuntaaviksi lineaarisiksi ledivalaisimiksi. Asemalta tultaessa Rumpupolku kaartuu asuintalon ympäri. Kaarteen vanha valaistus sijaitsi asuintalossa, ja valaistusratkaisusta haluttiin eroon. Kaarteen kohdalla on myös kaareva pergolakatos, joka houkutteli valoa luokseen. Häiriövalon välttämiseksi valaistusratkaisuksi valikoitui pergolaan integroitu suuntaava taipuisa ledinauha, joka piirtää pergolan muodon esiin taivasta vasten, korostaa betonista kaidetta ja antaa toiminnallisen valaistuksen Rumpupolulle ja vielä maantasollekin. Eli neljä kärpästä yhdellä iskulla ilman häikäisyä. Valonauha toi kuitenkin mukanaan asennusteknisen haasteen, johon valmistajalta ei löytynyt sopivaa ratkaisua. Kohteeseen teetettiin valmiiksi taivutettu alumiiniprofiili, joka antaa suojaa ja pitää nauhan paikallaan. Sitratorilta pääsee Kanneltalolle käsijohteilla varustettua luiskaa tai portaita pitkin. Viitesuunnitelmassa näihin oli ideoitu käsijohteisiin integroitu valaistus, joka on monessa projektissa hyväksi havaittu tapa ratkaista portaiden tai luiskan valaistus. Häikäisy jää pieneksi, portaat saavat hyvin valoa pienellä teholla ja paikasta tulee mielenkiintoisempi voimakkaamman kontrastin takia. Jos portaat ovat leveät, kuten Sitratorilla, ongelmaksi voi muodostua keskikohdan valaistus, johon ei kummankaan puolen käsijohdevalaistus oikein yletä. Mutta jos on epävarma olo, voi toki kulkea reunassa käsijohteiden luona, jossa on hyvä valaistus ja saa vielä tukea kulkemiseen. YLINNÄ Sitratorin uusien pylväsvalaisimien muoto toistaa aukion kiveyksen valkoisia neliöitä. Valo lankeaa Kanneltalon ohi kaartuvalle Rumpupolulle kaiteen lamellien sisäpuolelle asennetusta valonauhasta. Kuva: Esa Hortta nainen YLLÄ Kannelmäen asemalle johtavan Rumpupolun pergolaan integroitu ledinauha korostaa betonista kaidetta ja antaa reitille toiminnallisen valaistuksen. Kuva: Petri Vuorio
• 16 VALO 1/2025 Kanneltalon pääsisäänkäynnille vievää luiskaa valaistaan muurien alkuperäisiin syvennyksiin sovitetuilla ledi valaisimilla. Siltakannen kylkeen asennettu valonauha tuo Kanneltalon kaarevaa seinää pehmeästi esiin. Kuva: Esa Horttanainen
• 17 VALO 1/2025 Sitratorin vanhat käsijohtimet vaihdettiin uusiin opaalipintaisella ledinauhalla varustettuihin käsijohtimiin, jotka valaisevat myös uutta liukumäkeä. Kaiteiden osalta tekninen haaste oli suuri avoin ympäristö. Kaiteiden välittömästä läheisyydestä ei löytynyt sellaisia kaupunki rakenteita, joihin valaistuksen vaatima tekniikka olisi ollut helppo piilottaa. Kaiteisiin kuitenkin löytyi tuote, jossa virtalähteen ja nauhan välinen pisin mahdollinen kaapelointimatka oli riittävän suuri. Näin virtalähteet saatiin sijoitettua Rumpu polun sillan alle istutusten taakse piiloon. Rumpupolku jatkuu siltakannella Kanneltalon pyöreän tornimaisen osan ympäri ja sieltä etelään Klaneettitien yli. Pyöreä Kanneltalon osa ja kaartuva massiivinen siltakansi ovat näyttävä kokonaisuus, ja viitesuunnitelmassa ideoitu kaartuvan Rumpupolun valaistus käsijohteesta tuntui heti luontevalta toteutustavalta. Koevalaistuksessa todettiin, että valaistus toimii parhaiten kaiteen pystylamellien sisäpuolella. Näin valo tuo pystylamellit esiin, ja samalla lamellit rajaavat häikäisyä alas torille. Kanneltalon tornimaisen osan katto on viistetty mielenkiintoisesti, ja se olisi ollut kiva nostaa valolla esiin. Koevalaistuksessa testattiin samaa suuntaavalla optiikalla olevaa ledinauhaa, jota oli tulossa myös pergolan rakenteeseen. Räystäslinjaan asennettuna se olisi piirtänyt viistetyn kattolinjan esiin, korostanut seinäpintaa ja tuonut valoa Rumpupolun sisäkaarteeseen. Koevalaistuksessa kuitenkin todettiin, että toteutus ei toiminutkaan niin hyvin kuin oletettiin, mistä seurasi paluu piirustuspöydän ääreen. Aika nopeasti keksittiin, että jos valonauhalla valaistaan silta kannen kyljestä suoraan seinään, valonauha jää täysin piiloon ja valo tuo seinää pehmeästi esiin. Uudessa koevalaistuksessa ideaa testattiin samalla valonauha profiililla kuin mitä käsijohtimiin oli tulossa, ja se toimi paremmin kuin osattiin toivoa. Nyt siltakansi piirtyy siluettina seinästä irti, eikä valonauha häikäise käytännössä mistään suunnasta. Rumpupolun sisäkaari ja sillan alus saavat epäsuoraa valoa, ja koko seinä ja sen pyöreys tulevat hillitysti esiin. Kanneltalon pääsisäänkäynnin luo johtaa luiska, jonka valaistus oli aikaisemmin toteutettu muureihin upotetuilla valaisimilla. Syvennyskolot olivat vain huomattavasti asennettuja valaisimia suuremmat, joten lopputulos näytti oudolta. Tämä olisi ollut helppo ratkaista riittävän suurilla uusilla upotettavilla valaisimilla, mutta eihän niin suuria valaisimia mistään löytynyt. Upotuskoloille piti kuitenkin saada jokin virka, joten koloista päätettiin tehdä uudet KANNELMÄEN ASEMAYMPÄRISTÖN UUDISTUS Tilaaja: Helsingin kaupunki Esija toteutussuunnittelu: Studio Terra Oy Valaistuksen viitesuunnittelu: Finnmap Infra Oy Valaistusja sähkösuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Valaistustuotteet: Pylväsvalaisimet: iGuzzini UFO ja Greenled Polaris Pyöräpysäköinnin ja muurin valaisimet: Meyer Lighting Ecoline Pergolan valonauha: Linea Light Rubber 3D Optics Gobo-projektorit: WE-EF FLC220 Kaideja seinävalaisimet, RGB-nauha ja Unelma-teoksen valaisimet: Misal Oy valaisimet. Kolon yläreunaan löytyi juuri sopivan mittainen epäsymmetrisellä optiikalla varustettu lineaarinen ledivalaisin, johon piti vain kustomoida asennuspaikkaan sopiva kiinnitys. Valaisimen alapuolelle rakennettiin upotusaukon täyttävä heijastinlevy. Samalla järjestyi pieni kytkentätila heijastinlevyn taakse, jossa liitosjohdot saatiin kytkettyä muurissa kulkevaan kaapelointiin. Kanneltalon pääsisäänkäynnin eteen oli viitesuunnitelmassa ideoitu gobo-projisointia. Ajatus kulki mukana koko suunnitteluprosessin ajan, mutta päätöstä projisoitavista kuvioista ei saatu tehtyä lukuisista ehdotuksista huolimatta. Kolme projektoria on nyt asennettu sisäänkäynnin korkean lipan reunaan ilman goboja. Valoympyröiden voidaan ajatella olevan tyhjä kanvaasi, kuten Kanneltalokin on tarjoten hienot puitteet artisteille ja muille tapahtumille. Nuorisotalon sisäänkäynti sijaitsee katutasossa siltakannen alla hämärässä syvennyksessä. Sisäänkäyntiin johtaa jo parhaat päivänsä nähnyt lasikatos, jossa on kookkaita vanhoja valaisimia. Pienellä budjetilla ja kevyellä rakentamisella niitä ei kuitenkaan voitu uusia. Tällaisessa tapauksessa värivalojen käyttö on hyvinkin kustannustehokasta. Valaistusratkaisuksi valikoitui opaalipintainen RGB-valonauha, jolle piti keksiä järkevä paikka – ilkivallan mahdollisuus mielessä pitäen. Lasikatoksen yläreunaan asennettuna valonauha on riittävän ylhäällä, näkyy kauas paikkaa lähestyttäessä ja johdattaa kulkijan sisäänkäynnin luo. Nuoriso-ohjaajat voivat Casambi-ohjauksella omasta puhelimestaan säätää ja valita nauhan värin yhdessä nuorten kanssa tilanteeseen tai tapahtumaan sopivaksi. YLINNÄ Nuorisotalon edustan lasikatoksen yläreunaan asennettu RGB-valonauha johdattaa kulkijan sisäänkäynnin luo. YLLÄ Sitratorin vanhat käsijohtimet vaihdettiin uusiin opaalipintaisella ledinauhalla varustettuihin käsijohtimiin. Sivun kuvat: Petri Vuorio
• 18 VALO 1/2025 VALO OSANA TAPAHTUMAYLEISÖN TURVALLISTA LIIKKUMISTA TAMPEREELLA Tampereen keskustassa valo ei vain valaise – se myös opastaa. Keskustorin ja Ratinan stadionin välillä ihmisvirrat liikkuvat turvallisemmin, kun katuja erikoisvalaistus mukautuvat tapahtumien tarpeisiin. Kaupungin IoT-alusta mahdollistaa valaistuksen keskitetyn ohjauksen, joka tukee tapahtumajärjestäjiä ja viranomais viestintää. Teksti: Marjukka Puolakka Valokuvat: Annukka Larsen, WSP Design Studio Tampereella voidaan suurtapahtumien aikana ottaa käyttöön ihmisten turvallista liikkumista tukeva erikoisvalaistus.
• 19 VALO 1/2025 T ampereen Smart Urban Security and Event Resilience (SURE) -hankkeessa etsittiin tapoja parantaa tapahtumaja kaupunkiturvallisuutta älykkäiden ja innovatiivisten teknologioiden avulla. Kehityshankkeessa valo valjastettiin ohjaamaan ihmisvirtoja, tukemaan turvallista liikkumista ja opastamaan hätätilanteissa. – Kaupungista halutaan turvallinen kaikille. Halusimme selvittää, miten kaupunkija tapahtumavalaistuksella voidaan kehittää turvallisuutta sekä ennakoida ja hallita tilanteita, joissa turvallisuus koetaan haastavaksi, Tampereen kaupungin järjestelmäpäällikkö Mika Heikkilä kertoo. Keskeisessä roolissa on Tampereen kaupungin IoT-alusta, joka mahdollistaa katuja erikoisvalaistuksen keskitetyn ohjauksen. Alustan toiminnasta ja kehittämisestä vastaa Wapice Oy, jonka kanssa kaupunki on tehnyt kymmenen vuoden yhteistyösopimuksen. SURE-hankkeen valaistuspilottialueeksi valikoitui Ratinan stadionin ja Keskustorin väliset reitit, jotka pakkautuvat täyteen ihmisiä festi vaalien ja muiden suurtapahtumien aikana. – Osana läntisen keskustan kehittämistä Tampereen kaupunki uusi katuvalaistusta Hallituskadulla, Kirkkokadulla, Aleksis Kiven kadulla, Laukonsillalla ja Ratinan rantatiellä. Samalla alueelle asennettiin tapahtumia tukevaa erikoisvalaistusta, kuten nuoliopasteita sekä RGBWja gobo-valonheittimiä, sanoo WSP Design Studion yksikönpäällikkö ja valaistussuunnittelija Annukka Larsen. Valolla opastamista testattiin ensimmäisen kerran elokuussa 2023 Blockfestin yhteydessä. Ratinan rantatie A le ks is K ive n ka tu K irk ko ka tu Keskustori La uk on silt a Hallituska tu Tampereen stadion Kauppakeskus Ratina Valo-opaste Gobo-opaste Värivalaistus Tapahtumareitti Pohjoismaiden suurimman hiphop-festivaalin kävijöitä opasti ja ilahdutti tapahtuman tuolloisen teemavärin mukainen vihreä valaistus. NUOLIVALAISIMET JA GOBOPROJISOINNIT OSANA OPASTUSTA Tapahtumareitin katuja erikoisvalaistus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjaa Ratinan stadionin tapahtumakävijöitä. Aleksis Kiven kadulla ja Ratinan rantatiellä katuvalaistusta täydentävät valaisinpylväisiin asennetut RGBW-valonheittimet, jotka luovat ympäristöön tapahtumatunnelmaa. Aleksis Kiven kadulla ja Laukonsillalla kulkijoita ohjaavat myös nuolen muotoiset valo-opasteet. Gobo-valonheittimillä projisoidaan vaihtuvia opasteita ja valokuvioita Kirkkokadun Takon kartonkitehtaan seinään, Ratinan kauppa keskuksen seinään ja portaisiin sekä Ratinan rantatien asfalttipintaan. Aleksis Kiven kadun, Kirkkokadun ja Ratinan rantatien katuvalaistus on mitoitettu niin, että valotasoa voidaan nostaa perustilanteesta tapahtumavalaistuksen tarpeisiin. – Katuvalaistukseen ja valo-opasteisiin voidaan valita tapahtuman teemaväri, ja valot ohjaavat osallistujia saapumaan tai poistumaan tapahtuma-alueelta. Hätätilanteessa opastevalot johdattavat jalankulkijoita oikeaan suuntaan. Arkitilanteessa katuvalaistus himmentyy illalla ja yöllä katuvalaistuksen normaalin himmennysohjelman mukaan, Larsen selventää. Kirkkokadun katuvalaistus on toteutettu valonheittimillä, jotka on asennettu Takon kartonki tehtaan seinälle. Ratkaisu vähentää valaisinpylväitä katutilassa ja nostaa hieman julki sivun tummaa punatiilipintaa esiin valolla. IOT-ALUSTA YHDISTÄÄ KATUJA ERIKOISVALAISTUKSEN OHJAUKSEN SURE-hankkeen valaistuspilotin erikoisvalaistuksen DMX-pohjainen ohjaus mahdollistaa valaistustilanteiden ohjelmoinnin, ajastamisen sekä dynaamisen vaihtamisen tarpeen mukaan. Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä puolestaan mahdollistaa katuvalojen ryhmittelyn ja valaisinkohtaisen ohjauksen. YLINNÄ VASEMMALLA Valo opastaa ihmisvirtoja Keskustorin ja Ratinan stadionin välillä, kun Tampereella järjestetään festivaaleja, urheilukisoja ja muita suurtapahtumia. Kartta-aineisto: OpenStreetMap YLINNÄ OIKEALLA Aleksis Kiven kadun nuoliopasteet ja värivalaistus ovat osa erikoisvalaistusta. Katuvalaistuksen valotasot mukautuvat tapahtumien tarpeisiin. YLLÄ Kirkkokadulla katuvalaistus on toteutettu valonheittimillä, joiden valo tuo esiin myös tehdasrakennuksen seinän punaista tiilipintaa.
• 20 VALO 1/2025 KENTTÄLAITTEIDEN KÄYTÖSSÄ TEKNISIÄ HAASTEITA Elokuun 2023 Blockfestin jälkeen SURE-hankkeessa kehitetty tapahtumavalaistuksen ohjaus on ollut käytössä useissa suurtapahtumissa. Tapahtumajärjestäjät voivat halutessaan hyödyntää järjestelmää ja mukauttaa valaistusta tapahtuman tarpeiden mukaan. Kaikki ei kuitenkaan ole sujunut aivan saumattomasti, ja tapahtumakohtaisen valaistuksen toteuttamisessa on teknisiä haasteita. Datansiirto ja rajapinnat ovat toimineet hyvin, mutta paikan päällä olevien palvelimien epävarmuus on vielä haaste. – Kun erikoisvalaistuksen palvelimet ja kenttälaitteet ovat pidempään käyttämättä, ne vaativat uudelleenkäynnistystä, ohjelmointia ja ohjelmistopäivityksiä ennen käyttöönottoa. On tärkeää tarkistaa säännöllisesti laitteiden online-tila ja varmistaa, että ne kommunikoivat keskenään ja toimivat moitteettomasti, Heikkilä selventää. Myös IoT-alustan käytettävyydessä on vielä parantamisen varaa. – Käyttöliittymää on kehitettävä käyttäjäystävällisemmäksi, ja työstämme sitä yhdessä kaupungin kanssa. Tavoitteena on, että myös vähemmän tekninen käyttäjä pystyy helposti aikatauluttamaan ainakin päätason valaistusohjauksen tilanneohjelmia, sanoo Kuusisto. Heikkilä korostaa, että IoT-alusta tarjoaa valaistuksen lisäksi laajat mahdollisuudet tiedolla johtamiseen. – Alustalle kerätään keskitetysti tietoa muun muassa katujen kunnossapidon ja hulevesijärjestelmien tilannekuvasta, kamerapohjaisesta liikennelaskennasta sekä urheiluja puistoalueiden käyttöasteista. Jatkossa alustaan on tarkoitus integroida myös urheilukenttien ja puistoalueiden valaistuksen ohjausta. Kehitämme alustaa niin, että siihen voidaan liittää rajapintojen kautta eri järjestelmäja laitetoimittajien ohjauksia, Heikkilä täsmentää. Ulkovalaistuksen integroiminen IoT-alustalle mahdollistaa valaistuksen joustavan hallinnan yksittäisistä valaisimista kokonaisiin alueisiin. Se sujuvoittaa myös valaistuksen ylläpitoa ja kaupungin omaisuudenhallintaa. – Valaistuksen reaaliaikainen tilannekuva mahdollistaa vikojen automaattisen tunnistuksen ja hälytykset sekä säännölliset raportoinnit. Järjestelmä kokoaa yhteen myös valaistuksen energiankulutusja käyttöaikatiedot sekä helpottaa takuiden hallintaa ja investointitarpeiden ennakointia, toteaa Kuusisto. – Katuvalaistuksen ja erikoisvalaistuksen ohjausjärjestelmät on liitetty IoT-alustalle REST API -ohjelmointirajapintojen avulla, joiden kautta tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Tämä mahdollistaa valaistuskokonaisuuden hallinnan ja seurannan yhdestä paikasta ja samasta käyttöliittymästä, kertoo Wapice Oy:n älykkään kaupunkiliiketoiminnan johtaja Jari Kuusisto. IoT-alustaan liitetty Insta Blue Aware -käyttö liittymä tarjoaa viranomaisille ja tapahtumajärjestäjille turvallisuuteen liittyvää reaaliaikaista tilannekuvaa tapahtuma-alueelta. – Sen avulla voidaan lähettää ohjauskomentoja, kuten hätäja evakuointivalaistuksen aktivointi, suoraan valaistuksen ohjausjärjestelmiin, Heikkilä kertoo. Esimerkiksi valojen kirkastaminen ambulanssin reitillä helpottaa avun saapumista paikalle, ja palokunta voi omasta järjestelmästään aktivoida evakuointitilanteen, joka ohjaa ihmisiä poistumaan turvallisesti palopaikalta. – IoT-alusta mahdollistaa erilaisten esiohjelmoitujen valaistustilanteiden hallinnan ja käytön tapahtumien aikana. Niissä on varauduttu tapahtumien tunnelmavalaistuksen lisäksi tapahtuma-alueen rakentamisja purkuvaiheen lisävalaistukseen, sanoo Larsen. Ennen tapahtuman alkua valaistus ohjaa festarikansaa Keskustorilta Ratinan stadionille teemavärien, gobo-opasteiden ja nuolivalojen avulla. Tapahtuman aikana valaistus voi vaihtua tunnelman mukaisesti logo-projektioiksi ja värivaloiksi, ja katuvalaistuksen himmennys voi antaa tilaa erikoisvalaistukselle. Ratinan stadionalueen infonäytöt tukevat valo-opastusta. Kun tapahtuma päättyy tai hätätilanne vaatii opastusta, gobo-projektiot näyttävät uloskäyntiopasteita ja nuolivalot ohjaavat kulkijoita kohti Keskustoria. Katuvalaistus tukee erikoisvalaistusta varmistaen sujuvan ja turvallisen liikkumisen. SMART URBAN SECURITY AND EVENT RESILIENCE (SURE) -HANKE KAUPUNKIVALAISTUS JA VALOLLA OHJAAMINEN Tilaaja: Tampereen kaupunki Valaistuksen suunnittelu: WSP Finland Oy, Design Studio IoT-alusta: Wapice Oy Erikoisvalaistuksen ohjelmointi: Sun Effects Oy Sähköurakointi: Tampereen Vera Oy Valaistustuotteita: Katuvalaistus: Signify / Philips CitySoul BRP531, iGuzzini Agorà ET22 Erikoisvalaistus: Tammerneon (nuoliopasteet), WE-EF FLC260-CC (RGBW-valonheittimet), Martin Exterior Projection 500 (gobo-projektorit) Katuvalaistuksen ohjaus: C2 SmartLight Erikoisvalaistuksen ohjaus: OSRAM e:cue YLINNÄ Ratinan kauppakeskuksen seinään projisoitavat nuolet ohjaavat yleisön liikkumista. YLLÄ Erikoisvalaistus otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Blockfestin yhteydessä elokuussa 2023. Tapahtumakohtaisen valaistuksen toteuttamisessa on vielä teknisiä haasteita. Myös IoT-alustan käyttäjäystävällisyyttä kehitetään edelleen.
• VALO 1/2025 22 Kaupungit ympäri Suomen kehittävät valaistusratkaisujaan kokeilujen ja pilottien avulla. Uusia teknologioita testataan aidoissa ympäristöissä yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. A ito kaupunkiympäristö tarjoaa oivallisen testialustan uudelle tekniikalle. Monet kaupungit ja kunnat toteuttavat esimerkiksi yritysten tai oppilaitosten kanssa yhteistyössä pilotteja, jotka antavat tärkeää tietoa valaisinten, ohjaustekniikan tai uusien innovaatioiden toiminnasta oikeissa olosuhteissa. Onnistuneet kokeilut voivat parhaimmillaan johtaa antoisiin tutkimustuloksiin tai hedelmälliseen tuote kehitykseen, mutta myös epäonnistuneet pilotit ovat aina yhtä lailla oppimisen paikkoja. Jukka Piispanen ja Mikko Maunula Jyväskylän kaupungilta ovat olleet mukana monissa pilottihankkeissa ja pitävät niitä tärkeinä kaupungin näkökulmasta. – Uusia asioita kannattaa rohkeasti testata ja epäonnistuakin, mutta pilotit tulee aina mitoittaa realistisesti ja tavoite perustella hyvin. Tärkeää on hyväksyä, että epäonnistuminenkin on tietynlainen lopputulos. Silloin ratkaisuja on mahdollista kehittää parempaan suuntaan, Piispanen ja Maunula muistuttavat. Isoilla kaupungeilla on eri tavalla mahdollisuuksia ja resursseja kokeilujen järjestämiseen, mutta myös pienemmille kaupungeille testit ovat tärkeitä. Erilaisten ammattilaistapahtumien, seminaarien ja valaisinvalmistajien kautta saa hyvin tietoa, mitä on pilotoitu missäkin. – Erilaisista kokeiluista ja testialueista saa hyvää kokemusta alan uusista innovaatioista. Mikkelissä ensimmäisiä liiketunnistimella toimivia ohjauksia testattiin Tykkipuistossa. Tuolloin tekniikka oli vielä uutta, mutta tähän kohteeseen kokeilemisen arvoinen ratkaisu, sillä ympärillä on paljon asutusta eikä valojen haluttu olevan päällä tarpeettomasti. Myös Mikkelin asuntomessualueelle rakennettiin aikanaan ”valo seuraa kulkijaa” -tyyppinen ohjaus, sillä messuille luonnollisesti kaivattiin jotakin uutta ja ajankohtaista esiteltävää, kertoo Sami Stolt ESE-Tekniikka Oy:stä Mikkelistä. Stolt korostaa kaupunkien keskinäisen kommunikaation merkitystä. – On todella tärkeää, että kaupungit ottavat edelläkävijän roolin ja kokeilevat asioita muidenkin puolesta. Kaikkien ei hyödytä testailla samoja asioita tai tehdä samoja virheitä, joten jonkinlainen yhteinen foorumi tai edes luettelo tehdyistä piloteista olisi hyvä apu. Tällöin kaupungit ja kunnat voisivat olla keskenään yhteydessä, mikäli tulee eteen samanlaisia projekteja, Stolt pohdiskelee. Suomen suurimpien kaupunkien ja Väyläviraston yhteinen ulkovalaistusalan kehitysryhmä UV-7 toteuttaa myös ulkovalaisimien testausta ja muita valaistukseen liittyviä kehityshankkeita. Yhteinen alan kehittäminen säästää resursseja ja hyödyttää siten jatkossa kaikkia. ROHKEAT KOKEILUT KEHITYKSEN APUVÄLINEENÄ Teksti: Elisa Hillgen Puistossa kävijät pääsivät vaihtamaan valaistuksen väriä Helsingin Ala-Malmille toteutetussa projektissa. Kuva: Vesa Laitinen / Forum Virium Helsinki
• Teclux Oy teclux@teclux.fi www.teclux.fi Innovatiivinen MINIMAL TRACK valaistusjärjestelmä yhdistää minimalismin ja uusimman teknologian. Kulmaliittimet ja kaarevat osat mahdollistavat luovien valaistusratkaisujen toteuttamisen helposti. www.prolicht.at – Suomen Valoteknillisen Seuran verkkosivut voisivatkin toimia apuna näiden tulosten ja tietojen jakamisessa seuran jäsenistölle. Nyt on testissä muun muassa likaantumisen vaikutus valaisimeen ja sen valontuottoon vuosien mittaan. Lisäksi UV-7 on perustanut työryhmiä muun muassa valaisinten takuuehtojen kehittämiselle, omaisuusrekisteritietojen yhtenäistämiselle sekä InfraRYLin Valaistusrakenteet-osion päivittämiselle, Piispanen ja Maunula kertovat. Olli Markkanen Helsingin kaupungilta on kokenut pilottihankkeiden toteuttaja. – Helsingissä on käynnissä jatkuvasti erilaisia projekteja, mutta kaikkia ei ajatella niinkään pilotteina, vaan tavoite on saada ratkaisut lopulta suoraan tuotantoon. Joudumme myös huomioimaan, että mikäli kyseessä on lyhytaikainen pilotti, menee rahoitus käyttötalouden budjetista, kun taas tuotantoon saakka päätyvät projektit menevät investointien puolelta. Myös hankintatekniset rajoitteet tulee huomioida, eli kaupungin kanssa testejä toteuttavat yritykset eivät voi hyötyä tarjouskilpailuissa siitä, että ovat mukana pilottiprojekteissa. Testilaitteisto pitää aina purkaa ennen tarjouskilpailuun osallistumista, Markkanen kertoo. Helsingissä monet projektit ovat saaneet valtakunnallista ja jopa kansainvälistä näkyvyyttä. Markkanen on kiertänyt maailmalla kertomassa pilotista, jossa testattiin ensimmäistä kertaa värilämpötilan säätöä kaupunkiympäristössä. – Valaisinvalmistajan löytäminen projektiin oli aikaa vievää, sillä kyseessä oli niin uusi, ja silloin villiltä kuulostava idea, mutta tuotekehitykseen suostunut valaisinvalmistaja löytyi viimein Uudesta-Seelannista saakka. Projekti johti lopulta suoraan tuotantoon, ja viime aikoina tekniikkaa on vielä linssien ja virtalähteiden osalta kehitetty, Markkanen kertoo. – Lisäksi yksi näkyvyyttä saanut projekti oli Ala-Malmin puisto, jossa käyttäjät pystyivät vaihtamaan valaistuksen väriä kännykän avulla. Projektissa kehitettiin käyttöliittymä yhteistyössä C2 SmartLightin ja innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin kanssa. Pilottiin osallistui hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, Markkanen jatkaa. Joskus kokeilusta voivat paatuneimmatkin konkarit oppia uutta. Helsingissä Talvipuutarhan projektissa päästiin perehtymään kasvihuonevalaistukseen. – Viimeisimpiä kiinnostavia hankkeita on ollut Talvipuutarha, jossa on automatisoitu ledivalaistus ja Casambi-ohjauksella seurataan muun muassa pörssisähkön hintaa. Olen päässyt laajentamaan omaakin osaamistani, sillä kasvihuonevalaistus oli itselleni melko vieras aihe. Näinkin pitkään valaistuksen kanssa toimineena voi näköjään aina oppia jotakin uutta, Markkanen iloitsee. TAVOITE JA ROOLIT SELKEIKSI Ennen pilottihankkeisiin ryhtymistä on syytä määritellä tavoitteet – mitä testataan, mitä tuloksia arvioidaan, millaisella aikajänteellä tilannetta ja saatuja tietoja tarkastellaan? Mikäli lähtötilanteessa näitä ei tarkkaan määritellä, voi kokeilun tarkoitus jäädä epämääräiseksi ja lopulta jopa varsinainen lopputulos tai yhteenveto tekemättä. Pahimmassa tapauksessa kalusto jää purkamatta tai ylläpitämättä. Alussa kannattaa hyvinkin tarkasti sopimuksella määritellä roolit, vastuut ja velvoitteet. – Joskus tavoite voi olla seurata uuden tekniikan vaikutusta energiankulutukseen, mutta hyödyt ovat käytännössä laajempia. Esimerkiksi Jyväskylässä liikuntapaikoilla seurattiin kenttävalojen painonappija multisensor-tunnistuksella toteutettuja valaistuksia. Energiankulutus pieneni, eikä palautteita ole käyttäjiltä tai lähialueen asukkailta ainakaan vielä tullut. Tästä siis voidaan todeta, että ratkaisut ovat
• 24 VALO 1/2025 taloudellisesti perusteltuja jatkossa laajemminkin. Ja vaikka investointi huomioiden tulos olisi plus miinus nolla, valosaastetta saadaan vähennettyä joka tapauksessa. Eli hyötyjä voi katsoa monesta näkökulmasta, Piispanen toteaa. Yksi kokeilu on jäänyt Piispasen mieleen erittäin onnistuneena. – Suurpainenatriumja monimetallilamppuja korvaavien ledivalonlähteiden käyttöä testattiin alkuun muutamassa erilaisessa paikassa eri lamppumalleilla, jotta nähtiin käytännössä niiden toimivuus, valonjako ja muut ominaisuudet. Nyt niitä on jo noin tuhat kappaletta ympäri Jyväskylää, ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Kyseessä on erinomainen ja kustannustehokas siirtymäajan tuote, jolla voidaan jatkaa esimerkiksi kalliiden puistovalaisinten elinkaarta alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi tai korvata valonlähde valaisimissa, joihin ei saa hankittua kuristimia niiden rikkoutuessa. Ledilamput sopivat myös käytettäviksi kohteissa, joissa halutaan siirtää korvausinvestointia muutamalla vuodella eteenpäin muusta perustellusta syystä, esimerkkinä keskeneräiset kaavamuutosalueet, Piispanen pohtii. OPPILAITOSYHTEISTYÖ JA TUTKIMUS TÄRKEÄÄ Kaupungit kokevat tärkeänä toimintana yhteistyön oppilaitosten kanssa. Opinnäytetyöt antavat uutta näkökulmaa, ja pilotit saavat oppilaitosten kautta näkyvyyttä. Kaupungeilta opinnäytetöiden ohjaajana tai tilaajana toimiminen vaatii resursseja, mutta asia koetaan vastuullisena ja merkityksellisenä. – Opinnäytetöiden kautta saadaan opiskelijat perehtymään johonkin hyvin kapeaan tai erikoiseenkin aiheeseen, jossa ideat jalostuvat. Nämä ovat lopulta antoisia kaikille osapuolille, Maunula toteaa. Markkanen on samaa mieltä. – Yksi tapaus vuosien takaa oli kaidevalon kehittäminen Helsingille. Silloin valikoimaa ei ollut vielä tarjolla, ja ulkovalaistusyksikölle kaiteisiin integroitu valaistus oli uusi ja hankala asia ratkaista, sillä kaiderakenteista meillä ei ollut mitään osaamista. Aiheesta tehtiin onnistunut lopputyö, jossa oli myös tieteellistä ja tutkimuksellista näkökulmaa, Markkanen muistelee. Sekä Jyväskylä että Helsinki näkevät oppilaitosyhteistyön panostuksena tulevaisuuteen. – Kaikki opiskelijoiden kanssa toteutetut yhteiset tutkimushankkeet ja pilotit luovat uusia asiantuntijoita valaistusalalle, mikä on tärkeä näkökulma, Maunula toteaa. MITÄ SEURAAVAKSI PILOTOIDAAN? Piispanen ja Maunula ennustavat, mikä voisi olla seuraava kiinnostavan tutkimuksen ja pilotoinnin aihe. – Valaisinkohtainen ohjaus on ainakin meillä Suomessa vielä melko alkuvaiheessa, ja sen hyöty olisi löydettävä ennen laajempaa käyttöönottoa. Näemme, että laadukkaan tutkimuksen ja datan avulla voitaisiin löytää seuraavan sukupolven säästömahdollisuuksia. Jos tutkittaisiin laajasti erilaista turvallisuusdataa, näkemistä, silmän sopeutumista ja turvattomuuden tunteen raja-arvoja, voitaisiin esimerkiksi VALAISTUSPILOTIN MUISTILISTA Määritellään tarve, paikka, laajuus ja tavoitteet Tarkennetaan sopimuksella osapuolten roolit ja vastuut Asetetaan aikajänne ja sovitaan katselmukset Tehdään selkeä loppuraportti ja päätelmät Tehdään suunnitelma, miten saatua tietoa hyödynnetään Kokeillaan rohkeasti, mutta perustellusti Viestitään kokeilusta ja sen tuloksista Opitaan muiden kaupunkien kokeiluista meillä ja maailmalla risteykset, suojatiet ja pysäkit valaista standardeissa esitettyjä arvoja voimakkaammin, mutta suorilla tieosuuksilla valotasot voitaisiin laskea selvästi alemmas. Näin saataisiin keski määräistä energiankulutusta pienennettyä, mutta vaaran paikat puolestaan paremmin näkyviin. Samalla vähennettäisiin valosaastetta ja häikäisyä, Piispanen ja Maunula pohdiskelevat. – Jyväskylässä on käynnissä myös Jyväskylän yliopiston toteuttama selvitys, jossa pieni testipätkä varustetaan eri tavoin ohjattavin valaisimin. Osassa valaisimista on käytössä yösammutus ja osassa yöaikainen himmennys. Selvityksessä tarkastellaan eri ohjaustapojen vaikutusta perhosten käyttäytymiseen valaisinten läheisyydessä. Yliopisto arvioi laajemman tutkimuksen toteuttamista selvityksen tulosten perusteella myöhemmin. Uskon, että tulevaisuudessa erilaiset ympäristöön ja biodiversiteettiin liittyvät tutkimukset lisääntyvät, Maunula arvioi. Markkasen mukaan ympäristöystävälliset ratkaisut ja ohjaus ovat toinen alalla puhuttava aihe. – Maailmalla ja meillä on toteutettu UVsuodatettua amber-sävyistä ja jatkossa mahdollisesti punaiseksi saakka säädettävää valaistusta, jonka tiedetään olevan vähemmän haitallinen monille eläinlajeille. Ympäristö ystävällisyys näkyy nyt alalla pilotteina, uusina valaisintuotteina ja ohjausratkaisuina. Muun muassa Lahti on kunnostautunut kestävän kehityksen asioissa, ja siellä on tehty kiinnostavia valaistus hankkeita aiheeseen liittyen, Markkanen toteaa. Ulkovalaistusalan kehitysryhmä UV-7 on tutkinut Vantaan Tikkurilantien testiosuudella tieja katuvalaisimien likaantumista ja valovirran alenemaa. Kuva: Petri Vuorio
• Notor 36 on enemmän kuin valaisin – se on taidokkaasti muotoiltu valoviiva, joka herättää tilat eloon. Valaisin on valmistettu ensiluokkaisesta, vähähiilisestä ja kierrätetystä alumiinista, heijastaen sitoutumistamme kestävään muotoiluun. Edistykselliset häikäisysuojat muovaavat valoa uudella tavalla, luoden vaikuttavia ja elämyksellisiä ympäristöjä. Yhdistämme huipputehokkuuden ja vertaansa vailla olevan valomukavuuden, jotta jokainen tila pääsee oikeuksiinsa. Notor 36 on muodoltaan minimalistinen, mutta vaikutukseltaan voimakas. Valoviivat, jotka korostavat ainutlaatuisuutta. Notor 36 fagerhult.fi
• FINLANDIA BISTRO, HELSINKI Valaistussuunnittelu: Suunnittelutoimisto Fyra Oy ja Granlund Oy Kuva: Finlandia-talo / Riikka Kantinkoski 26 VALO 1/2025 10 × RAVINTOLAVALAISTUS Valaistuksella on keskeinen rooli ravintolan tunnelman luomisessa, ja sillä voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaiseen asiakaskokemukseen. Kokosimme inspiraatioksi kymmenen viimeaikaista toteutusta ruokaravintoloista. DAGMAR BISTRO & WINE BAR, HELSINKI Valaistussuunnittelu: Design Studio Marjut Nousiainen Kuva: Matias Jurvanen ALFRED KITCHEN & BAR, OULU Valaistussuunnittelu: Eeva-Liisa Hiltula ja Nina Keinänen, Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sekä Janne Yliriesto, Insinööritoimisto Palosaari Oy Kuva: Krista Ylinen
• VALO 1/2025 27 KASNÄS PAVILJONG, KASNÄS Valaistussuunnittelu: Anna Nevalainen, Hide-a-lite ja Viljami Eriksson, Insinööritoimisto Eriksson Oy Kuva: Jami Kallioväli, Hide-a-lite JIM LIM, HELSINKI Valaistussuunnittelu: Risto Wikberg, Futudesign Oy Kuva: Alexander Store RAVINTOLA VESPINO, RUKA Valaistussuunnittelu: Eeva-Liisa Hiltula ja Enni Murtomäki, Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sekä Juurtelan Sähkö Oy Kuva: Insait GILLET BAR & BISTRO, HELSINKI Valaistussuunnittelu: Arno Puukko ja Laura Lampo, Suunnittelutoimisto Amerikka Oy Kuva: Kati Laszka
• DEMO, HELSINKI Valaistussuunnittelu: Franz design Oy Kuva: Suvi Laine 28 VALO 1/2025 HARBORE, HELSINKI Valaistussuunnittelu: Franz design Oy Kuva: Suvi Laine FOOD PORT, REDI, HELSINKI Valaistussuunnittelu: KOHINA Oy Kuva: Riikka Kantinkoski
• hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi Puh. 0207 638 000 3000K & 4000K 2m & 5m IP20 & IP67 SLC COB LED-nauhat pohjoismaisiin olosuhteisiin UUTUUS! Katkaisuväli vain 40mm LED-nauhat pohjoismaisiin olosuhteisiin SLC Standard 10W COB LED -nauha on ihanteellinen valinta niin julkisten tilojen kuin kodin valaistukseen, tarjoten tasaisen ja miellyttävän valaistuksen kaikkiin tiloihin. Sen laadukas ja yhtenäinen valontuotto tekee siitä täydellisen vaihtoehdon epäsuoraan valaistukseen, korostusvalaistukseen sekä taustavalaistukseen.
• 30 VALO 1/2025 E uroopan standardointijärjestön (CEN) teknisen komitean TC 169 työryhmä WG 2 aloitti standardin EN 12464-2 päivitystyön vuoden 2022 loppupuolella. Suomi oli aktiivisesti mukana standardiluonnoksen laadinnassa, ja kansallista valmistelua johti pieni työryhmä, johon kuuluivat Aleksanteri Ekrias, Tapio Kallasjoki, Henri Juslén, Marjut Kauppinen ja Sanna Forsman. Standardi hyväksyttiin yksimielisesti jäsenmaiden loppuäänestyksessä syyskuussa 2024, ja se julkaistiin joulukuussa 2024. Päivitetty standardi poikkeaa aikaisemmasta vuoden 2014 julkaisusta erityisesti seuraavien asioiden osalta: • Osalle ulkotyöalueista on määritetty ylläpidettävien keskimääräisten valaistusvoimakkuuksien muutetut arvot vastaavalla tavalla kuin sisätyöalueiden valaistusstandardissa SFS-EN 12464-1. Muutetut arvot ottavat huomioon tarkemmin kohteen valaistustarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten kriittiset näkötehtävät, poikkeuksellisen lyhyttai pitkäkestoiset työtehtävät sekä poikkeuksellisen pienet tai suuret näkökohteet. Näiden tekijöiden ja niiden yhdistelmien perusteella standardi mahdollistaa vaaditun ylläpidettävän keskimääräisen valaistusvoimakkuuden kasvattamisen yhdellä tai kahdella portaalla tai alentamisen yhdellä portaalla, mikäli standardissa annetut ehdot, tai tilaajan kanssa hankkeessa muilla tavoin määritellyt ehdot, toteutuvat. Eurooppalaisesta ulkotyöalueiden valaistusstandardista SFS-EN 12464-2 julkaistiin uusi versio loppuvuodesta 2024. Standardi määrittää valaistusteknilliset vaatimukset useimmille ulkotyöpaikoille ja niihin liittyville alueille sekä tarjoaa suosituksia hyvistä valaistuskäytännöistä. Suomessa standardilla on merkittävä rooli ulkotyöalueiden valaistuksen suunnittelussa sekä ulkovalaistuksen tuottaman häiriövalon arvioinnissa. ULKOTYÖALUEIDEN VALAISTUSSTANDARDI UUDISTUI • Erittäin laajojen ulkotyöalueiden laskentaja mittausverkkoa on tiivistetty määrittämällä laskentaja mittauspisteiden väliseksi maksimietäisyydeksi viisi metriä. • Häiriövalon alueluokat ja niiden raja-arvot on päivitetty noudattaen kansainvälisen valaistuskomission (CIE) teknistä raporttia CIE 150:2017, mutta vain osittain. Valaisimen tuottaman valovoiman määrälle tarkasteltavan kohteen suuntaan asetetut raja-arvot ovat pysyneet samoina kuin vuoden 2014 standardijulkaisussa, poiketen raportista CIE 150:2017. • Standardiin on sisällytetty menetelmiä ja viittauksia välkynnän ja stroboskooppi-ilmiön arvioimiseen. • Standardissa on esitetty yleiset suositukset ulkotyöalueiden valaistuksen ohjaukselle. • Standardissa on käsitelty lyhyesti keinovalon aiheuttamia haittavaikutuksia eläin-, sienija kasvikunnalle sekä biodiversiteetille. • Standardin taulukko-osioihin on lisätty useita uusia ulkotyöalueita, joille on asetettu valaistusteknilliset vaatimukset. Näitä alueita ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien piha-alueet, sähköautojen latauspisteet, kierrätyskeskukset sekä asuinrakennusten, palvelutalojen ja sairaaloiden ulkoalueet. • Ulkotyöalueiden valaistuksen värintoistovaatimuksia on nostettu vastaamaan ledivalaisimien parempaa suorituskykyä. Tietyillä alueilla, Teksti ja kuva: Aleksanteri Ekrias, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Standardiin SFS-EN 12464-2 lisättiin uudet vaatimukset koulujen ja päiväkotien piha-alueiden valaistukselle.
• 31 VALO 1/2025 kuten rautatiealueilla, vaatimukset on kuitenkin pidetty suhteellisen alhaisina (R a ? 40), jotta keinovalon mahdolliset ympäristövaikutukset voidaan tarvittaessa ottaa paremmin huomioon valonlähteiden spektrin valinnalla. • Rautatiealueiden vaatimuksia on laajennettu ja ne on ryhmitelty taulukossa käyttäjäystävällisemmin. Lisäksi häikäisyvaatimuksia on yksinkertaistettu asettamalla eri rautatiealueille samat vaatimukset. Standardin liitteessä B on annettu lisäohjeita rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluun. • Standardiin on sisällytetty liite A, joka sisältää suosituksia ulkopintojen materiaalien heijastuskertoimista. Nämä suositukset perustuvat tekniseen raporttiin CIE 150:2017. VALAISTUSVOIMAKKUUKSIEN MUUTETUT ARVOT Standardin tarkoituksena on määritellä ulkotyöalueiden valaistuksen vähimmäisvaatimukset siten, että valaistus mahdollistaa ja tukee näkötehtäviä ja työn suorittamista riittävällä tasolla – ei välttämättä erinomaisesti, mutta riittävän laadukkaasti. Standardissa esitetyt ylläpidettävien keskimääräisten valaistusvoimakkuuksien muutetut arvot mahdollistavat vähimmäisvaatimuksien muokkauksen valaistustarpeeseen vaikuttavien kohdekohtaisten tekijöiden perusteella. Tämä lähestymistapa muistuttaa ulkovalaistuksessa yleisesti käytössä olevaa valaistusluokkien valintaa, jossa esimerkiksi kadun tai pyörätien valaistusluokka valitaan eri muuttujien, kuten liikenneväylän luokituksen perusteella. Standardin kehityssuunta on kannatettava, mutta sen käytännön soveltaminen edellyttää vahvaa kansallista ohjeistusta muun muassa seuraavista syistä: • Tilaajakohtainen määrittelytarve erilaisille ulkotyöalueille. Millä kaikilla tilaajan hallinnoimilla alueilla sallitaan ylläpidettävien keskimääräisten valaistusvoimakkuuksien muutettujen arvojen käyttö. • Tilaajakohtainen määrittelytarve vastaavanlaisille ulkotyöalueille. Ylläpidettävien keskimääräisten valaistusvoimakkuuksien valintaan (oikea porras) vaikuttavat tekijät, kuten näkötehtävän kriittisyys tai huonot kontrastit (esimerkiksi portaikoissa), vaativat tarkempaa tilaajakohtaista ohjeistusta. Lisäksi tarvitaan lisäohjeita, tuodaanko päätöksentekoon myös muita kuin standardissa esitettyjä tekijöitä, kuten valaistavien kohteiden käyttäjien määrä tai välittömän ympäristön valoisuus. Ilman kansallista tai tilaajakohtaista ohjeistusta on vaarana, että standardin taulukoihin kirjatut perustapauksia kuvaavat vähimmäisvaatimukset muodostuvat käytännössä oletusarvoiksi, joiden mukaan suunnittelua tehdään aina – riippumatta kohdekohtaisista erityispiirteistä. PÄIVITETTY STANDARDI POIKKEAA RAPORTISTA CIE 150:2017 Standardin päivitystyön alkuvaiheessa työryhmä sopi, että häiriövaloa koskevat luvut ja taulukot päivitetään vastaamaan CIE:n teknistä raporttia CIE 150:2017. Tämän mukaisesti standardiin lisättiin uusi häiriövalon alueluokka E0, joka on tarkoitettu täysin pimeänä säilytettäville suojelualueille. Samalla muiden alueluokkien raja-arvot päivitettiin raportin mukaisiksi. Päivitystyön edetessä CIE:n raportissa esitettyä menetelmää – jossa valaisimen valovoiman raja-arvot tarkasteltavan kohteen suuntaan riippuvat häikäisylähteen koosta ja etäisyydestä – alettiin kuitenkin pitää liian teoreettisena. Lisäksi menetelmästä ei ollut kertynyt riittävästi käytännön kokemuksia tai näyttöä sen tuomasta lisäarvosta. Tämän seurauksena standardiin päätettiin palauttaa standardissa aikaisemmin ollut menetelmä ja raja-arvot, joiden koettiin toimivan käytännössä paremmin. Standardissa julkaistut alueluokkien raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Näistä syistä nykyisessä standardissa SFS-EN 12464-2 esitetyt häiriövaloa koskevat raja-arvot ja menetelmät poikkeavat osittain raportin CIE 150:2017 sisällöstä. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi Suomessa, missä valtion ja joidenkin suurten kaupunkien ohjeistuksissa on jo hyödynnetty CIE:n raportin mukaisia arvoja ja taulukoita. Tilannetta ei helpota se, että urheilualueiden valaistusstandardin SFS-EN 12193 päivitystyössä asia on jälleen käsittelyssä. Tällä hetkellä on mahdollista, että päivitetty urheilualueita koskeva standardi tullaan julkaisemaan raportin CIE 150:2017 mukaisilla taulukoilla, mikä lisää ohjeiden ristiriitaisuutta entisestään. Standardin SFS-EN 12464-2 ja raportin CIE 150:2017 välisten erojen tarkastelu erityyppisten kohteiden häiriövalon arvioinnissa tarjoaisikin erinomaisen ja ajankohtaisen aiheen opinnäytetyölle. KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PIHA-ALUEIDEN UUDET VAATIMUKSET Suomi oli erityisen aktiivinen vaikuttaja siinä, että standardiin saatiin lisättyä uudet vaatimukset koulujen ja päiväkotien piha-alueiden valaistukselle. Ongelmana oli, että näille yleensä tontilla sijaitseville alueille ei aiemmin ollut määritelty valaistusteknillisiä vaatimuksia missään standardissa. Sen sijaan tonttialueiden ulkopuolisille katuja viheralueille on Suomessa jo olemassa hyvät vakiintuneet ohjeet valaistusluokista ja niiden valinnasta. Standardin vaatimuksia määriteltäessä keskeistä oli, että ne olisivat yhteensopivia katuja viheralueilla käytettyjen Cja P-valaistusluokkien kanssa. Lisäksi tärkeänä pidettiin sitä, että koulujen ja päiväkotien pihaalueiden valaistus olisi tasapainossa ympäröivien katuja viheralueiden valaistuksen kanssa. Nämä periaatteet johtivat taulukossa 2 esitettyihin valaistusteknillisiin vaatimuksiin. Alueluokka Ylöspäin suuntautuvan valovirran osuus a R UL , %, max Valaistusvoimakkuus ikkunoissa b E v , lx, max Valaisimen valovoima tarkasteltavan kohteen suuntaan I, cd, max Keskimääräinen luminanssi cd/m 2 , max Ilta ja yö Ilta Yö Ilta Yö Julkisivu L b Mainos L s E0 0,10 0,10 E1 2,00 1,00 c 2 500 0,10 50,0 E2 2,50 5,00 1,00 7 500 500 5,00 400 E3 5,00 10,0 2,00 10 000 1 000 10,0 800 E4 15,0 25,0 5,00 25 000 2 500 25,0 1 000 Taulukko 1. Häiriövalon raja-arvot ulkovalaistusasennuksille alueluokittain. Yön valaistusteknilliset vaatimukset on yleensä täytettävä välillä 23–05. a Ylöspäin suuntautuvan valovirran osuus R UL on valaistusasennuksen kaikkien valaisimien ja valonheittimien vaakatason yläpuolelle menevän valovirran osuus jaettuna valaistusasennuksen kaikkien valaisimien ja valonheittimien yhteensä säteilemällä valovirralla. Ylöspäin suuntautuvan valovirran osuus määritellään, kun valaisimet ja valonheittimet on asennettu paikoilleen ja suunnattu. b Pystytasossa olevan tarkasteltavan pinnan laskentatai mittauspisteiden suurin sallittu valaistusvoimakkuusarvo. c Suomessa kunnan tai valtion omistaman ulkovalaistuksen osalta noudatetaan standardin mukaista sallittua arvoa, joka on 1,00 lx.
• 32 VALO 1/2025 PYSÄKÖINTIALUEIDEN VAATIMUSTEN POHJALTA SUOMEEN A-VALAISTUSLUOKAT Päivitetyssä standardissa toistettiin vuoden 2014 standardijulkaisussa esitetyt valaistusteknilliset vaatimukset pysäköintialueille, ja standardiin lisättiin uutena kohtana lisävaatimuksia sähköautojen latauspisteiden valaistukselle, taulukko 3. Nämä lisävaatimukset kasvattavat latauspisteiden keskimääräistä valaistusvoimakkuutta valaistuilla keskisuurilla ja pienillä pysäköintialueilla sekä edellyttävät valaistusta myös niille latauspisteille, jotka sijaitsevat valaisemattomilla pysäköintialueilla. Standardin SFS-EN 12464-2 pysäköintialueiden valaistusteknillisiä vaatimuksia käytetään laajalti muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Suomessa on kuitenkin perinteisesti käytetty jalankulkuja pyöräteille tarkoitettuja P-valaistusluokkia myös pysäköintialueilla. Tämä on johtanut standardia matalampiin vaatimuksiin valaistusvoimakkuuden yleistasaisuuden osalta. Lisäksi P-valaistusluokat eivät sisällä häikäisyvaatimuksia. Vuonna 2023 Väylävirasto julkaisi ohjeen Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu, jossa esiteltiin standardiin SFS-EN 12464-2 perustuvat pysäköintija levähdysalueille tarkoitetut A-valaistusluokat. Niiden tavoitteena on parantaa valaistuksen laatua valaistavilla pysäköintija levähdysalueilla, koska kyseisillä alueilla esiintyy paljon sekaliikennettä eli ajoneuvoja ja jalankulkijoita. Väyläviraston ohjeesta jäivät kuitenkin vielä puuttumaan vaatimukset sähköautojen latauspisteille. SUOMESSA EDELLYTETÄÄN KORKEAA VALAISTUKSEN LAATUA RAUTATIEALUEILLA Rautatiealueiden parannetut valaistusteknilliset vaatimukset sisällytettiin Väyläviraston ohjeeseen Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu jo SFS-EN 12464-2 -standardin laadintavaiheessa, heti kun vaatimuksista oli alustavasti sovittu. Näin haluttiin varmistaa, että rautatiealueiden valaistuksen suunnittelussa ja suunnitteluttamisessa voidaan käyttää yhtä ohjetta, joka kokoaa kaikki vaatimukset ja suunnitteluperiaatteet yhteen, ja että standardiin tulevat muutokset saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Väylävirasto on tiukentanut osaa asemalaitureiden häikäisyvaatimuksista ja valaistusvoimakkuuksien tasaisuusvaatimuksista verrattuna standardiin SFS-EN 12464-2. Lisäksi valtion tavoitteita valon värilämpötilalle ja värintoistoindeksille nostettiin standardin vaatimuksista seuraavasti: • matkustaja-alueet: värilämpötila 3 000 K ja värintoistoindeksi R a ? 80 • muut alueet: värilämpötila 4 000 K ja värintoistoindeksi R a ? 70. Näiden tiukennusten tavoitteena on luoda matkustajille miellyttävämpi ja turvallisempi valaistus, joka helpottaa alueella liikkumista sekä parantaa viihtyvyyttä ja valvontakameroiden kuvanlaatua. Standardissa esitetyt asemien valaistusteknilliset vaatimukset soveltuvat myös esteettömille reiteille. Tämän vuoksi esteettömien reittien erillisistä lisävaatimuksista voitaisiin Väyläviraston ohjeessa luopua, ja valaistuksen vaatimukset määräytyisivät jatkossa asemaluokan (pieni, keskisuuri tai suuri asema) perusteella. MITÄ OLISI PITÄNYT TEHDÄ ENEMMÄN? Vaikka standardin kehitys on ollut myönteistä, seuraaville päivityskierroksille jäi vielä runsaasti tehtävää. Nykyisen standardin merkittävimmät puutteet liittyvät seuraaviin osa-alueisiin: • Ulkotyöalueiden valaistuksen ohjausperiaatteet. Ulkovalaistuksen ohjaus on yksi tehokkaimmista keinoista säästää energiakustannuksia ja vähentää häiriövaloa. Standardissa ohjausta käsitellään kuitenkin hyvin yleisellä tasolla, eikä eri ulkotyöalueille ole esitetty riittävästi konkreettisia ohjausperiaatteita. Jotta ulkovalaistuksen ohjausperiaatteet voidaan suunnitella käytännössä, tarvitaan niiden tueksi selkeää kansallista tai tilaajakohtaista ohjeistusta. • Häikäisymenetelmien ja -vaatimusten päivittäminen. Vaikka teknisen komitean TC 169 työryhmä WG 2 oli hyvin tietoinen siitä, että standardissa esitetty häikäisynluokitusluku R G on puutteellinen menetelmä kuvaamaan häikäisyn voimakkuutta aluevalaistuksessa, standardissa päädyttiin vain hienosäätämään joidenkin ulkotyöalueiden häikäisyvaatimuksia. Häikäisymenetelmien merkittävä uudistaminen jäi edelleen odottamaan läpimurtoa esimerkiksi CIE:n suunnalta. • Häiriövalon hallinnan ja todentamisen kehittäminen. Suurin jatkokehitystarve koskee häiriövalolukua. Kehittämistä tarvitaan erityisesti • häiriövalon alueluokkien tarkempien kuvausten osalta • alueluokkien raja-arvojen kansainvälisessä harmonisoinnissa • laskentaja todentamismenetelmissä, joilla arvioidaan valaistusasennusten tuottamaa häiriövaloa ulkotyöalueilla. Osaan näistä häiriövaloon liittyvistä kehitystarpeista on odotettavissa tukea teknisen komitean TC 169 työryhmän WG 15 valmisteilla olevasta teknisestä raportista, jonka työnimenä on Sähköisen keinovalon tuottaman häiriövalon arviointi ulkotiloissa. Alue Vaakatason valaistusvoimakkuus Häikäisy Värintoisto E hm , lx, min U oi , min R GL , max R a , min Yleinen alue 7,50 0,20 50 70 Leikkialue, jossa on leikki välineitä ja turva-alustoja 10,0 0,20 50 80 Pelikenttä ja pelialue 15,0 0,40 50 70 Valvottu koulun piha-alue aamuisin ja iltaisin pimeällä 30,0 0,25 50 80 Taulukko 2. Koulujen ja päiväkotien piha-alueiden valaistusteknilliset vaatimukset. Vaakatason valaistusvoimakkuuksien osalta on esitetty vain vähimmäisvaatimukset (ei muutettuja arvoja). Valaistusluokka Vaakatason valaistusvoimakkuus Häikäisy Värintoisto E hm , lx, min U oi , min R GL , max R a , min A1 20,0 0,25 50 70 A2 10,0 0,25 50 70 A3 5,00 0,25 55 70 Alue Lisävaatimukset sähköautojen latauspisteille E hm , lx, min U oi , min R GL , max R a , min Valaistu alue 20,0 0,25 50 70 Valaisematon alue 10,0 0,25 50 70 Taulukko 3. Pysäköintialueiden valaistusluokat. Sähköautojen latauspisteiden valaistava alue ulottuu enintään kolmen metrin etäisyydelle latauspisteestä, suunnitellut käyttötarpeet huomioon ottaen. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää ajoneuvon pystypintojen valaistusvoimakkuuksiin. www.airam.fi Kotimainen Marketta-valaisinsarja on suunniteltu erityisesti liiketilojen ja myymälöiden valaistustarpeet huomioiden. Valaisimen rakenne on optimoitu minimoimalla materiaalien käyttöä, jotta se olisi mahdollisimman kustannustehokas, ekologinen ja kevyt. Kevyt rakenne tekee myös valaisimen käsit telystä ja asennuksesta helppoa ja vaivatonta. Valaisimeen on saatavana erilaisia asennussarjoja; valmiina ratkaisuina sekä räätälöitynä. Marketta on suunniteltu Keravalla ja valmistettu Airamin Lahden tehtaalla. Airamin Marketta valaisee Padasjoen S-marketin koko myymälätilaa. Marketta valaisee tasaisesti hyllystön pystypintaa ja lattiaa. Hyvä valaistus auttaa asiakasta löytämään oikeat tuotteet ja helpottaa henkilökunnan työtä. Energia tehokas valaistus minimoi elinkaarikustannukset ja käyttö kustannukset. Marketta Energiatehokas myymälävalaisin 5 takuu vuoden
• www.airam.fi Kotimainen Marketta-valaisinsarja on suunniteltu erityisesti liiketilojen ja myymälöiden valaistustarpeet huomioiden. Valaisimen rakenne on optimoitu minimoimalla materiaalien käyttöä, jotta se olisi mahdollisimman kustannustehokas, ekologinen ja kevyt. Kevyt rakenne tekee myös valaisimen käsit telystä ja asennuksesta helppoa ja vaivatonta. Valaisimeen on saatavana erilaisia asennussarjoja; valmiina ratkaisuina sekä räätälöitynä. Marketta on suunniteltu Keravalla ja valmistettu Airamin Lahden tehtaalla. Airamin Marketta valaisee Padasjoen S-marketin koko myymälätilaa. Marketta valaisee tasaisesti hyllystön pystypintaa ja lattiaa. Hyvä valaistus auttaa asiakasta löytämään oikeat tuotteet ja helpottaa henkilökunnan työtä. Energia tehokas valaistus minimoi elinkaarikustannukset ja käyttö kustannukset. Marketta Energiatehokas myymälävalaisin 5 takuu vuoden
• 34 VALO 1/2025 S uomen Valoteknillinen Seura palkitsi Valon päivän tapahtumassa 3.2.2025 kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. Palkintolautakunnassa olivat edelliskerran palkitut Jukka Jokiniemi (Valoisa persoona 2023) ja Erkki Ikonen (Valaistunut persoona 2023) sekä seuran hallituksen nimeämänä seuran puheenjohtaja Aleksanteri Ekrias. VALOISA PERSOONA 2025 Kari Ruokonen Palkinto myönnetään henkilölle, joka on yksittäisellä teollaan tai pidempiaikaisella toiminnallaan tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. Palkintoina ovat taiteilija Kari Alosen luoma kiertopalkinto Valokeilassa ja kunniakirja. Kari Ruokonen on valoisa, taiteellinen ja kannustava valaisinalan vaikuttaja, jonka kädenjälki näkyy monissa Suomen merkittävissä kohteissa, kuten Ateneumissa, Eduskuntatalossa, Sääty talossa, Presidentinlinnassa, Esplanadin puistossa ja Jyväskylän kävelykadulla. Hänen uransa valaistuksen parissa sai alkunsa isänsä valaisinmaahantuonnista, ja jo vuonna 1971 hän perusti Mänttään Ker-Lux Ky:n, joka työllisti noin 100 henkeä. Yrityksen myynnin jälkeen Kari jatkoi uraansa vuonna 1987 Valaisinpajan toimitusjohtajana. Kun Ruokosen perheestä tuli Valaisinpajan omistaja vuonna 1998, päätettiin myös yrityksen nimi vaihtaa Cariitiksi. Kari on ollut edelläkävijä valaistusteknologiassa – hän kehitti Suomen ensimmäisen T5-loisteputkivalaisimen ja ensimmäisen kirkasvalolaitteen. Cariitti Oy:n myötä hän toi valokuituvalaistuksen ja LED-tekniikan Suomeen jo varhain. Teknisesti taitava, taiteellinen ja positiivinen Kari on jättänyt pysyvän jäljen valaisinalalle ja siirtänyt osaamisensa seuraavalle sukupolvelle. Kari on kaikilla innovatiivisilla tuotteillaan tuonut paljon iloa maailmaan. VALAISTUNUT PERSOONA 2025 Diplomi-insinööri, Heikki Härkönen Palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenenä vähintään 5 vuotta, ja on vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. Palkintoina ovat 1 000 euron tunnustuspalkinto ja kunniakirja. Heikki Härkönen on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran toimitusjohtajana vuosina 2006– 2024, vahvistaen merkittävästi seuran asemaa. Hänen sitoutuneen ja määrätietoisen työn seurauksena seura on ottanut merkittäviä askelia valaistusalan kehittämisessä Suomessa, vahvistaen alan imagoa ja yhteisöllisyyttä. Härkösellä on ollut keskeinen rooli Valoakatemian perustamisessa sekä valaistusalan osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä. Tuhannet nuoret ja ammattilaiset ovat saaneet arvokasta valaistus alan oppia ja tukea hänen työnsä ansiosta. Heikin työ valaistusalan verkottumisen hyväksi on edistänyt valaistusalan kehitystä, tuoden yhteen alan ammattilaisia ja luoden pohjaa valaistusalan tulevaisuuden rakentamiselle. Hänen panoksensa ansiosta suomalaiset valaistusalan ammattilaiset ovat parempia asiantuntijoita. S uomen Valoteknillinen Seura palkitsi jälleen ansiokkaita opinnäytetöitä. Palkinnot jaettiin nyt kuudennen kerran. Tuomariston jäsenet Pasi Hyyppä (Senaatti-kiinteistöt), Henri Juslén (Helvar Oy Ab) ja Marjut Kauppinen (Helsingin kaupunki) päätyivät palkitsemaan kolme opinnäytetyötä. PÄÄPALKINTO (1 000 €) Energiasali: kokemuksellinen näyttelyja tapahtumatila valaistuksen keinoin Auroora Lehtinen Metropolia Ammatti korkeakoulu urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835619 PÄÄPALKINTO (1 000 €) Valon asema: suunnitelma ja näkemys laadullisesta valaistussuunnittelusta Teo Rinne Aalto-yliopisto urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202401281822 KUNNIAMAININTA Havaintoja pimeästä: tunne-, aistija tilakokemustietoa elämyspalveluiden kehittämiseen Tiina Savallampi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082424941 SEURA PALKITSI VALAISTUSALALLA ANSIOITUNEITA KYMMENENNEN KERRAN TIEDON VALO -OPINNÄYTETYÖKILPAILUSSA PALKITTIIN KOLME TYÖTÄ Teo Rinne (vas.), Tiina Savallampi ja Auroora Lehtinen. Kuva: Elisa Hillgen Valaistunut persoona 2025 Heikki Härkönen (vas.) ja Valoisa persoona 2025 Kari Ruokonen. Kuva: Elisa Hillgen
• www.silux.fi P erjantaina 21.3.2025 Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenet ja yhteistyökumppanit kokoontuivat tunnelmalliseen Teatteri Toivoon Helsinkiin juhlistamaan eläkkeelle siirtyvän toimitusjohtajan Heikki Härkösen sekä edellisen puheenjohtajan Tapio Kallasjoen pitkäaikaisia panostuksia seuran hyväksi. Härkönen toimi seuran palveluksessa 19 vuotta (2006–2024) ja Kallasjoki puheenjohtajana 20 vuotta (2003–2023). Läksiäisjuhliin kokoontui noin 70 henkeä, ja iltaa vietettiin iloisissa merkeissä jakaen ikimuistoisia hetkiä menneiltä vuosilta, tanssien ja kilistellen maljoja. Juhlakansaa viihdytti Queen-tribuuttibändi The Miracle. Lämpimät kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille! SHOW MUST GO ON Kuvat: Petri Vuorio
• 36 VALO 1/2025 S uomen Valoteknillinen Seura ry, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijat STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry julistivat Valon päivänä 3.2.2025 Vuoden valaistuskohde 2025 -kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. Kilpailun kohteena ovat 15.10.2023– 15.10.2025 välisenä aikana valmistuneet kohteet. Kilpailu järjestetään kahdessa sarjassa: sisävalaistus ja ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2025 nimetään molemmissa kilpailusarjoissa. Jos kohteeseen kuuluu sekä sisävalaistusta että ulkovalaistusta, tuomaristo ottaa arvioinnissaan huomioon kohteen valaistuksen kokonaisuudessaan ja päättää kummassa sarjassa mahdollinen palkinto myönnetään. Tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunniamainintoja. Tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. Pääarviointiperusteet ovat seuraavat: — Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva. — Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon väriominaisuuksien ja näkömukavuuden suhteen. — Toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. — Ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. — Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. — Toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. Kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslaitteiden toimittajat. Ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. Kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 15.10.2025 klo 16.00 palauttamalla kohteen tiedot sekä liitteenä kohteen esittelyaineiston sähköisessä muodossa Suomen Valoteknillinen Seura ry:lle verkkolinkin kautta, joka on lyyti.in/vuodenvalaistuskohde2025. 6. Tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. Tuomaristoon kuuluvat: — Aleksanteri Ekrias, Suomen Valoteknillinen Seura ry — Juho Kess, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry — Helena Aalto, Sisustusarkkitehdit SIO ry — Sanna Pääkkönen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry — Olli Vitikka, Sähköja teleurakoitsijat STUL ry — Suvi Lapinvuo, Sähkösuunnittelijat NSS ry — Tiina Rinne, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. Kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. Ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. Mahdollisia kilpailuun liittyviä valituksia ei käsitellä. Mahdolliset kysymykset tulee lähettää Suomen Valoteknilliseen Seuraan kilpailun asiamiehenä toimivalle Elisa Hillgenille (elisa.hillgen@valosto.com). Kysymykset ja tuomariston vastaukset niihin lisätään verkosta löytyvien kilpailusääntöjen loppuun osoitteeseen valosto.com/vuoden-valaistuskohde/ohjelma. 9. Järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupallisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää järjestäjille oikeuden käyttää kaikkea kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen (tiedotteet, verkkosivut, lehdet jne.). Samat oikeudet kilpailuaineistoon koskevat myös pohjoismaista Nordic Lighting Design Award / Nordisk Lyspris -kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde -kilpailun palkitut kohteet jatkavat. Suomen Valoteknillinen Seura sitoutuu maksamaan palkittujen kohteiden edustajien matkakuluja Nordic Lighting Design Award / Nordisk Lyspris -kilpailun palkintojenjakotilaisuuteen maks. 500 euroa per palkittu kohde laskuja vastaan. 10. Voittajakohteet julkistetaan palkintojenjaossa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 11. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkki tehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijat STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Lisätietoja: valosto.com/vuoden-valaistuskohde VUODEN VALAISTUSKOHDE 2025 -KILPAILUKUTSU LUKULISTALLE TEOKSIA VALOSAASTEEN VAIKUTUKSISTA Valosaaste ja sen vaikutukset ovat nousseet merkittäviksi kiinnostuksen kohteiksi valaistusalalla. Teokset haastavat lukijoita arvioimaan uudelleen lähestymistapaansa pimeyteen ja keinovalaistukseen. Maailma ilman pimeää: Kuinka valosaaste uhkaa luonnon tasapainoa Johan Eklöf (suom. Christine Thorel) Atena 2022 atena.fi/kirjat/maailma-ilman-pimeaa Darkness, Design and Biodiversity: Eliminating Light Pollution in Architecture: A Multidisciplinary and Integrated Approach Towards the Suitable Design of Nocturnal Spaces Julle Oksanen Hancock House Publishers 2024 amazon.com/dp/0888397860
• Nyt jo noin 1300 tuotteella EPD dokumentti! • Hyväksytty kolmannen osapuolen toimesta • Arvokasta tietoa SG:lle ja asiakkaillemme • Perusta yrityksen päästöjen laskennalle (Scope 3) www.sg-oy.fi Tuotteiden ympäristövaikutus kehdosta hautaan Sg:llä teemme päätöksiä faktoihin perustuen www.sg-oy.fi Katso tästä EPD tuotteet Raaka-aineet A2 Kuljetus A3 Valmistus A4 Kuljetus A5 Kokoonpano B1 -B7 Käyttövaihe C1 -C 4 Elinkaaren loppu D Hyödyt Kehto Portti Hauta A1
• 120 000 h L70 KÄYTTÖIKÄ LEDVANCE.FI JOPA 160 lm/W VALOVOIMAINEN JA TALOUDELLINEN – JOPA VAATIVIINKIN YMPÄRISTÖIHIN IP66 JA IK08 LUOKITUSTEN ANSIOSTA C5 KORROOSIO LUOKKA FLOODLIGHT FLEX Suunniteltu tehokkuutta ja valovoimakkuutta silmällä pitäen, uusi FLOODLIGHT FLEX -valaisinmallisto vastaa ulko-, alueja urheiluvalaistuksen moninaisiin tarpeisiin. Sen vahvuuksiin kuuluvat pitkä käyttöikä, C5-korroosioluokka ja IP66-kotelointiluokitus, jotka tekevät FLOODLIGHT FLEX -valonheittimistä ihanteellisen valinnan jopa rannikkoja teollisuusympäristöihin. Malleja on valikoimassa 6 000 lm:n valovirrasta aina jopa 70 000 lm:iin asti ja jopa 160 lm/W valotehokkuudella. MULTI LUMEN -ominaisuuden ansiosta valovirtataso voidaan valita neljästä eri tasosta kohteeseen sopivaksi. Laajassa valikoimassa on erilaisia koko-, valovirta-, värilämpötilaja valonjakovaihtoehtoja monenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää: ledvance.fi 38 VALO 1/2025 CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA CIE 255:2025 The Functional Visual Field CIE 253:2024 Overview of Methods for Evaluating Colour Rendition of WhiteLight Sources beyond Colour Fidelity CIE PS 002:2025 CIE Position Statement on Colour Quality Metrics, 2nd Edition ISO/CIE 8995-1:2025(en) Light and lighting – Lighting of work places – Part 1: Indoor ISO/CIE 10916:2024 Light and lighting – Energy performance of lighting in buildings – Calculation of the impact of daylight utilization ISO/CIE DIS 15469:2024(en) Spatial distribution of daylight – CIE standard general sky Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at CIE:N JULKAISU ILMAISEKSI JÄSENILLE Suomen Valoteknillinen Seura toimii kansainvälisen valaistuskomission CIE:n kansallisena komiteana edustaen Suomea järjestössä. CIE tarjoaa kansallisten komiteoiden jäsenille vuosittain rajatun ajan ilmaiseksi jäsenäänestyksessä valitun julkaisun. Vuonna 2025 kyseinen julkaisu on CIE x050:2023 Proceedings of the 30th Session of the CIE, Ljubljana, Slovenia, September 15–23, 2023. Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenet (henkilöja opiskelijajäsenet sekä yritysja yhteisöjäsenten palveluksessa olevat) saavat julkaisun tilaamalla sen osoitteesta lyyti.in/CIE_tilaus. VALAISTUSMITTARI LAINAKSI Suomen Valoteknillinen Seura tarjoaa jäsenilleen lainattavaksi uuden LIGHTmetric ONE -valaistusmittarin, joka mittaa valaistusvoimakkuuden, värilämpötilan ja muita valoteknisiä suureita luotettavasti. Laina-aika on kaksi viikkoa, ja lainaaja maksaa ainoastaan mittarin palautuksen postituskulut. Lainauslomake ja tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta lyyti.in/svsvalaistusmittarienlainaus. NÄKÖKOHTIA VALAISTUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LEDIVETOISESSA MAAILMASSA V alaistus kuluttaa maailmanlaajuisesti 13 % sähköstä, alleviivaten sen merkitystä energia järjestelmissä ja ympäristövaikutuksissa. Lediteknologian nousu lupaa mullistavia energiansäästöjä ja hyötyjä – pienem mistä sähkö laskuista kaamosmasennuksen lievittämiseen. Muutos ei kuitenkaan ole ongelmaton: valmistuksen päästöt, elinkaaren jätteet ja hitaasti kehittyvä lainsäädäntö haastavat edistystä. Suomi on vastuullisuuden edelläkävijä monilla aloilla, ja Suomessa valaisinsektori kukoistaa inno vatiivisten yritysten ansiosta, mutta sääntelyn aukot uhkaavat tätä kehitystä. Teknologiateollisuuden Valaisinvalmistajien toimialaryhmän Pikaopas valaisimien ympäristönäkökohtiin tarjoaa tiekartan näihin haasteisiin – tarkastellen valmistuksen (Global Warming Potential, GWP A1–A3), käytön (GWP B6) ja korvauksen (GWP B4) vaikutuksia. Panokset ovat korkeat – yrityksille, päättäjille ja planeetalle. VALMISTUKSEN VAIKUTUKSET: TEHOKKUUDEN PIILEVÄ HINTA Ledivallankumous alkaa tehtailla, ei valon syttyessä. GWP A1–A3 kattaa raaka-aineiden louhinnan, jalostuksen ja kokoamisen. Kun energiantuotanto siirtyy päästöttömämpään suuntaan, huomio kohdistuu materiaaleihin sitoutuneeseen hiileen. Älykkäät ledit, sensorien ja elektroniikan kera, voivat tuottaa enemmän päästöjä (esimerkiksi 16 kg CO 2 e) kuin yksinkertaiset edeltäjänsä, mutta pitkä käyttöikä tasoittaa tämän. Pikaopas tarjoaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sekä korostaa ympäristötuoteselosteiden (EPD) arvoa: tyypin II projekti-EPD:t sopivat kehitysvaiheeseen, tyypin III (ISO 14025) vakiintuneisiin prosesseihin. Vuoden 2026 rakentamislaki vaatii hiilijalanjälkilaskelmia, joten materiaalitehokkuus ja laatuun panostaminen ovat avainasemassa – halpatuotanto voi kostautua. KÄYTTÖAJAN VAIKUTUKSET: ENERGIANSÄÄSTÖ JA LAINSÄÄDÄNTÖ Käyttöaika (GWP B6) on pääesitys, jossa ledit loistavat, leikaten energiankulutusta jopa 80 % perinteiseen valaistukseen verrattuna. Päästöt syntyvät käytön aikaisesta sähköstä, ja niiden laskenta nojaa ympäristöministeriön asetukseen 1010/2017. Vakioarvot antavat karkean arvion, mutta erillislaskenta – standardin EN 12464-1 (valaistustaso, häikäisynhallinta) mukaisesti – voi parantaa tehokkuutta 40–70 %, edellyttäen huolellista dokumentointia. Suomessa, missä energia on kallista ja talvet pimeitä, ledit säästävät tuhansia euroja toimistorakennuksissa. Vuoden 2026 laki edellyttää 50 vuoden B6-laskentaa, mikä pakottaa optimointiin jo suunnitteluvaiheessa. Älyratkaisut, kuten liiketunnistimet, vahvistavat säästöjä. KORVAUSVAIHEEN VAIKUTUKSET: KESTÄVYYS RATKAISEE Korvausvaihe (GWP B4) korostaa pitkäikäisyyden merkitystä. Lyhytikäiset, korjauskelvottomat valaisimet moninkertaistavat A1–A3-päästöt jokaisella vaihdolla. Esimerkiksi 2 500 tunnin vuotuisessa käytössä halpa ledi voi vaatia useita vaihtoja 50 vuodessa, mikä kasvattaa kokonaispäästöjä. Laadukas, modulaarinen valaisin minimoi B4-vaikutukset ja pienentää elinkaaren kuormitusta, vaikka alkuvaiheen päästöt olisivatkin korkeammat. Hankinnassa halvimman hinnan tavoittelu voi johtaa kalliiseen päästölaskuun; kestävyys maksaa itsensä takaisin euroissa ja CO 2 e:ssä. Vuoden 2026 lainsäädäntö ja EPD:t tukevat tätä siirtymää, korostaen käyttöiän arvioinnin tärkeyttä. VALAISTAAN VASTUULLISESTI Pikaopas on toimintakehotus: lediaikakauden lupaukset toteutuvat laadulla ja pitkän tähtäimen suunnittelulla. Suomessa valaistus on välttämättömyys, joten kannattaa käydä tutustumassa pikaoppaaseen Teknologiateollisuuden verkkosivuilla teknologiateollisuus.fi ja valaista vastuullisesti. Teksti: Vesa Vähänen, Greenled Oy, Teknologiateollisuuden Valaisinvalmistajien toimialaryhmän jäsen
• 120 000 h L70 KÄYTTÖIKÄ LEDVANCE.FI JOPA 160 lm/W VALOVOIMAINEN JA TALOUDELLINEN – JOPA VAATIVIINKIN YMPÄRISTÖIHIN IP66 JA IK08 LUOKITUSTEN ANSIOSTA C5 KORROOSIO LUOKKA FLOODLIGHT FLEX Suunniteltu tehokkuutta ja valovoimakkuutta silmällä pitäen, uusi FLOODLIGHT FLEX -valaisinmallisto vastaa ulko-, alueja urheiluvalaistuksen moninaisiin tarpeisiin. Sen vahvuuksiin kuuluvat pitkä käyttöikä, C5-korroosioluokka ja IP66-kotelointiluokitus, jotka tekevät FLOODLIGHT FLEX -valonheittimistä ihanteellisen valinnan jopa rannikkoja teollisuusympäristöihin. Malleja on valikoimassa 6 000 lm:n valovirrasta aina jopa 70 000 lm:iin asti ja jopa 160 lm/W valotehokkuudella. MULTI LUMEN -ominaisuuden ansiosta valovirtataso voidaan valita neljästä eri tasosta kohteeseen sopivaksi. Laajassa valikoimassa on erilaisia koko-, valovirta-, värilämpötilaja valonjakovaihtoehtoja monenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää: ledvance.fi
• VALO 1/2025 40 PROJEKTIUUTISIA MALMINSUONTIEN TIEVALAISTUS Pyhtään keskustaan moottoritieltä johtava Malminsuontie sai älykkään ledivalaistuksen, jossa yhdistyvät visuaalinen vaikuttavuus ja älykäs ohjaus. Fagerhultin Opalume-valaisimet ja C2 SmartLightin ohjaus mahdollistavat kupujen värien etäohjauksen. Tien valaistus muuntuu juhlapäivien ja teematapahtumien mukaan – luoden kutsuvan, kunnan brändiä tukevan sisääntuloväylän. Sijainti: Malminsuontie, Pyhtää Valmistumisaika: tammikuu 2025 Valaistussuunnittelu: Fagerhult Oy Lisätietoja: c2smartlight.com ja fagerhult.fi MONIMEDIALLINEN DIALOGUE Vuoden 2024 Lumo-valofestivaalin pääteos oli mittavan remontin läpikäyneen Oulun kaupungintalon julkisivuun ja ympäristöön toteutettu Dialogue. Kokonaisvaltainen monitaiteellinen teos yhdisti interaktiivisuutta, tilallista valoa, laseria, videoprojisointia ja immersiivistä äänimaisemaa yli sadantuhannen kävijän iloksi. Sijainti: Kirkkokatu 2, Oulu Valmistumisaika: marraskuu 2024 Teoksen konsepti: Niko Tiainen Tekninen toteutus: Mixa Oy, Mikko Kiviharju, Tommi Löytty, Joonas Nordlund, Miro Vaanela, Una Eskelinen ja Erno Wallenius Kuva: Niko Tiainen Kuva: Ulla Alatalo RAIPPALUODON SILLAN UUSI VALAISTUS Suomen pisin maantiesilta yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaren kunnassa. Vuonna 1997 avatun vinoköysisillan uusi dynaaminen julkisivuvalaistus korostaa siltarakenteita ja tekee tunnistettavan maamerkin näkyväksi myös pimeään aikaan. Näyttävän valaistuksen ohjelmointi perustuu vuosikelloon, joka muuttaa valon sävyn vähitellen syksyn lämpimästä kevään kylmään. Erikoispäivät, kuten ystävänpäivä, itsenäisyyspäivä ja uusivuosi, ovat saaneet omat erityiset valotilanteensa. Sijainti: Maantie 724, Mustasaari Valmistumisaika: joulukuu 2024 Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, WSP Design Studio Sähkösuunnittelu: Antti Saari, WSP Design Studio Valaisimet ja ohjaus: Griven ja Visual Productions / Ideafix Oy Kuva: Alasin Media RÄLSSITIEN ALIKULUN VALOTEOS Vantaan ratikka tulee kulkemaan Rälssitietä pitkin Kehä III:n siltojen ali. Vantaa halusi piristää synkkää tunnelimaista alikulkua valaistuksella. Siltojen alle luotiin ajorataa myöten vihreänä hohtava mielikuvitusmetsä. Alikulun luiskiin projisoitiin neljä eläinaihetta, joille mukulakivet muodostavat täplikkään pinnan. Vihreä valaistus toteutettiin valaisinvaihtoina entisille paikoille, lisäksi asennettiin neljä kohdevalaisinta ja projektorit. Valaistus syttyy katuvalaistuksen mukaan. Sijainti: Rälssitie, Vantaa Valmistumisaika: joulukuu 2024 Tilaaja: Vantaan kaupunki Valaistussuunnittelu: Esa Horttanainen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sähkösuunnittelu: Toni Eeva, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kuva: Esa Horttanainen
• VALO 1/2025 41 PÄIVÄKOTI SOITTAJAN PIHAVALAISTUS Helsingin Kannelmäessä sijaitseva päiväkoti Soittaja on uusi erilaisiin tarpeisiin muuntautuva yli kahdensadan lapsen päiväkoti, jonka suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen, materiaalivalintoihin ja laadunvalvontaan. Soittaja on ensimmäinen Helsingin kaupungin palvelurakennus, jolle on myönnetty joutsenmerkki. Päiväkodin piha-alueen ulkovalaistus on toteutettu Caribonin kantikkailla LIT-sarjan pylväsvalaisimilla. Sijainti: Soittajantie 10, Helsinki Valmistumisaika: tammikuu 2024 Valaistussuunnittelu: Karawatski Oy Lisätietoja: ketonen.com Kuva: Sami Saastamoinen PORIN ISOMÄEN KUNTORADAN VALAISTUS Kansallisella kaupunkipuistoalueella sijaitsevan Porin Isomäen kuntoradan valaistusprojekti tuo yhteen ympäristöystävällisyyden ja käyttäjämukavuuden. Projektiin valittiin Greenledin kierrätetystä alumiinista valmistetut Vega S -valaisimet Ledilin Amber-linsseillä. Uusi kustannustehokas valaistusratkaisu vastaa kaupungin ympäristöarvoja tukemalla luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta sekä vähentämällä sinisen valon haittavaikutuksia. Sijainti: Metsämiehenkatu, Pori Valmistumisaika: syksy 2024 (ensimmäinen osa) Valaistussuunnittelu: Tero Koivula, Nodeon Finland Oy Lisätietoja: greenled.fi/referenssit Kuva: Juho Kuva KILLERIN RAVIRADAN VALAISTUS Signify toteutti Jyväskylässä sijaitsevalle Killerin raviradalle uuden ledivalaistuksen Philipsin energiatehokkailla OptiVision-valonheittimillä, sillä aiemmin käytetyt perinteiset valonheittimet eivät valaisseet raveja riittävällä tasolla. Valaistusuudistuksen yhteydessä raviradalla otettiin käyttöön langaton Interact-ohjausjärjestelmä. Valaistusta on nyt mahdollista ohjata paino napeilla paikan päällä sekä etänä tietokoneella tai puhelimella. Sijainti: Vesangantie 24, Jyväskylä Valmistumisaika: joulukuu 2024 Valaistussuunnittelu: Signify Finland Oy Sähkösuunnittelu ja -asennus: Huoltotyö Pentti Oy Kuva: Signify Finland Oy PYSÄKÖINTIHALLIN VALAISTUSUUDISTUS Helsingin keskustassa sijaitsevan EuroPark P-CityForum -pysäköintihallin vanha loisteputkivalaistus korvattiin nykyaikaisemmalla ratkaisulla. Helvarin langaton ActiveAhead-ohjausjärjestelmä modernisoi pysäköinti hallin valaistuksen hyödyntäen olemassa olevaa kaapelointia. Ohjausjärjestelmä ja liikkeeseen reagoivat Legrandin Ensto Flip -ledivalaisimet mukauttavat valotasoja reaaliaikaisesti parantaen turvallisuutta ja energia tehokkuutta. Helvar Insights -pilvipalvelu ja Legrandin esiasennetut valaisimet tekivät valaistuspäivityksestä nopean ja vaivattoman. Sijainti: Simonkatu 7, Helsinki Valmistumisaika: talvi 2025 Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto E-Plan Oy Lisätietoja: helvar.com/case-studies Kuva: Kokemuksia
• VALO 1/2025 42 VALTERI-KOULUN ARKEA TUKEVA VALAISTUS Oulun Intiössä sijaitseva vanha kasarmirakennus muutettiin moderniksi ja esteettömäksi oppimisympäristöksi lapsille, joilla on aistiyliherkkyys. Valaistussuunnittelussa huomioitiin erityisesti, että muodonanto on hyvä ja valaistus on tasainen ja häikäisemätön. Opettaja voi säätää luokkahuoneissa valaisimien valon voimakkuutta ja värilämpötilaa jopa oppilaskohtaisesti. Glamox toimitti kohteeseen yli tuhat ledivalaisinta muun muassa C77ja C80-tuoteperheistä. Suurimmassa osassa valaisimia on värilämpötilan säätömahdollisuus ja erinomainen värintoisto (CRI > 90). Sijainti: Veteraanikatu 5, Oulu Valmistumisaika: elokuu 2024 Valaistusja sähkösuunnittelu: Sweco Finland Oy Lisätietoja: glamox.fi Kuva: Marko Kallio, Skyfox TÖÖLÖN MEANDERIN VALAISTUS As Oy Töölön Meander on luksuskerrostalo, joka yhdistää modernin arkkitehtuurin ja ainutlaatuiset asukaspalvelut Helsingin Töölössä. Valaistus on suunniteltu tukemaan rakennuksen arkkitehtuuria ja luonnonvalon käyttöä arkkitehti Steven Hollin visioiden mukaisesti. Hide-a-lite toimitti kohteeseen monipuolisia valaistusratkaisuja sekä sisäettä ulkotiloihin. Sijainti: Pohjoinen Hesperiankatu 35, Helsinki Valmistumisaika: syyskuu 2024 Rakennuttaja: Newil&Bau Oy Valaistussuunnittelu: Sitowise Oy ja Hide-a-lite Sähkösuunnittelu: Sitowise Oy Sähköurakointi: Amplit Oy Lisätietoja: hidealite.fi Kuva: Jami Kallioväli HOTELLIHUONEIDEN VALAISTUS Helsingin Katajanokan ainutlaatuinen Solo Sokos Hotel Pier 4 yhdistää modernin designin ja ensiluokkaisen mukavuuden upeaan merelliseen sijaintiin. Hotellin suunnittelussa on panostettu kestävyyteen, ajattomaan eleganssiin ja korkeaan laatuun, mikä näkyy niin hotellihuoneissa kuin yleisissä tiloissa. Osana huolella mietittyä sisustusta hotellihuoneiden valaistukseen on valittu kustomoidut Astron Enna Wallja Enna Desk -valaisimet. Sijainti: Katajanokanlaituri 4, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2024 Arkkitehtisuunnittelu: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Sisustusarkkitehtisuunnittelu: Franz design Oy Lisätietoja: teclux.fi Kuva: Solo Sokos Hotel Pier 4 / Eveliina Vuorma WE LANDIN KÄYTÄVIEN VALAISTUS We Land -toimistorakennus Helsingin Ruoholahdessa on suunniteltu modernien työympäristöjen tarpeisiin ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Rakennuksen yhdeksännen kerroksen toimistotilojen käytäviä valaistaan 78 metriä pitkällä Lightnetin Liquid Line G3 -valoviivalla, joka seuraa käytävien kauniisti kaareutuvia linjoja. Riippuvalaisimen opaalisen häikäisysuojan ja profiilin tarkkaan harkitun muotoilun ansiosta käytäviin saadaan tasainen valaistus. Valaistusratkaisussa yhdistyvät toiminnallisuus ja esteettinen kauneus. Sijainti: Itämerenkatu 25, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2024 Valaistusja sähkösuunnittelu: Rejlers Rakentaminen Oy Lisätietoja: ktinterior.fi Kuva: Sami Saastamoinen
• Maksimoi valaistuksesi energiatehokkuus pilvipohjaisella ratkaisullamme. MONITORING & CONTROL OPERATING INSIGHTS OCCUPANCY INSIGHTS WELLBEING INSIGHTS Katso demo ja lue lisää www.helvar.com/insights. Valvo järjestelmän tilaa, vastaanota hälytyksiä ja optimoi huolto etänä. Visualisoi tilojen käyttöä, tunnista vajaakäytössä olevat alueet ja säästä energiaa. Seuraa energiankulutusta, analysoi suorituskykyä ja optimoi valaistus kustannusten vähentämiseksi. Langallinen valaistuksenohjaus Langaton valaistuksenohjaus Mobiilisovellus Seuraa ilmanlaatua, lämpötilaa ja hiilidioksiditasoja parantaaksesi mukavuutta. (Käyttöasteen analytiikka) (Käyttöanalytiikka) (Valvonta ja ohjaus) (Hyvinvointianalytiikka) S-MARKET PADASJOEN MYYMÄLÄVALAISTUS S-market Padasjoen uudistuksessa myymälätilat saivat nykyaikaisen ja raikkaan ilmeen. Myymälävalaisimeksi valittiin Airamin energiatehokas Marketta, jonka valonjaolliset ominaisuudet on optimoitu erityisesti myymälöiden valaistustarpeisiin. Valaisimiin räätälöitiin tehtaalla viiden metrin mittaiset liitosjohdot kaapelointityön helpottamiseksi. Myymälän DALI-ohjattu tasainen valaistus auttaa asiakkaita löytämään oikeat tuotteet ja helpottaa henkilökunnan työtä. Sijainti: Kauppatie 2, Padasjoki Valmistumisaika: marraskuu 2024 Valaistussuunnittelu: Granlund Oy, Lahti Lisätietoja: airam.fi Kuva: Kari Palsila SMART & BIO -RAKENNUKSEN VALAISTUS Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uudessa Smart & Bio -rakennuksessa on opetustiloja sekä moderneja laboratorioja tutkimustiloja, joissa kehitetään monitieteisesti älykkäitä ratkaisuja ja sovelluksia vihreän siirtymän edistämiseksi. Rakennuksen erityyppisissä tiloissa on yhteensä neljää eri Purson valmistamaa valaisinta. Esimerkiksi laboratoriotiloihin asennettiin matalaluminanssiritilällä varustetut SNEP Novem -valaisimet. Sijainti: Visakaarre 7, Hämeenlinna Valmistumisaika: joulukuu 2024 Valaistusja sähkösuunnittelu: Sami Seppä, Granlund Oy Sähköurakointi: ESP Lahti Oy Lisätietoja: snep.purso.fi
• VALO 1/2025 44 PUISTOKATU 4 Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva Puistokatu 4 tarjoaa ainutlaatuiset tilat ekokriisiin liittyvälle tutkimukselle, toiminnalle ja tapahtumille. Kolmikerroksinen rakennus kunnostettiin ekologisesti kestävien periaatteiden mukaisesti. DECOlightin toimittamat Luciksen lasiset Polaris ZK -pallo valaisimet luovat tunnelmaa ja toimivat näyttävänä elementtinä muunneltavissa yhteistiloissa. Leikkisästi muotoiltu vihreä Zeron Curve-pöytävalaisin tuo neuvottelutilaan persoonallisen lisän. Tarkkaan valitut valaisimet korostavat sisustuksen ilmettä ja tukevat tilojen monikäyttöisyyttä. Sijainti: Puistokatu 4, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2022 Suunnittelu: Mint & More Creative Oy Lisätietoja: decolight.fi Kuva: Esa Kapila HIRVENSALON SEURAKUNTAKESKUS Turun Hirvensaloon rakennettiin uusi monikäyttöinen seurakuntakeskus. Sylvania toimitti tiloihin useita eri valaisimia Sylvaniaja Concord-tuotemerkeiltä. Kirkkosalin kohdevalaisimet ovat Concord Beacon -sarjasta, ja yleis tiloja valaistaan Concord Equinox -alasvaloilla. Toimistoihin ja erilaisiin monitoimitiloihin asennettiin yleisvalaistukseen Start Panelja Rana Linear -valaisimia sekä Insaver-alasvaloja. Piha ja tekniset tilat saivat myös kestävät valaistusratkaisut Sylvanialta. Keskus avautuu syksyllä 2025 monipuoliselle seurakuntatoiminnalle. Sijainti: Honkaistentie 85, Turku Valmistumisaika: helmikuu 2025 Sähkösuunnittelu: Suunnittelulinja Finland Oy Sähköurakointi: Caverion Suomi Oy Lisätietoja: sylvania.fi Kuva: Wellu Hämäläinen SAIRAALAN ÄLYKÄS VALAISTUKSEN OHJAUS Oulun Kontinkankaalle rakennetaan vaiheittain kokonaan uusi yliopistollinen sairaala. Uusissa sairaalarakennuksissa A ja B otettiin käyttöön Helvarin DALI-pohjainen Imagine-järjestelmä ja Helvar Insights -pilvipalvelu. Sairaalan älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä ja tunable white -valaistus tukevat energiatehokkuutta sekä käyttäjien vuorokausirytmiä ja mukavuutta. Potilaiden oma valaistuksen hallinta ja reaaliaikainen seuranta parantavat hyvinvointia, turvallisuutta ja toimintavarmuutta potilashuoneissa. Sijainti: Kajaanintie 50, Oulu Valmistumisaika: syksy 2024 Sähkösuunnittelu: Granlund Oy Lisätietoja: helvar.com/case-studies Kuva: Kaari Photography TEK LOUNGEN VALAISTUS Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen uuden TEK Loungen suunnittelussa korostuivat monet modernin työja opiskeluympäristön keskeiset elementit: kodikkuus, muunneltavuus ja hiljaisuus. Tilan valaistus mukautuu helposti käyttäjien tarpeisiin tarjoten erinomaisen ympäristön niin työntekoon kuin tapahtumien järjestämiseen tai rentoutumiseen. Valmiiksi ohjelmoidut valaistustilanteet tekevät tilasta monikäyttöisen ja viihtyisän. Sijainti: Korkeakoulunkatu 7, Tampere Valmistumisaika: marraskuu 2024 Arkkitehtija sisustussuunnittelu: Studio Palinperä Oy Valaistussuunnittelu: Teclux Oy Lisätietoja: teclux.fi Kuva: Wille Nyyssönen
• LINGOTTO Design icon Lingotto on ikoninen valaisin, joka yhdistää saumattomasti estetiikan, teknologian ja syvän yhteyden teollisiin juuriinsa. Vuonna 1985 Renzo Pianon suunnittelema valaisin on nyt päivitetty nykyaikaan uusilla optiikoilla, väreillä ja monipuolisilla asennustavoilla. Uutuutena Lingottossa on nyt myös katuoptiikat, jotka tekevät siitä täydellisen valinnan urbaaniin ympäristöön. Lisäksi saatavilla ovat Zhaga-liitin ja Casambi-versio, jotka tarjoavat entistä enemmän joustavuutta ja älykästä valaistusta. Lingotto on ihanteellinen valinta niin julkisiin tiloihin kuin sisäja ulkokäyttöön, tuoden tyylikkyyttä ja toimivuutta jokaiseen tilaan.
• 46 VALO 1/2025 TUOTEUUTISIA I-VALO ARVO – LINEAARIVALAISIN PÄIVITETTÄVÄLLÄ TEKNIIKALLA ARVO on monipuolinen IP65-luokiteltu valaisin, joka soveltuu erinomaisesti sekä uudisrakennusettä saneerauskohteisiin. Valaisin sopii monenlaisiin tiloihin, kuten teollisuuden tuotanto-, kokoonpanoja logistiikkatiloihin. Valaisimen innovatiivinen tekniikkapaketti on helposti vaihdettavissa irrottamalla päätylevy (Fit for the Future -tuote). Runko on valmistettu 75-prosenttisesti kierrätetystä anodisoidusta alumiiniprofiilista. Mikroprismakuvioitu akryylilevy (PMMA) mahdollistaa erinomaisen häikäisynhallinnan ja tasaisen valon laadun. Lisäksi valaisin on varustettu PTFE-suodattimella, joka puhdistaa valaisimeen menevän ilman ja varmistaa, että ledisirut ja optiikka pysyvät puhtaina. ARVO on saatavilla kolmessa eri pituudessa, ja sen asentaminen on erittäin nopeaa ja helppoa Phoenix Contactin IPD-pikaliittimen ansiosta. Asennuskiinnikkeet sisältyvät toimitukseen. Lisätietoja: I-Valo Oy 010 501 3000 i-valo.com ENTISTÄKIN KESTÄVÄMPI EXENIAN DARK-TUOTEPERHE Exenian suositun Dark-valaisinperheen kiinteät sekä suunnattavat alasvalot ovat nyt saatavilla IP54-luokituksella (näkyvä osa IP54, yläosa IP20), joka takaa tehokkaan suojan pölyä ja roiskevettä vastaan ja tekee valaisimista turvallisen ja pitkäikäisen ratkaisun vaativiin kohteisiin. Monipuoliset, räätälöitävät valon ominaisuudet kruunaavat kokonaisuuden ja tekevät Dark-tuoteperheestä monikäyttöisen vaihtoehdon laadukasta valaistusta vaativiin ympäristöihin. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 decolight.fi CONTROL TRACK VERSA – UUDENLAISTA VALOA TOIMISTOIHIN Fagerhultin modulaarinen ja ripustettava Control Track Versa -valaistusjärjestelmä avaa uusia valaistusmahdollisuuksia toimistoihin ja työtiloihin. Uusi kaksoiskisko yhdistää epäsuoran ja suoran valaistuksen, ja erityisesti kiskoon kehitetty VIL-valaisin mahdollistaa 300 luksia katossa pelkällä ylävalolla. Koska jokaisella valaisimella on oma liitäntälaitteensa, uusia kapasiteettija suunnittelulaskelmia ei tarvita valaisimia järjestettäessä tai siirrettäessä. Control Track Versa mahdollistaa yhtenäisen arkkitehtonisen estetiikan ja parhaan valaistuksen laadun. Asennus on nopeaa ja helppoa, sillä asennuspisteitä on vähemmän. Järjestelmä perustuu 230 V:n tekniikkaan, ja siihen voidaan lisätä Organic Response -ohjausjärjestelmä energiankulutuksen vähentämiseksi ja valaistus mukavuuden lisäämiseksi. Lisätietoja: Fagerhult Oy fagerhult.fi MONIPUOLISESTI RÄÄTÄLÖITÄVÄ OTAO LINEAR Sylvanian uusi Otao Linear on monipuolinen ja tyylikäs valaistusjärjestelmä toimistoja myymälä ympäristöihin (jopa UGR < 19). Modulaarinen rakenne ja useat lisätarvikkeet antavat sille lähes rajattomasti käyttö kohteita. Valaisimessa on 50 mm:n levyinen suulake puristettu alumiiniprofiilirunko, jonka värivaihto ehdot ovat musta ja valkoinen. Tehovalinnat DIP-kytkimellä suoralle valon jaolle ja suoralle/epäsuoralle valonjaolle tuovat vaihto ehtoja tilan valaisemiseen. Magneetti kiinnitteinen ylävalomoduuli on tilattavissa erikseen. Optiikan vaihto ehdot ovat opaalitai mikroprismahäikäisy suoja sekä valkoinen, musta tai matta hopea heijastin. Valaisimen värilämpötila on valittavissa (3 000 K tai 4 000 K), ja saatavana ovat On/Offja DALI-mallit. Valaisimen elinikä on 102 000 h (L 80 ), ja sille annetaan 5 vuoden takuu. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 sylvania.fi
• 47 VALO 1/2025 SG ARMATURENIN HUIPPUTEHOKAS SENSE PRO X Sense Pro X on erittäin energiatehokas ledipaneeli, jonka valotehokkuus on jopa 180 lm/W. Valaisimen linssiteknologia yhdistettynä opaaliprismaattiseen optiikkaan tarjoaa erinomaisen tasaisen valon ja matalan kiusahäikäisyn (UGR < 19). Laadukasta ja monipuolista Sense Pro X -valaisinta voidaan käyttää kaikenlaisissa ympäristöissä, ja sen asennus käy nopeasti ja helposti kattoihin, joissa on näkyvät tai piilotetut T-listakiskot. Valaisin toimitetaan DALIliitäntälaitteella, ja lisävarusteena on saatavilla myös DALI-turvavalo. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg-oy.fi IZURA – KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA YKSILÖLLISYYTTÄ Izura on Zumtobelin uusi upea riippuvalaisin, jonka kylkeen voidaan tulostaa oma printti, kuten asiakkaan logo tai muuten käyttöympäristöön sopiva aihe. Kiertotaloutta noudattavan Izura-valaisimen tekniset arvot ovat huippuluokkaa: UGR < 16, R a > 90, valovirta on 12 000 lm ja elinikä 100 000 h (L 95 ). Pyytämällä näytevalaisimen voi kokea Izuran itse. Lisätietoja: Zumtobel Group 040 838 2309 zumtobel.com GLAMOX I10 G2 – ÄLYKÄS JA TEHOKAS TEOLLISUUSVALAISIN Glamox i10 G2 on älykäs ja energiatehokas IP23luokiteltu teollisuusvalaisin, joka on suunniteltu erityisesti varastoihin, tuotantotiloihin ja muihin teollisuusympäristöihin. Valaisimen uusi sukupolvi tarjoaa modernin muotoilun, innovatiivisia ominaisuuksia ja parannettua toiminnallisuutta. Uuden linssitekniikan, kolmen pituusvaihtoehdon ja langattoman ohjausmahdollisuuden ansiosta valaistus voidaan optimoida erilaisten tarpeiden mukaan. Kestävä kehitys on i10 G2:n suunnittelun ytimessä. Kevyt ja ohut profiili parantaa energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä kuljetuksen aikana. Huippuluokan valotehokkuus ja monipuoliset tunnistinvaihtoehdot mahdollistavat merkittävät energiansäästöt. Glamox i10 G2:n korkea suorituskyky, luotettavuus ja helppo asennus tekevät siitä erinomaisen valinnan nykyaikaisiin teollisuuskohteisiin. Lisätietoja: Glamox Oy 050 575 5384 glamox.com/fi/pbs HERNING BOLLARD – KLASSISEN TYYLIKÄS POLLARIVALAISIN SG Armaturenin tyylikkäästi muotoiltu Herning Bollard sopii erinomaisesti ajoteiden, puutarhojen tai muiden ulkoalueiden valaisemiseen. Sen häikäisemätön valo luo miellyttävän tunnelman ja tarjoaa samalla optimaalisen valaistuksen. Herning Bollard on muotoilultaan yhteensopiva Herning Minija Herning Midi -pylväspäiden kanssa, joten ulkotiloihin on helppo luoda yhtenäinen ilme pollari-, pylväsja seinävalaisimilla. Vaihehimmennettävä Herning Bollard on valmistettu kestävästä, pulverimaalatusta alumiinista. Valaisimen karkaistun lasin takana sijaitsevat käytännölliset kytkimet, joiden avulla voidaan valita värilämpötila (3 000 K tai 4 000 K) ja kaksi erilaista valaistustasoa. Pollari ja pylväänpää myydään erikseen. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg-oy.fi PEGASUS – KUSTANNUSTEHOKAS KOTIMAINEN KATUVALAISIN Greenledin uusi Pegasus tuo kustannustehokkaiden katuvalaisimien kategoriaan kaivatun kotimaisen vaihtoehdon. Pegasus yhdistää ajattoman skandinaavisen muotoilun, matalan hiilijalanjäljen ja huippuluokan lediteknologian. Sen kierrätysalumiinista valmistettu runko, korkea valotehokkuus ja laaja optiikkavalikoima tarjoavat räätälöitävyyttä jokaiseen katuympäristöön – aina kuntoreiteistä vilkkaisiin pääväyliin. Pegasus on saatavilla nopealla aikataululla projektitoimituksiin, tehdaskaapeloituna tai ilman. Valaisinta on saatavana myös Dual Channel White-Amber -toteutuksena, joka mahdollistaa valaistuksen suunnittelun ympäristö ja eläimet huomioiden. Valaisimella on pitkä 5–8 vuoden takuu. Lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 greenled.fi
• 48 VALO 1/2025 OPTIC TRACK -KISKOVALAISINPERHEEN UUDET KOOT – XXS JA XS Hide-a-liten korkealaatuinen, heijastintekniikkaa hyödyntävä Optic Track -kiskovalaisinperhe on täydentynyt kahdella uudella koolla. Valaisinperheeseen kuuluu nyt kaikkiaan viisi eri kokovaihtoehtoa – XXS, XS, S, M ja L – joten sopivan valaisimen löytäminen projektiin on helpompaa kuin koskaan. Korkea valotehokkuus ja tarkka valokuvio tekevät valaisimista ihanteellisen ratkaisun korostusvalaistukseen esimerkiksi myymäläympäristöissä. Valaisimet soveltuvat erinomaisesti myös yleisvalaistukseen niin julkisissa kuin yksityisissä tiloissa. Optic Track -valaisimissa on vaihdettava ledivalonlähde ja liitäntälaite, mikä tekee niistä kestävän ja pitkäikäisen valinnan. Saatavilla on myös laaja valikoima lisävarusteita, joilla voidaan vähentää häikäisyä ja muuttaa valokuviota. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 hidealite.fi KATTOIKKUNAA MUISTUTTAVA SKYLIGHT LISÄÄ TILANTUNTUA Signifyn NatureConnect on innovatiivinen valaistusratkaisu, joka mukailee päivänvalon luonnollista kulkua. NatureConnectin värilämpötila muuttuu päivän mittaan, jolloin se piristää aamulla ja päivällä ja rentouttaa iltaa kohden. Uusimpana tuoteperheeseen on tullut 60 × 60 cm:n kokoinen Skylight-paneeli, joka jäljittelee kattoikkunaa. Skylight-valaisin lisää tilantuntua ja viihtyisyyttä sekä tukee hyvinvointia ja jaksamista. Lisätietoja: Signify Finland Oy signify.com/fi-fi TEHOKAS JA MONIPUOLINEN COB STANDARD -LEDINAUHA SLC:n uudella COB Standard 10 W -ledinauhalla on erinomainen valontuotto pienellä energiankulutuksella. Sen korkea värintoistoindeksi (CRI ? 90) varmistaa luonnollisen ja miellyttävän valaistuksen eri tiloissa, kuten keittiöissä, olohuoneissa, toimistoissa ja hotelleissa. Laadukas valontuotto tekee nauhasta erinomaisen vaihtoehdon suoraan, epäsuoraan, korostusja taustavalaistukseen. COB Standard -ledinauhassa on 384 lediä/ metri, ja se tarjoaa tasaisen valopinnan ilman ledipisteitä. 40 mm:n katkaisuväli ja kääntösäde tekevät nauhasta joustavan ja helpon asentaa. Alumiini profiili parantaa jäähdytystä ja pidentää tuotteen käyttöikää. Nauhan molemmissa päissä on kahden metrin virransyöttökaapelit, ja taustan 3M-teippi helpottaa kiinnitystä erilaisille pinnoille. Ledinauha on saatavilla kahdessa värilämpötilassa: lämmin valkoinen (3 000 K) ja neutraali valkoinen (4 000 K). IP67-luokitus takaa nauhan pölyja roiskevesisuojauksen. Sisätiloihin ja kuiviin tiloihin vaihtoehtona on IP20-luokiteltu versio. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec TYYLIKÄS MATRIC-VALAISINSARJA Lightnetin Matric-tuoteperheessä yhdistyvät tyyli, teknologia ja kestävyys, ja siitä löytyvät lattia-, kiskoja riippuvalaisimet sekä uppoja pintaasennettavat mallit. Valaisimet ovat räätälöitävissä tarkasti projektien vaatimusten mukaan, ja ne soveltuvat erityisesti toimistoihin, julkisiin tiloihin ja arkkitehtonisiin projekteihin. Valaisimien valmistuksessa käytetään uusiutuvaa energiaa ja kierrätettyä alumiinia. Valaisimia on kolmea eri teholuokkaa, ja niiden vakiovärilämpötilat ovat 3 000 K tai 4 000 K (CRI > 80). Saatavana ovat myös mallit korkeammalla värintoistoindeksillä ja jatkuva spektrisellä valontuotolla. Valaisimien profiilin väri voi olla musta, valkoinen, hopea tai haluttu RAL-väri, ja häikäisysuojavaihto ehdot ovat opaali, mikro prisma ja pienluminanssi optiikka. Saatavana ovat myös seinänpesuoptiikka ja ambient-diffuusori. Valoviivojen vakiopituudet ovat välillä 754–2 055 mm. IP20-luokiteltujen valaisimien lisäksi saatavilla on myös IP54-malleja. Valaisimien ohjausvaihtoehdot ovat On/Off ja DALI. Lisätietoja: KT Interior Oy ktinterior.fi TYK+ 15 – ARKKI TEHTONISEEN VALAISTUKSEEN Laadukkaaseen arkkitehtoniseen valaistukseen suunniteltu TYK+-valonheitinsarja täydentyy uudella versiolla, TYK+ 15. Tuoteperhe on tunnettu yhdenmukaisista mittasuhteistaan, ja se koostuu nyt neljästä erikokoisesta valonheittimestä (10, 15, 20 ja 30). Kaksoisrungon ansiosta valaisimissa on tehokas mutta huomaamaton jäähdytys. TYK+ 15 -valaisimen linssioptiikka yhdessä korkealaatuisten ledikomponenttien kanssa tuottaa tarkan ja harmonisen valaistuksen täyttäen suunnittelijoiden tarpeet ammattimaisen valaistusratkaisun toteuttamiseksi. Valualumiinirungon sekä C5-korroosioluokan pintakäsittelyn ansiosta valaisin soveltuu vaativimpiinkin olosuhteisiin. Valaisimen ohjausvaihtoehdot ovat On/Off, DALI tai DMX (RGBW-versiot). Sarjaan on saatavana myös erilaisia rajaimia sekä asennustarvikkeita esimerkiksi pylväskiinnityksiin. Lisätietoja: Performance iN Lighting Finland Oy performanceinlighting.com
• 49 VALO 1/2025 MONDANA – MONIKÄYTTÖINEN YLEISVALAISIN Mondana on klassisen ajaton ja tyylikäs valaisinsarja, joka sopii erinomaisesti porraskäytävien, asuinhuoneistojen ja julkisten tilojen valaistukseen. IP44-luokiteltu Mondana tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia, kuten säädettävän valon värilämpötilan (3 000 K tai 4 000 K) ja multilumen-versiot (800–5 650 lm). Valaisinsarjassa on sekä pyöreitä että neliskulmaisia malleja, ja valaisimet on suunniteltu kattamaan monipuoliset asennustarpeet, sillä ne sopivat sekä kattoettä seinäasennukseen. Valaisimien ohjausvaihto ehdot ovat On/Off, DALI, liiketunnistin ja Casambi Smart+Free. Valaisinsarjasta löytyvät myös turva valaistusversiot. Valaisimissa käytetyt komponentit ovat vaihdettavia ja kierrätettäviä. Lisätietoja: Ketonen Oy ketonen.com PROLICHT MINIMAL TRACK – LEIKKISÄÄ MINIMALISMIA Jokainen tila ja käyttökohde on erilainen, minkä vuoksi MINIMAL TRACK -järjestelmä tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuuden yhdistellä erilaisia valaisimia saumattomasti. Kohdevalaistukseen on saatavilla muun muassa IMAGINE MICRO -spottivalaisimet sekä selkeälinjaiset MAGIQ MICROja LED LINE -ratkaisut. Lisäksi järjestelmään voidaan liittää suosittuja riippuvalaisimia, kuten SNOOKER ja HANGOVER, jotka tuovat lisää vaihtoehtoja valaistuksen suunnitteluun. MINIMAL TRACK -järjestelmän avulla voidaan luoda yksilöllisiä ja muuntautuvia valaistusratkaisuja erilaisiin tiloihin. Lisätietoja: Teclux Oy teclux.fi PLANLICHTIN UUTUUS P.BRIGHT Uusi p.bright tarjoaa maksimaalista joustavuutta vaativiin valaistusratkaisuihin. Olipa kyseessä yksittäinen valaisin tai profiilijärjestelmä, p.bright mukautuu kaikkiin arkkitehtonisiin haasteisiin. Seitsemän pituutta ja kulmasegmentti mahdollistavat personoidut kokoonpanot kohteen tarpeiden mukaan. Innovatiivisen LGP-teknologian ansiosta p.bright takaa tarkan valonjaon, korkean energiatehokkuuden ja tasaisen valaistuksen. Valaisimen mikroprismaattinen optiikka mahdollistaa käytön vaativissa työskentelyja oppimistiloissa (UGR ? 19). Saatavana ovat versiot alavalolla tai ylä-/alavalolla, eri valovirroilla ja himmennyksellä. Valaisimet voidaan ripustaa tai asentaa uppoon, puoliuppoon tai pintaan. Lisätietoja: planlicht GmbH 0400 516 700 planlicht.com VALONLÄHTEET VAIHDETTAVALLA VÄRILÄMPÖTILALLA Philipsin All-in-valonlähteiden värilämpötilaa voidaan vaihtaa kätevästi DIP-kytkimestä, joten lamput sopivat lukuisiin eri käyttökohteisiin, ja sopivan asetuksen voi valita vasta asennuspaikalla. Lampuissa on eri värilämpötilavaihtoehtoja 2 700 kelvinistä jopa 6 500 kelviniin asti. Tällä hetkellä saatavilla on E27-vakiolamppu ja GU10-kohdelamppu, mutta pian tuoteperheeseen on tulossa myös All-in PLC -pistokantalamppu. Lisätietoja: Signify Finland Oy signify.com/fi-fi PLANLICHT COSMO – UUDET KOOT Planlichtin cosmo-tuoteperheessä yhdistyvät innovatiivinen teknologia ja tyylikäs muotoilu. Tuoteperhe tarjoaa erinomaisen ratkaisun erilaisiin valaistuskonsepteihin neljässä eri koossa (S, M, L, XL) – olipa kyseessä sitten mielenkiintoinen korostusvalaistus tai tasainen yleisvalaistus. Erityisesti uudet Sja M-koot tuovat lisämahdollisuuksia vaativiinkin valaistussuunnitelmiin. Kehittyneen linssitekniikan, upotetun valonlähteen ja heijastimen ansiosta cosmo tarjoaa parhaan mahdollisen näkömukavuuden ilman häikäisyä. IP54-luokiteltu cosmo on myös optimaalisesti suojattu pölyltä ja kosteudelta, mikä tekee siitä ihanteellisen vaativiin sisä tiloihin. Valaisimen laadukkaat materiaalit ja uusin lediteknologia takaavat kestävän ja korkealuokkaisen valaistusratkaisun, jossa yhdistyvät toiminnallisuus ja estetiikka. Lisätietoja: planlicht GmbH 0400 516 700 planlicht.com
• 50 VALO 1/2025 EXAKTORIN TYYLIKÄS JA MONIKÄYTTÖINEN ISA Isa on tehokas IP54-luokiteltu plafondi säädettävällä valovirralla ja värilämpötilalla (3 000 K / 4 000 K). Valaisin sopii sellaisenaan esimerkiksi käytäville, porrashuoneisiin ja sosiaalitiloihin. Isaan on saatavilla lisävarusteena tyylikäs, mikro prismallinen koristerengas, joka laajentaa valaisimen käyttömahdollisuuksia toimistoihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Isa voidaan asentaa suoraan seinään tai kattopintaan, ja se sopii myös ripustusasennukseen. Valaisimen halkaisija on 400 mm, ja siinä on alavalon lisäksi pieni epäsuora valo taustapuolella, mikä antaa mataliinkin tiloihin tilantuntua. Isa on saatavilla phase-cut-himmennyksellä, liiketunnistimella tai langattomalla Bluetooth-pohjaisella Koolmesh-ohjauksella. Lisätietoja: Proton Lighting Suomi Oy 010 387 2270 exaktor.fi LEDVANCE LED STRIP 230V – TURVALLISESTI VERKKOJÄNNITTEESEEN LEDVANCE LED STRIP 230V -tuoteperheestä löytyvät uutuutena 50 metriä pitkät IP66luokitellut ledinauhat, jotka ovat turvallisesti katkaistavissa näkyvillä olevien katkaisukohtien kohdalta, mikä on DEKRA-hyväksytty tapa lyhentää ja jatkaa niitä. Nauhoja voidaan käyttää ulkokäytössä suoraan 230 V:n verkkojännitteellä. Sisäkäytössä tulee käyttää erikseen tilattavaa DC-jännitelähdettä, jonka avulla ledinauhan valotehokkuus nousee ja valontuotto paranee. Samalla myös nauhan välkyntä pienenee. Ledinauhan asennuspituus on suurimmillaan 50 metriä ja lyhimmillään 10 cm. Valmiin liitosjohdon pituus on 200 cm. Nauhan valovirta on verkkojännitekäytössä 1 340 lm/m ja tasasuunnattuna 1 430 lm/m. Ledinauhan käyttöikä on 50 000 h (L 70 /B 50 ), ja sen käyttöympäristön lämpötila-alue on -20...+45 °C. Lisätietoja: LEDVANCE Oy 09 7422 3300 ledvance.fi ROGGA HURMAA MONIPUOLISUUDELLAAN Etsiipä sitten tyylikästä 3-vaihekiskovalaisinta, näyttävää riippuvalaisinta tai suunnattavaa alasvaloa, Molto Lucen Rogga-tuoteperhe tarjoaa ratkaisun jokaiseen tarpeeseen. Valittavana on pintaan asennettavia ja upotettavia vaihto ehtoja kehyksillä tai ilman. Innovatiivisen teknologian ansiosta ledit, kiskoadapterit ja optiikat voidaan vaihtaa ilman työkaluja, mikä takaa maksimaalisen joustavuuden. Lisäksi valaisinten laaja värivalikoima antaa loputtomasti mahdollisuuksia luoda yksilöllisiä valaistus ratkaisuja. Lisätietoja: Teclux Oy teclux.fi YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ VALAISTUSTA POLI-SARJAN VALAISIMILLA Caribonin Poli-sarjan laaja teknisten ominaisuuksien valikoima on täydentynyt ympäristöystävällisellä värinvaihto-ominaisuudella (1 800 K / 3 000 K). Sen avulla voidaan yöaikaan käyttää kasvija eläinystävällistä, lämmintä 1 800 K:n värilämpötilaa ja vaihtaa se 3 000 K:n värilämpötilaan muina ajankohtina. Näin saadaan luonnolle haitallisen sinisen valon käyttö minimoitua yöllä. Värinvaihto-ominaisuus kahden värilämpötilan yhdistelmällä on valittavissa myös värilämpötiloista 1 800 K, 2 200 K, 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K. Valaisimen pelkistettyä muotoilua voidaan varioida värikkäillä kansilla. Poli soveltuu hyvin esimerkiksi puistoalueiden, taajamien, kaupunkialueiden tai piha-alueiden valaistukseen. Lisätietoja: Ketonen Oy ketonen.com
• 51 VALO 1/2025 VALOTAPAHTUMIA 2025 valosto.com/tapahtumat KESÄKUU 4.–6.6.2025 Sozopol, Bulgaria ja verkossa Lighting 2025 conference.nko.bg 9.–12.6.2025 Guangzhou, Kiina Guangzhou International Lighting Exhibition guangzhou-international-lighting-exhibition.hk.messefrankfurt.com 26.–27.6.2025 Valencia, Espanja IALD Enlighten Europe 2025 iald.org/IALD/Conferences/EE25 HEINÄKUU 3.–6.7.2025 Pécs, Unkari Zsolnay Light Festival zsolnayfenyfesztival.hu 4.–11.7.2025 Wien, Itävalta CIE 2025 Midterm Meeting vienna2025.cie.co.at 18.7.–17.8.2025 Oulu Asuntomessut asuntomessut.fi ELOKUU 17.–19.8.2025 Herning, Tanska Formland formland.com 20.–22.8.2025 São Paulo, Brasilia LEDforum ledforum.com.br SYYSKUU 3.9.2025 Tukholma, Ruotsi Stockholm Ljusexpo stockholmljusexpo.se 3.9.2025 Tukholma, Ruotsi Ljusdagen ljusdagen.se 5.–14.9.2025 Helsinki Helsinki Design Week helsinkidesignweek.com 7.–9.9.2025 Lontoo, Iso-Britannia PLASA Show plasashow.com 10.–11.9.2025 Lahti Väylät & Liikenne vaylat-liikenne.fi 10.–14.9.2025 Helsinki Habitare habitare.messukeskus.com 10.–14.9.2025 Helsinki Habitare Pro habitare.messukeskus.com/habitare-pro 11.9.2025 Helsinki Talotekniikka NEXT talotekniikkanext.fi 13.–21.9.2025 Lontoo, Iso-Britannia London Design Festival londondesignfestival.com 17.–18.9.2025 Helsinki Kuntamarkkinat kuntamarkkinat.fi 25.–27.9.2025 Pärnu, Viro ÖÖvalgel-valofestivaali oovalgel.ee 25.–27.9.2025 Jyväskylä Valon kaupunki -tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 26.9.–5.10.2025 Tampere Tampereen arkkitehtuurija designviikko – TAD week tad.fi 30.9.–2.10.2025 Tampere Alihankinta alihankinta.fi LOKAKUU 2.–12.10.2025 Essen, Saksa Essen Light Festival visitessen.de/essenlightfestival 3.10.–2.11.2025 Alingsås, Ruotsi Lights in Alingsås lightsinalingsas.se 8.–9.10.2025 Helsinki Kiinteistömessut kiinteisto.messukeskus.com 8.–9.10.2025 Tampere Audiovisual Expo avita.org/audiovisual-expo 8.–15.10.2025 Berliini, Saksa Festival of Lights festival-of-lights.de 9.–11.10.2025 Tucson, Yhdysvallat IALD Enlighten Americas 2025 iald.org 15.–16.10.2025 Tukholma, Ruotsi Elmässan elmassanstockholm.se 15.–18.10.2025 Kotka Aaltoja! Valoa ja ääntä Kotkassa aaltojafestivaali.fi 16.–19.10.2025 Praha, Tšekki Signal Festival 2025 signalfestival.com 22.–25.10.2025 Buenos Aires, Argentiina BIEL Light + Building Buenos Aires biel-light-building.ar.messefrankfurt.com 24.–27.10.2025 Graz, Itävalta KLANGLICHT klanglicht.buehnen-graz.com 28.–29.10.2025 Soul, Etelä-Korea OLEDs World Summit oledsworldsummit.com 28.–31.10.2025 Westport, Irlanti ALAN 2025 – 9th International Conference on Artificial Light at Night artificiallightatnight.org MARRASKUU 6.–9.11.2025 Oslo, Norja Fjord Oslo fjordoslo.com 7.–23.11.2025 Uppsala, Ruotsi Allt ljus på Uppsala alltljuspauppsala.se 8.–15.11.2025 Eindhoven, Alankomaat GLOW gloweindhoven.nl 13.–15.11.2025 Durham, Iso-Britannia Lumiere lumiere-festival.com 15.–17.11.2025 Kuopio Välke-valotapahtuma kuopio.fi/kuopionkaupunki/kuopio250-juhlavuosi/valke-valotapahtuma 18.11.2025 Oslo, Norja Lysets dag lyskultur.no/arrangementer/lysets-dag/lysets-dag-2025 19.–20.11.2025 Lontoo, Iso-Britannia elementalLONDON elementallondon.show 19.–20.11.2025 Lontoo, Iso-Britannia LiGHT 25 lightexpo.london 20.–23.11.2025 Joensuu Visual Festival visualfestival.fi 21.–23.11.2025 Oulu Lumo-valofestivaali lumo.ouka.fi 27.–29.11.2025 Istanbul, Turkki Light + Intelligent Building Istanbul light-building-istanbul.tr.messefrankfurt.com 27.–29.11.2025 New Delhi, Intia LED Expo New Delhi led-expo-newdelhi.in.messefrankfurt.com 27.11.2025–18.1.2026 Amsterdam, Alankomaat Amsterdam Light Festival amsterdamlightfestival.com JOULUKUU 3.–5.12.2025 Toronto, Kanada The Buildings Show informaconnect.com/the-buildings-show 5.–8.12.2025 Lyon, Ranska Fête des Lumières fetedeslumieres.lyon.fr/en 8.–10.12.2025 Monastir, Tunisia LS2025 – IEEE Sustainable Smart Lighting World Conference ls2025monastir.com SVS:n kursseja 2025 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijat