VALO 1/2024 - Lehtiluukku.fi

1/2024 Light + Building 2024 esitteli valaistustrendejä ja uutuuksia Tampereen Vanha Teku KYLPEE VALOSSA Tuhti paketti ulkovalaistusta
3 VALO 1/2024 AJANKOHTAISTA 6 Esittelyssä Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja Aleksanteri Ekrias 8 Messukooste – Light + Building 2024 PROJEKTIT 14 Tampereen Vanhan Tekun julkisivu kylpee valossa 18 Naistenlahden voimalaitoksen uusi ja entistä näyttävämpi julkisivuvalaistus 22 Presidentti Koiviston muistomerkki elää valon ja varjojen liikkeessä 26 20 × siltavalaistus SUUNNITTELU 32 Ledivalaisimien alenemakerroinmittaukset VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 38 Valonvälähdyksiä 40 Projektiuutisia 44 Tuoteuutisia 14 8 18 1 /2 02 4 26
Airamin valikoimasta löydät energiaa ja ympäristöä säästävät, pitkän elinkaaren ratkaisut julkisten tilojen valaistukseen. Airam on aito suomalainen valon asiantuntija sadan vuoden kokemuksella. www.airam.fi Ota yhteyttä! Etsitään yhdessä kohteeseesi paras valaistusratkaisu. projektitarjoukset@airam.fi Laita valo töihin.
5 VALO 1/2024 lähdetään ilman rajoituksia hakemaan parasta mahdollista lopputulosta. Tällä tavalla riman päälle voisi jäädä vähän ilmaakin. Tarkkanäköiset voivat havaita tässä lehdessä käytetyssä paperissa pienen muutoksen entiseen. Tässäkin on kyseessä kompromissi. Painokustannukset muodostavat suuren osan lehden kustannuksista. Kustannuksiin vaikuttaa myös paperin laatu. Samalla se vaikuttaa siihen, miltä lehti näyttää ja tuntuu. Paperin optisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys painojäljen ja erityisesti kuvien laatuun. Kiilto on yksi optisista ominaisuuksista. Kiilto taas riippuu paperin sileydestä. Paperin sileyden lisääminen parantaa painojäljen laatua, mutta se lisää myös kiiltoa. Kiillon takia harsoheijastuminen eli entiseltä nimeltään kiiltokuvastuminen lisääntyy, mikä huonontaa kontrastia luettaessa lehteä valaistuksessa, jossa on näkyvillä kirkkaita valonlähteitä. Toivotaan, että kompromissi painojäljen laadun ja luettavuuden välillä on onnistunut ja nautitte lehdestä. Pääasiahan kuitenkin on juttujen sisältö. VALO-lehti viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan. Kiitokset kaikille lehden tekoon osallistuneille ja osallistuville sekä erityisesti tukijayrityksille, joiden nimet löytyvät lehden takakannesta. Hyviä lukuhetkiä 30-vuotiaan VALO-lehden parissa! Tapio Kallasjoki, päätoimittaja VALOKEILASSA V alaistussuunnittelussa on kyse luovasta ongelmanratkaisusta, koska lopputuloksen toteuttamiseen on useita erilaisia ratkaisuja. Käytetyimmän ratkaisun ohella on syytä käydä läpi myös muut tunnetut vaihtoehdot ja valita niistä paras. Mikä sitten on se paras, riippuu siitä, mihin valaistuksella pyritään. Yleensä vaatimuksia on paljon, ja ne ovat osittain ristiriitaisia. Tuloksena onkin siksi jonkinlainen kompromissi, jossa vaatimukset pyritään täyttämään mahdollisimman hyvin. Kun tarkastellaan valon määrää, minimimäärä on helppo löytää vaikkapa standardeista. Usein tähän tyydytäänkin ja lopputulos saadaan aikaan ”rimaa hipoen”. Muut kompromissiin vaikuttavat tekijät ovat hinta ja laatu. Määrän lisääminen aiheuttaa investointija käyttökustannuksia. Toisaalta valaistuksella on vaikutuksia, joita ei yleensä hintaa laskettaessa osata ottaa huomioon. Miten hinnoitellaan esimerkiksi valon vaikutus tuottavuuteen tai työpaikkaviihtyvyyden ja turvallisuuden lisääntymiseen? Vielä vaikeampaa on arvioida, miten valaistus vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Häikäisy on valaistuksen pahin epäkohta. Häikäisyn rajoittaminen huonontaa valaisimen hyötysuhdetta, jolloin tarvitaan tehokkaampi valonlähde tai enemmän valaisimia. Tämä lisää kustannuksia. Siksi siinäkin mennään ”rimaa hipoen”. Tievalaistuksessa pylväsväliä pidennetään niin, että juuri ja juuri saavutetaan riittävät luminanssija tasaisuusarvot sekä alitetaan häikäisyn raja-arvot. Sisävalaistuksessa tilanne on hyvin samanlainen. Standardi määrää valaistusvoimakkuuden minimiarvon, tasaisuus valaisinvälin ja UGR-arvo kiusahäikäisyn maksimiarvon. Näinhän tilanteen ei välttämättä tarvitsisi olla, vaan valaistusratkaisua voisi lähteä suunnittelemaan myös toisinpäin. Luovassa ongelmanratkaisussa tätä kutsutaan ideaalitavoitteeksi. Silloin ei aluksi haetakaan kompromissia, vaan HAUSSA MAHDOLLISIMMAN HYVÄ KOMPROMISSI Kannen kuva: iGuzzini VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio@kallasjoki.fi Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Aleksanteri Ekrias, Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: PunaMusta Oy ISSN 1237-3907
6 VALO 1/2024 A leksanteri Ekriaksella on monipuolinen kokemus ja osaaminen valaistusalan eri tehtävissä. Suomen Valoteknillisen Seuran hallituksen jäsenenä hän on toiminut vuodesta 2016 ja seuran työvaliokunnassa vuodesta 2017. Valaistusalassa Ekriasta kiehtoo sen moninaisuus ja jatkuva kehitys, jotka tarjoavat mahdollisuuden uuden oppimiseen ja tietojen jatkuvaan päivittämiseen. Alalle päätymistään hän kuvailee näin: – Olin opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa sähkötekniikkaa pari vuotta ja ollut edellisen kesän Linnanmäellä töissä, kun Valaistuslaboratorio haki tutkimusapulaista. Minulla oli kova tahtotila päästä valaistuksen pariin, se on kiehtova ja monipuolinen ala. Väitöstutkimuksessa hyppäsin heti syvään päätyyn tievalaistuksen pariin. Sille tielle jäin. Ekrias valmistui tohtoriksi Aaltoyliopistosta vuonna 2010. Vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut ulkovalaistuksen suunnitteluja asiantuntijatehtävissä SITO Oy:n (nyk. Sitowise), LiCon-AT Oy:n ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n palveluksessa. SITOlla hän pääsi nopeasti alan standardointityön makuun oppi-isänsä Pentti Hautalan kannustamana. Hautala on Suomen Valoteknillisen Seuran kunniajäsen ja pitkä aikainen puheenjohtaja. – Pentti otti minut mukaan kehitystyöhön, ja opin, että jos vain on intoa ja osaamista, niin asioihin pääsee vaikuttamaan. Työssäni olen pala kerrallaan päässyt hahmottamaan ulkovalaistusalaa kokonaisuutena, teknisistä raporteista ja standardeista ulkovalaistuksen rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tilaajan hankinta-asiakirjoihin. Työn mielekkyyttä lisää se, että kapealla alalla pääsee helposti tutustumaan sillä toimiviin ihmisiin. antamisessa. Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan ja Metropolian lehtorin Tapio Kallasjoen aikana Valoakatemia vakiinnutti paikkansa valaistusalan tiedon tarjoajana sekä uusille nuorille opiskelijoille että seuran jäsenistölle. Vuonna 2023 seura teki jäsenkyselyn, jonka tulokset pohjustavat Valoakatemian jatkamista ja eteenpäin kehittämistä. – Haluamme ehdottomasti jatkaa ja kehittää Valoakatemian toimintaa. Valaistuksen perusteiden ja valaistuslaskentaohjelmien koulutukset jatkuvat nykyistä vastaavina. Tapio on omalla ainutlaatuisen innostavalla opetustyöllään kannustanut monia uusia osaajia valaistusalalle, ja toivon, että pystyisin seuraamaan hänen esimerkkiään. Myös oppilaitosten lopputöiden ohjaajana Ekrias haluaa innostaa nuoria tekijöitä alalle ja ohjata heitä työssään oikeille raiteille. – Jos tekijä kokee lopputyön olleen epäonnistunut projekti, on iso riski, että hän vaihtaa alaa. On tärkeää, että lopputyöstä jää tekijälle hyvä fiilis. MUKANA ALAN ISOSSA MUUTOKSESSA Kun Ekrias aloitti uransa valaistusalalla, elettiin purkauslamppuaikaa. Sittemmin ledit ovat ottaneet paikkansa ja EU-direktiivit ja -asetukset poistaneet markkinoilta tehottomat valonlähteet. Ledien tulo on mullistanut koko valaistustekniikan, valaisimia ja ohjausjärjestelmiä myöten. Voiko edessä vielä olla vastaavantyyppinen koko alaa ravisteleva muutos? – Toki vielä voi tapahtua paljonkin, mutta nyt ilmoilla ei ole alustaviakaan huhuja ledit syrjäyttävästä valonlähteestä. – Olen elänyt alalla mukana sen isossa muutoksessa. Koko ajan on tapahtunut, eikä ESITTELYSSÄ SUOMEN VALOTEKNILLISEN SEURAN PUHEENJOHTAJA ALEKSANTERI EKRIAS Suomen Valoteknillisen Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Tapio Kallasjoki jätti vuoden 2024 alussa puheenjohtajuuden seuraajalleen Aleksanteri Ekriakselle. Ekrias on ulkovalaistuksen moniosaaja, joka haluaa pitää kiinni seuran vahvasta opetusja koulutuskulttuurista. Teksti: Marjukka Puolakka Kuva: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Nykyisessä ulkovalaistuksen asiantuntijan työssään A-Insinööreillä Ekrias kokee olevansa ajoittain paljonkin epämukavuusalueellaan, koska toimeksiannot ovat haastavia ja työ vaatii jatkuvaa uusien asioiden opettelua. – Kiinnostus alaa kohtaan on säilynyt erinomaisena juuri sen takia. Toistaiseksi olen pyrkinyt kehittämään ulkovalaistusta ja nyt pääsen Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajana pistämään itseäni likoon ja ottamaan kokonaiskuvaa haltuun koko valaistusalan osalta. Otan tästä innolla kopin. VALOAKATEMIAN TÄRKEÄ ROOLI Valaistusalan opetustehtäviä Ekrias on hoitanut jo yli 15 vuoden ajan. Erityisen tärkeä hänelle on Valoakatemia, Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä valaistuskoulutuskokonaisuus. – Valaistusalalla on Suomessa suhteellisen vähän koulutusta. Seuralla on tärkeä rooli sen Aleksanteri Ekrias
www.formenta.com www.silux.fi Kevyt Ei ruostu Ei johda sähköä Pitkä elinikä Kuvioitavissa Ympäristöystävällinen Huoltovapaa hengähdystaukoa ole ollut, mikä on ollut ehdottomasti positiivista. Tämä on yksi osasyy siihen, miksi valaistusala porskuttaa eteenpäin ja seura on niin aktiivinen. Jos ei jatkuvasti kehitä itseään ja opiskele uusia asioita, putoaa kärryiltä. Ulkovalaistuksessa puhuttavat nyt häiriövalo ja sen vaikutukset muihin eliölajeihin. Sisävalaistuksessa pinnalla ovat ihmiskeskeinen valaistus ja valon ei-visuaaliset vaikutukset. Tekoäly tekee tuloaan valaistuksen ohjausjärjestelmiin. – Uskon, että poikkitieteellisyys tulee entisestään lisääntymään valaistusalalla. Alalla tapahtuu paljon, ja seura pyrkii aktiivisesti välittämään tietoa ajankohtaisista asioista jäsenistölleen. – Tavoitteena on järjestää lyhyitä keskustelutilaisuuksia erilaisista ajankohtaisista ja jäsenten ehdottamista aiheista tietyin aikavälein. Pyrimme myös järjestämään muutaman teemapäivän vuosittain. Haluamme törmäyttää jäseniä toisiinsa ja tarjota heille mahdollisuuksia tapaamisiin, joissa voidaan keskustella ja viedä alaa yhdessä eteenpäin. KANSAINVÄLISILLE VESILLE Suomen Valoteknillinen Seura on kansallisena yhdistyksenä kansainvälisen valaistuskomission CIE:n jäsen. Seuran tehtävänä on välittää ja jalkauttaa tietoa CIE:n toiminnasta Suomeen. Ekrias itse löysi CIE:n pariin heti tutkimusuransa alussa. Hän on toiminut CIE:n asiantuntijana vuodesta 2007 ja järjestön Divisioona 4:n Transportation and Exterior Applications Suomen edustajana vuodesta 2013. – Olen kiitollinen professori Liisa Haloselle, joka patisti minua nuorena väitöstutkijana osallistumaan CIE:n toimintaan ja haistelemaan, mitä maailmalla tapahtuu tievalaistusalalla. Aloin rohkeasti kyselemään asioita alan guruilta ja sain nopeasti selville, mihin omassa tutkimuksessa kannattaa laittaa paukkuja. Nykyisessä työssään Ekrias hyödyntää CIE:ssä sekä kansainvälisessä standardointityössä hankkimiaan tietoja, taitoja ja kontakteja. Hän on aktiivinen myös Pohjoismaiden välisessä yhteistyössä, jossa laaditaan tieja tunneli valaistuksen teknisiä raportteja ja ohjeita. – Samat ihmiset vaikuttavat sekä pohjoismaisessa, eurooppalaisessa että CIE:n maailmanlaajuisessa ulkovalaistukseen liittyvässä asiantuntijatyössä. Tämän myötä pysyn aina puoli askelta edellä asioiden kehityksessä ja pystyn tarjoamaan asiantuntijatukea tilaajille valtiolla ja kunnissa. LIIKUNTA YLLÄPITÄÄ TYÖVIREYTTÄ Asiantuntijatyö ja Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajan pesti pitävät Ekriaksen kiireisenä, mutta hän arvostaa myös aikaa, jolloin saa vapaasti ladata omia akkujaan ja viettää aikaa teini-ikäisten lasten ja puolison kanssa. Jo ala-asteella alkanut lukuinnostus ei ole laantunut, ja nyt Ekrias ahmii historiallisia romaaneja. Myös talousasioiden seuraaminen kiinnostaa. Vapaa-ajasta ison osan haukkaa urheilu ja liikunta. – Periaatteeni on, että urheilu pitää minut liikkeessä joka päivä. Harrastan tennistä, sulkapalloa, kiipeilyä, ulkosalilla käyntiä sekä juoksua ja kävelyä. Ja pikkuveljen kanssa on hauska tehdä Lapin vaelluksia, jotka palauttavat ajatukset elämän yksinkertaisten perusasioiden äärelle.
8 VALO 1/2024 M aailman johtavaksi valaistusalan messutapahtumaksi itseään kutsuva Light + Building on pidetty yleensä maaliskuun loppupuolella Frankfurtissa kahden vuoden välein. Koronapandemiaa edeltävänä aikana, esimerkiksi vuonna 2018, messuilla kävi yli 220 000 vierailijaa ja näytteilleasettajia oli 2 714. Vuonna 2020 messut jäivät pandemian takia väliin, ja vuonna 2022 ne pidettiin tavanomaista pienempinä poikkeuksellisesti syksyllä. Tuolloin näytteilleasettajia oli 1 531 ja vierailijoita lähes 93 000. Tänä vuonna messut pidettiin hieman tavanomaista aiemmin eli 3.–8. maaliskuuta. Vaikka joitain suuria toimijoita messuilta puuttuikin, messut ovat jälleen palaamassa normaaliin kokoluokkaansa. Näytteilleasettajia oli 2 169 ja kävijöitä yli 151 000. Kävijämäärää saattoivat hieman rajoittaa Saksassa keskellä messuviikkoa olleet lentoliikenteen ja junaliikenteen lakot, jotka koskivat myös Frankfurtin lentokentän maahenkilökuntaa. Lakkojen takia osa vierailijoista aikaisti paluutaan, osa saattoi jättää kokonaan saapumatta ja osalle messumatka muuttui aiemmin suunniteltua pidemmäksi. MESSUKOOSTE LIGHT + BUILDING 2024 Maaliskuussa 2024 pidetty valaistusalan messutapahtuma Light + Building on jälleen palannut lähes samaan suuruusluokkaan, jossa se oli ennen koronapandemiaa. Valaistuspuolella esiteltiin sisustusja teknisten valaisimien uutuuksia sekä valonlähteissä ja valaistuksen ohjauksessa tapahtunutta kehitystä. Perinteiset oheistapahtumina pidetyt suunnittelukilpailut ja seminaarit olivat myös palanneet ohjelmistoon, lukuun ottamatta Luminale-tapahtumaa, jossa on aiemmin esitelty valaistusinstallaatioita ympäri kaupunkia. Teksti ja valokuvat: Tapio Kallasjoki TEEMANA KESTÄVÄ KEHITYS Messujen johtavana teemana oli kestävä kehitys. Ledien myötä valonlähteiden energiatehokkuus on parantunut selvästi. Osalla tuotteista valotehokkuus on jo yli 200 lm/W, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna parhaimpiin valkoista valoa tuottaviin perinteisillä valonlähteillä, eli loisteja monimetallilampuilla, toteutettuihin valaisimiin. Energiatehokkuus on selvästi merkittävin tekijä, kun arvioidaan tuotetta kestävän kehityksen kannalta. Seuraavana tulee tuotteen kierrätettävyys. Tämän johdosta
9 VALO 1/2024 messuilla esiteltiin paljon tuotteita, joissa valonlähteen ja liitäntälaitteen vaihto uuteen oli tehty helpoksi. Myös materiaalien kierrätysprosentit olivat korkeita. Tyypillisesti puhuttiin yli 80 %:n kierrätysasteista. Parhaimmillaan kierrätysaste on kuitenkin ollut peräti 98 %. Messuosastojen seinätauluilla esiteltiin myös paljon muita kestävään kehitykseen liittyviä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa valaisimen pitkä elinikä ja materiaalien säästö, joka näkyy valaisimien painon pienenemisenä. Myös luonnon ja luonnonvaraisten eläimien suojeleminen on osa kestävää kehitystä. Niinpä häiriövalon ja valosaasteen estämisestä oli paljon esimerkkejä eri osastoilla. Messujen järjestämässä Designplus-kilpailussa oli ensimmäistä kertaa yhtenä kilpailusarjana kestävän kehityksen mukainen messuosasto. Kierrätettävyysteema näkyikin monien osastojen rakenteiden keveydessä ja pintoina, jotka oli osittain jätetty viimeistelemättä. Osastojen rakenteille oli myös suunniteltu jatkokäyttöä messujen jälkeen. SEMINAARISSA KUULTUA Valaistusalan valmistajia edustavan LightingEuropen ja EU:n komission edustajien yhteisessä seminaarissa oltiin huolissaan Euroopan markkinoille verkkokauppojen kautta tulevista valaistustuotteista, jotka eivät täytä viranomaisvaatimuksia. Näitä oli tutkittu silmämääräisesti kahden ostoprojektin avulla. Tarkastelu oli tehty sekä verkosta saatavien tuotetietojen että tehtyjen ostosten perusteella. Kuten arvata saattaa, tulokset olivat huolestuttavia. Esimerkiksi viimeisimmässä kokeessa ostettiin 19 pöytävalaisinta ja 36 ledilamppua. Pöytävalaisimista yksikään ei täyttänyt vaatimuksia ja lampuistakin vain kolme kappaletta. Tuotteista puuttui EU:n asetusten vaatimia merkintöjä ja oleellisia teknisiä tietoja. Vaikka Ecodesign-direktiivi asettaa vaatimuksia jäsenmaiden markkinavalvonnalle, valvonta ei näytä toimivan kovin hyvin. Ilmeisesti työtä riittää pelkän laiteturvallisuuden valvonnassa. Esimerkiksi Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) vaarallisten tuotteiden rekisteristä (vaarallisettuotteet.fi) löytyy viime vuodelta 43 valaistustuotetta, joissa riskiksi on ilmoitettu sähköisku. Toinen huolenaihe vilisi erilaisia kirjainyhdistelmiä, jotka liittyivät valaisimien ympäristövaikutusten arviointiin. Keskeinen termi oli LCA (Life Cycle Assessment), jossa valaistustuotteen ympäristövaikutuksia on tarkoitus arvioida koko tuotteen elinkaaren ajalta. Tähän kuuluvat tuotteen valmistaminen, jakelu, asentaminen, käyttö ja poistaminen käytöstä. Tuotteen ympäristö vaikutukset skaalataan niin sanottuun toiminnalliseen yksikköön, joka on valomäärä, jossa valaisin tuottaa 1 000 lm:n valovirran 35 000 tunnin aikana. Näin eri valmistajien erilaisia tuotteita voidaan vertailla keskenään. Ensimmäiset ohjeet on jo määritelty yleisvalaistuksessa käytettäville valaisimille [1]. Asia etenee seuraavaksi valaisimien maailmanlaajuisesta standardoinnista vastaaviin IECtyöryhmiin. Valaistuksen älykkäälle ohjaukselle on kova tarve. Vuonna 2009, kun Ecodesign-direktiivin ensimmäiset asetukset astuivat voimaan, valaistuksen arvioitiin kuluttavan noin 19 % maailman sähköenergiasta. Nyt kulutusarvio on 13,5 %. Tässä mielessä valaistusala on onnistunut hyvin energiansäästöpyrkimyksissään. Kiitos tästä lankeaa suurelta osin viranomaispäätöksille ja valaistusalan uusille innovaatioille, erityisesti ledeille. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva. Vaikka suhteellinen osuus on pienentynyt, tosiasiassa valaistuksen kokonaisenergiankulutus on tänä aikana kasvanut yli 9 %. Syynä tähän on valon käytön lisääntyminen. Seuraavan 20 vuoden aikana valon käytön arvioidaan kasvavan 25 %. Valonlähteiden ja valaisimien energiatehokkuus on kasvanut huimasti. Esimerkiksi hehkulamppuun verrattuna uuden A-energialuokan ledilampun energiatehokkuus on yli 17-kertainen ja loistelampputekniikalla toteutettuun energiansäästölamppuunkin nähden yli nelinkertainen. Ehkä hyvä energiatehokkuus on osittain luonut niin sanotun rebound-ilmiön, VASEMMALLA Kestävän kehityksen teema näkyi sekä osastoilla että messumainoksissa. Kuva on EAE Lightingin osastolta. YLLÄ Kestävän kehityksen teema oli huomioitu myös messuosastojen rakenteissa ja kalusteissa. Kuvassa näkyvän XAL:n osaston huonekalutkin olivat silminnähden valmistettu kierrätettävästä materiaalista. VIEREINEN SIVU Langattoman ohjausjärjestelmän yhdistäminen DALI-väylään kiinnosti kävijöitä Casambin osastolla. jossa valaistuksen käyttö kasvaa, koska itse valaisimien ja valonlähteiden kulutus pienenee. Tämän hillitsemiseksi tarvittaisiin nyt vauhtia valaistusalan uusimpaan vallankumoukseen eli älykkääseen valaistuksen ohjaukseen. Älykkään ohjauksen periaate on yksinkertainen: tuottaa riittävän hyvälaatuista valoa oikea määrä oikeaan aikaan siihen paikkaan, jossa sitä tarvitaan. Älykkäällä ohjauksella voidaan arviolta saavuttaa ylimääräinen 40 %:n energiansäästö valaistuksessa vuoteen 2030 mennessä. OHJAUSUUTUUKSIA Valaistuksen ohjausta valittaessa mietitään usein joko langallista tai langatonta vaihtoehtoa. Langallisella puolella yleisin käytössä oleva järjestelmä on DALI. Myös valaisinvalmistajakohtaisia järjestelmiä esiteltiin osastoilla. Samalta valmistajalta saattoi ohjausjärjestelmän saada joko langallisena DALI-2-järjestelmänä tai Zigbee 3.0 -standardin mukaisena langattomana järjestelmänä. Varsinainen yllätys löytyi kuitenkin Casambin osastolta, jossa esiteltiin uusi Salvadorohjainjärjestelmä. Jo nimestä voi arvata, että kyseessä on päänavaus DALI-maailmaan. Uuden tuotteen ansiosta voidaan langalliset DALItuotteet integroida Casambin järjestelmään. Messuilla esitelty sarjan ensimmäinen ohjain hallitsee enimmillään 64 DALI-laitetta, mikä mahdollistaa niiden toiminnan kuten tavalliset Casambi Ready -laitteet. Casambi-sovelluksissa sekä langalliset että langattomat laitteet voivat esiintyä rinnakkain, jolloin kyseessä ei enää
10 VALO 1/2024 olekaan välttämättä joko-tai-järjestelmä vaan sekä-että-järjestelmä. Näin suunnittelija saa uusia mahdollisuuksia valaistuksen ohjauksen toteuttamiseen. Ulkovalaisimien yläpinnalla näkyy usein joku ohjausmoduuli, esimerkiksi Zhaga. Joissain tapauksissa ulkovalaisin on muodoltaan sellainen, että moduulia ei voida sijoittaa valaisimen runkoon. Muovivalaisimessa moduulin voi joskus sijoittaa valaisimen sisälle. Jos kyseessä on metallivalaisin, moduuli voidaan sijoittaa esimerkiksi valaisinpylvään päähän, jolloin se ei haittaa valaisinasennuksen ulkonäköä. Yhdellä moduulilla voidaan ohjata myös useita samassa pylväässä olevia valaisimia. VALON VÄRISÄVY JA ERILAISIA SPEKTREJÄ Messuja kiertäessä huomio kiinnittyi myös osastoilla käytettyihin valon värisävyihin. 2010-luvulla messuilla siirryttiin 3 000 K:n värisävystä 4 000 K:n värisävyyn niissä halleissa, joissa esiteltiin teknisiä valaisimia. Ennakkooletuksena oli, että kaikissa valaisimissa olisi nytkin tuo neutraali 4 000 K:n värisävy. Tilanne olikin kuitenkin muuttunut. Nyt osastoilla oli jälleen sekä lämminsävyistä että neutraalin valkeaa valoa tuottavia valaisimia. Suurimman yllätyksen aiheuttivat oranssia valoa tuottavat valaisimet. Kyseessä ei kuitenkaan ollut paluu natriumlamppuihin, vaan valo tuli oranssia valoa tuottavasta ledistä (amberledi), jonka hallitseva aallonpituus on natriumin kanssa samaa luokkaa eli noin 600 nm. Syykin selvisi nopeasti – häiriövalon ja valosaasteen välttäminen. Monien valmistajien ulkovalaisimiin oli tuotu malleja, joissa valon värisävyä voitiin vaihtaa lämpimän valkean (3 000 K) ja oranssin (valmistajasta riippuen 1 800–2 200 K) välillä. Tunnettua on, että yöaikaan liikkuvien eläinten ja hyönteisten näköaisti on herkkä lyhyille aallonpituuksille eli sinertävälle valkoiselle valolle. Tämä näkyi aikoinaan siinä, että yöaikaan elohopealamppujen ympärillä pyöri paljon hyönteisiä, kun taas suurpainenatriumlamput eivät houkuttaneet niitä lainkaan. Siirryttäessä valkoisen ledin valosta amber-ledin valoon yöaikaan on mahdollista, että valot eivät aiheuta niin paljoa häiriötä ympäristöön. Asia voisi kiinnostaa vaikkapa kaupunkivalaistuksen suunnittelijoita, jotka eivät haluaisi häiritä yöllä liikkuvia eläimiä kaupunkien pimeäksi jätettävien alueiden läheisyydessä. Tämä ei ole tärkeää ainoastaan eläinten kannalta, vaan samalla vähenee myös ikkunoista asuntoihin tuleva valo, joka voi haitata yöunta. Amber-ledissä on vielä sekin etu natriumiin verrattuna, että spektri on leveämpi, jolloin se toistaa kohtuullisesti myös eri pintavärejä. Valo vaikuttaa myös ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Valolla voidaan välittömästi nostaa vireystilaa. Valon määrä, spektri ja ajoitus vaikuttavat myös ihmisen vuorokausirytmiin ja sen kautta hyvinvointiin ja terveyteen. Merkittävänä tekijänä tässä ovat verkkokalvolla olevat valoherkät gangliosolut, joiden herkkyyskäyrä standardoitiin vuonna 2018 [2]. Vaikutuksen arvioimiseksi kehitettiin uusi suure melanopicEDI (Equivalent Daylight Illuminance), jossa valaistusvoimakkuus muutetaan vastaamaan päivänvalostandardin D65 mukaista valaistusvoimakkuutta. Tälle arvolle annettiin suositukset eri vuorokaudenajoille vuonna 2022 [3]. Valonlähteen hyvyyttä suhteessa päivänvaloon kuvataan suhteella melanopic-DER (Daylight Efficacy Ratio). Tavanomaisilla valkoista valoa tuottavilla ledivalonlähteillä arvo on yleensä 0,5–0,6. Syynä on se, että valonlähteen perustana käytetyn sinisen ledin aallonpituus on noin 440 nm:n alueella, ja spektrissä on kuoppa alueella, jolla gangliosolut ovat herkkiä. ValonYLINNÄ Lyhytaaltoinen valo houkuttaa tunnetusti hyönteisiä, ja lisääntyneen ulkovalaistuksen on arvioitu olevan osasyynä hyönteiskatoon. Häiriövalon välttämiseksi pyritään kaupungeissa nykyään käyttämään lämminsävyistä valaistusta. Lämminsävyinen valkea 3 000 K:n ledivalo sisältää kuitenkin paljon lyhyitä aallonpituuksia, toisin kuin amber-ledi. Kuva on Began osastolta. YLLÄ Ohjaamalla yöaikaan valon määrää pienemmäksi ja muuttamalla spektriä siten, että valo ei sisällä lyhyitä aallonpituuksia, voidaan vähentää valon aiheuttamia haittoja yöaikaan liikkuville eläimille. Kuva: bega.com/bugsaver OIKEALLA Suurpainenatriumlamppujen arvioidaan poistuvan Euroopan markkinoilta vuonna 2027 RoHS-direktiivin johdosta. Oranssia valoa voi kuitenkin tulevaisuudessa saada uudella filament-led-lampulla, joka perustuu amberlediin. Kuva on Ledvancen osastolta.
11 VALO 1/2024 lähteen melanopic-DER-arvo saadaan lähelle arvoa yksi, kun spektrin sinisen valon osuutta lisätään aallonpituusalueella 480–490 nm, esimerkiksi lisäämällä toinen tämän aallonpituusalueen säteilyä tuottava ledi. Toinen tapa on käyttää useita ledejä, joita kutakin säädetään erikseen, jolloin spektrin muoto on lähellä päivänvalon spektriä. HUOMIOITA HÄIKÄISYSTÄ Ledit toivat aikoinaan markkinoille uudet linsseihin perustuvat valaisinoptiikat. Tämän mahdollisti valonlähteen pieni koko. Pienelle valonlähteelle on helppo suunnitella tarkka optiikka. Tuntuisi näet aika järjettömältä suunnitella linssioptiikkaa esimerkiksi yksikantaloistelampulle. Messuilla esiteltiin uusia linssi optiikoita, joissa keskeisenä tarkoituksena oli häikäisyn rajoittaminen. Sisävalaistuksessa tämä tarkoittaa usein niin sanottua dark-light-optiikkaa, jossa ledi on upotettu syvälle häikäisyä estävään rakenteeseen, jolloin valaisimelle saadaan suuri häikäisysuojakulma. Rakenne voidaan tehdä kustannuksia säästäen jatkuvalla ruiskupuristustekniikalla, jolloin saadaan halutun mittaisia elementtejä lineaarisiin valaisimiin. Sisävalaistuksen häikäisyn arviointi perustuu kiusahäikäisyn arviointiin. Tähän käytetään kansainvälisen valaistuskomission CIE:n vuonna 1995 kehittämää UGR-arviointimenetelmää (Unified Glare Rating). Käytännön syistä menetelmässä oleellisena tekijänä on valaisimen valoaukon keskimääräinen luminanssi. Menetelmä toimii siis valaisimille, joiden valoaukko on tasaisesti valottunut. Jos valoaukko ei ole tasaisesti valottunut, kuten linssioptiikalla varustetuissa valaisimissa, menetelmä antaa todellista pienempiä arvoja [4]. Siksi täytyy suhtautua varauksella messuilla monilla osastoilla esimerkiksi dark-light-valaisimille ja muille linssioptiikalla varustetuille valaisimille esitettyihin pieniin UGR-arvoihin. Esimerkkejä mahdollisesta uudesta HDR-kuvantamistekniikkaan (High Dynamic Range) perustuvasta luminanssimittausmenetelmästä esiteltiin vasta viime vuonna [5], joten sitä tuskin on vielä käytetty hyväksi UGR-arvoja laskettaessa. OIVALLUKSIA OPTIIKASTA Ledeille valmistetaan linssioptiikoiden lisäksi myös heijastinoptiikoita. Niillä pyritään pienentämään valaisimessa tapahtuvia optisia häviöitä. Valaisimissa käytettyjen muovilinssien optiset häviöt myös lisääntyvät linssin vanhetessa. Tähän vaikuttavat luonnollisesti muovimateriYLINNÄ COB-ledien värien tasaisuutta voidaan parantaa lisäämällä ledisirujen pakkaustiheyttä. Kuva on Citizenin osastolta. KESKELLÄ Voimakkaasti epäsymmetrisen valaisimen taaksepäin suuntautuvaa ei-toivottua hajavaloa voidaan estää kuvassa näkyvillä tummilla rajaimilla (back-light-cut). Kuva on Vizulon osastolta. YLLÄ Ledivalaisimissa voidaan käyttää myös heijastinoptiikkaa. Heijastimia käytettäessä osa valosta pääsee suoraan ulos valaisimesta, toisin kuin linssiä käytettäessä, mikä voi parantaa valaisimen hyötysuhdetta. Kuva on Ledilin osastolta. aalin laatu ja esimerkiksi materiaalin UV-kestävyys ulkovalaisimissa. Myös heijastinmateriaali vanhenee, mutta yleensä oletetaan, että siitä käytön aikana syntyvä valovirran alenema on pienempi kuin linsseissä. Tieja katuvalaistuksessa pyritään sekä kustannustehokkuuteen että miellyttävyyteen. Pylväs määrän vähentämiseksi valaisimissa joudutaan käyttämään hyvin voimakkaasti suuntaavaa optiikkaa, jossa toisaalta häikäisyn estämiseksi leikataan suuriin gammakulmiin menevä valo. Optiikka toteutetaan yleensä linsseillä. Häiriövalon estämiseksi valaisimissa käytetään tasolasi tekniikkaa, eli valoa ei mene horisontaalitason yläpuolelle. Tästä seuraa usein sellainen ikävä piirre, että tientai kadunvarteen asennettu valaisin antaakin yllättäen taaksepäin valoa hyvin suuriin gammakulmiin. Siitä voi aiheutua ikävää häikäisyä esimerkiksi valaisimen kohdalla olevan asuinrakennuksen ikkunoihin. Tämä voidaan estää optiikalla, josta käytetään nimitystä back-light-cut. Siinä pienillä ”siivillä” leikataan pois taaksepäin heijastunut valo. Aikoinaan halogeenikohdelampuista saattoi huomata, että valokeilan ympärillä näkyi kellertävä reunus. Toisaalta esimerkiksi toteutettaessa epäsuoraa valaistusta kirkkailla monimetallilampuilla piti käyttää vasaroitua heijastinalumiinia. Muuten katossa näkyi värillisiä viiruja, koska lampun valokaaren eriväriset osat eivät sekoittuneet riittävästi. RGB-ledeillä värien sekoittumisen varmistamiseksi käytetään siihen tarkoitettuja erikoislinssejä. Tiedossani ei ollut, että myös COB-ledien valossa voi näkyä värien erottumista. Messuilla löytyi tästä myös esimerkki.
12 VALO 1/2024 KASVIVALAISTUS Kasvivalaistusta esittelevien osastojen määrä oli kasvanut syksyn 2022 messuihin verrattuna. Yksinkertaistettuna kasvit tarvitsevat sekä lyhytaaltoista (sinistä) että pitkäaaltoista (punaista) valoa kehittyäkseen. Kullekin kasville on olemassa optimaalinen valon spektri, joka riippuu myös kasvin kehitysvaiheesta. Nykyään tuodaan esille myös hyvin pitkäaaltoisen punaisen (700–800 nm, far-red) valon vaikutus. Valon johdosta kasvi olettaa, että yläpuolella on jotain varjostavaa. Se saa kasvin haarautumaan ja kasvattamaan lisää lehtiä, ja joillain kasveilla se myös lisää niiden kukintaa. Kasvien lisäksi pyritään pitämään huolta myös kasvihuoneissa työskentelevistä ihmisistä. Tämän vuoksi kasvihuoneiden valon spektriä säädetään myös niin, että valo näyttää valkoiselta, vaikka siinä onkin kaikki kasvin tarvitsemat tärkeät aallonpituudet. LINEAARIVALAISIMET JA LEDIPANEELIT Vaikka valaistusta toteutetaan paljon ledipaneeleilla, niitä ei paljoa messuilla näkynyt. Ehkä syynä on se, että paneeleita löytyy monilta valmistajilta, joten niillä on vaikea erottua joukosta. Teknisiltä ominaisuuksiltaan vaikuttavin paneeli, jonka löysin, oli jo saavuttanut valonlähteille käytetyn energiamerkinnän korkeimman A-luokan raja-arvon (? 210 lm/W). Paneelin UGR-arvo oli alle 16 ja SDCM-luku (MacAdamellipsi) alle kolme. Lineaarivalaisimet olivat silmämääräisesti arvioiden näiden messujen eniten esitelty tuoteryhmä teknisten valaisimien osastoilla. Monilla osastoilla esiteltiin erilaisia valmiiksi johdotettuja listajärjestelmiä, joihin valaisimia pystyi sijoittelemaan haluttuihin kohtiin. Kapeimmat listat oli toteutettu 48 V:n pienoisjännitteellä ja leveämmät verkkojännitteellä. Listajärjestelmiin valaisimet voidaan luonnollisesti valita kuhunkin tilanteeseen sopivalla optiikalla ja häikäisysuojalla. Jos jossain kohdassa tarvitaan kohde valaisinta, sekin voidaan listaan napsauttaa. Jos valaisinta ei tarvita, kyseisen kohdan voi peittää peitelevyllä. AKUSTOINTI JA VALAISTUS Hyvään sisätyöympäristöön kuuluu sekä hyvä valaistus että äänimaailma. Siksi valaistuksen lisäksi tarvitaan akustointia. Tällä kertaa nämä asiat oli yhdistetty monella osastolla. Ehkä ajatuksena on, että esimerkiksi peruskorjauskohteissa, joissa kovat huonepinnat aiheuttavat ääniongelmia, ei tarvitse erikseen lähteä akustointia suunnittelemaan, kun sen voi hoitaa ostamalla valaisimet, jotka samalla hoitavat nekin ongelmat. Valaisimissa olevien akustoivien elementtien muodoissa oli käytetty hyvinkin luovia ratkaisuja. KOHDEVALAISIMISSA LAAJA VALIKOIMA Kohdevalaisimia löytyy joka lähtöön. Niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi tuotettujen valovirtojen, optiikoiden, häikäisyYLINNÄ VASEMMALLA Valmiiksi johdotettuun valaisinprofiiliin voi kätevästi asentaa erilaisilla optiikoilla ja häikäisy suojilla varustettuja valaisimia. Kuva on Triluxin osastolta. YLINNÄ OIKEALLA Kattoon upotettuja pieniä valaisimia käytetään nykyään paljon. Ledien korkean valotehokkuuden ansiosta pienikokoisesta ja -tehoisesta valaisimesta saadaan paljon valoa. Koska valoaukko on pieni, sen luminanssi kasvaa. Siksi hyvä häikäisysuojaus on tarpeen. Kuva on iGuzzinin osastolta. YLLÄ Punaisen ja sinisen valon aallonpituudet ovat tärkeitä kasvien kehitykselle, ja kasvivalaisimien valo näyttääkin yleensä aniliinin sävyiseltä. Nyt on kuitenkin huomattu, että kasvitarha on myös työpaikka, jossa kasvien parissa työskennellään pitkiä aikoja. Siksi spektriä täydennetään siten, että valo näyttää valkoiselta. Kuva on Greenlux Lighting Solutionsin osastolta.
13 VALO 1/2024 suojauksen, värilämpötilan ja fyysisen koon mukaan. Varsinkin hyvin pienikokoisia kohdevalaisimia oli esillä paljon. Usein valovirran määrää ja värilämpötilaa voidaan muokata dippi kytkimellä vasta asennusvaiheessa. Tästä voisi kääntäen päätellä, että ledikomponentit alkavat olla aika halpoja, jos niitä voi valaisimeen asentaa niin paljon, että käyttäjälle jää valinnanvaraa esimerkiksi värilämpötilan suhteen. Myös optiikat olivat laadukkaita. Joissain valaisimissa valokeilan suuntaa ja leveyttä oli mahdollista muuttaa joko kääntämällä valaisimen linssiä manuaalisesti tai ohjaamalla erikseen valaisimessa olevia ledejä. Myös häikäisysuojauksessa oli innovatiivisia uusia ratkaisuja, joissa itse valonlähde ei enää ole suoraan näkyvissä. LISÄÄ MESSUJA LUVASSA Frankfurtin messujen kaltainen mammuttitapahtuma vaatii kävijältä paljon, ellei tarkoituksena ole keskittyä vain johonkin osakokonaisuuteen. Vierailijalle tulee lopuksi tunne, että varmaan jotain tärkeää jäi näkemättä. Kauan kaivattuja OLED-tuotteita ei messuilla ainakaan minun silmiini osunut. Ensimmäiset Matter-protokollan mukaiset laitteet onnistuin sentään bongaamaan. Vaikka turvavalaistustuotteita oli messuilla paljon, uusia adaptiivisen järjestelmän tuotteita en muistanut niiden joukosta etsiä. Ehkä ensi kerralla… Lopuksi kannattaa merkitä kalenteriin seuraava Light + Building -tapahtuma, joka pidetään 8.–13.3.2026 Frankfurtissa. Samana keväänä voi näillä näkymin käydä katsomassa valaistustuotteita myös Jyväskylän Paviljongissa ja Helsingin Messukeskuksessa. Jos messukuume on jäänyt päälle, eikä millään jaksa odottaa kahta vuotta seuraavia messuja, voi mennä jo 9.–12.6.2024 Messe Frankfurtin seuraaville valaistusmessuille, joiden pitopaikkana on Guangzhou, Kiina. YLINNÄ Pehmeitä akustoivia materiaaleja oli yhdistetty valaisimiin luovasti esimerkiksi Flexxican osastolla. YLLÄ VASEMMALLA Punaisilla dippikytkimillä voidaan valonlähteen syöttövirraksi valita 85 mA, 140 mA tai 180 mA. Kuva on Ledvancen osastolta. YLLÄ OIKEALLA Kohdevalaisimen häikäisyä voidaan pienentää sijoittamalla valonlähde niin, että se ei ole suoraan näkyvissä. Kuvan valaisimessa on käytössä niin sanottu dark-ring-optiikka, jossa rengasmainen valonlähde suuntaa valon heijastimen kautta ulos valaisimesta. Kuva: Meyer, Metaspot VASEMMALLA Rajaimilla voidaan muokata terävärajaisia säännöllisiä valokuvioita pinnoille ja tuoda esimerkiksi tauluja dramaattisesti esille. Novolightin osastolla tosin joko valaisimet olivat liian lähellä tauluseinää tai suuntaus ei ollut aivan täydellinen, koska taulujen yläreuna ei ollut valottunut. Lähteitä: [1] PSR-0014-ed2.0-EN-2023 07 13, 2023 Association P.E.P. [2] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC-Influenced Responses to Light [3] Brown T.M., Brainard G.C., Cajochen C., Czeisler C.A., Hanifin J.P., Lockley S.W., et al. (2022). Recommendations for daytime, evening, and nighttime indoor light exposure to best support physiology, sleep, and wakefulness in healthy adults. PLoS Biol 20(3): e3001571. [4] CIE 232:2019 Discomfort Caused by Glare from Luminaires with a Non-Uniform Source Luminance [5] CIE TN 014:2023 Example Luminance Measurement Setup for UGR
14 VALO 1/2024 Vanhana Tekuna tunnettu yli satavuotias koulurakennus koki näyttävän muodonmuutoksen upouuden julkisivuvalaistuksen myötä. Valo tuo tamperelaisen arvorakennuksen muodot ja yksityiskohdat hillitysti esiin. Teksti: Marjukka Puolakka Valokuvat ja havainnekuva: iGuzzini V anhan Tekun viisikerroksinen arvotalo sijaitsee näkyvällä paikalla Pyynikinharjun kupeessa Marianpuiston vieressä. Rakennuksen alkuperäistä punatiilipintaa ja sen keltaista rappausta maltillisesti korostava julkisivuvalaistus toteutettiin syksyllä 2023 valmistuneen mittavan peruskorjauksen yhteydessä. Arkkitehti Richard Björnbergin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1915 ja oli aluksi Tampereen teollisuuskoulun ja Tampereen teknillisen opiston käytössä. Vuoden 1918 sisällissodassa se toimi punaisten pohjoisen rintaman päämajana ja koki valtavassa räjähdyksessä mittavia vaurioita. Rakennusta laajennettiin 1930-luvulla. Kun Tampereen teknillinen oppilaitos eli Teku muutti uusiin tiloihin 1960-luvulla, tuli rakennuksen käyttäjäksi Tampereen yliopisto. Nyt tehdyssä peruskorjauksessa rakennus kunnostettiin Tampereen kaupungin perusja lukio-opetuksen käyttöön. – Valmistumisestaan lähtien opetuskäytössä ollut rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan myöhäistä kertaustyyliä ja on osa 1900-luvun alun tamperelaista tiiliarkkitehtuuria. Tavoitteena oli toteuttaa hillitty julkisivuvalaistus, joka TAMPEREEN VANHAN TEKUN JULKISIVU KYLPEE VALOSSA
15 VALO 1/2024 Rakennuttaja halusi välttää kohteessa maahan upotettavia ja helposti ilkivallan kohteeksi altistuvia valaisimia. Valaistusratkaisuksi löytyi julkisivun alaosaa kiertävä opaalipintainen ledinauha sekä kapealla seinänpesuoptiikalla varustetut lineaariset valaisimet. Valaistus asennettiin rakennuksen kahdelle julkisivuseinälle. – Rakennuksen jalustakerroksen listapellityksen alaosaan asennettu yhtenäinen ledinauha suuntaa valoa alaspäin keltaiseen rappauspintaan. Myös pääjulkisivun keskiosan ikkunasyvennysten koristekohtia korostetaan alumiiniprofiiliin asennetuilla ledinauhoilla, jotka nostavat julkisivun keskiosan esiin muista seinäpinnoista, sanoo kehityspäällikkö Toni Ollikainen Granlund Oy:stä. – Seinänpesijät korostavat julkisivun yläosan tiiliseinää, ja niiden valo ulottuu myös ullakkokerroksen alla olevaan koristeelliseen räystäslinjaan. Kapean optiikan avulla valo ei karkaa sivuille, vaan nousee suoraan ylöspäin kerroslistasta, jonka yläpuolelle valaisimet on asennettu, toteaa iGuzzini Finland & Baltic Oy:n kaupallinen johtaja Jussi Syrjälä. kunnioittaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta, eikä nouse itsessään huutomerkiksi, kertoo Renell Käppi Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Eero Renell. LEDINAUHAA JA SEINÄNPESUA Pyynikintie 2:ssa sijaitsevaa rakennusta ei ole suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön mukaan se on rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä kohde. Peruskorjaussuunnitelmat tehtiin yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. YLINNÄ Havainnekuvat auttoivat lopullisen valaistusratkaisun valinnassa. Valon värilämpötilasta tehtiin päätös valaistuskatselmuksessa. YLLÄ Yhtenäinen ledinauha korostaa rakennuksen jalustakerroksen keltaista rappauspintaa. VIEREINEN SIVU Rakennuksen kahdelle julkisivulle toteutettu valaistus valmistui syksyllä 2023 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. – Julkisivun korjauksessa alkuperäinen punainen tiilipinta puhdistettiin ja sille tehtiin paikoin saumauskorjauksia. Rappauspinnat uusittiin, ja niille etsittiin väritutkimusten avulla mahdollisimman hyvin alkuperäistä keltaista vastaava sävy. Valaistuksella haluttiin korostaa punaisen tiilen struktuuria ja sen vastaparina keltaista rappauspintaa, Renell sanoo.
LEDVANCE.FI TULEVAISUUS ON KIERROSSA Vaihda, älä tuhlaa – LEDVANCE:n EVERLOOP LED-valaisimissa olevat LED-valonlähteet ja ohjaimet voidaan tarvittaessa helposti vaihtaa ja kierrättää. Tämä tarkoittaa, että valaisimet itse voivat pysyä käytössä lähes loputtomiin, syntyy vähemmän jätettä ja resursseja tarvitaan vähemmän. Valtava edistysaskel kestävyyden kannalta. Lue lisää LEDVANCE EVERLOOPista nyt ledvance.fi/everloop LEDVANCE EVERLOOP 16 VALO 1/2024 TEKNIIKKA PIILOON LÄPIVIENTEJÄ MYÖTEN Lähtökohtana oli käyttää lämminsävyistä valoa. Valaisimien lopullinen värilämpötilavalinta tehtiin valaistuskatselmuksessa, jossa olivat mukana arkkitehdin, tilaajan, sähköurakoitsijan, sähkösuunnittelijan ja valaisintoimittajan edustajat. – Tarkastelimme 2 700 ja 3 000 kelvinin värilämpötilan valaisimia ja päädyimme yksimielisesti 2 700 kelviniin. Samalla katselmoimme sitä, kuinka lineaariset valaisimet suuntaavat valoa julkisivuun ja räystäslinjaan. Tämä auttoi määrittämään valaisimien asennusetäisyyden seinäpinnasta, Syrjälä kertoo. Valaistuksen toteutuksessa oli tärkeää, että itse tekniikka on julkisivussa mahdollisimman huomaamatonta. Valaisimille tuotiin kaapeloinnit julkisivuseinän läpi useasta pienestä reiästä, jotta läpiviennit eivät nouse esiin julkisivusta. Sisäilmaongelmista kärsineen rakennuksen peruskorjauksessa haluttiin varmistaa, etteivät läpiviennit aiheuta rakennukselle kosteusriskiä. – Pohdimme tarkkaan, miten valaisinkaapeloinnit toteutetaan lähes metrin paksuisten tiiliseinien läpi. Reiät porattiin aavistuksen vinosti, ettei niiden kautta pääse valumaan vettä rakenteisiin tai sisätiloihin, Renell sanoo. Kaapelointireittien suunnitteluun toi lisähaasteita se, että vanhassa rakennuksessa seinät eivät ole välttämättä suoria ja lähtötietojen mitoissa saattoi olla suuriakin heittoja. – Yli satavuotiaassa rakennuksessa tarkkoja asennuspaikkoja ei voitu hioa loppuun asti suunnittelupöydällä, vaan toteutusta katsottiin läpi työmaalla tarvittaessa tapauskohtaisesti. Loppupeleissä asentajilla on iso vastuu tekemisestä ja siitä, että reitit käydään läpi ennen asennusta, sanoo Ollikainen. Valaisimien liitäntälaitteet on sijoitettu rakennuksen sisälle, jossa ne ovat saavutettavissa ylläpitoa varten. Valaistusta ohjaa DALIjärjestelmä, johon on liitetty rakennusautomaatiojärjestelmästä aikaohjaus. Tarvittaessa valaistusta voidaan säätää valaisinkohtaisesti. KUN VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN Kaupunkilaiset ovat ottaneet Vanhan Tekun julkisivuvalaistuksen ilolla vastaan. Asukkaiden someryhmissä moni on kommentoinut sitä, ettei ole aiemmin huomannut, että näin keskeisellä paikalla kaupunkia on näin hieno rakennus. – Museaalisessa mielessä historiallisten rakennusten julkisivun valaiseminen on vieras elementti, mutta kun vanhoja rakennuksia halutaan nostaa arvoonsa ja korostaa niiden roolia julkisina rakennuksina katumaisemassa, on valais tus mielestäni tähän loistava keino, pohtii Renell. – Julkisivuvalaistuksen tuominen vanhoihin rakennuksiin edellyttää rakennusten historian kriittistä tarkastelua. Samoin on syytä pohtia, mitä kannattaa valaista ja mitä ei. Myös valaistustasoille tulee löytää oikea kontrasti ympäröivän alueen kanssa. Mielestäni julki sivuvalaistuksessa less is more, toteaa Syrjälä. TAMPEREEN VANHAN TEKUN JULKISIVUVALAISTUS Rakennuttaja: Tampereen Tilapalvelut Oy Arkkitehtisuunnittelu: Renell Käppi Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu: Granlund Oy Valaistuslaskenta ja -suunnittelu: iGuzzini Finland & Baltic Oy Sähköurakointi: Quattroservices Oy Valaistustuotteet: iGuzzini Linealuce Mini 47 ja iGuzzini Underscore InOut YLLÄ Kapeakeilaiset seinänpesijät tuovat esiin rakennuksen alkuperäistä tiiliseinää sekä ullakkokerroksen alla olevaa koristeellista räystäslinjaa. ALLA Valaistus tuo Marianpuiston vieressä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen hillitysti esiin.
LEDVANCE.FI TULEVAISUUS ON KIERROSSA Vaihda, älä tuhlaa – LEDVANCE:n EVERLOOP LED-valaisimissa olevat LED-valonlähteet ja ohjaimet voidaan tarvittaessa helposti vaihtaa ja kierrättää. Tämä tarkoittaa, että valaisimet itse voivat pysyä käytössä lähes loputtomiin, syntyy vähemmän jätettä ja resursseja tarvitaan vähemmän. Valtava edistysaskel kestävyyden kannalta. Lue lisää LEDVANCE EVERLOOPista nyt ledvance.fi/everloop LEDVANCE EVERLOOP
VALO 1/2024 18 NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN UUSI JA ENTISTÄ NÄYTTÄVÄMPI JULKISIVUVALAISTUS Naistenlahden voimalaitoksen dynaaminen julkisivuvalaistus nostaa teollisuuslaitoksen keskeiseksi osaksi Tampereen yöllistä kaupunkikuvaa. Valon tulokulmat ja rajaukset suunniteltiin huolellisesti niin, että valaistus näkyy avoimesti kaupungin keskustaan päin, mutta on suljetumpi Lapinniemen kylpylän suuntaan. Arkkitehtuuriin integroitu valaistuskokonaisuus luo julkisivusta valotaideteoksen. Teksti: Marjukka Puolakka Voimalaitoksen kolmiulotteisten julkisivuelementtien taakse on integroitu valaisimia, joiden valo siivilöityy elementteihin tehtyjen rei'itysten läpi. Maan tasosta julkisivua valaistaan neljällä valonheittimellä. Kuva: Sergej von Bagh, BST-Arkkitehdit Oy
19 VALO 1/2024 T ampereen Energian Naistenlahden voimalaitos sijaitsee näkyvällä paikalla Näsijärven rannalla Lapinniemen kylpylän ja uuden RantaTampellan asuinalueen välissä. Voimalaitoksen vanhan osan kansainvälisesti palkittu julkisivuvalaistus oli jo vuodesta 2007 asemoinut paikkansa osana Tampereen yöllistä kaupunkimaisemaa. Nyt vanha valaistus purettiin samalla kun Naistenlahti 2 -kattilalaitos teki tilaa uudelle, aivan rannan tuntumaan rakennetulle Naistenlahti 3 -biovoimalaitokselle. Uusi valaistus otettiin käyttöön keväällä 2023. – Lähtökohtana oli toteuttaa uusi julkisivuvalaistus, joka on vähintään yhtä vaikuttava kuin edellinen. Keskeistä oli myös valaistuksen kyky muuntautua niin, että se aukeaa enemmän etelässä sijaitsevaan kaupungin keskustaan päin ja on hienovarainen pohjoiseen, Lapinniemen vanhassa puuvillatehtaassa sijaitsevan kylpylän suuntaan, kertoo arkkitehti Sergej von Bagh BST-Arkkitehdit Oy:stä. – Valaistus korostaa uuden voimalaitoksen julkisivua, kattilalaitokseen nousevaa polttoainekuljetinsiltaa sekä rannan tukimuuria ja jättää teollisuusalueen muut osat ikään kuin näiden varjoon, sanoo Tampereen Energian projektitoiminnan päällikkö Erkki Suvilampi. Valaistusta ohjataan DMX-järjestelmällä, joka mahdollistaa myös animaatioiden esittämisen julkisivupinnoilla. Kohdetta varten suunnitellut, alumiinikomposiitista valmistetut, 6–8 metriä korkeat kolmiulotteiset elementit tuovat julkisivuun eloa myös päivällä, kun päivänvalo luo varjoja 50 metriä korkeaan seinään. VANHAT VALAISIMET UUTEEN KÄYTTÖÖN Alkuperäinen julkisivuvalaistus saneerattiin vuonna 2017, jolloin vanha purkauslampputekniikka päivitettiin ledeiksi ja DMX-ohjausjärjestelmälle tehtiin tekninen päivitys. Uuden Naistenlahti 3 -voimalaitoksen julkisivuvalaistuksen lähtökohtana oli olemassa olevan tekniikan mahdollisimman laaja hyödyntäminen. – Laskelmien jälkeen päädyimme käyttämään vuonna 2017 asennettuja ledivalaisimia, joissa on vielä merkittävästi polttotunteja jäljellä. Myös kaikki vanhat ohjainlaitteet ovat käytössä niin, että ohjausjärjestelmää on nyt täydennetty lisäosilla, sanoo VALOA design Oy:n valaistussuunnittelija Marko Kuusisto. Vanhan voimalaitoksen julkisivun mediapinnan muodostaneet ledilistat valaisevat nyt polttoainekuljetinsillan seinärakenteita. Uusiokäytössä paikkansa ottivat myös julkisivua edestä päin valaisevat neljä valonheitintä, joille suunniteltiin maan tasossa olevat uudet telineet. Myös uusia valaisinhankintoja tehtiin. Uuden voimalaitoksen julkisivuelementtien taakse on integroitu 200 valaisinta, jotka antavat valoa elementin kolmiulotteiseen metallipintaan tehtyjen rei’itysten läpi. Kapeakeilaiset valonheittimet suuntaavat valoa julkisivusta kaupunkiin päin avautuviin aukotuksiin. Kylpylän suuntaan aukotuksia ei ole. – Valkoisiin julkisivuelementteihin perforoidut metallipinnat ovat väriltään kuparinruskeita ja näkyvät päiväsaikaan julkisivussa lähes mustina. Elementistä tehtiin mallikappale, jonka DMX-ohjaus mahdollistaa jokaisen RGBW-valaisimen yksilöllisen ohjauksen. Vaihtuvien arkivalaistusilmeiden lisäksi juhlapäiville on luotu omia dynaamisia valaistusohjelmia. Kuvat: Skyfox, Marko Kallio avulla päästiin kokeilemaan valaisimien valovoiman riittävyyttä ja valon avautumiskulmia, Bagh kertoo. Kuljetinsillan seinässä olevat valaisimet on piilotettu Z-profiilin taakse niin, että valo suuntautuu kuljettimen kyljestä kaupungin suuntaan. Uuden voimalaitoksen työmaalla tehtyjen pengerrystöiden myötä voimalan ja järven väliin syntyi tukimuuri, joka ”peitettiin” valolla. Muurin edessä on noin 2,5 metrin korkuinen haitarimainen merialumiinilevy, jota valaistaan maan tasosta parin metrin etäisyydeltä muurista. Kaupungin suuntaan muuria valaistaan värillisellä ja kylpylän suuntaan valkoisella valolla.
20 VALO 1/2024 HUOLELLA SUUNNITELLUT ASENNUSTYÖT Valaistuksen ohjauslaitteet on hajautettu laajalla teollisuusalueella kolmeen paikkaan, joiden välillä ohjaustieto kulkee valokuitua pitkin. Ohjainlaitteilta tieto siirtyy valaisimille kaapeli reiteissä. – Valaisimien liitäntälaitteet pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman huoltoystävällisiin paikkoihin. Isossa julkisivuseinässä liitäntälaitteet on asennettu julkisivuelementteihin saksinostinkorkeudelle. Polttoaineen kuljetinsillan valoviivojen liitäntälaitteet tuotiin kuljettimen sisällä olevaan huoltosiltaan, johon on pääsy huoltoseisokkien aikana, Kuusisto sanoo. Kattilalaitoksen julkisivun takana olevat valaisimet on asennettu julkisivuelementtien tukirakenteeseen. Julkisivuseinän rakentaminen oli oma operaationsa, joka vaati huolellista logistiikan suunnittelua. – Valaisimien asennus ja johdotus yhteensovitettiin julkisivuelementtien paikalleen nostamisen kanssa siten, että sähköasentajat tekivät asennukset ja johdotukset maan tasossa, minkä jälkeen nosturiporukka nosti elementit yksi kerrallaan paikoilleen ja kytki ne viereiseen elementtiin yhdellä liittimellä, kertoo Suvilampi. – Myös kuljetinsillan seinärakenteeseen integroitujen vanhojen valaisimien asennus oli oma haasteensa, jota ratkottiin yhdessä polttoainekuljettimia toimittavan yrityksen kanssa, Suvilampi jatkaa. UUSI ALUEVALAISTUS Naistenlahti 3:n uuden julkisivuvalaistuksen yhteydessä uusittiin myös voimalaitoksen aluevalaistus, jonka toteuttamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota häiriövalon minimoimiseen. Aluevalaistus on tärkeä osa työturvallisuutta, kun rekat ja työntekijät liikkuvat teollisuusalueella ympäri vuorokauden. – Lähtökohtana oli tuoda valoa sinne, missä sitä tarvitaan eli liikenneja kulkureiteille. Näin päästiin eroon turhasta valaistuksesta. Tasolasilliset valaisimet ja hyvä häikäisysuojaus minimoivat ympäristöön suuntautuvaa valoa. Yön pimeimpinä tunteina aluevalaistusta himmennetään DALI-ohjauksen avulla, sanoo Kuusisto. Julkisivuvalaistus syttyy päälle hämärän koittaessa. Se sammutetaan arkipäivinä puolenyön aikaan ja viikonloppuisin muutamaa tuntia myöhemmin. Naistenlahden voimalaitoksen uusi julkisivuvalaistus on otettu ilolla vastaan, mutta säröääniltäkään ei ole vältytty. – Muutamat lähialueen asukkaat ovat kertoneet julkisivuvalaistuksen aiheuttavan häikäisyä ja pyytäneet suuntaamaan valaisimia uudestaan sen estämiseksi. Tätä työtä olemme tehneet. Pääosin palaute on kuitenkin ollut hyvin positiivista. Oman näkemykseni mukaan Suomessa pitäisi panostaa enemmän julkisivuvalaistukseen, joka tuo iloa pimeän ajan keskelle, Suvilampi toteaa. NAISTENLAHTI 3, JULKISIVUVALAISTUS Rakennuttaja: Tampereen Energia Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit Oy Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Sähkösuunnittelu: AFRY Finland Oy Sähköurakointi: Tampereen Vera Oy Valaistuksen ohjelmointi: VALOA design Oy, Sun Effects Oy Valaistustuotteita: Kattilalaitoksen julkisivu: Griven, CLS Kuljetinsilta: Traxon, Acclaim Lighting Rannan tukimuuri: Acclaim Lighting Aluevalaistus: WE-EF Ohjausjärjestelmä: e:cue Sympholight Näyttävä valaistus korostaa uuden voimalaitoksen julkisivua, polttoainekuljetinta sekä rannan tukimuuria. Kuva: Skyfox, Marko Kallio VALOANIMAATIOITA MEDIAPINNOILLE Julkisivuvalaistuksen DMX-ohjaus mahdollistaa jokaisen RGBW-valaisimen yksilöllisen ohjauksen niin, että kattilalaitoksen 2 000 neliömetrin kokoista julkisivua ja kuljetinsillan seinää voidaan käyttää mediapintoina. – Valaistuksen dynamiikka tapahtuu julkisivuelementtien takana ja kuljetinsillan valoviivoissa. Julkisivuun ulkoapäin tuleva värillinen valopesu on aina tietyn sävyinen, jolloin iso julki sivumassa säilyy rauhallisena, mutta sen sisällä on jatkuvasti pientä eloa, Kuusisto kuvailee. Valaistuksen neljä kertaa vuodessa vaihtuvissa arki-ilmeissä korostuu lämmin oranssi värisävy, joka mukailee Tampereen Energian uutta brändiväriä. Juhlapäiville on luotu omia dynaamisia valaistusohjelmia, ja kaukolämpölaitos juhlistaa myös Kaukon päivää sille luodulla valoilmeellä. Syksyn pimeimpänä aikana valolla kerrotaan tarinaa energian kiertokulusta ja ilmenemismuodoista luonnossa 2,5-minuuttisella animaatiolla, joka toistuu kerran tunnissa. – Julkisivuvalaistuksen toteutuksessa tärkeää on sen muuntautumiskyky. Dynaaminen valaistus taipuu erilaisten valotunnelmien toteuttamiseen ja mahdollistaa myös valotaideteosten esittämisen, Bagh sanoo.