VALO 2/2023 - Lehtiluukku.fi

2/2023 Chappe kutsuu taiteen ja valon äärelle Ajankohtaista asiaa standardeista ja suunnittelusta VALO HOUKUTTELEE SATAMA AREENAAN
U U T U U S ! E C H O UNOHDA KEHYSTEN VAIHDOT JA VALITSE SEN SIJAAN TÄYDELLINEN PIENLOISTEPUTKIVALAISINTEN KORVAAJA TARVITSEMASSAS I KO O S SA . U U S I EC H O O N LA A JA T U OT E PE R H E , J O N KA E R I KOKOVAIHTOEHD OT KATTAVAT AS E N N U SAU KKO J E N KO OT V Ä LI LLÄ 1 03-300 MM. EC H O ON NÄ P P Ä RÄ YLEISVALAIS I N J U LKI S I I N Y MPÄ R I ST Ö I H I N , J O I S SA TA RV I TA A N RU N SA AST I VALOA JA SOP II NIIN UUD ISAS E N N U KS I I N KU I N VA N H E MPI E N PI E N LO I ST E PU T KI VA LA I S I N T E N KORVAAMIS E E N E N E RG I AT E H O KKA A MMI LLA VA I H TO E H DO I LLA . LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . choice S Y V Ä L L E S I J O I T E T T U V A L O N L Ä H D E D I P K Y T K I M E L L Ä VA L I T TA VA V Ä R I L Ä M P Ö T I L A J A S Ä Ä D E T T Ä V Ä VA L O M Ä Ä R Ä K O R V A A P I E N L O I S T E P U T K I V A L A I S I M E T – K AT TA A A S E N N U S A U K K O J E N K O O T V Ä L I L L Ä 1 3 3 M M VA I H D E T TAVA L E D J A L I I T Ä N T Ä L A I T E S O P I I S I S Ä J A U L K O K Ä Y T T Ö Ö N , I P 4 4 V A I H E H I M M E N N E T T Ä V Ä TA I D A L I 2 L I I T Ä N T Ä L A I T E
U U T U U S ! E C H O UNOHDA KEHYSTEN VAIHDOT JA VALITSE SEN SIJAAN TÄYDELLINEN PIENLOISTEPUTKIVALAISINTEN KO RVA A JA TA RV I TS E MAS SAS I KO O S SA . U U S I EC H O O N LA A JA TUOTEP ERHE, JONKA ERI KO KOVA I H TO E H DOT KAT TAVAT AS E N N U SAU KKO J E N KO OT V Ä LILLÄ 1 3-30 MM. ECHO O N N Ä PPÄ R Ä Y LE I SVA LA I S I N J U LKI S I I N Y MPÄ R I ST Ö I H I N , J O I S SA TARVITAAN RUNSAASTI VA LOA JA S O PI I N I I N U U DI SAS E N N U KS I I N KU I N VA N H E MPI E N PI ENLOISTEP UTKIVALAISINTEN KO RVA A MI S E E N E N E RG I AT E H O KKA A MMI LLA VA I H TOEHD OILLA. LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . choice S Y V Ä L L E S I J O I T E T T U VA L O N L Ä H D E D I P K Y T K I M E L L Ä VA L I T TA V A V Ä R I L Ä M P Ö T I L A J A S Ä Ä D E T T Ä V Ä VA L O M Ä Ä R Ä KO R VA A P I E N L O I S T E P U T K I VA L A I S I M E T – K AT TA A A S E N N U S A U K K O J E N KO OT V Ä L I L L Ä 1 3 3 M M V A I H D E T TA V A L E D J A L I I T Ä N T Ä L A I T E S O P I I S I S Ä J A U L K O K Ä Y T T Ö Ö N , I P 4 4 VA I H E H I M M E N N E T T Ä V Ä TA I D A L I 2 L I I T Ä N T Ä L A I T E 3 VALO 2/2023 AJANKOHTAISTA 6 CIE:n 30. maailmankonferenssi 30 Ajankohtaista valaistusstandardoinnin kentältä SUUNNITTELU 34 Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohje uudistettu PROJEKTIT 12 Satama Areenasta Kotkan uusi kohtaamisten ja tapahtumien keskus 20 Chappe kutsuu taiteen ja valon äärelle KULTTUURI JA TIEDE 26 Taianomainen Metronom 40 Onko valaistustekniikan vanhoja perussuureita syytä tarkistaa? VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 44 Valonvälähdyksiä 48 Projektiuutisia 52 Tuoteuutisia 20 34 12 2 /2 02 3 26
Kotimaista valaisintuotantoa ja monipuolista räätälöintipalvelua Laita valo töihin. Urheilutilavalaisin Sport Alumiinipro?ilivalaisin Vario Ota yhteyttä! Etsitään yhdessä kohteeseesi paras valaistusratkaisu. projektitarjoukset@airam.? Suomalaisena yrityksenä liputamme suomalaisen osaaminen, kotimaisen työn ja vastuullisuuden puolesta. Lahden tehtaamme ansiosta räätälöintikapasiteetin kasvu on tuonut merkittävän lisän palveluihimme. Kun suunnitellaan räätälöityjä ratkaisuja, nousevat paikallisuus ja saavutettavuus erityiseen asemaan. Konekantamme soveltuu hyvin alumiinipro?ilija ohutlevytuotantoon. Kahden maalauslinjan ansiosta voimme maalata valaisinrunkoja, tai vaikkapa moduulivalaisimien pinta-asennuskehyksiä, millä tahansa asiakkaan toivomalla RAL Classic -värikartan värillä. Räätälöimme projektikohtaisesti valaisinkiinnikkeitä ja -kannakkeita, läpijohdotusratkaisuja ja määrämittaisia liitosjohtoja pikaliittimin. Toimitamme määrämittaan katkaistua led-nauhaa ja alumiinipro?ileja sekä sisäettä ulkokäyttöön. Räätälöimme tutut Airam-valaisimet eri ohjausjärjestelmiin soveltuviksi, olipa kyseessä pe rinteiset tai älykkäät Casambitai Helvar ActiveAhead-järjestelmät.
5 VALO 2/2023 Kirkkaan ympärisäteilevän halogeenilampun saattaminen markkinoille päättyi vasta vuonna 2018, kun ns. retrofit-filament-ledilamput tulivat myyntiin. Nyt EU:n direktiivien pohjalta tehdyt asetukset poistavat myös loistelamput markkinoilta, joten sisävalaistuksessa on tänä syksynä siirrytty täysin ledikauteen. Ketä tästä kaikesta nyt pitäisi kiittää tai syyttää? Käytännössä muutos on johtunut ilmastonmuutoksen ja energiansäästötavoitteiden synnyttämästä paineesta poliitikkoja kohtaan. Kun muutosta ei saatu aikaan vapaaehtoisilla toimilla, käytettiin hyväksi EU:n komission asetuksia. Valaistusteollisuutta voidaan kehua siitä, että se on osoittanut suurta innovatiivisuutta uusien tuotteiden kehittelyssä. Muutos lienee ollut kaiken kaikkiaan hyvä, vaikka pieniä yhteensovitusongelmia on ollut vanhojen säätölaitteiden ja uusien lamppujen kanssa. Itsekin olen saanut kotiin pari kertaa vilkkuvat diskovalot. Pienenä poikana matkustaessani joulun aikaan linja-autolla kotikylästäni lähimpään kauppalaan odotin aina naama ikkunassa näkeväni valaistut joulukuuset kyläkauppojen pihoilla. Kolmenkymmenen kilometrin matkalla oli ainakin viisi wau-elämystä, kun täydellisestä pimeydestä hurautettiin valaistun joulukuusen ohi. Nyt noita kyläkauppoja ei enää ole. Pimeään aikaan iloa tuovat sen sijaan kotien lukuisat kausivalot, ja elämyksiä voi edelleen saada monissa valotapahtumissa. Hyvää joulua VALO-lehden lukijoille! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA 2 000-luvun alussa pidettiin Suomessa pohjoismainen valaistuskonferenssi. Saksasta tuli paikalle lediasiantuntija kertomaan ledien kehittymisestä. Ledin valotehokkuus oli saatu laboratoriossa nostettua jo lähelle hehkulampun valotehokkuutta. Esityksen lopuksi joku yleisöstä tietysti kysyi, voiko ledejä himmentää. Kysymys sai luennoitsijan kasvoille epätoivoisen ilmeen. Himmeäkupuisten hehkuja halogeenilamppujen saattaminen Euroopan markkinoille päättyi vuonna 2009. Päätöstä ei tehty ledien ansiosta vaan siksi, että markkinoilla oli korvaava loistelampputekniikkaan perustuva energiansäästölamppu. Päätökseen suhtauduttiin aluksi tunteenomaisesti. Syynä oli osittain se, että energiansäästölamput olivat syttymisominaisuuksiltaan hehkulamppuja huonompia, eivätkä ne antaneet valoa yhtä paljon pakkauksessa mainittuun vastaavaan hehkulamppuun verrattuna. Jotkut myös pitivät hehkusäteilyssä syntynyttä valoa luonnollisempana ja parempana kuin elohopeapurkauksen ja loisteaineen tuottamaa valoa, vaikka eroa ei silmin olisi pystynyt havaitsemaankaan. Kirkkaatkin hehkulamput poistuivat markkinoilta vuosina 2009–2012 alkaen suuritehoisimmista lampuista. Korvaavana lamppuna ei silloinkaan ollut ledi vaan hehkulampun kupuun asennettu halogeenilamppu. Vuonna 2012 Helsingin Sanomat vertaili halogeeni-, ledija energiansäästölamppuja. Noin 60 watin hehkulampun korvaava halogeenilamppu maksoi pari euroa, energiansäästölamppu seitsemän euroa ja ledilamppu 50 euroa. Olin silloin pitämässä Motivassa esitelmää matkailuja ravintolaalan edustajille. Kysyin heiltä, ovatko he jo siirtyneet käyttämään ledilamppuja. Vastaus oli, että siihen ei voi vielä mennä, koska asiakkaat varastavat ledilamppuja. Markkinoillesaattamiskielloissa on aina ollut lähtökohtana, että poistuvan lampun tilalle on ollut olemassa energiatehokkaampi korvaava lamppu. Ainoa kauneusvirhe tässä tehtiin vuonna 2015, kun elohopealamput poistuivat markkinoilta. Onneksi tästäkin selvittiin, kun kukaan ei kieltänyt ostamasta lamppuja varastoon, ja ainahan oli mahdollista vaihtaa vanhan tilalle kokonaan uusi eri valonlähteellä toimiva valaisin. HEHKULAMPPUJEN WATEISTA LEDIEN LUUMENEIHIN Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907
VALO 2/2023 6 CIE:N 30. MAAILMANKONFERENSSI Teksti: Tapio Kallasjoki Kansainvälinen valaistuskomissio CIE kokoontui 30. yleiskokoukseensa Slovenian helteiseen pääkaupunkiin Ljubljanaan 15.–23.9.2023. Yleiskokouksen jälkeisessä konferenssissa suuri painoarvo oli edelleen valon visuaalisissa ja ei-visuaalisissa vaikutuksissa ihmiseen. Myös valon laadun arviointi ja parantaminen sekä valaistuskoulutus nousivat esiin. Y leiskokouksessa tarkasteltiin edellisen nelivuotiskauden tuloksia. Vaikka koronapandemia oli rajoittanut järjestön toimintaa, kyseisenä ajanjaksona oli saatu valmiiksi 56 uutta julkaisua. Erityisesti väritutkimuksen puolella tehtyjä julkaisuja tuotiin esille. Kokouksessa käytiin myös läpi komission eettisiä sääntöjä. Ehkä syynä oli se, että Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansalliset komiteat olivat lähettäneet yleiskokoukselle kirjeen, jossa toivottiin, että CIE selkeästi tuomitsisi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ehkä kirjeellä oli sen verran vaikutusta, että Venäjän edustajaa ei kokouksessa näkynyt. Komissio puolestaan on pyrkinyt viesteissään korostamaan järjestön tieteellistä luonnetta. UUSI TUTKIMUSSTRATEGIA JULKISTETTIIN Komissio on tänä vuonna päivittänyt tutkimusstrategiansa vastaamaan Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteita. Strategiassa on kaksi koko valaistusalan kattavaa teemaa, joista toinen on metrologiassa, tieteessä ja teollisuudessa tapahtuva digitaalinen muutos, ja toisena on pyrkimys kattavaan ja tasapuoliseen valaistukseen. Perustana jälkimmäiseen aiheeseen on, että 1900-luvun alkupuolella määritellyt valaistussuureet perustuvat pääosin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyihin tutkimuksiin, joissa koehenkilöinä olivat yleensä miespuoliset nuoret henkilöt ja joskus jopa tutkijat itse. Myös koehenkilöiden lukumäärä oli pieni. Otos ei siis edustanut tasapuolisesti koko maailman populaatiota. Jatkossa tätä epäkohtaa pyritään korjaamaan. Ajankohtaiset teemat perustuvat kunkin CIE:n divisioonan keskeisiin tutkimusaiheisiin. Koko strategia on luettavissa CIE:n verkkosivuilta [1]. CIE myös toimittaa anomuksesta puoltokirjeitä tutkijoiden rahoitushakemuksiin, jos tutkimusalueiden todetaan liittyvän uuteen tutkimusstrategiaan. VALAISTUSKONFERENSSI Varsinaisia konferenssipäiviä oli perinteiseen tapaan kolme. Konferenssipäivien aikana kuultiin luentoja, pidettiin työpajoja sekä katseltiin ja kuunneltiin posteriesityksiä. Luentoja ja työpajoja oli niin paljon, että tilaisuudet oli pääosin jaettu kolmeen eri auditoriossa yhtä aikaa tapahtuvaan osioon. Tämän takia kävijä ei pystynyt osallistumaan kaikkiin kiinnostaviin tilaisuuksiin. OHJAAVATKO STANDARDIT HYVÄÄN VALAISTUKSEEN? Ensimmäisen konferenssipäivän alussa pidetyn tervetulotilaisuuden jälkeen, ennen jakaantumista kolmeen osioon, koko konferenssiyleisö pääsi kuulemaan järjestön tilaamaa luentoa, jonka pitivät yhdessä Peter Boyce (Iso-Britannia) ja Christopher ”Kit” Cuttle (Uusi-Seelanti). Molemmat ovat tehneet pitkän uran valaistusalalla. Itse pääsin ensimmäisen kerran seuraamaan heidän luentojaan jo 1980-luvulla. Paikkana oli heidän silloinen työpaikkansa Lighting Research Center, Rensselaer Polytechnic Institute USA:ssa. iStock.com / paulprescott72
7 VALO 2/2023 Peter Boycen luento käsitteli standardeja ja sisätilojen valaistussuunnittelua. Valaistusala on kehittynyt paljon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta standardeihin on tullut vain vähän muutoksia. Standardit kehitettiin alun perin varmistamaan, että eri tilanteissa suoritettavat näkötehtävät voidaan suorittaa tehokkaasti. Myöhemmin niissä alettiin tarkastella myös näkemiseen liittyviä haittatekijöitä. Standardien tehtäväksi tuli estää huonon valaistuksen suunnittelu. Valaistuksen suunnittelu perustuu valon määrään ja riittävään tasaisuuteen. Aluksi valitaan työkohteet ja työskentelyalueet sekä käytettävät valaisimet, ja sitten tietokoneohjelmilla lasketaan tarvittava valaisinmäärä. Tämä johtaa helposti tasajakoiseen valaisinsijoitteluun. Suunnittelussa pitäisikin käyttää käänteistä menetelmää ja lähteä siitä, miltä tilan tulisi näyttää ja mitä mahdollisuuksia valaistuksella on korostaa tilan erityispiirteitä ja tehdä tila kiinnostavaksi. Päivitetyssä eurooppalaisessa sisätyökohteiden valaistusstandardissa on otettu pieni askel tähän suuntaan antamalla minimiarvot seinien ja kattojen valaistusvoimakkuuksille. Silti standardien tärkeäksi tehtäväksi jää tulevaisuudessakin vain huonon valaistuksen eliminoiminen, ja siksi niiden tulee olla yksinkertaisia ja selkeitä. Jotta päästäisiin hyvään valaistukseen, tarvitaan lisäksi suunnitteluohjeita ja uusia menetelmiä. Esimerkkinä käänteisestä suunnittelumenetelmästä esiteltiin Kit Cuttlen kehittämä LiDOs-menetelmä (Lighting Design Objectives Procedure). Menetelmässä lähdetään liikkeelle tilan valoisuustarpeesta. Sen jälkeen määritetään ne pinnat, jotka vaikuttavat koettuun valoisuusvaikutelmaan. Näille pinnoille määritetään, kuinka paljon niitä korostetaan suhteessa yleiseen tilassa olevaan valoisuuteen. Ensin määritellään siis haluttu lopputila ja sen jälkeen keinot sen saavuttamiseksi. Lopuksi tietysti tarkistetaan, että työtehtävän näkemiseen liittyvät vaatimukset täyttyvät. Menetelmä tarjoaa suunnittelijalle mahdollisuuden suunnitella yksilöllisiä ratkaisuja, jotka hyödyntävät tilan tarjoamia mahdollisuuksia. Menetelmää esitellään esimerkiksi IES:n verkkosivuilla [2]. IHMISKESKEISESSÄ VALAISTUKSESSA EDELLEEN TUTKITTAVAA Peter Boyce oli kutsuttuna puhujana jo CIE:n konferenssissa San Diegossa vuonna 2003. Edellisenä vuonna silmästä oli löydetty uusi valoherkkä gangliosolu, jolla ajateltiin olevan merkittävä rooli ihmisen vuorokausirytmin ylläpitäjänä. Silloin Boyce kertoi luennossaan, että valaistukseen on auennut uusi tutkimussuunta, jonka sisältönä ovatkin valon ei-visuaaliset vaikutukset ihmiseen. Samassa konferenssissa George Brainard esitti jo ensimmäisen arvion näiden gangliosolujen herkkyydestä eri aallonpituuksille. Varsinainen herkkyyskäyrä standardoitiin vasta vuonna 2018 [3]. Muistuttaessani Boycea hänen kaksikymmentä vuotta sitten pitämästään esitelmästä hän totesi, että aihe osoittautuikin arvioitua monimutkaisemmaksi. Valaistusalalla käytetään paljon termiä ihmiskeskeinen valaistus, kun puhutaan valon ei-visuaalisista vaikutuksista. CIE käyttää aiheesta termiä ”integrative lighting”, kun tarkoitetaan valaistusta, joka ottaa huomioon sekä valon visuaaliset että ei-visuaaliset vaikutukset ja saa aikaan fysiologisia ja/tai psykologisia hyötyjä ihmiselle [4]. Aihe olikin keskeisesti esillä konferenssissa, ja siihen liittyviä esityksiä oli peräti 14 kpl. Asiaa oli tutkittu sekä testitiloissa että erilaisilla annosmittareilla todellisissa työympäristöissä. Valon ei-visuaaliset vaikutukset riippuvat havaitsijan silmään tulevasta valosta. Siksi ei kannata tuijottaa esimerkiksi horisontaalisia valaistusvoimakkuuksia. Silmään tuleva valo riippuu valaistustavasta. Suorassa valaistuksessa pystypintojen valaistustaso on pieni verrattuna ratkaisuihin, joissa hajavaloa on paljon. Toinen vaikuttava tekijä on valon spektri. Jotta eri valonlähteitä voitaisiin verrata keskenään, niiden tuottamat fotooppisten valaistusvoimakkuuksien eivisuaaliset vaikutukset on muutettava vastaamaan toisiaan. Keinona käytetään vastaavaa standardoidun päivänvalon synnyttämää säteilytehoa valoherkille gangliosoluille eli ns. melanopic-EDI-valaistusvoimakkuutta (Equivalent Daylight Illuminance). Siksi CIE on antanut vuorokausirytmiä vahvistavalle valaistukselle seuraavat suositellut melanopic-EDIarvot: päivällä arvon tulisi olla ? 250 luksia, hyvän yöunen mahdollistamiseksi illalla kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa arvon tulisi olla ? 10 luksia ja yöllä ? 1 luksia. Ihminen viettää ajastaan noin 90 % sisätiloissa. Esimerkiksi sisävalaistuksessa perinteisesti käytetyillä loistelampuilla melanopic-EDI-arvot ovat yleensä vain noin puolet todellisista fotooppisista valaistusvoimakkuusarvoista. Niinpä keinovalo ei useimmiten riitä suositusarvojen saavuttamiseen edes sisätyötiloissa. Työtilaan tulevalla päivänvalolla on siten hyvin suuri merkitys siihen, saavutetaanko tavoitearvot vai ei. Koska useissa työtehtävissä käytetään näyttöjä ja yhdellä työntekijällä voi olla edessään useita näyttöruutuja, on herännyt ajatus, että suuriluminanssisten näyttöjen valo voisi auttaa saavuttamaan tavoitearvot, koska valo tulee suoraan silmää kohti. Ongelmana voisi kuitenkin olla, että näytön suuri luminanssi koettaisiin häiritsevänä ja että se edellyttäisi myös korkeampaa taustaluminanssia seinäpinnoille. Belgiassa tehdyn tutkimuksen perusteella näytön korkealla luminanssilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta lukumukavuuteen, eikä se edellyttänyt seinäpintojen luminanssin lisäämistä. Yllättävänä tietona yhdessä tutkimuksessa esitettiin, että myös lyhyen aallonpituuden tappisoluilla on vaikutusta vireystilaan. Vaikutus on päinvastainen kuin valoherkillä gangliosoluilla, eli valon määrän pienentäminen niiden herkkyysalueella lisää vireystilaa. Valkoista valoa tuottavan ledin spektrissä on yleensä piikki noin 450 nm:n kohdalla, joka on likimain samalla alueella kuin lyhyen aallonpituuden tappisolujen herkkyyden maksimialue. Tällöin herää kysymys, onko värilämpötilan säädöllä todella vaikutusta vireystilaan, jos kylmä valon väri tehdään tavallisella kylmäsävyisellä ledillä. Ehkä järkevämpää olisi käyttää lediä, jossa sinisen valon piikki on samalla kohtaa kuin valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän maksimialue, vaikka tämä hieman pienentääkin ledin valotehokkuutta.
VALO 2/2023 8 VALONLÄHTEEN VÄLKYNTÄ AIHEUTTAA HAITTOJA Ledien valovirta vaihtelee siihen syötetyn virran mukaisesti. Tämä vaihtelu voi olla tarkoituksenmukaista, esimerkiksi valonlähdettä himmennettäessä, tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi liitäntälaitteen huonon toiminnan vuoksi. Valovirran ajallinen vaihtelu voi heikentää valaistuksen laatua, aiheuttaa haittoja näkemiseen, lisätä väsymystä ja synnyttää terveysongelmia, kuten esimerkiksi migreenikohtauksia. Useimmat tuntevat ilmiön välkyntänä tai stroboskooppi-ilmiönä. CIE kuvaa näitä ajallisia vaihteluja lyhenteellä TLA (Temporal Light Artefact). Asiasta julkaistiin ensimmäinen tiedonanto vuonna 2016 [5]. Aihetta on sen jälkeen tutkittu edelleen, ja vuonna 2022 tehtiin uusi julkaisu, jossa kerrotaan vaikutuksista, joita TLA voi tuottaa. Lisäksi julkaisussa annetaan yleiskuvaus asiaan liittyvästä kirjallisuudesta sekä parametreistä, jotka vaikuttavat valovirran vaihtelujen näkyvyyteen. Lopuksi esitetään mittausmenetelmiä ja ohjeita valonlähteiden testaamiseen [6]. Konferenssissa järjestettiin luentosarja, jossa esiteltiin uusia mittausmenetelmiä ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Euroopan komission asetuksessa (EU) 2019/2020 annetaan LEDja OLED-valonlähteille raja-arvot välkynnälle ja stroboskooppi-ilmiölle. Ne annetaan kuitenkin vain täydellä kuormitusvirralla. Yleensä haitat lisääntyvät, kun valonlähteen virtaa säädetään. VALAISTUSALAN KOULUTUSTA TARVITAAN CIE:llä on käynnissä sisäja ulkovalaistusdivisioonien yhteinen tekninen komitea, jonka tarkoituksena on päivittää vuodelta 1989 oleva valaistuskoulutusta koskeva raportti. Raportti keskittyy korkea-asteen koulutukseen ja koko työuran ajalle sijoittuvaan jatkuvaan koulutukseen. Vauhdittaakseen komitean työtä konferenssin yhteyteen oli liitetty työpaja, jossa koulutusasioista keskusteltiin. Koulutuksesta puhuttaessa täytyy erottaa toisistaan kaksi asiaa – opettaminen ja oppiminen. Oppiminen vaatii motivaatiota ja työtä. Opettamisessa voi olla monia haasteita. Opettaja ei välttämättä aina ole valaistuksen asiantuntija. Jos opettaja ei ole innostunut opettamastaan aihealueesta, opiskelijaa on vaikea saada innostumaan siitä. Valaistus voi olla pieni osa jostakin suuremmasta opetusmoduulista, jolloin yhdistäminen muihin osioihin voi olla vaikeaa. Olisi hyvä, jos opetus olisi jaettu niin, että opetuksen pohjana olisi paketti valaistuksen perusteista, josta innostuneet voisivat jatkaa syventäviin opintoihin. Itse 35 vuotta valaistusta opettaneena voisin lisätä noihin haasteisiin nykyiset suuret opetusryhmät. Viimeisimmässä opettamassani ryhmässä oli yli 80 opiskelijaa. TULEVAT TAPAHTUMAT CIE pitää seuraavan välikausikokouksensa 4.–12.7.2025 Wienissä, ja laajan yleiskokouksen ja konferenssin paikkana on Kiinan Nanjing 9.–17.7.2027. Näihin kokouksiin mennään CIE:n uuden presidentin johdolla. Konferenssin lopuksi uudeksi presidentiksi nimitettiin Jennifer Veitch, ympäristöpsykologian asiantuntija Kanadasta – aika sopiva tausta henkilölle, kun tutkitaan valaistuksen vaikutuksia ihmiseen. [1] cie.co.at/research-strategy [2] ies.org/research/fires/the-lighting-design-objectives-lidos-procedure [3] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC-Influenced Responses to Light [4] ISO/CIE TR 21783:2022(E) Light and lighting – Integrative lighting – Non-visual effects [5] CIE TN 006:2016 Visual Aspects of Time-Modulated Lighting Systems – Definitions and Measurement Models [6] CIE 249:2022 Visual Aspects of Time-Modulated Lighting Systems iStock.com / kasto80
sähköalan tärkein kohtaamispaikka since 1982 Lue lisää ja Rekisteröidy kävijäksi: sahkomessut.fi Pohjoismaiden suurimmat Sähkömessut 7.?9.2.2024 Jyväskylässä, Paviljongissa Seuraa meitä somessa:
K ansainvälinen valaistuskomissio CIE (Commission Internationale de l´Eclairage) on vuonna 1913 perustettu tieteellis-tekninen järjestö. CIE koordinoi valaistustutkimusta sekä tekee valaistusalaan liittyviä standardeja ja julkaisuja. Kaikki valaistusja värialan keskeiset perussuureet on määritelty CIE:n toimesta. CIE on jakaantunut kuuteen divisioonaan. Työskentely divisioonissa tapahtuu teknisissä komiteoissa ja on luonteeltaan vapaaehtoista. Komitean työskentelyn tavoitteena on saada aikaan yhteisesti hyväksytty raportti, joka julkaistaan. Raportti voidaan tarvittaessa muokata standardiksi. CIE:n ja kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n välillä on yhteistyösopimus, jonka mukaan valaistusalan perusteisiin liittyvät standardit julkaistaan CIE:n toimesta ja sovelluksiin liittyvät standardit ISO:n toimesta. Valaistusalan standardointitoimintaa varten on muodostettu CIE:n ja ISO:n yhteinen tekninen komitea. CIE:ssä on 40 jäsenmaata. Suomea järjestössä edustaa Suomen Valoteknillinen Seura, joka toimii Suomen kansallisena komiteana. Suomella on virallinen edustaja kaikissa kuudessa divisioonassa. Ylimpänä päättävänä elimenä CIE:ssä on yleiskokous (General Assembly), joka kokoontuu kahden vuoden välein. Neljän vuoden välein on laajempi kokous, jossa järjestön keskeiset toimihenkilöt vaihtuvat. Välillä on ns. välikausikokous (Midterm Meeting). Kokousten yhteydessä järjestetään kansainvälinen valaistuskonferenssi, jossa esitellään meneillään olevia ja valmistuneita tutkimuksia. Samassa yhteydessä myös divisioonat ja monet tekniset komiteat pitävät omia kokouksiaan. Seuraavassa on lyhyesti esitelty eri divisioonien toimialueet sekä Ljubljanan vuosikokouksissa käsiteltyjä keskeisiä tutkimushankkeita. DIVISIOONA 1: VISION AND COLOUR Teksti: Tapio Kallasjoki CIE:n divisioona 1 tutkii nimensä mukaisesti näkemistä ja värejä. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman tarkat standardit ja mallit sille, kuinka ihminen aistii valon ja värit. Näiden mallien ja niiden pohjalta kehitettävien menetelmien avulla voidaan arvioida värejä, värintoistoa, näkötehokkuutta sekä itse valoa ja tilan valaistusta. Kyseessä on perustutkimus, jota hyödynnetään kaikissa muissa CIE:n divisioonissa. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa esimerkiksi määritetään näkökenttää tavallisissa työtehtävissä, jotta voitaisiin laatia ohjeita, miten kylttien, näyttöjen ja erilaisten merkintöjen näkyvyyttä voitaisiin parantaa. Tutkittavana on myös se, miten valoherkät gangliosolut vaikuttavat tilan valoisuuden arviointiin. Valaistusteollisuuden käyttöön tarkoitetut ohjeet valkoista valoa tuottavien valonlähteiden vertailemiseksi ovat jo valmistumisvaiheessa ja menossa hyväksyttäväksi. Mittauspuolella kehitetään menetelmiä erilaisten pintojen kiillon, kimalteen ja rakeisuuden sekä näytöistä syntyvän epäsuoran häikäisyn mittaamiseksi ja arvioimiseksi. Divisioonan väritutkimus on suuressa muutosvaiheessa, kun vuonna 1931 standardoidun ns. normaalihavaitsijan pohjalta kehitettyjen väriarviointimenetelmien tilalle yritetään luoda uutta mallia, joka perustuu todellisiin silmän tappisolujen herkkyyskäyriin. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhojen CIE:n xyja uv-väridiagrammien päivittämistä. Uuden menetelmän johdosta myös vuodelta 1976 oleva värien ja värierojen määrittelyyn kehitetty CIELABväriavaruus tulisi päivittää. Lisäksi tulisi selvittää maailmanlaajuisesti eri henkilöiden tappisolujen eroja ja niiden vaikutuksia värien havaitsemiseen. DIVISIOONA 2: PHYSICAL MEASUREMENT OF LIGHT AND RADIATION Teksti: Erkki Ikonen, Aalto-yliopisto CIE:n divisioona 2 käsittelee valon mittaamiseen liittyviä asioita. Aktiivinen jäsenistö koostuu kansallisten mittanormaalilaboratorioiden, teollisuuden ja yliopistojen edustajista. Tänä vuonna julkaistiin tekninen raportti CIE 251:2023 LED Reference Spectrum for Photometer Calibration, jonka avulla ledivalaistukseen liittyvien mittausten luotettavuus paranee, kun 90 vuotta kalibrointikäytössä ollut hehkulamppuun perustuva referenssispektri korvataan uudella valkoisen ledin spektrillä. Huomionarvoista on, että raportin valmistelleen teknisen komitean puheenjohtajana toimi suomalainen Tuomas Poikonen VTT MIKESistä. Divisioona 2 on ollut muutenkin tuottelias viimeisimmän vuoden aikana, sillä se on tuottanut neljä CIE:n yhdeksästä teknisestä raportista. Tällä hetkellä käynnissä on komiteoita, jotka työskentelevät esimerkiksi häikäisyn ja ledivalaisimien aiheuttaman välkynnän mittauksiin liittyvien uusien teknisten raporttien tuottamiseksi. Jotkin komiteat päivittävät vanhojen raporttien sisältöä. Tällainen komitea työskentelee esimerkiksi primäärisinä mittanormaaleina käytettäviin detektoreihin liittyvän teknisen raportin päivittämiseksi. Aalto-yliopisto ja VTT ovat tähän liittyen tehneet uraauurtavaa työtä piifotodiodeihin perustuvien primäärinormaalien kehittämisessä. Silmän spektristä herkkyyttä kuvaava V(?)funktio täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Funktio on CIE:n määrittelemä, ja se muodostaa perustan suurimmalle osalle fotometrisista mittauksista sekä kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän perussuureen, kandela (cd), käytännön toteutukselle. Aiheesta on tarkoitus järjestää ensi kesänä CIE:n divisioonien 1 ja 2 sekä kansainvälisen painoja mittatoimiston (BIPM) yhteinen juhlaseminaari Pariisissa. DIVISIOONA 3: INTERIOR ENVIRONMENT AND LIGHTING DESIGN Teksti: Henrika Pihlajaniemi, Oulun yliopisto CIE:n divisioona 3 käsittelee laaja-alaisesti rakennusten sisävalaistusta koskevia teemoja ja valaistussuunnittelua, niin päivänvalon kuin keinovalon näkökulmista. Aihealueita käsitellään divisioonan yhdeksässä teknisessä komiteassa (TC), ja työtä tehdään myös viidessä divisioonia yhdistävässä teknisessä komiteassa (JTC). Lisäksi käynnissä on kaksi aktiivista raportointitointa, jotka valmistelevat kiinnostusta herättäviä aiheita tulevia teknisiä komiteoita varten. Divisioonien 1 ja 8 kanssa on myös käynnissä tutkimusfoorumi, joka käsittelee valaistusta lisätyn todellisuuden, keinotodellisuuden ja sekoitetun todellisuuden laitteiden käytön näkökulmista. Parhaillaan on menossa myös maailmanlaajuisen sisätyöpaikkojen valaistusstandardin päivitystyö. Vastaavan eurooppalaisen standardin SFS-EN 12464-1 työ valmistui vuonna 2021, ja se julkaistiin suomenkielisenä syksyllä 2022. Kiusahäikäisyn arvioinnissa käytetty UGRmenetelmä olettaa, että valaisimen valoaukko on tasaisesti valottunut. Ledivalaisimissa tilanne ei aina ole tällainen. Jotta myös näille valaisimille voitaisiin määrittää UGR-taulukot, on valaisimen luminanssin mittaamismenetelmästä valmistunut raportti, joka julkaistiin CIE:n verkkosivuilla vapaasti saatavana teknisenä tiedotteena TN 014:2023. Divisioonan kokouksessa nimettiin tulevia uusia tutkimusteemoja. Tulossa olisivat tekniset komiteat resilienttiin, poikkeusolosuhteet huomioivaan, valaistukseen liittyen sekä käyttöönoton jälkeiseen valaistuksen arviointityöhön (POE, Post Occupancy Evaluation) liittyen. POE-aiheeseen liittyvän raportointitoimen loppuraportti oli
valmistunut. Lähitulevaisuudessa alkavat myös raportointitoimi adaptiivisesta (mukautuvasta) hätävalaistuksesta ja tutkimusfoorumi rakennusten sisätiloista tulevasta häiriövalosta. Päivänvaloon liittyvää työtä on käynnissä useassa teknisessä komiteassa. Päivänvalo voi aiheuttaa kiusahäikäisyä rakennusten sisätiloissa. Aihetta käsittelevä tekninen raportti on valmistunut ja menossa äänestykseen hyväksyttäväksi. Kiusahäikäisyaistimuksen mallia on sovellettu useisiin avoimen lähdekoodin työkaluihin. Työtä tehdään myös esimerkiksi päivänvaloa ja keinovaloa integroivan suunnittelun vaatimusten ja metriikoiden sekä päivänvalon spektriominaisuuksia käsittelevän tutkimuksen parissa. Kokouksessa esiteltiin laajemmin käynnissä olevaa selvitystyötä liittyen alueellisiin päivänvalovaatimuksiin ja globaalin harmonisoinnin käyttökelpoisuuden arviointiin. Rakennusten päivänvalo-olosuhteita koskevat vaatimukset ja määräykset, tai pikemminkin niiden vähyys, ovat myös kotimaisessa rakennussuunnittelukentässä erittäin ajankohtainen aihe. Tekninen komitea on valmistelemassa kansainvälistä kyselyä rakennussuunnittelussa käytetyistä päivänvalo-olosuhteiden suunnitelmaasiakirjoista ja arviointimetriikoista. Kyselyä on tarkoitus jakaa vastattavaksi myös Suomessa toimiville arkkitehdeille lähitulevaisuudessa. DIVISIOONA 4: TRANSPORTATION AND EXTERIOR APPLICATIONS Teksti: Aleksanteri Ekrias, A-Insinöörit Civil Oy CIE:n divisioonan 4 tavoitteena on laatia teknisiä raportteja ulkovalaistuksen suunnitteluun ja käyttöön. Ulkovalaistuksen tutkimuksen keihäänkärkinä ovat häiriövalo ja sen vaikutukset luonnolliseen ympäristöön sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus. Keinovalon vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat erittäin vaihtelevia ja monimutkaisia. Aiheena häiriövalo ja sen vaikutukset luonnolliseen ympäristöön on ollut esillä kansainvälisessä valaistuskomissiossa jo pari vuosikymmentä, mutta erityisesti viime vuosina sen tutkimus on lisääntynyt ja laajentunut. Suurimpana haasteena on kokonaiskuvan puuttuminen, ja vaarana on, että tehdään liian paljon ja liian nopeasti väärin perustein tai tehdään liian vähän ja liian hitaasti. Erittäin rajattuja ja lajikohtaisia tutkimustuloksia laajennetaan liian helposti koskemaan isoja kokonaisuuksia tai eri menetelmin tehtyjä tutkimuksia yhdistetään toisiinsa. Ulkovalaistuksen suunnittelua pyritään ohjaamaan suoraan säädöksillä, vaikka todellisuudessa meillä on hyvin hatara kokonaiskuva siitä, mitkä keinot toimivat koko eläinkunnan tai tietyn paikallisen ekosysteemin kannalta parhaiten. Toisaalta meillä ei välttämättä ole varaa odottaa alati muuttuvan ja monimutkaisen kokonaiskuvan hahmottumista akateemisin tutkimuksin. Ulkovalaistuksen suunnitteluun ja suunnittelijan jokapäiväiseen tekemiseen tarvitaan konkreettisia yksinkertaisia ohjeita ja rajaarvoja muun muassa valaistuslaskentaohjelmiin. Toistaiseksi emme ole vielä siellä, ja aivan liian moni häiriövaloa koskeva selvitys tai raportti jää liian yleiselle tasolle. Asian eteen tehdään kuitenkin lujasti töitä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden riski joutua onnettomuuteen on suurempi pimeään kuin valoisaan aikaan. Valaisemalla liikenneväylä sekä jalankulkuja pyörätie osa onnettomuuksista voidaan ehkäistä kokonaan ja osa voidaan lieventää esimerkiksi kohtalokkaasta onnettomuudesta vakavaan loukkaantumiseen tai vakavasta loukkaantumisesta lievään loukkaantumiseen. Ulkovalaistuksessa moottoriajoneuvojen kuljettajille on olemassa omat M-valaistusluokat. Pyöräilijät, jalankulkijat, jalankulkua avustavien tai korvaavien sähköisten liikkumisvälineiden käyttäjät sekä kevyet sähköajoneuvot on niputettu samaan ryhmään, ja jalankulkuja pyöräilyalueilla käytetään P-valaistusluokkia. Jako on herättänyt viime aikoina keskustelua ainakin kolmesta syystä: — Pyöräilijöiden ja sähköisten liikkumisvälineiden nopeudet taajamassa, esimerkiksi tonttikaduilla, ovat lähempänä ajoneuvojen kuin jalankulkijoiden nopeuksia. — Suurempien nopeuksien takia pyöräilijöiden ja sähköisten liikkumisvälineiden käyttäjien havaitseminen ulkovalaistuksessa vastaa enemmän ajoneuvon kuljettajan havaitsemista kuin jalankulkijan havaitsemista (muun muassa katseen kohdistus ja havaitsemiskulmat). — P-valaistusluokkien valaistusteknilliset vaatimukset ovat laadultaan huomattavasti heikommat kuin M-valaistusluokkien. Keskustelut ovat nostaneet esille tarpeen määritellä tutkimusten ja kompromissien pohjalta omat valaistusluokat pyöräilijöille ja sähköisille liikkumisvälineille. Nähtäväksi jää, tulevatko uudet mahdolliset valaistusluokat perustumaan luminansseihin vai valaistusvoimakkuuksiin. DIVISIOONA 6: PHOTOBIOLOGY AND PHOTOCHEMISTRY Teksti: Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Optinen säteily on monin tavoin vuorovaikutuksessa biologisten ja valokemiallisten järjestelmien kanssa. CIE:n divisioona 6 tutkii tätä vuorovaikutusta laajalla spektrillä niin orgaanisten kuin epäorgaanisten valoherkkien materiaalien ominaisuuksista lähtien uneen ja ihmisten terveyteen asti. Kokouksessa esiteltiin divisioonan tutkimusstrategia. Ihmisille terveellisen valon määrä ja laatu päivällä, illalla ja yöllä määriteltiin elokuussa 2019 ( CIE TN 015:2023 Second International Workshop on Circadian and Neurophysiological Photoreception). Seuraavaksi suoritetaan tätä määrittelyä noudattavan valaistuksen vaikutusten arviointi, mitataan ihmisen valodieetti ja määritellään valaistussuositus erityistä huomiota vaativille tilaratkaisuille ja ihmisryhmille. Myös valon ei-visuaalisia vaikutuksia ja luminanssijakauman vaikutusta ihmiseen tutkitaan lisää. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista erityisesti kolme aihepiiriä koskevat tätä divisioonaa. Painopiste on integroivan valaistuksen suunnittelussa siten, että se hyödyntäisi nykyistä paremmin luonnonvaloa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä näkökyvyn tukemiseksi ja ottaisi huomioon myös valoisan päivän ja pimeän yön vuorottelun sekä valaistukselle ilmenevät yksilölliset tarpeet. Optimaalisen optisen säteilyn suunnittelu kasvinviljelyä ja eläintiloja varten sekä turvallisen ja terveellisen optisen säteilyn käyttö ihmisille ovat myös keskeisiä divisioonan työtä ohjaavia tavoitteita. Tämä tarkoittaa muun muassa optisen säteilyn vaikutusten seurantaa terveyden ja hyvinvoinnin suhteen sekä aktiinisen säteilyn ja lähi-infrapunasäteilyn vaikutusten selvittämistä. Tavoite on kirkas: oikeaa valoa oikeaan aikaan! Yhteistyötä muiden divisioonien kanssa divisioona 6 tekee komiteoissa. Näitä ovat JTC 08 (D1/D2/D3/D4/D6/D8) valon ja valaistuksen terminologiasta, JTC 19 (D6/D2) kasvivalaistuksen termeistä ja määritelmistä sekä JTC 20 (D6/D2) henkilökohtaisesta alfa-optisesta dosimetriasta, valon mittaustiedon keräysmenetelmistä, niiden rajoituksista, laitekalibroinnista ja dataskeemoista. DIVISIOONA 8: IMAGE TECHNOLOGY CIE:n divisioona 8 tutkii kaikenlaisia analogisia ja digitaalisia kuvantamislaitteita ja tallenteita. Tarkoituksena on laatia oppaita ja standardeja, joissa kuvien käsittelyä ja tuottamista tarkastellaan näkemisen, optiikan ja mittaustekniikan kannalta. Divisioonan 8 Suomen edustaja ei osallistunut vuosikokoukseen.
12 VALO 2/2023 Kotkan Kantasatamaan sijoittuva Satama Areena avasi ovensa elokuussa 2023. Sen suuri sali muuntuu väliseinien, verhojen ja valaistuksen avulla erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Näyttävää sisääntuloaulaa hallitsee korkealta ripustettu puukatto, jonka lämmintä tunnelmaa aulavalaistus täydentää. DMX-ohjattu yleisvalaistus voidaan liittää osaksi tapahtumien erikoisvalaistusta. K otkan Satama Areena koostuu valtavasta umpinaisesta salimassasta sekä aulaja lämpiötilasta, jonka ylle on ripustettu pehmeästi kaareutuva puukatto. Kotkan historia kytkeytyy vahvasti puun uittoon, sahateollisuuteen ja puulaivoihin, joten puu oli luonteva valinta rakennusmateriaaliksi. – Satama Areenan maanpäällinen rakenne on lähes kokonaan massiivipuuta, poikkeuksena salin kattoristikot ja ripustettua kattoa kannattelevat teräspilarit. Laatikkomainen sali on sukua satamaja teollisuushalleille, joita Kantasatamassa on ollut pitkään. Purjemainen katto roikkuu laatikon yhdestä reunasta aivan kuin sitä olisi nostettu hieman ylös niin, että sen alta pääsee pujahtamaan sisään, kuvailee arkkitehti Samuli Woolston Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä. Salin vuokrattavat tilat taipuvat erilaisten kokousten, konferenssien, konserttien, urheilutapahtumien ja yritystilaisuuksien pitopaikaksi. Myös aulassa voi järjestää messuja ja tapahtumia tai vaikkapa illallistilaisuuksia. – Aulan lasiseinät hohkaavat pimeän aikaan valoa ulos ja välittävät puun lämmintä tunnelmaa rakennuksen ympäristöön. Salissa on varaukset tapahtumavalaistukselle, jonka Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Tuomas Uusheimo SATAMA AREENASTA KOTKAN UUSI KOHTAAMISTEN JA TAPAHTUMIEN KESKUS Kotkan Satama Areenan jyrkästi kaartuva puukatto on rakennesuunnittelun taidonnäyte. Rakennuksen ulkopinnat on verhottu sinkkikuorella, joka suojaa puurakenteita meri-ilmastolta.
14 VALO 2/2023 tapahtumajärjestäjä rakentaa erikseen kutakin tilaisuutta varten. Aulan valaistus ja salin yleisvalaistus voidaan yhdistää DMX-ohjauksen kautta tapahtumavalaistukseen, kertoo valaistusasiantuntija Kaisa Lindstedt Ramboll Finland Oy:stä. Salia ympäröivät kolmelta kyljeltä tukitilat: maantasossa keittiö, tekniset tilat, lastaustilat ja varastot sekä toisessa kerroksessa neuvottelutilat, toimistot ja esiintyjien pukuhuoneet. Aulaja lämpiötilassa toimii kaikille avoin ravintola. Rakennuksen laajuus on noin 7 700 bruttoneliömetriä. Satama Areena jakaa tontin helmikuussa 2024 valmistuvan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ja myöhemmin rakennettavan hotellin kanssa. Rakennuksia sitoo jatkossa yhteen myös alueelle valmistuva tapahtuma-aukio. Sisäänkäynti Xamkiin tapahtuu Satama Areenan kautta, ja myös oppilaitoksen ravintola sijoittuu tapahtumakeskukseen. KATSEENVANGITSIJANA ROIKKUVA PUUKATTO Satama Areenan jyrkästi kaartuva puukatto on rakennesuunnittelun taidonnäyte. Purjeen tavoin roikkuva katto rakentuu pitkistä liimapuukaarista, joita alhaalla olevat teräspilarit vetävät jännitykseen. Ylhäällä kattoa kannattelevat salin katon teräsristikot. Roikkuva puurakenne on toteutukseltaan ainutlaatuinen. – Emme löytäneet Euroopasta kohdetta, jossa tällaista rakennetta olisi käytetty. Roikkuva rakenne minimoi kattoon tarvittavan materiaalin määrän, joten se on myös ekologinen ratkaisu. Katto on kuusipuuta, ja rakennuksen sisätilojen rakenteet ovat ristiinliimattua kuusipuulevyä, sanoo Woolston. Sisääntuloaulan ja lämpiön yllä roikkuva katto nousee tapahtumasalin puoleisessa päässä noin 17 metrin korkeuteen. Valaistussuunnittelun haasteena oli löytää ratkaisu, jolla koko tilaan saadaan haluttaessa tasainen yleisvalaistus. – Aulaa valaisevat alasvalot on ripustettu suhteellisen lähelle kattopintaa myös sen korkeimmassa osassa. Tilan huimien korkeuserojen takia valaisimia on varustettu eri optiikoilla. Valaisimet ovat myös yksilöllisesti säädettävissä, Lindstedt toteaa. Neljään pitkittäiseen linjaan ripustetut kattovalaisimet saavat sähkönsyötön katon kosketinkiskoista, joihin voidaan tuoda lisävalaistusta tapahtumien tarpeisiin. Sisääntulon luona ja toiseen kerrokseen johtavassa portaikossa valaisimet on kiinnitetty seinään. HUOLTOSILLAN SINIVALOT Suurimmillaan saliin mahtuu 2 600 katsojaa konsertteihin, kun mukaan liitetään toisen kerroksen parvitila. Salin parviosa taipuu VIP-tilojen ohella myös esimerkiksi pieniksi kokoustiloiksi. Salin yläosaa kiertävät 13 metrin korkeudella olevat huoltosillat, joiden kautta esitystekniikkaa voidaan rakentaa ja operoida. Salin katon poikki kulkee useita painon mukaan jäykistyviä I-palkkeja, joihin voi ripustaa trusseja valoja äänentoistotekniikan laitteita varten. I-palkkien painon kestävyys on 135 kiloa metriä kohti ja pistekuorma maksimissaan 2 000 kiloa. – Huoltosillalla on noin kahden metrin välein kiinteät sähköpistokkeet. Virtakiskojen virranottolaitteita voi siirtää metrin välein joko salin tai huoltosillan puolelle. Talossa on myös powerlock-virranottojärjestelmä, joka mahdollistaa esimerkiksi tv-tuotantojen lähetysautojen YLINNÄ Satama Areenan aulan lasiseinät välittävät sisätilan lämmintä valotunnelmaa ulos rakennuksen ympäristöön. YLLÄ Salin yläosaa kiertävät huoltosillat, joiden kautta tapahtumajärjestäjä voi rakentaa valoja äänitekniikan kutakin tilaisuutta varten.
VALO 2/2023 15 Sisääntuloaulan kaareutuva puukatto nousee salin puoleisessa päässä 17 metriin. Kattoon ripustetut alasvalot ovat yksilöllisesti säädettävissä, ja ne on varustettu eri optiikoilla.
16 VALO 2/2023 SALIN VALAISTUS TÄYTTÄÄ TV-KUVAUSTEN TARPEET Ilman esitystekniikkaa ja kalusteita sali on valtava musta laatikko, jonka puurakenteiset seinät on peitetty mustalla akustisella villalla. Seinissä on paikoin puusoiroja, jotka hajottavat kaiuttimien ääniä katsomopaikkojen luona. Salin yleisvalaistus takaa riittävän ja tasaisen valaistuksen tapahtumien rakentamista sekä tilojen huoltoa ja siivousta varten. Yleisvalaistuksessa on huomioitu myös televisiointi, sillä tarvittaessa se on osa tapahtumavalaistusta. – Katon ripustuskiskoihin asennetut valaisimet täyttävät televisioinnin korkeanopeusja HD-kuvauksen vaatimukset sekä valon värintoistovaatimukset. Urheilutapahtumia ajatellen valaisimet ovat pallosuojattuja, Lindstedt kertoo. Aulan ja salin DMX-ohjatut valaisimet saadaan haluttaessa liitettyä tapahtumavalaistuksen ohjaukseen siten, että yleisja tapahtumavalaistus ovat saman valoja ääniohjauspöydän takana. Aulaja salivalaistuksen värilämpötila on 3 000 kelviniä. – Hanke antoi paljon oppia teatterija tapahtumavalaistuksen ohjauksesta. Oli haasteellista löytää DMX-ohjattavia vakiovalaisimia, sillä hankkeen suunnitteluvaiheessa markkinoilla olleet DMX-ohjatut valaisimet oli tarkoitettu lähinnä efektija esitystekniikan tarpeisiin, Lindstedt jatkaa. Satama Areenan valaistus saatiin kuitenkin toteutettua pitkälti vakiotuotteilla. Valaisimien räätälöinti rajoittui paikoin niiden kiinnitysosien muutoksiin ja vakiovalaisimien liitäntälaitteiden vaihtoon. AULAN LÄMMIN VALOTUNNELMA NÄKYY KAUAS Satama Areenan toimistotiloja, pukuhuoneita ja ylälämpiötä valaisevat mikroprismahäikäisysuojalla varustetut DALI-ohjattavat viivamaiset valaisimet. Myös ravintolakeittiön, varastojen ja muiden teknisten tilojen valaistus on DALIohjattua. Sama koskee ulkovalaistusta. Rakennuksen ulkopinnat on verhottu sinkkikuorella, joka suojaa puurakenteita meriilmastolta. Kiiltävät sinkkipinnat hapettuvat ajan myötä mattaharmaiksi. Saliosan ikkunoita verhoavat sinkkijulkisivun auki käännetyt ”evät”, jotka varjostavat tiloja auringolta ja sumentavat valoaukkoja ulospäin. Ohut sinkkipelti on hieman kupruilevaa, mikä luo rakennuksen seiniin päivänvalossa vedenpinnan liikettä jäljittelevän vaikutuksen. liittymisen taloon sen ulkopuolelta, kertoo projektipäällikkö Aleksi Sallinen Backstaff Oy:stä, jonka Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy perusti Satama Areenan rakennuttamista varten. Tapahtumien aikaista salitekniikan käyttöä varten huoltosiltojen kaiteisiin on asennettu DMX-ohjattavat sinivalot. Noin parinkymmenen sentin korkeudella huoltosiltojen lattiasta olevat ledilistat tuovat kulkuväylille sinistä valoa ja mahdollistavat tekniikan henkilöstön turvallisen kulun muuten pimeissä tiloissa. YLLÄ Laatikkomainen sali muuntuu erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Salin DMX-ohjattu yleisvalaistus voidaan tarvittaessa liittää tapahtumia varten rakennettavan valaistuksen ohjaukseen. VIERESSÄ Toisen kerroksen lämpiötä koristaa kotkalaisen taiteilijan Irma Laukkasen Pisara meressä -teos, jonka kuparipinnat luovat tilaan valon ja varjon leikkiä.
Ensto FLIP -valaisimet SE ON TAITOO. SE ON TEKNIIKKAA.
18 VALO 2/2023 TAPAHTUMAKESKUS SATAMA AREENA Tilaaja: Backstaff Oy (Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy) Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Rakennuttajakonsultti: Ramboll CM Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valaistustuotteita: Aula: Elation, Performance in Lighting Sali: Easy LED Toimistot, käytävät, pukuhuoneet: Imperial Kalustevalot: SAAS Instruments Sinivalot: Proled Tekniset tilat: Ensto, M-Light, Glamox Ulkoalueet: iGuzzini, BEGA, Vizulo, M-Light – Satama Areenaan saavutaan rakennuksen eteläpäädyn sivuitse hieman takaviistosta niin, että tulijan ensivaikutelma rakennuksesta on sen päädyn lasi-ikkunoista näkyvä kaareva sisäkatto. Julkisivua ei valaista ulkoapäin, jotta aulan valaistu puupinta saa kaiken voiman, Woolston toteaa. Sisäänkäynnin edustaa valaisevat valonheittimet ja ulkoterassin kattoon upotetut valaisimet. EKOLOGISIA VALINTOJA Merikeskus Vellamon viereen rakennettu Satama Areena on Kotkan kaupungin suurinvestointi, jonka uskotaan lisäävän Kantasataman alueen houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta. Ensimmäisen kuukauden aikana tapahtumakeskuksessa kävi 27 000 vierailijaa. Satama Areenan rakentaminen käynnistyi heinäkuussa 2021, ja kohde luovutettiin aikataulun mukaisesti toukokuussa 2023. Hanke pysyi myös sille asetetussa 35 miljoonan euron kokonaisbudjetissa. – Rakennuskustannusindeksi nousi rakentamisen aikana lähes 25 prosenttia, mikä toi suuria haasteita budjetin hallintaan. Ukrainassa käytävän sodan alkaessa keväällä 2022 otimme hallittuja riskejä sen suhteen, että löimme monta hankintaa lukkoon ennen hintojen rajua nousua, Sallinen kertoo. Tapahtumakeskuksen materiaalivalinnoissa painotettiin matalaa hiilijalanjälkeä, pitkäikäisyyttä, huollettavuutta ja kierrätettävyyttä. Rakennukselle haetaan BREEAM Very Good -ympäristösertifikaattia. YLLÄ Tapahtumakeskuksen sisäänkäynnin edustaa valaisevat valonheittimet ja ulkoterassin kattoon upotetut valaisimet. VIERESSÄ Merikeskus Vellamo ja Satama Areena ovat Kotkan Kantasataman vetonauloja. Satama Areenalla tulee olemaan yhteinen sisäänkäynti sen kylkeen rakennettavan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kanssa.
Klassisen tyylikäs ulkovalaisin joka sopii niin moderneihin kuin perinteisiin rakennuksiin. Neljä vaihtoehtoa yhdessä valaisimessa: Dip-kytkimien avulla voit valita kaksi eri tehoa ja 3000 tai 4000 Kelviniä värilämpötilan. Valikoimassa kaksi eri kokoa ja runkoväriä. Herning Wall www.sg-oy.fi www.sg-oy.fi info@sg-oy.fi 020 730 3960
20 VALO 2/2023 Teksti: Marjukka Puolakka CHAPPE KUTSUU TAITEEN JA VALON ÄÄRELLE Chappen tilojen valaistus muuntuu joustavasti eri näyttelyiden tarpeisiin. Taiteen taustana toimivat valkoiset seinäpinnat. Kuva: Tuomas Uusheimo Tammisaaren uusi vetonaula on taiteentalo Chappe, joka rakennettiin osaksi historiallista museokorttelia. Rakennuksen isot ikkunat ja kattolyhdyt tuovat sisätiloihin runsaasti päivänvaloa. Näyttelytilojen yleisja näyttelyvalaistus on yhdistetty yhteiseen virtakiskoratkaisuun. Langaton ohjaus tukee valaistuksen muuntojoustavuutta.