• 2/2019 VALAISTUS lisää kauppakeskusten vetovoimaa Uuden lastensairaalan erikoisvalaistus osana paranemista Kohti ihmis keskeistä valaistusta
  • Design to Shape Light • System power: 34W and 55W • Lumen output: 2800 and 4500 • Lm/W: 82 • CRI: >80 • Klasse: IP66 and IK10 • Dim: DALI, CLO, Night Dim • Colour Temp.: 3000K and 4000K Albertslund Post Design by Jens Møller-Jensen louispoulsen.com Design to Shape Light Set location: Nordhavn, Copenhagen.
  • 3 VALO 2/2019 AJANKOHTAISTA 6 Kansainvälinen valaistuskomissio CIE kokoontui Washingtonissa SUUNNITTELU 36 Kohti ihmiskeskeistä valaistusta 38 WELL-sertifiointi ja valaistus 42 Perusteet haltuun, osa 7: estohäikäisy ja sen arviointi tieja katuvalaistuksessa PROJEKTIT 10 Valaistuksen merkitys kauppakeskusten menestyksessä 20 Tallinnan kaupunginmuurien hienovaraisesti kuiskaava valo 26 Uusi lastensairaala – erikoisvalaistus osana paranemista leikin ja mielikuvien keinoin 32 Valomuraalit yllättävät Virontörmän asuinalueella VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 44 Valonvälähdyksiä 46 Projektiuutisia 50 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 20 32 10 2 /2 01 9 26
  • Building Automation Solutions 2019 March 3 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM 1 1 3 2 2 3 Lighting Control & Total Power Solution LED Drivers DIN Rail Power Green Adaptors On Board Power Module 4 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM The MEAN WELL KNX product range includes components covering the complete spectrum of applications found in modern buildings, ranging from lighting and shutter control to heating, ventilation, and many more. Furthermore, with over 35 years experience of the industrial power supply, MEAN WELL provides a variety of standard power supplies for all kinds of applications such as safety, surveillance, video, audio etc. Product Tree Fast and Multi Language Support for any question of KNX product within 24 hr. For the details please check the last page. www.meanwell.fi Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
  • Building Automation Solutions 2019 March 3 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM 1 1 3 2 2 3 Lighting Control & Total Power Solution LED Drivers DIN Rail Power Green Adaptors On Board Power Module 4 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM The MEAN WELL KNX product range includes components covering the complete spectrum of applications found in modern buildings, ranging from lighting and shutter control to heating, ventilation, and many more. Furthermore, with over 35 years experience of the industrial power supply, MEAN WELL provides a variety of standard power supplies for all kinds of applications such as safety, surveillance, video, audio etc. Product Tree Fast and Multi Language Support for any question of KNX product within 24 hr. For the details please check the last page. www.meanwell.fi Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 5 VALO 2/2019 tarina voi liittyä rakennuksen sisällä tapahtu­ vaan toimintaan. Esimerkiksi ravintolan julkisivu­ valaistus voi kertoa, että sisällä on lämmintä ja mukavaa ja sinne kannattaa mennä. Muut­ tuva valaistus antaa tarinankerronnalle uusia mahdollisuuksia teatterivalaistuksen tavoin. Tällöin valaistuksen muutokset liittyvät tilan käytössä tapahtuviin muutoksiin, esimerkiksi urheilustadionin sisällä olevaan pelitilanteeseen tai liikerakennuksessa alkavaan alennusmyynti­ kampanjaan. Valon värien valinta ja vaihtelu voivat kertoa esimerkiksi vuorokauden­ ja vuodenaikojen vaihtelusta tai ne voivat liittyä paikan historiaan. Myös staattinen valaistus voi olla katsojalle muuttuva, jos katsoja itse on liikkeessä esimerkiksi kävellessään valaistua maisemareittiä. Usein käy niin, että valaistuksen kertoma tarina ei aukea katsojalle, toisin kuin teatteri­ valaistuksessa. Silti valaistusratkaisu voi näyttää hyvältä ja kiinnostavalta. Valaistuksen suunnit­ telijalle tarina on kuitenkin idean lähde ja hyvä myyntivaltti, koska tilaaja myös haluaa päästä kertomaan omaa tarinaansa valaistuksen kautta. Seuraavaksi lähden ledinauhan kanssa kohti omaa pihapuuta kertomaan naapureille joulun tarinaa. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA O len viime aikoina huomannut, että käytän valaistuskoulutuksessa usein hyväksi tarinoita. Niissä on yleensä aina jokin opetus. Yleensä opetus jää tarinan muodossa parem­ min kuulijan mieleen kuin että se suoraan ker­ rottaisiin. Esimerkkinä olkoon yksi tarina, joka tosin ei ole minun tarinani. Ruotsissa oli palanut maan tasalle historiallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen omistanut yritys päätti rakentaa rakennuksen uudelleen. Professori emeritus Anders Liljefors kutsuttiin suunnittelun aloitus­ kokoukseen. Kokoushuoneessa hän huomasi sivupöydällä hänen mielestään hyvin ruman valaisimen. Hän ei kuitenkaan maininnut asi­ asta mitään. Heti kokouksen aluksi kokouksen puheenjohtajana toiminut palaneen rakennuk­ sen omistaneen yrityksen toimitusjohtaja otti valaisimen käsiinsä ja kertoi, kuinka surullisia yrityksessä oltiin tulipalosta. Valaisin oli ainoa esine, joka palosta oli säilynyt, ja hänen mie­ lestään se kuvasti yrityksen henkeä ja toimi symbolina koko yritykselle. Myös valaistus voi kertoa tarinaa. Sen huomaa esimerkiksi, kun lukee tämän lehden juttuja äsken valmistuneista valaistuskohteista. Tarinankerronta on tullut valaistussuunnitteluun erityisesti arkkitehtuurivalaistuksessa. Taustana sille on esittävän taiteen valaistussuunnittelu. Esittävässä taiteessa tarina on olemassa. Valais­ tuksen tehtävänä on tällöin vahvistaa tätä tari­ naa. Arkkitehtuurivalaistuksessa tilanne on toinen. Suunnittelijan on itse löydettävä tai kehitettävä tarina ja tuotava se esille valais­ tuksen keinoin. Historiallisissa kohteissa tarina löytyy hel­ posti esimerkiksi korostamalla kohteessa olevia historiaan liittyviä yksityiskohtia. Uudisrakennuk­ sissa tilanne on toinen. Valaistuksen kertoma TARINOITA VALOSTA JA VALOLLA Kannen kuva: Petri Vuorio VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELY­ keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237­3907
  • iStock.com / Muni Yogeshwaran V alaistusalan tutkijat ja tutkimustuloksista kiinnostuneet tahot kokoontuivat kansainvälisen valaistuskomission CIE:n (Commission Internationale de l´Eclairage) 29. maailman­ konferenssiin Washingtoniin 14.–22.6.2019. Neljän vuoden välein pidettävässä konferenssissa kestoaiheita ovat olleet värinäkemiseen ja häikäisyn arviointiin liittyvät tutkimushankkeet. Uusia tutkimusalueita ovat valon ei­visuaaliset vaikutukset, valovirran hetkelli­ sistä vaihteluista aiheutuvat haitat ja valaistuksen ylläpito. CIE:n maailmankonferenssit on kolmena viimeisimpänä kertana pidetty komission väistyvän puheenjohtajan kotikaupungissa. Niinpä tällä kertaa kohteena oli puheenjohtaja Yoshihiro Ohnon helteinen kotikau­ punki Washington. Ajankohta sattui suomalaisten osallistujien kannalta ikävästi juhannukseen. Seuraavaa kokousta vuonna 2023 ei kuitenkaan pidetä uuden puheenjohtajan Peter Blattnerin kotimaassa Sveitsissä, vaan kohteeksi valikoitui yleiskokouksessa pidetyn äänestyksen jälkeen Slovenian pääkaupunki Ljubljana. Neljän vuoden välein pidettävien pääkonferenssien välissä pidetään hieman suppeampi ”välikausikokous”, joka seuraavaksi pidetään Malesiassa 18.–28.4.2021. Konferenssissa oli 416 osallistujaa 37 eri maasta. Kolmen päivän aikana tutkimusraportteja esiteltiin yli 300 kolmessa rinnakkaisessa luento­ tilaisuudessa ja työpajassa. Tutkimushankkeita koordinoi komission kuusi valaistuksen eri alueisiin keskittynyttä divisioonaa, ja varsinainen työ tehdään divisioonien alla toimivissa teknisissä komiteoissa. Rinnakkaiset luennot olikin ryhmitelty divisioonien mukaan, jotta osallistujat voisivat helpommin valita, mitä luentotilaisuutta kuunnella. Silti paljon mielen­ kiintoisia aiheita jäi varmaan kuulematta. Seminaarien jälkeiset kolme päivää oli varattu divisioonien ja teknisten komiteoiden kokouksiin. Konferenssi tarjoaa hyvän tilaisuuden valaistusalan tutkijoille esitellä tutkimustuloksiaan. Varsinkin väitöskirjojen tekijöille tämä tarjoaa yhden hyvän mahdollisuuden täydentää väitöskirjaansa. VALON EI-VISUAALISET VAIKUTUKSET Valon ei­visuaaliset vaikutukset antavat paljon tutkittavaa valaistustek­ niikkaan. Valaistusteollisuus käyttää aiheesta termiä Human Centric Lighting. Tätä termiä tuodaan esille monien valaistustuotteiden markkinoinnissa, vaikka tutkimustyössä on vielä paljon avoimia kysymyksiä. CIE käyttää aiheesta termiä Integrative Lighting. Termi on nimenä myös CIE:n ja ISO:n yhteiselle teknilliselle komitealle, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä asiasta nykyään tiedetään. Komitean raportin on määrä val­ mistua kesällä 2020. CIE:n tutkimustyön tavoitteena on, että pystyttäisiin välttämään haitallisia valon KANSAINVÄLINEN VALAISTUSKOMISSIO CIE KOKOONTUI WASHINGTONISSA ei­visuaalisia vaikutuksia ja ennustamaan, millaisia vaikutuksia erilaisilla valoaltistuksilla on ihmisille. Asiaa on lähemmin tarkasteltu tämän lehden toisessa artikkelissa sivuilla 36–37. HÄIKÄISYN ARVIOINTIMENETELMIÄ KEHITETÄÄN EDELLEEN Sisätyöpaikkojen häikäisyn arviointi perustuu kiusahäikäisyyn, ja sen määrää kuvaa kiusahäikäisyindeksi UGR (Unified Glare Rating). Indeksin käytössä on useita ongelmia, koska se ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Näitä ovat esimerkiksi valaisimien joko liian pieni tai suuri koko, epäsäännöl­ lisen muotoiset tilat ja tilat, joissa valaisinsijoittelu ei ole tasajakoinen. UGR­indeksille on olemassa laskentakaava, jota käytetään muun muassa valaistuksen laskentaohjelmissa, esimerkiksi yleisesti käytössä olevassa DIALux­ohjelmassa. On kuitenkin havaittu, että laskenta ei anna luotet­ tavia tuloksia, eikä sitä voi käyttää esimerkiksi, jos halutaan tarkastaa, täyttääkö tilan valaistus sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa annetut raja­arvot. Kaavan antamat arvot riippuvat hyvin paljon havaitsijan ja valai­ simien keskinäisestä sijainnista. Havaitsijan paikan siirtyessä vain 20 cm saattaa UGR­arvo muuttua arvosta 10 arvoon 20. Jotta laskentaa voisi käyttää todellisen valaistusasennuksen häikäisyn arviointiin, on ehdotettu, että arvot laskettaisiin useasta kohdasta ja käytettäisiin sitten jonkinlaista keskiarvomenetelmää tilakohtaisen luotettavan UGR­arvon saamiseksi. Yhtenä uutena ongelmana häikäisyn arvioinnissa ovat valaisimet, joiden valoaukko on epätasaisesti valottunut. Tällaisia ovat erityisesti ledivalaisimet, joissa ledit ovat joko suoraan tai linssien takaa näkyvissä. Kiusahäikäisyn laskentakaavassa häikäisyn arviointi perustuu valaisimen valoaukon keskimääräiseen luminanssiin. Tällöin esimerkiksi hajotta­ van häikäisysuojan omaavan ledivalaisimen ja valaisimen, jossa ledit ovat näkyvissä, UGR­arvo on sama, jos valoaukon koko ja valaisimen valonjako ovat samanlaiset. Selvää on, että UGR­laskenta antaa tällöin epätasaisesti valottuneelle valaisimelle liian pieniä arvoja. Ongelman ratkaisemiseksi on nyt kehitetty uusi näppärä menetelmä. Valaisimen valoaukosta erotetaan ne osat, joiden luminanssi ylittää 500 cd/m 2 . Näistä osista lasketaan uusi tehollinen valoaukon pinta­ala ja uusi keskimääräinen luminanssi, joita voidaan käyt­ tää UGR­laskennassa. Näin valaisimen valoaukon luminanssi kasvaa, mutta koko pienenee. Luminanssin kasvaminen kasvat­ taa UGR­arvoa samalla kun koon pieneneminen pienentää arvoa. Luminanssin vaikutus on kuitenkin suurempi, koska se on laskentakaavassa toisessa potenssissa, kun taas UGR­arvo on vain suoraan verrannollinen valo aukon kokoon. Valaisinvalmistajan on suhteellisen helppo laskea nämä uudet arvot tuotteilleen, jolloin niitä voi käyttää UGR­laskennassa [1]. Teksti: Tapio Kallasjoki
  • Älykkäitä urbaaneja ratkaisuja, yhdistettävyyttä ja yksinkertaisia prosesseja. Tee rakennuksistasi täysin yhteensopivia älykkään infrastruktuurin ja tulevaisuuteen tähtäävän energianhallinnan kanssa. Light + Buildingissä mukana olevat valmistajat tuovat sinut suoraan uuden teknologian eturintamaan. Connecting. Pioneering. Fascinating. info@finland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577 Teknologia, joka yhdistää. 8. – 13. 3. 2020 Frankfurt am Main 20 VUOTTA VÄRINÄKEMISESSÄ JA -ARVIOINNISSA EI TYÖ LOPU Värinäkemiseen ja värien arviointiin liittyvät asiat kuuluvat CIE:n divisi­ oonan 1 aihealueisiin. Niiden seuraaminen on haasteellista muille kuin asiaan vihkiytyneille. CIE on kuitenkin saanut väripuolella aikaan paljon yleisesti käytössä olevia työkaluja. Suunnittelijoille tuttuja asioita ovat valon värisävyn määritteleminen värilämpötilan ja ekvivalenttisen väri­ lämpötilan avulla sekä värintoiston arviointi yleisen värintoistoindeksin eli R a ­indeksin eli CRI:n (Colour Rendering Index) avulla. Jo kauan on ollut tiedossa, että R a ­indeksi ei ole luotettava työkalu, jos verrataan kahta valonlähdettä, joilla molemmilla on hyvä värintoisto. Kaksi vuotta sitten valmistui monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen uusi värintoisto­ indeksi R f (Colour Fidelity Index) tarkkaan väriarviointiin [2]. Ikävä kyllä tätä indeksiä ei vielä käytetä valaistustuotteiden arviointiin, joskin sen mittaaminen spektripohjaisilla mittareilla on helppoa. R f ­indeksille ollaan parhaillaan miettimässä hyvän, erittäin hyvän ja erinomaisen värintoiston raja­arvoja. Raja­arvoon vaikuttaa myös valon värilämpötila. Mitä korkeampi valon värilämpötila on, sitä pienempi R f ­ arvo riittää siihen, että koehenkilöt pitävät valon värintoistoa hyvänä. Väripuhtaus ei toisaalta ole riittävän kattava malli kuvaamaan, miten ihminen näkee värit. Väriasioiden parissa näyttääkin tutkittavaa riittävän. Oxfordin yliopisto on julkaissut värien näkemisestä hyviä videoita, joita asiasta kiinnostuneiden kannattaa käydä vilkaisemassa [3]. ALENEMAKERTOIMEN MÄÄRITTELYYN TARVITAAN UUTTA TIETOA Valaistuksen alenemakertoimen määrittelyä koskevat CIE:n raportit ovat vuosilta 2003 ja 2005. Siten ne ovat auttamatta vanhentuneita, koska ledivalaistusta ei ole voitu ottaa niissä huomioon. Raporttien päivittäminen on kuitenkin jo aloitettu uudessa työryhmässä. Samalla käsitellään sekä sisä­ että ulkovalaistusta. CIE:n työ kestää kuitenkin vuosia, joten CIE on yhdessä kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n kanssa laatinut yhteisessä komiteassaan TC274 ohjeen alenemaker­ toimen määrittelyä varten [4]. Haasteena tässä on, että likaantumisen vaikutuksista ledivalaisimien valovirran alenemaan ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa. Lisäksi alenemakertoimessa voi olla hyvin suuria alueellisia eroja. Uusia alenemakerrointa koskevia kysymyksiä ovat muun muassa, kuinka valaistuksen säätö vaikuttaa valovirran alenemaan ja valaisimien elinikään ja miten valaisimien ikääntyminen vaikuttaa niiden valonjakoon. Pienten valaisimien valovirran alenemaa mitataan Ulbrichtin pallossa ja suurten goniofotometrillä, mikä vaikuttaa mittaustarkkuuteen. Monet valmistajat ilmoittavat hyvin pitkiä elinikiä tuotteilleen. Tyypillinen arvo on esimerkiksi 100 000 tuntia. Myös tätä suurempia arvoja näkee, mutta niihin on syytä suhtautua varauksella. Kyseessähän on laskemalla saatu arvo. Esimerkiksi amerikkalainen standardi TM­21, jonka mukaan laskenta tehdään, ei pidä yli 60 000 tunnin arvoja enää luotettavina. TEMPORAL LIGHT ARTEFACT (TLA) – UUSI TERMI VALAISTUSALALLE Vuonna 2016 CIE julkaisi vapaasti CIE:n verkkosivuilta ladattavan rapor­ tin, johon oli koottu tietoa valovirran ajallisen vaihtelun aiheuttamista vaikutuksista ihmiselle [5]. Aiemmin aiheesta oli käytetty nimeä välkyntä (flicker), mutta nyt aiheelle annettiin uusi otsikossa näkyvä nimi. TLA käsittää välkynnän lisäksi myös valaistuksen stroboskooppiset vaiku­
  • hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 Valonheittimet © AK B Li gh tin g AS , No rw ay Katso lisää! bega.de/en Katso lisää! Laaja valikoima korkealaatuisia LED-valonheittimiä kaikkiin arkkitehtonisiin ulkovalaistustarpeisiin. 8 VALO 2/2019 tukset eli tilanteet, joissa liikkuva kohde näyttää pysähtyneeltä, ja ns. jälkikuvat (phantom array), joissa silmien liikkuessa kohde näkyy tilassa eräänlaisena toistuvana valokuviona (kuva 1). Ajankohtaiseksi aihe on tullut siksi, että ledien vasteaika on hyvin lyhyt, joten ne reagoivat nopeasti syöttövirran muutoksiin. Heikkolaatui­ sessa valaistustuotteessa valonlähteen valovirta vaihtelee verkkotaajuuden mukaan. Lisäksi valaistusta säädetään usein katkomalla syöttövirtaa. Vaikka vaihtelu ei olisikaan näkyvää staattisessa tilanteessa, voi se näkyä liikkeessä. Tutkimusten mukaan myös välkyntä, jota ei havaita, voidaan todeta aivosähkökäyrässä. Nopeat ajalliset vaihtelut vaikuttavat epä­ edullisesti hyvinvointiin huonontamalla suorituskykyä sekä aiheuttamalla väsymystä, päänsärkyä ja joillekin jopa epileptisiä oireita. Julkaisun jälkeen tutkimustyö on keskittynyt siihen, kuinka ajallisia vaihteluja tulisi mitata ja millaisia raja­arvoja valaistustuotteille tulisi asettaa. VAURIOITTAAKO SININEN VALO SILMÄÄ? Valkoinen ledi tehdään yleensä sinisestä ledistä, jonka tuottama sininen valo muutetaan valkoiseksi laajentamalla spektriä loisteaineen avulla. Voimakas sininen valo voi aiheuttaa fotokemiallisia vaurioita verkkokal­ volle. Aiheesta käytetään nimitystä Blue Light Hazard. Keväällä 2019 CIE otti kantaa asiaan ja totesi, että tavallisessa valkoisilla ledeillä toteute­ tussa yleisvalaistuksessa asiasta ei kannata olla huolissaan [6]. Sen sijaan voimakasta altistusta puhtaasti sinistä valoa tuottaville ledeille tulisi välttää. Lasten silmissä sininen valo ei siroa niin paljon kuin aikuisilla. Pienet lapset saattavat myöskin tuijottaa kirkkaita valoja tilanteessa, jossa aikuinen automaattisesti kääntää katseensa pois. Siksi lasten leluihin ei pidä laittaa sinisiä ledivaloja. Kannanotossaan CIE toteaa myös, että väitteet siitä, että altistumi­ sella siniselle valolle olisi yhteys ikään liittyvään silmänpohjan rappeu­ maan, ovat kuvitteellisia eikä niille löydy tieteellistä todistuspohjaa. Tähän liittyen konferenssissa esitettiin toisenlainen kanta, että silmänpohjan rappeuman osatekijänä onkin punaisen valon puute ledien spektrissä [7]. Tutkimukset ovat näet antaneet viitteitä siitä, että pitkäaaltoisella säteilyllä eli punaisella valolla annettu valobiomodulaatiohoito edistää solujen toimintaa. Tutkija suosittaakin, että valonlähteitä valittaessa suosittaisiin lämpimämpiä sävyjä (eli matalaa värilämpötilaa) ja korkeaa värintoistoindeksiä, jossa erityisesti R9 eli punaisen värin erikoisindeksi olisi korkea. ULKOVALAISTUKSEN SUUNNITTELUOHJEITA UUSITAAN Ulkovalaistuspuolella huomio on kiinnittynyt jalankulkijoiden ja pyöräi­ lijöiden turvallisuuden parantamiseen. Parhaillaan on valmistumassa erinomainen yhteenvetoraportti erilaisten valaistusteknillisten vaati­ musten vuorovaikutuksista jalankulkijoiden näkemistarpeiden kanssa. Vastaavanlainen työ pyöräilijöiden tarpeiden kanssa on käynnistymässä. Uusimmat julkaistut raportit koskevat tievalaistuslaskentaa [8] ja valais­ tuksen suunnittelua urheilutapahtumiin, jotka televisioidaan [9]. Myös tunnelivalaistuksen suunnitteluohjeita ollaan muuttamassa. MITTAUSPUOLEN UUTISIA Ledivalonlähteillä tehtäviä mittauksia varten tarvitaan uusia referenssi­ valonlähteitä. Tällainen on nyt valmistunut 4 100 kelvinin värilämpö­ tilaan. Valonlähteiden ja pienten valaisimien valonjaon mittaamiseen ei enää välttämättä tarvita goniofotometriä. Mittaaminen onnistuu myös Suomessa kehitetyn kalansilmämenetelmän avulla nopeasti ja helposti integroivassa pallossa [10]. CIE:N TOIMINNAN HAASTEITA CIE:n toimintaa arvioidessa toiminnan hitaus nousee usein esiin. Syitä standardien ja raporttien pitkiin valmistumisaikoihin on monia. Näitä ovat esimerkiksi työn vapaaehtoisuus ja se, että halutaan viimeistellä asiat niin, että ei julkaista mitään, mikä ei olisi tieteellisesti pätevää. Työtä tehdään tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ympäri maailmaa. Työ on luonteeltaan perustutkimusta, johon on vaikea saada rahoitusta. Raportit ovat usein hyvin tieteellisiä, joten niiden käyttö suoraan esimerkiksi valaistuksen käy­ tännön toteutuksissa on hankalaa. CIE:n työn pohjalta on kuitenkin saatu paljon käytännön työkaluja valaistusalan ammattilaisille. Täytyy muistaa, että esimerkiksi valaistustekniikan perussuureet ja mittausmenetelmät on kehitetty CIE:n työn pohjalta. CIE on itsekin havahtunut siihen, että työstä täytyisi julkaista myös kansantajuisempaa ja ilmaista materiaalia. Tällaisia ovat esimerkiksi CIE:n verkkosivuilta löytyvät Technical Notes ­julkaisut ja Position Statements ­nimellä julkaistut kannanotot ajankoh­ taisiin valaistusalan asioihin. On myös kuultu väitteitä, että CIE:n työhön on vaikea osallistua ja saada meneillään olevista tutkimuksista tietoa. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi CIE:n konferensseihin ja divisioonien kokouksiin voi kuka tahansa osallistua. Myös teknisiin komiteoihin eli työryhmiin voi liittyä, jos tuntee, että on valmis tekemään vapaaehtoista työtä ja itsellä on käsiteltävään aihealueeseen annettavaa. [1] CIE 232:2019 Discomfort Caused by Glare from Luminaires with a Non­Uniform Source Luminance [2] CIE 224:2017 CIE 2017 Colour Fidelity Index for accurate scientific use [3] podcasts.ox.ac.uk/series/splash­colour [4] ISO/CIE TS 22012:2019 Light and Lighting – Maintenance Factor Determination – Way of Working [5] CIE TN 006:2016 Visual Aspects of Time­Modulated Lighting Systems – Definitions and Measurement Models [6] CIE Position Statement on the Blue Light Hazard (April 23, 2019) cie.co.at/publications/cie­position­statements [7] Schierz, Christoph. Is Light with Lack of Red Spectral Components a Risk Factor for Age­ Related Macular Degeneration (AMD)?, Technische Universität Ilmenau, Germany, 2019 [8] CIE 140:2019 Road Lighting Calculations, 2nd Edition [9] CIE 083:2019 Guide for the Lighting of Sports Events for Colour Television and Film Systems, 3rd Edition [10] Alexander Kokka & al. Fisheye camera method for spatial non­uniformity corrections in luminous flux measurements with integrating spheres, Metrologia 54, 2017 Kuva 1. Auton takavalojen aiheuttama jälkikuva (phantom array). iStock.com / Blacqbook
  • hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 Valonheittimet © AK B Li gh tin g AS , No rw ay Katso lisää! bega.de/en Katso lisää! Laaja valikoima korkealaatuisia LED-valonheittimiä kaikkiin arkkitehtonisiin ulkovalaistustarpeisiin.
  • 10 VALO 2/2019 K aupunkisuunnittelun näkökulmasta kauppakeskuksen käsite on voimak­ kaassa muutos­ ja kehitysvaiheessa. Aikaisemmin kaupunkisuunnittelijat saattoivat mieltää kauppakeskuk­ set suorastaan kaupunkisuunnittelun vasta­ kohdaksi. “Peltomarketit” olivat kaupunkien ulkopuolelle kehäteiden varteen tipahtaneita laatikoita isojen pysäköintikenttien keskellä. Niiden toiminnallisena konseptina oli keskittää asiakas täyttämään ostoskärryjään, siksi kävijät rauhoitettiin ostotapahtuman ulkopuolisista häiriötekijöistä. Uusille kauppakeskuksille tällainen ansain­ talogiikka ei enää riitä. Kauppakeskuksia raken­ netaan, uudistetaan ja valmistuu ennätysmäi­ sellä volyymilla. Merkille pantavaa on määrän lisäksi sijainnit ja toiminnallisuudet. Kauppakes­ kukset nousevat muualle kuin ydinkeskuksiin. Joukossa on sekä uusia (Mall of Tripla ja Redi) että uudistettavia (Ainoa) kauppakeskuksia. Näiden uutuuksien toiminnallinen rakenne on hybridi, jossa kaupalliset palvelut yhdistyvät perinteisen kaupungin toimintoihin: asumiseen, työpaikkoihin, sosiaaliseen elämään, terveyspal­ veluihin, liikuntaan ja yhdessäoloon. VALAISTUKSEN MERKITYS KAUPPAKESKUSTEN MENESTYKSESSÄ Teksti: Tuula Piilonen, Ramboll Finland Oy Kauppakeskukset osana kaupunkirakennetta tavoittelevat jopa uusien kaupunkikeskuksien asemaa. Kasvattaessaan näkyvyyttään ja painoarvoaan kauppakeskusten on täytettävä muitakin tehtäviä kuin kaupallisten palveluiden saatavuus. Valaistuksen rooli vahvistuu osana kauppakeskusten kehittymistä. Ramboll Valostudion suunnitteleman kauppakeskus Ainoan yleisvalaistuksen joukkoon sulautettiin dSign Vertti Kivi & Co:n sisustuksellisia valaistusratkaisuja tuomaan lisää erottuvaa ilmettä ja viihtyvyyttä. Kuva: Petri Vuorio
  • 12 VALO 2/2019 Jotta kauppakeskuksesta muodostuisi edellä kuvattu tiivis kaupunkikeskus, se edellyt­ tää keskittymältä riittävän suurta tarjontaa sekä asiakasvirtoja ja siten myös joukkoliikenteen kattavia palveluja. Uudet kaupunkikeskukset kokoavatkin kaupalliset ja julkiset palvelut liik­ kumisen sekä liikenteen saavutettaviin solmu­ kohtiin. Kauppakeskuksien suunnittelussa on otet­ tava huomioon perinteiset tekijät, kuten toimin­ nallisuus, turvallisuus ja saavutettavuus. – Uudet kauppakeskukset tarvitsevat menestyäkseen ja tullakseen aidosti kaupunki­ keskuksiksi myös uusia vetovoimatekijöitä: arkkitehtonista ja kaupunkirakenteellista inno­ vatiivisuutta, yhteisöllisyyttä, kohtaamisten mahdollistamista ja edistämistä, uusia, mie­ lellään ristikkäisiä ja päällekkäisiä toimintoja sekä suoranaisia yllätyksiä. Näistä aineksista syntyy kaupunkisuunnittelun kannalta kiinnos­ tava rakenteellinen mahdollisuus, kertoo maise­ masuunnittelun johtava asiantuntija Yrjö Rossi Ramboll Finland Oy:stä. Kaikkien toimijoiden – kaupungin, raken­ tajien, kaupunkilaisten ja sijoittajien – yhteinen etu on luoda uutta, mahdollisimman dynaa­ mista ja tulevaisuuteen kurkottavaa kaupunkia. VALAISTUKSELLA VAHVISTETAAN ASIAKASKOKEMUSTA JA -TYYTYVÄISYYTTÄ Tämän päivän kauppakeskukset kauppoineen, ravintoloineen ja viihdepalveluineen palvelevat jopa 24/7. Valaistussuunnittelun toiminnalliset tavoitteet liittyvät saavutettavuuden tukemi­ seen opastamalla asiakasvirtoja kävellen, pyö­ räillen, omalla autolla tai julkisia liikenneväli­ neitä käyttäen turvallisesti perille. Perustehtävänään valaistus korostaa raken­ nusten ja ympäröivien tilojen arkkitehtuuria yksi­ tyiskohtineen. Kaupallisissa kohteissa valaistus rakentaa myös tavoiteltua mielikuvaa ja lisää houkuttelevuutta korostaen juuri kyseisen kaup­ pakeskuksen ominaispiirteitä ja identiteettiä. Tarjonnan kasvaessa jokaisen kauppakeskuksen, niin uuden kuin vanhemman, on lunastettava olemassaolonsa oikeutus. Brändin ulkoiset tun­ nusmerkit, kuten kauppakeskuksen logo ja visu­ aalinen ilme sekä tilojen ilmesuunnittelu, tarvit­ sevat tuekseen valoa. Hyvin mietitty valaistus vahvistaa erottumistekijöitä, luo tunnelmaa ja koskettaa – eli jättää kävijöille muistijäljen. Ollakseen yhteiskuntakelpoisia nykyaikai­ set valaistusratkaisut ovat energiatehokkaita YLLÄ Kauppakeskus Ainoan sisäänkäynnin houkuttele­ vuutta lisää näyttävä valopilari, jonka lasiverhoilupinnan taustalla oleva RGBW­erikoisvalaistusratkaisu liikehtii dynaamisesti herättäen ohikulkevien huomion. Kuva: Petri Vuorio OIKEALLA YLLÄ Ainoan sisätilojen yleisvalaistus perustuu energiatehokkaisiin, pitkäikäisiin ja laadukkaisiin DALI­ ohjattaviin ledivalaistusratkaisuihin. Sisustukselliset lisä­ valaisimet tuovat erottuvaa ilmettä. Kuva: Marko Stenman OIKEALLA ALLA Ainoan luonnonmukaiset ilmeratkaisut nousevat esille kohteeseen räätälöityjen valaistusratkai­ sujen avulla. Kuva: Petri Vuorio
  • 13 VALO 2/2019 ledivalaistuksia. Turhaa energiankulutusta väl­ tetään myös hyvin suunnitellulla valonohjauk­ sella. Kaupunkikuvallisesti valaistus istutetaan tyyliltään yhtenäiseksi ja alueen sekä kohteen mittakaavaan sopivaksi. Viimeistellyt valaistus­ ratkaisut ovat visuaalisesti ja toiminnallisesti pitkäikäisiä. Kaupunkiympäristön tavoitteita täyttääk­ seen valaistus kasvattaa rooliaan elämyksel­ lisyyden suuntaan. Dynaamisten valaistusten avulla, kuten erikoisvalaistukset juhlapyhinä tai tapahtumien yhteydessä, voidaan esimerkiksi viestiä yleisöille yhteisöllisyyttä rakentavista tapahtumista. Valaistuksen sosiaaliset tavoit­ teet täyttyvät, kun asiakkaiden viihtyvyydestä pidetään huolta. VETOVOIMAINEN KAUPPAKESKUS AINOA Espoon Tapiolaa on uudistettu jo lähes kym­ menen vuoden ajan. Näkyvä muutos Tapiolan keskustassa on kauppakeskus Ainoan vaiheit­ tain ajoitettu valmistuminen. Vuonna 2013 avatun kauppakeskuksen kolmas ja viimeinen laajennusosa avattiin yleisölle lokakuussa 2019. Mittava kokonaisuus sisältää kauppakeskuksen, sen päälle rakennetut asuintalot ja alakerroksiin valmistuneet pysäköintitilat sekä joukkoliiken­ teen terminaalit. Ainoan vetovoimatekijöitä ovat laadukkaat kaupalliset palvelut ja helppo saavutettavuus. Kauppakeskuksesta on suorat yhteydet Tapiolan metroasemalle ja bussiliiken­ teen terminaaliin. Viimeisimmän laajennuksen yksi odotetuimmista osista on 1 500 neliömetrin ravintolamaailma. HUOMIOTA HERÄTTÄVIÄ VALAISTUSRATKAISUJA Kauppakeskus Ainoa tulee sananmukaisesti valaisemaan ympäristöään julkisivuvalaistuk­ sellaan, joka näkyy laajalti Tapiolan keskusta­ aluetta lähestyttäessä. Julkisivuja elävöittää DMX­ohjatuilla RGBW­ledivalaisimilla toteu­ tettu näyttävä arkkitehtuurivalaistus. Sisäänkäynnin houkuttelevuutta lisää Ainoan julkisivukuvaa täydentävä, pääsisään­ käynnin välittömään yhteyteen toteutettu pilari. Sen lasiverhoilupinnan taustalla on kattava DMX­ohjattava RGBW­erikoisvalaistusratkaisu, joka saa pilarin valaistuksen elämään jatkuvalla dynaamisella liikehdinnällään vuoden jokaisena päivänä. Pilarin dynaaminen valaistus toimii pää­ sisäänkäynnin “wow”­efektinä herättäen ohikul­ kijoiden mielenkiinnon ja houkutellen elävällä muodollaan kävijät sisään kauppakeskukseen. Julkisivujen ja pilarin valaistusta käyte­ tään viestimään esimerkiksi vuoden­ ja vuo­ rokaudenajoista aikaohjaimella. Perustilassa molempien valaistus toteutetaan valkoisella valolla, ja tällöin pilarin valkoinen valaistus elää dynaamisella muuttuvalla liikehdinnällä. Juhla­ pyhinä, kaupallisten tapahtumien yhteydessä tai alueen yleisötapahtumissa julkisivujen ja pilarin ohjelmoituja dynaamisia värivalaistuksia voidaan käyttää korostamaan haluttua teemaa tai ajankohtaa. Ainoan päälle rakentuva Kirjokannen asuinalue yhdistää julkista ja yksityistä kau­ punkitilaa. Kirjokannen valaistus perustuu rauhalliseen ja hillittyyn ledipollarivalaistuk­ seen. Maisemoidun kävelyraitin valaistus on toteutettu seinään upotetuilla ledivalaisimilla. Kirjokannelle johtavien pääportaiden valaistus on integroitu kaiteisiin. AINOAN SISÄVALAISTUS TUO LUONNON SISÄLLE Ainoan sisätilojen valaistusratkaisuja luonnehtii raikkaus ja luonnonmukainen valoisuus, jota tuotetaan valoikkunoilla. Sisätilojen ilme kunni­ oittaa puutarhakaupunginosan perinteikkyyttä. – Valaistus on suunniteltu niin, että kaup­ pakäytäville saavutetaan valaistuksellisesti hyvä ja näyttävä, silti häikäisemätön valaistus. Tärkeä tavoite oli myös tuoda esille kauppakeskuksen luonnonmukainen arkkitehtuuri, kertoo arkki­ tehtuurivalaistuksen erikoisasiantuntija Tom Nuutinen Ramboll Finland Oy:stä.
  • 14 VALO 2/2019 Ainoan yleisvalaistus kauppakäytävillä pohjautuu energiatehokkaisiin, pitkäikäisiin ja laadukkaisiin DALI­ohjattaviin ledivalaistusrat­ kaisuihin. Kauppakäytävien yleisvalaisimina käy­ tetään siroja downlight­valaisimia. Liiketilojen edustoja korostetaan jokaisessa kerroksessa ledivaloviivaratkaisuilla, jotka samalla tuovat kauppakäytäviin valoisuutta. Maisemahissien edustalla ja kauppakäy­ tävillä on toteutettu lisäksi näyttäviä Barrisol­ valokattoja RGBW­ledivalaistuksineen, jotka vaihtavat väriä erilaisina tapahtuma­ajan­ kohtina. Maisema­aulan kerroksia korostavat ledivaloviivat. Ylimpänä maisema­aulan katto­ ikkunan alla komeilevia pystypintojen puu­ tekstuureja korostetaan trusseihin sijoitetuilla RGBW­valonheittimillä. Trusseihin on lisäksi integroitu pistemäisiä RGBW­ledivalaisimia. DMX­ohjauksen avulla valaistukset myötäile­ vät kauppakeskuksen tavoitteita tuoda esille esimerkiksi juhlapyhiä, kaupallisia aktiviteetteja sekä alueen tapahtumia erilaisten ominaisvärien mukaisesti. Kauppakeskuksen yleisvalaistuksen lisäksi joukkoon on sulautettu sisustusvalaistusrat­ kaisuja tuomaan lisää erottuvaa ilmettä ja viihtyvyyttä. Myös Ainoan ravintolamaailman valaistuksen ilme pohjautuu sisustuksellisiin valaistusratkaisuihin. REDISSÄ VALAISTUSSUUNNITTELU ETENI RINNAN SISÄILMEEN SUUNNITTELUN KANSSA Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kauppakes­ kus Redi jakautuu kahteen osaan: keskustanpuo­ leiseen Stadiin ja merenpuoleiseen Sköneen. Nimet on valittu opastamaan kauppakeskuk­ sessa kävijöitä. Osien välissä kulkee maan tasolla pohjois–eteläsuunnassa Kalasataman­ katu. Kauppakeskuksen kolmannen kerroksen läpi kulkee metrorata, joten Kalasataman metro­ asemalta pääsee suoraan Rediin. Kauppakeskus on osa kokonaisuutta, johon kuuluu myös val­ mistumishetkellään Suomen korkein asuintorni, 134­metrinen ja 35­kerroksinen Majakka. – Mittavan kokoista valaistuksen yleis­ suunnitelmaa lähdettiin tekemään sveitsiläisen suunnittelutoimiston valaistuskonseptia kunni­ oittaen, kertoo projektipäällikkö Juha Hälikkä Ramboll Finland Oy:stä. Lähtökohtana oli luoda uuden ajan kauppa­ keskukseen tasaisen epätasainen valaistus. Sekä sähkö­ että valaistussuunnittelijat osallistuivat aktiivisesti myös kauppakeskuksen sisäilmeen suunnitteluun. Näin esitetyt ehdotukset pys­ tyttiin muuntamaan tehokkaasti toteutuskel­ poisiksi ratkaisuiksi. – Kun pääsimme tekemään valaistussuun­ nittelua rinnan sisäilmeen suunnittelun kanssa, pystyimme ottamaan huomioon jo aikaisessa vaiheessa valon vaikutukset eri materiaalivalin­ toihin, sanoo Hälikkä. YLLÄ Uuden ajan kauppakeskus Redi Helsingin Kalasata­ massa on liikenteen vilkas solmukohta. Valaistusratkaisujen lähtökohtana oli tuoda Redin poikkeuksellista arkkiteh­ tuuria esille tasaisen epätasaisella valaistuksella. Kuva: Juha Hälikkä Ramboll Valostudio lähti työstämään Redin valaistussuun­ nittelua sveitsiläisen Lichtkompetenzin luoman valaistus­ konseptin pohjalta. Kauppakeskuksen arkkitehtisuunnit­ telusta vastasi Helin & Co Arkkitehdit.
  • Optix www.sylvania.fi p. 09 54212100 Optix luo visuaalisesti miellyttävän valaistuksen erittäin matalalla kiusahäikäisyllä, jopa UGR<16. Optiikan muotoilu ja tekniikka ovat vertaansa vailla. Omaperäinen ja innovatiivinen neliön muotoinen optiikka mahdollistaa samanaikaisesti korkean valotehokkuuden sekä erinomaisen häikäisyn kontrolloinnin. Valaisimen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat, perinteisestä 600x600 moduulivalaistuksesta mielikuvituksellisempiin valoramppeihin. Monipuolisen Optix-sarjan täydentävät ylävalolliset versiot, Tunable White 3000-6000K sekä ActiveAheadja Casambi-valonohjausjärjestelmillä varustetut mallit vastaamaan nykyaikaisen toimistovalaistuksen vaatimuksia. Toimistovalaisinsarja uuden muotokielen optiikalla
  • 16 VALO 2/2019 MALL OF TRIPLAN VALAISTUS OHJAA IHMISVIRTOJA Helsingin Pasilaan lokakuussa 2019 avattu Mall of Tripla tarjoaa monipuolisen kattauksen eri­ laisia palveluita. Kauppakeskuksen sydän on tapahtuma­aukio, jolla on suunniteltu järjestet­ tävän erilaisia tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Tapahtuma­aukiolle tuovat päivänvaloa isot kattoikkunat, jotka iltaisin muuttuvat erikois­ valaistuksen myötä väriä vaihtaviksi kattolyh­ dyiksi. Tapahtumien aikana erikoisvalaistuksen väriteema näkyy myös kauppakeskuksen julki­ sivuvalaistuksessa. Valaistuksella on iso rooli suurten ihmis­ virtojen turvallisen ja esteettömän liikkumisen ohjaamisessa. Kauppakeskuksen yleisvalaistus tukee rakennuksen arkkitehtonisesti näyttäviä aulatiloja ja ohjaa ihmisvirtojen kulkua. – Käytäviä valaisevat arkkitehdin muotoi­ lemiin valokouruihin integroidut valaisimet, ja näyteikkunoiden yhtenäinen valolinja piirtää esiin liikkeiden edustat. Käytävävalaistus leikit­ telee valolla ja varjoilla ja on yleistunnelmaltaan hieman hämärämpi, jotta sen varrella olevat liikkeet tulevat paremmin esiin, sanoo johtava konsultti Reija Pasanen Ramboll Finland Oy:stä. Mall of Triplan avaraa ravintola­aukiota valaisevat kullanvärisen katon kaarevissa tekniik­ kakouruissa olevat valaisimet. Alueelle lankeaa luonnonvaloa pyöreistä kattoikkunoista, joiden reunoja kiertävät lämminsävyiset ledinauhat. ULKOALUEIDEN VALAISTUS ELÄVÖITTÄÄ KATUTILAA Triplan eteläosan monitasoinen Fredikanterassi tulee valmistuessaan olemaan viihtyisä kulku­ ja oleskelualue, jonne kauppakeskuspalvelut kivijalkaravintoloineen ja terasseineen ulottu­ vat. Terassin läpi kulkee esteetön kulkureitti ja ajoradan vieressä polkupyöräreitti. Keskelle jää oleskeluvyöhyke, jonka valaistus tukee oles­ kelua ja luo viihtyisää tunnelmaa. Alueelle on suunniteltu runsaasti erilaisiin rakenteisiin ja istutusaltaisiin integroitua valaistusta. – Triplan asuntokorttelin arkkitehtonisia hienouksia ovat kerrostalojen sisäänkäyntien korkeat ja moniulotteiset portaalit, joiden syvyysvaikutelmaa ja muotoa korostetaan valais­ tuksella. Pylväisiin asennetut gobo­projektorit rajaavat valon tarkasti portaalien seinä­ ja kat­ topinnoille niin, ettei valoa pääse ikkunoista sisään asuinhuoneistoihin, sanoo projektipääl­ likkö Mikko Pekonen Ramboll Finland Oy:stä. YLINNÄ Mall of Triplan tapahtuma­aukion dynaaminen värivalaistus muuntuu tapahtumien ja vuodenaikojen mukaan. Sivun kuvat: Henri Luoma YLLÄ Triplan käytävien yleisvalaistus on sovitettu kaareviin tekniikkakouruihin. OIKEALLA Valaistus korostaa Triplan aulatilojen arkkiteh­ tuurin yksityiskohtia.
  • SAIKO HUONO VALAISTUS SINUT SOLMUUN? LEDVANCE.FI SAIKO HUONO VALAISTUS SINUT SOLMUUN? PARAS VAIHTAA LEDVANCE LED-NAUHOIHIN. UUSI LEDVANCE LED-NAUHAJÄRJESTELMÄ Helppo suunnitella, helppo yhdistellä, helppo asentaa. LEDVANCE LED-nauhajärjestelmä tarjoaa laajan valikoiman täydellisesti yhteensopivia komponentteja ja lisätarvikkeita moniin erilaisiin sovelluskohteisiin. Niistä löydät juuri sen mitä tarvitset – joustavuutta, luotettavuutta ja viiden vuoden tuotetakuun.
  • 18 VALO 2/2019 PASILAN RAUTATIEASEMA ON AUKI 24/7 Triplan asemakortteliin rakennettu Pasilan uusi rautatieasema on avoinna yötä päivää. Ase­ malle pysähtyvät pääkaupunkiseudun kaikki lähi­ ja kaukojunat. Asemakortteli nivoutuu sau­ mattomasti Triplan kauppakeskukseen, josta on suora kulkuyhteys asemahalliin. – Asemahalli on arkkitehtonisesti todella näyttävä. Arkkitehtuurin kohokohta on suuri valokatto, joka tuo sisälle runsaasti päivänvaloa, Pasanen kuvailee. – Ohjauksen avulla tapahtuma­aukiolle ja asemalle voidaan luoda esimerkiksi aamuisin viileämmän valkoista ja illalla lämpimämpää valotunnelmaa, kertoo Pekonen. Aseman edustaa hallitsevat Pasilansillalle avautuvan aukion valkoiset teräsrakenteiset sienen muotoiset katokset. Ne muodosta­ vat yhtenäisen katetun kulkualueen bussi­ ja raitio vaunuliikenteen terminaalista aseman pääovelle. – Valaistut katokset ohjaavat esteetöntä kulkureittiä raitiovaunupysäkeiltä asemalle. Sieni­teema jatkuu aseman sisätiloissa, joissa on samaa muotokieltä oleva kahvila, kertoo Pasanen. VALO VIESTII TRIPLAN TAPAHTUMISTA Triplan valaistuksen väriteemat vaihtuvat päi­ vittäin seuraten kalenterivuoden juhlapäiviä sekä kauppakeskuksen tapahtumia. Dynaa­ misen valaistuksen ohjaavana elementtinä on Triplan korttelia kiertävä jalusta eli podium. Podiumin julkisivupaneelin takana on ohjattavia väri valaisimia, lisäksi sen ympyrän muotoisia aukkoja kiertävät himmennettävät lämpimän valkoiset ledinauhat. Rei’itetty julkisivu paneeli heijastaa päivänvaloa ja muuntuu iltaisin dynaa­ misen julkisivuvalaistuksen väri­ ja liiketee­ moihin. DMX­ohjausjärjestelmä ohjaa podiumin julkisivuvalaistuksen lisäksi kauppakeskuksen tapahtuma­aukion ja Pasilan rautatieaseman pääaulan kattoikkunan erikoisvalaistuksia. Dynaaminen valaistus syttyy alkusyksyllä lämpimän oranssin ja okran väreihin. Ennen joulua väriteemat ovat räiskyvämpiä, ja sydän­ talvella valon pääväri on sininen. Kevättä ja kesää kohti mentäessä erikoisvalaistus tait­ tuu turkoosin sävyihin, kunnes se kytketään pois kesäkuukausien ajaksi. Silloin nautimme luonnon valosta. YLLÄ Pasilan asemahallin valokatto on näyttävä arkkiteh­ toninen yksityiskohta; kattoikkuna mahdollistaa runsaasti luonnonvaloa tilaan. Valoaukon seinäpinnat valaistaan dynaamisella valaistuksella, jonka värit seuraavat kauppa­ keskuksen värivalaistuksen teemoja. Kuva: Petri Vuorio Ramboll Valostudio vastasi Mall of Triplan ja Pasilan rauta­ tieaseman valaistuksen yleis­ ja toteutussuunnittelusta. Suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä Triplan pääsuun­ nittelijoiden Arkkitehdit Soini & Horto sekä rautatiease­ man pääsuunnittelijana toimineen Sweco Arkkitehtien kanssa. Fredikanterassin ja asuntopihan valaistusratkaisut sovitettiin yhteen LOCI maisema­arkkitehtien kanssa.
  • INDLINE IP23 TÄYTTÄÄ TEOLLISUUDEN JOUSTAVUUSJA KESTÄVYYSVAATIMUKSET Indline on ainutlaatuinen kuumasinkitystä teräslevystä valmistettu teollisuusvalaisin, jonka tehokkuus on markkinoiden paras ja käyttöikä 100 000 tuntia. Siksi se täyttää teollisuuden vaatimukset joustavuuden ja kestävyyden suhteen. Valaisimen molemmille puolille strategisesti sijoitettujen pikaliittimien ansiosta voidaan käyttää olemassa olevaa johdotusta, eikä asentajan tarvitse koskaan avata valaisinta asennusta varten. Indlinesta on saatavana kaksi kokoa, kolmella eri valokeilavaihtoehdolla, joten se sopii monenlaisiin ympäristöihin – erityisen hyvin varastoihin, teollisuuteen ja päivittäistavarakauppoihin. Harkittu rakenne mahdollistaa sekä LEDin että ohjaimen vaihdon. Pitkän käyttöiän ansiosta saat käyttövarman valaisimen, joka on lähes huoltovapaa useiden vuosien ajan. UUTUUS! www.hidealite.fi
  • 20 VALO 2/2019 Tallinnan vanhankaupungin keskiaikaisten muurien valaistus tuo esiin Unescon maailman perintö kohteen hiljaista kauneutta. Valo ei huuda, se kuiskaa. Koevalaistuksilla oli iso rooli kivimuurien ja tornien uuden valoilmeen suunnittelussa. T allinnan kaupunginmuurin van­ himmat osat rakennettiin jo 1200­ luvulla. Paksu muuri torneineen oli 1500­luvulla yksi Pohjois­Euroopan suurimpia ja mahtavimpia puo­ lustusjärjestelmiä. Paikallisesta liuskekivestä rakennetulla kehämuurilla on mittaa lähes kaksi kilometriä ja siihen kuuluu 27 tornia. Vuodesta 1997 koko Tallinnan vanha kaupunki muurei­ neen on ollut osa Unescon maailmanperintö­ luetteloa. TALLINNAN KAUPUNGINMUURIEN HIENOVARAISESTI KUISKAAVA VALO Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Tiit Veermäe / Kapitel Viron 100­vuotisjuhlien kynnyksellä Tallin­ nan kaupunki järjesti vanhankaupungin muurien ja tornien valaistussuunnittelusta kansainvälisen kilpailun. – Kaupunki halusi yhtenäistää muurin ja sen tornien valaistuksen, jota oli toteutettu eri aikakausina ja erilaisella tekniikalla. Halusimme tuoda keskiaikaisen ja hyvin säilyneen raken­ nelman kauniisti esiin kaupungin yössä, sanoo Tallinnan kaupunkiympäristön ja julkisten töiden osaston erityisasiantuntija Eva Tallo.