2/2016 TienvarsimainosTen kirkkaudet haltuun Valaistuksen rooli ergonomiassa rantatunneli Valo osana tekniikkaa ja taidetta
VALAISTUSALA SAA HELMIKUUSSA OMAN AMMATTILAISTAPAHTUMAN VALO/ON 2017 KAKSIPÄIVÄINEN VALO/ON 2017 TUO YHTEEN 29 JULKISTEN TILOJEN VALAISTUKSEN JOHTAVAA YRITYSTÄ ESITTELEMÄÄN KIINNOSTAVIMMAT JA AJANKOHTAISIMMAT UUTUUSTUOTTEENSA JA PALVELUNSA. TAPAHTUMA JÄRJESTETÄÄN 1.-2.2.2017 KELLO 15-22 TAPAHTUMAKESKUS TELAKALLA HELSINGIN HERNESAARESSA. REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI 5.12. ALKAEN JA TUTUSTU TAPAHTUMAN TARKEMPIIN TIETOIHIN OSOITTEESSA: W W W.VALO O N2017.CO M NÄYTTEILLEASETTAJAT YHTEISTYÖSSÄ
3 VALO 2/2016 suunnitteLu 14 koulujen valaistuksen muuttuvat käyttötarpeet ja tunnelmat 18 tienvarsimainoksissa loistavat ledit – eheää kaupunkikuvaa vai kirkkaita häiriköitä? 22 leed ja BReeaM – vapaaehtoisten laatujärjestelmien vaikutuksia valaistussuunnitteluun 28 toimistovalaistuksen ergonomia ja sen haasteet 34 Perusteet haltuun, osa 1: Valaistusvoimakkuus ja käänteinen neliölaki prOjektit 6 Rantatunnelia valaistaan ledeillä 10 taide tuo valoa tunneliin kuLttuuri jA tiede 24 Valo osana esitystaidetta – valosuunnittelu elää muutoksessa VAkiOpALstAt 5 Valokeilassa 36 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 tuoteuutisia 55 Valotapahtumia 24 14 10 18 2 /2 01 6
Tekninen neuvonta sähköalan ammattilaisille helpdesk@airam.fi 0207 545 604 www.airam.fi TOIMIVA A LED VAL AISTUSTA PLATEIA SARJA EVAL AREL PROFI SBL BALLO BON Julkisen tilan valaisimet -valikoimamme kattaa toimistorakentamisen yleisimmät käyttökohteet. Toimivaa led-valaistusta suomalaisiin tarpeisiin. Aina hyvä asennettavuus ja ammattilaisten STUL-takuu.
5 VALO 2/2016 sisävalaistuksen häikäisyn arviointi perustuu kiusahäikäisyyn. Arviointiperusteena käytetty kiusahäikäisyindeksi uGr pätee kuitenkin vain valaisimille, joiden valoaukko on tasaisesti valottunut. jos valoaukko koostuu kirkkaista pisteistä, ei kiusahäikäisyindeksiä voi käyttää, koska se antaa todelliseen häikäisyvaikutelmaan nähden liian pieniä arvoja. tämän johdosta myös kiusahäikäisyn arviointimenetelmiä joudutaan pohtimaan uudelleen. Cie:n tutkimustyön tulokset päätyvät usein valaistusstandardeihin, jotka ohjaavat valaistuksen suunnittelutyötä. sisätyöpaikkojen valaistustandardia sFs-en 12464-1 ollaan jälleen muokkaamassa standardointityöryhmän toimesta. työssä näkyvät hyvin Cie:n strategiset painopisteet. nykyisessä standardissa työpaikoille annettavat valaistusvoimakkuusarvot ovat ylläpidettäviä minimiarvoja koko asennuksen eliniän ajalta. työryhmässä mietitään kuitenkin uutta lähestymistapaa, jossa pelkän minimiarvon sijasta annettaisiin valaistusvoimakkuudelle vaihtelualue, kuten vuonna 1986 suomen Valoteknillisen seuran julkaisemassa kansallisessa suosituksessa. Myös kiusahäikäisyindeksin laskeminen on herättänyt keskustelua. Lisäksi tavoitteena on ihmiskeskeisen valaistuksen huomioon ottaminen jollakin tavoin uudessa standardiversiossa. Oleellisia muutoksia standardeihin ei kuitenkaan voi tehdä, ennen kuin tiedemaailma on päässyt asioista yksimielisyyteen. käytännön ihmisestä tämä saattaa joskus tuntua tuskastuttavan hitaalta, mutta ehkä joskus on parempi olla tekemättä mitään, kuin tehdä jotain väärin. tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry Valokeilassa u usi tieto näkemisestä ja valon vaikutuksesta ihmiseen sekä uudet valaistustavat ovat synnyttäneet paljon tutkimustarvetta valaistusalalle. kansainvälinen valaistuskomissio Cie julkaisi syyskuussa 2016 tutkimusstrategiansa, jossa tärkeimpiä tutkimuskohteita tuotiin esiin. Human Centric Lighting, joka suomeksi usein käännetään ihmiskeskeiseksi valaistukseksi, herättää paljon kysymyksiä. termillä tarkoitetaan valaistusta, joka olisi ihmisen terveyden kannalta parasta ja johon kuuluvat näkemisen lisäksi myös valon ei-visuaaliset vaikutukset. Varsinkin ei-visuaalisista vaikutuksista ei tällä hetkellä ole olemassa riittävästi tietoa, jotta osattaisiin antaa suunnitteluohjeita siitä, kuinka valon tulisi vaihdella esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan pyrittäessä vaikuttamaan ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Vaihtelulla tarkoitetaan sekä valon spektrin että voimakkuuden ajallista vaihtelua. tiedemaailma on kyllä yksimielinen siitä, että valolla voidaan vaikuttaa, mutta epäselvää on, millainen vaikutus eri tekijöillä on. Valaistusalalla on suuria energiansäästötavoitteita, jotka pyrkivät alentamaan nykyisiä valaistustasoja, mutta toisaalta terveydelliset tekijät saattavatkin vaatia nostamaan niitä. Ledituotteita käytetään entistä enemmän valaistukseen. niiden tuottaman valon spektrijakauma poikkeaa kuitenkin merkittävästi perinteisistä valonlähteistä, erityisesti hehkusäteilijöistä. tämä on synnyttänyt ongelmia valon väriominaisuuksien arvioinnissa. jo kauan on ollut tunnettua, että yleinen värintoistoindeksi on huono menetelmä valonlähteiden värilaadun vertailuun. Cie on jo useampaan otteeseen pyrkinyt kehittämään uusia keinoja valon väri ominaisuuksien arviointiin, mutta yleisesti hyväksyttyä ratkaisua ei ole löytynyt. Yhdysvalloissa julkaistiin tänä vuonna uusi tM-30-menetelmä, jota Cie ei suoraan hyväksynyt uudeksi arviointi menetelmäksi. työtä aiotaan kuitenkin jatkaa kyseisen menetelmän pohjalta. Valaistusalalla Riittää tutkittaVaa kannen kuva: Annukka Larsen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (ipad, iphone, Android). julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi toimituspäällikkö: Markku Varsila toimitussihteeri: tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj.), totti Helin, Heikki Härkönen, pia rantanen, samuli rasinmäki, Lars räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 1237-3907
6 VALO 2/2016 teksti: Mika saari, LiCon-At Oy tunnelivalaisimien sijoittelussa otettiin huomioon myös muu tunnelin tekniikka, kuten puhaltimet, liikenteen opastetaulut ja kaistaopasteet. kuva: taneli Lehtonen, LiCon-At Oy r antatunneli on osa tampereen rantaväylän uudelleenlinjausta, jolla on pyritty varmistamaan keskustan hyvä saavutettavuus väestönkasvusta huolimatta ja mahdollistamaan keskustan liikenneverkon kehittäminen joukkoja kevyttä liikennettä painottaen. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä vuoden verran lopullisten liittymien ja viheralueiden rakentamisella. santalahden ja naistenlahden välille rakennettu rantatunneli koostuu kahdesta noin 2,3 kilometrin pituisesta tunneliputkesta, joiden valaistus on toteutettu kokonaan ledivalaisimilla. Ledeihin päädyttiin suunnittelun toisessa vaiheessa, kun vertailussa olivat ledivalaistus sekä ledija suurpainenatriumvalaistuksen yhdistelmä. Yhdistelmäratkaisu olisi ollut elinkaarikustannuksiltaan edullisempi, mutta kokonaisuus kääntyi puhtaan lediratkaisun eduksi. Lediratkaisua tukivat valaisimien helpompi ohjattavuus, huolto ystävällisyys sekä ennen kaikkea liikenteen hallintajärjestelmän luotettavampi toiminta valaistuksen ohjaustilanteissa. Yksilöllistä suunnittelua tunnelivalaistuksen suunnittelu on aina yksilöllinen hanke, lähtien valaistuksen mitoituksesta aina valaisimien sijoituspaikkoihin saakka. Valaistuksen mitoituksessa on huomioitava muun muassa tunnelin suuaukon ilmansuunnat ja ympäristön infrastruktuuri, tunnelin pituus ja poikkileikkaus sekä mitoitusnopeus. suunnittelun aikana vertailtiin eri valmistajien valaisimia ja niiden ominaisuuksia. Valaistusvertailun tehnyt suunnittelija laati myös kaikki valaistuslaskelmat eri toimittajien valaisimilla. näin saatiin luotettavin vertailutulos niillä ehdoilla, joilla rantatunnelin valaistus voitiin toteuttaa. Valittu ratkaisu oli energiatehokkain ja valaisinmääriltään pienin. tunnelivalaisimien sijoittelussa otettiin huomioon myös muu tunnelin tekniikka, kuten puhaltimet, liikenteen opaste taulut ja kaistaopasteet. PoRRastuksella toiMintaVaRMuutta Valaistuksen ohjaus tapahtuu tunnelin suuaukon ympäristön luminanssimittauksen mukaan. Lähestymisluminanssi määriteltiin suunnitteluvaiheessa havainnekuvien perusteella L 20 -menetelmällä, joka toimii tunnelin valaistuksen mitoitusperusteena. kummallekin tunneliputkelle määriteltiin oma lähestymisluminanssinsa. toteutuneen rakenteen mukaan suurin L 20 -arvo tulisi olemaan 3 500 cd/m 2 . suurin todellinen L 20 -arvo saadaan vuoden aikana luminanssimittarin mittausten perusteella, jolloin ohjausta vielä hienosäädetään vastaamaan todellisia arvoja. rAntAtunneLiA VALAistAAn LedeiLLä suomen pisin maantietunneli, tampereen Rantatunneli, avattiin liikenteelle marraskuun puolivälissä – reilusti alkuperäistä aikataulua edellä. tunnelin valaistus toteutettiin ledivalaisimilla, millä haettiin pitkää elinikää ja taattiin liikenteen hallintajärjestelmän toimintavarmuus.
tunnelin valaistus toimii 100 % teholla, kun päivänvalo antaa ympäristöön suurimman laskennallisen luminanssiarvon. kun luminanssiarvo pienenee sään ja hämäryyden mukaan, alkaa ohjausjärjestelmä laskea valaisimien tehoa kynnysja siirtymäalueella. tunnelin sisäalueen valaistus palaa ympäri vuorokauden. kynnysja siirtymäalueen valaistus on toiminnassa valoisaan aikaan ja kytkeytyy illalla pois, kun tievalaistus syttyy. pimeän aikaan tunnelissa on päällä ainoastaan sisäalueen valaistus koko tunnelin matkalla. suurpainenatriumratkaisuissa valaistuksen ohjaus on tavallisesti jaettu kuuteen portaaseen. tämä on tuonut monissa tunneleissa ongelmia liikenteen hallintajärjestelmän toimivuuteen. Valoportaan muuttuessa alaspäin tietyissä olosuhteissa on hallintajärjestelmä antanut vääriä hälytyksiä ja se on jouduttu käynnistämään uudelleen. Leditekniikan ansiosta rantatunnelin kynnysja siirtymäalueen valaistus voitiin porrastaa kuuteentoista ohjausportaaseen. niiden avulla kynnys alueen valaistus reagoi nopeammin tunnelin suuaukon ympäristön luminanssimuutoksiin ja kynnysalueen tienpinnan luminanssi on autoilijoille miellyttävä ja turvallinen. riittävien ohjausportaiden ansiosta valaistuksen ohjausmuutokset ovat prosentuaalisesti sen verran pieniä, ettei ihmissilmä niitä juurikaan havaitse, ja kaikki tunnelin turvajärjestelmät toimivat luotettavasti. suunnitteluja toteutusvaiheen L 20 -luminanssimitoituskuvat santalahden puoleiselta suuaukolta. kuvat: LiCon-At Oy Rantatunneli, taMPeRe Hanke on toteutettu allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja rakentajat muodostavat yhteisen hanke organisaation. rantatunnelin allianssin pääosapuolet ovat tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen infra Oy, A-insinöörit suunnittelu Oy ja saanio & riekkola Oy. tunnelivalaistuksen suunnittelu: Mika saari, LiCon-At Oy turvavalaistuksen suunnittelu: tomi eskelinen, LiCon-At Oy sähkösuunnittelu: Ysp Oy tunneLiVALAistuksen teHOt jA VALAisinMäärät sisäalueen valaistus 41,5 kW, yhteensä 364 valaisinta kynnysja siirtymäalueen valaistus 74,3 kW, yhteensä 188 valaisinta turvavalaistus poistumistievalaisimia 211 kpl Lippuopasteita 64 kpl Muita valaisimia 108 kpl
AUTOMAATIO TYÖKALUT SUOJAIMET SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA • Tuotteiden tekniset tiedot ja kuvat • Asiakaskohtaiset hinnat ja listahinnat • Myymäläkohtainen saatavuus • Hae ja tilaa tuotteita missä ja milloin vain! – tuotetiedot aina mukanasi – tuotetiedot aina mukanasi SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.? App Lataa Seuraa meitä: Koko sähkötarvikevalikoima ja alan paras tuotehaku mobiilissa. tuRVaValaistus tunnelin turvavalaistus koostuu varavalaistuksesta ja poistumiskäytävien valaistuksesta. Varavalaistus rakennettiin osaksi tunnelin sisäalueen valaistusta, joten osa sisäalueen valaisimista on kytketty keskeytymättömään virransyöttöjärjestelmään. tunneliputkien yhdyskäytävien puoleisille seinille asennettiin jatkuvatoimiset valaistut poistumistieopasteet noin 25 metrin välein. Yhdyskäytävät on tarkoitettu hätä tilanteessa toiseen tunneliputkeen siirtymistä varten. Onnettomuustilanteissa poistumistieopasteiden päissä olevat erilliset ledimerkkivalot syttyvät automaattisesti ja valaisevat metrin levyistä aluetta. jalankulkuyhdyskäytävien oviaukot on merkitty onnettomuustilanteissa liikennekeskuksesta ohjattavilla vihreillä vilkku valoilla. turvavalaistus asennettiin myös jalankulkuyhdyskäytäviin sekä ajoneuvokäytävään, jonka valaistusvoimakkuus on sama kuin tunnelin sisäalueella. VaseMMalla rantatunnelissa on yksi ajoneuvojen mentävä yhdyskäytävä pelastusja huoltoajoa varten. oikealla Hätäuloskäynteinä käytettäviä yhdyskäytäviä on tunnelissa noin 150 metrin välein. Yhdyskäytävät ovat paloja savuosastoituja uloskäytäviä tunneliputkesta toiseen. kuvat: Ari korkala, studio Valoisa nauris
AUTOMAATIO TYÖKALUT SUOJAIMET SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA • Tuotteiden tekniset tiedot ja kuvat • Asiakaskohtaiset hinnat ja listahinnat • Myymäläkohtainen saatavuus • Hae ja tilaa tuotteita missä ja milloin vain! – tuotetiedot aina mukanasi – tuotetiedot aina mukanasi SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.? App Lataa Seuraa meitä: Koko sähkötarvikevalikoima ja alan paras tuotehaku mobiilissa. E ERCO on ajatellut toimistovalaistuksen uudella tavalla LEDillä varustettu Skim Downlight oval flood korvaa kaksi perinteistä valaisinta. Oval flood -linssijärjestelmä mahdollistaa pitkänomaisella valonjaollaan energiatehokkaan ja paremman valaistuksen toimiston käytäville sekä työpisteille. Täydellinen valo taloudellisesti laskettuna. www.erco.com/skim 2 downlight-valaisinta
10 VALO 2/2016 t ampereen rantatunneliin sujahdetaan itäpäässä sinisenä hehkuvan Falls-teoksen alta. Falls koostuu seitsemästä kuusimetrisestä teräspylväästä, joiden yläosaan rakennetuissa valoelementeissä loistaa vesiaihe. taiteellisesta työstä vastanneen tuula lehtisen visiossa tammerkosken voimalaitoksen putous valuu kuvaannollisesti rinnettä alas. – Vesi on merkittävä osa tamperetta, ja rantatunneli sukeltaa tammerkosken alta. teokset paikantavat kulkijalle missä ollaan, tekevät – sopiva sinivihreä löytyi yhdistämällä 57 prosenttia vihreitä ja 43 prosenttia sinisiä ledejä. jos olisimme halunneet tammerkosken omat värit, vaihtoehtoja olisivat olleet kutakuinkin ruskea, keltainen ja sammal, teosten valaistussuunnittelija annukka larsen nauraa. Valoa teosten ehdoilla Falls-teoksen vesiaiheinen kuva painettiin keraamisilla pigmenteillä valoelementin takimmaiselle lasilevylle. sen eteen koottiin akryylimuovitankoja ja -putkia kuvaa sumentamaan. Lasilaatikkoa valaisee sisältäpäin kaksi kapeakiilaista, kymmenasteista 39 watin spottivalaisinta. – Valo suunniteltiin teoksille alisteisesti. työtapa oli mielekäs, sillä tässä ympäristössä ei voi käyttää liikkuvaa valoa, Annukka Larsen toteaa. seinään, johon Fallsin pilarit nojaavat, on suunnattu sininen valopesu. Heittimiin on ladottu kaksi kolmasosaa sinisiä ja yksi kolmasosa viileän valkoisia ledejä. Väripesuissa käytettyihin heittimiin Larsen valitsi up-d-katuvalooptiikan, jonka kiila on sekä kapea että leveä. – Lähes kaikki teosten valaisimet ovat kustomoituja lediheittimiä, jotta valon väri saatiin halutuksi. dMX-heittimiin verrattuna ”tyhmät” heittimet ovat kustannustehokkaita, niiden huolto on helppoa ja vikatilanteet voi ratkaista valaisimenvaihdolla. Myös himmennin tulee kaupan päälle, Larsen kertoo. tunnelin perusvalaistusta säädellään suuaukolla automaattisesti tehtävän luminanssimittauksen mukaan. Valaistus tunnelin alussa sopeutetaan ulkona mitattuun valoon, ja valon määrä vähenee kohti tunnelin sisustaa. – suuaukon yläpuolelle sijoitettu Falls on suunniteltu syttymään mainosvalojen tapaan, jotta se erottuisi myös päiväsaikaan. kun valon määrä laskee 500 luksiin, syttyvät lasilaatikoiden valot. sadan luksin kohdalla syttyvät siniset taustavalot, Larsen selittää. Mittauksissa todettiin Fallsin vaikuttavan tunnelin valaistukseen. Vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, että se kasvattaisi tunnelin energiankulutusta. taide tuo Valoa tunneliin Rantatunnelin rosoiset rakenteet saavat inhimillistä ilmettä taiteesta. niin teokset kuin taidevalaistus muistuttavat tampereen läpi virtaavasta vedestä sekä kaupungin teollisuushistoriasta. taide tekee tunnelissa liikkumisesta mielekkäämpää ja sitä kautta helpompaa. Falls – nAistenLAHden VALOteOs taiteellinen työ: tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy suunnittelutiimi: tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy ja Hanna Aitoaho, A-insinöörit suunnittelu Oy Rakennesuunnittelu ja mallinnos: jukka-pekka kataja, A-insinöörit suunnittelu Oy Valokuvaus ja kuvankäsittely: studio jouko järvinen ky Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen teoksen valmistus ja asennus: kalajoen teräs Oy sähkösuunnittelu: nodeon Oy sähköurakointi: Are Oy taustan valaistus: easy Led Oy:n prO 200 -lediheitin erikoisversiona (60 W, up-d-katuvalo-optiikka, valon väri vaalea sininen, toteutettu yhdistelmällä: 67 % sinisiä ja 33 % viileän valkoisia 5 000 k ledejä) lasilaatikon valaistus: easy Led Oy:n prO 100 -lediheitin erikoisversiona (39 W, kapeakiilainen 10 asteinen spotti, valon väri viileän valkoinen 5 000 k) näkyväksi kaupungin erityispiirteitä ja nostavat ajajan vireystilaa, Lehtinen maalailee. tunnelin keskivaiheille sijoitettu tammerkoski-teos merkitsee 60 metrin matkalta kohdan, jossa kuljetaan kosken alta, ja vie ohikulkijan hetkeksi vedenalaiseen maailmaan. teoksen väri mietittiin eLY-keskuksen kanssa. se ei saanut muistuttaa liikaa hälytysajoneuvojen sinistä, eikä olla liian kirkas tai häiritä ajajia. Väri tarkistettiin koevalaistuksessa yhdessä taiteellisen työryhmän, tilaajan ja tunnelin turvallisuudesta vastaavan tahon kanssa. teksti: katri puranen kuvat: Annukka Larsen rantatunnelin suuaukon yläpuolelle sijoitettu Falls kuvaa tammerkosken voimalaitoksen putousta. putouksen kuohut on painettu keraamisilla pigmenteillä pylväiden valoelementtien takalaseihin.
11 VALO 2/2016 tuli ja sade – iLMAnVAiHtOpiippujen tAideteOs taiteellinen työ: jan-erik Andersson Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen tuleva valaistusratkaisu: tuli ja sade -teosparille on tehty vasta koevalaistus, eikä lopullisesta valaistustavasta ole vielä päätöstä. tavoite on tuoda sade esiin viileän valkoisella ja tuli lämpimän valkoisella valolla. Valo suunnataan siten, että se ei häikäise lähi talojen asukkaita tai alueella liikkuvia, eivätkä piippujen pinnan saumat tule esiin. toteutus valmistunee syksyllä 2017. tampereen taidemuseon järjestämässä kilpailussa haettiin ilmanvaihtopiippuihin taideteosta, josta teräs rakenteet saisivat inhimillistä ilmettä ja joka tekisi piipuista maamerkin kaupunkikuvaan. kilpailun voitti jan-erik Anderssonin tuli ja sade.
12 VALO 2/2016 taMMeRkoski – rAntAtunneLin VALOteOs Valoaiheen suunnittelu: tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy ja Hanna Aitoaho, A-insinöörit suunnittelu Oy Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen Gobojen suunnittelu ja tekninen toteutus: Arto Heiskanen ja joonas saaranen, Whitenight Lighting Oy sähkösuunnittelu: nodeon Oy sähköurakointi: Huoltotyö pentti Oy sininen valopesu seinillä: easy Led Oy:n prO 200 -lediheitin erikoisversiona (50 W, up-d-katuvalo-optiikka, valon väri sinivihreä, toteutettu yhdistelmällä: 57 % vihreitä ja 43 % sinisiä ledejä) Gobovalaistus: philips prOflood -profiilivalaisin (150 W monimetallilamppu), erikoisgobo (Goboservice) tammerkoski-teos merkitsee tunnelissa kosken alituskohdan. Gobojen vesiaiheisen kuvion täytyi olla riittävän suurta, jotta se erottuu ympäristöstään 60 kilometrin tuntivauhdilla liikkuville autoilijoille.
13 VALO 2/2016 kiRjaiMellisesti Veden alla tammerkoski-teoksen seinälle projisoitava vesimaailma löytyi kokeilujen jälkeen aidosta ympäristöstä. – Aluksi testasimme heijastuksia useilla eri tekniikoilla, mutta paras tulos saatiin siitä, kun tuuli heiluttaa järvenpintaa ja auringonvalo heijastuu pohjaan, kuvailee lasigobot suunnitellut arto heiskanen. kummankin tunnelin vesimaailma projisoidaan neljällä profiiliheittimellä, joiden jokainen gobo on suunniteltu erikseen. toisessa tunnelissa heijastus tulee katsojan suunnasta, toisessa katsojaa vastaan. projisointi vaikeasta kulmasta teetti töitä perspektiivin korjauksen kanssa samoin kuin valon himmeneminen pitkällä heijastusmatkalla. – Myös seinämateriaali oli haastava, sillä toisessa tunnelissa teoksen kohdalla on ruiskubetonoitu pinta, toisessa kiiltävähkö tasainen elementtipinta, Heiskanen kertoo. sinisen ja oRanssin Välillä koko naistenlahden puoleinen alue, jonne Falls sijoittuu, ammentaa veden väreistä. naistenlahden voimalaitos on entuudestaan valaistu sinisin sävyin, ja jan-erik anderssonin tuli ja sade -teospariin kuuluva sade värjää ilmanvaihtopiipun siniseksi ja valkoiseksi. tunnelin toisessa päässä, santalahdessa, värimaailmaa ohjaa kaupungin teollisuushistos1 – pAAsikiVentien risteYssiLLAn VALAistus, sAntALAHti Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen sähkösuunnittelu: nodeon Oy sähköurakointi: Are Oy Pilareiden kohdevalaistus: easy Led Oy:n prO 200 -lediheitin erikoisversiona (60 W, 10 asteinen spotti, valon väri oranssi, toteutettu yhdistelmällä: 50 % keltaisia ja 50 % amberin värisiä ledejä) Aitoaho edusti tunnelin toteuttajaa taideteoksia suunnittelevassa työryhmässä. – tammerkoskea lukuun ottamatta kaikki teokset suunniteltiin osaksi rakenteita: meluesteet muutettiin taidegalleriaksi ja ilmanvaihtopiipuista järjestettiin taidekilpailu yhdessä tampereen taidemuseon kanssa, Aitoaho kertoo. Lehtinen pitää mielenkiintoisena monialaista työskentelyä, jossa taiteilija pääsee osaksi kokonaista tietyöryhmää. – taide on ollut pitkään tuupattuna gallerioihin ja museoihin. Ympäristössä tehdään koko ajan ratkaisuja, joissa taiteella voi olla paikkansa, Lehtinen muistuttaa. taide voi ottaa teknisten rakenteiden pinnat ja muodot hyötykäyttöön laatimalla niille sisältöjä. samalla voidaan vaikka esitellä kaupungin strategioita, kuten profiloitua kulttuurikaupunkina. Rantatunnelin taideValaistus estetiikkarakenteet, joissa valo on mukana, on rahoitettu noin 200 000 euron erillisrahoituksella. tilaaja: pirkanmaan eLY-keskus ja tampereen kaupunki Rakennuttaminen ja koordinointi: Heini Orell, Frei Zimmer Oy ria. tuli-ilmanvaihtopiipussa korkeuksiin kurottelevat keltaiset ja oranssit liekit, ja melutaidegalleriaksi muutetun meluesteen ja tunnelin suuaukon häikäisysuojien väreissä lämmittävät maanläheiset sävyt. santalahden ja naistenlahden valaistut sillat tulevat toimimaan pimeän ajan portteina alueelle. santalahden paasikiventien risteyssillan pylväiden oranssin valon värin Larsen valitsi ilmanvaihtopiipussa käytetyn maalin sävyä vastaavaksi. naistenlahden rauhaniementien silta saa pian samanlaisen sinisen valaistuksen kuin Falls. taidetta taRjolle suomessa ei vielä mielletä taidetta itsestään selväksi osaksi ympäristösuunnittelua, eikä tilaustöitä ole tarjolla, joten taiteilija tuula Lehtinen ja tuottaja heini orell ehdottivat taideohjelman laatimista tampereen kaupungin ja pirkanmaan eLY-keskuksen edustajille. taidesuunnitelma tehtiin yhteistyössä muun tunnelista vastaavan työryhmän kanssa. tässä vaiheessa rakenteet oli jo päätetty, joten teosten oli sopeuduttava näihin suunnitelmiin. – suurin haaste oli kaiken nivominen yhteen sekä taloudellisesti että käytännöllisesti. se oli vain uskomatonta neuvottelua ja miljoona excel-taulukkoa, Lehtinen henkäisee. – tunnelin toteuttajat kuitenkin näkivät taiteen mukanaan tuomat arvot, tieympäristörakenteiden suunnittelija hanna aitoaho toteaa. paasikiventien silta toimii pimeän aikaan porttina santalahden alueelle. sillan valaisussa käytetään oranssin sävyä, joka löytyy myös santalahden tuli-ilmanvaihtopiipusta.
14 VALO 2/2016 O petustilan valaistusratkaisujen ja -yksityiskohtien valintaan vaikuttavat käyttöympäristö ja valoteknilliset vaatimukset. Lähtökohta on energiankulutukseltaan optimoitu valaistus, jolla oppilaat ja opettajat näkevät toisensa sekä opetusmateriaalina käytetyn aineiston miellyttävästi ja häikäisemättömästi. toisaalta uudentyyppiset opetusmuodot tai opetuksessa käytettävät älylaitteet saattavat muuttaa valaistustarpeita. käYttöYMPäRistön asettaMat VaatiMukset tilan arkkitehtuuri on valittavien valaistusratkaisujen lähtökohta. Valaistuksella voi tukea, korostaa tai pehmentää arkkitehtonisia ratkaisuja. tilojen pintamateriaalit ja pintojen värit vaikuttavat merkittävästi sekä keinovalossa että päivänvalossa saavutettaviin valaistustasoihin, luminanssisuhteisiin ja sitä kautta koko tilakokemukseen. epäsuora tai pinnoilta heijastuva valaistus ei toimi, jos pinnat ovat kovin tummat. toisaalta jos valaisimet tai suora auringonvalo kohdistuu kirkkaasti puhtaan valkoiseen suureen pintaan, saattaa se olla jopa häikäisevä. erilaisiin muuttuviin tilanteisiin vaikutetaan valaistuksen tilakohtaisella ohjauksella. Valaistuksen ohjaukseen saadaan muunneltavuutta ryhmittelemällä opetustilan valaistus pienempiin vyöhykkeisiin, kuten tilan ikkunalinjaan, etu-, keskija takaosaan sekä muihin seinäpintoihin. koulujen Valaistuksen MuuttuVAt käYttötArpeet jA tunneLMAt teksti: jukka Huttunen, Granlund Oy nykyajan opetusmenetelmissä käytetään monipuolisesti opetustiloja, mikä haastaa valaistussuunnittelun. Perinteisiä pulpetteja vähennetään ja nojatuoleja lisätään oppilaiden vetäytyessä tekemään ryhmätöitä koulun aulaja käytävätiloihin. Yhä enemmän opiskellaan tehden ja kokien. lisäksi älylaitteiden käyttö tuo valaistukseen lisätarpeita. iStock.com/imaginima
15 VALO 2/2016 Liituja kirjoitustaulujen pinnoille tuotetaan tasainen lisävalaistus valonjaoltaan epäsymmetrisillä valaisimilla. Mikäli kirjoitustaulu on pinnaltaan tumma, se vaatii vaaleaa pintaa enemmän valoa. Valkoisten kiiltäväpintaisten taulujen valaistuksessa on taas otettava huomioon mahdollisesti pinnasta syntyvät heijastukset. esityspinnat vaihtelevat projisointipinnoista interaktiivisiin kosketusnäyttöihin, joiden heijastusja erottelukyvyt ovat vaihtelevia. perusperiaatteena on, että projisointitai näyttöpinnalle osuu mahdollisimman vähän yleisvaloa, mikä otetaan huomioon yleisvalaisimien ryhmittelyllä ja valonjaon oikealla valinnalla. projektorien heikommasta valovoimasta johtuen koko tilan valaistusta on vähennettävä, jotta kuva olisi riittävän kirkas. koko tilan pimentäminen taas vaikeuttaa muistiinpanojen tekemistä, rasittaa silmiä ja rajaa opettajan näkyvyyttä. nykyaikaiset isokokoiset näytöt ovat valovoimaisempia, eikä hajavalo häiritse niiden kuvaa niin merkittävästi. Opetustilan monipuolinen valaistuksen ohjaaminen antaa hyvän lähtökohdan tehokkaalle opiskelulle. Valaisinvalinnassa tärkeitä tekijöitä ovat kustannukset, turvallisuus, kestävyys sekä varaosien nopea saatavuus ja takuuehdot. keittiöissä ja teknisen työn tiloissa on otettava huomioon tiiveysluokitukset ja liikuntasaleissa puolestaan urheilutilan vaatimukset valaisimien iskunkestävyyksille. suunnittelulla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti tarvittavan huollon määrään, siksi valaisintyyppien, valaisinsijoittelun ja pitkäikäisten valonlähteiden valinta on tärkeää. nopeasti yleistyneiden ledivalaisimien valotehokkuus, valovirran alenema ja vikaantumissekä kuolleisuusarvot vaihtelevat suuresti eri valmistajien välillä, minkä vuoksi valaisinvertailu on välttämätöntä. suunniteltavan valaistuksen on täytettävä sekä energiatehokkuusettä valoteknilliset vaatimukset valaistuksen laadusta tinkimättä. energian kulutusta voidaan vähentää myös valaisimien tarpeenmukaisella käytöllä. Läsnäolo-ohjauksessa tilan valaistus ohjautuu automaattisesti käytön mukaan ja sammuu sopivan viiveajan jälkeen. poissaolo-ohjauksessa on yhdistetty läsnäolo-ohjauksen sammutus, mutta valaistuksen sytytys tapahtuu käsin painikkeesta. ikkunoista saatavaa päivänvaloa hyödynnetään päivänvalo-ohjauksella. päivänvalo-ohjauksessa tilan valaisimia säädetään portaattomasti siten, että päivänvalon ja keinovalon yhdistetty valaistusvoimakkuus pysyy haluttuna. kun päivänvalon määrä lisääntyy tilassa, pienentyy keinovalon ja käytetyn energian osuus. siten päivänvalo-ohjaus samalla kompensoi valovirran alenemasta johtuvaa valaistuksen ylimitoittamista. näiden kaikkien ohjaus tapojen yhdistelmällä saavutetaan suurin hyöty energian kulutuksessa, valaistuksen käyttöikä pidentyy ja sen myötä huoltotarve vähenee. uuden tekniikan ansiosta voidaan nykyisin jäljitellä luonnonvalon voimakkuuden ja värisävyn muutoksia keinovalolla, jolloin sisäolosuhteisiin saadaan vuorokausirytmin mukaista vaihtelua. tällainen niin sanottu dynaaminen keinovalaistusjärjestelmä on todettu erilaisissa käyttöympäristöissä hyödylliseksi, koska se parantaa käyttäjien vuorokausirytmiä ja vireystilaa. Opetustilanteessa opettaja voi myös vaikuttaa tunnelmaan säätämällä valaistusta kirkkaaksi ja kylmänsävyiseksi, kun halutaan lisää energiaa tai hämärämmäksi ja lämminsävyiseksi rauhoittumista ja keskittymistä varten. järjestelmän valaisimet ja ohjausjärjestelmä ovat monimutkaisemmat ja kalliimmat kuin normaalitason valaistusjärjestelmässä. Valoteknilliset VaatiMukset standardi sFs-en 12464-1 määrittää sisätyötilojen keskeiset valaistusvaatimukset ja suosittaa valaistuskäytännöt. Valaistusvoimakkuus luokkahuoneen vaakatasoisilla työalueilla pitää olla vähintään 300 tai 500 luksia. perustason opetuksessa riittää em. matalampi valaistustaso. Aikuisopiskelussa tarvitaan tehokkaampaa yleisvalaistusta ikääntyvien ihmisten valontarpeen lisääntymisen vuoksi. Auditoriossa, käsityöluokassa, teknisen työn opetustiloissa ja kirjaston lukutilassa valaistusvoimakkuuden tulee olla 500 luksia. taidekoulujen piirustussaleissa ja teknisen piirustuksen saleissa valaistusvoimakkuuden on oltava 750 luksia. Liituja kirjoitustaulujen pysty pinnoilla tason pitäisi olla 500 luksia. Voimistelusaleissa yleisraja on 300 luksia, mutta jos tila toimii myös tutkintoja luentosalina tai sitä käytetään kilpaurheiluun, vaaditaan korkeampi luksiarvo. tärkeimpien seinien valaistusvoimakkuudeksi suositellaan vähintään 75 luksia ja kattoon yli 50 luksia. Huomattavat valaistusvoimakkuuserot työalueen ympäristössä aiheuttavat epämukavuuden tunnetta ja näköväsymystä. siksi työalueen välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuuden tulee olla suhteessa työalueen valaistusvoimakkuuteen. näin pyritään saamaan aikaan tasapainoinen luminanssijakauma näkökentässä. Välittömäksi lähiympäristöksi kutsutaan näkökentässä olevaa työaluetta ympäröivää vähintään puolen metrin levyistä vyöhykettä. Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuus saa olla matalampi kuin työalueella. jos valaistusvoimakkuus on esimerkiksi työalueella 500 tai 300 luksia, on sen oltava välittömässä lähiympäristössä vähintään 300 tai 200 luksia. Välitöntä lähiympäristöä ympäröivää vähintään kolmen metrin levyistä vyöhykettä tilan asettamissa rajoissa kutsutaan tausta-alueeksi. sen valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään kolmasosa välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudesta. Opetustiloissa valaistusvoimakkuuksien tasaisuuden tulee työalueella olla vähintään 0,60, välittömässä lähiympäristössä vähintään 0,40 ja tausta-alueella vähintään 0,10. nykyaikaisten opetustilanteiden siirtyminen perinteisistä luokkahuoneista vapaamuotoisempiin opetusympäristöihin haastaa valaistussuunnittelun. iS to ck .c om /Iz ab ela H ab ur
16 VALO 2/2016 Opetustiloissa kalustus ja työpisteiden sijoitukset voivat muuttua merkittävästi, joten tilat tasaisesti kattava valaistusratkaisu on suositeltava. Aulaja muissa erikoistiloissa valaistustasot tulee suunnitella käyttötapaa ja haluttua tunnelmaa vastaaviksi, kuitenkin vähintään 100–300 luksia. keskimääräisen sylinterivalaistusvoimakkuuden on sisätyötilojen valaistusstandardin mukaan oltava vähintään 150 luksia tiloissa, joissa hyvä visuaalinen kommunikaatio on tärkeää. Hyvä muodonanto saavutetaan, kun sylinteri valaistusvoimakkuuden suhde horisontaaliseen valaistusvoimakkuuteen on välillä 0,30–0,60. pysty tason valaistusvoimakkuusarvo sylinterin pinnalla pitäisi täyttyä istuvalle henkilölle 1,2 metrin ja seisovalle 1,6 metrin korkeudella. tämän arvon toteutuminen on hyvin riippuvainen tilan valaistusratkaisusta sekä pintojen värisävyistä. tummat pinta sävyt ja suora valaistus eivät useinkaan toteuta suositusta. Valaistuksen värivaikutelma on hyvä suunnitella suhteessa tilan pintojen sävymaailmaan. Valonlähteiden värintoistoindeksin tulee olla hyvä eli vähintään 80 (värintoistoluokka 1B) ja taide tiloissa jopa erinomainen eli yli 90 (värintoisto luokka 1A). Värilämpötilat vaihtelevat tyypillisesti lämpimän valkoisesta 3 000 kelvinistä neutraaliin 4 000 kelviniin. taidetiloissa värilämpötila voi olla kylmä 5 000–6 500 kelviniä. kylmistä värilämpötiloista kannattaa keskustella käyttäjän kanssa aina ennen lopullista valintaa. Valaistuksen väri ominaisuuksien hallinta koko rakennuksessa on tärkeää tasapainoisen tilasarjan luomiseksi. Opetustilojen pintojen tulee heijastaa valoa niin, että tilasta tulee ilmeeltään riittävän valoisa. sopivat pintojen luminanssit ja niiden suhteet toisiinsa (luminanssijakauma) tehostavat näkemistä, tekevät tiloissa toimimisen miellyttäväksi ja mahdollistavat näköolosuhteet, jotka eivät rasita silmiä pitkäaikaisessakaan oleskelussa. Luminanssijakauma on riippuvainen pintojen väreistä ja niiden heijastuskertoimista sekä pinnoille suunnatusta valosta. suunnitteluvaiheessa tarvitaan hyvää yhteistyötä sekä sisätilojen ilmettä että valaistusta suunnittelevien välillä. Opetustiloissa on erityisen tärkeää rajoittaa valaisimien suoraan aiheuttamaa kiusahäikäisyä, jotta silmät eivät väsy ja näkötehokkuus kärsi. kiusahäikäisyä arvioidaan uGr-menetelmällä, jonka arvot vaihtelevat 10–28 välillä. suurempi luku tarkoittaa voimakkaampaa häikäisyä. Opetustiloissa uGr-arvon pitäisi olla enintään 19, muissa vähemmän tärkeissä tiloissa arvo saa olla suurempi. Häikäisyominaisuudet tulee arvioida tilassa useisiin katselusuuntiin, koska kalustus ja käyttötavat saattavat vaihdella. Vaikka laskennallisesti tietty valaisin täyttäisikin vaatimukset, voi se olla hyvinkin kirkas ja häiritsevä, jos pienikokoiset kirkkaat ledimoduulit ovat alhaalta päin suoraan nähtävissä. usein on siksi tarpeellista tarkastella häikäisyä myös visuaalisesti eli mallivalaisimin ja -asennuksin. käytännössä suoraa häikäisyä voidaan rajoittaa, kun valaisimissa käytetään hyvälaatuisia matalaluminanssiritilöitä tai mikroprismahäikäisysuojia. Häikäisyä voidaan vähentää, kun nostetaan kattopinnan valoisuutta epäsuoran valaistuksen avulla, jolloin yleinen valaistuksen sopeuttamistaso on korkeampi ja häikäisy suhteellisesti pienempi. Myös valaisimien pieni luminanssi, pinta-ala ja määrä sekä pitkä etäisyys katsojaan vaikuttavat suotuisasti häikäisyindeksiin. nykyisin opetustiloissa käytetään erilaisia tietoteknisiä laitteita, joten on järkevää suunnitella tilat häikäisyn kannalta näyttöpäätetyötiloina sisätyötilastandardin mukaan. Opetuskäytössä valaisimien keskimääräinen luminanssi yli 65 asteen kulmassa kaikissa tasoissa valaisimen ympäri ei saa ylittää 1 500 cd/m 2 , kun käytettävä näyttö on taustaltaan valkoinen ja normaaliluminanssinen (? 200 cd/m 2 ). Mikäli käytetään suuriluminanssisia näyttöjä ( > 200 cd/m 2 ), raja on 3 000 cd/m 2 . koska suositusarvot ottavat huomioon vain korkeintaan 15 astetta pystytasosta kallistetut näyttöpinnat, nykyaikaiset kiiltäväpintaiset tabletit ja älypuhelimet ovat suositus arvojen ulkopuolella ja niihin suoraan yläpuolelta heijastuvat valaisimet rasite. Osittain epäsuoraa valaistusta voidaan pitää järkevänä ratkaisuna myös näiden tilanteiden välttämiseksi. Luokkahuoneiden ja auditorioiden valaistuksen pitäisi olla säädettävä. käyttäjät haluavat useimmiten itse päättää, minkälainen valaistus heillä on missäkin tilanteessa käytössä. tämä asettaa haasteita helppokäyttöisen valaistuksen ohjausjärjestelmän valinnalle. Yksinkertainen, toimintavarma ja kustannuksiltaan kohtuullinen ratkaisu on ryhmitellä valaisimet riittävän pieniin ohjausryhmiin tilan eri osissa ja ohjata sekä säätää niitä painikkeiden ja päivänvaloohjaukseen perustuvien paikallisten läsnäolotunnistimien avulla. porrasja käytävätiloissa voidaan harkita ns. perusvalaistustoimintoa, joka antaa mukavuutta tiloihin kuljettaessa ja tiloihin nähtäessä. tällöin valaistus himmennetään hitaasti minimitasolle, kun liikettä ei havaita normaaleina käyttöaikoina. Valaistus kirkastuu nopeasti, kun liikettä havaitaan, ja toiminta alkaa alusta. kalliimpia ratkaisuja ovat väyläpohjaiset koko kiinteistön kattavat valaistuksen ohjausjärjestelmät, joissa kaikki toiminnot määritellään ohjelmoimalla. niiden hyötyjä ovat ohjausmahdollisuuksien suuri määrä ja muuntojoustavuus. Haittana on erikoisosaamista vaativan ohjelmoinnin tarve, kun lisätään uusia valaisimia rikkoutuneiden tilalle tai halutaan muutoksia valmiiksi ohjelmoituihin tilanteisiin. Voimistelusaleissa valaistusvoimakkuuden yleisraja on 300 luksia. jos tila toimii myös tutkintoja luentosalina tai sitä käytetään kilpaurheiluun, vaaditaan korkeampi luksiarvo. kohde: pruukin yhtenäiskoulu, seinäjoki. kuva: Antti rinne Artikkeli perustuu pian julkaistavaan, päivitettyyn st-korttiin 58.16 koulutustilojen valaistus.
Justus-LED-seinä/kattovalaisin 41 260 25, Justus R, 20 W / 840, valkoinen, 1 850 lm 41 260 26, Justus R, 20 W / 840, antrasiitti, 1 850 lm 41 060 27, Justus R Eye, 20 W / 840, valkoinen, 1 100 lm 41 060 28, Justus R Eye, 20 W / 840, antrasiitti, 1 100 lm 41 260 29, Justus S pysty, 20 W / 840, valkoinen, 1 050 lm 41 260 30, Justus S pysty, 20 W / 840, antrasiitti, 1 050 lm 41 260 31, Justus S vaaka, 20 W / 840, valkoinen, 950 lm 41 260 32, Justus S vaaka, 20 W / 840, antrasiitti, 950 lm Lisätietoja lähimmältä Onnisen myyjältä. Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111, www.onninen.fi Genesis II -yleisvalaisin 41 260 21, Genesis II, 12 W / 830, 820 lm 41 260 22, Genesis II 12 W / 840 820 lm 41 260 23, Genesis II, 12 W / 830, Radar, 820 lm 41 260 24, Genesis II, 12 W / 840, Radar, 820 lm LEDeli-työpistevalaisin 41 260 56, LEDeli 5 W, 450 mm, IP21, 500 lm 41 260 57, LEDeli 8 W, 550 mm, IP21, 800 lm 41 260 58, LEDeli 11 W, 750 mm, IP21, 1200 lm 41 260 59, LEDeli 14 W, 1 100 mm, IP21, 1500 lm Laadukkaat onnLine-vaLaisimet sisälle ja ulos, kattoon sekä seinään AsuntOVALAIsIMEt ammattilaisen tarpeisiin Genesis ii leDeli saatavana tutkalla tai ilman uutuus! ovaalimalli saatavana luomella ja pyöreä sekä luomella että ilman justus
18 VALO 2/2016 k atukuvassa ja teiden varsilla katse kiinnittyy yhä useammin suurikokoisiin ledimainostauluihin. pimeässä välkkyvät laajat valopinnat vievät herkästi autoilijan huomiota liikennetapahtumilta. kirkkaat mainostaulut ovat olleet myös lehtien otsikoissa, kun lähialueiden asukkaat ovat pitäneet niitä häiritsevinä. – perinteiset tienvarsimainostaulut ovat pikkuhiljaa häviämässä, ja niiden tilalle tulevat leditaulut. Hyvällä maulla tehtyinä leditaulut ovat varmasti hyvä tapa mainostaa. kirkkaus tuottaa huomiota, mutta sillä on myös rajansa. hyvä mainos vangitsee katsojan huomion. tienvarsien kirkkaat ja välkkyvät mainostaulut voivat tehdä sitä liiaksikin ja olla vaaraksi liikenteelle. oulussa otettiin käyttöön ohjeistus, joka antaa ylärajat mainostaulujen luminansseille. Maanteiden valomainoskäytäntö muuttui syksyllä, kun liikennevirasto uudisti tienvarsimainonnan sääntelyä. tienVaRsiMainoksissa loistaVat ledit eHeää kAupunkikuVAA VAi kirkkAitA Häiriköitä? jos taulut ovat epämiellyttävän kirkkaita, ei niitä enää haluta lukea, sanoo vanhempi suunnittelija Martti Paakkinen sito Oy:stä. – Ledimainostaulujen suuri ongelma on se, että tekniikka on uutta mainostoimijoillekin. Mainoksen kirkkauden säätö ympäristön valoisuuden mukaan ei tahdo toimia, toteaa Liikenneviraston liikenteen ohjauksen asiantuntija tuomas österman. kansainvälisellä ulkomainosyhtiö Clear Channelilla on suomessa yli 800 digitaalista mainospintaa, joista noin sata on ympäri suomea teiden varsilla olevia ledimainostauluja. teksti: Marjukka puolakka
19 VALO 2/2016 – taulujen maksimiluminanssit ovat luokkaa 5 000–10 000 cd/m 2 , mutta maksimi tehoja ei käytetä. Liian suuret valon määrät eivät antaisi arvoa mainostettaville tuotteille, eivätkä myöskään mainoslaitteiden omistajille. tehojen pienentäminen pidentää myös leditaulujen käyttöikää, koskinen jatkaa. oulu ohjeistaa Mainostajia Oulussa lähdettiin liikkeelle tienvarsimainosten käytön ohjeistamiseksi, kun kirkkaina loistavat leditaulut alkoivat vallata kaupunkitilaa. – Huolta ja häiriötä aiheuttivat varsinkin pimeille katuosuuksille ja liittymäalueille sijoitetut hyvin kirkkaat ja välkkyvät vaihtuvanäyttöiset taulut. taulujen nopean lisääntymisen myötä Oulun kaupunki halusi ohjeistaa niiden sijoittamista ja valo-ominaisuuksia. Myös Liikennevirasto halusi kertoa oman näkemyksensä taulujen sijoituksesta teihin nähden, kertoo paakkinen. Oulun kaupungin ja pohjois-pohjanmaan eLY-keskuksen vuonna 2014 julkaisema lupaohjeistus antaa pelisäännöt mainostaulujen sijoittamiselle ja rajat niiden kirkkaudelle. Ohje Oulun kaupungin alueen ulkoja tienvarsimainosten sijoittamisesta koskee tienvarteen, viheralueille ja kiinteistöjen tonteille tai rakennuksiin asennettavia taustavalaistuja tai itsevalaisevia mainostauluja. Ohjeistuksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuuden ohella kaupunkikuvaa ja asuinviihtyvyyttä. toimintaa valvoo tienpitoviranomainen ja kaupungin rakennusvalvonta. Oulun kaupunki suhtautuu periaatteessa myönteisesti tienvarsimainontaan. Ympäristön soveltuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta mainostaminen ei kuitenkaan sovi kaikkialle. Mainostaulujen sijoittamista on rajoitettu muun muassa kaupungin vilkkaimpien pääväylien ja liikennevalo-ohjattujen liittymien läheisyydessä. Ohjeistuksessa on myös annettu mainostauluille minimietäisyydet tien reunasta ja rajat taulujen maksi mikoolle. Ohjeistuksen mukaan vaihtuvanäyttöisten mainostaulujen keskimääräinen luminanssi ei saa pimeänä aikana ylittää arvoa 300 cd/m 2 ja taulujen tulee säätää kirkkauttaan automaattisesti ympäristön valoisuuden mukaan. päiväkäytön maksimiluminanssi on 5 000 cd/m 2 . sisältöä vaihtuvanäyttöisessä mainostaulussa saa esittää vain kello 6–23 välisenä aikana. – taulujen kirkkautta voidaan arvioida kosinikorjatulla valaistusvoimakkuusmittarilla. Luminanssiraja 300 cd/m 2 vastaa tilannetta, jossa taulun edestä mitattu vertikaalivalaistusvoimakkuus saa nousta enintään neljä luksia mainostaulun säteilemän valon johdosta. Mittauskorkeus on 1,5 metriä, ja mittausetäisyys määräytyy taulun koon perusteella, toteaa paakkinen. VälkYnnästä sulaVaan Vaihtoon Oulun ohjeistuksen mukaan tienvarsimainosten tulisi olla mahdollisimman selkeitä, jotta ne eivät vangitse autoilijan huomiota liian pitkäksi aikaa. tekstin ja kuvien tulisi olla sellaisia, että tienkäyttäjän on helppo omaksua ne ”yhdellä silmäyksellä”. suositeltavaa on, että mainos sisältää enintään 6–7 sanaa logon tai kuvan lisäksi. peräkkäin esiintyvien mainosten taustaväritys ei saa poiketa liikaa toisistaan. – Asioita voi tehdä hyvin ja huonosti, myös digitaalisten mainospintojen osalta. Mainoslaitteiden tulee olla laadukkaita, ympäristöön sopivia ja niiden tulee tuoda mainostajan viesti hyvin ja tyylikkäästi esille, kertoo partner manager jemina koskinen Clear Channelilta. koskisen mukaan vielä viitisen vuotta sitten markkinoilla saattoi olla alan pienimpien toimijoiden käyttämiä ledimainostauluja, joiden kirkkaus ei ollut automaattisesti säädettävissä. Moderneissa tauluissa on toimiva automatiikka, joka säätää taulun luminanssin ympäristön valoisuuden mukaan. Hämärän aikaan autoilijoiden huomiosta kilpailevat teiden varsilla loistavat ledimainostaulut. Helsingissä ledimainostaulujen sijoittamista tarkastellaan tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella. kuva: petri Vuorio Oulun kaupungin ohjeistuksen mukaan vaihtuvanäyttöisten mainostaulujen keskimääräinen luminanssi ei saa pimeään aikaan ylittää arvoa 300 cd/m 2 . ennen uusien raja-arvojen määrittelemistä mitattiin valtatie 22:n varrella sijaitsevasta mainostaulusta jopa yli 1 000 cd/m 2 keskimääräisiä luminanssiarvoja. kuva: jani karjalainen, sito Oy
Laruta & Gonia Energiatehokkuutta taajamavalaistukseen LISÄTIETOJA: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Uudet RZB:n led taajamavalaisimet Laruta ja Gonia tarjoavat energiatehokkaan ja laadukkaan ratkaisun katujen, kävelyteiden, pysäköintialueiden ja puistojen valaistukseen. Molemmista sarjoista tarjolla useita valonjakoja, tehoja, valonväreillä 3000 K tai 4000 K, valontuotto 2000-8100 lm. Laruta Gonia – esimerkiksi kuuden sekunnin välein keltataustaisesta mustataustaiseksi vaihtuva mainos koettiin Oulussa häiritsevänä. Ohjeistuksen mukaan vaihtuvanäyttöisen mainoksen tulee olla kaupunkialueella näkyvissä vähintään kuusi sekuntia. Animaatioita, videoleikkeitä tai liikkuvia tehosteita ei mainoksissa sallita, jatkaa paakkinen sito Oy:stä. Mainostilan vuokraajalle mainosten vaihtuminen tietää lisämyyntiä. – Vaihtuvanäyttöisissä ledimainostauluissamme mainosten esitysajat ovat 6–30 sekuntia. peräkkäisten mainosten välillä oleva asteittainen himmennys pitää huolen siitä, että mainokset vaihtuvat sulavasti ilman häiritsevää välähdystä. On hyvä, että asioista keskustellaan ja yhteistyöllä syntyy ohjeistuksia, joita kaikki voivat noudattaa, kertoo Clear Channelin koskinen. Maanteiden Mainonta Muuttui Ledimainostauluja on viime vuosina alkanut ilmaantua taajamien lisäksi myös maanteille ja asemakaava-alueiden reunoille. Maanteiden tienvarsimainontaa koskeva lainsäädäntö muuttui maantielain muutoksen myötä elokuussa 2016. sääntelyssä siirryttiin vähäbyrokraattisempaan aikaan, kun mainostaulujen poikkeuslupamenettelystä siirryttiin ilmoitusmenettelyyn. elokuussa 2016 tuli voimaan myös Liikenneviraston määräys, joka tarkentaa tienvarsimainosten sijoittelua ja säätelee niiden valoteknisiä ominaisuuksia. – taulujen kirkkaus hämärän ja pimeän aikaan on usein ollut aivan liian suuri, ja siksi niille on nyt määritelty sallitut raja-arvot. työstämme parhaillaan määräyksen jatkoksi ohjejulkaisua, jossa avataan ja täsmennetään määräyksen sisältöä, kertoo tuomas österman Liikennevirastosta. uusi määräys on voimassa Liikenneviraston hallinnoimilla maanteillä ja koskee sekä itsevalaisevia mainostauluja että ulkoisella valonlähteellä varustettuja mainoksia. Mainoksia ei saa sijoittaa liittymäalueille, tunnelin läheisyyteen tai esimerkiksi ohituskaistaosuuden alun tai lopun läheisyyteen. jos tievalaistus sammutetaan yöajaksi, on myös mainoksen haltijan varauduttava ajastamaan taulun sammutus. Valaisemattomille maantieosuuksille ei itsevalaisevia mainostauluja saa pystyttää. ulkoisella valonlähteellä valaistujen mainostaulujen tulee maanteillä olla tasaisesti valaistuja, ja niiden pinnan luminanssin on oltava pienempi kuin liikennemerkin heijastavuuden. itsevalaisevan mainoksen valovoiman on oltava sellainen, etteivät Liikenneviraston maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohjeissa annetut häiriövalon raja-arvot ylity. Mainostaulun kirkkauden tulee säätyä automaattisesti ympäristön valoisuuden mukaan. pimeän aikaan mainospinnan keskimääräinen luminanssi ei saa ylittää arvoa 300 cd/m 2 . Maanteillä vaihtuvasisältöisten mainosten tulee pysyä samana vähintään 30 sekunnin ajan ja mainosten on vaihduttava liukuman kautta. Liikkuvaa kuvaa tai välähdyksiä ei maanteiden varsien mainoksissa sallita. lähteitä: ulkoja tienvarsimainosten sijoittaminen. Lupaohje Oulun kaupungin alueelle. 22.4.2014. päivitetty 22.10.2014. Liikenneviraston määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta. 24.8.2016. Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 16/2015. 13.5.2015.