Olen valaistussuunnittelija. Teen näkymättömästä näkyvää. Ja tiloista paikkoja, joilla on oma sielu. Valoa on kaikkialla ja kaikkialla on valoa. Siksi matkustan ympäriinsä ja katselen valoa. Jokaisella paikalla on oma taikansa. Taika, joka on aina toisenlainen. Aina uusi. Sen hetken vien mukanani kotiin. Toisenlaisen ja uuden. Sellainen tulee valoni olla. Olen valaistussuunnittelija. Teen näkymättömästä näkyvää. Ja tiloista paikkoja, joilla on oma sielu. Inspiraation löytää sieltä, mistä sitä ikinä etsitkin. Löydä valaistusratkaisusi osoitteessa www.erco.com/inspirations ERCO, valon tekijä.
Aura Notum LED Kattava tuoteperhe julkisten tilojen valaistukseen. Pyöreän valaisimen kehys valkoinen, muut värit tilauksesta. Valaisimen halkaisija 190, 300, 430, 650 tai 900 mm. • Ripustus-, pintatai uppoasennus • Upotussyvyys on säädettävissä • Himmennettävä Valaisimilla on viiden vuoden täystakuu. AuraLightOy•+358(09)8553640•myynti@auralight.fi
Tiesitkö, että... Jo 250 000 Philipsin ledi valaisinta valaisee kulku väyliä yli 250 pohjoismaisessa kunnassa. Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Lediratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perinteisiin HPL-asennuksiin verrattuna. MilewWide LED Tyyliä, tehokkuutta ja energiansäästöä valon laadusta tinkimättä. www.philips.fi/lighting Shield_White_2013 Version 1.1 – 25 October 2013
AjAnkOhtAistA 8 Ledivalon vaarat – onko niitä? 28 Lights in Alingsås 2014 32 Standardit tuovat turvallisuutta ja tehokkuutta suunnitteLu 24 Valosaastetta vai häiriövaloa – ja kuinka sitä voidaan vähentää? prOjektit 10 Sokos Hotel Torni Tampere – tarina tamperelaisuudesta 18 Valoteoksella uudenlaista kaupunkikuvaa 20 Pudasjärven kirkon metsäisen kulttuuriympäristön ledivalaistus kuLttuuri jA tiede 34 Valot, varjot, vaarat -tutkimushanke 40 Think in a Tank – keskustelu valon tulevaisuudesta VAkiOpALstAt 7 Valokeilassa 42 Valonvälähdyksiä 48 Projektiuutisia 52 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 28 18 10 34 2/2 01 4
Das gute Licht. Älykäs valaistus
7 VALO 2/2014 Lehtitietojen mukaan joillekin päätös elohopealampuista luopumisesta näyttää tulevan liian nopeasti, vaikka asia on ollut tiedossa jo viisi vuotta. Varastoihin on ostettu runsaasti elohopealamppuja, joilla siirtymishetkeä voidaan siirtää eteenpäin ja aloittaa energiansäästö vasta myöhemmin. toinen vaihtoehto on käyttää joitain harvoja markkinoilla olevia korvaavia valonlähteitä. Ledien valotehokkuus on kasvanut ennustusten mukaisesti. jossain vaiheessa tulee vastaan teknistaloudellinen raja, jonka yli valotehokkuutta ei enää kannata nostaa. tällöin ledien valotehokkuus on noin kaksinkertainen perinteisiin valonlähteisiin verrattuna. kun hintakehitys on edelleen laskeva, on helppo uskoa ennusteita, joiden mukaan viiden vuoden kuluttua noin 80 % valaistusalan kaupasta on ledituotteita. Ledit poikkeavat valontuottotapansa ja spektrinsä puolesta perinteisistä valonlähteistä. itse valonlähde on kooltaan hyvin pieni, ja valkoisen ledin valossa on yleensä suuri sinisen valon osuus. Onkin huomattu, että perinteiset valaistuksen arviointimenetelmät eivät sovi aina käytettäväksi ledien yhteydessä. esimerkiksi häikäisyn ja värintoiston arviointiin kehitellään siksi parhaillaan uusia menetelmiä. VALO-lehti toivottaa lukijoilleen miellyttävää joulunaikaa ja onnea valon vuodelle 2015! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry VALOKEILASSA Muutoksen tuulet puhaltavat valaistusalalla. taustalla on pyrkimys yhä parempaan energiatehokkuuteen. tähän tulisi päästä niin, että valaistuksen ja valon laatua ei huononneta vaan pikemminkin parannetaan entisestä. tuotevalikoima muuttuu nopeasti, ja markkinoille on tullut paljon uusia yrittäjiä, jotka haluavat saada osansa valaistusalan menestyksestä. suuri merkitys valaistusalan ja varsinkin valonlähteiden valikoiman muuttumiseen on ollut euroopan komission päätöksillä, joissa markkinoille saatettaville tuotteille on asetettu energiatehokkuusvaatimuksia. pari vuotta sitten loistelampputekniikkaan perustuvat energiansäästölamput kilpailivat vielä rinta rinnan ledilamppujen kanssa, mutta nyt ledilamput ovat lähes kaksinkertaistaneet valotehokkuutensa. kun ledilamppujen hinta on samalla laskenut, lopputulos on helppo arvata. keväällä 2015 voimaan astuva elohopealamppuja koskeva markkinoillesaattamiskielto on aiheuttanut säpinää. koska elohopealamppua ei vanhassa valaisimessa voi suoraan korvata tavanomaisella monimetallitai suurpainenatriumlampulla, on kielto johtanut myös kiihtyvällä tahdilla tapahtuviin valaistussaneerauksiin. entistä useammin korvaava valaisin on ledivalaisin. syynä tähän on ollut ledivalaisimien valotehokkuuden voimakas kasvu. Voidaankin todeta, että ledi on valonlähteenä parhaillaan päihittämässä valotehokkuudessa kaikki perinteiset valonlähteet. Ledit ovat myös helposti säädettävissä toisin kuin suurpaineiset purkauslamput, mikä mahdollistaa älykkäiden ohjausjärjestelmien käyttöönoton. Laskettaessa elinkaarikustannuksia hankintahinnaltaan kalliimmat, pitkäikäiset ja valotehokkaat ledituotteet tulevat useimmiten edullisimmiksi vaihtoehdoiksi varsinkin, jos valaistusta halutaan säätää ja valon laadusta ei haluta tinkiä. 2/2 01 4 Kannen kuva: petri Vuorio VALAISTuSALA muuTOKSESSA 2/2014 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (ipad, iphone, Android). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj), pasi jokinen, riku järvelä, risto Linnapuomi, Marjukka puolakka, erkki rousku ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 1237-3907
8 VALO 2/2014 Ledituotteiden osuus valaistusalan kaupasta on lisääntynyt nopeasti varsinkin valonlähdepuolella ja ulkovalaisimissa. Monet suomessa toimivista valaistusalan yrityksistä, jotka käyvät kauppaa muillakin kuin ledituotteilla, ovat kertoneet saavansa jo yli puolet liikevaihdostaan ledeihin pohjautuvista tuotteista. ulkovalaistuksen rakennuttamistehtävissä toimivat kaupunkien ja kuntien edustajat ovat kertoneet ledivalaisimien määrän räjähdysmäisestä kasvusta. Vauhtia tähän on pistänyt luonnollisesti elohopealampuille keväällä 2015 voimaan astuva markkinoillesaattamiskielto ja ledien säädettävyys, joka antaa ulkovalaistuspuolelle uusia energiansäästömahdollisuuksia. sisävalaistuksessa ledien ominta markkina-aluetta ovat kohdeja downlight-valaisimet, joihin ledi sopii erityisen hyvin suuntaavuutensa ja pienen kokonsa ansiosta. esimerkiksi myymälävalaistuksessa ennätettiin tuskin siirtyä halogeenivalaistuksesta monimetallilamppuihin, kun jo perässä seurasivat ledit. sisätilojen yleis valaistuksessa loistelamppuvalaisimet ovat kuitenkin pitäneet hyvin pintansa. Yleisvalaistukseen käytetyt ledivalaisimet ovat useimmiten taustavalaistuja hajottavalla kalvolla varustettuja hajasäteilijöitä, eikä niihin ole juurikaan tullut sellaisia kehittyneitä valonjakoja, joita loistelamppuvalaisimilla on. Ledituotteiden kehittämiseen on maailmassa panostettu paljon. jotta nämä panostukset saataisiin maksetuksi, on tärkeää, että tuotteiden laatu tyydyttää loppukäyttäjää. sen takia on syytä avoimesti tarkastella myös niitä tekijöitä, joiden osalta ledien laatua on syytä kehittää ja joiden suhteen ledeistä voisi ehkä olla jotain terveydellistä haittaa. Valkoiset ledit tehdään yleensä päällystämällä sininen ledi loisteaineella. erityisesti kylmäsävyisten ledien spektrissä on voimakas sininen piikki. ikävä kyllä tämä piikki sattuu aallonpituusalueelle (kuva), joka voi liian voimakkaana silmään kohdistuessaan aiheuttaa fotokemiallisia vaurioita silmän verkkokalvolle. kyseessä on ilmiö, joka valaistuspiireissä tunnetaan nimellä ”blue light hazard”. sinisen valon intensiteetille on standardeissa annettu riskiluokat, joiden perusteella mahdollista vaaran suuruutta voidaan tarkastella. riskiluokkia on neljä: rG0 = ei vaaraa, rG1 = vähäinen riski, rG2 = kohtuullinen riski, rG3 = korkea riski. Asiantuntijat suosittavat, että kuluttajille tarkoitettujen ledituotteiden riskiluokka olisi korkeintaan rG1. On erittäin epätodennäköistä, että ledituotteet koskaan joutuisivat riskiluokkaan rG3. sen sijaan luokkaan rG2 voidaan päästä sinisillä ja kylmänvalkeilla ledeillä. Vaikka itse ledi olisikin riskitön, voi sen riskiluokka kasvaa, kun ledejä asennetaan useita lopulliseen tuotteeseen. rG2riski luokan tuotteisiin tulisi laittaa maininta sallituista valaistustasoista ja altistumisajasta. sinisen valon riskiryhmiä määritettäessä tarkasteluetäisyys on 20 cm. tämän arvioidaan olevan käytännössä lyhin etäisyys, jolla valonlähdettä käytännössä katsotaan. testeissä on havaittu, että riskiluokan rG2 alaraja ylittyy muutamissa sekunneissa useilla sinisillä ledeillä ja muutamissa kymmenissä sekunneissa kylmänvalkeilla paljailla tai linsseillä varustetuilla ledeillä. jos ledi on hajottavan kalvon takana, riskiraja ei koskaan ylity. jos katselu etäisyys kasvaa yli metriin tai ledin värilämpötila on enintään 4 663 k, eivät nykyisin käytössä olevat ledituotteet voi vahingoittaa verkkokalvoa. Yleisvalaistuksessa ei missään värilämpötilassa jouduta riskiluokkaan rG2, jos valaistusvoimakkuus on alle 500 lx. erityisen alttiita ryhmiä sinisen valon vaikutuksille ovat esimerkiksi pienet lapset sekä vanhukset, joille on kaihileikkauksessa laitettu keinotekoiset linssit. Lapsi saattaa altistua valolle esimerkiksi lelussa olevan ledivalon takia tai ollessaan ledivaloilla varustetun auton edessä. toisena ryhmänä ovat henkilöt, jotka työnsä vuoksi altistuvat voimakkaalle valolle esimerkiksi näyttämövalaistusta rakentaessaan. heidän olisikin syytä suojata silmänsä henkilökohtaisilla suojalaseilla. pitkäaikaisvaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu, mutta ledin ei ajatella olevan vaarallisempi kuin muut keinovalonlähteet tai auringonvalo. Ledin pienestä koosta johtuu, että sen pinta luminanssi nousee hyvin korkeaksi. suuri pinta luminanssi aiheuttaa sekä estoettä kiusahäikäisyä. Vaikka häikäisystä ei sinänsä suoraan ole terveydellistä haittaa, voi se haitata työntekoa ja aiheuttaa onnettomuuksia. sisätiloissa kiusahäikäisyä arvioidaan kiusahäikäisyindeksin (uGr, unified Glare rating) avulla. suunnittelijoiden ja valaisintoimittajien tulisi muistaa, että uGrindeksi soveltuu käytettäväksi vain sellaisten valaisimien yhteydessä, joiden valoaukko on tasaisesti valottunut. uGr-indeksiä ei voi käyttää sellaisille ledivalaisimille, joissa yksittäiset ledit ovat joko suoraan tai erillisten linssien takaa näkyvissä, koska se johtaa todellista pienempään laskettuun häikäisyarvoon. LEdIVALOn VAArAT – OnkO niitä? AJAnKOHTAISTA Teksti: tapio kallasjoki kuvassa on esitetty useiden valkoisten ledien spektrijakaumia. Laskettaessa sinisen valon vaaraa aiheuttavan säteilyn intensiteettiä, valonlähteen säteilytehoa painotetaan mustalla viivalla esitetyllä käyrällä, joka kuvaa verkkokalvon herkkyyttä fotokemiallisille vaurioille. Lähde: CstB 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 380 430 480 530 580 630 680 730 780 Aallonpituus (nm)
Sisävalaistus-koulutusjakso Päivä 1: Valaistus ja ihminen Päivä 2: Sisävalaistuksen teoriaa ja standardeja Päivä 3: Sisävalaistuksen tekniikkaa Päivä 4: Sisävalaistuksen suunnittelu Ulkovalaistus-koulutusjakso Päivä 1: Tievalaistuksen teoriaa ja suunnitteluohjeita Päivä 2: Tievalaistuksen ja ulkoalueiden valaistuksen suunnittelu Päivä 3: Arkkitehtuurija kaupunkivalaistus osa 1 Päivä 4: Arkkitehtuurija kaupunkivalaistus osa 2 Valaistuksen mittaaminen ja arviointi -kurssi DIALux-kurssit Suomen Valoteknillinen Seura ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä valaistuskoulutusta jälleen 16.3.2015 alkaen. Hinnat / kurssipäivä (alv %) SVS:n jäsenet ja jäsenyritysten ja -yhteisöjen palveluksessa olevat henkilöt sekä SVS:n jäsenhakemuksen (www.valosto.com/seura/-/jasenhakemus) ennen kurssia tehneet: 220 € Muut: 360 € Metropolia Ammattikorkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat veloituksetta. Lisätiedot, ajankohdat ja ilmoittautumiset www.valoakatemia.fi VALOAkAteMiA www.valoakatemia.fi Valon värinälle ei toistaiseksi ole asetettu raja-arvoja, vaikka värinästä saattaa aiheutua haittaa joillekin valolle herkille henkilöille. näitä haittoja ovat esimerkiksi migreeni, huimaus ja joissain tapauksissa epilepsia. Ledien värinä johtuu ledivalaisimien teholähteiden aiheuttamista virtaja jännitevaihteluista. Mittauksissa on havaittu, että verrattaessa ledejä muihin perinteisiin valonlähteisiin ledit ovat värinän kannalta joko selvästi parempia tai selvästi huonompia tuotteita kuin muut vastaavat valonlähteet. himmennystilanteessa ledivalon värinä saattaa tulla niin suureksi, että se näkyy esimerkiksi tilassa tallennetussa videokuvassa raitoina tai alivalottuneina valokuvina lyhyttä valotusaikaa käytettäessä. Lyhyen aallonpituuden takia sininen valo siroaa voimakkaammin kuin muut valon aallonpituudet. tähän saakka kaupunkien yllä oleva valonkajo (sky glow) on ollut lähinnä tievalaisimien suurpainenatriumlamppujen aiheuttamaa horisontaalitason yli menevää valoa. jotta ledivalaistuksesta ei tulisi uutta ympäristöongelmaa, on ledivalaisimien valonjakoon ja häikäisy suojaukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Valon ei-visuaaliset vaikutukset ihmisen vireystilaan ja vuorokausirytmiin on tunnettu jo kauan. Lisätietoa valon vaikutuksesta saatiin, kun vuonna 2002 silmästä löydettiin valoherkkä gangliosolu, jonka välityksellä valon vaikutus siirtyy ihmisen hormonitoimintaan. Valon määrän lisääntyminen näkyy esimerkiksi melatoniinin määrän vähenemisenä ja kortisolin määrän kasvuna, jolloin ihmisen vireystila kasvaa. Gangliosolut ovat erityisen herkkiä siniselle valolle, joten sinistä valoa sisältävien ledien ja muiden päivänvalotyyppisten valonlähteiden ei-visuaalinen vaikutus on suurempi kuin lämminsävyisten valonlähteiden. Oikeaan aikaan saatu valoaltistus pitää vuorokausirytmin oikeana. Väärään aikaan annettu valo tai valon puute häiritsee vuorokausirytmiä ja voi aiheuttaa väsymystä, hiilihydraattinälkää ja masennusta. hyvä elämän laatu vaatii täsmällistä vuorokausirytmiä, johon kuuluu myös lepo. jos kodin valopisteet lisääntyvät halventuvien ja yhä parempien ledivalojen myötä, ja iltaa vietetään entistä enemmän sinistä valoa lähettävien mobiililaitteiden näyttöjen ääressä, saattaa riittävä ja hyvälaatuinen yöuni jäädä saamatta. kuluttajan kannalta on oleellista, että valmistaja antaa tuotteesta riittävästi luotettavaa tietoa. esimerkiksi vastaavuusväitteiden on perustuttava luotettaviin mittauksiin. Mittaukset ovat kuitenkin kalliita, ja niitä varten olisi oltava standardit, joita kaikki valmistajat käyttävät. tällöin tuotteita voitaisiin vertailla keskenään. Valitettavasti standardien kehittäminen on hyvin hidasta, eivätkä standardit pysy mukana näin nopeasti kehittyvällä alalla. suomessa ledien markkinavalvonta kuuluu turvallisuusja kemikaalivirastolle (tukes). Virasto on toiminut ansiokkaasti vaarallisten tuotteiden valvonnassa. tämä näkyy esimerkiksi markkinavalvontarekisterissä (http://marek.tukes.fi), johon on koottu sähköturvallisuuspuutteista huomautuksia ja markkinointikieltoja saaneet tuotteet. tätä kirjoitusta tehtäessä led-sanalla rekisteristä suoritettu haku antoi 380 osumaa. suuri määrä kertoo myös siitä, että markkinoille on tulossa hyvin erilaatuisia tuotteita. pelkona on, että ajan ja rahan puutteessa viranomaisten on mahdotonta tarkistaa annettujen tuotetietojen paikkansapitävyyttä. Lisää tietoa ledien terveysvaikutuksista löytyy osoitteesta: http://ssl.iea-4e.org/task-1-quality-assurance/health-aspects-report.
10 VALO 2/2014 sOkOs hOteL tOrni tAMpere TArInA TAmPErELAISuudESTA PrOJEKTIT Teksti: helena Aalto Kuvat: petri Vuorio, Antti hiltunen, Aki rask / Akifoto Oy tampereen rautatieaseman kupeeseen avattiin lokakuun puolivälissä uusi hotelli, solo sokos hotel torni tampere. Vaikka kohteen suunnittelu on puhuttanut tamperelaisia jo kymmenkunta vuotta, valkeni rakennuksen todellinen, vahva luonne kaupunkikuvassa vasta suunnittelun edetessä. hotelli koostuu kahdesta rakennuksesta: suojelluista 140 vuotta vanhoista veturitalleista ja niihin liittyvästä 88 metriä korkeasta uudisrakennuksesta, josta tuli valmistuttuaan suomen korkein asuinrakennus. täydellisesti saneeratuissa veturitalleissa toimii paja kongressi, joka tarjoaa muunneltavia tiloja kokouksille ja musiikki esityksiin. Vanhaan tiilirakennukseen sijoittuvat myös Grill it! -pihviravintola sekä seurusteluravintola paja Bar. tornimaisen uudisrakennuksen 25 kerrosta sisältävät muun muassa 305 hotellihuonetta sekä osan kokoustiloista. Visio klubi 17. kerroksessa tarjoaa moderneja työskentelytiloja lyhytaikaiseen käyttöön, ja rakennuksen ylimpään kerrokseen on toteutettu kaikille avoin näköalapaikka, Moro sky Bar. hotellin konseptista vastasivat ruotsalainen konseptija sisustusarkkitehtitoimisto stylt trampoli AB ja sisustusarkkitehdit Gullstén-inkinen Oy yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. stylt trampoli AB:n perustaja ja luova johtaja Erik nissen Johansen vakuuttaa, ettei tämän päivän kuluttajaa enää puhuttele tiukat ketjukonseptit vaan aidot elämykset ja niihin liittyvät vahvat tarinat.
11 VALO 2/2014 VALOA kAupunkikuVAAn ulkotilojen valaistuksen suunnitteluun osallistuneet tahot kuvaavat suunnittelun alkamisen ajankohtaa, toukokuuta 2013, juuri sopivaksi: kun arkkitehtisuunnitelmat olivat valmiit, ei valaistussuunnitteluprosessiin vaikuttavia oleellisia muutoksia ollut enää tiedossa. – kun talolle tuli luotua vahva luonne, on muiden ollut helppo jatkaa siitä edelleen eteenpäin sisustuksen ja valaistuksen syventämiseen, kuvailee arkkitehti Sampo Valjus mutka tonta yhteistyötä valon ammattilaisten kanssa. hotellin julkisivuvalaistuksen suunnittelijaksi valikoitui tamperelainen VALOA design Oy, joka pääsi työstämään kohteen valaistusta valmiiden arkkitehtikuvien äärelle. korkean rakennuksen ja piha-alueiden valaistuksen suunnitteluun toi haasteita poikkeuksellinen mittakaava ja mahdollisuus tarkastella valaistavaa kohdetta perinteisen katseluetäisyyden lisäksi hyvinkin etäältä ja korkealta. rakennuksen ja sen valaistuksen kaupunkikuvallista merkitystä pohdittiin ja jatkojalostettiin yhteistyössä tilaajan, arkkitehdin, valaistussuunnittelijoiden ja kaupunkikuva-arkkitehdin kanssa. – Miten luoda rakennukselle sen arvon mukaista pimeän ajan ilmettä, mitä rakennukselle voisi valon avulla tehdä, mitä sille ei ainakaan saisi tehdä ja mitä sille lopulta kuuluisi tehdä? luettelevat VALOA designin roope Siiroinen ja marko Kuusisto suunnitteluprosessin edetessä esiin nousseita kysymyksiä. 1 ”Valokivet” johdattelevat hotellivieraat sisäänkäynneille. kierrätyslasista valmistettu valokivi on suomen Lasin jalostuksen Ledstone-pihavalaisintuote. 2 Vanhojen veturitallien valaistus on suunniteltu perinteisesti arvorakennusten punatiilistä pintaa ja arkkitehtuurin yksityiskohtia kunnioittaen. piha-alueen ”valoheinät” on toteutettu iGuzzinin typha-tuotteilla. 3 hotellin 88 metriä korkeasta uudisrakennuksesta tuli valmistuttuaan suomen korkein asuinrakennus. julkisivussa käytettiin uutta mustaa väribetonipigmenttituotetta, jonka aikaisempaa tummempi sävy tuo rakennukseen dramatiikkaa. julkisivun dynaaminen valoteos valmistunee vuodenvaihteessa. uudisrakennuksen julkisivun lopulliseksi valaistusratkaisuksi jalostui ”valoseinä”, tornin harjalle toteutettava, rakennuksen veistoksellista muotoa korostava mediapinta. dynaaminen valoteos valmistunee vuodenvaihteessa. piha-alueiden suunnittelusta vastannut oululainen maisema-arkkitehti Tommi Heinonen Vsu maisema-arkkitehdit Oy:stä oli myös omassa roolissaan ideoimassa kohteeseen elämyksiä valolla. – ulkoalueiden suunnittelun lähtökohtia olivat veturitalli, ratapiha ja näistä kumpuava rosoinen, mutta miellyttävä tunnelma. Veturitallin ja kääntöympyrän teemalla alueelle alkoi hahmottua lisää ympyröitä – puuterasseja, värija heinä ympyröitä – ulotimme ympyrät lopulta kaikkialle. heinäympyröihin päätimme nostaa myös ”valoheinää”, jotta pihan heinikoissa olisi jujua myös hämärässä ja talvi aikana. tässä hankkeessa tuettiin monialaista yhteistyötä ja ymmärrettiin upeasti kokonaisuuksien luomisen tärkeys, kuvailee heinonen valon jalostumista pihasuunnitelmissa. piha-alueen laatoitettuun pintaan on sijoitettu epäsymmetrisesti, julkisivun aukotuksen tapaan, sisäänkäynneille johdattelevia ”valokiviä”. kierrätyslasista valmistettujen valokivien efekti toimii myös talvisäässä, sillä laatoitus pysyy lumettomana alustan lämmityksen avulla. kun veturihallien edustan ilme saa lopullisen muotonsa ensi syksynä, herää aukio iltaisin myös höyrysumun ja valon leikkiin. 1 2 3
12 VALO 2/2014 1 2 3 4 5
VALAISEE KOTISI Cariitti Shop Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com VeturitALLeistA kOhtAuspAikAksi Varhaisimmissa luonnosteluissa hotellin pääsisäänkäyntiin oli sijoitettu oikea vanha veturi. suunnittelun edetessä idea jalostui paikallisen seppämestari jorma dahlströmin näyttäväksi veturiteokseksi, joka vastaanottaa tulijat sisäänkäynnin seinällä. tätä viisi metriä pitkää metalli työtä elävöittävät dynaaminen värivalaistus ja teokselle luotu äänimaailma. Aulatilan sisustuksessa toistuu hotellikonseptille ominainen tuleen viittaava oranssinpunainen väri, jota löytyy niin oleskelualueiden pyöreistä raheista, vastaanottotiskejä merkkaavista matoista kuin katon pyöreiden doomien valon sävystä. tilan yleisvalaistus toteutuu mielenkiintoisesti lattiapintojen pyöreistä valokeiloista heijastuen. kattopintaan upotettujen pienten ledimoduulien valo antaa työskentelyvalon myös vastaanottotiskeille. – Alakerran ravintolatilojen valaistuksen suunnittelun lähtökohtana oli vältellä tasapaksua tunnelmaa ja saada aikaan rakennuksen ulkomuotoa tukeva, hämyisä ja näyttävä lopputulos, kuvailee hotellin kaikkien tilojen sisustusja toteutussuunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti Hanna Gullstén. Museoviranomaisten ohjauksessa saneeratun vanhan veturitallin katto rakenteet ja tekniikka on jätetty tilan henkeä kunnioittaen näkyviin sekä ravintolaettä kongressitiloissa. Yleisvalaistus on toteutettu virtakiskoihin sijoitetulla ja helposti muunneltavalla kohdevalaistuksella, vain tilojen matalimmissa alakatto-osuuksissa on käytössä upotettuja ledivalaisimia. hotellin sisäänkäynnin vieressä sijaitseva paja Bar on luotu ylistykseksi manserockille. tilan seinille on ripustettu tamperelaisten muusikkojen lahjoittamaa rekvisiittaa – kultalevyjä, esiintymisvaatteita ja soittimia – jotka on valaistu näyttävästi teatterivalaistuksen keinoin huomaamattomilla kohdevalaisimilla. Grill it! -ravintola levittäytyy veturitallien suurten ikkunoiden äärelle. tilan tunnelma muuntuu vuodenja vuorokaudenaikojen mukaan: valoisaan aikaan ravintolaan tulvii luonnonvaloa, ja pimeässä tunnelma tiivistyy kohdevalaisinten keilojen rytmittäessä tilaa. Veturitallien kokoustilojen valaistus rakentuu myös virtakiskojen varaan. tilojen seinustojen vaaleita kuva-aiheita nostetaan esiin näyttävästi kohdevaloin, riittävä työvalo varmistetaan muun muassa valoramppeihin sijoitetuilla ledimoduuleilla. suuremmissa kokoustiloissa roikkuvat yleisvaloa antamassa myös riippuvalaisimet. 1 Aulan yleisvalaistus toteutuu lattiapinnoista heijastuen. Alakattoon on doomien lisäksi upotettu lähes huomaamattomia iGuzzinin Laser Blade -ledivalaisimia. 2 sisäänkäynnin metallisen veturiteoksen valaistuksen ja äänen toteutuksesta on vastannut tamperelainen profilight. 3 ravintolatilan valkealle päätyseinälle on luotu yksinkertaisin keinoin hienostunut, mutta vaikuttava ilme kohdevalokeiloja sommitellen. 4 ravintolatilojen tunnelmaa on tehostettu mustilla, ympäristöönsä naamioituvilla iGuzzinin palco-kohdevalaisimilla. niiden pelkistetty muotokieli toimii vastakohtana muun sisustuksen runsaudelle. paja Barissa kohdevaloilla on korostettu seinille ripustettua manserockiin liittyvää rekvisiittaa, kuten esiintymisvaatteita ja soittimia. 5 Grill it! -ravintolalla on monta tunnelmaa: päivällä tilaan tulvii runsaasti luonnonvaloa suurista ikkunoista, illalla tilan tunnelma tiivistyy ja kohdevalaisinten keilat rytmittävät tilaa. ravintolan valaistusta tullaan vielä täydentämään perinteisillä, mustilla tehdasvalaisimilla, ja baarin puolelle on tulossa tiskin päälle useita tom dixonin Lustre-sarjan valaisimia.
14 VALO 2/2014 3 4 1 2 5 6
iMax® – ensimmäinen Soft Ceiling® konsepti on lanseerattu! Soft Ceiling® konsepti mahdollistaa erilaisten valaistus tilanteiden luomisen vain yhdellä valaisintyypillä. Delta Light iMax® antaa vapauden valita erilaisista valokeiloista, tehosteista ja suodattimista vaihtamatta valaisimen runkoa. Tervetuloa tutustumaan iMax® uutuuteen näyttelytiloihimme. Halogen Galleria Oy Lönnrotinkatu 33-35 00180 Helsinki puh. (09) 646 323 myynti@halogengalleria.fi www.halogengalleria.fi Halogen Galleria tOrnistA hOteLLiksi hotellikäytävien tunnelmassa haluttiin välttää liian voimakasta tai latteaa lopputulosta ja tilan valaistusta testattiin koevalaistuksilla. käytävien lopullinen valaistus toteutettiin seinän vierustaan sijoitetulla valorampilla vaaleaa, kuvioitua seinäpintaa valottaen. Myös hotellihuoneiden numerot on valaistu hotellikonseptin tarinan henkeen ideoiduilla pienillä seinävalaisimilla. Betonielementeistä kootun rakennuksen henki on vahvasti läsnä myös hotellihuoneiden sisustuksessa. huoneiden valaistuskonseptissa yleisvalaistusta luodaan tilaan osittain näkyviin jätettyjen betonisten kattopintojen kautta. työpisteille on sijoitettu pöytäpintaa säästävät, projektin tarpeisiin varioidut seinävalaisimet, ja sänkyjen päätyihin on integroitu pienet lukuvalot. perinteisesti hotellihuoneissa käytetyt jalkalamput on kohteessa korvattu useissa huoneissa tilojen nurkkiin sijoitetuilla tunnelmavaloa siivilöivillä, näyttävillä riippuvalaisimilla. sokotel Oy:n projektipäällikkö Virpi Saarisen mukaan erityisesti kylpy huoneen valaistus haastoi projektiryhmää. kosteiden tilojen luokituksen mukainen kristallivalaisin oli erittäin haasteellinen löytää, ja valaistuksen riittävästä tasosta keskusteltiin sisustusja sähkösuunnittelijoiden kesken pitkään. Myös kylpyhuoneen valaistusta testattiin koevalaistuksella, jotta lopputulos oli asetetun tavoitteen mukainen: hämyisä, mutta silti riittävän valoisa ja ennen kaikkea ylellinen. koska hotellin asiakaskunnaksi tavoitellaan niin lapsiperheitä kuin työmatkalaisia, päätettiin valaistuksen ohjaus toteuttaa mahdollisimman yksinkertaisesti. Ohjelmoituja valaistusolosuhteita ei ole, ja valaisimien painikkeet löytyvät niille loogisimmista paikoista. 1 käytävien yleisvalaistus toteutettiin seinän vierustaan sijoitetulla valorampilla, joka samalla korostaa seinän tekstiilipintaa. 2 hotellihuoneiden numerokylttien valaisimet valmistettiin erikoistoteutuksena. Valonlähteenä valaisimissa on 3 W ledilamput. 3 Ylellisessä ultimate solo -huonetyypissä on pöytäryhmän päälle valittu kirsti taiviolan suunnittelema Cariitin illusia-valaisin. Valaisimen kuvun sisälle kätketty lasipallo tuottaa yksilöllisen heijastuskuvion. Valaisimeen voi vaihtoehtoisesti kytkeä päälle tasaisen valon. 4 solo supreme king -huonetyypissä käsienpesualtaan päällä roikkuu tobias Graun suunnittelema korumainen Falling-sarjan valaisin, joka on pienestä koostaan huolimatta hyvin valaiseva. 5 kylpyhuoneissa tunnelmallisen yleisvalaistuksen tuottaa ifö electricin ip44luokiteltu kristallivalaisin. Allastason päällä on lisävalaistuksena indeluzin samossarjan valaisin, jonka valonlähteenä on t5-loisteputki. 6 hotellihuoneiden työpistevalaisimet ovat Belidin 520-sarjan ilmeellä varioidut seinävalaisimet, ja sänkyjen päätyihin on integroitu Baulmannin ledilukuvalot. huoneiden nurkkiin sijoitetut koristeelliset tunnelmavaloa luovat Graypantsin disc-valaisimet on valmistettu käsityönä kierrätyspahvista. tämän päivän kuluttajaa eivät enää puhuttele tiukat ketjukonseptit vaan aidot elämykset ja niihin liittyvät vahvat tarinat.
16 VALO 2/2014 tAMpereen kAttOjen YLLä hotellin ylimmän kerroksen näköalabaarista haluttiin luoda kaikille avoin, tyylikäs ja sporttihenkinen tila. huikeat maisemat ympäri tamperetta tarjoilevan Moro sky Barin ilme on työstetty jumppasali-teeman ympärille lankkulattian noustessa seinälle ja sisustusvalaisinten muotokielen kuvatessa eri urheilulajeja. pyöreiden kuparisten valaisinten esikuva on keilapalloissa, köysissä roikkuvat valorenkaat viestivät telinevoimistelusta. Baaritiskin taustalle sijoittuvalle ”sankareiden seinälle” on kohdevalaistu valokuvia olympialaisissa menestyneistä tamperelaisista urheilijoista. teatteri on yksi hotellin tarinan teemoista, ja se on ollut innoittajana hotellin yleisten WC-tilojen sisustuksen suunnittelussa – myös Moro sky Barin unisex-WCtilassa peiliä ympäröivät teatterimaailmasta tutut meikkausvalot. tähän SOLO SOKOS HOTEL TOrnI TAmPErE Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto seppo Valjus Oy; sampo Valjus, juha paananen Hotellin konsepti: stylt trampoli AB ja sisustusarkkitehdit Gullstén & inkinen Oy yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Sisustussuunnittelu: sisustusarkkitehdit Gullstén & inkinen Oy Julkisivuvalaistuksen suunnittelu ja ohjelmointi: VALOA design Oy; roope siiroinen, Marko kuusisto Pihasuunnittelu: Vsu maisema-arkkitehdit Oy; tommi heinonen, Outi palosaari, emma Vanhatalo Sähkösuunnittelu: ramboll Finland Oy Sähköurakointi: Aro systems Oy korkeaan WC-tilaan suunniteltu messinkinen kattokruunu tarkentui suunnitteluprosessin edetessä yhdeksi sOk:n vanhan pääkonttorin arvokkaista kristallikattokruunuista. tornihotellista on kiteytynyt kunnianosoitus tampereen rikkaalle historialle teollisuuskaupunkina, sen monimuotoiselle kulttuuriperinteelle ja tamperelaisuudelle. hotellin tarina on aistittavissa kaikkialla niin hotellin tuoteja palveluratkaisuissa, arkkitehtuurissa ja sisustuksessa kuin yksittäisten valaisimienkin valinnassa. hotellin tarina kertoo myös kaupungin jatkuvasta kyvystä uudistua, kun vanhat veturitallit on valjastettu palvelemaan uuden ajan tarpeita. korkeasta uudisrakennuksesta on jo ehtinyt muodostua kaupungille uusi maamerkki, jota rakennuksen veistoksellista luonnetta korostava dynaaminen valaistusratkaisu jatkossa edelleen vahvistaa.
U.F.O. on älykäs LED –valaisin, joka säästää energiaa U.F.O. valaisee kaupunkitilaa häikäisemättä, erittäin korkealla hyötysuhteella. Valaisimen valotehokkuus on parhaimmillaan 110lm/W. U.F.O on ohjelmoitavissa halutun säätöprofiilin mukaisesti ja sitä voidaan ohjata 1-10V tai DALI –väylällä. Energian säästö on lähes 60% verrattuna perinteisiiin purkauslamppuvalaisimiin. LEDien värilämpötila on 3000K tai 4000K ja ne on tarvittaessa helppo vaihtaa uusiin. U.F.O on suunniteltu toimimaan myös arktisissa olosuhteissa aina -40°C asti. Suositeltava pylväskorkeus on 4-12m. www.iguzzini.fi products.iguzzini.com/ufo_line
VALO 2/2014 18 VALOTEOKSELLA uudenLAistA kAupunkikuVAA PrOJEKTIT Teksti: jukka huitila, tiiti hynninen, riku sourama & Aake Otsala, sun effects Oy Kuvat: hannu iso-Oja Lokakuun alussa julkistettu Hymy tuulessa -valotaideteos kuvastaa ympäröivää luontoa, Itämerta ja sen muuntuvia olosuhteita. Kolmeen ilmansuuntaan avautuva pysyvä teos elää vuoro kaudenja vuodenaikojen mukaan.
19 VALO 2/2014 teosta kannatettavana hankkeena, joka toisi ympäröivään kaupunkitilaan omaleimaisuutta ja kohentaisi ympäristön ilmettä ja imagoa. teoksen sisällön suhteen tilaaja antoi suunnittelijoille taiteellisen vapauden. suunnittelun lähtökohtana pidettiin koko prosessin ajan tarinankerrontaa. Abstraktin muodon hallinta valittujen luonnonteemojen pohjalta tuntui alusta asti kiinnostavalta tavalta ajatella teoksen luonnetta. suunnittelussa kiinnitettiin huomiota teoksen kokijoiden eri näkökulmiin – jalankulkijat, autoilijat ja asukkaat näkevät teoksen eri tavoin. teoksen vuorokausirytmi muodostuu urbaanin ympäristön sykkeestä. Aamun ja iltapäivän pulssit mukailevat alueen aktivoitumista, töihinlähtöä ja kotiinpaluuta. iltaisin teoksen dynaaminen liike kuvaa vuodenajalle tyypillisiä luonnon yksityiskohtia. Muina vuorokauden aikoina teos on staattisempi. teoksen vuosirytmi muodostuu viidestä eri vuodenkiertoon sidotusta teemasta, jotka ilmenevät väreinä ja rytmeinä vuodenajoille ominaisten olosuhteiden mukaisesti. tekniikkA Valoteos koostuu purjeen muotoon asennetuista vaakalinjoista, jotka kiertävät kiinteistön luoteis-, lounaisja kaakkoissivuja. Välineeksi muodostelman toteuttamiseen valikoitui testien kautta opaalipintainen ledimatriisivalaisin. Yhtenäisen ratkaisun toteuttamiseen tarvittiin 266 valaisinta kahdella eri mitalla. Valaisimet asennettiin julkisivun ja toimistojen välissä olevan huoltotilan tukirakenteiden alapinnoille, millä minimoitiin Arkkitehtuuri Arkkitehti Mauri tommilan suunnittelema pitäjänmäki tower kuuluu skandinaavisen lasirakentamisen kultakauden arkkitehtuuriin. Alueen muusta arkkitehtuurista poikkeava toimistotalo on helsingin 7. korkein rakennus, ja se piirtyy laajalle alueelle helsingin horisontissa. Valosuunnittelijoiden Jukka Huitilan ja Tiiti Hynnisen teos haastaa olemassa olevaa arkkitehtuurista muotokieltä luomalla sen rinnalle uuden tason valomatriisin tarkalla muodolla ja dynaamisella liikkeellä. Valoteoksen avainsanoja ovat purje, aalto, merituuli, sade, pilvet, aurinko ja revontulet. teos kohoaa alueen maamerkiksi dialogissa ympäröivän luonnon kanssa. VALOtAide idea valoteoksesta sai alkunsa Lux helsinki 2012 -valofestivaalin Variant spectrum -teoksesta, joka valaisi Olympiastadionin tornin sateenkaaren värein. niam Oy:stä otettiin yhteyttä jukka huitilaan, teoksen valosuunnittelijaan, ja keskustelu valotaideteoksesta alkoi. samalla sovittiin etenemismallista, jonka ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin luonnosmateriaalit mahdollisista teosvaihtoehdoista. seuraavassa vaiheessa määriteltiin hankkeen kustannusluokka, johon yhdessä valittu teosvaihtoehto sovitettiin. kolmannessa vaiheessa toteutettiin tekninen suunnittelu ja lupaprosessi, jota varten teokselle haettiin kaupunkikuvaneuvottelukunnan ennakkopäätös. kaupunkikuvaneuvottelukunta piti valotaideHymy TuuLESSA -VALOTAIdETEOS Valosuunnittelu: sun effects Oy; jukka huitila ja tiiti hynninen Tilaaja: niam nordic V -rahasto Ohjelmointi: sun effects Oy; riku sourama Valaisimien ja ohjainlaitteiden asennus: illumitech Finland Oy Valaisimet: 240 kpl traxon Media tube rGB diffused 995 26 kpl traxon Media tube rGB diffused 495 Ohjainlaitteet: 16 kpl e:cue Butler s2 1 kpl e:cue Butler Xt2 1 kpl e:cue Lighting Control engine 2 http://vimeo.com/110775994 valaisimien tuottama häikäisy sisätiloihin. ratkaisulla saavutettiin arkkitehtuuria tukeva, lähes huomaamaton toteutus päivänvalotilanteessa. teoksen teknisessä toteutuksessa huomioitiin kiinteistössä valmiiksi olleet valaisimet, jotka integroitiin pienillä muutoksilla osaksi kokonaisuutta. Ohjausjärjestelmää kevennettiin muokkaamalla valaisimien resoluutiota mittakaavaan sopivaksi. toimenpiteellä saatiin ohjaus mahtumaan 32:een valoserverillä käskytettävään dMX-universumiin. Ohjelmoinnissa käytettiin staattisia ja dynaamisia valotilanteita sekä valaisimille kartoitettua videomateriaalia.
LEDtai elektroninen liitäntälaite iDim Solo Minisensori KYTKE VAIN VERKKOVIRTA VALAISIMEEN i l ktroninen ..VALOT PÄÄLLE Itseoppiva Active -valaistusratkaisu Täysin automaattinen sovellus, joka maksimoi energiansäästön ympäristön mukaan. Sopii avokonttoreihin, solutoimistoihin ja käytäville. Jokainen yksittäinen Active-valaisin havaitsee sisäänrakennetun tunnistimen avulla ympäristön valon määrän muutoksia, ja optimoi siten automaattisesti enegiatehokkuuden ja viihtyisyyden. www.helvar.fi/active-konsepti 20 VALO 2/2014 riekinkankaan alue pudasjärvellä on kulttuurija rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin suunnittelema uusklassinen ristikirkko tervattuine puukattoineen on valmistunut vuonna 1781. kirkon kellotapulin ulkoseinillä ovat ainoat tunnetut Mikael toppeliuksen ulkomaalaukset vuosilta 1765–1766. pudasjärven metsäistä hautaus maata ympäröi 1 370 metriä pitkä lauta katteinen hirsiaita, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1809. ensimmäinen hirsiaita rakennettiin hautaus maan ympärille jo 1730-luvulla, ja sen tehtävänä oli suojella hautapaikkoja villieläimiltä. Valaistuksen uudistaminen toteutettiin osana pudasjärven kirkon ympäristön ja pysäköintijärjestelyjen saneerausta, jonka suunnittelivat arkkitehti ritva-Liisa pihlaja ja rakennusmestari hannu Verronen. hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2007, itse tulin mukaan projektiin valaistussuunnittelijaksi hankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi keväällä 2011. seurakunnan tavoitteena oli sekä parantaa valaistuksen laatua että tehdä valaistus nykyaikaisen teknologian avulla energiatehokkaaksi ja vaivattomasti huollettavaksi. hautausmaan aikaisempi valaistus oli toteutettu tehottomin pallovalaisimin, joita oli alueella harvassa. kirkon ympäristössä oli myös historisoivia lyhtyvalaisimia, ja niidenkin valontuotto oli heikko. käydessäni ensimmäistä kertaa tutustumassa suunnittelualueeseen minuun tekivät suuren vaikutuksen vanha, kaunis kirkkorakennus tapuleineen, komea punamullattu hirsiaita sekä koko hautausmaan metsäinen tunnelma. Alkuperäisenä tehtävänäni oli uudistaa hautausmaan ja kirkon ympäristön valaistus. hyvin pian paikan päällä kävellessäni kesäisessä sadesäässä – jolloin valoa oli paljon ja syksyn pimeys vielä kaukana – aloin ymmärtää, että tehtävä ei ollut vain valaista vaan tuoda esiin tämän ainutlaatuisen paikan henki pimeällä koettavaksi. syntyi konsepti valaistussuunni telmasta, joka kunnioitti arvokasta ympäristöä ominaispiirteineen. historiallinen ja ainutlaatuinen miljöö asetti valaistussuunnittelulle monia haasteita, mutta yhtä lailla antoi mahdollisuuksia. Valaistusratkaisujen tuli sovittautua ympäristöön ja olla teknologialtaan tätä päivää. Arvokkaat rakennukset ja hautausmaa tarjosivat monia valolla korostettavia elementtejä. Miten toteuttaa valaistus niin, etteivät valaisimet nouse liikaa esille, mutta ympäristön kohteet korostuvat kauniisti ja hienovaraisesti? pudAsjärVen kirkOn Metsäisen KuLTTuurIymPärISTön LEdIVALAISTuS PrOJEKTIT Teksti ja kuvat: henrika pihlajaniemi, Arkkitehdit m3 Oy