• 2/2012
• Appareo antaa led-valaistukselle uuden ilmeen Appareo on enemmän kuin valaisin. Se on visuaalinen elämys, joka haastaa katsojansa. Energiatehokkaat ledit sytyttävät valaisimen pinnan elämään, ja laserleikattu akryylilevy ohjaa valoa tehokkaasti, tekniikkaa korostamatta. Sammutettuna valaisin on täysin läpinäkyvä. www.fagerhult.fi
• Metronomis ? upeaa valaisinmuotoilua Metronomis LED -valaisimien ajaton muotoilu sopii erinomaisesti kaikenlaisiin ympäristöihin. Valaisimet edustavat uusinta teknologiaa, jossa yhdistyvät valotehokkuus ja energiansäästö. Valaise kauniisti ja säästä samalla valaistuksen kokonaiskustannuksissa. Valaisin saatavana toukokuussa 2013. www.lighting.philips.fi
• Ratkaisuja valaistuksen ammattilaisille Julkisten tilojen valaistusratkaisut Pitkät loistevalaisimet Alpo Aino Optus Planor Alasvalot BaseLED Junior Chalice Chalice LED Cruz Modulivalaisimet Omega Specline LED Quattro LED Menlo3 www.alppilux.fi Cruz LED
• 2/2012 14 AJANKOHTAISTA Nordisk Lyspris 2012 30 Jyväskylä isännöi kansainvälistä LUCI-seminaaria 34 Uusia vaatimuksia valaistustuotteiden energiatehokkuudelle 38 26 26 Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailu SUUNNITTELU 32 Valaistussuunnittelun tehtäväluettelo on valmistunut! 42 Valaistusasennukset uudistetun sähköasennusstandardin mukaan PROJEKTIT 8 13 Kino 123 14 Öljysäiliö 468 ? Kruunuvuorenrannan valotaideteos 18 Kampin kappeli 20 Valaistu Veturi 20 Suomalaista suunnittelua Kiinassa KULTTUURI JA TIEDE 36 Vaikuttava valo VAKIOPALSTAT 8 7 Valokeilassa 44 Valonvälähdyksiä 46 Projektiuutisia 50 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia VALO 2/2012 5
• 2/2012 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. VALOKEILASSA KAUPUNGIN VALOT Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä iPadilla (Lehtiluukku Lite). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj), Pasi Jokinen, Riku Järvelä, Marjut Kauppinen, Risto Linnapuomi, Annukka Pokki, Erkki Rousku Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Jarmo Wideman Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN 1237-3907 2/2012 J o kolmekymmentä vuotta on kulunut siitä, kun Tampereen kaupunki järjesti paljon huomiota herättäneen maisemavalaistuskilpailun Tammerkosken alueen valaistuksesta. Sen jälkeen eri kaupungeissa toteutettiin harvakseltaan yksittäisiä kohteita, joita silloin tällöin ilmoitettiin myös kotimaiseen Vuoden valaistuskohde -kilpailuun. 2000-luvulla maailmalta levisi Suomeenkin kokonaisvaltainen kaupunkivalaistussuunnittelu. Huomattiin, että kaupunkien imagoa voidaan kohottaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä lisätä valaistuksen avulla. Jyväskylän kaupunki on ollut tässä tiennäyttäjänä julistauduttuaan Suomen Valon kaupungiksi. Jyväskylä on vuonna 2000 tehdyn valaistuksen yleissuunnitelman myötä jatkanut määrätietoista työtä kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi. Kaupungissa on toteutettu jo yli 60 pysyvää valaistuskohdetta, ja tunnustusta ovat antaneet sekä kansainväliset järjestöt että omat kaupunkilaiset. Tänä syksynähän Jyväskylä isännöi valon kaupunkien järjestön LUCI:n seminaaria osana seitsemättä kertaa järjestettyä Valon kaupunki -tapahtumaa. Myös Helsingin kaupunki on muotoilun pääkaupunkivuonna ryhdistäytynyt valaistuksen osalta. Entisen öljysataman alueelle rakennettavasta uudesta Kruunuvuorenrannasta suunnitellaan valon kaupunginosaa. Kruunuvuorenrannan valaistuksesta järjestettiin kevättalvella 2012 kansainvälinen kaksivaiheinen suunnittelukilpailu, jolla tähän meren yli kantakaupunkiin näkyvälle kaupunginosalle etsittiin visuaalisesti, ekologisesti ja teknisesti kestävää valaistusratkaisua. Kilpailun kiinnostavuutta osoitti, että kilpailuun ilmoittautui 51 suunnittelijaryhmää. Näistä kilpailun toisen vaiheen osanottajiksi valittiin neljä ulkomaista ryhmää. Voitto jaettiin kahden ryhmän kesken. Voittajaehdotukset ovat "Into the Light" tekijänä Bartenbach LichtLabor GmbH (Itävalta) sekä "Luonnon lyhdyt" tekijänä West 8 Urban Design & Landscape Architecture ja Speirs and Major Associates (Hollanti & Iso-Britannia). Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että työt pohjautuivat suurelta osin leditekniikkaan. Tuomaristo ehdotti, että Helsingin kaupunki jatkaisi valaistussuunnittelua kahden voittaneen ehdotuksen tekijöiden kanssa. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaiseksi uuden kaupunginosan merellinen julkisivu muotoutuu, kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen pääsee vauhtiin. Sitä odotellessa voi käydä katsomassa 10.10.2012 avattua Kruunuvuorenrannan ensimmäistä valaistuskohdetta, teräksistä vanhaa öljysäiliötä, joka valaistaan iltaisin ulkoa ja sisältä valotaideteokseksi. Säiliön seinään on puhkaistu ? kuinka ollakaan ? 2012 aukkoa, joissa tietokoneohjelmoidut ledivalot saavat säiliön hohtamaan lyhdyn tavoin. Teoksen on suunnitellut ulkomailla työskentelevä suomalainen valaistussuunnittelija Tapio Rosenius / Lighting Design Collective. Lisätietoja Kruunuvuorenrannan valaistusprojekteista löytyy osoitteista: http://ksv.hel.fi/en/kruunuvuorenranta/lights ja http://ksv.hel.fi/fi/kruunuvuorenranta/taidevalaistus. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry Kannen kuva: Tapio Rosenius VALO 2/2012 7
• VALAISTU VETURI Teksti: Jari Vuorinen, Granlund Oy Kuvat: Matti Immonen K ouvolan Tervaskankaalle syyskuussa 2012 avattu uusi Veturi on Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskus. Samalla se on yksi Kesko Oyj:n kaikkien aikojen suurimpia hankkeita, kokonaisinvestoinnin ollessa noin 100 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen tavoitteena on toimia Kouvolan seudun asukkaita ja seudulle suuntaavia matkaajia palvelevana kokonaisuutena. Kauppa­ keskuksessa toimii yhteensä yli 80 liikettä, joista Keskon omat liikkeet K-citymarket, Anttila, K-rauta ja Budget Sport toimivat suurimpina vetonauloina. Lisäksi kauppakeskuksessa on 35 uutta toimijaa Kouvolan alueella sekä uusimmalla tekniikalla varustettu elokuvateatteri Kino 123, mitkä omalta osaltaan lisäävät kauppakeskuksen houkuttelevuutta. Kuutostien varrella sijaitseva kauppakeskus on näkyvällä paikalla, ja sinne on helppo poiketa. Rakennus itsessään on paikoin kaksikerroksinen, mikä voi jäädä kaukaa katsottuna huomaamatta, sillä varsinaisen rakennuksen muodot jäävät osittain pitkän lasisen kaksoisjulkisivun verhoilemaksi. Lasinen julkisivu on värjätty tulostustekniikalla tunnusomaisiin Veturin väreihin, siniseen ja lämpimään oranssiin. Sisällä tila kohoaa liikuttaessa pääsisäänkäynnin suuntaan. Toteutusvaiheessa rakennus jaettiin kolmeen lohkoon (A, B, C), joista ensimmäisen ollessa jo hyvää vauhtia rakenteilla, suunniteltiin kahta seuraavaa. Rakennusvauhti oli nopea, ja koko 48 000 neliön kauppakeskus valmistui noin puolessatoista vuodessa. 8 VALO 2/2012
• SISÄVALAISTUS V alaistuksen tehtävänä on ollut tukea tilan hahmottamista ja edesauttaa tunnelman luomisessa. Valaistuksella on myös selkeä funktionaalinen tehtävä huomioida kävijöiden tarpeita ja toimia myymälätiloihin johdattelevana elementtinä. Galleriakäytävillä valaistus on toteutettu pääosin valoviivoilla, jotka johdattelevat kävijän katseen eteenpäin. Ne toimivat muotokielensä ansiosta tilaa ryhdittävänä ja selkeyttävänä aiheena. Ensimmäisessä kerroksessa valoviivojen rytmiä katkovat pyöreät, valokattomaiset Barrisol-elementit. Toisen kerroksen lasikaiteita on valaistu RGBledinauhoilla. Taustavalaistut lasikaiteet lisäävät osaltaan tilan selkeyttä, ja värinvaihto mahdollistaa galleriakäytävän ilmeen muutoksen napin painalluksella. Tarkoituksena on nimenomaan ollut aikaansaada keveyttä muutoin melko massiiviseen visuaaliseen aiheeseen. Yhtenäisestä lasipinnasta muodostuu taustavalaistuna aineeton rakenne, joka yhdistyy galleriakäytävän muuhun ilmevalaistukseen saumattomasti. Suuria säleistä koostuvia alakattolauttoja reunustaa valkoinen valoaihe. Itse lauttoja valaistaan epäsuoralla ohjelmoidulla värivalaistuksella, jonka tarkoituksena on toimia miellyttävänä valoisuuden tuojana. Valon väriin on haettu muutaman voimakkaan perusvärin lisäksi murrettuja sävyjä, kuten esimerkiksi ?shampanja?. Dynaamiset tilanteet on ohjelmoitu hitaiksi ja rauhallisiksi, jotta ne eivät tuntuisi päällekäyviltä tai levottomilta. Kävijän on tarkoitus ennemmin aistia kuin ärsyyntyä. Koko ilmevalaistus on toteutettu leditekniikalla. Ohjaustekniikassa käytetään sekä DALI-ohjattuja RGB-ledejä staattisiin lasikaiteiden väreihin että DMX-ohjattua RGB-valoa alakatoissa ja otsapinnoissa. Itse ohjaussignaali liikkuu tilassa suurilta osin langattomana. Galleriakäytävän valoviivat on toteutettu pitkäikäisillä loisteputkilla varustetuilla loisteputkivalaisimilla. Suuret myymälätilat, kuten K-citymarket ja K-rauta, on pitkälti valaistu perinteisillä myymälävalaistusratkaisuilla. Yleisesti ottaen myymälöissä on yleisvalaistuksena pitkäikäiset loisteputkilamput, ja kohdevalaistus on sitä käyttävissä myymälöissä hoidettu monimetalli­ spoteilla. 10 VALO 2/2012
• LumiStone ? tyyliä ja muotoa LumiStone edustaa tulevaisuuden designia toimistovalaistuksessa. Valaisimen on suunnitellut tunnettu tanskalainen arkkitehti Henning Solfeldt PLH-arkkitehtitoimistosta. Innoituksen valaisimen muotoon ovat antaneet sileät luonnonkivet. LumiStone on puhdasverinen ledivalaisin, joka yhdistää modernin muotoilun huippuluokan tek niseen suorituskykyyn. Valaisimen järjestelmätehokkuus ylittää 100 lm/W! Saatavana ver siot sekä suoraan sekä epäsuoraan valaistukseen. www.philips.fi/lighting
• ULKOVALAISTUS U lkovalaistuksessa leditekniikka on sisävalaistukseen verrattuna huomattavan paljon suuremmassa roolissa. Esimerkiksi aluevalaistuksen kaikki 202 pylväsvalaisinta ovat ledivalaisimia. Myös Kouvolan kaupunki on panostanut kauppakeskuksen alueella ja sinne johtavilla katuosuuksilla leditekniikkaan. Kuva: Jari Vuorinen KAUPPAKESKUS VETURI, KOUVOLA Rakennuttaja Kesko Oyj Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, Antti Ahlgren ja Harri Nikulainen Valaistussuunnittelu Granlund Oy, Jari Vuorinen Sähkösuunnittelu Granlund Oy, Heikki Kaartinen Valaisimet Onninen Oy, 27 tavarantoimittajaa, valaisimia noin 12 000 ja valonlähteitä 22 000 Kuva: Jari Vuorinen 12 VALO 2/2012 Ledivalaisimia ei ole valittu pelkästään uutuuden huumassa, vaan olennainen vaikutin on ollut leditekniikan suoma himmennysmahdollisuus. Jokainen pylväsvalaisin sisältää Philipsin Dynadimmer -ohjainlaitteen, mikä mahdollistaa valaistuksen automaattisen himmentämisen viidessä portaassa. Käytännössä aluevalaistus himmenee kauppakeskuksen hiljaisina aikoina. Ykköstavoite tässä on luonnollisesti energiansäästö. Kaksoisjulkisivu on erittäin pitkä, lähes 600 m. Tämän kokonaisuuden valaistusta tutkittiin kalkki­ viivoille saakka, ja monien vaihtoehtojen kautta päädyttiin valopesuun pylväisiin sijoitetuilla monimetalliheittimillä. Tavoitteena on elävä pinta, jossa myös varjoille on jätetty tilaa. Kaukaa katsottuna lämmin oranssi hehkuu houkuttelevana, ja kylmä sininen luo upean vastaparin oranssille. Jalankulkijat ja pyöräilijät on huomioitu valaisemalla kevyen liikenteen kulkureitit hyvin. Alueen toisella reunalla on pyörätie, jonka valaisussa on aluevalaistuksen lisäksi käytetty häikaisemättömiä pollarivalaisimia, joiden valo suuntautuu pelkästään kulkureiteille. Lisäksi itäisen puolen suurta pysäköintialuetta halkoo pitkä kävely- ja pyöräilykatos, jonka valaistus palvelee nimenomaan edellä mainittua tarkoitusta. Kevyen liikenteen huomioiminen oli myös yksi monista seikoista, joita rakennukselle haettu BREEAM-ympäristösertifiointikin valaistukselta vaati. Muita merkittäviä valaistukseen liittyviä vaatimuksia olivat standardien mukaiset valaistustasot sekä sisällä että ulkona, valosaasteen minimoiminen taivaalle ja viereisille tonteille sekä ulkovalojen lm/W-arvot ja Ra-indeksit. Kaiken kaikkiaan Kouvolassa on nyt kauppakeskus, joka kestää myös kansainvälistä vertailua monellakin tasolla. Ai niin, onhan siellä myös valaistu veturi. n
• KINO 123 Teksti ja kuvat: Timo Mattila K ino 123 on Kauppakeskus Veturissa toimiva huippumodernilla esitystekniikalla varustettu elokuvateatteri, jonka kolmessa salissa on yhteensä noin 450 istumapaikkaa. Kino 1:ssä on muun muassa Suomen ensimmäinen kaupallinen 4K-projektori. Elokuvateatterin tiloissa sijaitsee myös kahvila-ravintola Café Kino. "Kauppakeskus Veturi on rakennettu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maalämmön ja kaupan lauhdelämpöjen hyödyntäminen lämmityksessä, tehokkaasti järjestetyt kierrätysastiat, valaistuksessa käytettävät ledivalot sekä sähköautojen latauspisteet kauppakeskuksen pihalla ovat vain muutamia käytännön esimerkkejä kestävän kehityksen eteen tehdystä työstä", toteaa Kino 123:n toimitusjohtaja Marko Hartama. Granlund Oy valmisteli suunnitelman keskuslaitteiden pää- ja piirikaavioiden perusteella talotekniikan keskussuunnittelun, jotta tarvittavat laitteet olisivat valmiina kohteessa rakentamisen alkaessa. He toteuttivat lisäksi kauppakeskusurakkaan kuuluvan valaistussuunnittelun, joka piti sisällään myös elokuvasalien yleisvalaistuksen. Yhteistyö heidän kanssaan sujui saumattomasti, ja esimerkiksi tarvittava laitekokoonpano oli keskuksissa valmiina, kun elokuvateatterin valaistus­urakka alkoi. Elokuvateatterin valaistus toteutettiin elämyksellisyyttä tukevaksi modernilla ohjatulla ja energia­ tehokkaalla ledivalaistuksella. Elokuvasaleihin johtavaan käytävään ideoitiin värilliset varjot lattiaan muodostava valaistus, joka toteutettiin DMX-ohjatuilla RGB-ledivalaisimilla. Niin sali- kuin käytävävalaistustakin voidaan tarvittaessa ohjata myös iPad-tabletilla tai iPhonepuhelimella. Salien ledivalaistus muodostuu DALI-ohjatusta yleisvalaistusmatriisista, penkkirivien alapuolisista tehostenauhoista, rivinumero-/askelmavalaistuksesta sekä valkokankaan kohdevalaisimista. Esitys­ tilanteessa esimerkiksi ison salin rivinumero- ja askelmavalaisimia ohjataan kahden prosentin teholle, jolloin valaistuksen teho on alle 4 W. Valaistusmitoitusta tarkasteltiin DIALux-valaistuslaskentaohjelmalla. Myös kahvilan valaistus toteutettiin ohjatuilla ledi­ valaisimilla. Esitystekniikka- ja valaistusohjausjärjestelmäksi valittiin Helvar Digidim -laitteet, jotka ohjaavat suoraan DALI-valaisimia ja -ohjaimia. Esitystekniikan I/O-yksikön elokuvan ?aikajanaan? merkitään I/O:n lähtöjä ohjaavat ohjelmalliset kohdat, joiden perusteella Helvar 920 -reititin ohjaa automaattisesti eri valaistustilanteita. Niitä ovat salin avautuminen, mainokset, trailerit, elokuva, lopputekstit ja oven avaus. Järjestelmään rakennettiin myös valmius ottaa automaattiselta paloilmoitusjärjestelmältä tieto palohälytyksestä. Aktivoituessaan se sytyttää salivalaistuksen, pysäyttää projektorin ja avaa poistumisoven. Koska saleja vuokrataan myös muuhun esitys- ja luentokäyttöön, järjestelmässä on myös IR-ohjain, jolla esittäjä voi ohjata valaistusta ja käynnistää digiprojektorin. n KINO 123, KAUPPAKESKUS VETURI Valaistus- ja sähkösuunnittelu Valaistus- ja sähkösuunnittelu Timo Mattila Ky, Timo Mattila Sähkö- ja valaistusurakointi sekä DALI-käyttöönotto Kymen Sähkötyö Oy, Sami Heikkinen Valaisimet iGuzzini, Philips, Artemide, Cariitti, Ensto VALO 2/2012 13
• ÖLJYSÄILIÖ 468 ? KRUUNUVUORENRANNAN VALOTAIDETEOS PROJEKTIT Teksti: Tapio Rosenius, Lighting Design Collective Kuvat: Tuomas Uusheimo K ruunuvuorenrannan ensimmäinen valaistusteos on muistuttamassa öljysatamakaudesta. Helsingin kaupunki halusi säilyttää 16 metriä korkean ja 35 metriä halkaisijaltaan olevan teräksisen öljysäiliön ja tilasi siihen valotaideteoksen. Öljysäiliö 468 -teoksen on suunnitellut suomalais­omistuksessa oleva valaistussuunnittelutoimisto Lighting Design Collective (LDC) Madridista. 14 VALO 2/2012
• H elsingin Laajasalon kaupunginosaan, entisen öljysataman alueelle, rakennetaan 2010?20-luvuilla uusi kaupunginosa, Kruunuvuorenranta, joka suunnitellaan korkeatasoiseksi asuinalueeksi noin 11 000 asukkaalle. Sen läntinen rantajulkisivu on kaupungin näkyvimpiä merellisiä julkisivuja. Kun Helsinkiä lähestyy mereltä, Kruunuvuorenranta erottuu kaukaa avomereltä saarten välistä. Siitä onkin tarkoitus luoda meren yli kaupunkiin näkyvä erityinen, pimeydestä esiin nouseva kaupunginosa ? valotaiteen näyttämö. LDC:n työryhmän suunnittelema valaistus on muuntanut teräksisen öljysäiliön näyttäväksi ympäristötaideteokseksi, josta tulee osa Kruunuvuoren ainutlaatuista ympäristökokonaisuutta. Säiliö sijaitsee Kruunuvuorenselän itärannalla, josta se näkyy laajalti itäiseen kantakaupunkiin, Kruunuvuorenselkää ympäröiville saarille sekä merelle. Valotaideteos julkistettiin 10. lokakuuta 2012. Teos on virallinen Helsinki World Design Capital -hanke. Suunnittelutyötä ohjasivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, talous- ja suunnittelukeskus, rakennusvalvontavirasto sekä Helsingin Energia. Valkoisena pidetty ulkopinta luo assosiaation säiliön alkuperäiseen käyttöön. Päivisin kaukaa katsottuna öljysäiliö näyttää tutulta, lähemmäksi tultaessa reikäkuvionti ja modernit portit vihjaavat uudesta käytöstä. Sisätilan ruosteenpunainen väritys viittaa säiliön historiaan energian säilöjänä. Hämärä kappelimainen tila on lähes ennallaan. Pylväätön 16 metriä korkea kartio on arkkitehtonisesti vaikuttava, sitä ei ole koristeltu eikä akustiikkaa muutettu. Seinän viertä seuraa punainen betonipenkki. Väritys on kauttaaltaan yksisävyinen. Näin ulkona näkyvät taivaan, meren ja kasviston värit vahvistuvat. Tämä yksityiskohta referoi hyvin tunnettua Platonin luolavertausta, jossa hetkellistä aistien menetystä seuraa kohonnut tietoisuus näkökentästä. KONSEPTI T eos heijastaa ympäristöään ja siinä tapahtuvia muutoksia ? tuulta, merta, lintuparvia ja ajan kulkua. Teos on monitasoinen. Se toimii sekä kaukaa että läheltä katsottuna, ja sen sisään voi myös kävellä. Valon näkyvyys on helposti 4?5 kilometriä. Kaukaa säiliö on lyhty, jonka sisällä valo elää ? vartiotuli, majakka, jäälyhty. Läheltä se on abs­ trakti, kuvioitu ja futuristinen, sisältä maaginen, yllättävä ääni- ja valokollaasi. Valo elää ja liikkuu. Liikkeen laukaisevat säiliön ympäristön vaihtelut, kuten tuulen nopeus ja suunta, kova pakkanen tai lumisade. Teos yllättää vuosienkin jälkeen. Se vaatii huomiota, mutta ei huuda. PÄIVÄNVALOTAIDETTA S äiliön terässeinään on leikattu 2012 samankokoista pyöreää aukkoa. Niiden kuvio liittyy seinässä alun perin olleisiin ruosteläikkiin. Päivisin vaikuttava varjokuvio liikkuu säiliön sisällä. Aukkojen taakse asennetut kolmesataa pientä teräspeiliä saavat säiliön ulkoseinän säkenöimään kuin aaltoilevan merenpinnan. Aukotus seuraa auringonvalon kaarta. Pohjoinen asuntoja päin katsova seinä on umpinainen, millä suojellaan tulevat asukkaat iltaisin häiriövalolta. VALO 2/2012 15
• ELÄVÄÄ VALOA K einovalon liikkeen muodostavat manipuloidut matemaattiset kaavat. Lintuparvien liikettä mallintavat logaritmit ja parviälyyn perustuvat monimuotoiset liikeradat, jotka eivät toistu. Jokainen valopiste on älykäs ja kontaktissa muihin pisteisiin. LDC:n projektia varten kirjoittama ohjelmisto sisältää ohjaus­ tilan, jossa valopisteet liikkuvat vapaasti. Valot saadaan käyttäytymään eri tavoin muuttamalla parametrisiä asetuksia, kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, painovoimaa, magneettikenttiä, pisteiden suhdetta toisiinsa, ilman lämpötilaa tai lisäämällä ohjaustilaan virtuaalisia haukkoja. Valopisteiden liike luodaan jatkuvasti ja reaaliajassa. Etukäteen ohjelmoituja liikeratoja ei ole. Ohjelmisto hakee tuuleen ja muuhun säähän liittyvää reaaliaikaista tietoa viiden minuutin välein käyttämällä RSS-linkkiä. Jokainen yli 2 km/h muutos tuulennopeudessa muokkaa parametrejä, ja näin ollen valojen liike muuttuu. Samoin tuulen suunnan muutos vaikuttaa liikeratoihin. Jos tuulee pohjoisesta, valot liikkuvat pohjoisesta päin. Useampia parametrisiä muutoksia voi tapahtua samaan aikaan. Käytännössä valojen liikkeen muutokset ovat niin monen vaikutteen alaisina, ettei kukaan voi tietää, mitä kaikkea säiliö tulee vuosien varrella tekemään. Valo elää omaa elämäänsä. Keskiyöllä ulkopinta hehkuu punaisena, päivän energia on löytänyt säiliöstä ulos. Punaista hehkua kestää tunnin joka yö, sitten pesuvalo hiipuu pois. Kun viimeinen Suomenlinnan lautta karahtaa laituriin kello 2.30, sammuvat säiliön valot. TEKNOLOGIA T oteutuksen teknologia on kestävää ja pitkäikäistä, eikä se tarvitse paljoa huoltoa. Digitaalisesta muodostaan johtuen teknologia on helposti muunneltavaa. Valonohjain on e:cuen teollisuustietokone, jossa pyörii LDC:n kehittämä ohjelmisto sekä e:cuen ohjausjärjestelmä. Internet-yhteys luodaan 3G-modeemilla, ja ohjelmiston toimintaa valvotaan LDC:n Madridin pääkonttorista käsin. Kuva: Petri Vuorio sisälle seinän viereen jännitettyihin vaijereihin. Samat vaijerit pitävät paikoillaan myös liikkuvia teräspeilejä päivänvaloefektejä varten. Ohjausjärjestelmän logiikasta johtuen kaikki ledit eivät ole koskaan päällä yhtä aikaa eivätkä myöskään lähes koskaan täydellä teholla. Pesuvalot ovat DMX-ohjattuja LED WWR -värinvaihtajia eli ?Warm White, Warm White, Red?. Valkoinen pesuvalo toimii 20 % teholla, keskiyöllä käytetty punainen on tunnin verran 100 %. VALON ROOLI V alo astuu viestintuojan rooliin. Jotain uutta on tapahtumassa, tule katsomaan. Kiinnostusta herättävä majakka houkuttelee ihmisiä tutustumaan vanhaan teollisuusalueeseen. Teos on myös lähtölaukaus uudelle projektille ja korostaa tulevan asuinalueen teemaa ja identiteettiä. Ehkä kiinnostavinta koko projektissa on kuitenkin valon rooli uuden julkisen tilan luojana. Helsinkiin on saatu näin ainutlaatuinen tapahtumapaikka. Säiliön vaipan alaosaan on leikattu suuret oviaukot, jolloin säiliöstä muodostuu katettu ulkotila. Säiliössä voidaan järjestää markkinoita, kirpputoreja, katuteatteriesityksiä, kaupunginosatapahtumia ja monenlaisia muita tilaisuuksia. Jo muutaman ensimmäisen viikon aikana tilaa on varattu hääjuhlia varten, siellä on kuvattu Runoraatia, suunniteltu tanssiteoksen esitystä Helsingin juhlaviikoille ja äänitetty Ylen Avaruusromua-ohjelmaa. n Valon väri on pääosin lämpimän valkoista. Lämpimän valkoiset 1280 valopistettä ovat kolmen watin ledejä. Ledipisteet on kiinnitetty säiliön ÖLJYSÄILIÖ 468 Suunnittelu ja ohjausohjelmiston kehitys Lighting Design Collective: Tapio Rosenius, Oscar Martin, Rodolfo Lozano, Victor Soria, Gorka Cortazar, Reinaldo Alcala, Rodrigo Arcaya Asiakas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus, Helsingin Energia Projektipäällikkö Helsingin kaupungin rakennusvirasto Arkkitehti Pöyry Finland Oy Sähkösuunnittelu Granlund Oy Rakentaja VRJ Etelä-Suomi Oy Valaistuslaitteisto ja installaatiotuki Traxon Technologies, Sun Effects Oy Kuva: Petri Vuorio 16 VALO 2/2012
• Aura LED Duro Long Life - valaisin Aura on aina kehityksessä mukana ja tuo markkinoille LED-ratkaisuja valaistukseen. Aura LED Duro Long Life - valaisin on ratkaisu viileisiin ja kylmiin tiloihin, esim. - pysäköintitalot ja katetut pysäköintialueet - tuotantotilat - varastot Aura Light kehittää ja valmistaa Long Life -valonlähteitä ja -valaistusratkaisuja. Vähintään kolme kertaa normaalia pidempi käyttöikä vähentää valaisinten ylläpitokustannuksia ja ympäristövaikutuksia kahdella kolmasosalla. Eco Saver ja Eco -ratkaisut mahdollistavat myös huomattavasti vähäisemmän energiankulutuksen, jolloin myös energiakustannukset ja ekologinen jalanjälki pienentyvät. info@auralight.fi ?www.auralight.fi
• KAMPIN KAPPELI PROJEKTIT Teksti: Mikko Summanen, Arkkitehtitoimisto K2S Oy Kuvat: Tuomas Uusheimo K ampin hiljentymiskappeli sijoittuu Narinkkatorin laidalle ihmisten keskelle. Se tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen ja hiljentymiseen keskellä yhtä Suomen vilkkaimmista kaupallisista ympäristöistä. Pienimitta­ kaavaisen sakraalirakennuksen kaareva muoto antaa tilan ja näkymien virrata kaupunkitilassa. Samalla kappelin pehmeämuotoinen sisätila sulkee kävijän turvalliseen syliinsä. Kappelia lähestytään kaikilta suunnilta. Simonkadun puolella saavutaan pienelle Narinkkatorin suuntaan avautuvalle aukiolle, josta laskeudutaan portaita sisääntulotasolle. Sisäänkäynti tapahtuu lasisen jalustaosan kautta sekä Narinkkatorin että Lasipalatsin suunnasta. Ainostaan varsinainen sakraalitila on sijoitettu puiseen massaan, muut sekundaariset tilat sijaitsevat jalustamaisessa Narinkkatorin suuntaan avautuvassa osassa. Sisääntuloaula palvelee myös näyttelytilana, jossa on mahdollista tavata pappia tai kaupungin sosiaalityöntekijää. Kuva: Marko Huttunen 18 VALO 2/2012 Itse sakraalitila on hiljainen tila, jossa vilkas ympäristö on tietoisesti etäännytetty. Läsnä ovat ylhäältä epäsuorasti lankeava pehmeä valo ja lämmin materiaalin tuntu. Salin tunnelma muuttuu vuorokauden- ja vuodenajan määritellessä valon suuntaa ja määrää. Kappelisalin keino­ valaistus on toteutettu samalla strategialla kuin luonnonvalaistus. Salia kiertävän kattoikkunan otsapintaan on sijoitettu himmentimillä säädettävä valonauha. Kappelitilan sisäseinät on verhoiltu muotoon jyrsityistä tervaleppälankuista. Salin kalusteet ovat ilmeeltään pelkistettyjä, ja ne on tehty massiivisaarnesta. Kappelisalin julkisivut on tehty vaakasuuntaisista eri säteille liimatuista kuusilamelleista, jotka on kuultokäsitelty nanoteknologiaa hyödyntävällä puuvahalla. Puiset julkisivut on valaistu torikiveykseen upotetuilla julkisivuvalaisimilla, ja aulatilojen paikalla valetut betoniseinät lattiaan upotetuilla ledinauhoilla. Pimeään aikaan lasiseinäisten aulatilojen ja opaalilasisen vastaanottotilan hahmo hohtaa kutsuvana. n
• KAMPIN KAPPELI Rakennuttajat Helsingin seurakuntayhtymä Helsingin kaupunki Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen Valaistussuunnittelu Insinööritoimisto Nurmi Oy, Pekka Larinoja Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Mikko Summanen Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Nurmi Oy, Pekka Larinoja ja Peter Savén Kappelisalin valaistustekniikka 64 kpl Fagerhult Gondol T5-valaisimia (1 x 24 W DALI/DSI, erikoisversio) Päivänvaloanturit: 4 kpl Extronic LS-10 Kuuntelevat läsnäolotunnistimet: akustiikkamoduuli Extronic AD-600 ja 4 kpl mikrofoneja Vakiovalosäädin: Extronic NV3-TR VALO 2/2012 19
• SUOMALAISTA SUUNNITTELUA KIINASSA PROJEKTIT Teksti: Roope Siiroinen, VALOA design Oy 20 VALO 2/2012
• Kuva: Kari Palsila Kuva: Jussi Tiainen S uomalainen suunnitteluosaaminen on voimakkaasti esillä Kiinassa, mistä yksi näyttävimmistä esimerkeistä on Wuxin kaupunkiin valmistunut oopperatalo, Wuxi Grand Theatre. PES-Arkkitehtien suunnitteleman rakennuksen valaistussuunnittelusta vastasi tamperelainen VALOA design, joka suunnitteli Kiinaan myös mittavan Deqing Riverside -puistoalueen valaistuksen. WUXI GRAND THEATRE W uxi on prefektuuritason kaupunki Jiangsun maakunnassa Kiinassa Taijärven rannalla. Järven itäpuolella sijaitsee Suzhoun kaupunki ja hieman kauempana Shanghai. Varsinainen oopperatalo sijoittuu Li-järven rannalle, joka rajaa kaupungin uutta ja vanhaa osaa. Kuva: Jussi Tiainen Professori Pekka Salmisen ja arkkitehti Tuomas Silvennoisen suunnitteleman rakennuksen näkyvimmän osan muodostavat kahdeksan suurta terässiipeä, joiden voidaan nähdä yläviistosta katsottaessa symboloivan perhosta. Sisätiloissa erityistä on pääsalin massiivinen bambusisustus, ja ylipäänsä bambun käyttäminen sisustuksessa tässä mittakaavassa on ainutlaatuista koko maailmassa. VALO 2/2012 21
• Kuva: Jussi Tiainen Oopperatalon valaistussuunnittelu käsitti ulko- ja sisävalaistuksen konseptivaiheen ideoinnin sekä design development -vaiheen teknisen kehittämisen ja tilaajan konsultoinnin. Lopullisesta teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kiinalainen taho. Valaistuksen pääaiheina ovat massiiviset siivet ja niiden muodon ja rakenteen korostaminen siiven sisältä hohkaavalla valolla. Valon värisävyä voidaan muuttaa, arki-ilmeen ollessa kuitenkin valkoinen. Sävyillä muodostetaan harmonisia väriyhdistelmiä eri indikaattorien mukaan, joita ovat esitysten teemat sekä juhlatilanteet ja -päivät. Pääfasadin bamburakennetta on korostettu piirtävällä valkoisella valolla. Aluevalaistus syntyy edellisten heijastuksista ja yksityiskohtien korostusvaloista. Aluevalaistuksen keskeinen aihe on valopylonit, jotka johdattavat pääsisäänkäyntiin, jatkuen sisätilojen läpi edelleen Li-järven rannalle osaksi vesiaihetta. Lämpiössä pääaiheena on valolla korostettu Kirsti Taiviolan lasitiiliseinä. Lämpiön suunnattavalla ja muokattavalla valaistuksella poimitaan esiin korostamisen arvoisia yksityiskohtia ja muotoja. Kuvioitu valo luo ilmettä ja juhlavaa tunnelmaa. Sisäänkäyntiaulan lattiasta ylöspäin suunnattu valo piirtää seinäpintaa. Lattiaan on saatu erityisrakenne, johon valolaitteet on integroitu ja siten on saavutettu täysin häikäisemätön loppu­ tulos. Lämpiön katon sisäänvedetty, ledipisteistä muodostuva valoaihe on moderni muistuma perinteisestä juhlavasta kattokruunusta. Pääsalin valaistus oli haastava ja ratkaisumalleja haettiin useita. Lopulta päädyttiin perinteiseen, mutta näyttävään downlight-ratkaisuun, jonka lisäksi muotokieltä on tuotu esiin yksityiskohtaisilla korostuksilla. Kuva: Kari Palsila WUXI GRAND THEATRE Sisä- ja ulkotilan lopullinen ilme syntyy erilaisista valmiiksi ohjelmoiduista valotilanteista ja tarkasta valojen suuntauksesta, joiden osalta on vielä hiomista ja tehtävää. Arkkitehtisuunnittelu professori Pekka Salminen, arkkitehti Tuomas Silvennoinen, PES-Arkkitehdit Oy Valaistussuunnittelu Roope Siiroinen ja Marko Kuusisto, VALOA design Oy Projektipäällikkö Martin Lukasczyk, PES-Arkkitehdit Oy 22 VALO 2/2012
• Kuvat: Zhongtai Lighting Group DEQING RIVERSIDE D eqing on maakunta Huzhoun prefektuurissa. Yksi sen suosituimmista turistialueista on Moganshan ? upeita näkymiä tarjoava vuori tunnin ajomatkan päässä Hangzhousta ? jossa on monia ulkomaalaisten ennen toista maailmansotaa rakentamia huviloita sekä yksi Chiang Kai-shekin Kuomintanglinnoituksista. Deqingin maakunnan hallitus on luonut ns. vihreän tilan konseptin. Kehittyvään kaupunkiin valmistuu vihreitä tiloja, puistoja ja muita julkisia tiloja, jotka tarjoavat kaupunkilaisille lepopaikan ja rauhoittavat mielen kiireisestä kaupunkielämästä. Puistoalue on pienestä joesta laajennettu vesialue, jonka rakennetuista saarista, laitureista, silloista, rantareiteistä, ravinto­ loista ja levähdysalueista muodostuu laadukas ja viihtyisä virkistysalue. TAIVAS RAJAA HARMONISEN KOKONAISUUDEN V alaistussuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on tukea vihreän tilan ajatusta tarjoamalla kokemus tilasta valottamalla näkymiä ja ympäröivää aluetta. Valaistuskonsepti on nimeltään Harmony of Nature ? Luonnon harmonia, mikä viittaa valaistuksen ja ympäristön yhteensulauttamiseen. Valaistus seuraa valkoisen valon eri sävyjä sellaisena kuin ne käsitetään ympäristössämme ? kylmästä lämpimään. Harmonia saavutetaan yhdistelemällä varovasti eri värilämpötiloja. Lämmin ja neutraali valkoinen, ollessaan tasapainossa, luovat vieraille miellyttävän tunteen. Puupinnoitteisilta kävelypoluilta syntyy vapaa näkymä joen vastarannalle, ja sitä pidetään tärkeimpänä näkymänä. Valaisimet on sijoitettu aina katsojan "taakse", mikäli mahdollista. On myös huomioitu, ettei mitään kohdetta katsojan ja vastarannan välissä valaista liian voimakkaasti. VALO 2/2012 23
• Valaistuksessa on pyritty viimeisteltyyn yksinkertaisuuteen, jossa yksi valaistustapa kokoaa reitit ja muodostaa yhtenäisen rauhallisen kokonaisuuden. Siltojen, laiturien ja puupintaisten kävely­ tasojen verkostot piirtävät harmonisen visuaalisen ilmeen haasteellisen laajassa ja moniulotteisessa puistokokonaisuudessa. Matalalle kävelylaiturien alapuolelle ja kaiteisiin sijoitetut valaistuslaitteet ovat näkymättömissä eivätkä aiheuta lainkaan häikäisyä. Joitain harkitusti valittuja puuryhmiä, rakennuksia ja rakenteita tuodaan esiin muilla valaistustavoilla. DEQING RIVERSIDE Valaistussuunnittelu VALOA design Oy, pääsuunnittelija Roope Siiroinen ja valaistussuunnittelija Hendra Firdaus; tekninen suunnittelu Zhongtai Lighting Group Puistoalue (n. 60 hehtaaria) on jaettu eri vaiheisiin. Ensimmäisen vaiheen (n. 20 hehtaaria) rakentaminen alkoi vuoden 2010 lopussa ja valmistui vuoden 2011 lopussa. Tunnelma muodostaa kontrastin hektiselle ja nopealle kaupunkielämälle, jossa taivasnäkymän, auringonlaskun, sinisen hetken, kuutamon ja tähtien esteetön näkeminen tarjoaa kokemuksen, jota Hangzhoun tai Shanghain kaupunkien valomeressä ei pääse kokemaan. PROSESSIN HAASTEET KIINASSA K iinassa toteutettavalle hankkeelle ominaisia piirteitä ovat nopeus, kiire ja hektisyys. Erityisesti Deqing Riverside -hankkeessa haasteena oli saada yhteistyökumppanimme johto, suunnittelijat ja asiakas ymmärtämään yksinkertaisen ja vähäeleisen ratkaisun arvo. Korostimme harkinnan ja ajattelun merkitystä jatkuvien ja muuttuvien ideakonseptien hillitsemiseksi. Halusimme tuoda hankkeeseen pohjoismaista otetta sen sijaan, että seuraisimme kiinalaisen kulttuurin kliseitä. Valaistuksen pääsuunnittelijan tehtävänä on varsinaisen valaistussuunnittelun ohella saada kiinalaiset luottamaan länsimaiseen suunnittelu­ tapaan. Eräs hieno piirre kiinalaisessa hankkeessa on konservatiivinen hierarkkisuus. Tämä johtaa vähäiseen määrään kompromisseja ja siten parhaimmillaan harvinaislaatuiseen lopputulokseen. Haasteellisinta on concept design- ja design development -vaiheiden jälkeinen realisation design -vaihe ja käyttöönotto (esimerkiksi ohjelmointi), josta vastaa kiinalainen taho. Tässä käytännössä on vielä oppimista tiedonvaihdon ja muutossuunnittelun suhteen. Kaiken kaikkiaan Kiinassa tehtävä suunnitteluprojekti on kulttuurin ja oppimisen kannalta varsin antoisa ? onhan Kiina yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. On hienoa, että länsimainen uniikki suunnittelu­ osaaminen on siellä arvostettua eikä niin kovin helposti kopioitavissakaan. n
• NORDISK LYSPRIS 2012 AJANKOHTAISTA Teksti: Tiia-Maarit Loisa M atildelundin esikoulu Ruotsista palkittiin Nordisk Lyspris -palkinnolla 22. marras­ kuuta Nordic Lighting Conference 2012 -tapahtuman yhteydessä Oslossa. Lisäksi kunniamaininnan saivat Konserttitalo ja konferenssikeskus Harpan pysäköintihalli Islannista sekä Aalborgin satama-alue Tanskasta. Kilpailun järjestäjinä toimivat Suomen Valoteknillinen Seura, Ljuskultur (Ruotsi), Lyskultur (Norja), Dansk Center for Lys (Tanska) ja Ljóstæknifélag Íslands (Islanti). TUOMARISTON PERUSTELUISTA M atildelundin esikoulun suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon lasten tarpeet hyvästä leikki- ja oppimisympäristöstä. Rakennuksessa käytetään päivänvaloa luonnollisena lähtökohtana, keinovalon lisätessä mukavuutta, kodikkuutta, leikkisyyttä ja elämyksellisyyttä. Kohde on suunniteltu lasten näkökulmasta ja heidän mittakaavaansa sekä kirjaimellisesti että käsitteellisesti ? muun muassa ikkunat on sijoitettu matalalle. Kuvat: Ulf Celander MATILDELUNDIN ESIKOULU, KUMLA, RUOTSI Arkkitehti- ja valaistussuunnittelu Jonas Kjellander, Sweco Architects AB Sähkösuunnittelu Per Ingvarsson, GMKI Elkonsult AB Sähköurakointi Peter Staaf, Telectromontage AB Valaisintoimittajat Erco, Ljusgruppen, Fagerhult, Thorn, iGuzzini, Fox, Westal, Glamox, Elektroskandia, Simes, Ikea, Flux, Louis Poulsen 26 VALO 2/2012 Värien ja kontrastin käyttö yhdessä päivänvalon ja keinovalon kanssa edistää tilojen ja rakennuksen käytettävyyttä. Älykkäillä ja yksinkertaisilla ratkaisuilla valo on saatu sovitettua erilaisiin toimintoihin korostamalla kunkin huoneen ominaisuuksia. Valoa hyödynnetään opetuksessa esimerkiksi heijastamalla ulkotila neulanreikäkameran tavoin pimeään huoneeseen (camera obscura), projisoimalla julkisivuun kuvia sekä leikkimällä varjoilla. Valoa käytetään uusien asioiden oivaltamiseen ja tutkimiseen.
• Valaistussuunnittelusta vastasi rakennuksen arkki­ tehti. Tuloksena on erinomaisesti integroitu arkkitehtoninen valaistus, mikä on keskeinen tekijä projektin onnistumisessa. Suunnittelukonseptilla on luotu kokonaisuus, jossa erilaiset kokemukset mahdollistavat lapsille ja opettajille leikkisän oppimis- ja työskentely-ympäristön. Matildelundin valaistusjärjestelmä on malliesimerkki laadukkaasta valaistuksesta esikouluissa ja kouluissa, ja sillä parannetaan lasten ja henkilökunnan hyvinvointia. K onserttitalo ja konferenssikeskus Harpan pysäköintihallin konseptina oli luoda tilasta ihmisystävällinen, ja se on tuomariston mukaan toteutettu onnistuneesti käyttämällä taidokkaasti valkoista ja värillistä valoa sekä värikkäitä pintoja. Varsinaisilla pysäköintialueilla käytetään valkoista valoa, kun taas värillistä valoa on pääasiassa kulkureiteillä. Ripustetut valaisimet ja valkoiseksi maalatut katot luovat tilaan kirkkaan vaikutelman, vaikka halli olisi täynnä tummia autoja. Onnistunut pystysuora valaistus mahdollistaa hyvän kasvojen tunnistuksen ja luo miellyttävän sisäympäristön, jossa on helppo suunnistaa. Konserttikokemuksen ei tarvitse alkaa konsertista, täällä se käynnistyy jo autoa pysäköitäessä! Y li puolentoista kilometrin pituisen Aalborgin satama-alueen maisema- ja valaistussuunnittelu on integroitu erinomaisella tavalla, erityisesti leikkimällä valolla ja pimeydellä. Alue koostuu useista vieri vie- Kuva: Ole Mikael Sørensen reen sijoitetuista kohteista, jotka pimeän aikaan yhdistyvät valaistuksen avulla. Liikuntapuistoon houkutellaan käyttäjiä värillisellä valolla, ja käyttäjät voivat itse aktivoida puiston toiminnallisen valaistuksen. Tietyn ajan jälkeen valaistus palautuu takaisin värilliseen ja kutsuvaan teemaan. Satamapromenadilla kävelijöitä ohjataan valkoisella, häikäisemättömällä valaistuksella estämättä kuitenkaan näkymää veteen. Sama toistuu alueen tievalaistuksessa, mikä yhdistää sataman muuhun kaupunkiin paremmin kuin tavallista tievalaistusta käyttämällä. Kokonaisvaltainen lähestymistapa maisema- ja valaistussuunnittelussa tekee alueesta mielenkiintoisen vierailukohteen sekä päivällä että yöllä. AALBORGIN SATAMA-ALUE, TANSKA Maisema-arkkitehtisuunnittelu Vibeke Rønnow Landskabsarkitekter / Arkitektfirmaet C. F. Møller Valaistuskonsultointi ÅF Lighting Insinööritoimisto COWI A/S Valaistusurakoitsijat AKE Entreprise A/S ja Mariendal Electrics A/S Kuvat: Rafn Sigurbjörnsson KONSERTTITALO JA KONFERENSSIKESKUS HARPAN PYSÄKÖINTIHALLI, REYKJAVIK, ISLANTI Arkkitehtisuunnittelu Batteríið Architects, Henning Larsen Architects ja ATT Valaistussuunnittelu Verkís: Guðjón L. Sigurðsson, Þórdís Rós Harðardóttir, Rósa Dögg Þorsteinsdóttir ja Reynir Örn Jóhannesson VALO 2/2012 27
• NORDISK LYSPRIS 2012 -EHDOKKAAT TRÅKK I MANGFOLDIG NATUR -NÄYTTELY, METSÄMUSEO, ELVERUM, NORJA Kuva: Arnfinn Johnsen SVEDJEBRON, BODEN, RUOTSI SMÅLENENE-SILTA, ASKIM, NORJA Kuva: Marion Haslien SAUNALAHDEN LASTENTALO, ESPOO NORDVESTPARKEN, KÖÖPENHAMINA, TANSKA Kuva: Johan Jansson / Souvenirfilm AB Kuva: Laura Stamer PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA Kuva: Mika Huisman / Decopic Kuva: Mikko Arvinen / Sähköinfo Oy NORDIC LIGHTING CONFERENCE 2012 P ohjoismaisten valaistusseurojen yhteistyönä toteuttama Nordic Lighting Conference 2012 -tapahtuma järjestettiin Oslossa 21.?23.11.2012. Konferenssiin kokoontui lähes 300 osallistujaa, ja esiintyjiä oli kymmenestä maasta. Suomesta konferens- 28 VALO 2/2012 sissa esiintyivät valaistussuunnittelija Sanna Forsman Granlund Oy:stä sekä arkkitehti Marjut Kauppinen. Laadukkaat esitykset, väliaikojen tapaamiset ja keskustelut pohjoismaisten valaistusalan toimijoiden kesken sekä konferenssin vapaamuotoiset iltatilaisuudet ekskursioineen olivat tapahtuman keskeisintä antia. Konferenssin aineisto on ladattavissa tapahtuman verkkosivuilta www.nordiclighting.org. Seuraavan kerran vastaava konferenssi järjestetään Ruotsissa vuonna 2014.
• www.osram.fi OSRAM LEDVANCE® AREA ? ohut ja siro LED-valaisin LEDVANCE® AREA valaisee ja valottuu tasaisesti. Valaisin sopii mm. auloihin, yleisvalaistukseen, kokoushuoneisiin ja toimistoihin. LEDVANCE® AREA täyttää EN 12464-1 (2011) -standardin mukaiset valaistusvaatimukset. Saatavilla 600 x 600 mm ja 1200 x 300 mm, värilämpötiloissa 3000K ja 4000K. Valaisin voidaan asentaa alaslaskettuun kattoon tai ripustaa. OSRAM myöntää LEDVANCE-valaisimille 5 vuoden takuun. Takuuehdot osoitteessa www.osram.com/guarantee
• JYVÄSKYLÄ ISÄNNÖI KANSAINVÄLISTÄ LUCI-SEMINAARIA AJANKOHTAISTA Teksti: Laura Laakso Kuva: Juhana Konttinen S yyskuun lopulla järjestetty kansainvälisen kaupunkivalaistusverkosto LUCI Associationin seminaari ?City under Microscope? tarjosi kuulijoilleen laajan spektrin informaatiota valon kaikissa aallonpituuksissa. Verkoston jäsenenä Valon kaupunki Jyväskylä onnistui kokoamaan koolle satakaksikymmentä valoalan ammattilaista ja kaupunkien päättäjää kolmesta­ kymmenestäkolmesta kaupungista eri puolilta maailmaa. Seminaarin tarkoituksena oli jakaa tietoutta ja vaihtaa hyviksi koettuja kaupunki­ valaistuksen käytänteitä eri jäsenkaupunkien välillä sekä nostaa Jyväskylä viime vuosien hankkeineen valaistulle maailmankartalle. Seminaarin aluksi Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen hankejohtaja Anne Sandelin esitteli Jyväskylän kaupunkikeskustan tämänhetkisiä ja tulevia kehittämisprojekteja. Keskustassa vuonna 1989 alkaneen projektin myötä ohikulkuliikenne siirrettiin kokonaan pois kaupungin pääkadulta, ja keskustaa halkova Kauppakatu muutettiin kävelykaduksi. Kun kaupunkikeskusta aiemmin ajateltiin lähinnä yhdeksi suureksi blokiksi yhtenäisine tarpeineen ja vaateineen, 2000-luvulla on pohdittu enemmän sitä, millaisia tunnelmia, erityispiirteitä ja sitä myöten palveluja on tarjolla eri puolilla keskustaa. Kaupallisten kortteleiden tiivistäminen ja täydentäminen, pysäköintialueiden keskittäminen sekä kulkureittien järkevöittäminen ovat olleet kuluvan tuhatluvun ensimmäisiä haasteita Jyväskylän keskustassa. Lisäksi Lutakon vaneritehtaan paikalle 30 VALO 2/2012 rakentuneen asuin- ja toimistoalueen jälkeen seuraava uudisraivaus on alkamassa vanhan Kankaan paperitehtaan alueella, jonne rakentuu muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana uudenlainen, yhteisöllisyyteen ja ympäristö­ ystävällisyyteen perustava asuinalue. Kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen valotti niin ikään jo toteutuneita sekä tulossa olevia rakennushankkeita, joissa oikeanlaisella valaistuksella on pyritty säilyttämään tai korostamaan rakennuksen luonnetta. Jyväskylän Matkakeskus, Kuokkalan kirkko, Kivääritehtaan uusiokäyttö ja vaikkapa Ylistönrinteen uusi kampusalue ovat esimerkkejä kohteista, joissa valolla on merkittävä rooli arkkitehtuuria vahvistavana elementtinä. Myös Lutakkoon suunnitteilla oleva Jyväskylän konserttisali tulee käyttämään valoa upeasti talon arvokkuutta tukevana tekijänä. MENESTYKSEKÄS MASTER PLAN V alon kaupunki Jyväskylä -hankkeen innovatiivisuudesta sekä hyvän kokonaissuunnitelman merkityksestä kertoo paljon Jyväskylän palkittu kaupunkivalaistuksen strategia, josta olivat puhumassa apulaiskaupungininsinööri Kari Ström sekä Ulkovalaistuksen yleissuunnitelman (Master Planin) generaattori, valaistussuunnittelija ja VALOA design Oy:n toimitusjohtaja Roope Siiroinen. Ulkovalaistuksen yleissuunnitelma luotiin vuosituhannen vaihteessa, ja vuonna 2003 Jyväskylän kaupunki nimesi valohankkeen yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden kehityssuunnitelmistaan. Vuodesta 2003 alkaen järjestetyt Valon kaupunki -tapahtumat ovat koonneet yhteen valo- ja kaupunki­ suunnittelijoita ja tarjon­ neet elämyksiä kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien turistien koettaviksi. Jyväskylä, joka on ollut Lighting Urban Community Internationalin (LUCI:n) jäsen vuodesta 2006 alkaen, ponnahti kansainväliseen tietoisuuteen kolme vuotta myöhemmin voittamalla laajalti toteutuneella Ulkovalaistuksen yleissuunnitelmallaan ensimmäisen palkinnon city.people.light.-kilpailussa. Roope Siiroisen havainnollinen esitys pureutui niihin peruskysymyksiin, joista toimivan kaupunkivalaistussuunnitelman on syytä lähteä liikkeelle. Ensinnä on pohdittava paikan tarpeita, mitä valolta oikeastaan kaivataan ? säästöjä, estetiikkaa, turvallisuutta, kaupallista dynaamisuutta vai kenties arkkitehtonisten kohteiden esiin nostamista? Mikä on oikeastaan valon merkitys siinä, miten näemme kaupungin, sen reitit, ajan ja atmosfäärin? Vielä vuosituhannen alussa Jyväskylässä, kuten monessa muussakin kaupungissa, rakennusten fasadit olivat pääosin valaisematta ja neonvalojen räiskeessä suunnistaminen oli hankalaa. Valon kaupunki -hankkeen aluksi suunnittelijat kävivät Siiroisen johdolla läpi Jyväskylän ?kivet ja kannot? alkaen laajemman perspektiivin analyysistä tuloväylineen ja kartalla näkyvine puistoalueineen, päätyen lopulta pikkukatujen ja sekä julkisten että yksityisten rakennus-
• Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi Valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen totesi nyt uusittavan hankkeen ensimmäisiä, viidentoista vuoden takaisia kohteita, kuten Kauppa­ kadun kävelykadun valaistusta. Samalla kun kiinteistöjen omistajat alkavat jo huomata valaistuksen merkityksen rakennetussa ympäristössä, tulisi huolella suunniteltujen valaistusten ylläpitoon Larsenin mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Samoin kysymys siitä, mikä on silkkaa estetiikkaa ja mikä ns. normaalia valaistusta, herättää tänä päivänä mielipiteitä, kun energiankäyttö on keskusteluissa kärkenä. Johtava asiantuntija Pentti Hautala SITO:lta ja projektipäällikkö Pekka Ulvila Pöyry CM Oy:ltä valottivat puolestaan lisää viimeisintä teknologista tietämystä hyödyntäviä valaistusprojekteja. SITO:n projektissa älykäs valoverkosto edesauttaa sähkönkulutuksen vähentämistä ja ylläpitokustannusten pysymistä aisoissa tarjoten optimaalisen valaistustason aina ajalliset ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Esimerkiksi sääolosuhteet voidaan datansiirron avulla mitata paikallisesti, jolloin tarpeelliset muutokset valaistuksessa mahdollistuvat. YYUV-hankkeessa rakennuttajakonsulttina toimineen Pöyryn Ulvila taas havainnollisti, kuinka pääosa energiansäästöstä tapahtuu valaisimia vaihtamalla, kun vaikkapa vanhat alikulkutunnelin valot korvataan 11 watin ledilampuilla. Häikäisy vähenee, mutta valon intensiteetti jopa kasvaa. Esitykset kirvoittivatkin keskustelunpoikasen, kun seminaarin pohjoismainen osallistujaväki totesi yhteen ääneen onnettomuuksia sattuvan tielläliikkujille Pohjoismaiden talvessa ja syksyssä eniten kello 16:n ja 18:n välillä. Ruotsissa valaistuksen lisäämistä vartilla aamu- ja iltahämärissä onkin menestyksekkäästi jo kokeiltu. ÄLYLLÄ SÄÄSTÄÄ ÄIJIÄ, TYYLIÄ JA TÄHTITAIVAS ten julkisivujen valaistustarpeisiin. Maisemasta ja keskustasta muodostui tavallisen kaduntallaajan todellisia tarpeita pohtimalla punnittu kokonaisuus, josta valon harmonia ja emootiot pyrkivät välittymään. Roope Siiroinen tähdensikin, että Master Planin on syytä olla yksinkertainen ja helposti hahmotettava, jotta myös projektien rahoittajat ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä. Jyväskylää Siiroinen kiitteli sekä suunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta että ripeydestä saattaa ajatukset käytäntöön. T oisen seminaaripäivän aluksi Annukka Larsen kiteytti Jyväskylän kaupunkivalaistuksen numeroiksi ja kertoi viimeisimmistä hankkeista, joilla valaistuksen energiankulutusta on pyritty vähentämään. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen (YYUV) yhteydessä asennetun C2 SmartLight -kontrollijärjestelmän testauksissa todettiin myös kaupunkilaisten olevan valmiita energiansäästöön esimerkiksi katuvalojen yöaikaisen himmentämisen keinoin. Kuten toimitusjohtaja Mauri Haapasaari C2 SmartLight Oy:ltä myöhemmin havainnollisti, esimerkiksi jokaiselle katutyypille tai leikkipuistolle voidaan järjestelmän ansiosta määrittää yksilöllinen profiilinsa aikataulutettuine himmennyksineen ja jopa täydellisine ajastettuine valonkatkaisuineen. Monivaiheisen YYUV-hankkeen myötä on tarkoitus saavuttaa energiansäästöä jopa 40 prosenttia, josta noin kymmenys C2 SmartLightin ohjauksen avulla. Arkkitehti Marjut Kauppinen ja valaistussuunnittelija Leena Eväsoja kertoivat Jyväskylän ulkovalaistuksen tämän hetken pääperiaatteista. Tehokas, turvallinen ja pitkäikäinen kaupunkivalaistus ei keskity pelkästään yksittäisten rakennusten, paikkojen tai toimintojen valaisemiseen, vaan Kauppinen havainnollisti termein ?macrozoning? ja ?micro-caring? kokonaisnäkemystä, jossa vyöhykkeiden määrittelystä edetään alueiden identiteetin korostamiseen valon keinoin esimerkiksi yhtäläisellä valon värin valinnalla. A nne Sandelin jatkoi jyväskyläläisteemaa esittelemällä selkeästi ja kiintoisasti vuoden 2014 Asuntomessujen Äijälänrannan pääpiirteitä. Uusi asuinalue rakentuu Jyväsjärven rantaan, muutaman kilometrin päähän keskustasta, kolmen hauskasti nimetyn teeman ympärille. ?Aalto? kuvaa sekä Aallon kaupunkia että innovaatioita, ?puu-tarha? puurakentamista sekä alueen puutarhamaista vihreyttä ja ?äijä? pyrkimystä saada liikkeelle myös miehet tutkimaan messutarjontaa ja sitä myöten myös miehen paikkaa tämän päivän asumiskulttuurissa. Annukka Larsen täydensi esitystä kertomalla tulevan asuntomessualueen valaistusperiaatteista, yksittäisille pientalorakentajille annetusta ohjeistuksesta sekä etenkin kevyen liikenteen väyliin keskittyvästä valaistuksesta. Kokonaan leditekniikalla toteutettava valkoinen yleisvalaistus tulee olemaan energiatehokas ja häikäisemätön. Toisen seminaaripäivän vetonaulaksi oli saatu Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck. Oreck painotti, miten merkittävästä asiasta on kyse, kun esimerkiksi Los Angelesin kokoisessa kaupungissa lähdetään vaihtamaan katuvaloja ledeiksi. Yhdysvaltain suurlähetystö Helsingissä toimii tätä nykyä Oreckin toimesta lediteknologian innovaatiokeskuksena, sillä kuten suurlähettiläs totesi: ?Valo on ihmis­ oikeus.? Pinta-alaltaan Los Angelesin kanssa kutakuinkin yhtenäisen Jyväskylän katulamppuja alettiin menneenä kesänä vaihtaa ruutukaavakeskustan ja kävelykadun osalta valkoisiin, puolet vähemmän energiaa kuluttaviin ledivalaisimiin. Italialaisen iGuzzinin Wow-valaisimin toteutettava uudistus tuo kaupunkikuvaan ripauksen mannermaista tyylikkyyttä, sillä sulavalinjaisten ja ?puunoksamaisten? pylväsvalaisinten suunnittelija on arkkitehti Renzo Piano. Seminaarin päätteeksi käydyssä, oivaltavasti kootussa paneelikeskustelussa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja siitä, miten valoa tulisi käyttää viheralueilla ja millaiseksi valosaaste kaupunkimiljöössä koetaan. Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski korosti valon merkitystä paitsi ihmisille, myös kasveille ja eläimille. Esimerkiksi Suomen talvikauden pitkä pimeys on kriittinen esimerkiksi perennakasveille, ja toisaalta vaikkapa lepakoiden valoherkkyys asettaa omia haasteitaan kulkuväylien ja polkujen valosuunnittelulle. Toisaalta Vallinkoski muistutti, että Suomessa on itse asiassa vuodenkierron aikana enemmän valoisia tunteja kuin EteläEuroopassa. Komisario Arto Rajala Jyväskylän poliisista totesi useaan otteeseen kunnollisen puistovalaistuksen vähentävän rikollisuutta ja lisäävän sekä tunnetta turvallisuudesta että tosiasiallista turvallisuutta muun muassa siitä syystä, että turvakamerat pystyvät kantamaan hyvässä valossa pidemmälle. Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo toi esiin puisto- ja liikunta-alueiden käytön vuodenaikais- ja vuorokautisvaihtelun ja myös sen, kuinka tietynlainen ?valomerkki? tai valon vähentäminen liikuntapaikoilla esimerkiksi klo 22:n jälkeen ehkäisee sekin osaltaan vandalismia nuorison suunnalta. Roope Siiroinen esitti myös toiveen entistä sofistikoidummasta, Suomen neljä vuodenaikaa huomioivasta indikaatiojärjestelmästä, jolloin virkistysalueen valotaso voitaisiin helposti sopeuttaa olosuhteisiin ja näin mahdollisesti onnistuttaisiin houkuttelemaan ulkoilijoita myös kaamokseen. Keskusteluun oman, kiintoisan aallonpituutensa toi tähtitieteen harrastaja Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry:stä, joka harmitteli takaisin taivaalle heijastuvia kaupungin valoja. Heijastuva valo tarkoittaa taivaankannen liiallista hohtoa kaupungin yläpuolella eli tähtitaivaan tutkijoille pitkiä taipaleita kaupunkien ulkopuolelle etsimään pimeää. Tietoisena tästä on esimerkiksi Jyväskylän Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeessa valon määrä pyritty mitoittamaan sopivaksi. Valolla on aina myös varjonsa, kuten runsas seminaarianti osuvasti muistutti. n VALO 2/2012 31
• VALAISTUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO ON VALMISTUNUT! SUUNNITTELU AJANKOHTAISTA Teksti: Sanna Forsman, Granlund Oy 15.10.2011 VALAISTUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄ A sunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä suunnittelijoita ja konsultteja edustavat järjestöt ovat yhdessä laatineet uudet rakennushankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot. Tehtäväluetteloita käytetään talonrakennushankkeiden johtamisen ja rakennuttamisen sekä eri alojen suunnittelu­ tehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn. Tehtäväluettelot sisältävät tavanomaisen talonrakennushankkeen suunnittelutehtävät ja niiden ohjeelliset tulokset. Tehtäväluetteloita voidaan käyttää uudis- ja korjausrakentamiskohteissa erilaisten toteutus- ja palkkiomuotojen kanssa. Uudet tehtäväluettelot mahdollistavat tehtävien ja niiden suorittajien määrittelyn hankekohtaisesti, koska tehtävät on ryhmitelty suunnittelu- aloittain suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin ja tehtäväluetteloissa on esitetty kohdekohtaisesti erikseen tilattavia tehtäviä. Uusimisessa on huomioitu muun muassa rakennus- ja työturvallisuuslainsäädäntö, tietomallisuunnittelu sekä elinkaari-, energia- ja ympäristöasiat. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut selkiyttää suunnittelunaikaista päätöksentekoa. Kehitystyöhön ovat osallistuneet Arkkitehti­ toimistojen liitto ATL ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry sekä NSS Sähkösuunnittelijat ry. JA KÄYTTÖ TEHTÄVÄLUETTELON TARKOITUS LUETTELO VAL 12 projektiohjelma, jossa esiteHankesuunnittelussa laaditaan tavoitteet, sekä hanke15.10. 2011 läpiviennille asetetut tään hankkeen suunnittelulle asetetut ohjelma, jossa esitetään hankkeen tarvittavien selvitysten teettavoitteet. VALAValmisteluun kuuluu ISTUSS n alustava määrittäminen. täminen ja toteutusmuodo tös ¾ InvestointipääUU a tarvitaan mm. arkkiValaistussuunnittelijan asiantuntemust aulojen, auditorioiden, tehtonisesti vaativien tilojen kuten ksen suunnittelussa tai näyttelytilojen tai julkisivuvalaistu kuten kulttuurilaitosten, NNITTE käyttötavaltaan vaativien kohteiden muiden merkittävien kauLUN TE suunnittelu, organisoidaan hotellien, taideteosten, siltojen tai Suunnittelun valmistelussa kohteiden suunnittelusHTÄV ilut, pyydetään suunnitpunkikuvallisten (esim torit tai aukiot) pidetään mahdolliset suunnittelukilpa olla myös valaistuksuun- ÄLUETT sa. Valaistussuunnittelutehtäviä voivat käydään sopimusneuvottelut ja valitaan ELO voi olla kaupallitelutarjoukset, TE HT ÄV hankkeen tavoitteet, sen kokonaiskonseptit, jossa valaistuksella Suunnittelija nittelijat. ÄL UETT EL tarkistaa osaltaan antaa suunnittelutarsisältönsä. Valais nen, interaktiivinen tai taiteellinen ON TA ittelulle, tavoitteet valaistussuunn tussuu esittää VAL 12 RKOIT nni tehton uksen. ttelijan sopimuskatselm pitää US JA isestija talonrakennusta kos- näyjouksen asiantunt vaativi KÄ imuksista Tämä tehtäväluettelo on tarkoitettu suunnittelusop YT ttel en tilo ¾oje Päätökset ytil TÖ sisällön ja laajuuden käy jen kut em usta tarv n tai kevan valaistussuunnittelutehtävien itaan mm en aul Hanke hankekohtaisen valais- hot ttötavaltaan julkisivuva oje mahdollistaa vaihtoehtoisia Luettelo suu laativat . arkkin, aud lais määrittelyyn. suunnittelijat nni ittelussa en, taid vaativi Ehdotussuunn valinnan. Luettelo on punelli en koh tuksen suu vänitor ioiden, i. tään hankke ttelussa laa eteost elmia tussuunnittelun tehtävien suorittajien nnittel ratkaisemiseks teiden en läp ditaan en, silt suunnittelutehtä uvallist kohteissa kaikkiensa. kik ehdotussuunnit uss kuten että a tai ehdotus ohjelma, jos ivie projek ojen tai osaltaan, en (es valittava tarkoitettu käytettäväksi kaikenlaisissa Va varmistaa tiohjelm sa esi nnille ase tavoitt im tori laistus suunnittelija muide kulttuurilaitos Kukin tetu eet tetä t suunni a, jos sen kok n tai ten . me t hankinta- ja palkkiomuotojen kanssa. än tavoitteet. aukiot) Valmi tavoitt , tämine ttel asetetut hankke onaiskhankkeelle täyttää eet, sek sa esitekohteid rkittävien pohjaksi n ja tote steluun kuu nen, inte en onsept utehtäviäitelma kau en suu lun ä han voivat yleissuunnitte Ehdotussuunn it, jos luu tarv suunnittel rak¾ myös ulkovalaistushank¾ Inv utusmuod tiivine ulle ase keitta VAL-tehtäväluettelo on tarkoitettu on n tai tait sa valaistuk olla myös val nnittelusestoin tetut katu- tai tievalaistuksen Täm sel tipäät alustava mä vien selvityste aistukeel toteukehitetään elma keisiin, jotka eivät sisällä teknistä ös Suunnit ehdotussuunnit n sisältö la voi ärittäm lussaline n teetolla kau Yleissuunnitte suunnitteluprosessit kev ä teh tävälu inen. nsäYleissuunnitelm palli-a kohdisettelo yleissuunnitelmaksi. suunnittelua. Katu- ja tievalaistuksen an val . pidetä telun valmis tuskelpoiseksi on tark än ais Tiehallinto) ja kuntasektorin (ent. n mä muuntuvien tus telu ma että Liikennevirasto ärittely sekä suunni perusosaan perustuvat hdollise telutarj ssa kiinteään ttu talo yn. Lue rakennuksen ttelute oite org . ouk t tussuu tuu a voi sisältää htävie nraken määräyksiin sekä toimintaohjeisiin nittelijat. set, käydää suunnitteluki anisoidaan Yleissuunnitelm ttelo ma nnittel suunnitteluun. n nus tila-alueiden sis un teh tarkoite hdollist ta tarkastavat esittää Suunnittelija n sopimusnelpailut, pyydet suunnittelu, tilaratkaisuiksi. tävien aa han ällön Suunnittelijat n ja laa kostehtävälaajuude käytett vaihtoehtoja tavoitt uvottel ään suu hankin ttu erilaisia tarkista suoritta juu toteuttamiskek ja aisuuden den Tehtäväluetteloa käytetään suunnittelijan jou eet oht ävä ut ja val ta- ja tavoitteidenmuk a osa ksen ja jien val aisen nnitvalaistus hallinnassa sekä yleissuunnitelm palkkiom ksi an kai itaan val pitä suunni ltaan hankke määrittelyssä, suunnittelukokonaisuuden uotoje kenlaisissa innan. Luettel aisliite¾ Pä ä sopimuska ttelulle kelpoisuuden. sta. TehtäväluetteloVA en tav suunn kanssama kohteis ätökse o L-tehtä , osana suunnittelun laadunvarmistu sa kai on . t suunnitselmuksen. antaa suunni oitteet, väluet ¾ Yleissuunnitel keisiin kkien telo on Ehdotus tteluta tään suunnittelusopimukseen. ttelus , ropimu suunni jotka eivät sis tarkoitettu ehdotu suunnittelus ksista ttelua. Rakennuslupa myös täydennetään rakennusluvan tehtävissä ssu sa suu perust ulkova yleissuunnitelman Ku Katu- ällä teknis hyväktä ja ja tievala uva TEHTÄVÄLUETTELON SISÄLTÖ laistus kattarkistetaan nni kin suu unnitelmia tiedot edellyttämät tai tiev hankmääränk- t Liik suunni ttelijat laativa nnittel ennevi istukse u- tarvittavat ja muut at täy lupasuunnitelm talorakennusha alaistu yksiin syttävyys ija ttää ttel ras tavanomaisen n laaditaan t sekä sisältää var suu ute ton vai han kse sekä toim Tehtäväluettelo mis htä nni hto (en kke n ja niiden tulokset. Tarvit¾ Eh elle asetetu taa osaltaan, vän ratkais ehtoisia intaohj t. Tiehallint tteluprosessi lupa-asiakirjat Tehtäv keen valaistussuunnittelun tehtävät eisiin. o) ja kun dotus em t määritellään hankeäluette suunn t tavoitteet. että valittava iseksi. tasekt ¾ Lupa-asiakirjat ja rakennuslupa määrit tavat tehtävät ja niiden suorittajat itelma orin Yleiss ehdotu telyssä loa käytetään suunnittelun hankinnan yleiss uunni s , osa kohtaisesti. Tehtävät on luokiteltu suu suu suunuu ttelus na suu tuskelpoi nnittelijan yleissuunnitelma kehitetään tarvittaesnnittel nnitte , joita voidaan sa nittelussa uko lun po Toteutussuun tään suu nnittelun kannalta luonteviin kokonaisuuksiin tehtäv ja hankinnan edellyttämiksi tuu sek seksi yleiss ehdotussu hjaksi määritellyillä laadun konais älaaju uud rakentamisen tain unnitel en uun ä rak tteluso nitelmapaketeit uden sa täydentää asiantuntijatehtäväluetteloissa itteluun nni Toteutusma petila ksi. pimuks varmis tusta. hallinn tuotemäärittelyi -alueid ennuksen nitelmaksi. rakennussuunn a sekä een. suunnitelmiksi Tehtäv ja ass mitoitetuiksi Yleiss kehitetään TE 12, tehtävillä. Tehtävärajaus muuhun erilaisia en suunni kiinteään per GEO uunnittelu. uun tote ÄV ja järjestelmäosas hin ARK 12, RAKHT ettelo ÄLUE suunnitteluun sisältyy tuote- älu tteluun vaihto usosaa nitelma koh urustuu vastaaviin tehtäväluetteloi liiteyleissuun . ehtoja Tehtäv muk- TT ELON ellei suunnittelusopi Hyväksytyt toteutussuunnitelmat tilaratk Yleissuunnite n että muunt dis¾ SIS älu 12, TATE 12, SIS 12 tai MAI 12 kelpoisuu nitelman ÄLTÖ uvien keen val ettelo sis tavoitt aisuiksi. Suu lma voi den. ältää sessa ole toisin sovittu. ais eidenm sis nni poistus rakentaminen, ta tav tav ältä ttel organisoidaan suu tehtäväluettelos ¾ at teh anomavalmistelussa ukaisu ijat tark ä nni Yleiss Rakentamisen Konsulttisopimukseen liitettävästä - uu uden isen talo kohtais tävät, ja ttelun tehtäv rakentamistehtä vät, käydään sopimusneuvot nnitelm tai sisälly toimeksiantoon ja tote astavat kilpailutetaan est sovittetaan kohdat, jotka eivät sovellu ennush a Ra uttamis en suo ät ja niiden jarak Tehtäv niid (E) on i. kannal tehtävät hankintasopimu ank- kset. kennuslu urakka- tulo rittajat tehdään ät telut ta esim. yliviivaamalla. Erikseen tilattavat kset. Tar on ja pateht edellyt määrit sa täy luonteviin luokite lmius ävi täm vitRakentamisva ssä ellään kokona ltu suu ¾ tava aina erikseen. syttävyys ät tiedot täy tehtäv dentää asi isuuks nnittel hankeillä ant iin, un sekä laa ja tarkiste dennetään lupa-a rustuu . Tehtävära untijatehtävä joit asuunnittelija taa viranomaisten kin TYÖNJAKO suorittaa voidaa han ditaan siakirjmäävastaa jauRakentamises luesa SUUNNITTELIJAN JA TILAAJAN n tarvittanan at tarvitta n yleissuun rakennusluva s muuhu tteloissa 12, TA viin . Suunnittelija ¾ suunnittenitelma vat lup n esja selvitystehtävät tehtävräämät oin Lu valvontaTE ratkaisujen rak sa pamä n asu äluette ennuss 12, SIS hyv äritelly ja hyväksyttää ne viranasiaki unnitel Suunnittelija huolehtii suunnittelemien sessa ole en muutokset loihin uunnitt rjat ja illä ja to- 12 tai mat ja äkrakentamisen leeMA toiminnallisuud toisin Toteu ARK aikaiset rakenn muut Konsu htii keellisuudesta niiden kestävyyden, 12, RA eluun pesovittu tus I 12 uslupa lttisopilähtötilaaja huole K 12, nitelma suunnittel mukse . omaisilla. ellei suunni ydennykset ohjeet teutettavuuden suhteen. Suunnittelun teta ussa koh tteluso GEO ja mitoite paketeitta en liite ¾ Suunnitelmatä änankokoamisesta, yleissuun esi in rak pimukm. yliv dat, jotk tietojen hankkimisesta, suunnitteluryhm tuiksi a eivät ttävästä teh hankkimisesta iivaam sekä suuan- entamisen nitelma keh suu toiminta tav sovellu täv alla a ain ulkopuolelle. telmiks järjestelmiennni muiden suunnittelualojen suunnitelmien tteluun ja nni ja han itetään varmistetaan a älu ettelos tai Käyttöönotoss eriksee . Eriksee toimeksiannona suu ¾ Hy sisältyy tuo i ja tuotem kinnan ede n tilattav sisälly suunnittelutyöstä, joka on rajattu n. toimeks ta poisopastus. käytön llyttäm nväk te- ja järj ääritte netaan at teh syt SUUN ian huoltoja iks lyik käyttöyt too täv sekä est i si. Tot toteut ät (E) rakennus n, NITTE ¾ Käyttöönotettu Raken ussuu elm äosasu eutuson sov LIJAN tamise unnitte nnitelm Suunn ET itJA TIL ohjeet kilpailu n valmis lu. ittelija at AAJA tetaan HANKKEEN TEHTÄVÄKOKONAISUUD keellis N TYÖN telut ja rakent telussa org uudest huolehtii suu tehdää tehdään amiste JAKO rakennuksen toimivuutta, a niiden teutett seurataan nnittel tarpeellisuus htävät anisoidaan tilahankinnan ura em ien korja¾ Ra nja kestäv Takuuaikana Tarveselvityksessä perustellaan tietoje avuuden sa ratkpidetään tarvittavat tarkastukset suhtee yyd kentamkka- ja hankin , käydään rakentamine kuvataan takuuajan n han alustavasti en, toimsäädöt, aisujen n, isvalm tasopimu sopimu tai olemassa olevan tilan muutostarve, kkimise n. Suunn muide innallisuu puutteet. sneuvo mahdolliset Raken ius ittelun vaatimukset, n suunni tutkitaan kset. sta, suu taan den ja oittamise tila tarvittavat tilat ja niille asetettavat suunni arvioidaan ttel aja ratnni eri rää ual ssa suu tohuole htii ttel sekä tteluty mät östä, jok ojen suunni uryhm än vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet lee rak valvonta- ja nnittelija suo telm kokoam lähtöa on raja entam kaisujen edullisuus. isesta, ttu toim ien hankkim isen aik selvitystehtä rittaa viranom om ais ise illa. eksian vät. aiset mu ¾ Hankepäätös ais HANK non ulk sta sekä utokse Suunnittelija ten määKEEN ¾ Su opuole t ja hyv TEHT unnitelm lle. äksyttä suunnitteÄVÄK atäyde Tarves ä ne vira OKON Käyttöö nnyks AISUU net ja oh tai ole elvityksessä netaan notossa var DET massa jeet per ust käytön misteta tarvitta ole ellaan an järj vat tila van tilan ¾ Kä opastus. muuto tilahankinnan estelm vaihto ytt öö starve ehtois t ja niille ien toiminta , kuvata tarpeellisu et käy asetett ohjeet notettu rak kaisujen us avat vaa ja anan alu ennus edullisu ttömahdolli sta sek tim suudet vas us. ¾ Ha Takuu ä käyttö sekä arvukset, tutkitaa ti aik nkepää - ja hu takuua ana seurata ioidaan tös n olto jan eri rattaan ma säädöt, pid an rakenn uks hdollise etä t puuttee än tarvitta en toimivuutta vat tark t. astuks , tehdään et ja kor ja- Kysymyksiä ja vastauksia 1 3 2 MIKÄ ON VALAISTUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO? Kaikki julkaistut tehtäväluettelot noudattavat samaa rakennetta ja pääotsikointia, jossa rakentamishankkeen vaiheet on nimetty uusitulla tavalla: tarveselvitys, hankesuunnittelu, ehdotussuunnittelu, yleissuunnittelu, rakennuslupatehtävät, toteutussuunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto, takuuaika. Mitä valaistussuunnittelun tehtävä­ luettelo merkitsee? Luettelo on rakennusalalla uuden ammattikunnan identiteetin ja toiminnan peruskivi. Tehtäväluettelossa määritellään suunnitteluhankkeen vaiheet, terminologia, tehtävät ja jopa ehdotukset asiakirjoista, joita kussakin suunnitteluvaiheessa tulisi tuottaa. Mihin tehtäväluetteloa voi käyttää? Tehtäväluetteloita voi käyttää ammatti­ kunnan toiminnan kehittämiseen ja koulu­ tukseen. Tehtäväluetteloa voidaan hyödyntää, kun rakennuttaja tekee tarjouspyyntöjä, suunnittelija tekee tarjouksia, rakennuttaja arvioi jätettyjä tarjouksia, ja kun osapuolet tekevät suunnittelusopimusta. Myös suunnittelun ja rakentamisen aikana tehtäväluetteloa voidaan käyttää työkaluna, jolla sovitaan, mitä asioita eri vaiheessa olisi syytä tehdä, jotta varmistettaisiin laadukas lopputulos. 32 VALO 2/2012 Mikä on tehtäväluettelon rakenne? Tehtäväluetteloiden alkuun on luotu ns. hanketietokortti, jossa määritellään hankkeen perustiedot ja tarvittavat suunnittelijat sekä hankkeen ja suunnittelun laajuus sekä laatutaso. Tehtäväluetteloissa on painotettu rakentamishankkeen alkuvaiheita, koska siellä tehdyillä päätöksillä on suurimmat vaikutukset hankkeen käyttöön ja ylläpitoon sekä elinkaarikustannuksiin.
• ?P TAPAHTUI VIIME JAKSOISSA erustimme valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän vuonna 2008 nordic Lighting + Design conferencen jälkimainingeissa. Suomen Valoteknillisen Seuran hallitus hyväksyi seuraavana vuonna toimintaryhmän osaksi seuran virallista toimintaa. Kaikki toimintaryhmän jäsenet ovat siis myös SVS ry:n jäseniä. Yhdeksi toimintaryhmän pidemmän tähtäimen hankkeeksi muotoutui valaistussuunnittelun tehtäväluettelon laatiminen; RAKLI oli aloittanut laajan tehtäväluetteloiden kehityshankkeen alan järjestöjen kanssa, ja siihen samaan junaan me päätimme päästä mukaan. Tyhjästä aloittamisen sijaan vertailimme RAKLIn TELU-hankkeen luonnoksia sekä eurooppalaisilta kollegoilta saatuja vastaavanlaisia luetteloita. Tie- ja katuvalaistuksen suunnittelu päätettiin lopulta jättää pois tehtäväluettelosta, koska infrarakentamisen puolella on omat vakiintuneet käytännöt ja prosessit. Omat luonnoksemme ja esityksemme hyväksytettiin toimintaryhmän jäsenistöllä kommenttikierroksilla sekä seuran hallituksella ? tehtäväluettelon kehitystyöhön ovat saaneet osallistua kaikki SVS ry:n valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän varsinaiset jäsenet. Entinen luonnossuunnittelu on jaettu kahteen vaiheeseen. Ehdotussuunnitteluvaiheessa on tarkoituksena tutkia muutamia eri vaihtoehtoja, joista valitaan rakennuttajan kanssa yhteisesti paras vaihtoehto, joka puolestaan kehitetään toteuttamiskelpoiseksi yleissuunnitelmaksi. Toteutussuunnittelussakin on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään hankintoja palvelevat suunnitelmat eli sellaiset suunnitelmat, joilla urakat saadaan sovittua sekä hankinnat tehtyä. Seuraavassa vaiheessa tehdään tarkemmat toteutuskuvat ja asennussuunnitelmat. Ryhdyimme työhön lähes pari vuotta myöhemmin kuin muut ja luulimme olevamme pahasti myöhässä, mutta onneksi myös muiden järjestöjen vapaaehtoispohjalta tapahtuva kehitystyö ei ollut niin tehokasta kuin pelkäsimme. Esitimme lopulta yhteistyötä RAKLIlle sekä muille mukana olleille järjestöille. Oma-aloitteinen valmistelutyömme otettiin lämpimästi vastaan, koska kaikki ymmärsivät, että tämä erikoissuunnittelija ei tule viemään kenenkään toisen suunnittelijan töitä tai rakennuttajan rahoja, vaan valaistussuunnittelijan toimenkuvan selkeyttämisellä luodaan pelisäännöt jo olemassa olevalla toiminnalle. Parin vuoden yhteisen kehittämisen myötä tehtävä­ luettelojen perusrakenne valmistui ja julkaistiin kesäkuussa 2012. TAPAHTUU SEURAAVASSA JAKSOSSA? T ehtäväluettelot julkaistaan Rakennustiedon RT-kortteina talvella 2013, jolloin ne saavat yhdenmukaisen ulkoasun. Aktiivisimmat rakennuttajat ja suunnittelijat ovat jo ottaneet tehtäväluettelot käyttöön tarjous- ja sopimusneuvotteluissa RAKLIn sivuilla julkaistujen Excel-pohjien pohjalta. Tulevaisuuden kehityshankkeena on saada aikaan selainpohjainen tehtäväluettelosovellutus, jolloin luettelon käyttö muuttuu vielä helpommaksi. Esivalinnoilla ja -asetuksilla saadaan luettelosta helposti rajattua pois sellaiset tehtävät, joita kulloinkin kyseessä olevassa hankkeessa ei tarvita. LOPPUKEVENNYS J os olisin tiennyt, mihin ryhdyimme vuonna 2008, niin en olisi ryhtynyt. Mutta onneksi ryhdyimme, koska monen palaverin ja herkullisen kahvikupillisen, virallisen kokouksen ja pöytäkirjan, viime hetken Excel-päivityksen sekä punakynäkierroksen jälkeen talonrakennushankkeiden valaistussuunnittelua voi nyt sanoa Suomessa ammattimaiseksi toiminnaksi. Valaistussuunnittelijalla on nyt olemassa virallinen, rakennusalalla yhteisesti hyväksytty tehtävän­ kuvaus, johon viitata ? valaistussuunnittelija on yksi erikoissuunnittelija muiden ammattisuunnittelijoiden joukossa. ? 4 5 Kaikissa vaiheissa määritellään myös tarvittavien virallisten suunnittelu- tai työmaakokousten määrä. Ledivalaistuksen murroksen myötä myös käytännön valaisinvalinnat ovat muuttuneet varsin monimutkaisiksi, koska yksinkertaisetkin valon määrän määritykset vaativat lähes salapoliisin taitoja. n Mitä eri vaiheet pitävät sisällään? Yleisesti kaikki vaiheet alkavat tavoitteiden määrittelyllä sekä tarkentamisella. Vaiheen lopuksi suunnitelmat tarkistetaan myös tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nämä tavoitteet ja lopputulokset kirjataan ylös ja vaihekohtaiset suunnitelmat hyväksytään ennen seuraavaan vaiheeseen etenemistä. Kaikki vaiheet on jaettu perustehtäviin sekä erikseen tilattaviin lisätehtäviin. Perustehtävillä varmistetaan laadukas lopputulos, mutta monissa hankkeissa tarvitaan lisätehtäviä kohteen erityisestä luonteesta johtuen. Valaistussuunnittelun lisätehtäviksi on nimetty muun muassa tuotekehitystehtävät, koevalaistukset, asennussuunnitelmat, valaisintyyppihyväksynnät, valaisinten suuntaus ja valaistusohjausjärjestelmän ohjelmointiin osallistuminen. Onko valaistussuunnittelija palkattava jokaiseen hankkeeseen? Ei ole, mutta valaistussuunnittelija pystyy huomioimaan monialaisesti hankkeen kaikki valaistustarpeet, joihin sisältyy arkkitehtuuri, käyttötarpeet, näkemisympäristö, valaistustekniikka, ympäristömyötäisyys sekä energiatehokkuus. LISÄTIETOJA: www.rakli.fi/linkit/kehitysjaprojektit/telu2012/ VALO 2/2012 33
• UUSIA VAATIMUKSIA VALAISTUSTUOTTEIDEN ENERGIATEHOKKUUDELLE AJANKOHTAISTA Teksti: Tapio Kallasjoki S yksy 2012 on ollut valaistusalalla merkittävää aikaa, kun EU:n kotitalouksissa käytettäviä ympärisäteileviä kirkkaita valonlähteitä koskevat energiatehokkuusvaatimukset astuivat voimaan myös valovirraltaan pienille (60 lm < ? < 450 lm) valonlähteille. Pienimmäksi sallituksi energiatehokkuusluokaksi on asetettu C-luokka, johon kirkkaat hehkulamput eivät yllä. Niiden tilalla voidaan siten käyttää halogeeni-, energiansäästö- ja ledilamppuja. Kun jo syksyllä 2009 himmeille ympärisäteileville valonlähteille alimmaksi energiatehokkuusluokaksi määritettiin A-luokka, ovat markkinoilla yli 130 vuotta olleet hehkulamput joutuneet väistymään tehokkaampien tieltä. Käyttäjillä on siis edessään uuden oppimisen aika, kun lampun teho ei enää kerrokaan, paljonko lamppu antaa valoa. Pääasiassa muualla kuin kotitalouksissa käytettävien perinteisten lamppujen valikoima pienenee, kun energiatehokkuudeltaan huonoimmat mallit poistuvat markkinoilta. Tänä syksynä tämä näkyy esimerkiksi loistelamppu­ puolella ns. paksujen T12-lamppujen (halkaisija 38 mm) poistumisena markkinoilta. Vuonna 2015 tehokkuusvaatimukset kohdistuvat elohopealamppuihin ja elohopealamppujen tilalle sopiviin ns. korvaaviin suur- A++ XXX kWh/1000h Myyntipisteessä esiteltävien sähkölamppujen merkki. Lampun energiatehokkuusluokan sisältävän nuolen kärki on asetettava samalle korkeudelle kuin kyseisen energiatehokkuusluokan nuolen kärki. Lisäksi merkissä on oltava tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki ja lampun mallitunniste. 34 VALO 2/2012 Liitäntälaitteilla on myös oma energiatehokkuusluokituksensa. Vuonna 2017 loistelamppujen liitäntälaitteiden energiatehokkuusindeksin vaatimusarvoja kiristetään, minkä johdosta loistelamppuvalaisimet joudutaan varustamaan elektronisilla liitäntälaitteilla. Perinteinen kuristin ei enää täytä vaatimuksia. Tästä seuraa myös, että hintaero säädettävän ja säätämättömän valaisimen välillä pienenee. Toivottavasti tämä johtaa säädettävän valaistuksen yleistymiseen ja sitä kautta energian säästöön ja käyttömukavuuden lisääntymiseen. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia energiatehokkaampia tuotteita korvaamaan vanhoja poistuvia valonlähteitä. Niinpä myös energiatehokkuusluokittelua on jouduttu täydentämään. Heinäkuun 12. päivänä 2012 komissio antoi asetuksen n:o 874/2012 direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä This luminaire contains built-in LED lamps. This luminaire is compatible with bulbs of the energy classes: Y IJA IE IA A++ A+ A B C D E painenatriumlamppuihin. Näille asetetut rajat ovat niin korkeita, että lamput poistunevat kokonaan markkinoilta. Koska elohopealampun tilalle vanhaan valaisimeen ei löydy suoraan muuta korvaavaa lamppua, tämä aiheuttaa ja on jo aiheuttanut laajamittaisia uudistustöitä ulko- ja tievalaistuksessa. A++ A+ A B C D E A++ A+ A B C D E The luminaire is sold with a bulb of the energy class: B 874/2012 L E D The lamps cannot be changed in the luminaire. 874/2012 Myyntipisteessä esiteltävien valaisimien merkkejä. ?Lamppu?-kuvamerkki ilmaisee niiden käyttäjän vaihdettavissa olevien lamppujen luokat, joita valaisimessa voidaan käyttää. Jos valaisimen mukana toimitetaan lamppu, sen energialuokka ilmoitetaan merkin alaosassa. Jos valaisin sisältää ledimoduuleja, joita loppukäyttäjän ei ole tarkoitus poistaa, sijoitetaan teksti LED pystysuuntaan luokkien A ? A++ rinnalle. Jos valaisimessa ei ole muita lampunpitimiä, joihin käyttäjä voi vaihtaa lampun, tulee muiden luokkien päälle rasti. Lisäksi alareunaan tulee maininta, että valaisimen ledilamppuja ei voi vaihtaa.
• sähkölamppujen ja valaisimien energiamerkinnän osalta. Uutta merkintä­ tapaa on noudatettava 1. päivästä syyskuuta 2013 lähtien. Lamppujen myyntipisteessä tai pakkauksessa oleva merkki poikkeaa vanhasta siten, että huonoimmat luokat F ja G poistuvat kokonaan, ja tilalle tulevat uudet luokat A+ ja A++. Myös myyntipisteissä olevissa valaisimissa on oltava oma merkkinsä, joka kertoo, minkä energialuokan lamppuja valaisimessa voidaan käyttää. Jos valaisimen mukana toimitetaan lamppu, on sen energialuokka myös merkittävä pakettiin. Nykyisin valaisin voi sisältää myös kiinteitä ledilamppuja, joita ei voi vaihtaa, ja tästäkin on oltava oma merkintänsä pakkauksessa. Valaistustuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia valmisteleva sääntely­ komitea sai viime kesänä valmiiksi esityksen, joka koski suunnattuja lamppuja, loistediodeja ja niihin liittyviä laitteita. Toimeenpanosäädösten julkaisua EU:n virallisessa lehdessä odotetaan parhaillaan tätä juttua kirjoitettaessa. Esityksessä annetaan suurimmat sallitut energiatehokkuus­ indeksit kohdelampuille, jotka voivat olla hehku-, halogeeni-, loiste- ja ledilamppuja sekä suurpaineisia purkauslamppuja. Lampuille annetaan myös tarkat tuotetietovaatimukset sekä toimintavaatimuksia eliniän, valovirran aleneman, syttymis- ja lämpenemisajan sekä tehokertoimen suhteen. Vaatimukset tulevat näillä näkymin voimaan asteittain kolmessa eri vaiheessa: 1.9.2013, 1.9.2014 ja 1.9.2016. Kohdelamppuja koskevat säädökset poistavat markkinoilta huomattavan osan nykyisistä kohdelampuista. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiselle poistuvalle lampulle löytyy korvaava energiatehokkaampi vaihtoehto. Lamppuvalmistajien eurooppalainen järjestö ELC on arvioinut, että ensimmäisessä kahdessa vaiheessa markkinoilta poistuvat aluksi hehku­ kohdelamput kokonaan sekä osa pienois- ja verkkojännitteisistä halogeenilampuista, loistelampuista ja jopa ledilampuista. Viimeisen vaiheen jälkeen markkinoilla olisi enää pienoisjännitteisiä halogeenilamppuja, suurpaineisia purkauslamppuja ja ledilamppuja. Koska käyttäjän ei haluta pettyvän uusiin tuotteisiin, erityistä huomiota esityksessä on kiinnitetty siihen, milloin lampun voidaan väittää olevan korvaava tuote jollekin toiselle lampputyypille. Kullekin kohdelampputyypille on annettu valovirran vertailuarvot, jotka sen on täytettävä. Pelkän valovoiman perusteella ei kohdelamppuja voi vertailla, koska pienellä säteilykulman muutoksella voi olla suuri vaikutus maksimivalovoimaan. Väitteitä, joiden mukaan esimerkiksi lediputki korvaa loisteputken, voidaan esittää vain, jos tuotettu valovirta on vähintään yhtä suuri, valovoima ei missään suunnassa putken akselin ympärillä poikkea yli 25 % keskimääräisestä valovoimasta, ja ledilampun wattiluku ei ole suurempi kuin sen loistelampun wattiluku, joka sillä väitetään korvattavan. Tällä hetkellä markkinoilla olevat lediputket eivät täytä kaikkia näitä ehtoja. Sääntelykomitean esityksessä on annettu hyvin tarkat ohjeet markkinavalvontaa varten, jotta tuotteiden ominaisuudet vastaisivat valmistajien ja maahantuojien ilmoittamia arvoja. Suomessa markkinavalvontaa hoitaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), joka onkin tässä työssä suuren haasteen edessä. n Cariitti Shop, Kauppakeskus Viisari, Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com
• VAIKUTTAVA VALO KULTTUURI JA TIEDE Teksti: Leena Jokiranta V alolla voidaan vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monin eri tavoin. Vaikutukset eivät kuitenkaan aina ole pelkästään positiivisia. Tekniikan tohtori Emilia Rautkylä on perehtynyt monipuolisesti neurofysiologisiin mekanismeihin valoaltistuksen aiheuttamien vireysvaikutusten taustalla. Valon ja vireyden yhteyteen liittyvistä meka­ nismeista tiedetään niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla vielä suhteellisen rajallisesti. ?Siksi minua kiinnosti ryhtyä laaja-alaisesti selvittämään, mihin valon virkistävä vaikutus perustuu ? ja millaiset tutkimusmenetelmät soveltuvat parhaiten vireysmittareiksi valaistusalalla?, Rautkylä toteaa. Rautkylän väitöskirja aiheesta tarkastettiin Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulussa vuosi sitten. puolestaan aiheuttaa unettomuutta sekä rauhattomuutta ja haitata keskittymistä. Tutkijalle aihe on ollut hyvin antoisa juuri sen monialaisuuden vuoksi. ?Jokaisella meillä on oma yksilöllinen suhteemme valoon: arvostamme sitä suhteessa omaan hyvinvointiimme ? henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Usein lisäämme automaattisesti valon määrää, jotta voisimme paremmin ja tuntisimme itsemme virkeämmiksi ja aikaansaavimmiksi. Valohoitoa onkin käytetty useissa kliinisissä ja ei-kliinisissä sovelluksissa?, Rautkylä huomauttaa. V ?Kuitenkaan ei ole tarkkaan tiedossa, mitkä kehon mekanismit ovat vastuussa valon vireys­ vaikutuksista eli mihin vaikutukset oikeasti perustuvat. Mikäli nämä mekanismit tunnettaisiin, valaistuksen ominaisuudet voitaisiin optimoida niin, että valon avulla pystyttäisiin mahdollisimman hyvin tukemaan ihmisen hyvinvointia. Haastavaa mekanismien selvittämisessä on kuitenkin löytää tarkoitukseen sopivat tutkimusmenetelmät, koska valon käyttäminen ärsykkeenä aiheuttaa usein rajoitteita mittaristolle.? Valon vähyyttä pidetään usein syynä moniin ei-toivottuihin oireisiin: väsymykseen, apatiaan, haluttomuuteen. Liika valo saattaa Osana tutkimustaan Emilia Rautkylä testasi eri aloilla vireyden tutkimiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja huomasi, että menetelmien soveltuvuus valaistusalalle riippuu siitä, halutaanko tutkia vasteita vai syitä reaktioiden taustalla. Väitöskirjassaan Rautkylä esittääkin, että valon vasteita tulisi tutkia autonomisen hermoston kautta ja mekanismeja keskushermoston toimintaa tarkastelemalla. VALOLLA ON MONTA ROOLIA alon vaikutus ihmisen vireystilaan on erityisesti näin kaamosaikaan helposti ymmärrettävissä: kun päivänvalon määrä vuorokaudessa pienenee, keho on ymmällään. Keinovalon avulla voidaan auttaa kehoa ymmärtämään, milloin on yö ja milloin päivä. ?Yksi valon tärkeimmistä tehtävistä onkin tahdistaa vuorokausirytmiä?, Rautkylä muistuttaa. ?Sen lisäksi valo vaikuttaa limbiseen järjestelmään, joka säätelee muun muassa tunnetilojamme.? 36 VALO 2/2012 ?Toivon, että tutkimukseni ansiosta aivokuvantamista alettaisiin laajemmin hyödyntää valon vireysvaikutusten tutkimisessa. Toistaiseksi siihen ei ole juuri lähdetty, koska aivokuvantaminen on kallista. Autonomisen hermoston tutkimiseen käytettävät menetelmät, kuten sydämen sykkeen tai ihon sähkönjohtavuuden mittaaminen, ovat helpommin saatavilla ja huomattavasti halvempia käyttää. Niillä ei kuitenkaan saada riittävän tarkkaa tietoa taustalla vaikuttavista hormonaalisista yhteyksistä?, Rautkylä huomauttaa. VALAISTUSSUUNNITTELULLA VOI VAIKUTTAA R autkylän kiinnostus tutkimustyöhön syntyi vuonna 2006, kun hän teki Aalto-yliopistolle ? silloiselle Teknilliselle korkeakoululle ? diplomityötä näkövammaisten toimistovalaistuksesta. ?Sain mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Näkökeskus Visioon koehuoneen, jossa tutkittiin, miten valaistuksen ja näyttötekniikan avulla voitaisiin parantaa näköongelmaisten suoritus­kykyä näyttöpäätetyössä.? Silloin Rautkylä oivalsi, kuinka suuri merkitys valaistuksella todella on ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. ?Valaistus on läsnä koko ajan; useinkaan emme tule ajatelleeksi sitä, kuinka ratkaisevasti suorituskykymme ja turvallisuudentunteemme ovat suoraan riippuvaisia valaistuksesta ? puhumattakaan fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnista.?
• Philipsillä valaistussuunnittelijana työskentelevä Rautkylä tunnustaakin pitävänsä alaa erittäin kiehtovana. ?Koen mielekkäänä sen, että pystyn nykyisessä tehtävässäni hyvin laaja-alaisesti vaikuttamaan ihmisen hyvinvointiin erilaisilla valaistusratkaisuilla hyödyntäen samalla tutkimustyössäni syntyneitä oivalluksia. Väitöskirjaa tehdessäni sain tukea myös eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen asiantuntijoilta, joten kontaktiverkosto aiheen ympärillä on suuri.? VALO, TUNNE JA VIREYS R autkylän tutkimustyö koostui useista kenttä- ja laboratoriokokeista. Ensimmäisessä tutkimuksessa koehenkilöinä toimivat opiskelijat, ja se toteutettiin määrättyjen aamu- ja iltapäiväluentojen yhteydessä keväällä ja syksyllä. Luentosaliin asennettiin uusi valaistus, jonka valaistusvoimakkuutta ja värilämpötilaa pystyttiin dynaamisesti muuttamaan. Tutkimuksessa selvisi, että valolla voidaan auttaa opiskelijoita ylläpitämään korkeampaa vireystasoa tiettynä vuoden- tai vuorokaudenaikana. ?Syksyn tutkimuksessa opiskelijat väsyivät iltapäivän luennolla vähemmän, kun valo oli kylmänsävyistä, verrattuna aamuluentoihin ja kevään tutkimukseen. Tämä viittaa siihen, että oikeanlaisella valaistuksella voidaan kompensoida luonnonvalon puutetta ja ehkäistä hormonitoiminnasta riippuvaa luonnollista iltapäiväväsymystä?, Rautkylä kertoo. Toinen tutkimus toteutettiin laboratorioolosuhteissa nuorella ja vanhemmalla ikäryhmällä. Siinä testattiin erilaisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta vireyden mittaamiseen. ?Tämän tutkimuksen perusteella esitin väitöskirjassani suosituksia erilaisten tutkimusmenetelmien käytölle. Näitä päätelmiäni pääsin esittelemään myös kansainväliseen valaistusalan Experiencing Light ? Light and wellbeing -konferenssiin Eindhoveniin vuonna 2009.? Kolmas tutkimus tehtiin kenttätutkimuksena toimistokohteissa eri puolilla Suomea. Koehenkilöt arvioivat subjektiivisesti oloaan aina, kun valaistustilannetta muutettiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valon vaikutuksia vireyteen ja tunteisiin sekä vireys- ja tunnereaktion yhteyttä toisiinsa. ?Reaktiot olivat hyvin yksilöllisiä, mutta yhteneväisyyksiäkin löytyi?, Rautkylä toteaa. Vireys ja tunnetila korreloivat jokaisessa valaistustilanteessa, ja eniten silloin, kun valaistusta muutettiin voimakkaimmin testi­ tilanteen aikana. Testitilanteen valaistus oli joko lämpimän- tai kylmänsävyinen ja muuttujana toimi valaistustaso. ?Tunnetilojen ja vireyden yhteyden havaitseminen oli mielenkiintoinen tulos. Sen seurauksena päätin ryhtyä selvittämään syvemmin, millainen tämä yhteys on. Neuro­ fysiologian asiantuntijoiden avulla loin teoreettisen mallin, jossa valoärsyke vaikuttaa limbiseen, ihmisen tunnetiloja säätelevään järjestelmään, josta on edelleen yhteydet vireydestä vastaavaan aktivaatiojärjestelmään. Tutkimukseni vei välillä hyvinkin syvälle lääketieteen maailmaan pois omalta mukavuusalueeltani?, Rautkylä naurahtaa. Pohjimmiltaan kyse on siis valon vaikutuksesta ihmisen hormonitoimintaan. TUTKIMUKSEEN PANOSTAMINEN HÄLVENTÄÄ HARHALUULOJA S uomessa on kaivattu valoon liittyvää tutkimusta: siten Rautkylän tutkimus on antanut erittäin tervetullutta uutta tietoa. ?Jokaisella meillä on omakohtainen ? siten usein voimakaskin ? käsitys valosta?, Rautkylä toteaa. ?Sen sijaan usein jää tiedostamatta, että valoon liittyy paljon harha­ käsityksiä. Lisäksi monia sen ominaisuuksia ja vaikutustekijöitä pidetään itsestäänselvyyksinä, vaikka tosiasiassa niille ei välttämättä ole vielä riittäviä tieteellisiä perusteita.? Tutkimusprosessin seurauksena Rautkylän oma suhde valoon on muuttunut. ?Nyt arvostan valoa uudella tavalla?, hän arvioi. ?Valoon tulee suhtautua vakavasti: sillä ei kannata liikaa leikitellä.? Runsaiden myönteisien ominaisuuksien rinnalla valoon liittyy nimittäin myös kääntöpuolia. ?Valo toimii parhaiten, kun sillä tuetaan ihmisen luonnollisia rytmejä. Mikäli ihminen altistetaan valolle silloin, kun keho ei sitä tarvitse, vaikutukset voivat olla negatiivisia?, Rautkylä varoittelee. Esimerkkinä Rautkylä mainitsee suomalaisen suviyön usein piinaavan ? ja valvottavan ? valoisuuden, jonka vuoksi nukkuminen saattaa käydä mahdottomaksi. ?Usein luullaan, että Suomen surullisenkuuluisa kärkipään sijoittuminen itsemurhatilastoissa johtuu pimeistä vuodenajoista. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että itsemurhien määrä kasvaa kesää kohti, koska luonnonvalo estää kunnon yöunien saamisen. Kesällä voikin tulla tarvetta vetää makuuhuoneen verhoja eteen?, Rautkylä vinkkaa. Koska näkökykyyn liittyvä visuaalinen ja valon terveysvaikutuksiin liittyvä ei-visuaalinen kanava ovat erillisiä toisistaan, myös sokeat voivat hyötyä valaistuksesta. ?Tämä on erittäin mielenkiintoinen tutkimusaihe ja näen, että siitä voisi poikia monia hyödyllisiä käytännönsovellutuksia näkövammaisille?, Rautkylä pohtii. ?Toivon, että julkisten tilojen valaistussuunnittelussa kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota näkötehokkuuden ja -mukavuuden lisäksi myös esteettömyyteen ja hyvinvointiseikkoihin. Valaistusalalla on jo nyt tarjolla hyviä ratkaisuja esimerkiksi dynaamiseen valaistukseen. Työpaikoilla tulisi lisäksi huomioida yksilölliset tarpeet ja mieltymykset.? n Kuva: ©iStockphoto.com/jaminwell VALO 2/2012 37
• LUMINORD 2012 -VALAISINSUUNNITTELUKILPAILU AJANKOHTAISTA S uomen Messusäätiön lahjoittama Luminord-palkinto jaettiin tänä vuonna kahden suunnittelijan kesken. Teolliset muotoilijat Mikko Rikala ja Timo Niskanen töillään ?PL2§? ja ?Puhemies? palkittiin kumpikin 2 500 euron rahasummalla ValoLight-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 12.9.2012. Kilpailun tavoite, valaisin Presidentinlinnaan tai Eduskuntataloon, ei kuitenkaan toteutunut. Mikko Rikalan, avustajanaan Aleksanteri Ekrias, työn ?PL2§? ansiona oli raadin mukaan erityisesti sen muotokielessä hyödynnetty uusi leditekniikka. Työtä voidaan näin ollen pitää tulevaisuuden visiona muotoilun ja tekniikan hyvästä yhdistämisestä. Timo Niskasen ?Puhemies?-jalkavalaisinehdotus puolestaan vakuutti tuomariston toteutettavuudellaan. Valaisin on muotoilultaan klassinen, ja ehdotuksessa valaisimelle esitetyt valotekniset ominaisuudet täyttivät hajavalon ja suunnattavuuden osalta kilpailuvaatimukset. Lisäksi tuomaristo päätti jakaa kunniamaininnat muotoilija Juri Karisen työlle ?Lampi? ja Aaltoyliopistossa sisustusarkkitehdiksi opiskelevan Veera Sieväsen työlle ?Silmut?. Molemmissa kunniamaininnan saaneissa töissä ensisijainen palkitsemisperuste oli ansiokas muotoilu. ?Lampi? on hengeltään moderni, arvokas ja veistoksellinen. ?Silmut?-työn kierteiset ja luonnosta innoituksensa saaneet muodot ovat puolestaan mielenkiintoisia ja näyttäviä. HAASTAVA TEHTÄVÄ L uminord 2012 Nordic Luminaire Design Competition -valaisinsuunnittelukilpailussa haettiin joko Eduskuntataloon tai Presidentinlinnaan soveltuvaa jalkavalaisinta tai edellä mainittuihin kohteisiin soveltuvaa jalkavalaisimen ja pöytä­ valaisimen muodostamaa muotoilultaan yhteensopivaa valaisinparia. Tavoitteena oli löytää kohteisiin Suomessa toteutettavissa olevat laadukkaat valaisinmallit. Puhemies PL2§ 38 VALO 2/2012 Kilpailutehtävä osoittautui vaativaksi. Edelliskerroista poiketen kilpailuohjelmassa oli annettu suhteellisen tiukat raamit valaisimen teknisille ominaisuuksille. Lisäksi valaisimen piti olla muotoilultaan sopiva valtakunnan merkittävimpiin arvorakennuksiin. Tuomariston pääkriteereinä olivat muotoilun ja kohdekohtaisten vaatimusten lisäksi valotekniikka, yleiset toteutettavuuteen liittyvät asiat, käytettävyys sekä käytön ja huollon turvallisuus.
• Lataa DIALux-tiedostot airam.fi/ ammattilaiset LED alasvalot Airamin uusi alasvalojen sarja tarjoaa ammattilaiselle toimivia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tuotetiedot löytyvät uudesta esitteestämme tai nettisivuiltamme, josta myös valonjakotiedostot ovat ladattavissa. Kannattaa tutustua! SLIM SMART PLANEX LED ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Kiinteä LED 10 W ja 20 W Upotussyvyys vain 36 mm Laadukas liitäntälaite Myös himmennettävät mallit Polttoikä 50 000 h Helppo asennus, ketjutettava Kiinteä LED 5, 10, 15 tai 20 W Hyvä valonjako Laadukas liitäntälaite Myös himmennettävät mallit Polttoikä 50 000 h Helppo asennus, ketjutettava Valonlähde LED 5 W Upotussyvyys vain 44 mm Pienikokoinen Saatavana myös pelkkä runko Vaihdettava LED, polttoikä 30 000 h Helppo asennus, ketjutettava Kaikki Airamin valaisimet ja valonlähteet yksissä kansissa! Selaa kuvastoa tai tilaa se osoitteessa airam.fi/ammattilaiset
• Tuomaristo sai arvioitavakseen 19 ehdotusta, joista mikään ei ollut sellaisenaan sopiva Eduskuntataloon tai Presidentinlinnaan. Useista kilpailuehdotuksista puuttui tiloihin soveltuva, mutta samalla uutta luova muotokieli sekä riittävästi valoa tuottavat valaistustekniset ratkaisut ja niiden dokumentointi. Näin ollen tuomaristo päätti jättää jakamatta sekä Eduskunnan kanslian palkinnon, arvoltaan 5 000 euroa että Tasavallan presidentin kanslian palkinnon, arvoltaan 5 000 euroa. Myös Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry:n lahjoittama STEK-nimikkopalkinto päätettiin jättää jakamatta. Kilpailuehdotuksissa ei ollut kiinnitetty tarpeeksi huomiota huollon ja käytön turvallisuuteen, joka kuitenkin kuuluu oleellisena osana valaisinmuotoiluun. Tuomaristo toivoi, että tulevaisuudessa kilpailuun löytyisi työryhmiä tai työpareja, joiden kautta löytyisi monialaisuutta valaisimen teknisen toteutuksen osaamiselle. Tuomariston mielestä myös suomalaisten valaisinvalmistajien olisi hyödyllistä osallistua näiden työryhmien työskentelyyn ja näin verkostoitua muotoilijoiden kanssa. Tällaisella yhteistoiminnalla saataisiin valaisintuotantoon uusia näkökulmia, joiden avulla tuotteet pysyisivät kilpailukykyisempinä yhä kansain­ välistyvämmillä valaisinmarkkinoilla. Vaikka mikään työ ei sellaisenaan ollut sopiva tai tarpeeksi valmis ehdotus kilpailun kohteisiin, raadin mukaan kilpailuehdotusten joukossa oli hyviä yksittäisiä ideoita, mielenkiintoisia teknisiä ratkaisuja sekä muotoilultaan laadukkaita ja esillepanoltaan harkittuja töitä. 40 VALO 2/2012 TAVOITTEENA UUDET VALAISINRATKAISUT L uminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun järjestivät Sähkösuunnittelijat NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry yhteistyössä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n kanssa. Luminord-kilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkeatasoisia valaisinratkaisuja ja näin kehittää alan teollisuudelle uusia valaisininnovaatioita ja -tuotteita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. 5 000 euron palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Lampi Palkintolautakuntaan kuuluivat tuomariston puheenjohtajana toiminut sähköinsinööri Antti Danska (Sähkösuunnittelijat NSS ry), muotoilija Mikko Kärkkäinen (Teolliset muotoilijat TKO ry, Ornamo ry), asiantuntija Veli-Pekka Vitikka (Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry), tekniikan tohtori Henri Juslén (Suomen Valoteknillinen Seura ry), sisustusarkkitehti Mika Karkulahti (Sisustusarkkitehdit SIO ry, Ornamo ry) ja markkinointipäällikkö Timo Heiskanen (Sähköteknisen Kaupan Liitto ry). Lisäksi tuomaristossa olivat Tasavallan presidentin kanslian nimeäminä linnanvouti Anne Puonti, arkkitehti Ola Laiho ja valaistussuunnittelija Sanna Forsman sekä Eduskunnan kanslian nimeäminä intendentti Liisa Lindgren, arkkitehti Pekka Helin ja sähköinsinööri Keijo Mäkinen. n Silmut
• AsiAntuntijAt tekevät vAlAistusstAndArdit huomisen stAndArdit tehdään tänään Vain osallistumalla alan standardien laadintaan SESKOn asiantuntijaryhmässä ? näkoalapaikalla ? voi ennakoida valaistusratkaisujen kehitystä ja olla mukana kehittämässä uusia ratkaisuja. Alan menestyjiä ovat he, jotka tämän oivaltavat. SESKOssa toimii kaksi valaisinja valaistusalueen standardointikomiteaa. ? SK 34 Valaisimet ? SK CEN 169 Valaistustekniikka Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! ledit valaisevat maailman ledien merkitys valonlähteinä korostuu jatkuvasti komponenttien ja valaistustuotteiden parantuvien ominaisuuksien ja laskevien hintojen vuoksi. ledejä koskevat ieC- ja en-standardit sekä ieC/PAsjulkaisut on koottu kahteen uuteen sFs-käsikirjaan helpottamaan alan toimijoiden työtä. käsikirjat on tarkoitettu suunnittelijoille, valmistajille, maahantuojille, viranomaisille sekä muille ledvalaistuksesta kiinnostuneille ja sitä voidaan käyttää myös opetuksessa. opettaja, kysy edullisesta oppilaitosversiosta! SFS-käsikirja 651-1 Ledit. osa 1: valaisinten, ledmoduulien, ledlamppujen ja liitäntälaitteiden turvallisuus- sekä suorituskykystandardit. 1. painos, 2012. A4-koko. 552 sivua. 174 ? SFS-käsikirja 651-2 Ledit. osa 2: sähkömagneettinen ja fotobiologinen säteily sekä sähkömagneettinen yhteensopivuus. 1. painos, 2012. A4-koko. 329 sivua. 103 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 9 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. standardijulkaisuja myy suomen standardisoimisliitto SFS, puh. (09) 149 9331, sales(at)sfs.fi. tarkemmat tiedot kaikista sFs-standardijulkaisuista verkkokaupasta sales.sfs.fi. Lisätietoja valaistusalan standardointiin osallistumisesta antavat: ? Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, puh. 09 6963 951, sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi ? Kehityspäällikkö Juha Vesa, puh. 09 6963 958, sähköposti: juha.vesa@sesko.fi (SK 34) ? Ryhmäpäällikkö Eero Sorri, puh. 09 6963 953, sähköposti: eero.sorri@sesko.fi (SK CEN 169)
• VALAISTUSASENNUKSET UUDISTETUN SÄHKÖASENNUSSTANDARDIN MUKAAN SUUNNITTELU Teksti: Tapani Nurmi, SESKO ry V alaistukseen tarvitaan valaisimia ja valaisimet tarvitsevat toimiakseen sähköä. Valaisimen sähköistäminen oikein ja turvallisesti tehdään valaisinvalmistajan ohjeiden ja sähköasennuksia koskevien standardien mukaan. Sähköasennuksia koskeva standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset on uudistettu syksyllä 2012. Samalla on uudistettu myös valaisimien asennusta ja valintaa koskevat osat. Riippuvan valaisimen kiinnityslaitteen pitää kestää vähintään viiden kilogramman massa. Tämä on aika pieni arvo, ja standardissa todetaankin, että asennuksen tekijän pitää tarvittaessa varmistaa kiinnityksen kestävyys. Valaisimen asennusympäristön vaikutukset pitää ottaa huomioon. Valaisimen asentajan kannalta on valitettavaa, että valaisinstandardissa on muutettu merkintöjä. VALAISIMIEN ASENTAMISEN PERUSVAATIMUKSET S FS 6000 -standardisarja perustuu IEC:n standardisarjaan IEC 60364 Low-voltage electrical installations ja sen pohjalta laadittuun CENELECin standardisarjaan HD 60364. Valaisimien asentamista koskevat perusvaatimukset on annettu standardin SFS 6000-5-55 Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-55: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Muut sähkölaitteet luvussa 559. Tämä luku perustuu vuonna 2012 uusittuun IEC/HD-esikuvaan. Uudistuksessa ei kuitenkaan ole tehty mitään kovin radikaaleja muutoksia. Peruslähtökohtana on, että valaisimet täyttävät standardisarjan SFS-EN 60598 Valaisimet asianmukaisen osan vaatimukset, ja että ne asennetaan valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Valonlähteiden kehitys on tällä hetkellä nopeaa ja standardissa kiinnitetäänkin huomiota valaisimen ja lampun yhteensopivuuteen liitäntälaitteiden ja kiinteän asennuksen ohjauslaitteiden kanssa. Valaisimet voidaan liittää asennukseen suoraan, asennusrasian kautta tai valaisinpistorasian välityksellä. Suomessa on valaisinpistorasiana käytetty 25 vuoden ajan pohjoismaista rakennetta, joka on esitetty standardissa SFS 5799 Valaisinpistokytkimet. Rakenne- ja testausvaatimukset. Nyt on kuitenkin saatu valmiiksi myös eurooppalaiset valaisinpistokytkinstandardit SFS-EN 61995-1 ja -2 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut valaisinpistokytkimet. Sähköasennusstandardi antaa mahdollisuuden käyttää kumpaa tahansa. Jossain vaiheessa luultavasti eurooppalaisella pistokytkimellä varustettuja valaisimia tulee markkinoille, ja niitä saa käyttää. Vähitellen kansalliset rakenteet jäänevät pois. Standardissa ei anneta mitään aikamäärää tälle vaihdokselle, vaan sen ratkaisevat markkinat. 42 VALO 2/2012 Pienoisjännitteellä tarkoitetaan jännitettä, joka on korkeintaan 50 V vaihtojännitettä tai 120 V tasajännitettä. Tällä jännitteellä ei ole vaarallisen sähköiskun vaaraa, joten jopa paljaiden johtimien käyttö voidaan hyväksyä. Toisaalta, kun jännite laskee, virta ja siitä aiheutuva palovaara kasvavat. Pienoisjännitevalaistuksia koskevan osan 7-715 suurin uudistus on ledivalaisimia koskevien erityisvaatimusten ottaminen mukaan. ASENNUSSTANDARDIEN VAATIMUKSET VALAISIMILLE ERI TILOISSA F F Aikaisemmin oheisella tunnuksella (SFS-EN 60598-1 vuoden 2005 painos) osoitettiin, että valaisin voidaan asentaa suoraan normaalisti syttyvälle pinnalle. SFS-EN 60598-1 vuoden 2009 painoksen mukaan suoraan normaalisti syttyville pinnoille asennettavissa valaisimissa ei ole erityismerkintää, ja vain valaisimet, jotka eivät sovellu asennettaviksi normaalisti syttyville pinnoille on merkitty oheisilla tunnuksilla. VALAISTUSASENNUSTEN ERITYISVAATIMUKSET S ähköasennusstandardeissa on kaksi erityisosaa valaistusasennuksille: osa 7-714 ulkovalaistusasennuksille ja osa 7-715 pienoisjännitevalaistukselle. Myös nämä osat on uudistettu, mutta niissäkään ei ole kovin radikaaleja muutoksia. IEC- ja HD-standardeissa on ulkovalaistuksen soveltamisalasta jätetty pois sellaiset tievalaistukset, jotka ovat osa yleistä sähkönjakeluverkkoa. Suomessa tällaista rajoitusta ei voi tehdä, mutta sen sijaan sellaisilla teillä, joilla liikennöidään yleensä vain moottori­ ajoneuvoilla ja valaistusverkon rakenne vastaa yleistä jakeluverkkoa, hyväksytään jakeluverkkoa vastaavat vikasuojauksen säännöt. Alueilla, joilla ihmisiä todennäköisesti liikkuu, kuten kevyen liikenteen väylillä ja puistoissa, säännöt ovat tiukemmat. V alaisimille vaadittavia ominaisuuksia määritellään myös monessa muussa SFS 6000 -sarjan osassa. Valaisimien yleiset kotelointiluokkavaatimukset (kuivassa, kosteassa, märässä ja ulkotilassa) on annettu osassa 8-804. Erityisvaatimuksia valaisimien kotelointiluokille on esimerkiksi palovaarallisissa tiloissa (osa 4-42), kylpy- ja suihkutiloissa (osa 7-701), uima-allastiloissa (osa 7-702), saunoissa (osa 7-703) sekä maa- ja puutarhatalouden tiloissa (osa 7-705). Jos valaisimet sijaitsevat palovaarallisissa tai maa- ja puutarhatalouden tiloissa niin, että niille voi kerääntyä palavaa pölyä, valaisimien pintalämpötilan pitää olla rajoitettu standardin SFS-EN 60598-2-24 mukaisesti. VALAISTUSKAAN EI TOIMI ILMAN SÄHKÖASENNUKSIA V alaistus on välttämätöntä ja myös tärkeä osa visuaalista ympäristöä. Koska valaistus kuitenkin vaatii sähköä, on sähköasennuksen asettamat rajoitukset otettava huomioon. Uudessa SFS 6000 -sähköasennusstandardisarjassa on myös valaisimien asennusta koskevia vaatimuksia muokattu ottaen huomioon uudet valonlähteet ja muu tekniikan kehitys. Lisätietoja SFS 6000 -standardisarjasta ja muusta sähköasennuksiin liittyvästä standardoinnista löytyy SESKOn verkko­ sivuilta www.sesko.fi. SESKOn toimistossa lisätietoja antaa tekninen johtaja Tapani Nurmi, tapani.nurmi@sesko.fi, (09) 6963 961. n
• Valo on tuotteemme Korkealaatuisia valaisimia vaativiin kohteisiin yli 60 vuoden kokemuksella www.hedtec.? lighting@hedtec.?
• VALAISTUSSANASTO VERKOSSA CIE (International Commission on Illumination) on julkaissut uuden työkalun valaistuksen termien, käsitteiden ja sanaston hallintaan. Palvelussa on yli 1 400 sanaa selityksineen sisältäen sanaston CIE:n julkaisusta International Lighting Vocabulary ILV (CIE S 017/E:2011). Toistaiseksi pelkästään englanninkielinen palvelu on vapaasti käytettävissä osoitteessa http://eilv.cie.co.at/. JARI UUSITALOLLE IEC 1906 AWARD International Electrotechnical Commission, IEC:n 1906 Award -palkinnolla annetaan tunnustusta teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien asiantuntijoille heidän arvokkaasta panoksestaan käytännön standardointityössä. IEC 1906 Awardin arvoa korostaa se, että palkinnon saajan ovat nimenneet ja valinneet heidän oman komiteansa asiantuntijat. Kansainväliset kollegat osoittavat muun muassa näin arvostustaan poikkeuksellisen hienoa standardien kehitystyötä kohtaan. Tänä vuonna IEC palkitsi 118 teknisten komiteoiden ja työryhmien asiantuntijaa. Suomesta ainoana palkittiin Eaton Power Quality Oy:ssä työskentelevä diplomi-insinööri Jari Uusitalo, joka tuli mukaan IEC:n tehoelektroniikan järjestelmiä ja laitteita koskevan teknisen komitean standardointiin vuonna 2008. Hän on komitean ylläpitoryhmissä MT 62040-1 ja MT 62040-3 toiminut kiitettävän aktiivisesti ja rakentavasti. Hänen toimintansa on ollut mainituissa ryhmissä erityisen hyödyllistä ja johdonmukaista. Kollegat kansainvälisillä ja kansallisilla standardointifoorumeilla arvostavat hänen paneutuvaa ja ansiokasta tapaansa tuoda tietoa standardien valmisteluun. VALOAKATEMIA KÄYNNISTYY VUONNA 2013 S uomen Valoteknillinen Seura ja Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnistävät yhteistyössä uusimuotoisen valaistuskoulutuksen. Valoakatemia-koulutus toteutetaan viikoilla 2?10, ja se sisältää seuraavat koulutusjaksot: 1. sisävalaistus 2. ulkovalaistus 3. valaistuksen mittaaminen ja arviointi 4. erikoistyö 5. tentit ja seminaarit sisä- ja ulkovalaistuksesta. Kussakin koulutusjaksossa luennoi lukuisa joukko parhaita asiantuntijoita Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenistöstä sekä muualta. Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat käyvät koko koulutuksen yhtäjaksoisesti läpi tentteineen osana opiskeluaan. Muut opiskelijat voivat osallistua samoihin opintoihin ja haluamiinsa kurssiosuuksiin ilmoittautumalla kursseille Suomen Valoteknillisen Seuran kautta. Kurssit ovat maksullisia, ja kurssimaksuilla katetaan muun muassa asiantuntijaluennoitsijoiden luennointipalkkiot. Valoakatemia-koulutus toistuu vuosittain, jolloin koulutukseen osallistuville tarjoutuu mahdollisuus jaksottaa opintojaan useammalle vuodelle. LISÄTIETOJA: www.valosto.com/seura/kurssit ja SVS:n jäsensähköpostit VALOLIGHT-TAPAHTUMAN PRO VALO LOISTI S yyskuun puolivälissä valaistusalan ammattilaiset kokoontuivat ValoLight-tapahtumaan, joka järjestettiin nyt kolmannen kerran Habitaren yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna tapahtumalta odotettiin erityisesti ammattimaisempaa otetta. Tavoitteissa onnistuttiin hyvin, ja kirkkaimpana loisti uusi Pro Valo -alue, jossa esittäytyi 11 näytteilleasettajaa. Mukana oli myös yrityksiä, jotka olivat messuilla ensimmäistä kertaa. Pro Valon tarkoituksena oli lisätä tarjontaa valaistusalan ammattilaisille ? arkkitehdeille, valaistus- ja sähkösuunnittelijoille ja rakennuttajille. Kävijätutkimuksen mukaan lähes kaikki ValoLighttapahtuman ammattilaiskävijöistä tutustui myös Pro Valoon ja Habitaren ammattikävijöistäkin lähes puolet. Erikoisalueista Pro Valo oli kaikkien ammattilaisten mukaan neljänneksi suosituin heti Habitaren erikoisnäyttelyiden jälkeen. ValoLightissa vierailleista 81 %:n mielestä Pro Valo vastasi odotuksia hyvin tai erittäin hyvin. Pro Valo -erikoisalue oli useimmille kävijöille tärkein syy tulla messuille. ValoLight eri- koisalueineen tarjosi tänä vuonna ammattilaisille enemmän nähtävää kuin aikaisemmin, sillä tutkimuksen mukaan aikaisempaa useampi ammattilaiskävijä tuli tutustumaan nimenomaan ValoLighttapahtuman tarjontaan eikä ainoastaan Habitareen. Tänä vuonna ValoLightin kävijät hakivat messuilta erityisesti tietoa ulkovalaistuksesta, pylväistä ja mastoista sekä ohjaus- ja säätölaitteista. Myös julki- ja yleisvalaistus kiinnosti edellistä vuotta enemmän. ValoLightin tarjonta vastasi kävijöiden odotuksia. Kauppojen sopiminen tai tilausten tekeminen onnistui hyvin 65 %:n mielestä ja kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttiyksikköä. Myös tavarantoimittajien tapaaminen onnistui kävijöiden mukaan merkitsevästi aikaisempaa paremmin. Ensi vuonna ValoLight-tapahtuma järjestetään 18.?22.9.2013. LISÄTIETOJA: www.valotapahtuma.fi Tutkimustulokset: TNS Gallup Media: Habitare, ValoLight, Salonki, ArtHelsinki kävijätutkimus ammattilaiset, 1503 vastaajaa. OIKAISU Valo 1/2012 -lehden projektiuutisiin oli päätynyt väärää tietoa Sipoonrannan ulkovalaistus -osioon. Kohteen sähkö- ja valaistussuunnittelusta vastasi Niko Kivioja, FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Toimitus pahoittelee virhettä! Kuva: Verna Kovanen 44 VALO 2/2012
• VALONVÄLÄHDYKSIÄ ESITTELYSSÄ JULLE OKSASEN LOPPUTYÖ LOST SHADOWS Master?s Thesis Lost Shadows, maisema-arkkitehtuurin maisteri Julle Oksanen The University of Tennessee, College of Architecture and Design, Landscape Architecture Program Vaikuta valinnalla BlueWay Major Professor: Ken McCown Thesis Committee: Prof. Ken McCown, Prof. Richard Kelso, Prof. David Matthews, Prof. Scott Wall Thesis Defence 07/2012 L ähes 300 sivuinen Master?s Thesis -työ on kaksiosainen. Ensimmäinen osa keskittyy maisema-arkkitehtuurivalaistukseen, sillä työ on tehty osana maisema-arkkitehdin tutkintoa. Osassa käsitellään valon ja varjon suhdetta tilaa hahmottavana parina, sekä niiden semioottisia sidoksia tilan käyttäjälle. Työ esittelee valaistuksen historian kautta, miksi olemme tämän arvokkaan visuaalisen elämän parin hukanneet. Työssä tutkitaan havaintopsykologiaa, pureudutaan valon ja varjon psykologisiin elementteihin, ihmisen pimeän ajan fysiologiseen käyttäytymismalliin, miellyttävän tilahavainnoinnin kannalta tärkeisiin valoisuusasteleikkauksiin, valon ja varjon sävellyksiin sekä tähän käyttötarkoitukseen soveltumattomiin valaisimiin ja valonlähteisiin. Osassa käsitellään myös huonojen valaistusratkaisujen elementit sekä esitettyjen tärkeiden kriteereiden puuttuminen tilasta. Huonona käytännön esimerkkinä esitellään ja analysoidaan Market Square Knoxvillessä Tennesseessä. Hyvänä ja onnistuneena esimerkkinä esitellään ja analysoidaan Vapauden patsaan valaistusta, sen laatukriteereitä, valaistussuunnittelija Howard Brandstonin työskentelymallia ja -perusteita sekä aiemmin esitettyjen laatukriteereiden toteutumista projektissa. Ensimmäisen osan summa summarum -osio käsittelee hyvässä maisema-arkkitehtuurivalaistuksen suunnitteluprosessissa käytettävät pragmaattiset elementit koottuna kokonaisuutena, ja osan lopussa ihastellaan todellisten ?Mestarien? filosofioita: Howard Brandston, Le Corbusier, Frank Lloyd Wright, Louis Kahn, Genesis 1:1?4. Toinen osa sisältää kuusi kappaletta, joissa pureudutaan yksityiskohtaisemmin valaistuksen monipuoliseen suunnittelumaailmaan esimerkkien valossa. Kappalejako ja sisältökohdat ovat: Menetettyjen varjojen historia, Menetetyn valon historia, Hyviä maisema-arkkitehtuurivalaistuksen sovelluksia, Runollinen valo ja varjo (Juhani Pallasmaa & Howard Brandston) sekä 12 tärkeää valaistussuunnittelun työkalua esimerkein esiteltyinä. Työkaluosassa suurin painoarvo annetaan ?Extraterrestrial Lighting? -kappaleen päivänvalon suunnitteluun osana kestävää kehitystä. Siinä esitellään ja argumentoidaan aluksi arvokkaita päivänvalokohteita, kuten Abu Simbel, Pantheon, Ronchamp Chapel, Kimbell Art Museum, Chapel of St. Ignatius ja Mount Angel Abbey's Library. Taitavien päivänvaloarkkitehtien huikeiden esimerkkien jälkeen seuraa 80 sivua pragmaattisia ja ?tiukkoja? päivänvalon laskentaperusteita, käsi- ja konelaskentamalleja sekä LEED-analyysejä. Kaikki elementit esitellään laskentaesimerkkien avulla. BlueWay-sähkötarvikkeet säästävät sekä energiaa, ympäristöä että rahaa. Blueway-tuotteita on jo yli 6 000 ja tarjonta kattaa lähes kaikki sähkötarvikkeet. Valinnalla on merkitystä. BlueWay. SLO on Suomen johtava sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliike. Tuotevalikoimassamme on etusija sähkötarvikkeilla, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. BlueWaytuotteiden valinnassa on huomioitu energiansäästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit sekä tuotteen elinkaari. Laajan tavarantoimittajayhteistyön ansiosta asiakkaillamme on mahdollisuus valita energiatehokkaita sähkötarvikkeita helpommin. slo.fi
• PROJEKTIUUTISIA Kuva: Fagerhult Oy Kuva: Petri Vuorio ALEKSI 13 UUDISTI VALOPIHAN VALAISTUKSEN KALLION VIRASTOTALON ULKOVALAISTUS Aleksi 13:n tavaratalo sijaitsee entisessä Lundqvistin kauppakorttelissa, jonka on suunnitellut Selim A. Linqvist. Rakennus valmistui vuonna 1900, ja se on edelleen yksi Helsingin arvokkaimpia suojeltuja rakennuksia. Liukuportaiden peruskorjauksessa uusittiin valopihan valaistus vastaamaan tilan kaupallisia vaatimuksia ja talon historiallista arvoa. Haasteellisesta tilasta saatiin toimiva keskipiste, jossa asiakasvirtoja ohjataan valaistuksen avulla. Tilaa hallitsevat nyt näyttävät, kuuden valaisimen muodostamat See Attract -ryhmät sekä kolmen valaisimen muodostamat See Prosper -ryhmät. Molemmissa valaisimissa on valonlähteenä 70 W monimetallilamput. Kallion virastotalon ulkovalaistus uusittiin vuoden 2012 kevättalvella. Remontissa 54 vanhaa elohopeahöyrylamppua korvattiin Valopaa Oy:n VP 1302 M2- ja VP 1302 M3 -ledivalaisimilla. Uudet valaisimet asennettiin virastotalon sisäpihalle, kävelyteille ja pysäköintialueille. Saavutettu valoteho on 4?8 kertaa aikaisempaa parempi. Energiatehokkuus on parantunut ja huoltotarve pienentynyt. Nämä tekijät yhdessä puristavat remontin takaisinmaksuajan noin viiteen vuoteen. SIJAINTI: Aleksanterinkatu 13, Helsinki VALMISTUMISAIKA: syksy 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Fagerhult Oy / Ville Tervakangas LISÄTIETOJA: www.fagerhultretail.com SIJAINTI: Toinen linja 4, Helsinki VALMISTUMISAIKA: kevät 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU JA ASENNUSVALVONTA: Uudenmaan Linjamestarit Oy URAKOITSIJA: Sanerkas Oy LISÄTIETOJA: www.valopaa.com Kuva: Timo Mattila UIMAHALLIN ALLASHUONEEN LEDIVALAISTUS SCANDIC TAMPERE STATION ELÄÄ VALOSTA Kouvolan urheilupuiston uimahallin allashuoneen valaistussaneeraus toteutettiin DALI-ohjattuna ledijärjestelmänä, jossa päivänvalosäätö on merkittävä energiatehokkuustekijä. Järjestelmässä on kolme valaistus­ tilannetta: asiakasuinti-, harjoittelu- ja kilpailutilanne. Valaistus toteutettiin Philipsin kemikaalinkestävillä PACIFIC WT461C LED38S / 840 PSD WB L1300 -valaisimilla ja Helvarin ohjausjärjestelmällä (Imagine 920 -reititin, Digidim 312 -multisensori, painike 127). Tampereen ydinkeskustaan rautatieaseman viereen avautunut Scandic Tampere Station käynnistää kaupungin hotellitarjonnassa uuden aikakauden. Tyylikkäässä ja urbaanissa hotellissa tunnelma vaihtuu vuorokaudenajan mukaan muun muassa valaistuksen avulla. Ohjelmoitava RGB-valaistus mahdollistaa tilojen muuttamisen vuodenaikojen, vuorokaudenajan tai erityistilaisuuksien mukaan. Hotelliin asennettiin yli 500 metriä Grivenin LooseLED RGB -nauhaa, jonka ohjaus on yhdistetty Helvarin järjestelmään. Kokoustiloissa AV-järjestelmää, valaistusta ja Lutronin pimennysverhoja ohjataan Elanin kosketusnäytöiltä. SIJAINTI: Palomäenkatu 44, Kouvola VALMISTUMISAIKA: elokuu 2012 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU: Timo Mattila TILAAJA: Kouvolan kaupunki, Tilaliikelaitos VALAISINTOIMITTAJA: Elektroskandia Suomi Oy SÄHKÖURAKOITSIJA: Kymen Sähkötyö Oy LISÄTIETOJA: www.valaistus.net 46 VALO 2/2012 SIJAINTI: Ratapihankatu 37, Tampere VALMISTUMISAIKA: huhtikuu 2012 RGB-VALAISTUS JA AV-TEKNIIKAN TOTEUTUS: Ideafix Oy LISÄTIETOJA: www.ideafix.fi
• Kuva: Jukka Huopainen, WSP Finland Oy Kuva: Juhana Konttinen HAMINAN VESITORNIEN JULKISIVUVALAISTUS MOIRISLAMMEN PUISTOALUEEN VALAISTUS Kaupunkikuvassa merkittävät vesitornit haluttiin saneerauksen yhteydessä muuttaa harmaasta mitäänsanomattomasta massasta merkittäväksi maamerkiksi. Suunnitteluvaiheessa testattiin julkisivumateriaalivaihto­ ehtojen toimivuutta ledivalaisimien kanssa. Säiliöiden 14 metriä korkeita vaaleita julkisivuja valaistaan alhaalta ylöspäin kapean keilan RGBledivalaisimilla. Tornien jalkaosat valaistaan valkoisella valolla tukemaan säiliöiden dynaamista, mutta hillittyä, valaistusta. Vesitornit ovat nyt myös pimeän ajan merkittävä maamerkki, jolla elävöitetään kaupunkikuvaa arkena ja juhlapäivinä. Moirislampi sijaitsee Seminaarinmäen yliopistokampuksen kupeessa katseilta suojassa. Jo vuonna 1881 ensimmäisen muotonsa saanut tunnelmallinen puistoalue oli viimeksi kunnostettu vuonna 1985, ja se oli päässyt huonoon kuntoon. Pylväsvalaistus on toteutettu ledivalaisimin (Bega), ja erikoisefekti lammen rannalle on toteutettu profiiliheittimin (Philips). Alueella tehtyjen lepakkohavaintojen takia valaistustaso haluttiin pitää alhaisena. VALMISTUMISAIKA: marraskuu 2012 TILAAJA: Haminan Vesi ARKKITEHTI- JA VALAISTUSSUUNNITTELU: WSP Finland Oy, Vesa Pekka Erikkilä ja Tom Schneider VALAISTUSTEKNIIKKA: Philips ColorGraze LISÄTIETOJA: http://tinyurl.com/wspdesignstudio SIJAINTI: Seminaarinmäki, Jyväskylä VALMISTUMISAIKA: syyskuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Ari Peltola ja Annukka Larsen, Jyväskylän kaupunki SÄHKÖSUUNNITTELU: Ari Piippo, JyNet Oy SÄHKÖURAKOINTI: Huoltotyö Pentti Oy RAKENNUTTAJA: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut LISÄTIETOJA: www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi Kuva: Juhana Konttinen Kuva: Juhana Konttinen KORPILAHDEN HÖYRY-GALLERIA OIKOKATU, JYVÄSKYLÄ Korpilahden satama-alueella sijaitseva vanha höyrysaha on kunnostettu myynti- ja näyttelytilaksi. Satama-alueen uudistuksen yhteydessä myös Höyry-galleriaan toteutettiin rakennusta kunnioittava ja esiin tuova valaistus. Valaistuksen tavoitteena oli luoda galleriaan elämää myös pimeänä aikana. Valaistus on toteutettu pääosin ledivalaisimilla (Osram, iGuzzini) energiatehokkuus huomioon ottaen. Oikokatu sijaitsee Mäki-Matin perhepuiston vieressä. Oikokadun valaistus noudattelee perhepuiston valaistustyyliä. Sen erikoisuutena ovat kaksiosaiset puupylväät, joissa pylväiden välissä on mainospinta, jota voidaan hyödyntää vaikkapa lasten taidenäyttelyissä. Yleisvalaistuksena ovat Fagerhultin Stockholm Park -pylväsvalaisimet ja Louis Poulsenin Waterfront-pollarit. Jälkimmäiset on varustettu Lumilab Oy:n LumiCoreledimoduuleilla. Pylväät on toteuttanut Tehomet Oy. SIJAINTI: Korpilahdentie 10, Korpilahti VALMISTUMISAIKA: helmikuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Ari Peltola SÄHKÖSUUNNITTELU JA -URAKOINTI: ARE Oy RAKENNUTTAJA: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut LISÄTIETOJA: www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi SIJAINTI: Oikokatu, Jyväskylä VALMISTUMISAIKA: syyskuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Ari Tiilikainen, LITE-designs SÄHKÖSUUNNITTELU: Ari Piippo, JyNet Oy SÄHKÖURAKOINTI: Suomen Sähkörakennus Oy RAKENNUTTAJA: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut LISÄTIETOJA: www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi, www.litedesigns.fi VALO 2/2012 47
• Kuva: Ilkka Pekanheimo Kuva: Jukka Autti TERVASKANKAAN KATUVALAISTUS OMAKOTITALON VALAISTUS Kouvolan uusi Kauppakeskus Veturi sijaitsee kuutostien varrella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kauppakeskukseen johtaville ja sitä ympäröiville kaduille on asennettu 162 kpl Indalin Luma 2 -ledipylväsvalaisimia (74 W ja 122 W). Vilkkaasti liikennöityjen väylien valaistukselle asetetaan nykyään suuria vaatimuksia esimerkiksi häikäisysuojauksen suhteen. Uusimmat lediratkaisut täyttävät jo nämä kriteerit. Myös teiden turvallisuuden kannalta ledien valkoinen valo on erittäin hyvä vaihtoehto. Silmät näkevät valkoisen luonnollisena valona, jolloin ympäristön värit ja muodot erottuvat selvemmin. Täyden spektrin päivänvalovalaistuksen suosio kasvaa voimakkaasti. Sisustuksen värit näkyvät siinä aitoina. Hyvänä esimerkkinä on kaarinalainen omakotitalo. Talossa on runsaasti epäsuoraa valaistusta eri tiloissa. Useimmissa huoneissa on yhdellä seinällä (useimmiten ikkunaseinä) säädettävä loisteputkivalaistus. Saalinki-valaisinrakennussarja ja täyden spektrin Viva-Lite-lamput ovat WT4-valolistan päällä. Talon sähköistys on hoidettu KNX-järjestelmällä. SIJAINTI: Tervaskangas, Kouvola VALMISTUMISAIKA: lokakuu 2012 SÄHKÖ- JA VALAISTUSSUUNNITTELU: KSS Rakennus Oy LISÄTIETOJA: www.fagerhult.fi SIJAINTI: Tiklintie 3, Kaarina VALMISTUMISAIKA: elokuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Insinööritoimisto JT-Team T:mi, Taneli Mussaari; valaistusideat AD-Lux Oy, Ilkka Pekanheimo LISÄTIETOJA: www.adlux.fi Kuva: Tom Schneider, WSP Finland Oy Kuva: Juhana Konttinen ÄIJÄLÄNSALMEN SILTA AS OY KAPTEENINRANNAN ULKOVALAISTUS Silta sijaitsee Jyväskylässä vuonna 2014 järjestettävän Äijälänrannan Asuntomessujen kupeessa. Silta on rakennettu ajoneuvosillaksi vuonna 1931 ja toimii nyt kevyen liikenteen siltana. Se on tyypiltään harvinainen ulokkeellinen holvisilta, jonka vapaa väyläkorkeus on 12 m. Valaistuksella on korostettu sillalle luonteenominaisia piirteitä ? holvikaaria sekä väliseinärakenteita ? joiden muodostama yleisilme muuttuu läpinäkyvästä täysin umpinaiseksi riippuen havaintokulmasta. Valon värinä on käytetty valkoisen eri sävyjä. Valaistuksen suunnittelussa on pyritty huomioimaan erityisesti myös huollettavuus, hyvä häikäisynhallinta ja ilkivallanesto. Koko sillan valaistus on toteutettu leditekniikalla (iGuzzini, Lumilab ja Philips). Ulkovalaistus on suunniteltu Jätkäsaaren kaupunkivalaistuksen periaatteiden mukaisesti. Sisääntuloarkadin lasiseinää korostetaan lineaarisilla ledivalaisimilla. Länsisatamankadun kävelyarkadiin suunniteltiin häikäisemätön, kodikas ja tilan korkeutta korostava epäsuora ledivalaistus. Pihan ja kujan valaistuksessa käytetyillä pollareilla ja matalilla pylväsvalaisimilla vältetään asuntoihin suuntautuvaa häikäisyä. Kaksiosaiset pollarit valaisevat sekä kulkureittejä että reittien varrella olevia matalia pensaita. Päiväkodin leikkialuetta valaisee yksi linjakas ja leikkisä valaisinpylväs. Karl Collanin kujan arkkitehtoninen pylväs luo kujalle yksilöllisen ilmeen. SIJAINTI: Äijälänsalmi (Tahvosentie), Jyväskylä VALMISTUMISAIKA: syyskuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Ari Tiilikainen, LITE-designs SÄHKÖSUUNNITTELU: Ari Piippo, JyNet Oy SÄHKÖURAKOINTI: Huoltotyö Pentti Oy RAKENNUTTAJA: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut LISÄTIETOJA: www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi, www.litedesigns.fi 48 VALO 2/2012 SIJAINTI: Saukonpaadenranta 4, Helsinki VALMISTUMISAIKA: syksy 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: WSP Finland Oy Design Studio, Tom Schneider ja Sirpa Laitinen VALAISTUSTEKNIIKKA: lasiseinä Philips eW Graze, pollarit Goccia Illuminazione Compatta, päiväkodin leikkialue Hess City Elements, kuja Hess Linea, kävelyarkadi Bega 4471 LISÄTIETOJA: http://tinyurl.com/wspdesignstudio
• Kuva: Ari Tiilikainen HALLITTUJA SILMUKOITA FISKARSIN JA IITTALAN OUTLET-MYYMÄLÄT Antti Immosen teos Hallittuja Silmukoita sijaitsee Kuopion Lentoaseman kiertoliittymässä. Taideteos on toteutettu osana lentoaseman maantien parantamista ja Vt5 Kallansillat -hanketta. Teos voitti Kuopion Lentoaseman taideteoskilpailun vuonna 2011. Teos muodostuu ruostumattomasta teräksestä valmistetuista sudenkorennon siivistä, joiden kuviointiin yhdistyy alueen tiekartta. Teos on valaistu Targetti Poulsenin SPR-heittimillä. Fiskarsin historiallinen näyttely kauniilla ruukkialueella sai seurakseen Fiskarsin ja Iittalan Outlet-myymälät, kun tila remontoitiin täydellisesti keväällä 2012. Tilan valaistus päivitettiin palvelemaan nykyajan tarpeita sekä tuomaan näyttelyn ja myymälän esineet näyttävästi esille. Vanhat monimetallivalaisimet vaihdettiin Easy LED Oy:n energiatehokkaisiin, huoltovapaisiin ja myymälätilaan erinomaisesti soveltuviin Pro 1 Oslon -valaisimiin. Energiankulutus on jatkossa merkittävästi aikaisempaa alhaisempi, ja valo voidaan kohdistaa juuri oikein valitsemalla valaisimien avautumiskulmat tarpeen mukaan. SIJAINTI: Kuopion Lentoasema, Toivala VALMISTUMISAIKA: lokakuu 2011 VALAISTUSSUUNNITTELU: Ari Tiilikainen, LITE-designs SÄHKÖSUUNNITTELU: Voimatel Oy TAIDERAKENNE: Antti Immonen ja Toivalan Metalli Oy RAKENNUTTAJA: Liikennevirasto LISÄTIETOJA: www.litedesigns.fi, www.antimoni.fi SIJAINTI: Fiskarsintie 22, Fiskars VALMISTUMISAIKA: huhtikuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Easy LED Oy LISÄTIETOJA: www.easyled.fi
• MASTER LEDSPOT KING OF DIMMING Philipsin MASTER LEDspot 8 W GU10 -ledilamppu on odotettu uutuus markkinoilla. King of Dimming merkitsee erinomaisia himmennysominaisuuksia. Lamppu soveltuu jopa 95 %:lle tavanomaisista himmentimistä. Lisäksi lampussa on entistäkin tasaisempi himmennys ja alhaisempi himmennyksen minimitaso. King of Dimming 8 W -lamppuvalikoima sisältää värilämpötilaversiot 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K sekä erityiset Ra 90 -värintoistoindeksin versiot ja DimTone-mallit. DimTone-lampuissa värilämpötila laskee tasaisesti himmennettäessä (2 700 K > 2 200 K). Lamppujen polttoikä on 40 000 tuntia. LISÄTIETOJA: Philips Oy www.philips.fi/lighting MIMO3 ? UUSI VALAISIMEEN ASENNETTAVA SENSORI MIMO3 on erittäin pienikokoinen, sylinterimäinen vakiovalosensori. MIMO3-sensorin avulla saavutetaan tuntuvia säästöjä kohteissa, joissa valaistukseen kulutettu energiamäärä on huomattava. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi toimistot, koulut, tehtaat, lentokentät ja ostoskeskukset. Sensorin ominaisuuksia on erityisen helppo hyödyntää jo olemassa oleviin valaistuskohteisiin. valotaso valaisimissa säätyy portaattomasti ja valon asettumisaika on 1,5 minuuttia. MIMO3 on yhteensopiva kaikkien Helvarin ohjattavien liitäntälaitteiden (1-10 V) kanssa. Yhdellä sensorilla voidaan ohjata jopa 15:n liitäntälaitteen toimintaa. LISÄTIETOJA: Helvar Oy Ab (09) 5654 1 www.helvar.com MIMO3:n asentaminen on nopeaa. Se voidaan asentaa perinteiseen tapaan valaisimeen tai yksinkertaisesti suoraan T5- tai T8-lamppuihin napsautettavalla muovikiinnikkeellä. Sensori kytketään johdolla suoraan Helvarin 1-10 V:n ohjattaviin liitäntälaitteisiin. Oikeaan paikkaan asennettuna MIMO3 tarkkailee tilassa olevan luonnonvalon ja keinovalon määrää ja pitää yllä kuhunkin tilaan säädetyn vakiovalotason. Ulkoa tulevan valon määrän vaihtuessa CONLEDO Conledo on Fagerhultin uusi pylväsvalaisin. Siinä yhdistyvät nykyaikainen tekniikka ja menneiden aikojen loistokkuus. Conledo luo uuden näkökulman ledivalaistukseen ja tarjoaa pehmeämpää ja inhimillisempää valaistusta nykyaikaisen energiatehokkuuden ehdoilla. Valaisimen suunnittelussa on keskitytty energia­ tehokkuuteen, taloudellisuuteen ja visuaaliseen näkömukavuuteen. Conledossa uusin leditekniikka on LLM-moduulien muodossa. Ne ovat niin tehokkaita, että valaisimelle on voitu kehittää oma heijastinratkaisu. Valaisimessa on tilaa myös tulevaisuuden ohjausjärjestelmille, ja rakenteiden jäähdytys on optimoitu niin, että valaisimelle saadaan mahdollisimman pitkä käyttöikä. Conledo voidaan asentaa pylvään päähän (ø 60 mm tai 75 mm), valaisinvarteen (ø 60 mm) tai seinäkiinnikkeeseen (ø 60 mm). Näin erilaisia alueita voidaan valaista vaihtelevasti, mutta yhtenäisesti. Conledo sopii erilaisiin kaupunkiympäristöihin, kävely- ja pyöräteille sekä puistoihin. Runko on alumiinivalua ja kupu iskunkestävää akryylia. Liitäntälaite on valaisimessa. Värilämpötila on 4000 K, Ra > 70, elinikä L70 50 000 h ja MacAdam 7 SDCM. LISÄTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi MARATHON LED Tulevaisuuden myymäläympäristöissä valonohjauksen avulla vahvistetaan myymälän identiteettiä, säästetään energiaa ja saadaan joustavuutta kausivaihtelujen mukanaan tuomiin muutoksiin. Uusi himmennettävä Marathon LED täyttää kaikki nykyaikaisen liiketilavalaistuksen vaatimukset. Klassisen kapealinjaiseen ja kompaktiin valaisinsarjaan kuuluvat 3-vaihekosketinkiskoon asennettavat Marathon Midi LED -kohdevalaisimet, Fagerhultin iTrack-kosketinkiskoon asennettavat Marathon Midi LED iTrack -kohdevalaisimet sekä kattoon upotettavat Marathon LED -mallit. Marathon Midi LED iTrackiin on saatavana DALIohjaus, jolloin se on himmennettävissä 10?100 %. Upotettava Marathon LED voidaan himmentää riippuen käytettävästä liitäntälaitteesta. Alumiinirunkoisia valaisimia on saatavana mustana ja valkoisena, ja niiden häikäisysuojarengas on muovia. Muita teknisiä tietoja: ? Fortimo SLM 1 100 lm, 2 000 lm ja 3 000 lm, värilämpötila 3 000 K tai 4 000 K, Ra > 80 (Marathon Midi LED ja Marathon Midi LED iTrack tilauksesta myös Ra > 90) ? kääntyy 360° ja kallistuu 0?90° ? passiivinen jäähdytys (1 100 lm), aktiivinen jäähdytys (2 000?3 000 lm). LISÄTIETOJA: Fagerhult Oy www.fagerhultretail.com
• TUOTEUUTISIA VALOPAAN UUTUUSHEITIN LEDISOL GF40 Uusi GF40 led-tunneli- ja teollisuusvalaisin on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin. Valaisin täyttää liikennetunnelivalaisimille asetetut tiukat vaatimukset. Muita käyttökohteita ovat huoltoasemakatokset, teollisuus- ja pysäköintihallit. Valaisimet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa, ja niillä on 5 vuoden takuu. LISÄTIETOJA: LEDISOL Oy 050 523 8545 www.ledisol.fi Valaisin on saatavilla kolmella eri valovirralla 4 300?9 600 lm. Eri kohteisiin on valittavissa leveä tai kapea symmetrinen valonjako tai leveä epäsymmetrinen valonjako. Tiivis ja kestävä rakenne (IP66 ja IK08) yhdessä ledivalonlähteiden kanssa tarjoavat pitkäikäisen ja huoltokustannukset minivoivan valaistuksen. Asennus on nopeaa pikaliittimellä sekä pinta- että uppoasennuksena. Ledivalonheittimien tuoteperhe on kasvanut tehokkaammasta päästä. VP3411-ledivalonheittimestä on nyt saatavana 16-moduulinen versio. Valaisinta on myyty useisiin kohteisiin, korkeisiin pylväisiin korvaamaan 250 W ja jopa 400 W monimetallilamppuvalaisimia. M16-valaisimesta on kaksi teholuokkaa: 14 400 lm/138 W ja 25 600 lm/288 W. Valaisimen runko on anodisoitua/pulverimaalattua merialumiinia, ja se omaa tukevan ja kestävän IP65-suojatun rakenteen. Valaisimia on saatavana myös älykkäänä, säädettävällä liitäntälaitteella. LISÄTIETOJA: Valopaa Oy 010 470 8990 www.valopaa.com PHILIPSIN LEDILAMPPU-UUTUUKSIA LED-kohdelamppu 4 W (GU10, 350 cd) tuottaa lämmintä valkoista valoa (2 700 K) hyvällä värintoistokyvyllä. Lamppu kuluttaa vain 4 W, mutta se vastaa 35 W halogeenilamppua ja on himmennettävä. Lampun hyötykäyttöikä on 25 000 tuntia ja valovirta 165 lm. Valokeilan kulma on 36 astetta. LISÄTIETOJA: Philips Kuluttajavalaistus (09) 615 800 www.philips.fi/valaistus LED-lamppu 11 W (E27) tuottaa lämmintä valkoista valoa (2 700 K) hyvällä värintoistokyvyllä. Lamppu syttyy heti ja kuluttaa vain 11 W, mutta vastaa 60 W hehkulamppua. Lampun käyttöikä on 10 000 tuntia, ja sen valovirta on 806 lm. AL 600 LED -VALAISIN LUO TURVALLISUUTTA Louis Poulsen on kehittänyt yhteistyössä Mads Odgårdin kanssa uuden valaisimen alikulkutunneleiden valaistukseen. Valaisin sopii mainiosti myös muihin sellaisiin käyttökohteisiin, joissa leveä ja tasainen valonjako, pieni huoltotarve sekä ilkivallankestoisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. AL 600 LED -valaisimen muotoilu on erittäin minimalistinen. Sen korkeus on vain 65 mm ja pituus 600 mm. Valaisimen valettua alumiinia oleva runko suojelee LED-valonlähteitä tehokkaasti. Louis Poulsenilla on vahvat perinteet kehittää häikäisemättömiä valaisimia tarkoituksenaan luoda ihmisille miellyttävä ympäristö. Tämänkin valaisimen häikäisy on minimoitu myös turvallisuussyistä. AL 600 LED on saatavana kolmella eri teholla, 8 W, 12 W tai 17 W (järjestelmäteho). Valon värilämpötila on 3200 K. Polttoikä vaihtelee tehosta riippuen: 100 000 h (8 W), 80 000 h (12 W) ja 52 000 h (17 W). Valaisimen runko on valettua alumiinia maalattuna strukturoituun alumiiniväriin ja suojakupu on iskunkestävää polykarbonaattia. Valaisimen kotelointiluokka on IP65, suojausluokka II ja ilkivalta­ luokka IK10. LISÄTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com CLEARWAY ? TEHOKAS JA TALOUDELLINEN LEDITIEVALAISIN Philipsin ClearWay BGP303 on taloudellinen leditievalaisin, jonka avulla saavutetaan kustannustehokkuutta tinkimättä valaistuksen laadusta. ClearWay on ympäristöystävällinen ja kierrätettävä. ClearWayn lediyksikkö perustuu päivitettävään LedGine-tekniikkaan. Päivitettävyys tekee valaisimesta tulevaisuudenkestävän ratkaisun, jonka ansiosta voi hyötyä leditekniikan kehityksestä ilman, että koko valaisinta tarvitsee vaihtaa. Energiatehokkaaseen ClearWay-valaisimeen voidaan integroida erilaisia valaistuksenohjausjärjestelmiä, jotka vielä lisäävät energiansäästöä. ClearWay-valaisimen tehot ovat 57?131 W, valovirta 4 000?10 000 lm ja valaisimen tehokkuus 70 lm/W. Medium Beam (DM) -optiikalla varustettu valaisin tuottaa neutraalin valkoista valoa (4 000 K). Polttoikä on 50 000 tuntia. Valaisin on väriltään harmaa (RAL 7035), sen vankka runko on alumiinia ja lasi on karkaistu. Ympäristö­ ystävällisessä kokoonpanossa ei ole käytetty lainkaan liimaa. Tasolasilla varustetun valaisimen optiikka muodostaa keskileveän valokeilan. Valaisin voidaan asentaa sovitteen avulla sekä pylvään päähän (Ø 42/60 tai Ø 76) että valaisinvarteen (Ø 42/60). Suositeltava asennuskorkeus on 4?8 m. Luokitukset: IP66, luokka II, IK08. LISÄTIETOJA: Philips Ammattivalaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting
• iGUZZINILTA KAKSI UUTTA KOHDEVALAISINSARJAA TASAISESTI VALAISEVA LEDVANCE AREA AREA on LEDVANCE-tuoteperheen uusi yleisvalaistukseen tarkoitettu, alakattorakenteeseen upotettava ledivalaisin. Valaisimen valontuotto riittää korvaamaan perinteiset loistelamppuvalaisimet, ja 640 kpl reunalle sijoitettua modernia Osram DURIS E3 -lediä luo tasaisen ja miellyttävän valaisevan pinnan. Valaisin täyttää toimistotyön DIN EN 12464-1 vaatimukset. Valaisin on vähäeleinen ja sirorakenteinen ? reunoiltaan vain 16 mm paksu. LEDVANCE AREA on saatavilla kokoluokissa 600 mm x 600 mm ja 1 200 mm x 300 mm sekä värilämpötiloissa 3 000 K tai 4 000 K. Uppoasennuksen lisäksi valaisin voidaan myös ripustaa erillisen ripustussarjan avulla. Palco-kohdevalaisimet tarjoavat huippuominaisuuksia näyttely- ja museokäyttöön. Valaisimia valmistetaan kolmella eri runkohalkaisijalla: 100 mm, 120 mm ja 140 mm. Rungon muoto on lievästi supistuva kartio, jonka sisälle liitäntälaitteet on sijoitettu. Valonjaot ovat Spot, Medium, Flood ja Wide Flood. Suotimet ja linssit sijoitetaan rungon sisään. Palco-valaisimien ensisijainen valonlähde on LED (1100/2000/3000/5000 lm) ja värintoistoindeksi parhaimmillaan Ra > 95. Ohjelmaan kuuluvat myös monimetallilamppuversiot HIT 20 W, 35 W, 50 W ja 70 W. Primopiano-valaisinsarja on laajentunut. Kohdevalaisinversioissa valonjakoja on kolme ? Medium, Flood sekä Wide Flood ? ja valovirrat ovat 1 000 lm ja 2 000 lm, Ra > 95. Kaikki Primopiano-valaisimet on varustettu himmentimellä, ja ne voidaan lukita suuntauksen jälkeen. Seinänpesijäversioilla voidaan valaista pystysuorat seinäpinnat erittäin tasaisesti. Valaisimien valovirrat ovat 1 400 lm ja 2 400 lm, ja ne on saatavissa myös DALI-liitäntälaitteilla. LISÄTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi LISÄTIETOJA: Oy OSRAM Ab (09) 7422 3300 www.osram.com MODUULIVALAISIN PLATEIA Plateia-moduulivalaisinta on saatavana kahta eri kokoa ja säädettävällä tai kiinteällä värilämpötilalla: valaisimeen on rakennettu sekä lämmin että kylmä valkoinen sävy. Käyttäjä voi valita kytkimellä sävyt 3 000 K, 4 750 K tai 6 500 K. Himmennintä käytettäessä kaikki värilämpötilat välillä 3 000 K ? 6 500 K ovat portaattomasti valittavissa. Tasainen valonjako ja matala pintakirkkaus ehkäisevät häikäisyä. Valaisimet sopivat suoraan alakattojärjestelmiin, ja lisävarusteita käyttämällä ne voidaan myös ripustaa tai pinta-asentaa seinään tai kattoon. Pakkauksiin sisältyy erillinen liitäntälaite. ? runko alumiinia, kupu muovia, väri valkoinen ? kiinteä 50 W LED, 4 000 lm ? valovirran pysyvyys L70 ? 50 000 h LISÄTIETOJA: Oy Airam Electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi 52 VALO 2/2012 MONIPUOLINEN LUNIS SL-T LUNIS 2 UUDESSA TEHOLUOKASSA Uutuusvalaisin Siteco Lunis SL-T on monipuolinen ja tehokas valaisinsarja kohdevalaistukseen. Valaisin on saatavilla monimetalli- ja ledivalonlähteillä sekä useilla filtteri- ja linssivaihtoehdoilla. Lediversio on saatavilla 2700 luumenin tai 4500 luumenin (alkuvuosi 2013) versioina. Tyylikkäiden Siteco Lunis 2 LED-alasvalojen tuoteperhe laajeni, ja nyt myös 3000 luumenin versiot ovat saatavilla. Lunis 2 yhdistää energiatehokkaan lediteknologian, laadukkaan optiikan ja tyylikkäästi viimeistellyn muotoilun yhteen valaisimeen. Valaisimet ovat saatavilla useilla eri optiikkaratkaisuilla käyttökohteen vaatimusten mukaisesti ja saatavilla on myös sulkulasi, joka nostaa luokituksen tasoon IP54. Valaisimen elinikä on 50 000 tuntia ja värilämpötilat ovat 3 000 K ja 4 000 K. Siteco Lunis 2 -valaisimien asennus onnistuu nopeasti ja jopa ilman työkaluja. Valaisimet ovat saatavilla myös DALI-ohjattavina versioina ja monimetallivalonlähteillä, ja niillä on 5 vuoden takuu. Valaisin voidaan asentaa yleisimpiin kosketinkiskojärjestelmiin ja myös Sitecon omaan Modariokiskojärjestelmään. Lunis SL-T on saatavilla kolmessa värissä ja lisävarusteena on useita filttereitä ja heijastimia. Laajan varustevalikoiman ja erinomaisen värintoiston (Ra > 90) ansiosta valaisin sopii muun muassa myymälän liha- tai juustohyllyihin, museovalaistukseen tai vaikkapa autoliikkeen esittelytiloihin. LISÄTIETOJA: Oy OSRAM Ab (09) 7422 3300 www.osram.com
• UUSI POLLARIVALAISINSARJA HELIOS VALAISEE TOIMISTOTILAT CIRO SUSPENDED Xalin Helios on muotoilultaan ajaton lattia­ valaisin, joka soveltuu erinomaisesti toimistojen, kokoustilojen sekä käytävien valaisuun. Valaisimessa on sensori, joka reagoi niin liikkeeseen kuin luonnonvalon määrään. Päivänvalo-ohjauksella ikkunoista tulevaa luonnonvaloa voi hyödyntää, ja ohjaus säätelee keinovaloa huomioiden päivänvalon määrän. Valaisimen ylävaloa voidaan säätää myös manuaalisesti. Valonlähteenä on energiatehokas 57 W LED värilämpötilalla 3 000 K tai 4 000 K. Valaisin on saatavana valkoisena ja mustana. Helios-sarjasta löytyy myös ripustettava kattovalaisin. Xalin moderni ripustettava Ciro Suspended -valaisin tuo näyttävyyttä tilaan. Valaisimessa on käytetty energiatehokasta leditekniikkaa, joka houkuttelee ympärilleen miellyttävän pehmeällä, luonnollisella ja kutsuvalla valolla. Valaisin on himmennettävissä. Värilämpötila on joko 3 000 K tai 4 000 K. Valaisinta on saatavilla kolmessa eri koossa: 600 mm, 900 mm ja 1200 mm. Värivaihtoehtoina ovat valkoinen, harmaa sekä musta. C75-P on valmistettu 10 mm paksuisesta akryyli­ levystä, ja siinä on kapea alumiininen keskiosa. Valaisin on läpinäkyvä silloin, kun valo on sammutettu. Kun valo on päällä, syntyy mielikuva ohuesta valoviivasta, joka leijuu kevyesti ilmassa. Tämän mahdollistaa uusi, innovatiivinen optiikka yhdistettynä pystysuorasti valaisimen keskiosassa olevaan runkoon asennettuihin ledeihin. Ainutlaatuinen muotoilu sekä laadukkaiden materiaalien yhteensovittaminen tekevät tästä uutuusvalaisimesta erinomaisen valaistusratkaisun korkeatasoisiin toimisto- ja neuvottelutiloihin. Yksittäisenä kappaleena C75-P muodostaa arkkitehtonisen elementin, joka jakaa tilaa vertikaalissa suunnassa kuin keveänä eleenä vailla painovoiman vaikutusta. Useamman valaisimen ryhmä tuo tilaan ilmavuutta ja rytmiä. LISÄTIETOJA: Valopaa Oy 010 470 8890 www.valopaa.com LISÄTIETOJA: Teclux Oy (09) 2252 410 www.teclux.fi VALO VAILLA PAINOVOIMAA Hareide Design yhdessä Glamox Luxon tuotekehityksen kanssa on luonut hyvin ohuen toimisto­ valaisimen, joka avaa uudella tavalla valo- ja valaisinsuunnittelun huomispäivän toimitila-arkkitehtuurin suunnittelijoille. Valopaa Oy:n uusi pollarivalaisinsarja VP8110 on väline luovaan ulkovalaistussuunnitteluun. Sarjan valaisimilla voidaan luoda sekä tehokas ja tasainen valaistus käytävälle että korostusvalaistus puun rungolle ja latvukseen. Valaisimet soveltuvat myös julkisivu- ja kohdevalaistukseen. Samassa valaisimessa voidaan yhdistää kahta eri toimintoa. Eri käyttötarkoituksiin on tarjolla laaja valikoima optiikoita ja valon värilämpötiloja. Pollarirungon voi tilata eri korkeuksilla. Runsaslumisille alueille soveltuu hyvin 1,2 m korkea malli. Energiatehokkaita ledimoduuleja valonlähteenä käyttävien valaisinten kokonaistehonkulutus on mallista riippuen 12?48 W. Valaisin on suunniteltu kestämään hyvin ilkivaltaa. Valaisin voidaan tilata liiketunnistimella varustettuna, ja se on ohjattavissa älykkäästi Valopaan langattomalla ohjausjärjestelmällä. Valaisinsarjan konsepti ja muotoilu: Henrika Pihlajaniemi, Arkkitehdit m3 Oy. C75-P on saatavana sisäänrakennetulla multisensorilla ja kaukosäätimellä. LISÄTIETOJA: Glamox Luxo Lighting Oy 010 841 0440 www.glamoxluxo.fi POLARIS 2 ? MAAHAN UPOTETTAVA LEDIVALAISIN Aldabran uusi Polaris 2 on pieni maahan, vesialtaaseen tai rakenteeseen upotettava kohdevalaisin. Hyvä häikäisysuojaus, ruostumaton teräsrunko (AISI 316L) ja IP68-kotelointiluokka takaavat kestävyyden ja laadukkaan valon. Polaris 2 sopii hyvin julkisivun, patsaiden ja uimahallien yksityiskohtien korostusvalaisemiseen. Optiikat ovat 8°, 22°, 45° (RGB), 48°, 60°, asymmetrinen 20°, kirkas ja matta lasi. Lämmin valkoinen valo on 3 000 K, neutraali 4 000 K ja viileä 5 500 K. Valaisimesta on 24 VDC- ja 350/500 mA -versiot, tehot 1, 2 ja 4 W. RGB-versioon on monipuoliset ohjausmahdollisuudet: painonappi, 1-10V, ohjauspääte, DALI ja DMX. Kaikki versiot ovat himmennettävissä. LISÄTIETOJA: Candela Import Oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi VALO 2/2012 53
• D63-VALAISINSARJA Voiko valaisin todella olla näin pieni? Halkaisijaltaan vain 63 mm kokoinen D63 on loistava ratkaisu edustaviin tiloihin, joissa halutaan korostaa tilan sisustusta ja luonnetta. D63 sopii hyvin esimerkiksi kokoustiloihin, ravintoloihin, kahviloihin, käytäville ja auloihin. OPENLIGHT SPOTS -PALVELU AVATTU OpenLight yhdistää valaistusalan toimijat uudella ja mielenkiintoisella tavalla Suomessa, Pohjoismaissa ja kansainvälisesti. Spots-verkkopalveluun on koottu tieto useiden suunnittelijoiden ja valmistajien valaistusideoista, referensseistä ja tuotteista. Valaistussuunnittelijoille on kehitetty portfolio-palvelu, jonka avulla rakennuttajat ja tilaajat saavat tietoa suunnittelijoista ja heidän töistään. D63 on täydellinen valaisinsarja, johon kuuluvat ripustettavat, seinäpintaan asennettavat sekä osittain kattoon upotettavat mallit. Niiden avulla on helppo luoda tilaan yhtenäinen ja hienostunut ilme. Osittain kattoon upotettava malli on poikkeuksellisen sievä, ja se tarjoaa uudenlaisen ja raikkaan vaihtoehdon upotettavalle kohdevalaistukselle. Seinävalaisimen suojausluokka on IP 44, joten se sopii myös kylpyhuoneisiin ja kylpylöihin ja on kaunis myös peilien yläpuolella. Tehokas ja hyvin häikäisyltä suojattu lediyksikkö tuottaa valaisimen kokoon nähden paljon valoa. Valaisimen runko on alumiinivalua ja häikäisysuoja opaaliakryylia. Kattomalli: teho 13 W, värilämpötila 3000 K, valovirta 520 lm, valotehokkuus 40 lm/W, Ra min. 80, elinikä L70 50 000 h, MacAdam 3 SDCM. Ripustettava ja seinämalli: teho 9 W, värilämpötila 3000 K, valovirta 366 lm, valotehokkuus 41 lm/W, Ra min. 80, elinikä L70 50 000 h, MacAdam 3 SDCM. LISÄTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi Verkkopalvelua voi selailla maksutta ja sieltä saa nopeasti tietoa esimerkiksi energiatehokkaista valaisimista sekä uusimmista valaistuskohteista. OpenLight Spots on verkostoitumisen työkalu, jonka avulla voi helposti luoda yhteyden alan toimijoihin koti- ja ulkomailla. Lisäksi OpenLight järjestää valaistusalan ammattilaisille live-tapahtumia, jotka laajentavat palvelua alan yhteisölliseksi kohtauspaikaksi. Spots beta löytyy osoitteesta: http://spots.openlightfactory.com LISÄTIETOJA: OpenLight Factory Oy 040 187 3590 UUSIA OSRAM LEDILAMPPUJA Uusin PARATHOM CLASSIC A 320° Advanced 14,5 W ledilamppu vastaa aidosti 75 W hehkulamppua; sen valovirta on peräti 1 055 lm. Hehkulampun tapaan se antaa valoa tasaisesti joka suuntaan ja on himmennettävä. Lamppuja on saatavilla myös 8 ja 12 watin versioina, jotka vastaavat valontuotoltaan 40 W ja 60 W hehkulamppuja. Valon väri on lämmin valkoinen (2 700 K). OSRAM myöntää lampuille 4 vuoden takuun. LISÄTIETOJA: Oy OSRAM Ab (09) 7422 3300 www.osram.com DOO-WOP ? LOUIS POULSEN UUTUUSTUOTE Tanskan laivaston rakennusviraston ja Louis Poulsenin läheisessä yhteistyössä suunnittelema valaisin lanseerattiin alun perin 1950-luvulla. Laivastovalaisimeksi kutsutun valaisimen ainutlaatuiset valaistus- ja käyttöominaisuudet tekivät siitä hyvin suositun. Valaisin poistui Louis Poulsenin valikoimasta vasta 1980-luvun alussa. Viime vuosien aikana valaisimen vanhempia versioita on ilmestynyt yhä useammin myyntiin antiikkiliikkeissä ja huutokaupoissa. Tämä on luonut valaisimelle kysyntää ja johtanut siihen, että valaisin on otettu asiakkaiden toivomuksesta uudelleen tuotantoon. Uusi versio noudattaa uskollisesti alkuperäistä mallia. Värit ovat kuitenkin päivitetty nykyajan sisustuksen väreihin sopiviksi, mutta valmistusmenetelmät ovat samat. Käsityönä valmistettujen varjostimien reunat viimeistellään taivuttamalla ne hieman sisäänpäin, jotta saavutetaan paras valonjako. Messinki asettaa käsityölle melkoiset vaatimukset. Varjostin leikataan paksusta messinkilevystä, joka hiotaan kiiltäväksi. Doo-Wop on yksinkertainen ja selkeä valaisin, joka kokonsa ja valaistusominaisuuksiensa puolesta sopii mitä erilaisimpiin sisustuksiin ja tiloihin. 54 VALO 2/2012 Harmonisen muotoilunsa ansiosta se toimii sekä yksinään että ryhmissä tai rivissä. Värivaihtoehdot ovat valkoinen, tumman harmaa, vihreä, punainen ja sininen sekä kiillotettu messinki. Doo-Wop toimii erilaisilla E27-kierrekantaisilla valonlähteillä, hehkulampputeho on kuitenkin enintään 60 W. LISÄTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com
• uudet prOf led valonheittimet vaativaan käyttöön polttoikä: 50 000 h UUTUUS! kolmen vuoden takuu värilämpötila: 4000k Saatavana kahta eri väriä: antraSiitti ja valkoinen kolme eri kokoa: 10W / 750 lm, 30W / 2250 lm ja 50W / 3750 lm onnline prof led -valonheittimet Onnline Prof LED on uusi modernisti muotoiltu valonheitinsarja. Valolähteenä on integroitu LED-moduli joka syttyy heti. lisäksi myös vaativimpiin sisävalaistuskohteisiin esimerkiksi seinänpesijäksi halli- ja galleriatiloihin. Valonheittimet soveltuvat piha-alueiden, rakennustyömaiden, kuormauslaitureiden, opasteiden, julkisivujen ym. valaistukseen. Litteän muotonsa ansiosta ne soveltuvat tyypillisten ulkoalueiden Runko on polttomaalattua painevalualumiinia. Salvat sulakepuristettua alumiinia. Ulkoiset ruuvit ja pultit ruostumatonta terästä. Saranoitu, karkaistu, lämmönkestävä etulasi. Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111 www.onninen.fi
• ILLUSIA MOTTO TREND LED Tyylikkäät Motto Trend LED -valaisimet ovat valotehokkuudeltaan huippuluokkaa. Laadukas alumiinirunko sekä kahteen eri suuntaan kallistettava kardaaninivel mahdollistavat erittäin hyvän suuntauksen ja viimeistellyn lopputuloksen. Leveä avautumiskulma (25° tai 36°) luo mahdollisuuden korvata perinteinen halogeenivalaistus miellyttävällä ja tasaisella ledivalaistuksella. Valaisinta on saatavissa yksi-, kaksi- ja kolmeosaisena, väreissä valkoinen ja harjattu alumiini. Motto Trend LED -valaisimet voidaan varustaa eri tehoisilla lediohjaimilla valaistustason tarpeen mukaan. LISÄTIETOJA: Havells Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi CORELINE-LEDIVALAISIMET CoreLine-ledivalaisimet ovat useisiin käyttökohteisiin soveltuvia toimistovalaisimia, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. Valaisimet tarjoavat laadukasta valoa ja huomattavia säästöjä energia- ja ylläpitokustannuksissa. Käyttökohteita ovat mm. toimistot, käytävät, myymälät ja muut julkiset tilat. CoreLine korvaa 3 x ja 4 x 18 W sekä 2 x 36 W TL-D-loistelamppuvalaisimet. Valaisimet ovat erittäin matalia ? korkeus on alle 40 mm. Mallistosta löytyvät sekä himmennettävät että ei-himmennettävät valaisimet. CoreLine-valaisimia on saatavana uppo- ja pinta-asennettavana, suorakaiteen ja neliön muotoisina. Upotettava CoreLine Recessed RC120B asennetaan T-profiilikattoon. SM120Vtyypin pinta-asennettavat valaisimet voidaan myös ripustaa SM120Z-ripustussarjan avulla. Teho on 31 W tai 42 W ja valovirta 2 600 lm tai 3 700 lm. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Valaisimien runko on sinkittyä terästä, väri on valkoinen. Tilauksesta valaisimiin on saatavissa kolmen tunnin hätävalaistus. LISÄTIETOJA: Philips Ammattivalaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting 56 VALO 2/2012 "Illusia-kattovalaisin syntyi halusta luoda tunnelmallinen kattaus ilman kynttilöitä. Valaisimen salaisuus on kuvun sisälle kätketty lasipallo, jonka kuvioitu pinta tuottaa kukkamaisen heijastuskuvion pöydälle. Lasipallot puhalletaan Riihimäellä käsin, jotta jokainen kukka olisi ainutlaatuinen." -Kirsti TaiviolaLISÄTIETOJA: Cariitti Oy (09) 2219 040 www.cariitti.fi CHALICE LED -ALASVALO SÄÄSTÄÄ ENERGIASSA JA HUOLLOSSA Chalice LED on kokonaistaloudellinen vaihtoehto TC-lampullisille alasvaloille aina 2 x 26 W asti. Energiatehokkuuden lisäksi säästöjä tuovat huolto­ vapaa passiivijäähdytys ja pitkäikäinen 50 000 h (L70) ledimoduuli. Valaisimen valonjako on leveä ja vastaa muodoltaan perinteisiä alasvaloja. Näin Chalice LED soveltuu uudisrakentamisen lisäksi erinomaisesti korvaamaan vanhoja, energiatehottomia valaisimia. LISÄTIETOJA: Alppilux Oy (019) 328 51 www.alppilux.fi Valaisin on saatavana valovirraltaan kahtena versiona: 1 100 lm (ottoteho 14,7 W) ja 2 000 lm (28,2 W). Kummankin saa värilämpötilaltaan lämpimän valkoisena (3 000 K) tai neutraalin valkoisena (4 000 K). Uppoasennettavassa valaisimessa on ulkoinen LED-driver. Valikoimassa on tarjolla myös ohjattavat mallit DALI- ja Switch Dim -säätöön. Valaisin sopii erityisen hyvin julkisiin tiloihin, auloihin, käytäviin ja toimistoihin. SIDEN MINI VARIANT Candela Importin maahantuoman italialaisen Siden Mini Variant on tehokas seinävalaisin julkisivuihin ja katoksiin. Valualumiinirunkoiset valaisimet on varustettu monipuolisilla valonlähdevaihtoehdoilla: kompaktiloisteputki TC-TE, 2 x 26 W, monimetalli 70 W (35 W) ja lediversio 12 x 1,2 W. Creen ledit antavat kapean 10° valokeilan ja tuottavat 1 140 lm valovoiman. Hyvä jäähdytys varmistaa myös ledien pitkäikäisen toiminnan. Monimetalliversion valokeila on 90°. Valaisimesta on ylävalo- tai ylä- ja alavalomallit. Valaisimen mitat ovat leveys 310, korkeus 120 ja syvyys 195 mm. Suojausluokka on IP65 ja pulveri­ maalatut vakiorunkovärit ovat musta, harmaa ja valkoinen. Saatavana ovat myös RAL-värit. LISÄTIETOJA: Candela Import Oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi
• GLAMOXIN UUTUUKSIA Glamox A60 ja A65 ovat muodoltaan ajattomuutta ja eleganssia huokuvia valaisimia. Ne luovat miellyttävää ja pehmeää valoa sosiaalisen kanssakäymisen tiloihin sekä herättävät muodoillaan mielikuvia luonnon kauneudesta. Valaisimet muuttavat jännittävästi muotoaan niitä eri suunnista katseltaessa, mikä on uutta valaisinmuotoilussa. Kiiltävien varjostimien värit ovat valkoinen ja musta. Näin useammankin valaisimen ryhmän tunnelma pysyy viileän tyylikkäänä osana modernia arkkitehtuuria. häikäisysuojien värivaihtoehtoja on kuusi. Vihreä, keltainen, musta, punainen, sininen ja valkoinen väri tuovat tilaan iloa, haluttaessa myös leikkimielisyyttä tai pidättäytyvää charmia. LISÄTIETOJA: Glamox Luxo Lighting Oy 010 841 0440 www.glamoxluxo.fi Alppiluxin Lumia-mallisto täydentyi numerovalaisimella AVN220, joka on saatavana valkoisena ja grafiitinharmaana. Se toimii mainiosti myös sisäänkäyntien yleisvalaisimena. Seinään kiinnitettävässä valaisimessa on tuttu E27-kierrekanta, joka sopii esimerkiksi energiansäästölampuille. Numerotarrat sisältyvät toimitukseen. A60- ja A65-valaisimia on kolmea eri kokoa, ja ne ovat mittasuhteiltaan ja muodoiltaan hieman erilaiset. A65 antaa sekä epäsuoraa että suoraa alasvaloa. A60 antaa epäsuoraa valoa ja sen INNOLUX DESIGN -MALLISTON TEKNISET PLAFONDIT Kotimaiset Innolux Design -malliston plafondit ovat saatavilla nyt myös teknisinä loistelamppuja lediversioina. Nämä tyylikkäät valaisimet soveltuvat hyvin projektikohteisiin ja julkisiin tiloihin. Valaisimissa on parhaat tekniset ratkaisut yhdistettynä kotimaiseen designiin ja hyviin valo-ominaisuuksiin. Tekniset plafondit ovat ketju­ tettavissa, ja niiden asennus onnistuu helposti jakorasian päälle valaisimissa olevien avaimenreikähahlojen avulla. LUMIA-MALLISTON UUTUUKSIA Loistelamppumallit: ? TC-L 2 x 24 W ? himmennys: 1-10V ja DALI / Switch Dim. Ledimallit: ? 10 W, 1100 lm, ledimoduulit vaihdettavissa ? energiatehokas ja pitkäikäinen ratkaisu esimerkiksi vaikeasti huollettaviin kohteisiin. Toinen uutuus on tyylikäs grafiitinharmaa ylös-alassuuntaava seinäspotti AVN08GH. Sen valonlähteinä voidaan käyttää GU10-kantaisia CFL-, LED- tai halogeenilamppuja. Modernin pihapiirin Lumia-valikoimaan kuuluu entuudestaan laaja mallisto katto-, seinä- ja pylväsvalaisimia ledivalonlähteellä sekä GU10- ja E27-kantaisina malleina. LISÄTIETOJA: Innojok Oy (09) 4789 2200 www.innojok.fi AMI-TYÖPISTEVALAISINSARJA LAAJENEE IGUZZINI PIXEL PRO ? TEHOKAS JA HYVIN MUOTOILTU LEDIVALAISIN Kattoon upotettava Pixel Pro on tehokas ledivalaisinsarja, joka soveltuu käytetttäväksi kaikkialla, missä tarvitaan tehokasta, suunnattavaa valaistusta. Valaisimia valmistetaan kolmella runkokoolla, ja niistä voidaan muodostaa kahden tai kolmen yksikön moduuleita. Valaisinyksikköä voidaan suunnata katon yläpuolella 45 astetta ja katon alapuolella jopa 75 astetta. Ledien tuottamat valovirrat ovat 750?4 000 lm. Myös monimetallilamppuversiot ovat saatavissa. LISÄTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi Ami on ohut työpistevalaisin, jonka voi asentaa myös kulmittain kaapin alle. Kattava T5-valikoima laajenee harmailla malleilla. Samalla Alppilux tuo energiatehokkailla ledimoduuleilla varustetut mallit markkinoille. Ledimallit ovat ottoteholtaan 7 W (valaisimen valovirta 490 lm), 9 W (670 lm) ja 11 W (950 lm). Värilämpötila on 4 000 K ja elinikä 30 000 h (L70). Ledimallit on varustettu kaksiosaisella pistorasialla ja kytkimellä. Harmaat T5-mallit lamppu­ tehoissa 14 W, 21 W ja 28 W on varustettu yhdellä tai kahdella kaksiosaisella pistorasialla ja kytkimellä. Ami on monikäyttöinen ja helposti asennettava työpistevalaisin kodin eri tiloihin. Ohut muotoilu ja valkoinen tai harmaa alumiinirunko tekevät tyylikkään osan sisustusta niin uusiin kuin nykyisiinkin huoneistoihin. LISÄTIETOJA: Alppilux Oy (019) 328 51 www.alppilux.fi VALO 2/2012 57
• VALOTAPAHTUMIA 2013 www.valosto.com/tapahtumat TAMMIKUU 14.?20.1.2013 16.?18.1.2013 16.?18.1.2013 20.?23.1.2013 25.?27.1.2013 26.?27.1.2013 30.?31.1.2013 Köln, Saksa Tokio, Japani Tokio, Japani Birmingham, Iso-Britannia Vantaa Lappeenranta Tampere imm cologne www.imm-cologne.com/en/imm/home 5th LED/OLED Lighting Technology Expo ? Lighting Japan www.light-technology.jp/en Design Lighting Tokyo www.design-lighting.jp/en INTERIORS UK 2013 www.interiorsuk.com Rakenna & Remontoi www.rakentaja.fi/tuoteinfo/TM_579_rakennaremontoi.htm Asunto & Rakentaja ?13 www.pohjolanmessut.fi Verkosto 2013 www.verkostomessut.fi HELMIKUU 1.?3.2.2013 2.?5.2.2013 2.?7.2.2013 5.2.2013 5.?9.2.2013 8.?10.2.2013 9.?10.2.2013 12.?14.2.2013 25.?26.2.2013 27.2.?1.3.2013 27.2.?1.3.2013 Turku Herning, Tanska San Francisco, Yhdysvallat Helsinki Tukholma, Ruotsi Tampere Ylivieska Santa Clara, Yhdysvallat Doha, Qatar Wels, Itävalta México, Meksiko Rakentaminen & Sisustaminen http://turunmessukeskus.fi Formland Spring www.formland.com SPIE Photonics West 2013 http://spie.org/photonics-west.xml?WT.mc_id=RCal-PWW KORJAUSRAKENTAMINEN 2013 www.wanhasatama.com Northern Light Fair www.northernlightfair.com Asta Rakentaja 2013 www.asta.fi Rakenna-Sisusta-Asu Ylivieska www.messu.com/index.asp?luokka_id=30&main=2 Strategies in Light www.strategiesinlight.com 5th Annual Façade Design & Engineering Middle East www.facadedesignmena.com World Sustainable Energy Days 2013 www.wsed.at/en/world-sustainable-energy-days ELA? 2013 ? Expo Lighting America www.e-la.mx MAALISKUU 1.?4.3.2013 5.3.2013 5.?8.3.2013 6.?8.3.2013 8.?10.3.2013 11.?13.3.2013 14.?17.3.2013 15.?17.3.2013 22.?24.3.2013 26.?29.3.2013 Guangzhou, Kiina Helsinki Tokio, Japani Bangkok, Thaimaa Jyväskylä Varsova, Puola Istanbul, Turkki Lahti Seinäjoki Taipei, Taiwan LED CHINA 2013 www.ledchina-gz.com/Home/tabid/1992/language/en-US/Default.aspx INFRA 2013 www.wanhasatama.com LED Next Stage www.shopbiz.jp/en/ld Lux Pacifica 2013 www.tieathai.org/luxpacifica2013 Rakentaminen & Talotekniikka 2013 www.jklpaviljonki.fi/rak2013 LIGHT 2013 ? 21st International Fair of Lighting Equipment www.lightfair.pl/en LIGHTTECH www.lighttech.com.tr/eng Raksa www.lahdenmessut.fi/raksa2013 Pytinki www.pytinki.fi/pytinki.html Taiwan International Lighting Show 2013 www.tils.com.tw/en_US HUHTIKUU 2.?5.4.2013 5.?7.4.2013 6.?7.4.2013 6.?9.4.2013 9.?14.4.2013 10.?13.4.2013 11.?14.4.2013 11.?14.4.2013 11.?14.4.2013 11.?14.4.2013 12.?19.4.2013 13.?14.4.2013 13.?14.4.2013 19.?20.4.2013 19.?21.4.2013 19.?21.4.2013 23.?25.4.2013 23.?25.4.2013 25.?27.4.2013 27.?28.4.2013 Moskova, Venäjä Turku Kajaani Hongkong, Kiina Milano, Italia Frankfurt, Saksa Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Pariisi, Ranska Kuopio Kemi Istanbul, Turkki Lahti Oulu Tukholma, Ruotsi Philadelphia, Yhdysvallat Peking, Kiina Rovaniemi MosBuild 2013 Building & Interiors www.mosbuild.com Piha & Puutarha http://turunmessukeskus.fi Rakenna-Sisusta-Asu Kajaani www.messu.com/index.asp?luokka_id=22&main=2 Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) www.hktdc.com/fair/hklightingfairse-en Euroluce www.cosmit.it/tool/home.php?s=0,2,67,71,77 Prolight + Sound 2013 http://pls.messefrankfurt.com/frankfurt/de/besucher/willkommen.html Sisusta! 13 www.sisustakotia.fi/index.php?page=sisusta Kevätpuutarha 13 www.finnexpo.fi OmaMökki 13 www.finnexpo.fi Oma Koti 13 www.finnexpo.fi CIE Celebrating its 100th Anniversary, CIE 2013 Midterm Meeting www.cie.co.at Rakenna ja Asu 2013 www.kuopionnayttely.fi Kemin Rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi 9th National Lighting Congress & IstanbulLight2013 http://atmk.itu.edu.tr Pihapiiri www.lahdenmessut.fi/pihapiiri13 Oulun Rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi LLB 2013 ? Ljud, Ljus och Bildmässän www.llbmassan.se Lightfair International 2013 www.lightfair.com China Lighting Expo 2013 www.chinalightingexpo.com Lapin Rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi TOUKOKUU 9.?11.5.2013 13.?17.5.2013 14.?15.5.2013 15.?16.5.2013 18.?21.5.2013 19.?21.5.2013 20.?23.5.2013 21.?23.5.2013 23.?25.5.2013 28.?30.5.2013 Guangzhou, Kiina Göteborg, Ruotsi Frankfurt, Saksa Jyväskylä ?eský Krumlov, T?ekki Lontoo, Iso-Britannia Dubai, Arabiemiirikunnat Dubai, Arabiemiirikunnat Bangkok, Thaimaa Lyon, Ranska China International Street Lighting Exhibition 2013 (ILE2013) www.rlolf.com/en Elfack & Light 2013 www.elfack.com Smart Lighting 2013 www.smartlighting.org Yhdyskuntatekniikka 2013 www.yhdyskuntatekniikka.fi Showlight 2013 www.showlight.org The ARC Show www.thearcshow.com INDEX ? International Design Exhibition www.indexexhibition.com PALME Middle East www.palme-middleeast.com LED expo Thailand 2013 www.ledexpothailand.com LumiBat 2013 www.capurba.com/lumibat/fr KESÄKUU 4.?6.6.2013 18.?20.6.2013 25.?28.6.2013 Sydney, Australia Taipei, Taiwan Soul, Etelä-Korea SPARC ? International Lighting Event 2013 www.sparcevent.org LED Lighting Taiwan 2013 www.optotaiwan.com/en LED EXPO 2013 ? Int?l LED & Green Lighting EXPO www.ledexpo.com SVS:N KURSSEJA 2013 Tietoja tulevista kursseista seuran verkkosivuilla www.valosto.com VALO 2/2012 59
• M ? Itella Oyj VALO-lehden tukijayritykset: