Appareo antaa led-valaistukselle uuden ilmeen
Appareo on enemmän kuin valaisin. Se on visuaalinen elämys,
joka haastaa katsojansa. Energiatehokkaat ledit sytyttävät valaisimen pinnan elämään, ja laserleikattu akryylilevy ohjaa valoa
tehokkaasti, tekniikkaa korostamatta. Sammutettuna valaisin
on täysin läpinäkyvä.
www.fagerhult.fi
Metronomis ? upeaa valaisinmuotoilua
Metronomis LED -valaisimien ajaton muotoilu sopii erinomaisesti kaikenlaisiin ympäristöihin. Valaisimet edustavat uusinta teknologiaa, jossa yhdistyvät valotehokkuus ja
energiansäästö. Valaise kauniisti
ja säästä samalla valaistuksen
kokonaiskustannuksissa. Valaisin
saatavana toukokuussa 2013.
www.lighting.philips.fi
Ratkaisuja valaistuksen ammattilaisille
Julkisten tilojen valaistusratkaisut
Pitkät loistevalaisimet
Alpo
Aino
Optus
Planor
Alasvalot
BaseLED Junior
Chalice
Chalice LED
Cruz
Modulivalaisimet
Omega
Specline LED
Quattro LED
Menlo3
www.alppilux.fi
Cruz LED
2/2012
14
AJANKOHTAISTA
Nordisk Lyspris 2012
30
Jyväskylä isännöi kansainvälistä LUCI-seminaaria
34
Uusia vaatimuksia valaistustuotteiden energiatehokkuudelle
38
26
26
Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailu
SUUNNITTELU
32
Valaistussuunnittelun tehtäväluettelo on valmistunut!
42
Valaistusasennukset uudistetun sähköasennusstandardin mukaan
PROJEKTIT
8
13
Kino 123
14
Öljysäiliö 468 ? Kruunuvuorenrannan valotaideteos
18
Kampin kappeli
20
Valaistu Veturi
20
Suomalaista suunnittelua Kiinassa
KULTTUURI JA TIEDE
36
Vaikuttava valo
VAKIOPALSTAT
8
7
Valokeilassa
44
Valonvälähdyksiä
46
Projektiuutisia
50 Tuoteuutisia
59 Valotapahtumia
VALO 2/2012
5
2/2012
VALO on valaistusalan erikoisammattilehti
sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille,
sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien
valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville
henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville.
VALOKEILASSA
KAUPUNGIN VALOT
Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa
www.valosto.com sekä iPadilla (Lehtiluukku Lite).
Julkaisija:
Suomen Valoteknillinen Seura ry
www.valosto.com
Päätoimittaja:
Tapio Kallasjoki
tapio.kallasjoki@metropolia.fi
Toimituspäällikkö:
Markku Varsila
Toimitussihteeri:
Tiia-Maarit Loisa
tiia.loisa@valosto.com
Jakelu ja osoitteenmuutokset:
Suomen Valoteknillinen Seura ry
Särkiniementie 3
00210 Helsinki
heikki.harkonen@valosto.com
Toimitusneuvosto:
Tapio Kallasjoki (pj), Pasi Jokinen,
Riku Järvelä, Marjut Kauppinen,
Risto Linnapuomi, Annukka Pokki,
Erkki Rousku
Ulkoasu:
Petri Vuorio, Eteinen Visual Design
Jarmo Wideman
Painopaikka:
Lönnberg Painot Oy
ISSN 1237-3907
2/2012
J
o kolmekymmentä vuotta on kulunut siitä,
kun Tampereen kaupunki järjesti paljon
huomiota herättäneen maisemavalaistuskilpailun Tammerkosken alueen valaistuksesta. Sen jälkeen eri kaupungeissa toteutettiin
harvakseltaan yksittäisiä kohteita, joita silloin
tällöin ilmoitettiin myös kotimaiseen Vuoden
valaistuskohde -kilpailuun. 2000-luvulla maailmalta levisi Suomeenkin kokonaisvaltainen
kaupunkivalaistussuunnittelu. Huomattiin, että
kaupunkien imagoa voidaan kohottaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä lisätä valaistuksen avulla.
Jyväskylän kaupunki on ollut tässä tiennäyttäjänä
julistauduttuaan Suomen Valon kaupungiksi.
Jyväskylä on vuonna 2000 tehdyn valaistuksen
yleissuunnitelman myötä jatkanut määrätietoista
työtä kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi. Kaupungissa on toteutettu jo yli 60 pysyvää valaistuskohdetta, ja tunnustusta ovat antaneet sekä
kansainväliset järjestöt että omat kaupunkilaiset. Tänä syksynähän Jyväskylä isännöi valon
kaupunkien järjestön LUCI:n seminaaria osana
seitsemättä kertaa järjestettyä Valon kaupunki
-tapahtumaa.
Myös Helsingin kaupunki on muotoilun pääkaupunkivuonna ryhdistäytynyt valaistuksen osalta.
Entisen öljysataman alueelle rakennettavasta
uudesta Kruunuvuorenrannasta suunnitellaan
valon kaupunginosaa. Kruunuvuorenrannan
valaistuksesta järjestettiin kevättalvella 2012
kansainvälinen kaksivaiheinen suunnittelukilpailu, jolla tähän meren yli kantakaupunkiin
näkyvälle kaupunginosalle etsittiin visuaalisesti,
ekologisesti ja teknisesti kestävää valaistusratkaisua. Kilpailun kiinnostavuutta osoitti, että
kilpailuun ilmoittautui 51 suunnittelijaryhmää.
Näistä kilpailun toisen vaiheen osanottajiksi
valittiin neljä ulkomaista ryhmää. Voitto jaettiin
kahden ryhmän kesken. Voittajaehdotukset ovat
"Into the Light" tekijänä Bartenbach LichtLabor
GmbH (Itävalta) sekä "Luonnon lyhdyt" tekijänä
West 8 Urban Design & Landscape Architecture
ja Speirs and Major Associates (Hollanti & Iso-Britannia). Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että
työt pohjautuivat suurelta osin leditekniikkaan.
Tuomaristo ehdotti, että Helsingin kaupunki jatkaisi valaistussuunnittelua kahden voittaneen
ehdotuksen tekijöiden kanssa.
Onkin mielenkiintoista nähdä, millaiseksi uuden
kaupunginosan merellinen julkisivu muotoutuu,
kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen pääsee
vauhtiin. Sitä odotellessa voi käydä katsomassa
10.10.2012 avattua Kruunuvuorenrannan ensimmäistä valaistuskohdetta, teräksistä vanhaa öljysäiliötä, joka valaistaan iltaisin ulkoa ja sisältä
valotaideteokseksi. Säiliön seinään on puhkaistu ? kuinka ollakaan ? 2012 aukkoa, joissa
tietokoneohjelmoidut ledivalot saavat säiliön
hohtamaan lyhdyn tavoin. Teoksen on suunnitellut ulkomailla työskentelevä suomalainen
valaistussuunnittelija Tapio Rosenius / Lighting
Design Collective.
Lisätietoja Kruunuvuorenrannan valaistusprojekteista löytyy osoitteista:
http://ksv.hel.fi/en/kruunuvuorenranta/lights ja
http://ksv.hel.fi/fi/kruunuvuorenranta/taidevalaistus.
Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja
Suomen Valoteknillinen Seura ry
Kannen kuva: Tapio Rosenius
VALO 2/2012
7
VALAISTU
VETURI
Teksti: Jari Vuorinen, Granlund Oy Kuvat: Matti Immonen
K
ouvolan Tervaskankaalle syyskuussa 2012
avattu uusi Veturi on Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskus. Samalla se
on yksi Kesko Oyj:n kaikkien aikojen suurimpia
hankkeita, kokonaisinvestoinnin ollessa noin 100
miljoonaa euroa.
Kauppakeskuksen tavoitteena on toimia Kouvolan seudun asukkaita ja seudulle suuntaavia
matkaajia palvelevana kokonaisuutena. Kauppa
keskuksessa toimii yhteensä yli 80 liikettä, joista
Keskon omat liikkeet K-citymarket, Anttila,
K-rauta ja Budget Sport toimivat suurimpina
vetonauloina. Lisäksi kauppakeskuksessa on 35
uutta toimijaa Kouvolan alueella sekä uusimmalla
tekniikalla varustettu elokuvateatteri Kino 123,
mitkä omalta osaltaan lisäävät kauppakeskuksen
houkuttelevuutta. Kuutostien varrella sijaitseva
kauppakeskus on näkyvällä paikalla, ja sinne on
helppo poiketa.
Rakennus itsessään on paikoin kaksikerroksinen,
mikä voi jäädä kaukaa katsottuna huomaamatta,
sillä varsinaisen rakennuksen muodot jäävät
osittain pitkän lasisen kaksoisjulkisivun verhoilemaksi. Lasinen julkisivu on värjätty tulostustekniikalla tunnusomaisiin Veturin väreihin, siniseen
ja lämpimään oranssiin. Sisällä tila kohoaa liikuttaessa pääsisäänkäynnin suuntaan.
Toteutusvaiheessa rakennus jaettiin kolmeen
lohkoon (A, B, C), joista ensimmäisen ollessa
jo hyvää vauhtia rakenteilla, suunniteltiin kahta
seuraavaa. Rakennusvauhti oli nopea, ja koko
48 000 neliön kauppakeskus valmistui noin puolessatoista vuodessa.
8
VALO 2/2012
SISÄVALAISTUS
V
alaistuksen tehtävänä on ollut tukea
tilan hahmottamista ja edesauttaa tunnelman luomisessa. Valaistuksella on
myös selkeä funktionaalinen tehtävä huomioida
kävijöiden tarpeita ja toimia myymälätiloihin
johdattelevana elementtinä. Galleriakäytävillä
valaistus on toteutettu pääosin valoviivoilla, jotka
johdattelevat kävijän katseen eteenpäin. Ne
toimivat muotokielensä ansiosta tilaa ryhdittävänä ja selkeyttävänä aiheena. Ensimmäisessä
kerroksessa valoviivojen rytmiä katkovat pyöreät,
valokattomaiset Barrisol-elementit.
Toisen kerroksen lasikaiteita on valaistu RGBledinauhoilla. Taustavalaistut lasikaiteet lisäävät
osaltaan tilan selkeyttä, ja värinvaihto mahdollistaa galleriakäytävän ilmeen muutoksen napin
painalluksella. Tarkoituksena on nimenomaan
ollut aikaansaada keveyttä muutoin melko
massiiviseen visuaaliseen aiheeseen. Yhtenäisestä lasipinnasta muodostuu taustavalaistuna
aineeton rakenne, joka yhdistyy galleriakäytävän muuhun ilmevalaistukseen saumattomasti.
Suuria säleistä koostuvia alakattolauttoja reunustaa valkoinen valoaihe. Itse lauttoja valaistaan
epäsuoralla ohjelmoidulla värivalaistuksella,
jonka tarkoituksena on toimia miellyttävänä
valoisuuden tuojana. Valon väriin on haettu
muutaman voimakkaan perusvärin lisäksi murrettuja sävyjä, kuten esimerkiksi ?shampanja?.
Dynaamiset tilanteet on ohjelmoitu hitaiksi ja
rauhallisiksi, jotta ne eivät tuntuisi päällekäyviltä
tai levottomilta. Kävijän on tarkoitus ennemmin
aistia kuin ärsyyntyä.
Koko ilmevalaistus on toteutettu leditekniikalla.
Ohjaustekniikassa käytetään sekä DALI-ohjattuja
RGB-ledejä staattisiin lasikaiteiden väreihin että
DMX-ohjattua RGB-valoa alakatoissa ja otsapinnoissa. Itse ohjaussignaali liikkuu tilassa suurilta
osin langattomana. Galleriakäytävän valoviivat
on toteutettu pitkäikäisillä loisteputkilla varustetuilla loisteputkivalaisimilla.
Suuret myymälätilat, kuten K-citymarket ja
K-rauta, on pitkälti valaistu perinteisillä myymälävalaistusratkaisuilla. Yleisesti ottaen myymälöissä
on yleisvalaistuksena pitkäikäiset loisteputkilamput, ja kohdevalaistus on sitä käyttävissä myymälöissä hoidettu monimetalli
spoteilla.
10
VALO 2/2012
LumiStone ? tyyliä ja muotoa
LumiStone edustaa tulevaisuuden designia toimistovalaistuksessa. Valaisimen on suunnitellut
tunnettu tanskalainen arkkitehti Henning Solfeldt PLH-arkkitehtitoimistosta. Innoituksen valaisimen muotoon ovat antaneet sileät luonnonkivet. LumiStone on puhdasverinen ledivalaisin,
joka yhdistää modernin muotoilun huippuluokan tek niseen suorituskykyyn. Valaisimen
järjestelmätehokkuus ylittää 100 lm/W! Saatavana ver siot sekä suoraan sekä epäsuoraan
valaistukseen. www.philips.fi/lighting
ULKOVALAISTUS
U
lkovalaistuksessa leditekniikka on sisävalaistukseen verrattuna huomattavan
paljon suuremmassa roolissa. Esimerkiksi
aluevalaistuksen kaikki 202 pylväsvalaisinta ovat
ledivalaisimia. Myös Kouvolan kaupunki on
panostanut kauppakeskuksen alueella ja sinne
johtavilla katuosuuksilla leditekniikkaan.
Kuva: Jari Vuorinen
KAUPPAKESKUS VETURI, KOUVOLA
Rakennuttaja
Kesko Oyj
Arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy,
Antti Ahlgren ja Harri Nikulainen
Valaistussuunnittelu
Granlund Oy, Jari Vuorinen
Sähkösuunnittelu
Granlund Oy, Heikki Kaartinen
Valaisimet
Onninen Oy, 27 tavarantoimittajaa,
valaisimia noin 12 000 ja valonlähteitä 22 000
Kuva: Jari Vuorinen
12
VALO 2/2012
Ledivalaisimia ei ole valittu pelkästään uutuuden huumassa, vaan olennainen vaikutin on
ollut leditekniikan suoma himmennysmahdollisuus. Jokainen pylväsvalaisin sisältää Philipsin
Dynadimmer -ohjainlaitteen, mikä mahdollistaa
valaistuksen automaattisen himmentämisen
viidessä portaassa. Käytännössä aluevalaistus
himmenee kauppakeskuksen hiljaisina aikoina.
Ykköstavoite tässä on luonnollisesti energiansäästö.
Kaksoisjulkisivu on erittäin pitkä, lähes 600 m.
Tämän kokonaisuuden valaistusta tutkittiin kalkki
viivoille saakka, ja monien vaihtoehtojen kautta
päädyttiin valopesuun pylväisiin sijoitetuilla
monimetalliheittimillä. Tavoitteena on elävä
pinta, jossa myös varjoille on jätetty tilaa. Kaukaa
katsottuna lämmin oranssi hehkuu houkuttelevana, ja kylmä sininen luo upean vastaparin
oranssille.
Jalankulkijat ja pyöräilijät on huomioitu valaisemalla kevyen liikenteen kulkureitit hyvin. Alueen
toisella reunalla on pyörätie, jonka valaisussa on
aluevalaistuksen lisäksi käytetty häikaisemättömiä pollarivalaisimia, joiden valo suuntautuu
pelkästään kulkureiteille. Lisäksi itäisen puolen
suurta pysäköintialuetta halkoo pitkä kävely- ja
pyöräilykatos, jonka valaistus palvelee nimenomaan edellä mainittua tarkoitusta.
Kevyen liikenteen huomioiminen oli myös yksi
monista seikoista, joita rakennukselle haettu
BREEAM-ympäristösertifiointikin valaistukselta
vaati. Muita merkittäviä valaistukseen liittyviä
vaatimuksia olivat standardien mukaiset valaistustasot sekä sisällä että ulkona, valosaasteen
minimoiminen taivaalle ja viereisille tonteille
sekä ulkovalojen lm/W-arvot ja Ra-indeksit.
Kaiken kaikkiaan Kouvolassa on nyt kauppakeskus, joka kestää myös kansainvälistä vertailua
monellakin tasolla. Ai niin, onhan siellä myös
valaistu veturi. n
KINO 123
Teksti ja kuvat: Timo Mattila
K
ino 123 on Kauppakeskus Veturissa toimiva huippumodernilla esitystekniikalla
varustettu elokuvateatteri, jonka kolmessa
salissa on yhteensä noin 450 istumapaikkaa.
Kino 1:ssä on muun muassa Suomen ensimmäinen kaupallinen 4K-projektori. Elokuvateatterin tiloissa sijaitsee myös kahvila-ravintola
Café Kino.
"Kauppakeskus Veturi on rakennettu kestävän
kehityksen periaatteita noudattaen. Maalämmön
ja kaupan lauhdelämpöjen hyödyntäminen lämmityksessä, tehokkaasti järjestetyt kierrätysastiat,
valaistuksessa käytettävät ledivalot sekä sähköautojen latauspisteet kauppakeskuksen pihalla
ovat vain muutamia käytännön esimerkkejä kestävän kehityksen eteen tehdystä työstä", toteaa
Kino 123:n toimitusjohtaja Marko Hartama.
Granlund Oy valmisteli suunnitelman keskuslaitteiden pää- ja piirikaavioiden perusteella talotekniikan keskussuunnittelun, jotta tarvittavat
laitteet olisivat valmiina kohteessa rakentamisen
alkaessa. He toteuttivat lisäksi kauppakeskusurakkaan kuuluvan valaistussuunnittelun, joka
piti sisällään myös elokuvasalien yleisvalaistuksen. Yhteistyö heidän kanssaan sujui saumattomasti, ja esimerkiksi tarvittava laitekokoonpano
oli keskuksissa valmiina, kun elokuvateatterin
valaistusurakka alkoi.
Elokuvateatterin valaistus toteutettiin elämyksellisyyttä tukevaksi modernilla ohjatulla ja energia
tehokkaalla ledivalaistuksella. Elokuvasaleihin
johtavaan käytävään ideoitiin värilliset varjot
lattiaan muodostava valaistus, joka toteutettiin DMX-ohjatuilla RGB-ledivalaisimilla. Niin
sali- kuin käytävävalaistustakin voidaan tarvittaessa ohjata myös iPad-tabletilla tai iPhonepuhelimella.
Salien ledivalaistus muodostuu DALI-ohjatusta
yleisvalaistusmatriisista, penkkirivien alapuolisista tehostenauhoista, rivinumero-/askelmavalaistuksesta sekä valkokankaan kohdevalaisimista. Esitys
tilanteessa esimerkiksi ison
salin rivinumero- ja askelmavalaisimia ohjataan
kahden prosentin teholle, jolloin valaistuksen
teho on alle 4 W. Valaistusmitoitusta tarkasteltiin DIALux-valaistuslaskentaohjelmalla. Myös
kahvilan valaistus toteutettiin ohjatuilla ledi
valaisimilla.
Esitystekniikka- ja valaistusohjausjärjestelmäksi
valittiin Helvar Digidim -laitteet, jotka ohjaavat
suoraan DALI-valaisimia ja -ohjaimia. Esitystekniikan I/O-yksikön elokuvan ?aikajanaan?
merkitään I/O:n lähtöjä ohjaavat ohjelmalliset
kohdat, joiden perusteella Helvar 920 -reititin
ohjaa automaattisesti eri valaistustilanteita.
Niitä ovat salin avautuminen, mainokset, trailerit, elokuva, lopputekstit ja oven avaus. Järjestelmään rakennettiin myös valmius ottaa
automaattiselta paloilmoitusjärjestelmältä tieto
palohälytyksestä. Aktivoituessaan se sytyttää
salivalaistuksen, pysäyttää projektorin ja avaa
poistumisoven. Koska saleja vuokrataan myös
muuhun esitys- ja luentokäyttöön, järjestelmässä on myös IR-ohjain, jolla esittäjä voi ohjata
valaistusta ja käynnistää digiprojektorin. n
KINO 123, KAUPPAKESKUS VETURI
Valaistus- ja sähkösuunnittelu
Valaistus- ja sähkösuunnittelu Timo Mattila Ky,
Timo Mattila
Sähkö- ja valaistusurakointi sekä
DALI-käyttöönotto
Kymen Sähkötyö Oy, Sami Heikkinen
Valaisimet
iGuzzini, Philips, Artemide, Cariitti, Ensto
VALO 2/2012
13
ÖLJYSÄILIÖ 468 ? KRUUNUVUORENRANNAN VALOTAIDETEOS
PROJEKTIT
Teksti: Tapio Rosenius, Lighting Design Collective Kuvat: Tuomas Uusheimo
K
ruunuvuorenrannan ensimmäinen
valaistusteos on muistuttamassa öljysatamakaudesta. Helsingin kaupunki
halusi säilyttää 16 metriä korkean ja 35 metriä
halkaisijaltaan olevan teräksisen öljysäiliön ja
tilasi siihen valotaideteoksen. Öljysäiliö 468
-teoksen on suunnitellut suomalaisomistuksessa
oleva valaistussuunnittelutoimisto Lighting
Design Collective (LDC) Madridista.
14
VALO 2/2012
H
elsingin Laajasalon kaupunginosaan,
entisen öljysataman alueelle, rakennetaan 2010?20-luvuilla uusi kaupunginosa,
Kruunuvuorenranta, joka suunnitellaan korkeatasoiseksi asuinalueeksi noin 11 000 asukkaalle.
Sen läntinen rantajulkisivu on kaupungin näkyvimpiä merellisiä julkisivuja. Kun Helsinkiä lähestyy mereltä, Kruunuvuorenranta erottuu kaukaa
avomereltä saarten välistä. Siitä onkin tarkoitus
luoda meren yli kaupunkiin näkyvä erityinen,
pimeydestä esiin nouseva kaupunginosa ? valotaiteen näyttämö.
LDC:n työryhmän suunnittelema valaistus on
muuntanut teräksisen öljysäiliön näyttäväksi
ympäristötaideteokseksi, josta tulee osa Kruunuvuoren ainutlaatuista ympäristökokonaisuutta.
Säiliö sijaitsee Kruunuvuorenselän itärannalla,
josta se näkyy laajalti itäiseen kantakaupunkiin,
Kruunuvuorenselkää ympäröiville saarille sekä
merelle. Valotaideteos julkistettiin 10. lokakuuta
2012. Teos on virallinen Helsinki World Design
Capital -hanke. Suunnittelutyötä ohjasivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, talous- ja
suunnittelukeskus, rakennusvalvontavirasto sekä
Helsingin Energia.
Valkoisena pidetty ulkopinta luo assosiaation
säiliön alkuperäiseen käyttöön. Päivisin kaukaa
katsottuna öljysäiliö näyttää tutulta, lähemmäksi
tultaessa reikäkuvionti ja modernit portit vihjaavat uudesta käytöstä. Sisätilan ruosteenpunainen väritys viittaa säiliön historiaan energian
säilöjänä. Hämärä kappelimainen tila on lähes
ennallaan. Pylväätön 16 metriä korkea kartio on
arkkitehtonisesti vaikuttava, sitä ei ole koristeltu
eikä akustiikkaa muutettu. Seinän viertä seuraa
punainen betonipenkki.
Väritys on kauttaaltaan yksisävyinen. Näin ulkona
näkyvät taivaan, meren ja kasviston värit vahvistuvat. Tämä yksityiskohta referoi hyvin tunnettua Platonin luolavertausta, jossa hetkellistä
aistien menetystä seuraa kohonnut tietoisuus
näkökentästä.
KONSEPTI
T
eos heijastaa ympäristöään ja siinä tapahtuvia muutoksia ? tuulta, merta, lintuparvia ja ajan kulkua. Teos on monitasoinen.
Se toimii sekä kaukaa että läheltä katsottuna, ja
sen sisään voi myös kävellä. Valon näkyvyys on
helposti 4?5 kilometriä. Kaukaa säiliö on lyhty,
jonka sisällä valo elää ? vartiotuli, majakka, jäälyhty. Läheltä se on abs
trakti, kuvioitu ja futuristinen, sisältä maaginen, yllättävä ääni- ja valokollaasi. Valo elää ja liikkuu. Liikkeen laukaisevat
säiliön ympäristön vaihtelut, kuten tuulen nopeus
ja suunta, kova pakkanen tai lumisade. Teos
yllättää vuosienkin jälkeen. Se vaatii huomiota,
mutta ei huuda.
PÄIVÄNVALOTAIDETTA
S
äiliön terässeinään on leikattu 2012 samankokoista pyöreää aukkoa. Niiden kuvio
liittyy seinässä alun perin olleisiin ruosteläikkiin. Päivisin vaikuttava varjokuvio liikkuu
säiliön sisällä. Aukkojen taakse asennetut kolmesataa pientä teräspeiliä saavat säiliön ulkoseinän säkenöimään kuin aaltoilevan merenpinnan.
Aukotus seuraa auringonvalon kaarta. Pohjoinen
asuntoja päin katsova seinä on umpinainen, millä
suojellaan tulevat asukkaat iltaisin häiriövalolta.
VALO 2/2012
15
ELÄVÄÄ VALOA
K
einovalon liikkeen muodostavat manipuloidut matemaattiset kaavat. Lintuparvien
liikettä mallintavat logaritmit ja parviälyyn
perustuvat monimuotoiset liikeradat, jotka eivät
toistu. Jokainen valopiste on älykäs ja kontaktissa muihin pisteisiin. LDC:n projektia varten
kirjoittama ohjelmisto sisältää ohjaus
tilan, jossa
valopisteet liikkuvat vapaasti. Valot saadaan käyttäytymään eri tavoin muuttamalla parametrisiä
asetuksia, kuten tuulen nopeutta ja suuntaa,
painovoimaa, magneettikenttiä, pisteiden suhdetta toisiinsa, ilman lämpötilaa tai lisäämällä
ohjaustilaan virtuaalisia haukkoja. Valopisteiden
liike luodaan jatkuvasti ja reaaliajassa. Etukäteen
ohjelmoituja liikeratoja ei ole.
Ohjelmisto hakee tuuleen ja muuhun säähän liittyvää reaaliaikaista tietoa viiden minuutin välein
käyttämällä RSS-linkkiä. Jokainen yli 2 km/h
muutos tuulennopeudessa muokkaa parametrejä, ja näin ollen valojen liike muuttuu. Samoin
tuulen suunnan muutos vaikuttaa liikeratoihin.
Jos tuulee pohjoisesta, valot liikkuvat pohjoisesta päin. Useampia parametrisiä muutoksia voi
tapahtua samaan aikaan. Käytännössä valojen
liikkeen muutokset ovat niin monen vaikutteen
alaisina, ettei kukaan voi tietää, mitä kaikkea
säiliö tulee vuosien varrella tekemään. Valo elää
omaa elämäänsä.
Keskiyöllä ulkopinta hehkuu punaisena, päivän
energia on löytänyt säiliöstä ulos. Punaista hehkua
kestää tunnin joka yö, sitten pesuvalo hiipuu pois.
Kun viimeinen Suomenlinnan lautta karahtaa laituriin kello 2.30, sammuvat säiliön valot.
TEKNOLOGIA
T
oteutuksen teknologia on kestävää ja
pitkäikäistä, eikä se tarvitse paljoa huoltoa. Digitaalisesta muodostaan johtuen
teknologia on helposti muunneltavaa. Valonohjain on e:cuen teollisuustietokone, jossa pyörii
LDC:n kehittämä ohjelmisto sekä e:cuen ohjausjärjestelmä. Internet-yhteys luodaan 3G-modeemilla, ja ohjelmiston toimintaa valvotaan LDC:n
Madridin pääkonttorista käsin.
Kuva: Petri Vuorio
sisälle seinän viereen jännitettyihin vaijereihin.
Samat vaijerit pitävät paikoillaan myös liikkuvia
teräspeilejä päivänvaloefektejä varten. Ohjausjärjestelmän logiikasta johtuen kaikki ledit eivät
ole koskaan päällä yhtä aikaa eivätkä myöskään
lähes koskaan täydellä teholla. Pesuvalot ovat
DMX-ohjattuja LED WWR -värinvaihtajia eli
?Warm White, Warm White, Red?. Valkoinen
pesuvalo toimii 20 % teholla, keskiyöllä käytetty
punainen on tunnin verran 100 %.
VALON ROOLI
V
alo astuu viestintuojan rooliin. Jotain
uutta on tapahtumassa, tule katsomaan.
Kiinnostusta herättävä majakka houkuttelee ihmisiä tutustumaan vanhaan teollisuusalueeseen. Teos on myös lähtölaukaus uudelle projektille ja korostaa tulevan asuinalueen teemaa
ja identiteettiä. Ehkä kiinnostavinta koko projektissa on kuitenkin valon rooli uuden julkisen tilan
luojana. Helsinkiin on saatu näin ainutlaatuinen
tapahtumapaikka. Säiliön vaipan alaosaan on
leikattu suuret oviaukot, jolloin säiliöstä muodostuu katettu ulkotila. Säiliössä voidaan järjestää
markkinoita, kirpputoreja, katuteatteriesityksiä,
kaupunginosatapahtumia ja monenlaisia muita
tilaisuuksia. Jo muutaman ensimmäisen viikon
aikana tilaa on varattu hääjuhlia varten, siellä on
kuvattu Runoraatia, suunniteltu tanssiteoksen
esitystä Helsingin juhlaviikoille ja äänitetty Ylen
Avaruusromua-ohjelmaa. n
Valon väri on pääosin lämpimän valkoista. Lämpimän valkoiset 1280 valopistettä ovat kolmen
watin ledejä. Ledipisteet on kiinnitetty säiliön
ÖLJYSÄILIÖ 468
Suunnittelu ja ohjausohjelmiston kehitys
Lighting Design Collective: Tapio Rosenius,
Oscar Martin, Rodolfo Lozano, Victor Soria,
Gorka Cortazar, Reinaldo Alcala, Rodrigo
Arcaya
Asiakas
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja
suunnittelukeskus, Helsingin Energia
Projektipäällikkö
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
Arkkitehti
Pöyry Finland Oy
Sähkösuunnittelu
Granlund Oy
Rakentaja
VRJ Etelä-Suomi Oy
Valaistuslaitteisto ja installaatiotuki
Traxon Technologies, Sun Effects Oy
Kuva: Petri Vuorio
16
VALO 2/2012
Aura LED Duro Long Life - valaisin
Aura on aina kehityksessä mukana ja tuo markkinoille LED-ratkaisuja valaistukseen.
Aura LED Duro Long Life - valaisin on ratkaisu viileisiin ja kylmiin tiloihin, esim.
- pysäköintitalot ja katetut pysäköintialueet
- tuotantotilat
- varastot
Aura Light kehittää ja valmistaa Long Life -valonlähteitä ja -valaistusratkaisuja. Vähintään kolme
kertaa normaalia pidempi käyttöikä vähentää valaisinten ylläpitokustannuksia ja ympäristövaikutuksia
kahdella kolmasosalla. Eco Saver ja Eco -ratkaisut mahdollistavat myös huomattavasti vähäisemmän
energiankulutuksen, jolloin myös energiakustannukset ja ekologinen jalanjälki pienentyvät.
info@auralight.fi ?www.auralight.fi
KAMPIN KAPPELI
PROJEKTIT
Teksti: Mikko Summanen, Arkkitehtitoimisto K2S Oy Kuvat: Tuomas Uusheimo
K
ampin hiljentymiskappeli sijoittuu Narinkkatorin laidalle ihmisten keskelle. Se tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen ja
hiljentymiseen keskellä yhtä Suomen vilkkaimmista kaupallisista ympäristöistä. Pienimitta
kaavaisen sakraalirakennuksen kaareva muoto
antaa tilan ja näkymien virrata kaupunkitilassa.
Samalla kappelin pehmeämuotoinen sisätila
sulkee kävijän turvalliseen syliinsä.
Kappelia lähestytään kaikilta suunnilta. Simonkadun puolella saavutaan pienelle Narinkkatorin
suuntaan avautuvalle aukiolle, josta laskeudutaan
portaita sisääntulotasolle. Sisäänkäynti tapahtuu
lasisen jalustaosan kautta sekä Narinkkatorin että
Lasipalatsin suunnasta.
Ainostaan varsinainen sakraalitila on sijoitettu
puiseen massaan, muut sekundaariset tilat sijaitsevat jalustamaisessa Narinkkatorin suuntaan
avautuvassa osassa. Sisääntuloaula palvelee
myös näyttelytilana, jossa on mahdollista tavata
pappia tai kaupungin sosiaalityöntekijää.
Kuva: Marko Huttunen
18
VALO 2/2012
Itse sakraalitila on hiljainen tila, jossa vilkas
ympäristö on tietoisesti etäännytetty. Läsnä ovat
ylhäältä epäsuorasti lankeava pehmeä valo ja
lämmin materiaalin tuntu. Salin tunnelma muuttuu vuorokauden- ja vuodenajan määritellessä
valon suuntaa ja määrää. Kappelisalin keino
valaistus on toteutettu samalla strategialla kuin
luonnonvalaistus. Salia kiertävän kattoikkunan
otsapintaan on sijoitettu himmentimillä säädettävä valonauha. Kappelitilan sisäseinät on verhoiltu muotoon jyrsityistä tervaleppälankuista.
Salin kalusteet ovat ilmeeltään pelkistettyjä, ja
ne on tehty massiivisaarnesta.
Kappelisalin julkisivut on tehty vaakasuuntaisista
eri säteille liimatuista kuusilamelleista, jotka on
kuultokäsitelty nanoteknologiaa hyödyntävällä
puuvahalla. Puiset julkisivut on valaistu torikiveykseen upotetuilla julkisivuvalaisimilla, ja
aulatilojen paikalla valetut betoniseinät lattiaan
upotetuilla ledinauhoilla. Pimeään aikaan lasiseinäisten aulatilojen ja opaalilasisen vastaanottotilan hahmo hohtaa kutsuvana. n
KAMPIN KAPPELI
Rakennuttajat
Helsingin seurakuntayhtymä
Helsingin kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto K2S Oy,
Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen
Valaistussuunnittelu
Insinööritoimisto Nurmi Oy, Pekka Larinoja
Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Mikko Summanen
Sähkösuunnittelu
Insinööritoimisto Nurmi Oy, Pekka Larinoja ja
Peter Savén
Kappelisalin valaistustekniikka
64 kpl Fagerhult Gondol T5-valaisimia
(1 x 24 W DALI/DSI, erikoisversio)
Päivänvaloanturit: 4 kpl Extronic LS-10
Kuuntelevat läsnäolotunnistimet: akustiikkamoduuli Extronic AD-600 ja 4 kpl mikrofoneja
Vakiovalosäädin: Extronic NV3-TR
VALO 2/2012
19
SUOMALAISTA SUUNNITTELUA KIINASSA
PROJEKTIT
Teksti: Roope Siiroinen, VALOA design Oy
20
VALO 2/2012