1/2025 Älykäs valaistus opastaa Tampereen tapahtumissa FINLANDIA-TALO uudessa valossa Rohkeat kokeilut kehityksen apuvälineenä
VIHREÄT ARVOT ENSIMMÄISENÄ YRITYKSESSÄMME GA CASA Kyse on innovatiivisesta suunnittelusta Kestävyys ja kiertotalous Lisävaruste: eturengas DL – CASA DL – STANDARD GA STANDARD Lisävaruste: eturengas Huom. Järjestelmän hyötysuhde 930 UHE COB -valolla Esimerkiksi: 300 mA 176 lm/W 12,1 W 2130 nettolumenia valaisimesta 500 mA 170 lm/W 20,6 W 3480 nettolumenia valaisimesta LIvalin valaisimet ja Nordic Aluminiumin kiskojärjestelmät sopivat sekä kaupallisiin kohteisiin että kotitalouksiin. Ne ovat energiatehokkaita ja pitkäikäisiä – ja säästävät kustannuksia. Paino: 450g Paino: 550g Paino: 670g Paino: 765g PITKÄ KÄYTTÖIKÄ – JOPA 10 VUOTTA! KAIKEN KAIKKIAAN ALUSTAT TUKEVAT YLEISTÄ VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ VIHREÄT YRITYSALUSTAT OVAT YHTEENSOPIVIA JA TOIMIVAT SUJUVASTI YHDESSÄ. BASE PRO PULSE GB 1-PHASE XTS 3-PHASE XTSC 3-PHASE +DALI Paras sähköinen kuormituskapasiteetti KISKOVALAISIMET 2015 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA ALUSTA 2 Va lmistettu Suom es sa 1962 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA • Kuparin poikkipinta-ala 4mm2 • Alhaisemmat jännitehäviöt – resistanssi KISKOT & LISÄVARUSTEET ALUSTA 1 Va lmiste ttu Suom ess a ADAPTERI DRIVERIT ALUSTA 3 2015 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA Valm istettu Suom es sa VIHREÄT ALUSTAT UHE COB Erittäin korkea hyötysuhde Max 750 mA UHE COB Erittäin korkea hyötysuhde Max 750 mA UHE COB:lla varustetut valaisimemme muodostavat täydellisen yhdistelmän Global Trac ® -kiskojärjestelmien kanssa. GA-Standard ja GA-Casa UHE COB valaisimet, yhdessö HE-heijastimen, HE läpäisevän lasin kanssa – kevyt muotoilu ja kustanustehokas käyttö Enemmän tehoa alhaisemmalla virrankulutuksella.
3 VALO 1/2025 PROJEKTIT 6 Finlandia-talo uudessa valossa – vanhaa kunnioittaen, tapahtuma tarpeisiin vastaten 14 Valolla viihtyisyyttä ja turvallisuutta Kannelmäen asemaympäristöön 18 Valo osana tapahtumayleisön turvallista liikkumista Tampereella 26 10 × ravintolavalaistus SUUNNITTELU 22 Rohkeat kokeilut kehityksen apuvälineenä 30 Ulkotyöalueiden valaistusstandardi uudistui VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 34 Valonvälähdyksiä 40 Projektiuutisia 46 Tuoteuutisia 6 26 14 1/ 20 25 22
Uusi, innovatiivinen ja modulaarinen Ensto Taika -valaisinperhe. Taianomainen valo seuraa ihmisiä ja elämää kaikkialle. Kotiin, työpaikalle, hotelliin – tilasta, huoneesta ja tunnelmasta toiseen. Sen huippuluokan valotekniikka ja joustava mukautuvuus saavat aikaan ihastusta ja aplodeja. Valon Taika on tullut jäädäkseen. Bravo! IMPROVING LIVES. www.legrand.fi VALON TAIKA ON TÄÄLLÄ
5 VALO 1/2025 Nyt markkinoille on tullut RGBTW-valaistus, jossa säätömahdollisuudet ovat edelleen lisääntyneet. Valaistuksessa on mahdollista säätää värien lisäksi myös valkoisen valon värilämpötilaa. Valkoinen valo laajentaa spektriä silloin, kun ei olla täysin kylläisellä värialueella, ja väripiste on lähempänä hehkusäteilijälle ominaista Planckin käyrää. Voisi kuvitella, että värintoistokin on säätöalueella parempi, kun säätö menee Planckin käyrää pitkin. Päivänvaloa jäljittelevän RGBTW-valaistuksen kerrotaan sopivan erityisen hyvin ihmiskeskeiseen valaistukseen. Kansainvälinen valaistuskomissio CIE on antanut suositusarvot sopiville Melanopic-EDI-arvoille (Melanopic Equivalent Daylight Illuminance) eri vuorokaudenaikoina. Nämä arvot määräytyvät silmän verkkokalvolla olevien valoherkkien gangliosolujen saaman säteilyn perusteella. Gangliosolut ovat herkkiä sinivihreälle 480–490 nm:n aallonpituudelle. Päivällä säteilyn määrän on oltava riittävän suuri. Iltaisin ja yöaikaan sitä on rajoitettava nukkumisen mahdollistamiseksi. Vaikka valon värilämpötilan vaihtelu vaikuttaa MelanopicEDI-arvoihin, ei värilämpötila ole niihin suoraan verrattavissa. Ihmiskeskeisen valaistuksen toteutuksessa kannattaa värilämpötilan sijasta tarkastella valonlähteen spektriä. Sopiva suure tähän on esimerkiksi valonlähteen MelanopicDER-arvo (Melanopic Daylight Efficacy Ratio), joka kertoo, kuinka tehokkaasti päivänvaloon verrattuna kyseinen valo vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin. Käytännön esimerkki värien ja värilämpötilan säätämisestä löytyy tämän lehden Finlandiatalon valaistuksesta kertovasta jutusta. Antoisia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, päätoimittaja VALOKEILASSA A ina silloin tällöin kannattaa ”benchmarkata” eli seurata, mitä rinnakkaisilla toimialoilla on saatu aikaan. Kun kiinteistöjen käyttövesijärjestelmien toimittajat toivat markkinoille yksiotevesihanat, näytti LVI-puoli ottaneen selvän etumatkan valaistusalaan nähden. Samalla laitteella pystyi näet säätämään veden määrää ja lämpötilaa. Myöhemmin vastaava tuote tuli valaistuspuolellekin, kun samaan säätimeen oli laitettu kaksi ohjainta, joista toinen sääti valon määrää ja toinen värilämpötilaa. Kruithofin käyrien mukaan ihminen kokee lämpimän valon miellyttäväksi alhaisissa valaistustasoissa, kun taas kylmä valo tuntuu luonnollisemmalta, jos valoa on paljon. Valkoista valoa tuottavien ledien himmentämisen haittapuolena pidetään sitä, että valon väri ei ledejä himmennettäessä muutu lämpimämmäksi kuten perinteisillä hehkuja halogeenilampuilla. Vaikutelmaa perinteisestä hehkusäteilijästä yritetään saada aikaan joillain hehkulamppuja korvaavilla ledilampuilla, jotka on suunniteltu niin, että niiden värilämpötila laskee himmennettäessä. Värilämpötilaa voidaan myös muuttaa valaisimessa vaihtelemalla kahden eri värilämpötilaa olevan valkoista valoa tuottavan ledin suhteellisia valomääriä (TW eli tunable white). Valon varsinaisen värin säätäminen eli kolmella värillä (punainen/red, vihreä/green ja sininen/blue) toteutettu RGB-valaistuksen säätö toi selvän etumatkan valaistuspuolelle. RGB-toteutuksella oli kuitenkin se huono puoli, että valon spektri muodostui vain kolmesta eri aallonpituudesta. Kolmella värillä on mahdollista tuottaa myös valkoista valoa, mutta valon laatu ei silloin ole kovin hyvä värintoiston kannalta. Valon laatua yritettiin parantaa lisäämällä joukkoon myös meripihkan (amber) väristä valoa tuottavia ledejä (RGBA). Sitten markkinoille tuli RGBW-valo, jossa sekaan oli laitettu myös valkoista (white) valoa tuottavia ledejä. Silloin valkoisen valon spektri laajeni oleellisesti. Valkoista valoa tuottavassa ledissä on yleensä käytetyn sinisen ledin lisäksi myös loisteainekerros, joka laajentaa spektriä koko näkyvän valon alueelle. LISÄÄ SÄÄTÖÄ Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio@kallasjoki.fi Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki elisa.hillgen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Aleksanteri Ekrias, Elisa Hillgen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: PunaMusta Oy ISSN 1237-3907
6 VALO 1/2025
7 VALO 1/2025 FINLANDIA-TALO UUDESSA VALOSSA VANHAA KUNNIOITTAEN, TAPAHTUMA TARPEISIIN VASTATEN Teksti: Marjukka Puolakka Finlandia-talon mittava perusparannus tehtiin Alvar Aallon arkkitehtuuria vaalien, mutta uuden tekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Rakennuksen 2 700 alkuperäisvalaisinta kunnostettiin ja varustettiin modernilla ledija ohjaustekniikalla. DMX-ohjauksen ansiosta valaistus mukautuu erilaisten tapahtumien tarpeisiin myös esityssalien ulkopuolella. H elsingin Töölönlahdella sijaitseva Finlandia-talo on yksi Suomen tunnetuimpia rakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Sen vuonna 1971 valmistuneen päärakennuksen perusparannus kesti lähes kolme vuotta, ja entiseen loistoon palautetut tilat avattiin yleisölle tammikuussa 2025. – Mittavan hankkeen tavoitteena oli säilyttää talon alkuperäinen ulkonäkö sen suojeluarvoa kunnioittaen. Valaistuksen muuttaminen oli yksi hankkeen haasteellisimmista osista. Vanhojen valaisimien alkuperäinen ulkomuoto palautettiin ja valaisinpaikat säilyivät samoina, mutta valaisimiin tuotiin nykyaikainen ledija ohjaustekniikka, joka vastaa erilaisten tapahtumien tarpeisiin, sanoo arkkitehti Teemu Tuomi Arkkitehdit NRT Oy:stä. Helsingin kaupungin omistaman kiinteistön perusparannus toteutettiin Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston tarkassa ohjauksessa. Vuonna 1975 valmistunut kongressisiipi jäi remontin ulkopuolelle. – Finlandia-talo on tietynlainen Alvar Aallon tuotannon loppuhuipentuma ja kansainvälistyvän Suomen merkkirakennus. Sen suunnittelussa, rakentamisessa ja sisustuksessa oli aikanaan käytössä laajat resurssit. Rakennusta varten on suunniteltu poikkeuksellisen suuri määrä valaisimia aina vaatimattomampia sivutiloja myöten, toteaa Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmberg. Perusparannuksessa rakennuksen talotekniikka uudistettiin täysin. – Muutos 1970-luvun konserttitalosta tämän päivän monikäyttöiseksi tapahtumakeskukseksi edellytti mittavia sähköteknisiä uudistuksia. Rakennuksen huipputeho lähes kaksinkertaistui, ja kaikki sähköjärjestelmät uusittiin. Samalla varattiin merkittävästi lisätilaa myös esitystekniikan kaapeloinnille, sanoo Ramboll Finland Oy:n sähkösuunnittelun projektinjohtaja Erkki Hakanen. Finlandia-talon perusparannuksessa kunnostettiin ja entisöitiin 2 700 valaisinta, ja ne varustettiin nykyaikaisella ledija ohjaustekniikalla. Kuva: Tuomas Uusheimo
8 VALO 1/2025 Sisätilojen suurimmat näkyvät muutokset ovat uudet näyttely-, kahvila-, ravintolaja myymälätilat. Maanalaisen laajennusosan myötä talotekniikalle saatiin tuhat neliömetriä uutta tilaa. – Rakennusosien ja kalusteiden varastointi ja logistiikka oli oma operaationsa, sillä lähes kaikki irrotettiin työmaan ajaksi. Kongressi siiven suuret salit otettiin varastokäyttöön, ja niihin rakennettiin hyllyjä esimerkiksi oville ja listoille. Marmorilevyjä kuljetettiin välivarastoihin muun muassa Vuosaaren kalliosuojaan, ja erilaisia varastopisteitä perustettiin ympäri kaupunkia, Tuomi kuvailee. VANHAT VALAISINKUORET – UUSI TEKNIIKKA Perusparannuksen jälkeen Finlandia-talo on moderni tapahtumakeskus, jonka valaistusja AV-ratkaisut palvelevat esiintymissalien lisäksi kaikkia yleisötiloja, kuten lämpiöitä, auloja ja ravintolatiloja. Valon värimuutokset mahdollistavan leditekniikan integroiminen Alvar Aallon alkuperäisvalaisimiin oli teknisesti haastavaa ja vaati myös perusteellista keskustelua rakennussuojelun näkökulmasta. – DMX-ohjattava yleisja esitystekniikan valaistus antaa käyttäjälle mahdollisuuden valaistuksen muokkaamiseen erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Lähtökohtana värivalon käytölle oli, että ohjauksen avulla valaistus voidaan palauttaa alkuperäisen hehkulampun lämpimään sävyyn. Väriä vaihtava valaistus ei tarkoita sirkustunnelmaa, vaan mahdollistaa valon räätälöinnin esimerkiksi messuja ja juhlatilaisuuksia varten, sanoo Granlund Oy:n AVja esitystekniikan johtava asiantuntija Ilkka Paloniemi. Valaistusuudistuksen keskiössä oli 2 700 valaisimen kunnostustyö, jossa valaisimille palautettiin niiden alkuperäinen ilme. Kunnostuksen pääurakoitsijana toimi Fasetti Oy. – Näin suuri suojeltujen valaisimien määrä julkisessa rakennuskohteessa on aivan poikkeuksellinen. Valaisinpositioita oli 150 ja erilaisia valaisintyyppejä peräti 88, kertoo Fasetti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Ylönen. – Aallon valaisimille on ominaista valon pehmeä jakautuminen heijastuspintojen kautta. Usein valaisimien messinkiset yksityiskohdat korostavat hehkulampun lämmintä sävyä, ja uudistusten jälkeen on tärkeää, että valaisimet voivat edelleen toistaa tuon alkuperäisen lämpimän valon, Malmberg huomauttaa. Valaisimien kunnostusja entisöintityö perustui huolelliseen pohjatyöhön: kaikki valaisimet mitattiin ja valokuvattiin ennen irrottamista ja kuljetusta verstaalle Hollolaan. Jokainen valaisin ja sen pakkauslaatikko varustettiin yksilöllisellä tunnistetarralla, joka sisälsi valaisimen positioja lohkonumeron sekä tarkan sijainnin tilassa. Tiedot tallennettiin Daluxdokumentointija laadunhallintajärjestelmään. – Daluxin avulla pystyimme luomaan rakennuksesta kerroskohtaiset kattoja seinäkartat, joihin merkittiin jokaisen valaisimen tarkka sijainti ID-numeron perusteella. Tämä mahdollisti sen, että kolmen vuoden kuluttua jokainen valaisin voitiin palauttaa täsmälleen samaan paikkaan, mistä se oli alun perin irrotettu, Ylönen jatkaa. YLINNÄ Moderni leditekniikka ja DMX-ohjaus mahdollistavat lämpiöiden valotasojen ja valon värin sovittamisen erilaisten tilaisuuksien tarpeisiin. Kuva: Ville Heiskanen, Inspiroiva Creative YLLÄ Rakennuksen pohjoispäädyn uusiin myymälätiloihin tuodaan valoa kunnostettujen valaisimien lisäksi kalusteisiin integroiduilla ledinauhoilla. Kuva: Finlandia-talo / Riikka Kantinkoski
9 VALO 1/2025 Lämpiötiloissa valkoisen valon sävyä voidaan muuttaa viileän valkoisesta hehkulampun kaltaiseen lämpimän valkoiseen sävyyn. Kuva: Tuomas Uusheimo
10 VALO 1/2025 kuoriin. Ahtaiden sisätilojen vuoksi virtalähteet jouduttiin pääosin sijoittamaan valaisimien ulkopuolelle alakattoon. – Aulatilojen alkuperäiseen valaisinrunkoon kehitettiin ratkaisu, jossa pyöreä ledimoduuli yhdistyy hiekkapuhallettuun akryylikupuun, joka toimii häikäisysuojana ja muistuttaa muodoltaan hehkulamppua, Ylönen sanoo. Aulaja lämpiötilojen tunable white -ledimoduulit mahdollistavat valon värilämpötilan säätämisen esimerkiksi niin, että päivisin valo on viileän valkoista ja iltaisin palautetaan lämmin valkoinen valo. RÄÄTÄLÖIDYT LEDIOPTIIKAT Valaisinkunnostuksen merkittävin valotekninen uudistus koski esitystekniikan 813 valaisinta, joihin rakennettiin RGBW-ledimoduulit. Tunto Oy vastasi Fasetin aliurakoitsijana näiden valaisimien tekniikan suunnittelusta ja muutostöistä. Urakkaan kuului 18 erilaista valaisintyyppiä. Valaisimet sijaitsevat Finlandia-salissa ja Helsinki-salissa, ravintolassa, lämpiöissä sekä Verandan tiloissa. – Yleensä valaistusratkaisujen suunnittelu lähtee liikkeelle teknologiasta, jonka ympärille fyysinen rakenne toteutetaan. Nyt valaisimen ulkokuori säilytettiin ennallaan, ja sen sisälle sovitettiin täysin uusi tekniikka, joka täyttää esitystekniikan korkeat vaatimukset, kertoo Tunto Oy:n pääsuunnittelija ja muotoilija Mikko Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan ratkaisu edellytti laatikon ulkopuolelta ajattelua, mikä johti innovatiivisen linssiratkaisun kehittämiseen ledimoduuleihin. – Ledit sijoitettiin linssipinnan alle valaisimen ympäri siten, että RGB-ledit ovat pinnan optisten elementtien alla ja valkoisen valon ledit niiden välissä. Tämä mahdollistaa valon tasaisen hajoamisen koko ledimoduulin pinnalta, mikä luo pehmeän, alkuperäisen hehkulampun kaltaisen valon, Kärkkäinen kuvailee. Linssiratkaisua on hyödynnetty muun muassa ravintolan valaisimissa, joissa suuri opaalivalopinta saa nyt valonsa yhdeksän hehku lampun sijaan yhdeksästä RGBW-ledimoduulista. Finlandia-talon Töölönlahden puoleiseen päätyyn, Verandaan, suunniteltiin ja valmistettiin lähes 300 uutta valaisinta. Useista saleista ja aulatiloista koostuva kokouskokonaisuus rakennettiin talon laajennuksen yhteydessä vuonna 2011. Tilaan teetettiin Helsinkija Finlandia-salien alkuperäisvalaisimia muistuttavat alasvalot. HAASTEENA SUURET VALOVIRTAVAATIMUKSET Verstaalla valaisimista purettiin pois kaikki vanha tekniikka, kun alkuperäiset hehkulamppujen E27-kannat tekivät tilaa ledimoduuleille. – Ledimoduulien käytön lähtökohtana olivat valaisimien korkeat valontuottovaatimukset, valon laadun tasaisuus valonlähteiden välillä, pitkä elinkaari sekä valaistuksen digitaalinen ohjattavuus. Vain muutamiin seinäja ripustus valaisimiin jäi valonlähteeksi ledilamppu, koska niihin ei ulkonäkösyistä voitu integroida jäähdytysrimoja ja virtalähteitä, toteaa valaistussuunnittelija Sanna Forsman Granlund Oy:stä. Valaisimien lähtökunto vaihteli suuresti. Huonoimmassa kunnossa olivat ulkovalaisimet, joiden peltipinnat olivat ruostuneita tai jopa lähes kokonaan puhki kuluneita. – Useista valaisimista puuttui osia, kuten ruuveja, kannatinkoukkuja ja ritilöitä. Alkuperäisiä valaisinpiirustuksia tarvittiin uusien osien ja jopa kokonaan uusien valaisimien valmistuksessa. Esimerkiksi porrasaulaan rakensimme kadonneiden tilalle kaksi seinävalaisinta, jotka muodostuvat kullatuista messinkipuikoista, Ylönen kuvailee. Yksi kunnostustöiden isoista haasteista oli valaisimien valovirran nostaminen jopa viisin kertaiseksi alkuperäisestä. Tämä vaikeutti lämmönhallintaa ja alumiinisten jäähdytyselementtien sijoittamista vanhoihin valaisinYLLÄ Porrasaulojen seinävalaisimissa päädyttiin ulkonäkösyistä käyttämään valonlähteinä ledimoduulien sijaan E27-kantaisia ledilamppuja. Kuva: Petri Vuorio ALLA Fasetin pajalla rakennettiin porrasaulaan kaksi uutta seinävalaisinta kadonneiden tilalle. Valaisimien häikäisysuoja muodostuu kullatuista messinkipuikoista. Kuvat: Fasetti Oy
V I S I O N T R A C K VIE VÄRIEN KOROSTAMISEN UUDELLE TASOLLE Uusi Vision Track on älykäs kiskovalaisin, jossa yhdistyvät huipputeknologia ja estetiikka. Säädettävä värilämpötila, RGB-toiminnot sekä AI-teknologia mahdollistavat kohteen värien tarkan tunnistamisen ja vahvistamisen täysin uudella tavalla. Valaisin tuo värit esiin ja sopii erinomaisesti ympäristöihin, joissa visuaalisella vaikutelmalla on väliä: autojen esittelytilat, museot, myymälät ja näyttelytilat. Valaisin säätää valaistuksen kohteen pintavärien mukaan automaattisesti tai vaihtoehtoisesti asetuksia voi hallita manuaalisesti mobiilisovelluksella. Anna värien loistaa Vision Trackin avulla.
12 VALO 1/2025 – Aallon piirustuksia apuna käyttäen kehitimme ulkonäöltään alkuperäistä vastaavan, ritilällä varustetun valaisimen. Haasteena oli löytää ja sovittaa sopiva linssitekniikka pyöreään RGBW-moduuliin matalarakenteisessa valaisimessa, mutta useiden prototyyppien ja kokeilujen kautta pääsimme haluttuun lopputulokseen, toteaa Kärkkäinen. Kaiken kaikkiaan valaisimien kunnostuksessa pyrittiin siihen, että tekniikkaa voidaan uudistaa jatkossa ilman, että valaisinrunkoihin täytyy kajota. – Seuraava päivityskierros odottaa ehkä 20 vuoden päässä. Toivomme, että ledimoduulien käyttöikä vastaa annettuja lupauksia, sillä teknologia on vielä suhteellisen tuoretta. On tärkeää, että tuleva huoltokierros on mahdollisimman sujuva, Alvar Aalto -säätiön Malmberg huomauttaa. KAAPELIREITIT KORTILLA Uuden sähkö-, esitysja valaistustekniikan johto reittien löytäminen toi sähkösuunnitteluun omat haasteensa. Yleisötilojen alakatot ovat jo valmiiksi matalalla, eikä suojeltuihin pintoihin voitu tehdä läpivientejä. Tämä rajoitti reitityksen pintojen taakse jääviin, varsin ahtaisiin tiloihin. – Alakattojen purkamisen jälkeen saimme käyttöömme laserkeilauksella tuotetut pistepilvikuvat, joiden avulla johdotuksille etsittiin tilaa kirjaimellisesti nurkka kerrallaan. Nousukuiluihin asennettiin useita päällekkäisiä kaapelihyllyjä, ja samalla tehtiin varauksia myös mahdollisia tulevia laajennuksia varten, kertoo Ramboll Finlandin Hakanen. Osittain alkuperäisiin valaisimiin integroitu turvavalaistus toi paikoin lisähaasteita johdotusten ja asennuspaikkojen suunnitteluun, sillä EMC-suojaus asettaa enimmäisvaatimukset valonlähteen ja liitäntälaitteen väliselle etäisyydelle. – Valaisimissa tila oli kortilla, ja liitäntälaitteet pyrittiin siksi sijoittamaan alakattoihin. Aina tämä ei ollut mahdollista, kuten pääovelta toisen kerroksen lämpiöön nousevassa portaikossa, jossa on betonikatto. Tällaisissa tiloissa tehtiin useampikin EMC-mittaus, jotta määräykset täyttyivät ja liitäntälaitteille löydettiin toimivat asennusratkaisut, Hakanen sanoo. DMX TUO OHJAUKSEEN MONIPUOLISUUTTA Yleisötilojen esitystekniikan valaisimia ohjataan DMX-järjestelmällä, johon on integroitu myös yleisvalaistuksen DALI-valaisimet. Järjestelmä on liitetty tietoverkkoon, mikä mahdollistaa valaisimien yksilöllisen ohjauksen. – DMX-over-IP-teknologian ansiosta käyttäjä voi tuoda tiloihin tapahtumia varten valoohjauspöydän, jolla voidaan hallita jokaisen valaisimen kaikkia valonlähteitä erikseen. Esiohjelmoituja valaistustilanteita voidaan aktivoida kosketusnäytöltä, ja valaistusta voidaan myös ajastaa, kertoo Granlund Oy:n vanhempi asiantuntija Jussi Kamunen. Yleisötilojen esitystekniikan valmiuksia parannettiin lattiaan, kattoon ja seinäpintoihin asennetuilla dataja sähköpisteillä. Myös esimerkiksi Finlandia-salin edessä olevan pääYLINNÄ Aulatilojen alakattoihin integroitiin kosketinkiskoja, joihin voidaan tuoda tapahtumavalaistusta. Kiskoista saadaan myös sähkönjakelu esimerkiksi messurakennelmia varten. Kuva: Petri Vuorio YLLÄ Verandan aulan uudet alasvalot muistuttavat ulkonäöltään Finlandia-salin alkuperäisvalaisimia. Valaisimien RGBW-ledimoduuli mahdollistaa valon värisävyn muuntamisen tarpeiden mukaan. Kuva: Ville Heiskanen, Inspiroiva Creative
13 VALO 1/2025 lämpiön, Piazzan, katossa on runsaasti trusseja ja ripustuspisteitä valo-, äänija kuvatekniikkaa varten. Aulatiloihin vuosien aikana tuodut kosketinkiskot korvattiin alakattojen metallisäleiden väleihin integroiduilla kosketinkiskoilla, joihin voidaan tuoda tapahtumavalaistusta. Kosketinkiskoista saadaan myös sähkönjakelu yleisötiloihin esimerkiksi messurakennelmia varten. – Uudet esitysvalmiudet nopeuttavat tapahtumien järjestämistä, kun aiemmin niitä varten aulaja lämpiötiloihin roudattiin valonheittimiä ja vedettiin sähköjohtoja, Kamunen jatkaa. Myös Finlandiaja Helsinki-saleissa parannettiin kattoripustuksia samalla, kun salien AVja esitystekniikka uusittiin täysin. Koko rakennuksen AVja esitystekniikan kaapeloinnissa varauduttiin myös tuleviin tarpeisiin, sillä varsinkin kuvansiirron datamäärät kasvavat jatkuvasti. – Rakennuksen kaapelireitit olivat ennen perusparannusta täysin turvoksissa, kun niihin oli vuosien mittaan lisätty johdotuksia, joista osa ei ollut enää edes käytössä. Nyt uudet kaapelihyllyt mahdollistavat johdotusten lisäämisen myös jatkossa, Paloniemi toteaa. VARAUTUMISTA JULKISIVUVALAISTUKSEEN Finlandia-talon ulkoalueita valaisevat nyt alkuperäiseen ilmeeseen kunnostetut pylväsja katosvalaisimet. Perusparannuksen yleissuunnitteluvaiheessa laadittiin koko rakennusta koskeva julkisivuvalaistussuunnitelma, joka jäi kuitenkin kustannussyistä toteuttamatta. Rakennusta voidaan kuitenkin edelleen tuoda esiin myös erikoisvalaistuksella. Finlandia-salin ulkokatolla sijaitsevaan torniin toteutettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi valaistusjärjestelmä, joka mahdollistaa värillisen juhlavalaistuksen käytön. – Perusparannuksessa osa tornin valaisimista uusittiin ja torniin lisättiin myös sähköja datapisteitä tulevia tarpeita varten. Rakennuksen tontille asennettiin kaapelinvetokaivoja julki sivuvalaistuksen mahdollista tulevaa rakentamista varten, sanoo Forsman. Perusparannuksessa Finlandia-salin AVja esitystekniikka uusittiin täysin. Samalla parannettiin salin kattoripustuksia. Kuva: Finlandia-talo / Jani Lappalainen, Inspiroiva Creative FINLANDIA-TALON PERUSPARANNUS Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, kaupunki ympäristön toimiala Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT Oy Sisustusarkkitehtisuunnittelu (uudet ravintola-, kahvilaja myymälätilat): Suunnittelutoimisto Fyra Oy Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy Sähkö-, teleja turvajärjestelmien suunnittelu: Ramboll Finland Oy AV-, esitystekniikkaja valaistussuunnittelu sekä toteutusvalvonta: Granlund Oy Valaisimien kunnostus: Fasetti Oy Esitystekniikan valaisimien suunnittelu ja muutostyöt: Tunto Oy ja Audico Systems Oy Sähköurakoitsija: Quattroservices Oy
14 VALO 1/2025 Kannelmäen asemaympäristön viihtyisyyttä parannettiin valaistuksella. Nuhjuiseksi ja turvattomaksi koettu alue sai pienimittakaavaisen uudistuksen myötä uuden raikkaamman ilmeen. K annelmäki on yksi Helsingin kaupunkiuudistuskohteiksi valituista esikaupunkialueista, joissa on tavoitteena tukea alueiden positiivista muutosta ja ehkäistä mahdollista eriytymiskehitystä. Kaupunkiuudistuksen toimenpidekokonaisuuksilla tuetaan alueiden kehittymistä toimivina, omaleimaisina ja elinvoimaisina paikkoina, jotka asukkaat kokevat omikseen ja joissa erilaiset toimijat haluavat ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Asukkaat ja muut toimijat kokivat kyselyjen perusteella Kannelmäen asemaympäVALOLLA VIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KANNELMÄEN ASEMAYMPÄRISTÖÖN ristön nuhjuiseksi ja turvattomaksi, mutta tarve kartoituksen perusteella kohteessa ei kuitenkaan nähty tarvetta laajamittaiselle perusparannukselle. Tämän vuoksi hankkeen tavoitteena oli korjata epäkohdat ja parantaa ympäristöä pienimittakaavaisilla toimenpiteillä, joilla tavoiteltiin alueen viihtyisyyden, asemaympäristössä koetun turvallisuuden ja houkuttelevuuden lisäämistä sekä alueen kokonaisvaltaista laatu tason nostoa. Sitratorille asennettiin muun muassa penkkejä ja toteutettiin liukumäki istuskelu portaiden tilalle. Torin vetovoimatekijäksi toteutettu liukumäki hyödyntää osin hankalaksi koettua kaksitasoista järjestelmää muuttaen sen uudeksi hauskaksi toiminnoksi. Valaistuksen viitesuunnitelmassa tavoitteena oli lisätä alueen käyttäjien turvallisuudentunnetta huolehtimalla laadukkaasta yleisvalaistuksesta. Valolla oli tarkoitus tuoda esille Sitratorin kulttuuritoimintaa ja ohjata kulkua Kanneltalolle. Ajatus oli myös tuoda paremmin esiin Sitratorilla sijaitsevaa Oona Tikkaojan kuumailmapalloa muistuttavaa Unelma-teosta ja luoda tunnelmaa valaisemalla aukion puita. Vuonna 2021 käynnistetyn rakennussuunnittelun alussa analysoitiin viitesuunnitelman valaistusideoiden hyvät ja huonot puolet, vaikuttavuus ja toteuttamiskelpoisuus. Suunnittelualueen tarkempaan määrittelyyn haastetta toi alueen senhetkisen valaistuksen sijoittuminen Helsingin kaupunkiympäristön lisäksi Kanneltalon kiinteistöön, Helsingin kaupunkiliikenteen alueelle sekä yksityisen talo yhtiön rakennukseen. Valaistuksesta hahmottui kokonaisidea, jossa alueen pohjoisreuna saisi tasaisen valaistuksen pylväistä ja Kanneltalon puolelle tulisi kontrastikkaampaa ja mielenkiintoisempaa valaistusta. Näin asemalle kulkijoille saataisiin taattua hyvä, tasainen ja turvallinen valaistus kulkemiseen, mutta Kanneltalon puolella olisi parempi tunnelma ja viihtyisyys. Valaistuksen Teksti: Esa Horttanainen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Pimeän aikaan Sitratorin uusittu valaistus ohjaa kulkua Kanneltalolle ja tuo esille aukiolla sijaitsevaa Oona Tikkaojan Unelma-teosta. Kuva: Esa Horttanainen
15 VALO 1/2025 kokonaisideaa ja kohdevalaistuksia esiteltiin asukastilaisuudessa. Osassa palautteista toivottiin lisää valoa alueelle ja osassa pelättiin, että valoa on liikaa. Joten keskimäärin valoa vaikutti olevan suunnitelmissa juuri sopivasti. Sitratorin pylväsvalaisimet oli tarkoitus vain uusia ja välttää kaivuutöitä hyödyntämällä olemassa olevia pylväitä. Valaisimilla piti saada hyvä ja tasainen yleisvalaistus aukion pohjoislaidalle, jonka läpi kulkee paljon ihmisiä asemalle. Lisäksi tarvittiin lisää valoa asukkaiden pimeänä kokemaan paikkaan puiden taakse. Heijastintai linssioptiikoilla varustetut valaisimet ovat kustannustehokas ratkaisu, kun halutaan pitkä pylväsväli ja tasainen valaistus, mutta niiden pintakirkkautta ja häikäisyä pidetään usein liian suurena. Vaihtoehdoksi jää epäsuoralla optiikalla tai diffuusorilla varustetut valaisimet, joissa ledit eivät näy suoraan, vaan valo säteilee kohteeseen valkoisen pinnan kautta tai diffuusorin läpi. Tyypillisesti tällaiset valaisimet ovat muotoilultaan pyöreitä ja niissä pylvään kiinnityspiste on keskellä, mikä ei olisi ollut Sitratorille toimivin ratkaisu – aukion pylväät sijaitsevat hyvin lähellä puita ja valaisimet oli hyvä saada vähän irti oksistoista. Sitratorin tumma kiveys on täynnä valkoisia neliöitä, joista löytyi idea toistaa samaa muotoa myös pylväsvalaisimissa. Markkinoilta löytyi valaisin, jossa on laaja neliönmuotoinen opaalipintainen diffuusori. Valaisimen varsikiinnitys kustomoitiin, jotta ne saatiin kiinnitettyä pylväisiin kulmistaan. Näin pylväsvalaisimet ovat samassa asennossa torin valkoisten neliöiden kanssa ja tulevat vähän irti puista. Viitesuunnitelman mukaan aukion pohjoislaidan puita oli tarkoitus valaista. Tästä kuitenkin luovuttiin, koska puut sijaitsevat pylväsvalaisimien välissä ja niiden takana on kerros talon ikkunat. Puut olisivat tarvinneet tehokkaat alhaalta ylöspäin suunnatut valaisimet erottuakseen ympäristöstään, mikä olisi lisännyt valosaastetta ja häiriövaloa kohtuuttomasti. Lisäksi oli järkevämpää viedä huomiopistettä pimeän aikaan Kanneltalon suuntaan. Unelma-teoksen sisällä oleva valaistus toimi edelleen, mutta se todettiin liian himmeäksi. Koevalaistuksessa arvioitiin sopiva valon määrä ja optiikka. Teoksen sisälle vaihdettiin kaksi valaisinta, joista toinen valaisee leveämmällä avauskulmalla teoksen alaosaa 3 500 kelvinin värilämpötilalla ja toinen kapeammalla avauskulmalla yläosaa 2 700 kelvinin värilämpötilalla. Aseman lähiympäristön yleisvalaistus uusittiin ledeiksi. Pylväisiin vaihdettiin tasolaseilla varustetut ledikatuvalaisimet. Rumpupolku kulkee siltakannella asemalta Sitratorille, ja kannen pohjaan asennetut pyöräpysäköinnin vanhat opaalipintaiset valaisimet vaihdettiin suuntaaviksi lineaarisiksi ledivalaisimiksi. Asemalta tultaessa Rumpupolku kaartuu asuintalon ympäri. Kaarteen vanha valaistus sijaitsi asuintalossa, ja valaistusratkaisusta haluttiin eroon. Kaarteen kohdalla on myös kaareva pergolakatos, joka houkutteli valoa luokseen. Häiriövalon välttämiseksi valaistusratkaisuksi valikoitui pergolaan integroitu suuntaava taipuisa ledinauha, joka piirtää pergolan muodon esiin taivasta vasten, korostaa betonista kaidetta ja antaa toiminnallisen valaistuksen Rumpupolulle ja vielä maantasollekin. Eli neljä kärpästä yhdellä iskulla ilman häikäisyä. Valonauha toi kuitenkin mukanaan asennusteknisen haasteen, johon valmistajalta ei löytynyt sopivaa ratkaisua. Kohteeseen teetettiin valmiiksi taivutettu alumiiniprofiili, joka antaa suojaa ja pitää nauhan paikallaan. Sitratorilta pääsee Kanneltalolle käsijohteilla varustettua luiskaa tai portaita pitkin. Viitesuunnitelmassa näihin oli ideoitu käsijohteisiin integroitu valaistus, joka on monessa projektissa hyväksi havaittu tapa ratkaista portaiden tai luiskan valaistus. Häikäisy jää pieneksi, portaat saavat hyvin valoa pienellä teholla ja paikasta tulee mielenkiintoisempi voimakkaamman kontrastin takia. Jos portaat ovat leveät, kuten Sitratorilla, ongelmaksi voi muodostua keskikohdan valaistus, johon ei kummankaan puolen käsijohdevalaistus oikein yletä. Mutta jos on epävarma olo, voi toki kulkea reunassa käsijohteiden luona, jossa on hyvä valaistus ja saa vielä tukea kulkemiseen. YLINNÄ Sitratorin uusien pylväsvalaisimien muoto toistaa aukion kiveyksen valkoisia neliöitä. Valo lankeaa Kanneltalon ohi kaartuvalle Rumpupolulle kaiteen lamellien sisäpuolelle asennetusta valonauhasta. Kuva: Esa Hortta nainen YLLÄ Kannelmäen asemalle johtavan Rumpupolun pergolaan integroitu ledinauha korostaa betonista kaidetta ja antaa reitille toiminnallisen valaistuksen. Kuva: Petri Vuorio
16 VALO 1/2025 Kanneltalon pääsisäänkäynnille vievää luiskaa valaistaan muurien alkuperäisiin syvennyksiin sovitetuilla ledi valaisimilla. Siltakannen kylkeen asennettu valonauha tuo Kanneltalon kaarevaa seinää pehmeästi esiin. Kuva: Esa Horttanainen
17 VALO 1/2025 Sitratorin vanhat käsijohtimet vaihdettiin uusiin opaalipintaisella ledinauhalla varustettuihin käsijohtimiin, jotka valaisevat myös uutta liukumäkeä. Kaiteiden osalta tekninen haaste oli suuri avoin ympäristö. Kaiteiden välittömästä läheisyydestä ei löytynyt sellaisia kaupunki rakenteita, joihin valaistuksen vaatima tekniikka olisi ollut helppo piilottaa. Kaiteisiin kuitenkin löytyi tuote, jossa virtalähteen ja nauhan välinen pisin mahdollinen kaapelointimatka oli riittävän suuri. Näin virtalähteet saatiin sijoitettua Rumpu polun sillan alle istutusten taakse piiloon. Rumpupolku jatkuu siltakannella Kanneltalon pyöreän tornimaisen osan ympäri ja sieltä etelään Klaneettitien yli. Pyöreä Kanneltalon osa ja kaartuva massiivinen siltakansi ovat näyttävä kokonaisuus, ja viitesuunnitelmassa ideoitu kaartuvan Rumpupolun valaistus käsijohteesta tuntui heti luontevalta toteutustavalta. Koevalaistuksessa todettiin, että valaistus toimii parhaiten kaiteen pystylamellien sisäpuolella. Näin valo tuo pystylamellit esiin, ja samalla lamellit rajaavat häikäisyä alas torille. Kanneltalon tornimaisen osan katto on viistetty mielenkiintoisesti, ja se olisi ollut kiva nostaa valolla esiin. Koevalaistuksessa testattiin samaa suuntaavalla optiikalla olevaa ledinauhaa, jota oli tulossa myös pergolan rakenteeseen. Räystäslinjaan asennettuna se olisi piirtänyt viistetyn kattolinjan esiin, korostanut seinäpintaa ja tuonut valoa Rumpupolun sisäkaarteeseen. Koevalaistuksessa kuitenkin todettiin, että toteutus ei toiminutkaan niin hyvin kuin oletettiin, mistä seurasi paluu piirustuspöydän ääreen. Aika nopeasti keksittiin, että jos valonauhalla valaistaan silta kannen kyljestä suoraan seinään, valonauha jää täysin piiloon ja valo tuo seinää pehmeästi esiin. Uudessa koevalaistuksessa ideaa testattiin samalla valonauha profiililla kuin mitä käsijohtimiin oli tulossa, ja se toimi paremmin kuin osattiin toivoa. Nyt siltakansi piirtyy siluettina seinästä irti, eikä valonauha häikäise käytännössä mistään suunnasta. Rumpupolun sisäkaari ja sillan alus saavat epäsuoraa valoa, ja koko seinä ja sen pyöreys tulevat hillitysti esiin. Kanneltalon pääsisäänkäynnin luo johtaa luiska, jonka valaistus oli aikaisemmin toteutettu muureihin upotetuilla valaisimilla. Syvennyskolot olivat vain huomattavasti asennettuja valaisimia suuremmat, joten lopputulos näytti oudolta. Tämä olisi ollut helppo ratkaista riittävän suurilla uusilla upotettavilla valaisimilla, mutta eihän niin suuria valaisimia mistään löytynyt. Upotuskoloille piti kuitenkin saada jokin virka, joten koloista päätettiin tehdä uudet KANNELMÄEN ASEMAYMPÄRISTÖN UUDISTUS Tilaaja: Helsingin kaupunki Esija toteutussuunnittelu: Studio Terra Oy Valaistuksen viitesuunnittelu: Finnmap Infra Oy Valaistusja sähkösuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Valaistustuotteet: Pylväsvalaisimet: iGuzzini UFO ja Greenled Polaris Pyöräpysäköinnin ja muurin valaisimet: Meyer Lighting Ecoline Pergolan valonauha: Linea Light Rubber 3D Optics Gobo-projektorit: WE-EF FLC220 Kaideja seinävalaisimet, RGB-nauha ja Unelma-teoksen valaisimet: Misal Oy valaisimet. Kolon yläreunaan löytyi juuri sopivan mittainen epäsymmetrisellä optiikalla varustettu lineaarinen ledivalaisin, johon piti vain kustomoida asennuspaikkaan sopiva kiinnitys. Valaisimen alapuolelle rakennettiin upotusaukon täyttävä heijastinlevy. Samalla järjestyi pieni kytkentätila heijastinlevyn taakse, jossa liitosjohdot saatiin kytkettyä muurissa kulkevaan kaapelointiin. Kanneltalon pääsisäänkäynnin eteen oli viitesuunnitelmassa ideoitu gobo-projisointia. Ajatus kulki mukana koko suunnitteluprosessin ajan, mutta päätöstä projisoitavista kuvioista ei saatu tehtyä lukuisista ehdotuksista huolimatta. Kolme projektoria on nyt asennettu sisäänkäynnin korkean lipan reunaan ilman goboja. Valoympyröiden voidaan ajatella olevan tyhjä kanvaasi, kuten Kanneltalokin on tarjoten hienot puitteet artisteille ja muille tapahtumille. Nuorisotalon sisäänkäynti sijaitsee katutasossa siltakannen alla hämärässä syvennyksessä. Sisäänkäyntiin johtaa jo parhaat päivänsä nähnyt lasikatos, jossa on kookkaita vanhoja valaisimia. Pienellä budjetilla ja kevyellä rakentamisella niitä ei kuitenkaan voitu uusia. Tällaisessa tapauksessa värivalojen käyttö on hyvinkin kustannustehokasta. Valaistusratkaisuksi valikoitui opaalipintainen RGB-valonauha, jolle piti keksiä järkevä paikka – ilkivallan mahdollisuus mielessä pitäen. Lasikatoksen yläreunaan asennettuna valonauha on riittävän ylhäällä, näkyy kauas paikkaa lähestyttäessä ja johdattaa kulkijan sisäänkäynnin luo. Nuoriso-ohjaajat voivat Casambi-ohjauksella omasta puhelimestaan säätää ja valita nauhan värin yhdessä nuorten kanssa tilanteeseen tai tapahtumaan sopivaksi. YLINNÄ Nuorisotalon edustan lasikatoksen yläreunaan asennettu RGB-valonauha johdattaa kulkijan sisäänkäynnin luo. YLLÄ Sitratorin vanhat käsijohtimet vaihdettiin uusiin opaalipintaisella ledinauhalla varustettuihin käsijohtimiin. Sivun kuvat: Petri Vuorio
18 VALO 1/2025 VALO OSANA TAPAHTUMAYLEISÖN TURVALLISTA LIIKKUMISTA TAMPEREELLA Tampereen keskustassa valo ei vain valaise – se myös opastaa. Keskustorin ja Ratinan stadionin välillä ihmisvirrat liikkuvat turvallisemmin, kun katuja erikoisvalaistus mukautuvat tapahtumien tarpeisiin. Kaupungin IoT-alusta mahdollistaa valaistuksen keskitetyn ohjauksen, joka tukee tapahtumajärjestäjiä ja viranomais viestintää. Teksti: Marjukka Puolakka Valokuvat: Annukka Larsen, WSP Design Studio Tampereella voidaan suurtapahtumien aikana ottaa käyttöön ihmisten turvallista liikkumista tukeva erikoisvalaistus.
19 VALO 1/2025 T ampereen Smart Urban Security and Event Resilience (SURE) -hankkeessa etsittiin tapoja parantaa tapahtumaja kaupunkiturvallisuutta älykkäiden ja innovatiivisten teknologioiden avulla. Kehityshankkeessa valo valjastettiin ohjaamaan ihmisvirtoja, tukemaan turvallista liikkumista ja opastamaan hätätilanteissa. – Kaupungista halutaan turvallinen kaikille. Halusimme selvittää, miten kaupunkija tapahtumavalaistuksella voidaan kehittää turvallisuutta sekä ennakoida ja hallita tilanteita, joissa turvallisuus koetaan haastavaksi, Tampereen kaupungin järjestelmäpäällikkö Mika Heikkilä kertoo. Keskeisessä roolissa on Tampereen kaupungin IoT-alusta, joka mahdollistaa katuja erikoisvalaistuksen keskitetyn ohjauksen. Alustan toiminnasta ja kehittämisestä vastaa Wapice Oy, jonka kanssa kaupunki on tehnyt kymmenen vuoden yhteistyösopimuksen. SURE-hankkeen valaistuspilottialueeksi valikoitui Ratinan stadionin ja Keskustorin väliset reitit, jotka pakkautuvat täyteen ihmisiä festi vaalien ja muiden suurtapahtumien aikana. – Osana läntisen keskustan kehittämistä Tampereen kaupunki uusi katuvalaistusta Hallituskadulla, Kirkkokadulla, Aleksis Kiven kadulla, Laukonsillalla ja Ratinan rantatiellä. Samalla alueelle asennettiin tapahtumia tukevaa erikoisvalaistusta, kuten nuoliopasteita sekä RGBWja gobo-valonheittimiä, sanoo WSP Design Studion yksikönpäällikkö ja valaistussuunnittelija Annukka Larsen. Valolla opastamista testattiin ensimmäisen kerran elokuussa 2023 Blockfestin yhteydessä. Ratinan rantatie A le ks is K ive n ka tu K irk ko ka tu Keskustori La uk on silt a Hallituska tu Tampereen stadion Kauppakeskus Ratina Valo-opaste Gobo-opaste Värivalaistus Tapahtumareitti Pohjoismaiden suurimman hiphop-festivaalin kävijöitä opasti ja ilahdutti tapahtuman tuolloisen teemavärin mukainen vihreä valaistus. NUOLIVALAISIMET JA GOBOPROJISOINNIT OSANA OPASTUSTA Tapahtumareitin katuja erikoisvalaistus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjaa Ratinan stadionin tapahtumakävijöitä. Aleksis Kiven kadulla ja Ratinan rantatiellä katuvalaistusta täydentävät valaisinpylväisiin asennetut RGBW-valonheittimet, jotka luovat ympäristöön tapahtumatunnelmaa. Aleksis Kiven kadulla ja Laukonsillalla kulkijoita ohjaavat myös nuolen muotoiset valo-opasteet. Gobo-valonheittimillä projisoidaan vaihtuvia opasteita ja valokuvioita Kirkkokadun Takon kartonkitehtaan seinään, Ratinan kauppa keskuksen seinään ja portaisiin sekä Ratinan rantatien asfalttipintaan. Aleksis Kiven kadun, Kirkkokadun ja Ratinan rantatien katuvalaistus on mitoitettu niin, että valotasoa voidaan nostaa perustilanteesta tapahtumavalaistuksen tarpeisiin. – Katuvalaistukseen ja valo-opasteisiin voidaan valita tapahtuman teemaväri, ja valot ohjaavat osallistujia saapumaan tai poistumaan tapahtuma-alueelta. Hätätilanteessa opastevalot johdattavat jalankulkijoita oikeaan suuntaan. Arkitilanteessa katuvalaistus himmentyy illalla ja yöllä katuvalaistuksen normaalin himmennysohjelman mukaan, Larsen selventää. Kirkkokadun katuvalaistus on toteutettu valonheittimillä, jotka on asennettu Takon kartonki tehtaan seinälle. Ratkaisu vähentää valaisinpylväitä katutilassa ja nostaa hieman julki sivun tummaa punatiilipintaa esiin valolla. IOT-ALUSTA YHDISTÄÄ KATUJA ERIKOISVALAISTUKSEN OHJAUKSEN SURE-hankkeen valaistuspilotin erikoisvalaistuksen DMX-pohjainen ohjaus mahdollistaa valaistustilanteiden ohjelmoinnin, ajastamisen sekä dynaamisen vaihtamisen tarpeen mukaan. Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä puolestaan mahdollistaa katuvalojen ryhmittelyn ja valaisinkohtaisen ohjauksen. YLINNÄ VASEMMALLA Valo opastaa ihmisvirtoja Keskustorin ja Ratinan stadionin välillä, kun Tampereella järjestetään festivaaleja, urheilukisoja ja muita suurtapahtumia. Kartta-aineisto: OpenStreetMap YLINNÄ OIKEALLA Aleksis Kiven kadun nuoliopasteet ja värivalaistus ovat osa erikoisvalaistusta. Katuvalaistuksen valotasot mukautuvat tapahtumien tarpeisiin. YLLÄ Kirkkokadulla katuvalaistus on toteutettu valonheittimillä, joiden valo tuo esiin myös tehdasrakennuksen seinän punaista tiilipintaa.
20 VALO 1/2025 KENTTÄLAITTEIDEN KÄYTÖSSÄ TEKNISIÄ HAASTEITA Elokuun 2023 Blockfestin jälkeen SURE-hankkeessa kehitetty tapahtumavalaistuksen ohjaus on ollut käytössä useissa suurtapahtumissa. Tapahtumajärjestäjät voivat halutessaan hyödyntää järjestelmää ja mukauttaa valaistusta tapahtuman tarpeiden mukaan. Kaikki ei kuitenkaan ole sujunut aivan saumattomasti, ja tapahtumakohtaisen valaistuksen toteuttamisessa on teknisiä haasteita. Datansiirto ja rajapinnat ovat toimineet hyvin, mutta paikan päällä olevien palvelimien epävarmuus on vielä haaste. – Kun erikoisvalaistuksen palvelimet ja kenttälaitteet ovat pidempään käyttämättä, ne vaativat uudelleenkäynnistystä, ohjelmointia ja ohjelmistopäivityksiä ennen käyttöönottoa. On tärkeää tarkistaa säännöllisesti laitteiden online-tila ja varmistaa, että ne kommunikoivat keskenään ja toimivat moitteettomasti, Heikkilä selventää. Myös IoT-alustan käytettävyydessä on vielä parantamisen varaa. – Käyttöliittymää on kehitettävä käyttäjäystävällisemmäksi, ja työstämme sitä yhdessä kaupungin kanssa. Tavoitteena on, että myös vähemmän tekninen käyttäjä pystyy helposti aikatauluttamaan ainakin päätason valaistusohjauksen tilanneohjelmia, sanoo Kuusisto. Heikkilä korostaa, että IoT-alusta tarjoaa valaistuksen lisäksi laajat mahdollisuudet tiedolla johtamiseen. – Alustalle kerätään keskitetysti tietoa muun muassa katujen kunnossapidon ja hulevesijärjestelmien tilannekuvasta, kamerapohjaisesta liikennelaskennasta sekä urheiluja puistoalueiden käyttöasteista. Jatkossa alustaan on tarkoitus integroida myös urheilukenttien ja puistoalueiden valaistuksen ohjausta. Kehitämme alustaa niin, että siihen voidaan liittää rajapintojen kautta eri järjestelmäja laitetoimittajien ohjauksia, Heikkilä täsmentää. Ulkovalaistuksen integroiminen IoT-alustalle mahdollistaa valaistuksen joustavan hallinnan yksittäisistä valaisimista kokonaisiin alueisiin. Se sujuvoittaa myös valaistuksen ylläpitoa ja kaupungin omaisuudenhallintaa. – Valaistuksen reaaliaikainen tilannekuva mahdollistaa vikojen automaattisen tunnistuksen ja hälytykset sekä säännölliset raportoinnit. Järjestelmä kokoaa yhteen myös valaistuksen energiankulutusja käyttöaikatiedot sekä helpottaa takuiden hallintaa ja investointitarpeiden ennakointia, toteaa Kuusisto. – Katuvalaistuksen ja erikoisvalaistuksen ohjausjärjestelmät on liitetty IoT-alustalle REST API -ohjelmointirajapintojen avulla, joiden kautta tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Tämä mahdollistaa valaistuskokonaisuuden hallinnan ja seurannan yhdestä paikasta ja samasta käyttöliittymästä, kertoo Wapice Oy:n älykkään kaupunkiliiketoiminnan johtaja Jari Kuusisto. IoT-alustaan liitetty Insta Blue Aware -käyttö liittymä tarjoaa viranomaisille ja tapahtumajärjestäjille turvallisuuteen liittyvää reaaliaikaista tilannekuvaa tapahtuma-alueelta. – Sen avulla voidaan lähettää ohjauskomentoja, kuten hätäja evakuointivalaistuksen aktivointi, suoraan valaistuksen ohjausjärjestelmiin, Heikkilä kertoo. Esimerkiksi valojen kirkastaminen ambulanssin reitillä helpottaa avun saapumista paikalle, ja palokunta voi omasta järjestelmästään aktivoida evakuointitilanteen, joka ohjaa ihmisiä poistumaan turvallisesti palopaikalta. – IoT-alusta mahdollistaa erilaisten esiohjelmoitujen valaistustilanteiden hallinnan ja käytön tapahtumien aikana. Niissä on varauduttu tapahtumien tunnelmavalaistuksen lisäksi tapahtuma-alueen rakentamisja purkuvaiheen lisävalaistukseen, sanoo Larsen. Ennen tapahtuman alkua valaistus ohjaa festarikansaa Keskustorilta Ratinan stadionille teemavärien, gobo-opasteiden ja nuolivalojen avulla. Tapahtuman aikana valaistus voi vaihtua tunnelman mukaisesti logo-projektioiksi ja värivaloiksi, ja katuvalaistuksen himmennys voi antaa tilaa erikoisvalaistukselle. Ratinan stadionalueen infonäytöt tukevat valo-opastusta. Kun tapahtuma päättyy tai hätätilanne vaatii opastusta, gobo-projektiot näyttävät uloskäyntiopasteita ja nuolivalot ohjaavat kulkijoita kohti Keskustoria. Katuvalaistus tukee erikoisvalaistusta varmistaen sujuvan ja turvallisen liikkumisen. SMART URBAN SECURITY AND EVENT RESILIENCE (SURE) -HANKE KAUPUNKIVALAISTUS JA VALOLLA OHJAAMINEN Tilaaja: Tampereen kaupunki Valaistuksen suunnittelu: WSP Finland Oy, Design Studio IoT-alusta: Wapice Oy Erikoisvalaistuksen ohjelmointi: Sun Effects Oy Sähköurakointi: Tampereen Vera Oy Valaistustuotteita: Katuvalaistus: Signify / Philips CitySoul BRP531, iGuzzini Agorà ET22 Erikoisvalaistus: Tammerneon (nuoliopasteet), WE-EF FLC260-CC (RGBW-valonheittimet), Martin Exterior Projection 500 (gobo-projektorit) Katuvalaistuksen ohjaus: C2 SmartLight Erikoisvalaistuksen ohjaus: OSRAM e:cue YLINNÄ Ratinan kauppakeskuksen seinään projisoitavat nuolet ohjaavat yleisön liikkumista. YLLÄ Erikoisvalaistus otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Blockfestin yhteydessä elokuussa 2023. Tapahtumakohtaisen valaistuksen toteuttamisessa on vielä teknisiä haasteita. Myös IoT-alustan käyttäjäystävällisyyttä kehitetään edelleen.