• 1/2022 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA laajenee ja uudistuu Päivänvalo – unohdettu valonlähde Valo luo näyttävät puitteet Nokia Arenalle
  • EV OL UT IO N ON TR AC KS EV OL UT IO N ON TR AC KS Lukkarinmäentie 1, 04130 Sipoo, Finland • Tel.: +358-9-235 511, lival@lival.com SM A RT SM A RT LIGHTING IS A KEY FACTOR IN CREATING DISTINCTIVE STORE IMAGE Environment in Mind CC WIRELESS CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION NEW CC Wireless Drivers for Global 3CCT Track COMING SOON
  • 3 VALO 1/2022 SUUNNITTELU 6 Päivänvalo – unohdettu valonlähde PROJEKTIT 14 Helsinki-Vantaan lentoasema laajenee ja uudistuu 22 Imatran uusi sähköasema hehkuu kansallismaisemassa 28 Valo luo näyttävät puitteet Nokia Arenan tapahtumille VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 34 Valonvälähdyksiä 38 Projektiuutisia 42 Tuoteuutisia 28 6 14 1 /2 02 2 22 Lukkarinmäentie 1, 04130 Sipoo, Finland • Tel.: +358-9-235 511, lival@lival.com LIGHTING IS A KEY FACTOR IN CREATING DISTINCTIVE STORE IMAGE Environment in Mind CC WIRELESS CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION NEW CC Wireless Drivers for Global 3CCT Track COMING SOON
  • LEDVANCE.FI ENEMMÄN LAATUA – ENTISTÄ PAREMPI LEDVANCE LED-NAUHAJÄRJESTELMÄ Enemmän valoa, enemmän joustavuutta, enemmän yhteensopivuutta: entistä paremmat LEDVANCE LED-nauhat täyttävät vaatimuksesi entistä paremmin. Voit nyt yhdistää LED-nauhat VIVARES IoTvalonohjausjärjestelmään sekä palkittuun BIOLUX ihmiskeskeiseen valaistusjärjestelmään. Kattava valikoimamme lisätarvikkeita, kätevät verkkotyökalumme suunnitteluun sekä jopa viiden vuoden tuotetakuu ovat LED-nauhajärjestelmämme kulmakiviä. Ota täysi hyöty irti LEDVANCE LED-nauhajärjestelmästä! TEKEEKÖ HUONO VALAISTUS SINUSTA ARVAAMATTOMAN? MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU!
  • 5 VALO 1/2022 valaisimien puhdistus ei riitä. Rikkoutunutta valaisinta ei välttämättä pysty korjaamaan, koska valaisin saattaa vaurioitua avaamisen yhteydessä. Jos asennus halutaan pitää alku­ peräisen kaltaisena, on viallisen valaisimen tilalle vaihdettava uusi valaisin. Teollisuus­ tiloissa voi toki olla asennuksia, joissa voidaan sallia, että osa valaisimista ei toimi. Näinhän meneteltiin perinteisissäkin ratkaisuissa, kun lampunvaihto tehtiin ryhmävaihtona. Valaisin­ toimittajien ilmoittamat eliniät ledi valaisimille ovat pitkiä. Koska markkinoilla oleva valaisin­ valikoima muuttuu koko ajan, kannattaa jo valaisimien alkuhankintavaiheessa varautua siihen, että vaihtovalaisimia on varastossa. Olen jo etukäteen ollut huolissani siitä, mitä tapahtuu, kun ledivalaistusasennus tulee elinikänsä päähän. Vaihdetaanko valaistus uuteen vai annetaanko valovirran reilusti laskea enemmän kuin tuo elinikämäärittelyn pohjana oleva 30 %? Tästähän olivat esimerkkeinä perin­ teiset elohopealamput, joilla valovirta saattoi laskea yli 50 %. Lamppuja ei silti vaihdettu uusiin, kun niistä edelleen tuli valoa. Huoleni näyttää kuitenkin olevan turha. Ledivalaisimien eliniän lopussa valaisimia alkaa todennäköisesti mennä rikki niin tiheään tahtiin, että valaistus on pakko uusia. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA V alaistusjärjestelmän käyttöönotto­ vaiheessa varmistetaan, että valais­ tustulos täyttää sille suunnittelu­ vaiheessa asetetut tavoitteet. Jos tavoitteet on hankkeen eri osapuolten toimesta asetettu oikein ja suunnitellulla ratkaisulla on mahdollista saavuttaa ne, voidaan lopputulok­ seen olla tyytyväisiä. Nykyisin valaistus toteu­ tetaan lähes poikkeuksetta ledivalaisimilla, ja valaistuksen säätö ja ohjaus ovat arkipäivää. Siksi käyttöönottovaiheessa on vielä mahdol­ lista säätää valaistus sopivaksi. Tässä on kui­ tenkin vaarana, että syyllistytään varmuuden maksimointiin ja ylimitoitetaan valaistusvoi­ makkuusarvot. Ledivalaisimille ja ­valonlähteille ennus­ tettu elinikä on pitkä, ja vallalla tuntuu olevan käsitys, että käyttöönoton jälkeen valaisimia tarvitsee vain silloin tällöin puhdistaa ja sitten joskus vuosi kymmenten jälkeen vaihtaa uusiin valo virran aleneman takia. Elinikäarvioinneissa tuo alenema on esimerkiksi sisävalaistuksessa yleensä n. 30 %. Toisaalta miksi vaihtaa silloin­ kaan, jos mitoitetussa valovirrassa on säätö­ varaa. Ledivalaistus kuitenkin poikkeaa perintei­ sistä ratkaisuista siinä, että aiemmin käsitteet lamppu ja valaisin tarkoittivat eri asiaa. Nykyisin uusissa ledivalaisimissa on usein integroitu valonlähde, joka ei ole vaihdettavissa. Kun perinteisessä asennuksessa lamppu lopetti toi­ mintansa, se vaihdettiin uuteen. Liitäntälaitteina toimivat kuristimet olivat hyvin pitkäikäisiä, jos sellaisia ylipäätään tarvittiin. Lisäksi kuristimet ja sytyttimet olivat vaihdettavissa, jos ne menivät rikki. Ledivalaisimissa sekä valonlähde että sitä syöttävä liitäntälaite sisältävät elektronisia kompo nentteja, joilla on oma vikatiheytensä. Usein sitä kuvataan ns. kylpyammekäyrällä – eliniän alussa ja lopussa rikkoutuvien laitteiden määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa, että pelkkä ”KÄÄTETTÄVÄ KULLUU JA PIETTÄVÄ PEHMIJJÄÄ”, TOTESI ÄITINI AIKOINAAN Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELY­ keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237­3907 LEDVANCE.FI ENEMMÄN LAATUA – ENTISTÄ PAREMPI LEDVANCE LED-NAUHAJÄRJESTELMÄ Enemmän valoa, enemmän joustavuutta, enemmän yhteensopivuutta: entistä paremmat LEDVANCE LED-nauhat täyttävät vaatimuksesi entistä paremmin. Voit nyt yhdistää LED-nauhat VIVARES IoTvalonohjausjärjestelmään sekä palkittuun BIOLUX ihmiskeskeiseen valaistusjärjestelmään. Kattava valikoimamme lisätarvikkeita, kätevät verkkotyökalumme suunnitteluun sekä jopa viiden vuoden tuotetakuu ovat LED-nauhajärjestelmämme kulmakiviä. Ota täysi hyöty irti LEDVANCE LED-nauhajärjestelmästä! TEKEEKÖ HUONO VALAISTUS SINUSTA ARVAAMATTOMAN? MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU!
  • 6 VALO 1/2022 Teksti: Tapio Kallasjoki PÄIVÄNVALO UNOHDETTU VALONLÄHDE Päivänvaloa pidetään yleisesti hyödyllisenä. Sen laatu on erinomaista. Lisäksi se on ilmaista. Päivänvalo yhdistää ihmisen ympäröivään maailmaan. Se vaihtelee vuorokaudenajan, vuodenajan, sijaintipaikan ja säätilan mukaan. Sillä on todistetusti vaikutusta myös ihmisen vireystilaan, hyvinvointiin ja terveyteen. Siitä huolimatta kiinnostus päivänvalon hyödyntämiseen tuntuu olevan vähäistä. iS to ck .c om / p es hk ov
  • 7 VALO 1/2022 A rtikkelin otsikko on lainattu Sydneyn yliopis­ ton emeritusprofessorin Warren Julianin esityksestä, jonka hän piti kansainvälisen valaistuskomission CIE:n etäkonferenssissa syksyllä 2021. Esityksessä keskeisenä ajatuk­ sena oli, että ihmiset asuivat aikoinaan luolissa eivätkä ole päässeet niistä ulos vieläkään. Päivänvalolle on ominaista ja viehättävää, että se muut­ tuu koko ajan. Olemme niin tottuneet muutokseen, että useimmiten emme kiinnitä siihen erityistä huomiota, mutta joskus joku poikkeava sääilmiö saa meidät sitä hämmäs­ telemään. Päivänvalo koostuu auringonvalosta ja taivaan­ kannen valosta. Kahdesta eri valonlähteestä seuraa se, että aurinko synnyttää jyrkät varjot, joita taivaankannen valo pehmentää – ellei sitten taivas ole pilvessä ja maisema lähes varjoton. Toisin kuin useimmissa sähkövalolla valaistuissa sisätiloissa varjoja on vain yksi, mikä helpottaa tilavaikutel­ man hahmottamista. Auringonvalo on lämpimämpää kuin taivaankannen valo. Espoossa pääsiäisenä keskellä päivää mitattu auringonvalon värilämpötila oli noin 5 500 kelviniä ja taivaankannen valo lähes 7 000 kelviniä. Kyseessä oli siis molemmissa tapauksissa kylmä valo. Valo tuntuu kuitenkin hyvin luonnolliselta, koska valaistusvoimakkuus on lähes 100 000 luksia. Päivänvalon laatu on erinomainen. Sen spektri on jatkuva ja värintoistoindeksi maksimissaan eli R a = 100. Yli 5 000 kelvinin valonlähteille värintoistoindeksiä laskettaessa vertailuvalona onkin päivänvalo. Yleisin stan­ dardoitu päivänvalonlähde on D65, jonka värilämpötila on noin 6 500 kelviniä ja jonka spektri [1] on esitetty kuvassa 1. Valon ei­visuaaliset vaikutukset ovat viime vuosina nous­ seet esille, kun arvioidaan valon vaikutusta ihmisiin. Valais­ tusalan yritykset käyttävät aiheesta nimeä ihmiskeskeinen valaistus (Human Centric Lighting). Tällä tarkoitetaan valon positiivisia psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Myös valaistusalan tutkimus on paljolti keskittynyt tähän aiheeseen. Kaksikymmentä vuotta sitten huomattiin, että ihmisen verkkokalvolla olevista ganglio soluista osa on valoherkkiä. Näillä soluilla on suora yhteys ihmisen näköhermojen risteyskoh­ dassa olevaan tumakkeeseen, joka ohjaa ihmisen vuorokausirytmiä ja jolla uskotaan olevan merkittävä vaikutus myös ihmisen vireystilaan. Vuonna 2018 standardoitiin näiden ganglio solujen herkkyyskäyrä [2]. Kun sitä verrataan päivänvalon spektri­ jakaumaan, huomataan, että päivänvalo on erinomainen vuorokausirytmin tah­ distaja, mikä evoluutiota ajateltaessa ei varmaankaan ole yllätys (kuva 1). Kun tutkitaan eri sähkövalonlähteiden ei­visuaalisia vaikutuksia, valonlähteen tuottama valaistus voimakkuus muutetaan niin sanotuksi EDI­arvoksi (Equivalent Daylight Illuminance). EDI­arvo kertoo, kuinka paljon standardoitua päivänvaloa D65 tarvitaan antamaan vastaava vaikutus valoherkille ganglio soluille. PÄIVÄNVALON HYÖDYNTÄMINEN Päivänvalolla on positiivisia terveysvaikutuksia ihmiselle. Lisäksi se on ilmaista energiaa, joten sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon sähkövalon korvaajana. Sähkö­ valonlähteiden energiatehokkuudelle on viime vuosina annettu paljon viranomaisvaatimuksia. Niiden avulla on poistettu markkinoilta suuri määrä valonlähteitä, joilla on huono energia tehokkuus. Myös rakentamisessa on energian­ kulutukselle annettu raja­arvoja, joita ei saa ylittää. Sen sijaan viranomaismääräyksiä päivänvalon hyödyntämiselle on hyvin vähän. Maankäyttö­ ja rakennuslaissa 132/1999 [3] todetaan, että asuin­, majoitus­ ja työtilassa on oltava ikkuna luonnon­ valon saamiseksi. Kuitenkin työtilan ja yhden asuinhuoneis­ tossa olevan asuinhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Työtilan valaistus voidaan työn luonteen niin edellyttäessä järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla. Ympäristöministeriön asetuksessa 127/2018 [4] anne­ taan määräyksiä asuin­, majoitus­ ja työtilan ikkunan koolle. Sen on oltava vähintään 1/10 huonealasta. Koska vastapäätä olevat rakennukset voivat varjostaa ikkunaa ja estää valon pääsyn asuntoon, annetaan mittoja myös asunnon pää­ ikkunan edessä olevalle vapaalle tilalle ja vastapäätä olevan rakennuksen korkeudelle. Edellä mainitut määräykset eivät kuitenkaan määritä sitä, kuinka paljon päivänvaloa sisätilaan saadaan. Päivänvalon saatavuuteen vaikuttavat ikkunan koon lisäksi — kohteen maantieteellinen sijainti ja ikkunan ilmansuunta — rakennuksen ulkopuolella olevien rakennusten pinta­ materiaalit ja luonnonesteet — rakennuksessa olevat omat esteet, esimerkiksi parvek­ keet ja ulkonemat — lasituksen laatu. Päivänvalon määrä vähenee nopeasti mentä­ essä kauemmaksi ikkunaseinältä, jos raken­ nuksessa ei ole horisontaalisia valoaukkoja. 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 400 350 450 500 550 600 Aallonpituus / nm Su ht ee llin en he rk ky ys 650 700 750 Standardoidun päivänvalonlähteen D65 spektri Valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrä Kuva 1. Standardoidun päivänvalonlähteen D65 spektri [1] ja valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrä [2]
  • 8 VALO 1/2022 PÄIVÄNVALOSTANDARDISSA ARVOJA PÄIVÄNVALON MÄÄRÄLLE Päivänvalostandardi SFS­EN 17037 [5] antaa suositukset riittävälle päivänvalolle ja suoran auringonvalon saatavuu­ delle sekä näkymälle. Lisäksi siinä annetaan ohjeita häikäisyn arvioimiselle ja häikäisysuojaukselle. Standardi ei kuitenkaan ole velvoittava Suomessa. Standardin mukaan tilassa arvioidaan olevan riittävästi päivänvaloa, jos tavoitteena oleva valaistusvoimakkuus saa­ vutetaan kyseisessä tarkastelupisteessä vähintään puolessa päivänvalotuntien määrästä. Jos päivänvalo tulee pysty­ suorista tai kallistetuista aukoista, on tietty valaistusvoimak­ kuuden minimitaso saavutettava koko tarkastelutasolla, joka on 0,85 metriä lattiapinnan yläpuolella. Valaistusvoimakkuu­ den tavoitetasot annetaan kolmessa eri luokassa – minimi, keskitaso ja korkea (taulukot 1 ja 2). Päivänvalon määrä voidaan laskea tietokoneavustei­ sesti käyttäen hyväksi päivänvalokertoimia. Toinen tapa on käyttää hyväksi kyseisen sijaintipaikan ilmastotietokantoja ja sopivaa aikaporrasta. Päivänvalostandardi määrittelee, että suoran auringon­ säteilyn vähimmäismäärä tulee varmistaa sairaaloiden potilashuoneissa, päiväkotien leikkihuoneissa ja vähintään yhdessä asunnon asuttavassa tilassa. Tätä tarkastellaan minimi määränä tunteja, jolloin tilaan osuu suoraa auringon­ valoa, tiettynä pilvettömänä tarkastelupäivänä vuodessa. Suositus on, että valittuna päivänä 1. helmikuuta–21. maalis­ kuuta suoraa auringonvaloa tulisi saada vähintään 1,5 tuntia. Keskitason saavuttamiseksi määrä on kolme tuntia ja korkean tason saavuttamiseksi neljä tuntia. Standardi ei aseta vaatimuksia sille, kuinka syvälle tilaan valon tulee osua. Arviointi tehdään valoaukon sisäpinnalta pisteessä, joka sijaitsee leveyssuunnassa keskellä aukkoa. Pystysuunnassa piste sijaitsee minimissään 1,2 metriä lattiapinnan yläpuolella ja 0,3 metriä ikkunalaudan yläpuolella. Päivänvalo voi aiheuttaa myös häikäisyä sisätiloihin. Ihmiset kuitenkin sietävät päivänvalon aiheuttamaa häikäisyä paremmin kuin sähkövalon. Siksi häikäisyä ei voi arvioida UGR­menetelmän avulla, jota käytetään sähkövalolle. Päivän­ valostandardissa häikäisyn arviointiin käytetään päivänvalon häikäisytodennäköisyyttä (DGP, Daylight Glare Probability). Menetelmä arvioi tyytymättömien henkilöiden osuutta ja perustuu empiirisiin tutkimustuloksiin. Monimutkainen kaava ottaa huomioon sekä valaistusvoimakkuuden silmän tasolla että yksittäiset korkean luminanssin häikäisyn lähteet ja niiden koon ja sijainnin katsekentässä. Menetelmä sovel­ tuu ainoastaan sivulta valaistuille tiloille (ei kattoikkunoille). SISÄTYÖPAIKKOJEN VALAISTUSSTANDARDISSA MYÖS PÄIVÄNVALON HYÖDYT Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi SFS­EN 12464­1 [6] suosittaa päivänvalon hyödyntämistä. Jo ensimmäisessä luvussa todetaan, että valaistus voidaan tuottaa päivän­ valolla, sähkövalolla tai molempien yhdistelmällä. Annetut valon määrää ja laatua koskevat vaatimukset koskevat siis sekä päivänvaloa että sähkövaloa. Valaistusvoimakkuuden tasaisuusvaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos päivänvaloa on tarjolla. Tämä johtuu siitä, että valaistusvoi­ makkuus ja sen jakauma muuttuvat jatkuvasti ulkona vallitsevien sääolosuhteiden mukaan. Jos työalueella on vähän päivänvaloa, suosi­ tellaan suurentamaan ylläpidettävää valaistus­ voimakkuutta. Erityisesti niissä tiloissa, joissa ei ole päivänvaloa, on valaistava laaja alue välittömän lähiympäristön ulkopuolella. Päivänvalolla on kuitenkin paljon lisäetuja, jotka kompensoivat esimerkiksi valaistuksen tasaisuudessa olevia puutteita. Päivänvalo voi tuottaa merkittävän määrän erittäin hyvän värintoiston omaavaa valoa sisätiloihin. Valon voimakkuus, suunta ja spektri vaihtelevat ajan mittaan. Nämä saavat aikaan vaihtelevan muodonannon ja luminanssi­ jakauman, joita pidetään hyödyllisinä sisätiloissa työsken­ televille ihmisille. Myös ikkunoiden tarjoama näkymä ulos on tärkeä viihtyvyyden kannalta. Ikkunoissa tulisi kuitenkin olla jonkinlainen varjostusmahdollisuus, jotta vältytään häikäisyltä ja voidaan estää liiallisen lämmön aiheuttamaa epämukavuutta. Valaistuksen säätöä suositellaan voimakkaasti. Sillä voidaan varmistaa, että päivänvalon energiansäästö­ mahdollisuudet hyödynnetään mahdollisimman tehok­ kaasti. Standardin informatiivisessa liitteessä kuvataan paljon päivän valosta saatavia hyötyjä ja esitellään päivänvalo­ standardin antamia vaatimuksia. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi päivitettiin syksyllä 2021. Päivityksen lausuntovaiheessa ehdotettiin päivän­ valostandardin vaatimusten laittamista sisätyöpaikkojen valaistusstandardin velvoittavaan osaan. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu. Perusteluna oli, että samoja asioita ei haluttu laittaa kahteen eri standardiin. Lisäksi todettiin, että siinä vaiheessa, kun valaistussuunnittelija tulee mukaan rakennushankkeeseen, rakennusten aukotus on jo yleensä tehty ja vaikutusmahdollisuudet saatavaan päivänvalon Taulukko 2. Valaistusvoimakkuuden tavoitetasot, kun ikkunat ovat horisontaalitasossa [5] Tavoitetaso Valaistusvoimakkuus tarkastelutasolla Osuus tarkastelutasosta Minimivalaistusvoimakkuus Osuus tarkastelutasosta Osuus päivänvalotunneista Minimi 300 lx 50 % 100 lx 95 % 50 % Keskitaso 500 lx 50 % 300 lx 95 % 50 % Korkea 750 lx 50 % 500 lx 95 % 50 % Taulukko 1. Valaistusvoimakkuuden tavoitetasot, kun ikkunat ovat pystyasennossa tai kallistettu [5] Tavoitetaso Valaistusvoimakkuus tarkastelutasolla Osuus tarkastelutasosta Osuus päivänvalotunneista Minimi 300 lx 95 % 50 % Keskitaso 500 lx 95 % 50 % Korkea 750 lx 95 % 50 %
  • määrään ovat vähäiset. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi ei Suomessa ole velvoittava, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. ENERGIATEHOKKUUS STANDARDISSA OHJEITA PÄIVÄNVALON HYÖDYNTÄMISEEN Valaistuksen energiatehokkuusstandardissa SFS­EN 15193­1 [7] määritellään menetelmät rakennuksen valaistuksen kulut­ taman energian arvioimiseksi. Energiankulutus määritellään LENI­lukuna (Lighting Energy Numeric Indicator). LENI­lukua voidaan käyttää vertailtaessa eri rakennusten energian­ kulutusta, kun rakennuksilla on sama käyttötarkoitus. LENI­ luku ilmoitetaan kilowattitunteina pinta­alayksikköä kohden vuodessa. Standardissa esitetään menetelmä, jolla voidaan määrit­ tää tietyn tilan tai vyöhykkeen päivänvalon riippuvuuskerroin, tiettyyn tilaan saatava päivänvalon aika ja tehokkaiden päivän­ valotuntien määrä. Menetelmä ottaa huomioon maantieteel­ liset tiedot, erilaiset ikkunarakenteet, erityyppiset auringon­ varjostimet tai häikäisynestojärjestelmät, varjostukset sekä erilaiset päivänvalon ohjausjärjestelmät. Menetelmää voidaan soveltaa vuosi­ ja kuukausiperiaatteella. Menetelmä koostuu laskentakaavoista ja taulukoista, joita standardissa on kaikkiaan 35 sivua. Standardi mainitsee menetelmää yksinkertaistetuksi, mutta ensi näkemältä sen käyttäminen vaikuttaa haastavalta. PÄIVÄNVALON HYÖDYNTÄMISESTÄ PISTEITÄ LAATUJÄRJESTELMISSÄ Yhä useampien rakennusten laatua halutaan korostaa hake­ malla hyväksyntää vapaaehtoisissa ympäristöluokitusjärjes­ telmissä. Päivänvalon hyödyntäminen auttaa myös tässä. Monissa järjestelmissä päivänvalon riittävyys voidaan var­ mentaa päivänvalosimulaation avulla. BREEAM Brittiläisen BREEAM­järjestelmän sertifikaatissa päivänvaloon liittyviä pisteitä saa, kun keskimääräinen päivänvalosuhde ylittää määrätyn arvon. Lisäksi annetaan vaatimuksia huo­ neen syvyydelle verrattuna leveyteen ja ikkunan yläreunan korkeuteen. Päivänvalon valaistusvoimakkuuden tavoitearvot riippuvat tilan käyttötarkoituksesta. Myös näkymää ulos pidetään tärkeänä. Pisteitä saa, jos riittävä määrä lattiapinta­alasta on korkeintaan kahdeksan metrin etäisyydellä seinästä, jossa on ikkuna­aukko ja näkymä ulos. Lisäksi annetaan vaatimuksia näkymäetäisyydelle ja ikkunan koolle suhteessa seinään. Häikäisyn hallinta on tärkeä osa hyvää sisäympäristöä. Häikäisyn hallinnasta on tehtävä suunnitelma. Häikäisynesto ei saa lisätä sähkövalon käyttöä eikä estää päivänvalon hyö­ dyntämistä pilvisellä säällä tai kun aurinko ei osu julkisivulle. VALOAKATEMIA Valaistuksen perusteet -kurssi jälleen elo–syyskuussa! valoakatemia.fi Yhteistyössä
  • 10 VALO 1/2022 LEED Yhdysvaltalaisessa LEED­sertifikaatissa pisteitä saa riittä­ västä päivänvalon osuudesta säännöllisesti käytettävällä lattiapinta­alalla. Päivänvalon määrä selvitetään simuloinnin avulla. Valaistusvoimakkuuden minimiarvona on 300 luksia. Myös näkymästä ulos saa pisteitä, jos vähintään 75 %:sta käytössä olevasta lattiapinta­alasta voi nähdä suoraan ulos. Lisäksi annetaan vaatimuksia ikkunalaseille ja näkymän laadulle. WELL v2 Kansainvälisessä WELL v2 ­sertifioinnissa pisteitä annetaan hyvästä päivänvalon suunnittelusta. Tähän kuuluvat työ­ pisteiden etäisyydet ikkunoista ja aurinkosuojajärjestelmät. Käyttämällä hyväksi päivänvalosimulointia voidaan riittä­ vällä 300 luksin valaistusvoimakkuudella (sDA300,50%­arvo) määrätyissä osissa eri alueita saada lisää pisteitä. Myös vuorokausirytmiä vahvistava valaistus antaa pisteitä. Arviointi tästä tehdään EDI­arvojen perusteella. Päivänvalo on näiden pisteiden saamiseen hyvä väline. RTS-ympäristöluokitus Suomen oloihin laaditussa RTS­ympäristöluokituksessa päivän valoon liittyviä pisteitä saa toimitila­ ja palvelu­ rakentamisessa, jos työskentelytilojen päivänvalosuhde on vähintään kaksi prosenttia 80 %:ssa tilan pinta­alasta tai työskentely tilojen valoaukkojen kokonaispinta­ala on vähintään 15 % tilan lattiapinta­alasta. Lisäksi vähintään 80 % työskentelyalueen tiloista tulee olla tietyllä etäisyydellä (2 × valoaukon korkeus lattiasta) seinästä, jossa on valoaukko. Jotta tähän päästäisiin, pintamateriaalien tulee olla vaaleita, ikkunalasin valon läpäisyarvon (LT­arvo) tulee olla yli 55 % ja ikkunassa ei saa olla merkittäviä ulkopuolisia varjostuksia, esimerkiksi lähellä sijaitsevaa rakennusta. PÄIVÄNVALON HUOMIOON OTTAMINEN E-LUVUN LASKENNASSA Ympäristöministeriön asetuksessa 1010/2017 [8] annetaan ohjeet rakennuksen energiankulutuksen määrittämiseksi ja E­luvun laskemiseksi. E­luku on energiamuotokertoimilla painotettu rakennuksen energiankulutus pinta­alayksikköä kohden vuodessa. Rakennusluvan saamiseksi ei asetuk­ sessa E­luvuille annettuja arvoja saa ylittää. Valaistuksen energiankulutuksen määrittämiseksi on eri rakennusten vakioidulle käytölle annettu asetuksessa taulukko, jossa esitetään erilaisten tilojen tyypilliset käyttöajat, käyttöasteet ja valaistuksen tehotiheydet. Ympäristöministeriön asetuksen 1009/2017 [9] mukaan rakennuksen valaistusta tulee voida ohjata toimintojen mukaisesti. Jos suunnittelija haluaa käyttää E­luvun lasken­ nassa vakioidun käytön taulukkoarvojen sijasta todellista valaistuksen suunniteltua keskimääräistä tehotiheyttä ja ottaa huomioon valaistuksen tarpeenmukaisella ohjauksella saa­ vutettavat hyödyt, voidaan tehotiheys määrittää ympäristö­ ministeriön laatiman laskentaoppaan [10] perusteella. Tar­ peenmukaisia ohjaustapoja ovat sekä manuaaliset ohjaukset että automaattiset läsnäolo­, vakiovalo­ ja päivänvalo­ ohjaukset ja näiden yhdistelmät. Vakiovalo­ohjaus tarkoittaa sitä, että tilan käyttötarkoituksen mukainen valaistustaso pysyy vakiona. Päivänvalo­ohjauskertoimen käyttäminen edellyttää, että tilan valaistus ottaa huomioon tilaan tulevan päivänvalon ja että tilan aukkojen lasiala on vähintään 10 % tilan lattiapinta­alasta. Lisäksi tilasta tulee olla suora näkymä ulkotiloihin. Laskentaoppaassa annetuista ohjauskertoimista on esimerkkejä taulukossa 3. SUUNNITTELIJAN MAHDOLLISUUDET Sähkö­ ja valaistussuunnittelijan mahdollisuudet vaikuttaa päivänvalon saatavuuteen ovat vähäiset. Suunnittelu kes­ kittyykin sähkövalon ohjaamiseen siten, että päivänvalon antamat energiansäästömahdollisuudet voidaan hyödyntää. Ledivalaistuksen helppo ohjattavuus ja sekä langallisten että langattomien ohjausjärjestelmien kehittyminen ovat tuoneet päivänvalo­ohjauksen yleisesti käyttöön. Ohjauk­ sesta varsinaisesti saatava hyöty jää helposti selvittämättä, kun ei tiedetä todellista saatavissa olevaa päivänvalon määrää. Päivänvalosimuloinnin avulla voidaan etu­ käteen arvioida, kuinka paljon päivänvaloa eri tiloihin saadaan. Tällöin tilaan tulevan päivän­ valon määrää voidaan ennakoida. Valaistus suunnitellaan aina siten, että päivänvaloa ei ole saatavissa. Riittävä valaistusvoimakkuus saavutetaan sähkövalon avulla. Liiallista päivän­ valoa saatetaan kuitenkin joutua myöhemmin rajoittamaan verhoilla ja häikäisysuojilla, jos tilanteeseen ei ole osattu varautua etukäteen. Simuloinnin avulla voidaan myös tutkia, mil­ laisiin ohjausvyöhykkeisiin isot tilat tulisi jakaa päivänvalon saatavuuden mukaan. Myös ympä­ ristöluokitusjärjestelmissä päivänvalon hyödyntämisestä saatavat pisteet varmistetaan simuloinnin avulla. Simulointi­ ohjelmia on olemassa lukuisia, mutta niiden käyttö on suunnittelutoimistoissa vielä vähäistä. Valaistuksella on suuri vaikutus rakennuksen E­lukuun. Sähkö­ ja valaistussuunnittelijan erillisselvitys voisi rakennus­ hankkeessa oleellisesti auttaa muita suunnittelijoita pääse­ Taulukko 3. Esimerkkejä tarpeenmukaisen valaistuksen ohjauskertoimista [10]. M = manuaalinen kytkin, P = päivänvalo­ ohjaus, V = vakiovalo­ohjaus, L = läsnäolo­ohjaus Käyttötarkoitusluokka Tilatyyppi Ohjausjärjestelmä M + P M + V M + P + V L L + P L + V L + P + V Asuinkerrostalo, erillinen pientalo sekä rivi­ ja ketjutalo Olohuone 0,90 0,81 0,81 0,80 0,80 0,72 0,72 Toimisto 2–6 hengen toimistohuone 0,81 0,81 0,73 0,80 0,72 0,72 0,65 Opetustilat Luokkahuone 0,76 0,86 0,68 0,85 0,68 0,77 0,61 Sairaala Tutkimus­/ toimen pidehuone 0,72 0,72 0,65 0,70 0,63 0,63 0,56 Liikerakennus Liiketila 1,00 0,90 0,90 1,00 1,00 0,90 0,90 Majoitusliike­rakennus Hotellihuone 0,60 0,54 0,54 0,50 0,50 0,45 0,45 Liikuntahalli Liikuntatila 0,83 0,81 0,75 0,80 0,74 0,72 0,66
  • Laita valo töihin. Coloris saatavana käyttövalmiina pakettina Helsingin ja koko maan ensimmäiseen kiinalaiseen ? ne dining -ravintolaan asennettiin Coloris led-nauha älykkäällä Cozify-ohjauksella. Coloris led-nauhan miljoonista värisävyistä löytyy helposti sopiva valon värisävy tai valkoisen valon sävyistä haluttu tunnelma, joita Cozifyohjauk sella on helppo hallita. Coloris IP20-mallista on saatavana käyttövalmis paketti, jossa led-nauha ja kaikki tarvittavat komponentit ovat mukana kätevästi samassa pakkauksessa. Airamia eivät tee ainutlaatuiseksi pelkästään sadan vuoden kokemuksella arjen oloihin suunni tellut, helppokäyttöiset valaisimet. Aidon Airamin tunnet asiakaspalvelusta, joka auttaa koko matkan oikeiden tuotteiden valinnasta aina käyttötukeen saakka. Zhèn ravintolaan intiimi tunnelma Coloris led-nauhalla www.airam.fi
  • 12 VALO 1/2022 mään tavoiteltuihin arvoihin ja saada aikaan säästöä muiden järjestelmien rakennuskustannuksissa. Todelliset vaikutusmahdollisuudet päivänvalon hyö­ dyntämiselle ovat silloin, kun suunnitellaan asemakaavaa sekä rakennuksen massoittelua ja sijoittelua tontille ottaen huomioon päivänvalon tulosuunnat ja varjostukset. Arkki­ tehtisuunnittelun haasteena on, miten päivänvaloa saadaan riittävästi rakennuksen sisään ja miten valo saadaan jaetuksi syvemmälle rakennukseen, jotta ei synnytettäisi liian suuria kontrastieroja ja häikäisyä. Päivänvalon hyödyt ovat ilmeiset. Kuitenkin sen käy­ tölle on asetettu hyvin vähän vaatimuksia ja ohjeistuksia Suomessa. Ilman viranomaismääräyksiä päivänvalon hyö­ dyntämiseen ei tunnu juurikaan olevan kiinnostusta. Kau­ punkitilaa rakennetaan entistä tiiviimmäksi ja korkeammaksi. Tämä asettaa haasteita tulevaisuudessa sille, että sisätiloissa päästäisiin nauttimaan päivänvalosta. Lähteitä: [1] ISO 11664­2:2007(E)/CIE S 014­2/E:2006 Colorimetry — Part 2: CIE Standard Illuminants [2] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC­Influenced Responses to Light [3] Maankäyttö­ ja rakennuslaki 132/1999 [4] Ympäristöministeriön asetus 127/2018 asuin­, majoitus­ ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 §:n muuttamisesta [5] SFS­EN 17037:2018 + A1:2021:en Daylight in buildings [6] SFS­EN 12464­1:2021:en Light and lighting. Lighting of work places. Part 1: Indoor work places [7] SFS­EN 15193­1:2017 + A1:2021:en Energy performance of buildings. Energy requirements for lighting. Part 1: Specifications, Module M9 [8] Ympäristöministeriön asetus 1010/2017 uuden rakennuksen energia­ tehokkuudesta [9] Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 uuden rakennuksen sisäilmas­ tosta ja ilmanvaihdosta [10] Laskentaopas. Valaistuksen tehontiheyden ja tarpeenmukaisuuden huomioiminen E­luvun laskennassa. Ympäristöministeriö 28.2.2018. [11] Vikberg Hanna, Lylykangas Kimmo, De Luca Francesco. Päivänvalo­ olosuhteiden arviointi­ ja ohjausmenetelmät. Tallinnan yliopisto 2019. PÄIVÄNVALON MÄÄRÄN ARVIOINTIMENETELMIÄ [11] Päivänvalosuhde DF (Daylight Factor) — DF on sisätilan valaistusvoimakkuuden suhde ulkona olevaan valaistusvoimakkuuteen. — DF on karkea manuaalinen menetelmä. Ilmastoperusteinen päivänvalon mallintaminen CBDM (Climate-based Daylight Modelling) — CBDM mahdollistaa laskemaan ajan vuoden aikana, jolloin tietty valaistusvoimakkuuden taso saavutetaan tietyssä suunnitelmassa, tietyssä maantieteellisessä sijainnissa. Päivänvaloautonomia DA (Daylight Autonomy) — DA kuvastaa, kuinka usein vuoden aikana tietty valaistus­ voimakkuus (esimerkiksi 300 lx) saavutetaan. Tilallinen päivänvaloautonomia sDA (Spatial Daylight Autonomy) — sDA kuvastaa päivänvalotason vuosittaista riittävyyttä. — sDA kuvataan prosentteina tarkastelutasosta, joka saa­ vuttaa tietyn valaistusvoimakkuuden tavoitearvon, tietyn osuuden ajasta (IESNA:n mukaan raja­arvo 300 lx 50 % arviointiajasta). Hyödyllinen päivänvalaistusvoimakkuus UDI (Useful Daylight Illuminance) — UDI on osa ajasta vuoden aikana, jolloin päivänvalon synnyttämä horisontaalinen valaistusvoimakkuus sisä­ tilassa pysyy tietyn vaihteluvälin sisällä. Vaihteluväli rajautuu hyödylliseen valaistusvoimakkuuteen, eli liian pimeään (100 lx) ja liian kirkkaaseen (2 000 lx). iS to ck .c om / te rn g9 9
  • Black Box valaisee – myös ulkona blackbox.rexel.fi Black Box on Rexelin valaisinperhe, jonka tuotteita on käytetty mitä erilaisemmissa projekteissa ympäri Suomea. Nyt tarjontaa on lisätty entisestään, sillä julkaisimme uuden tuoteluettelon, johon on lisätty uutuuksia etenkin ulkovalaistukseen. Tuotetietojen lisäksi löydät katalogista yli 90 valaistusprojektia, joista voit ammentaainspiraatiota tuleviin kohteisiisi. Tutustu ja insipiroidu: blackbox.rexel.fi
  • VALO 1/2022 14 Teksti: Marjukka Puolakka HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LAAJENEE JA UUDISTUU Mittavien laajennusja muutostöiden myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on entistä helpommin saavutettavissa. Valo ohjaa kulkua uusissa terminaalitiloissa ja Kehäradan juna-aseman kulkuyhteydessä. Valo tuo esiin myös lähtöaulan näyttävän kolmiulotteisen puukaton sekä tuloaulan Luodon kasvija kiviasetelmat.
  • 15 VALO 1/2022 Uuden laajennusosan ulkokatoksen ja lähtöaulan katon vaikuttava puuarkkitehtuuri erottaa Helsinki­ Vantaan lentoaseman maailman muista lentoasemista. Kuva: Tuomas Uusheimo
  • 16 VALO 1/2022 H elsinki­Vantaan lentoaseman ter­ minaali 2:n laajennus­ ja muutos­ rakentaminen alkoi tammikuussa 2019. Hanke pitää sisällään uuden kaksikerroksisen sisäänkäynti­ rakennuksen näyttävine tulo­ ja lähtöauloi­ neen, liitososan, modernin pysäköintilaitoksen ja uuden kulkuyhteyden Kehäradan asemalle sekä vanhan terminaali 2:n muutostyöt. Uusi laajennusosa otettiin käyttöön joulu­ kuussa 2021, ja vanhan terminaalin muutostyöt jatkuvat vuoteen 2023. Kun kaikki on valmista, ei ole enää terminaali 1:tä ja 2:ta, vaan moderni lentoasema, jolla on yksi sisäänkäynti ja jossa liikkuminen on entistä sujuvampaa. Hanke on toteutettu tilaajan, pääurakoit­ sijan ja suunnittelijoiden projektiallianssina. Uudisrakentamisen pinta­ala on 42 000 neliö­ metriä ja peruskorjaus­ ja muutostöiden 35 000 neliömetriä. – Hankkeen taustalla on lentoaseman porttiodotustilojen lisääminen ja väljentämi­ nen. Terminaali 2:n vanhasta rungosta siirretään kaikki lähtöselvitystiskit ja turvatarkastusalue uuteen rakennukseen, jonka myötä turvatarkas­ tuksen jälkeinen alue kasvaa, sanoo arkkitehti Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä. – Lähtö­ ja tuloaulan sekä turvatarkastus­ alueen valaisinmuotona ovat pitkälti viivamaiset ledivalaisimet, kertoo projektipäällikkö Mikko Pekonen Ramboll Valostudiolta. MAISEMALLINEN PUUKATTO ESIIN VALOLLA Lähtöaulan katseenvangitsija on kaareva ja korkealle kohoava puukatto. Katon aaltoileva kolmiulotteisuus rakentuu muotoonsa leika­ tuista puuelementeistä, joiden reunamuodot muistuttavat korkeuskäyriä. – Puulla haluttiin lisätä matkustamisen romantiikkaa ja seikkailun tuntua. Se pehmen­ tää tilaa ja myös erottaa Helsinki­Vantaan maa­ ilman muista lentoasemista. Puukaton myötä lähtöaula on vähemmän hallimainen ja enem­ män maisemallinen teos, Grönholm sanoo. Lähtöaulan valaistuksen yhtenä tavoitteena oli tuoda katto esiin valon avulla. – Valaistussuunnittelun kannalta lähtöaula oli haastava ympäristö, kun suunnitelmat tehtiin kolmiulotteisessa muodossa, jossa valaisimien korko vaihtelee. Valaistuslaskennan ohella työs­ timme koko ajan valaistuksen visualisointimal­ lia, sanoo valaistussuunnittelija Juha Hälikkä Ramboll Valostudiolta. Suomalaisesta kuusipuusta rakennettu ala­ katto koostuu sadoista keskenään erilaisista elementeistä, jotka ovat 3 × 6 metrin kokoisia ja painavat 800 – 1 500 kiloa. Katon kokoaminen oli vaativa palapeli. Elementit CNC­jyrsittiin, ja samalla saatiin jyrsittyä mittatarkat aukot katon alapintaan upotetuille valaisimille. – Jokainen valaisin on aseteltu tarkalleen omalle paikalleen niin, että valaisimet muo­ dostavat kattopinnassa halutunlaisen kuvion. Valaisimien kaapelointi on hoidettu paksun puuelementin viertä yläkautta, Pekonen kertoo. Lähtöaulaan tuovat yleisvaloa myös katosta ripustetut valaisinansaat, joissa on ylä­ ja ala­ valo­osuus. Aulaa reunustavien lähtöselvitys­ tiskien kattojen päälle on piilotettu epäsymmet­ risen valonjaon valonheittimiä, jotka valaisevat tilaa epäsuorasti katon kautta. Lähtöaulan va­ laistus on jaettu useisiin vyöhykkeisiin, joiden DALI­pohjaista valaistusta säädetään päivän­ valon mukaan. ALLA Lähtöaulan kaarevaan, kuusipuusta rakennettuun alakattoon upotetut valaisimet muodostavat kattopintaan halutunlaisen kuvion. Lähtöaulaan tuovat yleisvaloa myös katosta ripustetut valaisinansaat, joissa on ylä­ ja alavalo­ osuus. Kuva: Tuomas Uusheimo ALINNA Lähtöaulaan tulvii luonnonvaloa kiitotielle avau­ tuvan pohjoisen julkisivun korkeista ikkunoista. Kuva: Tuomas Uusheimo
  • T Ä Y T T Ä Ä P Ä Ä T E T Y Ö J A U G R-VA AT I M U KS E T ( UG R <1 9 ) VA L K O I S E K S I TA I M U S TA K S I M A A L AT T U A L U M I I N I R U N K O VA L O N J A K A U M A 3 / 7 TA I 5 / 5 E P Ä S U O R A VA L O L U O E R G O N O M I S E N T Y Ö S K E N T E LY VA L A I S T U K S E N S E N S O R I L L A TA I I L M A N K A K S O I S PA R A B O L I N E N H Ä I K Ä I S Y S U O J A A N TA A H Ä I K Ä I S E M Ä T T Ö M Ä N VA L O K U V I O N A C T O R P E N D A N T ACTOR P ENDANT ON IHANT E E LLI N E N VA LA I S I N TO I MI STO I H I N , LU O KKAT I LO I H I N , KOKOUSTILOIHIN JA AVOKONTTOREIHIN. SAATAVANA KAHDELLA VALONJAKAUMALLA, 30/70 JA 50/50, SEKÄ USEILLA OHJAUSVAIHTOEHDOILLA: ON/OFF, VETOHIMMENNYS, DALI/PUSH JA PIRSENSORI. RUNGON VÄRIVAIHTOEHTOINA VALKOISEKSI TAI MUSTAKSI MAALATTU ALUMIINI. LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . S U U RI VALOM ÄÄR Ä JA KORK EA T EH OK KU U S
  • 18 VALO 1/2022 Valon värilämpötila on 4 000 kelviniä lukuun ottamatta puukattoon integroituja valaisimia, joiden värilämpötilaksi valittiin testausten jäl­ keen 3 500 kelviniä. – Puukaton sävyn ja valon värisävyn etsimi­ nen oli hienoviritteistä työtä. Oli haaste saada puu hehkumaan lämpimänä ja samanaikaisesti harmaa luonnonkivilattia säilymään raikkaana, Grönholm kertoo. Myös lähtöaulan sisäänkäynnin suuri ja näyttävä ulkokatos on samaa puuaihetta. – Saattopihan edustalla oleviin törmäys­ suojapenkkeihin on integroitu valoviivat. Katoksen alla olevien pylväsvalaisimien ylä­ ja alavalo ovat erikseen säädettävissä. Ulkoalueen valaisin pylväät ovat muotokieleltään kulmik­ kaita. Bussiterminaalin puolella on korkeat pylväät, jotka madaltuvat viheralueelle tultaessa pollareiksi. Taksipihan valaistus integroitiin suo­ raan katosrakenteeseen, kertoo Ramboll Valo­ studion valaistussuunnittelija Tero Myhrberg. ALAKATTOLEVYIHIN KUSTOMOITIIN LEDIPROFIILIT Lähtöaulassa haluttiin hyödyntää mahdollisim­ man paljon luonnonvaloa, mutta välttää suoran auringonvalon häikäisyä. Etelään olevan pää­ julkisivun lasiseinä on suhteellisen matala, kun taas kiitotielle avautuvan pohjoisen julkisivun korkeista ikkunoista tulvii luonnonvaloa. – Lähtöaulan katossa on syvä valokuilu, jonka kattoikkunasta tuleva luonnonvalo hei­ jastuu tilaan kuilun seinämien kautta. Kuilun tukirakenteisiin on integroitu ledinauhat, toteaa Grönholm, joka suunnitteli valaistuskonseptia yhdessä Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n valosuun­ nittelija Markku Uimosen kanssa. Lähtöaulan perällä sijaitsevan turva­ tarkastusalueen sininen väri jatkuu rakennus­ osan ulkopinnoista sen sisälle. Värityksensä avulla alue erottuu jo kaukaa. Turvatarkastus­ alueen alakaton lineaarisia valoviivoja ohjataan kutakin erikseen liiketunnistimien avulla. – Turvatarkastusalueen hieman kaareva katto, lattia ja pilarit ovat väriltään vaaleansini­ siä. Kattovalaisimien 4 000 kelvinin valo koros­ taa tilan sävymaailmaa. Kiitotiestä muistuttavat valoviivat ja taivaan sini johdattavat matkustajia lennoille, Pekonen kuvailee. Tuloaulaan tullialueelta saapuvat matkus­ tajat näkevät ensimmäisenä Luodon, suureen istutuskaukaloon tehdyn puu­ ja pensasistu­ tuksen kivilohkareineen. Siinä yhdistyvät suo­ malainen luonto ja aasialainen puutarhataide. Luoto näkyy myös tuloaulan yläpuolella ole­ vasta lähtöaulasta, sillä lähtöaulan lattiassa on Luodon yllä iso vinoneliön muotoinen aukko. Luodon kasveja valaisevat lähtöaulan katosta ripustetut tehokkaat, kolmen ryhmiin sijoitetut valonheitinyksiköt. – Tuloaulan alakattolevyjen päihin on integroitu viivamaiset lediprofiilit. Alakatto­ levyjen valmistaja muotoili levyn, jonka U­pro­ fiiliin lediprofiilit kiinnittyvät magneetilla, kertoo Pekonen. ALLIANSSISSA HAETTIIN PARAS VAIKUTUS EUROILLE Terminaali 2:n laajennusosa toimii myös matka­ keskuksena, josta on kätevät yhteydet juna­ asemalle, bussiterminaaliin, taksien odotus­ alueelle, pysäköintilaitokseen ja pyöräparkkiin. Vaiheittain edenneen työmaan keskellä väli­ aikaisjärjestelyt teettivät töitä, sillä lentoasema on ollut koko ajan käytössä. – Projektille oli ykkösasia, että matkustaja­ kokemus säilyy hyvänä ja että matkustajareitit myös työmaan keskellä ovat selkeitä. Kaikki suunnitelmat visualisoitiin mahdollisimman pit­ källe. Niin sanotuissa virtuaalisafareissa kävimme käyttäjien kanssa läpi matkustaja reittejä ja muita lentoaseman toimintoja, kertoo arkkitehti Mikko Suvisto Arkkitehtitoimisto HKP Oy:stä. YLINNÄ Tuloaulan keskellä olevassa Luodossa yhdistyvät suomalainen luonto ja aasialainen puutarhataide. Luoto näkyy myös lähtöaulaan ison vinoneliön muotoisen aukon kautta. Kuva: Tuomas Uusheimo YLLÄ Luodon ylle on ripustettu kolmen ryhmiin sijoitetut valonheitinyksiköt. Lähtöaulan syvän valokuilun kattoikku­ nasta tulee tiloihin luonnonvaloa. Kuva: Tuomas Uusheimo
  • 19 VALO 1/2022 Lähtöaulaan saapuvan matkustajan ottaa vastaan suuri ja näyttävä ulkokatos. Valoa saattopihalle tuovat muoto kieleltään kulmikkaat valaisinpylväät. Kuva: Tuomas Uusheimo
  • 20 VALO 1/2022 LUONNONVALOA MYÖS KEHÄRATAYHTEYDEN KUILUUN Uusista terminaalitiloista on lyhyt sisäyhteys Kehäradan asemalle. Siirtyminen asemalle on elämys, jonka voi kokea joko avokuilussa ole­ valla lasiseinäisellä hissillä tai liukuportailla matkatessa. Korkeusero on 32 metriä. – Kaksivartinen liukuporras rakennet­ tiin avolouhittuun kuiluun, jonka seinät on päällystetty harmailla betonivaluelementeillä. Liukuporrasaulasta saatiin korkea kuilu, joka mahdollistaa luonnonvalon pääsyn alas asti kuilun yläosan ikkunoista, sanoo Suvisto. – Kuilun kattorakenteissa on hyvällä häikäisy suojalla varustettuja valonheittimiä, joiden tarkasti rajatut valokeilat suuntaavat valoa kuilun seinille ja rullaportaille. Valaisin­ huolto hoituu katon päällä olevista huolto­ silloista. Rullaportaisiin on integroitu lediviivat, Pekonen toteaa. Laajennusosasta kuljetaan sisäkautta myös uuteen pysäköintilaitokseen, jonka yhdeksästä pysäköintitasosta yksi on maanalainen. Laitok­ sessa on lähes 2 000 autopaikkaa. Pysäköintilai­ toksen eteläjulkisivussa on 700 aurinkopaneelia, joista saadaan lataussähkö sähköautopaikoille. Myös pysäköintilaitoksen katto on varattu autoille. Katon hormirakenteisiin integroidun valaistuksen lisäksi valoa tuovat matalat valaisin­ pylväät. Valaistussuunnittelussa oli olennaista, että valaisimet eivät häikäise kiitotien suuntaan ja ettei valo karkaa pysäköintilaitoksen viereen parhaillaan rakenteilla olevaan hotelliin. HELSINKI-VANTAAN TERMINAALI 2, LAAJENNUSJA MUUTOSHANKE Hanke on toteutettu Finavia Oyj:n, SRV Rakennus Oy:n, Ramboll Finland Oy:n sekä Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n projekti­ allianssina. Tilaaja: Finavia Oyj Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy (terminaali 2:n uusi laajennusosa) Arkkitehtitoimisto HKP Oy (Kehäradan uusi kulkuyhteys, uusi pysäköintilaitos, vanhan terminaali 2:n muutostyöt) Rakenne-, LVIASja liikennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio Monivuotisen rakennushankkeen vaiheis­ tus näkyi myös valaistussuunnittelijan työssä. – 24/7 toimivalla lentoasemalla taksien ja muun liikenteen väylien pitää olla koko ajan valaistuja. Ulkovalaisinpylväille haettiin paikkoja niin, että valaistus onnistuu samoilta sijoitus paikoilta, vaikka ympäristö ehti muuttua moneen kertaan, Hälikkä sanoo. Allianssihankkeen hengessä kaikki allians­ sin osapuolet olivat samalla puolella pöytää ja ratkaisut tehtiin yhdessä. Matkustajakokemus on yksi allianssin bonus­ ja sanktio­osuuksiin vaikuttava tekijä, ja sitä tullaan seuraamaan pitkään hankkeen valmistumisen jälkeenkin. – Koko porukan kesken on aidosti poh­ dittu, miten euroilla saadaan paras vaikutus aikaan. Laatutaso on saatu pidettyä erityisen korkeana tietyillä alueilla, kun on keksitty, miten kustannussäästöjä voidaan saada aikaan toi­ saalla, Hälikkä jatkaa. ALLA Bussiterminaalista on lyhyt yhteys uuteen laajennus­ osaan. Turvatarkastusalueen sininen väri jatkuu rakennus­ osan ulkopinnoista sen sisälle. Kuva: Marc Goodwin ALINNA Kehäradan asemalta johtavat liukuportaat uusiin terminaalitiloihin. Liukuporraskuilun yläosan ikkunat mah­ dollistavat luonnonvalon pääsyn alas kuilun pohjalle asti. Katon valonheittimien huolto tapahtuu katon päällä ole­ vista huoltosilloista käsin. Kuva: Petri Vuorio