VALO 1/2018 - Lehtiluukku.fi

1/2018 Dynaaminen valaistus tukee toipumista teho-osastolla MODERNI TOIMISTO KUTSUU VIIHTYMÄÄN Älykäs ulkovalaistus mukautuu ja palvelee
Design to Shape Light louispoulsen.com LP Slim Round – hienostunut muotoilu. Valaisimesta on saatavilla neljä eri asennusvaihtoehtoa: uppo-, puoliuppo-, seinäja riippuasennus. Ø 25 Ø 44 Ø 68
3 VALO 1/2018 AJANKOHTAISTA 6 Light+Building 2018 SUUNNITTELU 10 Ulkovalaisimet paremman palvelun alustana 34 SenCity – älykkäästi palvelevaa kaupunkivalaistusta pilotoimassa 48 Perusteet haltuun, osa 4: luminanssi ja heijastussuhde PROJEKTIT 12 Moderni toimisto kutsuu viihtymään 18 Muuramen kirkon hillitty valopesu 24 Valo luo identiteetin Jyväskylän Kankaan pysäköintitalolle 30 Potilaan toipumista tukeva dynaaminen sairaalavalaistus KULTTUURI JA TIEDE 40 Kasvit, valo ja aurinkoenergia 44 Guerrilla Lighting – kokeilevaa ja yhteisöllistä valoa VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 50 Valonvälähdyksiä 51 Projektiuutisia 54 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 40 34 12 18 1 /2 01 8
www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
5 VALO 1/2018 valoisuutta. Suurempi merkitys on katsekentässä näkyvillä kattoja seinäpinnoilla. Näillekin standardi antaa minimiarvot. Ikävä kyllä arvot löytyvät vain standardin tekstiosasta, jota suunnittelija harvoin vaivautuu lukemaan. Suunnitteluarvot otetaan yleensä standardin loppuosassa olevista tehtäväja tilakohtaisista taulukoista, joissa pinnoille annettuja valaistusvoimakkuusarvoja ei ole. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardia ollaan parhaillaan muuttamassa. Tavoitteena muutostyössä on nostaa esiin ihmiskeskeisen valaistuksen kannalta tärkeitä asioita. Tilan valoisuuden arviointiin esitellään uusia menetelmiä. Lisäksi suunnittelijalle annetaan pelkkien minimiarvojen sijasta korkeammat ohjearvot suunnittelun pohjaksi ja taulukko-osaan siirretään myös huone pintojen valaistusvoimakkuusarvoja. Standardiluonnos on tarkoitus saada kommentoitavaan muotoon tämän vuoden loppuun mennessä ja julkaistuksi vuoden 2020 alussa. Kiinnostavia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA V alaistussuunnittelussa pyritään yleensä noudattamaan standardeja ja suosituksia varsinkin, jos kyseessä on työhön liittyvä näkötehtävä. Kansalliset suositukset on nykyisin korvattu yhteisillä eurooppalaisilla standardeilla. Sisätyöpaikkojen valaistuksessa käytetään standardia SFS-EN 12464-1, jossa on annettu erilaisia näkötehtäviä ja toimintoja varten arvot esimerkiksi valaistusvoimakkuuksille, häikäisylle ja värintoistolle. Myös tilan valoisuutta pyritään lisäämään antamalla valaistusvoimakkuusarvoja seinäja kattopinnoille. Visuaalista kommunikaatiota pyritään parantamaan antamalla arvoja henkilöiden kasvoille tulevalle valolle. Standardia käytettäessä on kuitenkin huomattava, että annetut arvot ovat vain rajaarvoja. Niinpä valaistus toteutetaan usein siten, että täytetään standardin antamat minimiarvot valaistusvoimakkuuksille ja värintoistolle eikä ylitetä annettuja häikäisyn raja-arvoja. Missään viranomaissäädöksissä ei standardia ole myöskään tehty velvoittavaksi, joten standardia ei ole edes pakko noudattaa. Nykyisin puhutaan paljon ihmiskeskeisestä valaistuksesta. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa valaistusta yritetään ohjata niin, että se vahvistaisi käyttäjän luontaista vuorokausirytmiä ja ohjaisi vireystilaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Tällainen valaistus edellyttää, että valon määrää ja spektrijakaumaa voidaan muokata. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa valoa on siis joissain tapauksissa saatava selvästi standardien minimiarvoja enemmän. Erityisen suuri merkitys tilan miellyttävyydelle on sillä, kuinka valoisaksi tila koetaan. Standardeissa määritetyt lattiatai työtason valaistusvoimakkuusarvot eivät kuvaa tilan STANDARDIT JA HYVÄ VALAISTUS Kannen kuva: Okko Oinonen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Samuli Rasinmäki, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907 www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
VALO 1/2018 6 K ahden vuoden välein järjestettävä massiivinen Light+Buildingtapahtuma pidettiin Frankfurtissa 18.–23.3. Yli 2 700 näytteilleasettajaa 55 maasta esitteli uusimpia valaistustuotteitaan 220 000 näyttelyvieraalle. Viikon sinnikkään koluamisen jälkeenkin kävijälle tuli tunne, että valtaosa tuotteista jäi näkemättä. Herää kysymys, ovatko messut jo liian suuret. Alkuvaiheessa kävijälle tulee tunne, että suurin osa eri osastoilla esiteltävistä tuotteista on samoja tai vastaavia. Kun osastoa sitten alkaa tarkemmin tutkia, huomaa, että sieltä löytyy sittenkin uusia innovaatioita. Uusien juttujen huomaamista ei välttämättä ole tehty helpoksi, joten tutustumiseen menee uskomattoman paljon aikaa. Kaikkein uusimmat tuotteet saattavat lisäksi olla piilotettuina takahuoneisiin, joihin pääsee vain sopimalla käynnistä etukäteen. Monia osastoilla olevia tuotteita joudutaan myös odottelemaan, ennen kuin niitä saa hankittua. SÄÄTÖÄ JA OHJAUSTA Valaistusta voidaan ohjata useilla erilaisilla järjestelmillä ja tavoilla, joiden paremmuutta on vaikea vertailla. Ainakin suunnittelijan kannalta helpottaisi huomattavasti, jos jokin menetelmä nousisi ylitse muiden ja otettaisiin suunnittelun lähtökohdaksi. Langallisissa järjestelmissä tämä on jo toteutunut, kun säätöön yleensä käytetään standardoituja ohjaustapoja, eli tavanomaisessa säädössä DALI-protokollaa ja nopeassa säädössä DMX-protokollaa. LIGHT+BUILDING 2018 Teksti: Tapio Kallasjoki Smart, Intelligent, Connected, Human Centric, LED Lighting. Nämä termit iskivät silmiin vuoden 2018 Light+Building-messuilla. Termit mukailevat valaistusalan järjestön LightingEuropen muutamia vuosia sitten esittelemää valaistusalan tulevaisuuden reittikarttaa. Aluksi ledit valtaavat valaistusmaailman, sen jälkeen painopiste siirtyy valaistuksen ohjaukseen ja lopuksi valaistus ohjautuu siten, että käyttäjä saa kuhunkin tilanteeseen ja aikaan juuri hänelle parhaan mahdollisen valaistuksen. Tänä vuonna painopiste oli valaistuksen ohjauksessa. Sen lisäksi messuilla esiteltiin useita erilaisia käsityksiä siitä, mistä ihmiskeskeisessä valaistuksessa eri valmistajien mielestä on kysymys. Sen sijaan langattomalla puolella tilanne on villimpi. Langattomat ohjaukset nousivatkin esiin näillä messuilla. Toiveena on, että näiden osalta päädyttäisiin käyttämään mahdollisimman avoimia järjestelmiä, jotta eri tuotteiden yhteensovittamisessa ei olisi ongelmia ja valmistajat pääsisivät kehittämään omia tuotteitaan. Tällä hetkellä radiotaajuisista yhteys tavoista Bluetooth LE oli se tietoliikenne protokolla, johon useimmiten messuilla törmäsi. Ohjauksissa tarvitaan myös erilaisia antureita ja lähettimiä. Näiden liittämiseksi valaisimeen on ulkovalaistuspuolella kehitetty erilaisia liittimiä, kuten Zhagan standardoitu SR-liitin, joka voidaan laittaa valaisimiin riippumatta siitä, lisätäänkö niihin näitä toimintoja asennusvaiheessa vai myöhemmin. Kuva: Messe Frankfurt GmbH / Pietro Sutera
7 VALO 1/2018 Erilaisten mobiiliohjaustapojen myötä valaistusalalle on tullut paljon uusia tuotteita. Samoin uutta osaamista omaavia ihmisiä tarvitaan laatimaan erilaisia ohjaussovelluksia. Uusien osaajien ja ajatusten tulo on valaistusalalle hyväksi. Valaistusta voidaan ohjata monesta eri syystä. Aiemmin syy oli pääasiassa energiansäästö. Nyt monissa yhteyksissä on todettu, että ledit hoitavat jo energiatehokkuuden, ja ohjausta tarvitaan nyt tekemään valaistuksesta entistä parempi käyttäjän kannalta. Valaisimet muodostavat sekä rakennuksissa että rakennusten ulkopuolella, teillä ja kaupungeissa, valmiin kattavan verkon. Älyn ja kommunikaatioyhteyden tullessa valaisimiin ne voivat hoitaa paljon muitakin tehtäviä kuin pelkän valon tuottamisen. Esimerkiksi läsnäolotietoa voidaan käyttää muuhunkin kuin valaistuksen ohjaamiseen. Muutamilla osastoilla esiteltiin myös LiFiä (Light Fidelity) eli VLC (Visible Light Communication) -tekniikkaa, jossa valoa käytetään WLAN-verkkoa turvallisempana tiedonsiirtoväylänä. Itse valonohjauksessa huomio kiinnittyi erilaisiin tapoihin muokata valaisimen tuottamaa valoa. Perinteisen himmentämisen lisäksi myös valaisimen valonjakoa on ryhdytty muokkaamaan. Messuilla näkyi uusia tuotteita, joissa kohdevalaisimien avauskulmaa pystyttiin muokkaamaan sekä manuaalisesti että ohjelmallisesti. Myös valonjakokäyrän muotoa voidaan muokata niin, että pyörähdyssymmetrinen valonjako muuttuu elliptiseksi. Messujen jälkeen julkaistussa Lux Review -lehden webinaarissa naureskeltiinkin, että tulevaisuudessa ihmetellään aikaa, jolloin jo valaisinta kohteeseen valittaessa piti päättää, millainen valonjako sillä on. VÄRINTOISTO PARANEE Valonlähteiden värintoistoa arvioidaan edelleen yleisellä värintoistoindeksillä eli R a -indeksillä (englanniksi CRI, Colour Rendering Index). Sisävalaistuksessa yleinen vaatimus on, että värintoistoindeksi on vähintään 80. Kilpailu parhaasta värintoistoindeksistä ledivalonlähteissä käy kovana. Monet valmistajat ilmoittivat tuotteilleen värintoistoindeksiksi yli 90 – parhaat jopa 98. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa säädetään yleensä sekä värilämpötilaa että valon määrää. Yllättävää oli havaita, että valon värisävyä pystytään joidenkin valmistajien tuotteissa muuttamaan hyvin lämpimäksi ilman, että värintoistoindeksi muuttuu huonommaksi. Hyvä värintoistoindeksi ei välttämättä tarkoita, että värit toistuvat parhaalla mahdollisella tavalla joka tilanteessa. Ledivalmistajat olivatkin muokanneet ledien spektrejä moniin eri tarkoituksiin, joissa värien haluttiin toistuvan juuri siihen tarkoitukseen sopivalla tavalla. Otetaan esimerkiksi vaikka marmoroitu pihvi. Jos kauppias haluaa näyttää, että liha on tuoretta, hän muuttaa lihatiskin valon väriä lämpimämmäksi, jolloin liha näyttää punaisemmalta. Ongelmana tässä on, että silloin myös valkeat rasvajuovat muuttuvat punaisiksi eikä liha näytä enää niin herkulliselta. Siirtämällä ledin valopiste pois Suomalaisen Casambin Bluetooth LE -tekniikkaan ei voinut olla törmäämättä messuilla. Valaisimiin voidaan liittää joko sisätai ulkopuolelle erilaisia anturija tietoliikenneyksiköitä. Kuva: Tapio Kallasjoki Valokeilan leveyttä ei enää tarvitse päättää suunnitteluvaiheessa. Kuva: Tapio Kallasjoki
VALO 1/2018 8 hehkusäteilijän väripisteiden uralta valon värintoisto huononee, mutta nyt sekä punainen että valkoinen väri erottuvat selvästi. Värintoistoindeksi on huono suure kertomaan, kuinka hyvin valonlähde todella toistaa pintavärejä. Kansainvälisen valaistuskomission julkaisema väripuhtausindeksi ja amerikkalainen TM-30-indeksi, joissa värintoistoa arvioidaan 99 testivärin perusteella, olivat kuitenkin jo vertailupohjana joillakin valonlähdevalmistajilla. IHMISKESKEINEN VALAISTUS PUHUTUTTAA Ihmiskeskeinen valaistus näyttää edelleen olevan haussa. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa valon määrän ja värisävyn (ns. Tunable White) muuttamista. Erään valonlähdevalmistajan seminaarissa kolme paikalle kutsuttua asiantuntijaakin näyttivät olevan eri mieltä siitä, mistä ihmiskeskeisessä valaistuksessa on kysymys. Lähtökohtana tuntui olevan, että kun ei tiedetä, mikä ihmiselle on hyväksi, niin keskitytään siihen, että ei tehdä mitään, mistä voisi olla haittaa. Säädettävän värilämpötilan katsottiin kuuluvan tähän kategoriaan. Vireystilaan ja vuorokausirytmiin vaikuttavien valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän selvittäminen ja vahvistaminen on johtanut siihen, että tavanomaisten valaistusvoimakkuusarvojen eli luksien lisäksi valaistukselle voidaan laskea myös melanopsiinin erittymiseen vaikuttavat voimakkuusarvot (ns. Melanopic Lux). Tunnetusti tämän herkkyyskäyrän maksimikohta on sinisen valon aallonpituusalueella. Valkoista valoa tuottava ledi tehdään pääasiassa sinistä valoa tuottavasta ledistä, joka on päällystetty loisteaineella. Tämän ledin spektrissä esiintyvä sinisen piikin aallonpituus sattuu kuitenkin eri kohtaan kuin melanopsiinin herkkyyskäyrän maksimi. Sen johdosta jotkut valonlähdevalmistajat ovatkin alkaneet muokata valkoisen ledin spektriä siten, että sinisen aallonpituusalueen spektriä on levitetty laajemmalle alueelle (ns. Blue-Enriched LED). Usein tämä on tehty laittamalla tuotteeseen kahta erilaista sinistä valoa tuottavaa lediä. Valonlähteen valotehokkuus laskee tästä hieman, mutta haluttu Melanopic Lux -arvo kasvaa. HAVAINTOJA TUOTTEISTA Tuotepuolella erilaisia valoviivoja ja -nauhoja näyttää olevan lukematon määrä. Nykyisin niitä voi myös taivuttaa mihin suuntaan tahansa. Pisimmillään yhtenäinen valoviiva voi olla yli kolmesataa metriä pitkä, joten sillä valaisee jo korkeankin rakennuksen tai pitkän sillan. Myös värilliset RGB-valot saa juoksemaan viivassa, jos tasainen väri ei riitä. Edellisillä messuilla oli vielä vaikea löytää riittävän tehokkaita valaisimia urheilustadionien tai -alueiden valaisemiseen, mutta nyt tämäkin puute on korjattu. Toisaalta uudet pakkaustekniikat ovat mahdollistaneet hyvin tehokkaiden ja pienikokoisten, tiheästi pakattujen CoB (Chip on Board) -ledien valmistamisen, jonka johdosta voidaan tehdä erittäin kapeakeilaisia tai pienikokoisia kohdevalaisimia. Orgaanisiin ledeihin perustuvan OLEDtekniikan on ennustettu lyövän itsensä läpi jo monta vuotta. Näillä messuilla sitä ei vielä nähty. Ohuita OLED-kalvoja on tullut autoteollisuuteen esimerkiksi autojen jarruja vilkkuvaloihin. Perinteinen messujen yhteydessä järjestetty Luminale-tapahtuma antoi messukävijälle mahdollisuuden jatkaa valojen ihailua vielä messupäivän jälkeenkin. Kuva: Messe Frankfurt GmbH / Jochen Günther Käyttämällä kahta erilaista sinistä valoa antavaa lediä voidaan valonlähteen vaikutusta silmässä oleviin valoherkkiin gangliosoluihin lisätä. Kuva: Tapio Kallasjoki Ledivalaisimilla voidaan nykyisin korvata suuritehoisetkin purkauslamppuvalaisimet. Kuva: Tapio Kallasjoki Perinteiseen tapaan laajimmasta OLED-valaisimien tarjonnasta vastasi LG. Kuvassa on yrityksen järjestämässä valaisinsuunnittelukilpailussa palkitun Alexandre Boucherin moderni versio Versailles'n palatsin kattokruunusta. Kuva: Tapio Kallasjoki
EPÄSUORAN PIMEÄ UUTUUS! Ensimmäisenä Suomessa täysin integroitavia epäsuoran valaistuksen metalliprofiileita myös kaareviin rakenteisiin. Aina siisti lopputulos vain 13 mm rakenteen alaslaskulla! Merkittävät säästöt työajassa sekä rakennusmateriaalissa. PIENESTÄ REIÄSTÄ ISO VALOTEHO! Buzzi & Buzzin Genius-sarjan integroitavat miniledit nyt Suomessa! Saat vaihdettua valonlähteen rikkomatta katon pintaa. Vain 20 mm reiästä saa jopa 1 000 lumenin valotehon. Be an LED-genius! Tule lukemaan lisää! www.luminavalaistus.fi Lisäksi niiden ohutta muotoa on käytetty tehokeinona sisustusvalaisimissa. Valotehokkuudessa on jo päästy arvoon 90 lm/W. Valaistussuunnittelun kannalta löytyi myös mukavia tuotteita. Yleensä ripustetut profiilivalaisimet antavat valoa joko ylös tai alas – nyt niistä saa valoa myös sivulle. Messuilla esiteltiin myös downlight-valaisin, joka ei annakaan valoa pelkästään alas, vaan nerokkaan optiikan avulla sillä voidaan valaista myös kattoa valaisimen ympärillä tai valaisimesta voidaan tehdä hybridivalaisin, jolloin se toimii myös seinänpesijänä. Tässä vain muutama esimerkki, varmaankin monta hienoa tuotetta jäi näkemättä. VIRANOMAISSÄÄDÖKSIÄ Euroopan komissio ja LightingEurope pitivät messuilla yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin uusista valaistusalaa koskevista säädöksistä. Ikävä kyllä paljon huhuja herättänyttä, mahdollista uutta Ecodesign-direktiivin muutosta, jossa kaikille tuotteille esitettäisiin vain yksi, vuosien myötä kiristyvä energiatehokkuusvaatimus (ns. Single Lighting Regulation), ei vielä esitelty lainkaan. Ilmeisesti asian käsittely on edelleen kesken. Euroopan komissio on myös suunnitellut, että T8-loistelamput (halkaisijaltaan 26 mm) poistettaisiin markkinoilta vuonna 2020. Lighting Europe pitää tätä kuitenkin kuluttajien kannalta liian nopeana aikatauluna, koska kyseisiä valonlähteitä käytetään niin paljon olemassa olevissa valaistusasennuksissa. Painotus ohjaustekniikkaan näkyy uudessa suureessa, joka esiteltiin perustuen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Kyseinen suure on nimeltään SRI (Smart Readiness Indicator). Se kuvaa rakennuksen valmiutta erilaisiin älykkäisiin ohjauksiin. SRI määritellään kahdeksan eri osatekijän avulla, joista kolme koskee valaistusta. Menetelmä pyritään saattamaan voimaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Asia varmaan kiinnostaa kiinteistönomistajia ja suunnittelijoita. Lisätietoa aiheesta löytyy osoitteesta smartreadinessindicator.eu. Seoul Semiconductor esitteli messuilla uusia SunLike-ledejään, joiden spektri muistuttaa hyvin paljon päivänvaloa. Värintoistoindeksi on täten yli 97. Spektristä puuttuu valkoisissa ledeissä yleisesti esiintyvä sininen aallonpituushuippu. Spektrin sininen osuus on saatu tasaiseksi ja levitettyä vuorokausirytmiin vaikuttavien valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän alueelle violettia valoa tuottavilla ledeillä ja sopivalla loisteaineyhdisteellä. Valonlähde onkin kehitetty nimenomaan ihmiskeskeistä valaistusta varten. Kuva: Seoul Semiconductor B G R Sunlight Purple LED P+BGR
10 VALO 1/2018 V altio on edellyttänyt jo vuodesta 2009 lähtien, että kaikkiin uusiin tievalaisimiin asennetaan jonkinlainen ohjaus, jotta valaistusta voidaan himmentää vähäisen liikenteen aikana. Myös kunnat aloittivat himmennettävien katuvalaistuksien käytön samoihin aikoihin. Nykyisin ulkovalaistuksen himmennys on lediteknologian takia helposti toteutettavissa ja hyvin kustannustehokasta. Ledivalaistukset varustetaankin jo lähes poikkeuksetta jonkinlaisella ohjauksella. Ulkovalaistuksen ohjauksesta on tullut monelle päättäjälle jo itsestäänselvyys, koska ulkovalaistuksien parannukset ja uudisrakentaminen toteutetaan yleensä ledivalaistuksella ja ledivalaisimien himmennys on jo määritelty vaatimukseksi tilaajan ohjeissa ja yleisissä laatuvaatimuksissa. ULKOVALAISTUKSEN OHJAUSTAVOISTA Ulkovalaistuksen ohjaustavat voidaan jakaa yleisesti neljään eri tasoon: 1. perinteiset ohjaustavat • ei etähallittavaa keskitettyä ohjausta • ennakkoon ohjelmoidut ledivalaisimien liitäntälaitteet 2. keskuskohtainen ohjausjärjestelmä • keskitetty keskuskohtainen etähallittava ohjausjärjestelmä • ennakkoon ohjelmoidut ledivalaisimien liitäntälaitteet 3. valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä • valaisimien ennakkoon ohjelmoitu ohjaus etähallittavan ohjausjärjestelmän avulla • valaisimien reaaliaikainen ohjaus ulkoisilla anturitiedoilla 4. valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä osana älykästä palvelualustaa. Suurinta osaa nykypäivän ulkovalaistuksista ohjataan perinteisillä ohjaustavoilla (mm. astronominen kello, hämäräkytkin, vyörytys) tai keskuskohtaisella ohjausjärjestelmällä. Tällöin ledivalaisimien himmennys toteutetaan pääosin esiohjelmoimalla himmennysprofiilit valaisimien liitäntälaitteisiin, jolloin ohjausparametrina toimii aika. Yhä useammassa kunnassa ja maantiekohteessa ledivalaistus toteutetaan jo kuitenkin valaisinkohtaisella ohjauksella etähallittavan ohjausjärjestelmän avulla. Syinä tähän ovat muun muassa kuntalaisille tai kansalaisille tarjottava parempi palvelu, liikenneturvallisuus, energiansäästöt ja kunnossapidon tehostaminen. Parempi palvelu tarkoittaa yleensä tarkoituksenmukaista, laadukasta valaistusta perustuen käyttäjien tarpeisiin ja läsnäoloon. Lisäksi palvelu voi pitää sisällään erilaisten tunnelmien ja elämyksien tarjoamista. Valaisinkohtaisen ohjauksen yleistymistä hidastavat kuitenkin standardien puute, tekniikan liian nopea kehitys ja tyypillisesti melko pitkät takaisinmaksuajat. Paremmalle palvelulle on haastavaa määritellä konkreettinen hinta, ja suurimmat energianja kunnossapitosäästöt saavutetaan yleensä jo saneeraamalla purkauslamppuvalaistus ledivalaistukseksi ja ottamalla käyttöön yksinkertaisemmat ohjausperiaatteet. ULKOVALAISTUS AVAINASEMASSA ÄLYKKÄISSÄ KAUPUNGEISSA On julkaistu lukuisia ennusteita siitä, että älykkäiden kaupunkien markkinat tulevat lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Potentiaaliset ja monialaiset markkinat sekä nopeasti kehittyvä ja lukuisia mahdollisuuksia jo tänään tarjoava tekniikka luovat yrityksille uusia menestymismahdollisuuksia. Ulkovalaistusverkko tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erilaisten teknisten palvelualustojen rakentamiselle, koska ulkovalaistusverkot kattavat yleensä koko kaupungin alueen ja valaisinpylväitä sekä valaisimia esiintyy riittävän tiheästi. Tämä ulkovalaistuksen kehityssuuntaus ilmeni selkeästi myös Light+Building 2018 -messuilla, joilla esiteltiin muun muassa modulaarisia valaisinpylväitä ja valaisinkohtaisia ohjausratkaisuja. Useita tekniikka-aloja yhdistävä ja koko kaupungin kattava antureihin ja ohjauslaitteisiin perustuva palvelualusta edellyttää järjestelmiltä avoimuutta, skaalattavuutta sekä toimivia rajapintoja. Ulkovalaistuksen osalta tämä tarkoittaa ratkaisuja, jotka eivät ole sidoksissa vain yhteen järjestelmän toimittajaan tai valaisinvalmistajaan. Kehityssuunnaksi on muodostunut langaton tiedonsiirto ja tilaajan tarpeita hyvin palveleva valaisimen ulkopuolelle asennettava ohjauslaite standardoidulla liittimellä (mm. Zhagaja NEMA-liitin). Älykäs kaupunki yleistyi aiheena 2010-luvun alussa, ja sen on arvioitu saavuttavan tehomarkkinoinnin huipun lähivuosina. Myös Suomessa on käynnissä useita älykkään kaupungin pilottihankkeita, joissa testataan hyvin rajatuilla kokonaisuuksilla infran eri tekniikka-alojen vuorovaikutusta ja synergiaetuja. Näissä pilottihankkeissa ulkovalaistus on yleensä avainasemassa. Teksti: Aleksanteri Ekrias ja Miikka Nevalainen, LiCon-AT Oy ULKOVALAISIMET PAREMMAN PALVELUN ALUSTANA Light+Building-messuilla esiteltiin muun muassa Schréderin modulaarisia valaisinpylväitä. Kuva: Aleksanteri Ekrias
11 VALO 1/2018 Älykkään kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia on vaikea hahmottaa ilman käytännön kokemuksia toteutuneista kaupallisista palvelualustoista. Markkinoilla on jo nyt laaja valikoima ulkovalaistukseen liittyviä innovatiivisia laitteita, antureita, järjestelmiä sekä sovelluksia, ja niitä kehitetään koko ajan lisää. Standardointi, määritelmät ja ohjeet kuitenkin puuttuvat, eikä selkeää kuvaa kokonaisuudesta ole. Tällä hetkellä tilaajalta edellytetään tietoa, taitoa ja onnea tehdä oikeita ratkaisuja valaistuslaitteiden valinnan ja ohjausjärjestelmän teknisen rakenteen suhteen, jotta ulkovalaistusverkko on myös lähitulevaisuudessa muuntautumiskykyinen uusien tekniikoiden kehittyessä. NEMA VAI ZHAGA? Toistaiseksi markkinoilla on ollut käytössä kaksi liitintyyppiä, NEMAja Zhaga-liitin, joka tunnetaan myös nimellä SR (System Ready) -liitin. Käytännössä liittimet koostuvat valaisimeen asennettavasta naaraspuoleisesta osasta sekä ohjauslaitteessa tai anturissa olevasta urososasta, jotka yhdessä mahdollistavat valaisimen ohjauslaitteen tai anturin asennuksen ja vaihdon ilman työkaluja. Liittimet mahdollistavat tietoliikenteen valaisimen ohjauslaitteen tai anturin ja valaisimen liitäntälaitteen välillä. NEMA-liitin perustuu standardiin ANSI C136.41-2013. Zhaga-liitin perustuu Zhaga-konsortion julkaisuun Zhaga Interface Specification, Book 18, Ed. 1.0, 2017, Luminaire Extension Module & Receptacle, joka on jo hyväksytty konsortion sisällä ja tullaan julkaisemaan todennäköisesti kesällä 2018. Julkaistava asiakirja tulee pitämään sisällä liittimen rakenteelliset vaatimukset, sähkö tekniset rajapinnat sekä mittaus menetelmät vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Toisessa vaiheessa Zhagakonsortio tulee todennäköisesti kehittämään tarkemmat rajapinnat liitäntälaitteille, ohjauslaitteille ja antureille sekä määrittelemään sähkötekniset suorituskykyvaatimukset ja tarkemmat tiedonsiirtokäytännöt. Taulukossa 1 on esitetty NEMAja Zhaga-liittimien teknisiä tietoja. Suurin ero liittimien välillä on ohjauslaitetta tai anturia syöttävässä jännitteessä. NEMA-liittimessä käytetään tyypillisesti 220–240 V verkko jännitettä ja Zhaga-liittimessä 24 V tasajännitettä. Tämä edellyttää Zhaga-liittimen tapauksessa kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvaa liitäntälaitetta, joita on tällä hetkellä markkinoilla hyvin rajallisesti. NEMAliittimessä on useampia koskettimia, koska se suunniteltiin aikanaan myös perinteisten valonlähteiden ohjaamiseen. Zhaga-liitin on suunniteltu toimimaan vain DALI 2.0 -väyläpohjaisella tiedonsiirrolla. Zhaga-liittimen naaraspuoleinen osa on pienempi ja edellyttää pienemmän asennusreiän valaisimeen. Lisäksi Zhaga-urosliittimellä varustettu ohjauslaite on yleensä huomattavasti NEMA-urosliittimellä varustettua ohjauslaitetta pienempi, koska AC/DC-muuntajaa ei tarvita. Tällä voi olla vaikutusta ulkovalaisimien NEMA-liitin Zhaga-liitin (SR-liitin) Jännite, maksimi 480 VAC/DC 30 VDC Virta, maksimi 15 A 1,5 A Kotelointiluokka IP66 IP66 Koskettimet 5/7 (3 sähkönsyöttö, 2/4 ohjaus) 4 (2 DALI) Ohjauksen tiedonsiirtotavat DALI, 1–10 V DALI 2.0 Suojahattu saatavilla saatavilla Muut – edellyttää syötön liitäntälaitteelta Taulukko 1. NEMAja Zhaga-liittimien teknisiä tietoja. Periaate-esimerkki kahdella Zhagatai NEMA-naarasliittimellä varustetusta ledivalaisimesta, johon voidaan asentaa vastaavalla urosliittimellä varustettu valaisimen ohjauslaite ja anturi ilman työkaluja. Esimerkkejä valaisimen ohjauslaiteja liitinratkaisuista AEC Illuminazionen osastolta Light+Building-messuilta. Kuva: Tapio Kallasjoki ulkonäköön päivänäkymässä sekä kaupunkikuvaan. Molempiin liittimiin on saatavana naarasliittimen peittävä suojahattu siltä varalta, että ohjauslaitetta ei heti asenneta. Valaisinkohtaiseen ohjaukseen soveltuvien ulkovalaisimien teknisten vaatimusten määrittelyn muun muassa hankintavaiheessa tekee haastavaksi se, että kyseessä on kahden erillisen sähkölaitteen (valaisin ja ohjauslaite) muodostama kokonaisuus, jossa valaisinvalmistaja on vastuussa valaisimen vaatimustenmukaisuudesta ja ohjauslaitteen valmistaja ohjauslaitteen vaatimustenmukaisuudesta. Tällöin on otettava huomioon, että huonoin arvo esimerkiksi kotelointiluokan, ylijännitesuojauksen ja käyttölämpötilan osalta määräytyy aina mitoittavaksi arvoksi. Suomessa on toistaiseksi käytetty ulkovalaistuksen valaisin kohtaisessa ohjauksessa markkinoilla jo pidempään ollutta NEMA-liitintä. Ensimmäisiä Zhaga-pilottikohteita on kuitenkin jo toteutusvaiheessa ja lukuisia suunnitellaan lisää. Lähitulevaisuudessa voidaan olettaa Zhaga-liittimen korvaavan NEMA-liittimen ulkovalaistuskäytössä, jos liitintä hyödyntäviä tuotteita tulee markkinoille lisää ja Zhaga-liittimeen liittyvä standardointi edistyy. Aiheesta voi lukea lisätietoa Miikka Nevalaisen YAMK-opinnäytetyöstä Ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän teknisten ja toiminnallisten vaatimusten kehittäminen (urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802011910).
12 VALO 1/2018 D esignja teknologiayritys Reaktorin pääkonttorin valaistus luo puitteet sekä tehokkaalle työnteolle että työpäivän jälkeiselle kotoisalle yhdessäololle. Helsingin yliopiston Tiedekulman talon 3.–6. kerroksessa sijaitsevat tilat otettiin käyttöön syksyllä 2017, kun rakennuksen mittava peruskorjaus valmistui. Tyypillisten toimistotilojen sijaan tilojen suunnittelussa lähdettiin luomaan omaa ”Reaktor-taloa”. – Tilojen suunnittelu oli pitkä prosessi, jossa ei etsitty uutta business park -henkeä, vaan vanhaa ja täysin modernisoitavaa kiinteistöä. Uudet tilat ovat mielenkiintoinen sekoitus työtilaa, kodinomaisuutta ja uutuuttaan hohkaavaa saunaosastoa. Isot terassitilat mahdollistavat happihyppelyt ja työnteon myös ulkona, sanoo sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co:n sisustusarkkitehti Samuli Hintikka. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Okko Oinonen Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Reaktorin pääkonttorissa tilat ja valaistus elävät projektien ja tiimien muutosten mukana. Näyttävät ja pieteetillä valitut sisustusvalaisimet luovat valotunnelmaa, jossa saa viihtyä myös työpäivän jälkeen. Valaistus säätyy mobiilisovelluksella ja ohjautuu langattomilla painikkeilla. MODERNI TOIMISTO KUTSUU VIIHTYMÄÄN
MODERNI TOIMISTO KUTSUU VIIHTYMÄÄN Yleisvalaistus on yhdistelmä kattopaneelien alapinnassa roikkuvia valaisinpalkkeja sekä niissä olevia ledispotteja. Yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuus on kauttaaltaan 500 luksia.
14 VALO 1/2018 Tilat heijastavat Reaktorin työkulttuuria, jossa yhdessäoloon kannustetaan sekä työpäivän aikana että sen ulkopuolella. Vauhdilla kansainvälistyvän yrityksen tilatarpeet elävät projektien ja työtehtävien mukana. Asiantuntijaorganisaatiossa työntekijät tarvitsevat sekä rauhallista vetäytymistilaa että toimivaa tiimityötilaa. – Kun tilatarpeista syntyi ymmärrys, nostettiin valaistus keskeiseen rooliin jo hyvin aikaisessa vaiheessa suunnittelua, Hintikka jatkaa. Joustavan ohjausjärjestelmän avulla valaistus mukautuu erilaisiin tunnelmiin ja myös jatkuviin tilamuutoksiin. Valaistusta ohjaa DALIväylään liitetty Houm-ohjausjärjestelmä, joka perustuu mobiililaitteisiin ja langattomiin painikkeisiin. Tilojen yleisvalaistuksen suunnittelusta vastasi Granlund Oy ja sisustusvalaistuksen suunnittelusta sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. TILOJA PIAZZASTA ULKOTERASSIIN Yrityksen varsinaiset työtilat ovat rakennuksen 3.–5. kerroksessa, ja ne ovat perusrakenteeltaan samanlaisia. Kerrosten keskellä oleva eläväinen piazza kutsuu aamiaiselle ja lounaalle sekä kannustaa satunnaisiin kohtaamisiin. Kuudennen kerroksen ylelliset sauna-, oleskeluja neuvottelutilat jatkuvat ulkoterassille, josta avautuu näkymä Helsingin kattojen ylle. Lisää ulkotilaa löytyy yliopiston Tiedekulman yllä olevalta kattoterassilta, jonka sohvat ja ruokapöydät kokoavat porukkaa yhdessäoloon ja työntekoon. Tilojen yleisvalaistuskonsepti syntyi JKMM Arkkitehdit Oy:n ja Granlund Oy:n yhteistyönä. Yleisvalaistusratkaisuna ovat kattopaneelien alapinnassa roikkuvat valaisinpalkit. Neuvottelutiloissa ja piazza-alueilla valaisinpalkkien lineaaristen lediprofiilien välissä on ledispotteja, työtilojen valaisinpalkeissa valoa tuovat lediprofiilit. Aulatiloja ja käytäviä valaisevat kattoon upotetut downlight-valaisimet. – Ratkaisuna on avotoimistotilan hyvälaatuinen valaistus, jonka valaistusvoimakkuus on kautta linjan 500 luksin tasoa, sanoo Granlund Oy:n valaistussuunnittelija Sanna Forsman. Kattovalaistusta tukevat lukuisat sisustusvalaisimet, jotka luovat tiloihin viihtyisää ja kodikasta tunnelmaa. – Sisustusvalaisimet ovat korkealaatuisia designtuotteita ja itsessään taide-esineitä. Ne valittiin huolella, jotta valaistuksella löydetään oikeanlainen tunnelma, Hintikka sanoo. Isot ikkunapinnat tuovat tiloihin runsaasti luonnonvaloa. – Suhteellisen suuren valaisinmäärän ja valaistuksen ohjausjärjestelmän avulla valaistus taipuu käyttäjien tarpeiden mukaiseksi, toteaa Forsman. LÄMMIN VALO TUKEE KOTOISUUTTA Kunkin kerroksen piazzaa reunustavat avoimet työtilat ja rauhallisemmat vetäytymistilat sekä erikokoiset neuvotteluhuoneet. Piazza-alue ja hissien edusta ovat kaikille vapaata aluetta, ja niistä eteenpäin mentäessä tilat ovat kulkuoikeuksien takana. Kulkureitit on suunniteltu siten, että kullakin työtiimillä on oma solunsa, joka mahdollistaa tiimin sisäisen työnteon. Kerrosten välillä piazzalta toiselle kulkee pyöröportaikko, jonka portaisiin on kiinnitetty 300 viherkasvia. – Pyöröportaikko kannustaa siirtymisiin kerrosten välillä, sillä työntekijöiden ei haluta eristäytyvän omiin kerroksiinsa, Hintikka huomauttaa. Isompia työtiloja rajaavat liukuovet. Pienempien työja neuvottelutilojen modulaariset tilanjakajat mahdollistavat tarpeenmukaiset tilamuutokset päivän varoitusajalla. – Valaistuksen värilämpötila on kauttaaltaan 3 000 kelviniä. Lämminsävyinen valo tukee pintojen ja tekstiilien lämpimiä värejä ja kodinomaista tunnelmaa. Valon korkea värintoistokyky takaa sen, ettei lämminsävyinen valo tunnu tunkkaiselta, Hintikka toteaa. Kerrosten väliin puhkottu pyöröportaikko yhdistää tilat toisiinsa. Kaikkien tilojen valaistusta ohjaa DALI-väylään liitetty Houm-ohjausjärjestelmä. Jokaisella neuvottelutilalla on oma tarinansa, jota tukee omanlaisensa värimaailma ja sisustusvalaisinvalinta. Neuvottelutilojen valaistustilanteet ovat perusja esityskäyttö. Ylelliset sauna-, oleskeluja neuvottelutilat jatkuvat ulkoterassille, josta avautuu näkymä Helsingin kattojen ylle.
VALO 1/2018 15 Kuudennen kerroksen saunaosastolla järjestetään yhteistilaisuuksia, ja henkilökunta saa varata sitä omaan käyttöönsä. Kerroksessa on myös neuvottelutiloja sekä rauhallisia vetäytymistiloja työntekoa varten.
16 VALO 1/2018 MOBIILISOVELLUS SÄÄTÖÖN JA OHJAUKSEEN Houm-ohjausjärjestelmä perustuu langattomiin kytkimiin, joiden kahdesta painikkeesta valaistus ohjautuu tilojen päiväja iltakäyttöä varten. – Järjestelmän aivot ovat sähkökaapissa olevassa keskusyksikössä, jonka viereinen antenni vastaanottaa kytkimiltä tulevia radiotaajuussignaaleja. Ohjausjärjestelmä on koko ajan netissä, ja sen kaikki laitteet ovat etäpäivitettäviä, kertoo Houmin teknologiajohtaja Antti Ropponen. Kussakin kerroksessa valaistus on ryhmitelty omiin ohjausalueisiin. Esimerkiksi piazza on oma alueensa, jonka valot ovat päivällä kirkkaampia ja illalla taas rauhallisempaa tunnelmaa luovia. Neuvottelutilojen valaistuskytkimet ohjaavat valot joko perustai esitystilanteeseen. Kytkimien ohella valaistustilanteet saa käyttöön älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Valaistustilanteet asetetaan mobiilisovelluksella. – Sovellus on helppokäyttöinen, eikä paikalle tarvita erikoisosaajaa, kun valaistusohjauksiin halutaan tehdä muutoksia, Ropponen jatkaa. Sovelluksen käyttöoikeudet on jaettu eri tasoihin. Admin-oikeudet omaava voi tehdä muutoksia ohjausasetuksiin, peruskäyttäjätaso sallii valaistuksen ohjauksen ja alimman tason oikeudet omaava voi ohjata yhtä valaisinta tai yhden huoneen valaistusta. Sovelluksen avulla voi myös lisätä valojen ohjauspainikkeiden määrää. Tilojen yli tuhanteen valaisimeen saa haluttaessa oman ohjausyhteyden. Tämä mahdollistaa sen, että valaistusohjausalueisiin voidaan milloin tahansa tehdä muutoksia, jos esimerkiksi tilojen seinäjakoa muutetaan. Sormen painalluksesta energiaa saavat langattomat EnOceankytkimet tukevat tilojen muunneltavuutta. – Kytkimen voi kiinnittää vaikka lasipintaan, eikä sen asentamiseen tarvita sähköasentajaa. Tilojen haltija ei ole myöskään sähkösuunnittelijan armoilla sen suhteen, mihin kytkimiä voi asentaa. Esimerkiksi isoja lasipintoja voi toteuttaa ilman kytkimien vaatimia johdotuksia, kertoo Ropponen. UUTTA AJATTELUA VALAISTUSSUUNNITTELUUN Reaktorin tiloissa valaistuksen perusohjaus hoituu liiketunnistimilla, jotka sytyttävät ja sammuttavat valoja tilojen käytön mukaan. – Liikeantureiden tieto tallennetaan pilvipalvelimelle, jossa se jalostetaan tiedoksi tilojen käyttöasteista. Jos esimerkiksi jotain huonetta ei kukaan käytä, voidaan sille keksiä mahdollisimman nopeasti parempi käyttötarkoitus, sanoo Ropponen. Sekä suunnittelijat että Reaktorin väki ovat tyytyväisiä tiloihin ja niiden yksilöllisiin valaistusja sisustusratkaisuihin. – Tässä projektissa tilojen käyttäjä oli valveutunut ja tietäväinen sen suhteen, mitä kaikkea valolla voidaan saada aikaan. Toivon ja uskon, että tällainen ajattelu lisääntyy valosuunnittelussa, jossa tällä hetkellä on monesti tavoitteena päästä nopeasti maaliin perusratkaisuja käyttäen. Uskon, että tulevaisuuden työtiloissa valaistuksella luotava ja yrityksen toimintaa tukeva tunnelma nousee yhä tärkeämmäksi, sanoo Hintikka. Kun valaistussuunnittelu aiemmin perustui useiden eri lampputyyppien kirjoon, toteutetaan uusien kohteiden valaistus tänä päivänä jo lähes poikkeuksetta ledeillä. – Ledit jättävät suunnittelijan luovuudelle paljon vaihtoehtoja. Maailma on täynnä mielettömän hienoja valaistusratkaisuja, joista vain murto-osaa käytetään. Valon valjastaminen halutun tunnelman luontiin voidaan tehdä myös kustannustehokkaasti, kun valaistuskonsepti otetaan mukaan tilasuunnitteluun heti alkuvaiheessa, Hintikka päättää. Työtilat ovat yhdistelmä tiimitilaa, neuvotteluhuoneita sekä rauhallisia vetäytymistiloja. Näyttävillä sisustusvalaisimilla sekä lukuisilla kasveilla on iso rooli viihtyisän ympäristön luomisessa. Piazzojen valaistus on aamuisin kirkas, jotta ihmiset virittäytyvät työpäivään. Iltaisin valaistus voidaan muuttaa rauhallisemmaksi yhdellä napin painalluksella. Tällöin tunnelmaa luovat lukuisat sisustusvalaisimet.
UU TU US ! ACTOR PENDANT RIIPPUVALAISIN TOIMISTOON Saammeko esitellä: toimistokäyttöön tarkoitettu Actor-riippuvalaisin. Actor täyttää jo yksin pienten, enintään 12 neliömetrin toimistohuoneiden tarpeet, mutta sopii myös suurempiin toimistotiloihin. Kaksoisparabolinen häikäisysuoja luo häikäisemättömän valokuvion, joka täyttää päätetyön vaatimukset (EN 12464-1). Ylös suunnattu valo luo laajan, epäsuoran ja varjottoman valon. Saatavana on kolme Actor-mallia: On/Off, sensori sekä ylös ja alas suunnatun valon erillinen himmennys. PIR sensor IP20 Ra >80 DIM DIM 230V LED SAMSUNG 3 SDCM TÄYTTÄÄ PÄÄTETYÖN VAATIMUKSET
18 VALO 1/2018 Mittava peruskorjaus palautti Muuramen kirkon sen alkuperäiseen 1920-luvun asuun. Modernit ledivalot tuovat esiin Alvar Aallon ”Italian kauden” kirkkaat ja voimakkaat värit. Taitavasti suunniteltu ja projisointitekniikalla toteutettu julkisivuvalaistus rajaa valon kirkon rapattuun pintaan. MUURAMEN KIRKON HILLITTY VALOPESU Teksti: Marjukka Puolakka
19 VALO 1/2018 V uonna 1929 valmistunut Muuramen kirkko on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema kirkkorakennus, joka toteutettiin. Kirkko edustaa Aallon lyhyeksi jäänyttä pohjoismaisen klassismin kautta, ja se erottuu raikkaudellaan ja väreillään aikansa ruskeavoittoisista puukirkoista. Vuosien saatossa kirkossa on tehty lukuisia korjaustöitä. Viimeisin, vuonna 2016 tehty, muutostyö lähti liikkeelle putoilevista räystäsrappauksista ja laajeni kirkon täydelliseen peruskorjaukseen. – Suunnittelun tavoitteena oli palauttaa rakennus alkuperäiseen asuunsa. Kirkon suunnittelua valvoivat sekä Museovirasto että Alvar Aalto -säätiö, kertoo useita Aallon kohteiden korjauksia suunnitellut arkkitehti Tuija Ilves Arkki tehtitoimisto ARK-Kantonen Oy:stä. Arkkitehti sai käyttöönsä alkuperäiset piirustukset sekä ison määrän mustavalkovalokuvia. Valaistussuunnittelun apuna olivat DIALux evolla tehdyt mallinnukset ja lukuisat koevalaisut. – Suunnittelijamme Mikko Pekonen rakensi kirkon sisäja ulkotiloista materiaaleja ja värejä myöten valokuvantarkat mallit. Ne auttoivat meitä tekemään päätöksiä erilaisten ratkaisujen toimivuudesta jo projektin alkuvaiheessa, sanoo valaistussuunnittelija Ari Peltola Sweco Talotekniikka Oy:stä. Onnistunut lopputulos on saanut kiitosta monelta taholta. Korkealla harjulla sijaitsevan kirkon ulkovalaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun ulkovalaistussarjan. ITALIANPUNAISTA JA ULTRAMARIININ SINEÄ Muuramen kirkossa näkyvät Alvar Aallon 1920-luvulla Italiaan tekemien matkojen vaikutteet. Kirkon sisätilan kalusteet ovat kynttilänjalkoja ja kahvoja myöten Alvar ja Aino Aallon käsialaa. Sisätilojen alkuperäinen ilme koki kuitenkin ison muutoksen vuoden 1979 remontissa, joka toi kirkkosaliin runsaasti ruskeaa mäntylautaa ja vaaleaa pintaa. Nyt arkkitehdin tehtävänä oli vakuuttaa seurakunnan väki ja suojeluviranomaiset siitä, että pintojen ja kalusteiden väripaletti oli alun perin jotain aivan muuta. – Aallon matkapäiväkirjat ja omat matkani Toscanaan vahvistivat käsitystäni Muuramen kirkon alkuperäisestä asusta, jossa toistuvat vahva sininen ja punainen sekä musta ja savunharmaa. Kun värimaailma tarkkojen maalitutkimusten jälkeen selkeni, lähdettiin myös valaistuksessa hakemaan alkuperäistä ilmettä, Ilves toteaa. Keskeinen osa valaistusta ja kirkkosalin arkkitehtuuria ovat penkkien yllä roikkuvat kattovalaisimet, jotka muista valaisimista poiketen eivät ole Alvar Aallon käsialaa. Aalto määritti valaisimet vierailtuaan Tanskassa Louis Poulsen & Co. -yhtiössä, jossa hän tapasi suunnittelija Poul Henningsenin. – Muuramen kirkkosaliin valittiin vuonna 1926 markkinoille tulleet PH-valaisimet. Alkuperäiset ja huonokuntoiset kattovalot oli 1970luvun remontissa korvattu ulkoilmeeltään samankaltaisilla, mutta suurempitehoisilla valaisimilla, sanoo Peltola. Kirkkoja seurakuntasalia sekä sakastia valaisevat nyt uusien PH-valaisimien ledit. Mittava peruskorjaus palautti Muuramen kirkon sisätilat niiden alkuperäiseen asuunsa. Sinistä holvikattoa valaisevat lineaariset ledivalaisimet. Myös penkkien yllä roikkuvat uudet PH-valaisimet on varustettu ledeillä. Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko valmistui 1929. Kirkko sai näyttävän ulkovalaistuksen vuoden 2016 remontissa. Kyseessä on ensimmäinen Aallon rakennus, johon on tehty julkisivuvalaistus. Kuvat: Touho Häkkinen Vuoden 1979 remontissa kirkkosali koki ison muutoksen, kun mäntylauta ja vaaleat pinnat korvasivat Alvar Aallon alkuperäisen sisustuksen kirkkaat ja voimakkaat värit. Kuva: ARK-Kantonen Oy / Tuija Ilves Peruskorjaus palautti kirkkosalin puiseen holvikattoon sen alkuperäisen iltataivaan sinen, kun katon väri toteutettiin aidolla ultramariininsinisellä pigmentillä. Kattoa aiemmin valaisseet loistelamput korvattiin ledeillä. – Kattoparrujen välissä kulkevat lineaariset ledivalaisimet on suunnattu ristiin niin, että kaareva kattopinta saa tasaisen valopesun. Tässä
Myös kirkkosalin keskikäytävää valaisevat sen yllä toistuviin poikkiparruihin asennetut spottivalaisimet, joiden ellipsilinssit rajaavat valon käytävälle. Kirkkosalissa toteutuu Aallon ajatus pimeän kautta valoon kulkemisesta. – Kirkkoon tulija astelee kapean ja tumman eteisen kautta sisään käytävälle, jonka päässä loistaa alttari kauniine maalauksineen, Peltola sanoo. VALO TAIPUU HÄISTÄ HAUTAJAISIIN Valaistus elää kirkon käytön mukaan, kun DALI-pohjainen ohjausjärjestelmä luo sopivan valotunnelman niin ristiäisiin kuin rippijuhliin. Kirkkosali, keskikäytävä, alttarialue ja urkuparvi ovat kukin oma valaistusryhmänsä, jonka valotaso säätyy esiasetettujen tilanteiden mukaan. Esimerkiksi häissä korostetaan valolla alttaria, ja urkukonserteissa taas keskikäytävällä ja urkualueella on enemmän valoa. Valaistuksen ohjauspainikkeet löytyvät alttarin sivussa olevasta komerotilasta. – Komerosta oli iso apu, sillä sen oven taakse saatiin piiloon paljon tekniikkaa. Alttarin ja ensimmäisen penkkirivin väliin lattian alle tehtiin talotekniikkaa varten putkitunnelityyppiAlttari-ikkunan syvennykseen toteutettiin messinkinen valaisinkruunu Alvar Aallon alkuperäisten valaisinsuunnitelmien mukaan. Valonlähteinä ovat kuitenkin hehkulamppujen sijaan ledit. Kuva: Touho Häkkinen DALI-pohjainen ohjausjärjestelmä ja esiasetetut valaistustilanteet luovat kirkkosaliin sopivan valotunnelman sen erilaisia käyttötarpeita varten. Kuva: Touho Häkkinen kin tehtiin paljon koevalaisuja, jotta pääsimme haluttuun lopputulokseen, Peltola huomauttaa. KÄVELET KOHTI VALOA Alttari-ikkunan syvennyksessä komeilee messinkinen valaisinkruunu, joka sai odottaa toteutumistaan liki 90 vuotta. – Taustatutkimusvaiheessa löysin katosta koukun, jonka tarkoitusta ihmettelin. Alvar Aalto -museon arkistoista löytyivät sitten alkuperäiset valaisinsuunnitelmat, jotka olivat aikanaan jääneet toteutumatta, Ilves sanoo. Valaisinta työstettiin luonnosten pohjalta, ja alkuperäisten suunnitelmien hehkulamput korvattiin ledeillä. Valaisinkruunun rakensi Painosorvaamo Udelius Ky Tampereelta. Suoraan seinäpintaan maalattu alttaritaulu on aiemmin jäänyt hieman hämärään. Nyt sitä valaisevat ledispotit, jotka on asennettu kirkkosalin poikki kulkevan sidehirren taakse. Kun muualla sisätiloissa ja myös ulkona valon värisävy on 3 000 kelviniä, valaistaan alttaritaulua 3 000 ja 4 000 kelvinin lediheittimillä. – Maalauksessa on paljon sekä sinisiä että punaisia värejä, jotka valo tuo oikeuksiinsa. Koevalaisut auttoivat saamaan tasaisen ja varjottoman valon koko alttaritaululle, Peltola kertoo.