• MyyMälävalaistuksen viisi dilemmaa ledit valtaavat kasvihuoneita Kehäradan valaistus ohjaa matkustajaa 1/2016
  • Yleisvalaistuksen ykkösketju AVR 400 AVR 320 AVR 254 Monipuolisesta ja laajasta valikoimasta valaisinratkaisut vaivattomasti eri kohteisiin. Valonlähteet LED, CFL, E27 Värilämpötila 3000K 4000K Kokovalikoima 254, 320, 400mm Tehoversiot 8-18W Energiatehokas jopa +100lm/W Ohjaus on/off, 1-10V, DALI, painonappi lm / W Liiketunnistus Tutka ja PIR, on/off ja perusvalo Laadukas liitäntälaite ja akkuvarmennus AVR tuoteperhe kentällinen vahvuuksia.
  • 3 VaLO 1/2016 ajanKOhtaista 6 Light+Building – pelkkä valo ei enää riitä suunnitteLu 42 Myymälävalaistuksen viisi dilemmaa 44 DALIsta toiseen prOjeKtit 10 Kehärata kuljettaa – valo tuo turvaa, taidetta ja toiminnallisuutta 20 Kansakunnan aarteet uudessa valossa 26 Finnevikinsilta elää vuodenaikojen mukaan 34 Maaliikennekeskuksessa yhdistyvät ekologisuus ja tehokkuus 38 Vanhojen taideteoksien uusi, moderni elämä Helsingissä KuLttuuri ja tiede 28 Ledit kasvihuoneissa – täsmävaloa ja kerrosviljelyä 40 Varjo tilan ominaisuutena VaKiOpaLstat 5 Valokeilassa 45 Projektiuutisia 48 Valonvälähdyksiä 50 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 26 20 28 10 1 /2 01 6
  • 5 VaLO 1/2016 pinnoilla ja katossa. Luminanssihan määräytyy pinnalle tulevan valon ja pinnan heijastus­ ominaisuuksien perusteella. Valaistuslaskenta­ ohjelmat mahdollistavat luminanssien lasken­ nan ja tilan visualisoinnin, kun pintamateriaalit syötetään ohjelmaan. uusien kuvantavien mittausmenetelmien avulla myös lopputulosta voidaan arvioida luminanssien avulla. nykyisin energiatehokkuuteen painottu­ vassa suunnittelussa pyritään yleensä vaaka­ tasossa olevalle työtasolle saamaan mahdolli­ simman hyvällä hyötysuhteella riittävästi valoa. tämä onnistuu parhaiten siten, että valo tulee suoraan valaisimesta työkohteeseen osumatta muihin pintoihin. Luminanssipohjaisessa suun­ nittelussa tilasta taas yritetään tehdä sellainen, että käyttäjä kokee sen riittävän valoisana. tästä on käytössä oma termi, pai – perceived adequacy of illumination. tätä valoisuutta voi­ daan myös nykyisillä kuvantavilla menetelmillä mitata. tällekin löytyy oma termi, Mrse – Mean room surface exitance. arvoa mitattaessa valoisuuteen ei vaikuta se valo, joka valaisi­ mesta tulee suoraan havaitsijan silmään, vaan ainoastaan katsekentässä olevista pinnoista hei­ jastuva valo. suoraan valaisimesta tuleva valo aiheuttaa häikäisyä eikä auta näkemistä. ajatus on omalla tavallaan kiehtova. huone tilasta tulee ikään kuin valaisimen osa, ja huoneen pintojen suunnittelu muuttuu osaksi valaistussuunnit­ telua. tapio Kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry VALOKEILASSA V alaistusalalla on jo pitkään yritetty päästä luminansseihin perustuvaan valaistus­ suunnitteluun. syy on helppo ymmärtää. Yleisesti puhutaan näkyvästä valosta, vaikka valoa ei voikaan nähdä muulloin kuin silloin, kun se heijastuu tai lähtee suoraan läpäisevän materiaalin kautta kohti havaitsijan silmää. silti sisävalaistuksen, ja usein ulkovalaistuksenkin, suunnittelu perustuu tähän näkymättömään valoon, koska suunnittelun lähtökohtana on valaistusvoimakkuus eli pinnalle tuleva valo. Luonnollisempaa olisi, jos suunnittelu perustuisi siihen, mitä nähdään eli luminanssiin, joka on pinnan lähettämä valo. toisaalta tällainen lumi­ nansseihin perustuva suunnittelu on vaikeaa, koska pinnan heijastusominaisuudet vaikuttavat havaittuun luminanssiin. Valaistuksen suunnitte­ lija ei välttämättä tiedä tulevia pintamateriaaleja ja värejä suunnitelmaa tehdessään, ja aikojen saatossa värit ja materiaalit voivat vaihtua. Muusta suunnittelusta poiketen tieva­ laistuksen suunnittelu perustuu tien pinnan luminansseihin. tievalaistuksessa näkeminen perustuu siluettiperiaatteeseen, jossa kohteen arvellaan näkyvän siluettina valaistua tien pintaa vasten. havaitsijan paikka on helppo määrittää – se on kuljettaja kaistan keskellä autossaan. eri­ koista sen sijaan on, että tien pinnan heijastus­ ominaisuuksien arvellaan pysyvän vakiona. Kun katselee suomen erikuntoisia asfalttipäällysteitä erilaisissa keliolosuhteissa, ollaan monessa pai­ kassa varmaan aika kaukana lasketuista arvoista. Luminanssipohjaista suunnittelua kohti ollaan kuitenkin sisävalaistuksessakin menossa. Luminanssien merkityksestä ja miellyttävistä luminanssitasoista on tehty tutkimuksia. sisä­ työpaikkoja koskeva valaistusstandardi yrittää kiertotietä päästä sopiviin luminanssisuhteisiin antamalla valaistusvoimakkuusarvojen lisäksi suositusarvoja heijastuskertoimille työkoh­ teessa, lähialueella, kaukoympäristössä, seinä­ KOHTI näKEMISEEn PEruSTuVAA VALAISTuSSuunnITTELuA Kannen kuvat: petri Vuorio VaLO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkiteh­ deille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoit­ sijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLY­keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (ipad, iphone, android). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio Kallasjoki (pj.), pasi jokinen, risto Linnapuomi, Marjukka puolakka ja erkki rousku ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 1237­3907
  • VaLO 1/2016 6 V alaistusalan näytön paikka Frank­ furtin Light+Building pidettiin tänä vuonna 13.–18.3. ajankohta oli tavanomaista aikaisempi, joten tällä kertaa kävijät eivät päässeet nauttimaan tuoreesta parsasta, kuten joinain edellisinä kertoina. Valaistusalan tarjonta sen sijaan oli jälleen kerran laajempaa kuin koskaan aiemmin. näytteilleasettajia oli 55 maasta kaik­ kiaan 2 589 kappaletta ja kävijöitä 216 000. EnErgIATEHOKKuuS VAKIOnA LEDITuOTTEISSA eurooppalaisia valaistusalan laitetoimittajia edustava Lighting europe ­järjestö on strate­ giassaan todennut, että valaistusalan ensimmäi­ nen iso askel oli energiatehokkuuden kehitty­ minen ja sitä myötä ledien tulo markkinoille. selvästi tämä askel on nyt tehty ecodesign­ direktiivien ja sen myötä markkinoille tulleen ledivalaistuksen ansiosta. tämä näkyi myös messuilla. Kävijä joutui todella tekemään töitä, jos halusi löytää jonkin perinteisen valonlähteen messuosastoilta. Vaikka korkeita lm/W­arvoja esiteltiinkin, ne eivät enää olleet niin koroste­ tusti esillä kuin edellisellä kerralla. Yleensä valai­ – PELKKä VALO EI Enää rIITä Frankfurtin Light+Building-tapahtuman pääteema oli digitalisaatio, ja monet näytteilleasettajat olivatkin tulleet messuille ”äly edellä”, kuten oululaisen valaistusalan yrityksen edustaja osuvasti totesi. Messujen motto ”Where modern spaces come to life: digital – individual – networked” kuvasi myös tätä teemaa. simien valotehokkuudet pyörivät 130–150 lm/W paikkeilla. erittäin tehokas häikäisysuojaus tosin pudottaa valotehokkuutta jonkin verran, joten kaikilta valaisimilta ei tällaisia arvoja voi vaatia. Korkein messuilta lediputkelle bongattu arvo oli 220 lm/W, joka varmaan alkaa olla teknis­ taloudellinen maksimiarvo tulevaisuudessa. PAInOTuS VALAISTuKSEn LAADuSSA nyt kun valmistajien ei enää tarvitse keskittyä kilpailuun valotehokkuuksissa, katse on kään­ tynyt enemmän valon laatuun. Ledien optisia ominaisuuksia on kehitetty selvästi. aiempina vuosina yleisvalaisimet ovat olleet pääasiassa hajasäteilijöitä, joissa valoa hajottavana osana on ollut joko opaali­ tai prismamuovi. prisma­ muoveja näkyi edelleen paljon, mutta nyt niistä oli rakennettu myös epäsymmetrisiä. tämän ansiosta voidaan valmistaa esimerkiksi erilai­ sia työvyöhykevalaisimia. Myös linssitekniikka on kehittynyt huimasti. uutena materiaalina linsseihin on tullut silikoni, joka mahdollistaa monenlaisten vaikeiden linssimuotojen valmis­ tamisen. ulkovalaisimissa optiikka toteutetaan myös pääsääntöisesti linsseillä. heijastintekniik­ kaa käyttäviä valmistajia on harvassa. toisaalta tämä herättää kysymyksen siitä, mitä linsseille tapahtuu niiden vanhetessa ja kuinka paljon valaisimen valovirta alenee sen johdosta, vaikka käytettäisiinkin uV­stabiloituja muoveja. heijas­ tintekniikassa tätä ongelmaa ei ole. Valaisinpuolella erilaiset valoviivat ja ­listat ovat yleistymässä. Ledien valmiiksi suunnattu valo sopii näihin ratkaisuihin erityisen hyvin. Listasta voidaan tehdä hajasäteilevä tai se voi­ daan suunnata niin hyvin, että valonlähdettä on käytännössä lähes mahdoton havaita, jos lista on asennettu oikein. Listoja on sekä sisä­ että ulkokäyttöön, ja messuilla oli malleja, joita voidaan taivuttaa haluttuun muotoon. tämä mahdollistaa listojen käytön esimerkiksi arkki­ tehtonisessa korostusvalaistuksessa kaarevilla pinnoilla, vaikkapa valotaskujen avulla. Lis­ toissa oli monenlaisia valonjakoja. Osa niistä oli toteutettu niin, että valonlähdettä oli vaikea havaita, kun valaisinta katsoi normaalista katse­ suunnasta sivusta päin. Myös downlight­ ja kohdevalaisimien häikäisysuojauksiin oli kiin­ nitetty entistä enemmän huomiota. Monilla osastoilla esiteltiin kiusahäikäisylle uGr­arvoja, jotka tuotteilla voidaan alittaa. arvoja uGr=0 esiteltiin, mikä käytännössä tarkoittanee, että Teksti: tapio Kallasjoki Kuvat: tapio Kallasjoki ja Messe Frankfurt Gmbh / pietro sutera
  • WINLEDIN avulla suunnittelemasi valaistus herää henkiin. 30º ei ole enää 120º: tarkat mallinnokset, joiden suunnattavuus ja ulkonäkö vastaavat todellisuutta. Reikä katossa voi olla hyväkin asia: upotettavat mallimme tekevät oikeankokoisen reiän kattoon automaattisesti. Tiedät minkä kanssa työskentelet: kattavat tekniset tiedot tarkat valonjakomittaukset Ladattavissa nyt osoitteesta: www.winled.fi/suunnittelijoille valaisimen valoaukkoa ei voi nähdä. asennus­ paikan lisäksi uGr­arvo tosin riippuu myös tilasta, jossa valaisimet ovat, joten arvoihin on syytä suhtautua pienellä varauksella. Vaikka ledit ovat kovaa vauhtia valloitta­ massa lähes kaikki valaistussovellukset, perin­ teiset purkauslamput ovat pitäneet pintansa silloin, kun on haluttu pienestä kohteesta saada hyvin suuri valovirta. tällaisia kohteita ovat esi­ merkiksi urheilustadionit, joissa perinteisesti on käytetty monimetallilamppuja. nyt näyttää siltä, että ledit pyrkivät myös näihin sovelluk­ siin. Ongelmana ledeillä ei suinkaan ole valon määrä vaan se, että suuritehoiset ledivalaisimet tarvitsevat tehokkaan jäähdytyksen. suuret alu­ miinista valmistetut jäähdytyselementit ovat painavia, jolloin raskaille valonheittimille tarvi­ taan erittäin järeitä valonheitinmastoja. Lamppupuolella hehku­ ja halogeenilamp­ puja korvaavat ledilamput alkavat muistuttaa entistä enemmän esikuviaan. Ongelmallisena pidetty kirkas hehkulamppu on saanut niin sanotusta filament­ledilampusta korvaajan, jonka ulkonäköä on lähes mahdotonta erottaa hehkulampusta. siinä mielessä hehkulamp­ puja korvaavien kirkkaiden, ympärisäteilevien halogeenilamppujen 1.9.2018 voimaan astuva markkinoillesaattamiskielto ei tule aiheuttamaan ongelmia. Myös halogeenikohdelamppuja kor­ vaamaan tehdyt ledilamput ovat kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että syksyllä verkkojän­ nitteiselle halogeenikohdelampulle tulevasta kiellosta ei kannata huolestua. Messuilla esitel­ tiin myös himmennettäviä halogeenilamppuja korvaavia ledilamppuja, joiden värisävy säätyy himmennettäessä hehkusäteilijän tavoin. Kaksi vuotta sitten messuilla esiteltiin moni­ metallilamppu, jolla oli mahdollista korvata keväällä 2015 markkinoilta poistunut eloho­ pealamppu. Vaikka elohopealamppuvalaisimia on kovaa vauhtia korvattu muilla valaisimilla, niin ilmeisesti niitä on edelleen käytössä hyvin paljon. tämä on saanut valmistajat tekemään uusia korvaavia ledilamppuja, jotka tosin muo­ tonsa ja rakenteensa puolesta poikkeavat aika lailla elohopealampusta. riippuu tietysti valaisi­ mesta, ovatko nämä eroavaisuudet häiritseviä. Myös kaksikantainen, r7s­kannalla varustettu halogeenilamppu on saanut ledilampusta kor­ vaajan, jonka rakenne on samaa ”maissintähkä­ tyyliä” kuin elohopealampun korvaajalla. Valaistusmittauspuolella kehitys on pai­ nottunut spektripohjaisiin mittareihin, joiden mittausominaisuudet ovat kehittyneet ja hinnat halventuneet selvästi. Kun valon spektri on tie­ dossa, voidaan siitä helposti laskea esimerkiksi tulevana syksynä markkinoilta poistuva verkkojännit­ teinen halogeenikohdelamppu on saanut ledilampusta korvaajan, joka ainakin ulkonäkönsä puolesta vastaa alku peräistä. Ledivalaisimissa voi käyttää myös heijastintekniikkaa, jolloin ei ole pelkoa linssien vanhenemisesta. Moduuli­ rakenteisissa valaisimissa valovirtaa voi kasvattaa moduu­ leja lisäämällä.
  • 8 VaLO 1/2016 tija voi ohjata valaistusverkkoa pilvipalvelujen kautta, ja eri alueille voidaan suunnitella eri­ laisia himmennysprofiileja. Valaisimet voivat myös lähettää tietoa omasta toiminnastaan ja energiankulutuksestaan. IDEAALITAVOITTEEnA IHMISKESKEInEn VALAISTuS Kolmas askel valaistustekniikassa on ohjata valaistusta käyttäjän henkilökohtaisten tarpei­ den mukaan niin, että valaistus edistää ihmisen terveyttä, vireyttä ja suorituskykyä. Valaistus­ teollisuus käyttää tästä termiä human Centric Lighting eli ihmiskeskeinen valaistus. usein va­ laistus yhdistetään tällöin luonnonmukaiseen valaistukseen. Koska luonnossa valon väriläm­ pötila muuttuu päivän kierron mukaan, valais­ tuspuolelle on tehty vuorokauden luonnonvalon vaihtelua seuraavia ratkaisuja. näitä ns. tunable white ­valaisimia voidaan tehdä asentamalla esimerkiksi ledivalaisimeen eri värisävyä olevia ledejä ja ohjaamalla niitä erikseen vuorokauden ajan mukaan. Valon määrää ja värisävyä voidaan myös ohjata työtehtävän, säätilan tai minkä tahansa halutun tekijän perusteella. haaste lieneekin siinä, mikä tuo oikea tapa olisi. Kahden vuoden välein pidettävä Light+ Building on hyvä paikka käydä katsomassa, mitä valaistusalalla tapahtuu. Kaksi vuotta on tuotekehityksen kannalta riittävän pitkä ajan­ jakso, jotta valmistajat ennättävät tehdä uusia mielenkiintoisia tuotteita markkinoille. Messuja ei oikein voi jättää väliinkään, koska valais­ tusalalla tapahtuu tällä hetkellä niin paljon. värisuureita tai erilaisilla spektriherkkyyksillä painotettuja ominaisuuksia. Markkinoilla on mittareita, joilla saadaan selville esimerkiksi uudet tM­30­ värintoiston arviointimenetelmän mukaiset värintoistoindeksit. tuloksia voidaan tarkastella eri muodoissa esimerkiksi vektori­ grafiikan avulla. Koska laitteista saa suoraan s/p­suhteen, myös mesooppisten arvojen mittaaminen olisi mahdollista. ensiksi tiede­ maailman täytyy vaan päästä yksimielisyyteen siitä, miten sopeutumisluminanssi määritetään eri tilanteissa. äLyKäS VALAISTuS TuLEE seuraava kehitysaskel energiatehokkaiden ledien jälkeen on valaistuksen energiatalou­ dellisuuden parantaminen älykkäiden ohjaus­ ja säätöjärjestelmien avulla. Ledi on tähän tarkoi­ tukseen mainio valonlähde, koska sen säätö Ledeillä voi toteuttaa valaistusratkaisuja, jotka eivät olleet mahdollisia perinteisillä valonlähteillä. Valo voi olla esi­ merkiksi matossa. Ledivalaisimien valmistajat teettävät paljon valaisinkomponentteja alihankkijoilla. uutta osaamista ja liiketoimintaa on syntynyt varsinkin linssien ja heijastimien valmistukseen. suomi teki tämän vuoden Light+Building­messuilla kaik­ kien aikojen vierailijaennätyksen. Messuilla vieraili 1 497 suomalaista valaistuksen ja rakennusautomaation ammatti­ laista. on lähes lineaarista, jolloin hyötysuhde pysyy samana myös säädettäessä. Ledi myös syttyy välittömästi, säätöalue on laaja eikä säädön nopeudella ole rajoituksia. sisävalaistuksessa säätö on ollut suhteellisen helppoa aiemmin­ kin, mutta ulkovalaistuksessa käytettyjen suur­ paineisten purkauslamppujen säätö on ollut hankalaa. säätö pitää toteuttaa hitaasti, jotta lamppu ei sammu. suurpainenatriumlamppujen säätöalue on rajallinen ja hyötysuhde huononee säädettäessä. Monimetallilamppuja ei ole sää­ detty, koska niiden värintoisto­ominaisuudet huononevat ja elinikä lyhenee. Ledit ovat nyt mahdollistaneet valaistuksen entistä tehokkaam­ man säädön myös ulkovalaistuksessa. älykkyyttä säätöön on saatu esimerkiksi sillä, että valaisimilla on omat osoitteet, jol­ loin säätö voidaan kohdistaa tarkasti halutulle alueelle. Lisäksi valaisimissa olevat tunnistimet havaitsevat tilassa liikkujat, jolloin säädetään vain niitä valaisimia, joita tarvitaan. tarvittaessa valaisimet keskustelevat keskenään mesh­ver­ kon kautta ja ilmoittavat lähellä oleville valai­ simille käyttäjän liikkumisesta. Valaisimet myös saattavat oppia itse, kuinka tilassa yleensä liiku­ taan, ja muodostaa säätöprofiilin sen mukaan. Myös tilan haltija saattaa olla kiinnostunut ihmis­ ten liikkumisesta esimerkiksi myymälätilassa. Valaisin saattaa myös tunnistaa tilaan tulevan käyttäjän muodostamalla yhteyden käyttä­ jän älypuhelimeen ja ohjata sitten valaistusta tälle käyttäjälle suunnitellun profiilin mukaan. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi ohjata valaistusta haluamallaan tavalla omalla mobiililaitteellaan. ulkovalaistuksessa valaistuslaitteiston hal­
  • E ERCO on ajatellut toimistovalaistuksen uudella tavalla LEDillä varustettu Skim Downlight on parempi kuin lineaarivalaisin. Skim tuottaa epätavallisen häikäisemätöntä valoa ja antaa toimistoon normienmukaisen ja erittäin energiatehokkaan valaistuksen. Vain 182 mm:n halkaisijan ansiosta tämä edullinen valaisin on integroitavissa kattoon helposti ja tilaa säästävästi. Täydellinen valo taloudellisesti laskettuna. www.erco.com/skim
  • 10 VaLO 1/2016 Kehäradan kaupunkirata kulkee sekä maan päällä että tunnelissa. Suomen ensimmäisiä täysin maanalaisia rautatieasemia valaisevat niille räätälöidyt massiiviset ledivalaisimet. Valaistus ohjaa matkustajien kulkua, ja turvaa tuovat laiturialueen lattian jälkihohtavat kohokuviot. Pintaasemien rakenteissa toistuu lasi. K ehäradan 18 kilometrin rataosuu­ desta kahdeksan kilometriä kulkee kaksoistunnelina maan alla. poikittai­ nen kaupunkirata yhdistää Vantaan­ kosken radan helsinki­Vantaan len­ toaseman kautta päärataan hiekka harjussa. Liki 800 miljoonan euron rakennushankkeen valais­ tuksessa korostuvat turvallisuus, toimintavar­ muus ja kulkureittien selkeys. Valo on myös osa ympäristötaidetta ja kunkin aseman tunnusväriä. Lentoasema ja aviapolis ovat suomen ensimmäiset täysin maanalaiset tunnelirautatie­ asemat. uusien Leinelän ja Vehkalan pinta­ase­ mien ja Kivistön katetun tunneliaseman lisäksi Vantaankosken asema uudistettiin kokonaan ja ruskeasantaan, Viinikkalaan ja petakseen tehtiin asemavaraukset. Kesällä 2015 avattu Kehärata sai viimeisen silauksen maaliskuussa 2016, kun Lentoaseman liukuportaat otettiin käyttöön. Kehärataa liikennöivät matalalattiajunat, joiden huippunopeus on 120 kilometriä tun­ nissa. hankkeen rakennuttivat Liikennevirasto, Vantaan kaupunki sekä Finavia. PAInETTA, TärInää JA KOSTEuTTA Lentoaseman ja aviapoliksen jopa yli 40 metrin syvyyteen louhittuihin asemahalleihin kuljetaan liuku portaiden, hissien ja yhdyskäytävien kautta. junien kulusta aiheutuvat suuret painevaihte­ lut piti huomioida kaikessa rakentamisessa ja rakenteissa. Kehärata Kuljettaa VALO TuO TurVAA, TAIDETTA JA TOIMInnALLISuuTTA Teksti: Marjukka puolakka
  • Kivistön katettu asemahalli on sijoitettu tulevan kau­ punkikeskuksen pääaukion alle. Keskellä laituria kulkeva valokatto ja sen valoaukot luovat tunnelmaa taivasalla olosta ja ohjaavat matkustajat odottamaan junaa pilari­ rivien väliin. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
  • 12 VaLO 1/2016 – tunnelissa ja maanalaisissa asemahal­ leissa on valaisimille haastavat olosuhteet. pai­ nevaihteluiden lisäksi valaisimien pitää kestää tärinää ja kosteutta. junien kulku nostattaa myös pölyä, mikä piti huomioida valaistuksen huoltokertoimissa, kertoo sähkö­ ja valaistus­ suunnittelusta vastannut suunnittelupäällikkö Mika Alén ramboll Finland Oy:stä. – Valaisinvalinnassa haettiin mahdollisim­ man pitkäikäisiä valonlähteitä, sillä osa asen­ nuksista on huollon kannalta erittäin hankalissa paikoissa. Osa liukuportaiden yllä olevista valai­ simista on varustettu hisseillä, joilla valaisimet ajetaan huoltoa varten työskentelykorkeudelle, alén jatkaa. Kun valaistussuunnitelmia tehtiin vuosina 2009–2011, ledit eivät olleet vielä tekniikaltaan ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä perinteisten valonlähteiden kanssa. Ledien ohella asemia valaisevatkin t5­ ja pienloistelamput. Laituri­ alueilla on myös induktiolamppuja korkeissa paikoissa, joissa lampunvaihto on erityisen han­ kalaa. Valaistuksen värilämpötila on kaikkialla 4000 kelviniä. VALO TuO TunnELIASEMIIn AVAruuTTA Lentoaseman ja aviapoliksen asemahallit raken­ nettiin yksiholvisiksi kokonaisuuden helpon hahmottamisen ja turvallisuuden vuoksi. Myös valaistuksella on tärkeä rooli tilojen avaruuden ja turvallisten kulkureittien luomisessa. Lasiseinäisistä sisäänkäyntirakennuksista lähtevien käytävien katon t5­loistelamppujen valoviiva kuljettaa matkustajia kohti asema­ tiloja. Käytävien seiniä on korostettu maahan asennetuilla kohdevaloilla. – asemahalleihin haluttiin valaistus, jonka avulla tilat ovat tunnistettavia ja joka toistuu asemien symbolina sisäänkäyntien luona sekä näkyy ulos pimeän aikaan. tutkimme aluksi luonnonvalon hyödyntämistä asemahallien valaistuksessa, mutta tästä kuitenkin luovuttiin, toteaa Lentoaseman ja aviapoliksen asemien pääsuunnittelija, arkkitehti Arttu Suomalainen pes­arkkitehdit Oy:stä. – Laiturialueilla valo korostaa seinäpintoja, jotta holvimaisen tilan valoisuus häivyttäisi tun­ nelmaa maanalaisuudesta. Valotasot ovat aina samat ja valaistuksessa on aikaohjaus. huoltoa varten valot saadaan päälle myös paikallis­ ohjauspainikkeilla, sanoo projekti­insinööri Jaana riikonen ramboll Finland Oy:stä. SuurVALAISIMET Lentoaseman ja aviapoliksen maanalaisten ase­ mahallien laituripituus on 230 metriä, leveys 27 metriä ja korkeus 10 metriä. poikkeukselliset kohteet saivat ainutlaatuiset valaisimet, kun idea rakennuttajan erillishankintana valmis­ tettavista suurvalaisimista lähti toteutumaan. Valaisimet toteutti ja toimitti Laatuvalo Oy. ratkaisevaksi tekijäksi suurvalaisimien suun­ nittelussa nousi ylläpito. – Valaisimet ovat hankalissa paikoissa, ja pölyisessä tilassa ne myös likaantuvat helposti. Valonlähteiksi alun perin kaavaillut induktio­ lamput vaihtuivat ledeiksi, kun niiden tekni­ set ominaisuudet alkoivat näyttää lupaavilta. Laatuvalon Taisto Palosella oli iso rooli suur­ valaisimien synnyssä, kertoo pes­arkkitehtien suomalainen. Lähtökohtana suurvalaisimissa on mark­ kinoilta löytynyt ledivalaisinyksikkö. isomman 4,2 metrin pituisen suurvalaisimen rungossa on kuusi alavalo­ ja kuusi ylävaloyksikköä. Koko­ naisteholtaan 490 watin valaisimen kaapelointi kulkee ripustustangoissa, jotka ottavat vastaan junien synnyttämän painevaihtelun puristuksen. Valoa hajottavat valkoiseksi polttomaalatut alu­ miinilamellit. Valaisimet voidaan pestä laiturilta käsin painepesurilla. – Valaistuslaskenta oli poikkeuksellisen haastavaa. Vaikka yksittäisten valaisimien valon­ jako oli tiedossa, oli hankaluutena mallintaa useasta yksiköstä koostuvan valaisimen valon jakautuminen. Valaisimien lamellit toivat lasken­ taan omat hankaluutensa. seinä­ ja kattopinnan Lentoaseman ja aviapoliksen (kuvassa) asemien sisäänkäyntitiloja valaisevat kohteita varten suunnitellut 260 watin suur­ valaisimet, joissa on kaksi ledialavaloyksikköä ja yksi lediylävaloyksikkö. Kuva: petri Vuorio Valolla on tärkeä rooli kulkureittien selkeyden ja turvallisen liikkumisen varmistamisessa. Lentoaseman ja aviapoliksen tunneliasemien t5­loistelamppujen valoviiva kuljettaa matkustajia sisäänkäyntirakennuksista kohti asemalaitu­ reita. Kuva: petri Vuorio aviapoliksen aseman suurvalaisimissa loistavat punaiset ledinauhat. isompikokoisten suurvalaisimien kokonaisteho on 490 wattia. Kuva: Kari palsila
  • STUDIO LINE STUDIO LINE STUDIO LINE Uusi led valaisinmallisto seinä-, kattoja ripustettavia valaisimia yhdistää korkealaatuisen valotekniikan ja täydellisen metallin käsittelytaidon. Tyylikään samettimaisen, mustan pinnan vastakohtana toimivat kolme vaihtoehtoista heijastinpinnoiteväriä, alumiini, messinki ja kupari. Kuparija messinkisävyisin heijastimin varustetuilla valaisimilla luot viihtyisän, lämminhenkisen ilmapiirin ja alumiinin värisellä heijastinratkaisulla puolestaan loihdit tilaan raikkaan ja viileämmän tunnelman. Uusi Glashütte-Limburg luettelo 61 2016 -2017 on nyt myös saatavilla. www.hedtec.fi www.glashuette-limburg.de/en
  • 14 VaLO 1/2016 Lentoaseman sininen tunnusväri toistuu suurvalaisimien päätyjen sinisissä ledeissä. asemahallin molempia seinus­ toja koristaa aarne jämsän helman heilahdus ­taideteos. Kallioon kiinnitetyn teoksen kokonaispinta­ala on 690 neliö­ metriä. helman heilahdus on yksi suomen suurimmista taideteoksista. Kuva: petri Vuorio heijastus kyky todennettiin mallivalaisinasennuk­ sen avulla, kertoo ramboll Finland Oy:n riikonen. Lopputuloksena asemahallien kattoon asennettiin kymmenen kulkureittejä linjaavaa suurvalaisinta, jotka muodostavat oman liikkeen tuntua tuovan muotokokonaisuuden. Kunkin suurvalaisimen valaisinyksiköistä yksi on yhdis­ tetty turvavalaistusjärjestelmään. sisäänkäyntitiloja valaisevissa pienempi­ kokoisemmissa ja muodoltaan erilaisissa 260 watin suurvalaisimissa on yksi ylävalo­ ja kaksi alavaloyksikköä. suurvalaisimien muotoilusta vastasi pes­arkkitehtien Kai Lindvall. OHJATTAVIA POISTuMISVALOJA JA LATTIAn HOHTOKuVIOITA Kehäradan tunneliosuuden ratalinjalle on asen­ nettu huoltoa varten t5­loistelamppuvalaistus. Valaisimet on kiinnitetty seinäpinnan kaapeli­ hyllyyn, sillä itse junan sähkönjakelu kulkee tun­ nelin katossa. tunnelin sisäreunassa olevalla poistumistiellä on lisäksi erillinen lediturva­ valaistus noin metrin korkeudella ratatasosta. tunneliosuuden ratalinjan poistumisopas­ tusvalaistuksen perusratkaisuna ovat ledeillä valaistut staattiset seinäopasteet, jotka kertovat suunnan ja etäisyyden lähimmille poistumisteille. Lentoaseman ja aviapoliksen asemahallien yleisötilojen poistumisopastus on toteutettu yhdistelmäopasteisiin sijoitetuilla poistumis­ opastusvalaisimilla. – Lentoaseman tunnelissa olevalla Virka­ miehen raiteenvaihtopaikalla on dynaamisesti ohjattava poistumistievalaistusjärjestelmä, joka koostuu ledimerkkivalaisimista ja poistumis­ suuntaan juoksuttavista ledimerkkivalaistus­ nauhoista. erilaisten onnettomuuksien varalle tehdyt esiasetetut valaistustilanteet kytketään päälle valvomosta, toteaa jaana riikonen ram­ boll Finland Oy:stä. Lentoaseman ja aviapoliksen asemahal­ leissa lattian kohokuviot helpottavat näkövam­ maisten kulkua. ne muodostavat samalla säh­ kökatkosten sattuessa toimivan jälkivalaisevan valaistusjärjestelmän. – Kohokuvioiden jälkivalaiseva pigmentti sitoo ympäröivästä valosta energiaa ja vapaut­ taa sitä hohtamalla kirkkaasti pimeässä. järjes­ telmä ohjaa matkustajat hätätilanteissa ulos­ käynneille. Käytännössä kuviot hohtavat valoa pimeässä vielä kahdeksankin tuntia valojen sammumisen jälkeen. Vastaavia ratkaisuja ei ole vielä käytössä muilla euroopan rautatieasemilla, kertoo Glowway Oy Ltd:n markkinointijohtaja Markus Klöf. Kehäradan tunneliasemien lattiakuviot hohtavat kirkkaasti pimeässä sähkökatkoksen sattuessa. Laiturien reunan 15 sentin levyinen lista hehkuu pimeässä keltaisena. Kape­ ammat vihreät listat opastavat matkustajat hätätilanteissa portaisiin ja ulos. Kuva: Kari palsila
  • SILUX Oy Ab Official AEC distributor for Finland Kuninkaankartanontie 46A 02780 ESPOO www.silux.fi | info@silux.fi On suunniteltu maksimoimaan suorituskyky, energiatehokkuus ja turvallisuus urbaanissa LED-ulkovalaistuksessa. Puistot. Aukiot. Kadut. Taajamat. www.aecilluminazione.com
  • 16 VaLO 1/2016 PInTA-ASEMAT ErOTTuVAT TunnuSVärEILLä Kivistön asemahalli sijaitsee 430 metrin pitui­ sessa katetussa tunnelissa, jonka ylle tulevat sijoittumaan uuden kaupunkikeskuksen pää­ aukio ja katuja. Luonnonvalo siivilöityy asemalle katon yli nousevista, muutaman metrin korkui­ sista valoaukoista, jotka ovat viistosti katkaistuja kartionmuotoisia elementtejä. Valoaukot ovat osa laiturin keskiosan valokattoa, jolla luodaan tunnelmaa taivasalla olosta. Leinelän aseman tukimuuria koristaa tuula närhisen ani­ maatio­teos. Ympäristötaiteen säätiö myönsi Kehä radan taiteelle tammikuussa 2015 Vuoden ympäristötaidekohde ­kunniakirjan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy – asematilaan johtavat lasiseinäiset sisään­ käyntipaviljongit ovat ilta­aikaan Kivistön ase­ man loistavia lyhtyjä. rakennuksia kierrettäessä niiden säleet vaihtavat kameleonttimaisesti väriä punaisesta vihreäksi ja tuovat valoon heh­ kuvaa väriä. päivisin säleet estävät lasiseinäisten tilojen kuumenemista, toteaa arkkitehti Tuomas Seppänen arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:stä. Keskenään hyvin samantyyppiset Van­ taankosken ja Leinelän asemat ovat kokonaan ulkotilaa. asemien valaistuksella haluttiin tukea valoisuuden ja avaruuden tunnelmaa sekä toi­ minnallisuutta ja turvallisuutta. – suunnittelussa pyrittiin mielikuvaan len­ toasemayhteydestä ja junamatkustamisesta tulevaisuuden liikennemuotona. Valaistuksen myötä radasta haluttiin tehdä selkeä ja matkus­ tajia houkutteleva. Materiaaleissa ei lähdetty perinteisistä vaihtoehdoista. Lasiset laiturikatok­ set ja katetut lasiseinäiset ylikulkusillat tuovat näille alueille runsaasti luonnonvaloa, seppänen jatkaa. Kullakin Kehäradan asemalla on oma ympä­ ristötaiteen kaavan asettama tunnus värinsä. Vantaankosken pinta­aseman tuulensuoja­ seinäkkeet ovat oranssit ja Leinelän omenan­ vihreät. Kivistön lasuurikäsitellyn laituritason betoniseinän sävy on murretumpi vihreä. Lasiseinäiset sisäänkäyntipaviljongit johtavat Kivistön asema halliin, joka sijaitsee 430 metrin pituisessa kate­ tussa tunnelissa. ilta­aikaan paviljongit ovat kuin asemalla loistavia lyhtyjä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
  • Yksilöllisiä ja luonnonvaloa mukailevia ratkaisuja valaistukseen. Oikeanlainen valaistus energisoi työpäiviä ja tukee keskittymistä. helvar.com/solutions/human-centric-lighting Let the sunshine in Luonnonvalo siivilöityy sisäänkäyntirakennuksen sisäseinille metallisäleiden ja lasiseinien kautta. Valo luo seinille omanlaistaan kuviotaidetta. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
  • THIS SUMMER, MORE THAN LIGHT WILL ADVANCE LEDVANCE on uusi ja luotettava kumppanisi OSRAM yleisvalaistustuotteissa – maailmanlaajuinen, paikallisella osaamisella. Meille »Advancing Light« on enemmän kuin lupaus: se on asenne. Tutustu uusiin tuotteisiimme, jotka ovat saatavilla 1. heinäkuuta alkaen: ? Laaja OSRAM lamppuvalikoima ? Edition 1906 – vintage-lamput ja -valaisimet ? LEDVANCE LED-valaisimet: Standardi. Uudelleen määriteltynä. Lisätietoa WWW.LEDVANCE.FI OSRAM_LEDVANCE_460x295mm_FI_1_LR.indd 1 19.4.2016 13:36:44
  • THIS SUMMER, MORE THAN LIGHT WILL ADVANCE LEDVANCE on uusi ja luotettava kumppanisi OSRAM yleisvalaistustuotteissa – maailmanlaajuinen, paikallisella osaamisella. Meille »Advancing Light« on enemmän kuin lupaus: se on asenne. Tutustu uusiin tuotteisiimme, jotka ovat saatavilla 1. heinäkuuta alkaen: ? Laaja OSRAM lamppuvalikoima ? Edition 1906 – vintage-lamput ja -valaisimet ? LEDVANCE LED-valaisimet: Standardi. Uudelleen määriteltynä. Lisätietoa WWW.LEDVANCE.FI OSRAM_LEDVANCE_460x295mm_FI_1_LR.indd 1 19.4.2016 13:36:44 PRESENTED BY THIS SUMMER, MORE THAN LIGHT WILL ADVANCE OSRAM_LEDVANCE_460x295mm_FI_1_LR.indd 2 19.4.2016 13:36:44
  • 20 VaLO 1/2016 Kansalliskirjaston päärakennuksen historian mittavin peruskorjaus on valmistunut. Suomen laajimmassa konservointihankkeessa yhdistyivät eri aikakausien arkkitehtuuri ja moderni talotekniikka. Valaistus toteutettiin uusilla tekniikoilla päivänvaloa mukaillen ja historiallisuutta kunnioittaen. KansaKunnan aarteet uudessa valossa Teksti: sara Leino, Granlund Oy Kuvat: petri Vuorio, ellei toisin mainita