VALO 1/2012 - Lehtiluukku.fi

1/2012
LC shutters Muotoilu: Louise Campbell. Valaisin antaa pääosin alaspäin suunnattua valoa. Varjostimen perforoitu kuvio luo valaisimen ympärille pehmeää hajavaloa samalla kuin se koristeellisesti valaisee varjostimen ulkopinnan. Valonlähteen peittää opaalihäikäisysuoja, jonka ansiosta valaisin on täysin häikäisyvapaa ja näin ollen myös mahdollistaa kauniin näkymän valaisimen sisälle. Häikäisysuojan ansiosta valaisimessa voidaan myös käyttää useita erilaisia valonlähdetyyppejä. www.louispoulsen.com
1/2012 24 ajankohtaista 6 37 40 43 Poimintoja Light+Building 2012 -tapahtumasta Valon piilopuutarhat Kaupungintalon sisäpihat uudessa valossa Valaistuksen ajankohtaispäivä 2012 Muistokirjoitus Esko Kasurinen 6 suunnittelu 20 26 32 38 10 projektit Julkisen taideteoksen prosessi Valotarinoita Oulun keskustassa Valaistuksen huolto onko sitä? Valon arkkitehtuuri -koulutus 10 14 24 Turun uuden Myllysillan valaistus luo tunnelmia kaupungin arkeen ja juhlaan Valoa korttelissa Mäntyniemen taideteos elää valosta Vakiopalstat 5 44 46 48 14 Valokeilassa Valonvälähdyksiä Projektiuutisia Tuoteuutisia Valotapahtumia 55 poimintoja messuilta, s. 6
1/2012 Valo on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten ja tiehallinnon valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä ipadilla (lehtiluukku lite). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia-Maarit loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj), pasi jokinen, riku järvelä, Marjut kauppinen, risto linnapuomi, annukka pokki, erkki rousku Ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual Design jarmo Wideman Painopaikka: lönnberg painot oy issn 1237-3907 VALOKEILASSA MUUTOKSEn VAIhEET alaistusalalla on menossa selkeä muutos, johon meitä johdattavat toisaalta energiatehokkuusvaatimukset ja niihin liittyvät viranomaispäätökset sekä toisaalta uusi valotekniikka erityisesti ledit. ihmisen sopeutuessa muutokseen voidaan prosessista asiantuntijoiden mukaan (lewin, arikoski, sallinen) yleensä löytää tyypilliset ajalliset vaiheet, ja siksi voikin olla mielenkiintoista tarkastella, missä meistä itse kukin on muutoksen aalloilla menossa. Muutoksen alkuvaiheessa muutosta usein vastustetaan ja jopa yritetään sabotoida koko juttu. tästä tulee mieleen suuri määrä lehtikirjoituksia, joissa käsiteltiin hehkulamppujen poistumista markkinoilta. kerrottiinpa jonkin saksalaisen yrityksen jopa tuovan ulkomailta hehkulamppuja "lämpöpalloina", jolloin eu:n markkinoilletuontikieltoa voitiin kiertää. ilmeisesti olemme siirtyneet tästä vastustuksesta luopumisen vaiheeseen, koska kirjoittelu on laantunut. ne, jotka eivät ole vastustusta vielä lopettaneet, ovat hankkimassa varastoon hehkulamppuja ennen ensi syksyä, jolloin viimeiset hehkulamput poistuvat markkinoilta. seuraavaksi kerätään voimia varsinaiseen muutokseen mitä entisen tilalle? kun muutos on hyväksytty, alkaa tekemisen vaihe. tämä vaihe on jo valaistusmarkkinoilla selvästi nähtävissä. ainakin tämän kevään Frankfurtin light+Buildingtapahtumassa se näkyi runsaana uusien korvaa- V vien tuotteiden esille tuomisena. uudet ledeihin perustuvat valonlähteet ja ledivalaisimet täyttivät näyttelyhallit. suomenkin yritysmaailma on saanut suuren määrän uusia valaistusalan yrittäjiä, jotka ovat nähneet muutoksessa mahdollisuuden. seuraavasta yhteistyön vaiheesta on jo näkyvissä orastavia merkkejä. kansainvälisellä puolella se voisi olla teollisuuden oma Zhaga-standardointi. ehkä selkein merkki kotimaisesta yhteistyöstä on suomen Valoteknillisen seuran lediryhmän toiminta, joka ulospäin parhaiten näkyy vuosittain järjestettävänä ledipäivänä. jäämme mielenkiinnolla odottamaan omistautumisen ja sitoutumisen vaihetta, jolloin valaistusalalla toimivat voivat toivottavasti todeta, että ainakin me teemme oman osamme maailman pelastamiseksi kuluttajia tyydyttävällä tavalla. hyvää kesää kaikille Valo-lehden lukijoille! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry 1/2012 Kannen kuva: esko keski-oja, turku energia Valo 1/2012 5
POIMInTOJA LIghT+BUILdIng 2012 -tapahtuMasta AJAnKOhTAISTA Teksti: tapio kallasjoki Kuvat: tapio kallasjoki ja heikki härkönen F rankfurtin messuille laitetoimittajat tuovat yleensä esille uusimmat tuotteensa. usein tuotteet ovat jopa sellaisia, että niitä ei ole vielä edes saatavissa. Viime aikoina valaistusalan yritykset ovat panostaneet suuria summia ledeihin, joten ei ollut yllättävää, että lähes kaikki esillä olleet tuotteet perustuivat juuri ledivalonlähteisiin. osastojen yleisilme oli selvästi kirkastunut entisestään. useimmat olivat valinneet esillä olevien tuotteiden värilämpötilaksi 4000 k. kysyttäessä tuotteiden teknisiä tietoja oli toinen saatavilla oleva vaihtoehto tavallisesti 3000 k. ledeillä voidaan helposti tehdä valaisimia, joiden väri- lämpötilaa voidaan muuttaa tosin tällaisen valaisimen hinta nousee melko korkeaksi. Myös näitä tuotteita oli esillä. Valon terveysvaikutuksia tutkitaan nykyisin paljon, joten on hyvä, että markkinoilta löytyy myös tuotteita, joilla voidaan matkia luonnonvalon vaihtelua, ja näin auttaa ihmisiä pysymään paremmin vuorokausirytmissä. paljaat ledit voivat olla hyvin häikäiseviä, ja messukäytäviä kävellessä jäi silmiin usein jälkikuvia kirkkaista ledivalaisimista. kun sulki hetkeksi silmänsä, huomasi, että nämä jälkikuvat pysyivät verkkokalvolla hyvin pitkään. eipä siis ollut ihmekään, että monien osastojen pääasiallinen valaistus oli toteutettu taustavalaistuilla ledivalaisimilla (kuva 1). Valoa lähettävänä pintana oli joko tasahajottava akryylimuovi tai jokin prismaattinen kalvo. tällaiset tilat, joissa on paljon suurista valaistuista pinnoista tulevaa hajavaloa, ovat luonnollisesti häikäisyn kannalta miellyttäviä. pystypinnoille tulee paljon valoa, mikä parantaa visuaalista kommunikaatiota ja auttaa 6 Valo 1/2012
2 1 3 hahmottamaan tilan paremmin. tämä varmaan on eduksi messuilla tapahtuvissa tapaamisissa ja keskusteluissa. uudistetussa sisätyöpaikkojen valaistusstandardissahan annetaan nykyisin minimivalaistusvoimakkuudet myös seinä- ja kattopinnoille. toisaalta paljon hajavaloa sisältävässä ratkaisussa menetetään tietysti se etu, että pienikokoisena ja valmiiksi jo suunnattuna valonlähteenä ledit ovat erinomaisia myös kohdevalaistuksessa. taustavalaistusta valaisimesta ei voi silmin nähdä, millä valonlähteellä se on toteutettu, ellei valaisin ole niin ohut tai taivutettu sellaiseen muotoon, että muu valonlähde kuin ledi ei tule kysymykseen. kuluttajat kuitenkin tuntuvat haluavan ledejä, ja niitä pidetään jotenkin parempina valonlähteinä kuin perinteisiä lamppuja. kuvan 2 logosta tulikin mieleen huvittava mielleyhtymä tietokoneiden puolelta, joissa koneisiin merkityllä tarralla kerrotaan, mitä koneessa on sisällä. tasahajottava levy voidaan valaista myös sivulta päin, jolloin valaisin voidaan tehdä hyvin litteäksi tai taivuttaa erityiseen muotoon. tällöin kuluttajan ei tarvitse arvailla, onko valonlähteenä ledi vai loistelamppu. levy on myös mahdollista valmistaa niin, että ledien ollessa sammutettuina valoa lähettävä levy on ainakin osittain läpinäkyvä. ledien tulo markkinoille näkyy myös valon ohjaamiseen liittyvien linssien ja erilaisten optisten materiaalien lisääntyneenä tarjontana. heijastintekniikkaan perustuvia ratkaisuja näkyi lähinnä ledeillä toteutetuissa pienissä syväsäteilijöissä eli downlight-valaisimissa ja joissain seinänpesijöissä eli wallwasher-valaisimissa. linsseillä saa nykyisin hyvin monenlaisia ja tarkkoja valonjakoja. Yhdistelemällä linssejä ledimatriisiin voidaan tehdä esimerkiksi hyvin tarkka tievalaisinoptiikka. toinen mahdollisuus on tietysti kallistaa ledit eri asentoihin, jolloin kukin ledi tekee oman osansa koko valaisimen valonjaosta. tällaisessa tapauksessa yhden ledin mahdollinen vioittuminen muuttaa valaisimen valonjakoa. jos kaikki linssit ovat samanlaisia ja samassa asennossa, ledin vioittuminen pienentää vain valovoimaa eikä vaikuta valaisimen valonjakoon. eräässä tievalaisimessa oli käytetty harvinaista tapaa, jossa ledit olivat ilman linssejä. piirilevyn päälle oli asetettu metalloitu levy, johon kullekin ledille oli kaiverrettu oma pieni heijastin (kuva 3). MESSUT LUKUInA · näyttelypäivät 15.20.4.2012 · näyttelypinta-ala 240 000 m2 · näyttelyhalleja 18 kpl sekä ulkoalue ja kongressikeskus · näytteilleasettajia 2 352 kpl (saksasta 927 kpl, muualta 1 425 kpl, suomesta 13 kpl), kasvua edelliskerrasta 9 % · Messuvieraita 196 000, kasvua edelliskerrasta 7 % · top 10 messuvieraiden kotimaat: saksa, alankomaat, italia, ranska, itävalta, kiina, iso-Britannia, sveitsi, Belgia, ruotsi ja Venäjä · suomalaisten ostamat messuliput 1 296 kpl, kasvua edelliskerrasta 16 % LUMInALE Valaistu kaupunki iltaisin · kohteita ja tapahtumia 170 kpl · kävijöitä yli 140 000 Valo 1/2012 7
4 5 6 7 ledien häikäisyä voidaan pienentää asettamalla ledin eteen jokin valoa hajottava kalvo. näiden ongelmana on yleensä se, että ne huonontavat valaisimen hyötysuhdetta, koska osa valosta absorboituu levyyn. Valonjaosta tulee tällöin myös helposti tasahajottava. eräs valmistaja oli kuitenkin tehnyt eräänlaisen linssin ja hajottavan levyn yhdistelmän, jonka väitettiin pienentävän hyötysuhdetta vain kaksi prosenttia (kuva 4). usein todetaan, että tarkoituksenmukainen on kaunista. siksi monien valaisimien muotokieli noudattaa joko valonlähteen tai heijastimien muotoa. ledi on muodoltaan kuutio, ja niinpä monet valmistajat ovat tuoneet markkinoille kuution muotoisia valaisimia. näitä kuutioita voi sitten asentaa seiniin tai kattoon tai laittaa suunnattavaksi kohdevaloksi varren päähän. Varustamalla kuution valoaukko erilaisilla valoa ohjaavilla laseilla voidaan samalle valaisimelle saada useita erilaisia valonjakoja (kuva 5). takana ovat ne ajat, jolloin ledejä käytettiin vain tehokeinoina. nyt ledien valotehokkuus on niin suuri, että ne toimivat varsinaisessa valaistustarkoituksessa. Messuilla näkyi ledivalaisimia, joiden valotehokkuus oli parempi kuin t5-loistelampulla varustetun valaisimen. Valotehokkuudessa on siten tapahtunut selvä hyppäys verrattuna edellisiin messuihin. uusi tekniikka tuo myös uusia ongelmia. tämä huomattiin, kun kuvattiin videolle muutamia näyttelyosastoja. Monessa videopätkässä näkyikin yllättäen tummia juoksevia raitoja. kun samaa osastoa kuvattiin digitaalikameralla, joissain otoksissa kuva onnistui hyvin ja joissain se meni mustaksi. tarkemmin asiaa selvitettäessä huomattiin, että häiriö näkyi vain silloin, kun ledejä himmennettiin. kaikki himmentimet eivät aiheuttaneet ongelmia, joten kyseessä lienee himmennystavasta johtuva häiriö. ensiarviona oli, että himmennettäessä ledejä syöttövirtaa pienentämällä, ilmiötä ei esiinny. jos himmennys tapahtuu virtaa katkomalla, häiriöitä voi tulla. suunnittelijan kannattaakin olla tarkkana himmennystavan valinnassa suunnitellessaan tilaa, jossa videokuvataan ja valoja himmennetään. himmentäminen varmaankin lisääntyy esimerkiksi energiansäästötavoitteiden takia, ja videokuvausta käytetään paljon erilaisten tapahtumien tallentamiseksi ja valvontatarkoituksissa. 8 Valo 1/2012
8 9 ledien ohjattavuus ja runsas värivalikoima mahdollistavat myös erilaisten muuntuvien valopintojen tekemisen. jos kuvan resoluutio on tarpeeksi tarkka, sitä voidaan käyttää muuhunkin kuin huomion herättämiseen. Valaistusalalle onkin syntynyt uusi digitaalisen valon käsite. kuvassa 6 messumaailmaa ihastelee yhden staattisen valoseinän läpi suomen Valoteknillisen seuran vuoden 2012 valaistuneeksi persoonaksi valittu Marko Martikainen. rakennusautomaatiopuolella näyttävimmin esiintyivät knX-toimijat, joille oli rakennettu yli 700 m2 yhteisosasto galleriaan (kuva 7). kansainvälinen knX-järjestö palkitsi myös suomalaisia toimijoita. senaatti-kiinteistöt, insinööritoimisto lausamo oy ja sähkö-aro oy saivat kunniamaininnan Musiikkitalon toteutuksesta. opetuksen kehittämisestä palkinnon saivat yhdessä sähköja teleurakoitsijaliitto stul ry, knX Finland ry ja tampereen ammattikorkeakoulu. Valaistusteollisuuden oma Zhaga-standardointi näyttää myös etenevän päätellen monilla osastoilla näkyvistä logoista (kuva 8). täytyy kuitenkin muistaa, että Zhaga ei ole mikään laatustandardi, vaan ainoastaan tae siitä, että ledivalaisin on toteutettu standardin mukaan yhteensopivista osista. silloin kuluttajalla on esimerkiksi mahdollisuus saada tulevaisuudessa uusi ledimoduuli vanhaan valaisimeen, kun entisen valonlähteen valovirta on alentunut liikaa tai muuten lopettanut toimintansa. kuluttajalle tämä on etu, ja laitetoimittajia tämä tietysti helpottaa, kun tuotekirjo vähenee. ledien yhtenä etuna pidetään myös sitä, että ne antavat muotoilulle ja tuotesuunnittelulle uusia innovatiivisia mahdollisuuksia. jos valonlähteiden muoto ja koko määritellään standardin mukaiseksi, tällaiset mahdollisuudet luonnollisesti vähenevät. Varsinaiseksi katseenvangitsijaksi monet suuret valaistusalan toimijat olivat valinneet jonkinlaisen orgaanisiin ledeihin perustuvan oleD-ratkaisun. ratkaisuja katsellessa muistui mieleen erään laitetoimittajan toteama oleD-tuotteiden kolmesta ongelmasta: liian pieniä, liian vähän valoa, liian kalliita. kun nämä pienet ongelmat saadaan ratkaistuksi, on meillä markkinoilla ilmeisesti seuraava valaistusalan menestystuote (kuva 9). n Valo 1/2012 9
TUrUn UUdEn MyLLySILLAn VALAISTUS luo tunnelMia kaupungin arkeen ja juhlaan PrOJEKTIT Teksti: pia salmi, Wsp Finland oy, Design studio Kuvat: esko keski-oja, turku energia kaupungin kohdalla aurajoen varsi on kaunis ja vetovoimainen ympäristö. kulttuurikohteet ja kävelyreitit aivan veden äärellä ravintoloineen, siltoineen ja valaistuksineen houkuttelevat turis- a urajoki on yksi suomen ympäristöministeriön vuonna 1994 määrittelemästä 27 kansallismaisemasta. turun tien ohella arkipäivän liikkujankin valitsemaan jokivarren kulkureitit. joen yli kaartuu seitsemän siltaa, joista Myllysilta on mereltä päin laskettuna toinen, ja hurjan vuonna 2010 tapahtuneen romahtamisensa ansiosta ehkä tällä hetkellä tunnetuin. 10 Valo 1/2012
heti sillan romahdettua turun kaupungin kiinteistöliikelaitos käynnisti suunnittelukilpailun viiden puitesopimuskonsulttinsa kesken. tärkeänä arvostelukriteerinä painotettiin sillan ulkomuodon sopimista aurajoen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. suunnittelukilpailun voitti Wsp Finland oy:n silta- ja valaistussuunnittelijoiden ryhmä. uudessa modernissa Myllysillassa on ratkaisuja, jotka eivät ole aivan jokapäiväisiä. näkyvin ja merkittävin osa on ruostumaton teräsverhoilu. idea sillan valaistuksesta syntyi yhtä aikaa itse sillan kanssa. ajatuksenamme oli saada ruostumaton teräspinta hehkumaan valoa tavalla, joka sopii arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja on samalla elämyksellinen aihe kaupunkilaisille. Valo heijastuu VeDen kautta sillan teräspintaan eden kautta heijastettavaa valoa ei oltu tietomme mukaan aiemmin käytetty ruostumattomassa teräsjulkisivussa, mutta ajatus tästä valaistustavasta tuntui niin vetovoimaiselta, että sen eteen alettiin tehdä selvitystyötä ja koevalaistuksia. ensimmäisessä koevalaistuksessa testasimme erilaisia valonheittimiä helsingissä olemassa olevaan vesistösiltaan. tavoitteenamme veden heijastuksen tuottamisessa oli aallonharjan liikkeen heijastus, joten parhaaksi valonlähteeksi osoittautui kaikkein kapeakeilaisin ja teräväreunaisin valonlähde eli V leD. Viimeinen koevalaistustilanne rakennettiin tehtaaseen, joka valmisti sillan verhouspellit. pala oikeanlaista harjattua terästä kiinnitettiin puukehikon ylle katoksi ja alle sijoitettiin vesiallas. lihasvoimiksi tarvittiin kaksi valaistussuunnittelijaa: toinen toimimaan aaltokoneena ja toinen heijastamaan tikkailla seisten valoa aaltoihin halutussa kulmassa. koevalaistus havainnollisti hyvin valon heijastuksen, ja valaistussuunnitelma voitiin viimeistellä. julkisivuvalaistus on toteutettu siltarakenteeseen upotetuin valonheittimin. lisäksi sillan kummassakin päässä alikulkuteitä valaisee kolme alaspäin suunnattua valaisinta, jotka on myös koteloitu sillan rakenteeseen. lähes tyynellä säällä aaltokuvio loimuaa sillan pinnassa. turVallisuutta ja tunnelMaa sillan katualueelle ilkkaasti liikennöidylle Myllysillalle tehtiin ensin valaistuksen tarveselvitykset ja määriteltiin valaistuskriteerit. Myllysillalle määritettiin ruostumattoman teräspinnan sävyyn maalatut suorakaidepylväät. Valitulla katuvalaisimella sillalle saatiin tasainen ja häikäisemätön valo. tasolasilla varustetussa valaisimessa valopiste on piilossa, joten valopisteet eivät häiritse silmää, vaan joki- ja kaupunkinäkymät säilyvät katkeamattomana. V suoralinjaiset katuvalaisimet viimeistelevät Myllysillan minimalistisen ja linjakkaan tyylin. Valaisimet on upotettu siltarakenteeseen, ja valo on suunnattu kohti vettä. Valopisteet eivät näin häikäise ohikulkijoita. Valo 1/2012 11
sillan valaistus elää kalenterivuoden ja juhlapäivien mukaan. silta on osa kaupungin arkea ja juhlaa M yllysilta hehkuu arkivalaistuksessa lämpimän valkoisena. sävy on sovitettu yhteen joen muurivalaistuksen kanssa. kesällä sillan julkisivuvalaistus on hyvin elävä, kun liike sillan pinnassa muuttuu jatkuvasti aaltojen mukaan. talvella, kun joki on jäässä, silta kylpee tasaisessa valossa. sillan julkisivuvalaistukseen on ohjelmoitu erikoistilanteita, jotka ovat käytössä kalenterivuoden sekä turun kaupungin juhlapäivien mukaan. Valaistus on suunniteltu juhlapäivän hengen mukaiseksi, esimerkiksi turun päivänä Kuvat: Tuomas Suvanto, Kraffit sillassa hehkuu oranssi tulen leimu, ja isänpäivänä sillassa on sinisen valon sävyt. kaikki valoohjelmat on toteutettu hillityin, hieman murretuin sävyin, jotta valaistus ei ole liian räikeä. DMX-ohjausyksiköllä voidaan haluttaessa nopeasti muuttaa sillan valaistusta, vaikkapa valtiollisen vierailun yhteydessä vierailijan maan lipun väriseksi. Valoa ja uusia ohjaustekniikoita käyttäen valaistuksella voidaan luoda elämyksellisiä tapahtumia ja dynaamista kaupunkiympäristöä. Maailmalla on paljon hienoja esimerkkejä rakennuskohteiden valaistuksista, suomessa Myllysillan valaistus on nyt yksi edelläkävijöistä. n MyLLySILTA, turku Asiakas turun kaupunki, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, heikki Virtanen turku energia, Markku toivonen Siltasuunnittelu Wsp Finland oy, sami niemelä Valaistussuunnittelu Wsp Finland oy, Design studio projektipäällikkö pia salmi valaistussuunnittelija tom schneider Sähkösuunnittelu sähkösuunto oy, juha nurminen Valaisimet ja valaisinpylväät katuvalaisimet 12 kpl: hess linea 8000 single, 1 x 150 W hit-Ce (monimetalli) pylväät 12 kpl: tehomet oy, suorakaidepylväs, h8 / 160 x 120 ral 9006 Valonheittimet sillan alle 34 kpl: schreder neos 2 leD 80hp rgB alasvalot sillan alle 6 kpl: Bega, 6709 leD WW DMX-ohjainyksikkö: pharos, lrC9686 lpC 2 DMX 12 Valo 1/2012
Siirry kaupungin kirkkaimmin valaistuun osaan. Aura CRYSTAL Long Life todelliseen valkoiseen katuvalaistukseen. Aura CRYSTAL Long Life MONIMETALLILAMPPUJEN polttoikä on 36 000 h, yli 2 kertaa pidempi kuin vastaavien vakiolamppujen. Aura Lightilla on oma tunnus Long Lifelle. Tunnuksessa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa pidempään tuote kestää tavalliseen lamppuun verrattuna. Aura Light - tunnuksella merkittyjen lamppujen hankinnalla maksimoit lampun käyttöiän ja minimoit vaikutukset ympäristöön. info@auralight.fi·www.auralight.fi
VALOA korttelissa Teksti: sanna Forsman ja jari Vuorinen, granlund oy Kuvat: emilia ikäheimo s tockmannin helsingin tavaratalon tilojen monivuotinen uudistushanke on valmistunut. koko kiinteistö on vuoden 2012 alusta alkaen kylpenyt juhla- valaistuksessa tavaratalon 150-vuotisen historian kunniaksi.
Valo 1/2012 15
t avaratalon peruskorjauksen myötä sisätiloja on uudistettu ja laajennettu merkittävästi sekä maan alla että sisäpihan ylemmissä kerroksissa. lisäksi hankkeessa parannettiin olemassa olevien tilojen sisäolosuhteita ja siihen liittyvää tekniikkaa. kiinteistön ulkokuori ei päivänäkymässä juurikaan muuttunut, mutta pimeällä kiinteistö kylpee nyt aivan uudessa valossa. korttelin muodostaa kolme ulospäin hyvin erilaista julkisivua: punatiilinen tavaratalo 1930-luvulta, argoksen vanha julkisivu 18001900-luvun vaihteesta sekä argoksen uusi osa 1990-luvulta. sigurd Frosteruksen punatiilisen tavaratalorakennuksen massiiviset pilasterit ja jykevä massoittelu sekä rakennussuojelun tavoitteet olivat haaste valaistuksen suunnittelulle sekä toteuttamiselle. Myös katutila kiinteistön ympä- rillä asetti omat rajansa: kävelykatu (silloinen työmaa), leveät ja vilkkaat ajoväylät, raitiotiereitit pysäkkeineen sekä ripustusvaijereilla toteutettu katuvalaistus. tavaratalon räystäslinjojen 1950-luvulta peräisin olevat valkoiset neonvaloviivat haluttiin ehdottomasti säilyttää, samoin valkoiset valomainokset sekä sisätiloista ikkunoiden kautta näkyvä valaistus, jota on yhdenmukaistettu järjestelmällisesti. Valoviivojen tekniikka päivitettiin suoraan 60 vuotta uudemmaksi lediviivaa asennettiin paikalleen yli 700 metriä. Valkoisen värin lisäksi valoviivoista voidaan juhla- ja kampanjapäivinä ajaa ulos kaikkia rgB-tekniikan mahdollistamia värejä. tämän juhlavuoden alkajaisiksi ne hehkuivat muutaman viikon syvän vihreinä. näiden graafisten valoelementtien lisäksi kaunista tiilipintaa haluttiin myös nostaa hennosti esiin, jotta rakennus ei olisi vain tumma siluetti yötaivasta vasten. perusvalaistus toteutettiin pehmeällä valopesulla katutason näyteikkunoiden yläpuolelta. Valaisinten ja kiinnitysten määrä pyrittiin minimoimaan, jotta ne eivät muodostuisi liian raskaiksi päivänäkymässä. julkisivumainonnan kiinnikkeet ja sijoittelu sovitettiin yhteen, jotta kokonaisuudesta tulisi tasapainoinen ja kaupallisille elementeille jäisi oma tilansa. sesonkeja varten julkisivuun varattiin myös sähköä kausivalaistuksen väliaikaisille asennuksille. Valopesun lisäksi rakennuksen yläosan erkkeri-ikkunarivistö nousee pimeän aikaan koristeellisena esiin. argoksen uusi lasitiiliseinä valaistiin sisältäpäin lediheittimin, joissa on sama värinvaihtomahdollisuus kuin valoviivoissa. näin tämä julkisivu nivoutuu osaksi keskuskadun kausivalaistuksen vaihtuvia tunnelmia. STOcKMAnn hELSInKI rakennuttaja stockmann oyj, riku Vihervaara Valaistussuunnittelu granlund oy, sanna Forsman ja jari Vuorinen arkkitehtitoimisto laatio oy, Weikko kotila ja juha lampi Sähkösuunnittelu granlund oy, ari hämäläinen Valaisintekniikka Valopesu: We-eF FlC141 150 W (erikoisversio) Valoviivat: traxon Media tube rgB leD projektorivalaistus: optica light olp-150-40 150 W Valonheittimet: philips BCp463 leD 17 W 16 Valo 1/2012
LumiStone tyyliä ja muotoa LumiStone edustaa tulevaisuuden designia toimistovalaistuksessa. Valaisimen on suunnitellut tunnettu tanskalainen arkkitehti Henning Solfeldt PLH-arkkitehtitoimistosta. Innoituksen valaisimen muotoon ovat antaneet sileät luonnonkivet. LumiStone on puhdasverinen ledivalaisin, joka yhdistää modernin muotoilun huippuluokan tek niseen suorituskykyyn. Valaisimen järjestelmätehokkuus ylittää 100 lm/W! Saatavana ver siot sekä suoraan sekä epäsuoraan valaistukseen. www.philips.fi/lighting
rgoksen vanhan julkisivun rakennushistorialliset arvot sekä keskeinen asema helsingin ydinkeskustassa haastoivat löytämään täysin uusia valaistusratkaisuja. Valopesun toteuttaminen valonheittimin omasta julkisivusta oli mahdotonta rakennus olisi näyttänyt kummituslinnalta. Valaistus toteutettiin uudella projektoritekniikalla, jolla julkisivupinta valotettiin tasaisesti valoa osuu vain ja ainoastaan haluttuihin kohtiin, kaikki muu leikattiin valokeilasta pois. projisoinnit ovat olleet käytössä teatteri- ja tapahtumatekniikassa jo pitkään, mutta pysyvissä valaistusasennuksissa saatavilla oleva tekniikka on ollut rajoittunutta. argoksen valottaminen on toteutettu vain kahdesta jo katutilassa olleesta pylväästä, joissa on yhteensä kahdeksan projektoria. projektorien diat ovat lasisia, ja niiden valokuviot on häivytetty liukumaan tasaisesti koko julkisivun a matkalla. ikkunat on dioissa himmennetty kokonaan, jolloin tavaratalon sisälle ei synny lainkaan häikäisyä. katutasoon, vesikatolle ja naapurikiinteistöihin mahdollisesti leviävä hajavalo on myös voitu rajata kokonaan pois. nämä ensi kertaa suomessa käytössä olevat projektorit istuvat eleettömästi katutilaan, ja ne luovat tasaisen hillityn valopinnan koko vanhaan julkisivuun. jotta julkisivuihin saatiin myös vähän lisäeloa, nostettiin kohdevaloilla esiin räystäslinjan ja rakennuksen kulmauksen koristeaiheita. uusien tekniikoiden käyttö oli jännittävä ja palkitseva prosessi sekä suunnittelijoille että rakennuttajalle. ledit ja niiden ohjaukset antavat rajattomat mahdollisuudet leikkiä valolla, mutta kiinteistön omistajan ja käyttäjän tarpeiden ymmärrys sekä visuaalisen ilmeen hallinta on tärkeä osa valaistuksen suunnittelua. projektoritekniikassa päästiin projektin aikana testaamaan myös sopimis- ja neuvottelutaitoja eri katutilaa hallinnoivien tahojen kanssa. projisointien valmistuessa löytyi taas valon näkymätön ja yllättävä luonne. kaunis vanha julkisivu nousi pimeästä esiin vaivattomasti ja hallitusti tuntui kuin tämä valaistusratkaisu olisi aina ollut paikallaan. lähes kymmenen vuotta aikaisemmin alkanut rakennuksen peruskorjaus- ja uudistushanke on saanut arvoisensa päätöksen. n argoksen vanhan osan valaistuksessa käytettiin suomessa ensi kertaa uutta projektiotekniikkaa. 18 Valo 1/2012
Valoa vaativiin kohteisiin Siteco Quadrature® 2-valaisin vakuuttaa muotoilullaan, laadukkaalla viimeistelyllään ja valoteknisillä ominaisuuksillaan. Valaisimen patentoitu Eldacon®-mikroprismaoptiikka minimoi kiusahäikäisyn ja mahdollistaa erittäin ohutlinjaisen valaisinmuotoilun. Quadrature® 2 on saatavilla T5- ja LED-versioina kattoupotukseen, pinta-asennukseen, valaisinkiskoon ja ripustukseen. Katso lisää www.siteco.com. Majurinkatu 6 02600 Espoo Puhelin (09) 7422 3300 Faksi (09) 7422 3374 www.siteco.com
20 Valo 1/2012