1/2011
32
AJANKOHTAISTA
6 8
Muutoksia sisätyöpaikkojen valaistusstandardiin Valaistuksen ajankohtaispäivä 2011
SUUNNITTELU
16
16
Julkisivuvalaistuksesta mediafasadiin Vähittäiskaupan valaistuksen muutos Valaistustarve ohjaa järjestelmän suunnittelua Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä valon asialla
38 40 42
PROJEKTIT
12 20 24
12
Jyväskylän Vaasankadun silta luo poikkeuksellista valomaisemaa Simonkadun Fressi viihtyisää virkistymistä Negatiivinen vai positiivinen urbaani kaupunkitila? Saga SaaristoGalleria Energiatehokas ja huoltovapaa ulkovalaistus ledeillä
32 36
KULTTUURI JA TIEDE
26
Tutkittavana mukautuva kaupunkivalaistus ja algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu
VAKIOPALSTAT
5
20
Valokeilassa Valonvälähdyksiä Projektiuutisia Tuoteuutisia Mielipide Valotapahtumia
44 46 49 57 59
iGuzzini Finland & Baltic Oy, Lemuntie 3-5, 00510 Helsinki, Finland Tel. +358 (0) 207 289 840, Fax +358 (0) 9 802 4566, iguzzini@iguzzini.fi www.iguzzini.fi
STZ in Altavia
Archilede, ENEL Sole by iGuzzini.
iGuzzinin uusilla LED-katu- ja aluevalaisimilla voidaan säästää energiaa jopa 40 % verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin. Samalla valon laatuominaisuudet paranevat huomattavasti. Valo on puhtaan valkoista ja värit toistuvat luonnollisina. iGuzzinin LED-valaisimet lisäävät merkittävästi kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja tur vallisuutta. Valaisimien optista järjestelmää ohjataan elektronisesti. Valaisinkohtaisella ohjelmoinnilla voidaan valaistustaso säätää matalammaksi liikenteen hiljennyttyä esim. keskiyön jälkeen. Ryhmäkohtaiset ohjelmoinnit voidaan tehdä valmiiksi myös tehtaalla. iGuzzinin LED-valaisimet sopivat mitä erilaisimpiin katuja aluevalaistusprojekteihin. Niiden muotoilu on tyylikästä ja ajatonta, ja mikä tärkeintä, uusimman LEDteknologian avulla voidaan ympäristökuormitusta merkittävästi keventää. Lisää yksityiskohtaisempaa tietoa viimeisimmän LED-sukupolven ratkaisuista laadukkaamman ja ympäristöystävällisemmän kaupunkivalaistuksen puolesta www.iguzzini.fi.
Better Light for a Better Life.
1/2011
VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten ja Tiehallinnon valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj) Pasi Jokinen Riku Järvelä Marjut Kauppinen Risto Linnapuomi Reija Pasanen Erkki Rousku Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Jarmo Wideman, Global House Oy Painopaikka: Art-Print Oy ISSN 1237-3907
VALOKEILASSA
SÄÄTÖÄ JA SÄÄSTÖÄ VALAISTUKSEEN
alaistuksen energiatehokkuutta on pyritty kasvattamaan lisäämällä valaisimien ja lamppujen valotehokkuutta. Kodinkoneista tutut energiatehokkuusluokkien kirjainmerkinnät ovat tulleet kotitalouksissa käytettyjen lamppujen pakkauksiin. Lamput antavat entistä enemmän valoa sähkötehoa kohden, joten ilmeisesti tulevaisuudessa joudutaan lisäämään ylimääräisiä A+ ja A++ -luokkia. Ecodesign-direktiivien toimeenpanosäädökset, joilla markkinoilta poistetaan lamppuja, perustuvat kotitalouksissa käytettyjen lamppujen osalta näihin energiatehokkuusluokkiin. Myös valaisimien liitäntälaitteilla on omat valmistajien laatimat luokituksensa. Vuoden 2017 jälkeen loistelamppuvalaisimissa sallitaan vain hyvin pienihäviöisiä liitäntälaitteita, mikä käytännössä johtaa siihen, että markkinoille tulevissa loistelamppuvalaisimissa on käytettävä elektronisia liitäntälaitteita. Itse valaisimille ei energiatehokkuusluokkia ole määritetty. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska valaisimen energiatehokkuus riippuu sekä valaisimen hyötysuhteesta että valonjaosta. Valonjako vaikuttaa puolestaan valaistushyötysuhteeseen yhdessä valaistavan tilan hyötysuhteen kanssa, joten sama valaisin voi energiatehokkuudeltaan olla sekä hyvä että huono käyttötarkoituksesta riippuen. Pelkkä valaisintuotteen energiatehokkuus ei kuitenkaan takaa, että itse valaistus olisi myös energiatehokas. Sen takia koko järjestelmän energiatehokkuudelle on kehitetty muita tunnuslukuja. EN 15193 -standardissa tämä luku on LENI (Lighting Energy Numeric Indicator), joka kertoo koko rakennuksen valaistuksen kuluttaman sähköenergian pinta-alayksikköä kohti vuodessa. Myös EU:n komissiossa on valmisteilla uusi LSL-hanke (Lighting System Legislation), jonka tarkoituksena on määrittää raja-arvot koko valaistusjärjestelmän energiatehokkuudelle. Oman laskukaavansa koko rakennuksen energiatehokkuuden mukaan lukien valaistus laskemiseksi on antanut myös ympäristöministeriö juuri julkaistuissa rakentamismääräyksissä. Tähän
V
E-lukuun tosin on lisätty sähkölle energiamuotokertoimeksi 1,7. Fossiilisille polttoaineille kerroin on 1,0 ja uusiutuville 0,5. Paluuta öljylamppuihin ja päreisiin tuskin kuitenkaan on. Sekä LENI-luvussa että E-luvussa esiintyy kertoimena käyttöaste, joka ottaa huomioon valaistuksen ohjaustavan vaikutuksen energiankulutukseen. Kerrointa voidaan pienentää käyttämällä esimerkiksi aikaohjauksia, läsnäolotunnistimia sekä hyödyntämällä luonnonvaloa vakiovalosäädön avulla. Tämä kerroin vaikuttaa oleellisesti laskettaessa valaistuksen elinkaarikustannuksia. Kertoimen määrittely on suunnittelijalle hankalaa varsinkin, kun kertoimesta esiintyy niin monenlaisia arvioita. Järkevää olisi, että uudiskohteissa ja valaistusmuutosten yhteydessä valaistuksen energiankulutusta myös seurattaisiin, jolloin ohjaustavan vaikutuksesta saataisiin riittävästi kokemusperäistä tietoa. Valaistuksen säätöjärjestelmiä käytetään yllättävän vähän ottaen huomioon niistä saatavat hyödyt. Ehkä esteenä on tiedon puute sekä suunnittelupuolella että laitetoimittajilla. Valaistuksen säätöön on kuitenkin markkinoilla hyvin toimivia laitteita, ja säätö on myös varmasti kannattavaa. Elektronisten liitäntälaitteiden yleistyessä hintaero säädetyn ja säätämättömän valaistuksen välillä edelleen pienenee. Rakennuttajien ja käyttäjien olisikin ryhdyttävä tulevaisuudessa asettamaan tavoitearvoja esimerkiksi LENI-luvuille. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALO 1/2011 5
Kannen kuva: Vaasankadun silta, Juhana Konttinen
MUUTOKSIA SISÄTYÖPAIKKOJEN VALAISTUSSTANDARDIIN
AJANKOHTAISTA
Teksti: Tapio Kallasjoki
E
nergiatehokkuus on tällä hetkellä keskeisiä aiheita rakentamisessa. Tämä koskee myös valaistusalaa. Energiatehokkuuden parantamista ei kuitenkaan saa tehdä valaistuksen laadun kustannuksella. Minimiarvot valaistuksen laatutekijöille saadaan standardeista sisätyöpaikoilla laatua ohjaa standardi SFS-EN 12464-1. Tähän vuonna 2003 vahvistettuun standardiin on nyt päätetty tehdä muutoksia. Standardin muutokset tähtäävät näkötehokkuuden ja näkömukavuuden parantamiseen. Erityisesti tilavaikutelmaan ja muodonantoon eli varjonmuodostukseen vaikuttaville valaistussuureille on annettu uusia ohjearvoja.
vanhassa standardiversiossa annettiin tilakohtaiset pienimmät keskimääräiset valaistusvoimakkuusarvot. Nämä arvot ilmoitettiin työalueelle ja tämän perusteella määritettiin sitten valaistusvoimakkuus työalueen välittömälle lähiympäristölle, jota ei saanut alittaa. Sama rakenne on uudessakin standardiversiossa. Aiemmin välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuuden oli oltava sama kuin työalueella, kun arvo oli 200 luksia tai sitä pienempi, mutta nyt arvo on pudotettu 150 luksiin. Työalueen koon määrittely on edelleen jätetty suunnittelijan tehtäväksi. Todellisena uutena seikkana on, että nyt on annettu minimiarvot myös välittömän lähiympäristön ulkopuolelle jäävälle tausta-alueelle. Minimiarvo on 1/3-osa välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudesta. Tausta-alueen koko on vähintään 3 m säteellä piirretty alue välittömän lähiympäristön ulkopuolella. Työskentelyalueiden valaistusvoimakkuuden tasaisuuden minimiarvot (Uo=Emin/Eka) annetaan nyt tilakohtaisesti standardin taulukko-osassa, kun ne aiemmin annettiin yhtenä arvona kaikkiin tiloihin. Välittömän lähialueen ja kaukoympäristön tasaisuuden minimiarvot annetaan keskitetysti lähiympäristölle Uo 0,4 ja kaukoympäristölle Uo 0,1. Laskenta- tai mittauspisteiden pisteiden määrä (ruudukko) vaikuttaa tasaisuusarvoihin. Standardi antaa myös ohjeet, miten pisteet määritetään, kun laskenta-alue tunnetaan. Käytännössä huonetilan minimivalaistustasot määritellään siis entistä tarkemmin. Standardi siis sallii entistä painotetumman valaistuksen työpisteeseen.
MUIDEN PINTOJEN VALAISTUSVOIMAKKUUDET
U
usi standardi antaa myös minimiarvot seinien ja katon valaistusvoimakkuudelle ja tasaisuudelle: näitä arvoja ei vanhassa standardiversiossa ollut. Seinille vaadittu arvo on Em 50 lx , Uo 0,1 ja katolle Em 30 lx, Uo 0,1. Toimistoihin, kouluihin, terveydenhuollon tiloihin ja liikkumisalueille suositetaan korkeampia valaistusvoimakkuuden arvoja seinille Em 75 lx ja katolle Em 50 lx. Standardin suosittamaa kattopinnan heijastumiskerrointa on nostettu arvosta 0,6 arvoon 0,70,9 ja seinien suositus on pysynyt ennallaan 0,50,8. Nämä tarkoittavat hyvin vaaleita värisävyjä. Seinä- ja kattopinnoille asetetuilla valaistusvoimakkuusvaatimuksilla ja korkeilla heijastumissuhteilla varmistetaan, että huoneeseen saadaan valoisa tilavaikutelma ja sopiva luminanssijakauma. Huoneessa on siis oltava riittävästi hajavaloa, jotta valaistuksen synnyttämä varjonmuodostus ja muodonanto olisivat miellyttäviä. Tämän varmistamiseksi työskentelyalueelle on määritetty vähintään 50 lx arvo myös sylinterivalaistusvoimakkuudelle. Arvo kuvaa pystyssä olevan sylinterin pystypinnalle tulevaa valoa ja kertoo esimerkiksi, kuinka ihmisten kasvot valottuvat huoneessa. Toimistoissa, neuvotteluhuoneissa ja koulutustiloissa, joissa visuaalinen kommunikaatio on tärkeää, vaadittu arvo on 150 lx. Valaistuksen muodonannon katsotaan olevan hyvä, jos sylinterivalaistusvoimakkuuden suhde horisontaalivalaistusvoimakkuuteen on välillä 0,30,6.
VAAKATASON VALAISTUSVOIMAKKUUS
V
750 500 300 200 150 100 50
alaistusvoimakkuus vaikuttaa oleellisesti näkemiseen ja se onkin varmaan yleisin valaistussuunnittelun lähtökohta. Jo
Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuus (lx) 500 300 200 150 Etyöalue Etyöalue Etyöalue
Työalueen valaistusvoimakkuus (lx)
Taulukko 1. Työalueen ja välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudet
6
VALO 1/2011
Jotta suunnittelija voisi laskennallisesti varmistaa sylinterivalaistusvoimakkuuden arvon, joudutaan laskentaohjelmia tulevaisuudessa kehittämään.
NÄYTTÖPÄÄTTEET JA VALAISTUS
P
ystypintoja valaistaessa ei saa aiheuttaa häikäisyä eikä kiusallisia kuvajaisia näyttöruutuihin. Jos hajavalo syntyy epäsuorasta esimerkiksi kattopinnasta heijastuvasta valosta, ei ongelmia yleensä esiinny. Jos pintoja valaistaan suoraan valaisimista, ei valaisimien valoaukon luminanssi saa olla liian korkea, jos se voi kuvastua enintään 15 astetta kallistetusta näyttöpäätteestä. Päätteiden näytön luminanssista riippuen suurimmat sallitut arvot valaisimien valoaukoille yli 65 asteen kulmista katsottuna on annettu oheisessa taulukossa.
Taulukossa annetut arvot ovat korkeampia kuin aiemmassa standardissa, mikä lienee seurausta lisääntyneestä hajavalon tarpeesta. Toisaalta standardissa ei edelleenkään oteta huomioon sitä, että terävärajainen suuriluminanssinen valoaukko aiheuttaa pahempia ongelmia kuin pehmeärajainen valaistu alue katossa. Markkinoille viime aikoina tulleiden kiiltävien erittäin kirkkaiden näyttöjen valaistusteknisistä ongelmista varoitellaan ja todetaan, että niiden osalta heijastumien estäminen saattaa vaatia erityistoimia valaistuksen suunnittelijalta.
Kattopintoihin upotetuilla tai ritiläkattojen yläpuolelle asennetuilla pienluminanssivalaisimilla voi olla vaikea toteuttaa standardeissa annettuja hajavalon minimiarvoja varsinkin, jos työkohteeseen vaadittu valaistustaso on matala ja huonepintojen heijastumissuhteet eivät täytä suosituksia. Voisi todeta, että standardin muutoksessa on kyseessä pieni askel kohti luminansseihin perustuvaa valaistussuunnittelua. Katsekentän luminanssithan määräytyvät suurelta osalta huoneen pystypinnoista ja näillä tutkitusti on vaikutusta ihmisen mielentilaan ja vireyteen. Tilavaikutelmaa ei haluttu uhrata energiatehokkuuden maksimoimiseksi. Rakennusten valaistuksen energiankulutuksen arvioinnissa viitataan standardiin EN 15193 ja siinä esitettyyn LENI-lukuun. Alenemakertoimen arvioinnissa puolestaan viitataan julkaisuun CIE 97-2005. Tietokoneavusteisen laskennan avulla voidaan varmaan tulevaisuudessa helposti varmistua, että uudisasennuksen valaistustulos täyttää standardin vaatimukset. Olemassa olevan valaistuksen laadun mittaaminen on sen sijaan tullut entistä vaativammaksi. n
VAIKUTUS SUUNNITTELUUN
S
tandardin muutokset ohjaavat suunnittelijoita toteuttamaan valoisampia ja näkömukavuudeltaan miellyttävämpiä sisätiloja.
Näytön luminanssi L < 200 cd/m2 1500 cd/m2 1000 cd/m2
Näytön laatu Positiivinäyttö ja normaalit vaatimukset väreille ja yksityiskohdille Negatiivinäyttö ja/tai suuremmat vaatimukset väreille ja yksityiskohdille (esim. CAD)
Näytön luminanssi L > 200 cd/m2 3000 cd/m2 1500 cd/m2
instalight® 4010 LIGHT LINE SYSTEM, INDOOR AND OUTDOOR
DJS Automation Oy +358 9 439 1600 info@djsautomation. Vitikka 1D 02630 ESPOO
www.insta.de
Viktor Olsson
Henrik Clausen
VALAISTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 2011
AJANKOHTAISTA
Teksti: Heikki Härkönen Kuvat: Petri Vuorio
S
8 VALO 1/2011
uomen Valoteknillinen Seura järjesti Valaistuksen ajankohtaispäivän 5.4.2011 Helsingin Messukeskuksessa. Ensimmäistä kertaa järjestetty päivä koostui kolmesta tapahtumasta: SVS:n vuosikokouksesta lounaineen, ajankohtaisseminaarista sekä OpenLight-valolinjoista. Kaikkiaan Valaistuksen ajankohtaispäivän tapahtumiin osallistui yli 160 henkeä.
Nimensä mukaisesti päivän seminaarissa kuultiin ajankohtaisia esityksiä valaistuksen eri alueilta. Tilaisuudessa kuultiin tuoreinta tietoa muun muassa Ecodesign-direktiivin vaikutuksista valaistustuotteisiin, muuttuvan sisätyövalaistusstandardin tuomista muutoksista aiempiin käytäntöihin sekä valaistussuunnittelun tehtäväluettelosta.
Seminaarin ulkomaisina esityksinä kuultiin Fagerhult Lighting Academyn Henrik Clausenin visioita tulevaisuuden valaistusratkaisuista sekä Philips Professional Lightingin Viktor Olssonin esitys LED-valaistuksesta. Molemmat esitykset videoitiin suorina lähetyksinä internetiin, jossa ne ovat katsottavissa tapahtuman jälkeenkin (OpenLightTV).
Päivän kolmantena osuutena tarjoutui mahdollisuus tutustua neljään valaistusalan yritykseen tarkasti aikataulutetuilla OpenLight-valolinjabussikierroksilla. Vierailukohteina olivat iGuzzini Finland & Baltic Oy, KT Interior Oy, Fagerhult Oy ja Oy HedTec Ab, joissa valaisinnäyttelyihin tutustumisen ja tarjoiluista nauttimisen yhteydessä kuultiin isäntien valmistelemat tietoiskut.
Illan päätteeksi monet osallistujista vielä jatkoivat yhteistä päivää bussikierroksen päätepisteen ravintolassa. Vuonna 2012 Valaistuksen ajankohtaispäivä järjestetään mahdollisesti kaksipäiväisenä 24.25.4.2012 heti Frankfurtin Light+Building -messujen jälkeen.
VALO 1/2011
9
MIKÄ ON OPENLIGHT?
OpenLight on kehitysprojekti, jossa suunnitellaan uuden sukupolven työkaluja valaistusalalla toimiville suunnittelijoille ja yrityksille. Palvelun ytimenä toimii paikkatietoon perustuva referenssitietokantapalvelu. Liittyessään mukaan palveluun asiakas saa käyttöönsä oman tietokantaohjelmiston, ja kaikkien mukana olevien toimijoiden tietokannat muodostavat yhdessä ison laajemman tietokannan. Yhteisestä tietokannasta voidaan tehdä hakuja referenssikohteista, ja siinä on linkityksiä eteenpäin tuotetietoihin, paikkatietoihin, valonjakotietoihin jne. Asiakastietokannan tarkoitus on aktivoida ja motivoida käyttäjiä luomaan varsinainen referenssitietokanta. He saavat käyttöönsä siis työkalun, jolla hallinnoivat omia referenssikohteitaan, markkinoivat omia töitään ja samalla luovat isomman yhteisen tietopankin tulevaisuuden suunnittelutehtäviä varten. Hakutoimintojen avulla voidaan etsiä toteutettuja esimerkkikohteita ja niihin linkittyviä tietoja suunnittelun tueksi. Näin voidaan nopeuttaa suunnittelua ja erityisesti vähentää tiedonetsintään kuluvaa aikaa. Valaistuksen parissa toimiville palvelu luo mahdollisuuden saada haluamansa informaatio nopeasti ja tehokkaasti kaikki on vain yhden klikkauksen päässä. Palvelun demoversio tullaan julkaisemaan esittelykäyttöön syyskuussa 2011. Edellä kuvatun referenssitietokantapalveluprojektin lisäksi OpenLight järjestää erilaisia yritystapahtumia, seminaareja ja koulutuksia. OpenLight onkin nähtävä kokonaisuutena, joka linkittää reaalimaailman virtuaalimaailmaan käyttäen hyödykseen sosiaalisen median työkaluja. Voit halutessasi osallistua projektin avoimeen kehitystyöhön tai antaa vinkkejä kiinnostavista tapahtumaideoista. LISÄTIETOJA: Jaakko Hietala jaakko.hietala@openlight.fi +358 40 187 3590 www.openlight.fi http://apps.facebook.com/openlight/ Facebook | OpenLight
Palkitut Pentti Hautala ja Annukka Larsen sekä tuomariston jäsenet Tapio Kallasjoki ja Sanna Forsman.
SUOMEN VALOTEKNILLISEN SEURAN PALKINNOT 2011
S
eura palkitsi Valaistuksen ajankohtaispäivässä kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä.
nittelijoiden yhdistyksen PLDA:n workshopin ryhmänjohtajana toimiminen. Larsen on toiminut aktiivisesti Suomen Valoteknillisessä Seurassa ja myötävaikuttanut monien valoa käsittelevien lehtiartikkelien syntymiseen. Hän jos kuka täyttää Valoisan persoonan laatukriteerit. Valaistunut persoona 2011 Pentti Hautala Suomen Valoteknillinen Seura jakoi lisäksi Valaistunut persoona -palkinnon Pentti Hautalalle, yhdelle Suomen kokeneimmista ja arvostetuimmista valaistusalan asiantuntijoista. Valaistunut persoona -palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenenä vähintään viisi vuotta ja vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. Pentti Hautala on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajana ja kansainvälisen valaistuskomitean CIE:n divisioona 4 (Lighting and Signalling for Transport) johtajana ja monien teknillisten komiteoiden jäsenenä. Hän on myös osallistunut aktiivisesti kansainväliseen standardointiin, ja hänet on palkittu Erkki Yrjölä -mitalilla ansioistaan SK CEN 169 pitkäaikaisena ja kokeneena puheenjohtajana. Hän on ollut merkittävä vaikuttaja valaistussektorin keskeisten standardien kääntämisessä suomen kielelle. Valaistuneena persoonana Pentti on aina valmis keskustelemaan valaistukseen ja elämään yleisemmin liittyvistä kysymyksistä ja jakamaan kokoamaansa asiantuntemusta nuoremmille kollegoille. n
Valoisa persoona 2011 Annukka Larsen Valoisa persoona -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. Tunnustuksena ansioistaan Annukka Larsenille luovutettiin kunniakirja ja kiertopalkinto, joka on jyväskyläläisen taiteilija Kari Alosen taideteos "Valokeilassa". Valaistussuunnittelija Annukka Larsen (AMK, PLDA) on tullut valaistusalalla toimiville tutuksi arkkitehtuurivalaistuksen suunnittelijana ja valaistukseen liittyvien tapahtumien koordinoijana. Jyväskylän kaupungin valaistuskoordinaattorina hän on johdonmukaisesti kehittänyt kaupungin pimeän ajan kaupunkikuvaa. Annukka Larsenin ammattitaito, määrätietoisuus ja kyky toimia hyvin erilaisissa yhteisöissä ovat edistäneet valaistuksen asiaa Suomessa merkittävästi. Palkitsemisperusteiden mukaan Annukka Larsen inspiroi opetustyössään sekä persoonallaan että selkeällä esiintymisellään näkemään valaistuksen merkityksen, olipa kyseessä Valon arkkitehtuuri -koulutus Aalto PRO:n koulutus- ja palveluyksikössä kotimaassa, luennot erilaisissa valaistustilaisuuksissa tai kansainvälisen valaistussuun-
10
VALO 1/2011
Maxos LED WH
Maxos LED SI
Maxos LED BL
Maxos LED energiatehokas ledipaneeli myymälöihin
Tehokkaan leditekniikan ja innovatiivisen optisen järjes telmän ansiosta Maxos LED on erinomainen valinta myymälävalaistukseen. Se vastaa kaikkiin valotasoa ja häikäisyä koskeviin valaistusnormeihin. Sitä on saatavana valikoituina väreinä uusiin asennuksiin tai jälkiasennettavaksi olemassa oleviin asennuksiin. Maxos-mallistoon kuuluu myös kattava asennus- ja lisävarustevalikoima. www.lighting.philips.fi
JYVÄSKYLÄN VAASANKADUN SILTA LUO POIKKEUKSELLISTA VALOMAISEMAA
PROJEKTIT
Teksti: Tommi Salo Kuvat: Annukka Larsen ja Juhana Konttinen
Vaasankadun sillan uusi valaistus on täysin ledivalolla toteutettu. iGuzzinin Platea Led -valaisimet valottavat sillan pilarit valkoisella valolla ja sillan alapinnan purppuran sävyllä.
12
VALO 1/2011
Vaikka silta sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, sen valaistus on havaittavissa pääasiassa tieltä ja rantaraitilta.
S
P
Valaisimet on asennettu sillan alle erillisiin pylväisiin sekä suoraan siltapilareihin. Ensimmäisen talven kokemusten jälkeen asennusta hienosäädetään suuntausten ja häikäisynrajoituksen osalta.
en on tarkoitus erottua muusta ympäristöstä ja havahduttaa autoilijat. Vaasankadun silta Jyväskylän rantaväylällä lois-
taa iltavalaistuksessaan syvää purppuran sävyä. Väritykseltään se on jotain aivan poikkeuksellista ympäristöönsä nähden.
jista. Purppura väri herättää varmasti jokaisen ohi ajavan huomion. Kohteen suunnittelijan, valaistussuunnittelija Annukka Larsenin mukaan väriksi valittiin tarkoituksella mahdollisimman epäsopiva väri muuhun ympäristöön verrattuna. Purppura katkaisee oranssin katuvalaistuksen kuin leikaten. "Kokeilimme eri värejä paikan päällä ja kuvasimme kokeiluja. Ajatuksena on tosiaan herättää autoilijat, jotka sitten höllentäisivät hieman kaasujalkaansa", Larsen sanoo. Helmikuun alussa purppuraan väriin paljastettu Vaasankadun silta on kolmas siltavalaistussuunnitelman mukaisesti valaistu kohde Jyväskylässä. Kaksi aiempaa toteutettiin vuonna 2008.
urppuran värisellä siltavalaistuksella luodaan omanlaista tunnelmaa Jyväskylän iltavalaistukseen. Samalla sillä halutaan herätellä Jyväskylän ohi ajavia autoilijoita. Yksi Vaasankadun siltavalaistuksen tavoitteista onkin parantaa Jyväskylän rantaväylän liikenneturvallisuutta. "Tämä on tavallaan yksi liikenteen hillintäkeino. Autoilijoille halutaan viestiä, että olet tulossa tiellä uudenlaiseen tilanteeseen", johtaja Seppo Kosonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kuvaa. Keski-Suomen ELY-keskus oli Jyväskylän kaupungin ohella toinen siltavalaistuksen tilaa-
VALO 1/2011
13
Vuonna 1988 rakennetut Vaasankadun risteys- ja ylikulkusillat kaartavat näyttävästi suoraan Jyväskylän ruutukaavakeskustan reunalta rantaväylälle. Sillan alitse ajaa yli 25 000 autoa vuorokaudessa. Tie on valaistu pienpainenatriumvalaisimin.
Havainnekuva. Tavoitteena Vaasankadun sillan valaistuksella oli herättää ohikulkija huomaamaan Valon kaupunki sekä hiljentämään vauhtia. Sillan koevalaistuksessa huomattiin purppuransävyn sopivan sillan rakenteen valaisemiseen. Samalla se muodosti ympäristön oranssin monokromaattisen valon kanssa sopivan ristiriitaisen vaikutelman.
koistilauksena valmistettu led-valaisin taas on koostettu sinisistä ja punaisista perusledeistä, joista syntyy additiivisen värisekoituksen ansiosta tarkalleen sama sävy kuin olisi saatu värifiltterin avulla. Sähkönkulutus on huomattavan paljon pienempi", Larsen korostaa. Purppuran lisäksi valkoiset 36-wattiset ledvalaisimet valaisevat pilareita suoraan alhaalta ylöspäin samaan tapaan kuin alkuperäisen suunnitelman 100-wattiset heittimet. Valaisimet on asennettu sillan alle telineisiin, suoraan pilareihin sekä muihin siltarakenteisiin.
SUUNNITELMAT MUUTTUIVAT
lkuperäinen suunnitelma oli valaista Vaasankadun silta 100- ja 250-wattisilla kaasupurkauslampuilla. Led-valaisimien tekniikan kehittyminen antoi kuitenkin mahdollisuuden kokeilla led-valaisimia siltakohteessa.
A
Silta on tiettävästi ensimmäinen täysin led-tekniikalla valaistu silta Suomessa. "Alun perin suunniteltu 250-wattista monimetallilamppua käyttävä valonheitin olisi varustettu halutulla värifiltterillä, jolloin valon määrästä olisi menetetty lähes 90 prosenttia. 36-wattinen eri-
1/6: Luokkahuoneet
1
4/6: Käytävät
www.helvar.fi
6 esiohjelmoitua valonohjausratkaisua
LEDIN KÄYTTÖKOHTEET LISÄÄNTYVÄT
L
ed-valaisimet ovat valtaamassa yhä enemmän markkinoita perinteisiltä valaisimilta. Vaasankadun sillan led-valaisimet toimittaneen iGuzzini Finland & Baltic Oy:n toimitusjohtaja Tommi Reijola odottaa valaistusmarkkinoilla suurta muutosta, jonka vauhti on vain kiihtymässä. "Tämä oli meille ensimmäinen siltakohde. Olemme aiemmin toimittaneet ledejä muun muassa metro- ja lentoasemille. Led-valaistuksia on jo suunnitteilla ja toteutuksessa laajemminkin teille ja kevyen liikenteen väylille", Reijola kertoo. Koko iGuzzini-konsernin valmistamista valaisimista ledien osuus oli vuonna 2010 kahdeksan prosenttia. Arvio tämän vuoden osuudesta nousee yli 20 prosentin. "Maailman koko valaistusmarkkinoiden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, eikä vähiten juuri led-tekniikan vallankumouksesta johtuen", Reijola summaa.
Seppo Kosonen sanoo led-valaisimien tekniseen kehitykseen sisältyvän mahdollisuus, josta KeskiSuomessakin ollaan kiinnostuneita. Siltakohteiden lisäksi ledejä voitaisiin hyödyntää jatkossa uusissa tiekohteissa. "Tievalaistuksessa voitaisiin mahdollisesti saada energia- ja kustannussäästöjä sekä vähentää huoltotoimien tarvetta", Kosonen miettii.
säästää tässä kohteessa niin ympäristöä kuin rahaa. Kustannustehokkuutta syntyy myös siitä, ettei tarvita kalliita ohjausjärjestelmiä tuottamaan jotain tiettyä värisävyä", Larsen laskee. Hän uskoo myös huollon olevan vaivatonta. Kahden vuoden välein tehtävää valaisimien putsausta lukuun ottamatta valaisinratkaisun pitäisi olla käytännössä huoltovapaa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. Yhden haasteen ledien käytölle heittää Suomen talvi. Led-valaisimen lämpösäteily on kaasupurkauslamppuja heikompaa. Jos valaisimen päälle kerääntyy pakkautunutta aurauslunta, led-heitin ei sulata lunta pois. Sillan valaistus on talven ja kevään aikana toiminut pitkälti niin kuin on suunniteltu. Valaisimet ovat säästyneet ilkivallalta ja herättäneet huomiota ja puhuttaneet. Vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on vielä liian aikaista arvioida. "Sillasta otettuja valokuvia on haluttu käyttää yllättävän monessa eri paikassa ja tarkoituksessa", Larsen kertoo ulkopuolisten reaktioista. n
SÄÄSTÖJÄ RAHASSA JA ENERGIASSA
aasankadun sillan valaistuksen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan noin 6 500 kWh vuodessa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisessa toteutuksessa sähkönkulutus olisi ollut 19 000 kWh vuodessa. Kaasupurkauslampuilla suunnitellun toteutuksen kustannusarvio oli 46 000 euroa. Arvio uuden ratkaisun mukaisista kuluista on 55 000 euroa, mikä ei sisällä valaistussuunnittelu- eikä sähkösuunnittelukuluja. "Kun huomioidaan huomattavasti pienempi vuosittainen sähkölasku, led-valaistustekniikka
V
VAASANKADUN SILLAN JULKISIVUVALAISTUS, JYVÄSKYLÄ Suunnittelu: valaistussuunnittelija Annukka Larsen Toteutussuunnittelu: valaistussuunnittelija Ari Peltola Tilaajat: Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus Valaisinmaahantuoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy Sähkösuunnittelu ja -urakointi: KS Kitek Oy Tekniikkana on käytetty iGuzzinin Platea Led -valaisimia: 30 kappaletta erikoisvalmisteisia, sinipunaista valoa tuottavia led-heittimiä, 16 kappaletta valkoista valoa tuottavia led-heittimiä. Sähkönkulutus heitintä kohden 36 wattia. Arvioitu sähkönkulutus sillan valaistuksella on noin 6 500 kWh. Laitteiden toimivuus tarkistetaan 12 vuoden välein. Laitteiden toimintaiäksi on arvioitu 10 vuotta.
JULKISIVUVALAISTUKSESTA MEDIAFASADIIN
SUUNNITTELU
Teksti: Roope Siiroinen, VALOA design Oy
R
akennusten esiintuominen keinovalaistuksen avulla on kasvanut erottamattomaksi osaksi arkkitehtuurin kokonaisuutta. Julkisivuvalaistuksen ideana on tuoda rakennus ja sen arkkitehtuuri esiin, ja siten lisätä rakennuksen merkitystä, näkyvyyttä ja huomioarvoa pimeän ajan ympäristössä. Valaistustavat ja -tyylit ovat kehittyneet käsi kädessä alan teknisen muutoksen kanssa suurpiirteisestä valopesusta nykyaikaisiin valaistustapoihin, joissa arkkitehtuurin yksityiskohtia voidaan yksilöllisesti korostaa. Teknisenä tavoitteena on kestävyys ja pitkät huoltovälit, mikä on rajannut käytettävissä olevan tekniikan esimerkiksi lampputyyppeihin, joiden valotehoa ei voida säätää. Siksi rakennukselle on suunniteltu yksi ilme, ja tavoitteena on ollut sen esteettinen kestävyys vuosiksi tai vuosikymmeniksi.
Sillä aikaa kun suunnittelijat ovat suunnitelleet "yhden ilmeen valaistusta", ja muun muassa julkisivuvalaistus on noussut kiinteistöomistajien hankintalistoilla, eivät tuotekehittelijät ole levänneet. Vain viimeisen viiden vuoden aikana ledit, joiden tehoa, väriä ja värilämpötilaa voidaan säätää, ovat kehittyneet luotettaviksi valonlähteiksi. Valaisimien pieni koko mahdollistaa entistä tarkemmat sijoitukset, ja siten yksityiskohtaisten ja moni-ilmeisten valaistuksien toteuttamisen. Valaistuksen ohjaamiseen tarkoitetut järjestelmät mahdollistavat ryhmien tai yksittäisten valaisimien himmentämisen sekä eri tavoin säädettyjen ilmeiden tallentamisen (valotilanne). Valotilanteista voidaan laatia ohjelmia, joissa eri ilmeet automaattisesti vaihtuvat erikseen määritetyssä rytmissä ja aikasyklissä.
Uniqa Tower, Wien. Kuva: Werner Huthmacher
16
VALO 1/2011
Nykyaikaisen tekniikan ansiosta rakennuksella voi olla monta erilaista pimeän ajan ilmettä. Ideoita tämän mahdollisuuden käyttämiseen on lukemattomia ja vain luovuus, mutta myös erityisesti tyylitaju ovat rajana. Useimmin käytetyt ilmeet perustuvat vuoden- tai vuorokaudenaikoihin tai juhlapäiviin, mutta myös arkeen voidaan ajatella erilaisia ilmeitä, esimerkiksi ilta- ja yövalaistukset. Yksinkertaisimmillaan ohjelmoitavaa järjestelmää voidaan käyttää valaistusvoimakkuuden säätämiseen esimerkiksi yleis-, korostus- ja erikoisvalaistuksen suhteissa. Arvokohteissa valaistukselle voidaan löytää juuri oikea visuaalinen tasapaino säätämällä valaistuskokonaisuuden eri osia esimerkiksi valaistusvoimakkuuden, harmonian, värilämpötilan ja kontrastin suhteilla. Aikaisemmin nämä tuli määrittää suunnittelupöydällä ja koevalaistuksin. Nykytekniikan ansiosta arvorakennukset voidaan valaista yksityiskohtaisesti ja tarkasti esteettisten kriteerien mukaan. Kaupallisissa kohteissa muunneltavat järjestelmät tarjoavat mahdollisuuden leikitellä enemmän ja teatraalisemmin, sekä luoda valaistuksella ihmisiä viihdyttävä ja vetovoimaa lisäävä tekijä (esim. kauppakeskukset tai hotellit). Kaiken kaikkiaan haastavinta lienee aikakäsitteen lisääminen osaksi
valaistuskokonaisuutta, kohteen toiminnallisuutta ja ilmettä. Valotilanne voi muuttua jatkuvasti, muutaman kerran viikossa tai rauhallinen julkisivuilme voi muuttua muutaman sekunnin valoshowksi.
MEDIAFASADIT
S
ähköinen media on entistä suurempi osa arkkitehtuuria. Muuntuvan ilmeen eräänlaisena high end -versiona toimii ns. mediafasadi, jossa julkisivu muodostaa kuvanomaisen pinnan, jonka yhtenä funktiona on välittää kuvaan tai tekstiin perustuva viesti. Liikkuvan kuvan tuominen osaksi arkkitehtuurin estetiikkaa on varsin suuri haaste, koska lopullinen funktio ratkaistaan vasta sisällön suunnittelulla ja tuotannolla. Kyseessä voi olla yhtä aikaa julkisivuvalaistus, taideteos, mainospinta ja suurtelevisio. Mediafasadi tulee kuitenkin erottaa mainoslaitteista kuten esim. LED-näytöistä. Mediafasadi on aina kiinteä osa arkkitehtuuria ja sen pääfunktio on arkkitehtoninen. Mediafasadi kaupungin ytimessä voi olla parhaimmillaan keskustan dynamiikkaa upeasti ja
näyttävästi elävöittävä osa. Harkitusti toteutettuna se voi olla myös hetkellisesti mainospinta ja taideteos yhtä aikaa. Nykyaikaisen mediafasadin kaltaisia kohteita on toteutettu jo viime vuosisadan ajan (Times Square, Piccadilly Circus, Las Vegas, jne.), jolloin mainostamisen ohella valoefekteillä, valon liikkeellä ja animoinnilla heräteltiin huomiota. Näistä keskustatiloista onkin muodostunut näkemisen arvoisia klassikoita ja turistikohteita. Vuosikymmenten takaiset tulevaisuuselokuvat ovat kuvanneet keskustat tiloina, joissa liikkuvat kuvat ovat vallanneet seinäpinnat (Blade Runner 1982), ja paikoin kuva on interaktiivinen, ohikävelijän tunnistava, henkilökohtainen mainos (Minority Report 2002). Nämä ja vastaavat monet muutkin tulevaisuuden visiot ovat teknisesti tätä päivää. Maailmalla on esimerkkejä hienosti suunnitelluista ja toteutetuista mediafasadeista. Koska kiinteä kuva ei tee niille oikeutta, on parasta tutustua esimerkkikohteisiin internetissä. Yksi taitavimmin toteutetuista mediafasadeista on Licht Kunst Licht AG (Bonn/Berlin, Saksa) -valaistusarkkitehtuuritoimiston suunnittelema Uniqa Tower Wienissä (www.lichtkunstlicht.de).
Wienissä sijaitsevan Uniqa Towerin 20-kerroksinen mediafasadi on pinta-alaltaan 7 500 m2. Se koostuu 2 800 ledipaneelista, joissa on yhteensä 180 000 RGB-lediä. Jokainen ledeistä toimii erikseen ohjattavana pikselinä. Vuonna 2006 valmistuneen projektin suunnitteli Licht Kunst Licht AG (Bonn/Berlin, Saksa). Kuvat: Werner Huthmacher
VALO 1/2011
17
PROSESSI
M
uuttuuko pimeän ajan kaupunkikuva liikkuvaa kuvaa ja vilkkuvia värivaloja käsittäväksi kaaokseksi? Tämä kysymys on noussut esille melko usein muun muassa kansainvälisissä aihetta käsittelevissä seminaareissa. Kasvaneet mahdollisuudet tuovat mukanaan runsaudenpulan, joka haastaa suunnittelijat ja rakennuttajat arvioimaan esteettisiä ratkaisuja entistä monipuolisemmin ja yksittäistä kohdetta laajempina kokonaisuuksina, sillä kaikki rakennukset eivät voi olla mediafasadeja. Pitäisikö valaistus tai ehkä paremmin sanottuna "pimeän ajan kaupunkikuvallinen suunnittelu" aloittaa jo kaavoitusvaiheessa ja seurata tätä prosessia aina yksittäisen kohteen toteutumiseen saakka. Kauniin, yhtenäisen, turvallisen ja ymmärrettävän kaupunkitilan mediafasadeineen voi saavuttaa kehittämällä valaistuksen suunnittelukäytäntöjä. Nykyisin valaistus suunnitellaan useimmiten kohdekohtaisesti ilman laajemman mittakaavan kokonaisnäkemystä
esimerkiksi pimeän vuodenajan kaupunkitilasta tai rakennuksien arkkitehtonisesta hierarkiasta. Yleissuunnitelmissa voidaan tilaa ja kohteita jäsentää eri mittakaavoissa, ja samalla laatia ratkaisuja eri valaistustapojen ja tavoitteiden suhteen. Yleissuunnitelman merkitys osana kaupunkisuunnittelua korostuu jatkuvasti yhä visuaalisemmaksi ja monipuolisemmaksi muuttuvassa "valaistusmaailmassa". Ehkä tässä kontekstissa suurimpana haasteena ovat julkisten valaistuskohteiden hyväksyttämiskäytännöt, niiden puuttuminen tai eroavaisuudet kaupunkien ja kuntien kesken. Eri laajuiset suunnitelmat tarjoaisivat rakennusvalvonnalle hyvän lähtökohdan ohjata suunnittelua alueittain ja kohteittain, ja siten pitää pimeän ajan kaupunkikuva ja myös tekninen kokonaisuus hallinnassa. Valaistussuunnittelijan tehtävänä, yhteistyössä arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan kanssa, on vastata taiteellisesti ja teknisesti onnistuneesta kokonaisuudesta, jonka ansiosta esteettiset ja tekniset ratkaisut voidaan esitellä päätöksentekijöille jo suunnittelupöydällä.
YHTEENVETO
alotilanteet ja aika ovat tuoneet uuden elementin arkkitehtuurin ja valaistuksen suunnitteluun. Niin sisä- ja ulkotiloissa kuin perus- ja erikoisvalaistuksessa, taiteellistekninen muutos on merkittävä. Muuntuvalla valaistuksella voidaan luoda visuaalisesti ansiokkaita ilmeitä ja tunnelmia, ja samalla säätää valaistus juuri oikeaan ja sopivaan määrään käyttötarpeen mukaan. Yksi ja sama kohde voi tarjota moniilmeisyyttä arjesta juhlaan ihmisten iloksi. Ehkä tärkeintä olisi sisäistää "yhden ilmeen" ja moni-ilmeisen valaistuksen ero. Näistä jälkimmäinen määritetään prosessin loppuvaiheessa ohjelmoimalla ja säätämällä, ja sen ansiosta voidaan periaatteessa luopua koevalaistuksien ja tehokokeiluiden akrobatiasta. Teknisten ja visuaalisten mahdollisuuksien määrästä riippumatta on hyvä pitää mielessä, että valaistuksen tarkoituksena on luoda turvallinen, helposti havainnoitava ja viihtyisä kaupunkitila, jonka tulee toimia vuodesta toiseen niin esteettisesti kuin teknisesti ja tyydyttää hyvin laajaa käyttäjäkuntaa. n
V
Mediafasadi tai dynaaminen muuntuva valaistus sopii maisemakuvallisiin maamerkkeihin. GE Edison Award of Excellencen (2007) voittanut Naistenlahden voimalan valaistus on esteettisesti voimakas ja värikylläinen, mutta muuntuvat ilmeet vaihtuvat rauhallisesti viikko- ja päivärytmissä. Valotilanteita on muutamia ja niitä käytetään esimerkiksi juhlapäivinä. LED-matriisi edustaa mediafasadia ja siihen voidaan ohjelmoida erilaisia animaatioita tai yksinkertaisia tekstejä. Kuvat: VALOA design Oy
18
VALO 1/2011
www.osram.fi
LEDVANCE Polybar tehokas valolista
Kolmena eri pituutena saatavat valaisimet on helppo piilottaa rakenteisiin. Tuloksena on halutun mittainen, saumaton valonauha, joka tuo valoa juuri sinne minne tarvitaan.
SIMONKADUN FRESSI
Teksti ja kuvat: Antti Hiltunen, VALOA design Oy
VIIHTYISÄÄ VIRKISTYMISTÄ
PROJEKTIT
L
20 VALO 1/2011
iikunta- ja hyvinvointikeskus Fressi laajensi toimintaansa Helsingin ydinkeskustaan viime vuoden syksyllä. Aiemmin
Tampereella, Espoonlahdessa ja Leppävaarassa, mutta nyt sama mahdollisuus haluttiin tarjota myös keskustan asukkaille ja siellä liikkuville ihmisille.
Fressin palveluista pääsi nauttimaan Kuopiossa,