2/2021 SUPERCELLIN PÄÄKONTTORIN ajaton ja dynaaminen valoarkkitehtuuri Ylivieskan kirkossa ollaan valon äärellä Vanhojen arvo valaisimien entisöinti
louispoulsen.com Design to Shape Light Flindt Plaza Design by Christian Flindt N ew s R20586_LP_VALO_230x295_FlindtPlaza_AD05.indd 2 R20586_LP_VALO_230x295_FlindtPlaza_AD05.indd 2 14-10-2021 10:11:38 14-10-2021 10:11:38
louispoulsen.com Design to Shape Light Flindt Plaza Design by Christian Flindt N ew s R20586_LP_VALO_230x295_FlindtPlaza_AD05.indd 2 R20586_LP_VALO_230x295_FlindtPlaza_AD05.indd 2 14-10-2021 10:11:38 14-10-2021 10:11:38 3 VALO 2/2021 AJANKOHTAISTA 6 CIE:n virtuaalisessa konferenssissa käsiteltiin tuttuja aiheita SUUNNITTELU 30 Vanhojen arvovalaisimien entisöinti 36 Valaistustekniikan standardeihin voi vaikuttaa 38 Mielipide: Alkuvaiheen haasteita DALI-2:ssa PROJEKTIT 10 Supercellin pääkonttorin ajaton ja dynaaminen valoarkkitehtuuri 18 Ylivieskan kirkossa ollaan valon äärellä 24 Porvoon Länsirantaan rakentui uutta teknologiaa hyödyntävä valaistus VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 Tuoteuutisia 10 30 18 2 /2 02 1 24
Vihdoin pimenee. Ihanaa. Valoa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Toivotamme pimeyden taas tervetulleeksi. Pimeys saapuu, meillä on valoa. Laadukkaat ja edulliset valaisimet toimisto-, koulutai myymälä-projektiin. Tutustu myös PRIMUSja FORMI-uutuusmalleihimme.
5 VALO 2/2021 ylläpitämisen kannalta. Toisaalta arvohan pitää mitata silmän pinnalta. Lisämittaus tuotti tulokseksi halogeenivalaistuksella 10 lx ja loistelampuilla 60 lx. Siis vielä huonompi tulos. Otetaan päivänvalo avuksi. Onneksi tuli kirkas päivä, ja ikkunasta tulee pohjoisen taivaankannen valoa – EDI-arvo nyt 430 lx. Johan alkoi riittää. Sääli vain, että päivät ovat niin lyhyitä ja monesti pilvisiä. Tämä kannustaa ulkoilemaan valoisana aikana, jos se vain on mahdollista. Entä sitten hyvä yöuni? Sammutin valot työhuoneesta, mutta jätin kaksi näyttöruutua päälle. Jos vielä vähän aikaa illalla tekisin töitä ruudun ääressä. Silmän pinnalle tuli näytöistä 68 lx, ja EDI-arvokin on peräti 55 lx. On siis lopetettava työt vähintään kolme tuntia ennen nukkumaan menemistä. Suunnistin seuraavaksi sänkyyn. Yöllä silmän pinnalta mitattu EDI-arvo oli 0,4 lx säleverhojen ollessa kiinni. Siis hyvä tilanne nukkumisen kannalta. Lisäksi olen hankkinut pimennys verhot valoisia kevätja kesäöitä varten. Entä, jos vielä kuitenkin lueskelen kännykästä uutisia. Nyt EDI-arvoksi tuli 6 lx – siis aivan liikaa. Säädin puhelimen näytön himmeämmäksi ja värisävyn lämpimämmäksi – silti yli 2 lx. Ei siis kannata tehdä tätäkään, jos aikoo saada unenpäästä kiinni. Mittausten perusteella kannustan lukijoita kiinnittämään huomiota oman kodin ja etätyöympäristön valaistukseen. Vireyttä päiviin ja hyviä yöunia kaikille! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA V äitetään, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Päteekö väite myös valaistusalan ammattilaisen kodin valaistukseen? Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi on päivitetty, ja ihmiskeskeinen valaistus tekee tuloaan. Miten nämä näkyvät oman kodin valaistuksessa – vai näkyvätkö? Mittaamalla se selviää. Koronapandemia siirsi työt kotitoimistoon. Päättelin, että alkujaan makuuhuoneeksi suunnitellun työhuoneen halogeenivalaistus ei ole riittävä toimiston näkötehtäviin. Olin oikeassa: vain 70 lx työpöydällä, kun standardin mukainen minimivaatimus lukemisja kirjoitustehtäviin on 500 lx. Niinpä lisäsin pöydän yläpuolelle ikkuna seinälle epäsymmetrisen epäsuoraa valoa antavan ripustetun jonovalaisimen, jossa on peräkkäin kaksi 58 W T8-loistelamppua. Valo tulee ilman häikäisyä kauniisti pöydälle valkean ruiskutasoitetun betonikaton kautta. Hyvältä näyttää, mutta ei vieläkään riitä – vain 230 lx. Mistä apua? Valoisana aikana ikkunasta tulee lisää päivänvaloa 150 lx – ei vieläkään riittävästi standardin mukaan ainakaan minun ikäiselleni ihmiselle. Pöydällä on onneksi vanha halogeenilampulle tarkoitettu työpistevalaisin, jossa ei ole ollut lamppua vuosikausiin. Täytyypä löytää siihen sopiva korvaava ledilamppu. Miten toteutuu ihmiskeskeinen valaistus? Sitä ei voi tarkastella valaistusvoimakkuusarvojen perusteella, vaan täytyy käyttää valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrällä painotettua säteilytehoa ja muuttaa arvot vastaamaan päivänvalon spektrin valaistusvoimakkuuksia eli EDI-arvoja (Equivalent Daylight Illuminance). Spektripohjaisella mittarilla saa tämänkin mitatuksi. CIE:n fotobiologian divisioonan johtaja Luc Schlangen antoi syksyllä pidetyn konferenssin paneelikeskustelussa nyrkkisäännöt: päivällä EDI > 250 lx, kolme tuntia ennen nukkumista EDI < 10 lx, yöllä EDI < 1 lx. Pöydän pinnalta mittasin halogeenivalaistuksessa EDI-arvoksi 30 lx ja loistelamppuvalaistuksessa 90 lx – ei riitä alkuunkaan. Mitatut EDI-arvot olivat paljon todellista valaistusvoimakkuutta pienempiä, eli käyttämäni lamput ovat huonoja vireystilan EMPIIRISIÄ TUTKIMUKSIA KOTIVALAISTUKSESTA Kannen kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Jukka Riikkula Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907
6 VALO 2/2021 K ansainvälinen valaistuskomissio CIE (Commission Internationale de l´Eclairage) pitää kahden vuoden välein vuosikokouksen, jonka yhteydessä järjestetään konferenssi, jossa esitellään uusia valaistustutkimuksia ja mietitään uusia tutkimusaiheita. Tämän syksyn pitopaikaksi oli valittu Malesia, mutta koronapandemiatilanteen takia CIE järjesti ensimmäistä kertaa sekä yleiskokouksen että konferenssin etänä. Keskeisiksi aiheiksi sisävalaistuspuolella nousivat ihmiskeskeinen valaistus, häikäisyn arviointi ja väriominaisuuksien määrittely. IHMISKESKEINEN VALAISTUS VAATII LISÄÄ TUTKIMUSTA Ihmiskeskeisestä valaistuksesta käytetään usein englanninkielistä termiä Human Centric Lighting (HCL). CIE käyttää vastaavasta asiasta termiä Integrative Lighting. Määritelmänsä mukaan kyseessä on valaistus, jossa yhdistyvät sekä visuaaliset että ei-visuaaliset vaikutukset ja joka tuottaa fysiologisia ja/tai psykologisia hyötyjä ihmisille [1]. Ihmiskeskeinen valaistus tuli ensimmäisen kerran esille CIE:n toiminnassa vuonna 2003. Silmästä oli löydetty uusi valoherkkä gangliosolu, jolla arveltiin olevan suuri merkitys ihmisen vuorokausirytmiin. Gangliosolujen herkkyyskäyrästä eri valon aallonpituuksille ja ei-visuaalisesta vaikutusreitistä esitettiin ensimmäiset luonnokset. Valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrä standardoitiin lopulta vuonna 2018 [2]. CIE:N VIRTUAALISESSA KONFERENSSISSA KÄSITELTIIN TUTTUJA AIHEITA Standardoinnin myötä voitiin määrittää oikeat suuret, joilla voidaan arvioida säteilyspektrin vaikutusta. Enää ei tarkastella vain valon määrää lukseina ja värilämpötilaa kelvineinä, vaan todellinen vaikutus ilmoitetaan EDI-arvojen (Equivalent Daylight Illuminance) avulla. EDI ilmoittaa vastaavan luksimäärän, jota kyseinen säteilylähde tuottaa, jos se tuotettaisiin standardoidulla päivänvalolähteellä D65. Viime vuosien aikana on aiheesta tehty paljon tutkimuksia, mutta vielä ei ole saatu lopullista selvyyttä siitä, mikä olisi ”oikeanlaista valoa oikeaan aikaan”. Syynä on ollut osittain se, että eri tutkimuksissa valon vaikutusta ihmiseen on mitattu eri tavoin. Tutkimustuloksia ja -tilanteita ei ole raportoitu riittävän yksityiskohtaisesti. Tutkimusaihe yhdistää monia eri tieteenaloja, joten tutkimusten suorittaminen on siinäkin mielessä haastavaa. Jotta tutkimustuloksia voitaisiin jatkossa verrata keskenään ja vähitellen päästä suosituksiin ja standardeihin, CIE on julkaissut verkkosivuillaan vapaasti saatavana olevan ohjeen siitä, mitä tietoja tutkimuksista tulisi raportoida [3]. Yhden haasteen tutkimukselle muodostaa se, että muutettaessa valaistustilannetta ei tiedetä, aiheutuuko koe henkilön vaste visuaalisten vai ei-visuaalisten vaikutusten kautta. Ihminen arvioi ympäristöään näkemisen kautta, jolloin tilan luminanssijakauma ja kontrastit vaikuttavat siihen, millainen vaikutus valaistuksella on esimerkiksi mielialaan ja vireyteen. Myöskin päivänvaloon ja sähkövaloon suhtaudutaan eri tavoin. Päivitetyssä eurooppalaisessa sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa SFS-EN 12464-1 [4] 2021 g ut ek sk 7 /S hu tte rs to ck .c om Teksti: Tapio Kallasjoki
OSALLISTU JA NÄE TULEVAISUUTEEN! naetulevaisuuteen.? Haluatko päästä asiantuntijana uusimman tiedon äärelle ja laajentaa osaajaverkostoasi? Työskenteletkö esimerkiksi uusiutuvaan energiaan liittyvässä kehityshankkeessa? Johdatko sellaista yrityksessä tai yliopistossa? on huonepinnoille suositeltuja valaistusvoimakkuusarvoja nostettu huomattavasti aiempaan verrattuna. Ehkä tämä on askel oikeaan suuntaan. Täytyy muistaa, että ihmiskeskeistä valaistusta ei voi ”ostaa laatikossa”, vaan se edellyttää asiantuntevaa valaistuksen suunnittelua. Ehkä olisikin aika laajentaa tuota aiemmin mainittua iskulausetta muotoon ”oikeanlaista valoa oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan”. HÄIKÄISYN ARVIOINTIMENETELMIEN KIRJOA PYRITÄÄN VÄHENTÄMÄÄN Häikäisy on yksi tutkituimmista valaistuksen aihealueista ja kestoaihe kansainvälisissä konferensseissa. Häikäisyn arviointiin on kehitetty lukuisia menetelmiä sisä-, ulkoja tievalaistukseen. Päivänvalolle ja sähkövalolle löytyy omia menetelmiä ja laskennallisia häikäisyindeksejä, koska päivänvalon synnyttämää häikäisyä ei koeta niin häiritsevänä kuin sähkövalon. Kaikissa näissä menetelmissä lasketaan tutkimusryhmän kehittämällä kaavalla yksi häikäisyn määrää ja häikäisystä koituvaa haittaa kuvaava numeroarvo. Estohäikäisyssä arvioidaan silmän verkkokalvolle muodostuvan harsoluminanssin määrää suhteessa sopeutumisluminanssiin. Kiusahäikäisyssä tekijöinä ovat häikäisylähteen luminanssi, koko, sijainti katsekentässä ja taustan luminanssi. Sisävalaistuksessa häikäisyä arvioidaan kiusahäikäisyn perusteella. Syynä on se, että jos kiusahäikäisyä ei esiinny liikaa, niin ei ole myöskään näkemistä haittaavaa estohäikäisyä. Yleisin sähkövalon aiheuttaman kiusa häikäisyn määrän arviointikeino on jo vuonna 1995 käyttöön otettu CIE:n UGR-häikäisymenetelmä (Unified Glare Rating), vaikka sillä tiedetään olevan useita rajoituksia. Menetelmää käytetään myös aiemmin mainitussa sisä työpaikkojen valaistusstandardissa. UGR-arvo voidaan saada valmistajan valaisimilleen laskemista taulukoista. Se voidaan myös laskea tietokoneavusteisesti UGR-laskentakaavan avulla. Kaavan avulla laskettu arvo riippuu kuitenkin erittäin paljon havaitsijan sijaintipaikasta. Jo muutaman sentti metrin sijaintipaikan muutos voi muuttaa arvoa suuria määriä. Laskentaohjelmat antavat myös virheellisiä arvoja esimerkiksi valaisimille, joiden valoaukon luminanssijakauma ei ole tasainen [5]. Laskentaohjelmat käyttävät lähtötietona valaisimelle mitattua numeerista valonjakokäyrää, jossa valaisinta tarkastellaan äärettömän kaukaa ja valon oletetaan lähtevän valaisimen fotometrisestä keskipisteestä. Siksi esimerkiksi jono valaisimille lasketut arvot vaihtelevat riippuen siitä, minkä mittaisista valaisinyksiköistä jono on muodostettu, vaikka todellisuudessa tällä ei ole häikäisyn kannalta mitään merkitystä [6]. Laskettua arvoa ei täten voida pitää valaisinvalinnan perusteena, vaan siihen on käytettävä taulukkomenetelmää. UGR-taulukkomenetelmän käytössä on kuitenkin paljon rajoituksia. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa on erillinen liite, jossa annetaan keinoja, kuinka toimia näissä eitavanomaisissa tilanteissa. Tavoitteena on kuitenkin kehittää
8 VALO 2/2021 menetelmä, jossa päästäisiin eroon näistä rajoitteista ja joka sopisi sekä sisäettä ulkovalaistuksen häikäisyn arviointiin. Tätä varten perustettu uusi tekninen komitea TC 3-57 kehittelee mallia, joka perustuisi ihmisen näköaistin todelliseen toimintaan. Komitean TC 3-57 kehitteillä olevassa uudessa häikäisyn arviointimenetelmässä mallinnetaan, kuinka valo etenee silmässä ja lopulta synnyttää hermoimpulssin, joka voidaan kokea häikäisynä. Kaikkiin vaiheisiin löytyy aiemmista tutkimuksista matemaattiset mallit. Mallin ensimmäinen osa ottaa huomioon pupillin koon muuttumisen. Toisessa vaiheessa huomioidaan valon kulku silmän optisen systeemin läpi verkko kalvolle. Kyseisessä vaiheessa mykiössä valon suuntaan syntyy poikkeamia ja valo siroaa silmässä riippuen muun muassa henkilön iästä, pupillin koosta ja mykiön kellastumisesta. Seuraavaksi otetaan huomioon tappisoluissa valolle syntyvä vaste. Tällä hetkellä malli huomioi pitkillä (punaisen valon) ja keskipitkillä (vihreän valon) aallonpituusalueilla toimivat tapit. Malliin voidaan myöhemmin lisätä myös lyhyillä (sinisen valon) aallonpituusalueilla toimivat tapit, sauvasolut tai valoherkät gangliosolut (ipRGC), jos se katsotaan tarpeelliseksi. Verkkokalvolla olevien valoherkkien solujen synnyttämiä signaaleja kerätään ja käsitellään edelleen gangliosolujen ja muiden välittäjäsolujen avulla. Tämän mekanismin toiminta selvitettiin ja mallinnettiin jo 1960-luvulla tehdyissä tutkimuksissa. Lopuksi impulssit etenevät näköhermon kautta aivojen näkökeskukseen, jossa saatua kuvaa käsitellään edelleen. Mitä syvemmälle näkökeskukseen mennään, sitä vähemmän prosessista tiedetään. Häikäisyn arvioinnin kannalta oleellista on kuitenkin se syöte, joka silmästä tulee näköhermon kautta aivoihin. Summaamalla kaikista verkkokalvon osista tulevat signaalit päädytään yhteen häikäisyä kuvaavaan arvoon GSS (Glare Sensation Score). Lopuksi arvo skaalataan siten, että numeroarvo yksi tarkoittaa rajaa miellyttävän ja epämiellyttävän välillä. Menetelmää on testattu sekä sisäettä ulkovalaistuksen häikäisyn arviointiin. Sisävalaistuksessa käytettiin hajottavaa valonlähdettä, ja tulokset ovat hyvin lineaariset, kun niitä verrataan laskettuun UGR-arvoon. Ulkovalaistuksessa on aiemmin tehty paljon empiirisiä tutkimuksia, joissa koehenkilöt ovat arvioineet häikäisylähteitä, joissa valo ei jakaudu tasaisesti (erilaisia ledimatriiseja). Myös näihin kokeisiin verrattuna GSS-arvo näyttäisi toimivan hyvin [7]. VÄRIOMINAISUUKSIEN MÄÄRITTELYSTÄ CIE on kehittänyt valaistusja värialalla hyvin tunnetut xyja uv-väriavaruudet sekä kolmiulotteisen CIE L*a*b* -väriavaruus mallin. Näitä käytetään hyväksi sekä valon värien että pintavärien määrittelyssä. Yleinen värintoistoindeksi (CRI – Colour Rendering Index) eli R a -indeksi sekä uusimpana vuonna 2017 julkaistu uusi tarkempi värinpuhtausindeksi (CFI – Colour Fidelity Index) eli R f -indeksi pohjautuvat testiväri pinnoista heijastuvan valon värieroihin tutkittavan valonlähteen ja vertailuvalon välillä. Ongelmana näissä kaikissa on ollut, että visuaaliset havainnot eivät tarkkaan vastaa laskettuja arvoja. Kaiken taustana on se, että värien määrittelyssä käytetään spektrisiä kolmiväriarvoja, jotka otettiin käyttöön jo vuonna 1931. Näistä arvoista eri aallonpituuksille lasketut värisovitusfunktiot eivät vastaa todellisia tappisolujen herkkyyksiä, joiden selvittämisestä muuten Suomessa vuonna 1900 syntyneelle ja vuonna 1941 Ruotsin kansalaisuuden ottaneelle akateemikko Ragnar Granitille myönnettiin vuonna 1967 fysiologian ja lääketieteen Nobelin palkinto. Vuonna 1998 CIE perusti teknisen komitean, jonka tarkoituksena on kehittää uusi värimäärittelyjärjestelmä, joka perustuu kolmen tunnetun tappisolun herkkyysarvoihin eri aallonpituuksilla. Tämä työ jatkuu edelleen. Tällä hetkellä työ on jakautunut kolmeen osaan. Koska tappisolujen herkkyyksiä ei ole aiemmin määritetty aivan koko näkyvän valon aallonpituusalueelle, pyritään tämä ekstrapolointi suorittamaan malleilla, jotka perustuvat silmän ominaisuuksiin, joista kerrottiin edellä häikäisyn arvioinnin yhteydessä. Toinen ryhmä on keskittynyt ratkaisemaan ongelmia, jotka johtuvat CIE L*a*b* -väriavaruusmallin epätarkkuuksista. Kolmannen ryhmän haasteena on, että aiemmat tutkimukset eivät ole etnisesti riittävän kattavia, koska maailman kaikki väestöryhmät eivät ole olleet aiemmissa tutkimuksissa edustettuina. Tavoitteena on saada aiheesta kansainvälinen tutkimushanke. Haasteina tässä on tietysti raha ja genotyyppien runsaus. Näillä näkymin joudumme vielä pitkään pärjäämään nykyisillä värimäärittelyjärjestelmillä. Seuraavan kerran CIE kokoontuu yleiskokoukseen ja konferenssiin vuonna 2023. Vaikka konferenssi onnistui etäyhteyksillä hyvin, niin toiveena on, että valaistusalan ihmiset pääsisivät silloin tapaamaan toisiaan. Kohtaamisista ja keskusteluista syntyy usein uusia mielenkiintoisia ajatuksia ja hankkeita. Lähteet: [1] ISO/CIE DTR 21783:2021(E) Light and lighting – Integrative lighting – Non-visual effects [2] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC-Influenced Responses to Light [3] CIE TN 011:2020 What to document and report in studies of ipRGC-influenced responses to light [4] SFS-EN 12464-1:2021 Light and lighting. Lighting of work places. Part 1: Indoor work places [5] CIE 232:2019 Discomfort Caused by Glare from Luminaires with a Non-Uniform Source Luminance [6] Vissenberg et al. Robust Unified Glare Rating Evaluation for Real Lighting Installations. CIE x046:2019 Proceedings of the 29th CIE SESSION Washington D.C., USA, June 14–22, 2019 [7] Vissenberg, et al. A Generic Glare Sensation Model based on the Human Visual System. Proceedings of the Conference. CIE 2021. CIE kokoontuu seuraavan kerran yleiskokoukseen ja konferenssiin 15.–23.9.2023. Kokouspaikaksi on valittu Slovenian pääkaupunki Ljubljana. 2023
TEKEEKÖ HUONO VALAISTUS SINUT VILLIKSI? PARAS VALITA LEDVANCE VALAISIMET. LEDVANCE.FI URBAANI ULKOVALAISTUS: MUUTTAA PIMEÄN YÖN VALOISAKSI PÄIVÄKSI Kestävät, valovoimaiset, erittäin energiatehokkaat – ja hyvin helppo asentaa. Tutustu viimeisimpiin tuotekohokohtiimme FLOODLIGHT MAX sekä erittäin joustavaan STREETLIGHT FLEX -tuoteperheeseemme. Niillä toteutat katujen, pysäköintialueiden, urheilukenttien ja muiden laajojen ulkoalueiden valaistuksen luotettavasti.
10 VALO 2/2021 Teksti: VALOA design Oy Supercellin uuden pääkonttorin valaistus on yhdistelmä ajatonta valoarkkitehtuuria ja muuntuvaa dynamiikkaa. Valolla luodaan rauhallinen ja vähäeleinen tunnelma, jota fiktiivisen taiteelliset valoteokset elävöittävät. Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet Supercellin arvot ja ihmisten toiveet ja tarpeet. SUPERCELLIN PÄÄKONTTORIN AJATON JA DYNAAMINEN VALOARKKITEHTUURI
11 VALO 2/2021 Supercellin Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva kahdeksankerroksinen pääkonttori on osa ainutlaatuista Wood City -puukorttelia. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
12 VALO 2/2021 kasvavat, säilyvät tai kuolevat peliaihioiden kehityksen ja menestyksen mukaan. Pelin syntymä on iloinen tapahtuma ja kuolemaa surraan, kuten elämässä. Tähän kiertokulkuun tarkoitetut modulaariset tiimitilat muodostavat suurimman osuuden kahdeksankerroksisen pääkonttorin tiloista. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on ollut supercelliläisen käytännön arki ja ideologia. Kaikkien ratkaisujen onnistumista heijastetaan työviihtyvyyden kautta. Tilojen tunnelma on maltillinen ja rauhoittava. Ominaista kaikessa tunnelmassa on hiljaisuus, rauha ja keskittyminen. Peli on ydin, muun pitää tukea sitä. Valoarkkitehtuurissa tavoite oli tukea tätä tematiikkaa ja filosofiaa. Toimistotiloissa valo on epäsuoraa pintojen esiintuontia. Valo on viritetty pieneksi ja hillityksi, hiljaiseksi. Aamulla se on viileämpää ja voimakkaampaa. Illan pimetessä tunnelma muuttuu; valo on lämmintä ja kauttaaltaan valaistut ulkoseinien pilasterit saattavat muistuttaa nuotiosta luoden lämpimän tunnelman. Kontrastina tälle ovat korkeat ikkunat, joista avautuu Helsingin iltamaisema. – Valolla mahdollistetaan viihtyisä työympäristö, luodaan eri tunnetiloja ja korostetaan sisustuksellisia ratkaisuja. Rakennusprojekti oli iso kokonaisuus, jossa valaistussuunnittelu oli yksi luonnollinen suunnittelun osa-alue. Projektissa kokeiltiin varsin ennakkoluulottomasti uusia kokonaisuuksia, joita suunniteltiin yhteistyössä eri suunnittelijoiden kanssa. Kokonaisprojektin yhtenä avainsanana oli muuntojoustavuus, ja samaa toteutettiin myös valaistuksessa. Jokaista valaisinta pystytään säätämään yksilöllisesti, jolloin ne muodostavat suuren toimivan kokonaisuuden, kommentoi Janne Saarinen Supercell Oy:stä. Aula edustaa ainutlaatuista puuarkkitehtuuria, jonka valo nostaa näyttävästi esiin. Päivällä yleisvalo on kirkkaampaa, pimeän aikaan se himmenee ja puuarkkitehtuuri nousee esiin myös osaksi katukuvaa. Valolla korostetut pelihahmot viestivät yhtiöstä. Lämmin puuarkkitehtuuri ja viileä betoninen runko luovat aistikkaan yhdistelmän. Kahvilakerroksesta avautuu neljän kerroksen korkuinen atrium, jonka portaikko johtaa toimistokerroksiin ja lopulta ylimpään ravintolaja auditoriokerrokseen. Atriumin fiktiivinen valoilla syntyvä ilme on kuin Supercellin sydän ja sielu. Abstraktiivisesti muuntuvat sävyt ja hidas liike antavat tilaa mielikuville ja -kuvitukselle. Valo muuntuu huomaamatta vuorokaudenja vuodenaikojen mukaan näyttäytyen aina erilaisena. M obiilipeliyhtiö Supercell Oy:n uusi pääkonttori sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa, ja se on osa ainutlaatuista Wood City -puukorttelia. Pääkonttorin valoarkkitehtuuri jäsentyy kahteen pääosioon, yhteisiin ja puolijulkisiin tiloihin sekä tiimien omiin tiloihin. Yhteisiä – myös vierailijoille avoimia – tiloja ovat aula, kahvila ja ylin kerros, jossa sijaitsee Supercellin lounasravintola. Muita tiloja ovat muun muassa kuntosali, päiväkoti, saunaosasto ja pysäköintihalli. Supercellin toiminta perustuu sloganiin ”Parhaat tiimit tekevät parhaita pelejä”. Tiimit työskentelevät erikokoisina, ja ne syntyvät, YLINNÄ Aulan näyttävä puuarkkitehtuuri nousee valaistuksen avulla esiin. Kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative YLLÄ Aulan lämpimät puuelementit ja viileä betoninen runko luovat aistikkaan yhdistelmän. Kuva: Aino Siiroinen VIEREINEN SIVU Atriumin portaikon valaistus muuntuu huomaamatta vuorokaudenja vuodenaikojen mukaan näyttäytyen aina erilaisena. Kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative
VALO 2/2021 13
14 VALO 2/2021
15 VALO 2/2021 Ylimmän kerroksen keskeisenä elementtinä toimii Hexagon-valaistus, joka kuvaa yhtiön toiminnan perusideologiaa, soluja. Hexagonin liikkuva ja elävä valo kuvastaa solujen syntyä, yhdistymistä ja eroamista, alkamista ja päättymistä. Valaistus muuntuu päivänvalon mukaan ja indikoi algoritmisesti tuulen määrää ja suuntaa. Hexagon-valaistus voidaan myös yhdistää ja ohjelmoida osaksi erilaisissa tilaisuuksissa käytettävää AV-kokonaisuutta. Perusvalaistus on maltillinen kohdevalaistus. – Hexagon-katto saa inspiraationsa Supercellin pelinkehityksen rakenteesta, jossa erilliset solut muodostavat yhden kokonaisuuden. Pelien kieli on universaalia, ja pelit tuovat ihmisiä yhteen ympäri maailmaa, kertoo Hexagonin ideoija ja sisältöjen suunnittelija Marko Kuusisto VALOA design Oy:stä. Rakennuksen julkisivu on kevyesti valaistu, mutta pääosaan katukuvassa nousee kuitenkin ylimmän kerroksen ikkunoista näkyvä, liikkuva ja muuntuva Hexagon. Kaupunkikuvassa Hexagon viestii dynaamisuudesta ja peliyhtiön olemassaolosta ilman tarvetta mainostaa. – Hexagon-valaisimessa yhdistyy monien tarpeiden yhteensovitus: valaisimen estetiikka, toiminnallisuus ja tekniikka sekä näiden sovittaminen tilan tarpeisiin. Upeaa, että saimme olla mukana toteuttamassa valaisinta, joka näkyy myös katukuvassa, kommentoi valaisimen toteuttaja Mikko Kärkkäinen TUNTO Oy:stä. Hexagon-valaistus muodostaa lähes 11 000 pikselin matriisin, jonka pikselikohtainen ohjaus mahdollistaa valaisinten käytön osana yleisvalaistusta sekä erilaisten tapahtumien ja teemojen dynaamisena elementtinä. Hexagonvalaistus on toteutettu täysin kustomoituna ratkaisuna, jotta se pystyttiin sovittamaan sekä dimensioiden että tekniikan puolesta saumattomasti tilaan. Ylimmän kerroksen tapahtumavalaistus käsittää lisäksi lähes 50 studiotasoista liikkuvaa valonheitintä sekä 40 staattista washtyyppistä valonheitintä. – Suunnittelun lähtökohdat on onnistuttu saavuttamaan hyvin, vaikka järjestelmä on melko monimutkainen. Tilojen ensimmäiset tapahtumat ovat osoittaneet, että niin arkikuin tapahtumakäyttö toimii suunnitellusti, kertoo Tapio Järvinen Audico Systems Oy:stä. Muuntojoustava perusvalaistusratkaisu perustuu kaikissa kerroksissa pääsääntöisesti samaan tekniikkaan. Magneettikiinnitteisiä häikäisysuojattuja ledikohdevaloja on helppo siirrellä, ja niissä on zoom-optiikka. Perinteistä yleisvalaistusta on neuvotteluhuoneissa sekä tiimija muissa toimistotiloissa. Valot syttyvät huoneisiin saavuttaessa, ja niitä voidaan helposti säätää seinäpainikkeilla. Myös värilämpötilaa voidaan muuntaa manuaalisesti perusasetuksesta. Neuvotteluhuoneista poistuttaessa huoneet jäävat siniseen odotusvalotilaan. – Oli mahtava päästä tekemään sisävalaistusta, joka on myös hieman erikoisempaa kuin perinteinen toimistovalaistus. Tavoitteena oli täysin häikäisemätön valaistus, joka luo tilaan rauhallisen tunnelman, kommentoi Paulina Blomström VALOA design Oy:stä. Kohteessa on lähes 4 000 valaisinta, joista noin 500 on täysin kustomoituja ratkaisuja. Rakenteisiin on integroitu noin 5 000 metriä ledinauhaa, josta suurin osa on varustettu säädettävällä värilämpötilalla. Valaisimet ovat pääsääntöisesti DALI-ohjattavia, mutta jokaisessa kerroksessa käytetään myös DMX-ohjausta VIEREINEN SIVU Ylimmän kerroksen Hexagon-valaistus muodostaa lähes 11 000 pikselin matriisin. Valaistus muuntuu päivänvalon mukaan ja indikoi algoritmisesti tuulen määrää ja suuntaa. Kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative YLINNÄ Hexagon-valaistus voidaan yhdistää ja ohjelmoida osaksi erilaisissa tilaisuuksissa käytettävää AV-kokonaisuutta. Kuva: Aino Siiroinen YLLÄ Muuntojoustava perusvalaistusratkaisu perustuu kaikissa kerroksissa pääsääntöisesti samaan tekniikkaan eli helposti siirrettäviin magneettikiinnitteisiin ledikohdevaloihin. Kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative
PARAS VALOMUKAVUUS. MINIMAALINEN HÄIKÄISY. WWW.AECILLUMINAZIONE.COM WWW.SILUX.FI C O M F O R T SUPERCELLIN PÄÄKONTTORI Tilaaja: Supercell Oy Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Sisustussuunnittelu: Firm 151, Futudesign Oy, Suunnittelutoimisto Fyra Oy, Piñata, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Kustomoitu valaistus: TUNTO lighting Valoja AV-järjestelmän suunnittelu ja toteutus: Audico Systems Oy Esitystekniikan konsultointi: Akukon Oy Valaisimet: TUNTO lighting, BEGA, iGuzzini, XAL, Targetti, formalighting, WE-EF, Holectron, Cariitti, Halla, Radiant, liniLED, Purso, Martin Lighting, SchnickSchnack-Systems, Marset, Flos, Foscarini, Bomma, Grok, Artek, HAY, Muuto, Wästberg, Vibia, Anglepoise Valaistuksen ohjausprotokollat: DALI, DMX, sACN Katso video youtu.be/C9xkPNeAOTY tiettyjen valaistusratkaisujen ohjaamiseen. DALI-väyliä on kiinteistössä yli 180 kappaletta. Valaistuksen ohjaus on toteutettu keskitetyllä järjestelmällä, josta voidaan ohjata kaikkea valaistusta. Valaistusjärjestelmään on rakennettu integraatiot muun muassa AV-logiikkaan sekä ulkoiseen valopöytään. Lisäksi valaistusjärjestelmä kommunikoi useiden muiden taustajärjestelmien kanssa. Supercellin pääkonttori on esimerkki valoarkkitehtuurin traditioiden ja trendien uskaliaasta kyseenalaistamisesta. Valo on osa arkkitehtuuria, ja ennen sitä se on osa tilojen käyttäjien arvoja ja elämää. Valoa ei katsota, vaan se koetaan. Valo voi muuntua tai olla pysyvää, se voi korostaa ja häivyttää. Valaistusratkaisut tarjoavat elementit, joita loppukäyttäjät voivat loputtomasti muokata ja kehittää. Rakennuksen julkisivu on kevyesti valaistu, mutta katukuvassa pääosaan nousee ylimmän kerroksen ikkunoista näkyvä, liikkuva ja muuntuva Hexagon-valaistus. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
PARAS VALOMUKAVUUS. MINIMAALINEN HÄIKÄISY. WWW.AECILLUMINAZIONE.COM WWW.SILUX.FI C O M F O R T ACTOR PENDANT SHELF LINE KITCHEN LINE INDLINE SPORT IP23 SYKSYN UUTUUDET OVAT TÄÄLLÄ. Julkaisimme jokasyksyiseen tapaamme useita valaisinuutuuksia, joiden joukossa on kaikenlaista kiinnostavaa niin yksityisiin kuin julkisiin tiloihin. Lisäksi julkaisimme kokonaan uuden tuoteryhmän – valaisimet urheilutilojen valaistukseen. Tutustu kaikkiin uutuuksiin hidealite.fi. SKY
18 VALO 2/2021 Teksti: Marjukka Puolakka YLIVIESKAN KIRKOSSA OLLAAN VALON ÄÄRELLÄ Keväällä 2021 käyttöön vihitty Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkko rakennettiin tulipalossa tuhoutuneen vanhan kirkon raunioiden viereen. Kirkon sydän on sisältä 23 metriin kohoava kirkkosali, jonka epäsuora valo elää jatkuvasti. Salissa ollaan irti arjesta, joten tekniikka haluttiin piiloon.
19 VALO 2/2021 Y livieskassa koettiin surun hetkiä, kun yli 200 vuotta vanha puukirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 2016. Uuden, keskellä kaupunkia seisovan kirkon rakentaminen käynnistyi arkkitehtuurikilpailun voittaneen Trinitas-suunnitelman pohjalta. – Tavoitteena oli luoda sekä Jumalan huone että seurakunnan koti. Vanhoja kivikirkkoja tutkimalla päädyimme ratkaisuun, jossa rakennuksen itäpääty on perinteinen kivikirkon kolmiopääty. Länsipuolen sisäänkäynnin julkisivu muodostuu kolmesta harjakattoisesta päädystä, joista korkein kohoaa 25 metriin, kertoo arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Pääovista saavutaan aulatilaan, josta on kulku kirkkosaliin, seurakuntasali Mariaan sekä lasten kerhotilaan. Kaikki tilat voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa. – Kirkosta on tullut ihmisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Keväällä koulutimme kirkkotyöhön 170 vapaaehtoista, jotka ovat esitelleet kirkkoa, pitäneet rukoushetkiä ja pyörittäneet aulatilan kahviota, toteaa Ylivieskan seurakunnan tiedottaja Jussi Leppälä. Kirkon valaistussuunnittelun lähtökohtana oli luoda elämyksellisiä ja toiminnallisia tiloja, joissa materiaali ja valo ovat vahvasti läsnä. NÄKYVISSÄ VALO, EIVÄT VALAISIMET Ylivieskan kirkkorakennus on monitoimitila, jonne tullaan hiljentymään, rauhoittumaan, tapaamaan ihmisiä ja harrastamaan. Kirkkosali on monenlaisten tilaisuuksien näyttämö, ja seurakuntasalissa järjestetään muistotilaisuuksia, kerhoja sekä lounasruokailua. – Rakennus on melko pieni, 1 500 neliömetriä, ja suunnittelun haasteena oli kaikkien tilojen toiminnallisuus ja monikäyttöisyys. Uuden kirkon pohjakuvassa avustavat tilat ympäröivät kirkkosalia joka ilmansuunnasta. Myös vanhan kirkon raunioilla on oma arvonsa. Ne avautuvat sisätilan aulaan ison lasiseinän kautta, Lintula sanoo. Betonilattiaisen kirkkosalin jyrkkä laipio ja sivuseinät on puuverhoiltu, päätyseinät ovat valkoiset. – Kirkkosalissa päällimmäinen ajatus on arjesta irti olossa, minkä johdosta salissa ei ole suoria ikkunayhteyksiä ympäristöön. Valaistuksen lähtökohtana on, että näkyvissä on valo ja valaistu tila, mutta eivät valaisimet, Lintula jatkaa. Salin etelälappeen kärjessä on pitkä harjansuuntainen kattoikkuna, josta luonnonvalo laskeutuu epäsuorasti sisään. – Salin katosta tuleva valo on kirkon tärkein yksityiskohta. Se kertoo symbolisesti valon suunnasta ja antaa kirkkosalille levollisen ja hiljentävän tunnelman. Ylhäältä katonrajasta tuleva epäsuora keinovalo vahvistaa tätä tunnelmaa, Leppälä sanoo. Tehokkaat valonheittimet asennettiin ikkunan viereen lähelle sisäkaton harjaa. – Koeasennuksissa heittimille löytyivät paikat niin, että ne eivät näy kirkkosaliin. Raskaat valaisimet pultattiin kiinni kaapelihyllyyn ja sidottiin siihen vielä kettingillä, kertoo työnjohtaja Sami Juola HSK Sähkö Oy:stä. Kirkkosalin alttarisyvennyksen yläosa on kirkkosaliin päin kolmen metrin korkeudessa, mutta alttarin puolella syvennys jatkuu ylöspäin. Syvennyksen salin puoleisella seinällä on ylös suunnattuja valonheittimiä, jotka valaisevat epäsuorasti alttarisyvennyksen seinän koko sen pituudelta. Alttarille saadaan lisävaloa laipion säleikköihin integroiduista suunnattavista valaisimista. Alttarisyvennyksen itäpäädyn ikkuna-aukot tuovat saliin epäsuoraa luonnonvaloa. Muistumana vanhasta kirkosta ikkunoihin on tuotu tulipalossa alas tulleet vanhat kirkonkellot. VIEREINEN SIVU Ylivieskan uuden kirkon sydän on korkea kirkkosali, johon lankeaa kattoikkunasta epäsuoraa luonnon valoa. Kuva: Tuomas Uusheimo YLINNÄ Ylivieskan kirkko valmistui viisi vuotta edellisen kirkon tulipalon jälkeen. Rakennuksen itäpääty on perinteinen kivikirkon kolmiopääty. Kuva: Tuomas Uusheimo YLLÄ Länsipuolen sisäänkäynnin julkisivu muodostuu kolmesta harjakattoisesta päädystä. Pylväisiin sijoitetut valonheittimet on suunnattu rakennuksen julkisivuun ja kulkuväylille. Kuva: Tuomas Uusheimo
20 VALO 2/2021 TEKNIIKALTA VAADITAAN PITKÄIKÄISYYTTÄ Kirkossa valolta odotetaan paljon. Se luo tunnelmaa, rauhoittaa ja on myös ylevöittävää. Toisaalta valaistukselta vaaditaan toiminnallisuutta ja taipumista hyvin erilaisten tilaisuuksien tarpeisiin. Tässä valaistuksen ohjauksella on keskeinen rooli. – Kirkkosalissa esiohjelmoidut valaistustilanteet saa käyttöön kosketusnäytöltä, pienemmissä tiloissa ohjauspainikkeista. Valaistusta voi säätää myös käsin, ja jokaista valaisinta voi tarvittaessa säätää erikseen, sanoo Juola. Kirkkosalissa haluttiin säilyttää juhlallinen ja harras tunnelma, minkä johdosta tekniset yksityiskohdat integroitiin osaksi pintojen arkkitehtuuria. – Tekniikan näkymättömyys toi paljon erityishaasteita aina valonheittimiä ja paloilmaisimia myöten. Alttarin isot kaiuttimet upotettiin seiniin ja peitettiin niiden väriin maalatulla erikoiskankaalla. Myös esimerkiksi osa pistorasioista ja kattojen liiketunnistimista maalattiin tiloihin sopiviin väreihin, Juola toteaa. Yksi suunnittelua ja rakentamista ohjaava tekijä oli pitkäikäisyys. Kirkon elinkaareksi on määritelty 200 vuotta. Pitkäikäisyystavoite koskee kaikkia teknisiä ratkaisuja. Valaisimia tulee voida muunnella ja vaihtaa vuosien varrella. Kaikkea tekniikkaa, kuten valaisimia ja niiden liitäntälaitteita, pitää päästä huoltamaan. Kirkon katonrajaan rakennettiin huoltotasot, joiden kautta sähköasentaja pääsee käsiksi korkealla oleviin valonheittimiin. Isokokoiset liitäntälaitteet irrotettiin valaisimista ja tuotiin lähemmäs huoltotasoa, josta ne ovat tarpeen tullen vaihdettavissa. PENKKEIHIN UPOTETUT LEDINAUHAT Kirkkosalin penkkiriveissä on 420 istumapaikkaa. Saarnipuupenkkien selkänojiin upotetut ledinauhat korostavat puupintojen lämmintä sävyä ja luovat tilaan näyttävyyttä. Valonauhat varmistavat myös sen, että istuessa näkee lukea virsikirjaa tai vaikkapa konserttiohjelmaa. – Salin laipio on yli 20 metriä korkea, joten lukuvalon tuominen katosta käsin ilman häikäisyä oli vaikeaa. Niinpä päätimme integroida valonauhat istuimien selkänojiin. Kyseessä on tietääkseni kirkoissa ainutkertainen ratkaisu, Lintula toteaa. Penkkien valmistaja ajoi niihin uran ledinauhan C-profiilia varten. Profiili oli tarkoitus kiinnittää uraan kiinnikkeillä, mutta niiden saatavuudessa oli ongelmia. – Kisko kiinnitettiin uraan liimatiivistemassalla, jolla se saatiin vietyä alkuperäistä suunnitelmaa syvemmälle. Lopputuloksesta tuli parempi, kun ledinauhan valo näyttää nyt yhtenäiseltä, Juola selventää. Ledinauhan johdotus kulkee lattiavalujen yhteydessä tehdyissä putkituksissa kirkon kellaritilaan, jossa myös ledien liitäntälaitteet sijaitsevat ja ovat sieltä käsin huollettavissa. – Kaapelien viennissä oli paljon yhteensovittamista. Vaikka kaikki suunnitellaan hyvin YLINNÄ Saarnipuupenkkien selkänojiin upotetut ledinauhat toimivat lukuvaloina ja tuovat kirkkosaliin näyttävyyttä. Ledinauhan 3 000 kelvinin värilämpötila korostaa puun lämmintä sävyä. Kuva: Niskane Oy YLLÄ Kirkkosalissa tekniikka haluttiin saada piiloon katseilta. Valaistuksen lähtökohta on, että näkyvissä on valo ja valaistu tila, mutta eivät valaisimet. Kuva: Niskane Oy VIEREINEN SIVU Valonheittimet valaisevat alttarisyvennyksen seinää, ja lisä valoa alttarille tuovat syvennykseen integroidut suunnattavat valaisimet. Kuva: Tuomas Uusheimo