Keski-Suomen SAIRAALA NOVAN valaistus taipuu moneen Tammerkosken valaistus kunnioittaa kansallismaisemaa Toimintamalli häiriövalon hallitsemiseksi Helsingissä 1/2021
louispoulsen.com Design to Shape Light Flindt Garden Design by Christian Flindt N ew s
3 VALO 1/2021 AJANKOHTAISTA 6 Valonlähteitä ja liitäntälaitteita koskevat ekosuunnitteluvaatimukset yhteen asetukseen SUUNNITTELU 36 Toimintamalli häiriövalon hallitsemiseksi Helsingissä PROJEKTIT 10 Jyväskylään uusi ja mittava keskussairaala 18 Kaupunkiympäristötalo tuo palvelut yhteen 24 Tammerkosken valaistus kunnioittaa kansallismaisemaa 30 Riihimäki tarjoaa puistossa kävijöille elämyksiä VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 46 Projektiuutisia 52 Tuoteuutisia 10 36 18 1 /2 02 1 24
5 VALO 1/2021 tuotteisiinsa. Siksi esimerkiksi jonkin valaistussuunnittelijan sinänsä hyvä valaisintuotteiden laatua parantava ehdotus helposti torjutaan, jos se ei sovi valmistajan tuotevalikoimaan. Standardin päivitys saatiin lopulta valmiiksi ja hyväksytyksi tänä keväänä. Yksistään kokouksiin laskin käyttäneeni aikaa noin kaksisataa tuntia. Kaksi kolmasosaa kokouksista pidettiin siten, että kaikki kokoontuivat yhteen yleensä jonkin osallistujavaltion standardointijärjestön tiloihin. Loppuvaiheessa siirryttiin etäkokouksiin koronapandemian takia. Osa työryhmän jäsenistä tunsi jo toisensa aiemmista yhteyksistä, mutta myös uusia tuttavuuksia syntyi. Välillä keskustelu kävi melko kiihkeänäkin, mutta aina asiat kiistelivät, eivät keskustelijat. Jokaisen mielipidettä arvostettiin, ja selkeästi kävi selville, kuka kulloinkin oli paras asiantuntija eri osa-alueilla. Häikäisyn arvioinnin asiantuntija Lou Bedocs menehtyi vaikeaan sairauteen prosessin aikana. Koska Lou ei enää sairautensa loppuvaiheessa voinut matkustaa, työryhmä kokoontui kerran hänen työpaikalleen hakemaan viimeisiä neuvoja yli kuusikymmentä vuotta valaistusalalla toimineen asiantuntijan luota. Tällainen omistautuminen asialleen käy esimerkiksi meille kaikille. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA S isävalaistuksen suunnittelussa käytetään hyväksi erityisesti sisätyöpaikkojen valaistusstandardia SFS-EN 12464-1. Siksi standardi löytyy myös suomenkielisenä toisin kuin esimerkiksi ulkotyöalueita ja urheilutiloja koskevat standardit. Pääsin mukaan sisätyöpaikkojen valaistusstandardin päivitystyöhön vuoden 2017 alusta. En ole aiemmin ollut mukana eurooppalaisessa standardointityössä, ja kokemus oli hyvin opettavainen. Ensimmäiseen kahden päivän kokoukseen mennessäni ihmettelin asialistan lyhyyttä. Kun ensimmäisestä mielestäni hyvin pienestä standardin yksityiskohdasta oli keskusteltu koko aamupäivä, ymmärsin, että esimerkiksi Saksa, Italia ja Iso-Britannia suhtautuvat standardiin hyvin eri lailla kuin me Suomessa. Tämä johtuu osittain siitä, että suurimmassa osassa Euroopan maita standardi on velvoittava, eli se on mainittu vaatimuksena jossain laissa tai asetuksessa. Siksi sanamuodoilla on hyvin suuri merkitys. Koska standardia laaditaan englannin kielellä, sanojen ”shall” ja ”should” valinnassa pitää olla tarkka. Kaikkien standardissa olevien asioiden pitää olla tieteellisesti vahvistettuja. Siksi niissä usein viitataan esimerkiksi kansainvälisen valaistuskomission raportteihin ja tutkimuksiin. Jos standardissa halutaan tuoda esille vaikkapa valon vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen, se voidaan tehdä standardin liitteessä, joka merkitään informatiiviseksi, eikä se näin ollen ole velvoittava. Työryhmän aktiivisista edustajista yli puolet tulee valaisimia valmistavista yrityksistä, ja loput ovat erilaisia asiantuntijoita erilaisista järjestöistä ja koulutuslaitoksista. Tämä kahtiajako näkyy myös ryhmän työskentelyssä. Valaisinvalmistajien edustajat miettivät hyvin tarkkaan, miten standardin vaatimukset sopivat heidän KOKEMUKSIA STANDARDOINNIN MAAILMASTA Kannen kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative Oy VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907
6 VALO 1/2021 E uroopan markkinoilla olevia valaistustuotteita on viime vuosina karsittu kovalla kädellä Ecodesigndirektiivin pohjalta tehdyillä säädöksillä. Säädösten vaikutus on näkynyt hehkulamppujen, elohopealamppujen ja useiden halogeenilamppujen sekä muiden energiatehokkuudeltaan huonojen lamppujen poistumisena. Samalla valonlähteiden laatuvaatimuksia on kiristetty. Nyt aiemmin annetut säädökset on yhdistetty yhteen komission asetukseen (EU) 2019/2020 (Single Lighting Regulation) [1], jonka vaikutukset näkyvät syyskuun alussa vuosina 2021 ja 2023. Ecodesign-direktiivin asetus (EY) 244/2009 poisti markkinoilta asteittain kotitalouksiin tarkoitettuja ympärisäteileviä valonlähteitä. Heti alkuvaiheessa markkinoilta poistuivat himmeät hehkuja halogeenilamput. Kirkkaita valonlähteitä poistettiin asteittain. Syksyn 2012 jälkeen kielto koski jo kaikkia hehkulamppuja, ja syksyllä 2018 poistuivat myös kirkkaat ympärisäteilevät halogeenilamput. Asetuksen (EY) 245/2009 aiheuttama merkittävin muutos koski elohopealamppuja, joita ei saanut enää tuoda markkinoille kevään 2015 jälkeen. Asetus (EU) 1194/2012 koski kohdelamppuja ja poisti vuonna 2014 markkinoilta verkkojännitteiset hehkukohdelamput ja kahta vuotta myöhemmin myös verkkojännitteiset halogeenilamput. Nyt annetun uuden asetuksen (EU) 2019/2020 tavoitteena on yksinkertaistaa säädösviidakkoa ja helpottaa säädösten toteuttamista. Edelleenkin asetuksessa annetut rajoitukset ovat hyvin teknisiä ja vaativat asiantuntemusta, jotta tiedetään, mitä vaikutuksia niillä on kaupassa oleville tuotteille. Uusi asetus koskee valonlähteitä ja erillisiä liitäntälaitteita. Vaatimuksia sovelletaan myös valonlähteisiin ja erillisiin liitäntälaitteisiin, jotka saatetaan markkinoille osana sisältävää tuotetta, joten se koskee myös valaisimen sisältämiä ledimoduuleja ja liitäntälaitteita. Valonlähteen määrittely ei ole kovin yksinkertaista. Valonlähteisiin eivät sisälly esimerkiksi ledisirut ja ledipaketit. Varsinkin ledipaketin kannalta määrittely on tulkinnanvaraista, koska kaikkia valoa säteileviä laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suoraan ledivalaisimessa, pidetään valonlähteinä. Ensimmäistä kertaa asetetaan vaatimuksia myös tuotteen kiertotaloudelle. Valonlähteiden ja erillisten liitäntälaitteiden vaihdettavuudesta asetuksessa (4 artikla, kohta 1) todetaan seuraavaa: ”Sisältävien tuotteiden valmistajien ja maahantuojien tai niiden valtuutettujen edustajien on varmistettava, että valonlähteet ja erilliset liitäntälaitteet voidaan vaihtaa yleisesti saatavilla olevia työkaluja käyttäen ja aiheuttamatta pysyvää vahinkoa sisältävälle tuotteelle, jollei teknisessä dokumentaatiossa esitetä sisältävän tuotteen toiminnallisuuteen liittyviä teknisiä perusteita sille, ettei valonlähteiden ja erillisten liitäntälaitteiden vaihtaminen ole tarkoituksenmukaista.” Tarkasteltaessa edellä olevaa pitkää virkettä voisi aluksi kuvitella, että valaisimen valonlähteen pitäisi aina olla vaihdettavissa. Kuitenkin virkkeen loppuosa antaa mahdollisuuden myös siihen, että valonlähde ei ole vaihdettavissa. Perusteluina tähän voivat LightingEuropen julkaiseman oppaan [2] mukaan olla muun muassa seuraavat seikat: — Valaisimen rakenne on sellainen, että valonlähteen vaihtamiseen liittyy sähköiskun vaara. — Korkean IP-luokan aikaansaamiseksi valaisimen kotelo on kasattu liimaamalla. — Valaisin on suunniteltu niin, että valonlähdettä vaihdettaessa se voi vaurioitua lian tai staattisen sähkön purkauksen (ESD) takia tai valonlähteen irrottaminen heikentää valaisimen jäähdytysominaisuuksia (lämmön johtumista valonlähteestä jäähdytyselementtiin). EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET VALONLÄHTEILLE JA LIITÄNTÄLAITTEILLE Ekosuunnitteluvaatimukset valonlähteille annetaan suurimman sallitun tehon kaavan avulla. Suurin sallittu valonlähteen ottoteho riippuu valonlähteen valovirrasta, joten vaatimukset voidaan määritellä myös pienimpänä sallittuna valotehokkuusarvona (lm/W). Raja-arvoon vaikuttavat valonlähteen värintoistoindeksi sekä lampputyyppien mukaan määriteltävät korjausja tehokkuuskertoimet, joita ovat kynnystehokkuus ja loppuhäviökerroin. Vaatimustenmukaisuuden tarkastelu joudutaan siten tekemään kullekin lampputyypille erikseen valonlähdevalmistajan toimesta. Suurin sallittu teho lasketaan viereisellä sivulla esitetyllä kaavalla. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Valotehokkuusvaatimusten lisäksi valonlähteille annetaan myös toiminnallisia vaatimuksia. Ledija OLED-valonlähteiden tehokertoimelle, eloonjäämiskertoimelle, valovirran alenemalle, välkynnälle ja stroboskooppi-ilmiölle annetaan raja-arvot. Välkynnällä tarkoitetaan valonlähteen valovirran vaihtelua, joka voi aiheuttaa haittaa ihmisen näkemiselle, suorituskyvylle, terveydelle ja turvallisuudelle. Vaihtelu voi olla jaksollista tai jaksotonta. Aiheuttajana on yleensä valonlähdettä syöttävä virtalähde. Välkyntää voidaan arvioida Teksti: Tapio Kallasjoki VALONLÄHTEITÄ JA LIITÄNTÄLAITTEITA KOSKEVAT EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET YHTEEN ASETUKSEEN
7 VALO 1/2021 useilla eri menetelmillä. Kansainvälinen valaistuskomissio CIE julkaisi tämän vuoden alussa teknisen tiedonannon [3], jossa esitetään useita erilaisia menetelmiä välkynnän arvioimiseksi. Komission asetuksessa välkynnän mittayksikkönä käytetään parametria ’P st LM’, jossa ’st’ tarkoittaa lyhytaikaista (short term) ja ’LM’ viittaa valon välkyntämittausmenetelmään, joka on määritelty IEC-standardeissa. Asetuksessa raja-arvona on P st LM ? 1,0. Arvo P st LM = 1 tarkoittaa, että keskimääräinen havainnoija havaitsee välkynnän 50 prosentin todennäköisyydellä. Keväällä 2021 hyväksytyssä päivitetyssä sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa EN 12464-1 raja-arvoa ei ole mainittu, vaan standardissa viitataan komission asetukseen. Stroboskooppi-ilmiöllä tarkoitetaan liikeaistimuksen muutosta, jonka valoärsykkeen, luminanssin tai spektrijakauman muutos aiheuttaa epästaattisessa ympäristössä olevalle staattiselle havaitsijalle. Tyypillinen esimerkki tästä on pyörivä moottorin akseli, joka voi näyttää pysähtyneeltä. Asetuksessa stroboskooppi-ilmiön mittayksikkönä käytetään parametria ’SVM’ (Stroboscopic Visibility Measure), joka on määritelty IEC-standardeissa. Raja-arvoksi on annettu SVM ? 0,4. Arvo SVM = 1 vastaa keskimääräisen havainnoitsijan näkökynnystä. Värintoiston vähimmäisvaatimuksena on R a ? 80. Vaatimus ei kuitenkaan koske suurpaineisia purkauslamppuja, joiden hyötyvalovirta ? use > 4 klm, ja valonlähteitä, jotka on tarkoitettu ulkotai teollisuussovelluksiin tai muihin sovelluksiin, joissa valaistusstandardit sallivat arvon R a < 80. Ledija OLED-valonlähteiden värien pysyvyysvaatimuksena on kuusi MacAdamin ellipsiä. Liitäntälaitteille annetut vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset riippuvat valonlähdetyypistä, jolle liitäntälaite on tarkoitettu, sekä joissain tapauksissa myös valonlähteen tehosta. Erillisen liitäntälaitteen valmiustilateho saa olla enintään 0,5 W. VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ Ensimmäiset vaikutukset markkinoilla näkyvät 1.9.2021, jolloin vaatimukset astuvat voimaan. Kahta vuotta myöhemmin 1.9.2023 tiukennetaan joillekin valonlähteille annettuja raja-arvoja, mistä seuraa uusia markkinoille saattamiskieltoja. Säädökset vaikuttavat sekä loistelamppujen että halogeenilamppujen valikoimiin. Myös loistelampputekniikkaan perustuvia niin sanottuja energiansäästölamppuja ei syksyn 2021 jälkeen voi enää tuoda Euroopan markkinoille. Syyskuun 2021 alussa vaikutukset näkyvät aluksi halogeenilamppujen valikoimassa. Halogeenikohdelampuista markkinoilla on vuoden 2016 jälkeen ollut käytännössä enää pienoisjännitteinen GU5.3-kantainen halogeenilamppu. Jos ohessa mainittua suurimman sallitun tehon kaavaa sovelletaan esimerkiksi tyypilliseen 35 W halogeenilamppuun, jonka valovirta on 430 lm, saadaan suurimmaksi sallituksi tehoksi vain 7,4 W. T8-loistelamppujen vaatimukset kiristyvät 1.9.2023. Jos silloin voimaan tulevia raja-arvoja sovelletaan oheiseen laskentakaavaan, saadaan esimerkiksi tavalliselle 58 W T8-loistelampulle, jonka valovirta on 5 200 lm, maksimi tehoksi 48,4 W. Syyskuun 1. päivästä 2021 lähtien valonlähteen ilmoitettu tehonkulutus P on ei saa ylittää suurinta sallittua tehoa P onmax (W). Suurin sallittu teho lasketaan kaavalla P onmax = C × (L + ? use / (F × ?)) × R, jossa C = korjauskerroin L = loppuhäviökerroin (W) ? use = hyötyvalovirta (lm) ? = kynnystehokkuus (lm/W) F = tehokkuuskerroin, joka on 1,00 ympärisäteilevillä valonlähteillä 0,85 suuntaavilla valonlähteillä R = CRI-kerroin (CRI = yleinen värintoistoindeksi eli R a ), joka on 0,65, kun CRI ? 25 (CRI + 80)/160, kun CRI > 25, pyöristettynä kahteen desimaaliin. Korjauskerroin C, kynnystehokkuus ? ja loppuhäviö kerroin L riippuvat valonlähdetyypistä. Arvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Valonlähteen tyyppi C:n perusarvo Ympärisäteilevä valonlähde, joka ei toimi verkkovirralla 1,00 Ympärisäteilevä valonlähde, joka toimii verkkovirralla 1,08 Suuntaava valonlähde, joka ei toimi verkkovirralla 1,15 Suuntaava valonlähde, joka toimii verkkovirralla 1,23 Valonlähteen erityisominaisuus Lisäys C:n arvoon Loistelamppu tai suurpaineinen purkauslamppu, jonka ekvivalenttinen värilämpötila > 5 000 K + 0,10 Loistelamppu, jonka R a > 90 + 0,10 Suurpaineinen purkauslamppu, jossa on ulkokupu + 0,10 Ympärisäteilevä monimetallilamppu, jonka P > 405 W ja jossa on himmeä ulkokupu + 0,10 Suuntaava valonlähde, jossa on häikäisysuoja + 0,20 Värilämpötilaltaan säädettävä valonlähde + 0,10 Korkean luminanssin valonlähteet (HLLS) + 0,0058 · Luminanssi-HLLS ? 0,0167 Korjauskertoimen C lisäykset ovat tarvittaessa kumulatiivisia. HLLS-valonlähteiden lisäystä ei lisätä suuntaavien valonlähteiden C:n perusarvoon (HLLS-valonlähteillä käytetään ympärisäteilevien valonlähteiden C:n perusarvoa). Valonlähteet, joissa loppukäyttäjä voi säätää säteillyn valon spektriä ja/tai säteilykulmaa ja siten muuttaa hyötyvalovirran, värintoistoindeksin ja/tai ekvivalenttisen värilämpötilan arvoja ja/tai muuttaa valonlähteen tilaa suunnatun ja ympärisäteilevän välillä, on arvioitava käyttäen vertailuasetuksia. Valonlähteen kuvaus ? L [lm/W] [W] T5-HE-loistelamppu 98,8 1,9 T5-HO-loistelamppu (4 000 ? ? ? 5 000 lm) 83,0 1,9 T5-HO-loistelamppu (muu valovirta) 79,0 1,9 T5-loistelamppu (rengasmainen) 79,0 1,9 T8-loistelamppu (mukaan lukien U-putki) 89,7 4,5 T8-loistelamppu (pituudet 60 cm, 120 cm ja 150 cm) 1.9.2023 lähtien 120,0 1,5 Induktiovalonlähde (mikä tahansa pituus/valovirta) 70,2 2,3 Yksikantaloistelamppu (ei kiinteää liitäntälaitetta) 70,2 2,3 T9-loistelamppu (rengasmainen) 71,5 6,2 Suurpainenatriumlamppu (yksikantainen) 88,0 50,0 Suurpainenatriumlamppu (kaksikantainen) 78,0 47,7 Monimetallilamppu (P ? 405 W, yksikantainen) 84,5 7,7 Monimetallilamppu (P > 405 W, yksikantainen) 79,3 12,3 Monimetallilamppu (keraaminen, kaksikantainen) 84,5 7,7 Monimetallilamppu (kvartsinen, kaksikantainen) 79,3 12,3 Orgaaninen loistediodi (OLED) 65,0 1,5 Halogeenilamppu (kannat G9, G4 ja GY6.35) 1.9.2023 saakka 19,5 7,7 Halogeenilamppu (kanta R7s, ? ? 2 700 lm) 26,0 13,0 Muut soveltamisalaan kuuluvat valonlähteet, joita ei ole mainittu edellä. 120,0 1,5 (*) (*) Tietoverkkoon liitettyihin valonlähteisiin sovelletaan kerrointa L = 2,0. Taulukko 2. Korjauskertoimen C perusarvot ja niihin valonlähteen erityisominaisuuksien perusteella tehtävät lisäykset valonlähdetyypin mukaan [1]. Taulukko 1. Kynnystehokkuuden ? ja loppuhäviökertoimen L arvot valonlähdetyypin mukaan [1].
— Energiankulutus — Käyttötuntilaskuri — Valaisimen tiedot www.osram.com/dalipro2 Valo on IoT-valmis DALI PRO 2 IoT DALI PRO 2 IoT -reititin mahdollistaa IoT-aikakauden valaistuksenohjauksen. DALI-2-sertifioitu reititin täyttää kaikki vaatimukset ammattimaiselle ja tehokkaalle valonhallinnalle. Graafisen käyttöliittymän ansiosta käyttöönotto on helppoa. Valo on OSRAM 8 VALO 1/2021 Valonlähde 1.9.2009 1.9.2012 1.9.2014 1.9.2016 1.9.2018 1.9.2021 1.9.2023 Himmeät ympärisäteilevät hehkuja halogeenilamput Kirkkaat ympärisäteilevät hehkulamput Kirkkaat ympärisäteilevät halogeenilamput Verkkojännitteiset hehkukohdelamput Verkkojännitteiset halogeenikohdelamput (kannat E14, E27, GU10) Pienoisjännitteiset halogeenikohdelamput (esim. kanta GU5.3) Kaksikantaiset halogeenilamput (kanta R7s, ? ? 2 700 lm) Kaksikantaiset halogeenilamput (kanta R7s, ? > 2 700 lm) Halogeenilamput (kannat G9, G4, GY6.35) T5-loistelamput T8-loistelamput (pituudet 60 cm, 120 cm ja 150 cm) T8-loistelamput (rengas, U, muut mitat) Energiansäästölamput Yksikantaloistelamput Induktiolamput Elohopealamput Monimetallilamput Suurpaineiset natriumlamput Ledilamput Muutokset on karkeasti esitetty taulukossa 3. Halogeenilampuista markkinoille jäävät ainoastaan pieni tehoiset R7skantaiset halogeenilamput, joiden valovirta on enintään 2 700 lm. Loistelamppupuolella merkittävimpänä muutoksena on T8-loistelamppujen (halkaisija 26 mm) poistuminen markkinoilta 1.9.2023. T8-loistelamppuvalaisimet tulivat markkinoille 1980-luvulla, ja niitä on käytetty sisävalaistuksessa vuosikymmeniä. Ennen kuin ledit valtasivat markkinat, uudisasennuksissa oli jo siirrytty T5-loistelamppuihin (halkaisija 16 mm). Vanhoja valaistusasennuksia, joissa käytetään T8-loistelamppuja, on edelleen runsaasti. Erään tukkumyyjän valistunut arvaus oli, että 36 W ja 58 W T8-loistelamppuja myydään Suomessa vuosittain noin 1,5 miljoonaa kappaletta. T5-loistelamppuja uusi säädös ei koske. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää vanhoissa T8-loistelampuille tarkoitetuissa valaisimissa, koska lamppujen pituudet ja kannat ovat erilaiset. Jos T8-loistelamppuvalaisinta halutaan edelleen käyttää lamppujen poistuessa markkinoilta, ainoa vaihtoehto T8-loistelampulle on lediputki, jonka valotehokkuus on selvästi loistelamppua parempi. Vaihdettaessa loistelamppu lediputkeen valonlähteen ottama teho laskee ja energiankulutus pienenee. Vaikka valonlähteen antama kokonaisvalovirta on pienempi, niin suuntaavana valonlähteenä lediputki keskittää valon valaisimen alle, jolloin valaistusvoimakkuus valaisimen alla voi olla yhtä suuri tai jopa suurempi kuin vanhassa asennuksessa. Vanhojen kuristimilla varustettujen valaisimien loistehon kompensointi on usein toteutettu valaisin kohtaisella kompensointikondensaattorilla. Käytettäessä loistelamppujen tilalla lediputkia kondensaattorit on syytä poistaa tai ohittaa, jotta ei synny ylikompensointia. Lediputkien valonjako ei edelleenkään ole täysin ympäri säteilevä, kuten loistelampuilla, vaikkakin avauskulmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tämä muuttaa valaisimen valonjakoa, jollei valaisimessa ole hajottavaa häikäisysuojaa (esimerkiksi opaalimuovi). Tämä on otettava huomioon muutostyötä suunniteltaessa. Muuttuneesta valonjaosta voi seurata, että — valaistuksen tasaisuus tilassa muuttuu — seinäja kattopinnat jäävät pimeämmiksi — valaisimen mahdollinen ylävalokomponentti katoaa — epäsymmetrisen valaisimen valonjako muuttuu enemmän symmetriseksi — valaisimen ulkonäkö muuttuu, kun valoaukko valottuu epätasaisesti — valaisimen häikäisyominaisuudet muuttuvat. Loistelampputekniikkaan perustuvien energiansäästölamppujen poistumisella markkinoilta ei ole suurta merkitystä, jos kyseinen lamppu on kannaltaan E14 tai E27. Ledit ovat jo käytännössä korvanneet kyseiset valonlähteet. Myös poistuville halogeenilampuille löytyvät vastaavat tuotteet jo ledipuolelta. Lähteet: [1] KOMISSION ASETUS (EU) 2019/2020, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamisesta valonlähteille ja erillisille liitäntälaitteille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY nojalla ja komission asetusten (EY) N:o 244/2009, (EY) N:o 245/2009 ja (EU) N:o 1194/2012 kumoamisesta [2] Guidelines for the application of Commission Regulation (EU) 2019/2020 of 5 December 2019 laying down ecodesign requirements for light sources and separate control gears (Single Lighting Regulation). LightingEurope. 6 October 2020 – Version 2 [3] CIE TN 012:2021 Guidance on the Measurement of Temporal Light Modulation of Light Sources and Lighting Systems Taulukko 3. Ekosuunnitteluvaatimusten vaikutukset yleisimpien Euroopan markkinoilla olevien lamppujen markkinoille saattamiseen.
— Energiankulutus — Käyttötuntilaskuri — Valaisimen tiedot www.osram.com/dalipro2 Valo on IoT-valmis DALI PRO 2 IoT DALI PRO 2 IoT -reititin mahdollistaa IoT-aikakauden valaistuksenohjauksen. DALI-2-sertifioitu reititin täyttää kaikki vaatimukset ammattimaiselle ja tehokkaalle valonhallinnalle. Graafisen käyttöliittymän ansiosta käyttöönotto on helppoa. Valo on OSRAM
VALO 1/2021 10
VALO 1/2021 11 Teksti: Marjukka Puolakka JYVÄSKYLÄÄN UUSI JA MITTAVA KESKUSSAIRAALA Sairaala Nova on ainoa 1970-luvun jälkeen Suomessa kokonaan uudishankkeena rakennettu sairaala. Valaistus taipuu sairaalassa moneen, aina keskusaulan kukkajärven valoaalloista hybridileikkaussalin RGBWja desinfiointivalaistukseen saakka. Yleisvalaistuksen ohjausratkaisu hakee laajuudessaan vertaistaan. Uudisrakentamisen myötä Sairaala Novassa voitiin toteuttaa täysin uudentyyppiset sairaalatoiminnan tilaratkaisut. Ylimpien kerrosten vuodeosastot sijoittuvat kuuteen sakaraan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
12 VALO 1/2021 kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Teemu Kurkela JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Keskusaula on julkista tilaa, jonka kautta siirrytään muihin tiloihin. Elektiivisessä sairaalan osassa potilaat käyvät suunnitelluilla poliklinikkaja päiväsairaalakäynneillä. Niin sanottu kuuma sairaala kattaa kiireelliset toiminnot, kuten päivystyksen, tehohoidon sekä leikkausja synnytyssalit. Vuodeosastojen kaikki 368 huonetta ovat yhden hengen huoneita. Neljännen kokonaisuuden muodostavat maanalaisten tilojen tukitoiminnot, kuten laboratoriot, logistiikkakeskus ja välinehuolto. Lintuperspektiivistä katsottuna rakennus jakautuu kuuteen sakaraan. Tilankäyttöä leimaa tehokkuus. Lääkäreillä ja hoitajilla ei ole omia huoneita, ja esimerkiksi logistiikkakeskuksen tehokkaan toiminnan johdosta varastotilat saatiin minimiin. – Sairaalan sisustussuunnittelua inspiroivat keskisuomalaiset järvimaisemat ja kansallispuistot. Luontoa tuodaan esille kalusteiden, värien, taideteosten ja valon avulla, Kurkela sanoo. LEDIVALAISIMISTA RAKENNETUT VALOAALLOT Keskusaulan valaistuksen lähtökohtana oli viihtyisyys ja sairaalatunnelman välttäminen. Korkean aulan luontoteemana on virtaava vesi, joka antoi innoituksen tilaan yleisvaloa tuoville katon valoaalloille. Ne muodostuvat ledivalaisinperheen komponenteista, joista rakennettiin erimittaisia ja -muotoisia valaisinkokonaisuuksia. – Valoaalto haluttiin tehdä mielenkiintoiseksi ja miellyttäväksi katsoa. Alumiiniprofiiliset valaisimet on ripustettu metrin verran alas kattopinnasta. Valaisimien opaalipinta säteilee alaspäin suoraa valoa ja ylävalo heijastuu katosta veden läikkeen lailla, sanoo Lighting Design Collective Oy:n luova johtaja ja osakas Jari Vuorinen. Aulan kattovalaistusta täydentävät seinien kosketinkiskojen kohdevalaisimet, jotka nostavat esiin taideteoksia ja puukalusteita. Keskusaulan portaikon vihreä väri viittaa vesikasvillisuuteen. Portaita valaisevat niiden seinämiin integroidut ledinauhat. – Keskusaulassa on kuusi valopihaa, joille saadaan päivänvaloa katon lasirakenteista. Valaistuksella on kaikissa tiloissa iso rooli, mikä ilmeni myös käyttäjien kanssa käydyissä lukuisissa keskusteluissa, toteaa JKMM Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Juho Pietarila. Graniittilattiaisen keskusaulan perforoitujen metalliseinien läpi kuultaa valoa aulaa ympäröivistä tiloista. Aulassa on myös runsaasti K eski-Suomen uusi keskussairaala, Sairaala Nova, avasi ovensa tammikuussa 2021. Sairaala rakennettiin vanhan keskussairaalan lähelle Jyväskylän Kukkumäkeen. Rakennushanke oli mittava – kahdeksankerroksisessa kiinteistössä on tilaa runsaat 106 000 bruttoneliömetriä. – Uudisrakentaminen mahdollisti täysin uudentyyppiset tilaratkaisut, jotka poikkeavat perinteisistä labyrinttimaisista sairaalatiloista. Novassa eri sairaalatoiminnot on eriytetty neljään kokonaisuuteen. Rakennuksen keskiössä on 250 metriä pitkä keskusaula, jonka varrella sijaitsevat kaikki 360 vastaanottohuonetta, YLLÄ Rakennuksessa on kaikkiaan 22 300 valaisinta. Yleisvalaistusta ohjaa väyläpohjainen DALI-järjestelmä, jossa on lähes 350 reititintä. Aukeaman kuvat: Tuomas Uusheimo OIKEALLA Keskusaulan portaikon seinämiin on integroitu ledinauhat. Aulan luontoteemana on virtaava vesi. VIEREINEN SIVU Korkeaa keskusaulaa valaisevat valoaallot, joiden alumiiniprofiiliset valaisimet on ripustettu metrin verran irti kattopinnasta.
13 VALO 1/2021
14 VALO 1/2021 – Käyttäjän edustajat olivat mukana koeohjelmointikatsauksissa, joita varten teimme potilashuoneeseen erilaisia valaistuksen ohjelmointivaihtoehtoja. Oven pielessä on ohjainpainiketaulu ja potilasvuoteen luona hoitajakutsujärjestelmän ohjaimeen integroitu valaistuspainike, jolla voi kutsua esiaseteltua valotilannetta, Viljamäki sanoo. Sekä potilashuoneiden että leikkaussalien katossa on ledipaneelit, joiden häikäisynestoon kiinnitettiin erityistä huomiota. – Leikkaussaleissa on oma DALI-pohjainen valaistusohjaus. Saleissa valaistusta ohjataan käyttäjien toiveesta kosketusnäytöltä, jolta valoja voi säätää portaattomasti. Toimenpidevalaisimet ovat tämän ohjauksen ulkopuolella, toteaa Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Heikki Piironen, joka vastasi elektiivisen sairaalan ja aulatilojen sähkösuunnittelusta. Kuvantamislaitteilla varustetuissa hybridileikkaussaleissa ledipaneeleihin on integroitu RGBW-valaistus sekä bakteereja eliminoiva desinfiointivalaistus, joka syttyy automaattisesti salin siirtyessä poissa-tilaan. Värivalaistusta hyödynnetään kuvantamistilanteissa. Sädehoitotiloissa kattovalaistus himmenee automaattisesti, kun kiihdytinlaitteen lasereita kohdistetaan. Valaisimia sairaalassa on kaikkiaan 22 300. Vaikka valaisinhankintoja pyrittiin keskittämään, valaisintoimittajia on näin suuressa ja erilaisia tiloja sisältävässä kohteessa runsaasti. Suunnitteluvaiheessa Rambollilla tehtiin oma valaisinluettelosovellus, jossa pystyttiin erittelemään lohkoja kerroskohtaiset valaisinpositiot ja -määrät. Muutosten yhteydessä päivittyivät samalla myös koko rakennuksen positiomäärät. – Rakentaminen eteni 13 lohkossa. Valaisinhankinnat jaettiin lohkoittain siten, että myös toimitukset ja varastointi työmaalla hoitui lohkoittain. Kun aloimme saada valaistussuunnitteluun hankintatietoa, teetti tämä paljon yhteensovitustyötä, kertoo Ramboll Finland Oy:n valaistussuunnittelija Kaisa Lindstedt. LÄMPÖTILAOHJAUTUVA JULKISIVUVALAISTUS Sakaranmuotoisen sairaalarakennuksen julkisivupäädyt on päällystetty perforoiduilla metallilevyillä, joiden rei’itykset jäljittelevät järven muotoja. Julkisivuvalaistus herättää metallisäleet rauhallisesti henkiin. – Alkuperäinen ajatus oli valaista metalliosia alaviistosta valonheittimillä. Tällaisen toteutuksen mallintaminen osoittautui hankalaksi. Koevalaistus puolestaan osoitti, että valo hukkui metallisäleiden sisään, Jari Vuorinen toteaa. puuseiniä sekä tukinuitosta vaikutteita saaneita hirsiteoksia ja -kalusteita. Yksi 250-metrisen tilan seinistä on verhottu yhdeksän metrin korkeuteen ulottuvalla mustalla kankaalla, jonka läpi kuultaa päivänvaloa. MITTAVA VALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Koko sairaalarakennuksen yleisvalaistuksen ohjaus on toteutettu väyläpohjaisella DALIjärjestelmällä, jossa on lähes 350 reititintä. Tiettävästi näin mittavaa tällaisella ratkaisumallilla toteutettua valaistuksen ohjausjärjestelmää ei Suomessa ole aiemmin tehty. – Suunnitteluun toi haasteita se, ettei malli ratkaisuja näin laajasta sairaalaan toteutetusta järjestelmästä ollut tiedossa. Suunnittelua ja toteutusta tehtiin samaan aikaan, kertoo Granlund Jyväskylä Oy:n osastonjohtaja Arto Viljamäki. Valaistuksen ohjausjärjestelmä on integroitu paloilmoitin-, varavoimaja kiinteistöautomaatiojärjestelmiin. Varavoimaja palotilanteissa alueiden valaistuksia ohjautuu automaattisesti täydelle teholle muuntopiireittäin ja evakuointialueittain. Kiinteistön energiavajetilanteessa tiettyjen alueiden valaistustehot laskevat esiasetusten mukaisesti. DALI-valaistus kytkeytyy etävalvontajärjestelmään, jonka kautta huoltohenkilöstö voi seurata valaistuksen tilaa sekä saada tietoa vikaantuneista laitteista ja tarvittaessa tilojen käyttöasteista. Potilashuoneissa valaistuksen ohjauksen lähtökohtana oli helppokäyttöisyys ja loogisuus, jotta ohjaus sujuu vaivatta sekä potilailta että hoitohenkilökunnalta. YLINNÄ Muun muassa heräämön ja potilashuoneiden katon ledipaneelien häikäisynestoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Kuva: Studio Juha Sarkkinen YLLÄ Sairaalan tilankäytössä pyrittiin tehokkuuteen. Lääkäreillä ja hoitajilla ei ole omia huoneita. Kuva: Pauliina Salonen
Lue lisää! Hedtec valaistus mukana jo 40 vuotta rakentamassa suomalaista kaupunkiympäristöä hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 Tammerkosken valaistusprojekti LIT Awards -voittaja Vapriikinraitin käsijohdevalaistus toteutettiin liniLED Handrail valaisevalla käsijohteella.
16 VALO 1/2021 – 60 kukkavalaisimen lisäksi teoksessa on kaksi mobilevalaisinta, joiden eri korkoihin ripustetut valaisimet jäljittelevät kukkien lomassa leijailevia hyönteisiä ja perhosia. Teräspellistä valmistettujen valaisimien valonlähteinä ovat ledinauhat, Vainio jatkaa. Valaisimien DALI-ohjaus luo Kukkajärven valaistukseen luonnollista elävyyttä ja vaihtelua. Valaisimia kannattelevat niiden ripustusjohtoihin integroidut teräsvaijerit. TIUKKA TYÖMAA-AIKATAULU Laaja hanke työllisti suunnittelijoita pitkään. Arkkitehtien työ alkoi vuonna 2011. – Tyypillisesti sairaalahankkeissa on erikseen sairaala-arkkitehtitoimisto. Nyt toteutusvaiheessa sairaala-arkkitehdit, arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit tekivät töitä samassa tiimissä ja samoissa tiloissa Helsingissä. Rakentamisaikataulu oli 3,5 vuotta, mikä oli hankkeen isoon kokoon nähden tiukka, Juho Pietarila kertoo. Sähköja valaistussuunnittelu oli jaettu viiteen urakkajakoa noudattavaan osakokonaisuuteen. Suunnittelutyötä tehtiin Jyväskylän lisäksi myös Rambollin toimi pisteissä Tampereella, Oulussa ja Espoossa. Valaistussuunnittelijan työhön peruskohteista poikkeavan yllätyksen toi katolla sijaitseva helikopterikenttä. – Kentälle suunniteltiin ilmailusääntöjen mukaisesti lentoestevalot, kentän merkitsemisvalot ja kenttävalot. Ihan joka kohteessa tällaista toimeksiantoa ei tule vastaan, kertoo Kaisa Lindstedt. Mittava hanke jäi myös sähkösuunnittelijan mieleen. – Olin työmaalla sähkösuunnittelijana päivittäin yli kahden vuoden ajan seuraamassa rakentamista. Väkeä oli paljon, ja yhteistyö sujui mallikkaasti, Heikki Piironen toteaa. KESKI-SUOMEN SAIRAALA NOVA Arkkitehtija pääsuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Rakennuttaja: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy ja Granlund Jyväskylä Oy Valaistussuunnittelu: Lighting Design Collective Oy (keskusaula ja julkisivuvalaistus) Julkisivuvalaistuksen toteutus: Audico Systems Oy Ratkaisu löytyi lineaarisista ledivalaisimista, jotka piilotettiin julkisivun metallisäleiden taakse. Kussakin sakaranmallisen kiinteistön julkisivupäädyssä on neljä 18-metristä pystysuoraa valojanaa. – Valaistukselle kehitettiin oma ohjausjärjestelmä, jossa valaisimien jokaisen yksittäisen ledin kirkkautta ja väriä ohjataan erikseen. Julkisivupäädystä muodostuu matalaresoluutioinen videonäyttö, jonka pikselit muodostavat jatkuvassa pienessä liikkeessä olevia orgaanisia kuvioita, Vuorinen jatkaa. Ohjausjärjestelmän avulla valaistus voi ilmentää erilaisia teemoja tai reagoida ulkoiseen digitaaliseen tietoon. Ledien muodostama videonäyttö voidaan esimerkiksi ohjelmoida vaihtamaan väriä ulkolämpötilan mukaan. Valojen liike voi myös ilmaista tuulen suuntaa. VALAISIMISTA SYNTYI KUKKAJÄRVI Sairaalan keskusaulan ravintolaa koristaa muotoilija Petri Vainion suunnittelema ja toteuttama Kukkajärvi-valoteos, joka henkii sairaalan keskisuomalaista järviluontoteemaa. Teoksen keskiössä ovat 12 metriä korkean tilan katosta ripustetut kukanmuotoiset valaisimet, jotka muotoiltiin pulverimaalatusta teräspellistä. Kukka valaisimia on viittä erilaista mallia ja yhdeksää eri väriä. Vaaleanpunaisen maalin Vainio teetti teosta varten. – Halusin hyödyntää teoksessa aulan korkeaa tilaa, jossa valaisimet on ripustettu eri korkoihin ikään kuin luonnon rytmejä noudattaen. Valaisimien yllä on järvenä siniseksi maalattu katto, jonka valoaallot tuovat tilaan yleisvaloa, toteaa Petri Vainio Doctor Design Oy:stä. Kukkavalaisimien valonlähteinä on käytetty vaihdellen kahta erilaista ledimoduulia. YLINNÄ Julkisivupäädyt päällystettiin perforoiduilla metalli levyillä, joiden takana on lineaarisia ledivalaisimia. Julkisivuvalaistuksen jokainen ledi on erikseen säädettävissä. Kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative Oy YLLÄ Keskusaulan ravintolan katossa on Kukkajärvivaloteos, jonka kukanmuotoiset valaisimet on muotoiltu pulverimaalatusta teräspellistä. DALI-ohjaus tuo teokseen elävyyttä. Kuva: Hannu Rytky
Laita valo töihin. Eddy ohjaus: ActiveAhead Hämeenlinnan pääkirjaston remontin yhteydessä toteutettiin valaistusuudistus kirjaston käyttömukavuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tiloihin valittiin Airamin valaisimet, joista osassa on käytössä langattomasti hallittava, itseoppiva ActiveAhead-ohjaus. Älykkäästi ohjatut valaisimet pystyvät mukautumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Airamia eivät tee ainutlaatuiseksi pelkästään sadan vuoden kokemuksella arjen oloihin suunnitellut, helppokäyttöiset valaisimet. Aidon Airamin tunnet asiakaspalvelusta, joka auttaa koko matkan oikeiden tuotteiden valinnasta aina käyttötukeen saakka. Kirjasto uudistettiin vastaamaan kaupunkilaisten tarpeita www.airam.fi
18 VALO 1/2021 H einäkuussa 2020 valmistunut Kaupunkiympäristötalo kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunkiympäristön toimialan eri puolilla kaupunkia sijainneet toimi pisteet. Samalla kaupunkilaisia palvellaan entistä paremmin yhden luukun periaatteella. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa muun muassa kaupunkisuunnittelusta, rakennusten ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. – Verkkosaaren vanhan teollisuusympäristön ilme toistuu rakennuksen tiilimuureissa ja katutason suurissa kaari-ikkunoissa, kertoo projektiarkkitehti Teemu Seppälä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Teksti: Marjukka Puolakka Helsingin Verkkosaaressa sijaitseva Kaupunkiympäristötalo sulautuu teollisuusympäristöön rouhealla tiilijulki sivulla ja katutason kaariikkunoilla. Työtiloja valaisevat lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettävien säteilypaneelien mittoihin sovitetut valoviivat. Isot ikkunat tuovat avariin avotiloihin päivänvaloa. KAUPUNKIYMPÄRISTÖTALO TUO PALVELUT YHTEEN Kaupunkiympäristötalon pinta-ala on noin 42 000 bruttoneliömetriä, ja rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. – Kaikille avoimia tiloja ovat ensimmäisen kerroksen asiakaspalvelutilat, ravintola ja kahvila sekä auditorioja näyttelytilat. Toiseen kerrokseen on keskitetty puoliavoimia tiloja, kuten kokoustilat ja lautakuntasali. Työtilat ovat 2.–6. kerroksessa. Ylimmässä kerroksessa on IV-tilojen lisäksi muun muassa arkisto sekä liikuntatiloja, sanoo hankkeen kehitysja suunnitteluvaiheen projektinjohtaja Erja Erra kaupunkiympäristön toimialalta. Yläkerroksissa on katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja työskentelyä ja oleskelua varten. Katolla on aurinkopaneelien lisäksi
19 VALO 1/2021 viherkatto, johon on istutettu yli 22 000 kasvia. Kaupunkiympäristötalo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Kalasataman metroaseman vieressä. Työntekijöitä kannustetaan julkisen liikenteen sekä polkupyörien käyttöön. Maanalaisessa pysäköintihallissa on yli 500 polku pyöräpaikkaa, mutta vain 75 autopaikkaa. Kohteen tavoitteena oli lähes nollaenergiatalo. Rakennukselle haetaan BREEAM Excellent -sertifikaattia. PÄIVÄNVALOA SYVÄLLE TYÖTILOIHIN Tilojen suunnittelun lähtökohtana oli kehittää toimivaa monitilaympäristöä kaupunkiympäristön toimialan 1 500 työntekijälle. Myös katutason asiakaspalvelutilojen toimivuuteen panostettiin huolella. – Kaikki palvelut löytyvät rakennuksen keskellä olevasta tiilikaarilla merkitystä aulatilasta. Tilaan johdattaa tiiliarkadi, jonka päädyt on myös merkitty holvikaarilla. Historiasta kertovien kaarien kantavana rakenteena on betoni ja raudoitettu teräsbetoni, Seppälä toteaa. Syvärunkoinen rakennus antoi hyvät mahdollisuudet rakentaa monitilaympäristön avotiloja, joissa on eri vyöhykkeitä hiljaista työtä, kohtaamisia, neuvotteluja, ryhmätyötä sekä vetäytymistä varten. Kerroskorkeutta nostettiin normaalista, jotta päivänvaloa saataisiin myös syvälle runkoon avotilojen keskelle. Kerroskorkeus on lattiasta lattiaan 4,6 metriä. – Isot ikkunalasit ulottuvat lattiasta 3,5 metrin korkeuteen. Tämä takaa sen, että vaikka istut syvällä rungossa, näet taivasta ja päivänvalo ulottuu työpisteellesi, Seppälä jatkaa. SÄTEILYPANEELEITA JA VALOVIIVOJA Suunnittelua varten rakennettiin mallitila, joka sisälsi avointa työtilaa, käytävävyöhykettä sekä neuvotteluhuoneen. Mallitilassa vertailtiin eri valaistusvaihtoehtoja katselmusten ja mittausten avulla sekä sovitettiin yhteen kalusteiden ja pintojen värimaailmoja. Rakennuksen kolmas kerros toimi koko suunnittelun mallikerroksena, jossa ratkaisut tietomallinnettiin ja josta ne monistettiin muihin kerroksiin. – Vaatimustaso on korkealla, kun luodaan tiloja Helsingin kaupungin rakentamisesta vastaavalle henkilöstölle. Tiloja käyttävät eri toimi alat, joilla kaikilla on omia toimintoja ja tarpeita. Käyttäjien toiveita kerättiin muun YLINNÄ Kaupunkiympäristötalo sulautuu tiilijulkisivunsa myötä hyvin Verkkosaaren vanhaan teollisuusympäristöön. Aukeaman kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy YLLÄ Avoimien työtilojen lineaariset ledivalaisimet on asennettu lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettävien säteilypaneelien viereen. VIEREINEN SIVU Sisääntulokerroksen aulatilaan tulvii päivänvaloa korkeista kaari-ikkunoista.
www.hidealite.fi VALAISINTEN MAALAUS HALUTTUUN VÄRIIN. Tiesitkö, että voimme tarjota tuotteemme myös haluamassasi värissä? Tarjoamme valittuihin alasvaloihin, valaisinkehyksiin ja alumiiniprofiileihin maalauksen useissa eri vakioväreissä. Myös erikoisvärit ovat saatavana nopealla toimitusajalla laajassa valikoimassa eri RAL-värejä. TEEMME TOIVEIDESI MUKAISESTI. Hide-a-lite tarjoaa laajan valikoiman LED-valaisimia erilaisiin kohteisiin ja valaistustarpeisiin. Mahdollistaaksemme täysin uniikin lopputuloksen, tarjoamme myös toiveidesi mukaisia, asiakaskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja tuotteistamme – esimerkiksi LED-nauhojen juottaminen tai profiilien leikkaaminen haluttuun pituuteen. Voimme toimittaa asennusvalmiit tuotteet toiveidesi mukaisina niin pieniin kuin suuriin valaistusprojekteihin. Minkälaista ratkaisua etsit omaan valaistusprojektiisi? 20 VALO 1/2021 muassa pop-up-tapahtumissa, joissa jalkauduimme toimi pisteisiin esittelemään suunnitelmia, Seppälä sanoo. Avoimien työtilojen avonaisena alakattopintana toimivat katosta ripustetut säteilypaneelit, jotka jakavat tiloihin lämmityksen ja jäähdytyksen. Valaistusratkaisuna ovat säteilypaneelien viereen samaan tasoon ripustuskiskon pohjaan asennetut lineaariset ledivalaisimet. – Säteilypaneelien moduulimitta on 600 millimetriä. Paikoin tarvittiin erikoismittaisia valaisimia, kun valaisimia sovitettiin paneelien mittaisiksi. Pisimmät paneelit ovat 7,2-metrisiä ja pisimmät valoviivat 3,6-metrisiä. Koska kaikkialle ei tarvita yhtä paljon jäähdytystä ja lämmitystä, jätettiin osasta paneeleita lämmitysja jäähdytysputket pois. Näin kaikkialle saatiin sama kattoilme, kertoo suunnittelupäällikkö Juha Mattila Rejlers Finland Oy:stä. Säteilypaneeleihin yhdistettyjä valaisimia on myös hissiauloissa, joissa on ripustuskiskojen sijaan käytetty valaisimien ripustusasennusta. Työalueille tarvittaessa tuotaviin työpistevalaisimiin on varauduttu ohjattavilla pistorasioilla. VALAISIMIEN VÄRISÄVYT Kerrosten väleissä on vaihtelevilla paikoilla aukkoja, jotka tuovat näköyhteyksiä yläja alakerroksiin. Kerroksia on yhdistetty toisiinsa myös useilla sisäportailla, jotka luovat yhteyksiä tiimien välille. – Avotyötilojen käytävävyöhykkeille haluttiin erilaista valoilmettä kuin varsinaisiin työtiloihin. Käytävävyöhykkeille ripustettiin pyöreät, matalan malliset kattovalaisimet, joiden johto vietiin piiloon ripustusputken sisään, kertoo Rejlers Finland Oy:n sähkösuunnittelija Antti Rantanen. Katutason aulassa ja ravintola-alueella säteilypaneelien vieressä kulkevat kosketinkiskot, joiden suunnattavat ja valaisinkohtaisesti säädettävät spottivalaisimet tuovat tiloihin yleisvaloa. Julkisivuvalaistusta ei ole, mutta ilta-aikaan yläkerrosten terassirakennelmat tulevat kaupunkikuvassa esiin pollareiden, katosvalojen ja terassirakennetta korostavien kohdevalaisimien avulla. Kullakin työtilakerroksella on oma Helsingin kaupunkiympäristön innoittama teemansa, joka näkyy kulkualueiden ja neuvottelutilojen materiaalija värimaailmoissa. Julkisivun rusehtava tiili tuo rouheutta myös sisäseiniin. Betonin ohella tammen sävyinen YLINNÄ Ravintolaja kahvilatilat ovat kaikille avoimia. Suunnattavat spottivalaisimet tuovat tiloihin yleisvaloa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy YLLÄ Avotyötilojen käytävävyöhykkeillä on tilaa oleskeluun ja tapaamisiin. Jokaisella työtilakerroksella on oma teemansa, joka näkyy kulkualueiden ja neuvottelutilojen materiaaleissa ja väreissä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy OIKEALLA Monitilaympäristö palvelee 1 500 työntekijää. Korkeat ikkunat tuovat päivänvaloa myös avotilojen keskelle. Kuva: Marc Goodwin