upmmetsa.fi Metsän henki 4/25 Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi Askartele suloinen käpytähti 17 5 x näin hyödyt UPM Metsä -verkkopalvelusta 20 Tuottavimmat metsänhoitotoimenpiteet 28 ” Metsä yllättää minut” 12
PINTAA SYVEMMÄLLÄ MAAPERÄ TALVELLA Maanalainen ravinnekierto ei lopu talvellakaan kokonaan. 2? –? METSÄN HENKI 4/25
Kuvauspaikka: Nuuksio, Espoo Maa vetää talvella henkeä KUN maan lämpötila laskee, myös kuhina maan alla hiljenee. Puut asettuvat lepotilaan: juurien kasvu, vedenotto ja mikrobien toiminta hidastuvat. Maanalainen ravinnekierto ei lopu kokonaan. Lumen alla maa saattaa olla vain pinnasta jäässä. Siksi puun juuret ovat usein turvassa kovilta pakkasilta. Osa ohutjuurista kuolee talven aikana. Se on normaa lia – niitä kasvaa kesällä lisää. Routaa muodostuu, kun maassa oleva vesi jäätyy ja sitoo maa rakeet toisiinsa. Roustetta syntyy, kun pintamaan maaaines on niin hieno jakoista, että vesi kulkee siellä kapillaarisesti ja jäätyy äkillisesti kerroksittain. Se voi katkoa juuria ja jopa nostaa taimia maasta. Ilmastonmuutos lyhentää ja leu dontaa talvia. Talvisateet ja lumi tuhojen riskit lisääntyvät. Tämä vai keuttaa metsäteollisuuden toimintaa: jollei maa ole kunnolla jäässä, se ei kanna metsäkoneita. Routaa tulisi olla talvikorjuuta varten vähintään 20 senttimetriä. ”Emme ehkä vielä tajua, mitä kaikkea lumi on meille mahdollis tanut”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Korjuuyrittäjillä on jo koneita, jotka pystyvät toimimaan heikom min kantavissa kohteissa. ”Kaikkeen on varauduttava.” K U V A V A S TA V A LO | T E K S T I X X X X X X X X X 3
upmmetsa.fi/ yhteydenotto/ SISÄLLYS 4/2025 PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA Monet metsänomistajan tarvitsemat tiedot ja toiminnot löytyvät nykyään kätevästi sähköisessä muodossa. Sukella UPM Metsä -verkkopalveluun ja hämmästy, mitä kaikkea hyödyllistä sieltä löytyykään! Sivut 20–25 UPM METSÄ UPM METSÄ SOMESSA UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Armi Kauppila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Tuomas Kara, Päivi Mönkkönen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2026. Kannen kuva: Karoliina Paatos + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi • upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/ Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteenja tilausmuutokset: facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa lehtiluukku.fi/lehdet/ upm_metsan_henki instagram.com/ upm_metsa METSÄN HENKI 18 20 34 2 Maaperä hiljenee talvella 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Metsä tuo Juho Taivalkoskelle iloa ja elantoa 17 Askartele helpolla ohjeella näyttävä käpykoriste 18 Muista ergonominen työskentelyasento metsätöissä 28 Nämä ovat tuottavimmat metsänhoitotoimenpiteet 29 3 kysymystä bonuksista 30 Kun metsäasiakasvastaava eläköityy, asiakkuus jatkuu entisellään 33 Suojavarusteet yleistyivät 1960-luvulla moottorisahan myötä 34 Ystäväkirjassa Nina Mustonen 20 5 x ota hyöty irti UPM Metsä -verkkopalvelusta 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 4 – METSÄN HENKI 4/25
LEDARE PÄÄKIRJOITUS Yhteistyöllä eteenpäin KULUVAA vuotta ovat värittäneet epävarmuudet metsä teollisuudessa ja koko maailmantaloudessa. Maailmantalouden toimintaympäristön muutokset haastavat teollisuuden kannattavuutta. Meidän tehtävämme on ensisijaisesti huolehtia kilpailukyvystämme ja varmistaa toimintamme kan nattavuus. Talouden muutoksia on vaikeaa ennustaa pitkälle, mutta keskitymme asioihin, joihin pys tymme itse vaikuttamaan. Teollisuuden kannattavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen on pitkällä aikavälillä myös metsän omistajan etu. Menestyvä yritys investoi, kasvaa ja luo kysyntää puulle sekä hyvinvointia yhteiskuntaan. Metsillä ja metsänomista jilla on arvonluonnin kan nalta ensiarvoisen tärkeä rooli. Metsässä tänään teh tävät valinnat vaikuttavat sen menestykseen vuosi kymmenten ajan. Meidän onkin tärkeää huolehtia myös metsien hyvinvoinnista. Onnistuneella yhteistyöllä varmistamme metsien kes tävän kasvun sekä torjumme osaltamme ilmaston muutosta ja luontokatoa. Tarjoamamme palvelut varmistavat, että jokai nen puukauppa ja metsänhoitotyö parantaa metsä talouden toimintaedellytyksiä niin metsien kasvun, hiilensidonnan kuin muiden tavoitteiden osalta. Samalla varmistamme metsän hakkuumahdollisuu det myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi valmiutemme toimia EU:n metsä katoasetuksen mukaan varmistaa sen, että metsän omistajan puut voidaan myydä tuotteina maailmalle. Tämä on tae sille, että teidän kans sanne tehtyjen puukauppojen hakkuut eivät vii västy lisääntyvän sääntelyn vuoksi. Nyt on aika kiittää lämpimästi kaik kia teitä asiakkaitamme, yrittäjiämme sekä henkilöstöämme kuluneesta vuodesta. Yhteistyöllä saamme pal jon aikaan epävarmassakin tilan teessa – yhdessä olemme metsän tulevaisuuden tekijöitä. Toivotan kaikille rauhallista loppuvuotta ja menestystä uudelle vuodelle 2026! PETRI HAKANEN Johtaja, UPM Fibres Suomi Framåt tillsammans DET innevarande året har präglats av osäkerheter inom skogsindustrin och i hela världsekonomin. För ändringar i förhållandena för den globala ekonomin utmanar industrins lönsamhet. Vår uppgift är i för sta hand att ta hand om vår konkurrenskraft och säkerställa lönsamheten i vår verksamhet. Det är svårt att förutsäga föränd ringar i ekonomin på lång sikt, men vi fokuserar på saker som vi själva kan påverka. Att säkerställa indu strins lönsamhet och konkurrenskraft på lång sikt är också till fördel för skogsägarna. Ett framgångsrikt företag investerar, växer och skapar efterfrågan på trä samt välfärd i samhället. Skogarna och skogsägarna är ytterst viktiga när det gäller värdeskapande. Valen som görs i skogen i dag påverkar dess välmående i årtionden. Det är också viktigt att vi tar hand om skogarnas välbefinnande. Med ett lyckat samarbete säkerställer vi en hållbar tillväxt av skogarna och bidrar till att motverka kli matförändringen och förlust av biologisk mångfald. De tjänster vi erbjuder i dag säkerställer att vir keshandel och skogsvårdsarbete alltid förbättrar för utsättningarna för skogsbruket, både när det gäller skogstillväxt, kolbindning och andra mål. Samtidigt säkerställer vi möjligheterna till att avverka skog även i framtiden. Vår beredskap att agera i enlighet med EU:s avskogningsförordning (EUDR) säkerställer till exempel att skogsägarnas virke kan säljas som pro dukter till hela världen. Det är en garanti för att avverkningarna i den virkeshandel som gjorts tillsammans med er inte kommer att försenas på grund av ökad reglering. Det är nu dags att varmt tacka alla er, våra kunder, våra företagare och vår per sonal, för det gångna året. Genom samarbete kan vi åstadkomma mycket även i osäkra situationer – till sammans skapar vi skogens framtid. Jag önskar alla ett lugnt slut på året och framgång under det nya året 2026! PETRI HAKANEN Direktör, UPM Fibres Finland Nyt on aika kiittää lämpimästi kaikkia teitä kuluneesta vuodesta. Det är nu dags att varmt tacka alla er för det gångna året. 5
sähköisesti verohallintoon. Lähetys onnistuu suoraan verkkopalvelusta. Jos et ole vielä ottanut UPM Metsä -verkkopalvelua käyttöön, nyt on mainio hetki luoda tunnukset. Palvelusta näet koko metsäomaisuutesi helposti yhdellä silmäyksellä ja saat käyttöösi monipuoliset työkalut metsän omistukseen. upmmetsa.fi/verkkopalvelu K U V A U P M K U V A U P M 3 Tee metsäveroilmoitus 2 Tilaa taimet keväälle NYT kannattaa laittaa taimitilaus liikkeelle ensi vuoden metsänuudistamista varten. UPM Joroisten Taimitarhalla kasvatetut Avainlippu-taimet ovat saaneet alkunsa jalostetuista siemenistä. Ne tuottavat tutkitusti jopa 20–30 prosenttia enemmän laadukasta puuta metsän kiertoaikana verrattuna metsikkösiemeniin. Joroisissa kasvatamme vuosittain miljoonia kuusen, raudus koivun ja männyn taimia puukauppa-asiakkaidemme metsänuudistamista varten. Monimuotoisuuden lisäämiseksi saatavilla on myös tervalepän ja tammen taimia. Tänään tehtävät päätökset vaikuttavat metsiimme vuosikymmeniä. Ammattilaisemme auttavat sinua valitsemaan metsääsi sopivan maanmuokkaustavan ja oikeat puulajit. Kysy siis lisää metsäasiakasvastaavaltasi! 1 Hinnantarkistusetu kumppaneille TARJOAMME kumppanuusasiakkaillemme Hopea-tasolta alkaen hinnan tarkistusedun, joka koskee ajan jaksolla 1.12.2025–31.5.2026 kanssamme tehtyjä puukauppoja. Etu tarkoittaa sitä, että saat meiltä hyvityksen, jos puun hinta nousee puukaupan tekemisen jälkeen. Hinnantarkistusjakso jatkuu kaupan tekopäivästä syyskuun 2026 loppuun asti. Jos puun hinta nousee sitä ennen, saat hyvityksen hinnantarkistusedun piirissä olevista puukaupoista. Näin voit saada merkittävän taloudellisen hyödyn. Hinnantarkistusetua hyödyntämällä voit keskittyä tekemään metsäsi kannalta parhaita ja oikeaaikaisia valintoja. Oikealla hetkellä tehtyjen puukauppojen avulla saat varmistettua metsäsi terveyden ja tuoton pitkällä aikavälillä. Kysy edusta lisää metsäasiakasvastaavaltasi. upmmetsa.fi/ puukauppa upmmetsa.fi/ metsanuudistaminen PUUKAUPPA METSÄNHOITO VERKKOPALVELU METSÄVEROILMOITUS on tehtävä jälleen vuoden alussa. UPM Metsä -verkkopalvelussa ilmoituksen tekeminen on vaivatonta, sillä tiedot meidän kanssamme tehdyistä puukaupoista ja metsänhoitotoimenpiteistä tulevat palveluun automaattisesti. Verokirjaukset siirtyvät kätevästi suoraan verolomakkeille oikeille paikoilleen, minkä jälkeen metsäveroilmoitus on helppo lähettää AJANKOHTAISTA 6? –? METSÄN HENKI 4/25
Jalostetuilla siemenillä saat enemmän laadukasta puuta. K U V A U P M Nyt on hyvä hetki vetää henkeä samaan tahtiin luonnon kanssa ja valmistautua ensi vuoteen. Olisiko aika tilata taimet tai suunnitella puukauppaa? Muista metsässä liikkuessasi turvallisuus. 7
UPM on mukana kunnostamassa vesielinympäristöjä omalla metsätilallaan Karkkilassa. Monipuolisia toimia vesistöjen hyväksi K U V A U P M YHTEISTYÖ AJANKOHTAISTA Välittömällä valumaalueella sijaitsevien turvemaiden metsissä on siirrytty jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. UPM:N metsätilalla Karkkilassa tehdään monipuolisia toimenpiteitä vesi elinympäristöjen kunnostamiseksi. Nuijajokeen laskevien Kaupinojan ja Rapuojan veden laatua pyritään kohentamaan, ja samalla kunnostetaan elinympäristöjä muun muassa taimenelle. Suomen vesistösäätiön Metsäluontomme helmet – Yhdessä pienten puolella -hankkeen toimenpiteet on suunnitellut ja toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Maanomistajana UPM rahoittaa kunnostustoimenpiteitä. Suomen Metsäsäätiö ja Partioaitta ovat mukana yhteistyössä. ”Metsäpurojen pohjaan on lisätty soraa. Kutusoraikot mahdollistavat yhdessä muiden kunnostustoimien kanssa sopivat olosuhteet taimenen kutemiselle”, sanoo UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen. Puroveden suodattamiseen on kokeiltu uudenlaista menetelmää, jossa puroihin on asennettu kookoskuitumattoon kiedottua kalkkikiveä ja biohiiltä. Vesi kulkee niiden läpi matkalla uomaan, jolloin sen happamuus vähenee ja siitä suodattuu pois ravinteita ja kiintoainetta. UPM pyrkii vaikuttamaan vesielinympäristöjen laatuun myös metsänkäsittelytavan valinnalla. Välittömällä valuma-alueella sijaitsevien turvemaiden metsissä on siirrytty jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. ”Uomaan kohdistuvien kunnostustoimien lisäksi teemme parhaamme, että valuma-alueelta ei päätyisi kuormitusta vesielinympäristöön”, Laihonen sanoo. upmmetsa.fi UPM:n työntekijät ovat osallistuneet kunnostustoimenpiteisiin vapaaehtoisten talkoopäivien aikana. 8? –? METSÄN HENKI 4/25
K U V A T O M M I H IE TA H A R JU , H IU TA L E F IL M S K U V A U P M LOGISTIIKKA Liiku turvallisesti talvella TURVALLISUUS JOS lähtee talvisena päivänä metsään, kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kenkiin. Oikeanlaisilla jalkineilla voi nimittäin vähentää liukastumisriskiä. Hyviä vaihtoehtoja ovat erilaiset nastakengät, kitka kengät ja kenkiin kiinnitettävät liukuesteet. Liukastumiset aiheuttavat talvikeleillä usein tapaturmia työntekijöillemme ja yrittäjillemme. Siksi UPM Metsä edellyttää talvikaudesta 2025–2026 alkaen liukuesteiden tai nastakenkien käyttöä liikuttaessa hiekoittamattomilla, jäisillä pinnoilla tai lumen peittämällä jäällä. Kovalla pakkasella on myös pukeuduttava riittävän lämpimästi, eikä ulkona kannata olla liian pitkiä aikoja kerrallaan, vaan tarvittaessa on hyvä käydä lämmittelemässä. Lumituhoalueella liikkumista kannattaa ensisijaisesti välttää. Jos alueelle on kuitenkin mentävä, on hyvä ilmoittaa etukäteen sinne menosta ja siitä, koska on tulossa takaisin. Kannattaa ladata puhelimeen 112-sovellus ja noudattaa talvisessa metsässä erityistä tarkkaavaisuutta. Turvavarusteina on syytä käyttää suojalaseja, turvakenkiä ja kypärää. Vuoden turvallisuusyrittäjä UPM Metsä palkitsi JP-Laimu Oy:n vuoden 2025 turvallisuusyrittäjänä höyry laiva Hurmalla järjestetyllä risteilyllä. Elokuisena päivänä saatiin nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä säästä. Yrityksen henkilöstö pääsi vierailemaan myös Kaukaan tehtaalla. Palkinto myönnettiin JPLaimu Oy:lle, sillä yritys on huolehtinut aktiivisesti turvallisuudesta ja ollut osa UPM:n urakoitsijaverkoston turvatiimiä. Yrityksen toiminnan kulmakivenä on ennakoiva turvallisuustyö ja riskien arviointi. UPM Metsä palkitsee vuosittain yhden turvallisuusyrittäjän suunnitelmallisesta ja vaikuttavasta turvallisuustyöstä. Sähkörekka kuljettaa haketta UPM:N Pietarsaaren tehdasalueella sivutuotekuljetukset hoituvat jatkossa sähkö rekalla. UPM on toteutt anut sähkökaluston latausmahdolli suuden osana Suomen ympäristökeskuksen Ilmastoratkaisujen vauhdittaja hanketta (ACE). Terminaaliyrittäjä Oy Adolf Lahti Yxpila Ab puolestaan vastaa kuljetus kalustosta. ”Neuvottelemme saatujen kokemusten perusteella tehtaiden ja yrittäjien kanssa toimintatavan laajentamisesta”, sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Marko Minkkinen. 9
K U V A V A S TA V A LO TAVOITTEENA on, että metsätalouden toimenpiteistä ei syntyisi kuormi tusta vesistöihin. Joskus tämä ei ole mahdollista, joten kuormitusta pyritään vähentämään vesien suojelutoimilla. Turhaa maan muokkausta ja ojitusta vältetään ja toimen piteet tehdään vain sillä alueella ja voimak kuudella kuin on tarpeen. Pienvesien ja vesistöjen varteen jätettävät suojavyöhykkeet ovat tärkein vesien suojeluun tähtäävä rakenne kivennäismailla. Myös ojille ja vesiuomille suositellaan suoja vyöhykettä, ja niiden ylityksiä metsä talouskoneilla vältetään. Kun turvemailla kunnostetaan metsä ojia, samalla tulee huolehtia vesiensuojelusta. Suojavyöhykkeiden lisäksi toimivia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi kaivukatkot, pintavalutus kentät, putkipadot ja laskeutusaltaat. Koko valumaalue ja siellä tehtävät toimenpiteet on syytä huomioida vesiensuojelussa mahdollisimman laajasti. Ratkaisut tulee suunnitella tehokkaiksi ja toisiaan tukeviksi osiksi suojelurakenteiden ketjua. Tarkastelussa on hyvä ottaa huo mioon myös maatalousalueet. Vedenpalautus suolle tarkoittaa toimenpidettä, jossa metsätalous alueilta johdetaan vettä takaisin suolle johdeojien avulla. Usein metsä talousmaiden ojituksissa myös viereiset, ojittamattomat suoalueet ovat osittain kuivuneet. Näille soille voidaan ohjata vettä niiden ekologisen tilan paranta miseksi. Suot pystyvät luontaisesti sitomaan ravinteita vedestä ja pidättämään kiintoainesta, joten vedenpalautuksella pystytään vähentämään alapuolisiin pienvesiin tulevaa kuormitusta. Vesistöjen suojelu METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Vesi voidaan ohjata suolle ojien kunnostuksen tai maanmuokkauksen yhteydessä, erillisenä luonnon hoitohankkeena tai osana suon ennallistamistoimia. Maanpinnan tulee laskea riittä västi metsätalousmaalta suolle, sillä tällöin veden ohjaaminen ei aiheuta suon ympärillä olevan metsä talousmaan vettymistä. Sopivimpia kohteita vedenpalautukselle ovat aapasuot, joiden keskiosa on mata lammalla kuin suon reunaalueet. Keidassuot soveltuvat veden palautukseen heikommin, koska niiden keskusta on reunaalueita ylempänä. Vettä voidaan kuitenkin ohjata suon reunoille. Toimenpiteen suunnitte lussa on oltava tarkkana, jotta ei aiheuteta haittaa metsätalous käyttöön jäävälle maalle. metsanhoidonsuositukset.fi Kun vesiensuojelua suunnitellaan, koko valuma-alue tulisi huomioida mahdollisimman laajasti. AJANKOHTAISTA 10? –? METSÄN HENKI 4/25
Koululaiset metsäretkillä UPM oli tänäkin vuonna mukana järjes tämässä kuudesluokkalaisille metsä retkiä yhdessä Suomen Metsäyhdistyk sen ja 4Hyhdistysten kanssa. Elo ja syyskuun aikana sadat oppilaat suun tasivat metsään Raumalla, Kouvolassa, Jämsässä, Pietarsaaressa ja Lappeen rannassa. Retkillä koululaiset osallistuivat rasti kierrokselle. Rasteilla käsiteltiin muun muassa puun kasvua, metsän virkistys käyttöä ja metsänuudistamista. UPM Metsän rastilla oppilaat kuulivat talous metsien kestävästä käytöstä ja puu pohjaisista tuotteista. Kuudesluokkalaisten metsäretkiä on järjestetty vuodesta 2017 alkaen. upmmetsa.fi Savotasta uusi kausi Keväällä 2025 esitetty, metsäalalla työs kenteleviä henkilöitä seuraava Savotta realitysarja jatkuu uudella kaudella ensi keväänä. UPM Metsä on mukana myös tulevalla kaudella. Savonlinnan alueella työskentelevä metsäasiakasvastaava AnnaMari Syrjä läinen lähti innoissaan mukaan ohjelmaan. Uudella kaudella nähdään monenlaisia metsänomistajia, joiden kanssa AnnaMari työskentelee. Savotta jatkuu keväällä Nelosella ja Ruudussa. K U V A U P M K U V A F IL M B U T IK SARJA TULEVAISUUDESSA kumi voi olla kevyempää ja ekologisempaa kuin ennen. Oikeastaan kehitys on jo pitkällä. UPM Biochemicals on ryhtynyt yhteistyöhön Nokian Renkaiden kanssa, ja ensimmäinen konseptirengas esiteltiin Saksan Nürnbergissa viime vuonna. Konseptirengas voitti pääpalkinnon Uusi puu -kilpailussa 2025. Tuomaristo kiitteli sitä, että keksintö voi muuttaa koko rengasteollisuutta. UPM Biochemicalsin uusiutuvat, toiminnalliset UPM BioMotion™ -täyteaineet (RFF) sopivat hiilimustan ja saostetun silkan korvaamiseen. Ne ovat fossiilipohjaisia raaka-aineita kevyempiä, ja niiden hiilijalanjälki yli 90 prosenttia hiilimustaa pienempi. Täyteaineiden käyttökohteita ovat renkaiden lisäksi esimerkiksi lattiat, jalkineet, letkut ja muut kumituotteet. Autoteollisuudessa keveys merkitsee enemmän kilometrejä, pienempiä kustannuksia ja alhaisempia hiilidioksidipäästöjä. Tätä täysin uutta uusiutuvaa materiaalia valmistetaan UPM:n käynnistysvaiheessa olevassa biojalostamossa Saksan Leunassa. Jalostamo on saanut kolme kestävyyssertifikaattia: kaikki sen käyttämät puupohjaiset raaka-aineet ovat peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Ekologisempi täyteaine TUOTE 11
Kuusamolainen Juho Taivalkoski osti ensimmäiset metsäpalstansa vuonna 1994. Mielekästä puuhaa tarjoaa myös joulukuusiviljelmä. KUVAT K AROLIINA PA ATOS | TEKSTI NINNI SANDELIUS ” Metsä korjaa itseään” Kuusamo METSÄSSÄ Kokenut metsänomistaja ja metsäinsinööri Juho Taivalkoski tekee metsissään mielellään raivausja taimikonhoitotöitä. 12? –? METSÄN HENKI 4/25
13
apsena Juho Taivalkoski, 63, katseli päivittäin metsäammatti laisten työtä perheen kotitilalla. Suvussakin oli metsäteknikkoja. Silloisen kotitilan metsät oli vat perikunnan omistuksessa vuosikymmeniä. Ne säästyivät mutta samalla rapistuivat. Sit temmin tila jaettiin, ja kaikki osakkaat innos tuivat metsänhoidosta. Kodin naapurissa Taivalkoskella oli metsä yhtiön konttori. Taivalkoski sai ensimmäisen oikean kesätyönsä pystymittausryhmästä, jossa kierrettiin mittaamassa metsäpalstoja ympäri pitäjää. ”Se oli kivaa hommaa mukavassa poru kassa. Ihailin metsäammattilaisia ja halusin itsekin olla sellainen.” Koillismaan Taivalkoskella kasvanut metsänomistaja toteutti haaveensa ja kou luttautui metsätalousinsinööriksi. Hän teki töitä metsässä joitakin vuosia, kunnes päätyi vakuutusja finanssialalle. Ensimmäisen metsäpalstansa hän osti muutettuaan Taivalkosken naapurikau punkiin Kuusamoon vuonna 1994. Samalla innokas metsästäjä pääsi metsästysseuran jäseneksi. Siitä lähtien metsät ovat tuoneet vastapainoa päivätyölle. ”Minulla oli kummallinen maannälkä, ja kaipasin metsätöitä. Kun on ahkera, tulee tuloakin.” Nyt Taivalkoski omistaa seitsemän metsä tilaa, yhteensä noin 163 hehtaaria metsää. Määrä tuntuu sopivalta. Metsässä hänelle on tärkeää paitsi metsä töiden palkitsevuus myös rauha. ”Verenpaine pysyy sopivissa lukemissa, kun samoilee luonnossa. Pidän välillä töistä taukoa katsellakseni kaunista maisemaa ja kuunnellakseni latvojen huminaa.” ALUSSA Taivalkoskella oli periaate, että hän tekee kaikki metsätyöt itse. Pian hän huomasi, ettei ehdi, jaksa eikä pysty tekemään niin. Taimikonhoito ja istutukset sujuvat kuitenkin pääosin omin käsin. Töitä varten hänellä on metsävarusteinen maataloustraktori ja raivaussaha. Harven nukset ja muut metsäkonetta vaativat työt hän tilaa UPM:n metsäasiakasvastaavan Arto Jumiskon kautta. ”Yhteistyömme on ollut saumatonta. Olemme tehneet Arton kanssa kolmet puu kaupat, ja hyvin on mennyt.” Kun UPM perusti Kuusamontoimiston kolme vuotta sitten, Taivalkoski päätyi yhtiön asiakkaaksi. Hän kehuu metsäasiakasvastaavansa peli silmää ja sitä, että tämä ”kuuntelee isäntää”. "Verenpaine pysyy sopivissa lukemissa, kun samoilee luonnossa", Juho Taivalkoski sanoo. METSÄSSÄ Taivalkoski kehuu metsä asiakasvastaavansa pelisilmää ja sitä, että tämä ”kuuntelee isäntää”. L 14? –? METSÄN HENKI 4/25
Jumisko pitää huolen siitä, että Taivalkoski saa etukäteen tietoa sovittujen hakkuiden vaiheista ja jälkikäteen tarkan listan siitä, mitä on tehty. Hän pitää metsänomistajan ajan tasalla myös alan kehityksestä. ”Olen vanhan liiton mies, mitä metsänhoitoon tulee. Nostan hattua Artolle, sillä hänen kauttaan omatkin ajatukseni ovat muuttuneet.” Metsän monimuotoisuus on ollut yksi puheenaihe, johon Taivalkoski on löytänyt uuden näkökulman. Seuraavan hakkuun yhteydessä on tarkoitus jättää pystyyn lahopuita, joissa linnut voivat pesiä. Metsissä vastaan tulee maahan kaatuneita runkoja, joissa käy eliöiden kuhina. Taivalkosken mielestä onkin hyvä katsoa metsää myös monimuotoisuuden näkökulmasta. Kokenut metsänomistaja ja metsäinsinööri huomaa muutenkin alan kehityksen. Yhdellä hänen palstallaan tehtiin 15 vuotta sitten mätästys, josta syntyneet montut olivat niin suuria, ettei siellä päässyt kulkemaan traktorilla. “Monttuja on vieläkin, ja peittelen niitä risuilla. Se oli tiedon puutetta. Nykyisin sellaista ei enää tehdä, koska on tutkittu, ettei sentyyppisestä mätästyksestä ole hyötyä.” TAIVALKOSKELLA on metsäpalstoillaan erilaista puustoa sekä kuivaa ja kosteaa kangasmetsää, joka kasvaa eri vaiheissa. ”Juholla on selvä visio, miten hän haluaa metsiään hoidettavan. Minä taas tarkastelen reunaehtoja ja ehdotan tarvittaessa toimia. Olemme päässeet aina hyvin maaliin”, metsäasiakasvastaava Arto Jumisko sanoo. Metsäsuunnitelma tehdään metsänomistajan ehdoilla, mutta siinä huomioidaan metsälain pykälät ja metsänhoidon suositukset. ”Jotta metsänomistaja saisi parhaan hyödyn yhteistyöstä, metsäasiakasvastaavan on osattava tarjota metsänhoitoon erilaisia näkökulmia, joita tämä ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.” Jumiskon mukaan Taivalkoski on aktiivinen metsänomistaja, joka seuraa metsänsä kasvua ja toteuttaa tarvittaessa hoitotöitä. ”Juho on koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta hyvin perillä metsäasioista, ja hänen kanssaan on varsin helppoa asioida.” Jumisko kertoo saaneensa Taivalkoskelta myönteistä palautetta esimerkiksi siitä, että hakkuiden yksityiskohdista päästään aina helposti yhteisymmärrykseen. Myös puunkorjuussa vaurioitunut metsätie tasoitettiin kuntoon Taivalkoskea miellyttävällä tavalla. METSÄ tarjoaa elantoa muutenkin kuin perinteisen puukaupan kautta. Taivalkosken perhe on myynyt joulukuusia lähes 30 vuotta. Kuusi vuotta sitten hän osti seitsemän hehtaaria maata Muhokselta ja perusti sinne joulukuusiviljelmän. ”Ostin sen summamutikassa kuusia varten. Se olikin älyttömän hyvä kasvupaikka!” Hän siirsi palstalle neljä–viisivuotiaita kuusentaimia. Tänä vuonna puut ovat jo valmiita joulunviettoon. Taivalkoski on perehtynyt niiden kasvatukseen joulukuusiseuran järjestämillä opintomatkoilla ulkomailla asti. Kuusia pitää muotoilla kasvun aikana, ja kun yhden puun kaataa, istutetaan tilalle heti uusi taimi. Taivalkosken mielestä metsätalouden harjoit tajat elävät rinnakkain luonnon kanssa. Taivalkoski kehuu metsä asiakasvastaavansa pelisilmää ja sitä, että tämä ”kuuntelee isäntää”. Naapurin 90-vuotias isäntä lähtee yhä sahan kanssa metsään. Se antaa perspektiiviä ja auttaa pysymään kunnossa. 15
”Jotta metsän omistaja saisi parhaan hyödyn yhteistyöstä, meidän on tarjottava metsän hoitoon erilaisia näkökulmia.” Arto Jumisko Metsäasiakas vastaava, UPM upmmetsa.fi/ otayhteytta METSÄSSÄ Viljelmä on monella tapaa Taivalkosken mieleen. Hän on nähnyt siellä hirviä, kauriita ja kerran jopa haukan, joka nappasi hiiren saaliikseen. Kuusien lomassa kasvaa keväisin ja kesäisin myös kauniita luonnonkukkia. ”Istutin kesän alussa taimia ja kun menin katsomaan niitä elokuussa, siellä kasvoi miehenkorkuinen horsmikko. Minun piti tehdä kovasti töitä, että sain sen mukavalle mallille, jotta taimien kasvu ei häiriintyisi.” Taivalkoski myy kuusia aina saman marketin pihassa. Laadun ja palvelun täytyy olla huippuluokkaa, koska pelissä ovat omat kasvot. Joskus hän on vienyt joulupuun pirttiin asti ja asentanut sen jalkaan. SEURAAVAT metsänhoitotyöt ovat tiedossa keväällä. Taivalkosken kotitalon liepeillä on 7–8-vuotias mäntytaimikko, johon kasvanutta vesakkoa hän aikoo raivata. Tänä vuonna Taivalkoski siirtyi työelämästä metsätalouden harjoittajaksi ja yrittäjäksi. Yritys on suuntautunut metsien hoitoon, joulukuusten viljelyyn ja polttopuukauppaan. ”Naapurin 90-vuotias isäntä lähtee yhä sahan kanssa metsään. Se antaa perspektiiviä ja auttaa pysymään kunnossa. Toivon, että jaksan tehdä itsekin metsätöitä yhtä pitkään.” Myös Taivalkosken vaimo ja tytär ovat kiinnostuneita metsäasioista. Kymmenvuotiaan lapsenlapsensa kanssa Taivalkoski on jo käynyt muotoilemassa tulevia joulukuusia. ”Hankin hänelle pensassakset, joilla hän saa naksutella. Se on mukavaa, leikinomaista hommaa. Oma tyttärenikin kasteli pikkuisena kuusentaimia kastelukannulla.” Niin lasten kuin metsän kasvua seuratessa voi havaita elämän kulun. ”Metsä yllättää: se kasvaa leveyttä, paksuutta ja pituutta, ja pian huomaa, että taimesta saa jo pikkutukin.” Kiertokulkuun kuuluu myös se, että puu alkaa pikkuhiljaa kuolla. Sitten puiden siemenistä kasvaa uusia puita. ”Metsä korjaa itseään.” Metsänomistajan arvot 1 TYÖN JÄLKI. ”Metsänhoito on mielekästä tekemistä, jossa näkee oman kädenjäljen.” 2 TERVEYS. ”Kävelen yhdessä ilta päivässä helposti viisikin kilo metriä erilaisissa maastoissa. Talvella hiihtelen ja teen polttopuita. Metsä on luonnon kuntosali, jossa saa liikuntaa huomaamatta.” 3 RINNAKKAISELO. ” Metsässä olen lähellä luontoa. On muka vaa kat sella tutuissa paikoissa tapahtuneita muutoksia, kuten majavan nakerta maa puuta. Ajattelen, että me metsä talouden harjoittajat elämme rinnak kain luonnon kanssa.” Metsäasiakasvastaava Arto Jumisko (oik.) pitää ”vanhan liiton miehenkin” ajan tasalla metsänhoidon kehityksestä, metsänomistaja Juho Taivalkoski kertoo. 16 – METSÄN HENKI 4/25
Askartele suloinen käpytähti ? Tarvitset pieneen tähteen (halk. 10 cm) 7–14 käpyä. Nypi suomut pihdeillä yksitellen kävyn keskiosasta mahdollisimman syvältä tyvestä. Jos suomun tyvi kaartuu ylös, leikkaa kaartuva osa pois oksaleikkureilla. ? Leikkaa kaksi kauneinta ehjää kantaa käpyjen rungoista oksaleikkureilla irti. Piirrä pahville ympyrä (halk. 8–10 cm) ja sen sisään viisisakarainen tähti. Leikkaa tähti saksilla irti. ? Tipauta liimatippa suomun tyveen sen nurjalle puolelle ja liimaa suomu pinseteillä pahviin. Aloita sakaroiden päistä ja etene kerros kerrallaan kohti keskustaa siten, että uusi suomurivi peittää edellisen rivin suomujen tyvet. ? Kun suomut peittävät tähden sakarat sekä pari, kolme riviä sen keskustaa, liimaa keskelle kävyn kanta. Liimaa tähden tyhjälle puolelle noin 20-senttinen nauha ripustussilmukaksi. Päällystä lopuksi tyhjä puoli suomuilla. Ripusta käpykoriste joulukuuseen tai maljakossa seisovaan havunoksaan. Pienistä tähdistä voi koota köynnöksen takan reunalle. Jättitähti ikkunassa on näyttävä koriste. KUVA TIMO PY YKKÖ | TEKSTI K AISA HATAKK A KÄPYTÄHDEN TARVIKKEET • käpyjä • pihdit • oksasakset • pala vahvaa pahvia • viivoitin ja kynä • sakset • kuumaliimapistooli ja patruunoita • pinsetit • satiinitai samettinauhaa Kävyn suomuilla voi päällystää myös pahvista leikatun sydämen tai vaikka vanhan joulupallon. Kerää tähtiaskartelua varten korillinen käpyjä – mieluummin liikaa kuin liian vähän. Muistathan, että maasta saa kerätä käpyjä mutta puista ei, ei edes kaatuneista. Koska osa suomuista on tiukemmassa kuin toiset ja osa niin hauraita, että ne hajoavat käsiin, varamateriaalia on hyvä olla. Jos kävyt ovat kerätessä supussa, anna niiden kuivua ja avautua huoneenlämmössä muutama päivä ennen askartelua. Mitä pidit uudenlaisesta jutusta? Anna palautetta! ASKARTELUVINKKI 17
Matti Jämsén UPM Metsän metsänhoitoketjun franchising-yrittäjä, Arvohonka Oy 1. Laske polvi maahan Kun kaadetaan puuta moottori sahalla, yleinen virhe on työskennellä kumartuneena etukenossa ilman tukipistettä. Tällöin moottorisahan paino kohdistuu selkään. Kun laittaa toisen polven maahan, saa tukevan sahausasennon. Työsken tely muuttuu turvallisemmaksi, eikä selkä kuormitu. Metsää karsiessa moottorisahan paino kannattaa kohdistaa puun run koa vasten, jolloin rasitusta saa siirret tyä pois käsiltä ja selältä. 2. Säädä valjaat Raivaussaha roikkuu usein liian alhaalla, jos valjaat on säädetty huo nosti. Myös sahan vääränlainen pai notus on yleinen ongelma. Jos ote irtoaa kahvoista, kovaa pyörivä terä pomppaa pystyyn tai putoaa maahan. Saha kiinnittyy valjaisiin ripustus lenkillä. Sen tulee olla säädetty niin, että jos ote irtoaa, terä jää pyörimään 20–50 sentin korkeudelle maasta. 3. Tartu oikein Jos kaadettuun puuhun tarttuu liian kapealla otteella, paino kohdistuu Oikea asento metsätöissä Näillä kikoilla vältyt turhalta rasitukselta metsähommissa. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA K U V A JU S S I E S K O L A METSÄHOMMISSA TURVALLINEN TYÖSKENTELYASENTO käsiin ja selkään. Kun pitää kädet vähintään hartioiden leveydellä, voima lähtee jaloista, jolloin käsien liikkeet ovat pienempiä ja kevyempiä. Nostotilanteessa käsien leveä asento on hallittavampi. Tärkeää on myös, että nostokoukut ovat terävät eivätkä ne lipsu. Lisäksi on muistettava tukevat ja pitävät kengät. Kun kiskoo tai nostaa märkää puunrunkoa, liukastuessa voi sattua pahoja tapaturmia. Katso video ergonomisista työskentelyasennoista: Metsässä kannattaa edetä sujuvasti ja päämäärätietoisesti mutta ei hosuen. Muuten työskentely on tehottomampaa ja työtapaturmien riski kasvaa. 18 – METSÄN HENKI 4/25
Pölliä nostaessa sopivan leveä ote vähentää käsien ja selän kuormitusta. Säädä raivaussahan valjaat oikein. Muuten sahan hallitseminen on hankalaa ja riskit kasvavat. Kun kaadat puuta moottorisahalla, laita toinen polvi maahan, jolloin saat paremman tuen työskentelylle. 3 × turvallinen asento 19