Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi Metsän henki Jyväskylässä lähimetsiä hoidetaan asukkaita kuunnellen 12 Joroisten taimitarha juhlii 45 vuoden taipalettaan 29 ” Metsäala tuntui heti oikealta” 20 2/25
PINTAA SYVEMMÄLLÄ LEHTO Ravinteikkaassa lehtomullassa lainehtii kukkameri. Perhoset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, ja lintujen laulu täyttää ilman. 2? –? METSÄN HENKI 2/25
K U V A V A S TA V A LO | T E K S T I JO U K O V U O R E L A Kuvauspaikka: Lohja Kukkien ja laululintujen lehto PUIDEN latvoissa helkkyy heleä vihreys, kun valo säteilee hiirenkorvalle auenneiden lehtien lomasta lehtoon. Ravinteikkaassa lehtomullassa lainehtii kukkameri. Keväinen lehto on harvinaisen kaunis paikka. ”Näkyvimpiä kukkia ovat valko-, sinija keltavuokot. Lehtojen kevätkukkijoita ovat myös esimerkiksi mukulaleinikki ja käenrieska”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen. Perhoset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, ja lintujen laulu täyttää ilman. ”Esimerkiksi sirittäjä, satakieli ja lehtokerttu ovat lehtojen ikonisia laulajia. Jalot lehtipuut, kuten lehmus ja vaahtera, monipuolistavat puulajistoa.” Pensaskerroksen muodostavat esimerkiksi lehtonäsiä, lehtokuusama ja taikinamarja. Lehdoissa on paljon ravinteita, jotka myös kiertävät tehokkaasti. Nopeakasvuinen ja rehevä kasvillisuus hajoaa kuoltuaan lierojen ja muiden pieneliöiden käsittelyssä. Arviolta vajaat kaksi prosenttia Suomen metsistä on lehtometsiä, mutta lähes puolet uhanalaisista lajeista on lehtolajeja. ”Lehdoilla on erittäin suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Siksi UPM:n omista metsistä löytyviä lehtoja hoidetaan osana UPM:n elinympäristöohjelmaa”, Laihonen sanoo. 3
SISÄLLYS 2/2025 PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA Metsäalalle päädytään töihin monia eri polkuja pitkin. Sivulta 20 alkaen kolme metsä ammattilaista?jakaa?oman? uratarinansa ja näkemyksensä alan tulevaisuudesta. Sivut 20–25 UPM METSÄ UPM METSÄ SOMESSA UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö?? • tietopankki? + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Armi Kauppila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Päivi Mönkkönen, Tomi Simola ja AnnaMari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 Painosmäärä: ?55 000,?23. vuosikerta? ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 ?(verkkojulkaisu)? Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2025. Kannen kuva: Hannes Paananen + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi • upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/? Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä?palautetta?ja?juttuvinkkejä lehdestämme?osoitteeseen? metsaviestinta@upm.com Osoitteenja tilausmuutokset: palvelukeskus@upm.com tai puh. 0204 16 5100. facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa METSÄN HENKI 12 20 29 2 Lähes puolet uhanalaisista lajeista elää lehdoissa 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Jyväskylä hoitaa laajaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti UPM:n kanssa 17 Näkemys 18 Laita metsä kuntoon kesäksi 28 Kolme kysymystä EU:n metsäkatoasetuksesta 29 UPM Joroisten Taimitarha juhlii 45vuotista taivaltaan 30 UPM Metsä on mukana monenlaisissa tutkimushankkeissa 33 Monimuotoisuus huomioidaan metsänhoidossa entistä paremmin 34 Markus Ollari harrastaa metsänhoitoa 20 Kolme metsäalan ammattilaista kertoo työstään 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 4? –? METSÄN HENKI 2/25
LEDARE PÄÄKIRJOITUS Yhdessä varmistamme tulevaisuuden kasvun KEVÄT on uudistumisen, kasvamisen ja kehittymisen aikaa metsässä ja luonnossa. Tämä kevät on ollut uudistumisen aikaa myös minulle, sillä olen aloittanut uudessa tehtävässä UPM Metsän yksityispuukaupan johtajana. Kevääni on sujunut vauhdikkaasti perehtyessä uuteen vastuualueeseen sekä tietysti henkilöihin, jotka huolehtivat asiakkaidemme metsäomaisuudesta ja pitävät puukaupan rattaat pyörimässä. Meillä työskentelee kokeneita ammattilaisia, joilla on vahvaa metsäosaamista, ja asiakasyhteistyö toimii hyvin. Tälle pohjalle on hienoa rakentaa tulevaa sekä tulevaisuuden metsiä. Olen toiminut urallani tähän mennessä pitkälti metsäomaisuuden hoidon, käytön ja hallinnan rooleissa. Viimeisimmässä tehtävässäni vastasin UPM:n metsäomaisuudesta Suomessa. Uskon, että kokemuksestani on hyötyä uudessa roolissani muun muassa siten, että osaan sovittaa asiakkaidemme metsäisen varainhoidon kehittämisen yhteen erilaisten metsiin kohdistuvien tarpeiden ja toiveiden kanssa. Olen myös itse ollut metsänomistaja jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Metsän omistaminen on mielestäni hieno ja vakaa sijoittamisen muoto, jossa tuottoon ja tulevaisuuteen voi vaikuttaa itse paljon. Lisäksi voin hoitaa metsäomaisuuttani konkreettisesti esimerkiksi raivaamalla taimikoita. Tällöin hoidan myös fyysistä ja henkistä kuntoani sekä vietän aikaa metsässä. Mikä mahtava yhdistelmä! Toki kiireinen arki ja ruuhkavuodet pitävät huolen siitä, että itse tehdyt toimet ovat vain arjen luksusta, ja metsänhoidon toimenpiteissä turvaudun monesti ammattilaisten palveluihin, joita UPM Metsä tarjoaa. Minusta on oleellista, että metsänomistaja tunnistaa tavoitteet, joita hänellä on metsäomaisuudelleen, ja että niitä tukevat toimet suunnitellaan yhdessä UPM Metsän ammattilaisten kanssa. Siten varmistamme, että metsät lähtevät tulevaisuudessakin joka kevät hyvään ja tuottoisaan kasvuun. MAARIT SALLINEN yksityispuukaupan johtaja, UPM Metsä Tillsammans säkerställer vi framtida tillväxt VÅREN är en tid av förnyelse, tillväxt och utveckling i skogen och naturen. Den här våren har också varit en tid av förnyelse och utveckling för mig, eftersom jag har börjat en ny arbetsroll som direktör för privat virkeshandel på UPM Skog. Under våren har jag haft fullt upp med att sätta mig in i mitt nya ansvarsområde och förstås lära känna de människor som tar hand om våra kunders skogsegendom och håller virkeshandelns hjul i rullning. Vi har erfarna medarbetare som är mycket kunniga inom skogsvård, och samarbetet med kunderna fungerar bra. Detta är en bra grund att bygga kommande och framtida skogar på. Hittills i min karriär har jag till stor del arbetat med skötsel, användning och förvaltning av skogsegendom. Senast ansvarade jag för UPM:s skogsegendom i Finland. Jag tror att mina erfarenheter kommer att vara till nytta i min nya roll, till exempel när det gäller att utveckla våra kunders skogsförvaltning eller att samordna olika behov och önskemål om våra skogar. Jag har också själv varit skogsägare i nästan tjugo år. Jag tycker att skogsägande är en bra och stabil investeringsform, där man till stor del kan påverka avkastningen och framtiden. Jag kan också konkret sköta min skogsegendom själv, till exempel genom att röja plantskog. Då tar jag inte bara hand om min egendom utan också om mitt fysiska och mentala välbefinnande genom att tillbringa tid i skogen. Vilken fantastisk kombination! En hektisk vardag och livspusslet gör ändå att de egna åtgärderna främst blir vardagslyx. När det gäller skogsvård förlitar jag mig ofta på de professionella tjänster som UPM Skog erbjuder. Jag anser att det är viktigt att skogsägarna sätter upp mål för sin skogsegendom och att åtgärder för att nå dem planeras tillsammans med UPM Skogs experter. På så sätt ser vi till att skogarna fortsätter att växa bra och lönsamt varje vår även i framtiden. MAARIT SALLINEN direktör för privat virkeshandel, UPM Skog 5
tuloista ja menoista. Saat myös muut monipuoliset palvelut heti käyttöösi ja voit olla helposti yhteydessä pai kalliseen metsäasiakasvastaavaan. Verkkopalvelussa näkyvät tie dot ja ehdotukset perustuvat metsä suunnitelmaan tai muuhun käytössä olevaan metsävaratietoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että metsänomis taja muistaa ilmoittaa meille itse tekemänsä hoitotyöt ja keskustelee ehdotetuista toimenpiteistä metsä asiakasvastaavan kanssa. upmmetsa.fi/ verkkopalvelu K U V A U P M K U V A U P M 3 Tarkista metsäsi hoitotarve 2 Onnistuneet puukaupat ONKO metsäsi kasvanut siihen pisteeseen, että on puukauppojen aika? Oikeaan aikaan tehty hakkuu on osa metsänhoitoa, jolla varmistat metsäsi tuoton myös tulevaisuudessa ja mahdollistat uuden hiilinielun kasvun. Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotosta metsäasiakas vastaavaamme tai tarjouspyynnön jättämisestä nettisivujemme kautta. Yhteydenoton jälkeen metsäasiakasvastaava sopii kanssasi metsäkäynnistä, jos se koetaan tarpeelliseksi. Metsäkäynnin aikana metsäasiakasvastaavamme kartoittaa metsäsi hakkuu ja hoitotarpeet. Sinun näkemyksesi ja tavoitteesi metsänomistajana ovat aina toimenpiteiden suunnittelun lähtökohta. Metsäasiakasvastaavamme ovat sinua ja metsääsi varten, joten he vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiisi. 1 Taimikonhoidolla tuottava metsä TAIMIKONHOIDOLLA taimille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Samalla varmistetaan, että niistä kehittyy järeä metsä. Taimikkona hoidettu metsä tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitama ton. Nuoren metsän alkutaipale vai kuttaa siis paljon siihen, minkälai nen metsästä tulee vuosien päästä. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, lopputuloksena on moni muotoinen, järeä ja hyvinvoiva metsä, joka takaa metsänomistajalle paremman tuoton. Kesän metsänhoitotyöt on hyvä suunnitella viimeistään nyt, kun kii reisin metsänhoitokausi on alkanut. Tarjoamme metsänomistajille maksuttoman oppaan, josta voit lukea, mitä taimikonhoidossa tulee huomioida ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. upmmetsa.fi/oppaat/ taimikonhoito-opas upmmetsa.fi/puukauppa METSÄNHOITO PUUKAUPPA VERKKOPALVELU METSÄNHOIDON toimenpidekausi on nyt käynnissä. Siksi onkin hyvä aika tarkistaa UPM Metsä verkkopalve lusta, mitä toimenpiteitä metsässäsi olisi ajankohtaista tehdä. Palvelusta näet helposti koko metsäomaisuutesi yhdellä silmäyk sellä. Saat ehdotukset tulevista toi menpiteistä sekä metsään liittyvistä AJANKOHTAISTA 6? –? METSÄN HENKI 2/25
Taimikonhoito takaa metsäsi hyvän kasvun. K U V A U P M Kesä on pian täällä, ja on taas aika nauttia valosta ja lämmöstä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa UPM Metsä -verkkopalvelusta, mitä hoitotoimenpiteitä metsäsi kaipaa. Muista myös turvallisuus taimien istutustöissä. 7
Luken mittausten mukaan metsätalouden luonnonhoitotoimenpiteet lisäävät metsien monimuotoisuutta. Moni muotoisuus lisääntyy UPM:n metsissä K U V A V A S TA V A LO LUONNONHOITO AJANKOHTAISTA UPM:n metsissä lahopuuta on 35 % Etelä-Suomen talousmetsien keskiarvoa enemmän. LUONNOVARAKESKUS (Luke) laski laho puun, lehtipuiden ja järeän haavan määrän UPM:n metsissä. Laskelmista ilmeni, että esimerkiksi lahopuun määrä on kasvanut UPM:n metsissä merkittävästi kahdenkymmenen vuoden aikana: vuonna 2000 sen keskitilavuus oli 2,6 m3/ha, mutta nyt keski tilavuus on jo 7,4 m3/ha. Lahopuun määrän keskiarvo Ete läSuomen talousmetsissä on 5,5 m3/ ha, eli lahopuuta on UPM:n metsissä 35 prosenttia keskiarvoa enemmän. UPM:n uudistuskypsissä metsissä lahopuun määrä on vielä suurempi: keskimäärin 15 m3/ha. Tämä on tärkeä tulos, sillä Luken aiempi tutkimus UPM:n avohak kuualoilta osoitti, että mitä enem män alueella on järeää lahopuuta, sitä enemmän siellä on myös uhan alaista ja arvokasta lajistoa. Metsien kestävä talouskäyttö tarkoittaa sekä taloudellisten että ekologisten arvojen huomioimista. Tutkimus vahvistaa käsitystämme siitä, että nämä arvot ovat yhteenso vitettavissa. Syksyn 2024 laskelmat lahopuun, lehtipuun ja järeän haavan mää ristä tehtiin UPM:n metsäomistuk silla sijaitsevilla, pysyvillä koealoilla, joita käytetään valtakunnan metsien inventoinnissa. Aiempi tutkimus uhanalaisten ja silmällä pidettävien lajien esiintymi sestä uudistusaloilla toteutettiin vuo sina 2021–2022 maastotyönä UPM:n omistamissa metsissä, jotka sijaitse vat Uudenmaan pohjoisosan ja Kan taHämeen alueella. upmmetsa.fi Lahopuu on tärkeä elinympäristö monille eliöille. Myös sienet ja sammalet hyötyvät siitä. 8? –? METSÄN HENKI 2/25
K U V A U P M K U V A U P M PÄÄTOIMITTAJA Turvallisesti istuttamaan TURVALLISUUS TAIMIEN istuttaminen on mukavaa hommaa ja tehokasta liikuntaa. Se sopii monille metsänomistajille omatoimiseksi työksi. Tiedätkö, miten varmistat turvallisuuden istutustyömaalle lähtiessäsi? Sääolosuhteet on hyvä tarkistaa aina ennen lähtöä. Kova tuuli voi kaataa aukolle jätettyjä säästöpuita ja katkoa lahopuita. Kuumalla ja aurinkoisella säällä on tärkeää suojata pää ja tauottaa työtä niin, että pääsee välillä varjoon. Taimia on usein käsitelty torjuntaaineilla, joten nitriili kumikäsineiden käyttö on istutustyössä erittäin tärkeää. Lisäksi käsivarret on suojattava vaatteilla, jotta iho ei joudu kosketuksiin taimien kanssa. Suojalasit suojaavat silmiä istutuksen aikana lentäviltä roskilta sekä mahdollisilta oksan iskemiltä aukolle tultaessa. Nilkkoja tukevat, pitävät jalkineet ovat istuttajalle tarpeellinen varuste, sillä maasto voi olla epätasaista maanmuokkauksen jäljiltä. Istutustyössä toistuvat samanlaiset liikkeet, mikä voi aiheuttaa kuor mitusta. Oikeanlaiset välineet eli istutusputki ja omalle vartalolle olka ja lantiovöillä sopivaksi säädetty vakka tekevät työskentelystä ergono mista. Istuttaessa kannattaa pitää selkä suorana, jotta työskentelyasento aiheuttaa mahdollisimman vähän kuormitusta. Katso video Youtubesta qr-koodin avulla: Metsän hengelle uusi päätoimittaja METSÄN?hengen?uusi?päätoimittaja? Armi Kauppila?on?työskennellyt?viestintä-?ja?markkinointiasiantuntijana?UPM? Metsällä?vuodesta?2022?lähtien.?Kauppila?on?koulutukseltaan?yhteiskuntatieteiden?maisteri?journalistiikan?opintosuunnasta. Päätoimittajana?hän?vastaa?lehden? toimituksellisesta?prosessista?ja?johtaa? lehden?toimitusneuvostoa. ”On?hienoa?päästä?vaikuttamaan?siihen,?millaisia?mielenkiintoisia?sisältöjä?tarjoamme?jatkossa?lukijoillemme.? ?Keräsimme?juuri?lehdestä?palautetta?lukijakyselyssä,?joten?pääsen?mukaan? kehittämään?lehteä?vieläkin?kiinnostavammaksi?ja?lukijoita?paremmin?palvelevaksi.?Samalla?opin?itse?hurjasti?uutta?metsäasioista!”?Kauppila?sanoo. Entinen?päätoimittaja? Virpi Mäenanttila?jatkaa?UPM?Metsän?viestintä-?ja?markkinointipäällikkönä.? Tuottoisa lukijakysely Pyysimme?lukijoiltamme?palautetta? Metsän?hengen?lukijakyselyssä.? Vastauksia?tuli?yli?tuhat,?ja?saimme? avoimiin?kysymyksiin?runsaasti? palautetta. Kaikkien?vastanneiden?kesken? arvottiin?kolme?retkituolia?ja?kylmälaukkua.?Arpaonni?suosi? Leena Arposta, Vesa Haapaniemeä?ja?Sinikka Seppälää.?Voittajille?on?ilmoitettu,?ja?palkinnot? on?lähetetty?matkaan.? Kiitämme?lämpimästi?kaikkia? kyselyyn?vastanneita?arvokkaasta? palautteesta?lehden?kehittämistä? varten!? 9
K U V A V A S TA V A LO METSÄT ovat ensisijainen elinympä ristö 833 uhanalaiselle ja 754 silmäl läpidettävälle lajille. Lehtojen, van hojen kangasmetsien, paloalueiden ja hakamaiden lajistossa on erityisen paljon uhanalaisia lajeja. Huomat tava osa niistä on hyvin pieniä ja vaikeasti tunnistettavia, esimerkiksi sammalia ja jäkäliä. Lajisuojelua tehdään Suomessa usealla eri tasolla. Tiettyjen lajien suojelu perustuu lakiin ja osaa huo mioidaan vapaaehtoisesti esimer kiksi metsäsertifioinnin vaatimusten tai metsänhoidon suositusten kautta. Etenkään suojeltavan lajin säily miselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Valtio neuvoston asetuksella uhanalaisiksi säädetyt lajit voidaan säätää erityi sesti suojeltaviksi ja niiden esiinty mispaikkaa voidaan suojella viran omaispäätöksellä. Uhanalaisella lajilla tarkoitetaan yleisesti lajia, jonka luontainen säi lyminen on vaarantunut ja joka on määritelty uhanalaiseksi kansainvä lisin kriteerein tehdyssä arvioinnissa. Monet uhanalaiset lajit hyötyvät esimerkiksi järeiden elävien säästö puiden, vähälukuisten lehtipuiden ja lahopuuston säästämisestä. Harvinaistunutta lajistoa hyödyt tävät myös kulotukset, lehtipuuosuu den lisääminen ja suojavyöhykkei den jättäminen vesistöjen ympärille metsätaloustoimen piteiden yhtey dessä. Näitä luonnonhoitokeinoja edistetään muun muassa metsäserti fioinnin kautta. Yksi erityisesti suojeltu laji on liitoorava. Se suosii kuusivaltaisia metsiä, joissa on kookkaita haapoja ja muita lehtipuita. Hakkuissa säilyte tään liitooravalle ravintoa tarjoavat lehtipuut, eläimen kulkureitit sekä Uhanalaisten lajien huomioiminen METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA lisääntymis ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat usein oravan tai variksen vanhassa risupesässä kolohaavassa, linnunpöntössä tai kuusessa. Metsälinnuille tärkeitä rakenne piirteitä ovat muun muassa lahopuun määrä, metsän peitteisyys, säästö puut, lehtipuuosuus, suojatiheiköt ja kosteat metsät. Metsä taloustoimien vaikutuksia voidaan vähentää ajoit tamalla ja rajaamalla toimenpiteitä siten, että ne vaikuttavat mahdollisim man vähän lajien elinympäristöihin ja lajeille tärkeisiin rakennepiirteisiin. Tiukasti suojeltuja metsien kasvi lajeja ovat esimerkiksi neidonkenkä ja hämeenkylmänkukka. Tällaisten lajien esiintymien huomioimisessa luotetaan ELYkeskuksen antamiin ohjeisiin. Hakkuut toteutetaan niin, ettei esiintymä vaarannu. metsanhoidonsuositukset.fi Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu kasvi. AJANKOHTAISTA Rauhoitetut, suojellut ja uhanalaiset lajit huomioidaan metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä monella eri tavalla. 10? –? METSÄN HENKI 2/25
Metsäinen blogisarja METSÄN?tulevaisuuden?tekijät? -?blogisarjassa?UPM?Metsän?työntekijät? kertovat?työstään?sekä?siitä,?mitä?he?tekevät?metsän?tulevaisuuden?eteen.?Savonlinnan?seudulla?metsäasiakasvastaavana?toimiva? Anna-Mari Syrjäläinen kertoo?blogissaan,?mikä?tekee?hänen? työstään?merkityksellistä?ja?miten?hän? haluaa?palvella?asiakkaita. ”Pidän?tärkeänä,?että?metsäomaisuuden?hoidossa?metsänomistaja?tulee?kuulluksi?ja?nähdyksi”,?Syrjäläinen?kirjoittaa. Jatkuva?osaamisen?kehittäminen?on? tärkeää,?jotta?pysyy?ajan?hermolla. “Aktiivinen?vuorovaikutus?niin? ?yrittäjien?kuin?asiakkaiden?kanssa?on? erittäin?tärkeä?osa?tätä?työtä.” upmmetsa.fi/ tietoa-ja-tapahtumia/ metsakirjasto K U V A T U P M K U V A M A R IA N N E A H O N E N BLOGI JOS mietit, miksi Panda Maitosuklaalevy on tuntu nut kädessä erilaiselta kuin ennen, syynä on upouusi pakkausmateriaali. UPM Specialty Papers ja Orkla Suomi pilotoivat suklaalevylle uutta paperikäärettä kuuden kuukauden ajan. Kääre on valmistettu UPM AsendoTM Pro 75 g/ m2 barrierpaperista, jonka rasvankestoominai suudet sopivat Pandamaitosuklaalle. Tavanomai sesti rasvaiset tuotteet pakataan muoviin säilyvyy den takaamiseksi, mutta UPM Asendo Pro paperin barrierkerroksen ansiosta lisättyä muovi kerrosta ei tarvita. Pakkauksen saumaaminen onnistuu Orklan ole massa olevilla pakkauskoneilla, joita käytetään nor maalisti muovikääreen saumaamisessa. Kääreessä käytetty puukuitu on peräisin kestä västi hoidetuista metsistä, ja kääreen voi kierrättää kartonkina. upmspecialtypapers.com Uusi kääre suklaalle TUOTE Hanki itsellesi luonnonhoitokortti SUOMEN metsäkeskuksen luonnonhoitokortilla?voit?osoittaa?osaamisesi?talousmetsien?luonnonhoidossa.?Luonnonhoitokortin?suorittavat?vuosittain? sadat?metsäammattilaiset,?metsänomistajat?ja?metsäalan?opiskelijat. Korttia?varten?tehdään?Metsäkeskuksen?järjestämä?käytännönläheinen?osaamiskoe,?joka?vastaa?ajankohtaisia?luonnonhoidon?suosituksia?ja?määräyksiä.? Vuoden?2025?kokeiden?päivät,?paikkakunnat?ja?tutkintovaatimukset?löytyvät?Metsäkeskuksen?verkkosivuilta.? metsakeskus.fi 11
Jyväskylän kaupunki hoitaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti UPM:n kanssa. Metsät ovat kaupungille tärkeitä niin viihtyvyyden, luonnon monimuotoisuuden kuin talouden kannalta. KUVA MIKKO VÄHÄNIITTY | TEKSTI NINNI SANDELIUS Lähimetsiä hoidetaan asukkaita kuunnellen METSÄSSÄ Halssilan lähimetsä on aivan kaupunginosan ytimessä, ja asukkaat käyttävät sitä runsaasti. Siksi hoitotoimet tehdään Reijo Puttosen mukaan huolellisesti suunnitellen ja asukkaita kuunnellen. 12? –? METSÄN HENKI 2/25
Jyväskylä, Keski-Suomi 13
J Marika Kanerva kirjaa puukaupat. Metsäkone voi lähteä kohteeseen jo samalla viikolla, kun päätökset on tehty. ”Ilman kumppanuussopimusta tämänkaltainen joustavuus ja nopeus ei olisi Jyväskylän kaupungille metsänhoidossa mahdollista. Kumppanuuden kiistaton etu on, että kaikki tuntevat yhteiset toimintatavat. Se varmistaa laadun ja turvallisuuden sekä sen, että työvoimaa ja koneistoa on riittävästi tarjolla”, Puttonen sanoo. KESKI-SUOMEEN on satanut edellispäivänä runsaasti lunta, vaikka kevät oli jo ilmoitellut tulostaan. Pakkaslumi on laskeutunut kauniisti havupuiden oksille. Tuulenpuuskien pöllyttämänä se kohoaa ilmaan herkkänä harsona. Lumessa risteilee polkuja. ”Verkosto on uskomaton. Vaikka eilen tuli runsaasti lunta, polut ovat taas näin vahvat”, Marika Kanerva hämmästelee. Halssilan metsää käyttävät kävelijät, koiranulkoiluttajat, lenkkeilijät ja maastopyöräilijät, ja lumi tallautuu nopeasti tuttuihin uomiinsa. Metsä asiantuntija Reijo Puttosen arvot 1 VIIHTYVYYS. ”Metsissä liikkuminen, sienestä minen, marjastaminen ja virkistyminen on meille jyväskyläläisille todella tärkeää. 2 JATKUVUUS. ”Emme voi?museoida?tiettyä? metsä maisemaa, vaan metsien elinvoimasta on huolehdittava?takaamalla? niiden jatkuvuus vuosi kymmeniksi eteenpäin. 3 EDELLÄKÄVIJYYS. ”Emme ujostelleet, kun kerroimme metsä ohjelmamme visiossa, että?haluamme?olla? suomalaisen kaupunki metsänhoidon edellä kävijöitä. YVÄSKYLÄN Halssilan lähimetsässä on kiinnostavia rakennelmia. Kuusen rungon ympärille on aseteltu tarkasti oksia, ja tuore havusto verhoaa majan tiiviiksi pesäksi. Mikä mainio piilopaikka! Lähettyvillä on toinenkin maja, jossa pitkiä rimoja on nostettu havupuun runkoa vasten ikään kuin kodaksi. Kaupungin metsäasiasiantuntijan Reijo Puttosen mukaan tässä lähimetsässä tehtiin juuri harvennushakkuita. Kun kaupungin metsissä tehdään metsätöitä, jäljet pyritään korjaamaan viivytyksettä pois. Jäljelle jää kuitenkin aina oksia ja risuja rakennustarpeiksi. Puttosta majantekovietti ilahduttaa. ”Metsäaltistus eli se, että lapset työntävät kätensä maaperään, liikkuvat metsissä, käyttävät mielikuvitustaan ja keksivät leikkinsä itse, on tutkitusti heille hyödyksi.” Puttonen tuli Jyväskylän metsäpalveluihin töihin 1990-luvulla, ja työvuosia on kertynyt yli 30. Syntyjään jyväskyläläinen metsäasiantuntija päätyi alalle osin siksi, että hän on lapsesta asti viihtynyt kotiseutunsa metsissä, myös täällä Halssilassa. Jyväskylän metsille on tyypillistä se, että ne ovat tiiviisti kaupunkirakenteessa kiinni. Puttosen mukaan 98 prosenttia kaupunkilaisista asuu lähimetsän äärellä, ja kotiovelta on korkeintaan 300 metrin matka metsään. ”Majat ovat viesti siitä, että metsillä on kaupunkilaisille merkitystä. Metsiä käyttää 150 000 jyväskyläläistä pikkulapsista vanhuksiin. Tämä ajatus ohjaa minua työssäni. Haluan vaalia metsäluonnon jatkuvuutta, jotta sekä nykyisten että tulevien sukupolvien olisi kiva liikkua metsässä.” MUKANA kävelyllä ovat Reijo Puttosen kollega, metsäasiantuntija Lassi Savolainen sekä UPM:n metsäasiakasvastaava Marika Kanerva. Jyväskylän kaupungilla on ollut metsänhoitoa ja puukauppaa koskeva kumppanuussopimus UPM:n kanssa vuodesta 2019 asti. Se tarkoittaa sitä, että Jyväskylän suuret metsänhoitotyöt suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä UPM:n kanssa. ”Kaikki lähtee kaupungin tarpeista. Me toteutamme ratkaisut”, Kanerva sanoo. Jyväskylän kaupunki omistaa reilut 9 300 hehtaaria metsää, mikä on suomalaiselle kaupungille paljon. Kanerva ja Jyväskylän metsäasiantuntijat kokoustavat viikoittain siitä, mitä metsissä on seuraavaksi tarkoitus tehdä. Metsänhoitotoimet suunnitellaan tarkasti kaupungin, UPM:n ja puunkorjuun toteuttavan metsäkoneyritys Metsä-Multian kesken. Reijo Puttosen mukaan ei ole itsestään selvää, että kaupungilla on kuusihenkinen metsäosasto. “Myös meidän lähimetsäohjelmamme on Suomessa poikkeuksellinen.” METSÄSSÄ 14? –? METSÄN HENKI 2/25
Kaupunki on tehnyt asutuksen lähimetsien hoitoohjelman, jossa linjataan viideksi vuodeksi kerrallaan, missä järjestyksessä kaupunki hoitaa asutuksen lähellä sijaitsevia metsiään. ”Ohjelma takaa sen, että kaupunkilaiset tietävät ajoissa, mitä metsätöitä on suunnitteilla missäkin, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin”, Puttonen sanoo. Vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa on metsäpalveluiden ydintyötä. ”Asukkaat ovat meihin yhteydessä toiveineen, ja me saatamme käydä heidän kanssaan yhdessä lähimetsässä. Yritämme säästää asukkaille tärkeät puut, jos se on mahdollista”, Savolainen sanoo. ”Pyrimme aina siihen, että metsä olisi turvallinen ja viihtyisä paikka ja että muutokset olisivat asukkaiden kannalta ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä”, Puttonen jatkaa. Tälläkin juuri valmistuneella kohteella polut ovat säilyneet ja hakkuutähteet on kerätty pääosin pois. Lumi on kätkenyt loput jäljet, ja hakkuiden viimeiset merkit häviävät kesällä. ”Metsäohjelma on kaiken metsänhoitomme perusta, ja se ohjaa kaikkea tekemistämme painottaen erilaisia arvoja ja eri alueita. Ohjelma linjaa myös asutuksen lähimetsien hoitoa. Sen tavoitteiden noudattaminen on asukkaille tae myös siitä, ettei kyse ole metsäasiantuntijoiden oikuista vaan yhteisesti päätetyistä linjauksista”, Savolainen sanoo. VASTA satanut lumi on peittänyt kannot pienaukolla, joka tehtiin alle viikko sitten. Laajoja päätehakkuita ei lähimetsissä tehdä. Metsän uudistaminen on kuitenkin tärkeää. ”Metsä uudistuu antamalla tilaa taimille. Pyrimme toimimaan niin, että pienaukot eivät häiritse ihmisten liikkumista ja että maisemallinen muutos olisi vähäinen”, Puttonen sanoo. Vanhaan kuusikkoon tehtyihin pienaukkoihin istutetaan kesällä rauduskoivua. ”Puulajien vaihtelevuus on olennaista metsän uudistamisessa ja monimuotoisuuden takaamisessa. Jotta saisimme tänne sekametsää, uudistaminen on tehtävä tietoisesti tarjoamalla tilaa myös enemmän valoa vaativille puulajeille”, hän tähdentää. Kanerva tilaa taimet ja istutustyöt kumppanuussopimuksen mukaisesti. ”Kun Lassi suunnistaa täällä 12 vuoden päästä, tässä on kymmenmetrinen nuori koivikko”, Puttonen maalailee. Savolaisen mukaan koivikko saanee vuosien saatossa seurakseen haapaa ja pihlajaa, ehkä leppääkin. ”Kun metsää uudistetaan, peruskenttäkerroksen kasvusto muuttuu. Varttuneen metsän keskelle muodostuu joksikin aikaa vaihteleva ekosysteemi: horsmaa, heinää, kukkivia kasveja ja niistä hyötyvät pölyttäjiä. Myöhemmin nuori, tiheä puusto antaa suojaa linnuille”, hän kuvailee. ”Jyväskylän lähimetsiin ilmestyy aina välillä majoja. Tämä on kyllä vaikuttava”, kaupungin metsäasiantuntija Lassi Savolainen ihastelee Halssilan asuinalueen metsässä. Metsäohjelma on kaiken metsänhoitomme perusta, ja se ohjaa kaikkea tekemistämme painottaen erilaisia arvoja ja eri alueita. Lassi Savolainen 15
MONIMUOTOISUUTTA vaalitaan myös vapaaehtoisella suojelulla. Jyväskylän metsistä 17 prosenttia on suojeltu. ”Kaupungin tavoite on, että mahdollisimman moni suojelualue saisi juridisen statuksen joko yleiskaavasta tai luonnonsuojelulaista. Se toisi suojelutyöhön selkeyttä”, Savolainen sanoo. Metsäasiantuntijat esittelevät uudistetun kohteen lähettyvillä sijaitsevaa oravametsää. Halssilassa on useita liito-oravan pesimäalueita, jotka on rauhoitettu metsänhoitotoimilta. Kanta on ollut laskusuunnassa, mutta Jyväskylässä kokemukset ovat päinvastaiset. ”Täällä orava levittäytyy sopiviin kohteisiin ja löytää pesäpuita, ruokaa ja mahdollisuuden liikkua puusta toiseen”, Puttonen sanoo ja osoittaa puiden ketjua. Metsät ovat suomalaisille tärkeitä, ja niiden hoidosta on monenlaisia näkemyksiä. Savolaisen mukaan Jyväskylän metsäohjelma sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita, arvoja ja tarpeita sekä metsäalueita suojelualueista talousmetsiin. Kunnianhimoinen metsäohjelma ja kumppanuus UPM:n kanssa ovat taanneet sen, että metsänhoito on myös taloudellisesti kestävää. Metsäomaisuudesta 32 prosenttia on tuottoisaa talousmetsää. ”Kaupungin metsäpalvelut rahoitetaan veronmaksajien kukkarosta, joten on tärkeää, että tulos on kulujen jälkeen plussalla. Viime vuonna UPM:n kautta toteutuneista puukaupoista saatiin 1,3 miljoonaa euroa kaupungin palveluihin”, Puttonen sanoo. Vastuullisesti toteutettu yhteistyö on UPM:n näkökulmasta hedelmällistä. ”Kaikki Jyväskylän metsänhoitotyöt tuovat meille näkyvyyttä. Huolellinen jälki on UPM:lle mainekysymys. Tärkeä seikka on myös kumppanuuden puitteissa tehtyjen puukauppojen määrä. Jyväskylän kaupungilta saadaan metsäohjelman mukaisesti noin 33 500 mottia puuta vuosittain”, Kanerva kertoo. Kuntalaisten tuki metsänhoidolle käy ilmi asiakaskyselyistä. Puttonen muistelee, että joskus hakkuista on ollut vääntöä, mutta metsänhoitotöiden jälkeen kriitikoilta onkin tullut palautetta, että ei se aivan pieleen mennytkään. Silloin Puttonen on tuntenut onnistuneensa työssään. Hän ajattelee, että kaupunkimetsien hoito tarjoaa suomalaisille näköalapaikan metsänhoitoon. ”Toimimalla fiksusti voimme vaikuttaa mielikuviin myönteisesti.” Kaikki lähtee kaupungin toiveista, ja me toteutamme ratkaisut.” Marika Kanerva metsäasiakas vastaava, UPM upmmetsa.fi/ otayhteytta Marika Kanerva (kesk.) aloitti Jyväskylän kaupungin metsäasiakasvastaavana viime lokakuussa. Hän kokoustaa Jyväskylän metsäasiantuntijoiden kanssa viikoittain siitä, mitä kaupungin metsissä on tarkoitus seuraavaksi tehdä. Vasemmalla Reijo Puttonen ja oikealla Lassi Savolainen. Kuntalaisten tuki metsänhoidolle käy ilmi asiakaskyselyistä. Joskus hakkuista on ollut vääntöä, mutta jälkeenpäin kriitikoilta on tullut palautetta, että ei se aivan pieleen mennytkään. METSÄSSÄ 16? –? METSÄN HENKI 2/25
Karoliina Hagman Johtaja Accenturen Pohjois maiden Data ja tekoälyyksikkö Metsäkin voi hyötyä tekoälystä van kunnossapidon kautta. Kun sensorit ja tekoälyanalytiikka havaitsevat laitteistojen kulumisen ja tarvittavat huoltotoimenpiteet ennen kuin varsinaiset viat ilmenevät, tuotantokatkokset vähenevät ja laitosten toiminta parantuu. YRITYKSET kartoittavat nyt erilaisia tapoja käyttää tekoälyä. Myös UPM on käynnistänyt viime vuonna laajan hankkeen, jonka tavoitteena on hyödyntää tekoälyä kautta UPM:n liiketoimintojen. Näin tavoitellaan liiketoiminnan kasvua, toimintojen tehokkuutta sekä korkeampaa laatua, mutta kestävä kehitys ja tehtaiden turvallisuus ovat hankkeessa tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan yhä keskeisemmässä roolissa metsien hallinnassa ja metsäteollisuuden kehittämisessä. Jatkuvalla innovoinnilla ja yhteistyöllä teknologia-alan, metsänomistajien ja viranomaisten välillä voidaan varmistaa, että tekoäly tukee niin liiketoimintaa kuin metsien hyvinvointia. Metsäteollisuusyritysten ajamat uudistukset hyödyttävät myös metsänomistajia esimerkiksi ennakoivan metsänhoidon kautta. Tekoäly tarjoaa metsäalalle mahdollisuuden varmistaa, että metsät säilyvät tuottavina ja elinvoimaisina tuleville sukupolville. TEKOÄLYN valtava kehitys viime vuosina on käynnistänyt mullistuksen kaikilla toimialoilla, eikä metsäteollisuus ole tässä poikkeus. Uusilla työvälineillä voidaan avata metsäteollisuuden solmukohtia. Tekoälyavusteiset ratkaisut voivat parantaa tuottavuutta, edistää kestävää kehitystä ja tukea ilmastonmuutoksen hallintaa. Niiden mahdollisuudet metsätoimialalla ulottuvat metsien inventoinnista ja hoitamisesta aina logistiikan ja jalostusprosessien optimointiin. Metsänhoidossa tekoälyä voi hyödyntää muun muassa metsien inventoinnissa ja valvonnassa. Tekoälyn voi yhdistää myös robottiikkaan ja virtuaalitodellisuuteen. Satelliittija dronekuvat tarjoavat reaaliaikaista tietoa metsien tilasta, puuston kasvusta ja mahdollisista tuhoista. Perinteiset metsänarviointimenetelmät ovat usein vaatineet ihmisen arviointia, mutta tulevaisuudessa tekoäly voi sekä kerätä että analysoida suuria tietomääriä nopeasti ja tarkasti. Tekoäly voi myös analysoida metsänhoidon tuloksia, mitata hiilinieluja ja auttaa tunnistamaan alueita, joilla metsitystä voi lisätä. TEKOÄLYRATKAISUILLA voidaan suojella metsiä tuhoilta ja taata niiden terve kasvu esimerkiksi tunnistamalla hyönteistuhojen tai metsäpalojen riskit jo varhaisessa vaiheessa sekä analysoimalla säätietoja, maaperän kosteutta ja ravinteikkuutta. Metsäteollisuuden logistiikkaketju kattaa puun elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta valmiiden tuotteiden kuljetukseen. Tekoäly voi optimoida reittejä, parantaa kuljetusten tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Tekoälyalgoritmit osaavat ennustaa puun korjuun ja kuljetuksen tarpeita, jolloin logistiikkaketju tehostuu ja esimerkiksi poikkeustilanteisiin voidaan reagoida nopeammin. Jalostusprosesseissa tekoäly mahdollistaa tuotannon optimoinnin esimerkiksi ennakoiTekoäly voi analysoida metsän hoidon tuloksia, mitata hiilinieluja ja auttaa tunnis tamaan alueita, joilla metsitystä voi lisätä. Karoliina Hagman johtaa kansainvälisen konsulttiyrityksen Accenturen Pohjoismaiden Data ja tekoälyyksikköä. Hän työskentelee eri toimialojen yritysten johdon kanssa, auttaa yrityksiä tunnistamaan tekoälyn mahdollisuudet sekä tukee heitä rakentamaan yritystasoisia tekoälyratkaisuja. Hän on mukana myös UPM:n tekoälyhankkeessa. Hagman on aktiivinen puhuja tekoälytilaisuuksissa ja paneeleissa. NÄKEMYS K U V A A C C E N T U R E 17
1. Merkitse rajalinjat Hyvin ylläpidetty rajalinja on puolitoista metriä leveä raivattu, avoin linja. Rajojen kulmapisteet merkitään rajapyykein, jotka ovat usein kiveä tai rautaa. Jos linjaa on vaikea erottaa, etsi peräkkäin sijoitettuja kiviä, katkottuja oksia tai vanhaa piikkilankaa. Rajapyykki merkitään kepeillä, joihin sidotaan kuitunauhaa. Vasta kun suora linja on selvillä, se raivataan auki kunnolla. Metsään tarvitset hyvät käsineet, värikkäät vaatteet, suojalasit, kuitunauhaa ja vesurin. Kaverin kanssa rajalinjan etsiminen on helpompaa. 2. Pidä huolta metsäteistä Metsätie kannattaa lanata joka kevät. Samalla on hyvä levittää uusi murskekerros kohtiin, joista tien kulutuskerros on hävinnyt. Reunakasvillisuus kannattaa raivata ojien ulkoreunoihin asti kolmen vuoden välein. Tiivis pusikko hidastaa tien kuivumista, jolloin tie kuluu nopeammin. Tarkista ojien ja tien alittavien ojarumpujen toimivuus muutaman Metsä kuntoon kesäksi Nyt on aika keskittyä metsän ja varusteiden kuntoon. TEKSTI JA KUVAT UPM K U V A U P M METSÄHOMMISSA METSÄNHOITO vuoden välein. Kun metsäteitä hoitaa ammattitaidolla, peruskunnostuksen tarve vähenee ja ostajien kiinnostus leimikoihin lisääntyy. 3. Muista turvavarusteet Raivaussahatöissä tarvitaan kypärä, kuulonsuojaimet, silmäsuojain ja käsineet. On suositeltavaa käyttää sekä visiiriä että suojalaseja. Muita hyviä varusteita ovat viiltosuojatut housut sekä pitävät, varvassuojatut nauhakengät, joissa on kuvioidut pohjat. Muista ottaa metsään mukaan ladattu puhelin, jossa on 112-sovellus, ja pakkaa autoon ensiapupakkaus. Säädä raivaussahan kantovaljaat kehollesi sopiviksi ja pidä silmällä terän kuntoa. Rikkinäinen tai kulunut terä tulee vaihtaa. Katso video turvallisista metsätöistä qrkoodin avulla: 18? –? METSÄN HENKI 2/25
Silmäsuojain on tärkeimpiä varusteita metsätöissä. Voit yhdistää suojalasit visiiriin. Anna ammattilaisen lanata metsätiet ja ajaa mursketta kuluneisiin kohtiin. Merkitse metsän rajat. Rajoille tulee raivata puolitoista metriä leveä, avoin linja. 3 × katse metsään 19
20? –? METSÄN HENKI 2/25 Liisa Viikari ajautui metsäalalle vahingossa mutta ei ole katunut valintaansa hetkeäkään. Metsäalalla tehdään merkittävää työtä