PINTAA SYVEMMÄLLÄ PUIDEN LUMIKUORMA Havupuut kestävät pakkasta ja lunta parhaiten. Taimikonhoito ehkäisee lumikuorman aiheuttamia ongelmia. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA H EL I V II RI 2 – METSÄN HENKI 1/24
PINTAA SYVEMMÄLLÄ PUIDEN LUMIKUORMA PUUN kyky kestää lumikuorman aiheuttamia vahinkoja riippuu puulajista ja sijainnista. PohjoisSuomen vaarojen rinteillä kasvavat kuuset ovat sopeutuneet hyvin lumikuorman painoon. Lapissa kuusenoksat ovat lyhyempiä kuin EteläSuomessa. ”Pohjois-Suomessa on myös useammin tykkylunta”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Tykkylumi on muuta lunta painavampaa, sillä yksittäisten lumikiteiden ympärille on kerääntynyt kosteutta. Ilma tieteenlaitoksen mukaan tykkyä on kahta lajia. Huurretykky syntyy huurteen sitomista lumihiutaleista ja jääkiteistä. Nuoskatykky muodostuu kosteasta lumesta, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa. Painava lumi voi katkoa ja haaroittaa oksia sekä vahingoittaa puiden latvoja. Jos puu on katkennut latvasta tai oksat ovat pahasti vääntyneet, puu kannattaa kaataa pois. Lumen painon aiheuttamia vahinkoja voi ehkäistä huolehtimalla metsän harvennuksista. ”On hyvä varmistaa, että tuuli pääsee pudottamaan lunta pois oksilta”, Viiri sanoo. 3
2 Puiden lumikuorma 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Metsä on hyvä sijoitus, sanoo metsä rahaston salkunhoitaja Jyri Hietala 17 Näkemys: PEFC* Suomen toiminnan johtaja Tatu Liimatainen 18 Näin pilkot klapit oikeaoppisesti 20 10 askelta vastuullisempaan metsän hoitoon 26 Katsaus tämän hetken puumarkkina tilanteeseen 28 Metsät ovat Suomen valttikortti 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 UPM:n metsien elinympäristö ohjelma lisää luonnon monimuotoisuutta 33 Metsuri Heikki Saarinen kertoo, miten työ on muuttunut 40 vuodessa 34 Tuomas Puputti rakastaa lumi kenkäilyä Päätoimittajan poiminnat Mitä Suomen kolmanneksi suu rimman yksityisen metsän omistajan metsä rahaston salkun hoitaja ajattelee metsänomistamisesta? Sivut 12–16 Kevättalvi on paras aika pilkkoa syksyllä kerätyt polttopuu rangat klapeiksi. Lue parhaat vinkit pilkko miseen. Sivut 18–19 Onko Suomessa vai Ruotsissa enem män metsää? Entä Saksassa vai Puolassa? Lue juttu EU:n metsäpinta aloista. Sivu 28 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Arja Kulmala, Tomi MetsäHeikkilä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Sabrina Bqain • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2024. Metsän henki painetaan UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: upmmetsa.fi/otayhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 18 28 SISÄLLYS 1/24 *PEFC/02-44-41 4 – METSÄN HENKI 1/24
Vastuullisen metsänhoidon edelläkävijä UPM omistaa Suomessa 525 000 hehtaaria metsää. Pystymme tuottamaan omissa metsissämme vastuullisesti uusiutuvaa raaka-ainetta tehtaillemme. Puuntuotannon lisäksi metsillämme on suuri merkitys osaamisen vahvistamisessa, metsänkäsittelymenetelmien kehittämisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsämme ovatkin meille loistava tutkimusympäristö. Olemme olleet mukana mahdollistamassa tutkimushankkeita esimerkiksi sekapuuston kasvatuksesta, hiilensidonnasta ja lahopuun määrän vaikutuksesta uhanalaisiin lajeihin. Kehitämme omissa metsissämme menetelmiä, jotka ovat myös metsänomistaja-asiakkaidemme hyödynnettävissä. Luomme parhaillaan suuntaa UPM:n omistamien metsien tulevaisuudelle Suomessa rakentamalla uutta strategiaa metsiemme kestävälle hoidolle ja käytölle. Tavoitteena on turvata metsien kasvu ja varmistaa kestävä puuntuotanto. Samalla tuemme metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen kehittämällä metsänkäsittelymenetelmiä sekä vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja lajikirjoa. Yksi konkreettinen esimerkki tästä työstä on metsissämme aloitettu elinympäristöohjelma. Sen tavoitteena on metsäelinympäristöjen, kuten turvesoiden, paahderinteiden ja lehtojen, palauttaminen lähemmäs luonnontilaa vähentämällä ihmistoiminnan vaikutuksia. Tavoitteenamme on olla vastuullisen metsänhoidon edelläkävijä ja esimerkki metsänomistajille erilaisten metsänkäsittelymenetelmien ja luonnonprosessien edistämisessä. Haluamme luoda toimintatapoja ja uusia palveluita, joita Te metsänomistajat olette valmiita ja halukkaita ottamaan käyttöön omissa metsissänne. Nostetaan yhdessä metsänhoito entistäkin vastuullisemmalle tasolle. LIISA VIIKARI Metsätalouspäällikkö UPM Metsä LEDARE ”Omat metsämme ovat meille loistava tutkimus ympäristö.” PÄÄKIRJOITUS Pionjärer inom hållbart skogsbruk UPM äger 525 000 hektar skog i Finland. I våra egna skogar kan vi producera råvaror till våra fabriker på ett hållbart sätt. Förutom virkesproduktionen har våra egna skogar en stor betydelse för att stärka kompetensen, utveckla skogs vårdsmetoder och trygga den biologiska mångfalden. Våra egna skogar är en utmärkt forskningsmiljö för oss. Vi har deltagit i främjandet av forskningsprojekt som bland annat handlar om odling av blandskog, kolbindning och vilken effekt mängden död ved har på hotade arter. I våra egna skogar utvecklar vi metoder som också kan utnyttjas av våra skogsägarkunder. Just nu banar vi väg för de UPM-ägda skogarnas framtid i Finland genom att bygga upp en ny helhetsstrategi för hållbar skötsel och användning av skogarna. Målet är att trygga skogarnas tillväxt, säkerställa en hållbar virkesproduktion och samtidigt stödja skogarnas anpassning till klimatförändringarna genom att utveckla skogsvårdsmetoder och stärka den biologiska mångfalden och artrikedomen. Ett konkret exempel på detta arbete är det livsmiljöprogram som inletts i våra skogar med målet att återställa skogslivsmiljöer, såsom torvmyrar, solexponerade sluttningar och lundar, till ett mer naturliknande tillstånd genom att minska effekterna av mänsklig verksamhet. Vårt mål är att vara en föregångare inom hållbart skogsbruk och instruera skogsägarna i hur man kan främja olika skogsvårdsmetoder och naturprocesser. Vi vill skapa arbetssätt och nya tjänster som ni skogsägare är beredda och villiga att ta i bruk i era egna skogar. Tillsammans tar vi ansvarsfull skogsvård till nästa nivå. LIISA VIIKARI Skogsbrukschef UPM Skog ”Våra egna skogar är viktiga inte bara för virkesproduk tionen.” SISÄLLYS 5
METSÄNHOITO 1 Tarkasta mahdolliset metsätuhot KOSTEA ja painava tykkylumi on voinut aiheuttaa talven aikana tuhoja erityisesti männiköissä. Kriit tisimpiä paikkoja ovat ylitiheinä kasvaneet ja juuri harvennetut männiköt. Kuusi ja koivu eivät ole yhtä herkkiä tykkylumituhoille. Raskas lumi katkoo oksia ja latvoja sekä painaa nuoria puunrunkoja alas. Lumituhot altistavat puita myös muille ongelmille. Tuholaiset, kuten kaarnan kuoriaiset ja erilaiset sienet, voivat iskeä vaurioitunei siin puihin. Metsätuholaki velvoittaa poistamaan vau rioituneet puut tuholaisten leviämisen estämiseksi. Taimikoissa kannattaa tarkkailla talven jäljiltä myyrätuhoja. Myyrät ovat voineet syödä taimesta kuoren tai pahimmillaan koko taimen. Tukkimiehen täituhot on myös helppo havaita keväällä edellisenä kesänä istutetusta taimikosta. Tuhot ovat tunnistet tavissa pitkin kesää. Ahava voi puolestaan aiheuttaa tuhoja pienessä taimikossa. Ahavatuhoja voi arvioida sen mukaan, onko kärkisilmu vielä elossa. Jos on, taimi voi selviy tyä, vaikka oksat olisivat ruskeita. Männyntaimia on hyvä tarkkailla myös männyn lumihomeen varalta. Se voi iskeä lumen alla oleviin männyntaimiin ja levitä taimesta toiseen. Home aiheuttaa ruskeaa tai harmaata väriä oksiin, mutta yleensä se ei yllä kärkeen asti. Jos latvus on terve ja kärkisilmu pysyy hyvänä, taimi pystyy elpymään. Jos tuhoja on taimikossa paljon, täydennys istutuksia kannattaa harkita. Hirvieläintuhoihin voi hakea valtiolta korvauksia. upmmetsa.fi/metsanuudistaminen PUUKAUPPA 2 Vielä ehdit saada hinnan tarkistusedun! KANNATTAA tehdä puukaupat ennen toukokuun loppua. Hinnantarkistusetu takaa kumppanuus AJANKOHTAISTA 1/24 K U V A VA S TA VA LO • 6 – METSÄN HENKI 1/24
KEVÄT TULEE SOLISTEN. Kun metsä avautuu uuteen kukoistukseen, on hyvä hetki käydä se läpi talvisten metsätuhojen varalta. Verkkopalvelussamme voit suunnitella metsänhoitoa kätevästi. Tutustu myös UPM:n ajankohtaisiin uutisiin. Tee puukaupat ennen toukokuun loppua – saat hyvityksen, jos hinnat nousevat. asiakkaillemme hyvityksen, jos hinnat puumarkki noilla nousevat. Hinnantarkistusetu on voimassa joulukuun alun ja toukokuun lopun välillä tehdyissä puukaupoissa. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu aina syyskuun loppuun asti. Puukaupan tekeminen on helppoa. Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaan tai asiakaspalveluumme. Voit myös tehdä puukaupat sähköisesti verkossa. upmmetsa.fi/puukauppa VERKKOPALVELU 3 Parannuksia UPM Metsä verkkopalveluun UPM Kasvu kumppaneille näkyvää sisältöä verkko palvelussa on viime vuonna parannettu muun muassa tuomalla etusivulle tietoa asiointihisto riasta ja bonustilanteesta. Sopimusosiota on kehitetty käyttäjäystävälli semmäksi jakamalla se osiin aihealueittain ja tuo malla sinne uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi metsänhoitosopimuksia on kehi tetty siten, että niiden laskutusta on helpompi seu rata suoraan metsänhoitosopimusosion sarakkei den avulla. Lisäksi sähköisten tarjouspyyntöjen suunnitte lua on helpotettu viime vuonna tuomalla näkyviin toimenpiteen arvioidut puutavaralajien kertymä tiedot. Nykyään voit myös jatkaa kesken jääneen tar jouspyynnön tekemistä, vaikka suljet ohjelman välissä. Myös karttoihin on tehty selkeitä paran nuksia. Tutustu verkkopalvelun uusiin ominaisuuksiin kirjautumalla tilillesi tai luomalla tunnukset, jos sinulla ei niitä vielä ole. Palvelun avulla voit muun muassa tehdä puu kaupat, suunnitella toimenpiteitä luonnon moni muotoisuuden lisäämiseksi, jättää tarjouspyyntöjä metsänhoitotöistä ja tehdä metsäveroilmoituksen. upmmetsa.fi/verkkopalvelu • 7
HELSINGIN Musiikkitalon uudet urut soivat juhla konsertissa kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä. Riegerurkujen näyttävät fasadipillit ovat ensim mäiset kotimaisesta, puupohjaisesta UPM Formi 3D biokomposiitista valmistetut urkupillit. Uruissa on 3Dtulostettuja soivia pillejä sekä ilma kanavia yhteensä 260 metriä. Uruissa on 124 äänikertaa jaettuna usealle eri pillistölle. Ne ovat Suomen ja Skandinavian suurimmat sekä suurimmat konserttisaliin sijoitetut modernit urut maailmassa. Massiivinen koko mahdollistaa ainutlaatuisen äänentuotannon. Musiikkitalon urut on toteutettu kansainväli senä yhteistyönä. Suomessa valmistettu UPM:n biokomposiittimateriaali toimitettiin 3Dtulostet tavaksi Espanjan Burgokseen, mistä tulostetut pillit kuljetettiin urkuvalmistajalle Rieger Orgelbaulle Itävaltaan. Orgelbau rakensi urut käsityönä, minkä jälkeen ne purettiin, kuljetettiin osina Helsinkiin ja raken nettiin uudelleen Musiikkitalon konserttisaliin. Fasadipillien ainutlaatuinen muotokieli edel lytti siihen soveltuvaa materiaalia sekä luotetta vaa, joustavaa ja kustannustehokasta valmistus menetelmää. BIOKOMPOSIITIN sisältämät selluloosakuidut hel pottivat suuren mittakaavan 3Dtulostusta, ja materiaalin vähäinen kutistuminen, nopea jääh tyminen sekä itseään koossapitävät ominaisuudet AJANKOHTAISTA Helsingin Musiikkitalon uudet urut ovat saaneet paljon julkisuutta poikkeuksellisen ulkomuotonsa ansiosta. Urkujen näyttävät fasadipillit on valmistettu puupohjaisesta UPM Formi 3D -biokomposiitista. Musiikki talon urut ovat suu rimmat konsertti saliin sijoitetut modernit urut maail massa. URUISSA SOIVAT BIOKOMPO SIITTIPILLIT INNOVAATIOT 8 – METSÄN HENKI 1/24
UPM on listattu ainoana metsä ja paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin glo baalissa ja eurooppalaisessa indeksissä (DJSI) vuosiksi 2023–2024. DJSIindeksi arvioi maailman laajuisesti yritys ten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Syksyllä 2023 UPM päivitti vihreän rahoituksen viite kehyksensä, jolle se sai S&P Global Ratingsilta korkeim man Dark Green luokituksen. Yhtiö liittyi myös YK:n Glo bal Compactin Forward Faster aloitteeseen, joka kannustaa globaaleja yrityksiä tekemään mitattavia toimia vauhdittaak seen vuodelle 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoittei den toteutumista. UPM on sitoutunut edis tämään sukupuolten välistä tasaarvoa, maksamaan elämi seen riittävää palkkaa ja aset tamaan nettonollapäästö tavoitteen. upm.fi Alansa ainoa kestävän kehityksen indekseissä VASTUULLISUUS K U V A M U S II K K IT A LO , S A K A RI RÖ Y S K Ö mahdollistivat monimutkaisen elementtien tuot tamisen. 3Dtulostuksessa syntyy vain vähän hukka materiaalia, ja puupohjainen biokomposiitti on täysin kierrätettävissä. Sen käyttö Musiikkita lon uruissa onkin hyvä esimerkki vastuullisten materiaalien hyödyntämisestä taide ja musiikki maailmassa. Biokomposiitilla on luontaisesti akustisia omi naisuuksia, ja materiaalia hyödynnetään yleisesti esimerkiksi kaiutinkoteloissa. upm.fi K U V A U PM 9
AJANKOHTAISTA UPM INVESTOI KORKEA KOSKEN SAHAAN UPM investoi lähes 10 miljoonaa euroa Korkeakosken sahan modernisointiin. Sahalla otetaan vuonna 2025 käyttöön uusi USNR:n toimittama jakosaha. Kyseessä on hyvin merkittävä investointi Korkeakosken sahan tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. Sahan modernisoinnissa uusitaan sahauksen toisessa vaiheessa oleva jakosaha, automaatio sekä muuta laitteistoa. Raaka-aine pystytään investoinnin myötä hyödyntämään entistä tehokkaammin, kun samasta tukkimäärästä saadaan enemmän lopputuotetta. Moderni laitteisto parantaa myös energiatehokkuutta. upm.fi INVESTOINTI METSÄSSÄ työskentelyn riskit painot tuvat usein erityisesti metsähoitoon, puunkorjuuseen ja autokuljetuksiin. Turvallisuuden parantaminen vaatii tavoitteiden asettamiseen ja mittaami seen selkeät mallit ja menetelmät, joilla tapaturmien määrää pyritään vähen tämään kaikissa UPM Metsän töissä. Hyvistä käytännöistä viestiminen on keskeistä turvallisen toiminnan takaa miseksi. Vuodesta 2017 lähtien olemme UPM Metsällä seuranneet myös urakoitsijoi demme tapaturmakehitystä parantaak semme yhteistä turvallisuuttamme. Tästä vuodesta eteenpäin seuraamme niin UPM Metsän henkilöstön kuin UPM Metsän urakoitsijoiden yhteistä tapaturmakehitystä. Yksi keskeisimmistä turvallisuu teen vaikuttavista asioista on se, miten metsä työmailla vierailevat ihmiset nou dattavat turvallisuusohjeita. Hyvä metsänomistaja, kun vierailet metsätyömaalla, muistathan nämä asiat: 1. Käytä huomiovaatetusta. UPM lähettää puukaupan yhteydessä heijastinliivin metsänomistajalle. Se on halpa henkivakuutus. 2. Soita koneen kuljettajalle ja ilmoita aikeistasi tulla käymään koneella. Ilmoita myös, mistä suunnasta saavut, vaikka kuljettaja olisi sinulle tuttu. 3. Odota turvaetäisyyden päässä, että kuljettaja havaitsee sinut ja sammuttaa koneen ja että portaat laskeutuvat. upmmetsa.fi/turvallisuus TURVALLISUUS Yhteisenä tavoitteena turvallinen vuosi 2024 K U V A U PM K U V A U PM 10 – METSÄN HENKI 1/24
K U V A T U PM UPM:n ja VAUDE:n kehittämä fleecetakki on esimerkki siitä, miten fossiilipohjaisia urheiluvaatteita voi valmistaa aiempaa ekologisemmin. TUOTE Monelle tulee fleecestä mieleen muovi, mutta nyt tämä tuttu materiaali on päivitetty uudelle vuosituhannelle. UPM:n ja urheiluvaatevalmistaja VAUDE:n kehittämä puupohjainen fleecetakki haastaa muutkin muotialan yritykset keksimään entistä parempia raakaaineratkaisuja. Lähes 60 prosenttia muotiteollisuuden materiaaleista on nimittäin valmistettu fossiilipohjaisista polymeereistä. UPM:n ja VAUDE:n kehittämä feecetakki on tehty puupohjaisesta polyesteristä. Tavallisesti polyesterin valmistuksessa käytettävä hartsi sisältää monoetyleeniglykolia, joka on peräisin raakaöljystä. Uudessa materiaalissa tämä ainesosa korvataan biomonoetyleeniglykolilla. Koska nämä ainesosat vastaavat molekyylitasolla toisiaan, ekologisempaa vaihtoehtoa voi hyödyntää polyesterin valmistuksessa helposti. ”Tämä on ensimmäinen etappi matkalla kohti polyesterin valmistamista fossiilivapaista raaka-aineista”, sanoo VAUDE:n innovaatiopäällikkö René Bethmann. upm.fi 11
Seitsemän vuotta metsärahastojen salkunhoitajana työskennellyt Jyri Hietala on taustaltaan metsä tieteiden maisteri ja tutkija. 12 – METSÄN HENKI 1/24
Metsärahastojen salkunhoitaja Jyri Hietala muistuttaa, että metsäsijoittamisen tuotto tulee puun kasvun kautta. Puut kasvavat suhdanteista välittämättä. TEKSTI TIINA KATRIINA TIKKANEN | KUVAT SABRINA BQAIN Metsä on vakaa sijoituskohde S alkunhoitaja Jyri Hietalalle metsä merkitsee vapaaajalla ennen kaikkea virkistäytymistä. Hän asuu perheineen paritalossa Espoon Mäkkylässä. Ulko-ovelta on vain muutama askel lähimetsään, jossa on sopivasti korkeuseroja mäenlaskuun lapsen kanssa. Hietala käy perheensä kanssa retkeilemässä luonto poluilla ja hyödyntää jokaisenoikeuksia poimimalla marjoja ja sieniä. Metsässä virkistäytyminen ei kuitenkaan tarkoita ajatusten täydellistä nollaamista, sillä Hietala on tottunut työssään katsomaan asioita metsänhoidon näkökulmasta. Samaa hän tekee ajaessaan autolla metsän reunustamia teitä pitkin. ”Maakunnissa ajellessani huomaan usein tarkkailevani tienvarsimetsien taimikoiden kuntoa ja sitä, miten metsiä on käsitelty.” Hietala on koulutukseltaan metsänhoitaja ja metsäekonomiaan erikoistunut metsätieteiden maisteri. Tällä hetkellä hän toimii United Bankersin omistamien UB Nordic Forest Fund -metsärahastojen salkunhoitajana. Työ on Hietalan mukaan vaihtelevaa ja melko käytännönläheistä. Työpäivän aikana hän käy esimerkiksi läpi raportteja myynnissä olevista metsä tiloista sekä hoitaa metsärahastojen omistamien metsätilojen 13
METSÄ RAHASTON HOITAJAN ARVOT 1 KESTÄVYYS JA VASTUULLISUUS. ”Lähes kaikki omistamamme metsät Suomessa on tupla sertifioitu. Varau dumme ilmastonmuutok seen monin tavoin.” 2 JÄRKIPERÄINEN METSÄTALOUS. ” Valit semme metsikkökuvion perusteella metsänkäsit telyvaihtoehdon, joka on kullekin metsälle järke vin pääoman tuoton opti moinnin näkökulmasta.” 3 HAJAUTTAMINEN. ”Met säsijoittaminen ei kor reloi muiden omaisuus lajien kanssa, joten hankkimalla metsää sijoi tussalkkuun voi parantaa salkun tuottoa ja pienen tää riskiä.” United Bankersin ja UPM:n yhteistyö parantaa Hietalan mukaan metsäsijoit tamisen riskienhal lintaa. 14 – METSÄN HENKI 1/24
on samanlaisia periaatteita metsien kestävästä käytöstä. FSC-sertifikaatissa on kriteerejä esimerkiksi hakkuisiin liittyen, ja se edellyttää, että vähintään viisi prosenttia metsäalasta on kokonaan suojeltu. Sertifikaatit ovat vapaaehtoisia, mutta ne ovat hyvä tapa osoittaa ja varmistaa metsän vastuullinen hoito ja käyttö. United Bankersin omistamissa metsissä on esimerkiksi linjattu, että lehtipuun määrä kaksinkertaistetaan, koska näin voidaan parantaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksessa. ”Metsän resilienssin vahvistaminen turvaa paremmin myös metsäsijoittamisen tuottoa.” United Bankersilla aloitti pari vuotta sitten ESGtiimi, joka varmistaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuullisuuden toteutumisen kaikissa yrityksen metsärahastoissa. ”Meillä on rahastoissamme myös sertifikaattien yläpuolella olevia tavoitteita. UPM:n sijoittajasopimusasiakkaana meillä on esimerkiksi linjaus, että suosimme rehevillä turvemailla jatkuvaa kasvatusta,” Hietala lisää. TÄLLÄ hetkellä United Bankersilla on neljä erilaista metsärahastoa. Yksi niistä on Hietalan mukaan koko kansan metsärahasto. Sen omistajat ovat pääasiassa yksityishenkilöitä, ja rahastoon pääsee kiinni melko pienellä minimisijoituksella. Metsä on osoittautunut vakaaksi sijoituskohteeksi vaikeassa suhdanteessa. Se on säilyttänyt arvonsa inflaatiosta huolimatta. ”Metsäsijoittamisen tuotto tulee puuston kasvun kautta, eikä kasvu katso sitä, millainen suhdanne maailmalla on meneillään. Puusto vain kasvaa joka vuosi.” Kun hankkii metsää sijoitussalkkuunsa, arvonvaihtelut tasaantuvat ja riskien ja tuottojen suhde paranee. Toisaalta tuottotavoite on metsäsijoittamisessa maltillisempi kuin esimerkiksi osakkeissa. Puusta on ollut Ukrainan sodan myötä pulaa, ja puun hinta on noussut, mikä on myös parantanut metsäsijoittamisen kannattavuutta. Osa United Bankersin metsärahastoista on pääomarahastoja, joissa minimimerkinnät ovat sen verran suuria, että rahastojen omistajat ovat pääasiassa instituutiota. Instituutiot ovat kuitenkin sijoittaneet poikkeuksellisessa maailmantilanteessa metsiin vähemmän kuin ennen, sillä korkojen nousun myötä pääomaa on virrannut aiempaa enemmän muihin sijoituskohteisiin. Metsärahastoihin ei siis ole tullut yhtä paljon uutta pääomaa kuin nollakorkoaikoina. ”Tämän seurauksena metsäkiinteistökauppaa on käyty hieman vähemmän kuin edellisvuosina, ja ammattimaisten metsäsijoittajien tekemien kauppojen määrä on laskenut.” HIETALAA viehättää metsärahastojen salkunhoitajan työssä luonnontieteiden ja talouden yhteensovittaminen. Se sai kotkalaisen sellutehtaan ”Mietimme yhdessä, miten ilmastomuu tokseen pitää varautua.” asioita. Joskus se tarkoittaa keskustelua kaatuneista puista tai metsäteiden kunnosta naapurimetsänomistajan kanssa. Metsärahastot huolehtivat metsistään yksityisten metsänomistajien tapaan. UPM tarjoaa rahastoille pitkäaikaisia ja sitovia kumppanuussopimuksia. ”Olemme sitoutuneet hoitamaan rahaston metsä tilojen puuston hakkuutarpeet sekä metsänhoitotyöt pitkäjänteisesti ja kestävällä tavalla”, kertoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto. Kuusisto ja Hietala suunnittelevat yhdessä UB Nordic Forest Fundin omistamien metsien hoitoa ja käyvät UPM:n metsäasiakasvastaavien kanssa metsä tiloilla pari kertaa vuodessa. Tapaamisissa he keskustelevat metsänhoidon linjauksista ja syventyvät tarvittaessa johonkin tiettyyn teemaan, kuten lannoitukseen. ”Mietimme metsänhoidollisia asioita aina yhdessä Eijan kanssa mutta teemme päätökset ja budjetit organisaatiomme sisällä”, Hietala tiivistää. Hän pitää kumppanuutta UPM:n kanssa arvokkaana – strateginen yhteistyö parantaa metsäsijoittamisen riskienhallintaa ja lisää ennustettavuutta. ”Kyse ei ole vain siitä, että myymme heille puuta ja he hoitavat metsiämme. Mietimme yhdessä esimerkiksi sitä, miten ilmastomuutokseen pitää varautua metsänkäsittelyllä”, Hietala jatkaa. YKSI syy tiiviiseen yhteistyöhön UPM:n kanssa on United Bankersin metsärahastojen kasvu viime vuosien aikana. Yritys on nykyisin Suomen kolmanneksi suurin yksityinen metsänomistaja rahastojensa kautta. Tällä hetkellä United Bankers omistaa Suomessa noin 145 000 hehtaaria metsää. Talon sisällä tai pienillä metsäpalveluyrityksillä ei ole samanlaisia resursseja ja paikallista osaamista kuin UPM:llä ympäri maata sijaitsevia metsätilojen hoitamiseen. United Bankersin omistamista metsistä kaikki on PEFC*-sertifioitu ja lähes kaikki FSC ® **sertifioitu. PEFCja FSC-sertifikaateissa 15
piipun lähellä kasvaneen pojan aikanaan haketumaan metsätieteiden pariin. Aiemmin tutkijana työskennellyt Hietala on ollut nykyisessä työssään yllättynyt siitä, että metsälle sopivat käsittelyvaihtoehdot rajautuvat yleensä melko pieneen määrään. Käsittelytapaan vaikuttavat muun muassa puuston ominaisuudet, metsän rakenne sekä maaperän rehevyys. Esimerkkinä hän mainitsee jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen. Se on metsänhoitoa ilman avohakkuuta ja perustuu metsän luontaiseen uudistumiseen. ”Toisin kuin taloudelliseen mallinnukseen perustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ei käytännössä sovi kuin tietynlaisiin kohteisiin ja olosuhteisiin.” Entinen tutkija on työskennellyt metsärahastojen salkunhoitajana nyt seitsemän vuotta. Vuodet ovat opettaneet Hietalalle esimerkiksi sen, että metsän uudistamisen kustannuksissa säästäminen johtaa harvoin parhaaseen lopputulokseen. Keinollinen uudistaminen eli kylvö tai istutus on selvästi riskittömämpi vaihtoehto kuin luontainen uudistaminen. Lisäksi taimikko saadaan perustettua nopeammin hyödyntämällä jalostettua siemenja taimiainesta. ”Meidän tärkein tehtävämme on pitää metsien kasvua yllä ja riskit hallinnassa”, Hietala lisää. ”Tärkein tehtävämme on pitää metsien kasvua yllä ja riskit hallinnassa.” Hietala kuvailee metsäsuhdettaan suomalaisittain perin teiseksi. Hän nauttii jokaisenoikeuksista ja retkeilee kotinsa lähimetsissä sekä kansallispuistoissa. UPM PALVELEE METSÄSIJOITTAJIA Vuonna 2008 UPM alkoi myydä metsätilojaan sijoittajille. Samaan aikaan syntyi sijoittaja sopimuskonsepti, jossa sopimukset ovat vähin tään 20 vuoden mittaisia. ”Sijoittajille tarjoamamme metsänhoitosopi mus on hyvin tiivis kumppanuus”, sanoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto. UPM:n yhteyshenkilö raportoi sijoittajasopi musasiakkaalle kvartaaleittain puumarkkinan kehityksestä, hakkuista, metsänhoidosta ja muista käytännön toimista. UPM suunnittelee metsätiloilla tehtävät metsän hoitotyöt, mutta niiden tekemisestä pää tetään yhdessä metsänomistajan kanssa. UPM auttaa sijoittajaasiakasta varmistamaan, että metsän käyttö on kestävällä pohjalla. ”Meillä on vanhoista tiloista pitkältä ajalta tietoa, jota hyödynnetään neuvonnassa.” Yhteyshenkilö ja asiakas käyvät tiloilla yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa pari kertaa vuodessa. Paikallinen metsänhoito osaaminen on ollut esimerkiksi UB Nordic Forest Fundille tärkeä osa kumppanuutta UPM:n kanssa. *PEFC/02-44-41 **FSC N003385 16 – METSÄN HENKI 1/24
NÄKEMYS TATU LIIMATAINEN Toiminnanjohtaja PEFC Suomi Kestävää puukauppaa PEFC-sertifioinnin avulla ei niiden noudattaminen aiheuta hänelle lisätoimenpiteitä. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti PEFC:n vaatimuksia päivitetään noin viiden vuoden välein. Viimeisin päivitys on juuri saatu valmiiksi, ja sen myötä etenkin ekologisen kestävyyden osa-alueita on vahvistettu. Uuden standardin myötä esimerkiksi hakkuissa koskemattomiksi jätettävien suojakaistojen leveydet tuplaantuvat ja säästöpuiden määrä kaksinkertaistuu. Metsienhoitoa koskeva PEFC-standardi edistää Suomen metsien ekologista tilaa muun muassa suojakaistojen, säästöpuiden, tiheikköjen, sekapuustoisuuden, kulotuksen ja tärkeiden elinympäristöjen huomioimisen kautta. Sitoutumalla PEFC-sertifiointiin metsänomistaja edistää vaivattomasti kestävää metsätaloutta ja takaa samalla puulleen kysynnän. KULUNEIDEN vuosikymmenten aikana kestävyysteemat ovat olleet runsaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa on pitkät perinteet metsien monikäytölle, mutta myös täällä eri toimijat ovat yhä kiinnostuneempia edistämään kestävinä pidettyjä metsätalouden toimenpiteitä. Yksi niistä on vuosituhannen alusta asti toiminut vapaaehtoisuuteen pohjautuva, markkinaehtoinen PEFC*-sertifiointi. Miksi kestävyydellä on merkitystä? Puuhan on monessa mielessä kestävä materiaali, ja Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin. Interpolin arvion mukaan kuitenkin jopa 15–30 prosenttia maailman puuntuotannosta on peräisin laittomista hakkuista ja laittoman puuntuotannon arvo on 51–152 miljardia dollaria. Laiton puu on siis miljardibisnes. Koska rehti kilpailu laitonta puutavaraa vastaan on mahdotonta, on kaikkien etu, että puun alkuperä kyetään todentamaan. TÄMÄ pätee myös suomalaiseen metsänomistajaan. Olemalla mukana PEFC-sertifioinnissa metsänomistaja kykenee osoittamaan puun alkuperän lisäksi sen, että metsiä on hoidettu lakien ja sertifioinnin vaatimusten mukaisesti. Tämä tulee vastaan viimeistään puukauppoja tehdessä. Lähes kaikki suuret puunostajat edellyttävät, että puutavara on sertifioitua. PEFC-sertifikaatti on osoitus siitä, että asiat ovat kunnossa. Suomessa yksityismetsänomistajien liittyminen PEFC-sertifiointiin on tehty metsänomistajille mahdollisimman helpoksi. Mukaan pääsee vaivattomasti esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Yksityismetsänomistajien PEFC-sertifiointi on Suomessa rakennettu kolmen alueen mallin pohjalle, mikä pitää metsänomistajan kulut sekä hallinnollisen taakan hyvin pieninä. OLEMALLA mukana PEFC-sertifioinnissa metsänomistaja sitoutuu noudattamaan metsänhoidossa metsästandardin vaatimuksia. Suomalaiset metsäammattilaiset tuntevat hyvin PEFC-vaatimukset, joten mikäli metsänomistaja toteuttaa hoitotoimenpiteet ulkopuolisella taholla, 15–30 % maailman puun tuotannosta on peräisin laittomista hakkuista. Tatu Liimatainen on toiminut PEFC Suomen toiminnanjohtajana kesäkuusta 2023 lähtien. Hän siirtyi tehtävään Brysselissä toimivan konsultti yrityksen Fourtoldin EU:n yhteiskunta suhteiden johtajan tehtävästä. Tätä ennen Liimatainen on työskennellyt esimer kiksi maa ja metsä talousministeriössä luonnon varaosastolla neuvottelevana virka miehenä, Euroopan komissiossa ja parla mentissa sekä Poh joismaisten metsän omistajajärjestöjen koordinaattorina. K U V A TA TU LI IM A TA IS EN K O TI A LB U M I *PEFC/02-44-41 17
”Klapien teko on erin omaista hyötyliikun taa yksin tai yhdessä. Klapikoneella syntyy vaivattomasti isompi määrä polttopuita, mutta kirveelläkin pärjää”, sanoo urjalalainen Matti Toivakainen. 1. TYÖTURVALLISUUS ENSIN Polttopuiden teossa piilee muutama riski, joihin pitää varautua hyvillä turvavarusteilla. Turvasaappaat suojaavat putoavilta pölleiltä ja ohi lipsahtaneelta kirveeltä. Terän pysäyttävät viiltosuojahousut ovat moottorisahalla sahatessa pakolliset. Kypärä visiireineen ja kuulonsuojaimineen on peruspäähine klapikoneen käyttäjälle. Silmät pitää suojata suojalaseilla. 2. KONEELLA VAI KÄSIN? Polttopuita voi tehdä klapikoneella tai kirveellä. Myös erilaisia keveitä sähkökäyttöisiä halkomakoneita on tarjolla. Niilläkin pärjää, kunhan muistaa olla erityisen tarkkana turvallisuuden kanssa. Turvallisimmin ja vähimmällä fyysisellä rasituksella polttopuut syntyvät klapikoneella. Koneessa on kiinteä sahausterä rankojen katkomiseen, jolloin moottorisahaa ei tarvita. Kone halkaisee pölkyt automaattisesti ja ohjaa ne kuljettimella varastoon tai klapisäkkiin. Omiin käsiin sopivalla kirveelläkin pärjää mainiosti. Rangat katkotaan silloin moottorisahalla tukevassa sahaustelineessä tai erillisellä katkontasirkkelillä. 3. VARASTOI OIKEIN Kun polttopuut on huolella tehty, ne pitää myös varastoida huolellisesti. Klapivarasto kannattaa sijoittaa aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle, jotta puut jatkavat kuivumistaan varastossa. Pinon päällä pitää olla sateensuoja ja alla tuuletuskanava eli rakolattia tai kuormalava. Paras paikka klapeille on rakoliiteri, joka on helppo rakentaa itse. Niitä saa myös ostettua edullisesti. Hyvin suojattuina polttopuut säilyttävät energia-arvonsa vuosikaudet. Klapit halki ja katon alle Kevättalvi on paras aika pilkkoa syksyllä kerätyt polttopuurangat klapeiksi. Tuore puu halkeaa helposti pakkaskelissä. Halkaistujen puiden kuivuminen jatkuu kevättuulien puhaltaessa. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA KLAPIEN PILKKOMINEN MATTI TOIVAKAINEN Senior Advisor, UPM Metsä 18 – METSÄN HENKI 1/24
METSÄHOMMISSA KLAPIEN PILKKOMINEN Koivujen välissä kannattaa polttaa silloin tällöin haapaa, sillä se puhdistaa tulisijaa ja piippua. Kuivat polttopuut säilyttävät energiaarvonsa hyvin tuulettuvassa rakoliiterissä. Hyvä kirves ja tukeva pölkky riittävät perustyökaluiksi puiden pilkkomiseen. KATSO VIDEO: PILKO POLTTOPUUT TURVALLISESTI youtube.com/upmmetsa 3 × PILKO KLAPIT 19
20 – METSÄN HENKI 1/24
WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen ja UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara kertovat, miten heidän edustamissaan organisaatioissa pyritään vastuullisempaan metsien käyttöön, ja ottavat kantaa toistensa keinoihin. ASKELTA VASTUULLISEMPAAN METSÄN 10 TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT GETTY HOITOON 21
1. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. ”Tämä on UPM:n koko liiketoiminnan ydin. Etsimme jatkuvasti uusia innovaatioita, toiminta tapoja ja mahdollisuuksia, joilla voimme korvata fossiilisia raakaaineita uusiutuvilla.” ”UPM:n toiminta perustuu hyvään tavoitteeseen, mutta ympäristönäkökulmasta tarkastellen fossiili sista irtautuminen ei riitä. Puun käytöllä on mittavat negatiiviset vaikutukset luontoon ja ilmastoon. Näin ollen puun käyttöä tulee vähentää ja metsien käsit telyä uudistaa.” 2. Poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen. ”WWF kannustaa yrityksiä vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin, jotta he säätäisivät lakeja, joiden avulla voidaan lisätä metsien monimuotoisuutta ja vähen tää vesistöhaittoja. Yritysten vastuullisuustoimiin kuuluu myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttaminen. Lainsäädännön uudistaminen luo yrityksille yhte näistä pohjaa, jolle ne voivat kehittää omia toimen piteitään.” ”UPM käy aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Poliittisten päättäjien kanssa keskuste lemme vastuullisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä, prosesseista ja hankkeista. Yksi keskeinen tavoitteemme on lisätä päättäjien ymmärrystä vastuullisista metsänhoitomenetel mistä ja niiden vaikutuksista metsätalouteen.” 3. Vastuullisuudesta tehdään toimintatapa. ”Vastuullisuus näkyy UPM:llä kaikessa, mitä teemme. Aloitamme kokoukset keskustelemalla turvallisuudesta ja laadimme toimintamallimme siten, että metsänomistaja, töiden suunnittelija ja toteuttaja pystyvät toimimaan vastuullisesti. Osal listumme aktiivisesti erilaisiin kehityshankkeisiin eri sidosryhmien kanssa.” ”UPM voisi entisestään lisätä metsissään arvokkai den kohteiden turvaamista ja vesiensuojelun huo mioimista valumaaluetasolla. Puunhankinnassa olisi hyvä löytää keinoja suoje lunarvoisten yksityismaiden metsien turvaamiseen, luontoarvojen lisäämiseen ja yhteistyön rakentami seen vesiensuojelussa eri toimijoiden kesken.” 4. Osallistuminen kansainvälisen luontopolitiikan kehittämiseen. ”WWF Suomi osallistuu aktiivisesti luontopolitii kan kehittämiseen kansainvälisesti ja EUtasolla. WWF:llä on YK:n luonto ja ilmastokokouksissa delegaatio ja Brysselissä oma politiikkatoimisto, joka työskentelee EUlainsäädännön kehittämi seksi.” ”UPM osallistuu luontopolitiikan kehittämiseen ja edistämiseen kansainvälisesti ja EUtasolla sekä suoraan että välillisesti esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n kautta. UPM on myös mukana Science Based Targets verkoston tieteeseen perustuvien luontotavoit teiden pilottiryhmässä ainoana metsäteollisuuden edustajana.” 5. Metsien sertifiointi. ”Sertifioituja metsiä hoidetaan lakisääteisiä vaa timuksia tiukempien kriteerien mukaan. Kaikki UPM:n metsät Suomessa on sertifioitu sekä FSC®* että PEFC**sertifikaateilla. Kannustamme metsänomistaja asiakkaitamme sitoutumaan metsien sertifiointiin, ja UPM:llä onkin Suomen suurin yksityismetsien FSC*** sertifiointi ryhmä.” ”Suomessa metsienhoidossa on käytössä kaksi ser tifiointijärjestelmää. Näistä FSCsertifiointi on WWF:n tukema, ja sertifioitujen metsien määrän lisääminen Suomessa on tärkeää: vain noin 10 pro senttia metsistä on FSCsertifioitu. Tässä WWF:llä ja UPM:llä on yhteinen tavoite.” 6. Luontoarvojen huomioiminen metsänhoidossa. ”Talousmetsien luonnonhoito on pääkeinomme luontoarvojen huomioimiseen. Jätämme hakkuissa säästö ja lahopuita, lisäämme lehtipuiden määrää ja jätämme vesistöjen varsille käsittelemättömät tai peitteisesti käsiteltävät suojavyöhykkeet. UPM:n metsissä olemme sitoutuneet siihen, että lahopuuta on vähintään 10 kuutiota per hehtaari, lehtipuita 20 prosenttia ja rehevät suoelinympäris töt käsitellään vain jatkuvapeitteisin menetelmin.” *FSC C105876 **PEFC/02-21-17 ***FSC C109750 T.K. T.K. T.K. T.K. T.K. T.K. M.S. M.S. M.S. M.S. M.S. 22 – METSÄN HENKI 1/24
23
24 – METSÄN HENKI 1/24
”WWF Suomi haluaa vaikuttaa siihen, että luonto tavoitteet olisivat nykyistä kattavampi osa metsien käsittelyä. WWF on tehnyt metsänhoito oppaan yhdessä metsäorganisaatio Tapion kanssa. Siinä esitellään keinoja, joiden avulla luontoarvot voi huomioida metsän hoidossa helposti. Niitä ovat esimerkiksi sekametsäisyyden ja laho puun lisääminen, soiden ja rantojen lajiston turvaa minen sekä pensaskerroksen ja varvikon säästämi nen.” 7. Metsien suojelu. ”WWF kannustaa yrityksiä entistä kattavampaan luonnonsuojeluun omistamillaan mailla. Kansain välisten luontotavoitteiden mukaan valtioiden tulee suojella 30 prosenttia maa ja vesialueistaan, mikä on hyvä tavoite myös yksittäisille toimijoille. WWF Suomi on julkaissut Metsävaikuttamisop paan, jossa kerrotaan siitä, miten jokainen voi vai kuttaa yhteisesti omistettujen metsien suojeluun.” ”Metsien suojelu kuuluu olennaisena osana vastuul liseen metsänhoitoon. Tunnistamme omissa met sissämme arvokkaat ja suojeluun sopivat kohteet ja jätämme ne metsätalouskäytön ulkopuolelle. Noin 17 prosenttia UPM:n metsien kokonaispinta alasta on suojeltu. Huolehdimme myös erilaisten elinympäristöjen hoidosta ja ennal listavista toimenpiteistä.” 8. Tiedon jakaminen erilaisista metsänhoitomenetelmistä. ”WWF Suomi jakaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista avohakkuille, joilla on merkittäviä haitallisia ympä ristövaikutuksia niin metsälajistolle, vesistöille kuin ilmastolle. WWF:n tuoreessa julkaisussa kerromme siitä, mitä hyötyä metsien jatkuvasta kasvatuksesta on verrattuna jaksolliseen metsien käsittelyyn.” ”Jaamme asiakkaillemme tietoa vastuullisista metsänhoitomenetelmistä. Julkaisemme metsänomistaja asiakkaillemme asiakaslehteä, bloggaamme verkossa ajankohtaisista aiheista ja järjestämme erilaisia tilaisuuksia. Tärkein viestintäkanavamme on kuitenkin metsä ammattilaisen ja metsänomistajan kohtaami nen – metsässä, toimistolla tai verkossa.” 9.Tiedepohjaista tietoa suoraan metsänomistajille. ”WWF Suomi on mukana metsäorganisaatio Tapion metsänhoidon suositusten laatimisessa. WWF pitää tärkeänä, että suositukset ovat tiedepohjaisia ja tie toa parhaista keinoista toimitetaan kaikille metsän omistajille. Nykyisellään tietoa on tarjolla lähinnä niille, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi kiinnostu neita.” ”Toimitamme metsänomistaja asiakkaillemme tie toa vastuullisemmasta metsänhoidosta ja erilaisista vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista heidän metsissään. UPM on myös tiiviisti mukana metsän hoidon suositusten laatimisessa. Huomasimme WWF:n kyselytutkimuksesta hil jattain, että puolet metsänomistajista kokee, ettei metsäammattilainen ole neuvontaa antaessaan kysynyt metsänomistajalta tämän tavoitteista. Tut kimus herätti meidät ajattelemaan ja kehittämään omia toimintatapojamme asiakaskohtaamisissa.” 10. Vastuullisuudesta tulee osa liiketoimintaa. ”Olemme kehittäneet mittarit, joilla seuraamme luonnon monimuotoisuuden tilaa UPM:n omista missa metsissä. Mittariston avulla myös yksityinen metsänomistaja voi tarkkailla verkossa, miten esi merkiksi lehtipuuosuus on kehittynyt hänen met sässään. Lisäksi UPM on kytkenyt biodiversiteetti ja ilmastotavoitteet yhtiön rahoitukseen ja henki löstön tulospalkkioihin. Jos UPM:n metsät voivat paremmin, yhtiö saa lainaa pienemmällä korko marginaalilla ja kannustepalkkioiden piirissä olevat työntekijät parempia bonuksia. Seuraamme myös työntekijöidemme tasa arvoista kohtelua koko toimitusketjussamme.” ”WWF tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten ja eriko koisten yritysten kanssa vaikuttavien ja konkreet tisten luontoa huomioivien keinojen löytämiseksi. Yhteistyön tavoitteet sovitaan sen mukaisiksi, miten pitkällä yritys on omissa vastuullisuusteoissaan. UPM on tehnyt vastuullisuuden eteen paljon perustyötä, ja yhtiön rahoitukseen liittyvät suunni telmat ovat inspiroivia. Yhtiö voisikin seuraavaksi ottaa metsissä konkreettisesti harppauksia positii visten luontovaikutusten aikaansaamiseksi.” T.K. T.K. T.K. T.K. M.S. M.S. M.S. M.S. M.S. 25
Kevät herättää metsät ja markkinat TALOUS PUUMARKKINA NYT Metsäteollisuudessa näkyy merkkejä talouden elpymisestä. Puun hinta on korkealla suhteessa lopputuotemarkkinaan. TEKSTI VIRPI MÄENANTTILA KUVA VASTAVALO TALOUDEN ennustetaan paranevan hieman vuoden 2024 aikana. Tähän vaikuttaa muun muassa korkotason laskeminen, jolloin ihmisille jää aiempaa enemmän rahaa kuluttamiseen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen puolestaan heijastuu UPM:n lopputuotemarkkinaan. ”Näiden yleisten arvioiden valossa voimme metsäteollisuudessa nähdä varovaisia merkkejä talouden elpymisestä”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen. Tänä vuonna UPM:llä on suuret odotukset puukaupan suhteen. ”Julkisen tilastoinnin mukaan viime vuoden puukauppamäärät eivät olleet riittäviä, jotta puulla voisi korvata tarpeeksi fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Suomen metsät kasvavat aiempaa enemmän, ja tämän kasvun turvaamiseksi niissä on tehtävä suunnitelmallisia toimenpiteitä.” PUUN KYSYNTÄ ON KORKEALLA Aikaisin alkanut talvi käynnisti talvikohteiden korjuun hyvissä ajoin, ja se on vaikuttanut puukaupan vilkkauteen jo vuoden ensimmäisinä kuukausina. Markkinanäkymät eivät ole juuri muuttuneet viime vuoden lopulta, vaan elämme edelleen matalasuhdannetta, vaikka pientä valoa tunnelin päässä pitäisi vuoden mittaan näkyä. ”Puun hyvä kysyntä näkyy puun hinnassa. Se on korkealla suhteessa lopputuotemarkkinaan.” Tukille ja ylipäätään sahatavaralle on paljon kysyntää, mutta lopputuotteissa ei ole nähtävissä samanlaista hintakehitystä kuin muutaman viime vuoden 26 – METSÄN HENKI 1/24
aikana. Myös kuitupuulle riittää kysyntää, ja sen korkeaan hintatasoon on vaikuttanut osin energiapuun kysynnän kasvu. ”UPM on aktiivinen toimija myös energiapuumarkkinassa, ja tarkastelemmekin sen hankintaan liittyviä lisämahdollisuuksia eri alueilla.” KUMPPANUUS KANNATTAA Hinnantarkistusedun voi vielä hyödyntää, sillä se on voimassa joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana tehdyissä puukaupoissa. Etu takaa kumppanuusasiakkaillemme hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat. Tarkemmin UPM Kasvu -kumppanuuden sisällöstä kannattaa kysyä metsäasiakasvastaaviltamme. ”Saamamme asiakaspalautteen mukaan hinnan tarkistusetumme on koettu aidosti reiluksi metsänomistajille”, Kiiliäinen sanoo. ”Tämän vuoden aikana uudistamme metsänomistamisen tuotteitamme ja tuomme näin alan edelläkävijyytemme vastuullisuudessa entistä paremmin myös kumppaniasiakkaidemme ulottuville”, hän jatkaa. Metsien käyttöä haastatetaan nykyisin monella tavalla, mutta ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu on sovitettu nykyaikaisessa metsätaloudessa hyvin yhteen jo tänä päivänä. Se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi kehittyä ja parantaa toimintaamme entisestään. SUUNNITTELE TAIMIKONHOITOTYÖT Talven taittuessa kevääksi on hyvä käydä tarkistamassa mahdolliset hirvitai lumituhoalueet omissa metsissä ja suunnitella samalla tulevan taimikonhoitokauden työt. Raskas lumi voi katkoa oksia ja latvoja. Lumituhot altistavat puut myös muille ongelmille. Lisäksi hirvieläimet ovat voineet syödä taimia. ”Haluamme kannustaa asiakkaitamme hoitamaan taimikot oikeaaikaisesti muun muassa kevään taimikonhoitokampanjan eduilla”, Kiiliäinen vinkkaa. TALOUS PUUMARKKINA NYT JANNE KIILIÄINEN UPM:n yksityis puukaupan johtaja LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke 3,5 milj. m 3 Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä viikon 6 loppuun mennessä LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke Kuitupuun korkeaan hintatasoon on vaikuttanut osin energiapuun kasvanut kysyntä. 1 5 15 25 30 35 40 45 50 52 20 PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärä yksityismetsistä. Noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa. 1 000 m 3 2023 2024 2021 2022 vko 2500 2000 1500 1000 500 1 5 15 25 30 35 40 45 50 52 20 KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärä yksityismetsistä. Noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa. Milj. m 3 2023 2024 2021 2022 vko 50 40 30 20 10 27
1. SUOMI 2. RUOTSI 4. ESPANJA 8. RANSKA 7. ITALIA 10. KREIKKA 5. BULGARIA 9. PUOLA 3. ITÄVALTA 6. SAKSA 63 % 37 % 31 % 32 % 30 % 35 % 30 % 46 % 32 % 66 %* TALOUS METSÄN MÄÄRÄ EUROOPASSA LÄHDE: EUROOPAN METSÄT 2020 RAPORTTI EUROOPAN METSÄISIN MAA TALOUS METSÄN MÄÄRÄ EUROOPASSA Metsän runsas määrä tuo Suomelle mahdollisuuksia, joita monella muulla Euroopan maalla ei ole. Metsäpinta-ala 28 000 000 ha *Metsien osuus kokonaispintaalasta. Metsäpinta-ala 22 400 000 ha Metsäpinta-ala 11 500 000 ha Metsäpinta-ala 9 500 000 ha Metsäpinta-ala 3 900 000 ha Metsäpinta-ala 18 600 000 ha Metsäpinta-ala 17 400 000 ha Metsäpinta-ala 9 600 000 ha Metsäpinta-ala 3 900 000 Metsäpinta-ala 3 900 000 ha Kartassa on 10 EU:n metsäi sintä maata. Suomessa metsien osuus kokonaispinta alasta on suurin. METSÄÄ älköön hävitettäkö. Se tuli suomalaisen metsälainsäädännön perustaksi jo 1880-luvulla, kun viranomaiset olivat huolestuneet metsien katoamisesta. Suomi on säilynyt metsäisenä toisin kuin moni muu Euroopan maa. – Metsien merkitystä suomalaisille voi tarkastella taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Jimi Rajajärvi. – Metsät tuovat 20 % vienti tuloistamme. Ne työllistävät suoraan ja epäsuoraan lähes 100 000 henkilöä. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka saavat metsistä tuloja. Metsäteollisuus on rakentanut kilometreittäin teitä ja rautateitä eri puolelle Suomea, ja tehtaiden ympärille on kasvanut kaupunkeja. Se on tuonut hyvinvointia Suomeen, myös harvaan asutuille alueille. Jokaisenoikeudet takaavat, että kaikki suomalaiset saavat nauttia metsistä. Ne ovat vapaita virkistyspaikkoja, joissa jokainen voi samoilla ja poimia marjoja ja sieniä. – Me olemme metsäkansa. Täällä on runsaasti puhdasta luontoa, paljon metsiä ja järviä. Metsä on meidän sielunmaisemamme. Se on luonut sen, keitä me suomalaiset olemme, Rajajärvi sanoo. 28 – METSÄN HENKI 1/24
HEIKKI KALVILA Konseptipäällikkö, UPM Metsä Tuloverolaissa on säännökset metsälahjavähennyksestä. Vähennys voidaan myöntää lahjaveron perusteella, joka suoritetaan metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Metsälahjavähennyksessä osa metsästä suoritetusta lahjaverosta hyvitetään sitä veroa vastaan, joka maksetaan puun myyntitulosta tai muista metsätalouden pääomatuloista. Verotuksen monimutkaisuus ei ole pelkkä legenda, vaan monesti se on verotuksen ominaisuus. Esimerkiksi metsälahjavähennyksen käyttöönottovaiheen sekä vähennyksen vaatimisen ajoituksessa pitää olla tarkkana. NEUVONANTAJA TALOUS OTETAAN esimerkki metsälahjasta. Liisa sai Jyväskylässä sijaitsevan 50 hehtaarin metsätilan isältään lahjaksi 10.5.2023. Tilan käypä arvo oli 250 000 euroa. Liisan on maksettava metsätilasta 29 600 euroa lahjaveroa. Metsälahjavähennyspohjaksi muodostuu 47 162 euroa. Tästä summasta kertyy verosäästöjä puun myynteihin yhteensä 14 149 euroa. Metsäkeskuksen verkkosivuilla on laskuri, jolla voi arvioida metsälahjan verovaikutuksia. Metsätilan lahjaksi saavalla on usein pian tarve myydä puuta lahjaveron maksamiseksi ja tietysti myös tarve alentaa puukaupan verotusta metsälahjavähennyksellä. Tuloverolain mukaan luonnollisella henkilöllä on tietyin edellytyksin oikeus tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta metsälahjavähennys lahjaveron perusteella, jonka hän on suorittanut lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saamastaan metsästä. Metsälahjavähennys tehdään vaatimuksesta, jonka verovelvollinen tekee ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen valmistumista. Pykälän mukaan metsälahjavähennys edellyttää, että lahjavero on suoritettu eli maksettu verottajalle. Tätä ennen verottajan on pitänyt myös toimittaa lahjaverotus sekä määrätä maksettavat lahjaverot. VEROTTAJA on maininnut verkkosivuillaan, että lahja veroilmoituksen käsittely kestää keskimäärin 2–8 kuukautta. On myös tapauksia, joissa käsittely on kestänyt pidempään. Ongelmia voi koitua, jos lahjaveron maksu jaksottuu puukaupan maksusta vasta seuraavan kalenterivuoden puolelle. Oikeus metsälahjavähennykseen syntyy nimittäin sille verovuodelle, jona lahjavero maksetaan. Puukaupan rytmitys kannattaakin järjestää siten, että vähennysoikeus ehtii syntyä samana Metsälahjavähennyksen käyttöönotto ja vaatiminen Aikataulu metsälahjavähennyksen vaatimisessa on tiukka ja ehdoton. verovuonna kuin maksut suoritetaan. Vähennyspohja määräytyy suoritetun lahjaveron perusteella. Lahjaveroilmoitus on annettava verottajalle kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Verottajakin kantaa huolta siitä, että vähennysoikeus syntyy ajoissa. Jos lahjaveron maksuerien eräpäivät ajoittuvat lahjan saamista seuraavalle kalenterivuodelle, voi metsälahjavähennyspohjan muodostumista tarvittaessa jouduttaa. Se tapahtuu maksamalla lahjaveropäätöksellä määrätyt verot jo lahjan saantivuoden aikana ennen eräpäivää. VEROTTAJA ei myönnä metsälahjavähennystä automaattisesti, vaan verovelvollisen pitää sitä vaatia. Vähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, josta on ensin vähennetty yrittäjävähennys. Tämä näkyy vasta esitäytetystä veroilmoituksesta kohdasta ”Verovuoden metsätalouden pääomatulot yhteensä vähennettynä yrittäjävähennyksellä”. Metsälahjavähennystä on vaadittava ennen verovuoden verotuksen päättymistä. Aikataulu vaatimisessa on tiukka ja ehdoton. Verotuksen päättymispäivä on henkilökohtainen, ja se näkyy OmaVerossa sekä verotuspäätöksessä. Metsälahjavähennystä voi vaatia OmaVerossa tai lomakkeella 2L Metsälahjavähennys. Vähennyksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Metsälahjavähennystä ei voi hakea takautuvasti aiemmille verovuosille. Vähennyspohja on käytettävä 15 vuoden kuluessa lahjan saamisesta. Liisan esimerkissä hän saa metsälahjavähennyksestä verosäästöjä puunmyynnin verotukseen. Määrä vastaa lähes puolta metsätilasta maksetusta lahjaverosta. Isän elinaikana tehty sukupolvenvaihdos on Liisalle siis merkittävästi perintösaantoa edullisempi vaihtoehto. 29
PUHEENAIHE UPM:N ELINYMPÄRISTÖOHJELMA Elinympäristöjen ennallistaminen tukee luonnon omia kehityskulkuja ja poistaa ihmistoiminnan kielteisiä vaikutuksia. TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT VASTAVALO Metsät lähemmäs luonnollista tilaa 30 – METSÄN HENKI 1/24
Vesitalouden luonnontilaisuuden ja hiilensidonnan lisääminen kuuluvat UPM:n omien metsien elinympäristöohjel maan. UPM:N uusi omien metsien elinympäristöohjelma Suomessa sisältää ennallistamisja hoitotoimia, joiden tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja metsien elinvoimaisuutta. Ohjelman elinympäristöihin kuuluvat muun muassa erityyppiset suot, paloja paahdeympäristöt, lehdot sekä metsien pienvedet. – Monimuotoisuus on tärkeää metsän terveydelle ja tuottavuudelle, joten siitä kannattaa pitää huolta, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen. Elinympäristöohjelmaa pidetään UPM:ssä välttämättömänä, koska metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on Suomessa jatkunut. Uusi ohjelma on osa laajempaa UPM Forest Action -metsä vastuullisuusohjelmaa. – Suomessa on koko ajan enemmän sellaisia metsälajeja, joiden tila on heikentynyt, kuin lajeja, joiden tila olisi parantunut. Ohjelmalla UPM nostaa elinympäristöjen parantamisen entistä tärkeämmäksi osaksi toimintaansa, ja tavoitteetkin ovat yhä kunnian himoisempia. – Haluamme olla metsäalan edelläkävijä ympäristöja vastuullisuusasioissa, joten teemme oma-aloitteisesti enemmän kuin mitä meiltä vaaditaan. HOITOja ennallistamistoimilla tavoitellaan luonnon monimuotoisuuden lisäämistä paikallisesti. Lehdot ovat monille uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä, joten niistä poistetaan lehtipuita syrjäyttäviä kuusia. Paahderinteissä avataan varjostavaa latvuskerrosta ja paljastetaan maanpintaa, jotta aurinko pääsee porottamaan ja nostamaan lämpötilaa. Tällaisissa avoimissa elinympäristöissä elää omanlaistaan lajistoa. – Luonnonhoidolliset kulotukset ja poltot kuuluvat myös elinympäristöohjelmaamme, ja niitä tehdään erityisesti paahderinteillä. Ihminen on estänyt harjumetsien paloja, vaikka ne kuuluvat näiden metsien luonnolliseen elinkaareen, Laihonen perustelee. MYÖS vesitalouden luonnontilaisuuden ja hiilensidonnan lisääminen kuuluvat UPM:n omien metsien elinympäristöohjelmaan. Ojitettuja turvemaita palautetaan luonnolliseen tilaansa. 31
– Suolla kuuluu olla vettä, joten tukimme ojia ohjelmaan valittavissa kohteissa. Pitkällä aikavälillä vesitalouden palautuminen auttaa myös ilmastoa, koska suokasvillisuus sitoo hiiltä. Samalla estetään suon valtavan hiilivaraston vapautuminen ilmakehään. UPM:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä soita on ennallistettu ainakin 3 000 hehtaaria. Toinen tavoite on, että vähintään sata erillistä elinympäristökohdetta on palautettu mahdollisimman lähelle luonnollista tilaansa tai niitä hoidetaan erillisen monimuotoisuutta lisäävän suunnitelman mukaan. UPM:N omien metsien elinympäristöohjelmalla parannetaan myös talouskäytössä olevien metsien monimuotoisuutta ja saadaan ne muistuttamaan rakenteellisesti enemmän luonnonmetsiä. – Esimerkiksi monipuolisen puuston ja tiheysvaihteluiden ylläpitäminen edistävät lajiston monimuotoisuutta. UPM on jo aiemmin tehnyt sitoumuksen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi metsissään. Ennallistaminen voi olla yksityiselle metsänomistajalle taloudellisesti järkevää, koska siihen on mahdollista saada tukea. Yksi esimerkki tästä on lahopuun säästäminen ja luominen: tavoitteena on vähintään kymmenen mottia lahopuuta hehtaarilla, koska se on monille uhanalaisille lajeille tärkeä osa elinympäristöä. Lisäksi lehtipuiden osuutta kasvatetaan 20 prosenttiin, sillä monet metsän eliöt hyötyvät lehtipuista pesäpaikkana tai kasvualustana. UPM haluaa esimerkillään innostaa yksityisiä metsänomistajia pohtimaan tehostettua luonnonhoitoa ja ennallistamisen mahdollisuuksia omissa metsissään. – Jos esimerkiksi ojitettu suo ei ole kasvanutkaan toivotusti, sen ennallistaminen voi olla varteenotettava vaihtoehto heikkotuottoiselle metsälle. Ennallistaminen voi olla yksityiselle metsänomistajalle taloudellisesti järkevää, sillä kustannuksiin on mahdollista saada tukea ELY-keskuksesta. Ennallistamisja hoitokohteista pitää usein poistaa puustoa, jolloin luonnonhoidossa tarjoutuu myös mahdollisuus puukauppoihin. Tavoitteena on jättää metsiin vähintään kymmenen mottia lahopuuta hehtaa rille, koska se on monille uhanalaisille lajeille tärkeä osa elinympäristöä. PUHEENAIHE UPM:N ELINYMPÄRISTÖOHJELMA K ys ym ys te n va st au ks et : 1. c, 2. a, 3. c, 4. b, 5. b 32 – METSÄN HENKI 1/24
5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Ennen vanhaan metsuri kaatoi puut moottorisahalla. Nykyisin tärkeimmät työvälineet ovat raivaussaha ja matkapuhelin. 1980-LUVULLE asti moottorisaha oli metsurin tärkein työväline. ”Se oli fyysisesti raskasta työtä, kun puiden kaatamisen jälkeen vielä kannoimme puut ajouran varteen”, kertoo 40 vuotta metsurina työskennellyt Heikki Saarinen. 1990-luvun lopussa monitoimikoneiden käyttö yleistyi ja metsurintyö koki murroksen. Nykyisin metsurin tärkeimmät työvälineet ovat ja raivaussaha ja matkapuhelin, jonne työtilaukset ja kartat tulevat. Raivaussahalla metsuri raivaa esimerkiksi taimikon kasvua haittaavat koivut pois. Hän tekee ennakkoraivausta monitoimikonetta varten, mutta metsuri ja kone ovat harvoin yhtä aikaa samalla työmaalla. Keväisin metsurin työhön kuuluu puiden istuttamista. SIIHEN AIKAAN Taimikon istuttamiseen on kehitetty kaivinkoneisiin kytkettäviä istutuskoneita, mutta Saarinen istuttaa puut potti putkella. Ilmastonmuutos on muuttanut toimintatapoja 2000-luvun aikana. Nykyisin taimia istutetaan entistä harvempaan, jotta joukkoon mahtuu enemmän lehtipuita. ”Se auttaa metsää selviämään paremmin ilmaston lämpenemisestä”, Saarinen selittää. Metsurin työssä pitää pysyä rauhallisena kaikissa tilanteissa. K ys ym ys te n va st au ks et : 1. c, 2. a, 3. c, 4. b, 5. b Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta. 1. Mitkä puut kestävät pak kasta ja lunta parhaiten? A) Lehtipuut B) Jalopuut C) Havupuut 2. Minä vuonna UPM alkoi myydä metsiään sijoittajille? A) 2008 B) 2013 C) 2020 3. Miten suureen lehtipuumäärään UPM on sitoutu nut metsissään? A) 10 % B) 15 % C) 20 % 4. Miten paljon maailman puuntuotannosta arvioidaan olevan peräisin laittomista hakkuista? A) 5–10 % B) 15–30 % C) 30–40 % 5. Miten lehtoja käsitellään UPM:n omien metsien elin ympäristöohjelmassa? A) Niitä kaadetaan B) Niistä poistetaan kuusia C) Niitä kastellaan 33
RAKKAUDESTA METSÄÄN LUMIKENKÄILY K U V A RI IN A PE U H U | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN ”Lumessa näkyvät jäljet kertovat metsän elämästä.” 34 – METSÄN HENKI 1/24
”LAPSUUDENPERHEENI harrastuksiin kuuluivat hiihto ja metsästys. Yhtenä päivänä isä tuli kotiin mukanaan kaksi paria lumikenkiä. Lähdimme lähimetsään kokeilemaan niitä. Se oli kunnon lumitalvi, ja kengät tulivat heti käyttöön. Lumikenkäily on hyvä liikuntamuoto ja sopii kaikille, jotka osaavat suunnistaa kompassin ja kartan avulla. Pukeutuminen kannattaa pitää kevyenä, koska lumikengillä kävellessä tulee usein hiki. Repussa on hyvä olla lämmintä vaatetta evästauon ajaksi. Ikimuistoisimman lumikenkäilyreissuni tein Repoveden kansallispuistossa viime talvena. Yövyimme kihlattuni kanssa metsän keskellä vuokrakodassa kaksi yötä. Metsä tuntuu talvella lumen vuoksi hiljaisemmalta kuin muina vuodenaikoina. Siellä on helppo rauhoittua. Eläinten menoa pystyy seuraamaan paremmin, kun niiden jälkiä näkee lumessa. Jos jäljet ovat tuoreet, tietää varmuudella, että eläin on juuri vähän aika sitten ollut siinä. Kerran jäljet kertoivat saukon laskeneen mäkeä vatsallaan.” TUOMAS PUPUTTI Paikkatietoasiantuntija UPM:n Graduate Trainee -ohjelmassa RAKKAUDESTA METSÄÄN LUMIKENKÄILY 35
UPM Metsä lupaa hyvää Meillä UPM Metsällä työskentelee yli 200 metsäasiakasvastaavaa ympäri Suomen. He tuntevat paikalliset metsät ja ovat valmiita auttamaan sinua metsäomaisuutesi hoitamisessa huomioiden sinun arvosi ja tavoitteesi. Ammattilaistemme kanssa hoidat metsääsi suunnitelmallisesti, vastuullisesti ja vaivattomasti. Keskustelemme mielellämme metsäsi tarpeista. ” Olen tyytyväinen saamaani palveluun. Koen voivani luottaa siihen, että metsääni hoidetaan parhaan tietämyksen mukaisesti ja voin itse vaikuttaa asioihin. Platina-kumppani ” Mainio yhteyshenkilö. Hyvä, ystävällinen ja ripeästi saavutettava palvelu! Kulta-kumppani PAIKALLINEN AMMATTILAINEN APUNASI OLLAAN YHTEYKSISSÄ upmmetsa.fi/ota-yhteytta