PINTAA SYVEMMÄLLÄ PUIDEN LUMIKUORMA Havupuut kestävät pakkasta ja lunta parhaiten. Taimikonhoito ehkäisee lumikuorman aiheuttamia ongelmia. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA H EL I V II RI 2 – METSÄN HENKI 1/24
PINTAA SYVEMMÄLLÄ PUIDEN LUMIKUORMA PUUN kyky kestää lumikuorman aiheuttamia vahinkoja riippuu puulajista ja sijainnista. PohjoisSuomen vaarojen rinteillä kasvavat kuuset ovat sopeutuneet hyvin lumikuorman painoon. Lapissa kuusenoksat ovat lyhyempiä kuin EteläSuomessa. ”Pohjois-Suomessa on myös useammin tykkylunta”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Tykkylumi on muuta lunta painavampaa, sillä yksittäisten lumikiteiden ympärille on kerääntynyt kosteutta. Ilma tieteenlaitoksen mukaan tykkyä on kahta lajia. Huurretykky syntyy huurteen sitomista lumihiutaleista ja jääkiteistä. Nuoskatykky muodostuu kosteasta lumesta, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa. Painava lumi voi katkoa ja haaroittaa oksia sekä vahingoittaa puiden latvoja. Jos puu on katkennut latvasta tai oksat ovat pahasti vääntyneet, puu kannattaa kaataa pois. Lumen painon aiheuttamia vahinkoja voi ehkäistä huolehtimalla metsän harvennuksista. ”On hyvä varmistaa, että tuuli pääsee pudottamaan lunta pois oksilta”, Viiri sanoo. 3
2 Puiden lumikuorma 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Metsä on hyvä sijoitus, sanoo metsä rahaston salkunhoitaja Jyri Hietala 17 Näkemys: PEFC* Suomen toiminnan johtaja Tatu Liimatainen 18 Näin pilkot klapit oikeaoppisesti 20 10 askelta vastuullisempaan metsän hoitoon 26 Katsaus tämän hetken puumarkkina tilanteeseen 28 Metsät ovat Suomen valttikortti 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 UPM:n metsien elinympäristö ohjelma lisää luonnon monimuotoisuutta 33 Metsuri Heikki Saarinen kertoo, miten työ on muuttunut 40 vuodessa 34 Tuomas Puputti rakastaa lumi kenkäilyä Päätoimittajan poiminnat Mitä Suomen kolmanneksi suu rimman yksityisen metsän omistajan metsä rahaston salkun hoitaja ajattelee metsänomistamisesta? Sivut 12–16 Kevättalvi on paras aika pilkkoa syksyllä kerätyt polttopuu rangat klapeiksi. Lue parhaat vinkit pilkko miseen. Sivut 18–19 Onko Suomessa vai Ruotsissa enem män metsää? Entä Saksassa vai Puolassa? Lue juttu EU:n metsäpinta aloista. Sivu 28 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Arja Kulmala, Tomi MetsäHeikkilä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Sabrina Bqain • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2024. Metsän henki painetaan UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: upmmetsa.fi/otayhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 18 28 SISÄLLYS 1/24 *PEFC/02-44-41 4 – METSÄN HENKI 1/24
Vastuullisen metsänhoidon edelläkävijä UPM omistaa Suomessa 525 000 hehtaaria metsää. Pystymme tuottamaan omissa metsissämme vastuullisesti uusiutuvaa raaka-ainetta tehtaillemme. Puuntuotannon lisäksi metsillämme on suuri merkitys osaamisen vahvistamisessa, metsänkäsittelymenetelmien kehittämisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsämme ovatkin meille loistava tutkimusympäristö. Olemme olleet mukana mahdollistamassa tutkimushankkeita esimerkiksi sekapuuston kasvatuksesta, hiilensidonnasta ja lahopuun määrän vaikutuksesta uhanalaisiin lajeihin. Kehitämme omissa metsissämme menetelmiä, jotka ovat myös metsänomistaja-asiakkaidemme hyödynnettävissä. Luomme parhaillaan suuntaa UPM:n omistamien metsien tulevaisuudelle Suomessa rakentamalla uutta strategiaa metsiemme kestävälle hoidolle ja käytölle. Tavoitteena on turvata metsien kasvu ja varmistaa kestävä puuntuotanto. Samalla tuemme metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen kehittämällä metsänkäsittelymenetelmiä sekä vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja lajikirjoa. Yksi konkreettinen esimerkki tästä työstä on metsissämme aloitettu elinympäristöohjelma. Sen tavoitteena on metsäelinympäristöjen, kuten turvesoiden, paahderinteiden ja lehtojen, palauttaminen lähemmäs luonnontilaa vähentämällä ihmistoiminnan vaikutuksia. Tavoitteenamme on olla vastuullisen metsänhoidon edelläkävijä ja esimerkki metsänomistajille erilaisten metsänkäsittelymenetelmien ja luonnonprosessien edistämisessä. Haluamme luoda toimintatapoja ja uusia palveluita, joita Te metsänomistajat olette valmiita ja halukkaita ottamaan käyttöön omissa metsissänne. Nostetaan yhdessä metsänhoito entistäkin vastuullisemmalle tasolle. LIISA VIIKARI Metsätalouspäällikkö UPM Metsä LEDARE ”Omat metsämme ovat meille loistava tutkimus ympäristö.” PÄÄKIRJOITUS Pionjärer inom hållbart skogsbruk UPM äger 525 000 hektar skog i Finland. I våra egna skogar kan vi producera råvaror till våra fabriker på ett hållbart sätt. Förutom virkesproduktionen har våra egna skogar en stor betydelse för att stärka kompetensen, utveckla skogs vårdsmetoder och trygga den biologiska mångfalden. Våra egna skogar är en utmärkt forskningsmiljö för oss. Vi har deltagit i främjandet av forskningsprojekt som bland annat handlar om odling av blandskog, kolbindning och vilken effekt mängden död ved har på hotade arter. I våra egna skogar utvecklar vi metoder som också kan utnyttjas av våra skogsägarkunder. Just nu banar vi väg för de UPM-ägda skogarnas framtid i Finland genom att bygga upp en ny helhetsstrategi för hållbar skötsel och användning av skogarna. Målet är att trygga skogarnas tillväxt, säkerställa en hållbar virkesproduktion och samtidigt stödja skogarnas anpassning till klimatförändringarna genom att utveckla skogsvårdsmetoder och stärka den biologiska mångfalden och artrikedomen. Ett konkret exempel på detta arbete är det livsmiljöprogram som inletts i våra skogar med målet att återställa skogslivsmiljöer, såsom torvmyrar, solexponerade sluttningar och lundar, till ett mer naturliknande tillstånd genom att minska effekterna av mänsklig verksamhet. Vårt mål är att vara en föregångare inom hållbart skogsbruk och instruera skogsägarna i hur man kan främja olika skogsvårdsmetoder och naturprocesser. Vi vill skapa arbetssätt och nya tjänster som ni skogsägare är beredda och villiga att ta i bruk i era egna skogar. Tillsammans tar vi ansvarsfull skogsvård till nästa nivå. LIISA VIIKARI Skogsbrukschef UPM Skog ”Våra egna skogar är viktiga inte bara för virkesproduk tionen.” SISÄLLYS 5
METSÄNHOITO 1 Tarkasta mahdolliset metsätuhot KOSTEA ja painava tykkylumi on voinut aiheuttaa talven aikana tuhoja erityisesti männiköissä. Kriit tisimpiä paikkoja ovat ylitiheinä kasvaneet ja juuri harvennetut männiköt. Kuusi ja koivu eivät ole yhtä herkkiä tykkylumituhoille. Raskas lumi katkoo oksia ja latvoja sekä painaa nuoria puunrunkoja alas. Lumituhot altistavat puita myös muille ongelmille. Tuholaiset, kuten kaarnan kuoriaiset ja erilaiset sienet, voivat iskeä vaurioitunei siin puihin. Metsätuholaki velvoittaa poistamaan vau rioituneet puut tuholaisten leviämisen estämiseksi. Taimikoissa kannattaa tarkkailla talven jäljiltä myyrätuhoja. Myyrät ovat voineet syödä taimesta kuoren tai pahimmillaan koko taimen. Tukkimiehen täituhot on myös helppo havaita keväällä edellisenä kesänä istutetusta taimikosta. Tuhot ovat tunnistet tavissa pitkin kesää. Ahava voi puolestaan aiheuttaa tuhoja pienessä taimikossa. Ahavatuhoja voi arvioida sen mukaan, onko kärkisilmu vielä elossa. Jos on, taimi voi selviy tyä, vaikka oksat olisivat ruskeita. Männyntaimia on hyvä tarkkailla myös männyn lumihomeen varalta. Se voi iskeä lumen alla oleviin männyntaimiin ja levitä taimesta toiseen. Home aiheuttaa ruskeaa tai harmaata väriä oksiin, mutta yleensä se ei yllä kärkeen asti. Jos latvus on terve ja kärkisilmu pysyy hyvänä, taimi pystyy elpymään. Jos tuhoja on taimikossa paljon, täydennys istutuksia kannattaa harkita. Hirvieläintuhoihin voi hakea valtiolta korvauksia. upmmetsa.fi/metsanuudistaminen PUUKAUPPA 2 Vielä ehdit saada hinnan tarkistusedun! KANNATTAA tehdä puukaupat ennen toukokuun loppua. Hinnantarkistusetu takaa kumppanuus AJANKOHTAISTA 1/24 K U V A VA S TA VA LO • 6 – METSÄN HENKI 1/24
KEVÄT TULEE SOLISTEN. Kun metsä avautuu uuteen kukoistukseen, on hyvä hetki käydä se läpi talvisten metsätuhojen varalta. Verkkopalvelussamme voit suunnitella metsänhoitoa kätevästi. Tutustu myös UPM:n ajankohtaisiin uutisiin. Tee puukaupat ennen toukokuun loppua – saat hyvityksen, jos hinnat nousevat. asiakkaillemme hyvityksen, jos hinnat puumarkki noilla nousevat. Hinnantarkistusetu on voimassa joulukuun alun ja toukokuun lopun välillä tehdyissä puukaupoissa. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu aina syyskuun loppuun asti. Puukaupan tekeminen on helppoa. Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaan tai asiakaspalveluumme. Voit myös tehdä puukaupat sähköisesti verkossa. upmmetsa.fi/puukauppa VERKKOPALVELU 3 Parannuksia UPM Metsä verkkopalveluun UPM Kasvu kumppaneille näkyvää sisältöä verkko palvelussa on viime vuonna parannettu muun muassa tuomalla etusivulle tietoa asiointihisto riasta ja bonustilanteesta. Sopimusosiota on kehitetty käyttäjäystävälli semmäksi jakamalla se osiin aihealueittain ja tuo malla sinne uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi metsänhoitosopimuksia on kehi tetty siten, että niiden laskutusta on helpompi seu rata suoraan metsänhoitosopimusosion sarakkei den avulla. Lisäksi sähköisten tarjouspyyntöjen suunnitte lua on helpotettu viime vuonna tuomalla näkyviin toimenpiteen arvioidut puutavaralajien kertymä tiedot. Nykyään voit myös jatkaa kesken jääneen tar jouspyynnön tekemistä, vaikka suljet ohjelman välissä. Myös karttoihin on tehty selkeitä paran nuksia. Tutustu verkkopalvelun uusiin ominaisuuksiin kirjautumalla tilillesi tai luomalla tunnukset, jos sinulla ei niitä vielä ole. Palvelun avulla voit muun muassa tehdä puu kaupat, suunnitella toimenpiteitä luonnon moni muotoisuuden lisäämiseksi, jättää tarjouspyyntöjä metsänhoitotöistä ja tehdä metsäveroilmoituksen. upmmetsa.fi/verkkopalvelu • 7
HELSINGIN Musiikkitalon uudet urut soivat juhla konsertissa kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä. Riegerurkujen näyttävät fasadipillit ovat ensim mäiset kotimaisesta, puupohjaisesta UPM Formi 3D biokomposiitista valmistetut urkupillit. Uruissa on 3Dtulostettuja soivia pillejä sekä ilma kanavia yhteensä 260 metriä. Uruissa on 124 äänikertaa jaettuna usealle eri pillistölle. Ne ovat Suomen ja Skandinavian suurimmat sekä suurimmat konserttisaliin sijoitetut modernit urut maailmassa. Massiivinen koko mahdollistaa ainutlaatuisen äänentuotannon. Musiikkitalon urut on toteutettu kansainväli senä yhteistyönä. Suomessa valmistettu UPM:n biokomposiittimateriaali toimitettiin 3Dtulostet tavaksi Espanjan Burgokseen, mistä tulostetut pillit kuljetettiin urkuvalmistajalle Rieger Orgelbaulle Itävaltaan. Orgelbau rakensi urut käsityönä, minkä jälkeen ne purettiin, kuljetettiin osina Helsinkiin ja raken nettiin uudelleen Musiikkitalon konserttisaliin. Fasadipillien ainutlaatuinen muotokieli edel lytti siihen soveltuvaa materiaalia sekä luotetta vaa, joustavaa ja kustannustehokasta valmistus menetelmää. BIOKOMPOSIITIN sisältämät selluloosakuidut hel pottivat suuren mittakaavan 3Dtulostusta, ja materiaalin vähäinen kutistuminen, nopea jääh tyminen sekä itseään koossapitävät ominaisuudet AJANKOHTAISTA Helsingin Musiikkitalon uudet urut ovat saaneet paljon julkisuutta poikkeuksellisen ulkomuotonsa ansiosta. Urkujen näyttävät fasadipillit on valmistettu puupohjaisesta UPM Formi 3D -biokomposiitista. Musiikki talon urut ovat suu rimmat konsertti saliin sijoitetut modernit urut maail massa. URUISSA SOIVAT BIOKOMPO SIITTIPILLIT INNOVAATIOT 8 – METSÄN HENKI 1/24
UPM on listattu ainoana metsä ja paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin glo baalissa ja eurooppalaisessa indeksissä (DJSI) vuosiksi 2023–2024. DJSIindeksi arvioi maailman laajuisesti yritys ten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Syksyllä 2023 UPM päivitti vihreän rahoituksen viite kehyksensä, jolle se sai S&P Global Ratingsilta korkeim man Dark Green luokituksen. Yhtiö liittyi myös YK:n Glo bal Compactin Forward Faster aloitteeseen, joka kannustaa globaaleja yrityksiä tekemään mitattavia toimia vauhdittaak seen vuodelle 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoittei den toteutumista. UPM on sitoutunut edis tämään sukupuolten välistä tasaarvoa, maksamaan elämi seen riittävää palkkaa ja aset tamaan nettonollapäästö tavoitteen. upm.fi Alansa ainoa kestävän kehityksen indekseissä VASTUULLISUUS K U V A M U S II K K IT A LO , S A K A RI RÖ Y S K Ö mahdollistivat monimutkaisen elementtien tuot tamisen. 3Dtulostuksessa syntyy vain vähän hukka materiaalia, ja puupohjainen biokomposiitti on täysin kierrätettävissä. Sen käyttö Musiikkita lon uruissa onkin hyvä esimerkki vastuullisten materiaalien hyödyntämisestä taide ja musiikki maailmassa. Biokomposiitilla on luontaisesti akustisia omi naisuuksia, ja materiaalia hyödynnetään yleisesti esimerkiksi kaiutinkoteloissa. upm.fi K U V A U PM 9
AJANKOHTAISTA UPM INVESTOI KORKEA KOSKEN SAHAAN UPM investoi lähes 10 miljoonaa euroa Korkeakosken sahan modernisointiin. Sahalla otetaan vuonna 2025 käyttöön uusi USNR:n toimittama jakosaha. Kyseessä on hyvin merkittävä investointi Korkeakosken sahan tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. Sahan modernisoinnissa uusitaan sahauksen toisessa vaiheessa oleva jakosaha, automaatio sekä muuta laitteistoa. Raaka-aine pystytään investoinnin myötä hyödyntämään entistä tehokkaammin, kun samasta tukkimäärästä saadaan enemmän lopputuotetta. Moderni laitteisto parantaa myös energiatehokkuutta. upm.fi INVESTOINTI METSÄSSÄ työskentelyn riskit painot tuvat usein erityisesti metsähoitoon, puunkorjuuseen ja autokuljetuksiin. Turvallisuuden parantaminen vaatii tavoitteiden asettamiseen ja mittaami seen selkeät mallit ja menetelmät, joilla tapaturmien määrää pyritään vähen tämään kaikissa UPM Metsän töissä. Hyvistä käytännöistä viestiminen on keskeistä turvallisen toiminnan takaa miseksi. Vuodesta 2017 lähtien olemme UPM Metsällä seuranneet myös urakoitsijoi demme tapaturmakehitystä parantaak semme yhteistä turvallisuuttamme. Tästä vuodesta eteenpäin seuraamme niin UPM Metsän henkilöstön kuin UPM Metsän urakoitsijoiden yhteistä tapaturmakehitystä. Yksi keskeisimmistä turvallisuu teen vaikuttavista asioista on se, miten metsä työmailla vierailevat ihmiset nou dattavat turvallisuusohjeita. Hyvä metsänomistaja, kun vierailet metsätyömaalla, muistathan nämä asiat: 1. Käytä huomiovaatetusta. UPM lähettää puukaupan yhteydessä heijastinliivin metsänomistajalle. Se on halpa henkivakuutus. 2. Soita koneen kuljettajalle ja ilmoita aikeistasi tulla käymään koneella. Ilmoita myös, mistä suunnasta saavut, vaikka kuljettaja olisi sinulle tuttu. 3. Odota turvaetäisyyden päässä, että kuljettaja havaitsee sinut ja sammuttaa koneen ja että portaat laskeutuvat. upmmetsa.fi/turvallisuus TURVALLISUUS Yhteisenä tavoitteena turvallinen vuosi 2024 K U V A U PM K U V A U PM 10 – METSÄN HENKI 1/24
K U V A T U PM UPM:n ja VAUDE:n kehittämä fleecetakki on esimerkki siitä, miten fossiilipohjaisia urheiluvaatteita voi valmistaa aiempaa ekologisemmin. TUOTE Monelle tulee fleecestä mieleen muovi, mutta nyt tämä tuttu materiaali on päivitetty uudelle vuosituhannelle. UPM:n ja urheiluvaatevalmistaja VAUDE:n kehittämä puupohjainen fleecetakki haastaa muutkin muotialan yritykset keksimään entistä parempia raakaaineratkaisuja. Lähes 60 prosenttia muotiteollisuuden materiaaleista on nimittäin valmistettu fossiilipohjaisista polymeereistä. UPM:n ja VAUDE:n kehittämä feecetakki on tehty puupohjaisesta polyesteristä. Tavallisesti polyesterin valmistuksessa käytettävä hartsi sisältää monoetyleeniglykolia, joka on peräisin raakaöljystä. Uudessa materiaalissa tämä ainesosa korvataan biomonoetyleeniglykolilla. Koska nämä ainesosat vastaavat molekyylitasolla toisiaan, ekologisempaa vaihtoehtoa voi hyödyntää polyesterin valmistuksessa helposti. ”Tämä on ensimmäinen etappi matkalla kohti polyesterin valmistamista fossiilivapaista raaka-aineista”, sanoo VAUDE:n innovaatiopäällikkö René Bethmann. upm.fi 11
Seitsemän vuotta metsärahastojen salkunhoitajana työskennellyt Jyri Hietala on taustaltaan metsä tieteiden maisteri ja tutkija. 12 – METSÄN HENKI 1/24
Metsärahastojen salkunhoitaja Jyri Hietala muistuttaa, että metsäsijoittamisen tuotto tulee puun kasvun kautta. Puut kasvavat suhdanteista välittämättä. TEKSTI TIINA KATRIINA TIKKANEN | KUVAT SABRINA BQAIN Metsä on vakaa sijoituskohde S alkunhoitaja Jyri Hietalalle metsä merkitsee vapaaajalla ennen kaikkea virkistäytymistä. Hän asuu perheineen paritalossa Espoon Mäkkylässä. Ulko-ovelta on vain muutama askel lähimetsään, jossa on sopivasti korkeuseroja mäenlaskuun lapsen kanssa. Hietala käy perheensä kanssa retkeilemässä luonto poluilla ja hyödyntää jokaisenoikeuksia poimimalla marjoja ja sieniä. Metsässä virkistäytyminen ei kuitenkaan tarkoita ajatusten täydellistä nollaamista, sillä Hietala on tottunut työssään katsomaan asioita metsänhoidon näkökulmasta. Samaa hän tekee ajaessaan autolla metsän reunustamia teitä pitkin. ”Maakunnissa ajellessani huomaan usein tarkkailevani tienvarsimetsien taimikoiden kuntoa ja sitä, miten metsiä on käsitelty.” Hietala on koulutukseltaan metsänhoitaja ja metsäekonomiaan erikoistunut metsätieteiden maisteri. Tällä hetkellä hän toimii United Bankersin omistamien UB Nordic Forest Fund -metsärahastojen salkunhoitajana. Työ on Hietalan mukaan vaihtelevaa ja melko käytännönläheistä. Työpäivän aikana hän käy esimerkiksi läpi raportteja myynnissä olevista metsä tiloista sekä hoitaa metsärahastojen omistamien metsätilojen 13
METSÄ RAHASTON HOITAJAN ARVOT 1 KESTÄVYYS JA VASTUULLISUUS. ”Lähes kaikki omistamamme metsät Suomessa on tupla sertifioitu. Varau dumme ilmastonmuutok seen monin tavoin.” 2 JÄRKIPERÄINEN METSÄTALOUS. ” Valit semme metsikkökuvion perusteella metsänkäsit telyvaihtoehdon, joka on kullekin metsälle järke vin pääoman tuoton opti moinnin näkökulmasta.” 3 HAJAUTTAMINEN. ”Met säsijoittaminen ei kor reloi muiden omaisuus lajien kanssa, joten hankkimalla metsää sijoi tussalkkuun voi parantaa salkun tuottoa ja pienen tää riskiä.” United Bankersin ja UPM:n yhteistyö parantaa Hietalan mukaan metsäsijoit tamisen riskienhal lintaa. 14 – METSÄN HENKI 1/24
on samanlaisia periaatteita metsien kestävästä käytöstä. FSC-sertifikaatissa on kriteerejä esimerkiksi hakkuisiin liittyen, ja se edellyttää, että vähintään viisi prosenttia metsäalasta on kokonaan suojeltu. Sertifikaatit ovat vapaaehtoisia, mutta ne ovat hyvä tapa osoittaa ja varmistaa metsän vastuullinen hoito ja käyttö. United Bankersin omistamissa metsissä on esimerkiksi linjattu, että lehtipuun määrä kaksinkertaistetaan, koska näin voidaan parantaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksessa. ”Metsän resilienssin vahvistaminen turvaa paremmin myös metsäsijoittamisen tuottoa.” United Bankersilla aloitti pari vuotta sitten ESGtiimi, joka varmistaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuullisuuden toteutumisen kaikissa yrityksen metsärahastoissa. ”Meillä on rahastoissamme myös sertifikaattien yläpuolella olevia tavoitteita. UPM:n sijoittajasopimusasiakkaana meillä on esimerkiksi linjaus, että suosimme rehevillä turvemailla jatkuvaa kasvatusta,” Hietala lisää. TÄLLÄ hetkellä United Bankersilla on neljä erilaista metsärahastoa. Yksi niistä on Hietalan mukaan koko kansan metsärahasto. Sen omistajat ovat pääasiassa yksityishenkilöitä, ja rahastoon pääsee kiinni melko pienellä minimisijoituksella. Metsä on osoittautunut vakaaksi sijoituskohteeksi vaikeassa suhdanteessa. Se on säilyttänyt arvonsa inflaatiosta huolimatta. ”Metsäsijoittamisen tuotto tulee puuston kasvun kautta, eikä kasvu katso sitä, millainen suhdanne maailmalla on meneillään. Puusto vain kasvaa joka vuosi.” Kun hankkii metsää sijoitussalkkuunsa, arvonvaihtelut tasaantuvat ja riskien ja tuottojen suhde paranee. Toisaalta tuottotavoite on metsäsijoittamisessa maltillisempi kuin esimerkiksi osakkeissa. Puusta on ollut Ukrainan sodan myötä pulaa, ja puun hinta on noussut, mikä on myös parantanut metsäsijoittamisen kannattavuutta. Osa United Bankersin metsärahastoista on pääomarahastoja, joissa minimimerkinnät ovat sen verran suuria, että rahastojen omistajat ovat pääasiassa instituutiota. Instituutiot ovat kuitenkin sijoittaneet poikkeuksellisessa maailmantilanteessa metsiin vähemmän kuin ennen, sillä korkojen nousun myötä pääomaa on virrannut aiempaa enemmän muihin sijoituskohteisiin. Metsärahastoihin ei siis ole tullut yhtä paljon uutta pääomaa kuin nollakorkoaikoina. ”Tämän seurauksena metsäkiinteistökauppaa on käyty hieman vähemmän kuin edellisvuosina, ja ammattimaisten metsäsijoittajien tekemien kauppojen määrä on laskenut.” HIETALAA viehättää metsärahastojen salkunhoitajan työssä luonnontieteiden ja talouden yhteensovittaminen. Se sai kotkalaisen sellutehtaan ”Mietimme yhdessä, miten ilmastomuu tokseen pitää varautua.” asioita. Joskus se tarkoittaa keskustelua kaatuneista puista tai metsäteiden kunnosta naapurimetsänomistajan kanssa. Metsärahastot huolehtivat metsistään yksityisten metsänomistajien tapaan. UPM tarjoaa rahastoille pitkäaikaisia ja sitovia kumppanuussopimuksia. ”Olemme sitoutuneet hoitamaan rahaston metsä tilojen puuston hakkuutarpeet sekä metsänhoitotyöt pitkäjänteisesti ja kestävällä tavalla”, kertoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto. Kuusisto ja Hietala suunnittelevat yhdessä UB Nordic Forest Fundin omistamien metsien hoitoa ja käyvät UPM:n metsäasiakasvastaavien kanssa metsä tiloilla pari kertaa vuodessa. Tapaamisissa he keskustelevat metsänhoidon linjauksista ja syventyvät tarvittaessa johonkin tiettyyn teemaan, kuten lannoitukseen. ”Mietimme metsänhoidollisia asioita aina yhdessä Eijan kanssa mutta teemme päätökset ja budjetit organisaatiomme sisällä”, Hietala tiivistää. Hän pitää kumppanuutta UPM:n kanssa arvokkaana – strateginen yhteistyö parantaa metsäsijoittamisen riskienhallintaa ja lisää ennustettavuutta. ”Kyse ei ole vain siitä, että myymme heille puuta ja he hoitavat metsiämme. Mietimme yhdessä esimerkiksi sitä, miten ilmastomuutokseen pitää varautua metsänkäsittelyllä”, Hietala jatkaa. YKSI syy tiiviiseen yhteistyöhön UPM:n kanssa on United Bankersin metsärahastojen kasvu viime vuosien aikana. Yritys on nykyisin Suomen kolmanneksi suurin yksityinen metsänomistaja rahastojensa kautta. Tällä hetkellä United Bankers omistaa Suomessa noin 145 000 hehtaaria metsää. Talon sisällä tai pienillä metsäpalveluyrityksillä ei ole samanlaisia resursseja ja paikallista osaamista kuin UPM:llä ympäri maata sijaitsevia metsätilojen hoitamiseen. United Bankersin omistamista metsistä kaikki on PEFC*-sertifioitu ja lähes kaikki FSC ® **sertifioitu. PEFCja FSC-sertifikaateissa 15
piipun lähellä kasvaneen pojan aikanaan haketumaan metsätieteiden pariin. Aiemmin tutkijana työskennellyt Hietala on ollut nykyisessä työssään yllättynyt siitä, että metsälle sopivat käsittelyvaihtoehdot rajautuvat yleensä melko pieneen määrään. Käsittelytapaan vaikuttavat muun muassa puuston ominaisuudet, metsän rakenne sekä maaperän rehevyys. Esimerkkinä hän mainitsee jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen. Se on metsänhoitoa ilman avohakkuuta ja perustuu metsän luontaiseen uudistumiseen. ”Toisin kuin taloudelliseen mallinnukseen perustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ei käytännössä sovi kuin tietynlaisiin kohteisiin ja olosuhteisiin.” Entinen tutkija on työskennellyt metsärahastojen salkunhoitajana nyt seitsemän vuotta. Vuodet ovat opettaneet Hietalalle esimerkiksi sen, että metsän uudistamisen kustannuksissa säästäminen johtaa harvoin parhaaseen lopputulokseen. Keinollinen uudistaminen eli kylvö tai istutus on selvästi riskittömämpi vaihtoehto kuin luontainen uudistaminen. Lisäksi taimikko saadaan perustettua nopeammin hyödyntämällä jalostettua siemenja taimiainesta. ”Meidän tärkein tehtävämme on pitää metsien kasvua yllä ja riskit hallinnassa”, Hietala lisää. ”Tärkein tehtävämme on pitää metsien kasvua yllä ja riskit hallinnassa.” Hietala kuvailee metsäsuhdettaan suomalaisittain perin teiseksi. Hän nauttii jokaisenoikeuksista ja retkeilee kotinsa lähimetsissä sekä kansallispuistoissa. UPM PALVELEE METSÄSIJOITTAJIA Vuonna 2008 UPM alkoi myydä metsätilojaan sijoittajille. Samaan aikaan syntyi sijoittaja sopimuskonsepti, jossa sopimukset ovat vähin tään 20 vuoden mittaisia. ”Sijoittajille tarjoamamme metsänhoitosopi mus on hyvin tiivis kumppanuus”, sanoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto. UPM:n yhteyshenkilö raportoi sijoittajasopi musasiakkaalle kvartaaleittain puumarkkinan kehityksestä, hakkuista, metsänhoidosta ja muista käytännön toimista. UPM suunnittelee metsätiloilla tehtävät metsän hoitotyöt, mutta niiden tekemisestä pää tetään yhdessä metsänomistajan kanssa. UPM auttaa sijoittajaasiakasta varmistamaan, että metsän käyttö on kestävällä pohjalla. ”Meillä on vanhoista tiloista pitkältä ajalta tietoa, jota hyödynnetään neuvonnassa.” Yhteyshenkilö ja asiakas käyvät tiloilla yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa pari kertaa vuodessa. Paikallinen metsänhoito osaaminen on ollut esimerkiksi UB Nordic Forest Fundille tärkeä osa kumppanuutta UPM:n kanssa. *PEFC/02-44-41 **FSC N003385 16 – METSÄN HENKI 1/24
NÄKEMYS TATU LIIMATAINEN Toiminnanjohtaja PEFC Suomi Kestävää puukauppaa PEFC-sertifioinnin avulla ei niiden noudattaminen aiheuta hänelle lisätoimenpiteitä. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti PEFC:n vaatimuksia päivitetään noin viiden vuoden välein. Viimeisin päivitys on juuri saatu valmiiksi, ja sen myötä etenkin ekologisen kestävyyden osa-alueita on vahvistettu. Uuden standardin myötä esimerkiksi hakkuissa koskemattomiksi jätettävien suojakaistojen leveydet tuplaantuvat ja säästöpuiden määrä kaksinkertaistuu. Metsienhoitoa koskeva PEFC-standardi edistää Suomen metsien ekologista tilaa muun muassa suojakaistojen, säästöpuiden, tiheikköjen, sekapuustoisuuden, kulotuksen ja tärkeiden elinympäristöjen huomioimisen kautta. Sitoutumalla PEFC-sertifiointiin metsänomistaja edistää vaivattomasti kestävää metsätaloutta ja takaa samalla puulleen kysynnän. KULUNEIDEN vuosikymmenten aikana kestävyysteemat ovat olleet runsaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa on pitkät perinteet metsien monikäytölle, mutta myös täällä eri toimijat ovat yhä kiinnostuneempia edistämään kestävinä pidettyjä metsätalouden toimenpiteitä. Yksi niistä on vuosituhannen alusta asti toiminut vapaaehtoisuuteen pohjautuva, markkinaehtoinen PEFC*-sertifiointi. Miksi kestävyydellä on merkitystä? Puuhan on monessa mielessä kestävä materiaali, ja Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin. Interpolin arvion mukaan kuitenkin jopa 15–30 prosenttia maailman puuntuotannosta on peräisin laittomista hakkuista ja laittoman puuntuotannon arvo on 51–152 miljardia dollaria. Laiton puu on siis miljardibisnes. Koska rehti kilpailu laitonta puutavaraa vastaan on mahdotonta, on kaikkien etu, että puun alkuperä kyetään todentamaan. TÄMÄ pätee myös suomalaiseen metsänomistajaan. Olemalla mukana PEFC-sertifioinnissa metsänomistaja kykenee osoittamaan puun alkuperän lisäksi sen, että metsiä on hoidettu lakien ja sertifioinnin vaatimusten mukaisesti. Tämä tulee vastaan viimeistään puukauppoja tehdessä. Lähes kaikki suuret puunostajat edellyttävät, että puutavara on sertifioitua. PEFC-sertifikaatti on osoitus siitä, että asiat ovat kunnossa. Suomessa yksityismetsänomistajien liittyminen PEFC-sertifiointiin on tehty metsänomistajille mahdollisimman helpoksi. Mukaan pääsee vaivattomasti esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Yksityismetsänomistajien PEFC-sertifiointi on Suomessa rakennettu kolmen alueen mallin pohjalle, mikä pitää metsänomistajan kulut sekä hallinnollisen taakan hyvin pieninä. OLEMALLA mukana PEFC-sertifioinnissa metsänomistaja sitoutuu noudattamaan metsänhoidossa metsästandardin vaatimuksia. Suomalaiset metsäammattilaiset tuntevat hyvin PEFC-vaatimukset, joten mikäli metsänomistaja toteuttaa hoitotoimenpiteet ulkopuolisella taholla, 15–30 % maailman puun tuotannosta on peräisin laittomista hakkuista. Tatu Liimatainen on toiminut PEFC Suomen toiminnanjohtajana kesäkuusta 2023 lähtien. Hän siirtyi tehtävään Brysselissä toimivan konsultti yrityksen Fourtoldin EU:n yhteiskunta suhteiden johtajan tehtävästä. Tätä ennen Liimatainen on työskennellyt esimer kiksi maa ja metsä talousministeriössä luonnon varaosastolla neuvottelevana virka miehenä, Euroopan komissiossa ja parla mentissa sekä Poh joismaisten metsän omistajajärjestöjen koordinaattorina. K U V A TA TU LI IM A TA IS EN K O TI A LB U M I *PEFC/02-44-41 17
”Klapien teko on erin omaista hyötyliikun taa yksin tai yhdessä. Klapikoneella syntyy vaivattomasti isompi määrä polttopuita, mutta kirveelläkin pärjää”, sanoo urjalalainen Matti Toivakainen. 1. TYÖTURVALLISUUS ENSIN Polttopuiden teossa piilee muutama riski, joihin pitää varautua hyvillä turvavarusteilla. Turvasaappaat suojaavat putoavilta pölleiltä ja ohi lipsahtaneelta kirveeltä. Terän pysäyttävät viiltosuojahousut ovat moottorisahalla sahatessa pakolliset. Kypärä visiireineen ja kuulonsuojaimineen on peruspäähine klapikoneen käyttäjälle. Silmät pitää suojata suojalaseilla. 2. KONEELLA VAI KÄSIN? Polttopuita voi tehdä klapikoneella tai kirveellä. Myös erilaisia keveitä sähkökäyttöisiä halkomakoneita on tarjolla. Niilläkin pärjää, kunhan muistaa olla erityisen tarkkana turvallisuuden kanssa. Turvallisimmin ja vähimmällä fyysisellä rasituksella polttopuut syntyvät klapikoneella. Koneessa on kiinteä sahausterä rankojen katkomiseen, jolloin moottorisahaa ei tarvita. Kone halkaisee pölkyt automaattisesti ja ohjaa ne kuljettimella varastoon tai klapisäkkiin. Omiin käsiin sopivalla kirveelläkin pärjää mainiosti. Rangat katkotaan silloin moottorisahalla tukevassa sahaustelineessä tai erillisellä katkontasirkkelillä. 3. VARASTOI OIKEIN Kun polttopuut on huolella tehty, ne pitää myös varastoida huolellisesti. Klapivarasto kannattaa sijoittaa aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle, jotta puut jatkavat kuivumistaan varastossa. Pinon päällä pitää olla sateensuoja ja alla tuuletuskanava eli rakolattia tai kuormalava. Paras paikka klapeille on rakoliiteri, joka on helppo rakentaa itse. Niitä saa myös ostettua edullisesti. Hyvin suojattuina polttopuut säilyttävät energia-arvonsa vuosikaudet. Klapit halki ja katon alle Kevättalvi on paras aika pilkkoa syksyllä kerätyt polttopuurangat klapeiksi. Tuore puu halkeaa helposti pakkaskelissä. Halkaistujen puiden kuivuminen jatkuu kevättuulien puhaltaessa. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA KLAPIEN PILKKOMINEN MATTI TOIVAKAINEN Senior Advisor, UPM Metsä 18 – METSÄN HENKI 1/24
METSÄHOMMISSA KLAPIEN PILKKOMINEN Koivujen välissä kannattaa polttaa silloin tällöin haapaa, sillä se puhdistaa tulisijaa ja piippua. Kuivat polttopuut säilyttävät energiaarvonsa hyvin tuulettuvassa rakoliiterissä. Hyvä kirves ja tukeva pölkky riittävät perustyökaluiksi puiden pilkkomiseen. KATSO VIDEO: PILKO POLTTOPUUT TURVALLISESTI youtube.com/upmmetsa 3 × PILKO KLAPIT 19