UPM Metsän henki 1/2023 - Lehtiluukku.fi

Määrääkö EU jatkossa metsänhoidosta Suomessa? 20 KALERVO ISOHANNI ON HOITANUT METSÄÄ 1960-LUVULTA ASTI 12 METAANI TUO MUTKIA SOIDEN ENNALLISTAMISEEN 30 VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. 1/23
PINTAA SYVEMMÄLTÄ MUSTARASTAS Mustarastaan huilumainen laulu on monille kevään ensimmäinen merkki. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA JU H A -M A TT I VA LO N EN 2 – METSÄN HENKI 1/23
PINTAA SYVEMMÄLTÄ MUSTARASTAS MUSTARASTAS on sopeutunut hyvin ilmastonmuutokseen. Kanta on kasvanut, ja lintu on levinnyt kuluneen kolmen kymmenen vuoden aikana ete läiseen Lappiin asti. ”Mustarastas kelpuuttaa elin ympäristökseen metsän lisäksi pihat ja puistot. Kaikki eivät edes ajattele musta rastasta metsä lajina, vaikka se oli alun perin rehevien met sien lintu”, sanoo UPM Metsän ympäristö asiantuntija JuhaMatti Valonen. Nykyisin mustarastasta tava taan Suomessa yhä runsaammin myös talvisin. Syitä on useita: talvet ovat lauhtuneet, kevään tulo on aikaistunut ja ihmiset ruokkivat lintuja entistä enem män talvisin. ”Tärkeää ravintoa musta rastaalle ovat pihlajanmarjat, joita lintu saa metsästä. Jos marjavuosi on hyvä, lintu pärjää niillä pitkälle talveen. Taimikon hoidossa voi huomioida talvehtivat linnut säästämällä pihlajat.” Keltaisen nokkansa ja mus tan värinsä vuoksi lintu erottuu talvella valkoista vasten hyvin. Se ei ole eduksi pedoilta suo jautumisessa. Siksi mustarastas käy ruokintapaikalla yleensä aamu tai iltahämärän turvin. 3
2 Pintaa syvemmältä 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Kalervo Isohanni ryhtyi hoitamaan suvun metsätilaa jo 1960-luvulla 17 Näkemys: Kimmo Collander 18 Näin hoidat riistaa talvimetsässä 20 Miten EU vaikuttaa metsien hoitoon Suomessa? 26 Palvelua asiakkaan parhaaksi 28 Metsien kasvu on tuplaantunut 50 vuoden aikana 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Onko soiden ennallistaminen hyväksi ilmastolle? 33 Paperikoneet ovat muuttuneet huimasti vuosikymmenten varrella 34 Pekka Lepikko rakastaa talvisessa metsässä retkeilyä Päätoimittajan poiminnat Rajoittaako EU Suomen hakkuita? Määrätäänkö yksityismetsiä suojeltaviksi? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta tässä jutussa. Sivut 20–25 UPM Kasvu -kumppanuus tuo metsänomistajalle paitsi rahanarvoisia etuja, myös asiantuntijapalvelumme helposti saataville. Lue lisää kumppanuudesta! Sivut 26–27 Ennallistaminen puhututtaa. Kysyimme tutkijalta soiden ennallistamisen ilmastohyödyistä ja -haitoista. Sivut 30–32 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Getty Images • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 20 26 30 SISÄLLYS 1/23 4 – METSÄN HENKI 1/23
Hyvä metsänhoito tuo ilmastohyötyjä METSIEN hiilinieluista ja puuston kasvusta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Meitä metsän omistajia voi mietityttää, mitä nyt tulisi tehdä. Kun katsotaan aihetta laajemmin, oleellista on se, että voimme korvata puulla fossiilisia raaka aineita rakentamisessa, polttoaineissa ja pakkaus materiaaleissa – uusia innovaatioita unohtamatta. Kaikki puusta tehdyt tuotteet ovat elinkaarensa ajan myös hiilivarastoja. Kun tarkastellaan aihetta lähempänä metsää, hiilensidonnan kannalta olennaista on se, kuinka paljon puusto kasvaa. Tähän jokainen metsänomis taja voi vaikuttaa käyttämällä metsää uudistaes saan hyvää, jalostettua taimi tai siemenmateriaalia sekä toteuttamalla metsän hoitotyöt ja hakkuut oikea aikaisesti ja laadukkaasti. Puuston kasvua voi lisätä nopeasti myös lannoittamalla. Tur vemailla tuhkalannoitus voi olla hyvä keino lisätä metsien kasvua ja välttää kunnostusojitus. Sillä, että huolehdimme metsien terveydestä ja tuhonkestävyydestä, on jatkossa yhä suurempi merkitys. Puusto, jolle hoitotoimenpiteet ja har vennukset on tehty ajallaan, kestää paremmin lumi ja tuulituhoja. Metsää kannattaa uudistaa, kun sen kasvu on hiipunut tai kun hyönteis tai sienituhon riski on ilmeinen. Lehtipuun määrän lisääminen vähentää tuhoriskejä ja lisää luonnon monimuotoi suutta sekä puuston kasvua. Jatkuvan kasva tuksen kohteissa metsän uudistumista kan nattaa tukea poistamalla varjostavia puita. Kaikkea tätä metsänomistajan ei tarvitse itse tehdä tai osata, vaan voit kääntyä UPM:n metsäammattilaisen puoleen ja kysyä neuvoa. Suunnitellaan yhdessä metsällesi parhai ten soveltuvia toimia, jotka lisäävät kasvua ja hiilensidontaa. Toivotan kaikille hyvää ja aktiivista metsän omistamisen vuotta 2023! MAARIT SALLINEN Metsätalousjohtaja UPM Metsä LEDARE PÄÄKIRJOITUS God skogsvård ger klimatnytta SKOGARNA som kolsänka och trädbeståndets tillväxt har på sistone varit föremål för livlig debatt. En del av skogsägarna funderar nu kanske på vad de borde göra. Om vi betraktar saken ur ett större perspek tiv, så är det träets möjlighet att ersätta fossila råvaror inom byggande, bränslen och förpackningsma terial, för att inte tala om nya innovationer, som är viktigast. Alla produkter som tillverkas av trä fungerar dessutom som kollager under hela sin livstid. Om vi betraktar saken ur ett skogsnära perspek tiv, så är det trädbeståndets tillväxttakt som är vik tigast med tanke på kolbindningen. Detta kan varje skogsägare påverka genom att använda förädlat plant eller frömaterial av god kvalitet vid skogsför nyelse samt utföra skogsvårdsarbeten och avverk ning på ett högklassigt sätt vid rätt tidpunkt. Genom gödsling är det också möjligt att snabbt öka trädbeståndets tillväxt. På torvmark kan ask gödsling vara en fungerande metod för att öka skog arnas tillväxt och undvika iståndsättningsdikning. I fortsättningen blir det allt viktigare att vi tar hand om skogarnas hälsa och skadetålighet. Ett trädbestånd där skogsvårdsarbeten och avverk ningar utförts i tid har en större motståndskraft mot snö och vindskador. Det lönar sig att för nya skogen om dess tillväxt har avtagit eller om det finns en uppenbar risk för insekt eller svampskador. Genom att öka inslaget av lövträd minskas risken för skador och samtidigt ökar både den biologiska mångfalden och trädens tillväxt. På platser där man utför kontinuerlig beståndsvård lönar det sig att stödja skogsförnyelsen genom att avlägsna skug gande trädbestånd. Skogsägaren behöver inte själv göra eller kunna allt detta, utan kan kontakta en skogsexpert vid UPM för att få råd. Låt oss tillsammans planera de åtgärder som bäst passar din skog för att öka tillväx ten och kolbindningen! Jag önskar alla ett gott och aktivt skogsägarår 2023! MAARIT SALLINEN Skogsbruksdirektör UPM Skog ”Låt oss tillsammans planera de åtgärder som bäst passar din skog.” SISÄLLYS ”Suunnitellaan yhdessä metsällesi parhaiten soveltuvia toimia.” 5
PUUKAUPPA 1 Tee puukaupat nyt ja hyödynnä hinnantarkistusetu NYT on hyvä hetki tehdä puukaupat ja toteuttaa metsällesi tarpeelliset hakkuut, sillä hinnantarkistuskausi jatkuu vielä reilut pari kuukautta. Hinnantarkistusetu takaa UPM Metsän kumppanuusasiakkaille hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat. Jos et vielä ole kumppanimme, kysy maksuttomasta kumppanuudesta metsäasiakasvastaavalta. Hinnantarkistusetu on voimassa 1.12.–31.5. tehdyissä puukaupoissa UPM Metsän Hopea-, Kultaja Platina-kumppaniasiakkaille. Edun voi saada heti ensimmäisestä puukaupasta. Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Metsänomistajan ei tarvitse miettiä puun hinnan kehittymistä yksityispuumarkkinassa, vaan hän voi ajoittaa puukauppansa metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Näin ollen kumppani tekee kaupat aina hyvään aikaan. Voit tehdä puukaupat vaivattomasti ottamalla yhteyttä metsäasiakasvastaavaan tai asiakaspalveluun. Halutessasi voit tehdä kaupat myös helposti verkkopalvelussamme. Kirjaudu palveluun ja pyydä tarjous. upmmetsa.fi/puukauppa METSÄNHOITO 2 Tarkasta taimikot keväällä TAIMIKOT kannattaa tarkastaa aina keväällä, jotta voi arvioida tulevan kesän taimikonhoitotarpeet sekä mahdolliset talven aikana syntyneet tuhot. Alle metrin korkuinen taimikko kannattaa tarkastaa joka vuosi, mutta varttuneemmassa taimikossa riittää tarkastus parin vuoden välein. Jos taimikon tarkastusta ei ehdi tehdä itse tai siihen AJANKOHTAISTA 1/23 K U V A U PM • 6 – METSÄN HENKI 1/23
KEVÄT ON KORVALLAAN. Luonto alkaa heräillä talviunilta, ja jostain kuuluu jo veden solinaa. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, missä kunnossa metsäsi on, ja tehdä tarvittavat hankinnat sen hyvinvoinnin edistämiseksi. Alle metrin korkuinen taimikko kannattaa tarkastaa joka vuosi. tarvitsee asiantuntijan apua, voi palvelun hankkia UPM:ltä. Varhaisperkauksen tarpeen arvioi helposti: jos alle metrin korkuisia taimia ympäröi keväällä samanmittainen lehtipuusto, on hyvä tehdä perkaus kesällä. Taimikonharvennus kannattaa tehdä silloin, kun taimet ovat 3–7 metrin korkuisia. Kesän työt on hyvä varata UPM:ltä ajoissa keväällä. Nuoressa taimikossa on saattanut syntyä tuhoja, jos myyrät ovat syöneet taimien kuorta tai silmuja. Joskus tuho on sen verran suuri, että taimikkoon on syytä tehdä täydennysistutus. Varttuneissa taimikoissa hirvituhot ovat yleisiä. Hirvet syövät etenkin mäntyjen vuosikasvaimia. Laajoihin hirvituhoihin voi hakea korvausta Suomen metsäkeskukselta. upmmetsa.fi/taimikonhoito VERKKOPALVELU 3 Parannuksia verkkopalveluun UPM METSÄ -verkkopalvelun etusivulta löydät jatkossa kaikki käsittelyä odottavat tapahtumasi, esimerkiksi allekirjoittamistasi odottavat metsänhakkuutai metsänhoitosopimukset sekä hyväksyntääsi odottavat puukauppatarjoukset. Valitsemalla tapahtuman saat kyseisen puukaupan tarjouksen tai sopimuksen nähtäväksi ja pystyt helposti tekemään tarvittavat toimenpiteet. Etusivun oikeassa reunassa näkyvät kaikki sopimustapahtumat kuluneen kahden kuukauden ajalta. Ne eivät vaadi sinulta erillisiä toimenpiteitä, vaan ne ovat ainoastaan tiedoksi. Uusien ominaisuuksien avulla sinun on käyttäjänä yksinkertaista seurata, miten asiat etenevät ja mitä verkkopalvelussa on tapahtunut edellisen käyttökertasi jälkeen. Nyt myös metsänhakkuuja metsänhoitotyösopimusten allekirjoittaminen sähköisesti on entistä kätevämpää, kun allekirjoitusta vaativien sopimusten yhteyteen on tuotu sähköisen allekirjoituspalvelun linkki, josta pääsee suoraan palveluun. Kehitämme UPM Metsä -verkkopalvelua kaiken aikaa yhä paremman käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Olethan luonut tunnuksen palveluumme! upmmetsa.fi/verkkopalvelu • 7
AJANKOHTAISTA KEVÄT K U V A VA S TA VA LO SUOMESSA lumituhoja metsiin aiheuttaa yleensä tykky lumi, jota kertyy puihin eniten Pohjois-Suomen vaara-alueiden lakimetsissä. Yhdessä kuusessa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia, mikä aiheuttaa luonnollisesti jopa hengenvaaran, kun lumi putoaa metsässäkulkijan päälle. Pohjoisimmilla alueilla tykkylunta kertyy koko talven, kun taas etelämpänä lumi putoaa suojasääjaksojen aikana pois. Kun oksissa on iso tykkytaakka, tuuli katkoo oksia ja puunlatvuksia. Metsässä liikkuvien ja metsätöitä tekevien on syytä varautua putoavan lumen aiheuttamiin vaaroihin. Liikkumista lumituhoalueilla kannattaa ensisijaisesti pyrkiä välttämään. Lumituhoja voi odottaa säätietojen perusteella, ja maastonvaihtelusta näkee potentiaaliset tuhopaikat. Jos lumituhoalueella liikkuminen on välttämätöntä, ei metsään kannata lähteä yksin. Lisäksi lähipiirille on hyvä ilmoittaa, mihin on menossa ja milloin on tulossa takaisin. Puhelimessa kannattaa aina metsässä liikkuessa olla ladattuna 112-sovellus, jonka kautta avun saaminen helpottuu. Liikkuminen lumituhoalueella vaatii erityistä tarkkaavaisuutta sekä kunnon turvavarusteet. Painavan lumen lisäksi puista voi pudota isoja latvoja ja oksia, jotka ovat taittuneet ja katkenneet mutta eivät vielä tippuneet maahan asti. Latvoja voi myös olla konkelossa eli ne voivat nojata katkenneena toiseen puuhun. Kulkureitti metsässä kannattaa suunnitella ennakkoon niin, ettei kulje katkenneiden tai jännitteessä olevien oksien tai puiden alta. Myös turvavarusteiden, kuten suojalasien, turvakenkien ja kypärän, käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Yhdessä puussa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia. Metsässä onkin talvella syytä varautua putoavan lumen aiheuttamiin vaaroihin. VÄLTÄ VAARAT LUMITUHO ALUEILLA TURVALLISUUS 8 – METSÄN HENKI 1/23
Painavan lumen lisäksi puista voi pudota isoja latvoja ja oksia. TUNNUSTUS UPM:N VAS TUULLISUUS SAI JÄLLEEN TUNNUSTUSTA UPM on listattu Dow Jonesin eurooppalaiseen ja globaaliin kestävän kehityksen indekseihin (DJSI) vuosiksi 2022–2023 ainoana paperija metsäteollisuuden edustajana maailmassa. DJSI-indeksi arvioi maailmanlaajuisesti yrityksien taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Globaali, voittoa tavoittelematon CDP on listannut UPM:n AAA-luokkaan tunnustuksena yhtiön toimista ja raportoinnista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä kestävän metsänhoidon ja vastuullisen vedenkäytön edistämiseksi. AAA-luokkaan valittiin maailmanlaajuisesti vain 12 lähes 15 000 arvioidusta yhtiöstä. upm.fi SELLUTEHDAS UPM:N SELLUTEHDAS URUGUAYSSA PIAN VALMIS UPM saattaa valmiiksi uuden sellutehtaansa rakennustyöt Uruguayssa ja etenee hankkeessa loppusuoralle. Paso de los Torosin sellutehtaan odotetaan käynnistyvän vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Rakennusvaiheen loppuun saattaminen on merkittävä virstan pylväs. Heinäkuussa 2019 tehdyn investointipäätöksen jälkeen projektissa on työskennellyt yli 20 000 ihmistä työmailla, jotka sisältävät sellutehtaan lisäksi uuden selluterminaalin Montevideon satamassa sekä 11 asuntoaluetta Paso de los Torosin ympärillä. upm.fi 9
AJANKOHTAISTA KEVÄT NÄIN AUTAT TUIKI TÄRKEITÄ PÖLYTTÄJIÄ K U V A TA PI O LUONNON MONIMUOTOISUUS METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN YHTEYDESSÄ • Suosi monilajista puustoa • Valitse säästöpuuryhmiin lehtipuita • Säilytä lehtipuita (raitaa, pihlajaa, tuomea, vaahteraa) • Säästä syntyneet maapuut ja lahopuut (ml. kuorensa menettäneet pystykuuset) • Lisää lahopuuta tekopökkelöillä • Säilytä pienialaisia kosteikkoja • Jätä leveät, käsittelemättömät suojavyöhykkeet vesistöjen rannoille • Säästä pensaita (pajuja, paatsamaa, kuusamaa) • Jätä istuttamatta paahteiset ja kallioiset laikut METSÄTEIDEN REUNOILLA JA PELTOJEN REUNAVYÖHYKKEILLÄ • Niitä vuosittain kukinnan jälkeen metsäteiden varret • Lisää metsän reunan väljyyttä pienaukkojen tai harvennuksen avulla Metsänomistajat ja metsäammattilaiset voivat tukea pölyttäjien hyvinvointia erilaisissa ja eri-ikäisissä metsiköissä toteutettavien hoitoja hakkuutoimenpiteiden yhteydessä. LEHDOISSA • Suosi lehtipuustoa ja etenkin jaloja lehtipuita • Vähennä kuusien määrää • Lisää puuston väljyyttä PAAHDEYMPÄRISTÖISSÄ • Tee luonnonhoidollinen, avoimuutta lisäävä hakkuu • Riko maapintaa • Jos mahdollista, suorita luonnonhoidollinen kulotus tapio.fi/polymetsa 10 – METSÄN HENKI 1/23
K U V A RI IN A PE U H U K U V A T PU U S TE LL I MITÄ jos keittiö olisi paitsi kaunis myös ekologinen? Puustelli on tehnyt paljon tutkimustyötä selvittääkseen, miten keittiöistä saisi entistä vastuullisempia ja käyttäjilleen terveellisempiä. Lopputuloksena syntyi UPM:n kanssa yhteistyössä luotu Puustelli Miinus -keittiö, joka on valmistettu selluloosakuiduilla vahvistetusta UPM Formi HP 40 -biokomposiitista. Keittiön jokaisen kalusteosan hiili jalanjälki on laskettu erikseen niiden koko elinkaarta silmällä pitäen. Keittiö on lähes puolet aiempaa kevyempi, minkä ansiosta kuljettamisen päästöt ovat entistä pienemmät. Kestävä ja pitkäikäinen malli on valmistettu myrkyttömästi, eikä se aiheuta sisäilmaongelmia. Vastuullisuutta on pohdittu keittiön valmistamisen jokaisessa vaiheessa, ja myös siitä aiheutuva hiilijalanjälki kompensoidaan. Kun on joskus aika vaihtaa keittiö uuteen, kaikki osat voi kierrättää ja käyttää uudelleen. puustelli.fi upmformi.com Tulevaisuuden keittiö on kevyt ja kierrätettävä TUOTE Juhani Koivu oli perustamassa Sääksisäätiötä 1990-luvulla. UPM ryhtyi säätiön kumppaniksi heti. SÄÄKSISÄÄTIÖN ja UPM:n tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä petolintujen suojelun mallialue UPM:n omistamalle Harvialan metsä alueelle Janakkalassa. Alueen koko on noin 8 000 hehtaaria. Yhteisenä päämääränä on petolintujen suojelun ja metsä talouden yhteensovittaminen. Yhteistyö on osa UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa. Vuoden 2022 aikana aloitettiin alueen petolintujen pesintätietojen maasto kartoitus. Havainnot haukkojen risupesistä sekä pöllön pönttöjen sijainnit tallennetaan UPM:n järjestelmään. Toisessa vaiheessa suunnitellaan metsäalueelle haukkojen (mehiläis-, kanaja hiirihaukka) tekopesäverkosto ja rakennetaan tekopesiä sekä suojeltuihin että metsä talouskäytössä oleviin metsiin. Harvialan metsäalueen petolintu reviirien vuotuisessa seurannassa raportoidaan asutut reviirit, pesintöjen onnistuminen ja etenkin pesinnät tekopesissä. UPM:n pitkäaikainen yhteistyö Sääksisäätiön kanssa on ollut menestys: ennen uhan alainen sääksikanta on saatu elvytettyä esimerkiksi rakentamalla lukuisia teko pesiä yhtiön maille. Tarkoitus on helpottaa myös muiden uhanalaistuneiden petolintujen ahdinkoa. ”Pystymme yhdistämään petolintujen suojelun ja metsä talouden toimenpiteet. UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaan kuuluvan yhteistyön toivotaan osoittavan, että myös talousmetsien luonnonhoidon keinoin pystytään turvaamaan petolintureviirien rakennepiirteet ja hyödyntämään osa puustosta metsäteollisuuden tuotteisiin”, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. upmmetsa.fi Mallialue peto lintujen suojeluun YHTEISTYÖ 11
Metsän omistaminen mahdollisti Kalervo Isohannille maatilan pitämisen. Hän muistaa vielä ajan, jolloin metsätöitä tehtiin hevosten avustuksella. KATSO VIDEO: KOKEMUSTA METSÄNHOIDOSTA 1960-LUVULTA ASTI youtube.com/upmmetsa 12 – METSÄN HENKI 1/23
Kalervo Isohanni on kokenut metsänomistaja, joka on vuosien saatossa nähnyt suuria mullistuksia metsänhoidossa. Metsän hyvän kasvun ansiosta hänen maillaan tehdään nyt päätehakkuu samassa paikassa jo toista kertaa. Edellisestä kerrasta on aikaa 66 vuotta. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT PATRIK WARGH Kalervo on hoitanut metsää 1960-luvulta lähtien 13
VUONNA 1956 tilalta kaadettiin vanha kuusikko ja seuraavana keväänä alue kulotettiin. Kulotuksesta vastasi paikallinen metsänhoitoyhdistys. ” Hagmanin Eero oli täällä silloin metsä teknikkona. Hän oli semmoinen, joka tohti polttaa. Siinä on iso vastuu”, Isohanni sanoo. Kulotus toteutettiin tuulettomana päivänä. Tal koisiin värvättiin kymmeniä kylän miehiä, ja kaikki työt tehtiin käsivoimin. Risut ja hakkuutähteet raivattiin alueen keskelle ja reunaalueet jätettiin paljaiksi. Reunoille kaivettiin kuokalla palokujat eli pari metriä leveät kaistaleet, joista kivennäismaa kaivettiin esiin. Palokujat estivät tulen leviämisen. Kaivamisesta syntynyt maaaines sijoitettiin kulo tettavan alueen ulkopuolelle. Kulotuksessa tulta ohjattiin kuusenoksilla alueen keskikohtaa päin. Sammutusvettä ei tuohon aikaan saatu metsään. ”Ei meillä ollut mitään hankaluutta, kun metsää poltettiin. Nykyään tilanne on aivan erilainen, kun palokujat tehdään koneella ja lähellä on vettä.” Kulotuksen jälkeen alueen muurahaispesät hajotettiin. ”Pesät saattoivat helposti alkaa kyteä jälkikä teen. Ne piti kuokkia hajalle, jotta ne eivät sytyttäisi paloa uudestaan.” SEURAAVANA syksynä alueelle kylvettiin mäntyä. Laikku tehtiin hevosen vetämällä laikkurilla eli rau tajalaksisella äkeellä. Kun ohjastaja painoi äkeen kahvoista alas, laikkurin rautakynnet upposivat maahan ja repivät turpeen irti. Laikkuun tiputettiin siemeniä pullosta, jonka korkkiin oli tehty reikä. Kalervo Isohannille laikkurilla kylväminen oli raskasta mutta mukavaa työtä. Kaikki hevoset eivät siitä pitäneet. ”Laikkurin vetäminen oli hevoselle hidasta ja töksähtelevää hommaa. Onneksi naapurissa oli hevonen, joka suostui ajamaan sitä.” Alueelle kasvoi tiheä männikkö, joka kaadetaan lähiviikkoina. Myös tällä kertaa sitä kaavaillaan kulotettavaksi. ”Tämä metsä on kasvanut omistamistani met sistä parhaiten. Kulottaminen on ollut paljon parempi metsänhoitomenetelmä kuin mikään muu. Metsästä on tullut myös saavitolkulla puolukkaa. Kaikki muut omistamani metsät on istutettu tai mesta, eikä niitä ole kulotettu”, Isohanni sanoo. Kulottaminen lisää metsän monimuotoisuutta ja parantaa sen terveyttä. Se on kuitenkin kallista, koska työssä tarvitaan kaivinkoneita ja paljon työ voimaa. Nyt kaadettavan metsän kulotuspäätös teh dään vuoden 2023 aikana. ”Silloin tiedetään, saadaanko siihen valtiontu kea. Vuoden 2024 alusta pitäisi tulla voimaan laki tähän liittyen”, Engberg kertoo. METSÄT ovat olleet Isohannille elinehto. Metsästä saatiin aikanaan rahat myös tilan talon ja navetan rakentamiseen. ”Ei sitä muualta olisi saanut. Koska meidän per heessämme oli yhdeksän henkeä, niin oli siinä kulu tustakin. Meijeritili meni kaikenlaisiin maksuihin.” ”Kulottaminen on ollut paljon parempi metsänhoitomenetelmä kuin mikään muu.” K annuksessa maasto on tasaista vanhaa merenpohjaa, kuten muuallakin Keski Pohjanmaalla. Kun pikkukaupungin kes kustasta jatketaan pohjoiseen, tullaan Märsylän kylään, jonka raittia hallitse vat pellot, maatalot ja viehättävä kyläkoulu. Asfalttitie vaihtuu hiekkatieksi, joka pölisee pik kupakkasessa. Kalervo Isohanni, 88, astelee tieltä tottuneesti jäätyneen ojan yli metsään, jossa hän on käynyt pikkupojasta lähtien. Mäntyvaltainen metsä on huurteinen ja miltei äänetön – vain risut rasah televat kenkien alla. Isohanni on hiljattain sopinut UPM Metsän pai kallisen metsäasiakasvastaavan Tom Eng bergin kanssa päätehakkuusta tässä neljän hehtaarin kokoisessa metsässä. Edellisen kerran samassa paikassa tehtiin pääte hakkuu 66 vuotta sitten. ”Muistan, kuinka vanhat isännät ajoivat tästä hevosella sivukylälle ja sanoivat, ettei minun tarvit se enää koskaan hakata tätä metsää. No, nyt ollaan kuitenkin tässä tilanteessa”, Isohanni sanoo. ”On harvinaista, että sama omistaja saa nauttia toisen kerran saman metsän päätehakkuusta. Tämä osoittaa, että metsänhoito kannattaa”, Engberg jatkaa. Isohannilla on metsää yhteensä 60 hehtaaria. Metsät kuuluivat ennen lypsykarjatilaan, jonka omistivat ensin hänen isovanhempansa ja sitten hänen vanhempansa. Nyt karjaa ei enää ole. ”Isoisäni oli tullut vävyksi tilalle 1800luvun lop pupuolella. Isäni syntyi 1907 ja kaatui sodassa 1941. Meitä jäi kuusi lasta, ja minä ryhdyin hoitamaan tilaa 1960luvulla.” 14 – METSÄN HENKI 1/23
METSÄN OMISTAJAN ARVOT 1 METSÄ ON HYVÄ TULON LÄHDE. Metsästä saadulla rahalla pystyimme rakentamaan talon ja navetan ja pitämään maatilaa. 2 METSIÄ PITÄÄ HOITAA. Tai antaa hoidettavaksi. Niitä ei pidä jättää ryteiköksi vaan perata ja raivata niin, että taimet pääsevät kasvamaan. 3 KULOTUS ON MAINIO HOITOMENETELMÄ. Minun metsistäni kulotettu metsä on kasvanut parhaiten. Sieltä on saanut myös paljon puolukkaa ja vadelmaa. Kalervo Isohanni kulkee tottuneesti metsissään. Syksyisin hän käy Leenavaimon kanssa ahkerasti marjassa. 15
Kokeneelle metsänomistajalle tärkeintä met sässä on se, että sitä hoidetaan. ”Me olemme emännän ja lasten kanssa tehneet paljon istutusta, perkausta ja raivausta. Risusavo talla on varmistettu, että taimet ovat mahtuneet kasvamaan hyvin. Mielestäni metsää ei pidä jättää ryteiköksi. Hakkaaminen on yksi hoitotapa.” Isohannille suurin mullistus metsänhoidossa on ollut hevosen korvaaminen traktorilla. ”Hankimme traktorin yhdessä serkkuni kanssa 1960luvulla. Se helpotti työtä huomattavasti.” Hevosen kanssa työskentelystä on jäänyt laikku rin ajamisen lisäksi mieleen lannoittaminen. ”Ajoin hevosella apulantaa metsään 50 kilon säkeissä. Karttaan oli merkitty paikat, joihin lan noitetta laitetaan. Tiputin säkit sen mukaan. Lumi sessa metsässä kulkeminen oli rankkaa, mutta minulla oli hyvä hevonen. Se odotti aina, kun kävin katsomassa oikean paikan.” PERHEEN kumppanuus UPM:n kanssa käynnistyi jo 1950luvulla. Aluksi siihen kuului vain puukauppo jen tekeminen, mutta iän myötä Isohanni on anta nut myös metsänhoitotyöt UPM:n tehtäväksi. Hän on tyytyväinen yhteistyöhön. ”En voi moittia. Olen saanut UPM:ltä hyviä neu voja, ja se on tehty, mistä on sovittu.” Engberg kuvailee Isohannia valveutuneeksi met sänomistajaksi ja hyväksi asiakkaaksi. ”Vaikka tunnen metsäni hyvin, halusin, että asiantuntijat arvioivat, mitä missäkin kuviossa on hyvä tehdä.” Isohannille hiljattain tehty uusi metsäsuunnitelma ohjaa hänen metsiensä hoitoa seuraavat kymmenen vuotta. Metsäasiakasvastaava Tom Engberg antoi hänelle paperisen version suunnitelmasta. ”Hänen kanssaan on mukava tehdä kauppaa. Istumme kahvipöydässä ja käymme asiat läpi. Met sät on hoidettu hyvin, ja niihin on helppo mennä.” Isohannille on vastikään tehty uusi metsä suunnitelma. Siinä kerrotaan, mitä hoitotöitä hänen metsissään suositellaan tehtäväksi seuraa van kymmenen vuoden aikana. Toimenpiteet on kuvattu kuviokohtaisesti ja vuositasolla. Metsäsuunnitelman mukaan toteutetaan myös tämänvuotinen hakkuu. Toisen kuvion hakkaami nen jätetään muutaman vuoden päähän. ”Tunnen metsäni hyvin, mutta halusin, että asiantuntijat arvioivat, mitä missäkin kuviossa on hyvä tehdä.” Erityisiä kehitysideoita tai toiveita Isohannilla ei yhteistyölle ole. ”Minulla on ikää jo sen verran, että suuria suun nitelmia ei pysty tekemään. En tiedä, jatkaako kukaan lapsistani metsänhoitoa. Kaikilla on omat työnsä. Vaikea tähän on ketään pakottaa.” Vaikka Isohanni ei enää itse tee metsänhoito töitä, hän pitää kunnostaan huolta marjastamalla ja pyöräilemällä. ”Hankittiin emännän kanssa sähköpyörät kaksi vuotta sitten, ja 7?000 kilometriä on tullut poljettua sen jälkeen. Minulle on vaihdettu nivelet molem piin polviin, mutta pyöräily sujuu, kun siinä pol ville ei tule painoa. Hyvä, kun omaan kehoon saa varaosia.” 16 – METSÄN HENKI 1/23
NÄKEMYS KIMMO COLLANDER Toiminnanjohtaja Maanomistajain liitto Joku omistaa maan Olivatpa tavoitteet mitä tahansa, omistajuus nauttii perustuslain suojaa. Pykälässä 15 todetaan kirk kaasti, että ”jokaisen omaisuus on turvattu”. Hiilensidonta on esimerkki myös siitä, kuinka markkinatalous tukisi ympäristötavoitteita – jos sille annettaisiin mahdollisuus. Kysyntä hiilen sidonnalle on kova, mutta nyt se ohjataan EU:n ulkopuolelle. Ekologisessa kompensaatiossa ja muussa luonto arvokaupassa olisi myös mahdollisuuksia valjastaa markkinavoimat ympäristön palvelukseen. Maanomistajuus on kovan paineen alla: on suojelu ja ennallistamisvaatimuksia sekä pakko lunastuksia rakentamiselle ja infrastruktuurille kasvukeskusten ja tuulivoimaloiden lähialueilla. Tulevalle hallitukselle olisikin pyyntö: kuulkaa maanomistajia heitä koskevissa kysymyksissä ja muistakaa 15. pykälä. ASTUDIOSSA keskusteltiin metsien hiilinieluista. Vieraina olivat ministeri, asiantuntija ja metsä teollisuuden edustaja. Metsänomistajien edustusta kokoonpanossa ei ollut. En varmasti ollut ainoa, joka ihmetteli, mitä hiilensidontakeskustelussa oikein tapahtuu. Missä vaiheessa meiltä metsänomistajilta on otettu pois omistusoikeus metsiemme sitomaan hiileen? Onko meiltä edes kysytty asiasta? Ympäristöministeriössä on paniikki, kun kan salliset tavoitteet karkaavat metsien hiilinielun notkahtaessa. Mikä ratkaisuksi? Valtion talous ei taivu hiilensidontatukiin. Raippa ja rangaistus ovat tuttuja työkaluja. Hakkuurajoitteita ja sakkoluonteisia maksuja esitetään. Metsänomistajaa eli ainutta tahoa, joka poistaa talkoilla hiiltä, halutaan rankaista siitä, että se tekee vähemmän kuin aiemmin. VAPAAEHTOISTA, markkinaperusteista hiilensidon taa jarruttaa niin sanottu kaksoislaskentakysymys. Yrityksillä on hiilineutraaliustavoitteita, joiden täyttämiseksi niiden tulee ostaa hiilikrediittejä. Kun valtio on ottanut kaiken metsämaan hiili taseeseensa, siitä ei voi enää antaa krediittejä jon kun muun hyväksi. Vaikka yritys ostaisi hiilensidontaa suoma laisesta metsästä kuinka paljon tahansa, se ei saa sanoa olevansa hiilineutraali. Ratkaisu olisi löydettävissä, mutta ympäristöministeriön linja on tiukka: ei aariakaan vapaaehtoiseen hiilen sidontaan, kaikki tarvitaan valtion tavoitteiden saavuttamiseen. Näin yritykset, jotka haluavat olla juridisesti hiili neutraaleja, pakotetaan ostamaan hiilen sidontaa EU:n ulkopuolelta, vaikka investointi haluttaisiin tehdä Suomen metsiin. HIILENSIDONTA on esimerkki monista tapauksista, joissa ei haluta ymmärtää, että joku omistaa maan. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, jossain vai heessa on todettava, että metsät eivät ole meidän kaikkien, vaan niillä on omistaja. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita totaali suojelusta totaaliseen talousmetsäajatteluun. Kun valtio on ottanut kaiken metsämaan hiilitaseeseensa, siitä ei voi enää antaa krediittejä jonkun muun hyväksi. Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander peräänkuuluttaa metsänomistajien kuuntelemista hiilinielukeskustelussa. 17
Yksinkertaisella ruokintapaikalla voi olla haavanvesoja jäniksille ja nuolukivi sorkkaeläimille. Kaisa Luukkosen mukaan ruokintapaikka kannattaa sijoittaa suhteellisen avoimelle paikalle, kasvillisuusvyöhykkeiden vaihtumiskohtaan. 1. HAAPAA JÄNIKSILLE Jänikset ja rusakot ovat tyypillisiä metsän asukkaita. Pitkä korvat kaluavat mielellään kaatuneiden lehtipuiden kuorta. Jäniksille voi kaataa jo syksyllä haavanvesoja talvea varten. Ruokintapaikalle voi viedä myös apilapitoista kuivaa heinää. Jänisten, kuten muidenkin riistaeläinten, ruokinta kan nattaa aloittaa ensilumen aikaan. Ruokintaa pitää jatkaa kevääseen saakka, sillä koppuraiset keväthanget tuovat riista eläimille haastetta ruoan löytämiseen. Suojaisia riistatiheikköjä kannattaa jättää metsiin hoitotöi den yhteydessä. Muutaman pienen puun ryhmä tarjoaa suojaa erityisesti teerille, pyille, pikkulinnuille ja jäniksille. 2. NUOLUKIVI SORKKAELÄIMILLE Jänisten ruokintapaikalle on hyvä sijoittaa suolaa ja kivennäi siä sisältävä nuolukivi hirville ja kauriille. Noin 10 euroa mak savan nuolukiven voi kiinnittää esimerkiksi puutolpan päähän tai pudottaa koverrettuun kantoon, jotta kivi pysyy paikallaan. Jos on kiinnostunut ruokkimaan eläimiä reilummin, kan nattaa sopia siitä paikallisen metsästysseuran kanssa. Seuroilla on usein hoidettuja ruokintapaikkoja, joiden ansiosta sorkka eläimet pysyvät paremmin samoilla alueilla eivätkä liiku niin paljon maanteillä. 3. SEURAA RIISTAKAMERALLA Reilut sata euroa maksavan riistakameran avulla metsänomis taja voi seurata ruokintapaikan elämää. Valokuvat kiitollisista ruokailijoista tuovat iloa talven pimeyteen. Saattaapa kuvaan taltioitua joskus harvinaisempiakin lajeja. Aukeaman kuvassa näkyvän ruoko lahtelaisen ruokintapaikan kameraan ei ole toistaiseksi tallentunut paikkakunnan kuuluisaa leijonaa. Riistaruokinnasta on iloa eläimille ja ihmisille Metsänomistaja voi auttaa riistaeläimiä selviämään talvesta pienellä vaivalla. Riistanhoito tuo hyvän mielen ja monipuolistaa luontoa. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA RIISTANHOITO KAISA LUUKKONEN Metsäasiantuntija, UPM Metsä 18 – METSÄN HENKI 1/23
METSÄHOMMISSA RIISTANHOITO Riistakamera tallentaa kuvat metsä baarin asiakkaista ja lähettää ne älypuhelimeen. Metsäjänis tykkää haavan kuorista ja riistatiheiköistä. Jänikselle voi jättää myös apilapitoista heinää. Suolaa ja hivenaineita sisältävä nuolukivi riittää hirville ja kauriille koko talveksi. 3 × HOIDA RIISTAA 19
Asiantuntijat ottavat kantaa siihen, miten EU:n metsästrategia vaikuttaa suomalaiseen metsänhoitoon. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT GETTY IMAGES 9 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA METSÄNHOIDON EU-SÄÄNTELYSTÄ 20 – METSÄN HENKI 1/23
M etsänhoitoa haluttaisiin määrätä jatkossa EU-tasolla melko paljon, mutta toisaalta Suomessa on yksityisomaisuuden suoja. Miten nämä kaksi asiaa kohtaavat? Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta? Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi ja UPM Metsän sidosryhmä suhdejohtaja Sami Oksa kertovat näkemyksensä siitä, miten EU-sääntely ja EU:n metsästrategia vaikuttavat suomalaiseen metsänomistajaan. 1. Määrääkö EU metsästrategiassaan, miten suomalaisten pitää hoitaa metsiään? KAROLIINA NIEMI: ”EU:n metsästrategiassa ei ole kyse lainsäädännöstä, joten se ei määrää suomalaisten metsien hoitoa. Se osoittaa suunnan sille, millaisena komissio näkee metsiä koskevan polun EU:ssa vuoteen 2030 saakka. Strategian alla on toki metsiä koskevia lainsäädäntö ehdotuksia, joita komissio vie eteenpäin. Jäsenvaltiot eli ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti ovat antaneet näkemyksensä strategiaan ja ohjaavat osaltaan sen toimeenpanoa.” SAMI OKSA: ”Strategia ei suoraan sanele sitä, miten metsiä tulisi hoitaa. Se antaa kuitenkin suuntaviivat muulle EU-sääntelylle, ja näin sillä voi olla välillisiä vaikutuksia metsien käyttöön.” 21
Ehdotettu ennallistamisasetus kohtelee metsänsä aiemmin hävittäneitä maita metsäisiä hellemmin. 3. Tekeekö EU Suomen metsistä Euroopan hiili nielun rajoittamalla yksityismetsien hakkuita? NIEMI: ”Strategia ei kavenna metsien käyttöä. Metsien hiilinielut sisältyvät niin sanottuun LULUCF (Land Use, Land Use Change and Forestry) -lainsäädäntöön. Siinä asetetaan EU-tason tavoitteet koko maankäyttösektorin hiilinieluille vuoteen 2030 mennessä, ja ne jyvitetään kaikille jäsenvaltioille. Metsillä on toki iso rooli, koska esimerkiksi maataloudesta ja muusta maankäytöstä tulee päästöjä. Metsien hiilinielujen ylläpito edellyttää aktiivista ja oikeaaikaista metsien hoitoa, sillä elinvoimaiset ja hyvin kasvavat metsät ovat parhaita hiilinieluja.” OKSA: ”Metsästrategia ei aseta rajoituksia minkään toimijan mahdollisuuksiin käyttää metsiään vaan antaa suuntaviivoja EU-politiikalle metsien käytöstä. Lopulliset metsien käyttöön liittyvät kirjaukset tulevatkin muun EU-sääntelyn kautta.” 2. Huomioiko EU metsästrategiassaan riittävästi puun talouskäyttöä sellu-, paperija kartonkituotteissa sekä energiantuotannossa? NIEMI: ”Metsästrategia keskittyy aiempaa enemmän metsien rooliin hiilinieluna ja monimuotoisuuden lähteenä. Lisäksi siinä korostetaan puun käytön hierarkiaa eli niin sanottua puun kaskadi käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että puuta tulisi käyttää ensisijaisesti pitkäkestoisiin tuotteisiin, sen jälkeen muihin puupohjaisiin tuotteisiin ja vasta lopuksi energiantuotantoon. Metsäteollisuus käyttää puuta resurssitehokkaasti globaaleille markkinoille suunnattuihin lopputuotteisiin, mitään ei tuhlata.” OKSA: ”Strategia lähestyy metsien käyttöä liiaksi rajoittamisen näkökulmasta. Siinä ei ole otettu riittävästi huomioon metsien pinta-alaan ja kasvun lisäämiseen liittyviä keinoja. Niiden huomioiminen mahdollistaisi puun taloudellisen käytön lisäämisen mutta myös hiilinielujen kasvattamisen sekä monimuotoisuuden turvaamisen.” 22 – METSÄN HENKI 1/23
4. Onko EU:n metsästrategian ennallistamis asetus epäreilu Suomelle verrattuna EU-maihin, jotka olivat hakanneet metsänsä ennen 1950-lukua? NIEMI: ”Asetuksen valmistelu on vielä aivan kesken. Asetusluonnos on monimutkainen kokonaisuus, jolla parannetaan tiettyjen luontotyyppien tilaa. Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, mitä hyvä tila tarkoittaa eli mitä oikeastaan tulisi tavoitella. Monet luontotyypit ovat metsäisiä ja kyllä, tämä kohtelee metsänsä aiemmin hävittäneitä maita helläkätisemmin kuin metsäisiä. Tiukka kohtelu koskee myös maita, joilla on paljon turvemaita, kuten Suomea.” OKSA: ”EU:n ehdottamaan ennallistamisasetukseen laaditaan määrällinen tavoitetila, jonka määrittelyssä käytetään apuna vähintään 70 vuotta sitten vallinnutta luontotyyppien pinta-alaa. Erityisesti Keski-Euroopan maissa metsät on muutettu maatalouskäyttöön huomattavasti tätä ennen. Suomi taas on ollut metsäinen maa jo tuolloin, mikä lisää merkittävästi sitä pinta-alaa, jota ennallistamisasetusehdotus koskee. Ehdotuksessa lasketut kustannukset ovat Suomelle BKT:hen suhteutettuna EU:n korkeimmat ja absoluuttisesti kolmanneksi korkeimmat.” 5. Palauttaako ennallistamisasetus Suomen metsät samaan kuntoon kuin 1950-luvulla? NIEMI: ”Asetus ei tarkoita paluuta 1950luvun tilaan. Sieltä haetaan vertailunäkökulmaa luontotyyppien tarvitsemaan kokonaispinta-alaan.” OKSA: ”Kyseessä on vasta ehdotus, joka muuttuu EU-prosessissa. Tämän takia mitään varmaa ei voi vielä sanoa. Järkevämpää olisi luoda tulevaisuuden metsiä, jotka ovat monimuotoisia ja sopeutuvat muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.” 23
Ilmastolle parasta on hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito sekä nopea uudistaminen hakkuun jälkeen. 7. Entä määrääkö EU:n metsästrategia yksityis metsiä suojeltaviksi? NIEMI: ”Joissakin tapauksissa komission esityksessä ainoa ennallistamistoimi on suojelu. Silloin kyseessä ovat esimerkiksi vanhat metsät tai tietyt suometsät. Siksi nyt on tärkeää vaikuttaa ennallistamisasetuksen jatko valmisteluun, jotta ennallistamistoimia saadaan järkevöitettyä ja kansallista päätösvaltaa lisättyä. On tärkeää turvata puun saatavuus metsäteollisuudessa myös tulevaisuudessa.” OKSA: ”Asetusehdotuksessa ei ole kyse vain metsien suojelusta. Välillisesti on kuitenkin mahdollista, että osa asetuksen mukaan ennallistettavista metsistä jää talouskäytön ulkopuolelle. On silti muistettava, että kyseessä on vasta ehdotus, joka muuttuu käsittelyn aikana.” 6. Tuoko ennallistamisasetus metsänomistajille satojen miljoonien eurojen kulut? NIEMI: ”Ei tuo suoraan. Asetuksen käsittely on vielä kesken. Suomen kanta on varsin hyvä, ja siinä puututaan juuri kustannustehokkuuteen ja kansalliseen liikkumavaraan. Jos asetus edellyttää tulevaisuudessa ennallistamis toimia, metsänomistajan tulee saada niistä asianmukainen korvaus. Nyt on kuitenkin tärkeää vaikuttaa asetuksen valmisteluun, jotta siitä saadaan Suomelle ehdotettua parempi kokonaisuus.” OKSA: ”Ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaita eikä aseta suoria vaatimuksia yksittäiselle metsänomistajalle. Siitä, miten asetuksesta syntyvät kustannukset katetaan, päättää eduskunta.” 24 – METSÄN HENKI 1/23
8. Onko EU-sääntelyyn varautuminen lisännyt puukauppaa Suomessa? NIEMI: ”Puukauppa on aina metsänomistajan ja puun ostajan välinen asia. Kaikelle puulle on kysyntää varmasti nyt ja tulevaisuudessa.” OKSA: ”Puukauppa kannattaa aina tehdä metsän tilan perusteella. Hyvällä metsän hoidolla voidaan varmistaa metsien kasvu ja laadukas puuntuotanto myös tulevaisuudessa.” 9. Miten nykyaikainen suomalainen metsänhoito huomioi ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden? NIEMI: ”Suomalainen metsänhoito on ilmastoviisasta ja ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden. Monimuotoisuustoimia on kehitetty 2000-luvun vaihteesta lähtien niin lainsäädännöllä kuin vapaaehtoisilla toimilla. Metsäsertifiointi on tästä hyvä esimerkki. Se kattaa jo 93 % talousmetsistämme. Sertifiointi merkitsee säästöja lahopuiden jättämistä metsiin, vesistöjen suojavyöhykkeitä sekä tiheikköjä eläimille. Ilmastolle parasta on hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito sekä nopea uudistaminen hakkuun jälkeen.” OKSA: ”Ilmastoja monimuotoisuusasiat kuuluvat olennaisesti nykyaikaiseen metsätalouteen Suomessa. Metsien aktiivinen hoito ja käyttö varmistavat hiilinielujen jatkuvuuden Suomessa. Metsien monimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi säästämällä lahopuuta ja säästöpuita sekä lisäämällä lehtipuun osuutta ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. UPM:n tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta omistamissaan metsissä. Siihen liittyvä ammattitaito on myös asiakkaidemme käytettävissä.” 25
TALOUS UPM KASVU -KUMPPANUUS KUMPPANI ASIAKKAAN PALVELUT PARAS KASVUTUOTTO JA ASIANTUNTIJUUS • Saat henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan, joka kuuntelee tavoitteitasi ja tukee sinua metsäomaisuutesi hoidossa • Saat tavoitteidesi mukaisen vuosisuunnitelman metsäsi hoitamiseen • Saat metsäsuunnitelman edullisemmin kuin muut • Saat etuoikeuden kotimaisiin laatutaimiimme • Saat opastusta metsätilan sukupolvenvaihdoksiin ja muihin metsäomaisuuden hallintaan liittyviin kysymyksiin. RAHANARVOISET EDUT • Voit saada bonusta esimerkiksi 500 kuution puukaupasta jopa 1,8 euroa kuutiolta eli 900 euroa käytettäväksi metsänhoitotöihin • Saat hinnantarkistusedun 1.12.–31.5. tekemillesi puukaupoille (Hopea-, Kultaja Platina-tasot) • Saat menekkitakuun kaikissa puumarkkinatilanteissa • Sinulla on mahdollisuus liittyä maksutta UPM Metsän FSC ® sertifiointiryhmään tai PEFC-metsäsertifiointiin • Saat puukaupan rahoituspalvelun: jopa 80 % puukaupan arvosta tilillesi heti kaupan solmimisen jälkeen • Saat kattavimmat metsäomaisuuden verkkopalvelutyökalut käyttöösi maksutta. METSÄISTÄ TIETOA JA TAPAHTUMIA • Voit osallistua korkeatasoisiin kutsuvierastilaisuuksiin • Saat postitse Metsän henki -lehden neljä kertaa vuodessa • Saat ensimmäisten joukossa tiedon tulevista tapahtumista ja verkkoluennoista. 26 – METSÄN HENKI 1/23
Yhdessä hyvä tulee TALOUS UPM KASVU -KUMPPANUUS METSÄN hyvä kasvu vaatii omistajaltaan jatkuvaa huomiota. Joskus metsä sijaitsee kaukana, mutta silti on varmistettava, että se voi hyvin. UPM Kasvu -kumppanuudella metsänomistaja voi varmistaa koko metsäomaisuutensa hyvän hoidon yhdessä metsäammattilaisen kanssa. Kumppanuussopimus huomioi luonnollisesti myös metsänomistajan omat tarpeet. ”Kumppanuudessa on tärkeää molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön. UPM:n nimetty metsäasiakasvastaava kulkee asiakkaan rinnalla metsän elämän eri vaiheissa ja huolehtii metsäomaisuuden tuotosta”, lupaa UPM Metsän asiakaskokemuspäällikkö Jarmo Hakala. UPM Kasvu -kumppanuusohjelmaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä oman alueensa metsäasiakasvastaavaan. Yhteystiedot löytyvät UPM Metsän nettisivujen yhteystiedot-kohdasta. ”Laitamme aluksi metsän omistajuustiedot ja omistajan yhteystiedot ajan tasalle. Metsänomistaja voi antaa meille myös valtuutuksen Metsään.fi-palvelussa oleviin metsävaratietoihin, jolloin asiantuntijamme pääsee heti perille metsän kasvuvaiheesta ja siitä, mitä hoitotoimia se kaipaa”, sanoo UPM Metsän asiakkuuspäällikkö Mika Wahlman. ”Alussa sovitaan myös siitä, kuinka usein metsänomistaja haluaa meidän ottavan häneen yhteyttä. Yhteistyön alkurutiineihin kuuluu myös metsänomistajan omistusja hoitotavoitteiden kuunteleminen ja kirjaaminen”, Wahlman jatkaa. Hän muistuttaa, että UPM:n metsäasiantuntija on aina valmis tulemaan metsänomistajan kanssa metsäkävelylle. Paikan päällä hoitotarpeet avautuvat yleensä vielä paremmin kuin digitaalisilta kartoilta. JARMO HAKALA Asiakaskokemuspäällikkö, UPM Metsä UPM KASVU -ohjelma tuo metsänomistajalle säännöllisen yhteydenpidon ja neuvonnan lisäksi monia muitakin hyötyjä. Kumppaniasiakas saa muun muassa rahanarvoista bonusta puukaupoistaan. Asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. ”Tavoitteemme on varmistaa yhdessä asiakkaan kanssa paras mahdollinen kasvutuotto hänen metsä omaisuudelleen. Annamme metsänomistajan käyttöön alan parhaan asiantuntemuksen metsänhoidosta ja tarjoamme luotettavaan sekä ajantasaiseen tietoon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla metsä pysyy tuottavana ja terveenä”, Hakala sanoo. ”Kauttamme voi hankkia PEFC-sertifikaatin* ja FSC-sertifioinnin**. Maksamme FSC-puulle puukaupoissa reilun hintalisän”, hän jatkaa. UPM:n kumppaniasiakkaat voivat tilata asiantuntijalta metsänsä hoitotarpeista kertovan viiden tai kymmenen vuoden metsäsuunnitelman muita edullisemmin. UPM Kasvu -kumppanuudessa on neljä etutasoa: Kasvu, Hopea, Kulta ja Platina. Etutaso määräytyy viiden edellisen vuoden asioinnin perusteella. Asiointiin lasketaan mukaan tehdyt puukaupat ja tilatut metsänhoitotyöt. Kaikki metsäasiakkaat voivat hyödyntää maksutta UPM Metsä -verkkopalvelua. Palvelusta löytyvät muun muassa voimassa oleva metsäsuunnitelma, suositellut hoitotyöt, metsän reaaliaikainen arvo, UPM:n kanssa tehdyt sopimukset sekä metsäveroilmoitus ja siihen liittyvät muistiinpanot. UPM Metsästä löytyy myös omistajanvaihdoksiin erikoistuneita henkilöitä, jotka neuvovat mielellään aiheeseen liittyvissä veroja lakiasioissa. upmmetsa.fi/kumppanuus ”Kumppanuudessa on tärkeää luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön.” UPM Kasvu -kumppanuus tukee metsänomistajaa metsien oikeaaikaisessa hoidossa asiakkaan omat tavoitteet huomioiden. TEKSTI MARKKU PULKKINEN | KUVA UPM MIKA WAHLMAN Asiakkuuspäällikkö, UPM Metsä *PEFC/02-44-41**FSC ® (FSC-C109750) 27
UUTEEN NOUSUUN TALOUS PUUSTON KASVU SUOMEN metsien puuston kasvu kääntyi laskuun noin kymmenen vuotta sitten, jolloin männyn ja lehtipuiden läpimittojen kasvuindeksit notkahtivat selvästi. Laskuun on useita syitä. ”Suurin osa metsistämme on varttunut jo sen ikäiseksi, että kasvu ei enää ole suurimmillaan. Koska kasvu on tasaantunut, luonnollinen, vuosittainen vaihtelu on tullut näkyviin”, sanoo tutkimuspäällikkö ja johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Korhosen mukaan puuston kasvua ovat hidastaneet myös liian voimakkaat harvennushakkuut 2000-luvulla. Lisäksi kuivat kesät ovat heikentäneet kasvua viime vuosina Etelä-Suomessa. PohjoisSuomessa taas männyn kukinta vuonna 2019 ja runsas käpysato seuraavana vuonna vähensivät kasvua merkittävästi. ”Oikein tehdyn harvennuksen jälkeen metsän kasvu palautuu normaaliksi nopeasti, mutta liian voimakkaan harvennuksen jälkeen erityisesti männyn kasvu jää useiksi vuosiksi alhaiselle tasolle”, Korhonen sanoo. ”Uudistushakkuut tulisi tehdä oikeassa järjestyksessä. Vanhimmat metsät tulee uudistaa ensin.” Myös lannoituksella saataisiin nopeasti lisäkasvua, kunhan lannoitteiden hinta palaisi kohtuulliseksi. Suomen puuston kasvu on lähes tuplaantunut 50 vuodessa, mutta kuluneen 10 vuoden aikana kasvu on hidastunut. Keinot uuteen kasvuun ovat tiedossa. Oikean harvennuksen jälkeen kasvu jatkuu nopeasti. SUOMEN PUUSTO METSÄJA KITUMAALLA Puuston poistuma eli elävästä pystypuustosta poistuva runkopuu vuonna 2021 oli 91,6 miljoonaa kuutiota. LÄHDE: LUKE VM I 6 (1 97 1– 19 76 ) VM I 7 (1 97 7– 19 84 ) VM I 8 (1 98 6– 19 94 ) VM I 9 (1 99 6– 20 03 ) VM I 10 (2 00 4– 20 08 ) VM I 11 (2 00 9– 20 13 ) VM I 12 (2 01 4– 20 18 ) *V MI 13 /1 2 (2 01 7– 20 21 ) 57,40 68,40 77,70 86,70 99,50 105,50 107,82 103,23** 120 100 80 60 40 20 milj. m 3 /vuosi VMI = Valtakunnan metsien inventointi *Koko maan, Eteläja Pohjois-Suomen tulokset laskettu VMI13:n vuosien 2019–2021 aineistosta. **Luonnonvarakeskus raportoi syksyllä 2021 puuston vuotuisen kasvun arvion pienentyneen aiemmasta 107,8 miljoonasta kuutiometristä 103,4 miljoonaan kuutiometriin ja tänä keväänä edelleen 103,2 miljoonaan kuutiometriin. Tilavuus VM I 6 (1 97 1– 19 76 ) VM I 7 (1 97 7– 19 84 ) VM I 8 (1 98 6– 19 94 ) VM I 9 (1 99 6– 20 03 ) VM I 10 (2 00 4– 20 08 ) VM I 11 (2 00 9– 20 13 ) VM I 12 (2 01 4– 20 18 ) *V MI 13 /1 2 (2 01 7– 20 21 ) 1 520 1 660 1 890 2 091 2 206 2 356 2 475 2 529 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 milj. m 3 Metsään jäävä kuollut runkopuu 15,3 milj. m 3 Hakkuukertymä eli kaikki käyttöön hakattu runkopuu 76,3 milj. m 3 Vuotuinen kasvu 28 – METSÄN HENKI 1/23
HEIKKI KALVILA Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä UPM Yhteismetsien metsänkasvatuksen punainen lanka on huolehtia puun kasvusta sukupolvelta toiselle. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus voidaan jakaa investointivaiheeseen ja voittojen juoksuvaiheeseen. Pelkistetysti investointivaihe on metsän kasvatusketjun alkupäässä: siihen kuuluvat metsän uudistaminen, taimikon varhaishoito ja taimikon harvennus. Samaan koriin voi laittaa myös ensiharvennuksen. Investoinnit ovat kulkureitti puuston optimaaliseen kasvukehitykseen ja puukauppatuloihin – sekä avain hiilinielujen vahvistamiseen. NEUVONANTAJA TALOUS PÄÄTEHAKKUUN jälkeen metsä pitää uudistaa. Maanmuokkaus edistää taimien juurtumista, elossa säilymistä sekä kasvua. Jalostettu viljelymateriaali parantaa puun kasvua ja laatua sekä hiilensidontaa. Päätehakkuun jälkeen metsikkö on jonkin aikaa hiilen lähde, ennen kuin se uuden taimikon varttues sa sitoo hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu maasta ja hakkuutähteistä. Metsä pitää kuitenkin nähdä puilta. Hyvä uudistamis tulos ja hyvin kasvavat metsät ovat avainasemassa hiilinielujen ylläpitämisessä. Metsän uudistamisen jälkeen katse on hyvä pitää kasvussa. Taimikonhoidon investoinneilla on ratkaiseva vaikutus koko kiertoajan puuntuotokseen. Pitkällä aikavälillä puuston kasvu ja terveys sekä hiilinielun pysyvyys edellyttävät hakkuita, metsien nuorentamista ja investointeja puun kasvuun. TAIMIKONHOIDOSSA arvon luonti lähtee työn ajoituksesta. Töiden lykkääminen heikentää taimien elinvoimaisuutta ja lisää kustannuksia. Varhaisperkauksen jälkeen kuusitaimikon pituusja läpimitan kasvu voi olla jopa kaksinkertainen perkaamattomiin aloihin verrattuna. Tämä Kasvuun kannattaa investoida Yksi piste vastaa yhtä hoidettua taimikkokuviota. Varhais perkaus pitäisi tehdä silloin, kun istutustaimet ovat 1–2-metrisiä tai 2–3-metrisiä. Taimien pituus (metriä) varhaisperkauksissa 2022 Itä-Suomen yhteismetsä UPM YHTEISMETSÄT Vuosittain hoidettujen taimikoiden osuus keskimäärin taimikoiden koko pinta-alasta 2019–2022 Varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen vaikutus tulokseen Kuusikko, Etelä-Suomi, tuorekangas 19?% Loput taimikoista ovat kasvuvaiheessa eli hoito ei ole ajankohtaista tai se on tehty. 8?% Pienet taimikot Varttuneet taimikot Tulos, € 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Hoidettu *Hoitamaton *Varhaisperkaus tekemättä ja taimikonharvennus 5 vuotta myöhässä. LÄHDE: Tapio, Hyvän metsänhoidon suositukset, Metsänhoito. Puuntuotos (m 3 ) perustuu MOTTI-ohjelmistoon. 25 620 4 278 16 030 5 267 29 898 21 297 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 energia kannattaa ohjata arvokkaan puusadon kasvattamiseen. Varhaisperkaus tehdään tavallisesti silloin, kun istutustaimet ovat 1–2-metrisiä. Ratkaisevaa on hoitotarve. Jos vesoittuminen on vähäistä, varhaisperkauksen voi tehdä vasta, kun puut ovat 2–3 metrin pituisia. Jos perkausta ei tehdä ajoissa, varjoolosuhteisiin sopeutuneiden kuusen ja männyn taimien elpyminen kestää useita kasvukausia. Myöhempi taimikon harvennus tehdään 3–7 metrin pituudessa. Mahdolliset hoitorästit sahataan kuntoon yhteismetsiin liitetyiltä alueilta. Varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen ansiosta tukkipuuta saatetaan saada kiertoajalla jopa yli 30 % enemmän kuin hoitamattomista taimikoista. Kun nämä työt on tehty oikea-aikaisesti, investoinnit ovat kustannustehokkaita ja taloudellisesti kannattavia. Neljän viimeisimmän tilivuoden (2019–2022) aikana UPM Yhteismetsien puunmyyntitulosta on investoitu taimikonhoitotöihin vuosittain keskimäärin kuusi prosenttia. Lisäksi Kemera-tuet ovat parantaneet taimikonhoidon kannattavuutta. Kasvuun kannattaa investoida! = Tulot tukkipuusta = Tulot kuitupuusta 29
PUHEENAIHE ENNALLISTAMINEN Kuva on otettu suon ennallistamistyömaalta UPM:n mailta Janakkalasta. 30 – METSÄN HENKI 1/23
Kun vesi palautetaan suolla luontaiselle korkeudelleen, alkaa muodostua metaania. Siksi soiden ennallistaminen ei ole ilmaston kannalta yksiselitteinen asia. Pitkällä aikavälillä ilmasto kuitenkin hyötyy. Ennallistaminen myös lisää luonnon monimuotoisuutta. TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT JORMA YRJÖLÄ Metaani mutkistaa suon ennallistamista SUOMEN soista yli puolet eli noin 6 miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsiksi, pelloiksi ja turvetuotantoon. Ojittaminen ei ole jakautunut tasaisesti, sillä Etelä-Suomessa 80–90 prosenttia soista on ojitettu. Valtaosa luonnontilaisista soista sijaitsee Lapissa, kun taas eteläisemmässä Suomessa jäljellä on enää pieniä yksittäisiä suonrippeitä. ”Ojituksen seurauksena yli puolet soiden luontotyypeistä on muuttunut uhanalaisiksi ja hyvin monet eläinja kasvilajit niiden mukana”, kertoo Anna Laine-Petäjäkangas Geologian tutkimuslaitokselta. Jotta soiden monimuotoisuutta saataisiin turvattua ja kasvatettua, ojitettuja soita on ryhdytty ennallistamaan. Etenkin Etelä-Suomessa pelkät suojelutoimet eivät enää riitä. Metsäojitettuja soita palautetaan entiselleen harventamalla tai poistamalla suolta puustoa sekä palauttamalla soiden vesiolot entiselleen joko täyttämällä tai patoamalla ojia. OJITETTUJEN soiden ennallistaminen on lähes aina hyväksi ilmastolle, sillä turvekerrokseen varastoitunut hiili vapautuu kuivatulta suolta vähitellen ilmakehään. ”Ennallistettaessa ojia tukitaan ja vedenpinta nousee korkealle, mikä vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä. Siinä mielessä ennallistaminen on ilmastoteko.” Ongelmaksi muodostuu kuitenkin toinen kasvi huonekaasu, metaani. Märissä ekosysteemeissä, kuten soilla, syntyy metaanipäästöjä, kun vedenpinnan alla oleva turve hajoaa hapettomissa oloissa. Kun suon vedenpinta ennallistettaessa nostetaan takaisin luontaiselle korkeudelleen, käynnistetään uudelleen myös suon metaanipäästöt. Siksi ennallistaminen ei ole lyhyellä aikavälillä välttämättä ilmaston kannalta hyvä asia. METAANIPÄÄSTÖT ovat suurimmat märillä ja rehevillä nevoilla eli siellä, missä saapas ei kanna. Hillaa 31
kasvavilta rahkasammalmättäiltä ja varvikosta metaania karkaa selvästi vähemmän. Siitä huolimatta, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se hajoaa ilmakehässä paljon nopeammin kuin hiilidioksidi. Ilmastohaasteetkin tasaantuvat riittävän pitkällä aikavälillä, kun suo alkaa sitoa hiilidioksidia, mikä kompensoi metaanipäästöjä. Laine-Petäjäkankaan mukaan aikanaan on metsä ojitettu myös sellaisia soita, jotka ovat puuntuotannon kannalta hukkamaata. Voiton tavoittelun näkökulmasta metsänomistajan kannattaakin ensisijaisesti ennallistaa heikkotuottoinen virheojitus eikä tuottavaa metsäpalstaa. Vaikka metsäojitettujen soiden ennallistaminen ei ole nopea keino torjua ilmastonmuutosta, se tuo maailman monimuotoisuuskriisiin nopeasti helpotusta. Kasvilajit ja luontotyypit palautuvat ennallistetuissa metsäkohteissa yleensä hyvin. Muutoksia alkaa näkyä jo 5–10 vuodessa. ILMASTONMUUTOS tuo mukanaan haasteita, joita vastaan voidaan taistella soita ennallistamalla. Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa turpeen hajoamista, eli tulevaisuudessa ojitettujen soiden ilmastopäästöt ovat mahdollisesti jopa nykyistä suuremmat. ”Lisäksi metsäpaloja sattuu useammin kuivuuskausien lisääntyessä. Jos kuivatettu turvekerros Jos tavoi tellaan ilmasto hyötyjä, ennallis tamisessa kannattaa yrittää rajoittaa suon avo vesipinnan määrää. syttyy tuleen, sen sammuttaminen on erittäin haastavaa ja tuhot voivat olla mittavat. Märkä, avoin suo muodostaa luontaisen rajan paloalueelle.” ENNALLISTAMISTA suunnitteleva metsänomistaja voi puntaroida, haluaako hän painottaa erityisesti luonnon monimuotoisuutta vai tuntuvatko ilmastoasiat tärkeämmiltä – molemmat ovat ympäristön kannalta arvokkaita tavoitteita. Monimuotoisuutta voi edistää tehokkaimmin avoimemmassa ja märemmässä maastossa, jolloin suolle palautetaan runsaasti vettä. Jos tavoitellaan ilmastohyötyjä, ennallistamisessa kannattaa yrittää rajoittaa suon avovesipinnan määrää. ”Ilmastolle hieman kuivempi suo on parempi.” Lisäksi on huomattu, että luonnontilaiset suot päästävät ilmakehään vähemmän metaania, jos niiden pinnalla kasvaa tiivis rahkasammalmatto. Rahkasammalen siirtoistutuksen vaikutuksia tutkitaan Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnon suojeluliiton Rahkasammalen paluu tutkimushankkeessa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Ojitettujen soiden ilmastopäästöt ovat tulevaisuudessa jopa suurempia kuin nyt. PUHEENAIHE ENNALLISTAMINEN K ys ym ys te n va st au ks et : 1. c, 2. c, 3. b, 4. b, 5. a UPM Metsä on mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa, jossa vertaillaan turvemaiden metsänkäsittelymenetelmiä kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta ja pyritään minimoimaan hiilidioksidija metaanipäästöjä. 32 – METSÄN HENKI 1/23
5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Ennen paperikoneita käytettiin ja säädettiin käsin. Nyt niissä on enemmän automatiikkaa kuin monissa lentokoneissa. SUOMEN ensimmäinen paperikone oli Tidcombe & Strudwickin rakentama Fourdrinier-tyyppinen kone. Se tuotiin Englannista Tampereelle, Frenckellin paperitehtaalle, vuonna 1841. ”Vanhoissa paperikoneissa oli valtava määrä kaikenlaisia liikkuvia hihnoja eikä mitään koteloita suojaamassa”, sanoo UPM:n asiakirjahallinnon päällikkö Ari Sirén. Fourdrinierin kehittämä viira, paperi koneen ensimmäinen osa, mahdollisti ”päättymättömän” paperi radan valmistamisen. Aiemmin paperia oli valmistettu vain arkkeina. Viiran kehittyminen on vaikuttanut oleellisesti tuotannon nopeutumiseen. Viira kuljettaa selluloosamassan koneessa eteenpäin puristimeen ja kuivaimeen. SIIHEN AIKAAN Sata vuotta paperikoneen keksimisen jälkeen koneissa siirryttiin hihnoista moottorien käyttöön. Se tehosti tuotantoa. ”Ensimmäiset paperikoneet valmistivat paperia noin yhdeksän metriä minuutissa, kun nykyään paperia syntyy samassa ajassa kaksituhatta metriä.” Tietotekniikkaa paperikoneisiin alkoi tulla 1970-luvulta lähtien. Koneen käyttö siirtyi valvomoihin ja yhä enemmän tietokoneella tehtäväksi. Paperikoneiden käyttämiseen vaadittava ammattitaito on muuttunut vuosien varrella. K ys ym ys te n va st au ks et : 1. c, 2. c, 3. b, 4. b, 5. a Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta. 1. Mihin mustarastas on hyvin sopeutunut? A) Kuivuuteen. B) Tulviin. C) Ilmastonmuutokseen. 2. Miksi kutsutaan rautajalaksista hevosen vetämää äestä? A) Kuopimeksi. B) Laikkuriksi. C) Kyntimeksi. 3. Miten vanhaa luonto tyyppiä käytetään EU:n ehdottaman ennallistamisasetuksen tavoitetilan määrittelyssä? A) 60 vuotta vanhaa. B) 70 vuotta vanhaa. C) 80 vuotta vanhaa. 4. Kuinka paljon metsään jää kuollutta runkopuuta? A) 12,5 miljoonaa kuutiometriä. B) 15,3 miljoonaa kuutiometriä. C) 17,0 miljoonaa kuutiometriä. 5. Mikä kasvihuonekaasu mutkistaa suon ennallistamista? A) Metaani. B) Hiilidoksidi. C) Vesihöyry. 33
RAKKAUDESTA METSÄÄN RETKEILY K U V A RI IN A PE U H U | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN ”Nukuin jäätyneen rotkon pohjalla tuhansien tähtien alla.” 34 – METSÄN HENKI 1/23
ALOIN harrastaa retkeilyä opiskellessani Evon metsäopistossa noin 40 vuotta sitten. Talvisesta metsä retkeilystä innostuin vuosi tuhannen vaihteessa Laskuvarjojääkärikillan järjestämällä jäätikkövaelluskurssilla. Talvella matka taittuu metsässä helpommin kuin kesällä: voi ylittää soita ja järviä kävellen, lumikengillä, potkukelkalla tai suksilla. Olen osallistunut 20 kertaa umpihankihiihdon MM-kisoihin UPM Metsän joukkueessa. Harrastan talvisin myös laavuilua. Istun nuotion äärellä ja nautin eväitä, katselen maisemia ja seurailen luontoa. On hauska tunnistaa eläinten jälkiä hangesta. Jos yöpyy talvella metsässä, eväiden lisäksi kannattaa pakata mukaan hyvä makuupussi sekä kuiva vaatekerta. Kylmimmillään olen yöpynyt -37 asteen pakkasessa mutta en palellut makuupussin ansiosta. Kerran jääkiipeilyreissulla yövyin Koronuoman rotkon pohjalla piippu kodassa, jonka molemmin puolin kohosivat jylhät jääseinät. Taivas oli täynnä tähtiä. Sellaisesta en ollut osannut uneksiakaan.” PEKKA LEPIKKO UPM Metsän logistiikkapäällikkö RAKKAUDESTA METSÄÄN RETKEILY 35
UPM Metsä lupaa hyvää Nyt on hyvä aika tehdä onnistuneet puukaupat! Kysyntää on kaikille puutavaralajeille kaikilla kauppatavoilla. Kumppanuusasiakkaanamme saat kokonaisratkaisun suunnitelmallisesta metsäomaisuuden hoitamisesta. Tee puukaupat ja varmista kestävä, monimuotoinen ja tuottava metsä sinulle ja tuleville sukupolville. Hyödyntämällä 31.5. saakka auki olevan avohintaikkunan*, varmistat puukaupalle nykyisen korkean hintatason sekä mahdollisen kumppanuusasiakkaan puukaupan hinnoitteluedun. *Etutasot Hopea, Kulta ja Platina. KESTÄVÄSTI HOIDETTU METSÄ LUPAA HYVÄÄ TEHDÄÄN PUUKAUPAT upmmetsa.fi/uudistametsasi