UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 1/19 Elinvoimainen metsä hillitsee ilmastonmuutosta 12 Miten puukauppa etenee? 18 ”Pidetään metsät kasvu kunnossa ” 22 PERTTI SAARELAISELLA ON KATSE TULEVAISUUDESSA
PUHTAANVALKOISTA metsäjänistä ei metsässä päivällä näe, mutta talvisella pöllöretkellä saattaa jänisten kiima-aikaan vaikkapa pelto au kealla nähdä oikeat jänisten kokoontumisajot. Silloin tavallisesti yksin elävät jänikset kokoontuvat etsimään ”sitä oikeaa”. Kiima-ajasta noin viiden viikon kuluttua syntyvät vuoden ensimmäiset, hankipoikasiksi kutsutut jälkeläiset. Vuoden aikana metsäjänis saattaa tehdä jopa kolme poikuetta. Metsäjänis hyötyy lumisista talvista: sen valkoinen talvikarva suojaa sitä pedoilta, sen takajalat toimivat pehmeässä lumessa lumikenkien tapaan ja se osaa hyödyntää talvisen metsän tarjoamaa ravintoa. Metsäjänikselle kelpaavat lumen taivuttamien lehtipuiden latvukset ja kaatuneiden lehtipuiden oksat ja rungot. Ikävä kyllä Etelä-Suomessa metsäjäniskannat ovat romahtaneet. Syitä romahdukselle on useita: vähälumiset talvet, kasvavat rusakkokannat, ilvesja kettukantojen kasvu ja kenties virustaudit. Lumettomassa talvimetsässä valkoinen metsäjänis on jopa hieman surullinen näky, niin silmiinpistävä se on. Muutama lumisempi talvi, kuten tämä talvi, saattaa kuitenkin elvyttää myös metsäjäniskantaa. KUVA MARKO JUNTTILA / VASTAVALO.FI TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Todellinen talvimetsän asukas METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 1/19 www.facebook.com/ metsamaailma Riistatiheiköstä ravintoa ja suojaa Metsänhoidollisesti metsä jänistä on helppo auttaa. Se hyötyy samoista toimen piteistä kuin metsäkanalinnut. Riista tiheiköt tuovat turvaa ja suojaa myös metsäjänikselle, ja erilaisista pensaista ja varvuista se saa ravintoa.
33
4 METSÄN HENKI 1/19 1/2019 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Metsänhoito ja ilmastonmuutos 17 VIERASKYNÄ : Tuija Nummela 18 INFOGRAFIIKKA: Puukaupan kulku 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: Taimikon varhaisperkaus 22 METSÄNOMISTAJA: Pertti Saarelainen huomioi metsänkasvatuksessaan ympäristöja maankäyttöarvot 27 KYSYMYS & VASTAUS: Metsät ja ilmasto -keskustelun termit tutuiksi 28 METSÄN TUOTTO: Metsä hoituu etänäkin 30 METSÄPALVELUT: Puunkorjuun suunnittelu ja toteutus 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Perinnönjaon parempi tulos 34 METSÄINEN HARRASTUS: Raivaussahan huolto SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän palvelukeskukseen puh. 0204 16 5100. 34 Raivaussaha terävänä Metsuri Jukka Hapulahti jakaa parhaat vinkkinsä. ”Tarvitaan uudenlaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla helpotetaan kokonaiskestävää metsänhoitoa.” Johanna Buchert, Luonnonvarakeskus 12 Aalto-yliopistossa on valmistettu pajun kaarnasta erotelluista kuiduista biohajoava lautanen.
5 PÄÄKIRJOITUS Metsiään hoitavat ilmastosankarit SUOMESSA ON METSÄÄ enemmän kuin koskaan, ja metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan. Tästä huolimatta yksi viime kuukausien vilkkaimmista puheenaiheista on ollut metsänielujen riittävyys ja hakkuiden rajoittaminen ilmastosyistä. Keskustelu on jäänyt junnaamaan skenaarioiden yksityiskohtiin. Iso kuva unohtuu. Iso kuva on se, että ilmastotietoisuuden herättyä Suomen metsät on jo kaadettu kertaalleen – kertaalleen sikäli, että vuonna 1990 ilmastointiraportoinnin alkaessa metsissä oli puuta 1,9 miljardia kuutiota, ja saman verran hakattiin vuosina 1990–2017. Silti metsissä on puuta ennätykselliset 2,5 miljardia kuutiota. Metsien kiihtyvä kasvu on pääasiassa seurausta hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoito oikein lyhyesti sanottuna on viisaita hakkuita; ojitusta ja lannoitusta yhtään väheksymättä. On kyse sitten taimikon perkauksesta, harvennusja uudistushakkuista tai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuista, metsänhoito on puun suunnitelmallista poistamista metsään jäävän puuston kasvun ja laadun edistämiseksi. Hakkuiden rajoittaminen olisi hoidon rajoittamista. Se hidastaisi metsän ja nielujen kasvua. Päätehakkuut kuuluvat talousmetsän hallittuun kiertoon. Jos järeän puun kaupat jäävät tekemättä, putoaa pohja paitsi metsätaloudelta myös nielujen hallinnalta. Päätehakattu kuvio muuttuu joksikin aikaa hiilenpäästäjäksi. Se on kiistatonta, mutta yhtä kiistattomasti metsänhoito hakkuineen on edistänyt Suomen metsien hiilensidontaa. Poliitikot eivät päätä, miten paljon puuta kaatuu. Sen päättävät myyjät ja ostajat markkinoilla. Hakkuurajoitukset jäänevät poliittiseksi retoriikaksi. Kukaan ei ole sentään ehdottanut puuta käyttävien investointien estämistä ja talousmetsätalouden romuttamista. Tutkijaja mediavetoinen nielukeskustelu kertoo lopulta vain siitä, että metsät tunnetaan läpikotaisin. Silloin skenaarioistakin on mahdollista keskustella. Perusteellisesti puntaroitu tieto on parasta raakaainetta päätöksentekoon niin metsätilallisille, metsäyhtiöille kuin poliitikoillekin. Yksien keskustellessa ilmastonmuutoksesta toiset tekevät tänäänkin vertaansa vailla olevia ilmasto tekoja perkaamalla, harventamalla ja uudistamalla metsiään. Näitä ilmastosankareita ei pidä syyttää metsänielujen tuhoamisesta vaan kiittää nielujen kestävästä kasvattamisesta. JUSSI PESONEN Toimitusjohtaja UPM ”Metsien kiihtyvä kasvu on pääasiassa seurausta hyvästä metsänhoidosta.”
I FINLAND FINNS mer skog än någonsin tidigare, och skogarna växer också snabbare än förut. Trots detta har de senaste månaderna präglats av livliga diskussioner gällande huruvida skogens kolsänkor räcker till och om avverkningen borde begränsas av klimatskäl. Diskussionen har fastnat i scenariernas detaljer. Helhetsbilden glöms bort. Helhetsbilden är att när klimatmedvetenheten vaknade hade Finlands skogar redan fällts en gång – såtillvida att när klimatrapporteringen inleddes 1990 fanns det 1,9 miljarder kubik virke i skogarna och samma mängd avverkades under åren 1990–2017. Trots detta finns det idag rekordartade 2,5 miljarder kubik virke i skogarna. Skogarnas ökade tillväxttakt beror huvudsakligen på god skogsvård. Skogsvård innebär i korthet kloka avverkningar; dikning och gödsling inte att förglömma. Vare sig det handlar om plantskogsröjning, gallringseller förnyelseavverkning, eller plockhuggning vid fortlöpande odling innebär skogsvård att man planmässigt avlägsnar virke för att främja tillväxten och kvaliteten hos det trädbestånd som blir kvar i skogen. En begränsad avverkning skulle innebära en begränsad vård. Det skulle bromsa skogens och kolsänkornas tillväxt. Slutavverkningar hör till det kontrollerade omloppet i ekonomiskog. Om det grova virket förblir osålt, förlorar både skogsbruket och styrningen av kolsänkorna sin grund. Ett slutavverkat skifte blir en källa till kolutsläpp för en viss tid. Det är obestridligt, men lika obestridligt har skogsvården med sina avverkningar främjat kolbindningen i Finlands skogar. Det är inte politikerna som bestämmer hur mycket skog som fälls. Det avgörs av säljarna och köparna på marknaden. Avverkningsbegränsningarna torde förbli politisk retorik. Ingen har ändå föreslagit att man stoppar investeringar som använder virke eller avskaffar det ekonomiska skogsbruket. Diskussionen om skogen som kolsänkor, som leds av forskare och medier, visar sist och slutligen endast att alla är grundligt insatta i skogarna. Då kan man diskutera olika scenarier. Grundligt övervägd information är den bästa grunden för beslutsfattande för både skogsägarna, skogsbolagen och politikerna. Medan vissa diskuterar klimatförändringen utför andra även idag unika klimatdåd genom att röja, gallra och förnya sina skogar. Dessa klimathjältar ska inte beskyllas för att förstöra skogens kolsänkor utan tackas för att de odlar kolsänkor på ett hållbart sätt. JUSSI PESONEN VD UPM Klimathjaltarna som vårdar sin skog LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi Skogarnas ökade tillväxttakt beror huvudsakligen på god skogsvård.
7 Kun metsää käytetään, se karttuu VIIMEISEN VUODEN aikana eri mediat ovat täyttyneet kannanotoista metsien hakkuista puolesta ja vastaan. IPCC:n syksyllä julkaisema ilmastoraportti ja kohta ovella olevat eduskuntavaalit ovat kiihdyttäneet julkista keskustelua entisestään. Tämä on herättänyt myös monen metsänomistajan pohtimaan omien metsiensä käyttöä. Lisääntyvästä käytöstä huolimatta metsämme pysyvät hiilinieluina ja hillitsevät ilmastonmuutosta, kun huolehdimme riittävästä metsien hoidosta ja uudistamisesta. Parhaiten hiiltä sitovat terveet ja hoidetut metsät. Tämänkertaisessa Metsän hengen numerossa kerromme esimerkiksi metsän uudistamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka metsän uudistamisketju alkaa parhaimmillaan jo puukaupan yhteydessä. UPM:n ammattilaiset voivat auttaa metsänomistajia puukaupan kaikissa vaiheissa aina suunnittelusta uuden metsän istuttamiseen ja hoitamiseen saakka. Lehden sivuilla 20–21 on esillä taimikonhoito ja sen oikea-aikaisuus. Sillä voi olla suuri merkitys metsän tuottoon. Taimikonhoidossa on paljon työtä, jota moni metsänomistaja haluaa tehdä itse, mutta paljon myös sellaista, jonka voi helposti jättää ammattilaisten huoleksi. Lue parhaat vinkit sivulta 21! Antoisia lukuhetkiä, VIRPI MÄENANTTILA, Päätoimittaja VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, Avidly: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 . Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Heikki Räisänen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2019. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. www.upmmetsä.fi upmyhteismetsä.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com www.facebook.com/ metsamaailma www.youtube.com/ upmmetsa www.issuu.com/ upmmetsa www.instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTA JALTA
8 METSÄN HENKI 1/19 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I METSÄNOMISTAJAT KAIPAAVAT vaihtoehtoja, jotka vähentävät sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja oman osaamisen tarvetta. Yli 30 % pitää sijoitusrahastoa parhaimpana tapana hallita sijoitusten riskiä (Metsänomistaja sijoittajana 2018 -tutkimus). UPM:n yhteistyökumppanin Nordnetin uudet Smart-salkut tarjoavat pääsyn säästämiseen, jossa sijoitukset hoituvat automatisoidusti. Smart-salkut on kehitetty tuottamaan paremmin kuin perinteiset rahastot ja voittamaan vertailuindeksi pitkällä aikavälillä. Ne tarjoavat globaalin ja kaikki pääomaluokat kattavan hajautuksen. Nordnet Smart -salkut tekee erityiseksi se, että ne eivät ole riippuvaisia pelkästään osakkeiden arvon kasvusta, vaan reagoivat automaattisesti muutoksiin markkinoilla. Jos korot nousevat tai osakemarkkinat laskevat, salkkuja säädetään. Sillä pyritään ajan mittaan lisäämään vakautta ja tuomaan parempia tuottoja. www.nordnet.fi/smart-salkut 70 % UPM JULKAISI 27.11.2018 YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) osapuolikokouksessa (COP14) Sharm el-Sheikhissä, Egyptissä uuden biodiversiteettisitoumuksen, joka on yksi yhtiön 2030vastuullisuustavoitteista. Sitoumuksen tavoitteena on metsäluonnon monimuotoisuuden jatkuva parantaminen yhtiön omissa metsissä Suomessa. Yhtiön omistuksessa on 514 000 hehtaaria metsää ja sen kestävä hoito on ehdoton edellytys yhtiön puuhuollon turvaamiseksi. Biodiversiteetin lisääminen on osa yhtiön kestävää metsänhoitoa. Sillä turvataan myös metsien kasvu ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinieluina, suojellaan vesistöjä ja edistetään metsien monikäyttömahdollisuuksia. Biodiversiteettitavoitteen toteutumista ja siihen liittyvää toimintaa seuraa riippumaton ryhmä alan tutkijoita. www.upm.fi UPM julkaisi uuden biodiversiteettisitoumuksen BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS ”Kaarni”, biohajoava lautanen, on valmistettu pajun kaarnasta erotelluista kuiduista. Kaarnin ovat innovoineet Eveliina Juuri, Jinze Dou ja Sanna-Liisa Järvelä Aalto-yliopistosta. 8 METSÄN HENKI 1/19 Kaarni oli yksi finalisti Wood U Make It Happen? -innovaatiokilpailussa, jonka järjestivät Metsäteollisuus ry ja Puunjalostusinsinöörit. Kilpailuun osallistui seitsemän joukkuetta suomalaisista yliopistoista sekä ammattikorkeakouluista. Tuomaristoon kuului muun muassa UPM:n strategisten kumppanuuksien johtaja Esa Laurinsilta. tuottavia sijoituskohteita. suomalaisista metsänomistajista on kiinnostunut löytämään metsätuloilleen A A LTO -Y LIO PIS TO / EE VA SU O RLA H TI
9 TEEMME ASIAKKAIDEMME METSISSÄ monenlaisia metsän hoito töitä, ja metsänomistaja on tervetullut seuraamaan niitä. Työ maalla vierailtaessa on kuitenkin tärkeää muistaa seuraavat asiat: ILMOITA TULOSTASI Ilmoita vierailustasi koneenkuljettajalle tai metsurille soittamalla metsätyömaan kyltin osoittamaan numeroon. Kone työmaalla varoituskyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan ja metsuritöinä toteutettavissa töissä auton oveen. PUE HUOMIOLIIVI PÄÄLLE, MUISTA TURVAETÄISYYS! Pue päällesi huomioliivi tai käytä huomiovaatetusta. Sen jälkeen voit siirtyä seuraamaan metsätyömaata. Noudata aina metsätyömaa ja toimenpidekohtaisia turvaetäisyyksiä. Motolla se on 90 m ja ajokoneella sekä puutavaraautolla 20 m. ODOTA TYÖSKENTELYN KESKEYTYMISTÄ Voit lähestyä metsätyömaalla työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu turva etäisyyden päästä ja työskentely on keskeytetty. ”Metsänomistajan tulee muistaa kaupanteon yhteydessä saa mansa turvallisuusohjeen asiat, jos hän on aikeissa mennä käymään työmaalla”, muistuttaa metsäasiakasvastaava Timo Laurikka. Laurikan mukaan vaaratilanteita on sattunut silloin tällöin, kun metsänomistaja on tullut hakkuutyömaalle ilmoittamatta ja ilman turvaliiviä. ”Silloin aina on kyse vakavasta vaarasta. Lisää turvalli suudesta voi tarvittaessa kysyä aina metsäasiakasvastaavalta”. Turvallinen vierailu metsätyömaalla TURVALLISUUS LA U RA VE SA Palvelukeskus metsän omistajien tukena UPM METSÄ on vahvistanut syksyn 2018 aikana palvelukeskustaan lisäämällä asiantuntijoiden määrää. Palvelukeskus toimii metsänomistajien tukena nopeasti ja useassa eri kanavassa. Asiantuntijat toimivat mm. asiakkaiden sähköisten palveluiden tukena, jos esimerkiksi verkkopalveluun kirjautumisessa on ongelmia tai halutaan lisää tietoa digitaalisista palveluista. Kun sinua askarruttaa metsäomaisuutesi hoitoon tai puukauppaan liittyvät kysymykset, ota yhteyttä palvelutiimiimme. www.upmmetsä.fi UPM:n franchising ketjuun uusia metsänhoitoyrityksiä UPM haluaa kehittää metsänhoitoalan yritystoimintaa ja toiminnan laatua. Suomessa on paljon hoitamattomia metsiä, jotka kaipaavat asiantuntevaa hoitoa kasvaakseen paremmin. Metsien kasvun ja kunnon näkökulmasta metsänhoitotöiden oikea-aikainen toteutus on tärkeää. UPM Metsä käynnistikin vuonna 2018 franchising-yrittäjäketjun tehostaakseen metsänhoitopalveluiden myyntiä ja toteutusta. Nyt laajentuneeseen ketjuun on liittynyt neljä uutta yritystä: KT Metsä Oy Tampereella, Arvohonka Oy Viitasaarella, Metsä palvelu Kärkkäinen Oy Jyväskylässä ja Esa Kuronen Oy Mikkelissä. Yrittäjähaku jatkuu niillä alueilla, joissa yrittäjää ei vielä ole. Lisätietoja: www.upmmetsa.fi/kasvuyrittaja JA SK A PO IK O N EN
10 METSÄN HENKI 1/19 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I SUOMESSA METSIEN KÄYTTÖ ja tiheä ojaja metsäautotieverkosto aiheuttavat ongelmia latvavesien eliöstöille. Vaelluskalojen kuten taimenien matka kutemaan pysähtyy usein väärin asennettuun tierumpuun tai muuhun vaellusesteeseen. UPM:llä haluamme vähentää metsä talouden vaikutuksia vesistöön. Etsimme parhaita käytäntöjä kehittääksemme metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnostukseen liittyvää sisäistä ohjeistustamme. Oppiaksemme lisää lahjoitimme viime vuonna ELY-keskukselle 60 000 euroa vaellusesteiden poistohankkeisiin. Uusia ylitysrakenteita testataan yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa erilaisten ylitysrakenteiden toimivuudesta pienvesikohteissa. Esteiden purkaminen on aloitettu Multian Myllypurosta ja Viitasaaren Huopananpurosta. www.upm.fi Kalojen nousuesteitä poistetaan UPM:N VAELLUSKALAOHJELMA PA U LA SÄ RK IJÄ RV I / VA ST AV A LO .FI Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvio 2018 julkaistiin joulukuussa LUONTOTYYPPIEN UHANALAISUUS on ar vioitu Suomessa toista kertaa. Vajaasta 400 luontotyypistä 48 % arvioitiin uhan alaisiksi koko maassa. Metsien luontotyy peistä erityisen uhanalaisia ovat vanhat ja karujen kasvupaikkojen kangasmetsät. Suo men metsät ovat merkittävässä määrin me nettäneet luontaisia ekologisia ominaispiir teitään. Muutos näkyy erityisesti nuorissa metsissä, joissa kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murto osaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti syntyneisiin metsiin. www.syke.fi SIVUSTO UUDISTUNUT Tutustu yhteismetsän etuihin ja testaa sopisiko yhteismetsä sinulle. Liittyminen yhteis metsään on maksuton. www.upmyhteismetsa.fi Metsänomistaja 2020 VALTAKUNNALLISEN metsänomistajatutki muksen vastaajiksi on arvottu noin 16 000 erilaista metsänomistajaa ympäri Suomen. Kyselyllä pyritään saamaan mahdollisim man kattava kuva suomalaisista metsän omistajista. Tuloksia kyselystä on luvassa vuonna 2020. Tutkimusta johtaa Helsin gin yliopisto, ja lisäksi siinä ovat mukana Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutki mus ja Työtehoseura. Tutkimusta rahoitta vat maa ja metsätalousministeriö, Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. www.helsinki.fi Uudistuksia metsänomistajan digitaalisissa palveluissa UPM METSÄN verkkometsäsuunnitelma uudistuu kevään 2019 aikana. Uudistuvan upmmetsä.fisivuston kirjautuneen käyttäjän verkkopalvelussa metsänomistaja pääsee hyötymään metsävarallisuudestaan entistä helpommin ja yksilöllisemmin. Lisäksi vuo den 2018 lopussa julkaistun UPM Metsä mobiilisovelluksen uuden version ominai suudet on päivitetty nyt myös upmmetsä.fi sivustolta löytyvään metsänarvolaskuriin. www.upmmetsä.fi
11 METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOJEN verotuksessa sovellettava metsälahjavähennys tuli voimaan 1.1.2017. Verovelvollisen on vaadittava metsälahjavähennystä ennen kuin verovuoden verotus päättyy. Metsälahjavähennyksen voi vaatia esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä ja sen korjaamisen määräpäivään mennessä. Metsätalouden pääomatulojen määrä yrittäjävähennyksen jälkeen näkyy esitäytetyltä veroilmoitukselta. Ilmoita metsälahjavähennys 2L-lomakkeella tai OmaVerossa. Metsälahjavähennystä on haettava viimeistään ennen verovuoden verotuksesi päättymistä. Verotuksen päättymispäivä on jatkossa henkilökohtainen ja näet sen OmaVerosta ja verotuspäätöksestäsi. Metsälahjavähennystä ei voi hakea takautuvasti aiemmille verovuosille. www.vero.fi 15 % Oikein valituilla kohteilla lannoitus lisää arvopuun määrää sekä aikaistaa hakkuumahdollisuuksia ja puukauppatuloja. Sijoitus voi tuottaa jopa sisäisen vuotuisen koron. TALVELLA UPM:N TAIMITARHALLA Joroisissa riittää tehtävää. Yksi talven tärkeimmistä tehtävistä on taimien keinolumetus. Jokainen ulkokentällä talvehtiva taimi saa peitokseen puolen metrin kerroksen lunta, joka suojaa taimea pakkasilta ja kevään ahavatuhoilta. Tammi-helmikuussa miljoonia taimia jaotellaan taimivarastossa kunnittain taimien alkuperän mukaan. Taimia toimitetaan ympäri Suomea, ja jokaisen taimen tulee soveltua juuri sille maantieteelliselle alueelle, johon se istutetaan. Ennen kuin yhtään taimea lähtee keväällä asiakkaille, tehdään jokaiselle taimialkuperälle laatukontrollit. Huhtikuun alkuviikkoina levitetään turvetta keinolumen päälle, jolloin turve imee auringonsäteitä ja sulattaa lunta. Kun lumi on sulanut, taimet virkoavat ja oikovat itseään. Toukokuussa terhakat taimet ovat valmiina lähetettäväksi asiakkaiden metsiin. www.upmmetsä.fi Taimet valmiita lähe tettäviksi toukokuussa JOROISTEN TAIMITARHA JA N N E LE H TI N EN Metsälahja vähennys pitää vaatia määräajassa Uusi yhteisöpalvelu käyttöön MONILLA JULKISYHTEISÖILLÄ on metsäomaisuutta, jonka huolehtimiseksi ja arvon lisäämiseksi tarvitaan usein alan asiantuntija-apua. UPM Metsä on kehittänyt uuden palvelun, jolla kuntien, seurakuntien, valtion laitosten, säätiöiden ym. julkisyhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä helpotetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on rakentaa luottamuksellinen ja pitkäaikainen yhteistyö, jonka avulla metsäomaisuuden hoito helpottuu ja ennustettavuus paranee. Palveluun sisältyy mm. asiantuntija-apu metsänhoidossa, puukauppojen suunnittelussa, tuottoennusteen määrittämisessä ja metsävaratiedon ylläpidossa. Tarjoamme Yhteisöpalvelua kolmessa eri laajuudessa: Avaimet käteen, Plus ja Vakio. Palvelun laajuudesta sovimme yhdessä yhteisön tarpeiden mukaan. www.upmmetsä.fi
Kestävyys ajatusmallina soveltuu hyvin metsätalouteen, sillä metsien hoitoon on perinteisestikin liitetty ylisukupolvinen ajattelu. Metsänomistajan näkökulmasta olennaisin tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on metsän elinvoimasta huolehtiminen. 12 METSÄN HENKI 1/19 metsänhoito ON HYVÄKSI ILMASTOLLE Hyvä TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT JASKA POIKONEN
M etsän pitäminen hyvässä kasvukunnossa on se kaikkein keskeisin juttu. Puiden kaatuminen vie niihin sitoutuneen hiilen taivaan tuuliin”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas. Hiilidioksidi sitoutuu metsään hiilivarastoksi puustoon ja maahan. Periaatteessa metsätalouden kiertoajan pidentäminen parantaisi hiilitasetta, mutta puuta ei voi kerätä metsään loputtomiin. Optimaalisin ajankohta niin metsän tuottavuuden kuin ilmaston kannalta on korjata puut ennen kuin niiden kasvu hidastuu ja puusta tulee alttiimpi tuhoille. Hiilidioksidin sitomisen kannalta olennaista on, että metsät tuottavat puuta mahdollisimman tehokkaasti. Mitä nopeammin metsä uudistuu, sitä nopeammin se sitoo jälleen hiiltä päätehakkuun jälkeen. ”Metsänomistajat ovat kyllä tehneet paljon hyvää työtä vuosien varrella”, Kangas sanoo. ”Suomen metsätalouden voittokulku on samalla ollut menestystarina ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, niin hiilinielujen kasvattamisen kuin uusiutuvien raaka-aineiden käytön näkökulmasta.” Parempi maailma jälkipolville Metsänomistaja pystyy siis omilla toimenpiteillään vaikuttamaan paljonkin metsän elinvoiman ylläpitämiseen ja tuhoalttiuden vähentämiseen. Aina ilmaston kannalta optimaalisen metsänhoidon toteuttaminen ei kuitenkaan ole käytännössä helppoa. Esimerkiksi EteläSuomessa metsien kuusivaltaisuus vähentää metsän säteilyheijastusta eli albedoa, jolloin auringon lämpö säteily imeytyy metsään eikä heijastu takaisin avaruuteen. Ilmaston näkökulmasta kuusta siis käytetään turhan paljon, mutta yksi syy siihen on luonnollinen – koivun ja männyn taimet ovat hirvien suosimaa ravintoa. ”Puiden kaatuminen vie niihin sitoutuneen hiilen taivaan tuuliin.” JYRKI KANGAS 13
14 METSÄN HENKI 1/19 ”Onhan se ymmärrettävää, että jos puolimetrisestä taimikosta 90 prosenttia joutuu hirvien napsimaksi, niin kuka sitä koivua haluaa niiden syötäväksi istuttaa”, naurahtaa Kangas – metsänomistajan omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Kankaan mukaan ilmastonmuutosta pitää pystyä katsomaan kokonaisuutena niin, että osataan ajatella riskienhallintaa pitkällä aikajänteellä. ”Olennaista on metsänomistajille luonnostaan tuttu ylisukupolvinen ajattelu. Meidän tulisi pyrkiä antamaan tämä pallomme jälkipolville paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet.” Kotimainen metsä kasvaa takaisin Puu on uusiutuva luonnonvara, eli kun metsä uudistetaan päätehakkuun jälkeen, sama hehtaari alkaa uudelleen sitoa hiiltä ilmakehästä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. ”Kun öljyä, kivihiiltä tai maakaasua poltetaan tai käytetään raaka-aineena, vapautetaan kiertoon miljoonien vuosien aikana kertynyttä hiilivarastoa”, kertoo UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa. ”Metsän kiertoaika on 80 vuotta. Puusta tehdään ensisijaisesti tuotteita ja tuotteisiin kelpaamaton puu on fossiilisia polttoaineita korvaavana energialähteenä hiilineutraali vaihtoehto.” Lyhyellä aikajänteellä metsän kaataminen synnyttää siis hiilipäästöjä ilmakehään, mutta uudistettu metsä sitoo sen pian takaisin. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan uudistettu metsähehtaari alkaa jo 17 vuoden jälkeen toimia jälleen hiilinieluna – ja on sitä sen jälkeen puuston koko elinkaaren ajan. Puusta ja puuperäisistä raaka-aineista valmistetut tuotteet ovat myös erinomainen keino hiilen sitomiseen. Esimerkiksi rakentamiseen ja huonekaluihin käytettävä sahatavara ja vaneri voivat toimia hyvinkin pitkäkestoisina hiilivarastoina. Lyhytaikaisia hiilivarastoja ovat puolestaan vaikkapa maitotölkit ja paperituotteet. Paperikuitu voidaan kierrättää 6–8 kertaa, minkä jälkeen se käytetään energiaksi. ”Huomionarvoista on, että koska raaka-aine on peräisin uusiutuvasta metsästä, niin se ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, vaikka se lopuksi poltettaisiin”, muistuttaa Oksa. Ilmastonmuutoskeskustelun keskellä metsänomistajaa saattaa askarruttaa, onko omien metsien käyttäminen ilmaston kannalta vastuullista. Kotimaisen metsän hakkaamisessa on kuitenkin kyse aivan eri asiasta kuin sademetsien kaatamisessa, Uudistettu metsähehtaari alkaa jo 17 vuoden jälkeen toimia jälleen hiilinieluna. Paperikuitu voidaan kierrät tää 6–8 kertaa, minkä jälkeen se käytetään energiaksi. Kehittyneen metsän hoidon ansiosta puuston kasvu on jo 1960luvulta ollut selkeästi suurempaa kuin hakkuut ja luonnon poistuma yhteensä.
15 koska metsät uudistetaan, eikä maankäyttömuoto muutu. Tropiikin sademetsähakkuut ovat ilmaston kannalta vakava uhka, koska kaadettu luonnonmetsä muutetaan muuhun käyttöön tai pahimmassa tapauksessa alue jätetään sikseen ilman mitään kasvatusta. Suomessa metsät hoidetaan ja uudistetaan, jolloin niiden hiilinieluominaisuudet säilyvät, vaikka metsä pysyy taloudellisesti tuottavana. Vahva kasvu jatkuu Suomalaisessa metsätaloudessa puu käytetään aina käytännössä sataprosenttisesti, eli puuaines, jota ei voida hyödyntää sahatavarana tai kuituna, poltetaan energiaksi. Kehittyneen metsänhoidon ansiosta puuston kasvu on jo 1960-luvulta ollut selkeästi suurempaa kuin hakkuut ja luonnonpoistuma yhteensä, minkä vuoksi maamme metsät toimivat mittavana hiilinieluna. Tällä hetkellä puuston vuotuinen kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä, ja hakkuut sekä luonnonpoistuma yhteensä 85 miljoonaa kuutiometriä. ”Suomen metsissä on pystytty samaan aikaan sekä lisäämään puun käyttöä että kasvattamaan hiilinielua, mikä on hieno saavutus”, Oksa sanoo. ”Kansallinen metsästrategia tähtää 115 miljoonan kuutiometrin vuotuiseen kasvuun vuonna 2025, ja vaikuttaa siltä, että tavoite on realistinen. Tämä tarkoittaa, että voimme tulevina vuosikymmeninä kasvattaa vielä miljoonilla puukuutiometreillä metsien käyttöä, hiilinielua, tai molempia.” Puuston tuoton kasvattaminen kuitenkin edellyttää, että metsistä pidetään huolta. Hoidettu metsä on tutkimusten mukaan myös osoittautunut luonnonmetsää paremmaksi hiilinieluksi. Esimerkiksi Kanadassa on valtava metsäpintaala, mutta siellä tehdään suhteellisen vähän metsänhoitoa ja harvennuksia. ”Tällä hetkellä Kanadan metsät toimivatkin itse asiassa hiilipäästölähteenä eivätkä nieluna, koska niissä on niin paljon hyönteistuhoja hoitamattomuuden vuoksi. Kun puut kuolevat ja lahoavat niille sijoilleen, metsä ei enää sido niin paljon hiiltä”, Oksa kertoo. ”Suomen metsissä on pystytty samaan aikaan sekä lisäämään puun käyttöä että kasvattamaan hiilinielua, mikä on hieno saavutus." SAMI OKSA
16 METSÄN HENKI 1/19 Puussa on tulevaisuus Kokonaiskestävän biotalouden ajatus on ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden optimointia. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on fossii listen päästöjen vähentäminen, hiilidioksidin sito minen esimerkiksi metsiin sekä tuotteet ja raaka aineet, joilla korvataan fossiilisia materiaaleja. ”Pitkällä aikavälillä lähtökohdan pitäisi tieten kin olla se, että fossiilinen hiili pysyisi maan sisällä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert. Buchertin mukaan koko metsäteollisuuden toi mintakyvykkyys riippuu siitä, että ala pystyy tule vaisuudessakin toimimaan ekologisesti kestävällä tavalla ja luomaan innovatiivisia korkean jalostus arvon tuotteita. ”Suomen metsien vahvasta kasvusta kiitos kuuluu metsänomistajille, jotka ovat hoita neet metsiään hyvin. Hoitorästejä kuitenkin on, ja metsänomistuksen luonne on viime vuosikymme ninä muuttunut. Metsänomistajuus urbanisoituu, eikä omiin metsiin ole välttämättä enää niin vahvaa sitoutumista. Tarvitaan uudenlaisia digitaalisia työ kaluja, joiden avulla helpotetaan kokonaiskestävää metsänhoitoa. Tässä on paljon palvelumahdollisuuk sia myös metsäalan yrityksille.” Metsäbiotaloudella on loistavat mahdollisuudet tuottaa erilaisia fossiilisia raakaaineita korvaavia materiaaleja. Esimerkiksi puurakentaminen tai puuvillan korvaaminen puupohjaisilla tekstiilimate riaaleilla ovat ympäristön kannalta erittäin myöntei siä sovelluksia. ”Suurin haaste ilmastonmuutoksen torjumisessa on kuitenkin kulutuksen lisääntymi nen ja se, miten kuluttajat alkaisivat vaatia kestäviä valintoja ja uusiutuvia tuotteita”, Buchert toteaa. ”Kulutustottumuksia pitäisi ohjata tuotteisiin, joilla on mahdollisimman pieni ilmastovaikutus ja olemme kaikki osaltamme vastuussa näistä valinnoista.” ”Tarvitaan uudenlaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla helpotetaan kokonaiskestävää metsänhoitoa. Tässä on paljon palvelumahdollisuuksia myös metsäalan yrityksille.” JOHANNA BUCHERT
Vieraskynä TUIJA NUMMELA Toiminnanjohtaja Maanomistajain Liitto Mitä metsässäni tapahtuu? M etsänomistajilla on hyvin erilaisia tavoitteita metsiensä suhteen, ja se on hyvä asia. Erilaiset tavoitteet tarkoittavat myös erilaisia keinoja ja käytäntöjä metsänhoidossa. Tällä hetkellä käydään vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksesta ja metsä talouden vaikutusmahdollisuuksista siihen. Koska täy dellistä tietoa tulevasta ilmastosta ei ole, ei myöskään tarkkaan tiedetä, millainen metsä menestyy parhaiten tulevaisuudessa. Siksi on hyvä, että meillä on monen laista metsää. Suurin osa omistajista seuraa tieteen ja tutkimuksen perusteella tehtyjä hyvän metsänhoidon suosituksia. Niiden oikeasta linjasta on vahva näyttö, kun metsä varat kasvavat koko ajan, vaikka metsänhakkuutkin lisääntyvät. Ollaan siis tilanteessa, jossa voidaan sekä syödä kakkua että säästää sitä. Näihin hyviin tuloksiin niin luonnon monimuotoi suuden kuin taloudellisenkin tuloksen näkökulmasta on päästy merkittävissä määrin yksityisten metsän omistajien toimilla. Tähän vapaaehtoisuuden ja oma aloitteisuuden voimaan on syytä luottaa jatkossakin. Neuvontaa ja palvelua tarvitaan todennäköisesti entistä enemmän, kun monilla metsänomistajilla ei ole mah dollisuutta tai taitoa tehdä itse metsätöitä. Eri toimijat voivat tarjota aktiivisesti apuaan, jolloin myös aloitte levalla metsänomistajalla on mahdollisuus löytää itsel leen sopiva kumppani. Eräs metsänkäyttömuoto on jokamiehenoikeudet. Huomattava osa niiden käyttäjistä on itsekin maan omistajia. Tällöin luonnostaan kunnioitetaan toisen omaa ja vältetään haitan tai häiriön tuottamista. Mutta sitten löytyy aina niitä, jotka tulevat hyödyntämään jokamiehenoikeuksia vailla vastuuta ja velvollisuuk sia. Pahimmillaan toisen metsää käytetään kaato paikkana. Tällainen huono ja vastuuton käytös saa omistajat suhtautumaan oikeutetun epäluuloisesti metsässä kulkijoihin. Hyvä tapa on ottaa yhteyttä omistajaan ja kysyä lupa kaikkeen, minkä arve lee jokamiehenoikeuksien rajoja kolkuttelevan. Yleensä etukäteen asiallisesti tehtyyn pyyntöön suostutaankin. Ja toisaalta jos omistaja esittää toiveen, ettei jollain alueella kuljeta tai marjas teta, pyyntöä on hyvä kunnioittaa, vaikka se ei olisikaan lakiin kirjoitettu. Ympäristöministeriön tulkinta elinkeino toiminnan harjoittamisesta toisen maalla jokamiehenoikeuksien nojalla saa vahvaa kritiikkiä. Ei voi olla oikein, että joku saa ”Metsänomistajan on syytä olla terveesti ylpeä siitä työstä, mitä tekee ilmaston, luonnon ja ihmisten eteen.” käyttää toisen omaisuutta hyväkseen, ainoana rajoituk sena se, ettei vahingoita toisen omaisuutta tai haittaa maanomistajan maankäyttöä. Tämä sotii myös monen jokamiehenoikeuksia käyttävän oikeustajua vastaan. Fiksut yrittäjät kyllä ymmärtävät tämän ja sopivat maanomistajien kanssa ennen esimerkiksi retkiryh mien maastoon viemistä. Metsänomistajan on syytä olla terveesti ylpeä siitä työstä, mitä tekee ilmaston, luonnon ja ihmisten eteen. Eikä ole mitään syytä vähätellä sitä taloudellista mer kitystä, joka yksityisistä metsistä lähtee yhteiskunnan rattaita pyörittämään. LA U RA V ES A 17
18 METSÄN HENKI 1/19 INFOGRAFIIKKA AVIDLY TEKSTIT UPM PUUKAUPAN KULKU Metsänhakkuusopimuksella sovitaan puukauppakohteen metsikkökuvioiden hakkuusta valituilla hakkuutavoilla. Pystykaupassa UPM vastaa puunkorjuusta. Puukaupan voi tehdä asioimalla UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa tai verkkopalvelussamme. Verkossa voi tehdä tarjous pyynnön, käsitellä tarjouksemme ja seurata sopimuksen toteuttamisen vaiheita. Puukaupan yhteydessä on vaivatonta sopia myös muiden ajankohtaisten metsänhoitotöiden toteuttamisesta. ROOLIT Metsänomistaja UPM Puukauppa tehdään kahden vuoden mittaiseksi, jonka aikana puunkorjuu toteutetaan. Puukauppakohteen perusteena voi olla metsäsuunnitelma tai hakkuun tarpeessa olevien metsikkökuvioiden muu kartoitus. Samalla käy dään läpi ajankohtaisten metsänhoitotöiden tarve ja tehdään suunnitelma niiden toteuttamisesta. 2. SOPIMUS JA KORJUUN SUUNNITTELU 1 v 3. PUUNKORJUU 1. PUUKAUPAN VALMISTELU LEIMIKON SUUNNITTELU KORJUUVALMIIKSI Ennen hakkuuta kohteessa tarkennetaan hakkuualue, kartoitetaan mahdolliset luonto ja työturvallisuuskohteet sekä merkitään puiden varastopaikka. Metsänomistaja voi päättää säästöpuuryhmistä esim. maisemallisista syistä. ILMOITUS KORJUUN ALOITTAMISESTA UPM toteuttaa puunkor juun kauppaajan aikana. Ennen korjuun aloittamista metsänomistajalle tehdään korjuunaloitusilmoitus. MAHDOLLINEN ENNAKKORAIVAUS Nykyisin hakkuu tehdään koneellisesti. Onnistuneen korjuujäljen edellytys on riittävä näkyvyys puiden tyville. Tarvittavan ennakkoraivauksen metsänomistaja voi tehdä itse tai tilata UPM:ltä. KORJUUN ALOITUS Puunkorjuu kohteella alkaa. Metsänomistaja on tervetullut seuraamaan puunkorjuuta metsäänsä. Puukaupan yhteydessä annetaan ohjeet turvalliseen metsätyömaavie railuun. PUUKAUPAN ENNAKKOMAKSU UPM:n palveluvalikoimaan kuuluu puukaupan rahoitustuote, jolla valtaosan puukaupan arvosta voi saada muutamassa päivässä tilille. Vaihtoehtoisesti puukauppaan voi liittyä ennakkomaksu, jolloin arvioidusta puukauppatulosta voi pienen osan saada jo kuukauden kuluttua kaupanteosta. METSÄNHAKKUUSOPIMUS Puukaupassa sovitaan hakatta vat metsikkökuviot, hakkuutavat, puun yksikköhinnat, puiden varastointipaikka, mahdollinen ennakkorahoitus, kauppaaika, yleiset puukaupan sopimusehdot sekä puutavaran mitta ja laatu vaatimukset. Samalla käydään läpi hakkuun edellyttämien viran omaisilmoitusten ja mahdollisten lupahakemusten teko. Osallistuu halutessaan
19 LAADUNVARMISTUS UPM vastaa, että korjuu toteutetaan sopimusehtojen mukaisesti. Työn laatua valvotaan laatujärjestelmän avulla ja kaikki turvallisuusasiat huomioidaan. Laatu varmistetaan kolmella tasolla: työn tekijän oma valvonta, UPM:n tilaajan valvonta ja ulkopuolisten toimijoiden (esim. Metsäkeskus, sertifiointiauditoijat) tarkastukset. METSÄNOMISTAJAN VUOSI-ILMOITUS Metsänomistaja saa kalenterivuoden alussa puukauppatiedot UPM:ltä ja hän ilmoittaa saamistaan puukaupan maksueristä verottajalle. 2 v 3. PUUNKORJUU 5. METSÄN UUDISTAMINEN 4. PUUKAUPAN PÄÄTÖS MITTAUSTODISTUS Hakkuun ja metsäkuljetuksen jälkeen UPM laatii mittaustodis tuksen. Siinä raportoidaan hakatut puumäärät puutavaralajeit tain, toteutunut puukaupan kokonaissumma ja loppumaksupäi vä. Mittaustodistuksella metsänomistaja hyväksyy puukaupan sopimuksen mukaisesti toteutuneeksi. ENERGIAPUUN KORJUU Mahdollisesti sovittu ener giapuun korjuu tehdään uudistusaloilla aines puuhakkuun jälkeen 1,5 vuoden kuluessa. Tienvarsi varastolta esim. hakkuutäh teet ja kannot toimitetaan voimalaitoksille. KULJETUKSEN PÄÄTTYMINEN Puutavara kuljetetaan varastopai kalta tehtaille tai terminaaleihin pian hakkuun päätyttyä. Eri puutavaralajeilla on erilaisia toimituspisteitä, mutta puutavaran laadun säilyttämiseksi mikään puulaji ei jää tienvarsivarastoon pitkäksi aikaa. Kuljetuksen päätyt tyä varastopaikan siisteys ja tien kunto varmistetaan ja tarvittaessa korjataan. PUUNKORJUU Puunkorjuussa kohteen puut kaadetaan, karsitaan, katkotaan eri puutavaralajeiksi, mitataan hakkuukoneella ja kuljetetaan metsäkuljetuksina varastopaikoille. Yleensä puiden kaukokuljetus varastopaikoilta tehtaille käynnistyy jo korjuun aikana. Metsä luonnonhoidon ja sertifioinnin asiat huomioidaan osana puun korjuutyötä. Usein leimikko korjataan kerralla. Erilaisia hakkuu tapoja voidaan myös toteuttaa toisistaan erillisinä. UUDEN METSÄN PERUSTAMINEN Korjuun jälkeen alkavat mahdolliset metsänuudis tamistyöt. Uudistushakkuu kohteilla ensimmäinen vaihe on maanmuokkaus, johon voi liittyä koneellinen kylvö tai jopa koneistutus. Osa kohteista istutetaan metsurityönä tai metsänomis tajan omana työnä. Suureen osaan UPM:n tekemistä uudistusaloista toimitamme laadukkaan metsänviljely materiaalin: siemenet tai taimet. PUUKAUPAN LOPPUMAKSU Puukaupan maksamatta oleva loppuerä maksetaan metsänomistajalle kuukauden kuluttua loppumittauksesta. Metsänomistaja saa postissa jokaisesta puukauppamaksusta metsämaksuilmoituksen.
20 METSÄN HENKI 1/19 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Taimikon varhaisperkaus VARHAISPERKAUS Kun metriselle taimelle raivataan tilaa, se saa vauhtia kasvuun. Hakkuutuloja tulee aiemmin ja enemmän kuin hoitamattomassa metsässä. TEKSTI MARIANNA SALIN PIIRROKSET AVIDLY HYVIN MUOKATTU MAA ja jalostettu alku perä antavat taimille hyvän startin, mutta taimet vaativat myös hoitoa. ”Hoidolla varmistetaan, että perusta miseen sijoitettu raha saadaan aikanaan takaisin, ja moninkertaisena”, sanoo UPM:n metsäpalveluiden tuotepäällikkö Elise Hovi. Hän kehottaa metsänomista jaa tarkastamaan keväällä istutetun tai mikkonsa jo sen ensimmäisenä syksynä. ”Rehevissä metsissä kuusen taimia voi uhata heinä, joka kasvaa nopeasti taimia pidemmäksi. Jos heinä kaatuu talvella tai mien päälle, taimet voivat homehtua tai katketa heinän ja lumen painosta.” Heinäys eli heinän katkominen on vasta lämmittelyä varsinaisen taimikonhoidon alla. Taimikonhoito jaetaan tavallisesti kahteen osaan, varhaisperkaukseen ja tai mikonharvennukseen, jota myös taimi konperkaukseksi kutsutaan. ”Taimikonhoito kasvattaa kantoraha tuloja vähintään kolmanneksella, mutta jos varhaisperkaus on jäänyt tekemät tä, pelkällä taimikonharvennuksella ei päästä enää samaan ainespuun kasvuun. Erityisesti tukkipuuta tulee vähemmän”, sanoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. Nopeaa kasvua ja hyvää laatua Taimikon varhaisperkaus tehdään taval lisesti, kun taimet ovat noin puolen met rin tai metrin mittaisia. Silloin kuusen Taimikon kannattaa ja männyn istutustaimet ovat noin 4–6 vuoden ikäisiä ja kylvömänty noin 6–8 vuoden ikäistä. Taimien ympärillä huojuu jo koivuja ja muita nopeakasvuisia lehti puita, ja nämä on syytä perata ennen kuin ne alkavat varjostaa. ”Varhaisperkauksella turvataan tai mien häiriötön kehitys. Ilman varhaisper kausta osa taimista kuolee, osa vaurioituu ja osa jää muuten vain kasvussa jälkeen”, Schildt sanoo. Luonnonvarakeskuksen mukaan kuusen läpimitta kasvaa ajoissa tehdyn varhaisperkauksen jälkeen kah den tai kolmen vuoden ajan 20–30 pro senttia nopeammin kuin ilman varhais perkausta. Schildt sanoo, että viivyttely voi verottaa kuusen kasvua vielä usean Taimikon varhais perkauksessa turvataan taimien alkukehitys perkaa malla kasvatettavien puiden ympäriltä kasvua haittaavat lehtipuut. 1m Varhaisperkaus Taimikonharvennus