Turun ylioppilaslehti 09/2016

9/2016 s. 6 s. 14 KULTAINEN SUOSIKKI Nuorisokulttuurin räiskyvä raamattu VAPAAEHTOISET Palkatta kohti parempaa palloa s. 18 TYÖN PELILLISTÄJÄ Pori sai uniikin professuurin s. 24 OMA KERHO Tekniikan naiset pitävät yhtä
Janoisten opiskelijoiden ystävä Hämeenkatu 7, Turku ma-to 15-02, pe 15-03, la 16-03, su 16-00 www.anniskeluliike.? 180 OLUTTA, 30 SIIDERIÄ Paljon sarjakuvia, vähän apinoita. www.cosmic.? Kauppiaskatu 4, Turku ma-to 15-02, pe-la 15-03, su 16-02 Pakollinen sivuaine www.threebeers.? Inspehtorinkatu 4 (Yo-kylä), Turku ma-to 15-02, pe 15-03, la 16.30-03, su 18-02
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 Pääkirjoitus Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi omeuhkausten ohittaminen joutavana trollauksena on vaarallista, linjaa feministi ja politiikan analyytikko Flavia Dzodan. Hän näkee häirinnän julmana hiljentämisstrategiana, joka saa vipuvoimansa väkivallalla mässäilevästä retoriikasta ja lopulta fyysisestä väkivallasta: ”Turpa kiinni – tai muuten”. (Medium, 18.8.) SuomeSSakaan Ylilaudan törkytehtailijat, hommalaiset ja eduskuntarasistit eivät eksisteeraa erillään sananvapauteen verhotusta väkivallasta. Julman strategian tavoite on saavutettu, kun jälleen yksi vihakampanjan uhri on alistettu häirinnälle ja nujerrettu hiljaiseksi. Vapaata sanaa vannoen, tietysti. Kenelle häirintä oikein tuo vapautta? Ainakin anonyymille somen syöpäläiselle, naisvihalle ja rasismille. Vähemmässä määrin omalla nimellään julkista keskustelua käyvälle saati haavoittuvaisessa asemassa olevalle. oSa raSiSmin ja maahanmuuton tutkijoista on jo vuosia sensuroinut puheitaan törkypostin, häirintäpuheluiden ja tappouhkausten takia (HS, 10.3.13). Toissaviikolla Turun yliopiston opiskelija kieltäytyi antamasta haastattelua nimellään, koska ei halua joutua ”minkään keskustelupalstan riepoteltavaksi” (s. 11). Ironisen nyrjähdyksen sananvapauskeskusteluun tarjoaa anonyyminä paskakaivona tunnetun Ylilauta-sivuston omistaja Aleksi Kinnunen. Hän perustelee anonymiteetin tärkeyttä muun muassa sillä, että nimettömäksi jäävä ei voi joutua vihakampanjan uhriksi (Ylilauta, 29.11.). Aukoton perustelu. Entä Kinnusen neuvo törkykampanjoiden uhreille? Älkää laittako nimeänne nettiin. Tai muuTen. Syyskuussa todistimme hiljentämisstrategian lopullisen suunnan. Uusnatsi pahoinpiteli aatteellisen vastustajansa, joka myöhemmin kuoli saamaansa vammaan. Itsenäisyyspäivänä uusnatsin edustama Pohjoismainen vastarintaliike marssii pääkaupungissa poliisin suojeluksessa. Mitä on tehtävissä? Brutaali sanasota kilisee suoraan somealustojen kirstuihin, joten niitä tuskin piiskataan ruotuun. Se on harmi, sillä kunnioitukseen pohjaava keskustelukulttuuri vie sortajilta tilaa ja luo vähemmistöille mahdollisuuksia osallistua. TuTkijoiden uhkailu tyhmistää yhteiskunnan ja köyhdyttää keskustelun. Siitä kärsimme kaikki. Sananvapaus ei tarkoita vapautta vaientaa. S Vapauteen verhottu väkivalta Häirintä on hiljentämisstrategia, joka saa vipuvoimansa väkivallalla mässäilevästä retoriikasta ja lopulta fyysisestä väkivallasta.”
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 ” SISÄLLYS 9/2016 Kuiskuttelu kihelmöi. ASMR:n tutkimaton maailma. Vapaaehtoiset. Eläinten oikeuksia, taidepajoja ja läsnäoloa. Digiajan pelastaja. Pelillistäminen tuo avun tylsään työhön. Lisää digiä opintoihin. Uudet menetelmät motivoivat tuloksiin. Kultainen Suosikki. Spice Girls ja Google tuhosivat klassikon. Tylkkäri 85 vuotta. Monta päätoimittajaa, monta Tylkkäriä. Tuhat kiloa eläinten luita. Luutarha herättää muinaiset eläimet henkiin. “Radiossa on edelleen viehätysvoimansa.” Spotify ei uhkaa radiota. 6 8 10 eihän siinä opi, jos tenttiin lukee aikaisempana iltana.” Miia Hurskainen Sivu 20 NUMERO 9/2016 2.12.2016, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 86. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA Nella Keski-Oja ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino I-Print Oy, Seinäjoki, ISSN 1458-0209. PAinos 7 300 kpl. 12 24 18 14 28 KANSI ”Kun naisia on vähän, kaikki pitävät yhtä.” Meri Saarinen Sivu 6 30 Ripaus härskiä. Verkostoituminen miesvaltaisella alalla kannattaa. Ryminällä johtoon. SYL:n liittokouksesta jättipotti Turkuun. Kiistelty vierailu. Turkkilan (ps) kutsuminen käynnisti kiivaan keskustelun. 31 20
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 14 N EL LA KE SK I-O JA kolme opiskelijaa kertoo vapaaehtoistyöstä. jokaisen tarina on hieman erilainen, mutta kaikkia yhdistää halu auttaa ja tehdä omien arvojen mukaista työtä. Venäjää opiskeleva Sanna Peltola lukee eläinoikeusjärjestö Animalian suurimpiin saavutuksiin Särkänniemen delfinaarion sulkemisen. Somessa suhisee @turunyliopisto ”Huomaa, et on tullu talvi, ku ei enää välitä ulkonäöstään vaan kaivaa rumimman untuvatakin, mummolta saadut pitkät kalsarit ja karvareunussaappaat kaapin perältä ja verhoaa lisäksi ittensä kahen metrin villahuiviin.” ”Kauppiksessa vieraillessa huomasin, että noilla kaikilla Canada Goosen takeilla vois ostaa Aurajoen varrelta kattohuoneiston.” ”Fiilis ku oot vääntäny kandia väärän muotoseen raporttipohjaan ja siirrät sen oikeeseen -> +10 sivua. Orgasmi.” @lääkis ”Lääketiedepäivät pähkinänkuores: ”Tuu mun ständille” ”En” ”Mul on jätskii” ”Okei” @lex ”Päivän vitsi: Kuka esiintyy Lexin pikkujouluissa? Tyrmäystippa-T” @tse ”Ujosti alkaa Jodel muuttua koulukiusaajien lempileluksi. Jos ei viittis kuitenkaan.” Keskustelusovellus Jodel valtasi kampuksen sydämet. Rankkasimme kuun kuumimmat jodelaukset. ANONYYMIT TUNNUSTUKSET
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 Tietoteknisten alojen opiskelijat Tiina Nokelainen (vas) ja Meri Saarinen kannustavat naisia mukaan järjestötoimintaan.
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 RIPAUS HÄRSKIÄ Sisua. Sitä naisilta yhä vaaditaan, jos he haluavat menestyä teknisillä aloilla. TEKSTI JA KUVA NELLA KESKI-OJA uulimme, että tulit väärään paikkaan.” Sanat ovat tulleet tutuiksi tietotekniikkaa opiskelevalle Meri Saariselle. Kun hän fuksina asteli yliopistolle korkkareissa, nahkatakissa, hiukset kivasti ja meikkiä naamassa, sai itsevarma nainen osakseen hämmennystä. ”Mulle on sanottu, että vaikutin tosi ylimieliseltä ja ikävältä naiselta. Tiinan kanssa bondasimme kuitenkin heti”, Saarinen kertoo. Vieressä istuva tietojenkäsittelytieteen opiskelija Tiina Nokelainen nyökkää. Naisia rasittaa, kun opiskelukaverit tulkitsevat juttelun ja hymyilyn flirttailuksi. ”Täällä kuitenkin kannustetaan naisia olemaan aktiivisia, siinä missä miehiäkin”, Nokelainen sanoo. VerkoSToiTuminen on paikallaan yliopiston miesvoittoisilla aloilla. Diplomi-insinöörien ainejärjestö Digit perusti maaliskuussa niceKerhon, jonka tavoitteena on yhdistää tietoteknisten ja teknisten alojen naisopiskelijoita. Mukaan ovat kuitenkin tervetulleita kaikki. ”Voimme tutustua ja hengailla, puhua yhteisistä jutuista ja ongelmista”, Saarinen avaa. Hiljalleen käynnistyvässä toiminnassa on mukana reilu kymmenen henkeä. Yhteisöstä on iloa, kun ainejärjestön jouluristeilylle haluaa naistenhytin tai saunailtaan seuraa lauteille. Välillä on myös tarpeen ruotia urpoja kommentteja ymmärtävässä seurassa. ”Kun naisia on vähän, kaikki pitävät yhtä”, Saarinen kertoo. arki mieSVoiTToiSilla aloilla soljuu lupsakasti, ja opiskelijoita on totuttu kohtelemaan samalla tavalla. Kun yksittäisiä ongelmia syntyy, ne lähinnä ärsyttävät. ”Aaa, nainen paikalla! Nyt ei voida puhua tästä.” Kyllä voi, Nokelainen ja Saarinen oikovat. He korostavat, ettei naisten seurassa tarvitse käyttäytyä mitenkään erityisen sievästi, vaikka miehet ”blendaantuvat” massaan nopeammin. Fuksinaiselta saatetaan vaatia ripaus härskiyttä, jotta viesti menee perille. Ujon on vaikea murtaa jäätä. ”Nyt sanotaan, että ’Tiina on yksi jätkistä’. Mutta meni aikansa, että sain sen tittelin”, neljättä vuotta opiskeleva Nokelainen huomauttaa. TekniSillä aloilla menestyminen vaatii naisilta yhä sisua ja määrätietoisuutta. ”Mulla on hirveät paineet olla ihan sairaan paljon parempi kuin joku keskiarvomies. Että voin näyttää olevani hyvä vaikka videopeleissä tai fysiikassa tai matematiikassa”, Saarinen luettelee. ”Todistaa, että säkin kuulut tänne”, Nokelainen summaa. Vaikka ilmapiiri on parantunut, yksittäisiä möläytyksiä saattaa tulla vastaan. Saarisen kaveri totesi kerran, että yhtä pätevän miehen ja naisen välillä hän palkkaisi miehen, koska nainen voi jäädä äitiyslomalle. Kun Saarinen suuttui, kaveri kummasteli, miksi tämä on niin tunteellinen. ”Lyön sua kohta naamaan niin näet, kuinka emotionaalinen olen”, Saarinen murjaisee. kaVerukSeT epäileVäT, etteivät miehet aina tajua, kuinka loukkaavia he osaavat joskus olla. Kun ympärillä on lähinnä muita miehiä, ei omaa käytöstä tarvitse kyseenalaistaa. ”Eivät miehet sitä varmaan tahallaan tee. He ovat vain oppineet elämään niin”, Nokelainen pohtii. Molemmat toivovat niceKerhon houkuttelevan järjestötoimintaan lisää naisia. Muutoksen aikaansaaminen on kaikkien vastuulla. ”Miltä tuntuu naisista, jotka eivät ole aktiivisia? Kannattaa kysyä, mitä he toivovat”, Nokelainen ehdottaa. Nokelainen näyttää tietä. Hänet on valittu informaatioteknologian ainejärjestön Asteriskin seuraavaksi puheenjohtajaksi. • ”L
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 RYMINÄLLÄ JOHTOON TEKSTI MIIKKA RUSI Nyt voi iloita! Suomen ylioppilaskuntien kattojärjestö sai johtoonsa historiallisen paljon turkulaisväriä. ”Huikea fiilis!” Riina Lumpeen onneksi puheenjohtajakisan kaksi muuta ehdokasta taistelivat keskenään samoista äänistä. N EL LA KE SK I-O JA innikkyys palkitaan. 2000-luvulla peräti yhdeksän Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) ehdokasta ehti pyrkiä tuloksetta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi. Kymmenes kerta rikkoi epäonnisen kirouksen – ja jälki on upeaa. Marraskuussa SYL:n liittokokous valitsi ensi vuoden hallitukseensa kaksi TYYn edustajaa: Riina Lumpeen puheenjohtajaksi ja Jyri Lähdemaan hallituksen jäseneksi. Edellisen kerran puheenjohtajuus oli TYYn edustajalla vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1970. Lumme (vihr.) suhtautuu historialliseen hallituskauteensa odottavaisesti. Tänä vuonna TYYn hallituksen puheenjohtajana toiminut valtio-opin opiskelija toivoo, että SYL:stä tulee Turussa nyt aikaisempaa näkyvämpi. ”Olisi positiivista, jos edes joku uusi ihminen lukisi, että SYL:sta on turkulainen johdossa, ja selvittäisi lisää liitosta”, hän naurahtaa. SYl eduSTaa kaikissa Suomen yliopistoissa opiskelevia noin 132 000 perusja jatkotutkinto-opiskelijaa. TYYn pääsihteeri Rauli Elenius on mielissään, että liiton johtoon on pitkän tauon jälkeen saatu edustaja Turun yliopistosta. ”Vaikka SYL:ssa ei tehdäkään aluepolitiikkaa, tuntemus turkulaisesta korkeakoulukentästä on meidän kannaltamme arvokasta. Varsinkin nyt, kun viime vuosina korkeakoulusektorilla on tapahtunut paljon rakenteellisia muutoksia”, hän toteaa. Myös Riina Lumme uskoo puheenjohtajuudella olevan myönteisiä vaikutuksia turkulaisten opiskelijoiden edunvalvontaan. S
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 SYL julistautui feministiseksi Gallup ”Oppiaine on tehnyt yhteistyötä hammasteknikkojen kanssa. On hyvä totutella yhteistyöhön.” mitä ajattelet korkeakoulujen yhteisistä opinnoista? ”Meillä ja sairaanhoitajilla on varmasti toisillemme uutta opetettavaa, jota ei käydä läpi omissa koulutuksissa.” ”Kliinisessä vaiheessa yhteistyötä on enemmän, ja lisääntyvä yhteistyö kuulostaa järkevältä.” TEKSTI JA KUVAT ATTE UUSINOKA Kampukselta Lotta Laakso hammaslääketiede Aino Nyqvist lääketiede Sepe Nevalainen lääketiede Medisiina D välttyy betoniongelmilta ”Ensi vuonna TYYllä tulee varmasti olemaan tiivis suhde SYL:iin. Yleensä se on oman ylioppilaskunnan henkilö, johon tulee pidettyä eniten yhteyttä.” Kymmenen edellisvuoden aikana vain kaksi SYL:n puheenjohtajista on tullut pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien ulkopuolelta. Kymmenestä edellisestä puheenjohtajasta seitsemän on ollut miehiä. Riina Lumme on tyytyväinen siihen, miten SYL:a kuunnellaan päättävissä pöydissä. Toisaalta hän haluaisi, että opiskelijoiden näkökulma kuuluisi entistä kovemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa yleisesti. ”Meidän pitäisi itse osallistua keskusteluun useammin ja äänekkäämmin, kun puhutaan esimerkiksi opiskelijoista tai tulevista sukupolvista.” Se ei aina ole helppoa, sillä yliopisto-opiskelijat eivät ole yksi keskenään samanmielinen ryhmä. Erilaiset mielipiteet johtavat siihen, että SYL pohtii varsin varovaisesti, mihin aiheisiin liitto voi ylipäätään ottaa kantaa. Hallitus siis seuraa virallisia puitteita ja ”pyrkii olemaan suututtamatta ketään”. Lumpeen mielestä sen takia ei kuitenkaan pidä pelätä kaikkia kannanottoja. ”Hyvin perustavanlaatuisiin kysymyksiin pitää voida ottaa kantaa voimakkaastikin. Kuten sellaisiin, saako sukupolvemme eläkettä, onko opintotukea jatkossa olemassa tai miten opiskelijat ylipäänsä koetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa”, hän listaa. liiTon johToon nostettiin nyt luultavasti ensimmäistä kertaa kaksi tyyläistä yhdellä kertaa. TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava ja biolääketiedettä opiskeleva Jyri Lähdemaa odottaa innoissaan uuden vastuutehtävänsä alkamista. ”Tuntuu hyvältä jatkaa vaikuttamista nyt kansallisella tasolla.” Lähdemaalle henkilökohtaisesti tärkein edunvalvonnan kysymys liittyy pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen korkeakoululeikkauksiin. ”Meitä sitoo tietysti SYL:n poliittinen linjapaperi, mutta itseäni kiinnostaa erityisesti yliopistojen rakenteellinen kehittäminen: että se olisi oikeaa kehittämistä, eikä mentäisi leikkaukset edellä.” oSalliSTujille SYl:n liittokokoukset ovat intensiivisiä. Kun Lähdemaa kuuli päätöksen hallituspaikastaan, tunnelma oli epäuskoinen. ”Hyppäsin ylös seisomaan ja halasin kaikkia vierustovereitani. Sitten älysin mennä kiittämään tukijoukkojani. Hetki oli epätodellinen – oikeastaan vasta parin päivän päästä ymmärsin, mitä on tapahtunut.” Myös Riina Lumpeelle puheenjohtajuuden ratkeaminen oli upea hetki. Syyskuussa alkanut raskas kampanjointi sai parhaimman mahdollisen päätöksen. ”Tuntui hienolta kuulla, että minussa oli nähty potentiaalia puheenjohtajaksi jo aikaisessa vaiheessa monessa ylioppilaskunnassa.” • Julkisessa keskustelussa opiskelijat saisivat kuulua nykyistä kovemminkin.” Riina Lumme, SYL:n tuleva puheenjohtaja Turun yliopistollisen keskussairaalan rakennustyömaata haittaavat betoniongelmat eivät koske sen viereen nousevaa Medisiina D -rakennusta. ”Medisiinan työmaalla on toinen rakennuttaja, ja betonit on tilattu toiselta yrittäjältä”, Suomen yliopistokiinteistöjen rakennuttaja-asiantuntija Kimmo Mäkelä kertoo. Kesällä 2018 valmistuva rakennus tulee Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun ammattikorkeakoulun ja THL:n yhteiskäyttöön. ATTE UUSINOKA Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julistautui feministiseksi järjestöksi liittokokouksessaan. Päätös herätti tuoreeltaan runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Twitterissä osallisia pommitettiin törkyviesteillä ja jopa uhkailtiin. ”SYL on ajanut feministisiä arvoja aiemminkin. Nyt se vain sanottiin ääneen”, SYL:n ensi vuoden puheenjohtaja Riina Lumme toteaa. Nykyinen puheenjohtaja Heikki Koponen kommentoi kohua avoimella kirjeellä, jonka otsikko oli ”SYL on feministinen järjestö. Deal with it.” Koponen toteaa feminismin olevan yhteinen vaatimus siitä, että kaikilla tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet. MIIKKA RUSI Itseäni kiinnostaa yliopistojen kehittäminen: että se olisi oikeaa kehittämistä, eikä mentäisi leikkaukset edellä.” Jyri Lähdemaa
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 aloussosiologian dosentti Arttu Saarinen tuskin arvasi, millaisen keskustelun synnyttää kutsuessaan Matias Turkkilan (ps) yliopistolle vierailuluennoitsijaksi. Kutsua arvosteltiin etukäteen muun muassa siitä, että se normalisoi rasismia. Marraskuussa yliopistolla luennoinut Turkkila tunnetaan avoimesti rasistisen Hommaforumin perustajajäsenenä sekä Perussuomalainen -lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittajana. Sosiaalisessa mediassa hän jakaa ahkerasti juttuja, joiden todenperäisyyttä ei ole tarkistettu. ”Turkkila on merkittävä päivänpolitiikan taustavaikuttaja ja vallankäyttäjä. Halusimme sitä tai emme”, Saarinen perustelee. Taloudelliset ja sosiaaliset verkostot -kurssin vastuuopettajana hän myöntää, että Turkkilan kutsumisessa mentiin jossain määrin riskirajoille. Saarinen kuitenkin korostaa, että Turkkila luennoi yliopistolla politiikan sisäpiiriläisenä eikä perinteisenä asiantuntijana. Perussuomalaista ei myöskään kutsuttu puhumaan maahanmuutosta vaan puolueen suhteesta sosiaaliseen mediaan. ”Rasismille pitää olla nollatoleranssi. Onko Turkkilan agenda siellä taustalla niin vahvana, että se menee kaiken yli?”, Saarinen pohtii. Suuren osan luennosta Turkkila puhui teemansa ohi. Sosiaalisen median sijasta Turkkila kertoi esimerkiksi perussuomalaisten historiasta, eri puolueiden tavoitteista ja lyhyesti maahanmuuton kustannuksista. Saarinen joutui useaan otteeseen keskeyttämään Turkkilan ja kehottamaan tätä siirtymään aiheeseen. Luennon lopuksi opiskelijat esittivät Turkkilalle kriittisiä kysymyksiä. Saarinen johtaa Poliittiset kuplat -hanketta. Hän kysyy, keitä yliopistolle ylipäätään saisi kutsua, jos Turkkila yhtenä suomalaisen populismin pääarkkitehdeistä olisi pannalistalla. Puntaroitavaksi hän nostaa muita saman vierailusarjan puhujia, esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan ja liberaalin Matti Apusen sekä vasemmistoliiton kansanedustajan ja yhteiskuntatieteiden tohtorin Anna Kontulan. «Sosiaalitieteilijöiden tulee pystyä ymmärtämään, ei hyväksymään, mekanismeja ajankohtaisten ilmiöiden taustalla.” Sosiaalitieteiden väelle osoitetussa sähköpostiviestissään laitoksen johtaja Hannu Ruonavaara tukee Saarisen vierailijavalintaa. ”Matias Turkkilaa ei ollut pyydetty paikalle levittämään poliittista sanomaa”, Ruonavaara kirjoittaa. RASISMIN OIKEUTTAMISESTA Laitoksen henkilökunta ei ole asiassa yksimielinen. Sosiaalipolitiikan professori Minna Ylikännö arvostelee Matias Turkkilan kutsumista. Ylikännön mukaan opetuksen tulee perustua tutkimukseen. ”Turkkila varmasti tietää aiheestaan paljon, mutta se ei riitä. Yliopistolla opetetaan kriittisesti arvioitua tietoa. Luennoitsijan on pystyttävä arvioimaan tietoa, esittämään useita näkökulmia ja kytkemään sen teoriaan.” Sosiologian dosentin Suvi Keskisen mukaan on perusteltua kyseenalaistaa, keitä yliopistolle kutsutaan – voiko ’asiantuntijana’ seuraavaksi esittäytyä esimerkiksi uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen edustaja. Samalla Keskinen huomauttaa, että yliopistolla puhuvat vain harvoin ulkopuoliset. ”Kyseessä on valinta. On syytä pohtia, kenelle asiantuntijan asemaa ja sen legitiimiyttä tarjotaan.” Hän muistuttaa, että Turkkila on toiminut poliitikko Jussi Halla-ahon (ps) kampanjaHommaforumin perustajan Matias Turkkilan kutsuminen taloussosiologian luennoitsijaksi sai aikaan kiivaan keskustelun sananvapauden rajoista ja rasismista. TEKSTI LEEA VAINIO KUVA NELLA KESKI-OJA päällikkönä. Halla-aho on saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. ”Halla-ahon kampanjapäälliköksi suostuva ei varmaankaan kiistä päämiehensä poliittisia tavoitteita”, Keskinen linjaa. Keskisen mukaan keskustelua tapauksesta on leimannut kyvyttömyys tai haluttomuus keskustella rasismista. Sen sijaan Turkkila on esitelty ikään kuin neutraalina asiantuntijana ja kritiikki hänen esiintymisestään typistetty sananvapauskysymykseksi. Se on Keskisen mukaan yleinen tapa välttää kriittistä keskustelua poliittisesta viestistä, joka rakentuu tiettyjen ihmisryhmien epäinhimillistämiselle ja leimaamiselle. Tutkimuksessa ilmiötä kutsutaan oikeutusrasismiksi. ”Oikeutusrasismilla viitataan siihen, miten valkoiseen valtaväestöön kuuluvat ryhmät vetoavat oikeuksiinsa ja sananvapauteensa esittäessään halventavia puheenvuoroja vähemmistöistä.” IRTI EETTISISTÄ PERIAATTEISTA Suomen Uutisten ja Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila on sanoutunut irti Journalistin ohjeista, jotka määrittelevät ammatin eettiset periaatteet. Ohjeissa linjataan muun muassa, että journalistien velvollisuutena on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mediat eivät salli valheiden levittämistä. Muut eduskuntapuolueiden lehdet ovat sitoutuneet ohjeisiin, joiden toteutumista valvoo Julkisen sanan neuvosto. • T On syytä pohtia, kenelle asiantuntijan asemaa tarjotaan.” Suvi Keskinen, sosiologian dosentti KIISTELTY VIERAILU
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 O mien sanojensa mukaan Matias Turkkila (ps) oli paikalla avaamassa perussuomalaisten viestinnän taustaa, ”jotta opiskelijat pystyisivät paremmin seuraamaan viestintäämme”. Mitä taloussosiologien opiskelijoille jäi käteen kiistellystä vierailusta? Sonja Kekäläisen mukaan luennon saama huomio oli ”täysin kohtuutonta”. Hänen mielestään Turkkila avasi hyvin perussuomalaisten aatetta, vaikka luennon varsinaista aihetta, eli puolueen suhdetta sosiaaliseen mediaan, käsiteltiin vain vähän. ”On opiskelijoiden aliarvioimista epäillä, etteivät he osaa suodattaa tietoa. Sosiologian opiskelijat pyrkivät ymmärtämään erilaisia ihmisiä.” Toisen taloussosiologien opiskelijan Iiris Komulaisen mielestä oli mielenkiintoista kuulla perussuomalaisten viestinnänlinjoista puolueen omalta työntekijältä. ”Välillä puhutaan arkadiaa ja välillä tonyhalmetta”, Komulainen kertaa populistista strategiaa. Komulaisen mielestä on tärkeää tiedostaa poliittisen kuplautumisen ilmiö. Siitä on taloussosiologian luentosarjallakin puhuttu. ”On hyvä, että kuplaamme tullaan puhkomaan.” SoSiaaliTYön opiSkelija Inka Söderström ei suhtaudu yhtä myönteisesti Turkkilan vierailuun. ”Jos Turkkilan asiantuntemuksen ydin on rasistisen ajatusmaailman levittäminen sosiaalisessa mediassa, on rasismin normalisointia kutsua Turkkila luennoimaan yliopistolle.” Söderströmin mukaan Turkkilan kutsuminen kertoo siitä, että kaikista puheista ja Peli poikki! -mielenosoituksista huolimatta rasismi ei vieläkään ole moraalisesti tuomittua Suomessa eikä yliopistomaailmassa. Neljäs opiskelija suostuu kommentoimaan vierailua vain nimettömästi. ”En halua joutua nettijulkaisun myötä minkään keskustelupalstan riepoteltavaksi saati anarkistien tai uusnatsien silmätikuksi. Tiedän alistuvani pelolle ja foliohattuilevanikin. Valitettavasti olen joutunut näkemään turhan läheltä, millaista on joutua somekohun keskiöön, enkä kaipaa samaa kohdalleni missään muodossa.” Arkadiaa ja tonyhalmetta ”Ei tilaa rasismille” -mielenosoitus keskeytti Matias Turkkilan (vas.) luennon noin kymmeneksi minuutiksi. Petteriksi esittäytyvän mielenosoittajan mukaan rasistisissa ryhmissä vaikuttavan henkilön kutsuminen luennoimaan viestii, että vihapuhe hyväksytään. Keskellä Arttu Saarinen.
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 V ideolla sormet naputtelevat kirjan kantta. Toisella kynä raapaisee tasaisella käsialalla kalligrafiaa pellavalumpusta tehdylle paperille. Kolmannella rapistellaan teepusseja. Rapina rentouttaa ja vaivuttaa sinut kevyesti uneen. Jos kirjoitat Youtuben hakukenttään kirjainyhdistelmän ASMR, löydät laajan kirjon videoita. Videolla esiintyviä henkilöitä kutsutaan ASMR-artisteiksi. He pyrkivät saamaan kehosi reagoimaan yllämainituilla tavoilla. Kaikki eivät aistimuksia koe. Joku kokee kehon ja mielen rauhoittuvan, mutta ei tunne kihelmöintiä. Jokainen reagoi videoihin ja niissä käytettäviin triggereihin eli ärsykkeisiin subjektiivisesti. Ilmiötä on tutkittu erittäin vähän. Internetistä löytyy yksi tieteellinen tutkimus, joka on tehty Swansean yliopiston psykologian osastolla vuonna 2015. Tutkimuksessa todetaan ASMR:stä koituvien reaktioiden parantavan hetkellisesti masennukseen ja kroonisiin kipuihin liittyviä vaivoja. ASMR-kirjainyhdistelmä tulee englannin kielen sanoista ’autonomous sensory meridian response’. Käsite tarkoittaa kehon tahdosta riippumatonta reaktiota tiettyihin ärsykkeisiin, jotka luovat miellyttävän ja rauhoittavan aistielämyksen. Sen voi saada niin videoilta kuin oikeasta elämästä. Yksi saa niitä kuunnellessaan rauhallista ja hiljaista puhetta, kun toisen päänahan saa kihelmöimään esimerkiksi keskittyneesti seurattu taulun maalaus. ASMR-videot ovat luoneet Youtubeen alakulttuurin, jolle löytyy miljoonia katselijoita. Suosituin tekijä on Gentlewhispering-kanavan Maria, jolla on melkein 800 000 tilaajaa ja jonka videoilla on yli 250 miljoonaa katselukertaa. SUOMEN ENSIMMÄINEN ASMR-ARTISTI Maria oli myös ensimmäinen ASMR-artisti, jonka videoita Turun yliopistossa kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Matilda Koivisto katsoi. ”Hänestä tuli minulle mieluisin ASMR-artisti.” Koivisto pitää Suomen ASMR-yhteisössä hyvin tunnettua WhiteWinterWhisperers-kanavaa, jolla on yli 17 000 tilaajaa ja noin 1,7 miljoonaa katselua. Kolme vuotta sitten Koivisto äimistyi nähtyään ASMR-ilmiöitä käsittelevän Kihelmöintiä-dokumentin. Kiinnostus omaan kanavaan heräsi, ja eriKUISKUTTELU KIHELMÖI TEKSTI JA KUVA ATTE UUSINOKA Kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Matilda Koivisto tekee ASMRvideoita. Päälaella pistelee. Pistelyä voisi kuvailla samanlaiseksi kuin jalkojen puutuessa, mutta tunne on miellyttävä. ASMR-videot yrittävät herättää katsojassa aistimuksia.
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 tyisesti suomenkieliset ASMR-videot kutkuttivat. ”Siihen aikaan ei ollut tarjolla käytännössä yhtään ASMR-videota suomeksi. Minusta oli mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton suomenkieliset videot saavat Suomessa ja muualla.” Kolmessa vuodessa paljon on muuttunut. ASMR on tuntemattomuudestaan huolimatta yleisempää kuin ennen, mistä kertoo suomalaisten ASMR-videoiden lisääntyminen. Samalla media on kiinnostunut ilmiöstä. ”Minulla on loppuvuodeksi sovittuna neljä haastattelua. Keväisin ja kesällä on tällä saralla hiljaisempaa, ehkä syksyisin ihmiset kaipaavat uusia keinoja stressin poistamiseen”, Koivisto naurahtaa. Suomalaisia tekijöitä on silti vain noin parikymmentä. He ovat vain vähän tekemisissä keskenään eikä esimerkiksi yhteistyövideoita ole juuri tehty. Sen sijaan Yhdysvalloissa ASMR-yhteisö on tiivis. Monet tekijät tekevät keskenään videoita ja kommentoivat toistensa videoita. Teepussien rapistelua ja vesipullon hölskyttelyä? Ensikertalaiselta ASMR-videoiden katselu vaatii niin sanotusti avointa mieltä. Koiviston mukaan ilmiöön tutustuu parhaiten, kun katsoo eri tekijöiden videoita, joissa käytetään erilaisia ärsykkeitä. ”Tarjolla on vaikka minkälaisia persoonia, triggereitä ja videoita. Jokaiselle löytyy varmastikin jotain mieluisaa ja kihelmöivää”. OMA KEIdAS YOUTUbESSA Yleensä Youtuben kommenttikentät uhkuvat trollausta ja vihaa, jolloin kannustavat ja ihailevat kommentit jäävät piiloon. ASMR-videoissa tilanne on täysin toinen. Kommenttikenttä täyttyy kiitoksista ja tsemppauksesta. Harva rentoutumisvideoita etsivä haluaa haukkua tekijöitä tai videoiden katselijoita. Koiviston mukaan myönteisyyteen johtaa myös ASMR-ilmiön tuntemattomuus. ”Kommenttikentällä ei ole hirveästi ihmisiä, jotka eivät ole tulleet sinne katsomaan videoita. Se pitää trollaajat muualla.” • SUOMALAISIA ASMR-ARTISTEJA finngamerASMR: Erityisesti syömiseen ja videopeleihin liittyvää sisältöä. Tilaajamäärä hieman alle 8 000. VergilASMR: Pääosin suomenkielisiä ärsykkeitä videoillaan käyttävä ASMR-artisti. Tilaajia hieman alle 1 000. Tuulia ASMR: Usein ja hyvin erilaisia videoita tekevä ASMR-artisti. Triggereinä hän käyttää esimerkiksi piirtämistä, lukemista ja roolipelejä. Tilaajamäärä noin 1 000. K uluneen syksyn aikana kampuksen kuumimpia puheenaiheita on ollut pysäköinti. Joulukuusta lähtien Vatselankadun hiekkakentän pysäköintialue on varattu opiskelijoiden käyttöön. Näin pyritään välttämään parkkialueen täyttyminen muiden kuin opiskelijoiden autoista. Alueelle myydään 150 opiskelijoille tarkoitettua pysäköintioikeutta, joiden hinta on 15 euroa kuukaudessa. Alueelle varataan myös tilaa väliaikaiseen tarpeeseen. Tilapäispysäköinnin hinta on 50 senttiä tunnilta. Miksi opiskelijat joutuvat maksamaan pysäköimisestä, Turun yliopiston tilasuunnitteluassistentti Ari Nurminen? ”Vatselankadun hiekkakenttä ei ole aiemmin ollut yliopiston vuokraama, ja pysäköinti siellä äityi villiksi. Yliopisto vuokrasi alueen ennen kuin sattuisi pahempia vahinkoja. Tästä tuli lisäkustannuksia, joihin yliopisto ei ollut valmistautunut.” Miten pysäköintioikeudet ovat menneet kaupaksi? ”Niistä on myyty noin puolet. Joukossa on sekä pidempiä että kuukauden pysäköintioikeuksia.” Mihin pysäköintimaksut käytetään? ”Niillä peitetään osa alueen kuluista. Maksut eivät riitä peittämään kaikkia kuluja, joita alueesta syntyy.” Miksi oikeuksia myydään enemmän kuin paikkoja on? ”Niitä myydään enemmän, koska harvemmin kaikki tulevat kaikkina arkipäivinä yliopistolle, jolloin paikkoja jäisi käyttämättä. Ylibuukkaus on varsin maltillinen, vain 15 prosenttia. Henkilökunnan alueilla se on 40 prosenttia. Siellä on suhteellisen paljon käyttämättömiä paikkoja päivisin.” Millaista palautetta olette saaneet uudistuksista? ”Julkisesti palaute on aina negatiivista tämäntyyppisissä uudistuksissa, joissa käyttäjien kulut nousevat nollatasosta ylöspäin. Olemme saaneet käyttäjiltä myös positiivista palautetta pysäköintimahdollisuuksien parantumisesta. Opiskelijoilta tuli palautetta syyskuun alun jälkeen siitä, että he olisivat valmiita maksamaan pysäköinnistä, kunhan vain sellainen järjestettäisiin.” Miksi opiskelijoille ei anneta vain pysäköinnin oikeuttavaa tarraa, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Riina Lumme? ”Tällainen systeemi on käytössä henkilökunnalla. Ongelmana siinä on, että pelkällä tarrajärjestelmällä ei pystytä seuraamaan pysäköintilupien todellista tarvetta.” Millä keinolla pysäköintioikeudet jaetaan opiskelijoille? ”Pysäköintioikeudet myönnetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarvehankintaa pohdittiin, mutta se osoittautui teknisesti hankalaksi, sillä erityistarve pitäisi ensin todentaa jollakin luotettavalla tavalla. Tämän jälkeen järjestelmän pitäisi tunnistaa erityistarpeet ja asettaa tietyt käyttäjät etusijalle.” • Parkkikaaos päättyy, paikat maksullisiksi Vatselankadun hiekkakentän ’”villi länsi” rauhoittuu. Parkkipaikat varataan opiskelijoille, ja ne muuttuvat maksullisiksi. TEKSTI ATTE UUSINOKA KUVA NELLA KESKI-OJA
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 Ensimmäinen ammattini oli lakimies. En halua nimeäni liitettävän mihinkään laittomaan, vaikka se tehtäisiin hyvässä tarkoituksessa.” Sanna Peltola Turun YliopiSToSSa venäjän kieltä opiskeleva Sanna Peltola toimii Animalian pääkaupunkiseudun alueosaston puheenjohtajana. Hänen tehtäviinsä kuuluu kokoustamista, tapahtumien organisoimista ja yhteyksien ylläpitämistä. Peltolan aktivismi alkoi halusta tehdä jotain eläinten hyödyksi. ”Menin ensimmäisen kerran Turun Animalian kokoukseen noin kuusi vuotta sitten. Siitä lähtien olen ollut aktiivisesti mukana.” Alussa Peltola pohti, mihin eläinten oikeuksia ajavaan järjestöön liittyisi. Hän päätyi Animaliaan järjestön tunnettavuuden ja ison jäsenmäärän takia. Yksi tärkeimmistä tekijöistä oli Animalian sitoutuminen lain noudattamiseen. ”Ensimmäinen ammattini on lakimies. En halua nimeäni liitettävän mihinkään laittomaan, vaikka se tehtäisiinkin hyvässä tarkoituksessa.” animalian Suurimpiin saavutuksiin lukeutuu Peltolan mukaan Särkänniemen delfinaarion sulkeminen. Toiseksi saavutukseksi hän nostaa kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi. Vuonna 2013 eduskunnassa tyrmätyn aloitteen teemoja pidetään yhä esillä marraskuisin järjestettävässä Turkiton perjantain -tapahtumassa. ”Tänä vuonna jalkauduimme Helsingin keskustaan ja laitoimme sinne teltan pystyyn. Ihmiset saivat sytyttää häkissä olevia hautakynttilöitä turkiseläinten muistolle.” eläinTen oikeukSien lisäksi Peltolaa innostavat järjestötoiminnassa hyvät ystävät ja tapahtumien ideointi. Vaikka ideointi on aktivismin parhaita puolia, se on samalla erittäin kuluttavaa. Erittäin suosituiksi kasvaneet Animalian kasvisruokakurssit ovat hyvä esimerkki ideoinnin helmestä. Kurssia varten pitää varata tilat ja kokit sekä suunnitella menut ja reseptit. Jos kurssilla osallistuja huomaa kasvisja vegaaniruoan olevan hyvää, ravitsevaa ja helppoa tehdä, kurssin järjestäminen on ollut vaivannäön arvoista. ”Tällaiset silmiä avaavat kokemukset tuovat minulle todella vahvan onnistumisen tunteen.” Eläinten asialla
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 VAPAAEHTOISET Mikä aktiiveja motivoi? Tylkkäri tapasi kolme vapaaehtoistyötä tekevää opiskelijaa. ”Tässä työssä tuntee tekevänsä jotain tärkeää”, Animaliassa toimiva Sanna Peltola kertoo. TEKSTI ATTE UUSINOKA KUVAT NELLA KESKI-OJA JA ATTE UUSINOKA
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 Nina Lehti siirtyi ainejärjestön hallituksesta vapaaehtoistyöhön Turun Tyttöjen Talolle. Tyttöjen Talo täytti tyhjiön kaSVaTuSTieTeiTä opiSkeleVa Nina Lehti lähti sattumalta mukaan Turun Tyttöjen Talon vapaaehtoistoimintaan. Hän oli tehnyt hallitustyötä ainejärjestö Katkossa ja tiedekuntajärjestö Indexissä kolmen vuoden ajan. Täynnä olevaan kalenteriin oli syntymässä tyhjiö hallitustöiden loppuessa. Se täytettiin vapaaehtoistyöllä. Vaihtoehtoina olivat Suomen Punaisen Ristin Ystäväpalvelu tai tukihenkilönä toimiminen, kunnes ainejärjestö sai postia Turun Tyttöjen Talolta. ”Viesti puhutteli minua. Olen aina tullut hyvin toimeen tyttöjen kanssa.” Lehti on ollut tämän syksyn osana keskustan yksikön vapaaehtoisjoukkoa. Paikkaa voisi kuvailla 12–28-vuotiaiden tyttöjen, nuorten naisten ja sellaiseksi itsensä kokevien toiseksi olohuoneeksi. Lehden mukaan iso osa kävijöistä on lukiotai yliopisto-opiskelijoita, mikä yllätti hänet. ”Oletin nuoremmilla olevan enemmän tarvetta käydä täällä. Ehkä vanhemmat eivät ole löytäneet paikkaansa muualta tai he ovat käyneet täällä vuosikausia.” VapaaehToiSToiminTa on Suomessa suosittua. Taloustutkimuksen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannes oli tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen kuukauden aikana. Uudet vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita Tyttöjen Talolle. ”Kynnys tulla tänne joko asiakkaana tai vapaaehtoisena on matala. Täällä on helppo kokeilla, minkälaisesta vapaaehtoistoiminnasta pitää.” Talolla järjestetään teemailtoja ja -ryhmiä, joissa esimerkiksi askarrellaan, kokkaillaan tai katsotaan anime-elokuvia. Useimmiten kävijät haluavat vain olla ja hengailla. ”Viimeksi kysyin, että haluaisiko joku pelata lautapelejä ja vastaus oli laimea”, Lehti naurahtaa. Lehden mieleenpainuvin kokemus vapaaehtoistoiminnassa liittyi nuorten fursuit-kulttuuriin. Fursuitin harrastajat tekevät näyttäviä eläinpukuja ja pukeutuvat niihin. ”Eräs kävijä oli tehnyt itse ison koiranpään, joka näytti aivan netistä tilatulta.” Kynnys tulla tänne joko asiakkaana tai vapaaehtoisena on matala.” Nina Lehti
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 panSion vastaanottokeskuksella taidepajaohjaajana toimivan Hakalan mukaan pajoja ei pystytä järjestämään niin usein kuin olisi tarvetta. ”Paja vaatii kahta ohjaajaa ja meillä on ollut vaikeuksia saada ohjaajapareja. Emme ole kyennyt pitämään taidepajoja viikoittain, vaikka ihmiset haluaisivat käydä täällä useammin.” Keskiviikkoiltana uusien taidepajaohjaajien koulutuksessa on noin kymmenen eri-ikäistä henkilöä. Taidepajassa turvapaikanhakijat piirtävät paperille paikkoja, jotka ovat heille tärkeitä ja turvallisia. Suomessa vastaanottokeskuksia on tällä hetkellä 146 kappaletta, kun vuoden 2015 maaliskuussa niitä oli 17. Turvapaikanhakijoiden kasvava määrä on vaatinut lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja heille on vieläkin tarvetta. Hakalan mukaan taidepajoissa kielimuuri ei tuota ongelmia. Yhteinen kieli syntyy suomea, englantia ja elekieltä sisältävällä reseptillä. ”Nämä ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin me muutkin”, Hakala hymyilee. • mediaTuTkimuSTa opiSkeleVan Eeva Hakalan ensi kosketus vapaaehtoistyöhön vastaanottokeskuksissa oli Turun yliopiston järjestämä hanke, jossa opiskelijat kävivät vastaanottokeskuksissa opettamassa suomen kieltä. Suhde SPR:ään alkoi infotilaisuudesta, jossa käsiteltiin vapaaehtoisena toimimista. Omien arvojen mukainen työ, uuden oppiminen ja työn mielekkyys ovat pitäneet Hakalan mukana toiminnassa. ”Olen toiminut vapaaehtoisena eri paikoissa. Vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden päästä tarkastelemaan yhteiskuntaa ihan uusin näkökulmin.” Hakala sanoo vapaaehtoistyön kannattavan aina. SPR:ssä vapaaehtoistyöntekijänä toimiminen on helppo keino tavata uusia ihmisiä ja tehdä uusia juttuja. Hän on toiminut vapaaehtoisena taidepajojen lisäksi Suomen pelastusarmeijan ruokajonossa. Hän jakoi siellä maantaisin ja perjantaisin ruokaa. Työtehtäviin kuului ruoanhakua sitä lahjoittavilta kaupoilta. Tämän jälkeen ruoat lajiteltiin ja jaettiin ihmisille. ”Pelastusarmeijassa oli tietty vapaaehtoisten yhteisö, joka oli aina paikalla. SPR:llä vaihtuvuutta on enemmän.” Eeva Hakala sanoo taidepajatuntien tuovan aina hänelle hymyn huulille. Mielimaisemia taidepajassa Nämä ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin me muutkin.” Eeva Hakala
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 dIGIAJAN PELASTAJA TEKSTI JA KUVA WILhELMIINA pALONEN KUVAnKäSITTEly NELLA KESKI-OJA Maailman ensimmäinen pelillistämisen professori Juho Hamari haluaa pelastaa meidät tylsältä työltä. U uteen virkaan valittu Juho Hamari, 32, on pioneeri nopeasti kehittyvällä alalla: pelillistämisessä. Hamari on väitellyt Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta ja valmistunut maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Hän kiinnostui jo opintojensa varhaisessa vaiheessa pelitalojen liiketoimintamalleista. ”Pelivalmistajilla on uniikki mahdollisuus vaikuttaa käyttäjien kokemuksiin ja toimintaan verrattuna moniin muihin toimialoihin.” Tässä pelit poikkeavat muista tuotteista. Käyttäjät elävät pelin ja sen sisälle rakennetun logiikan varassa toisin kuin missään muualla. Omassa tutkimuksessaan Hamari laajensi ajatusta pelien ulkopuolelle, pelillistämiseen. Alalla on hyödyllistä nostetta. Pelillistämistä pidetään suurena mahdollisuutena Euroopan unionia myöten, missä on sille oma iso rahoituskanavansa. TYömoTiVaaTio on yksi alan keskeisistä tutkimuskohteista. Työtehtävät ovat Juho Hamarin mukaan usein huonosti suunniteltuja. Pelillistämisen suuri saavutus saattaakin olla suorittavan työn puuduttavuuden poistaminen. ”Nykypäivänä odotetaan, että työn pitää olla inspiroivaa.” Suorittava työ on yksinkertaisesti liian tylsää tämän ajan ihmisille, jotka pyrkivät tekemään itseään kiinnostavia asioita. Usein motivaatiota on herätelty bonusjärjestelmällä, jossa palkinto ei ole kytköksissä työn sisältöön.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 Hamarin ura alkoi omasta kiinnostuksesta: ”Minua kiehtoi, miten pelit ja niiden mekaniikat vaikuttavat meihin.” Kolumni MAAKUNTA KUTSUU, KUULEEKO OPISKELIJA? ValTakunnan poliiTTiSeT pääTTäjäT ovat ryhtyneet uhkarohkeaan koitokseen. Maassamme tehdään tällä hetkellä Suomen itsenäisyyden ajan kenties suurinta organisaatiouudistusta. En suinkaan puhu sote-sopasta vaan maakuntauudistuksesta. Vaikka hallituspuolueidenkin kesken on erimielisyyksiä siitä, kuinka järkevää koko homma on, näyttää uudistusta kiihkeimmin ajava Keskusta saavan tahtonsa läpi. Politiikan tutkija voisi tähän todeta, että jo on aikakin – onhan maakuntien itsehallinto ollut keskustan tavoitelistalla jo 1970-luvulta lähtien. kokonaan uuden ja vieläpä varsin massiivisen hallinnon tason luominen 5,5 miljoonan asukkaan maassa on ymmärrettävästi saanut monilla ns. pasmat sekaisin. Mutta vaikuttaako asia varsinaisesti korkeakouluopiskelijoihin? Ainakin maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat tiiviisti kihloissa keskenään, mikä tarkoittaa, että ylioppilaskunnissa on lievä pelko perseessä YTHS:n kohtalon vuoksi. Hyvin toimivan säätiön puolustaminen on kuitenkin suhteellisen yksiselitteistä. monimuTkaiSempaa sen sijaan on esimerkiksi se, millaisia asioita opiskelijoiden kannattaa seuraavissa kuntavaaleissa ajaa. Jos 2019 alkaen kunnanvaltuutetuilla ei ole rahaa eikä valtaa päättää sosiaalija terveydenhuollosta, kannattaako sosiaalisen luototuksen hyödyllisyyttä paukuttaa jokaisen kuntavaaliehdokkaan päähän keväällä 2017? Maakuntauudistuksen toteutuminen tarkoittaa, että ylioppilaskunnan täytyy luoda hyvät suhteet uusiin päättäviin pöytiin, ja kuntien tehtävien muuttuessa pitää arvioida uudelleen myös kaupungin merkitys opiskelijalle. Vaikuttamisesta tulee entistä monitasoisempaa, ja pahimmillaan monimutkaisempaa. Varmoja VoiTTajia koko hommassa ovat oikeustieteilijät ja hallintotieteilijät, sillä let’s face it: tässä organisaatiouudistuksessa riittää vielä moneksi vuodeksi rutosti töitä. KATARIINA KULhA Kirjoittaja on TYYn hallituksen kunnallispolittinen vastaava. Uudistukset ovat kihloissa keskenään, joten ylioppilaskunnissa on lievä pelko perseessä YTHS:n kohtalon vuoksi.” ”Pelillistämisellä on päinvastainen lähtökohta.” Luovaa työtä tekevien ongelma ei ole työn kiinnostavuus, mutta hekin voivat hyötyä tutkimuksesta ja sen sovelluksista. Työssä voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi leikillisyyden tai kokeilujen tukemiseen. Suuressa mittakaavassa kyse on koko työelämän rakennemuutoksesta. uuSi profeSSuuri on Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen. Opetus ja tutkimus järjestetään Porin yliopistokeskuksessa. Hamarille kaupunki on uusi. ”Fanitan Porin musiikkikulttuuria, esimerkiksi Circleä.” Tuliaisena kaupunkiin hän tuo oman tutkimuslinjansa. Pelillistämistä on Hamarin mukaan tutkittava empiirisesti. Yritykset ovat hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan testata, mikä toimii ja mikä ei. ”Visioni on, että tutkimus, opetus ja yritykset kohtaisivat.” Tutkimusalalla ei ole vastaavia uskottavuusongelmia kuin pelitutkimuksella oli aikaisemmin. Pelaaminen on lyönyt läpi, eikä sitä enää pidetä muusta yhteiskunnasta irrallaan olevana ilmiönä. Hamari muistuttaa, kuinka viime kesänä Pokémon Go sai yhtäkkiä tuntemattomat puhumaan toisilleen kadulla. pelilliSTäminen on ilmiö, jota voidaan tutkia niin laajalla yhteiskunnallisella tasolla, teknologisella tasolla kuin yksilön tunteiden ja kokemusten näkökulmasta. Monen alan tutkijan kiinnostus on syttynyt omasta pelaamisesta – niin myös Hamarin. Hän näkee pelaamisessa paljon etuja: nuoret ovat sen myötä tottuneita tavoiterakennelmiin ja taitavia olemaan leikillisiä. Lisäksi pelit opettavat motivoitumaan. ”Peleissä se on tosi inspiroivaa, että ihmiset aika luonnollisesti alkavat puhaltaa yhteen hiileen”, sanoo Hamari. Esimerkiksi massiivisissa verkon moninpeleissä ihmiset organisoituivat toimimaan yhdessä kitkattomasti. Pelillistämisellä virallinen organisaatiokin voidaan saada toimimaan sujuvammin ja hyödyntämään enemmän ihmisten sisäistä motivaatiota. Kaiken keskiössä on siis kiinnostuksen vaaliminen. Hamari tiivistää huvittuneena, mistä ilmiössä on hänen omalla kohdallaan kyse: ”Olen tavallaan itselleni pelillistänyt tämän pelillistämisen tutkimisen.” •
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 9/2016 nformaatioteknologian oppiaineessa hyödynnetään pelillisyyttä, verkkoja vertaisoppimista mainioin tuloksin. ”Informaatioteknologian opiskelijat tekevät nyt ensimmäisenä vuonna 10 opintopistettä enemmän kuin viisi vuotta sitten”, kertoo Mikko-Jussi Laakso, joka vetää opetuksen tietotekniikkaa kehittävää ViLLE-tiimiä. Ahkerasti opetustaan kehittää myös fysiikan oppiaine – pakon edessä. ”Usein luonnontieteet eivät ole ykköshakukohde, joten opiskelijat halutaan sitouttaa opintoihin mahdollisimman hyvin”, lehtori Teemu Hynninen sanoo. Digitaalisuus täydentää perinteisiä luentoja ja tenttejä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että fysiikan opiskelija valmistautuu luentoa varten ja testaa opitun ymmärtämistä verkossa ViLLE-oppimisjärjestelmässä. Netissä kurssilainen voi vastata kysymyksiin ilman esiintymispainetta. Samalla opettaja saa välittömästi tietoa siitä, mitkä asiat ryhmä on ymmärtänyt. Ongelmat tunnistetaan varhain, ja se vähentää pudokkaiden määrää. LISÄÄ MOTIVAATIOTA Fysiikan oppinaineessa luennot eivät ole pakollisia. Läsnäolosta ja suorituksista ViLLE-tilille kilahtaa pisteitä ja mitaleja. Kun niitä on kertynyt tarpeeksi, kurssista saa hyväksytyn arvosanan. ”Opintojen etenemistä on helppo seurata. Töitä tulee tehtyä koko kurssin ajan”, fysiikkaa opiskeleva Tino Seilonen kiittelee. Opiskelijat työskentelevät digitalisoiduilla kursseilla tuntimääräisesti paljon enemmän kuin perinteisillä kursseilla. Lähes puolet suorittaa kurssin hyväksytysti jo ennen tenttiä. Pelkillä ViLLE-pisteillä saa kuitenkin melko huonon arvosanan, jota voi halutessaan korottaa tentissä. ”Tentti on vain yksi osa arviointia. Eihän siinä opi, jos lukee aikaisempana iltana ja arvosana perustuu onnistumiseen tentissä”, fysiikkaa opiskeleva Miia Hurskainen sanoo. Opiskelijat romuttavat myytin luonnontieteilijöiden sisäänrakennetuista tietotekniikkataidoista. Perusopintojen kursseilla opastetaan ohjelmien käyttöön, ja vanhemmat opiskelijat auttavat nuorempia. ”Kaikki joutuvat opettelemaan opetusteknologian käyttämistä. Kukaan ei oleta, että osaisit käyttää tietoteknisiä työkaluja opintojen alussa”, Hurskainen kertoo. ”Mitä enemmän käyttää mitä tahansa järjestelmää, sitä helpommin kaikki uudet ovat lähestyttävissä”, Tino Seilonen lisää. UUdISTA HARKITEN Fysiikan lehtori Teemu Hynninen uskoo, että kaikissa perusopinnoissa voi hyödyntää digitalisaatiota. Koko kurssia ei kannata uudistaa heti vaan kokeilla vähitellen, mitkä menetelmät toimivat omassa opetuksessa. ”Opiskelijat odottavat tuttuja luentoja, jotka eivät vaadi kuulijalta mitään. Jos tehdään jotakin muuta, voi syntyä muutosvastarintaa”, Hynninen sanoo. Digitalisaatio ei olekaan itseisarvo vaan väline. Opiskelijat ovat valmiita kokeilemaan uutta menetelmää, jos sen hyödyllisyys perustellaan. Tärkeintä on määritellä kurssien oppimistavoitteet ja miten ne saavutetaan. Silloin opiskelijalla on tarkka käsitys kurssin etenemisestä, ja välitavoitteiden tekeminen on helppoa. ”Ei kannata miettiä vempaimia vaan oppimista. Monilla kursseilla on liikaa toissijaista asiaa. Opiskelija ei hahmota, mikä on ydinasiaa”, Hynninen kertoo. PERUSTAIdOT KUNTOON Työympäristöt teknologisoituvat ja työyhteisöissä viestitään yhä enemmän sähköisesti. Tietotekniikan hallitseminen on tärkeää alasta riippumatta. ”Työuran alussa kommunikointi-, esitysja raportointitaidot ovat tärkeimpiä”, ViLLE-tiimin MikkoJussi Laakso luettelee. Syksyisin informaatioteknologian laitoksella tehdään fukseille testi. Siinä opiskelijoita pyydetään luomaan dokumentti ja lisäämään siihen teksti, pylväsdiagrammi, sivunumerot, sisällysluettelo sekä kansilehti. Kourallinen sadasta läpäisee testin. • Opintojen onnistunut pelillistäminen tuo sitoutuneita opiskelijoita, vähemmän pudokkaita ja lisää opintopisteitä. TEKSTI ANITA hARTIKAINEN KUVA NELLA KESKI-OJA I LISÄÄ dIGIÄ OPINTOIHIN Opintojen etenemistä on helppo seurata. Töitä tulee tehtyä koko kurssin ajan.” Tino Seilonen, fysiikan opiskelija