6/2021 hengen ravintoa 90 vuotta Aluevaalit ? 8 | Lähijunat, matkakeskus, tunnin juna... kaikki suunnitteilla ? 11 Yliopistojen poliittisuus – huono asia? ? 30 | Feminismin pintasilaus ? 32 ? 16
10.-12.6.2022 • TURKU, LINNANPUISTO Liput nyt myynnissä lippu.?/kesärauha THE STREETS (UK) ? FIRST AID KIT (SE) JOSÉ GONZÁLEZ (SE) WOLF ALICE (UK) ? VIAGRA BOYS (SE) OLAVI UUSIVIRTA ? GASELLIT ? VESTA PARIISIN KEVÄT ? YEBOYAH URSUS FACTORY ? ARPPA ATOMIROTTA ? F ? HASSAN MAIKAL KAURIINMETSÄSTÄJÄT ? KISSA KNIPI ? KOHTI TUHOA ? K-X-P LINDA FREDRIKSSON JUNIPER LITKU KLEMETTI ? LYYTI ? MALLA MOON SHOT ? NCO ? NELMA U NICOLE WILLIS ? PAMBIKALLIO PEKKA NISU ? PESSA ? PYKÄRI RISTO ? ROSA COSTE ROSITA LUU ? SEPIKKA SEXMANE ? VIEW VINCE VIGO Meet & Bite on rennosti tyylikäs Kupittaan oma kortteliolohuone, jossa opiskelijat nauttivat lounasta 10 % edullisemmin. Seuraa meidän kuulumisia ja tapahtumia IG:ssa ja FB:ssa. Ja tuu moikkaamaan, me pidetään susta huolta. Kaivokatu 18, 20520 Turku | www.meetandbite. fi Arjesta chilli ää Elämyksiä, innostusta ja yhteisiä hetkiä! Tanssitaidetta Turusta www.aurinkobaletti.fi @TYLKKARI Instagramissa
Onko yliopistojen poliittisuus ongelma – vai se, että vastakkaiset äänenpainot yritetään hiljentää, kysyy Lasse Kupila esseessään. Aina valppaana ss ..30? 30? KUVITUS IDA IIVONEN
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 26.11.2021 Turun yliopiston ylioppil skunn n julk isu, 91. vuosikert , perustettu 1930, ensimm inen numero julk istu 1931, tylkk ri.? TOIMITUS Rehtorinpellonk tu 4 A, 20500 Turku, tyl-p toimitt j @utu.? , puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkk ri Inst gr m: @tylkk ri F cebook: Tylkk ri PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-p toimitt j @utu.? TOIMITTAJAT Reeti J l sm ki & Id -M ri M nninen ULKOASU Teemu Perhiö KANSIKUVA Teemu Perhiö ILMOITUSMYYNTI K ri Kettunen, puh. 0400 185 853, k ri.kettunen@pirunnyrkki.? , www.pirunnyrkki.? PAINO Botni Print, Kokkol , ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7 700 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy kev ll 2022. etä lähi VÄL I S Turus Turun taval Hengentietäjä Turku r aiteilla Åbo Akademissa on salaperäinen kirjasto, joka on perustettu Steinerin seuraajien testamentilla. Mistä on kyse? Kaupunki kehittyy, lait muuttuvat, kansalaisten kuuleminen laahaa perässä. Turun raideliikenne on murrosten vallassa. Tunnin juna, matkakeskus, paikallisjunat... kaikki suunnitteilla. 16 16 11 11 24 24 Pääkirjoitus ? Ajassa Edarivaalit, mielenterveys, Namibia ? 6, 7 Aluevaaliekstra ? 8 Miksi soittaa musiikkia juustoille? Sami Silén vastaa ? 10 Essee Aina valppaana ? 30 Kolumni Vaikuttajaksi kasvatetaan ? 31 Valtavirtaa Pahat tytöt ? 32 TYL90 Tarvitaan Terminator ? 34 sisältÖ 6/2021 T U R U N Y L I O P P I L A S L E H T I 9 V U OT TA kansi juttu Kaupunki kehittyy, lait muuttuvat, kansalaisten kuuleminen laahaa
pääkirjoitus 5 Vahvistuu kuin luu te e mu pe rhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi l asse kupil a Vapaa toimittaja y l i o p i s to ja sa n ota a n usein politisoituneiksi (s. 30). Se nähdään monesti negatiivisena seikkana, mutta minä näen siinä myös positiivisia puolia. Poliittinen väittely on mitä mainioin tapa kehittää omaa ajatteluaan. Vastustaja äkkää ajatteluni aukot, jolloin alan tilkitä niitä. Argumentit jalostuvat ja ajatteluun tulee uusia sävyjä. Vaikutusta voisi verrata luiden vahvistumiseen kuormituksen seurauksena. Valitettavan harva on kuitenkaan valmis käymään avointa debattia, vaikka poliittisia toimijoita onkin ehkä enemmän kuin koskaan. toimittajalta V almistuttuamme pidimme bileet entisten kämppisten kanssa. Maisterius oli antiklimaattinen siirtymäriitti, mutta ainakin syy juhlia. Seinille ripustimme pyykkipojilla kuvatulosteita menneistä ainejärjestö tapahtumista. Valitsimme kattavan otoksen kutsuvieraista ja olimme reiluja: hirveitä otoksia jokainen. Juhlien jälkeen yksi vieras laittoi viestiä: tuhotkaa kuvat. Se tuntui hassulta. Olimmehan aiemmin painaneet samankaltaisia bilekuvia ainejärjestölehtien kansiin ja jaelleet niitä pitkin kampusta. Sitä opiskeluelämä oli: porsastelua, josta ei edes osattu olla hiljaa. Mutta kun siirtyy opinnoista politiikan pariin, näkökulma muuttuu. Siinä pelissä kaikki mahdollisuudet skandaaleihin ovat syöttöjä vastustajan lapaan. Kuka muistaa pyllynläpsinnän tukholmalaisessa yökerhossa? p i t k ä ä n y l i o p i s to o p i s k e l i jat ovat saaneet elää muusta yhteiskunnasta irrallaan, omassa ”salaseurassaan”, jossa saa tehdä mitä haluaa. Verivala vain on puuttunut, jos jaettua rikosta ei lasketa. Enää tuon maailman muureja ei kunnioiteta. On yliopistokirjeenvaihtajia ja uutishaukkoja, jotka kahlaavat internetin kuonakaivoissa kohujen toivossa. Julkisuus muuttuu jatkuvasti. Skandaali kerrallaan opiskelijat ovat menettämässä etuoikeutensa hölmöilyyn. Eiväthän lehdet tekisi aiheista juttuja, elleivät ne vetäisi lukijoita. Hyper lokaali myy, lehtituttuni sanoo aina. Toisaalta kyse on myös siitä, että opiskelijat eivät enää itse jää hiljaisiksi näkemistään epäkohdista. He ovat alkaneet kapinoida konformistista kulttuuria vastaan – sen sijaan että vain jättäisivät osallistumatta juhliin tai tekisivät sen hammasta purren. Ainejärjestöjen kyvyttömyys vastata muuttuvaan ympäristöön ylläpitää hyvää maaperää kohuille. Sen toi esille Samuli Tikkanen esseessään, joka julkaistiin Tylkkärissä 4/21. Jälki on lisäksi rumaa, kun keskustelua ei käydä järjestöjen sisällä vaan niiden ulkopuolelta. o p i s k e l i ja e l ä m ä n n o s ta m i n e n skandaalien kentälle kertoo osaltaan siitä, minkälaisia politiikan näyttämöitä yliopistot ovat tänä päivänä ja miten sosiaalinen media on syöpynyt osaksi niitä (s. 30). Kohut kertovat siitä, keillä on valtaa ja keillä sitä tulee olemaan. Ne kertovat siitä, minkälaisia odotuksia kanssaopiskelijat ja muu yhteiskunta suhteemme asettavat. Ne eivät aina ole kohtuullisia, eivätkä ne välttämättä ole reiluja. Pitää osata lopettaa ajoissa. Kiitos kaloista
T Y L K K Ä R I 6 / 2 1 ajassa 6 Valta vaihtuu TSE-listalaiset juhlivat voittoaan vaalivalvojaisissa 3.11. HUMANISTINEN REETI JALASMÄKI GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ Edarivaalien äänestys into oli laimea. te em U Pe Rh iÖ t y y n e da r i va a l i t järjestettiin 27.10.–3.11. Äänioikeutettuja oli 14 650 opiskelijaa, ja heistä 4 676 äänesti. Edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä valtaa. Se päättää mm. budjetista ja toimintasuunnitelmasta. 31,92 % Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 39,7. t s e li s ta 5 10 TYYN EDUSTAJISTOVAALIEN 2021 PAIKKAJAKAUMA ( VÄRIT ) Harmaalla kauden 20–21 paikkamäärät samoilta listoilta. ÄÄNESTYSPROSENTIT TIEDEKUNNITTAIN I Kokoomus Soihdunkantajat Vihreä lista The InternationalE Hybridiaani Vihreä vasemmisto TSElista TYY Terveeksi Ryhmä Lex Sos.d. opiskelijat 10 20 30 40 50 KASVATUSTIETEIDEN LÄÄKETIETEELLINEN MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OIKEUSTIETEELLINEN TEKNILLINEN KAUPPAKORKEAKOULU YHTEISKUNTATIETEELLINEN
Neljä viidestä Turun yliopiston opiskelijasta kokenut ahdistusta NAMIBIAN KAMPUKSEN MAISTERI OHJELMA TIENSÄ PÄÄSSÄ ? Y hdeksän kymmenestä Turun yliopiston opiskelijasta on kokenut kuluneen vuoden aikana keskittymiskyvyn puutetta. Joka viides kokee, ettei ole saanut lainkaan apua jaksamisen tueksi. Eikä 13 % ole löytänyt itselleen minkäänlaista sopivaa tukimuotoa. Tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston ja TYYn Mielen päällä -hankkeen keväällä 2021 opiskelijoille toteuttamasta mielenterveyskyselystä. Tulokset julkistettiin keskiviikkona 17.11. Hankkeessa edistetään opiskelijoiden ja henkilökunnan valmiuksia tukea ja ohjata opiskelijoita vertaistuen keinoin erilaisissa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvissä asioissa. k ys e ly y n t u l i 814 vastausta. Eniten vastauksia tuli lääketieteellisestä tiedekunnasta (165), vähiten kauppakorkeakoulusta (30) ja kasvatustieteiden tiedekunnasta (51). Kauppakorkeakoulussa tosin toteutettiin samoihin aikoihin oma mielenterveyskysely. Ensimmäinen teema kyselyssä koski opiskelijoiden omia kokemuksia kuluneen vuoden aikana. Osiossa pyydettiin vastaajia arvioimaan omaa vointiaan. Valtaosa vastaajista (57 %) ilmoitti voivansa kohtalaisen hyvin, 7 % erinomaisesti. Toisaalta 27 % voi huonosti ja 5 % erittäin huonosti. 7 Tiedekuntakohtaisia eroja on: lääketieteellisessä tiedekunnassa on suhteellisen paljon erinomaisesti voivia (13 %), oikeustieteellisessä tiedekunnassa taas paljon huonosti voivia (38 %). Osiossa kysyttiin myös opiskelijoiden sisäisistä ja ulkoisista haasteista monivalintana. Kaikkein yleisimpiä haasteita vastaajien keskuudessa olivat keskittymiskyvyn puute (90 %), ahdistus (82 %), uupumus (79 %), opiskelumotivaation katoaminen (78 %) ja riittämättömyyden tunteet (77 %). Ainoastaan paniikkioireet (29 %) ja itsetuhoiset ajatukset (25 %) olivat muita harvinaisempia, mutta niitäkin oli kokenut noin neljäsosa vastaajista. Ulkoisten haasteiden kokeminen taas ei ollut lähellekään yhtä yleistä kuin sisäisten. Eniten vastaajat olivat kokeneet Covid-19-epidemiaan liittyvää ahdistusta tai pelkoa (55 %), työnhaun haasteita (40 %) ja ihmissuhdeongelmia (39 %). Taloudellista ahdinkoa oli tiedekuntakohtaisesti koettu selvästi eniten humanistisessa (40 %) ja kasvatustieteissä (35 %). Vähiten taloudellista ahdinkoa oli koettu lääketieteellisessä tiedekunnassa (12 %). REETI JALASMÄKI Professori Erkki Sutinen lähti vuonna 2019 Namibian Windhoekiin käynnistämään Software Engineering -maisteriohjelmaa. Turun yliopisto vuokrasi tilat University of Namibialta. Sutinen näki Namibian kampuksen ”tulevaisuuslabrana”. ”Yliopiston velvollisuushan on muuttaa maailmaa ja Afrikassa on todella paljon mahdollisuuksia”, hän kommentoi Tylkkärille 2019. Maisteriohjelmaa on nyt yritetty saada toimimaan yli kahden vuoden ajan. Kelpoisia hakijoita ei kuitenkaan ole ollut tarpeeksi. Ohjelma onkin toistaiseksi kuopattu. ”On keskitytty professori Erkki Sutisen johdolla vähän toisenlaiseen toimintaan: kesäkouluihin ja lyhytkursseihin”, kertoo teknillisen tiedekunnan dekaani Jaakko Järvi. Lisäksi Sutisella on tohtoriopiskelijoita ohjattavanaan. REETI JALASMÄKI pa k i n a Joulukapina j o u lu p u k k i sy t y t tä ä sätkän nojaillessaan krominhohtoiseen sähköporoon. Se on korvannut Petteri Punakuonon. Lahjojen jakamiselle uusi liikkumismetodi asettaa haasteita. ”Yhdellä latauksella ei pääse Hesaan asti”, pukki mäkättää partaansa. Etelä-Suomi saa lahjansa vasta pyhien jälkeen. Pukki uskaltaa jo paljastaa, mitä lasten kovissa paketeissa on. ”Käpylehmiä.” Ylikulutuspäivää vietettiin jo heinäkuussa, pukki julistaa. Lapin vähävaraisille hän jakaa lähellä tuotettua lihavalmistetta. ”Kiertotallous, kiertotallous.” Kesän alussa tunturin rinteet kylvetään täyteen hamppua. ”Kukat kukkivat täällä nopiaan.” Muun muassa näillä toimenpiteillä pukinpaja muuttuu hiilineutraaliksi. va i k k a u u s i hippipukki onkin jo nähty pääministerin bileissä, paikalliset tontut eivät ole ottaneet linjamuutosta innolla vastaan. Ammattiyhdistyksen masinoima lakkoaalto on pitänyt Korvatunturin nyrkkipajat suljettuina. ”Lakkoilkoot vaan, maailma on jo täynnä turhaa paskaa!” Pukki örähtää. ”En minä täällä tonttuja varten ole olemassa. Vaan lapsia varten.” p o r o n l i h a B u r G e r i k u r i i r i ks i s i i r t y n y t Tolianteri toteaa, että pukilla on hyvä tavoite, mutta kaikki revitään yhä tonttujen selkänahasta. ”Näillä bensanhinnoilla MINÄkin maksan näistä purilaisista.” tylkkari . Fi tylkkar i . Fi verkossa e nemmän tietoa k yselyn tuloksista
I lmainen ehkäisy, terapiatakuu, hoitajien työolot... Aluevaltuustoissa tehtävien päätösten listan on pitkä ja politiikan valinnat koskettavat myös opiskelijaa. Vuosituhannen alusta valmisteltu sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuudistus viedään viimeinkin loppuun tammikuun alussa. Tai ainakin melkein. Silloin järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, mutta lopullisesti uudistus toteutuu vasta vuonna 2023. Sen myötä vastuut sosiaalija terveydenhoidosta sekä pelastustoimesta siirtyvät kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille, joita aluevaltuustot edustavat. Vaalit lähestyvät, mutta harva tietää, mistä niissä on kyse. Äänestysprosentin arvioidaankin jäävän alle neljänkymmenen. Erityisesti nuorten äänestysinnon odotetaan jäävän alhaiseksi. Miksi korkeakouluopiskelijan tulisi ylipäänsä välittää aluevaaleista? Tukeudumme ensisijaisesti YTHS:n palveluihin, joita uudistus ei koske. ’’Tilanne voi muuttua nopeasti ja silloin sitä erikoissairaanhoitoa tarvitsee kovasti’’, vastaa Petra Pieskä, Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija. Opiskeluajan tarpeet eivät Pieskän mukaan rajoitu YTHS:ään. Opiskelijat käyttävät paljon päihdeja mielenterveydenhuollon palveluita, joita uudistus koskee. Lisäksi ohjaus erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon palveluihin, joita YTHS ei kata, tapahtuu jatkossa hyvinvointialueille. Myös vastuuta toimeentulotuesta siirretään aluevaltuustoille. Pieskä muistuttaa opiskelijoiden joukosta löytyvän monia pienten lasten vanhempia: neuvolapalveluitakin tarvitaan. Hänen mukaansa vaaleissa on kyse palveluista, jotka tuntuvat arjessa pieniltä asioilta, mutta kohdalle sattuessa ovat suuria. Selusta tulisi Pieskän mukaan turvata myös tulevaisuudessa. Kukaan ei opiskele koko ikäänsä. h y v i n vo i n t i a lu e i l l e s i i r t y vät sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi kattavat noin kolmasosan Suomen taloudesta. Pieskän mukaan opiskelijan kannalta olennaista on, että kokonaisuus saadaan pysymään kasassa. YTHS ohjaa monissa perusja erikoisterveyttä koskevissa tapauksissa asiakkaan eteenpäin, mm. kuvantamislaitteita tai ehkäisyvälinettä tarvittaessa. Kun kunta vaihtuu hyvinvointialueeseen, on tahojen kommunikointi olennaista. Tietojen, puhelinnumeroiden ja soittoaikojen tulee välittyä. Muuten uhkana on Pieskän mukaan pompottelu eteenpäin. Samalla talous on juuri se seikka, mihin kannattaa Pieskän mukaan kiinnittää huomiota ehdokasta valittaessa. Resurssien priorisointi on arvovalinta. ’’Jos nuorten ja opiskelijoiden etu kiinnostaa, ei kannata valita kouluterveydenhuollosta leikkaavaa ehdokasta’’, hän huomauttaa. Lisäksi ehdokkaan tulisi olla osaava ja ennen kaikkea motivoitunut päättämään näin suurista asioista. Ehdokkaiden kantoja hän kannustaa tutkimaan vaalikoneiden avulla. Pieskä pohtii palveluiden käyttäjän lisäksi työntekijän näkökulmaa. Hyvinvointialueet tulevat työllistämään noin 170 000 sosiaalija terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaista. Aluevaltuustot vaikuttavat moniin heidän työhönsä liittyviin asioihin. Pieskän mukaan lääketieteen opiskelija voisi pitää tämän mielessä tammikuun lähestyessä. u u d i s t u s ta o n kaivattu pitkään. Väestön ikääntyminen ja kasvava tarve palveluille ovat ajaneet Suomen tilaan, jossa sotepalveluiden ja pelastustoimen järjestäminen kunnissa ei enää toimi. Uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa palveluiden yhdenvertaisuus. Aluevaalit: tämän takia opiskelijan kannattaa äänestää Aluevaltuustot edustavat hyvinvointialueita, joita Suomeen luodaan 21 kappaletta. Suurin osa alueista noudattaa maakuntien rajoja. Käytännössä valtaa siirretään nykyisiltä kunnanvaltuutetuilta tuleville aluevaltuutetuille. Kuntien budjetit pienenevät huomattavasti kunnallisverotuksen laskiessa ja palveluista saatavien tulojen siirtyessä hyvinvointialueille. Kokonaisuudessa verotus pysyy kuitenkin samalla tasolla, kun hyvinvointialueita rahoitetaan valtion verotusta korottamalla. Näin kustannuksia pyritään hillitsemään ja palveluita tuottamaan tehokkaammin. Jatkossa kunnan vastuulle jää noin puolet nykyisestä budjetista; mm. päivähoitoon, liikuntaan ja opetukseen liittyvät menot. Terveydenhuollon yksityistämisestä ja terveyskeskusverkostosta taas päättää aluevaltuusto. Turussa hyvinvointipalvelut kattavat noin puolet kunnan 1 200 miljoonan euron menoista. Usean tuhannen työnantaja vaihtuu, kun Suomen toiseksi suurinta hyvinvointialuetta rakennetaan. u u s i e n a lu e va lt u u t e t t u j e n työlista tulee olemaan pitkä. Uuden alueen rakentuminen ja johtaminen ovat ensimmäisen valtuustokauden tehtäviä. Varsinais-Suomessa taistellaan myös Turun terveydenhuollon kriisin kanssa. Työntekijöitä on liian vähän, kun taas asiakkaita liian paljon. Kaiken lisäksi korona syö valtavasti resursseja. Edustajien pitäisi pystyä päättämään palveluista, joita meistä jokainen käyttää tai on käyttänyt. Pieskä vertaa aluevaltuuston ensimmäistä kautta ylioppilaskuntien fuusioimiseen. Alku on tärkeä, sillä strategia, hallinto ja työryhmät luodaan. Ensimmäisen aluevaltuuston päätökset vaikuttavat pitkään. Parhaimmillaan rakenteelliset uudistukset eivät näy opiskelijan arjessa. Ideaalitilanteessa jonot, alueelliset erot ja kustannukset toki pienentyvät. Siihen uudistus tähtääkin. ’’Opiskelija voisi pitää silmällä kuntien omia kokeiluja’’, Pieskä neuvoo. Turun kaupunki tarjoaa ilmaisen ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Uudistuksessa voi kiinnittää huomiota, säilyvätkö tällaiset palvelut ja millä ikärajoilla. Pieskä painottaa vain ehdolle asettumisen ja äänestämisen saavan opiskelijoiden ja oman ikäryhmän äänen kuuluviin. JULIAN PUUMALAINEN Ehdokasasettelu loppuu 12. joulukuuta ja vaalipäivä on 23. tammikuuta. Aluevaalit pidetään 23. tammikuuta mutta uudistus toteutuu vasta 2023. 8
Äänelläsi on parantava vaikutus. Aluevaalit 23.1. Vihreät De Gröna Anni Ilvonen 20, politiikan tutkimuksen opiskelija, Mynämäki Miro Ilvonen 24, valtiotieteiden opiskelija, osastonsihteeri, Turku Elina Kajanto 54, järjestelmäasiantuntija, sosionomi, Turku Annika Laakso 43, FT, biokemisti, toiminta terapeuttiopiskelija, Turku Riina Lumme 29, valtiotieteiden kandidaatti, Turku Selinä Nera 21, hallintotieteiden ylioppilas, vammaisneuvoston vpj, Turku Jyri-Petteri Paloposki 33, verkkopalveluyrittäjä, Turku Familia Raittola 34, sosiaalityön erityisohjaaja, sosionomi, Masku Maksaja VarsinaisSuomen vihreät ry Lassi Laine 35, lääkäri, sairaanhoitaja, Turku Kari Saarinen 61, filosofian maisteri, musiikkiterapeutti, Salo
T urun yliopiston laboratoriossa soi musiikki niin kovaa, että se tuottaisi ihmiselle kuulovaurioita. Musiikkia ei kuitenkaan soiteta laboratorion tutkijoille vaan kaapeissa kypsyville juustoille. Lääketieteen tohtoriopiskelija Sami Silén on tutkinut tiiminsä kanssa lääketieteellisessä tiedekunnassa, miten elintarvikkeet reagoivat altistuessaan ääniaalloille. Testeissä maistajat havaitsivat, että tietylle musiikille altistettu juusto maistuu erilaiselle. Millä tavalla erilaiselta, sitä tiimi ei kuitenkaan kysynyt. Ääninäytteinä on käytetty sekä musiikkia että muita ääniä. Tutkimuksen edetessä on koko ajan siirrytty yksityiskohtaisempiin ääniin. ”Eli luovutaan siitä musiikista. Ja sitten aletaan tiivistämään sitä, onko jonkin taajuinen ääni sitten sellaista, joka eniten vaikuttaa”. Silén kertoo. Hän itse on keskittynyt fermentointiprosessiin ja mikrobiston äänialtistukseen. t i i m i o n tähän mennessä tehnyt kaksi tutkimusta, joista jälkimmäisen tulokset saatiin keväällä 2021. Tiimi syötti mikrobistolle useampia ääninäytteitä. Tästä saatuja tuloksia vertailtiin mikrobeihin, joita oltiin säilytetty hiljaisuudessa. ”Mitä niistä voi sanoa on, että tulokset ovat lupaavia. Mikrobistossa tapahtuu muutoksia, mutta se ei vielä kerro meille oikeastaan mitään. Me emme osaa hallita tätä prosessia vielä. Eli siinä mielessä meillä on selkeästi näyttöä, että laboratoriokokeissa muutoksia havaitaan. Mutta mitä nämä muutokset aiheuttavat, niin siitä me ei olla ihan sataprosenttisen varmoja vielä”, kuvailee Silén tuloksia. Tiimi tulee pysymään maitotuotteissa jatkossakin. Syksyn mittaan alustavia kokeita on tehty jugurtilla. Tulossa on kuitenkin myös viinitutkimus, jossa altistetaan viininkypsytys ääniaalloille. Elintarvikkeiden kypsyttäminen on tutkimuksissa yhteistä. Silénin tietojen mukaan samanlaista tutkimusta ei olla tehty paljoa maailmassa. Aiheesta ei ole olemassa montaa julkaisua. Silén näkee tutkimusmahdollisuuksia ääniaaltojen vaikutuksista ison mittakaavan prosesseissa, kuten bioreaktoreissa. ”Olen sitä höpötellyt aina silloin tällöin, että se on asia, joka jonkun pitää tutkia. Ja toivottavasti siihen joku tarttuu. Silloin voitaisiin puhua jopa tämmöisestä, että olisi tuotantolinjan yksi palanen, jossa äänialtistuksen avulla voidaan nopeuttaa jotain prosessia.” s i l é n pä ät y i tutkimaan elintarvikekehitystä noin 12 vuotta sitten, jolloin hän saapui Anu Hopian ryhmään musiikin ja akustiikan asian tuntijana. Hopia toimii funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtajana. ”Olen tullut näihin moniaistisiin tutkimuksiin musiikin edustajana ja sitä kautta sitten innostuin tästä, mikä merkitys musiikilla, äänellä ja ääniympäristöllä on ruokailukokemuksessa.” Silénin tutkimukset ovat aina siirtyneet pienempään ja pienempään mittakaavaan. Aluksi tutkimuksissa ruokailuympäristöjä manipuloitiin musiikin avulla ja muokattiin ääniympäristöä. Tämän jälkeen mentiin askel pienemmäksi, kun pohdittiin, mikä on musiikin yhteys maistamiseen. Miten makukokemus muuttuu, kun on tietynlainen musiikki taustalla syömisen aikana. Silénin mukaan on jopa pohdittu, miltä joku mauste tai viini kuulostaa. Tutkimukset ovat kulkeneet ääniympäristöistä maistamiseen ja nyt mikrobeihin. ”Olen halunnut etsiä uusia sovelluksia musiikille ja löytää uusia käyttötarkoituksia. Missä musiikin, akustiikan ja äänisuunnittelun ammattilaista voitaisiin tarvita tulevaisuudessa.” REETI JALASMÄKI Miksi soitat juustoille musiikkia, Sami Silén? Silénin tutkimukset siirtyvät aina pienempään mittakaavaan. tutkija 10 to m i lä h d e s m ä k i tyl visio TOP 4 JOULU ELOKUVAT Jos Die Hardia ei lasketa.
Turku raiteilla tietoa piikkiö rantarata toijalan rata ukin rata naantalin radat pikaraitiotieverkosto ( suunnitelma ) varissuo kaarina runosmäki raisio perno pansio satamarata 11 t u r u n r a i d e l i i k e n n e on murrosten vallassa. Tunnin juna, matkakeskus, paikallisjunat, satamaraide ja paremmat junayhteydet ovat kaikki kenties toteutumassa tulevaisuudessa. Ratikkaa unohtamatta. Kävimme läpi, mitä kaikkea junaliikenteen suhteen on suunnitteilla ?. GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ Tunnin juna Kaksoisraide Matkakeskus Satamaraiteen katkaisu/siirto Lähijunat 3 3 4 4 X X X X 2 2 1 1
Aurajoen ratasilta valmistui 1899 ja rakennettiin uudelleen 1955.
Turun raideliikenne on murrosten vallassa. Tunnin juna, matkakeskus, paikallisjunat, satamaraide ja paremmat junayhteydet ovat kaikki kenties toteutumassa tulevaisuudessa. I ntercity-juna Helsinkiin lähtee raiteelta 7. Ihmiset raahaavat täyteen sullottuja matkalaukkujaan juna-aseman asfalttia pitkin ja harppovat kohti junaa. Kiireisimmät kaivavat jo kasseistaan maskia kasvojen peitoksi. Asemalaiturilla sadetta ei pääse edes katoksen alle pakoon. Kylmään marraskuiseen viimaan helpotusta tarjoaa vain laiturilla seisova vaunu. Matka laiturille kulkee raiteiden yli. Täällä ei tunneta alikulkuja, liukuportaita tai laiturikatoksia. Illan viimeinen juna valmistautuu lähtemään kohti Helsinkiä, vaikka kello on vasta hieman yli kahdeksan. Tämän jälkeen Turusta ei pääse raiteilla maan pääkaupunkiin. T urun junayhteydet eivät ole aina olleet yhtä heikot. Vielä 2000-luvulla kaupungista pääsi yöjunalla Joensuuhun tai suoralla junalla Jyväskylän kautta Pieksämäelle. Lakkautuksia perusteltiin taloussyillä. Toisaalta Lahden oikorata nopeutti junareittejä itäiseen Suomeen. Matka Joensuuhun lyheni merkittävästi, eikä yöjunaa nähty enää tarpeellisena. Monessa maassa junaliikenne on siirtynyt kohti kilpailun vapauttamista. Esimerkiksi Ruotsissa kaukoliikenteen markkinoille ovat tulleet valtio-omisteisen SJ:n lisäksi MTRX, Snälltåget sekä FlixTrain. Matkustajalle kilpailu tarkoittaa keskimäärin laajempaa tarjontaa ja halvempia lippuja. Kun HSL kilpailutti oman lähijunaliikenteensä viime vuonna, sopimuksen hinta madaltui 40 prosenttia. Ilman kilpailutusta on mahdotonta arvioida, kuinka paljon VR mahdollisesti pyytää ylihintaa kaukoliikenteestä. Raideliikenteen asiantuntija, Akaan kaupungin joukkoliikennesuunnitelija Sakari Kestinen arvioi määrän olevan kuitenkin kymmeniä prosentteja. Sipilän hallitus valmistautui junaliikenteen vapauttamiseen. Nykyinen hallitus sen sijaan valmistelee uutta hankintasopimusta, joka sementoisi VR:n aseman ostoliikenteessä vuosiksi 2022–2030. VR:n liikennöimä junaliikenne koostuu markkinaehtoisesta liikenteestä sekä ministeriön hankkimasta ostoliikenteestä. Ostoliikenne on liikennettä, jonka liikennöinti ei ole kannattavaa pelkillä lipputuloilla. Esimerkiksi Turun nykyiset yhteydet Tampereelle ja Helsinkiin ovat lipputuloilla kannattavaa liikennettä. Yöjuna Rovaniemelle on ministeriön ostama. Vuonna 2030 loppuvaa liikennöintisopimusta ei voi olla enää kilpailuttamatta, sillä se olisi EU:n asetusten vastaista. Tämän jälkeen Suomen olisi käytännössä mahdollista vapauttaa ostoliikenne muille operaattoreille. Kestinen näkee tämän positiivisena. ”Liikenteen vapauttaminen kannattaa, jos se tehdään Ruotsin mallilla.” Ruotsissa on kilpailutettu läänien ostama alueellinen junaliikenne. Kaikille vapautettua kaukoliikennettä ajetaan harvemmilla rataosuuksilla. Lipputulot kerää kaukoliikenteen tilaaja. Malli on täysin erilainen Ison-Britannian junaliikenteen yksityistämiseen. Siellä valtio teki ratakohtaiset sopimukset yksinoikeudella. Lipputulot keräsi liikennöitsijä. T urun Sanomat kertoi viime vuonna VR:n romuttaneen liikennekelpoista kalustoa. Romuttamoon ovat päätyneet keskimäärin 30–40 vuotta vanhat vaunut, jotka ovat maanneet Turun Iso-Heikkilän ratapihalla. ”Taustalla on ollut kilpailun pelko tai täysi huolimattomuus jättää vaunut vandalisoitavaksi”, Kestinen näkee. Romutuksia on perusteltu kaluston huonolla kunnolla. Samaan aikaan VR on kuitenkin peruskorjannut norjalaisen Vy:n vuosikymmeniä vanhempia vaunuja. VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen ei näe, että romuttamolle mennyttä kalustoa tarvittaisiin liikennöinnissä. ”Kalustoa on kyllä ajaa lisää vuoroja.” Ylimääräistä kalustoa löytyy sen verran, että VR toivoisi enemmän ostoliikennettä Ruotsin tapaan. Suomessa julkinen sektori ostaa toistaiseksi paikallisliikennettä täysin eri mittakaavassa. Pirkanmaalla kunnat ovat kuitenkin ostaneet paikallisjunaliikennettä. Esteitä Varsinais-Suomessakaan ei siis pitäisi olla. Itse matkustajaliikenne vapautui Suomessa tänä vuonna niin sanotulla open access -mallilla. Jokainen EU-alueen junayhtiö voi siis halutessaan tulla liikennöimään junavuoroja. Suomen uniikki raideleveys tarkoittaisi kuitenkin sitä, että liikennöitsijä joutuisi ostamaan itse oman kalustonsa. Halukkaita ei ole vielä ilmaantunut. Käytännössä VR:n monopoli on siis edelleen voimassa, koska kilpailijat eivät ole hakeneet Väylävirastolta raidekapasiteettia. Hannukaisen mukaan VR:n monopoli ei kuitenkaan tarkoita korkeampia hintoja, vaikka HSL:n kilpailutus madalsi hintatasoa merkittävästi. VR kilpailee jo muita liikennemuotoja vastaan ja lippuhinnat on vedetty alas, Hannukainen sanoo. Suurin kilpailija on henkilöauto, jolla tehdään valtaosa matkoista. Allegro-junien ajaminen Pietarista Turkuun ei nykyisillä matkustajamäärillä ole RAITEET ON, VAUNUT PUUTTUU JALMARI SALATERÄ KUVAT TEEMU PERHIÖ ?
mahdollista. Jos maksaja löytyy, olisi Turusta kuitenkin mahdollista vetää yhteyksiä muuallekin. ”Tekniset valmiudet on ajaa yöjunaa Turusta Savoon.” Hannukaisen mukaan VR:n nykyiset yhteydet ovat muotoutuneet minimoimaan vaihdot. Jyväskylästä matkustajat jatkavat Turkua mieluummin Helsingin suuntaan. K eskustelua Turun junayhteyksistä on hallinnut viime vuodet tunnin juna. Jatkossa junien ei tarvitsisi odottaa keskellä maaseutua toisesta suunnasta saapuvaa junaa. Yhden raiteen sijaan pääkaupunkiin johtaisi kaksi raidetta. Tämä tarkoittaa suurempaa kapasiteettia ja vähemmän myöhästymisiä. Matka Turusta Helsinkiin lyhentyisi 73 minuuttiin. Projekti on edennyt suunnitteluun, joka valmistuu vuonna 2023. Valmista voisi olla vuonna 2031. Suunnittelun laatii hankeyhtiö, jossa osakkaina ovat muun muassa valtio sekä Turun kaupunki. Raiteiden rakentaminen ei ole kuitenkaan ilmaista. Hankkeen hinnaksi on arvioitu 3,4 miljardia euroa. Arvioiden mukaan matkustajamäärät tuplaantuisivat nykyisestä 1,6 miljoonasta. ”Kyseessä on psykologinen mittari. Tunnin välimatka mahdollistaa jokapäiväisen työssäkäyntialueen.” Näin toteaa Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Mahdollisuus olisi liittää Turku vahvemmin pääkaupunkiin kiinni. Myös Tanskassa valtio suunnittelee yhdistävänsä maan suurimmat kaupungit toisiinsa tunnin raideyhteydellä. Tunnin juna näkyy jo Turun katukuvassa. Kaksoisraiteen valmistelutyöt Kupittaalta päärautatieasemalle aloitetaan marraskuussa. Joen yli saatetaan joutua rakentamaan uusi silta, minkä vuosi Helsingin junien pääte asema voi olla tulevaisuudessa kahden vuoden ajan Kupittaa. Muutos siirtäisi ruotsinlaivoille pyrkivät pääkaupunkilaiset liityntäbussiin Kupittaalla. Varustamot eivät ottaneet tietoa vastaan iloiten. Toisaalta sataman junamatkustajat ovat tulleet enemmän Toijalan suunnalta, Hintsanen muistuttaa. Ratkaisu olisi halvempi. Joen penkan pehmeä maa saattaa nostaa kustannuksia väliaikaiselle sillalle. Toisaalta säästöksi on arvioitu ainoastaan 5 miljoonaa euroa. Lähes 68 miljoonan projektissa se on pieni määrä. Kaupungin raideprojektit eivät pääty Kupittaan ja rautatieaseman välille. Tulevina vuosina Turun sataman alue kokee niin ikään uudistuksen ja ruotsinlaivat siirtyvät yhteisterminaaliin. Tämän myötä satamaan johtavat raiteet siirtyvät pois nykyisestä paikastaan. Kaupunki on selvittänyt myös vaihtoehtoa, jossa satamaraide katkaistaisiin ja loppumetrit matkustajat kulkisivat robottibusseilla. Samoin on mietitty raiteiden viemistä tunneliin. Nykyisellään raiteet menevät satamaan myös Pahaniemen kautta, mutta satama on ollut nihkeä tälle vaihtoehdolle. Pahaniemestä haluttiin luopua kustannussyistä. Kustannuksia eivät synnyttäneet itse raiteet, vaan liikennöintikenttä, jota kautta autoliikenne siirtyy laivaan. Liikenne ohjattaisiin Juhana Herttuan puistokadun kautta, jolloin autoja junaliikenne risteävät toisiinsa. Tätä on haluttu välttää. ”Toisaalta nykyinenkin raide ylittää katuverkkoa. En näe itse suurena ongelmana, jos rakennetaan uusi ylitys.” S uomalaiskaupungit ovat rakentaneet 2000-luvulla liikenteen solmukohtiin matkakeskuksia, joissa yhdistyvät raideliikenne sekä bussiliikenne. Lahti, Pori ja Vantaan Tikkurila ovat saaneet omansa. Turussa matkakeskusta on kaavailtu jo vuosituhannen alusta lähtien. Tänä vuonna hanke on siirtynyt suunnittelussa eteenpäin. Kyseessä on massiivinen projekti, periaatteiltaan samanlainen kuin Tiedepuiston kansi, joka rakentuu myös liikenteen solmukohtaan. Turun kokoisella kaupungilla ei kuiten14 kaan Hintsasen mukaan ole paukkuja viedä molempia hankkeita samanaikaisesti eteenpäin. Tarkoitus on tehdä ensin Tiedepuiston kannen kilpailutus. Tiedepuiston kilpailutus käynnistettiin kesällä 2021, mutta keskeytettiin lokakuussa. Syy oli kaupungin tekemä virhe kilpailutuksessa. Tarkoitus oli alun perin saada kustannusarviot ja hankesuunnitelmat valmiiksi vuoden 2023 aikana. Hintsasen mukaan matkakeskus kannattaa silti rakentaa, vaikka kaupunkiin ei saataisi paikallisjunia ja raitiotietä. Raitiotien suunnittelu on kuitenkin edennyt jo toteutussuunnitelmaan keskustan ja Varissuon osalta. Raitiotien korvaajaksi paikallisjunista ei ole. ”Paikallisjunat ja raitiotie ovat kaksi eri asiaa.” M atkakeskukseen kytkeytyvät paikallisjunat saivat kuntavaalien alla tukea yli puoluerajojen. Tunnin junan suunnitelmista Väylävirasto jätti paikallisjunat kuitenkin kokonaan pois. Kaupunki ja valtio ovat sitoutuneita kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin. Tähän kuuluvat myös liikenteen päästötavoitteet. Turun valtuusto on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2029. Liikennöinnin aloittamista puoltaa Varsinais-Suomen verrattain hyvä asukastiheys. Valmista rataa kulkee Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon suuntaan. Sipilän hallituksen aikana aloitettiin paikallisjunaliikenteen pilotti maakuntiin. Var
Kiinnostuitko? Täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä. Kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Ahkeroi yössä ja nauti vapaista päivistä Varhaisjakelussa on tarjolla työtä, joka jättääaikaa opiskelulle tai elämästä nauttimiselle. Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia työntekijöitä jakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Kiinnostuitko? Lounais-Suomen Tietojakelu lstj.fi Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista – 30 % turunekotori.fi/verkkokauppa | Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 myymälänoudolla seuraavasta 1 kk:n aikana tehdystä myymäläostosta Tutustu myös verkkokauppaamme tylkk ri.? ” Kyseessä on psykolo ginen mittari. Tunnin väli matka mahdollistaa jokapäiväisen työssäkäynti alueen.” sinais-Suomi haki kokeiluun, mutta ei päässyt pilottiin mukaan. Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen näkee, että Turun seutu putosi jatkosta, koska maakunnan junaliikenne olisi pitänyt aloittaa tyhjästä. Turulla ei ollut minkäänlaista maakunnallista junaliikennettä toisin kuin jatkoon valituilla alueilla. Fölillä yksinään ei ole toimivaltaa tilata junaliikennettä. Lainsäädäntö kieltää sen. Jos Turku siis haluaisi paikallisjunaliikennettä, tulisi rahoituksesta neuvotella liikenneja viestintäministeriön kanssa. ”[Lainsäädäntö] ei ole mahdoton este. Asetus voitaisiin muuttaa.” Varsinais-Suomen liitto on selvittänyt paikallisjunaliikennettä vuosien ajan. Olemassa oleva rataverkko on jo hyvä. Tunnin junan myötä Salon suunnan paikallisjunat olisi vielä helpompi järjestää. Radan asemapaikkojen ja laitureiden kunnostaminen ei ole kallista. Virtanen arvioi, että Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon suunnat vaativat yhteensä ”joidenkin kymmenien miljoonien” investoinnit. Investoinnit eivät kuitenkaan synny itsestään. Yhteistyötä tarvitaan radanvarren kunnilta ja valtiolta. Raiteet ovat jo olemassa, mutta maksajaa ei löydy. ”Kun mietitään kuntien kokoa ja hyötyjä, eivät pienet kunnat ole maksajan roolissa merkittäviä. Turulla on suurempi rooli.” Kaikki raiteet vievät jo Turkuun. Vain vaunut puuttuvat. ×
Åbo Akad e mi n r ehtori n kel lar is sa on s al ap eräi n e n k ir ja st o, j o ka per u st e t tiin Stei neri n s eur a aj ie n tes t a m ent ill a. M is tä o n k y se ?
SAMULI TIKKANEN KUVAT TEEMU PERHIÖ tu o t teet Åbo Akad e mi n r ehtori n kel lar is sa on s al ap eräi n e n k ir ja st o, j o ka per u st e t tiin Stei neri n s eur a aj ie n tes t a m ent ill a. M is tä o n k y se ?
18 T Y L K K Ä R I 6 / 2 1 ? V atsassani velloo outo tunne, kun astelen portaita alas sokkeloisen Dahlströmin palatsin kellariin. Eräässä lääketiedettä koskevassa luennossaan itävaltalainen ajattelija Rudolf Steiner spekuloi, että englantilaisten filosofien suuntautuminen kohti materialismia johtui heitä vaivaavasta ummetuksesta. Maallisiin kärsimyksiinsä sidotut filosofit eivät kyenneet katsomaan materiaalisen maailman ulkopuolelle. Steiner vitsaili, että koko suuntaus olisi voitu välttää korjaamalla ruokailutottumuksia. Auki kammettava arkistohylly liikkuu vaivalloisesti kiskoillaan. ”Siinä se on, koko Steinerin Gesamtausgabe!” Ruth Illman toteaa ilahtuneesti. Auenneeseen hyllyvälikköön astuessani näen rivi toisensa perään kauniin pastellinsävyisiä kirjoja. Violettia, vaaleanpunaista, sinistä ja keltaista. Yli kolmesataa teosta, kaikki Steinerin ajatuksista koostettuja. Yhden ihmisen elämäntyöksi varsin vaikuttava kokonaisuus. Olemme Turun ehkä salaperäisimmässä, tai ainakin vähiten tunnetussa kirjastossa – Donner-instituutissa. Illman on sen johtaja. Instituutti on yksityinen tutkimuslaitos ja pohjoismaiden suurin uskontotieteelliseen kirjallisuuteen erikoistunut kirjasto. Se toimii Åbo Akademin säätiön hallinnoimalla varallisuudella. Täällä voi Steinerin hengentuotteiden lisäksi selata ja lainata lähes mitä tahansa esoteerista kirjallisuutta; aina Aleister Crowleyn käytännönläheisestä satanismista kotimaisen Pekka Ervastin kirjoituksiin Väinämöisestä Jeesuksen uudelleensyntymänä. Ja muutaman huoneen päässä majaansa pitää Åbo Akademin rehtori. On mentävä sata vuotta ajassa taaksepäin ymmärtääkseen, miksi nyt seisomme Steinerin pölyttyneen elämäntyön äärellä. Kuinka tällainen laitos on syntynyt? T arina alkaa Donnereista, Unosta ja Ollysta. Olly (Olga) oli oman sukunsa puolesta Sinebrychoff, tehtaanomistajien ainoa lapsi. Uno puolestaan tuli kaupankävijöiden suvusta, joka oli hiljalleen lipunut kiinnostuksissaan kohti yliopistomaailmaa. Hänen isänsä oli sanskritin kielen professori. Uno kouluttautui insinööriksi ja tapasi Ollyn vuonna 1899 opintomatkalla Dresdenissä. Insinöörin ammattivalinta oli hyvin ajankohtainen, sillä Eurooppa teollistui vauhdilla. Hän vaurastutti jo valmiiksi rikasta sukua entisestään, koska oli ehättänyt perustaa Suomeen sen ensimmäisen teollisen kehräämön. Helsingin koulutetusta porvarieliitistä syntynyt, kosmopoliittista elämäntapaa suosiva pariskunta pyöritti bisnesaffäärinsä pääasiassa ulkomailta käsin. Pariskunta oli niin varakas, että he saattoivat viettää aikansa kulttuuripiireissä ja keskittyä yhdistystoimintaan. Molemmilla oli myös yhteinen kiinnostuksenkohde, antroposofia. Rudolf Steiner oli luonut antroposofian eli hengentieteen 1900-luvun alussa. Hän yhdisteli ajatusperinteeseen käsitteitä erilaisista okkultismin ja mystiikan virtauksista: teosofiasta ja idän uskonnoista mutta myös kristinuskosta. Donnerit onnistuivat järjestämään henkilökohtaisen tapaamisen Steinerin kanssa 1913, kun hän oli luennoimassa Lontoossa. Tapaamisen myötä pariskunnan suhde antroposofiaan alkoi syvetä. He matkustelivat Euroopassa kuuntelemassa tohtorin luentoja ja viettivät aikaa Dornachissa, jonne rakennettiin antroposofien keskusta, Goetheanumia. A ntroposofia syntyi historiallisena aikakautena, jona teollistumisen materiaaliset prosessit muokkasivat rajusti ympäröivää maailmaa. Teollistuminen herätti monenlaisia vasta reaktioita, kuten lebensreformin, jossa vaalittiin kasvissyöntiä, luonnonlääkintää ja muuta oikeaoppista hippeilyä. Natsit ponnistivat valtaan samankaltaisella teollistumisen kritiikillä ja ”alkuperäisen elämäntavan” palauttamisen retoriikalla. Myös antroposofian voi nähdä reaktiona ympäröivän yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Steiner väitteli tohtoriksi vuonna 1891, ja alkoi muodostaa omaa näkemystään tieteestä – tai siitä mitä sen kuuluisi olla, eli hengen ja järjen liitto. Hän pyrki yhdistämään uuden murroksellisen luonnontieteen omaan ”hengentieteeseensä”. Syntyi ajatus henkisestä evoluutiosta, jonka inspiraationa oli luonnollisesti Charles Darwin, sekoitettuna Goetheen ja saksalaisiin idealisteihin. Johann Wolfgang von Goethe, saksalaisen kirjallisuuden jättiläinen, oli syy, miksi Steiner päätyi kehittämään oman hengentieteensä. Goethe leipoi holistista tiedettä, sellaista, joka pystyisi käsittelemään yhtäaikaisesti niin ihmisen mieltä kuin tätä ympäröivää maailmaa. Hän ajatteli, että todellisuus ilmenee ihmisen kokemuksen kautta. Ihmisen suhde tietoon oli osallistuva, ei vain havainnoiva. Steinerin hengentieteen perustana olikin ajatus siitä, että englantilaisten suosima tieteellinen empirismi ja saksalaisvetoinen idealismi olisi mahdollista yhdistää toisiinsa. Idealismi on sotkuinen käsite, mutta tässä yhteydessä se tarkoittaa filosofista suuntausta, jossa tieto saavutetaan seulomalla järjen avulla havaintoa edeltävää, apriorista tietoa. Tällainen idealismi ei pidä empirismiä ja sen maailmasta hankittua aistiperäistä tietoa juuri minään; sama pätee myös empiristien suhtautumiseen idealisteja kohtaan. Steiner ajatteli, että henkistä maailmaa olisi mahdollista tutkia empiirisesti yksilön omien kokemusten kautta ja näin kehittää omaa itseään paremmaksi. Hän halusikin tuoda ihmisen kokemukset samanarvoisiksi tiedon lähteiksi kuin luonnontieteen menetelmät. Nykypäivänä tällaista näkemystä pidetään tieteellisyyttä imitoivana käytäntönä. On hyvä muistaa, että tieteen ja uskonnon erottaminen toisistaan ei ollut mikään itsestäänselvyys edes sata vuotta sitten. H engentiede on siis hengen tietämistä – omista kokemuksista ammentamista osana laajempaa steinerilaista kosmologiaa, jossa maailma rakentuu eetteristä ja erilaisista planetaarisista vuorovaikutussuhteista. Steiner ajatteli, että ihmisellä on neljä eri ruumista: egon lisäksi fyysinen, astraalinen ja eetteriruumis. Materiaalisen maailman lisäksi ihminen eläisi siis muissakin ulottuvuuksissa. Antroposofian tavoite on kaikessa nöyryydessään ihmiskunnan henkinen evoluutio. Tästä syystä Steiner järkeili, että evoluutio tulee etenemään vain ihmisten kokonaisvaltaisella opastamisella, holistisella tieteellä. Oli siis perustettava koulutuslaitos. Hengentieteen korkeakoulu, Goetheanum, valmistui Sveitsin Dornachiin vuonna 1919. Siellä saattoi opiskella kaikkea mistä Steiner oli kirjoittanut. Eli lähes kaikkea. Tiedemaailmassa kiiri sana diletantista, joka pyrkii levittämään näkemyksiään, vaikkei tunne edes tutkimusperinteitä. Olemme ehkä Turun s alaperäisimmässä kirj astossa.