Turun ylioppilaslehti 04/2025

Opiskelijat tuovat It-jätit Turkuun ?7 Opiskelijat tuovat It-jätit Turkuun ?7 | | Sanojen voimaa vuodesta 1931 Sanojen voimaa vuodesta 1931 ?10 ?10 Kuka päättää puolestasi edustajistossa? ?18 Kuka päättää puolestasi edustajistossa? ?18 | | Persoonallisuus on opiskelijan valttikortti Persoonallisuus on opiskelijan valttikortti ?26 ?26 Korkeakoulutuksen risteyskohdassa Korkeakoulutuksen risteyskohdassa ?31 ?31 | Kylterin wokki | Kylterin wokki ?35 ?35 4/2025 4/2025
TYY TYV ÄIN EN OPI SKE LIJA TY Yn ed us tajis tovaalit 27.10.–6. 11. 20 25 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit 27.10.–6.11.2025. Lisätietoa: tyy.fi/vaalit TYYtyväinen opiskelija äänestää. TYYtyväinen opiskelija ei ole sattumaa.
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 24.10.2025 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 95. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Toimitus puh. 045 356 4517, tylkkari.fi/mediakortti PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 5500 kpl SEURAAVA NUMERO vuonna 2026. Persoonallisuus on valttikortti Kuka päättää puolestasi? Sanojen voimaa vuodesta 1931 Edustajisto kaipaa taas valovoimaisia kasvoja. Tutustuimme tulevien vaalien ehdokkaisiin. Tylkkäri jututti Suomiräpin järkälettä Elastista opiskelusta, nykyajan työelämästä ja vähän muustakin. Juhla-artikkelissa katsastetaan lehden värikkääseen historiaan ja merkitykseen opiskelijayhteisölle. 18 18 10 10 26 26 Pääkirjoitus Sukupolvien lehti ? 5 Uutiset Resilienssitutkimusta Turun yliopistossa Opiskelijat tuovat It-jättiläiset Turkuun Tekoälyn työkaluja maksutta opiskelijoille ? 6, 7 Tutkija Onko kalanviljely ekoteko, Essi Lindroth? ? 8 Lukijoilta Toisen sijan syndrooma Turusta nuorisopääkaupunki ? 9 Essee Sään armoilla ? 30 Kolumni Korkeakoulutuksen risteyskohdassa ? 31 Essee Nuoriso pilalla jälleen kerran ? 32 Luottoresepti Kylterin wokki ? 34 Näkökulma Vielä yksi maailmanloppu ennen unia ? 35 sisältö 4/2025
pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi V u o n n a 1931 maailma oli hyvin erilainen. Turussa asui yli puolet vähemmän asukkaita. Turun yliopistossa oli kirjoilla noin 500 opiskelijaa. Sähköpostit eivät pilanneet kenenkään päivää. Samana vuonna kuitenkin valmistui jotain joka ei ole vain säilynyt, vaan myös elänyt ajassa. Ärsyttänyt, vihastuttanut ja ihastuttanut kohta 95 vuoden ajan. Se jokin on Turun ylioppilaslehti. T y l k k ä r i o n käytännössä aikakone. Opiskelijajulkaisun sivuilla on matkattu sotavuosista 60-luvun barrikadeille. Aina ysärin irvokkaasta ironiasta sähköisten opiskelijakorttien maailmaan. Lehden palstoilla Turun yliopiston opiskelijat ovat voineet ottaa kantaa, kiistellä ja kasvaa. Se on ollut monelle kirjoittajalle paikka, jossa on saanut kokeilla siipiään ja löytää oma äänensä. o n s i T T e n opiskelijaelämä kolhinut tai asiat edustajistossa menneet tunteisiin, tilaa sivuilla on ollut niin pienille ihmeille kuin suurille epäoikeudenmukaisuuksille. Lehdessä on voinut sanoa sen mitä muualla ei. Joskus juurikin sen vuoksi on tullut sanomista. Ja hyvä niin. M i k ä T e k e e julkaisusta merkityksellisen vielä 95 vuoden jälkeen? Ehkä se on kyky olla ajassa kiinni. Vaikka maailma muuttuu, ajattelu ja journalismi eivät vanhene. Vuodenvaihteessa vastaan tuleva 95 vuotta on joka tapauksessa välietappi sekä mahdollisuus pysähtyä hetkeksi. Niin muistelemaan menneitä kuin miettimään sanoja, jotka ovat vielä kirjoittamatta. T u l e Va i s u u s T u o väistämättä ylioppilasmedian arkeen mukanaan uusia haasteita. Digitaalinen ympäristö muuttuu. Tekoäly kehittyy vauhdilla. Lukutottumukset elävät murroksessa. Yksi asia sentään pysyy ennallaan. Talvi yllättää autoilijat ja niin myös maailma meidät, jos emme pysy hereillä ja ajan hermolla. M u T Ta T y l k k ä r i on selvinnyt ennenkin. Ja niin kauan kuin Turun yliopistossa on opiskelijoita, jotka haluavat kirjoittaa, lukea, keskustella ja vaikuttaa on myös syytä olla olemassa Turun ylioppilaslehti. Kiitos sinulle, joka luet. Kiitos sinulle, joka kirjoitat. Kiitos sinulle, joka annat palautetta. Teistä Tylkkäri elää. Onnea 95-vuotiaalle Turun ylioppilaslehdelle. Sukupolvien lehti
uutiset 6 ADA SILANDER uutiset Root Expo kokoaa It-alan tulevaisuuden osaajat yhteen Ohjelmistokehittäjä Juho Torkkeli vierailuja innovaatiokeskus Joessa. Kuva: Julia Ojala. T urussa järjestetään marraskuussa Root Expo 2025. Uudenlainen It-alan uratapahtuma, jossa opiskelijat tuovat yhteen Euroopan suurimmat yritykset, tulevaisuuden osaajat ja kansainväliset asiantuntijat. Tapahtuma järjestetään 20. marraskuuta vierailuja innovaatiokeskus Joessa. Se kokoaa yhteen arviolta 700–1000 opiskelijaa, valmistunutta ja ammattilaista. u r aTa pa h T u M as sa p i loTo i da a n tekoälyalgoritmiin perustuva pikahaastattelusovellus, joka yhdistää työnhakijat ja työnantajat. Sovellus kartoittaa käyttäjien osaamista ja kiinnostuksen kohteita, jonka jälkeen ehdottaa niiden perusteella match-ehdotuksia alle kymmenen minuutin tapaamisiin. –Tavoitteena on työnhakijoiden pääseminen useampiin haastatteluihin ja, että rekrytoijat löytävät potentiaaliset osaajat nopeammin sekä laadukkaammin, kertoo tapahtumatuottaja Marius Ranta. T a pa h T u M a sy n T y i opiskelijoiden turhautumisesta siihen, että Turun seudulla ei ollut riittävästi It-alan uratapahtumia. –Halusimme luoda alustan, joka yhdistää rekrytoinnin, mentoroinnin ja keskustelun alan tulevaisuudesta. Tavoite on näyttää mitä osaaminen ja työllistyminen nykyään vaativat, Ranta sanoo. J ä r J e s Tä JäT i i M i ko o s T u u Turun yliopiston opiskelijoista yhteistyössä Digit ry:n ja Asteriski ry:n kanssa. Root Expo 2025 tarjoaa inspiroivan ohjelman, jossa lavalle nousevat kansainvälisesti tunnettuja asiantuntijoita. Mukana on Euroopan ja Suomen suurimpia IT-yrityksiä. Lisäksi useiden muiden kiinnostavien yritysten sopimuksia viimeisteltiin vielä syyskuun aikana. s u o M e s sa a rV i o i da a n tarvittavan kymmeniä tuhansia uusia ICT-osaajia vuoteen 2030 mennessä. Tapahtuma on opiskelijoiden aloite, joka vastaa tähän haasteeseen tuomalla alan työnantajat suoraan opiskelijoiden ja ammattilaisten luo. –On poikkeuksellista, että opiskelijat kokoavat Turkuun kansainväliset It-jätit ja satoja osaajia. –Konsepti näyttää, että opiskelijoiden aloitteesta voi syntyä tapahtuma, jolla on merkitystä teknologiakentällä, Ranta sanoo. EETU SALMINEN Reaktor, Accenture, CGI, Kongsberg, Sitowise, Terveystalo, Visma, Wapice ja Twoday jo mukana Turun suurimmassa Iy-urakohtaamisessa. Tuore tohtori sai vastaväittäjäksi arvovaltaisen professorin Yalesta 7 T ohtorin papereitaan odotteleva, Viivi Mondolin väitteli Turun yliopistossa lokakuussa psykologian oppiaineesta. M o n d o l i n k i i n n o s T u i psykologiasta yläasteikäisenä, koska halusi ymmärtää miten ihmisen mieli toimii. –Harjoitteluaika oli aivan ihanaa, elämän parhaita kokemuksia. Kliinisen psykologin työt voivat tuntua kuormittavalta, mutta minulle työ sopi todella hyvin. Harjoittelusta tarjottiin jatkona psykologin sijaisuutta, kertoo Mondolin. V a l M i s T u M i s e n Jä l k e e n Mondolin työskenteli nuorisopsykiatrian poliklinikalla viisi vuotta. Myöhemmin hän on ollut mukana erilaisissa HUS:in hankkeissa, kehittämispäällikkönä, projektipäällikkönä sekä yksityisellä puolella asiakastyössä. Mondolin päätti selvittää millaisia tutkimusmahdollisuuksia psykologian oppiaineessa on. T u T k i M u s p u o l e l l a M o n d o l i n i a motivoi resilienssitutkimus ja etenkin piirreresilienssi. Sillä tarkoitetaan persoonaan liittyvää, suhteellisen pysyvää yksilöllistä ominaisuutta, joka auttaa ihmistä selviämään vastoinkäymisistä ja palautumaan. M o n d o l i n k e r To o , että resilienssi itsessään on laajempi konsepti. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden voisi ajatella olevan resilienssiä. Sitä voi vahvistaa hyvä itsetuntemus, rajojen tunnistaminen ja hyvinvointia tukevat teot. T u r u n y l i o p i s To n emeritusprofessori Hasse Karlssonin tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita resilienssistä, joten Mondolin haki Turun yliopistoon. Hän sai tutkinto-oikeuden väitöskirjaan Karlssonin työryhmässä. V ä i Tö s T i l a i s u u s o l i Mondolin mukaan jännittävä kokemus. –Arvovaltainen vastaväittäjä Kieran O’Donell Yalen yliopistosta toi lisäjännitystän. En ole tyypillisesti katastrofiajattelija, mutta väitöstilaisuudessa valmistauduin siihen, että se voi mennä myös huonosti. Ehkä elämä jatkuisi senkin jälkeen, naurahtaa Viivi. M o n d o l i n e h d oT Ta a , että resilienssin näkökulman voisi tuoda tietynlaista tasapainotusta koko mielenterveyskentän oireja ongelmakeskeisyyteen. Liika psykoterapiakeskeisyys vähentää ihmisen toimijuutta. e s i M e r k k i n ä h ä n mainitsee vanhemmat, jotka ajattelevat, että heillä ei ole apuvälineitä auttaa lasta, vaan ainoastaan psykoterapia auttaa. –Kysytäänkö vastaanotolla oletko alakuloinen? Vai kysytäänkö sen rinnalla miten koet, että selviydyt tässä tilanteessa eli kuullaan kokemus siitä, mikä auttaisi selviämään vaikeassa tilanteessa. Asiat eivät kuitenkaan poissulje toisiaan. M o n d o l i n k e r To o , että etenkin nuoret hyötyvät toivosta. Pahan olon ei tarvitse olla pysyvä olotila ja ammattilaisen tehtävä on auttaa näkemään tulevaisuuteen. –Nuoret ovat ihania ja aitoja, heissä on valtava toipumispotentiaali, kertoo Mondolin työstään nuorten parissa. Nuorten mielenterveydestä puhutaan paljon, mutta teot puuttuvat, kertoo Mondolin. T o u ko k u u s sa Vo i M a a n tullut terapiatakuu on hyvä alku, mutta yhteiskunnan pitäisi suunnata paljon enemmän resursseja nuoriin ja lapsiin. Avainasemassa ovat esimerkiksi lapsiperheköyhyyden vähentäminen, vanhempien ja perheiden tukeminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja kiusaamiseen puuttuminen. T o i sa a lTa Tä M ä n vuoden kouluterveyskyselystä selviää, että nuoret kokivat, että pystyvät jakamaan asioita ja huolenaiheita vanhemmille entistä enemmän. –Tämä on oikea kehityssuunta, toteaa Mondolin. M i l l a i s i a T e rV e i s i ä sitten psykologian tohtorilla on opiskelijoille? –Sinä riität. Ihan hyvä riittää. Välillä voi väsyttää ja ahdistaa. Se on täysin normaalia. Pysyvänä olotilana se on eri asia ja vaatii tutkimista. –Aina ei pidä olla täydessä terässä tai jaksaa tehdä loputtomasti asioita samaan aikaan ja täysillä, lopettaa Mondolin. Uraauurtavaa tutkimusta resilienssistä Turun yliopistossa. Mondolin kertoo väitöstilaisuuden olleen jännittävä kokemus. Kuva: Studio Arkadia. "Välillä voi väsyttää ja ahdistaa. Se on aivan normaalia. Pysyvänä olotilana se on eri asia ja vaatii tutkimista." Tekoälyn työkaluja maksutta opiskelijoille TOIMITUS G oogle tarjoaa tällä hetkellä opiskelijoille ilmaisen vuoden käyttöoikeuden sen kehittyneimpään tekoälytyökaluun Gemini AI Prohon, kertoo viestintäkonsultti Sanna Lepoaho Miltton groupin tiedotteessa. Kyseessä ei ole kevytversio, vaan täysi tekoälypaketti, joka on suunniteltu oppimisen tueksi. G e M i n i n T yö k a lu T pitävät sisällään muun muassa tekoälyavusteista tenttivalmennusta, kirjoitusapua, muistiinpanojen muuntamista flash-korteiksi ja podcasteiksi sekä kaksi teratavua tallennustilaa. –Tekoälyyn pohjautuvat työkalut voivat toimia apurina esimerkiksi esseiden taustatyössä, vaikeiden käsitteiden ymmärtämisessä tai visuaalisten esitysten tekemisessä, Lepoaho sanoo. –Ne on suunniteltu nimenomaan opiskelukäyttöön helpottamaan ja tukemaan oppimista, Lepoaho jatkaa. Jos et vielä ole ottanut tekoälyä osaksi opiskeluarkea, nyt on mahdollisesti hyvä hetki kokeilla. V a i k k a T e koä ly herättää edelleen kysymyksiä eettisyydestä, plagioinnista ja kriittisen ajattelun tulevaisuudesta, sen hyöty opiskelussa voi olla merkittävä käytettäessä oikein. Tekoäly ei tee tehtäviä puolestasi, mutta se voi toimia sparraajana, apukätenä ja ajattelun tukena. T u r u n y l i o p i s To l l a tekoälyn käyttö opiskelussa on sallittua, kunhan noudattaa kurssikohtaisia ohjeita ja avoimuuden periaatetta. Fuksista graduntekijään, tekoälyn hyödyntäminen alkaa olla perustaito. Joulukuuhun asti voimassa oleva tarjous on suunnattu opiskelijoille ja sen lunastamiseen tarvitaan opiskeluoikeusnumero.
tutkija 8 30.10. 1945/7 k o r JaT TaVa a l ä ä k e t i e t e e n k a n d i da at i t e i vät j u u r i n i m e ks i k ä ä n o l e o s a l l i s t u n e e t y l i o p p i l a s k u n ta m m e y h t e i s i i n r i e n to i h i n ja h a r r a s t u ks i i n , va a n e l ävät o m a a e r i s täy t y n y t tä e l ä m ä ä n s ä s a i r a a l a n s u o j i s s a . s a m a n l a i n e n i l m i ö o n h ava i t tav i s s a m yö s k i n h e l s i n g i n o s a k u n ta p i i r e i s s ä . t ä s s ä y h t e y d e s s ä e i o l e a s i a l l i s ta l ä h e m m i n ko s k e t e l l a tä l l ä i s e e n i l m i ö ö n j o h tav i a sy i tä . t o d e t ta ko o n va i n , e t tä n ä m ä sy y t e i vät m i s s ä ä n ta pau ks e s s a o l e s e l l a i s i a , e t t e i kö vo i ta i s i a jat e l l a n y k y i s tä h u o m at tava s t i k i i n t e ä m pä ä k a n s s a k äy m i s tä l ä ä k e t i e t e e n o p i s k e l i j o i d e n ja m u i d e n y l i o p p i l a s k u n n a n jä s e n t e n k e s k e n , m i k ä va r m a s t i ko i t u i s i m o l e m m i l l e o s a p u o l i l l e e d u ks i . i l a h d u t tava n a i l m i ö n ä tä h ä n s u u n ta a n k ä ä n t y n e e s tä k e h i t y ks e s tä m a i n i t ta ko o n l ä ä k e t i e t e e l l i s e n t i e d e k u n n a n n e i to s t e n r u n s a s lu k u i n e n o s a n ot to y l i o p p i l a s k u n n a n s u u n n i s ta m i s k i l pa i lu i h i n . s e u r a ava n a a s k e l e e n a o d o ta m m e m e d i s i n a a r i e n i l m e s t y m i s tä tä n n e l e h t i e n pa l s to i l l e . t o i vot tava s t i s e u r a ava s s a n u m e r o s s a l ä ä k e t i e t e e n o p i s k e l i jat j o a n ta vat k u u lua j ota i n i t s e s tä ä n . MITÄ TAPAHTUI 80 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa 9 lukijoilta o sa l l i s T u k e s k u s T e lu u n ! To i M i T u s p i däT Tä ä i T s e l l ä ä n o i k e u d e n Va l i Ta J u l k a i s TaVaT k i r J o i T u ks e T . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n : T y l pa aTo i M i T Ta Ja @ u T u . f i Y leisesti ajatellaan, että on huono häviäjä, jos ei hyväksy toista sijoitusta. Tämä opitaan jo lapsuudessa. En väitä, että en osaisi hyväksyä tappiota ja kätellä päälle, mutta välillä pohdin tarvitseeko tappio aina niellä pureksimatta? h y Vä n e l ä M ä n mantra on, että negatiivisiin asioihin ei jää roikkumaan liian pitkäksi aikaa. Epäonnistumiset käsitellään, mikä meni pieleen ja missä voitaisiin jatkossa petrata. Toimivaa eikö? Mitäs jos kerron, että minua potuttaa eikä minua aina kiinnosta esittää, että ei potuttaisi. M i l lo i n n e G aT i i V i s i s Ta tunteista tuli mörköjä? Kun minua suututtaa, laitan metallimusiikkia korviin ja vollotan. Viimeksi, kun työrekry meni penkin alle. Tai ei penkin alle. Oikeastaan loistavasti. Haastattelu muistutti enemmän kaverillista kahvipöytäkeskustelua kuin kovaa tenttausta. Tutkimme yrityksen verkkosivuja. Pääsin esittelemään työnäytteitäni sekä kertomaan osaamisestani. Koin tulleeni kuulluksi. Mikä siis meni pieleen? e n s i M M ä i n e n Jä n n i T y ks e n momentti tuli haastattelun lopussa. Kysyin muista hakijoista. Meitä oli neljä, mutta yhdestä haastattelija osasi kertoa tarkemmin. Tajusin, että siinä me kaksi olimme. Nenät vastakkain, vaikka emme olleet tavanneet. Odotin muutaman päivän. Tiesin että mitä pidempään kestää, se on huono merkki. M e r k k i T u l i ja huonoimmalla mahdollisella hetkellä. Olin verkostoitumistapahtumassa, jossa minun oli padottava harmitukseni. Kun pääsin kotiin yritin pitää itseäni kasassa ja toistaa kuinka ylpeä suorituksestani olin. Kaikki haastattelukokemus on kotiinpäin. Niinhän se onkin. T o i sa a lTa M i e l e n valtasi ärsytys. Olin käyttänyt rekryyn kymmeniä tunteja valmistautumisessa. Matkustanut toiseen kaupunkiin jättäen välistä useamman luennon. Annoin synninpäästön. Saa harmittaa, mutta yritä olla kohdistamatta sitä ympärillesi. T yö l l i sy ys T i l a n n e o n opiskelijalle Suomessa synkkä. Lehdet kirjoittavat 20 000 pitkäaikaistyöttömästä korkeakoulutetusta. Olen hakenut keskimäärin 60:een tutkintoan vastaavaan harjoitteluja työpaikkaan 1,5 vuoden aikana. Onnekas olen, että ilman työtä ei ole tarvinnut olla. Mutta kyllä potuttaa. Ja saakin. Muutama kyynel pyyhkii pahimman ärsytyksen. Pian taas tarjoan asiantuntijuuttani työnantajille. k äV i n Ta a n n o i n vuorovaikutuksen teemapäivässä, jossa Maija Peltola Tampereen yliopistosta esitteli tutkimushanketta. Hän totesi, että työhyvinvointi ei ole yksilönominaisuus, vaan rakentuu vuorovaikutuksessa. o l i s i i h a n a a saada palaute haastattelusta. Moni rekryyjä ei ilmoita valinnan tehtyään valitun osaamistaustaa, vaan jättää luetulle. Haastattelijani kuuli kuitenkin toiveeni ja sain kattavan palautteen millaisilla ansioilla työnhakija valittiin. l u u l e n , e T Tä olisin käsitellyt tappion paremmin, jos valitulla olisi ollut osaamista, jota minulla ei. Mainitut asiat olivat sellaisia, että hetken luulin siinä listattavan omia ominaisuuksiani. Ero tapahtui pienessä maneerissa. Se teki hyväksymisestä vielä hankalampaa. s i p e r i a o p e T Ta a . Keskityn resilienssin parantamiseen kohdistamalla energiani kurssitehtäviin ja graduuni. Odotan myös viikon kohokohtaa: aikuisbalettia, joka on opettanut kestävyyttä, sietämistä ja toistoa. Sallivampaa se on kuin klassinen baletti, jota kokeilin viime kesänä. Minua sörkittiin kepillä ja asentoani korjattiin jatkuvasti. Pitkä selkä, pakarat tiukkana, samoin vatsa! s i l lo i n Ta J u s i n ensimmäisen kerran, että ryhtini oli todella huono. Ehkä stereotypia huonoryhtisestä kyyryselkäisestä historianopiskelijasta ei ole täysin tuulesta temmattu. JASMIN KIVELÄ KULTTUURIHISTORIAN MAISTERIOPISKELIJA TURUN YLIOPISTO Toisen sijan Toisen sijan syndrooma syndrooma ESSI VALTONEN POLIITTINEN VASTAAVA TURUN EUROOPPANUORET T u r u n y l i o p i s To n väitöskirjatutkija Essi Lindroth kertoo, että yleisin tapa kasvattaa kalaa Suomessa on merellä sijaitseva verkkoallas, johon sisämaassa makeanveden laitoksilla tuotetut kalanpoikaset tuodaan kasvamaan perkuukokoisiksi. s u o M e s sa y l e i s i n viljelty kalalaji on kirjolohi, joka on tuttu kauppojen kalatiskeiltä. –Tällaisia kalankasvatusaltaita voi nähdä myös Airistolla veneillessä, Lindroth havainnollistaa. Suomalainen kalankasvatus on kansainvälisesti verrattuna pienimuotoista mutta korkealaatuista, ja kalatiheydet ovat yleensä pieniä. Ala työllistää satoja ihmisiä suoraan ja välillisesti useita satoja lisää, etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. l i n d r oT h ToT e u T T i aikoinaan gradunsa Jyväskylän yliopistolla yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Siellä hän tutki kalojen hyvinvointia ja sopeutumista kiertovesilaitoksissa. Sen jälkeen tie vei kalankasvattajaksi Luvialle ja myöhemmin Kustaviin merilaitokselle. h a lu h yö dy n Tä ä omaa koulutusta laajemmin ja kartuttaa akateemista osaamista johtivat pariksi vuodeksi vesistönsuojelun pariin. Valuma-aluekartoitusten tekeminen ei silti tuntunut omalta jutulta. Vaikka aihe oli tärkeä, oma kiinnostus veti takaisin kalankasvatuksen käytännön pariin. –Piru vie haluan kyllä tehdä jotain kalahommia, Lindroth muistelee ajatelleensa. k a l a n k asVaT Ta Ja n a h ä n e n vuosia aikaisemmin tekemänsä selvitys kalojen hyvinvoinnista herätti kiinnostusta viljelijöissä ja Suomen Kalankasvattajaliitossa. Lindroth aloittikin liiton palveluksessa vuonna 2025 puolivuotiseksi kaavaillun kalaterveyshankkeen parissa. Aihe osoittautui merkitykseltään ja laajuudeltaan isoksi. J aT koT u T k i M u ks e n Ta rV e tuli selväksi ja tämä johti väitöskirjatyöhön Turun yliopistossa. –Kalankasvattajaiitto ja yrittäjät suhtautuvat erittäin myönteisesti tutkimusyhteistyöhön ja haluavat edistää kalaterveysasioita, Lindroth kehuu. V ä i Tö s k i r Jas sa a n l i n d r oT h tutkii muun muassa kirjolohen ulkoista mikrobiomia sekä mikrobiomien yhteyttä kalojen hyvinvointiin, kuten tautialttiuteen ja eväkulumiin. Käytännön kokemus kasvatuksesta on auttanut hahmottamaan mitkä tutkimustulokset ovat sovellettavissa arjessa. –Kun on itse ruokkinut kaloja, näkee heti mitkä sovellukset ovat realistisia ja mitkä eivät, hän toteaa. Lindrothista Suomessa kasvatetut kalat voivat pääosin hyvin. Ilmastonmuutos kuitenkin haastaa kalankasvatusta, sillä kirjolohi on viileän veden kala. Lämpenevät vedet voivat vaikeuttaa kasvatusta tulevaisuudessa. y l l äT Tä e n k a l a n k asVaT u ks e l l a voidaan edistää ravinteiden poistamista Itämerestä. Itämerirehu hyödyntää roskakaloja, jolloin ravinteita kiertyy pois merestä. –Oikein tehtynä kalankasvatus siis jopa parantaa meriympäristön tilaa. Se on myös ekologisin tapa tuottaa eläinproteiinia. Suomessa kasvatetulla kalalla on proteiinin laatuun nähden pienin hiilijalanjälki, Lindroth toteaa. l o p u ks i h ä n jakaa neuvoja tutkijan uraa harkitsevalle –Jos haluaa tutkijaksi, kannattaa hakea oma lokero, josta on kiinnostunut, Ilman sitä se muuttuu helposti pakkopullaksi. Tutkimusaiheella voi vaikuttaa siihen onko työ laboratoriossa istumista vai kenttätyötä. e n Tä k a l as Ta a ko tutkija itse? –Kyllä! Pääasiassa pyydän kaloja verkoilla. Vapakalastus ei ole niin minun juttuni, hän naurahtaa. Onko kalanviljely ekoteko, Essi Lindroth? Lindroth aloitti akvaattisten tieteiden opinnot Jyväskylän yliopistossa 10 vuotta sitten. Nyt hän tekee kalankasvatuksesta väitöskirjaa Turun yliopistossa. VALTTERI VUORI N uorissa on tulevaisuus. Kyseinen on yleisesti käytetty fraasi huomion kääntyessä nuoriin ja heidän rooliinsa osana yhteiskunnallista keskustelua. Aikuiset ja päättäjät eivät voi tehdä tulevaisuuden politiikkaa kuuntelematta nuorten ääntä. Nuorisopääkaupunki on merkittävä konkreettinen toimi, jonka avulla nuoret tuodaan osaksi yhteiskunnallista keskustelua. e u r o o pa n n u o r i s o f o o r u M i valitsee vuosittain yhden eurooppalaisen kaupungin nuorisopääkaupungiksi. Hankkeen tarkoituksena on lisätä niin nuorten osallistumismahdollisuuksia ja aktiivisuutta kuin yhtenäistää eurooppalaista identiteettiä. n u o r T e n oT Ta M i n e n mukaan demokratian toteutumiseen Euroopassa on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen. Toimivalta tässä kuuluu kuitenkin jäsenvaltioille ja täten myös Suomen tulee tehdä enemmän nuorten osallistamiseksi. T u r u n e u r o o p pa n u o r e T pyrkii aktiivisesti edistämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia eurooppalaisessa kontekstissa. Nuorisopääkaupunki antaa puitteet panostaa paikallisten nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Nuorten edustus niin kansallisissa vaaleissa ehdokkaina kuin äänestäjinä on heikentynyt vuosien aikana. n u o r T e n o sa l l i s T u M i n e n vaaleihin ja poliittiseen toimintaan on heikentynyt, joten kiinnostuksen herättäminen ja konkreettisten toimintamahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää. Turusta nuorten Turusta nuorten pääkaupunki pääkaupunki h a k e M i n e n e u r o o pa n nuorisopääkaupungiksi on tilaisuus Turulle lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. T u r u n e u r o o p pa n u o r e T on sitoutunut tekemään töitä sen eteen, että tulevaisuudessa Turku on kaupunkina varteen otettava ehdokas nuorisopääkaupunkikilpailussa. Tämä tavoite vaatii kuitenkin panostuksia nuorten toimintaan. n u o r i s o pä ä k au p u n k i o n mahdollisuus antaa nuorille valta suunnitella ja toteuttaa omaa vaikuttamistaan. Nuorten äänen tulee kuulua jo nyt, ei vain tulevaisuudessa.
TEKSTIT: SARA SEPPÄLÄ SARA SEPPÄLÄ TURUN YLIOPPILASLEHTI TÄYTTÄÄ VUODENVAIHTEESSA 95 VUOTTA. TURUN YLIOPPILASLEHTI TÄYTTÄÄ VUODENVAIHTEESSA 95 VUOTTA. LEHTI PERUSTETTIIN VUONNA 1930. LEHTI PERUSTETTIIN VUONNA 1930. ENSIMMÄINEN NUMERO ILMESTYI TAMMIKUUSSA VUONNA 1931. ENSIMMÄINEN NUMERO ILMESTYI TAMMIKUUSSA VUONNA 1931. SANOJEN VOIMAA SANOJEN VOIMAA VUODESTA 1931 VUODESTA 1931 KUVAT: KANSALLISARKISTO, KANSALLISARKISTO, TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA & & SARA SEPPÄLÄ SARA SEPPÄLÄ
Jos Turun yliopiston oppilailla on jotakin erikoista sanottavaa, silloin tämä lehti kukoistaa ja osoittautuu tarpeelliseksi. Ellei, niin se kuolee. Näin lausui Professori Einar W. Juvelius vuonna 1931, kun Turkuun oli juuri perustettu oma ylioppilaslehti. Kädessäsi tai mahdollisesti ruudullasi on tällä hetkellä kyseisen lehden neljäs numero vuonna 2025. Tylkkäri on ennättänyt jo kohta 95 vuoden ikään edellä mainitun sitaatin lausumisesta. Miten lehti päädyttiin perustamaan? Entä mitä kaikkea on ehtinyt tapahtua yli yhdeksässäkymmenessä vuodessa? Sitä selvittäessä matka johti muun muassa kansallisarkistoon ja kirjastoihin, ja etenkin vuonna 2022 julkaistuun Artukan, Lalun, Latvan ja Savolaisen teokseen TYYlikkäät vuodet Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta. Oman lehden perustaminen Turkuun ei ollut itsestäänselvyys. Ennen Turun ylioppilaslehden syntyä Suomessa oli toiminut ainoastaan Ylioppilaslehti Helsingissä, jonka julkaisemisessa tosin Turun yliopiston ylioppilaskuntakin oli osatekijänä. Koska painetun sanan merkitys oli lehden perustamisaikana yhteiskunnallisesti suuri, alettiin myös pohtimaan, josko Turun yliopiston oppilaat tarvitsisivat oman paikallisen äänensä kuuluviin. Erillään Ylioppilaslehdestä, jossa helsinkiläisten sana painoi vaakakupissa verrattain enemmän. Ylioppilaslehden rintaman hajauttamisesta kahden kaupungin välille tuli vedenjakaja 1930-luvun ylioppilaspiireissä. Tuohon maailmanaikaan yhteiskunnassa pyrki vaikuttamaan ylioppilasjärjestö Akateeminen Karjala-Seura, tuttavallisemmin AKS. Sen kannattajien ääni kuului vahvana myös Helsingin Ylioppilaslehdessä. Lyhykäisyydessään summattuna seura ajoi suomen kielen ja suomalaisen identiteetin asemaa itsenäistyneessä Suomessa. Maltillinen AKS puolsi uuden lehden perustamista Turkuun ja sai tahtonsa lopulta läpi. Turkuun päätettiin perustaa Turun ylioppilaslehti Suomen toiseksi yo-lehdeksi. Aluksi lehti keskittyi AKS:n hengessä kielinationalismiin ja kansallisuusaatteeseen, mikä oli odotettavissa. Ýlioppilaslehdethän ovat alusta asti olleet aikansa heijastuksia. Loppuun asti AKS:n ideologiaa ei kuitenkaan mukailtu. Raja vedettiin Lapuan liikkeen radikalisoitumiseen ja Mäntsälän kapinaan, joissa seuran ideologia oli saanut väkivaltaisia sävyjä. 12 "Jos Turun yliopiston oppilailla on jotakin erikoista sanottavaa, silloin tämä lehti kukoistaa ja osoittautuu tarpeelliseksi. Ellei, niin se kuolee." Kansallisarkiston materiaaleja. Kuva: Sara Seppälä. Kansallisarkisto Turussa. Kuva: Sara Seppälä. 13
15 Painettuna lehtenä Turun ylioppilaslehti näki ensi kertaa valon 24. tammikuuta vuonna 1931. Kätilönä maailmaan saattamisessa toimi lehden ensimmäinen päätoimittaja Paavo A. Kuusisto. Hän aloitti ensimmäisen numeron pääkirjoituksen toteamalla: “Ei voine olla erimielisyyttä oman lehden merkityksestä Turun Yliopiston Ylioppilaskunnalle ja koko Turun Yliopiston ympärille kehkeytyneelle ylioppilaselämälle, sillä myönnetty tosiasia lienee, että vaikka Helsingissä ilmestyvä Ylioppilaslehti täyttäisi kuinka moitteettomasti tahansa tehtävänsä koko suomalaisen ylioppilasmaailmamme lehtenä, niin se ei silti voi edes tyydyttävästi palvella tämän ylioppilasmaailman suurimpienkaan erikoisryhmien tarpeita”. Ylioppilaslehdet ovat perinteisesti nähty opiskelijoiden areenoina, joihin korkeakoulutetut ovat voineet purkaa ideoitaan parempaa maailmaa rakentaessaan ja kyllästymisiään jo ummehtuneisiin käytäntöihin. Helsingin Ylioppilaslehteen verrattuna Tylkkäri on ollut hyvinkin kesy, Samanlaisia vahvoja ulostuloja, jotka olisivat kohauttaneet muitakin kuin paikallista ylioppilaskuntaa ei ole ollut juurikaan. Mutta koska lehti on aina ollut kirjoittajiensa näköinen, on kirjoittajien ja etenkin päätoimittajien aatteet saaneet sivuilla tilaa. Niin maltilliset kuin eivät niin maltilliset. Historian saatossa kaksi päätoimittajaa on erotettu toimestaan tuotuaan esiin mielipiteitään, jotka eivät miellyttäneet ylioppilaskuntaa, jonka alla lehti toimi ja toimii edelleen. Mainittakoot tässä välissä kuitenkin, että TYYn vuoden 2022 strategiassa lehdelle mainitaan Tylkkärin olevan itsenäinen journalistinen yksikkö. Lehti siis valvoo yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaa. Mutta takaisin historiaan havinaan. Helsingin Ylioppilaslehti oli kääntynyt 60-luvulle tultaessa yhteiskuntakriittisemmäksi ja yo-lehtien merkitys avoimen keskustelun mahdollistajana kasvoi. Tylkkäri seurasi luonnollisesti tässä virrassa perässä. Vuonna 1961 ylioppilaskunta erotti silloisen päätoimittaja Pekka Kaparin toimestaan, koska lehden etusivulle oltiin valittu painatettavaksi Turun Akateemisen Sosialistiseuran mainos. Vasemmistolaiselle kannanotolle annettiin siis lehden puitteissa suurin mahdollinen näkyvyys. Päätoimittaja Kapari ajautui kiistaan ylioppilaskunnan kanssa siitä, saako poliittisia kannanottoja julkaista. Kuten TYYlikkäät vuodet -teoksessa kirjoitetaan, keskustelu paljasti kiinnostavalla tavalla asetelman TYYn ja Turun ylioppilaslehden välillä. TYYn aktiiveista moni halusi pitää lehden poliittisesti puolueettomana, tai ainakin omalle ideologialleen läheisempänä eikä lehdessä siksi suotu juurikaan poliittista keskustelua. Nykypäivänä TYYn strategianmukaan lehti on poliittisesti sitoutumaton. Nykylehtien värikkäämpi ilme. Kuva: Sara Seppälä. Lehden sivuja sotavuosilta. Kuva: Kansallisarkisto. 14
Toinen kuohuttanut tapahtumaketju alkoi vuodesta 1969, jolloin lehteä toimitti Matti Vimpari. Vimpari tunnettiin kielestään kärkkäänä vasemmiston kannattajana, jonka linja ei jäänyt epäselväksi lehteä lukiessa. Edellä mainittuna vuotena Savo-Karjalainen osakunta kritisoi lehden yksitoikkoista vasemmistolaisuutta ja järjesti 300-400 hengen kulkueen ylioppilastaloilta Kauppatorille, jossa Tylkkärin numeroita tuikattiin tuleen. Rovion jälkipuinnissa mainehaitta kimposi kuitenkin takaisin osakunnalle, jonka uumoiltiin tempauksellaan havitelleen myös näkyvyyttä itselleen. Mutta jo seuraavana vuonna 1970 päätoimittaja Vimpari sai potkut lehden johtokunnalta. Syyksi kerrottiin lehden yksioikoinen ja poleemisuuteen asti kärkäs linja. Tarinan mukaan Vimpari sai tiedon omasta erottamisestaan radion välityksellä, kun tieto julkistettiin suurelle yleisölle ennen kuin johtokunta ennätti itse kertoa uutisesta asianomaiselle. Tapaus herätti aikanaan keskustelua sananvapaudesta ja sensuurista, jonka pohjalta syntyi Pilkkalaulu Vimparin erottajista, jonka sanoitti J. Laine, sävelsi M. A. Numminen ja esitti Rauli Badding Somerjoki. Voitaisiinko nykypäivänä välttää Kaparin ja Vimparin kohtalo? Ainakin TYYn strategiaan kirjatut linjaukset puoluepoliittisesta sitoutumattomuudesta ja itsenäisestä journalistisesta asemasta luovat hieman turvaa. Lehden rahoituksesta tulee kuitenkin huomattava siivu ylioppilaskunnalta yhä tänä päivänä. Toisaalta, jos katsotaan lehden tehtäväksi edustaa kaikkia yliopiston opiskelijoita, sävyltään yksipuolinen lehti ei aja kaikkien edustettavien asiaa ja aatteellisia suuntauksia. Täyttivätkö siis Kapari ja Vimpari päätoimittajan saappaattässä mielessä? 95 vuotta on pitkä aika ja tämän kirjoituksen tila siihen verrattuna pieni, joudutaan vain toteamaan lehden kypsyneen nykyiseen muotoonsa monen yhteiskunnallisen tapahtuman, aikakauden ja niiden läpi eläneiden kirjoittajiensa kautta. 40-50-luvulla sivut puhalsivat sisältöä sodista toipuvalle maalle. Lehdessä julkaistiin pienen ylioppilaskunnan iloisia uutisia Perheuutisia -palstalla, kuten kihlauksia ja lasten syntymiä. Myös erilaiset matkareportaasit ja vaihto-oppilaskertomukset lisääntyivät kansainvälisyyden tullessa yleisemmäksi kokemukseksi. 50-luvun edetessä lehti tarttui useasti kulttuurisiin näkökulmiin ja järjesti muun muassa oman kulttuurikilpailuja, joihin pystyttiin osallistumaan omalla runolla tai novellilla. 60-lukua leimasi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, jota seurasi 70-luvun puoluepolitiikan puimisen aika, josta 80-luvulle tultaessa siirryttiin taas kohti kulttuuria. Nämä ovat tietenkin hyvin karkeita yleistyksiä, jotka eivät millään lailla riittävästi kata kaikkea lehden sisältöä vuosikymmenten matkalta. Eikä se matka suinkaan ole tässä. Päinvastoin. Maailman muuttuvan luonteen takia myös lehti on jatkuvassa metamorfoosissa. Ja koska me kaikki kirjoittajat, lukijat ja yhteiskuntatutkijat elämme oman aikamme kuplassa, on hankala arvioida mihin lehden aikakauteen tämä hetki tulee kuulumaan. Sen tulevat sitten aikanaan arvioimaan tulevaisuuden kirjoittajat. Vielä mahdottomampi on arvailla tulevaisuuden suuntaa ja sitä mikä tulee kuohuttamaan ylioppilaita vuosikymmenten päästä. Tylkkäri on nyt ollut olemassa yli yhdeksänkymmentä vuotta. Yli yhdeksänkymmenen vuoden ajan Turun opiskelijoilla on siis ollut oma sanansa ja paikkansa yhteiskunnallisessa keskustelussa, jonka soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alussa siteeratun professori Einar W. Juveliuksen sanat kuitenkin pitävät yhä paikkansa. Lehti jatkaa historiankirjoitustaan vain niin kauan, kun Turun yliopiston oppilailla on jotain arvokasta sanottavaa. Ensimmäisessä lehdessä 24.1.1931 ilmoitettiin päätoimittajan oma osoite, jos joku halusi tulla visiitille. Kuva: Kansallisarkiston digitiaaliset arkistot. 16 Tylkkärin mainoksia vuodelta 1939. Kuva: Kansallisarkisto. 17
KUVAT: TOIMITUS, TOIMITUS, ADA SILANDER ADA SILANDER TURKU-SALI JA TURUN YLIOPISTON EDUSTAJISTO KAIPAAVAT JÄLLEEN TURKU-SALI JA TURUN YLIOPISTON EDUSTAJISTO KAIPAAVAT JÄLLEEN VALOVOIMAISIA EDUSTAJIA. TYLKKÄRI TUTUSTUI VAALIEN EHDOKKAISIIN. VALOVOIMAISIA EDUSTAJIA. TYLKKÄRI TUTUSTUI VAALIEN EHDOKKAISIIN. KETKÄ PÄÄTTÄVÄT KETKÄ PÄÄTTÄVÄT PUOLESTASI? PUOLESTASI? TEKSTIT: ADA SILANDER ADA SILANDER
20 21 SOIHDUNKANTAJAT, TIIHO HAUKANMÄKI Filosofian opiskelija Tiihon Haukanmäki Soihdunkantajista haluaa vaikuttaa yliopiston ja oman tiedekunnan asioihin. –Haluan varmistaa, että asiat toimivat hyvin kaikille meidän opiskelijoillemme, kertoo Haukanmäki. Soihdunkantajien pääteemat vaaleissa ovat tilat ja palvelut kampuksella, yhdenvertaiset mahdollisuudet, hyvinvoivat opiskelijat ja TYY koulutuksen suojelijana. Soihdunkantajat on poliittisesti sitoutumaton lista, joka ajaa yhteiskuntatieteellisenja kasvatustieteellisen tiedekunnan etuja kampuksilla. Soihdunkantajat haluaa, että Yliopistonmäen saavutettavuutta parannetaan, kaikkien kampusten ääni kuuluu päätöksenteossa ja että kaupungit ottavat vastuuta kasvavien opiskelijamäärien asumistilanteesta. Maksuton koulutus ja tutkimuksen ja opetuksen perusrahoituksen turvaaminen ovat listalle tärkeitä arvoja. –Haluan, että TYY toimii vahvana vaikuttajana opiskelijoiden paremman toimeentulon ja työllistymisen puolesta. Haluan edistää mahdollisuutta valita sivuaineita laajasti, tunnistaa aiemmin hankittua osaamista ja suorittaa useaa tutkintoa samanaikaisesti. Tutkinnoissa tieteenalakohtaisten erityispiirteiden säilyttäminen Turun yliopiston vahvuutena on tärkeää, lopettaa Haukanmäki. TSE-LISTA, ALEKSI SURO Yritysjuridiikan opiskelijaa Aleksi Suroa motivoi mahdollisuus päästä vaikuttamaan ruohonjuuritasolla opiskeluympäristöön. –Elämme aikaa, jossa yhteiskunnan haasteet ja maan hallituksen politiikka vaikuttaa myös opiskelijoiden arkeen voimakkaasti. Moni asia meillä opiskelijoilla Suomessa on hyvin, mutta kehitettävääkin on, kertoo Suro. TSE-listan tavoite on koulutuksen laadun ylläpitäminen. Lista haluaa pitää yliopiston aloituspaikkojen määrän kohtuullisena sekä varmistaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tulevaisuuden työmarkkinoilla. Jos aloituspaikkoja kuitenkin lisätään, pitää myös resursseja lisätä. Toinen tavoite on opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Kauppatieteiden kuin muidenkin alojen opiskelijat ovat hyvin kuormittuneita. TSE-listan tavoite on parantaa opiskelijahuollon tukipalveluita. –Toivomme koko TSE-listan voimin kovaa äänestysaktiivisuutta kaikilla kampuksilla. Demokratia voittaa, kun mahdollisimman monen ääni tulee kuuluviin TYYn päätöksenteossa, lopettaa Suro. KOKOOMUS, AARO SIVONEN Valtio-oppia opiskelevalle Aaro Sivoselle tärkeitä arvoja päätöksenteossa ovat tarkka harkinta sekä päätösten perustuminen tunnettuihin tosiasioihin ja järkeen. Kokoomuksen ydinsanoma on kolmiosainen: pakkojäsenyyden poistaminen, TYYn paluu ydintehtävien äärelle sekä vastuullinen taloudenhoito. Kokoomus uskoo yksilöiden kykyyn tehdä itseään koskevia päätöksiä. Tästä syystä Kokoomus vastustaa pakkojäsenyyttä. Kokoomus haluaa, että TYY keskittyy kaikessa toiminnassa opiskelijan asioiden edistämiseen sen sijaan, että pyrittäisiin jatkuvasti ratkaisemaan kaikki maailman ongelmat. Sivonen kertoo, että hän itse keskittyisi edistämään monipuolisia kurssien toteutustapoja. Tärkeänä arvona Sivonen pitää myös opintojen ohjausta, joka tukee opiskelijoita valmistumaan aikataulussa sekä tarjoamaan sujuvan siirtymisen työelämään opintojen jälkeen. –TYYn pitäisi edistää yliopiston ja työnantajien välistä yhteistyötä, jotta siirtyminen työelämään opintojen jälkeen kävisi mahdollisimman sujuvasti, lopettaa Sivonen. VIHREÄ VASEMMISTO, CLAUDIA GONZALES Rauman kampuksella varhaiskasvatusta kolmatta vuotta opiskeleva Claudia Gonzalez on toiminut viime kauden edustajistossa. –Kahdessa vuodessa on saanut oppia valtavasti ja ymmärtää, että muutos ei ole niin nopeatempoista kuin mitä kaksi vuotta sitten fuksina kuvitteli. Edustajistossa työskentelyssä on kyse pitkäjänteisyydestä, kertoo Gonzalez. Raumalaisena ehdokkaana Gonzalezille on tärkeää pitää Satakunnan ääntä yllä ja huolta siitä, että päätöksenteossa huomioidaan kaikki kampukset. Vivalaisuuden ytimessä onvat hänen mukaansa maksuton koulutus, yhtenäinen yliopisto, Satakunnan kampusten näkyminen TYYn toiminnassa ja TYYn näkyminen Raumalla sekä Porissa. –Vivan arvojen keskiössä on opiskelijan sujuva arki asumisen, oppimisen ja tukien pyhällä kolminaisuudella. Toivon, että saan olla luottamuksen arvoinen seuraavat kaksi vuotta. Mikäli tulee jotain kysyttävää TYYstä tai haluat lähettää kauttani terveisiä, niin tuus rohkeesti pysäyttää käytävällä, kehottaa Gonzalez.
22 23 HUMANISTILISTA, MIKAEL ENBERG Humanistilistan ehdokas Mikael Enberg opiskelee toista vuotta historiaa. Enberg kertoi innostuneensa fuksisyksyn alussa ainejärjestötoiminnasta. Nykyään Enberg on ainejärjestöaktiivi. Humanistilista on puoluepoliittisesti sitoutumaton lista, joka ajaa humanistien etuja ja vastustaa laajoja kandiohjelmia. –Minulle selvisi nopeasti, että haluan vaikuttaa myös ylioppilaskunnan toimintaan. Pyörittelin hetken mille listalle lähtisin, ja päädyin lopulta Humanistilistan ehdokkaaksi sekä vaalikoordinaattoriksi. Jos minut valitaan edustajistoon, pyrin ajamaan humanistien etuja vastustamalla laajoja kandiohjelmia. Humanistilista on viime vaaleissakin ollut yksimielisesti vastaan laajoja kandiohjelmia, kertoo Enberg. Enberg tahtoisi vaikuttaa myös uutisissa nousseeseen huoleen tieteen vapaudesta. Enberg ehdottaa, että ylioppilaskunnan ja yliopiston on lisättävä yhteistyötä tilanteen parantamiseksi. Yliopiston ja ylioppilaskunnan on näytettävä yhteiskunnalle, kuinka tärkeitä olemme myös tieteentekijöinä emmekä vain ammatteihin koulutettavina. –Onhan päärakennuksemmekin kylkeen kirjoitettu: "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”, toteaa Enberg. VIHER-TYY, SOFIA ALAINEN Tietotekniikan fuksi Sofia Alainen kuvailee itseään maanviljelijöiden tyttäreksi Pohjanmaalta. –Olen ollut kiinnostunut vaikuttamistyöstä yli kymmenen vuoden ajan. Olen sellainen ihminen joka voi harvoin olla toimettomana, jos käynnissä on yhteiskunnallisesti tärkeä keskustelu, kertoo Alanen. Alanen kertoo tuntevansa, että elämme yhteiskunnassa, jossa vastakkainasettelut hallitsevat yhteiskunnallista keskustelua. Viher-TYYn ydinsanomana on yliopiston kestävä kehitys yhteisönä. Sosiaalinen kestävyys, ekologinen päätöksenteko ja yksinäisyyden torjunta ovat listan ydinteemoja. Alanen tahtoo olla mukana varmistamassa, että opiskelijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa ja että Turussa olisi riittävästi kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Alanen toivoo voivansa viedä eteenpäin vehreyden ja viheralueiden huomioimista kaavoituksessa. –Toivoisin myös opiskelijoiden äänestävän omia arvoja vastaavaa ehdokasta avoimella mielellä. Tärkeintä on, että äänestät, kehottaa Alanen. Ryhmä SD, MARI VAN DEN BERG Yleisen kasvatustieteen opiskelija Mari Van Den Berg on toiminut TYYn taloustoimikunnan puheenjohtajana ja edustajiston SD-ryhmän ryhmäpuheenjohtajana. –Olin ensimmäistä kertaa ehdolla edustajistovaaleissa fuksisyksynäni. Kysyin ennen opintojen alkua eräältä entiseltä europarlamentaarikolta, että kannattaako opiskelija politiikkaan lähteä mukaan. Hän vastasi, että ehdottomasti kannattaa, mutta kannattaa varautua siihen, että se vie helposti mukanaan. Oman kokemuksen mukaan hän oli oikeassa, kertoo Van Den Berg. Ryhmä SD tärkeitä arvoja ovat saavutettavuus, yhdenvertaisuus ja kestävyys. Ryhmä SD mahdollistaa asiallisen keskustelun edustajiston kokouksissa, kompromissit tiukoissa tilanteissa sekä kansainvälisten opiskelijoiden äänen kuulumisen päätöksenteossa. –Minulle on erityisen tärkeää edistää opintojen saavutettavuutta, sillä itselläni on lukivaikeus ja ajoittain huomaan, että yliopistolla opiskelu ei ole kaikille saavutettavaa. Lisäksi Porin ja Rauman kampusten aseman parantaminen ja eri tiedekuntien erityispiirteet huomioon ottava päätöksenteko on minulle keskeinen asia. Mielestäni TYYn ylpeyden aihe ovat sen järjestöt ja siksi haluan olla turvaamassa järjestöjen toimintamahdollisuudet, päättää Van Den Berg. RYHMÄ LEX, JIMI MAHONEN Oikeustiedettä opiskeleva Jimi Mahonen on ollut monessa mukana: ylioppilaskunnan edustajistossa, ainejärjestön hallituksessa ja Tylkkärin johtokunnassa. Mahonen on myös Turun kaupunginvaltuutettu. –Edustajiston ja TYYn toiminta ovat tulleett tutuksi. Näen, että minulla on edelleen annettavaa opiskelijapolitiikassa, hän kertoo Mahonen kertoo, että Ryhmä Lex sai viime kaudella tavoitteitaan toteutumaan: säästöt Tylkkäristä, jäsenmaksun laskemisen, oikeusapujaoston resurssejen vahvistamisen sekä edustuksen TYYn toimielimissä. Lex tahtoo, että TYY on Suomen laillisin ylioppilaskunta. Tällä kaudella ryhmä keskittyy jäsenmaksujen pitämiseen maltillisella tasolla, Tylkkärin uudistamiseen ja yritysyhteistyön osuuden lisäämiseen ylioppilaskunnan taloudessa. Ryhmä puolustaa perustuslaillisia, akateemisia sekä taloudellisia vapauksia. Pakkojäsenyys on listan mukaan suomalaisen ylioppilasliikkeen häpeäpilkku. –On tärkeää, että jäsenmaksut kun pakkojäsenyys on vielä olemassa pysyvät maltillisella tasolla. En halua TYYn joutuvan Helsingin tielle, jossa edustajiston kyvyttömyys säästöihin johti rajuihin jäsenmaksujen korotuksiin. Olen valmis rohkeisiin uudistuksiin ylioppilaskunnan hallinnossa esimerkiksi henkilöstökulujen kautta, päättää Mahonen.
24 25 EDUSTAJISTOVAALIOPAS EDUSTAJISTOVAALIOPAS Z-SUKUPOLVELLE Z-SUKUPOLVELLE Mikä lista boostaa eniten sun auraa? Tämä opas on suunniteltu juuri sinulle Z-sukupolven edustaja, joka haluat ymmärtää, mitä edustajistovaaleissa tapahtuu. Kerromme mahdollisimman käytännönläheisesti mitä eri listat ajavat. Olit sitten ensimmäistä kertaa äänestämässä tai haluat syventää ymmärrystäsi opas on juuri sinulle, joka haluaa olla vaalien main charachter. Legacy sealed. Helppo W. Ryhmä Lex – Grindataan, vaikka koko järjestelmä hele sus. Soihdunkantajat – Muutetaan kaikki. Mut ensin vibe check. Still cooking. TSE-lista – Atm jäsenmaksun nosto big yikes. Vihreä vasemmisto – Sheesh fr yliopiston woke sis represent. Ryhmä SD – Corporate mood, kun järjestöt meinaa ragequittaa serveriltä. TOIMITUS Viher TYY – Ekoelämä blessed. Semi salty, jos ei vegee. Humanistilista – Mystiikka max level. Viitta rizz OG status. Fuusio – Iso ghostaus hybridiaanille. Rispektaaks jengi tupsulätsää? TYY terveeksi – Parantamaan asioita. Muuallakin kuin töis. Side quest. Keskustaopiskelijat Bro maaseutu ensin. No cap. Kokoomus En pelasta maailmaa, mut opiskelijalounaan. Mic drop. TYY TERVEEKSI, LYYLIA KOIVUNIEMI Kolmatta kertaa ehdolla oleva Lyylia Koivuniemi kertoo jääneensä koukkuun edunvalvontapöhinään. Vaikka TYY Terveeksi edustaa lääketieteellistä tiedekuntaa ja tästä syystä on usein keskittynyt opiskelijoiden terveysja hyvinvointikysymyksiin, mikään käsiteltävä asia ei ole poissuljettu. –Itseäni kiinnostaa edistää yliopisto-opintojen joustavuutta ja toimivuutta monessa erilaisessa elämäntilanteessa olevalle opiskelijalle. Uskon, että korkeakouluopintoihin tulisi saada vielä monimuotoisempia ja työelämärelevantimpia suoritustapoja. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskelun mielekkyydestä ei saisi tinkiä, Koivuniemi kertoo –Lisäksi työssäkäyviä ja perheellisiä opiskelijoita tulisi huomioida yliopistoympäristössä paremmin, jos Suomen intressi on kasvattaa korkeakoulutettujen määrää samalla, kun opiskelijoiden toimeentulosta monessa tapauksessa leikataan, Koivuniemi jatkaa. Koivuniemi Kannustaa opiskelijoita puhumaan havaitsemistaan epäkohdista ja antamaan palautetta. –Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa, ja yliopistolla on ihanan monta kanavaa sille! Yksi niistä on edustajistovaalit eli muistathan äänestää, kannustaa Koivuniemi. MYÖS KAHTA MUUTA MYÖS KAHTA MUUTA VAALILIITTOA TAVOITELTIIN VAALILIITTOA TAVOITELTIIN SYYSLOKAKUUSSA. SYYSLOKAKUUSSA. FUUSIO KIELTÄYTYI HAASTATTELUSTA. FUUSIO KIELTÄYTYI HAASTATTELUSTA. KESKUSTAOPISKELIJOIHIN KESKUSTAOPISKELIJOIHIN EI SAATU YHTEYTTÄ. EI SAATU YHTEYTTÄ.
TEKSTIT: TOIMITUS TOIMITUS PERSOONALLISUUS PERSOONALLISUUS ON OPISKELIJAN ON OPISKELIJAN VALTTIKORTTI VALTTIKORTTI KUVAT: MIRO SAARINEN, SOLAR FILMS MIRO SAARINEN, SOLAR FILMS
V u o s i e n sa aTo s sa Kimmo Laiho eli tuttavallisemmin Elastinen on tullut unnetuksi energisyydestään, asenteestaan, sekä tietysti hymystään. Räppärin ja hyvinvointivalmentajan takana lymyilee kuitenkin pohdiskeleva ihminen, joka uskoo, että tärkeimmät taidot eivät synny pelkästään luentosalien kalvosulkeisissa. Ne syntyvät kohtaamisissa. l a i h o n k a p pa l e e T ovat käsitelleet vuosien varrella monia yhteiskunnallisia aiheita. Hän tietää, että aidosti vaikuttava viesti syntyy silloin, kun puhuu asioista jotka oikeasti merkitsevät. –Sanansa saa kyllä kuuluviin, jos viestillä on merkitys. YouTubeja TikTokmaailma ovat hyviä esimerkkejä siitä, Laiho tarkentaa. k u n p u h e kääntyy opiskeluun, Laiho ei ehalua puhua tenteistä tai opintopisteistä. Artisti haluaa puhua rohkeudesta olla oma itsensä. –Jos kaikilla on TikTok, miksi vain osa nousee esiin? Massaa on helppo tavoittaa. Erottuminen on se millä oikeasti tehdään vaikutus maailmalla, Laiho haastaa. –Sama pätee niin sosiaalisen median alustoilla kuin työelämässäkin, hän jatkaa. l a i h o s Ta J o k a i s e n kannattaisi opintojensa aikana opetella tunnistamaan omat vahvuutensa ja enneen kaikkea kehittyä tuomaan sitä esille. –Meillä jokaisella on oma tapa katsoa maailmaa. Mun oma viestini on esimerkiksi valikoitunut draiviin ja tekemisen riemuun. Siihen, että tekemällä asiat taittuu. e n Tä J o s artisti itse saisi suunnitella oman pakollisen kurssin Turun yliopistolle? Silloin aiheena ei olisi kuulemma laskentatoimea tai data-analytiikkaa. Itse asiassa kyseessä olisi jotakin paljon ilmaisutaidollisempaa, nimittäin kohtaamisen taito. –Se katoaa, kun ollaan jatkuvasti ruutujen välityksellä. Jos ei itseään siihen totuta ja kiinnitä huomiota millainen fiilis susta jää huoneeseen kun lähdet, jää paljon olennaista oppimatta. –Valtavan tärkeä taito koko elämää ajatellen, Laiho painottaa. u u s i e n k a p pa l e i d e n tuottamisen ohella Laiho on tällä hetkellä mukana elokuvaprojektissa nimeltä Cancel. Se on hänelle täysin uusi aluevaltaus. Kaiken edeltävän pohjustuksen jäljiltä nyt sitten kiinnostaakin mikä sitten tekee juuri kyseisestä leffasta erityisen? –Kyseessä on ainakin vuoden kreisein setti. Ehkä siinä erottuu juuri se, että se on tässä ajassa todella läsnä. Saa sitten nähdä, miltä tämä hetki näyttää kymmenen vuoden päästä, hän naurahtaa. k a i k e n k a i k k i a a n Elastinen kannustaa opiskelijoita tuomaan omaa persoonaansa esiin jo opintojen aikana. Ei vasta valmistuttuaan. Persoonallisuus ei ole mikään valmistumista ennen piilotettava asia, vaan juttu, joka kantaa vielä paljon pidemmälle. J a k y l l ä . Y ksilöllisyydestä puheen ollen selvitimme myös lopuksi sen tärkeimmän mitä kaikki miettivät, vaikka eivät asiaa välttämättä sano ääneen: onko Elastisella ollut koskaan reikiä hampaissa? Kysymys esitettiin, vastaus saatiin, mutta toimitus päätti pitää sen salaisuutena. 28 Turun ylioppilaslehti tapasi Kimmo Laihon lokakuussa Sanomatalolla. Kuva: Miro Saarinen. Unohda hetkeksi opintopisteet ja tentit. Suomiräpin järkäle Elastinen muistuttaa, että rohkeus olla oma itsensä voi avata opiskelijalle ovia, joihin pelkät arvosanat eivät riitä. "Jos ei itseään siihen totuta ja kiinnitä huomiota millainen fiilis susta jää huoneeseen kun lähdet, jää paljon olennaista oppimatta." –Kimmo Laiho
e mil J acobsson kolumni K uinka saisimme useampia valmistuneita vuodessa? Kuinka opiskelijoita saisi keskittymään pikemmin opintoihin eikä juhlimiseen? Miksi yhteiskunnan tulisi tukea hömppää, joka ei lisää kansantalouden volyymia kuin marginaalisesti? k o r k e a ko u lu T u ks e s Ta o n vallassa kaksi näkökulmaa. Toinen tuloksellisuuteen nojaava tarkastelee ulkopuolisen silmin koulutuksen tehokkuutta. Toisessa arvoa annetaan miten koulutus uudistaa kulttuuria ja toimii foorumina. Kuten taidetta ei voida määritellä rahan kautta, ei kansan sivistystasoa voida arvottaa matemaattisin kaavoin. Näkökulmien välissä kulkee julkisen keskustelun kaventuva linja, johon yliopistot yrittävät asemoida näkemyksiään. h a l l i T u s p o l i T i i k k a o n keskittynyt viime vuosina ensimmäiseen kiristäen opiskelijoiden etuuksia, halpuuttamalla yksittäisiä tutkintoja ja suosimalla avointa maksullista yliopistokoulutusta. On kaavailtu avoimelle yliopistokoulutukselle oikeutta antaa tutkinto. Yhdistettynä avoimeen yliopistoon kohdentuvaan opintoseteliin, se luo pahaenteisen maksullisen ohituskaistan. Pahinta on, että järjestely on rakennettu yliopistojen näkökulmasta taloudellisesti houkuttelevaksi. y l i o p p i l a i d e n Ja yliopistojen on nostettava esiin ratkaisuvaihtoehtojaan järjestelmän ongelmiin. Ei ole järkevää, että henkilö opiskelisi käytännössä ikuisesti osallistumatta ikinä työelämään. Syyskuussa YLE uutisoi, että Suomessa on tuhansia opiskelijoita, joilla on ikuinen opiskelijaoikeus ennen vuoden 2005 uudistusta. Jutussa esiteltiin seitsenkymppistä opiskelijaa, joka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa 51 vuotta. Sanomattakin selvää, että yhteiskunnan ei tulisi tukea kouluttautumista, jonka tarkoituksena ei edes ole valmistua. Ratkaisu ongelmiin ei saa kuitenkaan olla koulutuksen muuttaminen kaupalliseksi huutokauppatavaraksi eniten tarjoavalle. y ks i r aT k a i s u korkeakoulutuksen ongelmiin olisi pohtia onko visiomme kasvavista aloituspaikoista kestävä. Panostamalla yksittäisen opiskelijan tutkintoon ja koulutuksen tukeen saamme opiskelijoita, joiden koulutus on työelämän kannalta relevanttia. Koulutusmäärien vähentyminen on joka tapauksessa edessä oleva asia. Ikäluokat pienentyvät vauhdilla. Todellinen muutos koittaa kymmenien vuosien päästä. Nyt 20–24-vuotiaita on noin 312 tuhatta. 0-4-vuotiaita on vain noin 234 tuhatta. k o r k e a ko u lu T u ks e e n o n haettava ratkaisuja kahden ääripään väliltä ja pitkälle katsoen. Ylioppilailla ja yliopistoilla on tärkeä tehtävä tuoda pöydälle ratkaisuja, ei pelkkää valitusta. Korkeakoulutuksen risteyskohdassa P uolivälissä 1970-lukua Billy Barr muutti Itärannikolta läntisen Pohjois-Amerikan Kalliovuorille. Melankolisuudesta selviämään sekä yksinäisyyttä ja rauhaa etsimään lähtenyt Barr keskittyi vuorilla yksinkertaisiin päivittäisiin rutiineihin. Metsävaelluksiin, puiden kaatamiseen, syömiseen, halkojen hakkaamiseen ja vuorten tarjoamaan rauhaan. r au h a l l i s u u s Ta r J o s i myös tylsistymisen ylellisyyttä. Hän alkoi havainnoimaan ympäristöään ja pitämään kirjaa näkemästään. Lumenmäärä ja lämpötila vaihtelevat. Eläinten jälkiä ilmestyy ja linnut paluumuuttavat. Barr ystävystyi alueella toimivien tutkijoiden kanssa ja lopulta tutkijat huomasivat Barrin vuosikymmeniä kestäneen työn arvon. Kirjaukset todistavat kuinka ilmastonmuutos uudelleen järjestää vuoren ekosysteemeitä dramaattisemmin ja nopeammin kuin oli ajateltu. B a r r i n l ä h Tö ko h daT olivat nöyrät eikä hän tiennyt ilmastonmuutoksesta havaintoja kirjatessaan. Hän asui ja koki ympärillään avautuvan luonnon, ympäristön ja sään. Muutoksen vaikutusta ja syy-seuraussuhteita voidaan havaita pitkien otantojen avulla sekä laajemmin eri alueita tutkimalla. Barrin omasta halusta ja tarpeesta kummunnut työ tuotti harvinaislaatuista ilmaston hetkellisiin olosuhteisiin perustuvaa dataa. Materiaalia, jota harva olisi silloin ja sillä tavalla osannut huomioida. V u o s i k y M M e n i e n a i k a n a kerätty data tuo esiin muutoksen, jota luonnolliset vaihtelut eivät selitä. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila on kohonnut viimeisen 40 vuoden aikana 0,2-0,4 astetta vuosikymmenessä. Vähälumiset ja pimeät talvet tulevat yleistymään. Arjen sää muuttuu ja sen mukana muuttuu koko ympäristö. V i i M e i s T e n V u o s i e n saatossa myös jokainen varsinkin eteläisemmässä Suomessa asuva on kohdannut ilmastonmuutoksen arkisen sään painaessa räntää niskaan. Nykyisin me kaikki huomaamme ilmastonmuutoksen – varsinkin Etelä-Suomessa, kun marraskuussa sataa räntää tai talvi jää kokonaan väliin. Samaan aikaan kuulemme uutisia tulvista, metsäpaloista ja helleaalloista kaukana maailmalla. Mutta usein ne tuntuvat etäisiltä. Asioilta, jotka eivät liity meihin. Sään armoilla essee V o i s i ko o l l a , että tapa puhua säästä on eräänlainen rituaali? Rituaalit toistuvat samalla tavalla, kerta toisensa jälkeen. Ne tuovat turvaa ja kertovat, mitä pidämme tärkeänä. Rituaalin merkitys nojaa myös ryhmän jaettuun ymmärrykseen. Rituaali vetää yksilön osaksi joukkoa ja juhlistaa ryhmää yhdistäviä uskomuksia ja eettisiä ohjenuoria. M e d i aT e o r e e T i k ko n i c k Couldryn mukaan median avulla kuvittelemme itsemme osaksi sosiaalista maailmaa. Median esitysten kautta sisäistämme esitetyn sosiaalisen järjestyksen, järjestyksen, jonka media myös normalisoi. Säätiedotuksen funktio on kenties loppukevennys. Olemme nyt tietoisia maailman tilanteesta ja voimme hyvillä mielin unohtaa sen mille emme mahda mitään. s ä ä e l i ilmaston hetkellinen tilanne, on osa arkemme maisemaa ja se sanelee vain kuinka pukeudumme, vaihdammeko jo talvirenkaisiin tai pääsemmekö pikinkin sijasta sisätiloihin juhlimaan. Rituaalina säästä uutisointi kertoo meille vain asiantilan, maisemamme hetkellisen luonteen ja kieltää hiljaisuudellaan sen liittyvän meihin millään lailla.. Tapa, jolla säästä, ilmastomme mielentilasta uutisoidaan luo ja ylläpitää käsitystä niin ympäristöstä kuin suhteestamme siihen, sekä meistä itsestämme tämän ilmaston, tämän ympäristön sekä tämän sään asukkeina. l aw r i e Z i o n i n kirjoittamassa kirjassa The Weather Obsession journalistit pohtivat vastuutaan ilmastonmuutoksen uutisoinnista. Onko toimittajalla vastuu kertoa ilmastonmuutoksesta jokaisen säähän liittyvän uutisjutun yhteydessä vai ainoastaan tietyissä tapauksissa? Samanaikaisesti iltapäivälehtien uutisointi säiden ääri-ilmiöistä ottaa ajoittaan huomiota herättävän asun toistellen sanoja, kuten uhkaava tai raju. Mutta jälleen pelkoa lietsovat otsikot solahtavat muiden yhtä järkyttävien uutispläjäysten joukkoon, kuten: "Tähänkin sairauteen voit kuolla." M i T e n s i i h e n suhtautua? Ilmastonmuutos on normalisoitunut osaksi arkea, osaksi runsaita sateita ja heikkoja talvia, vaikka elämäntapaamme tyytyväiset elämänkaaremme eivät sitä henno myöntää. Haaveilemme yhä Kreikan lomamatkoista, vauraudesta, menestyksestä ja paratiisista. Mutta paratiisi on nyt täällä, Suomessa, josta pian osaamme brändätä ilmastoturistien luksuskohteen. k y l l ä , M yö s säästä uutisoinnin voi kääntää sisäiseksi ristiriidaksi. Voimme havaita luovamme suhdetta ympäristöön, ilmastoon ja sen hetkelliseen olotilaan, säähän käsittämällä sen vain arjen sisustusesineenä, mitättömänä keskustelukappaleena, haitallisena oheistuotteena tai kesäiltamme kruununa. Ehkä kuitenkin moni meistä kaipaa muuta. Ehkä meissä on vähän Billy Barrin henkeä. Kaipaamme hetkiä, joissa voi pysähtyä ja vain havainnoida. s aT e e n r o p i n a a ei tarvitse väheksyä. Syksyinen aurinko voi olla syy viivähtää hetki ulkona. Eläinten jälkien seuraaminen pihalla ei ole turhaa. Se on tapa olla läsnä. Ehkä voimme tylsistyä ja tehdä jotain turhanpäiväistä, kuten seurata pihalla kulkeneiden eläinten jälkiä. Havainnoida sitä, kuinka syksyn tuuli on lempeämpi yhtenä, koleampi toisena vuotena. V o i M M e M yö s pysähtyä miettimään: miltä syksy näyttää neljänkymmenen vuoden päästä? Mitä jää jäljelle, jos sääuutiset hiljenevät ja shokkiotsikot katoavat? Ehkä jää vain tuuli. Ja uuden elämän mahdollisuus, jos maltamme kuunnella. 31 31 s ä äs Tä p u h u M i n e n on meille tuttua ja turvallista. Se ei tunnu vaaralliselta tai vaikealta. Mutta voisiko olla, että tällä tavoin olemme oppineet suhtautumaan ilmastoon vain arkisena taustana? Normalisoimmeko arkista elämäntapaamme ja sen väistämättömyyttä? Hakeudummeko tietoisiksi kaikesta vain unohtaaksemme sen maanantain kynnyksellä? G lo B a l w a r M i n G in Local Discourses teoksessa käsitellään eri yhteisöjen tapoja ymmärtää ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos otetaan kirjassa analyysin kohteeksi sosiaalisena rakennelmana ja tutkitaan millä tavoin ilmastonmuutosta eri yhteisöissä tulkitaan. Korostuuko yksilön vastuu, motivoidaanko elämäntapamuutosta vai passivoidaanko pelolla? s ä ä h ä n s u h Tau T u M i n e n arjessa, siitä uutisointi ja uutisoinnin seuranta voidaan kenties osaltaan nähdä tapoinamme ymmärtää ilmastonmuutosta. Tätä voi pohdiskella syksyisiä rankkasateita syyslomalla kotosuomessa ihmetellessään ja tuoda ohmiennen työpaikan kahvipullan äärelle tunnelmannostattajaksi. Säähän on kai joskus ollut kuiva puheenaihe. T a lo u s k asV u n k äy r äT saavat meidät unohtamaan mikä kasvaa, miksi ja millä seuraamuksilla Sääennusteet taas näyttävät meille huomisen lämpötilat ja sateet, mutta eivät kerro miksi sää muuttuu tai mihin se liittyy. Ennen kaikkea ne piilottavat maailmaa, joka on arjessa läsnä, mutta jolta opitut kategoriamme vievät sijan, jonka äärelle emme osaa hiljentyä tai jota emme osaa ottaa osaksi elämäämme. s ä äs Tä p u h u M i n e n , sen mukaan elämän suunnitteleminen ja ajatteleminen nivoutuvat narratiiviin, jossa elämme oman elämämme ohi, sen vierellä, sivusta todistajina. Emme muista mikä elämä, miksi ja millä seuraamuksilla. Joskus kaikesta on hyvä irrottautua. Siitä tarinastakin, jota omasta elämästämme rakennamme. Syistä ja seuraamuksista, jotka motivoivat päivittäisen arjen poljentoa. Myös sään syleilyyn pääsee helposti luontoretriitille. Sen kun vain välttelee uutisointia ja kokeilee viikon ilman älykellon säätiedotuksen luomaa luksusta. Onko sää meille vain taustakohinaa ja kahvipöydän täytettä? TEKSTIT & KUVAT: emma aav
V äsyttää. Se on vakiovastaus melkein poikkeuksetta, kun yliopistolla vastaantulleelta tutulta kysyy kuulumisia. Usein sanon itse ihan samaa, sillä usein todellakin väsyttää. Kaikilla on energiajuoma kädessä ja Tiktok toisessa. a s k e l e e T l a a h aT e n ja naama harmaana kulkevien nykynuorten hiljaiset ja masentuneet joukot kävelevät kännykkä käteen liimattuna, kuulokkeet korvilla ja mieli mustana. Vastaantulijaa ei uskalleta katsoa silmiin, ja sitoutuminen yhtään mihinkään on aivan liian kammottava ajatus. On vain niin paljon helpompaa jäädä kotiin selaamaan kissavideoita kuin lähteä sovittuun kaveritapaamiseen tai tupareihin. o l e M M e ko M e nykyiset kaksikymppiset täysin puhelimien pilaamia ja ovatko aivomme somen syövyttämiä? Onko tulevaisuuden nuorilla mitään toivoa? Nuoriso on pilalla. Taas kerran. r i i p p u M aT Ta a i k a k au d e s Ta nuorista on uutisoitu melkeinpä moraalipaniikissa. Aina on seuraava sukupolvi pilalla ja nuoriso tärviöllä. Vanhempien sukupolvien mielestä valitamme turhasta. Emme kärsi oikeista ongelmista, ja olemme niin laiskoja ja hemmoteltuja, että se on jo melkein rikollista. p u l l a M ö s s ö s u k u p o lV i Ja niin edelleen. Todellisuudessa lasten ja nuorten vointi on politiikan ja yleisen maailmantilanteen kurjistumisen ensimmäisiä indikaattoreita. Meidän yhteiskunnassamme on kiistatta vikaa, ja vikoja on myös tavoissamme elää osana sitä. Maailma ja opiskelijoiden arki ovat kokeneet valtavia mullistuksia eivätkä seuraukset ole olleet pelkästään hyviä. l ä h d i n s e lV i T Tä M ä ä n mitä kaikkea opiskelijoiden pahoinvointi on syönyt. Vuoden 2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella tilanne ei näytä hyvältä. Psyykkinen kuormitus on kuitenkin vähentynyt korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa edellisestä vuonna 2021 tehdystä tutkimuksesta. V u o n n a 2024 merkittävää psyykkistä kuormitusta koki 29% vastanneista. Myös korona-aikana mitattu opiskelu-uupumus Nuoriso pilalla jälleen kerran essee TEKSTI: VUOKKO KOIVULA KUVAT: ANTTI POSTI on laskenut sittemin seitsemällä prosenttiyksiköllä. Opiskelu-uupumusta kokee nykyään "vain" 35% vastanneista. Opiskeluinto onkin noussut. Todetut ahdistuneisuushäiriöja masennusdiagnoosit ovat lisääntyneet. Eri mielenterveyden häiriöiden diagnooseja saakin nyt yhä useampi. KOTT-tulosten perusteella terveydenhuoltoon hakeudutaankin yhä aktiivisemmin. T u r u n y l i o p i s To n opintopsykologi Riikka Suohurme kertoo, että yhteydenottojen määrät myös opintopsykologille ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Suohurme mainitsee yleisiksi syiksi opiskelijoiden jaksamisen haasteille erilaisten kuormittavien elämäntilanteiden lisäksi esimerkiksi taloudelliset huolet ja liian kovat vaatimukset itseään kohtaan. "Pahimmillaan ihminen voi alkaa suorittamaan jopa palautumistaan.", Suohurme sanoo. "Jos kaikessa vaatii itseltään täydellisyyttä, usein myös palautumisessa voi olla vaikea tyytyä vähempään, vaikka ehkä mielekkäämpää voisi olla miettiä, mikä tässä hetkessä voisi tuottaa itselle iloa hyödyn tai tehokkuuden tavoittelun sijaan." puhutaan. On kuitenkin välttämätöntä antaa säännöllisesti itselleen lupa sulkea tämä kaikki oman elämän ulkopuolelle. Somen ja uutisten säännöllinen sulkeminen voi olla terveysteko. V ä lT Tä M äTö n Tä o n myös yhteisöllisyyden ruokkiminen, silloinkin, kun se tuntuu raskaalta. Kotisohvalta illan pimennossa illanistujaisiin tai rientoihin lähteminen voi tuntua vaivalloiselta. Muuttoavuksi lähteminen tai masentuneelle ystävälle soittaminen voi olla rankkaa, mutta yhteisön olemassaolo edellyttää meitä jokaista luomaan sitä. s e e i tietenkään tarkoita sitä, että kaikkeen pitäisi lähteä mukaan, jos osallistuminen oikeasti koettelee omaa jaksamista. Nykyinen sisäänpäinkääntynyt ja yksilökeskeinen, nopean dopamiinin metsästykseen tähtäävä ja mukavuushakuinen kulttuuri kuitenkin kannustaa jäämään omaan kuplaansa. y ks i n ä i sy ys o n k i n yksi pahoinvointia merkittävästi lisäävä tekijä. Tämä todetaan myös opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevän Nyyti ry:n ja Helsinki Mission vuonna 2024 tekemässä yksinäisyyskyselyssä. Yli puolet vastanneista korkeakouluopiskelijoista kertoi kokevansa yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Heistä 77 prosenttia koki, että yksinäisyys vaikuttaa jaksamiseen ja 64 prosenttia kertoi sen vaikuttavan mielenterveyteen. i h M i n e n o n syvästi sosiaalinen eläin. Monen muun eläinlajin lailla kaipaamme yhteisömme rakkautta, hyväksyntää ja huolenpitoa voidaksemme hyvin. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös hyödyksi, mutta väitän, että lyhytvideoputki ei ainakaan helpota yksinäisyyttä. Jokainen meistä voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan sekä omaan että muiden kokemaan yksinäisyyteen kohtaamisten kautta. o p i s k e l i J o i d e n y ks i n ä i sy ys on hyvin ymmärrettävää, sillä iso osa kursseista suoritetaan verkossa, itsenäisellä opiskelulla tai kirjatenteillä. Yliopistolle ei välttämättä raahauduta lainkaan. Saati että paikalle osuisi kaverien kanssa samaan aikaan. Kannattaa siis sopia yhteistä tekemistä, ehdottaa lounaita, lenkkipolkua ja leffaa. Myös puhelinsoitto tai rauhallinen yhdessäolo ilman mitään suurempaa tekemistä saattaa auttaa, jos voimavarat riittävät siihen paremmin. 33 33 Skotlantilaisen Arthur Conan Doylen kirjoittama Sherlock Holmesin muistelmat (1894) kertoo kuolemattomien kumppanusten Holmesin ja Watsonin maailmanvalloituksesta. Takkavalkean lämpimät tarinat salapoliisin terävistä ja persoonallisista, mutta ennen kaikkea ymmärtäväisistä sekä oikeudenmukaisista päätelmistä vievät lukijan 1800-luvun loppupuolen Lontooseen ja sen ympäristöön. Teoksen vetovoima rakentuu pitkälti Holmesin hahmon kiinnostavuuteen ja siihen kuinka kertomukset hyödyntävät 1800-luvun tieteellisiä saavutuksia. Kirjan novellit ovat alkujaan julkaistu katkelmina englantilaisessa Strand Magazine lehdessä, joista ne koottiin pian ilmestymisensä jälkeen novellikokoelmiksi. Seuraavien jatko-osien kohdalla valitettavasti kertomusten ennakoitavuus ja itsensä toistaminen kasvaa, mutta tämä osa on vielä arvoitusten ystäville sitä parasta itseään kaamoksen keskelle. TOIMITUS Elokuva Cancel (2025) kertoo ystävyksistä ja heidän seikkailuistaan julkisuuden lieveilmiöiden keskellä. Juoni rakentuu pitkälti puhelinvarkauden ympärille mistä käynnistyy värikäs tapahtumasarja höystettynä usealla tunnetulla somevaikuttajalla. Elokuva on luonteeltaan nopearytminen ja alusta alkaen pelin henki on selvä. Kohtauksissa ratsastetaan runsaslukuisesti erilaisilla sosiaalisen median ilmiöillä sekä trendeillä. Allekirjoittaneen makuun aika levoton ja poukkoileva, mutta kuitenkin samaan aikaan elokuvasalista poistuneiden koululaisten mukaan hauska paketti, joten ehkä tästä saattaa aistia pientä sukupolvien välistä eroa. Filmin lopullisen menestyksen ratkaissee se kuinka hyvin se tavoittaa ja puhuttelee juuri kohderyhmäänsä. TOIMITUS "Elokuvassa on tehty tietoinen valinta nopeatempoisuuteen. Se on kohderyhmää ja sitä maailmaa." -PIETARI VIHULA, KÄSIKIRJOITTAJA tutustu näihin Salapoliisin matkassa Seikkailu julkisuudessa p a l au T u M i s e l l e k e s k e i s Tä ovat tietysti arjen peruspalikat, eli riittävä uni, ruoka ja liikunta. Niiden merkitystä ei sovi vähätellä hyvinvointia käsitellessä, ovathan ne likimain kaikkien mahdollisten tutkimusten näkökulmasta välttämättömiä. En itsekään aina osaa pitää näistä seikoista riittävästi huolta. h e l M asy n T i n i o n , että leikkaan aina ensimmäiseksi yöunistani lisätunteja päivääni. Voisin taatusti paremmin, jaksaisin opiskella tehokkaammin ja toisaalta jaksaisin iloita enemmän mielekkäistä asioista, jos saisin nämä palikat järjestykseen. Niin Suohurme kuin KOTT-tuloksetkin puhuvat liikunnan puolesta. Tutkimuksen mukaan jo pienikin määrä liikuntaa vähentää psyykkistä kuormittuneisuutta ja tukee jaksamista. Liikunnaton elämäntapa ja taukoamaton opiskelu, etenkään yöunista leikkaamalla ei varmasti edistä palautumista. s u o h u r M e e n M u k a a n palautumisen hetkiä tulisi jaksottaa opiskelupäivien keskelle. Ei vain iltoihin, viikonloppuihin ja lomille. Tämän olen oppinut karvaasti kantapään kautta ja nykyään saan opiskelukaverinikin taukojumppaamaan yhdessä kirjastolla. Palauttavana hetkenä ei kuitenkaan toimi tuntikausiksi venähtävä selaaminen, jossa video toisensa perään vilahtaa silmien ohi. Kun selailun aiheuttamasta kohmeesta havahtuu, on vielä kuormittuneempi kuin aloittaessa. M o n i e n Va n h e M p i e n ihmisten mielestä kaikki nuorempien sukupolvien ongelmat johtuvat puhelimesta. Siitä en ole samaa mieltä, mutta kyllä sosiaalisella medialla on omat näppinsä nuorten hyvinvointipelissä. n e T T i Ja sosiaalinen media mahdollistavat yhteyksien pitämisen ennen kokemattomilla tavoilla, mutta ne myös vaativat meiltä jatkuvasti huomiota ihan kaikkeen. Ensin silmien eteen paiskautuu pahoinvointia aiheuttava klippi, sitten sekunnissa huomioni nappaa hassuttelupätkä. Seuraavaksi näytöllä on taas video sota-alueelta. Kaiken kruunavat epärealistiset suurella vaivalla ja rahalla manipuloidut kehoihanteet ja hyperkulutuskulttuuri. Ai että, mikä hurmaava ja mieltä ylentävä sekoitus! o l e n Vä h e n Tä n y T päätöntä selailua, ja suosittelen samaa kaikille. On tärkeää tarkkailla mitä maailmassa tapahtuu ja erityisesti suosittelen tarkkailemaan sitä miten eri medioissa tapahtumista p i T k i T T y e s sä ä n y ks i n ä i sy ys nimittäin nostaa niin mielen kuin kehonkin sairastumisen riskiä. Ongelma toimii tietysti myös toisin päin. Jos sairastuu, tai vaikkapa jaksamisen kanssa on muuten ongelmia, sosiaaliset suhteet voivat kärsiä ja yksinäisyys syventyä. u s e i n s o s i a a l i s e T suhteet, elämäntapojen peruspalikat ja vapaa-aika kärsivät ensimmäisenä, kun luentojen, oppimispäiväkirjojen, kurssiesseiden ja tenttimateriaalien kanssa kamppailevan opiskelijan stressitaso nousee. Epämukavuuden ja keskeneräisyyden sietämisen harjoittelu on Suohurmeen mukaan keskeistä, kun opiskelijan kanssa pohditaan, miten omaa jaksamista voisi parantaa. M yö s a Ja n h a l l i n Ta ja priorisointi ovat tärkeitä taitoja. "Apua kannattaa hakea ajoissam mutta muustakin kuin yksilövastaanotosta voi olla apua", Suohurme toteaa. Esimerkiksi omahoito-ohjelmista ja Turun yliopiston opintopsykologien Miälecast-podcastista voi saada ajatuksia ja tukea." Jokainen arvokas kohtaaminen ystävän, perheenjäsenen, tutun tai tuntemattoman kanssa voi edistää terveyttä. s u o h u r M e Vä i T Tä ä , että jokainen ihminen voisi pyrkiä suhtautumaan itseensä myötätuntoisemmin. Olen täysin samaa mieltä. Liika ankaruus ja itsekritiikki valuu pahimillaan kaikkialle ja yhtäkkiä sitä stressaa, koska stressaa. Ja soimaa itseään siitä, että soimaa. o p i s k e l i J o i d e n h a as T e e T ovat moninaisia, mutta uskallan väittää, että kenellekään ei tekisi pahaa yrittää myötätuntoisempaa minäpuhetta. Sen lisäksi, että tarvitsemme kiistatta lisää resursseja terveydenhuoltoon, tukipalveluihin ja mielenterveyttä edistäville järjestöille, tarvitsemme myös lempeyttä, palauttavaa tekemistä ja merkityksellisiä ihmiskohtaamisia. T ä n ä d i G i Ta l i sa aT i o n ja yksinäisyyden aikana tarvitsemme toisiamme kipeämmin kuin ehkä koskaan. Sosiaalityönja valtio-opin opiskelija Koivula kirjoittaa opiskelijoiden hyvinvoinnista.
T o i s Ta V u o T Ta kauppatieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Eino Vuopala on viihtynyt hyvin kaveriporukkansa kanssa KY-Gourmetissa. k yG o u r M e T o n Turun kauppatieteiden ylioppilaiden toimijaryhmä, jonka toimintaan kuuluu tapahtumien järjestäminen kyltereille. Tapahtumissa yhdistyvät herkullinen ruoka ja hauskanpito. KY-Gourmetin pyörittäjille tämä tarkoittaa ruoanlaittoa, kiirettä ja yhteistä aikaa ystävien kanssa. 21V u o T i a s e s p o o s Ta Turkuun muuttanut Vuopala toimii puheenjohtajana. Tapahtumien täytteinen syksy on pitänyt sisällään muun muassa KY-Gourmetin järjestämät suositut rapujuhlat, joista on muodostumassa kauppiksen perinne. –Hyvä ilmapiiri on hehkunut kauppiksen alkusyksyn tapahtumissa, Vuopala toteaa. V u o pa l a n M u k a a n itse tehty ruoka on yleensä halvempaa ja parempaa, mutta vaatii enemmän aikaa, jota opiskelijoilla on monesti rajallisesti. –Nautin ruoanlaitosta ja nimenomaan käytännöllisestä ruoasta. Semmoisesta, jossa on makua, mutta joka ei ole liian monimutkainen valmistaa, vaikka nautin myös haasteesta. Hyvän ruoan täytyy olla riittävän ravitsevaa ja proteiinipitoista, ja hyvin maustamalla, keittiössä voi tehdä ihmeitä, toteaa Vuopala. V u o pa l a n Va l i ko i T u luottoresepti on wokki. Hän kertoo oppineensa kyseisen wokki-reseptin tyttöystävältään. –Hyvän wokin salaisuus on reilusti sweet chili kastiketta, sekä tuoretta medium chiliä, kertoo Vuopala. Kylterin wokki luottoresepti kristian koponen n äkökulma N iin kutsuttu tuomiopäivän selailu vie helposti mukanaan. Aamukahvin aikana ehdin masentua kansanmurhista, työttömyysluvuista ja väkivallasta. Vaikka sulkisin uutiset, päivän polttavat aiheet tulevat vastaan viimeistään lounaskahvin äärellä. M a a i l M a o n poissa tolaltaan. En voi ratkaista sen ongelmia yksin. Avaan siis somen ja harhaannun, kuten monet muutkin. Tosin nyt pitäisikin pysähtyä. Kyynisyys ei elä vain omassa asenteessani, vaan se on levinnyt ympärilleni. a h d i s T u n u T i l M a p i i r i tuntuu yleistyneen. Toiveikas ajattelu kuitenkin tuntuu naiivilta. Mitä jos kuitenkin etsisimmekin tietoisesti käsiimme positiivisia uutisia ja seuraisimme tarkemmin median kulutustamme? Mitä se tekisi ajatuksillemme maailmasta? T o i V e i k k u u s To s i n on sekä harjoituksen että työn tulos. Muutoinhan kaikki olisivat toiveikkaita tulevaisuudestamme. Täytynee siis opetella uusia tapoja virittää aivojamme. Suurin kompastuskivi toiveikkuudelle voi olla algoritmien hallitsema meVielä yksi maailmanloppu ennen unia WILMA KOTIVAINIO TUTKIMUSAVUSTAJA TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS TURUN YLIOPISTO Uutisvirta tulvii kriisejä, sotia, katastrofeja ja kuvia. Miksi luen niitä, vaikka tiedän sen tekevän pahaa? diavirta. Ihmisaivot eivät voi käsitellä informaatiota miljoonien ihmisten edestä, mutta vastuullisen aikuisen on silti kyettävä katsoa maailmaa oman kuplansa ulkopuolelta. s u o s i T T e l e n k i n pa l a a M a a n paperisten lehtien pariin. On se kumma millaiselle sisällölle itseään altistaa, kun tieto ei ole peräisin omista algoritmeista. Toiveikas ajattelu ei ole todellisuuden kieltämistä, vaan vastustuskyvyn kehittämistä pelkoa vastaan. Pelko on tehokas vallankäytön väline ja sitä vastaan tarvitsemme vahvan immuniteetin. Tulevaisuusajattelu toimii täsmälääkkeenä. k i p u i l i n p i T k ä ä n sen kanssa miten voisin auttaa kriisien maailmassa. Vaihdoin opintojani alalta toiselle, sillä mikään ei tuntunut huomioivan, että yhteiskunnan eri osaset toimivat yhdessä ja vaikuttavat toisiinsa pakostakin. s i T T e n löys i n tulevaisuudentutkimuksen ja palaset loksahtelivat: teknologia, ympäristö, yhteiskunta, kulttuuri ja talous. Alan tutkimaan näiden kaikkien muutosta. Tuota ainoaa pysyvää asiaa maailmassamme ja antoi ajatuksilleni aimoannoksen tarvitsemaani toiveikkuutta. o p i n To J e n i M yöTä sain hihnan maailmanahdistukselleni. Jotakin mistä pitää kiinni. Samalla opin haastamaan epätoivoiset ajatukseni. En saanut reseptiä maailman muutosten hallintaan, mutta sain työkalut, yhteisön ja konkretian tekemiseeni. Näiden myötä vahvistin immuniteettiani pessimismiä vastaan. Vaikka välillä flunssa pääseekin iskemään. e päTo i Vo h i i p i i yhä välillä tiensä ajatuksiin, mutta osaan kohdata sen paremmin. Voin vähintään ripustautua kollegani sanoihin. Jos näitä ongelmia ei olisi ajateltu nyt, ratkaisut niihin syntyisivät myös huomattavasti myöhemmin. T o i Vo e i putoa taivaasta syliin. Se on jokaisen omalla vastuulla. Älä siis sukella päätä pahkaa negatiivisten uutisten syövereihin. Vaihtoehtoja on. Kylterin wokki Ainekset: -Proteiinin lähde, suosituksena kanafilee tai tofu -Wokkivihannekset pakasteesta -3 valkosipulinkynttä -2 tuoretta medium chiliä -Sweet chili kastike -Soija kastike -Munanuudelit 1. Kuullota pilkotut valkosipulit ja chilit öljyssä. Mikäli et omista wokkipannua, paistinpannu kelpaa myös ruoanlaittoon. 2. Lisää kana pannulle. Paista ja mausta se haluamillasi mausteilla. 3. Kun kana kypsentyy, lisää wokkivihannekset. Anna niiden sulaa rauhassa ja paistua pannulla. 4. Kun pakaste vihannekset on sulaneet ja paistuneet. lisää sweet chili-kastiketta runsaasti sel' lisäksi soijakastiketta. 5. Anna maustua hetki. Tarjoile keitettyjen nuudelien kanssa. Avot! 35 K u v a : W il m a K o t iv a in io . Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun tiloissa esittäytyy KY-Gourmet toimijaryhmän puheenjohtaja Eino Vuopala. Kuva: Kristian Koponen.