Turun ylioppilaslehti 02/2026

Mielen päällä täyttää viisi vuotta ⟶6 Mielen päällä täyttää viisi vuotta ⟶6 | | Taistelu pohjoisnavasta Taistelu pohjoisnavasta ⟶10 ⟶10 Musiikin ystävän vappu ⟶16 Musiikin ystävän vappu ⟶16 | | Äänessä entiset pääsihteerit Äänessä entiset pääsihteerit ⟶22 ⟶22 Kenelle Turun yliopisto kuuluu? Kenelle Turun yliopisto kuuluu? ⟶30 ⟶30 | Ryhmätöiden työmaa | Ryhmätöiden työmaa ⟶31 ⟶31 2/2026 2/2026
TURUN YLIOPPILASLEHTI ETSII TOIMITUSHARJOITTELIJAA! Lisätietoja hausta lähipäivinä lehden tiedotuskanavissa.
Turun ylioppilaslehti hakee jakelijoita Turun ylioppilaslehti hakee TYYn piirissä toimivia järjestöjä jakamaan Turun ylioppilaslehteä lehtitelineisiin ja TYS:n kohteisiin syksyllä 2026. Lehti ilmestyy syksyn aikana kaksi kertaa heinäkuun ja joulukuun välillä. Varsinainen jakeluaikataulu sovitaan järjestön kanssa kunkin lehden ilmestymispäivän mukaan. Jakopäivä on yleensä ilmestymisviikon perjantai. Kriteerinä valinnassa otetaan huomioon tehtävän edellyttämän henkilöreservin ja työtehtävään sitoutumisen osoittaminen hakemuksessa sekä tehtävästä saatavan palkkion tarpeellisuus järjestön varainhankinnalle. Edellytyksenä on myös, että TYYn järjestöllä on Y-tunnus ja että TYYn järjestö on ennakkoperintärekisterissä. Y-tunnus ja tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta tulee kirjata hakemukseen. Mikäli käytettävissä on lehtien kuljetukseen soveltuva kulkuneuvo, katsotaan se eduksi hakemuksessa. Kulkuneuvon käytöstä toteutuneet kustannukset korvataan. Ilmoittakaa hakemuksessanne, haetteko ständivai TYS-jakajan tehtävää vai molempia. Ständijako Tylkkärillä on noin 30 lehtitelinettä eri puolilla kampusta ja kaupunkia. Palkkio syksyn lehtien telinejakelun hoitamisesta on 100 euroa lehteä kohden. Jakoa toteuttamaan valitaan yksi järjestö. TYS-jako Turun ylioppilaslehden jokainen numero jaetaan TYS:n asuntoihin mm. Ylioppilaskylän ja Halisten alueella. Heinä-joulukuulle 2026 jakoa valitaan toteuttamaan yksi järjestö. Järjestölle maksetaan 200 euron palkkio jakoa kohden. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset voi lähettää viimeistään 30.4. klo 23.59 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita otsikoksi “Jakeluhakemus syksy 2026”. Valinnan tekee hakemusten perusteella Turun ylioppilaslehden johtokunta toukokuun 2026 aikana. Lisätietoja: päätoimittaja Hermanni Sankelo (tyl-paatoimittaja@utu.fi) tai TYL johtokunnan pj. Emil Jacobsson (emil.j.jacobsson@utu.fi).
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 24.4.2026 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 95. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Mielen päällä ILMOITUSMYYNTI Saku Kaukinen puh. 0456084728, tylkkari.fi/mediakortti PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 5500 kpl SEURAAVA NUMERO syyskuussa 2026. Ylioppilaskunnan kulisseissa Vapun viisuvalikoima Taistelu pohjoisnavasta Turun opiskelijavappu soi monessa eri sävyssä. Haastattelussa kolme entistä ylioppilaskunnan pääsihteeriä. Miksi arktinen alue kiinnostaa nyt erityisen paljon? 16 16 10 10 22 22 Pääkirjoitus Kadonnut vaatimustaso ⟶ 5 Uutiset Mielen päällä täyttää vuosia Oikeusapujaosto laajensi palvelujaan Ylioppilasteatteri muuttaa Taiteen talolle ⟶ 6, 7 Tutkija Millaisia ovat nuorten talousnäkymät, Anniina Salomäki? ⟶ 8 Lukijoilta Käytänteet eivät tätä päivää ⟶ 9 Essee Kenelle Turun yliopisto kuuluu? ⟶ 30 Kolumni Ryhmätöiden työmaa ⟶ 31 Essee TYY kruunun mailla ⟶ 32 Luottoresepti Kristianin browniet ⟶ 34 Näkökulma Pitäisikö meidän malttaa tuijottaa seinää? ⟶ 35 sisältö 2/2026
pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi T a lo n k u n Toa ei huomaa ensimmäisestä halkeamasta. Vasta kun perusta pettää ymmärretään, että ongelma on ollut olemassa jo pitkään. Suomalaisessa koulumaailmassa halkeamat ovat olleet alan ammattilaisten mukaan näkyvissä vuosia. Oppimistulokset laskevat. Yhä useampi ei ymmärrä lukemaansa. k a m a l a y h d i s T e ja vielä täyttä totta. Opetusja kulttuuriministeriön Ylen julkaisema grafiikka kertoo karun suunnan. Lukemisen, laskemisen ja luonnontieteiden keskiarvot ovat heikentyneet lähes viidenneksellä kahdessakymmenessä vuodessa. Kyse on taidoista, joiden varaan kaikki muu rakentuu. Taidoista, joita ei opita hetkessä ja joiden ymmärtäminen vaatii aikaa. k u n p e r u s Ta murenee, murenee muukin. Ilman kykyä tulkita lukuja, tilastoja ja todennäköisyyksiä olennaisen erottaminen epäolennaisesta vaikeutuu. Ilman ymmärrystä miten maailma toimii biologisista järjestelmistä yhteiskuntaan kasvaa riski omaksua valmiiksi pureskeltuja värittyneitä näkemyksiä. m o n e l l e o p i s k e l i ja l l e kehitys voi tuntua etäiseltä. Todellisuudessa mittakaava on kuitenkin helppo hahmottaa. Peruskoulua käyvä sukupolvi istuu kymmenen vuoden sisällä monen nykyisen opiskelijan paikalla. Kyse ei siis ole kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan siitä millaista ajattelua ja osaamista yhteiskunnassamme pian on. o n e pä m u k ava a sanoa ääneen, että Suomi tyhmenee. Vielä epämukavampaa on myöntää, että tilanteeseen ei reagoida sen vaatimalla vakavuudella. Perusopetuksessa pitää keskittyä perusasioihin ja oppilaiden valmiuksien kehittämiseen. Hankkeet, jatkuvat uudistukset ja strategiat kuormittavat myös opettajia. Suuntaa on korjattava. s Ta n da r d i T e i väT synny itsestään. Ne syntyvät siitä, kun joku uskaltaa sanoa, että tämä ei riitä. Tätä ääntä kuuluu yhä harvemmin. Miksi? Juuri sitä tarvitaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Kysymys ei ole lopulta yksittäisistä luvuista koepapereissa tai sijoituksista tilastoissa. Kyse on vaatimustasosta. Siitä missä kohdassa säröjä lakataan pitämästä merkityksettöminä. Kadonnut vaatimustaso
uutiset 7 ADA SILANDER 6 uutiset T änä keväänä Mielen päällä -toiminta juhlii 5-vuotissyntymäpäiväänsä yhdessä Turun seudun kolmannen sektorin hyvinvointitoimijoiden kanssa. m i e l e n pä ä l l ä toiminta on osa hyvinvointipalveluiden opiskelijahyvinvoinnin tiimiä. Se koostuu neljästä opintopsykologista, kahdesta esteettömyyssuunnittelijasta, opiskelijoiden varhaisen tuen yhteyshenkilöstä sekä toiminnan koordinaattorista. Pohjana toimii TuKY:n Terve Mieli -hanke ja nykyisen jatkorahoituksen myötä se kuuluu yliopiston vakituiseen toimintaan. y l e i s i m p i ä o p i s k e l i j o i d e n yhteydenoton aiheita ovat ajanhallinta ja motivaatio, yksinäisyys ja haasteet ystävystymisessä sekä hyvinvointi ja opiskeluarjen sujuvuus. Jutellaanko -lomakkeen kautta tukea voivat saada perustutkintoa suorittavat opiskelijat niin suomeksi kuin englanniksi. Myös vaihto-opiskelijat voivat jättää tukipyynnön. Kaikki yhteydenotot eivät kuitenkaan johda tukiparin muodostamiseen, vaan opiskelija voidaan myös ohjata eteenpäin spesifimmän tuen piiriin tarpeen vaatiessa. T u k i o p i s k e l i ja e i ole terveydenhuollon ammattilainen. –Kahdenkeskiset tukisuhteet tarjoavat oivan väylän käsitellä mieltä painavia teemoja vertaistuen avulla, ja tukiopiskelijamme tarjoavat kanssaopiskelijoilleen korvaamattoman mahdollisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jokainen tukisuhde on uniikki ja täysin osapuoliensa näköinen, kertoo toiminnan koordinaattori Heidi Vuoristo. T u k i o p i s k e l i ja h a k u o n auki kaksi kertaa vuodessa ja jokaisella hakukierroksella pyritään saamaan noin kymmenen uutta aloittavaa tukiopiskelijaa. Yhteensä tukiopiskelijoita on vuosittain mukana noin kolmekymmentä. Tukiopiskelijat osallistuvat toimintaa eri painotuksilla riippuen opintojen aikatauluista sekä muista menoista. T u k i o p i s k e l i jaTo i m i n Ta o n suosittua ja opiskelijat pysyvät mukana usein valmistumiseensa saakka, vaikka opintopisteitä on mahdollista saada vain kahdelta ensimmäiseltä vuodelta. –Uskon tämän johtuvan siitä, että toiminnassa mukana olo on joustavaa, merkityksellistä ja heidän näköistään. –Suunnittelemme aina yhdessä, miltä tuleva lukukausi tulee näyttämään, Vuoristo pohtii. p i loT T i v u o d e n a i k a n a tukimuodosta tuli suosittu ja tukitapaamiset rajattiin viiteen kertaan per tukisuhde, jotta useampi opiskelija saisi itselleen tukiopiskelijan. Toiminta on saanut positiivista palautetta niin tukea saaneilta opiskelijoilta kuin toiminnassa mukana olevilta tukiopiskelijoilta. Tukisuhteet koetaan merkityksellisiksi puolin ja toisin, ja tukiopiskelijat saavatkin paljon kiitosta tavastaan kohdata kanssaopiskelija ja luoda sellainen ilmapiiri, jossa uskaltaa jakaa myös vaikeita asioita. Mielen päällä täyttää viisi vuotta Mielen päällä järjestää paljon erilaisia tapahtumia. Kuva: Mielen päällä. Turun yliopiston Mielen päällä -toiminta on vertaistukitoimintaa, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. y ks i n ä i sy y d e n h a as T e i s i i n puututaan myös ryhmätoiminnan ja tapahtumien kautta. Työntekijät ovat yhdessä tukiopiskelijoiden ja toiminnan ensimmäisen harjoittelijan kanssa luoneet yhteisöllisyyttä edistävän iltapäiväkerhon, jonne kaikki opiskelijat tiedekuntarajat ylittäen ovat tervetulleita. –Kerhossa puuhaillaan yhdessä luovan tekemisen parissa säännöllisesti ja se on tehokas tapa pysähtyä tähän hetkeen. Kun kädet ja mieli uppoutuvat piirtämiseen, kuvaamiseen, askarteluun tai muuhun luovaan puuhaan, huomio siirtyy pois arjen kiireistä ja opiskelun paineista, kannustaa Vuoristo. T yö To i m i n n a n parissa on antoisaa myös Mielen päällä -työntekijöille, ja mieltä lämmittävät etenkin kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. –Minua lämmittää kovasti ajatus siitä, että saan olla mukana tuomassa ihmisiä yhteen. Arkiset kohtaamiset ja niistä syntyvät ystävyyssuhteet ovat lopulta niitä, jotka kannattelevat meitä. Kukaan meistä ei elä tyhjiössä, tarvitsemme toisiamme ja juuri siksi jokainen kohtaaminen tuntuu niin tärkeältä. –Muistakaa hymyillä ja kysellä kanssaihmistenne kuulumisia, pienillä asioilla on väliä. Tervetuloa myös mukaan nauttimaan synttärikakusta Mielen päällä -toiminnan pihajuhliin ja pysähtymään hetkeksi uusien kohtaamisten äärelle, kannustaa Vuoristo. Oikeusapujaosto laajensi palvelujaan rikosoikeuteen Jaosto tarjoaa nyt oikeudellista neuvontaa myös rikosasioissa. O ikeusapujaosto päivystää viikoittain keskiviikkoisin TYYn toimistolla 18-20, missä opiskelijat voivat saada neuvoja erilaisiin oikeudellisiin tilanteisiin. –Päivystyksen aikana annamme oikeudellista neuvontaa asiakkaille, ja sen lisäksi teemme jaoston sisäistä laadunvalvontaa, TYYn oikeusapujaoston puheenjohtaja Velma Jääskeläinen kertoo. a i e m m i n jao s To n neuvonta ei kattanut rikosoikeudellisia kysymyksiä, mutta vuoden alusta lähtien opiskelijat voivat kysyä neuvoa myös niihin liittyvissä tilanteissa. –Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että oikeusapujaostoon voi olla yhteydessä kaikissa muissa paitsi vero-oikeudellisissa asioissa ja asioissa joihin liittyy asiakirjan laatiminen jaoston toimesta, hän selventää. r i ko s o i k e u d e l l i s e n n e u vo n n a n lisääminen ei tullut tyhjästä. Jaosto kertoo saaneensa aiempina vuosina useita rikosasioihin liittyviä yhteydenottoja. Aikaisempina toimikausina jaosto sai rikosasioihin liittyviä yhteydenottoja, jonka vuoksi se katsoi tarpeelliseksi laajentaa palveluita myös rikosoikeudellisen neuvonnan puolelle. n e u vo n Ta To i m i i käytännössä samalla tavalla kuin muissakin oikeudellisissa kysymyksissä. –Pyydämme asiakasta kertomaan tilanteestaan mahdollisimman tarkasti, ja näiden tietojen pohjalta on mahdollista saada tapauskohtaista oikeudellista neuvontaa. o p i s k e l i j o i d e n y h T e y d e n oToT liittyvät usein hyvin tavallisiin elämän tilanteisiin. Yleisimpiä kysymyksiä ovat työja sopimusoikeuteen sekä perheja jäämistöasioihin liittyvät ongelmat. –Lisäksi jaostolle esitetään kysymyksiä esimerkiksi oleskelulupa-asioista ja petostilanteista, puheenjohtaja kuvaa. –Monesti asiakas tarvitsee ennen kaikkea ohjausta siihen, miten tilanteessa tulisi toimia ja mihin tahoon ottaa yhteyttä, Jääskeläinen jatkaa. o i k e u sa p u jao s To k a n n u s Ta a opiskelijoita ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelu on maksuton, ja neuvontaa antavat oikeustieteen opiskelijat, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa. –Palveluita kannattaa hyödyntää, koska ne ovat ilmaisia ja neuvontaa antavat valmistumisen kynnyksellä olevat oikeustieteen opiskelijat, joille on kertynyt jo varsin laaja oikeudellinen osaaminen. Kuva liittyy tapaukseen. Kuva: Toimitus. Toiminnan järjestämät luontoretket ovat olleet suosittuja. Kuva: Mielen päällä. TOIMITUS j ao s To n m u k a a n yhteyttä kannattaa ottaa aina, kun omaan tilanteeseen liittyy oikeudellinen kysymys tai epäselvyys. Lähitulevaisuudessa jaoston palveluihin ei ole suunnitteilla suuria muutoksia. Kehitystyötä tehdään kuitenkin jatkuvasti. –Jaoston sisällä on suunnitteilla kehityshanke, jonka tarkoitus on syventää jaostossa toimivien oikeustieteen opiskelijoiden työelämätaitoja. Lisäksi teemme jatkuvaa kehitystyötä, jotta oikeudellinen neuvontapalvelu pysyy laadukkaana ja ammattitaitoisena. Ylioppilasteatteri muuttaa Taiteen talolle T urun ylioppilasteatteri aloittaa kesäkuussa 2026 uuden luvun historiassaan, kun se asettuu pysyvästi uusiin ja remontoituihin tiloihin Taiteen talon Palokunta-rakennukseen, kertoo Taiteen talo tiedotteessaan. TyT m u u T Ta a nykyisistä väistötiloistaan Taiteen talon Tehtaan toisesta kerroksesta maaliskuun loppuun mennessä. –Olemme suunnattoman onnellisia saadessamme ylioppilasteatterille vakituisen kodin , sanoo TYT:n puheenjohtaja Emmi Astikainen. –Ennen kaikkea voimme nyt uusissa tiloissa tarjota nuorille ja tuoreille esittävän taiteen tekijöille ja omistautuneille harrastajillemme erinomaiset puitteet tehdä TYT:n tapaan kokeilevaa ja kumartelematonta näyttämötaidetta, Astikainen jatkaa. u u s i n äy T Tä m ö on perinteinen black box eli musta teatteritila, jossa on 48 paikkainen katsomo. Tilassa on näyttämön lisäksi 28 neliön suuruinen yleisölämpiö sekä 37 neliömetrin edestä takatilaa. k o ko n a i s u u s m u o d o s T u u aiemmin Rettigin kiinteistön pannuhuoneena, teknisenä tilana sekä jätehuoneena toimineista tiloista –Esittävän taiteen rooli osana Taiteen taloa vahvistuu TYT:in uuden tilan myötä, iloitsee Taiteen talon toimitusjohtaja Jere Pensikkala. m u u T Toa T yö s TäväT entiset TYT:n puheenjohtajat Nuppu Ervasti ja Anniina Salminen ovat samoilla linjoilla. –TYT on ollut osa Taiteen talon tarinaa alusta asti. On hienoa, että voimme nyt kasvattaa vahvat juuret osaksi tätä ainutlaatuista taiteentekijöistä itsestään kumpuavaa kulttuurikeskusta, he sanovat. TOIMITUS
tutkija 8 24.4. 1931/7 vappuna TyöTä! s ata k u n ta l a i s e n pä äto i m i t ta ja n a o n tä m ä n v u o d e n o l lu t m e i dä n k u n ta m m e jä s e n . j a va s ta pa i n o ks i o n m e i dä n l e h t e m m e pä ä s ata k u n ta l a i s e n o s a k u n n a n jä s e n . v i i m e n u m e r o s s a o n s ata k u n ta l a i s e n pa k i n o i t s i ja k e r to n u t p i e n e n , t i e t ys t i m e l ko l a i l l a vä r i t e t y n j u t u n tä m ä n l e h d e n pä ä s tä , j ot e n m e i dä n o l i s i va s tat tava s a m a n l a i s e l l a ko h t e l i a i s u u d e l l a . k u n e m m e k u i t e n k a a n m o n i e n j o u ko s ta s at u k e ks i m ä ä n j u l k a i s tava ks i m i tä ä n s o p i va a : l a a k e r i p u u , m a k k a r a k ä r ry t ja n y y r u u s i h u o n e e h k ä m e n i s i , m u t ta s e o n vä h ä n va n h e n t u n u t , n i i n j u l i s ta m m e k i l pa i lu n , j o h o n a i h e e n p o p u l ä ä r i s u u t e e n k at s o e n to i vo m m e r u n s a a s t i o s a n ot ta j i a . k u o r e e e n o n m e r k i t tävä : "t o s i k e r to m u ks i a ." MITÄ TAPAHTUI 95 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa 9 lukijoilta o sa l l i s T u k e s k u s T e lu u n ! To i m i T u s p i däT Tä ä i T s e l l ä ä n o i k e u d e n va l i Ta j u l k a i s TavaT k i r j o i T u ks e T . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! M i k ä p u h u T Ta a o p i s k e l i j a M a a i l M a s s a ? k i r j o i Ta M i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " M i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n : T y l pa aTo i m i T Ta ja @ u T u . f i T urun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksella yhden tunnin poissaolo ei-pätevästä, vaikkakin täysin maalaisjärkisestä syystä tai yksi poissaolo pätevästä syystä, kuten oma sairaus voivat johtaa seurauksiin. n i m i T Tä i n n i i h i n , että opiskelija ei pääse kurssia läpi ennen kuin hän on osallistunut samansisältöiseen opetukseen. Kurssien seuraavat toteutukset ovat käytännössä aina vuoden päästä. Luokanopettajaopiskelijan on kaikkein tärkeintä tietää etukäteen millaisia seurauksia tietyllä poissaololla on. o p i n To j e n j o u s Tav u u d e n näkökulmasta on siksi oleellista tunnistaa ne tilanteet, jolloin ilmoittautuminen sairaaksi on mahdollista sekä ne tilanteet, jolloin on paradoksaalisesti järkevintä osallistua opetukseen sairaana. Kuten Raumalla koko ajan tapahtuu. Opinto-oppaan mukaisia poissaolokäytänteitä noudatetaan toisinaan. Tai kuten omassa tapauksessani jätetään tiedekunnan vastuuasemissa olevien henkilöiden siunauksella noudattamatta. k a i k k e i n o n g e l m a l l i s i n Ta on, että useita opinto-oppaan, opintojohtosäännön ja vararehtorin kirjeessä vuodelta 2023 esitettyjä periaatteita jätetään joko kokonaan tai osittain huomioimatta. Tiedekunnan vastuuhenkilöt ovat haluttomia myöntämään tätä ja pyrkivät oikeuttamaan mielivaltaisen perinteisiin perustuvan toiminnan omalla vaitiolollaan ja näennäiskeskustelulla. T ä m ä s T r aT e g i a heijastuu myös opettajien toimintatavoissa. Useat opiskelijakollegani ovat maininneet, että heidän viesteihinsä jätetään usein joko kokonaan vastaamatta tai hankalat kysymykset sivuutetaan. o p e T Ta ja n ko u lu T u s l a i To ks e n o p p i m i s k äs i T ys sekä suoraan siitä kumpuava opiskelijoiden läsnäolon valvonta ja kontrollointi eivät elä tässä päivässä. Ne eivät tue opiskelijoiden autonomiaa, jolla on vahva yhteys sisäiseen motivaatioon ja oppimiseen. Koulutuksen toimialaa johtava vararehtori ei ole halunnut ottaa asioihin mitään kanta. TARKKAILLA JA RANGAISTA OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO Käytänteet Käytänteet eivät tätä eivät tätä päivää päivää h a as TaT T e lu pä i vä n a a m u n a julkaistiin tuore nuorisobarometri. Sen mukaan nuoriso ei luota työmarkkinoihin, eikä varsinkaan tulevaisuuteen. Entä jos keskityttäisiinkin positiivisiin tulevaisuuskuviin? Miltä maailma näyttäisi, jos nuoret saisivat kuvitella tulevaisuuden, jossa kaikki kääntyy positiiviseksi? n ä i h i n k ysy m y ks i i n Anniina Salomäki perehtyi ollessaan mukana toteuttamassa nuorten talouden tulevaisuuskuvia tarkastelevaa tutkimusta. Salomäki työskentelee koulutusasiantuntijana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Taustaltaan hän on kauppatieteiden kandidaatti ja kasvatustieteiden maisteri. r e i T T i T u l e va i s u u d e n tutkimuskeskukseen kulki sivuaineopintojen ja gradun kautta, jonka hän toteutti yhteistyössä keskuksen kanssa. Viime vuoden lopulla julkaistu Entä jos käykin hyvin? -tutkimus käsittelee nuorten aikuisten näkemyksiä talouden tulevaisuuksista. Tutkimus toteutettiin siten, että nuoret aikuiset saivat kirjoittaa tarinoita positiivisista tulevaisuuksista. v as Tau s T e n p o h ja lTa muodostettiin erilaisia yhteiskunnallisia tulevaisuuskuvia. –Me tutkittiin pelkästään positiivisia tulevaisuuskuvia. Tehtiin myös eettisistä syistä valinta, että ei lähdetty luomaan dystopioita sen enempää. Tutkimuksen rahoittajana toimi Sitra, joka toivoi tutkimusta vaihtoehdoista talouskasvulle. –Lähdettiin siltä pohjalta miettimään näitä teemoja, että mitä kaikkea muuta se talous voisi tarkoittaa kuin pelkkää talouskasvun pakkoa. Koulutusorganisaationa haluttiin tarkastella tätä nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta. s a lo m ä e n m u k a a n tuloksissa yllättävintä oli kuinka tavanomaisia nuorten toiveet tulevaisuuden suhteen olivat. –Siellä ei ollut mitään hirveän yllätyksellisiä tai revitteleviä tulevaisuuskuvia. Nuoret toivovat aika tavanomaisia asioita tulevaisuudelta, kuten mielekästä työtä, toimeentuloa, aikaa ystävien ja perheen kanssa sekä mahdollisuutta liikkua luonnossa. v as Tau ks i s sa pä äT e e m o i n a toistuivat sosiaalinen ja ekologinen hyvinvointi. Pinnan alla oli havaittavissa myös nostalgiaa menneisyyteen, jota nuoret eivät välttämättä ole edes kokeneet. Tutkimuksen perusteella he kaipaavat nykyistä vakaampaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa sekä demokratian uudistumista ja vahvistumista. Myös nykyiseen työmarkkinatilanteeseen kaivataan muutosta. s a lo m ä e n m u k a a n nuorilla on tahtoa osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena olikin luoda moniäänisempää talouskeskustelua. Nuoria aikuisia voitaisiin osallistaa aiempaa enemmän esimerkiksi paneelikeskustelujen ja työpajojen avulla. s a lo m ä k i To i vo o k i n , että tutkimus tarjoaisi uusia ajatuksia ja toiveikkuutta nykyiseen talouskeskusteluun. Hänen lähitulevaisuudessaan siintävät uudet kehittämisja tutkimushankkeet sekä mahdollisesti väitöstutkimus. Tulevaisuuteensa hän suhtautuu projekti kerrallaan. o p i s k e l i j o i l l e h ä n vinkkaa, että kannattaa opiskella sitä, mikä aidosti kiinnostaa ja kokeilla rohkeasti erilaisia asioita. Sattuman kautta voi avautua yllättäviäkin mahdollisuuksia. Millaisia ovat nuorten talousnäkymät, Anniina Salomäki? Anniina Salomäki työskentelee Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa koulutusasiantuntijana. AARO PELTOLA T y l k k ä r i n av u s Ta ja n a pä äs e T pa i k ko i h i n , T y l k k ä r i n av u s Ta ja n a pä äs e T pa i k ko i h i n , j o i s Ta m o n i vo i va i n u n e l m o i da ! j o i s Ta m o n i vo i va i n u n e l m o i da ! T yöT e h Täv i e s i pa r i s sa o p i T u u T Ta , k a r T u TaT T yöT e h Täv i e s i pa r i s sa o p i T u u T Ta , k a r T u TaT ko k e m u s Ta ja r a k e n n aT o sa a m i s Tas i . ko k e m u s Ta ja r a k e n n aT o sa a m i s Tas i . o Ta y h T e ys To i m i T u ks e e n T y l pa aTo i m i T Ta ja @ u T u . f i o Ta y h T e ys To i m i T u ks e e n T y l pa aTo i m i T Ta ja @ u T u . f i ja k u u l e m i Tä m e i l l ä o n s i n u l l e Ta r j oT Tava n a ! ja k u u l e m i Tä m e i l l ä o n s i n u l l e Ta r j oT Tava n a ! TURUN YLIOPPILASLEHDESSÄ NIMIMERKIN KÄYTTÖ ON MAHDOLLISTA VAIN POIKKEUSTAPAUKSISSA. k u va : a i k u va : a i haluaTko keräTä ne k aikki? haluaTko keräTä ne k aikki?
TEKSTIT: ADA SILANDER ADA SILANDER ARKTINEN ALUE ON NOUSSUT RYMINÄLLÄ ARKTINEN ALUE ON NOUSSUT RYMINÄLLÄ MAAILMANPOLITIIKAN OTSIKOIHIN. MAAILMANPOLITIIKAN OTSIKOIHIN. MIKSI POHJOINEN ALUE KIINNOSTAA NYT MIKSI POHJOINEN ALUE KIINNOSTAA NYT ENEMMÄN KUIN PITKÄÄN AIKAAN? ENEMMÄN KUIN PITKÄÄN AIKAAN? TAISTELU TAISTELU POHJOISNAVASTA POHJOISNAVASTA KUVAT: KARI LIUHTO, FREEPIK, KARI LIUHTO, FREEPIK, TURUN YLIOPISTO TURUN YLIOPISTO
12 13 Arktinen alue mielletään usein sijoittuvan Pohjoisnavan ympärille. Alue kattaa 3–5 prosenttia maailman pinta-alasta ja alueen populaatio on 0,05 prosenttia koko maailman populaatiosta. Venäjän hallinnassa on jopa puolet arktisen alueen rantaviivasta. Arktisella alueella elää noin 4 miljoonaa ihmistä kahdeksassa eri maassa: viidessä Pohjoismaassa, Kanadassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Suurin osa elää kaupunkikeskuksissa, joista suurin on kahdentuhannenviidenkymmenen asukkaan Murmansk. Ilmaston lämpenemisestä huolimatta arktisen alueen väkiluvun odotetaan pienentyvän tulevina vuosina. –Arktinen alue on saanut viime aikoina huomiota erityisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tammikuisten Grönlanti-avausten vuoksi. Yhdysvaltojen ja Kiinan ohjusten lentoreitti kulkee myös arktisten alueiden yli, kertoo Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto. Alue on Liuhdon mukaan kriittinen myös ilmastosyistä. Se lämpenee kolme kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Arktisen alueen lämpötilat ovat nousseet yli 3.1 astetta viimeisen viiden vuosikymmenen aikana ja alue on lämpimämpi kuin koskaan ennen viimeisen kahden vuosituhannen aikana. Lämpenemisen tuloksena jäätiköiden pinnat ovat sulaneet jopa 40 prosenttia viiden vuosikymmenen aikana. Ilmastonmuutos edesauttaa arktisten alueen luonnonvarojen saavutettavuutta ja mahdollistaa merireittejä, jotka kiinnostavat suurvaltoja. Professorin mukaan sana OLLI eli ohjukset, luonnonvarat, logistiikka ja ilmasto kiteyttää tehokkaasti kasvavan kiinnostuksen syyt. Liuhto kertoo globaalin talouden keskinäisriippuvuuksien korostuvan ajassamme. Venäjä on enenevässä määrin riippuvainen Kiinasta. Kiina kattaa puolet Venäjän ulkomaankaupasta. –Se miten Venäjällä menee, on Suomelle tärkeää ja kiinnostaa laajasti. Mikko Hautalan sanoja lainaten: Venäjä on Suomen ainoa eksistentiaalinen uhka, kertoo Liuhto. Merkittävä osa uusista hiilivetyvaroista sijaitsee arktisella alueella. Lisäksi alueelta löytyy useita metalleja, kuten rautaa, titaania, platinaa, kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa ja timantteja sekä harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä ja terbiumia. Myös osa maailman suurimmista kalakannoista sijaitsee arktisella ja subarktisella alueella. Suuri osa luonnonvaroista kuuluu jo arktisille rannikkovaltioille. Ikiroudan sulaminen saattaa aiheuttaa uusia epidemioita. Esimerkiksi vuonna 2016 lämpöaalto sulatti Läntisessä-Siperiassa maaperää, joka paljasti vuosikymmeniä vanhoja poron jätöksiä. Tapahtumaketju todennäköisesti aiheutti Antrax-epidemian, joka sairastutti useita siperialaisia ja tappoi poroja. Antrax aiheutti myös yhden lapsen kuoleman. Tämän lisäksi vedenalaiseen infrastruktuuriin on kiinnitettävä huomiota datan liikkuvuuden turvaamiseksi Liikenteen näkökulmasta tiet, rautatiet ja öljyputket ovat uhattuina ikiroudan sulamisen takia, sillä maaperä voi sortua ikiroudan sulaessa. Etäisyys Etelä-Aasian ja Euroopan välillä Koillisväylän kautta on noin 8000 kilometriä lyhyempi kuin Suezin kanava kautta kuljettaessa, vaikka arktiset merireitit eivät ole käytettävissä ympäri vuoden. Tällä hetkellä pohjoinen merireitti on pääasiassa Venäjän kotimaan kuljetusreitti, mutta pitkällä aikavälillä sen merkitys kasvaa, kun avoveden kausi pitenee. On kuitenkin epätodennäköistä, että arktiset merireitit korvaisivat Suezin kanavan lähitulevaisuudessa. Toisaalta Suezin kanavan liikenne voi häiriintyä, jolla on valtava merkitys maailmaan. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2023 Jemenin huthikapinallisten hyökkäysten myötä. Kari Liuhto on Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori. Kuva: Kari Liuhto.
14 15 Koko Liuhdon ura on pyörinyt Venäjän ympärillä. Se sai aikoinaan alkusysäyksen, kun professorin itäkarjalainen isoäiti kannusti aikoinaan kahdeksasluokkalaista Liuhtoa opiskelemaan venäjää. –Kyseessä ei ollut tunnevalinta, vaan puhtaasti rationaalisuuteen perustuva valinta, kertoo hän valinnastaan. Liuhto päätyi venäjän opiskelujen kauttaa myöhemmin Kiovan valtiollisen yliopiston kautta Turun kauppakorkeakouluun, jonne oli perustettu vuonna 1987 Itäkaupan tutkimusja koulutuskeskus. Hän kirjoitti gradunsa yhteisyrityksistä Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Tosin gradun nimeä jouduttiin prosessin aikana muuttamaan Neuvostoliiton hajotessa. Vuonna 1991 Liuhto päätyi assistentiksi nyt jo edesmenneelle taloustieteen professori Urpo Kivikarille. Liuhto tapasi vuosittain Venäjän entistä pääministeriä Jegor Gaidaria ideana rakentaa suhteita Venäjään useiden muiden maiden presidenttien ja päättäjien ohella. –Parhaiten on jäänyt mieleen Kirgisian presidentin tapaaminen Moskovassa. Hän oli kovin kiitollinen Suomelle Mannerheimin vuoksi, sillä Mannerheim oli ensimmäinen, joka keräsi systemaattista tietoa Kirgisian kansan historiasta. Mannerheim keräsi tutkimusmatkoillaan etnografista aineistoa, kertoo Liuhto. Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen 2016 Liuhto huomasi, että opiskelijat hävisivät Itäkaupan tutkimuksen luokkahuoneista. Ennen viisikymmentä opiskelijaa vetänyt kurssi muuttui pieneksi ryhmäksi vaihto-opiskelijoita. Muutos oli suuri ja jatkui Venäjän hyökkäyssodan myötä. Turun kauppakorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu alkoivat 2023 miettiä yhteisen professuurin perustamista, joka vastaisi nykymaailmaan huutoon. –Eräs Pääesikunnan henkilö toivoi kovasti, että tiedustelututkimuksen professuuri perustettaisiin. Sanoin sitten eräässä aamupalapöydässä, että mitä jos ottaisin tehtävän vastuulleni viideksi vuodeksi, niin saadaan professuuri pelastettua, kertoo Liuhto. Tutkimustieteen professuurin ja opetuksen tavoitteena on tuoda akateemista voimaa perinteiseen Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan. Tiedustelututkimus on pelkästään täysin akateemista tutkimusta, joka ei ole tiedustelutoimintaa. Uusi syksyllä alkava tiedustelututkimuksen kokonaisuus sopii kaikille Turun yliopiston opiskelijoille, joita kiinnostavat turvallisuus, globaalit muutokset ja tiedustelun menetelmät. Opintoihin voivat hakea myös muiden korkeakoulujen opiskelijat erillisopinto-oikeudella. Aiempi kokemus aihepiiristä ei ole välttämätöntä. Kiinnostus tiedonhankinnan ja turvallisuuden teemoihin riittää. Opintokokonaisuus tarjoaa laajan katsauksen tiedustelun eri puoliin, käsitellen perusteita ja menetelmiä, geopoliittisia ja geotaloudellisia muutoksia, tiedustelutoiminnan oikeudellista sääntelyä, sen historiallista kehitystä sekä tulevaisuuden ennakointia ja heikkoja signaaleja. Liuhto korostaa, että tiedustelu liittyy yliopistossa ennen kaikkea strategiseen tietoon. Turvallisuus on vain yksi komponentti. Terveys, pandemiat, taloudellinen tiedustelu eli kilpailijoiden ja markkinoiden analyysi ovat myös tärkeässä asemassa alalla. Tärkeintä on kuitenkin se, että miten osataan kerätä, hallinnoida ja suojata strategista tietoa ja ennen kaikkea miten tietoa käytetään päätöksenteossa. –Tietoa tuotetaan paljon, jolla voisi olla päätöksenteolle merkitystä, mutta sitä ei aina osata huomata ja hyödyntää. Tiedustelututkimuksesta opittua ajattelua tarvitaan kaikkialla, sillä se opettaa ennakointimenetelmiä, kertoo Liuhto. Suomelle on Liuhdon mukaan tärkeää ennakointi ja oikeisiin asioihin satsaaminen. Liuhto ehdottaa, että yliopistona voisimme vielä tehokkaammin hyödyntää monitieteisyyttä valttikorttinamme. Myös terveyteen liittyviin kysymyksiin olisi keskityttävä ja varauduttava pandemioihin. Liuhto kannustaa opiskelijoita tutustumaan ensisyksyn kurssitarjontaan, joka on täynnä huippuluennoitsijoita. –Jos aikaa riittää niin tulen itsekin käymään kurssit opiskelijoiden kanssa, lopettaa Liuhto. Myös Turun yliopiston Pan-Eurooppa instituutin tutkimusavustaja Elina Huhtanen ajattelee, että opintokokonaisuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä nopeasti kehittyvään ja yhteiskunnan kannalta yhä tärkeämpään alaan. Mukana on asiantuntijoita, joilla on vahvaa kokemusta niin tutkimuksesta, viranomaiskentästä kuin kansainvälisestä yritysmaailmasta. –Odotamme innolla opiskelijoita, jotka haluavat ymmärtää maailmaa pintaa syvemmältä ja oppia analysoimaan muutoksia, riskejä ja mahdollisuuksia eri näkökulmista. Toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan rakentamaan uutta osaamiskenttää Suomessa. Tiedustelututkimus on tulevaisuuden taito, kannustaa Huhtanen. Tutkimusavustaja Elina Huhtanen painottaa alan tärkeyttä tulevaisuuden kannalta. Kuva: Turun yliopisto.
TEKSTIT: AARO PELTOLA AARO PELTOLA VAPUN VIISUVALIKOIMA VAPUN VIISUVALIKOIMA KUVAT: AARO PELTOLA & JOHANNES KARHUNEN AARO PELTOLA & JOHANNES KARHUNEN
v i i m e v u o n n a TYYn vappupiknikillä esiintyi Arppa ja Turun Wappuradio tuotti ohjelmaa vappukansan radiovastaanottimiin yhdeksän päivän ajan. Aattona musiikki valtaa jokirannan, kun matkakaiuttimet asetellaan piknikvilteille. Myös Turun ylioppilaskunnan harrastejärjestöissä on musiikkitarjontaa moneen makuun. Tarjolla on niin akateemista gangsta rap -seuraa, elektronisen musiikin nautiskelijoita kuin raskaan musiikin ystäviäkin. m u T Ta m i Tä nämä järjestöt oikeastaan tekevät? Miten ne viettävät vappua? Entä mitä he suosittelisivat Tylkkärin lukijoiden levylautasille? –Sun ei ole pakko tietää Wu-Tang Clanin kaikkia jäseniä, että sä voit tulla hengailemaan meidän kanssa ja nauttimaan seurasta, toteaa TAGSin eli Turun akateemisen gangsta rap -seuran puheenjohtaja Rio Koskelo. Koskelon edustama harrastejärjestö järjestää rap-musiikkiin liittyviä tapahtumia ja toimintaa. –Me kuunnellaan paljon muutakin. Kunhan se on afroamerikkalaisesta rytmimusiikista lähtöisin, niin se on tervetullutta. Jos pikkasenkin kiinnostaa rap, R&B tai reggaeton, niin aivan varmasti on samanhenkistä porukkaa, joiden kanssa tulee juttuun! Tags jä r j e s Tä ä muun muassa musavideoiltoja, joissa katsellaan teemoittain erilaisia rap-videoita ja keskustellaan niistä. Koskelo pitää kunnia-asianaan, että järjestö panostaa myös rapin tekemiseen. Kaikki halukkaat biittinikkarit ja lyriikoiden kirjoittamisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan v a r s i n a i s Ta va p p u Ta pa h T u m a a seura ei järjestä, mutta Off the Rip -baaribileet pidetään vapun kynnyksellä. Koskelo itse on suuri teekkarivapun ystävä ja kehottaakin kaikkia kynnelle kykeneviä teekkarivaputtamaan. 18 Turun opiskelijavappu soi monessa sävyssä. Harrastejärjestöt pitävät huolen, että jokaiselle on oma rytminsä aina gangsta rapista elektronisiin bileisiin ja raskaaseen metalliin. 19 T u r u y l i o p i s To n ylioppilaskunnan Turun taiteen talolla majaansa pitää TYEMYY, joka tunnetaan tuttavallisemmin nimellä Turun yliopiston elektronisen musiikin ystävien ystävät. –Elektronisen musiikin kulttuuri on turkulaista. Se on paikallista, joka on mun mielestä kiva, kun ihmiset suhtautuu tekemiseen hyvällä hengellä ja huumorilla, mutta samalla otetaan ittemme myös vakavasti. Tässä rakennetaan kestävää kulttuuria. Sellaista, mikä voi tarjota todella paljon, kuvaa puheenjohtaja Hermanni Hernesniemi toimintaa. –Pyrimme olemaan inklusiivisia, vaikka olemme jo valmiiksi melko niche-porukka. Se synnyttää hienoa yhteisöllisyyttä. Kokeneemmat voivat opettaa uusia, ja uudempi sukupolvi puolestaan kehittää uusia tapoja ja ideoita. Se on siistiä. T a i T e e n Ta lo l l a järjestöllä on käytössään kerhotilat, joissa on kaikki tarvittavat välineet elektronisen musiikin tekemiseen. Yhdistys järjestää jäsenilleen erilaisia tuottajaja DJ-työpajoja, joissa kiinnostuneet pääsevät luomaan musiikkia maksutta. l i sä ks i r a k e n n u ks e s sa on Kellari, jossa järjestetään juhlia jäsenille. Järjestö tekee aktiivista yhteistyötä myös paikallisten baarien ja festivaalien kanssa. Vapun jälkeisenä lauantaina jäsenille on tarjolla Kellari-bileet, mikäli juhlahaluja vielä riittää. Rio Koskelo pitää tärkeänä, että järjestö tarjoaa puitteet myös musiikin teolle. Kuva: Aaro Peltola. Hermanni Hernesniemi esittelee kerhotiloja. Kuva: Aaro Peltola.
20 21 T u r u y l i o p i s To l l a operoi myös TYRMY. Nimi tulee sanoista Turun yliopiston raskaan musiikin ystävät. –Se on tarkoitettu kaikille raskaasta musiikista kiinnostuneille, niin Turun yliopiston opiskelijoille kuin myös kenelle tahansa eli ei tarvitse esimerkiksi olla ylioppilaskunnan jäsen, jos haluaa liittyä, kiteyttää järjestönsä perusidean puheenjohtaja Niko Suojoki. e n i T e n y h d i s T ys järjestää lautapeli-iltoja ja musavisoja. Syyslukukauden lopulla järjestetään myös pikkujoulut TYYn saunalla ja mahdollisuuksien mukaan keikkailtoja. Vapun alla järjestetään musavisa-ilta ja osallistutaan aattona Yliopistonmäellä järjestettävään boolitukseen. –Henkilökohtaisesti ainakin boolitus on ihan ehdoton ja vappukulkue. Sitten vappupäivänä, kun on piknik Vartiovuorella, niin sinnekin kannattaa mennä vielä vapusta nauttimaan, kertoo Suojoki omista vappuriennoistaan. h a as TaT T e lu i s sa ko r o s T u i , kuinka tärkeää harrastejärjestöille on musiikkikulttuurin ylläpitäminen ja poikkitieteellisyyden arvostaminen. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan harrastejärjestöjen toimintaan. j ä r j e s Tö j e n p u h e e n j o h Ta jaT valikoivat Tylkkärin lukijoille seuraavat vinkit vapun soittolistalle: –Kun alkaa Aurinko paistamaan ja kevät tulemaan, niin kunnon West Coast-räppi Auringon osavaltiosta Kaliforniasta kuuluu asiaan. Esimerkiksi Dr. Dren The Chronic on ehdottomasti kesäalbumi sekä Ice Cuben kappale You Know How We Do It. Näissä on mielettömästi gangstavinkunaa, joka on varma kevään merkki ainakin itselle, toteaa Koskelo. e l e k T r o n i s e s Ta m u s i i k i s Ta nauttiva Hernesniemi vetää kotiinpäin. –Plugaisin TYEMYYn levyt Tyemyy VA1 ja Tyemyy VA2. Niille, jotka tykkäävät psykedeelisestä musiikista, iloisesta trancesta tai rullaavista biiteistä suosittelen Soundcloudista Aura Trance Alliance -kollektiivia, joka on vahvasti ”Turku coded”. r as k a a n m u s i i k i n osalta Suojoki sai vastaavasti listan seuraavista hallituslaisilta. Vappubileisiin Turmion Kätilöiden Teurastaja, Tirehtööri. Ku aurinko nousee, mutta bileet eivät vielä lopu biisiksi Behemothin The Deathless Sun. Ja sitten kun aurinko nousee ja bileiden pitäisi jo loppua Keijo Puuron Vaskitsa. Raskaan musiikin ystävä Niko Suojoki suosittelee kaikille vappukulkueeseen osallistumista. Kuva: Johannes Karhunen. Puheenjohtajien suositukset vapun soittolistalle pitävät huolen monipuolisesta musiikkikattauksesta. Kuva: Aaro Peltola.
KUVAT: JUHA-PEKKA HUOTARI JUHA-PEKKA HUOTARI RAULI ELENIUS RAULI ELENIUS KANSALLINEN KOKOOMUS KANSALLINEN KOKOOMUS TOIMITUS TOIMITUS YLIOPPILASKUNNAN YLIOPPILASKUNNAN KULISSEISSA KULISSEISSA TEKSTIT: TOIMITUS TOIMITUS
Suomen pääministerinä ja Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana työskentelevä Petteri Orpo muistelee ylioppilaskunta-aikaansa lämmöllä. 1990-luvulla Turun ylioppilaskunnan pääsihteerinä toiminut Orpo kuvailee pestiä edelleen yhdellä sanalla: supermielenkiintoinen. –Se on nostalginen aika. Tykkäsin tosi paljon pääsihteeriajasta, Orpo sanoo. Orpon tie pääsihteerinä alkoi kesällä 1994 virkaatekevänä pääsihteerinä edeltäjän siirryttyä Suomen yliopppilaskuntien liiton palvelukseen. Syksyllä hänet valittiin varsinaisen pääsihteerin tehtävään. Orpon taustalla oli opiskelija-aktiivin ura. Hän oli aloittanut samana vuonna ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoliittisena vastaavana ja toiminut aiemmin edustajistossa sekä ainejärjestöissä. –Kun aloitin taloustieteen opinnot, menin heti mukaan ainejärjestötoimintaan. Se vei mukanaan. Luottamustehtävien listaan kertyi muun muassa AJK:n eli Ainejärjestökeskuksen bilepaikan puheenjohtajuus. Orpo kuvailee pääsihteerin roolia yhdistelmäksi hallinnollista perustyötä ja aloitteellista vaikuttamista. –Perustyö on hoitaa rutiinit ja hallinto. Samalla työssä pystyy tuomaan ylioppilaskunnan hallituksen pöydälle uusia avauksia. Hallitus voi niitä sitten viedä eteenpäin tai antaa pääsihteerille mandaatin toimia. 1990-luku oli opiskelijapolitiikassa murroksen aikaa. Keskeisiä teemoja olivat opiskelijoiden toimeentulo ja opintotuki. Samalla myös koko korkeakoulukentän uudistuminen herätti ajatuksia. –Ammattikorkeakouluja perustettiin. Yliopistoissa oltiin siitä aika hermostuneita. Keskustelu kävi kuumana opiskelijajärjestöissä. Tätä Nykyä Orpo arvioi suhtautumisen olleen jopa turhankin kriittistä. –Kyllä sen on aika osoittautunut aivan oikeaksi ratkaisuksi. Laaja korkeakoulukenttä on ollut hyvä asia. Oltiin silloin aika lyhytnäköisiä. Orpon mukaan yliopisto vaikutti olevan tuolloin muutenkin varsin eristäytynyt ja omissa oloissaan ympäröivästä yhteiskunnasta. –Me ruvettiin avaamaan opiskelijoiden ja kaupungin välistä suhdetta. Yhteistyö yliopiston johdon kanssa oli hänen mukaansa tiivistä ja mutkatonta. Valtakunnallisesti yhteyksiä pidettiin aktiivisesti poliittisiin päättäjiin. Yksi Orpon pääsihteeriuran merkittävimmistä päätöksistä syntyi käytännön ongelmasta. Iskerin ravintolan toimija teki konkurssin ja tilanne vaati ratkaisua. –Kävelin Ylioppilaskyläsäätiöön ja sanoin toimitusjohtajalle, että haluan vuokrata tilan opiskelijaravintolaa varten. Vastaus oli, että hullu idea. Ajatus kuitenkin eteni, ja siitä käynnistyi TYYn omistama ylioppilaskunnan oma ruokailutoiminta. –Se kasvoi myöhemmin Unicaksi. Alku ei ollut helppo, mutta siitä tuli iso kokonaisuus ja merkittävä osa ylioppilaskunnan toimintaa. Olen siitä ylpeä. Entisen pääsihteerin mukaan ylioppilaskunnan toimintaympäristö on muuttunut vuosien saatossa. Samalla kun yliopisto on avautunut kaupunkiin päin, opiskelijoiden kiinnostus ylioppilaskunnan toimintaan on hänen käsityksensä mukaan heikentynyt. –Ehkä yhteisöllisyys ei ole enää yliopistolla samanlaista kuin omana aikanani, hän pohtii. Orpo korostaa, että ylioppilaskunnassa tehdään myös näkyvien tapahtumien lisäksi paljon näkymätöntä, mutta tärkeää työtä. –Edunvalvonta ja vaikuttamistyö ovat äärettömän arvokkaita, vaikka ne eivät aina näykään opiskelijoille. Tulevaisuudessa Orposta ylioppilaskuntien suurin haaste liittyy opiskelijoiden ajasta ja huomiosta kilpailemiseen. –Ylioppilaskunnan toiminnan pitää lunastaa joka päivä oikeutuksensa. On pystyttävä vastaamaan jäsenten tarpeisiin tässä ajassa. Jos sitä ei koeta merkitykselliseksi, tuki häviää. Lopuksi ohje sekä nykyiselle että tuleville pääsihteereille on selkeä. –Ei kannata jäädä toimistoon. Pitää liikkua kaupungilla, tavata päättäjiä sekä sidosryhmiä ja hakea uusia ideoita. Petteri Orpo työskenteli TYYn pääsihteerinä 1990-luvun puolivälissä. Kuva: Kansallinen Kokoomus. Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin rooli on perinteisesti ollut paljon enemmän kuin pelkkä hallinnollinen tehtävä. Se on näköalapaikka opiskelijapolitiikkaan ja laajemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tässä jutussa ääneen pääsee kolme entistä TYYn pääsihteeriä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Kun he katsovat taaksepäin, kokemuksista piirtyy mielenkiintoinen kuva aikakausien kysymyksistä ja ylioppilaskunnan pidemmistä kehityssuunnista. 25 24 "Ei kannata jäädä toimistoon. Pitää liikkua kaupungilla, tavata päättäjiä sekä sidosryhmiä ja hakea uusia ideoita."
26 Niko Kyynäräisen pääsihteerivuosina korostui ylioppilaskunnan ammattimaistuminen. Kuva: Juha-Pekka Huotari. 27 Nykyään Lahden kaupunginjohtajana työskentelevä Niko Kyynäräinen toimi Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä vuosina 2006–2007. Kyseisenä aikana organisaatio oli kasvun kynnyksellä. Hänen matkansa tehtävään kulki pitkän opiskelijapoliittisen kokemuksen kautta. –Olin ollut mukana opiskelijapolitiikassa jo vuosituhannen alusta lähtien. Aloitin ainejärjestön puheenjohtajana, jatkoin edustajistoon ja sieltä TYYn hallitukseen. Vuonna 2005 toimin vielä SYL:n hallituksessa. Siitä polku vei pääsihteeriksi, Kyynäräinen kertoo. Kyynäräisen mukaan hänen pääsihteerikaudellaan TYY oli siirtymässä entistä ammattimaisempaan suuntaan. Henkilöstörakennetta kehitettiin ja toimintaa vakautettiin. –Silloin pääsihteerien sopimukset olivat määräaikaisia, yleensä 2+1 vuotta. Juuri tuolloin alettiin siirtyä kohti pysyvämpiä ratkaisuja. Henkilöstöä ammattimaistettiin entisestään ja toiminta kehittyi. Samalla taustalla vaikuttivat laajemmat muutokset korkeakoulukentässä, kuten valmistautuminen yliopistojen yhdistymisprosesseihin ja keskustelu opintoaikojen rajaamisesta. Taloudellisesti ylioppilaskunnassa elettiin vakaata kasvun aikaa liiketoiminnan puolella. –Unica ja sijoitusomaisuus kasvoivat tasaisesti. Pääsihteeri toimi tuolloin myös Universitas-yhtiön toimitusjohtajana, joten vastuu omaisuuden hallinnasta oli keskeinen osa työtä. Kyynäräinen kuvaa pääsihteerin roolia ennen kaikkea huolehtimiseksi siitä, että toiminta on taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä pohjalla. –Se on tavallaan jatkuvuuden varmistamista. Korostan toimitusjohtajaroolia yhtiön puolella. –Yliopiston johdon kanssa tavattiin kuukausittain lounaalla. Suhde oli hyvä, vaikka yksittäisissä tiedekunnissa saattoi ollakin enemmän kitkaa. Yhtenä keskeisenä keskusteluteemana hän nostaa esiin eläkeuudistuksen vaikutukset yliopistoihin. Myös kaupunkiin päin yhteistyö muuttui alati ylioppilaskunnassa strategisemmaksi. –Kävimme rehtorin kanssa paljon keskusteluja mitä uudistus voisi tarkoittaa yliopiston tulevaisuudelle, myös mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. –Opiskelijapoliittista ohjelmaa oli tehty jo aiemmin, mutta tuolloin yhteistyö syveni. Kaupungissa ymmärrettiin entistä paremmin opiskelijoiden merkitys. Valtakunnallisella tasolla TYY vaikutti pitkälti Suomen ylioppilaskuntien liiton kautta. Kyynäräisen mukaan opiskelijaliikkeen luonne vaihtelee ajassa. –Omana aikani puoluepolitiikka oli vahvasti läsnä. Se toi opiskelijat aktiivisesti mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. –Painotukset elävät. Jokin asia silti säilyy. Yhteisöllisyys ja järjestötoiminta ovat pysyviä elementtejä. Kyynäräisestä edunvalvontaa tehdään valtavasti kulisseissa. Arjessa ratkotaan jatkuvasti erilaisia tilanteita ja haetaan vaihtoehtoja, erityisesti silloin kun resursseja joudutaan karsimaan. Myöhemmin tarkasteltuna Kyynäräinen näkee myös pääsihteeritaipaleeltaan kehityskohteita. –Yhtiöpuolen ammattimaistamista olisi voinut tehdä nopeammin. Siinä olisi ollut varaa edetä ripeämmin. Toinen keskeinen huomio liittyy työn määrään suhteessa palkkiotasoihin. –Kyllähän se oli aika lailla sellaista aamusta iltaan myöhään tekemistä, kokonaisvaltaista kaikin puolin. Kyynäräinen toivoo ylioppilaskunnille vahvaa yhteiskunnallista roolia myös jatkossa. –Nuorten äänen pitäisi kuulua päätöksenteossa nykyistä enemmän. Ylioppilaskunnilla on tärkeä rooli tulevaisuuden suuntaa koskevassa keskustelussa. Hänen neuvonsa tuleville pääsihteereille on yksinkertainen. –Ylioppilaskunta on pieni organisaatio, mutta sen ympärillä on valtava verkosto osaamista. Kannattaa tarttua puhelimeen. Kyynäräisestä yksi sana tiivistää työn ytimen: pitkäjänteisyys. "Ylioppilaskunta on pieni organisaatio, mutta sen ympärillä on valtava verkosto osaamista."
28 Turun yliopiston ylioppilaskunnassa vuosina 2013 sekä 2015–2019 pääsihteerin tehtävässä toiminut Rauli Elenius päätyi rooliin kahteen otteeseen. Ensin sijaiseksi ja myöhemmin varsinaiseksi pääsihteeriksi. Eleniuksen suvulla on pitkät perinteet ylioppilaskunnassa. Hänen isoisänsä Eero Elenius on ollut 50-luvulta 80-luvulle ylioppilaskunnan esimiehenä. Myös ylioppilaskunnan taukotila kantaa suvun nimeä. Eleniuksen väylä tehtävään kulki luottamustoimien kautta. Hän oli toiminut ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011 ja edustajiston varapuheenjohtajana vuonna 2012. Kun silloinen pääsihteeri Toni Nyström jäi opintovapaalle viimeistelemään graduaan, Elenius haki noin kymmenen kuukauden mittaiseen sijaisuuteen. –Hain siihen, koska pidin organisaatiosta. Näin siinä myös kehittämisen kohteita, ja työ tuntui luontevalta, hän muistelee. Nyström palasi hetkeksi tehtävään, mutta irtisanoutui myöhemmin. Elenius haki paikkaa uudelleen ja aloitti varsinaisena pääsihteerinä vuoden 2015 alussa. Muodollisesti pääsihteeri on ylioppilaskunnan virkakoneiston johtaja. Hallitus johtaa poliittista kokonaisuutta, mutta henkilöstö toimii pääsihteerin alaisuudessa. Käytännössä työ tarkoittaa myös tiivistä yhteistyötä opiskelijapäättäjien kanssa. Hallituksissa on usein opiskelijoita, joilla ei ole vielä paljon kokemusta organisaation johtamisesta. –Keskimäärin hallituksessa on kokemattomampaa porukkaa kuin pääsihteeri. Siksi valmistelu ja päätöksenteko tapahtuvat pitkälti yhteistyössä. Monet opiskelijapolitiikan kysymykset toistuvat vuodesta toiseen. Eleniuksen kaudella keskusteltiin samoista teemoista, joita ylioppilaskunnassa oli käsitelty jo pitkään. Ja joita käsitellään myös yhä. Yksi näkyvimmistä oli ylioppilaskunnan kirjaston tulevaisuus. Sen lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2014, jolloin Elenius ei vielä ollut varsinaisessa tehtävässä, mutta käytännön toteutus jäi hänen vastuulleen. Toinen jatkuva kiistakysymys oli ylioppilaskuntien pakkojäsenyys sekä Turun ylioppilaskunnan jäsenyys Opiskelijoiden liikuntaliitossa. –OLL-jäsenyys oli sellainen asia, joka tuli edustajistossa käsittelyyn monta kertaa. Arjen tasolla tärkeimpiä kysymyksiä olivat kuitenkin tilat. Kaikki ylioppilastalot remontoitiin yksi kerrallaan, mikä vaikutti järjestötiloihin ja tapahtumapaikkoihin. –Opiskelijatilat olivat tosi iso keskustelu. Silloin päätettiin ottaa Q-talo käyttöön. Järjestöja biletilat olivat paljon esillä. Eleniuksen mukaan ylioppilaskunnan ja Turun yliopiston suhteet olivat hänen kaudellaan hyvät. Yhteistyötä tehtiin paljon opiskelijoita koskevissa työryhmissä, ja ylioppilaskunta pystyi tekemään myös omia aloitteitaan. Myös kaupungin kanssa yhteydenpito tiivistyi. –Kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli entinen TYYn toimija, yhteydenpitoa lämmiteltiin enemmän. Valtakunnallisella tasolla tärkein kanava oli Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Turun ylioppilaskunta oli aktiivinen myös siellä. Moni opiskelija ei välttämättä näe ylioppilaskunnan arkea kovin läheltä. Elenius pohtii, että osa näkyvyydestä on vuosien aikana vähentynyt. –Palvelupiste ei ole enää joka päivä auki. Se voi vaikuttaa siihen, että opiskelijat eivät näe ylioppilaskuntaa samalla tavalla kuin ennen. Samalla suuri osa työstä tapahtuu muutenkin kulisseissa. Vaikuttamisena yliopiston päätöksentekoon tai ainejärjestöjen tukemisena. –Ne eivät näy opiskelijalle, jos ei itse ole mukana järjestötoiminnassa. Kaikki muutokset eivät ole suuria poliittisia linjauksia. Yksi Eleniuksen kauden käytännön uudistuksista oli ylioppilaskunnan toimiston remontti. Aiemmin palvelupiste oli lähinnä luukku, jonka toisella puolella kansliasihteeri palveli opiskelijoita. Kun palvelu loppui, luukku meni kiinni. Remontissa tilasta tehtiin avoimempi ja kutsuvampi. –Tämä oli paljon nukkavierumpi ennen. Palvelupisteestä haluttiin tehdä houkuttelevampi. Jälkikäteen Elenius kuitenkin pohtii kuinka tärkeä muutos oli pitkällä aikavälillä. –Jos digitaaliset kanavat ovat jatkossa se ensisijainen tapa asioida, niin ehkä se ei ollutkaan niin keskeinen asia. Ylioppilaskunnan perustehtävä ei Eleniuksen mukaan ole vuosien aikana muuttunut. Eikä todennäköisesti muutu tulevaisuudessakaan. Opiskeluaika on elämässä lyhyt vaihe, mutta samalla tärkeä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamisen kannalta. –Tarvitaan yhteisö, joka kokoaa ihmisiä yhteen. Monille se on harrasteporukka tai vastaava. 29 Eleniuksen mukaan OLL-jäsenyys ja ylioppilaskunnan kirjasto olivat hänen aikakaudellaan usein tapetilla. Kuva: Rauli Elenius. "Tarvitaan yhteisö, joka kokoaa ihmisiä yhteen."
kolumni P eruskoulusta lähtien olen pohtinut ryhmätöiden oikeudenmukaisuutta ja yliopistoon päädyttyäni pääsin törmäämään niihin jälleen kerran. Miksi konsepti ei toimi missään? j o s k a i k k i ryhmänjäsenet panostavat yhtäläisellä innolla ja panostuksella ryhmätyötaakan jakamiseen ja huolelliseen tekemiseen niin vapaamatkustajia ei ole ja lopputulos on tietenkin hyvä. Kenelläkään ei ole valittamisen varaa. Harvoin kuitenkin näin on. h y väT a rvo sa n aT eivät vain motivoi kaikkia tarpeeksi, kun kerran pienemmällä panostuksella voi hyötyä muiden työpanostuksesta. Myönnän. Olen ollut myös hyötymässä muiden ahkeruudesta. Myös minun ahkeruuttani on hyväksikäytetty. Onko silloin järkeä antaa kaikille ryhmässä sama arvosana? Kenen mielestä se on oikeudenmukaista? Kurssin vetäjille on helpompaa mennä sieltä missä aita on matalin ja arvioida ryhmätyöt lopputuloksen perusteella. Se on sinänsä ymmärrettävää, jos heiltä ei velvoiteta muuta ja tämä velvoite vain kasvattaisi heidän työtaakkansa. r y h m äTö i s Tä o n kieltämättä hyötyjä. Sosiaalisen kanssakäymisen taitoja on hyvä oppia soveltamaan ja työelämässä ryhmässä työskentely on tarpeellinen taito, mutta raha motivoi ihmisiä paremmin työskentelemään kuin arvosanat ja työnantajia kiinnittämään paremmin huomiota siihen ketkä ovat aikaansaavia ja ketkä eivät. o n g e l m a n a n i i s sä on vastuun epätasainen jakautuminen. Jos vastuualueita ei jaeta ryhmätyön arvioijan toimesta, jokainen ansaitsee saada arviointia omasta suorituksestaan. Tämä suoritus voi hyvin olla osa yhteistä työtaakkaa hyvin suunnitellulla tehtävänannolla. Muita ongelmia ovat työnjaon organisointiin kuluva aika, työn laadun vaihtelevuus työn sisällä ja ryhmätöiden jatkuva epäsuosio. Suurin osa opiskelijoista haluaa mieluummin keskittyä itse opiskeluun ylimääräisen tekemisen ja arvioinnin sijaan. r y h m äT yöT ovaT mielestäni tarpeellisia oppimaan työelämän yhteistyötaitoja, mutta ryhmätöiden tehtäväroolien jakamisesta ja reilusta arvioinnista ovat vastuussa kurssien vetäjät. Kun ryhmätöitä järjestetään toivoisin, että arvioinnin keskiössä on itse ryhmätyötaidot, jos niitä varten ryhmätöitä kerran järjestetään ja voidaan jättää muu opiskelu sen ulkopuolelle. u s ko n , e T Tä useampi työpaikka toivoisi keskuuteensa ihmisiä, ketkä oikeasti osaavat työskennellä osana tiimiä. Ryhmätöiden työmaa k ristian k oponen T ämä monelle tuttu lausahdus lon heti yliopistolain alusta. Kokonaisuudessa virke kuuluu: “Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.” s u o m e s sa as e T e l m a on kuitenkin poikkeuksellinen. Opiskelu ei ole pelkästään maksutonta, vaan valtio rahoittaa myös opiskelijoiden toimeentuloa opintojen aikana. Siksi on perusteltua kysyä mitä yhteiskunta tällä investoinnilla saa? Kenelle sen hyödyt lopulta kuuluvat ja miten hyötyjen jakautumista tulisi ohjailla? a k aT e e m i s e s sa k e s k u s T e lu s sa kansainvälisyys näyttäytyy lähes poikkeuksetta positiivisena. Sitä se kieltämättä usein onkin. Opiskelijavaihto, ulkomaiset tutkijat ja englanninkielinen opetus ovat merkkeinä laadusta ja avoimuudesta. k a n sa i n vä l i sy ys o n tavoite, jota mitataan, rahoitetaan ja palkitaan. Yliopiston onkin oltava osa globaalia tiedeyhteisöä tuottaakseen laadukasta tutkimusta ja opetusta, mutta vaarana on, että kansainvälisyys muuttuu itseisarvoksi, jota ei tarvitse perustella. k ysy m ys ko n k r e T i s o i T u u , kun tarkastellaan koulutuksen tuottoja. Suomalainen yhteiskunta investoi korkeakoulutukseen merkittäviä summia. Samalla on ilmeistä, että osa valmistuneista siirtyy työmarkkinoille ulkomaille. Yksilön näkökulmasta tämä on täysin rationaalista ja usein toivottavaa. y h T e i s k u n n a n n ä kö k u l m as Ta tilanne on monimutkaisempi. Investointi on tehty Suomessa, mutta sen taloudelliset ja osaamiseen liittyvät hyödyt voivat realisoitua toisaalla. m i Tä s u o m a l a i n e n yhteiskunta voi sitten kohtuudella odottaa vastineeksi? Tuskin ainakaan sitä, että valmistuneita velvoitettaisiin pysymään maassa. Pakko ei istu yliopiston eikä avoimen yhteiskunnan periaatteisiin. Kenelle Turun yliopisto kuuluu? essee TEKSTIT: VALTTERI VUORI s e n s i ja a n voitaisiinko odottaa jonkinlaista arvopohjaista vastavuoroisuutta? Esimerkiksi sitä, että koulutuksen hyödyt realisoituvat ainakin osittain takaisin siihen yhteiskuntaan, joka ne mahdollisti. Tämä voi tapahtua monella tavalla: työnteon, verotuksen, osaamisen palautumisen tai kansainvälisten verkostojen kautta. Vähintään arvostuksena tätä yhteiskuntaa kohtaan. k o ko i l m i ö s sä , jota aivovuotona kuvataan ei toki ole kyse pelkästään koulutuspolitiikasta. Oikeastaan enemmän työmarkkinoiden toimivuudesta. Kun olemme osa kansainvälistä järjestelmää, on pelattava sen säännöillä ja pystyttävä olemaan houkutteleva maa opiskelun lisäksi myös jäädä ja työskennellä. s a m a a n a i h e e s e e n kuuluvat myös esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksut, jotka nähdään usein koulutuksen laatuun linkittyvinä. työkielikin usein englanti. Kuitenkin hakeutuminen kansainvälisen liiketoiminnan englanninkieliseen ohjelmaan on ollut tietoinen valinta, jollaisena sen tulisi pysyäkin. o n p i e n e l l e suomalaiselle kulttuurille ja kielelle kriittisen tärkeää, että suomeksi tehdään laadukasta tiedettä ja tutkimusta. Kansainväliset tutkinto-ohjelmat ovat nykypäivää ja tutkijan uralle vaaditaan perustellusti työskentelyä myös englanniksi tai muulla tieteenalan keskeisellä kielellä, mutta suomen asemaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee muistaa vaalia. j o n y T anglismit ja englantia ja suomea sekoittava niin kutsuttu finglish ovat vallanneet alaa ja nuorten lukuja kirjoitustaito heikentynyt. Tämä kehitys sisältää riskejä joista ilmeisimpänä on suomen kielenja kulttuurin itseisarvo, mutta myös välineellisiä uhkia kuten sen, että asiantuntijakieli ja tavallinen kansankieli eriytyvät entisestään. Se taas voidaan nähdä uhkana koko demokratialle. y l i o p i s To e i siis vain käytä kieltä. Se rakentaa sitä aktiivisesti ja kieli kehittyy tieteen mukana esimerkiksi uusien ilmiöiden, ja yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Hieman kärjistetysti voidaan sanoa, että suomen kielen asema suomalaisessa tieteessä on edellytys sille, että suomeksi voi ajatella monimutkaisia asioita myös tulevaisuudessa! l o p u lTa k ysy m ys siitä, kenelle yliopisto kuuluu, ei taivu yksinkertaiseksi vastaukseksi. Turun yliopisto kuuluu sekä Turulle, Suomelle että maailmalle. y l i o p i s To o n samanaikaisesti kaksi asiaa. Se on kansallinen instituutio, jota rahoitetaan verovaroin, jonka toimintaa ohjaa suomalainen lainsäädäntö ja jonka kielija kulttuuriympäristö on paikallinen. Toisaalta se on osa globaalia tiedeyhteisöä, jossa tutkimus, julkaisut ja urapolut eivät rajoitu valtioiden rajoihin. 31 31 Jos halutaan olla kansainvälisiä, on ymmärrettävä miten kansainvälinen järjestelmä toimii. Mitkä tekijät ovat vetotai pitovoimatekijöitä. T ä m ä k ä ä n e i rajoitu yliopistoon tai edes koulutuspolitiikkaan. Silti puhuttaessa yliopiston ja yhteiskunnan investointien hyödyistä ei voida irrottautua esimerkiksi siitä millaisella veropolitiikalla osaajia ja yrityksiä saadaan pysymään osana yhteiskuntaamme. y l i o p i s To e i kuitenkaan ole pelkkä koulutusinstituutio tai tutkimuksen tuottaja, vaan yliopistolla on suomalaisessa yhteiskunnassa myös merkittävä kulttuurinen asema. Yliopiston kulttuurinen asema on jopa rahoituskeskustelua tärkeämpi aihe. Ameriikan tuontina saapunut myös kulttuurisodaksi kutsuttu vastakkainasettelu osuu siksi erityisesti myös yliopistoon. T äs sä k e h i T ys k u lu s sa kansainvälisyys rinnastetaan edistykseen, kun taas paikallisuus helposti rajoittuneisuuteen. Vastakkainasettelu on kuitenkin osin keinotekoinen ja luo paradoksin. y l i o p i s Toy h T e i s ö ja erityisesti opiskelijaliike haalareineen ja järjestöineen ovat uniikkeja ja osa suomalaiskansallista kulttuuria. Silti kansallisen edun mainitseminen tai jopa suomen kielen aseman korostaminen voidaan tuomita tunkkaisena tai lähes epä-älyllisenä. o l i s i n ä köa l aT To m u u T Ta uhrata yliopiston historiallinen rooli kansallisen sivistyksen rakentajana kehitykselle, jossa sen kytkös omaan yhteiskuntaansa vähitellen heikkenee abstraktin kansainvälisyyden ihanteen vuoksi. Yliopisto on ollut, ja sen tulisi olla jatkossakin osa kansakunnan rakentumista. Osa sivistyksen ja kielen ydintä. o n m yö s muistettava, että yliopistot ovat aina myös osa yhteiskunnallista rakennetta, jonka rahoitus ja legitimiteetti syntyvät kansallisella tasolla. Kaikki tämä ei poista yliopiston ja yliopistoyhteisön kansainvälistä ulottuvuutta. Eivätkä nämä asiat oikeastaan edes ole konfliktissa keskenään. r a h o i T u ks e n ja kulttuurin lisäksi kolmas tärkeä teema on suomen kielen asema yliopistossa. Oma tutkinto-ohjelmani on erityisesti maisterivaiheessa ollut lähes kokonaan englanninkielinen. Onhan kauppatieteilijän KUVAT: SUVI HARVISALO
V uosi sitten keväällä 2025 Turun yliopiston ylioppilaskunnan ulkosuhteita alettiin kehittämään uusille suunnille. Ylioppilaskunnan toimijat ovat perinteisesti toimineet aktiivisessa yhteistyössä muiden suomalaisten ylioppilaskuntien kanssa esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liiton tapaamisten kautta. Ulkomaille päin suomalaiset ylioppilaskunnat eivät sen sijaan ole juurikaan olleet tekemisissä 2000-luvun aikana. Ty y n h a l l i T u ks e n toimesta suhteita Pohjanlahden länsipuolen yliopisto-opiskelijoihin lähdettiinkin kehittämään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Asiaa TYYn hallituksesta lähti edistämään erityisesti allekirjoittanut. Suhteiden luomisesta ja tapaamisehdotuksesta lähetettiin alun perin sähköpostia Tukholman yliopiston ylioppilaskunnalle eli Stockholm Universitets Studentkårille. Ajatus SUS:n kontaktoimisesta lähti liikkeelle, kun huomasimme 1960-luvulla julkaistuissa Turun ylioppilaslehdissä artikkeleita, joissa puhuttiin TYYn ja SUSn tekemistä vierailuista toistensa luo vuosien 1964–1966 välillä. s u h d e To i m i n Ta a va i k u T T i olleen harjoitettu erityisesti 1960ja 1970-lukujen aikana, mutta jostain syystä yhteydenpito sittemmin jäi ja unohtui historian hämäriin. Asian noustua esiin TYYssä heräsi uusi innostus ottaa yhteyttä tukholmalaisiin opiskelijoihin. Turusta katsottuna Tukholma on kuitenkin lähempänä kuin moni muu suomalainen yliopistokaupunki, joten tukholmalaisten opiskelijoiden tavoittaminen ja verkostoituminen heidän suuntaansa voisi suoda uusia mahdollisuuksia TYYlle sekä turkulaisille opiskelijoille. sus n h a l l i T u ks e n jäsenet vaikuttivat innostuneilta suomalaisen ylioppilaskunnan tapaamisesta ja tapaaminen sovittiin 5. syyskuuta.2025 Tukholmaan SUS:n toimistolle. Tukholmaan lähtivät TYYn hallituksen jäsenistä Kallio sekä Jacobsson. Tapaaminen TYYn ja SUSn hallituksen jäsenten välillä oli todennäköisesti ensimmäinen 50 vuoteen. Ylioppilaskuntien rooli on tehdä opiskelijoidensa suuntaan hyvää edunvalvontaa, joten tapaamiseen kuuluikin itsestäänselvästi keskustelua molempien koulutusja kuntapoliittisista teemoista sekä ajatustenvaihtoa turkulaisten ja tukholmalaisten opiskelijoiden ajankohtaisista ongelmista. o p i s k e l i j o i d e n h u o l e n a i h e e T eroavat Ruotsin suunnalla monelta osin suomalaiTYY kruunun mailla essee TEKSTI: HANNU KALLIO KUVA: STUDENTS' NOBEL NIGHTCAP sista. Opiskelijat saavat Ruotsissa esimerkiksi hieman enemmän opintotukea kuin Suomessa, mutta samaan aikaan ruotsalaisilla ei ole käytössä opiskelijoiden ateriatukea. Suomessa opiskelijaravintolan lounas maksaa 5,90 euroa, joista valtion 2,80 euron ateriatuen jälkeen opiskelijalle jää maksettavaksi 3,10 euroa. Ruotsissa taas opiskelijat maksavan lounaastaan normaalin ravintolahinnan tai vaihtoehtoisesti tuovat omat ruoat mukanaan kampukselle. u s e i m m aT r u oT sa l a i s e T opiskelijat päätyvätkin tuomaan yliopistolle omat eväät. Ruotsalaisilla ei siis ole kaikkia samanlaisia ongelmia kuin suomalaisilla opiskelijoilla, mutta vaikeuksia opiskelijaelämän arjesta löytyy kummaltakin puolen Pohjanlahtea. sus n i sä n n ö i tapaamista ja keskustelujen jälkeen TYYn edustajat pääsivät Tukholmassa vierailulle Karoliinisen instituutin avajaismessuille. Tukholmassa on useita yliopistoja ja sen myötä myös useita ylioppilaskuntia. Avajaismessuilla TYYn toimijat pääsivätkin tapaamaan kaikki kaupungin ylioppilaskunnat yhteen kokoavan liiton: Stockholms studentkårers centralorganisationin aktiiveja. Vierailun lopussa TYYn edustajat kutsuivat SUSn hallituksen vierailemaan Turussa TYYn 103. vuosijuhlilla marraskuussa. Yhteistyö tukholmalaisten kanssa oli siis näin käynnistetty uudelleen vuosikymmenten jälkeen. k u n r u oT sa l a i s e T vierailivat TYYn 103. vuosijuhlilla, SUS:n hallituksen jäsenet näyttivät olleen vaikuttuneita suomalaisten opiskelijoiden vuosijuhlista Turun linnassa. Tukholmalaiset opiskelijat eivät kuuleman mukaan niin vain pääse varailemaan linnoja omaan käyttöönsä, sillä Ruotsissa nämä kuuluvat enimmäkseen kuningasvotaan osallistuvaksi. Juhla järjestettiin Tukholman yliopiston kampuksella ja paikan lavastukseen oli käytetty useita päiviä. TYYn edustajat pääsivät illan ja yön aikana keskustelemaan ruotsalaisten vaikuttajien kanssa Nobel-juhlien ohessa sekä kokemaan paikallista opiskelijakulttuuria. h a n k a lu u ks i a To s i n suomalaiselle aiheutti paikallisten julkisuudenhenkilöiden tunnistaminen. Juhlissa oli paikalla Ruotsin parlamentin jäseniä, mutta suomalaisena heitä ei ollut helppo tunnistaa. Kuningasperheen edustajia ei tällä kertaa saapunut juhliin, joten prinsessan tanssittamisen osalta TYYn hallitus joutui valitettavasti 1960-luvun tapaan jälleen pettymään. r u oT s i n k u n i n g as pa r i on kuitenkin 80 vuoden iässä, kun taas heidän lapsensa prinsessat Victoria ja Madeleine sekä prinssi Carl Philip ovat perheellisiä ihmisiä. SUS:n toimijat arvioivatkin, että seuraavan kerran kuninkaallisia nähdään Nobel-iltajuhlissa vuonna 2030, kun prinsessa Estelle on 18-vuotias. Tapahtuma päättyi lopulta aikaisin aamulla, jolloin TYYn edustajat palasivat aamulaivalla takaisin Suomeen. Juhlallisuudet Tukholmassa olivat suomalaisen opiskelijan näkökulmasta vaikuttavia. s e u r a ava ks i Ty y n edustajat pääsivät vierailemaan SUS:n järjestämässä Lucia Ball -juhlassa Pyhän Lucian päivänä. Juhla muistutti suurilta osin suomalaisia vuosijuhlia. Tapahtuma alkoi tuttuun tapaan coctail-tilaisuudella, jota seurasi vuosijuhlien tapaan ruokailu. 32 32 Salaiset kansiot on 1990-luvulla Chris Carterin luoma draamasarja, jossa FBI-agentit Fox Mulder ja Dana Scully tutkivat selittämättömiä tapauksia. Mulder uskoo yliluonnolliseen, Scully taas luottaa tieteeseen. Sarja liikkuu kahdella tasolla, jossa yksittäiset jaksot ovat kauhutarinoita, kun taas toisaalla seurataan salaliittomytologiaa, jossa kissa-hiiri-leikkimäisesti aina kun totuus tuntuu olevan käsillä, se karkaa jälleen ulottumattomiin. Vaikka mysteerin ylläpito vaikeutuu sarjan edetessä ja jaksojen taso vaihtelee, sen vahvuus on tunnelmassa. On mielenkiintoista huomata millaisen vaikutelman voi saada aikaan ilman valtavia erikoistehosteita pelkällä pimeän halkaisevalla taskulampun kajolla, epäluulolla, kysymyksillä ja hiljaisella pelolla. Ehkä juuri siksi sarja kantaa klassikon mainetta ja onkin jäänyt elämään tuotantona, joka vangitsee katsojansa yhä uudelleen. TOIMITUS Kirja josta tulee hyvälle tuulelle, vaikka sen päähenkilö pahoittaakin siinä mielensä ties kuinka monta kertaa. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan (2010) päähenkilö on 80-vuotias mies, joka palaa halusta kertoa miten kaikki oli paremmin aikaisemmin. Nostalgia on kirjan kantavia teemoja toimien samalla peilinä, jossa suomalaista yhteiskuntaa reflektoidaan ikääntyneen miehen kautta. Vaikka päähenkilö jatkuvasti paheksuukin nykyajan kummallisuuksia, hänen ajatuksissaan piilee paljon haikeutta. Se tuo samaistuttavasti esille sen mitä kaikki välillä tuntevat. Aika menee eteenpäin. Menneisyys voi olla kaunis, mutta nykyhetkeä ei voi sivuuttaa. Siinä mielessä hieno lukukokemus, että vaikka onkin pakettina tiivis, herättää paljon ajatuksia ja jättää pohtimaan enemmän kuin ensimmäisillä sivuilla voisi arvatakaan. TOIMITUS tutustu näihin Totuus on yhä tuolla jossain Laivat puuta, miehet rautaa huoneelle. Tukholmalaiset saivat kokea monia suomalaisen vuosijuhlan aspekteja, joita Ruotsissa ei tunneta. j o s r u oT sa l a i s e T kokivat kulttuurishokkeja ylioppilaskunnan vuosijuhlilla, niin myös SUS onnistui yllättämään turkulaiset opiskelijat. SUS lähetti TYYn edustajille kutsut saapua 10. joulukuuta Nobel-juhlien viralliseen jatkojuhlaan. Turkulaiset opiskelijat pääsivät näin osallistumaan juhliin, joihin oli kutsuttu vuoden Nobel-palkitut, Ruotsin kuningasperhe sekä Ruotsin kansanedustajia. n o b e l pa l k i n n oT ovaT jaettu vuodesta 1901 lähtien Alfed Nobelin kuolinpäivänä. Ruotsin kuningas jakaa fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen Nobel-palkinnot Tukholman konserttitalolla 10. joulukuuta, kun taas rauhanpalkinto jaetaan muista poiketen Oslossa. Tukholmassa palkintojen jakoa seuraa Tukholman kaupungintalolla järjestettävä Nobel Banquet -juhlaillallinen, johon kaikki edeltävässä tilaisuudessa olleet ovat kutsuttuina. Illallisen jälkeen Tukholmassa on vielä järjestetty vuodesta 1978 alkaen virallinen iltajuhla Students´ Nobel Nightcap, jonka organisoinnista vastaa kokonaisuudessaan neljä tukholmalaista ylioppilaskuntaa. Ty y l l ä o n myös aiempaa historiaa Nobel-juhliin osallistumisesta 1960-luvulla. Aiheesta on kirjoitettu lyhyesti TYYn 100-vuotishistoriikissa. TYY oli saanut tukholmalaisilta opiskelijoilta kutsun osallistua Nobel Banquiet -illalliselle, mihin TYY osallistui innokkaasti. Historiikin hauskan kertomuksen mukaan TYYn edustajan tavoitteena oli tanssittaa ruotsalaista prinsessaa juhliin kuuluvissa tanssiaisissa. Suomeen palasi kuitenkin hieman pettynyt opiskelija, sillä hän ei kertoman mukaan päässyt kymmentä metriä lähemmäksi prinsessaa ennen kuin joku ”hovimarsalkka” kerkesi jo ennen häntä hakemaan prinsessan tanssitettavaksi. T ä l l ä k e r Ta a TYYn edustajat pääsivät osallistumaan Nobel Banquetin jälkeiseen iltajuhlaan, jossa kutsuttuina olivat lisäksi kaikki illalliselle osallistuneet. Iltajuhla oli erittäin suljettu ja vartioitu tapahtuma. Juhlassa ei saanut ottaa valokuvia ja kaikille osallistujille jaettiin sisäänpääsyssä tarra, joilla oli tarkoitus peittää puhelimen kameran linssi. l e h d i s Tö e i saanut osallistua tapahtumaan. Tarkka yksityisyys on tietysti osa juhlia, joihin kuningasperhettä ja kansanedustajia toil u c i a b a l l -juhlan ohjelma oli tosin omaperäisempää kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Illan ohjelmaan kuului puheiden lisäksi Lucia-neidon ja kuoron laulun kuunteleminen, vuosittaisten palkintojen jakoja ansioituneille sekä erilaisia opiskelijoiden tekemiä näytelmiä. Valtaosa muista osallistujista oli paikallisia opiskelijoita tai vierailijoita muista ruotsalaisista ylioppilaskunnista. p öy Tä j u h l as sa Ty y n edustajat keskustelivat esimerkiksi Göteborgin yliopiston ylioppilaskunnan edustajan kanssa. Seuraavaksi kerraksi SUS:n aktiivit ovat saaneet turkulaisilta kutsun vierailla Turussa vappuna, jolloin ruotsalaisilla on tilaisuus kokea vappuboolitus, kokoontuminen Taidemuseonmäellä sekä juhliminen suomalaisten opiskelijoiden seurassa. s u h T e e T Ty y n ja SUS:n välillä kehittyivät ensimmäisen puolen vuoden aikana lämpimiksi. Molempien ylioppilaskuntien hallituksen toimijoilla oli yhteinen mielipide siitä, että yhteistyöllä naapurimaiden toimijoiden kanssa on paljon annettavaa. Toivon mukaan yhteistyön jatkuminen tulevaisuudessa edistää laajemmin turkulaisten ja tukholmalaisten riviopiskelijoiden rajat ylittäviä mahdollisuuksia ja edunvalvontaa. k a ks i k i e l i s e n ä y l i o p i s To k au p u n k i n a Turun yhteistyö lähellä olevan Tukholman suuntaan sekä hyvät kulkuyhteydet sinne avaavat mahdollisuuksia, joita monilla muilla suomalaisilla yliopistoilla ei ole. Edunvalvontaa, yhteistyötä ja Nobel-juhlia Tukholmassa. Turun ylioppilaslehti nro 21 / 16.9.1966
T y l k k ä r i o n metsästänyt luottoreseptejä vuosia kaduilta ja kampuksilta. Kysymättömäksi kysymykseksi on kuitenkin jäänyt millaisista herkuista lehden kirjoittajat nauttivat kolumneja kirjoitellessaan? Tällä kertaa oman suosikkireseptinsä paljastaa lehden avustaja Kristian Koponen. b r o w n i e T , j o T k a ovat alun perin lähtöisin Yhdysvalloiar ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan myös Suomessa. Silti Koposen mukaan niitä on edelleen verrattain harvoin kahviloissa ja ravintoloissa –Brownie alkoi kutsumaan makuhermojani ja aloin pohtimaan, että miltä itsetehdyt browniet maistuisivat. a v u s Ta j a o n vain harvassa ravintolassa ja kahvilassa törmännyt brownieihin ja säikähtänyt hintaa katsoessaan. Hän ei voinut uskoa ruokakaupan einesbrownieiden olevan täysin samankaltaisia kuin itseleivottujen. –Loppujen lopuksi päätin itse kääriä hihat ja ryhtyä leipomaan tyydyttääkseni makean nälkäni. Yllätyin siitä, kuinka halvaksi se tuli ja kuinka helppoa brownieiden tekeminen on. i n s p i r a aT i o n h ä n sai reseptistä “maailman parhaimmat browniet”, jonka Koponen löysi verkosta. Ensimmäinen kokeilu ei kuitenkaan vastannut odotuksia. –Saavuttaakseni vähemmän kitkerän ja raikkaamman maun, päätin vaihtaa tumman suklaan valkosuklaaseen ja leivoin toisen erän brownieita pari viikkoa myöhemmin ja kun olin sen saanut valmiiksi, niin tiesin löytäneeni etsimäni. k o p o s e n k e h i T Tä m ä brownieversio osoittaa, että pienelläkin muutoksella klassikkoreseptiin voi saavuttaa täysin uuden makumaailman. Samalla se rohkaisee kotileipureita kokeilemaan ja muokkaamaan reseptejä omien mieltymystensä mukaan. Kristianin browniet luottoresepti toimitus n äkökulma T iedän ihmisiä, jotka opiskelevat yliopistossa ekevät samaan aikaan täysviikkoista asiantuntijatyötä, käyttävät tekoälyä tehostamaan molempia ja selviävät molemmista erinomaisesti. He myös sanovat, että eivät enää muista, milloin viimeksi lukivat jotain vain siksi, että se kiinnosti. T i e dä n Tä m ä n , koska olen yksi heistä. Työmarkkinatilanne ja toisaalta työn ja opintojen nopea tehostuminen tekoälyn avulla tekevät täyspäivätyöstä entistä houkuttelevampaa eikä tämän haittapuolia ole tarkasteltu riittävän kriittisesti. s u o m e s sa n u o r i s oT yöT Tö m y ys on tällä hetkellä korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Korkeakoulutettujen nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen päätyminen on kasvanut räjähdysmäisesti. T äs Tä m u i s T u T T i viimeksi maaliskuussa opetusja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän loppuraportti nuorten uskosta tulevaisuuteen. Siinä heikkoa luottamusta muodostivat muiden asioiden rinnalla nopeat muutokset yhteiskunnan rakenteissa. Korkeakoulutus on perinteisesti myyty henkilökohtaisena investointiprojektina tai polkuna, jonka lupaus on yhä epämääräisempi. T yö m a r k k i n aT i l a n n e s e k ä yhteiskunnallinen ja teknologinen murros muodostavat kulttuuria, jonka viesti on, että oman alan työ on varmin reitti tulevaisuuden turvaamiseen. Pitäisikö meidän malttaa tuijottaa seinää? PAULUS LINDQVIST MEDIATUTKIMUKSEN OPISKELIJAA TURUN YLIOPISTO Tekoälyn ja epävarmojen työmarkkinoiden muovaama kulttuuri ohjaa opiskelijoita yhdistämään työn ja opinnot, mikä haastaa korkeakoulutuksen merkityksen. Ei koulutus itsessään, kuten suomalaiset sosiaalitieteilijät ovat perinteisesti kuuluttaneet. T äs sä i l m a p i i r i s sä työn vastaanottaminen on houkuttelevaa myös niille, joilla olisi taustansa takia varaa keskittyä opintoihin ja kasvattaa kykyjään kriittisessä, luovassa ja radikaalissa ajattelussa. Tällaisia taitoja tarvitsemme aikaisempaa enemmän. Eivätkä suomalaiset organisaatiot välttämättä ole parhaita paikkoja tällaisten taitojen haalimiseen. s u o m e s sa 1990lu v u l l a opiskelleet olivat jossain määrin omiamme muistuttavien yhteiskunnallisten rasitteiden puristuksessa, mutta opintojen ja tekoälyavusteisen läppärityön yhteensovittaminen ei ollut heille mahdollista. Monelle työelämään loikkaaminen tarkoitti opintojen keskeytymistä. h e i l l e u u d e l l e e n T yö l l i s T y m i n e n voi olla nyt haastavaa, etenkin kun yritysten tarpeita muovaa paitsi heikko suhdanne myös tekoälyn tuomat ratkaisut. Myös aikuiskoulutustuen poistuminen järjestelmästä sinetöi monen päätöksen loikasta. y l i o p i s To n s T r aT e g i s i s Ta syistä ja koronapandemian jalanjäljissä itsenäistä opiskelua on tehty aikaisempaa joustavammaksi. Yliopistotutkinnon on jo hyvän tovin voinut käytännössä suorittaa kirjekurssina omien aikataulujen raameissa. Kehityssuunta esimerkiksi avauksilla avoimen yliopiston laajenevista mahdollisuuksista petaa tämänkaltaista jatkossakin. o n h y vä , että yliopisto venyy ja mahdollistaa uran aloittamisen tutkinnon vielä ollessa kesken. On myös paikallaan peräänkuuluttaa, millaisia tulevaisuuden osaajia nykyinen järjestelmämme synnyttää ajassa, jossa teknologinen murros kietoutuu kasvavaan epävarmuuteen. r a k e n T e e T ja kulttuuri ohjaavat opiskelijoita nopeasti ja panikoiden elämään työn ja opintojen rajapinnassa, jonka yhtenä mahdollistajana tekoäly toimii. Automaattisesti myös yliopiston legitimiteetti sekä työn mahdollistajana että sivistävänä instituutiona horjuu. Hakkaamatta päätä seinään, pitäisikö meidän malttaa tuijottaa sitä? Ainekset: -225g voita -2 dl sokeria -3 dl fariinisokeria -4 kananmunaa -2 dl vehnäjauhoja -2 dl leivontakaakaojauhetta -1 tl suolaa -250 g valkosuklaata 1. Laita uuni lämpeämään tasalämmöllä 175°C . 2. Sulata voi ja jätä jäähtymään. 3. Sekoita munat ja sokerit keskenään kulhossa. 4. Sekoita mukaan jäähtynyt voi. 5. Siivilöi mukaan jauhe ja kaakaojauho samalla kun sekoitat. 6. Lisää vielä suola ja pilko valkosuklaa muruiksi ja lisää ¾ siitä taikinaan. 7. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja ripottele tasaisesti loput ¼ valkosuklaamuruista päälle. 8. Paista uunissa keskitasolla noin 18 minuuttia uunista riippuen. 9. Brownieista voi nauttia kun browniet ovat jäähtyneet. 10, Suosittelen säilömään browniet jääkaapissa rasiassa. 35 K u v a : P a u lu s l in d q v is t . Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi Kotileivotut browniet syntyvät yllättävän helposti ja edullisesti. Kuva: Kristian Koponen. Tylkkärin avustaja Kristian Koponen kertoo kuinka valkosuklaa vei klassikkoleivonnaisen uudelle tasolle.