• Rauhakylässä lenkkeilijät harmistuivat metsätöistä s. 4 Palkitut yrittäjät esittelyssä s. 6?7 TURUN TIENOO 58. VUOSIKERTA Nro 87 Torstaina 21.11. klo 10Maahantuojanedustaja Henri Wäyrynen esittelemässä upeat kehysuutuudet Policen silmälasien ostajalle Policen kello kaupanpäälle. www.liedonoptiikka.fi SILMÄAS MA LIEDON Kauppapiha, LIETO TIISTAI 19.11.2013 LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO Etusi arvo Furlan silmälasien ostajalle Furlan laukku Etusi arvo kaupanpäälle. 240? 159? puh. (02) 487 7997, 050 5711 200 PTIIKKA Ma, Ke 10-18, Ti, To, Pe 9-17, La 10-14 ??Tuikkikaa oi Joulun tähtöset?? TUIKUKAN JOULUNAVAUS Oletko jo katsastanut uudet kotisivumme? Torstaina 21.11. klo 09?18 Tervetuloa jouluisille ostoksille... ... tai vaikka vaan nauttimaan joulutunnelmasta... ... Glögiä tarjolla pipareiden kera... MUISTA MYÖS LAHJATAVARAT www.turuntienoo.fi Kirkkotie 6, LIETO p. 487 7739 www.tuikukka.fi Varsin Hyvä ry:n hallituksessa runsaasti tienoolaisia Vahto Lavamäkeläinen Juha Vuotinen on valittu Varsin Hyvä ry:n hallitukseen. Muita Varsin Hyvä ry:n hallituksen uusia jäseniä ovat Kari Marku maskulaisesta Niemenkulman kyläyhdistyksestä ja Hilkka Näse Lounais-Suomen 4Hpiiristä. Vuotinen edustaa Lavamäen kyläyhdistystä. Hallituksessa jatkavat Pekka Määttänen Maskusta, Elina Lehtilä Kaarinasta, Jari Jussinmäki Paimiosta, maaseutupäällikkö Nina Pohjanpalo Liedosta, Ruskon työpäällikkö Markku Jessen-Juhler Ruskolta ja Markku Määttänen Turusta. He edustavat paikallisen julkisen hallinnon kiintiötä. Paikalliset yhdistykset ? kiintiön edustajina jatkavat Maarian teatterista tuttu Sirpa Saaristo Turun Maariasta, Lasse Laine Kaarinan Piikkiöstä ja Liedon entinen yritysasiamies Jorma Kylänpää Naantalista. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa kolmatta vuotta Maskun yhteysjohtaja Pekka Määttänen. Liedon Vanhan Kirkon Joulukonsertti Antti Railio Tunnelmallinen Antti Railion Joulukonsertti Liedon Vanhassa Kirkossa 28. marraskuuta 2013. Konsertti alkaa klo 19.00 (ovet 18.30) Kirkkotie 14, 21420 LIETO Lippuja myynnissä Liedon Q-Kirjakaupassa, lipun hinta 24,- Tapahtuma facebookissa // www.facebook.com/joulukonserttianttirailio AVAJAISET Tilapuoti avataan pe 22.11.2013 klo 10.00?19.00 Myynnissä: ? Luomu kvinoa suurimoita ? Luomu ruokahernettä www.luomukvinoa.fi KAHVITARJOILU TERVETULOA! Tiedustelut 0400 802 052 Isohallintie 10, Yliskulma Lieto TURUN TIENOO Mahdollisuuksien markkinatilanne Liedon Säästöpankki laskee liikkeeseen vuoden 2013 II debentuurilainan, jonka nimelliskorko on 12 kk euribor + 0,50 %, kuitenkin yhteensä vähintään 2,00 % ?? ?Emissiokurssi?vaihtuva,?tuotto?määräytyy?emissiokurssin?mukaan. ?? Laina-aika?5?vuotta,?tasalyhenteinen ?? Merkintäaika?19.11.2013?-?21.2.2014?kaikissa?konttoreissamme NYT AJANKOHTAISTA: Liedon Säästöpankin vuoden 2013 II debentuurilaina ?? Lainalle?ei?ole?asetettu?vakuutta ?? ?Lainalla?on?huonompi?etuoikeus?kuin?liikkeeseenlaskijan? muilla?veloilla. ?? ?Tarjousesite?saatavana?konttoreistamme?ja?nähtävänä? internetissä?www.saastopankki.fi/liedonsp Nimelliskorko 12 kk euribor + 0,50 %, kuitenkin yhteensä vähintään 2,00 % Astu?lähimpään?Liedon?Säästöpankin?konttoriin?tai? soita?ja?varaa?aika?numerosta?010?430?900. www.facebook.com/liedonsp Liedossa: Hyvättyläntie 4, p. 010 4309 700 Ilmarisissa: Pahkalaukkaantie 1, p. 010 4309 790 Littoisissa: Valkintie 1, p. 010 4309 270 Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku www.säästöpankki.fi/liedonsp *) Puhelu kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.
• 2 Poliisi lupaa pikkujoulun puhallusratsioita ? Fysikaaliset hoidot ? OMT-fysioterapia ? Nikamakäsittelyt ? Vodder-lymfaterapia ? Akupunktio ? LPG-hoidot Varsinais-Suomen poliisi toivoo alkaneeseen pikkujoulukauteen iloista joulumieltä ilman ylenpalttista juopottelua ikävine seurauksineen. Lähiviikot poliisi suorittaa liikenteessä tuhansia puhalluskokeita ja oivoo löytävänsä mahdollisimman vähän rattijuoppoja. Kokemuksen mukaan toisin kuitenkin taitaa käydä. Poliisi muistuttaa myös hirvieläinonnettomuuksien vaarasta. Peurakolareja tapahtuu Varsinais-Suomessa päivittäin lukuisia. Riski on juuri nyt suurimmillaan aamu- ja iltahämärissä, jolloin eläimet liikkuvateniten ja näkyvyys on huono. Tule tutustumaan kuoroharrastukseen! Avoimet ovet KIRKKOKUORON HARJOITUKSIIN ke 20.11. klo 18.30?20.00 Liedon kirkossa. Lähienergia Varsinais-Suomessa -tietoa, kokemuksia, visioita 26.11.2013 klo 9.00?13.00 Liedon kunnantalo Mikä on metsäenergian ja muiden biomassojen saatavuus Varsinais-Suomessa? Mikä on lähienergian tulevaisuus? Miten biomassoja saadaan parhaiten käyttöön? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan! ? ? Ilmoittautumiset 22.11. mennessä: Anne Ahtiainen, anne.ahtiainen@valonia.fi Lisätietoja: www.purebiomass.eu Järjestäjinä toimivat: Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus Lietolainen Annika Virtanen yhdessä maarialaisen äitinsä Sirpa Ruohosen kanssa on Turun kauppahallissa sijaitsevan Wau Delin yrittäjäpari. Tarjolla on muun muassa kahvia, kaakaota, vohveleita ja jäätelöä. n Valonia, Pure biomass -hanke Suomen Metsäkeskus, Kiinteän biopolttoaineen edistämishanke Varsinais-Suomessa Seurakuntavaaleihin on aikaa vajaa vuosi Suomen evankelis-luterilaisen kirkko valitsee uudet luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle vuoden kuluttua marraskuussa. Seurakuntavaalien vaalipäivä on isänpäivä eli 9.11.2014. Vuoden 2014 vaalien teemaksi on valittu ?Usko hyvän tekemiseen?. Vaalikampanja nostaa esille kirkon toimintaa ja osallistuu keskusteluun elämästä, arvoista sekä kirkosta. Tutkimuksen mukaan kirkon ja seurakuntien monipuolinen hyvän tekeminen on yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon. Herkullista elämää kauppahallissa Turku Pekka Remes Naantalilaisen Hotelli Amandiksen yrittäjä, maarialainen t e ILMOITAT s i o l I t e s i t u EDULLISESTI U TURUN TIENOOSSA Hinnat koskevat näitä vakiokokoja: lev. 44 mm, kork. 25 mm .........10 ? lev. 44 mm, kork. 50 mm .........20 ? lev. 92 mm, kork. 25 mm .........20 ? lev. 92 mm, kork. 35 mm .........28 ? lev. 92 mm, kork. 50 mm .........40 ? kaikki kihlaus-, vihki-, syntymä-, kaste-, tervehdys- ja kiitosilmoitukset Ilmoitukset kuvalla tai ilman. Aineiston voit lähettää sähköpostilla eija.lepisto@turuntienoo.fi. Voit myös tuoda kuvan meille tai lähettää kirjeessä os. Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Palautamme kuvat. Hinnat koskevat vain yksityishenkilöitä, ei yhdistyksiä ym. (edulliset hinnat vain Turun Tienoon tilaajille) Tämän kokoinen Matti Meikäläisen kiitosilmoitus maksaa sinulle vain 10 ? TURUN TIENOO Tilaaja, ota yhteyttä Jarmo Helttula p. 489 2010 Eija Lepistö p. 489 2016 Sirpa Ruohonen on avannut lietolaisen tyttärensä Annika Virtasen kanssa WauDeli -kahvilan Turun kauppahallin Hallin salissa. Kuten WauDelin nimestäkin voi päätellä, tarjolla on herkkuja Pappagallojäätelöistä vohveleihin saakka sekä erilaisia kahveja, kaakaoita ja pirtelöitä. Kahvipavut jauhetaan paikanpäällä, ja kahvit valmistuvat italialaisella kahvikoneella. ?Kesäkaupunki Naantali elää vahvasti kesäsesongista. Haimme ympärivuotista toimipistettä, joka olisi liiketoiminnan kannalta järkevämpi. Otimme Turun kauppahalliin yhteyttä jo kaksi vuotta sitten. Kun halliin oli tulossa ravintolamaailma, meiltä pyydettiin liikeideaa. Yritykset on siis kilpailutettu liikeidean mukaan, Ruohonen kertoo. ?Kauppahalli haluaa uudistaa asiakasprofiiliaan niin, että täällä kävisi enemmän kaikenikäisiä ihmisiä. Yksi osa uudistusta on se, että hallin ravintolat täydentävät valikoimillaan toisiaan. WauDeli on jälkiruoka- ja välipalapiste. Yhteisen asiakastilan ympärillä on tarjolla muun muassa turkkilaista, vietnamilaista sekä amerikkalaista ruokaa, suomalaista kotiruokaa ja gurmeeruokaa. Kauppahalli uudistui hiljattain eivätkä kaikki toimintakuviot ole vielä selkiytyneet. Yrittäjät haluaisivat järjestää myös iltatilaisuuksia. Tila olisi hyvä erilaisiin kokouksiin ja juhliin. Käytössä oma vohveliresepti Yksi WauDelin erikoisuus ovat vohvelit, joita on tarjolla sekä suolaisena että makeana. Vohveliin on saatavana ma- kea-, suolainen- tai kaurapohja. Suolaiseen vohveliin asiakas voi valita esimerkiksi kinkkua, savustettua lohta, katkarapua, vuohenjuustoa tai mozzarella-pestoa. Makeaan vohveliin tarjolla on kotimaista hilloa, jäätelöä tai sorbettia, kauden hedelmiä tai marjoja sekä kermavaahtoa. Vohtelit valmistuvat ammattikäyttöön tarkoitetulla belgialaistyyppisellä vohveliraudalla. ?Suolaisessa vohvelissa on lämmin täyte, joten se sopii lounaaksi, Annika Virtanen kertoo. WauDelin kaakaot tehdään omasta kaakaosekoituksesta. Äiti ja tytär toteavat, että kilpailu on kovaa, sillä niin hallissa kuin sen ympäristössäkin on useita kahviloita. Parasta mainosta ovatkin tyytyväiset asiakkaat. WauDelin kaikki tuotteet saa myös gluteiinittomana. Tapahtuu Liedossa joulukuussa ilmestyy TORSTAINA 28.11., jota varten tiedot on toimitettava julkisista kaikille avoimista ikään katsomatta, maksuttomista tilaisuuksista kirjallisina VIIMEISTÄÄN tiistaina 26.11. klo 11 mennessä Turun Tienoo -lehteen, os. Elotie 26, 21360 Lieto as. fax 489 2099 tai jarmo.helttula@turuntienoo.fi Tiedusteluihin vastaa Jarmo Helttula p. 489 2010. HUOM! Lehti voi lyhentää tekstejä vastaamaan tapahtumakalenterin luonnetta. TÄHÄN PALSTALLE EI KUULU YHDISTYSTEN JA SEUROJEN OMIEN KERHOJEN KOKOONTUMISISTA ILMOITTELU. Kopterionnettomuusvaaraan varauduttiin Turku Turun lentoasemalla varauduttiin sunnuntaina aamukymmenen jälkeen ilmaliikenneonnettomuuteen. Paikalle hälytettiin runsaasti pelastuslaitoksen yksiköitä, koska helikopterin ongelmista oli tullut ilmoitus. Helikopteri kuitenkin laskeutui turvallisesti, eikä henkilövahinkoja sattunut.
• 3 n Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuuntelemassa opettaja Janne Korsimon (toinen oikealta) selostusta ruskolaisesta Kökkä-hankkeesta. Mukana myös Ruskon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Anu Tuominen ja opettaja Marko Mäenpää. Ruskolaista Kökkä-hanketta esiteltiin opetusministeri Kiurulle Rusko Pekka Remes Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) jalkautui kansan keskuuteen kaupan pihamaalle Ruskolla lauantaina. Häntä vastassa olivat muun muassa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Anu Tuominen (kok.) sekä Maunun koulun opettajat Janne Korsimo ja Marko Mäenpää, jotka kertoivat opetusministerille Kökkä ? joukkoistamalla parempi peruskoulu -hankkeesta. Hankkeen tarkoituksena on luoda internetiin työkalu, jonka avulla opettajat voivat tutustua muualla käytössä oleviin opetusmenetelmiin ja -materiaaleihin. Korsimo painottaa, että kyseessä on vain työkalu. Opetta- Kökkä ? Joukkoistamalla parempi peruskoulu Kökkä on ruskolainen oppimisympäristön kehittämishanke. Sen tarkoituksena on muuttaa toimintamalleja siten, että opettajien työtoimintatapa hyödyttää mahdollisimman monia, esimerkiksi muita opettajia tai oppilaita. Käytännössä hankkeessa luodaan mahdollisuus tutustua uusiin muualla käytössä oleviin hyväksi havaittuihin menetelmiin ja aikaisempien valmiiden hankkeiden tuloksiin. Tekniikan avulla luodaan toimintatapa ja työkalu opetuksen kehittämisen joukkoistamiselle, missä hyvät opetuskokonaisuudet misen tavat ja sopivuus riippuvat opettajan persoonasta sekä kerätään yhteiseen järjestelmään, josta voi nopeasti ja helposti hakea arkityöhön opetusmateriaalia ja opetuskäytäntöjä. Hanke tähtää tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaiseen käyttöön opetuksessa. Kökkä on pohjanmaan murretta ja tarkoittaa talkoita. Hanke on saanut 80.000 euroa valtionavustusta oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Hankkeesta lisää esimerkiksi www.haluoppia.fi. Opettajat tähdentävät, että motivaatio ja koulussa viihtyminen kulkevat käsi kädessä. Se, miten siihen löytyvät oikeat välineet, vaatii suunnittelua ja joustavuutta opetustilanteisiin. Suunnittelu puolestaan vaatii aikaa. Eräällä tavalla tilanne kiteytyi lauantaina Ruskolla kaupan pihalla. ?On vapaapäivä ja me olemme kokoontuneet suunnittelemaan ja kehittämään työtämme, opettajat huomasivat. Motivaatio takaisin Opetusministeri Kiuru kertoi tuoreesta Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jolla oli mitattu peruskoulun- sa päättävien oppimistaitojen kehitystä. Tutkimuksessa oli mukana 82 koulua. Tutkimuksen mukaan oppimaan oppimisen taidot ja koulunkäyntiä koskevat asenteet ovat selvästi heikentyneet vuodesta 2001. Koulumyönteiset asenteet ovat selvästi vähentyneet vuosikymmen aikana. Kiurun mukaan nuorten usko kouluun on palautettava ja oppimisen motivaatio on saatava takaisin. Yksi osa tätä on se, että koulujen on pysyttävä mukana yhteiskunnan kehityksessä. Tulevaisuuden oppiminen vaatii tulevaisuuden padagogiikkaa. Ministeri Kiuru osallistui Ruskolla Varsinais-Suomen SDP:n piirikokoukseen. myös opetettavasta ryhmästä. Samat tavat eivät sovi kaikille, joten tarjolla pitää olla erilaisia toimintamenetelmiä. Julkilausumassa otettiin kantaa myös kuntien talouteen. Kuntien tehtäviä ja niiden karsimista on tarkasteltava nimenomaan kuntalaisen näkökulmasta. Sama koskee myös niin kuntarakenneuudistusta kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustakin. Piirikokous vaatii, että kuntien tehtävien tarkastelu tehdään siten, että kuntalaisten tarpeet ja hyvinvointi ovat uudistuksen johtotähtinä. n Opetusministeri Krista Kiurun toi Ruskolle Varsinais-Suomen SDP:n piirikokous. SDP:n piirikokous pidettiin Ruskolla Rusko Varsinais-Suomen SDP:n piirikokous valitsi puheenjohtajakseen vuosille 2014?2015 turkulaisen Vuokko Puljujärvi-Seilan. Kokous pidettiin Ruskotalolla lauantaina. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Matti Varajärvi Salosta ja Mikko Vuori Kaarinasta. Piirihallitukseen valittiin Satu Parttimaa Salosta, Tuula Hällfors-Laaksonen Loimaalta, Rauno Saarinen Uudestakaupungista, Martti Sipponen Naantalista, Kimmo Nurmi Raisiosta, Pertti Pokki Laitilasta sekä Marja Vyyryläinen, Susanne Röberg ja Minna Kuusela Turusta. Lisäksi piirikokous päätti esittää EU-vaaliehdokkaaksi kansanedustaja Ilkka Kantolaa ja Raision kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Laulumaata. Piirikokous myös antoi julkilausuman. Siinä esitetään kunnallisen pääomaveron käyttöönottoa.
• 4 TURUN TIENOO Vahdolla muistellaan karjalaisten tuloa Vahto Vahtolaisuutta kautta aikojen -seminaarisarjassa keskitytään karjalaisuuteen. Seminaarin aiheena on Karjalaisten tie Vahdolle ja alustajana toimii Turkka Myllykylä. Tarkoitus on muistella matkan vaiheita ja laulaa yhdessä. Mukana ovat myös Tuula ja Veikko Sailola. Tilaisuus järjestetään Vahdon seurakuntatalolla huomenna keskiviikkona 20. marraskuuta kello 18.30. n Karjalaisuus on teemana Vahdon huomisessa seminaarissa. n pääkir joitus Viimeisetkin kylien pankkikonttorien palvelut loppuvat Vanhoja aikoja muisteleva poimii ajatuksistaan sellaisen tilanteen, jossa Liedossa oli pankkien sivukonttoreita useissa kylissä: Yliskulmalla, Asemalla, Ilmarisissa, Littoisissa ja välillä Tuulissuollakin. Kehitys näyttää kulkevan siihen suuntaan, että kullakin pankilla on Liedossa vain yksi konttori. Osuuspankki on jo vetäytynyt kyliltä, ja nyt on yt-neuvottelut käyneen säästöpankin vuoro. Aseman lakkautettu konttori saa seurakseen ensin Ilmaristen ja myöhemmin Littoisten konttorit. Virallisesti toimipisteitä ei lakkauteta, vaan yhdistetään toiseen konttoriin. Asiakkaan kannalta sanamuoto on yhdentekevä, jos palvelut häipyvät kotinurkilta. Aktiiviväestö, joka hoitaa pankkiasiansa muualla kuin konttorissa, on jo pidemmän aikaa ihmetellyt kylätoimipisteiden olemassaoloa. Pankkiasiointi on muuttunut nopeasti sellaiseksi, ettei asiakkaan tarvitse käydä nitkuttamassa konttorin oven saranoita muulloin kuin isompia laina- tai sijoitusasioita hoitaessaan. On kuitenkin edelleen asiakasryhmä, jolle asiointi konttorissa on todellinen vaihtoehto. Sellaisen ryhmän palveluun pankkikonttorien keskittymisellä on selvät vaikutukset. Pankkikriisin aikana itsenäisenä Suomen Säästöpankista erillään pysynyt Liedon Säästöpankki on kulkenut kasvun aallonharjalla vuosikaudet, ja kasvu on merkinnyt myös konttoriverkoston laajenemista. Nyt lakkautettavat Ilmaristen ja Littoisten konttorit ovat perintöä ajalta ennen voimakasta kasvupyrähdystä. Lakkautettavista konttoreista ainoastaan Runosmäki on sellainen, jonka "uusi" säästöpankki on perustanut, joten pankkia ei parane syyttää isoista strategiavirheistä, vaan kehityksen takana on asioinnin olennainen muuttuminen. Kun kustannuksia karsitaan, on helppo lopettaa sellainen toimipiste, jossa toimihenkilö odottelee, josko joku tulisi sinä päivänä asioimaan. Vaikka supistusten syyt ovat perusteltuja, se ei poista tosiasiaa, että etenkin ikääntyneet asiakkaat, jotka haluavat hoitaa päivittäiset raha-asiansa kasvokkain pankin työntekijän kanssa, kokevat muutoksessa menetyksen. Rauli Ala-Karvia n sivuhuomautus Mihin numeroon? Sunnuntaisen Eino-myrskyn jälkimainingeissa Hätäkeskuslaitos neuvoi eilen kansalaisia hätänumeroon soittamisessa ja etenkin soittamisen välttämisessä. "Hätänumero 112 tulee rauhoittaa kokonaan vain kiireellisten tehtävien hoitoon ja ei-kiireelliset vahingontorjuntatilanteet ilman lisävahinkojen vaaraa hoidetaan muihin numeroihin", sanotaan tiedotteessa. Mysteeriksi jää, mihin muihin numeroihin sitten pitäisi soittaa, koska kansalaisten kokemusten mukaan viranomaisten tavoittaminen ei onnistu juuri mitään muuta kautta kuin hätäkeskusteitä. Jos vaikkapa poliisia lähestyy nettisivujen kautta, ei voi olla varma, menikö viesti perille. Muutaman lähestymisen perusteella täytyy sanoa, että kertaakaan ei ole mitään kuittausta kuulunut. Rauli Ala-Karvia Afrikanlenkki jäi metsäkoneen alle Kunnan metsän hakkuusta vastaavat lupaavat siistiä jälkensä Lieto Elina Lavonen Liedon Rauhakylän asukkaat ovat tyrmistyneitä tuhosta, jota lähimetsässä on tehty harvennushakkuiden nimissä. ?Metsässä on menty isolla koneella, otettu sieltä täältä tukkeja ja ajettu pienemmän puuston yli, kuvailee Iiris Hellman rämpiessään paikassa, jossa vielä vähän aikaa sitten kulki merkitty luontoreitti nimeltään Afrikanlenkki. Nyt polku on tuhottu ja kyltit ajettu nurin. Siellä täällä sojottaa puoliksi kaatuneita puita. ?Tulee sellainen olo, ettei kukaan ole edes huomannut virkistysaluetta, jossa ulkoillaan, tavataan toisia, ulkoilute- taan koiria ja ratsastetaan. Vai oliko luontopolku tarkoitus tuhota tieten tahtoen, ihmettelevät metsänreunassa asuvat Iiris ja Matti Hellman. ?Olemme tottuneet siihen, että täällä reuna-alueella ollaan vähän pimennossa, mutta olemassa olevaa ei sentään saisi hävittää. Me emme ole paljon pyytäneet, he huokaavat. Hakkuu muuttaa maisemaa Liedon kunnan puutarhuri Tarja Toropainen tietää kertoa, että Pysäkkitiehen ja Pahkalaukkaantiehen rajautuvalla metsäalueella toteutetaan metsänhoitosuunnitelman mukai- sia harvennushakkuita. ?Urakan suorittava metsänhoitoyhdistys on tietoinen alueella kulkevasta luontopolusta, jonka paikallinen omakotiyhdistys on aikanaan tehnyt kunnan maalle. Ison koneen kanssa tulee väistämättä jälkiä metsään, kun maa ei ole jäässä, mutta he ovat luvanneet siivota jälkensä, sanoo Toropainen. Kuntaan on tullut alueen asukkailta kaksi soittoa, joissa on murehdittu hakkuualueella sijaitsevien luontopolun ja pulkkamäen kohtaloa. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäesimies Seppo Lähteenaho vahvistaa, että jälkiä paikataan kaivinkoneen kanssa, jahka hakkuut on saa- tettu loppuun. ?Metsään tehdään polku, jotta ihmiset pääsevät taas kulkemaan. Ei tässä ehdoin tahdoin olla ihmisiä suututtamassa. Hakkuu muuttaa maisemaa, se on selvä. Tämä on kuitenkin kunnan talousmetsää, jota on tarkoitus hyödyntää. Silloin tulee hakkuita väkisinkin, sanoo Lähteenaho. Maiseman kannalta puita olisi paras korjata talvipakkasella, jolloin maa on jäässä, mutta käytännössä metsätöitä on tehtävä läpi vuoden. ?Useammasta talosta on sitä paitsi tullut positiivista viestiä, että on hyvä, kun tulee valoa lisää, hän mainitsee. Mopot ajetaan pois pyöräteiltä Mopoilla ajaminen kielletään yhä useammalla kevyen liikenteen väylällä ensi keväänä. Turun seudulla esimerkiksi Liedossa ja Ruskolla mopoilua pyörätiellä haluaa rajoittaa Varsinais-Suomen Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus. Syynä on turvallisuus. Elyn mukaan kevyen liikenteen väylillä ajavat mopot pelottavat kävelijöitä ja pyöräilijöitä. ?Mopojen nopeus ei jätä riittävästi reagointiaikaa kävelijöille ja pyöräilijöille kevyen liikenteen väylällä tai autoilijoille risteyksissä. Nopeuserot, mopon paino ja törmäysvoima lisäävät onnettomuusriskiä niin mopoilijoille kuin muillekin kevyen liikenteen väylällä kulkeville. Kevyen liikenteen väyliä käyttävät niin lenkkeilijät, lapset, koiranulkoiluttajat kuin työmatkaliikkujatkin, joista etenkin lapset liikkuvat arvaamattomasti. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrää pyritään lisäämään, mikä mopojen määrän kasvun kanssa lisää riskialttiita tilanteita yhteisillä väylillä, Ely tiedottaa. Muutosten jälkeen mopoilu on pyöräteillä sallittua vain taajaman ulkopuolella valtateiden varsilla ja sellaisten maanteiden varsilla, joissa nopeusrajoitus on yli 80 kilometriä tunnissa. Mopojen siirto ajoradalle selkeyttää mopon asemaa ja vastuuta liikenteessä, millä on Elyn mukaan myönteinen vaikutus mopoilijan n Mopoilun sallivia lisäkilpiä aletaan poistaa ensi keväänä. ajotottumuksiin. ? ?Myös autoilijat joutuvat huomioimaan mopoilijat tasaveroisina osapuolina liikenteessä. Ajoradalla mopoilijan on helpompi ennakoida mui- den ajoneuvojen liikkeitä. Mopoilijan ajaessa pyörätietä erityisiä vaaranpaikkoja ovat pyörätien ja ajoradan risteykset sekä siirtymiset ajoradalta pyörätielle ja takaisin. Muutosten myötä molempien vaaratilanteiden määrä vähenee. Liikennevirasto on laatinut tämän vuoden alussa ohjeen Mopon paikka liikenneympäristössä, jossa määritellään uudet kriteerit mopoilun sallimiselle pyöräteillä. Varsinais-Suomessa tapahtuu mopokolareita väkilukuun suhteutettuna puolet enemmän kuin muualla. Suomessa tehdyt moporeittimuutokset ovat osoittautuneet turvallisuuden kannalta hyviksi ratkaisuiksi, ja mopo-onnettomuudet ovat vähenyneet. Poliisin neuvo: Omaisuus turvaan Marraskuun iltojen ja öiden pimeys antaa rikolliselle mielelle työskentelysuojaa, joten omaisuuden suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Varsinais-Suomen poliisista muistutetaan, että esimerkiksi kesämökkien, rakenteilla olevien kiinteistöjen ja suojattomissa paikoissa olevien kulkuneuvojen ulkokuoren tur- vaamisesta tulee huolehtia. Lisäksi näissä paikoissa oleva irtain omaisuus kannattaa siirtää muualle säilytykseen. Jos tämä ei onnistu, irtaimisto kannattaa ainakin turvamer- kitä selvästi ja luetteloida, jotta omaisuudesta on olemassa yksilöintitiedot mahdollisen anastuksen osuessa kohdalle.
• 5 Antti Railio tunnelmoi joulusta Liedon kirkossa Lieto The Voice of Finlandistakin tuttu Antti Railio esiintyy jouluisella ohjelmistolla Liedon kirkossa 28. marraskuuta. Koskettavien tulkintojen ja rouhean esiintymisen on tarkoitus herkistää sydämet jou- lun tunnelmaan. Konsertissa kuullaan muiden muassa kappaleet You raise me up, Varpunen jouluaamuna, Tonttu, Heinillä härkien kaukalon, Oi jouluyö, Romanssi, Sylvian joululaulu, Hallelujah, Ave Maria ja Sydämeeni joulun teen. Konsertin järjestää Aurajoen Nuorkauppakamari. Liput ovat myynnissä. Tiistai 19.11.2013 n Antti Railio keikailee Liedon kirkossa ensi viikolla. Liedon lukiosta ylioppilaslakki kahdelle Liedon lukiosta valkolakin saa kaksi uutta ylioppilasta, Hajir Nasrollahi ja Leo Laaksonen. Jälkimmäinen on Liedon Ammatti- ja aikuisopiston kaksoistutkintolainen. Lisäksi kolmella muulla on tutkinto valmis, mutta heiltä puuttuu lukion päättötodistukseen vaadittavia kursseja. ? Liedossa vietiin autoradio Lieto Hyvättyläntien varren pysäköintipaikalla oli keskiviikon iltapäivän ja torstain aamun välisenä aikana murtauduttu Mazda 323 -merkkiseen henkilöautoon. Autosta oli anastettu autoradio. Tanhukujalla oli keskiviikkona leikattu henkilöauton oikeanpuoleisten renkaiden venttiilitapit poikki, jolloin auton renkaat ovat tyhjentyneet. Poliisi tutkii asiaa vahingontekona. Autot kolhivat kylkiään ohitustilanteessa n Rauhakylässä asuvat Matti ja Iiris Hellman surevat luontopolkua, joka on tuhottu harvennushakkuiden yhteydessä. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä lupaa kuitenkin siivota jälkensä ja tehdä metsään polun sotketun tilalle. Liedon Säästöpankki vähentää väkeä ja sulkee konttoreita Lietoon jää vain pääkonttori Lieto Elina Lavonen Liedon Säästöpankki sulkee vuoden alusta Liedon Ilmaristen ja Turun Runosmäen konttorit. Kesäkuussa historiaan siirtyy myös Littoisten konttori, joka yhdistetään uusiin toimitiloihin muuttavaan Kaarinan konttoriin. Ratkaisuun päädyttiin ytneuvotteluissa, joiden seurauksena henkilöstöä vähennetään 13 työntekijällä. Liedon Säästöpankissa työskenteli lokakuun lopussa 116 henkilöä. Tavoitteena on tehostaa toimintaa, mukautua asiakaskäyttäytymisen muutoksiin ja panostaa pankin strategian kannalta keskeisiin palveluihin. Liedon Säästöpankin toimitusjohtajan Jussi Hakalan mukaan pankkiin ei enää juurikaan tulla laskun maksamisen takia, vaan neuvottelemaan lainoista, sijoittamisesta tai säästämisestä. ?Osaamista ja tietotaitoa on helpompi pitää yllä isoissa 800.000 euron säästöt, selittää Hakala. Henkilöstövähennykset eivät kohdistu pelkästään suljettavien konttoreiden henkilöstöön, vaan prosessia on trimmattu kautta linjan. Pankin palveluksesta irtisanottavat 13 työntekijää lähtevät eri puolilta organisaatiota. Muutoksia palveluihin n Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala sanoo kont- toreiden ja henkilöstön karsimisen liittyvän pankin kilpailukyvyn turvaamiseen. yksiköissä. Ei ole varaa pitää työntekijää sitä varten, jos joku sattuu pistäytymään päivän aikana konttorissa. Karsimisten tilalle tulee investointeja IT-puolelle ja niihin palveluihin, joita ihmiset yhä enemmän haluavat käyt- tää. ?Emme pysty pitämään suhteellisesti sen raskaampaa konttoriverkostoa kuin kilpailijatkaan. Haluamme pitää hintakilpailukyvystämme kiinni. Näillä toimenpiteillä sadaan ensi vuonna 600.000? Liedon Säästöpankin Ilmaristen konttori yhdistetään ensi vuoden alussa Liedon keskustassa toimivaan pankin pääkonttoriin, joka jää Liedon ainoaksi konttoriksi, jahka Littoisten konttorikin kesän tullen lakkautetaan. ?Pankissa on linjattu, että se riittää, kun olemme näillä meidän suurilla paikkakunnilla hyvillä liikepaikoilla. Pankkikonttorissa asioi säännöllisesti enää vain noin kolme prosenttia asiakaskunnasta, sanoo Jussi Hakala. Liedossa toimivan pankin pääkonttorin aukioloaikoihin ja palveluihin ei tule muutoksia, mutta lähikuntien konttoreiden kassapalvelut keskitetään aamupäivään. Naantalin, Raision, Kaarinan, Paimion ja Loimaan konttoreissa asiakkaiden tulee jatkossa hoitaa laskunmaksut ja käteisnostot kello 10?13 välisenä aikana. Lainoihin, sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvät neuvontapalvelut hoidetaan entistä enemmän ajanvarauksella. Pankkiin saa kyllä tupsahtaakin, mutta silloin pitää varautua odottamaan. Vaikka uutiset ovat tällä kertaa kurjempia kuin tavallisesti, Jussi Hakalan mukaan Liedon Säästöpankilla menee ihan kohtuullisesti. ?Haluamme pitää sen tilanteen jatkossakin, joten toimintaympäristön muutoksiin täytyy reagoida: varmistaa kilpailukyky ja vahvistaa pankkia. Meillä on edelleen tavoitteena lisätä asiakkaita ja markkinaosuuksia. Rusko Vahdontiellä sattui perjantaina aamulla ohitustilanteessa kahden henkilöauton välinen kylkikosketus, josta selvittiin peltivaurioin. Osapuolet ovat erimielisiä syyllisestä, joten poliisi tutkii asiaa. Molempia osapuolia epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Henkilöauto katkaisi valopylvään Lieto Tampereen valtatiellä sattui lauantaina iltapäivällä liikenneonnettomuus, kun henkilöauto ajoi päin valaisinpylvästä. Pylväs meni poikki, ja sähkojohdot jäivät riippumaan tien yli, mikä haittasi liikennettä puolitoista tuntia. Poliisi ja pelastuslaitos ohjasivat liikennettä. Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja. Sami Laaksonen varajäseneksi Rusko Kunnanvaltuusto on myöntänyt Petteri Broströmille (sd.) eron kirjasto- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Valtuusto valitsi Sami Laaksosen toimimaan Mari Tannisen henkilökohtaisena varajäsenenä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
• 6 Filippiineille virtaa apua myös tienoolta keskiTIENOO Tienoo Suomen Lions-liitto on päättänyt lahjoittaa 60.000 euroa Filippiinien katastrofista kärsivien ihmisten välittömään auttamiseen sekä jälleenrakentamiseen. Meneillään on myös keräys, jonka lahjoitusvarat välitetään lyhentämättöminä järjestön kansainvälisen säätiön Lions Clubs International Foundationin kautta. Tammikuussa Lions-klubit toteuttavat vielä lipaskeräyk- sen katastrofin uhrien auttamiseksi. Myös Suomen Punainen Risti on käynnistänyt keräyksen Filippiinien hyväksi. Liedon osasto järjestää lipaskeräyksen. Osasto on vienyt lippaita alueen kauppoihin. Vahdon osasto järjesti lipaskeräyksen kaupan edustalla viime torstaina ja perjantaina. n Monet jär- jestöt keräävät apua Filippiinien taifuunin uhreille. Vuoden yrittäjät saivat palkinton Kaiken maailman merk n Lihatukku Jouni Partanen Oy:n toimitusjohtaja Jouni Partanen. (Kuva: Tienoon arkisto) Valtteina paikallisuus ja nopeus Lieto Pekka Remes Lihatukku Jouni Partanen Oy on Liedon Vuoden yrittäjä. ?Tunnustus on hieno asia. Onhan tätä parikymmentä vuotta tehty, sanoo toimitusjohtaja Jouni Partanen. Yritys on viime aikoina laajentanut toimitilojaan. ?Me olemme rakentaneet hallia, eikä sellaista tee näinä aikoina muut kuin ?mielenvikainen? liha-alan yrittäjä. Alalla on kova kilpailu. Jouni Partanen ennustaa, että ensi vuosi on vieläkin kovempi, kun jokainen alan toimija yrittää saada oman siivunsa markkinoilta. ?Palvelu, Partanen sanoo yrityksen valttikorteista. ?Asiakkaan haluamia tuotteita, joustava palvelu, nopeat toimitusajat, paikallisuus. Viime aikoina on paljon puhuttu lähiruuasta. Partanen kysyy, mikä oikeastaan on lähiruokaa, kun liha kuitenkin käy kääntymässä teurastamoilla eikä sikaloitakaan mielellään oteta naapuriin. Asia voidaankin mieltää myös maakunnal- Lihatukku Jouni Partanen Oy Yritys toimii Liedossa Avantin alueella. Yhtiön toimialana on lihan ja lihatuotteiden tukkukauppa. Yrityksen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 70 henkeä. lisesti. Varsinaissuomalaisia teurastamoja on Mellilässä ja Paimiossa. Suurten toimijoiden teurastamoita on Forssassa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä ja Nurmossa. Lihatukku Jouni Partanen Oy työllistää maakunnallisesti käyttäen lähellä tuotettua ja valmistettua lihaa. Mikä merkitys yrittäjäpalkinnolla on yrittäjälle? ?Eihän palkinto meidän tuoteisiimme vaikuta. Sillä on se merkitys, että sen jakavat paikalliset yrittäjät. Se kertoo sen, että työmme on huomattu. Rusko Elina Lavonen Ruskon kuntakohtaisen yrittäjäpalkinnon sai lauantaina Logomon yrittäjägaalassa Loviisan Aitan Helena Aho. Vuosi vuodelta laajentunut sisustusja lahjamyymälä tuo Ruskolle trafiikkia. Loviisan Aitassa käy noin 30.000 maksavaa asiakasta vuodessa, ja kävijöitä on ainakin tuplaten tuo määrä. Myymälä toimii vanhassa navetassa ja entisessä kuivurissa keskellä ei-mitään, ja se on juuri se juttu. ?Meiltä kysytään vähän väliä, emmekö voisi laittaa liikettä johonkin kaupunkiin. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys vain tavaroiden ostamisesta. Meidän juttu perustuu kokonaisvaltaiseen elämykseen: mitä näet, tunnet, haistat ja maistat, sanoo yrittäjä. Helena Ahon sukutilalla toimivan Loviisan Aitan valikoima on laajentunut vähitellen sisustus- ja lahjatavaroista huonekaluihin, valaisimiin, tapetteihin, kankaisiin, vaatteisiin, koruihin, kenkiin ja elintarvikkeisiin. Asiakkaille tarjotaan myös sisustussuunnittelua ja ompelupalvelua, joten monipuolisuudesta voi puhua hyvällä syyllä. ?Meillä on edustettuna kaiken kaikkiaan 150 eri merkkiä, pieniä ja isoja. Suurin osa tuotteista tulee Euroopasta. Valikoima on painottunut viime aikoina tunnettuihin kansainvälisiin merkkeihin. Yritän löytää tuotteita, joita muualla ei ole. Sen takia kierrän paljon maailmalla, kertoo Aho. Loviisan Aitan vuotuinen liikevaihto noin 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 1998 perustettu yritys työllistää kokoaikaises- n Loviisan Aitta on saanut oman alan kan nöyräksi, sanoo yrittäjä Helena Aho. ti kuusi henkeä ja muutaman osa-aikaisen siihen päälle. Kauppa on murroksessa Helena Aho on tällä hetkellä Konepaja arvostaa palkintonsa korkealle Turku Pekka Remes Yksi Turun Vuoden yrittäjistä on Metsämäessä sijaitseva konepaja Trameta Oy. ?Arvostamme palkinnon korkealle. Turussa ei ole pitkään aikaan palkittu konepajaa vuoden yrittäjänä, kertovat hallituksen puheenjohtaja Alpo Saveljeff ja toimitusjohtaja Rauno Kuoppala. Trametan liikevaihdosta 90 prosenttia tulee välillisesti viennistä päämiesten kautta. Suomen vientinäkymät vai- kuttavatkin suoraan Trametan toimintaan. ?Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut kahta samanlaista vuotta. Olemme menneet yleisen aallon mukana, Kuoppala kertoo. ?Kilpailukyvyn kannalta Suomen kustannustason tulisi olla vähintään samalla tasolla kilpailijamaiden kanssa. Suomea pitäisi myös markkinoida ulkomailla aina hallitustasolta alkaen. Trametan päätuote on puutavarakuivaamo, jota käyte- tään sahoilla esimerkiksi lautojen, listojen ja pattinkien kuivaamiseen. Trameta tekee kuivaamon kaikki hitsatut teräkset. ?Teemme tuotteita, jotka liikuttavat ilmaa joko kuivaamalla, lämmittämällä tai suodattamalla, Kuoppala tiivistää. Mikä on yrittäjäpalkinnon merkitys Trametalle? ?Kannukset pitää hankkia joka vuosi tulevaisuudessakin. Tilinpäätöksen viimeiselle riville täytyy aina jotain jäädäkin, Saveljeff sanoo. Trameta Oy Konepaja Trameta Oy on vuonna 1993 perustettu metallialan yritys, joka on erikoistunut teollisuuden tarvitsemien laitteiden valmistukseen. Sen vahvinta osaamisaluetta ovat vaativat levy- ja teräsrakenteet, pitkät, enimmillään 13,5 metrin särmäystyöt särmäyskoneella sekä pitkät poltto-osat hienosädeplasmalla. Trametan päämiehiä ovat muun muassa Metso Paper, ABB Marine, Heinolan Sahakoneet, Valutec ja Jartek. Trametan liikevaihto on 2?3,5 miljoonaa euroa. Se työllistää 16?17 henkeä. n Trameta Oy:n hallituksen puheenjohtaja Alpo Saveljeff ja toimitusjohtaja Rauno Kuoppala Aliko-särmäyskoneen edessä. Koneen särmäyksen pituus on enimmillään 13,5 metriä. Trameta Oy sijaitsee Metsämäessä.
• 7 Kotitontin paikka vaikuttaa kuntaliitostyytyväisyyteen Kuntalaisten kotipaikka vaikuttaa merkittävästi kuntaliitostyytyväisyyteen. Turun yliopistoon väitötutkimusta tekevän Niina Koskihaaran tutkimus paljastaa, että vanhan kunnan syrjäkylissä asuneet ovat usein tyytyväisiä muutokseen. Samaan tutkimushankkeeseen pro graduaan tekevän Lauri Katiskosken havaintojen mukaan tyytyväisyys on suoraan suhteessa siihen, onko henkilö syntynyt seudulla nsa vai sinne muuttanut. Koskihaaran havainnon mukaan liitoksista jää kitkerä sivumaku, jos uusi kunta lakkauttaa perinteiset kokoontumistilat, nostaa yhdistyksiltä perittyjä vuokria, vähentää yhdistysavustuksia tai kunnan omistamien kiinteistöjen ja alueiden hoitoa. Toisaalta Koskihaara havaitsi, että kuntaliitos saattaa vahvistaa paikallistietoisuutta. Uudessa tilanteessa yhdis- tykset ovat lähteneet tekemään entistä enemmän yhteistyötä. Koskihaara ja Katiskoski esittelivät vielä julkaisemattomia tutkimustuloksiaan Turun yliopiston kansatieteen seminaarissa. Kylälle toimintaa ja koululle tukea kit keskellä ei-mitään Lieto Elina Lavonen Loukinaisten koulun vanhempainyhdistys tukee koulun toimintaa vuosittain noin 7.000 eurolla. Rahaa kerätään myymällä vuosikalentereita, järjestämällä tapahtumia sekä pitämällä puffetia ja arpajaisia aina tilaisuuden tullen. Viime torstaina vuorossa oli perinteeksi muodostunut naistenilta Loukinaisten koululla. Kymmenen euron iltapalakortilla pääsi kuuntelemaan Vanhalinnan Marttojen luentoa arjen hyvinvoinnista ja tutustumaan noin 40 näytteilleasettajan tuotteisiin ja palveluihin. ?Vanhempainyhdistys kerää rahaa oppilaiden tarpeisiin. Opettajat tekevät ehdotuksia hankinnoista. Nyt olemme ostamassa uutta sähköpianoa. Vuosien varrella on hankittu esimerkiksi liikuntavälineitä, digikameroita ja soittimia, kertovat yhdistyksen aktiivijäsenet Mari Himanka ja Mari Alho. Vanhempainyhdistys kustantaa koululaisten retkiä, ja kaikki kuudesluokkalaiset pääsevät leirikouluun yhdistyksen tuella. Kaikki kerätyt varat käytetään koulun oppilaiden hyväksi. Toiminnan merkitys korostuu entisestään, kun kunnan taloustilanne on tiukka ja kaikki ylimääräinen karsitaan budjetista. ?Loppupeleissä auttaminen on helppoa, kun ryhtyy vaan hommiin. Samalla näkee muita vanhempia. Näin voimme antaa lapsillekin mallia, että täytyy tehdä ja toimia. Ei muuten tule valmista, tuumaavat naiset. n Marttojen tietotaito kelpaa nykynaisille. Vanhalinnan Marttojen kunniajäsen Aino Hörkkö nsainvälisiä palkintoja. Nyt tuli tunnustus kotikunnan yrittäjäyhdistykseltä. ?Tämä lämmittää ja saa hyvin Sisusta Kotia ry:n varapuheenjohtaja ja toimii Suomen Yrittäjien kaupan valiokunnassa. Hän on istunut myös Erikoiskaupan Liiton hallituksessa. Nämä ovat hyviä näköalapaikkoja, joista voi hahmottaa koko alan tilanteen. ?Kauppa on sellaisessa murroksessa, ettemme edes tajua sitä. Pahin skenaario on, että kivijalkamyymälöistä tulee showroomeja, esittelytiloja, joissa käydään katsomassa ja hypistelemässä tuotteita, mutta tilataan ne kuitenkin netis- tä. Siinä on peiliin katsomisen paikka ja kova miettiminen, miten perinteinen kauppa saadaan kannattamaan tulevaisuudessa. ?Tässä ollaan jo hirveän paljon myöhässä, toteaa Aho. katsoo tyytyväisenä vierestä. Loukinaisten koululla torstaina pidettyyn naisteniltaan saapui tällä kertaa noin 90 naista, kun esimerkiksi viime vuonna osallistujia oli 140. Suomalainen ilta Ruskon kirkossa Rusko Oopperalaulaja Juha Kotilainen vierailee lauluyhtye Luminoksen solistina ja esittää tunnettuja suurten mestareiden teoksia Suomalaisessa illassa Ruskon kirkossa torstaina 5.12. Kotilainen kuuluu valovoimaisimpiin baritoneihin sekä kotimaassa että maailmalla. Konsertin säestäjänä on Markku Hietahar- n Lauluyhtye Luminos esiintyy istenäisyyspäivän aattona Ruskon kirkossa yksin ja Juha Kotilaisen kanssa. ju, joka toimii Turun tuomiokirkon urkurina. Konsertin tuotto annetaan Ruskon rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kaikille paikallisille rintamaveteraaneille jaettavan perinteisen joulukorin hankkimiseen. Lippuja myyvät Ruskon Rintamaveteraanit ry ja seurakunta.
• 8 TURUN TIENOO MEIDÄN TIENOO n haloita puh. 489 2012 Poikojantie on nyt parempi Pienellä teolla suuri parannus liikenneturvallisuuteen! Kiitos Aseman Poikojantien mutkan näkyvyyden parantamisen asiaa eteenpäin vieneille, sekä sen toteuttaneille. Hanhenkaaren lehdenjakajalle Torstaina 14.11. ilmestyneessä Turun Tienoo -lehdessä Hanhenkaaren lehdenjakaja "valittaa" vuoden takaisesta "ruikuttajasta", joka toivoi saavansa lehden luettavakseen rypyttömänä. Hän kommentoi myös jo silloin kirjoitusta ilmoittaen jakajan kulkevan "valon nopeudella" ja ruikuttajan juosseen unenpöpperöisenä jakajan perään. No, jos jakaja kulkee "valon nopeudella", miten siinä tapauksessa kuitenkin ehtii lehden rypistämään ennen kun työntää lehden postiluukusta sisään? Toisekseen, "ruikuttaja" ei ollut lainkaan unenpöpperöinen, vaan pirteä kuin peipponen, koska ei ollut ehtinyt vielä nukkumaankaan! Kaiketi "ruikuttajan" viesti on sittenkin tuottanut tulosta hänen toivomallaan tavalla, koska lehdet ovat siitä lähtien tulleet aivan silkosen sileinä luukusta sisälle asuntoon! Näin hän kertoo. Joten "ruikuttaja" nyt haluaa välittää kiitoksen lehdenjakajille huomaavaisuudesta tilaajaa kohtaan! Kiitokset ovat aina paikallaan silloin, kun siihen on aihetta, kuten myös negatiivisen palautteen anto! Oikein leppoisaa lumisen joulun odotusta jokaiselle jakajalle. On kyseessä yö- tai päiväpostin jako! Ruikuttajan ystävä Lieto n facesta Elotie 26, 21360 Lieto as Puh. 02 489 200 Fax. 489 2099 Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin (heinäkuussa vain torstaisin) etunimi.sukunimi@turuntienoo.fi Kustantaja: Turun Seutu Oy Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Jakelupäivystys Posti 0200 72822 Toimitus ja konttori avoinna ma?pe klo 9.00?16.30 TOIMITUS toimitus@turuntienoo.fi Päätoimittaja Rauli Ala-Karvia 02 489 2012 0500 326 440 Toimittajat Mari Kokkonen 02 489 2013 Pekka Remes 02 489 2014 Elina Lavonen 02 489 2015 la-su toimittaja 050 3722 641 Kerro, mitä tienoolla tapahtuu! Ilmoitukset ja tilaukset Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula 02 489 2010 0500 876 350 Ilmoituskonsultit Eija Lepistö 02 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi Päivi Teerimäki 02 4892011 paivi.teerimaki@turuntienoo.fi Ehdotus Ruskon kunnan päättäjille Menneellä viikolla oli Ruskon pienillä ja vähän isommillakin koululaisilla varmasti todellinen pelkotila, kun koulun pihapiiriin alkoi kantautua teräviä kiväärinlaukauksia ja vielä aivan lähialueelta. Eihän sitä koskaan voi olla varma tänä päivänä, jos vaikka joku hullu olisi liikkeellä. Opettajat toimivat tilanteessa esimerkillisesti, oppilaat kehoitettiin sisätiloihin ja ulko-ovet lukkoon. Kuvitella vain voi, mitä koululaisten mielessä sillä hetkellä liikkui ? oikeasti! Tilanne paljastui onneksi tällä kertaa vaarattomaksi, kun paikalle hälytetyn poliisin toimesta osoittautui, että kiväärinlaukaukset olivat peräisin koulun lähistöllä kiemurtelevan joen varrelta, jossa met- sästäjä oli saalistamassa lintuja. Ruskon keskustaa halkova joki ohittaa runsaan sadan metrin etäisyydeltä pari koulua ja tätäkin lähempänä sijaitsevan urheilukentän, jossa on vilkasta toimintaa muun muassa koululaisilla ja eri urheiluseuroilla päivittäin. Kenttä on aktiivisessa käytössä myös iltaisin muun muassa jalkapalloseuroilla. Näiden lisäksi on kunnan toimesta saatu aikaan joen rantaa myötäilevä upea maisemapolku kuntalaisten käyttöön. Edellä mainitut seikat ja aivan näiden alueiden lähistöllä tapahtuva jokirantametsästys ovat keskenään jokseenkin huono yhtälö. Kysymys ja samalla ehdotus kunnan päättäjille kuuluukin, Lisäkommentti lehdenjakelusta olisiko syytä rauhoittaa tämä muutaman sadan metrin matka jokirantaa, kunnan omistamaa maata, metsästyksestä vapaaksi alueeksi, jotta vastaavanlaisia tilanteita ei pääsisi syntymään ja kuntalaisilla olisi mahdollista liikkua alueella ilman ylimääräisiä pelkotiloja? Loogisesti ajatellen, eipä heti uskoisi, että kellään olisi yhtään järkevää syytä olla puoltamatta tällaista aloitetta, ei edes metsästyksen harrastajilla, sillä jokea ja apajaa riittää muuallakin. Nähtäväksi jää, löytyykö tähän riittävää rohkeutta ruskolaisilta päättäjiltä, sitä asian vieminen eteenpäin nimittäin vaatii näin maalaiskunnassa. Uhkailujakin uhmaten Rusko Lisää Pahkalaukkaantien vaarallisuudesta Kiitos Ville Vireniukselle hyvästä kirjoituksesta (TT 12.11.), johon kuitenkin oli livahtanut pieni virhe: Pahkalaukkaantie ei suinkaan pääty Hakulantiehen, vaan vasta täällä Asemalla Tammentaantiehen. Yhdyn kirjoittajan mielipiteeseen tien vaarallisuudesta ja hurjista ajonopeuksista. Näin on myös täällä Aseman päässä, jossa ei myöskään ole katuvaloja eikä kevyen liikenteen väylää, mutta pyöräileviä koululaisia ja muuta kevyttä liikennettä kyllä. Nopeusrajoi- n esko tus on asvaltoidulla osuudella 50 km/h, mutta varsin usein ajonopeudet ovat jotain ihan muuta. Vaarallisella tiellä on valitettavasti pakko jalkaisinkin liikkua, koska radan yli ei enää pääse Elotien valaistulle kevyen liikenteen väylälle, jota lasten kanssa päivittäin käytimme. Ulkoilijoitakin kismittänyt ylikulun sulkemispäätös paitsi hankaloitti ainakin meidän perheemme arkea, myös heikensi alueen turvallisuutta. En ainakaan itse näin pimeänä aikana uskalla antaa alle kou- Turun Tienoo julkaisee tällä sivulla lukijoiden kirjoituksia ja puhelimitse annettuja lyhyitä kannanottoja. Toivottavaa on, että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa. Naapureiden keskinäisiä riita-asioita emme julkaise, emmekä tällä sivulla myöskään ilmoitusmateriaalia. Omat uutiset -palstan tekstin tulee olla napakka. Kuvien on oltava digitaalisia ja värillisessä jpeg-muodossa. Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetettyjä julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta. luikäisen lapseni polkea tien reunaa hoitoon. Piennarta kun ei täälläkään ole. Toivoisin, ettei tätä Pahkalaukkaantien loppupäätä unohdettaisi täysin. Ennen niin suosittu lenkkeilyreitti tuhottiin jo aitaamalla junarata. Jos kunta lähtee parantamaan Pahkalaukkaantien turvallisuutta, kannattaisi samalla suunnittelulla ja toteutuksella hoitaa tie kokonaisuudessaan turvalliseksi. Eveliina Sainio Pahkalaukkaantien asukas Lieto Turun Tienoon mielipidekirjoitus (TT14.11.) lehdenjakajalta sai miettimään lehdenjakajien yleistä asennetta työhönsä. Minusta heidän pitäisi ymmärtää se fakta, että he ovat osa isoa ketjua, jonka perimmäinen tarkoitus on saada toimitettava tuote tai palvelu ehjänä perille. Ammatti on siis palveluammatti, joten työ pitäisi tehdä asiakaslähtöisesti. Ymmärrän toki, etteivät olosuhteet tähän ole aina suotuisat. Enkä minäkään kyseenalalaista mitenkään jakajien tarpeellisuutta! Mutta tämä on taas niin tätä päivää: minä, minä, minä... Omalta kohdaltani otan aiheeseen pari esimerkkiä. Muutama vuosi takaisin asiakkaani lähettivät huoltoon laitteitaan postipakettina. Asiakkaan saatua huolletun laitteen takaisin oli se huonommassa kunnossa matkavaurioiden takia kuin lähetettäessä. Palvelu piti siirtää kilpailijalle. Tällä esimerkillä halusin osoittaa, että kun postilaitos tekee työn huonosti, vähenee työmääräkin sen siirtyessä kilpailijalle. Toinen esimerkki kohdallani osuu henkilökohtaiseen kokemukseeni. Tilasin aikoinaan Helsingin Sanomia. Jouduin lopettamaan tilaamisen, kun kaikesta valittamisestani huolimatta (jopa HS:lle) ei tuottanut toivottua korjausta asiaan. Siis ongelmaan, josta kirjoitin Turun Tienoossa 5.11. eli varhaisjakajan asenteesta Ruskolla. Minäkin koetin siis käyttää virallisia keinoja ongelman korjaamiseen, vaan se ei tuottanut tulosta. Piti siis tarttua taistelussa julkiseen sanaan. Kysymys kuuluu: pitääkö aina mennä näin pitkälle, että tapahtuu korjausliike? Nyttemmin olen kiitollinen tapahtuneeseen muutokseen varhaisjakelussa Ruskolla. Toivon vain hartaasti, että se pysyy. Ja näin muodoin postilaitoksella säilyy muutakin jaettavaa kuin mainoksia. Markku Saarni Rusko Turun päättäjien virkistysmatkat Seppo Lehtisen teatterimatka Tampereelle ei saanut toivottua kannatusta. Hyvä niin, sillä kun on puute rahasta, olisi syytä harkita Lehtisen ja kumppaneiden mihin rahat höösätään. Onneksi suuri osa valtuutetuista kieltäytyi kutsusta. Takavuosina kaupungin päättäjät surutta reissailivat pitkin ja poikin, ei ajateltu nenää pidemmälle. Tilattiin jopa huippukalliita viinejä juhlien jatkoksi. Väitän, että jos se raha, mitä näihin niin sanottuihin virkistysmatkoihin on vuosien saatossa laitettu, paik- kaisi nyt aika isojakin rahareikiä, joita Turullakin on vaikka kuinka paljon. Mielestäni nämä opinto-ja virkistysmatkat voisi hoitaa halvemmalla. Tänä päivänä tietotekniikka on kehittynyt niin paljon, että ei aina läheskään tarvitse lähteä katsomaan paikanpäälle. Ihmettelen äänestäjiä, jotka ovat sallineet ja varmasti jatkossakin sallivat moisen rahantuhlauksen. Suu säkkiä myöden, on vanha viisaus, ja se pitää tänä päivänä paikkansa. Pekka Aho Paattinen n Lukijan kuva Voimaa pimeään Kysyimme Facebookissa (facebook.com/turuntienoo): Mistä voimaa, terveyttä ja jaksamista pimeään aikaan? ?Ajatella positiivisesti, eikä jäädä neljän seinän sisään. Ulos ja reippailemaan, kyllä se siitä! ?Terveellisestä ruuasta, sopivasta määrästä unta, ulkoilusta, liikunnasta ja läheisten kanssa yhdessäolosta. Toimii ympäri vuoden! ?D-vitamiinista, omegoista, ystävistä ja raittiista ilmasta. ? Kynttilät kuuluvat minun elämääni pimeän aikana. ?Uusi työpaikka ja mukavat työkaverit piristävät kummasti Tyytyväinen asiakas n Taina Turunen lähetti Tienoon toimitukseen kuvan, jonka on taltioinut riistakamera. ?Vahdon Metsämiehet hoitavat eläinten ruokintaa riistapelloillaan. Tässä mainio esimerkki tyytyväisestä asiakkaasta omenakasan vieressä. Eläinten hyvinvointi on myös metsästäjien etu, kuuluivat kuvan saatesanat.
• 9 n lukijoilta Näkökulmia joukkoliikenteeseen Tulevana kesänä Turun seudulla joukkoliikenne kokee hurjan kasvojenkohotuksen kun Turun, Liedon, Kaarinan, Ruskon, Naantalin ja Raision yhteinen joukkoliikennekokonaisuus aloittaa toiminnan. Lietolaissilmin katsottuna muutoksia koetaan muun muassa alentuvina lippuhintoina sekä tihenevänä vuorotarjontana ainakin Littoisissa sekä Liedon keskustan ja Turun välisessä liikenteessä. Viime aikoina keskusteluissa ja aloitteissa on noussut esiin ajatus siitä, että muutamat Liedon keskustan ja Turun välillä ajavista vuoroista (linjanumero kyseissä liikenteessä tulee olemaan linja 6) kulkisi Vierunpuiston kautta. Kyseisellä alueella väestömäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana voimakkaasti, ja toisaalta liikennöinnille olisi luonteva reitti, joka kulkisi Hyvättyläntien ja Valtatie 10:n risteyksestä edelleen Aju- rintietä, Kahlojantietä ja Jukolantietä pitkin edelleen Valtatie 10:lle. Allekirjoittanut on itsekin pitänyt kyseistä reittimuutosasiaa keskusteluissa muun muassa Liedon kaavoitusjohtajan sekä Turun kaupungin joukkoliikennetoimiston kanssa. Jotta ei tehtäisi hätiköityjä ratkaisuja, pitää ottaa huomioon ainakin seuraavia seikkoja: Linja 6 tulee olemaan runkolinjasto eli liikennettä, joka Turusta jatkaa edelleen Naantaliin. Aikataulut on rakennettu varsin tiiviiksi ja Vierunpuiston kierto vie aikaa kuitenkin sen verran, että jo tehdyn ostosopimuksen puitteissa kierrot eivät onnistu. Tärkeä näkökulma on myös se, että kuljettajilla pitää Nuolemon päätepysäkillä olla riittävästi aikaa muun muassa vessassa käyntiin. Liikenteen osittainen siirtäminen Vierunpuiston alueelle tarkoittaisi myös kunnallisteknisten investointien tekemistä. Reitille pitäisi rakentaa luonnollisesti pysäkit. Varsinkin Kahlojantien varrella pysäkit tulisivat olemaan ajoradan varrella olevia pysäkkejä, mikä tarkoittaisi kasvavaa peräänajon riskiä, kun linja-auto pysähtyy ajoradalle. Täysin selvää ei ole myöskään se, miten hyvin tien tai asutuksen perustukset kestävät raskaan linja-autoliikenteen mukanaan tuomaa rasitusta. Edelleen pitää ottaa huomioon, että talot Kahlojantien varressa sijaitsevat hyvinkin lähellä tietä, joten on olemassa vaara, että alueen asukkaat kokevat linja-autoliikenteen äänineen vähentävän asumisviihtyisyyttä. Tämä kaikki edellä oleva vuodatus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, etteikö tulevaisuudessa ainakin osa vuoroista voisi Vierunpuiston kautta kulkea. Esimerkiksi jotkut vuoronsa Nuolemolle päättävistä (niin ettei auto läh- de enää vuorolle Naantaliin) vuoroista voisivat Vierunpuiston kierroksen tehdä. Kunnalle mahdollisesti aiheutuva lisäkulu olisi tällaisessa tapauksessa varsin pieni. Ehkä merkittävämpi parannus Vierunpuiston ja Sillilän alueen asukkaiden joukkoliikennepalveluihin voisi olla esimerkiksi pysäkkiterminaalin sijoittaminen Jukolantien ja Valtatie 10:n risteyksen alueelle. Tällaisessa pysäkkiterminaalissa olisi tarkoituksenmukaiset odotustilat bussimatkustajille, reaaliaikaiset aikataulunäytöt QR-koodeineen ja tilat myös esimerkiksi polkupyörille. Kehitystyö joukkoliikenteen parantamiseksi on hyvässä vauhdissa, mutta tehkäämme sitä maltilla, harkiten ja taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Juha Heikkilä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan lietolaisjäsen (vas.) Syrjitylle Nimimerkki "Rasismiako?" (TT 14.11.), kirjoitit suuresta murheestasi, ja omalla kirjoituksellasi peilaat samalla tämän päivän yleistä ymmärtämättömyyttä sekä itsekkyyttä. Kirjoituksesi tarkoituksena oli kaiketi kiihottaa lukijat kirkonvastaiseen mielentilaan irrallisten kirpaisevien Raamatun-lauseiden säestyksellä. Selvääkin selvempää on, että seurakuntien työntekijöiden suurena huolena on lasten tulevaisuus ja hyvinvointi, johon tarvitaan myös vastuullista elämäntapaohjausta. Olet kirjoituksessasi todella n Kirjoittaja toivoo siistimpää käytöstä kentällä viihtyviltä nuorilta. Ruskon alakoulun kenttä kaatopaikkana Ruskon mopoautoileva nuoriso tuntuu löytäneen uuden kokoontumispaikan alakoulun kentän urheilukopin viereltä. Autot ja mönkkärit siinä pörräävät ja juttu kulkee. Mikä siinä, jos nuoriso pitäisi myös paikat siistinä. Ilmeisesti tältä osin kotikasvatus on unohdettu ? jos sitä on ollutkaan. Siispä pyytäisin kunnalta seuraavia toimenpiteitä. 1. Laittakaa kopin seinään lehtiharava ja sen viereen käyttöohje. Ohjeita saa googlaamalla sanan haravointi. 2. Laittakaa istuinten eteen viitoitus: Roskis 3 metriä. Ehkä nuoret siitä sitten havahtuvat omatoimisuuteen ? nuorillehan ympäristökysymykset ovat erittäin tärkeitä, joten voivat aloittaa itsestään. Jos edelliset toimet eivät tehoa, niin suosittelisin valojen sammuttamista klo 20. Kentällä on tarkoitus pelailla taas tulevana kautena, joten pidetään paikoista huolta. Unettomia öitä viettävä Rusko Korjaus kirjoitukseeni loukkaantunut ja kehut eronneesi kirkosta jo kauan sitten. Samalla ilmoitat olevasi huolissasi lapsista, jotta näillä olisi perhekerhoissa mahdollisuus saada hengellistä kosketusta. Ristiriitainen kirjoituksesi on vähimmilläänkin tekopyhä. Kannanottosi syynä taitaakin olla pettymys lasten ilmaisen kerhopaikan menettämisestä. Seurakuntien talousvajeeseen ? kuten yleensäkin kirkon tämänhetkisen tilan ymmärtämiseen ? tarvittaisiin enemmän sydämen viisautta. Rahaa seurakuntatoiminnan pyörittämiseen ei tule kuin mannaa taivaalta, vaikka kuinka tahtoa ja uskoa olisi. Tulojen mukaan on itse kunkin priorisoitava menonsa, niin kirkon kuin myös esimerkiksi työttömien, joihin lukeutuu myös ystäviäni. Joillekin ystävistäni seurakuntien diakoniatyö on tarjonnut apuaan monessa muodossa kirkon omasta talousahdingosta huolimatta. Tämä apu on kautta historian toiminut monille ihmisille viimeisenä oljenkortena. Sekään ei ole enää itsestäänselvyys. Syy kirkon talousahdinkoon löytyy yksinkertaisesti kirkollisveroja maksavien jäsenten vähenemisestä. Näin ollen suuri osa kansalaisistamme saa juuri sitä, mitä on tilannutkin. Mikäli itse eläisin käytännössä sinun vakaumuksesi hengessä, vaatisin linja-autoliikennöitsijää vapauttamaan minut bussin kertamaksuista ? pääasia, että joku muu maksaisi auton, kuljettajan palkat ja polttoainekustannukset. Ellei se onnistuisi, valittaisin yleisönosastoon rasismista. Sinikka Lähde Paattinen Viime viikolla julkaistussa mielipidekirjoituksessa (TT 12.11.) ilmaisin huoleni Pahkalaukkaantien vaarallisuudesta. Vaikka huoleni tuli varmasti ymmärretyksi, oli tekstissäni kuitenkin pari asiavirhettä, jotka tahdon oikaista. Pahkalaukkaantie kokonaisuudessaan jatkuu Liedon Asemalle asti eikä pääty Hakulantiehen, kuten tekstissäni virheellisesti luki. Huoleni kevyen liikenteen väylän puutteesta ja valottomuudesta koskee kuitenkin erityisesti Pahkalaukkaantien vilkkaasti liikennöityä, asfaltoitua osuutta, eikä niinkään koske hiekkatienä jatkuvaa Pahkantien risteyksestä Asemalle jatkuvaa osuutta, jossa liikenne on huomattavasti vähäisempää. En toki tuota hiekkatienkään liikenneturvallisuuden tärkeyttä väheksy. Kevyen liikenteen väylää ei Pahkalaukkaantiellä ole kuin Ilmaristen liikenneympyrästä Metsäpirtille asti, ja valot puuttuvat Metsäpirtin ja Hakulantien risteysalueen väliseltä osuudelta. Ville Virenius Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen Valtuutettu (sd.) Lieto Elämän sain soimaan Liedon Laulu sai 35 vuotta täyteen Lieto Pekka Remes Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston sekakuoro eli Liedon Laulu vietti 35-vuotisjuhliaan konsertoimalla Liedon kun- nantalon aulassa lauantaina. Kuoro oli ottanut konserttiin ystävät mukaan, sillä kunnantalolla esiintyivät kaikki kansalaisopiston aikuismusiikkiryhmät. Esiintyjiä oli kaikkiaan noin 90. Viihdekuoro aloitteli toimintaansa jo vuonna 1974, mutta kipinä ei hehkunut pitkään. Uusi alku oli Veikko Kokon johdolla vuonna 1978. n Liedon Laulun 35-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin kunnantalon aulassa viime lauantaina. Johtajansa mukaan kuoron nimeksi tuli Veikkoset vuonna 1982. Lieto täytti 675-vuotta vuonna 2006. Tuolloin kuoro kiersi kuntaa Kansalaisopiston torvisoittokunnan kanssa. Konserteissa esitettiin lietolaisten musiikintekijöiden lauluja. Kuoro otti kesäkonserttikiertueella käyttöön uuden nimensä Liedon Laulu. Kuoro toimii edelleen kansalaisopiston alaisuudessa. Aktiivisia kuorolaisia on noin 30. Liedon Laulua ovat johtaneet Veikko Kokko (1978? 1988), Satu Luukkonen (1988?1992), Leea Laukola (1993?1995), Markus Länne (1996?2000), Anna Raukola (2001?2003), Outi Nissinen (2003?2004), Johanna Tiitta (2004?2006), Markus Länne (2006?2007), Johanna Tiitta (2008?2009), Iina Kivimäki (2009?2010) ja Päivi Sjöberg vuodesta 2010 alkaen. Konsertissa kuoroa säestivät Iina Kivimäki ja Markus Länne. Konsertissa esiintyivät myös Kansalaisopiston harmonikka- n Konsertissa esiintyi muun muassa myös Tulatei-kuoro Iina Kivimäen johdolla ryhmä (ohjaaja Johanna Liimatta), Tulatei (johtajanaan Iina Kivimäki), Liedon Mieskuoro (Esa Nordgrén), Kansalaisopiston torvisoittokun- ta (Markus Länne). Konsertin juonsi Matti Susi. Konsertin lopuksi ensin kuorot ja sitten kuorot ja soittokunta esiintyivät yhdessä.
• 10 Liedon Parma mukana hakemassa Jukolaa Jukolan Viestin saaminen Mynämäkeen on nyt lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Tämä varmistui, kun Jukolan johtoryhmä ilmoitti Liedon Parman suunnistusjaoston ja Mynämäen Suunnistajat-52:n yhteishakemuksen edenneen jatkoon esihakemusvaiheesta ja seurat päättivät jatkaa hakuprosessia. Mynämäen lisäksi jatkoon pääsivät Ounasvaara, Lahti ja Kangasala. Kun ensi kesän Kuopio-Jukolassa julkaistaan vuosien 2018?2020 kisajärjestäjät, niin yksi hakijoista jää tässä vaiheessa vielä ilman järjestämisoikeutta. LiePa:n ja MS-52:n hakemus koskee vain vuosia 2019 ja 2020 seurojen halutessa vähän hengähtää 2015 Mynämäessä ja Liedossa järjestettävän FIN5-rastiviikon jälkeen. Vuonna 2015 Jukola on Paimiossa, vuonna 2016 Lappeenrannassa ja vuonna 2017 Joensuussa. Seurat eivät ole ensimmäistä kertaa hakemassa Jukolaa. MS-52 on ollut yksinään kolme kertaa mukana hakuprosessin esihakemusvaiheessa ja päässyt kerran jatkoon, muta jäänyt kuitenkin kakkoseksi Mikkelin saatua kisan 2009. Myös LiePa on ollut kerran esihakemusvaiheessa omalla hakemuksellaan. Nyt voimien yhdistäminen toi toivotun tuloksen. Jukolaon unelma ?Jukolan järjestäminen on suunnistajille samanlainen unelma kuin viestin voittaminen. Kokemus on niin hieno ja arvokas, ettei sitä ei voi rahassa mitata. Tämä on näkynyt myös seuraväestämme, jonka sitoutuminen tapahtuman järjestelyyn suoritetun kyselyn pohjalta on kunnossa. Organisaatiokaavion päällikkötaso ja sitä täydentäen hakutoimikunta muodostuivat helposti, toteaa hakutoimikunnan vetäjä Petri Paukkunen. ?Jukola-hakijana yksi vahvuutemme on kokemus kisajärjestelyistä. Myös sijainti Turun kupeessa on plussaa. Ainutlaatuiseen tapahtumaan löytyy innokasta talkooväkeä myös järjestäjäseurojen ja lajin ulkopuolelta, ja heitä todella tarvitaan, Salo-Jukolaa vuonna 2006 järjestämässä ollut Paukkunen tietää. ?Isot kisaprojektit herättävät ihmisten kiinnostusta suunnistukseen ja lisäävät alueella suunnistuksen näkyvyyttä. Seuroissa uudet tekijät heräävät ja uskon siitä syntyvän nostetta myös seuran muuhun toimintaan. Huippusuunnistusseurana vastaavien tapahtumien järjestäminen sopii hyvin meille. Tätä kautta uskon MS Parman saavan lisää uusia suunnistajia ja nykyiset nuoret suunnistajat ovat tulevaisuudessa valmiina nousemaan oikealle ?Hiidenkivelle?, karttaja ratapäällikkö Pekka Lapila toteaa. ?Kyllähän kisan saamisella tänne olisi valtavan suuri merkitys koko Turun seudun talousalueelle, vakuuttavat seurojen pankkialalla työskentelevät puheenjohtajat Tero Lehto ja Jukka Taimisto. Jukola nielee talkootyötunteja Valtavaksi massatapahtumaksi paisunut Jukola nielee työtunteja, vaikka kisan järjeste- n Jukolan Viestin johtoryhmä suoritti Mynämäen Jukolahankkeen katselmuksen syyskuun alussa. SSL:n kilpailupäällikkö Petteri Palmi (vas.) , hakutoimikunnan puheenjohtaja Petri Paukkunen, SSL:n markkinointipäällikkö Markku Haverinen, ratojen suunnittelija Jarmo Jokila, kenttäpäällikkö Reima Rantanen ja Jukolan Viestin valvoja Heikki Peltola viihtyivät pitkään Mynämäen Urheilukeskuksessa ja sen ympäristössä. lyvastuu on vasta haaveena. Jo esihakemusvaihe on vaatinut paljon taustatyötä järjestämisen edellytysten varmistamiseksi. Siinä oli oltava suunnitelmien päälinjat esimerkiksi kisakeskuksen kaikkinaisille toiminnoille ja kisaradoille. Varsinainen hakemus pitää olla valmis maaliskuun loppuun mennessä. Neuvottelut lähialueen maaomistajien kanssa riittävien majoitus- ja parkkeerausalueiden saamiseksi ovat su- juneet hyvässä hengessä, ja myös pääyhteistyökumppanin Mynämäen kunnan johto on suhtaunut Jukolaan innostuneen myönteisesti. Myös neuvottelut Nousiaisten ja Liedon kanssa ovat käynnistymässä. Mynämäen Urheilukeskus ympäristöineen soveltuu hyvin Jukolan Viestin järjestämiseen. Tämän totesi Jukolan Viestin johtoryhmä, Suomen Suunnistusliiton markkinointipäällikkö Markku Haverinen, kilpailupäällikkö Petteri Palmi ja Jukolan Viestin val- voja Heikki Peltola vieraillessaan Mynämäessä. Hakutoimikunnalla on nyt edessään tiivis työrupeama moninaisten lupa-asioiden selvittämisessä ja neuvotteluissa eri yhteistyötahojen kanssa. ?Avainasemassa ovat kilpailumaaston maanomistajat, joita kaikkia tulemme lähestymään lupa-asioissa lähiviikkoina. Urheilukeskuksen maasto oli viimeksi arvokisakäytössä vuonna 2010 SM-yössä. Nyt siihen tarvitaan muutama neliökilometri lisää, toteaa maastolupien hakemisesta vastaava Reima Rantanen. Myös harjoitusmaastoja tarvitaan ja niitä on riittävästi valtatien itäpuolella ja Hirvijärven suunnassa tulevan FIN5:n kartoilla. ?Tähän mennessä haetut luvat maanomistajilta olemme saaneet hyvässä hengessä ja samaa toivomme myös jatkossa. Lopullisen hakemuksessa edellytetään lupa-asioissa sadan prosentin kattavuutta käytettävästä maastosta. Jarmo Jokila Salmenoja edustusjoukkueen johtoon Jukola-projektista huolimatta MS Parma aikoo myös tulevaisuudessa olla suunnistusseura, jonka päätoiminta-aluetta on niin aikuistenkin kuin nuortenkin huippusuunnistus. Petri Paukkusen siirryttyä valmennuspuolelta Jukola-projektin vetäjäksi tekee MS Parma samalla merkittävän siirron nimeämällä edustusryhmänsä johtoon Samuli Salmenojan (35). Salmenojan kanssa uudesta tehtävästä on käyty neuvotteluja jo useamman vuo- den ajan, mutta aikaisemmin mies on kieltäytynyt vetovastuusta pääasiassa omiin kilpailullisiin tavoitteisiinsa vedoten. Samuli, joka itsekin vielä huippukuntoisena mahtuu MS Parman edustusjoukkueeseen, tuleekin aluksi toimimaan uudessa roolissaan miesten edustusjoukkueen pelaaja-valmentajana. Vahvuuksinaan uudessa tehtävässään hän näkee juuri oman pitkän uransa huippusuunnistuksen parissa sekä yhä jatkuvan aidon kiinnos- tuksen sitä kohtaan. Omaakin maajoukkuekokemusta keränneenä joukkueen johtajana hän uskoo tuovansa MS Parman edustusryhmän toimintaan uudenlaista näkökulmaa. Yhä parempiin joukkuetuloksiin Salmenoja aikoo pyrkiä luomalla yksilöille entistä paremmat olosuhteet harjoitteluun ja keskittymällä siihen, että urheilijan koko suorituskapasiteetti saadaan irti oikealla hetkellä. Päällimmäisenä tavoitteena on rakentaa MS Parmasta seuraavan parin vuoden aikana joukkue, johon huipulle tähtäävän urheilijan kannattaa ja johon hän ehdottomasti myös haluaa kuulua! ?Lokakuussa sain suoritettua valmiiksi suunnistusvalmentajatutkinnon, joka on ylin liiton järjestämä koulutus. Itse en koe tulleeni kurssilla paljoa pätevämmäksi tähän rooliin, mutta antoihan tuo taas jotain ajattelemisen aihetta aiemman kokemuksen jatkoksi, Salmenoja totesi. Jarmo Jokila n Kilpasuunnistajana jatkava Samuli Salmenoja tarttuu nyt myös MS Parman miesten managerin tehtävään Lieto-Koris voitti Raision n Lieto-Koriksen keltapaidat voittivat Raision Palloseuran pistein 72?60 B-poikien 1-divisioonan ottelussa. Lieto-Koris voitti Raision Palloseuran koriluvuin 72?60 Bpoikien 1-divisioonan Läntisen alueen ottelussa sunnuntaina Lietohallissa. Lieto-Koris hallitsi ensimmäistä jaksoa hienokseltaan, mutta Raisio pysyi mukana heittämällä kolmen pisteen koreja. Jakso meni raisiolaisille pistein 17?19. Toinen jakso noudatti ensimmäisen käsikirjoitusta tosin sillä erolla, että raisiolaiset saivat jaksolla pussitettua vain yhden kolmosen. Jakso kirjattiin Lieto-Korikselle luvuin 17?16. Kolmannelle jaksolle Lieto-Koris muutti hieman puolustusta ja otti vastustajan kolmosia heittäneen pelaajan erikoisvartiointiin, mikä hieman sekoitti peliä. Raisiolaisten kaula oli parhaimmillaan yhdeksän pistettä. Jakso meni vieraille pistein 13?16. Neljännellä jaksolla LietoKoris jatkoi erikoisvartiointia, mikä tuottikin tulosta. Ottelun kuluessa raisiolaiset alkoivat väsyä. Samaan aikaan lietolaiset saivat pienen pelihurmoksen päälle. Neljäs jakso merkattiin Lieto-Korikselle luvuin 29?9 ja koko ottelu numeroin 72?60. ?Loistava peli meiltä, kun muistelee edellistä peliä, missä mikään eikä kukaan oikein onnistunut, kiittelee joukkueen valmentaja Jarno Mustonen. Joukkueen seuraava ottelu on ensi lauantaina Lietohallissa, jonne saapuu Korihait Uudestakaupungista. Miesten 4-divisioonan Läntisen alueen ottelussa LietoKoris hävisi kaarinalaiselle Ura Wanhalle pistein 74?63.
• 11 Liedon Nuorisoseuran tanhuryhmä Veijarit ja Riijarit esittää NALLEVAARIN SYNTYMÄPÄIVÄ eli miten satu tanhutossuja liikuttaa VOIMAANTULOKUULUTUS Liedon kunnantalolla 23.11.2013 klo 16.00 NITINKAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS Pääsyliput: < 12v. 5?, aikuiset 10? ja perhelippu 25? Lippuja ennakkoon Liedon MLL:n vauva- ja perhekahvilasta, sekä ovelta ennen esitystä. Buffetti auki ennen ja jälkeen esityksen. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi 205/8.10.2013 Nitinkaaren asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos koskee korttelia 52074 sekä virkistysja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 52074 sekä virkistys- ja katualuetta. Kaava tuli lainvoimaiseksi 12.11.2013. Tervetuloa! ? kokouksia V- ja U-seura Liedon Luja ry SYYSKOKOUS Kaava tulee voimaan tämän kuulutuksen päivämäärällä. Liedossa 19. päivänä marraskuuta 2013 LIEDON KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Lunta tai ei, meillä Kisällikellarissa kierrätetään! keskiviikkona 27.11.2013 klo 19.00 kunnantalon kokoushuone 3 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Johtokunta Joulutavarat jo esillä ? parhaimmat nopeimmille! KULJETU kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet PALVELUSsekä metalliromun käyttökelpoiset, ehjät huonekalut ja taloustavarat kotitalouksien vaaralliset jätteet KIERRÄTYSKESKUS KISÄLLIKELLARI kisällikellari MA, KE, TO 9?16, TI 9?19, PE 9?15 Teollisuuskuja 2, Nuolemo Lieto puh. (02) 4873 3392 www.lieto.fi/kierratyskeskus Mtk-Ruskon ja Vahdon sekä Ruskon Maamiesseuran SYYSKOKOUKSET tiistaina 26.11.2013 klo18.30 Turun Konekeskuksessa (Ruopankatu 8, Turku) Esillä sääntömääräiset asiat, alustukset aluepäällikkö Petri Puustinen Mtk-Varsinais-Suomi ja Turun Konekeskuksen edustajat. Tervetuloa Johtokunnat Härkätien Sydänyhdistys r.y:n SYYSKOKOUS pidetään 26.11.2013 klo 18 Koskisalissa Hämeentie 12 (takaovi pankin puolelta) 31500 Koski Tl. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Terveysluento Miksi istuminen on vaarallista? pitää prof. Olli J. Heinonen Turun Paavo Nurmi keskuksesta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus Vahto-seuran SYYSKOKOUS ti 26.11. klo 18.30 Korsutuvalla Liedon as. (Vintalantie 521) Kimppakyyti lähtee Vahdon srk-talon P-paikalta klo 18.00. Kahvit. Tervetuloa Johtokunta Liedon Sosiaalidemokraatit ry:n SYYSKOKOUS pidetään 1. joulukuuta klo17.00 alkaen Liedon kunnantalolla. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa, Myllykyläntie 8, Loimaa, torstaina 28. päivänä marraskuuta 2013 alkaen klo 17. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1 2 n tuloksia ? Maarian Mahdin Syyshallit Kupittaalla 17. marraskuuta. P9 60 m: 1) Juha Savolainen PiikkKe 9,61, 2) Tuomas Markkula TurWei 9,68, 3) Tuukka Juntunen SalVil 9,70, 4) Aleksi Tauriainen PernU 9,83, 5) Osku Laiho TurTo 9,94, 6) Juho Suominen PiikkKe 10,27, 7) Eetu Lehtonen TurWei 10,38, 8) Aaron Dahlberg RuskY 10,57, 9) Oliver Rosenqvist MaskKa 10,58, 10) Luca Oivanen TurWei 10,74. P9 Pituus: 1) Tuukka Juntunen SalVil 3,80, 2) Juha Savolainen PiikkKe 3,80, 3) Tuomas Markkula TurWei 3,79, 4) Osku Laiho TurTo 3,66, 5) Juho Suominen PiikkKe 3,49, 6) Aaron Dahlberg RuskY 3,38, 7) Eetu Lehtonen TurWei 3,34, 8) Arvi Joento RaisKu 3,08, 9) Oliver Rosenqvist MaskKa 3,06, 10) Arttu Mäkinen MaskKa 2,93, 11) Eemeli Syrjälä TarvasjU 2,89, 12) Alvar Itämeri TuUL 2,84, 13) Roni Timonen TuUL 2,82, 14) Teo Mussalo TurTo 2,62, 15) Eemil Aaltonen TuUL 2,56, 16) Edwin Itämeri TuUL 2,27. P11 60 m: 1) Ville Suoniemi KangU 8,49, 2) Vilhelmi Syrjälä TarvasjU 9,06, 3) Severi Rautio RaisKu 9,09, 4) Vertti Kolkkala LiedPa 9,29, 5) Trin Lipiäinen VampU 9,38, 6) Markus Mäkilaine TurWei 9,54, 7) Eemeli Piironen TuUL 9,56, 8) Santeri Heinonen LaitJy 9,59, 9) Eero Karanko OripVe 9,63, 10) Ilmari Vuorela LaitJy 9,69. P11 600 m: 1) Mikko Vesma RaisKu 1.53,17, 2) Ville Suoniemi KangU 1.56,76, 3) Tuure Haapanen TuUL 1.56,79, 4) Eero Taipale PaimU 1.58,57, 5) Vilhelmi Syrjälä TarvasjU 2.05,47, 6) Alex Laitinen IFRaseb 2.11,93, 7) Niklas Karnila MynämI 2.14,70, 8) Mathias Gustafsson ÅIFK 2.15,29, 9) Ilmari Vuorela LaitJy 2.21,41. P11 Pituus: 1) Ville Suoniemi KangU 5,01, 2) Severi Rautio RaisKu 4,17, 3) Eero Karanko OripVe 4,12, 4) Trin Lipiäinen VampU 3,99, 5) Aleksi Nurmi RaisKu 3,94, 6) Markus Mäkilaine TurWei 3,78, 7) Atte Bohm NaantLöy 3,73, 8) Mathias Gustafsson ÅIFK 3,66, 9) Vilhelmi Syrjälä TarvasjU 3,61, 10) Eemeli Piironen TuUL 3,57, 11) Ilmari Vuorela LaitJy 3,51, 12) Emil Mellanen AurVa 3,50, 13) Niko Lehtonen TurWei 3,46, 14) Alex Laitinen IFRaseb 3,41, 15) Niklas Karnila MynämI 3,41, 16) Otso Jokinen NaantLöy 3,35, 17) Kristian Karnila MynämI 3,29, 18) Mikael Kotilehto NaantLöy 3,28, 19) Lari Lahtinen TaivTa 3,10, 20) Samuel Kotilehto NaantLöy 2,81. P13 60 m: 1) Kalle Stylman LiedPa 8,06, 2) Marko Juusela NaantLöy 8,25, 3) Akseli Sautila TuUL 8,29, 4) Lasse Nordqvist TurWei 8,55, 5) Valtteri Lehtonen TuUL 8,63, 6) Miro Tammisto VahdTui 8,64, 7) Niklas Mäntylä VahdTui 8,74, 8) Pauli Raitanen NaantLöy 8,80, 9) Eetu Lindholm TuUL 8,87. P13 600 m: 1) Kalle Stylman LiedPa 1.44,02, 2) Waltteri Heinonen LaitJy 1.46,65, 3) Valtteri Lehtonen TuUL 1.48,01, 4) Lasse Nordqvist TurWei 1.49,83, 5) Marko Juusela NaantLöy 1.51,94, 6) JuhoKusti Sivosavi TurWei 1.53,28, 7) Wiljami Itämeri TuUL 1.56,92. P13 Kuula: 1) Rene Ahonen MaskKa 11,91, 2) Eero Rantanen VirttNou 10,83, 3) Niklas Helin PerttPei 10,76, 4) Valtteri Lehtonen TuUL 9,45, 5) Topi Haapasaari NaantLöy 8,90, 6) Juho-Kusti Sivosavi Tur- 3 4 5 6 7 8 Kokouksen avaus Läsnä olevien toteaminen, kokouksen ääniluettelon laatiminen, kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä äänestysluettelon vahvistaminen Pöytäkirjantarkastajien vaali. Tarkastusajankohdan sekä pöytäkirjan nähtävilläpitopaikan ja -ajankohdan määrääminen Ääntenlaskijain vaali kokouksessa mahdollisesti toimitettavia äänestyksiä varten Talousarviomuutosten hyväksyminen vuodelle 2013 Taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 ja talousarvio vuodelle 2014 Ero luottamustoimista Ilmoitusasiat Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävillä Myllykyläntie 8:ssa tiistaina 3.12.2013 kello 9 ? 15. Loimaa 18.11.2013 JUSSI AHTIAINEN Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Wei 8,25, 7) Wiljami Itämeri TuUL 8,21, 8) Viljami Ikkala TuUL 8,20, 9) Lauri Tammi VahdTui 7,50, 10) Lauri Lahtinen TaivTa 7,20, Kilpailun ulkopuolella: Joonas Nurmi MaarMa 13,07. P15 60 m: 1) Santeri Kuusiniemi LempKi 7,60, 2) Markus Teijula NaantLöy 7,61, 3) Ville Nummila SomernVei 7,69, 4) Jani Vuotinen RuskY 7,82, 5) Oskari Huukkala VehmKi 8,03. P15 800 m : 1) Markus Teijula NaantLöy 2.16,87, 2) Iiro Isokääntä SalVil 2.24,22, 3) Santeri Lempiäinen MaarMa 2.31,30, 4) Matias Lehtiaho TuUL 2.32,04, 5) Lauri Moisio TuUL 2.37,69. P15 Korkeus: : 1) Iiro Isokääntä SalVil 175, M17 60 m: 1) Vesa Kleemola NaantLöy 7,80, 2) Tuomas Kleemola NaantLöy 7,88, 3) Juho Aaltonen TuUL 8,11. M19 60 m: 1) Kalle Rasila TurWei 7,44. M19 Kuula: Kilpailun ulkopuolella: Antti Laakkonen TurWei 14,35. T9 60 m: 1) Tiiu Lehtonen MaskKa 9,35, 2) Silja Koukonen MietMP 9,56, 3) Pinja Naula TuUL 9,61, 4) Eveliina Pääkkö RuskY 9,84, 5) Milla Rantala LoimLei 9,88, 6) Carla Liukkonen IngÂIF 10,01, 7) Vilma Harilainen TurWei 10,02, 8) Jade Nyman HKV 10,16, 9) Mayella Heininen RaisKu 10,48, 10) Jasmin Kujala KaarUra 10,99. T9 Pituus: 1) Pinja Naula TuUL 3,76, 2) Carla Liukkonen IngÂIF 3,70, 3) Milla Rantala LoimLei 3,66, 4) Eveliina Pääkkö RuskY 3,64, 5) Tiiu Lehtonen MaskKa 3,54, 6) Jade Nyman HKV 3,44, 7) Lotta Metsärinta LaitJy 3,39, 8) Silja Koukonen MietMP 3,32, 9) Mayella Heininen RaisKu 3,26, 10) Jasmin Kujala KaarUra 3,12, 11) Vilma Harilainen TurWei 3,05, 12) Siiri-Sofia Vepsä NaantLöy 3,05, 13) Laura Tammi KAHVIA JA PULLAA MASTER MONIÖLJYLÄMMITTIMEN TYÖNÄYTÖS KAHVIA JA PULLAA TEKO - MAATALOUSKONEET MASTER MONIÖLJYLÄMMITTIMEN VARAOSIA JA TARVIKKEITA TYÖNÄYTÖS TERVETULOA: TORSTAINA 21.11 Teko-maatalouskoneet Varaosia ja tarvikkeita MV-AGENT TERVETULOA TORSTAINA KÄRSÄMÄENTIE 49 20360 TURKU 21.11. MV-AGENT P: 0400 514846 Kärsämäentie 49 20360 TURKU P: 0400 514 846 ? VUOKR ATTAVANA ? TAKSIPALVELUJA RIVITALOASUNTO 50 m2 VIPTILATAKSI 040 676 3359 2h+k+sauna+autokatos Lieto, Taatila p. 0400 940 650 p.045 124 6847 Ruskolla aloite muistolehdosta Rusko Kirkkovaltuutettu Martti Raikasniemi jätti kirkkoneuvoston kokouksessa aloitteen muistolehdon perustamisesta hautausmaalle. ?Tuhkausten suosio hautauksissa lisääntyy jatkuvasti. Tästä ovat esimerkkeinä Turku ja Kaarina, joissa suurin osa hautauksista on tuhkauksia. Yhä useamman vainajan tuhka kätketään muistolehtoon. Kun hautausmaita saneerataan, lähes poikkeuksetta sinne perustetaan myös muistolehto, Raikasniemi perusteli. Hän esitti Ruskon kirkkomaan uurnahautauspaikan läheisyyteen sirottelupaikaksi sopivaa muistolehtoa. Asian suunnitteluun hän haluaisi rahaa jo ensi vuoden budjettiin, ja toteutus olisi vuosina 2015?2017. VahdTui 3,04, 14) Sanni Rautio RaisKu 2,91, 15) Eveliina Virtanen AurVa 2,88, 16) Elviira Osala VahdTui 2,76, 17) Kiia Ihanmäki VahdTui 2,60, 18) Ronja Huppunen MaarMa 2,58, 19) Dorin Junno TuUL 2,58, 20) Verna Huppunen MaarMa 2,23. T11 60 m: 1) Jenna Auremaa NaantLöy 8,99, 2) Aava Reponen NaantLöy 9,02, 3) Maria Laineenoja LauttLu 9,04, 4) Ida Tolonen TuUL 9,07, 5) Linnea Loukola RaisKu 9,17, 6) Meeri Mattila TuUL 9,21, 7) Emma Tainio PaimU 9,24, 8) Sirke Seitsonen RaisKu 9,30. T11 600 m: 1) Emma Kytösaho PaimU 2.02,22, 2) Jeannette Latva ÅIFK 2.04,48, 3) Ida Tolonen TuUL 2.05,26, 4) Liisa Jalava TuUL 2.05,81, 5) Daniela Sandås ÅIFK 2.11,58, 6) Silja Goman NousSu 2.12,58, 7) Veera Kakko TuUL 2.13,24, 8) Alina Loikas TuUL 2.13,62, 9) Maria Kekkonen TuUL 2.15,03, 10) Hilla Liimatainen TuUL 2.17,90, 11) Iida Rosenqvist MaskKa 2.18,22, 12) Ronja Lempinen TurWei 2.27,87, 13) Eveliina Rantanen TarvasjU 2.28,72, 14) Ronja Patama TarvasjU 2.29,20. T11 Pituus: 1) Johanna Kylmänen RaisKu 4,69, 2) Emma Kytösaho PaimU 4,15, 3) Helena Saarinen LiedPa 4,09, 4) Linnea Loukola RaisKu 4,09, 5) Ida Tolonen TuUL 4,07, 6) Aava Reponen NaantLöy 4,01, 7) Maria Laineenoja LauttLu 3,97, 8) Sirke Seitsonen RaisKu 3,90, 9) Jenna Auremaa NaantLöy 3,87, 10) Aino Honkanen TuUL 3,86, 11) Meeri Mattila TuUL 3,83, 12) Sanni Papinkivi AurVa 3,80, 13) Vilma Virtanen TuUL 3,69, 14) Iida Verainen NousSu 3,67, 15) Janette Lonkainen TuUL 3,66, 16) Emma Tainio PaimU 3,63, 17) Iida Rosenqvist MaskKa 3,60, 18) Hilla Liimatainen TuUL 3,58, 19) Kaisa ?ijälä NousSu 3,56, 20) Nanna Elomaa TuUL 3,51, 21) Alina Loikas TuUL 3,43, 22) Matilda Palmiola MaarMa 3,41, 23) Viivi Syrjälä MaskKa 3,40, 24) Emilia Luimula TuUL 3,39, 25) Daniela Sandås ÅIFK 3,38, 26) Silja Goman NousSu 3,37, 27) Ronja Ruohomäki VahdTui 3,29, 28) Elviira Porthen PaimU 3,15, 29) Ronja Patama TarvasjU 3,07, 30) Petra Ojanen TuUL 3,05, 31) Eveliina Rantanen TarvasjU 3,01, 32) Jenina Keskikastari MaarMa 3,00, 33) Viivi Mäkinen MaskKa 2,96, 34) Ronja Lempinen TurWei 2,92, 35) Julia Kaipia VahdTui 2,82. T13 60 m: 1) Johanna Kylmänen Rais- ? HINAUSPALVELUJA Ku 8,42, 2) Sofia Pohjaranta SomE 8,43, 3) Milja Heikura RaisKu 8,55, 4) Melina Pykälämaa NaantLöy 8,63, 5) Venla Oksanen SomE 8,70, 6) Minja Dahlberg RaisKu 8,77, 7) Riikka Lankinen RaisKu 8,90, 8) Katja Vuorela SomE 8,94, 9) Laura Lepistö PorinYU 9,16. T13 600 m: 1) Johanna Kylmänen RaisKu 1.48,57, 2) Isabella Latva ÅIFK 1.49,39, 3) Laura Lepistö PorinYU 1.51,53, 4) Saara Sillanpää ForssSa 1.54,68, 5) Aino Keränen TuUL 1.55,40, 6) Janina Kautto SalVil 1.59,36, 7) Mette Mykkänen NaantLöy 2.03,66, 8) Ella Schrey TuUL 2.04,70, 9) Nea Järvi NaantLöy 2.06,80, 10) Emma Pääkkö RuskY 2.16,85. T13 Korkeus: : 1) Roosa Helala MynämI 155, 2) Elina Verainen NousSu 145, 3) Melina Pykälämaa NaantLöy 140, 4) Saara Sillanpää ForssSa 135, 5) Janina Kautto SalVil 135, 6) Laura Lepistö PorinYU 130, 6) Venla Lehtonen MaarMa 130, 8) Pilke Kössi PaimU 130, 9) Elina Tötterström SalVil 125, 10) Erika Heikkinen MaarMa 120, 11) Mette Mykkänen NaantLöy 115. T15 60 m Loppukilpailu: 1) Jenny Sirén TuUL 8,41, 2) Noora Lehtonen KaarUra 8,62, 3) Nora Rantanen TuUL 8,66, 4) Vilja Keränen TuUL 8,72, 5) Kaisa Hirvi NaantLöy 8,81, 6) Nea Korhonen EsboIF 8,81, 7) Laura Lahtinen TaivTa 8,83, 8) Janette Kaukonen KaarUra 8,91, 9) Linda Huhtala YlänKi 8,93. T15 800 m: 1) Kaisa Hirvi NaantLöy 2.59,77, 2) Elli Turtola EsboIF 3.06,04, 3) Nea Korhonen EsboIF 3.10,62. T15 Kuula: 1) Maria Vähätupa KalVa 11,16, 2) Maisa Heikura RuskY 11,12, 3) Janette Kaukonen KaarUra 10,26, 4) Marika Haavisto LauttLu 9,92, 5) Linda Huhtala YlänKi 9,38, 6) Nora Rantanen TuUL 9,16, 7) Vilja Keränen TuUL 8,93, 8) Laura Lahtinen TaivTa 7,83. N17 60 m: 1) Mimmi Suomalainen OripVe 8,41, 2) Wilma Grönroos TuUL 8,50. N17 Kuula: 1) Susanna Törrönen EsboIF 14,66, 2) Elina Kakko PerttPei 12,83, 3) Veera Larson TurWei 12,19. N19 60 m Loppukilpailu: 1) Sonja IsoIlomäki TuUL 8,73. N19 Kuula: 1) Susanna Törrönen EsboIF 11,91. VIPINVATAKSI 040 676 3359 TURUN TIENOO TILAUSHINNAT 1.1.2013 Kestotilaus 78 ? 12 kk 87 ? 6 kk 48 ? 3 kk 36 ? Hinnat sisältävät alv. 10 % ILMOITUSHINNAT 1.1.2013 Etusivu 1,55 ?/pmm Tekstin ed. ja ts. 1,23 ?/pmm Tekstin jälk. 1,18 ?/pmm Takasivu 1,40 ?/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula p. 489 2010 jarmo.helttula@turuntienoo.fi Ilmoituskonsultti Eija Lepistö p. 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi
• TURUN TIENOO 19.11.2013 12 ALKUVIIKON TARJOUKSET HK:n suomalainen SIKA-NAUTA JAUHELIHA 250 g (6,-/kg) Tarjoukset voimassa ti?ke 19.?20.11. ellei toisin mainita Helppoa ja nopeaa wokkiruokaa Kauppiaan SUIKALESPADE kokonaisena 300 799 Possun sisäfileestä Suomi 2ras. 500 499 4 kpl Popolare PIZZAT 300 g (4,17/kg) Kariniemen ohuen ohuet FILEEPIHVIT maustamaton 400 g (12,48/kg) LIETO RAS. KG Kalan kaveriksi CREME BONJOUR CUISINE tilli-sitruuna 2,5 dl (8,76/l) Kalaneuvoksen savustettu SIIKA vacum pakattu neljänneksi ajalla 15,4a. Kylmäveristen Kohti kultaa -divisioonassa lietolaisen Kenneth Danielsenin Vihte sijoittui kolmen tonnin arvoiselle kolmostilalle ennätystään hipovalla ajalla 25,1. Harri Koivusen ajama I.P. Pippuri (25,4a) oli kisan kuudes. Metsämäessä kisattiin perjantaina nelivuotiaiden oriiden kokonaisena KG 219 1299 899 PRK Tuore suomalainen SIIKA kokonaisena KG Tavallista parempi Ruokakauppa Palvelemme Ark. 7.00?21.00 La 7.00?18.00, su 12.00?18.00 ja ruunien Kasvattajakruunun välierät. Ensi lauantain finaaliin tiensä selvitti karsintansa kolmantena Harri Koivusen BWT Engaged (14,7a). Muissa lähdöissä Koivusen talliin tuli voitto Eventuallylla (17,6) ja Callela Mayflowerilla (16,0a) sekä Ari Kelan ajamalla True Bluella (18,3). Koivunen itse oli samassa läh- KG Pyyntituore Oulujärven KUHA KG Ilmainen fileointi kokonaisille kaloille TIISTAINA klo 11?18 OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA! Sahara Forever Kasvattajakruunun kolmas Seinäjoki Lietolaisen Harri Koivusen valmentama Sahara Forever ravasi lauantaina Seinäjoella kolmevuotiaiden tammojen Kasvattajakruunun finaalissa kolmanneksi ajalla 16,6. Koivusen ajokki tienasi 6.000 euroa. Seinäjoen Kyvyt esiin -divisioonan finaalissa Koivusen tallin Make Me Happy sijoittui 599 1299 Tuore suomalainen KIRJOLOHI dössä toinen Ranch Morrisonilla (18,5). Kakkosvauhdissa painalsi myös Ranch Juanita (15,0a). Lainakuskina Harri Koivunen ohjasti kakkoset vahtolaisen Bella Varjosen valmentamalla A.T. Virellä (32,8) ja Järvsöeldillä (28,4). Olli Koivuselle ilta kotiradalla toi kolmoset Caerban- nogilla (16,7a) ja King Reinholdilla (15,1a). Lietolainen Antti-Joonas Heikkinen ajoi kakkosrahat Carlitos Gartelilla (17,7a). Sunnuntaina Vermosta Harri Koivusen tuliaisina oli voitto Victory Beatilla (151a) ja kolmonen Sahara Innuendolla (19,3). Olli Koivunen ajoi isänsä valmentaman Icebergin kolmanneksi ajalla 17,5a. Harri Koivunen johtaa koko maan valmentajatilastoa 96 ykkössijalla. Markku Niemisen valmennettavat ovat ottaneet tänä vuonna 80 voittoa ja Pekka Korven 61 voittoa. Rusko voitti Paimion Ruskon Pallo -67:n naisten lentopallojoukkue voitti vierasottelunsa Paimion Yritystä vastaan erin 1?3 aluesarjassa. ?Meillä oli pakkovoiton paikka, sillä Paimio on sarjassa viimeisenä. Ottelu oli tiukka, kertoo Ruskon valmentaja Matti Ellmén. ?Seuraavaksi vastaan tulee Raision Pyryt ensi torstaina Ruskotalolla. Sen jälkeen on ottelu Piikkiön Kehitystä vastaan 28. marraskuuta. Ne tappelevat samoista sijoituksista kuin mekin. Niiden otteluiden jälkeen näkee, mikä on suuntamme loppukaudeksi. Sarjakärkenä on Salon Viesti puhtaalla pelillä. meiLLä eSitteLySSä VaLtra- ja Fendt-traktOrit Sekä SampO rOSenLew COmia 6! SyySmarkkinat VaLtraLLa tO 21.11. kLO 10 - 15 Juho Dahl sai tuntumaa pujottelukärkeen Lietolainen Juho Dahl laski ensimmäisen maailman cupin kilpailunsa sunnuntaina Levillä. C-maajoukkueen laskija ei selviytynyt toiselle kierrokselle, mutta maailman huippujen joukossa laskeminen toi varmasti uutta pontta tuleviin harjoituksiin. Dahl oli ensimmäisellä kierroksella 65. sijalla ja jäi kisan voittaneesta Itävallan Marcel Hirscheristä 3,06 sekuntia. Kisan kakkoseksi laski kokenut Itävallan Mario Matt ja kolmanneksi norjalainen Henrik Kristoffersen. Paras suomalainen oli San- teri Paloniemi, jonka nimi oli tuloslistalla 24. sijalla. Jens Henttinen oli 47:s, Juho Dahl 65:s ja Justus Kuukka 72:s. arjOUkSia t a in k k r a m VaraOSien ne o JAPA-klAPik 700 TR 5.300 ? etUSi 759,kysy lisää! aGCO Suomi Oy, Kärsämäentie 49, Turku Traktorimyynti: Marko Alava, 040 573 5133 Varaosamyynti: Timo Marttila, 0400 541 233 n Juho Dahl. ovh. 5.897 ? pan pääLLe! a kirves kaU iteen halkov Kuuteen tai vi -L -peräkärry ? akU CS265 8 kg Kantavuus 55 5 x 266 cm Lavan koko 12 S kUOmULLiSena! SaataVana myÖ 850 ? ovh. 997 ?