Turun Tienoo 12.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Liikenneturvallisuutta parannetaan Loukinaisissa s. 4 Ruskon Pallo vietti kauden päättäjäisiä mukavissa merkeissä s. 10 TURUN TIENOO 58. VUOSIKERTA Nro 85 TIISTAI 12.11.2013 LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO SÄÄSTÖPANKKI OSAKETALLETUS II/2013 Säästöpankki osaketalletus on määräaikainen talletus, jossa on mahdollisuus lisätuottoon. Tilille maksetaan vuosittain kiinteä korko 0,1 %. Lisäksi talletuksen erääntyessä maksetaan mahdollinen lisätuotto, mikäli lisätuoton ehdot toteutuvat. Mahdolliseen lisätuottoon on oikeus, mikäli kaikkien kohde-etuutena olevien osakkeiden loppuarvo on suurempi tai yhtä suuri kuin sen lähtöarvo. Kohde-etuudet ovat: Fortum Neste Oil UPM-Kymmene (FUM1V FH) (NES1V FH) (UPM1V FH) Myyntiaika: 28. 10. 2013 ? 22. 11. 2013 Talletusaika: 25. 11. 2013 ? 25. 11. 2015 Talletuksen eräpäivä: 25. 11. 2015 Mahdollinen lisätuottoprosentti 5 % ? 6 % maksetaan koko talletusajalta (ei vuotuista tuottoa). Mahdollisen lisätuoton suuruus vahvistetaan arviolta 26.11.2013. Jäkärlän postipalveluille etsitään jatkajaa Maaria Järkärlästä käsin nykyisellään hoidettaville Turun pohjoisen alueen postipalveluille etsitään parhaillaan jatkajaa. Postin palvelupisteenä toimiva Jäkärlän K-market Pysäkki lopettaa toimintansa ensi vuoden tammikuun lopulla. Samassa liiketilassa avataan kohta sen jälkeen Sale Jäkärlä. ?Vaihtoehtojen kartoittaminen on käynnissä. Meillä on vakaa tarkoitus jatkaa Jäkärlässä. Etsimme yrittäjää, joka ottaisi postipalvelut hoitaakseen, kertoo aluepäällikkö Timo Niittymäki Itella Postista. ?Voi olla, että palvelupisteen aukioloaikoja joudutaan väliaikaisesti supistamaan, mutta katkoksia pyritään välttämään, lupaa Niittymäki. n Arkistokuvassa parin vuoden takaa Seija Pulkkinen palvelee Postin asiakkaita K-market Pysäkissä. Pysäkin palvelupisteelle haetaan uutta isäntää Jäkärlästä. Postin Jäkärlän palvelupisteestä voi tällä hetkellä noutaa ja lähettää postilähetyksiä, ostaa postimerkkejä, postitus- ja pakkaustarvikkeita se- kä lahjatuotteita. Piste palvelee postinumeroaluetta 20460 sekä Paattisten ja Tortinmäen suuntaa. Tule tekemään osaketalletus lähimpään Liedon Säästöpankin konttoriin. Sijoittajan on syytä huomata, että historialliset tuotot eivät takaa tai ole osoituksia sijoitustuotteen tulevasta kehityksestä tai tuotosta. www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku | P. 010 430 900 Puhelu kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Laboratorion näytteenotto loppuu Liedon Asemalla Lieto Laboratorion näytteenottopiste lopettaa toimintansa Liedon Asemalla tähän viikkoon. Tähän saakka näytteitä on otettu Aseman terveysasemalla yhtenä päivänä viikossa. Jatkossa lähin näytteenottopiste sijaitsee Härkätien terveyskeskuksessa, mutta näytteen voi antaa missä tahansa Tykslabin pisteessä. ?Tykslabin täytyy saada hillittyä kustannuksia, ja näytteenotto monessa eri pisteessä tulee kalliiksi. Näytteenottopisteiden vähentäminen liittyy sairaanhoitopiirin tavoitteeseen vähentää kunnille tulevia kustannuksia, kertoo Härkätien sote-alueen terveyspalvelujohtaja Sirpa Rantanen. Kaikissa neljässä Härkätien kunnassa toimii jatkossa yksi näytteenottopiste. ?Hätätapauksessa hoitaja pystyy ottamaan näytteitä Liedon Aseman terveysasemalla, mutta tavoitteena on, että näytteet otetaan Tykslabin pisteissä. Härkätien terveyskeskuksessa Hyvättyläntiellä näytteenotto palvelee arkisin kello 7?11. Näytteen voi käydä antamassa ajanvarauksella tai vuoronumerosysteemillä. Äärioikeisto juhlisti juutalaisvainoja Liedossa Lieto Äärioikeistolainen Musta Sydän -kollektiivi on kertonut järjestäneensä viime lauantaina West Coast Hardcore Massacre -nimisen tapahtuman Ilmaristen Metsäpirtillä. Paikan omistaa urheiluseura Liedon Luja. Tapahtumapäivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta niin sanotusta kristalliyöstä eli juutalaisiin kohdistuneesta laajasta väkivallan aallosta natsi-Saksassa. Liedon tapahtumassa soitti ulkomaisia ja kotimaisia yhtyeitä, jotka julistavat musiikis- saan avoimesti väkivaltaa, fasismia ja kansallissosialismia. ?Konserttipaikka pyrittiin pitämään salaisena, koska äärioikeiston toiminta ei kestä päivänvaloa. Tällaisten tapahtumien järjestäjät tekevät kaikkensa, jotta uusnatsit, natsiskinit ja muut äärioikeistolaiset voisivat rauhassa verkostoitua ja rekrytoida uusia jäseniä toimintaansa, kerrotaan tiedotteessa, jonka järjestäjä julkaisi seuraavana päivänä. Musta Sydän -kollektiivi ilmoittaa aiemmin järjestäneensä muun muassa tukitoimintaa italialaiselle radikaalille fasistijärjestö Casa Poundille sekä mainostaneensa äärioikeistolaisten yhtyeiden keikkoja. ?Lisäksi ryhmä kytkeytyy henkilösuhteiden kautta Suomen Vastarintaliikkeeseen, joka on yhdistetty useisiin väkivaltaisiin tekoihin kuten Helsingin Pride-kulkueeseen kohdistettuun kaasuiskuun heinäkuussa 2010 sekä Jyväskylän kirjastossa tapahtuneeseen pahoinpitelyyn tammikuussa 2013, kerrotaan tiedotteessa. Ruskon demareilta äänestysaloite puoluekokoukselle Sosiaalidemokraattisen puolueen seuraava puoluekokous pidetään toukokuussa Seinäjoella. Marraskuun loppuun mennessä yhdistysten ja puolueosastojen on tehtävä omat esityksensä tulevalle puolue- kokoukselle. Ruskon demarit päättivät viime kokouksessaan lähettää aloitteen, jonka mukaan kuntaliitos yksittäisen kunnan kohdalla ei olisi mahdollinen, ellei liitosta hyväksytä kysei- sessä kunnassa järjestettävässä kansanäänestyksessä. Tällainen monissa maissa sovellettava malli on demokraattinen ja kuntien päätöksentekoa sekä itsenäisyystahtoa kunnioittava. Hyödynnä loppuvuoden tarjous: Lieto pohtisi Uutena kestotilaajana Ä V HY S U saat loppuvuoden O J R TA lle lehdet kaupan päälle! e d uu Tilaajana saat lukea o t kes jalle! yhtä Suomen parhaimmista lehdistä. tilaa Soita: 02 489 200 lemmikkieläinpäivystyksen maksuperusteita Lieto Turku kilpailuttaa lemmikkieläinten lääkäripäivystyksen ensi keväänä, ja Lieto on siinä mukana. Nykyinen sopimus astui voimaan vuoden 2011 alusta ja päättyy 2014 lopussa. Nykyisessä sopimuksessa mukana ovat Turun ja Liedon lisäksi myös Uusikaupunki, Salo ja Raisio. Liedon ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen maksuosuus pieneläinpäivystyksestä on ollut vuonna 2012 yhteensä 90.174 euroa. Uudessa kilpailutuksessa Lieto haluaa selvittää kuntien maksuperusteita. Nyt maksut määräytyvät asukasluvun mukaan, ja terveysvalvonnan johtajan Johanna Mäkisen mukaan lemmikkieläinten määrä ja asukasluku ovatkin hyvin suhteessa toisiinsa. Sen sijaan etäisyydet määrittävät eläinlääkäripalvelujen käyttöä niin, että Lieto haluaisi maksaa osuutensa mieluummin todellisten käyntien perusteella.
6 Lastentalo on nyt myös nuortentalo keskiTIENOO Vahto Mari Kokkonen Vahtolaisnuoriso on saanut uuden kokoontumispaikan. Nuorisotalo muutti reilu viikko sitten Laukolan koulun viereen, aivan kirjaston naapuriin MLL:n lastentaloon. Uudessa paikassa on tilaa enemmän ja ennen kaikkea terve sisäilma. ?Vanha talo oli väistämättä tullut tiensä päähän. Astmaatikkona tunsin oireilustani, että sisäilma ei ollut ihan kunnossa, kertoo nuoriso-oh- jaaja Jussi Tähti. Uutta nuorisotilaa varten ei tällä kertaa tarvinnut mittavia järjestelyitä. Kun Laukolan koulu sai lisäsiiven, Lastentalosta vapautui tilaa. Vähin muutostöin koulun käytössä olleesta tilasta saatiin uu- Lietolaisratsukko havittelee paikkaa kenttära Tienoon tekstinikkarit Lieto Mari Kokkonen Tienoo tapasi isänpäivän aattona Liedon Q-kirjakaupassa uusia kirjojaan markkinoimassa olleet kaksi tienoolaiskirjoittajaa ja kysyi klassisen kysymyksen: mitä kuuluu? Mitä kuuluu, Markku Heikkilä? ?Hyvää kuuluu. Kahdeksastoista Uutissi Turust on juuri ilmestynyt, vaikka yksi tai kaksi piti tehdä. Nyt tavoitteena on tehdä niitä 20. Tosin 21 olisi kiva, koska Kirsti Rautiainen veti Tuplaa ja kuittia 21 vuotta. ?Olen kotiseutukirjallisuuden Teemu Selänne: jatkan aina vielä yhden vuoden. Teen näitä kirjoja niin kauan kuin mukavalta tuntuu. Tekemisen sapluuna on muotoutunut sellaiseksi, että elokuussa alan kirjoittaa ja uusi kirja ilmestyy ennen isänpäivää muutaman päivän vaihteluajalla, vähän niin kuin uusien perunoiden tulo. ?Olen ottanut tavakseni merkitä ylös jokaisen päivän tapahtumat vaikka en varsinaista päiväkirjaa pidäkään. Näin tapahtumatkin on helppo palauttaa mieleen. ?Aikoinaan Yliskulman kansakoulun opettaja sanoi, että ei saa viisastella. Mutta nythän minä elätän itseni viistastelemalla. Humoristi on sellainen, että hän näkee kaikissa asioissa jonkin kummallisen piirteen. Kotiseutuhistorioitsijalle Turku ja sen 800-vuotinen historia on aarreaitta, sillä katsoopa mihin vain, aina siellä on tarina. n Markku Heikkilä on radiotoimittaja, juontaja ja kirjailija. Hän asuu Vanhalinnan museon naapurissa tois pual jokke. Mitä kuuluu, Roope Lipasti? ?Eipä ihmeempää, kiitos kysymästä. Perunkirjoitus-kirja on tässä juuri julkaistuna ja tekeillä on pitkä radiokuunnelma Virtasen historia 2. Siinä Virtanen seikkailee EU:ta muistuttavassa Keskeisunionissa. ?Kirjoja tulee keskimäärin yksi vuodessa, ja välillä vähän enemmän. Seuraava kirja ilmestyy maaliskuussa. ?Olen nopea kirjoittaja ja uutta tekstiä syntyy kohtuullisen nopeasti deadlineen mennessä. Varmaan toimittajataustani kumpuaa työn tekemisen meininki. Kone lähtee käyntiin aamukuudelta ja tekstiä syntyy, oli asiaa tai ei. ?Sanat tulevat helposti eikä tekstiäni tarvitse yleensä juuri korjailla. Kirjoitan joka päivä. Jos ajattelee, että yhden liuskan kirjoittamiseen menee pari tuntia, niin kolmessa kuukaudessa on romaani valmiina. Kyse on pitkäjänteisyydestä. Se on vähän kuin, jos haluat olla vahva tai notkea: jos harjoittelet joka päivä vähän, lopulta olet vahva tai notkea. ?Kirjoittaminen ruokkii itse itseään. Kun kirjoittaa joka päivä, tulee samalla uusia ideoita, ja turhan kriittisyyden voi heittää pois. Kirjoittamista auttaa myös se, että lukee paljon. Ja jos joskus tuntuu siltä, ettei tule mitään, kannattaa noudattaa vanhaa sanomalehtimiestapaa ja alkaa kirjoittaa vaan, ja kun teksti on valmis, pyyhitään kolme ensimmäistä riviä pois. ?Maailmassa tarvitaan kahta lehteä. Toinen on Ekonomi ja toinen Turun Tienoo. n Roope Lipasti on toimittaja, kolumnisti ja yhä enemmän kirjailija. Tuottelias tekstinikkari asuu Liedossa Saukonojalla. Esteet on te Lieto Elina Lavonen Lietolainen Janita Eronen, 13, sai tammikuussa alleen huippuponin, ja sen jälkeen esteet on ylitetty korkealta ja kovaa. Ensimmäisen yhteisen kauden tuloksena Janitalla ja Sednalla on nimissään kenttäratsastuksen poniluokan aluemestaruus. TS Ratun joukkueessa on tullut aluemestaruus esteiltä, ja ensi sunnuntain finaalissa joukkue tavoittelee Lounais-Suomen seurajoukkuecupin voittoa. Nyt lietolaisratsukko havittelee paikkaa kenttäratsastuksen maajoukkueessa. ?Sedna rakastaa kilpailemista, ja sen ykkössuosikkeja ovat maastoesteet. Mitä korkeampia, sitä enemmän poni keskittyy. Sedna yrittää aina parhaansa kilparadoilla ja on tosi rehellinen kumppani. Jos minä teen jonkun virheen, poni korjaa sen, kuvailee Janita Eronen silmäteräänsä. Sedna on kokenut kilpaponi. Se osallistui vuonna 2012 kenttäratsastuksen PM-kilpailuihin entisen omistajansa Aino Lavosen kanssa sijoittuen henkilökohtaisessa kilpailussa viidenneksi. Kun Ainolla tulivat ponivuodet täyteen, nyt yhdeksänvuotias Sedna tuli Janitalle, jolle oli jo jonkin aikaa etsitty hyvää kenttäponia ulkomaita myöten. ?Kun Sedna tuli minulle, se oli vähän turhankin reipas eikä tahtonut pysyä käsissä. Nyt olemme saaneet tatsia toisistamme ja kehittyneet kumpikin tosi paljon. Perusasiat täytyy saada toimimaan ennen kuin voi alkaa nousta tasolla eteenpäin. Kisat ovat menneet hyvin, ja koko ajan on varmempi olo, toteaa Janita. Jos on Janitalla allaan huippuponi, niin ratsukko saa myöskin huipputason valmennusta. Janita ja Sedna ovat Suomen menestyksekkäimmän kenttäratsastajan, nykyään Ruotsissa asuvan Piia Pantsun valmennuksessa. Lisäksi ratsukkoa valmentavat lähempänä olevat Anna Kärkkäinen ja Päivi Pihlgren. Tähtäin on korkealla. ?Haimme kenttäratsastuksen maajoukkueeseen ja saimme kutsun katsastuksiin. Jos vaikka pääsisimme eteenpäin, entistä vaativampaan valmennukseen ja mahdollisesti ulkomaille edustamaan Suomea, haaveilee hevostyttö. Ensi vuonna heti alkukaudesta on tarkoitus lähteä Ruotsiin hyppäämään joitain kisoja, alkuun ihan kokemuksen vuoksi. Unelmissa on kilpailla joskus EM-tasolla. n ?Näin isoa eläintä ei voi pakottaa. Täyt menestyksellä Sednan kanssa kilpaillut lie Hevoset aina mielessä Ratsastuksen kuninkuuslajiksi kutsutussa kenttäratsastuksessa samalla hevosella ratsastetaan kolme osakoetta: kouluratsastuskoe, maastokoe ja esteratsastuskoe. Laji vaatii hevoselta ja ratsastajalta luottavaista yhteistyötä, nopeutta ja kestävyyttä. Kenttäratsastusta on sanottu jopa maailman vaarallisimmaksi urheilulajiksi. Kovia hermoja se ainakin kysyy sekä hevoselta että ratsastajalta. ?Maastoradalla pitää olla varma fiilis ja ote: "Vitsi, me
7 n Juha Kuronen, Jessika Marttila, Anu Nieminen ja Antti Salla ovat nuorisotalon vakituisia kävijöitä. Nuoriso-ohjaaja Jussi Tähti toivoo, että nuoret voisivat maalata seinät omannäköisikseen. si nuorisotila videotykkeineen ja astianpesukoneineen. Televisio odottaa vielä asentamista ja uusi valkokangaskin saadaan jossain vaiheessa. ?Biljardipöytää vielä odotellaan. Se on niin painava, että täytyy tuoda erikseen tänne, Tähti. Nuoret toivoisivat tilaansa myös hellaa ja uunia, joilla voisi kokkailla mieluista sapuskaa iltaisin. Entisessä paikassa pidettiin pizzailtoja ja syötiin silloin tällöin tortilloja. Tilaa on nyt enemmän kuin ennen, ja sijaintikin taitaa olla parempi. Toiminta sinällään pysyy ennallaan: ollaan yhdessä, pelaillaan pleikalla ja kat- sotaan leffoja. Ihan tavallista touhua, paitsi että läsnä on turvallinen aikuinen. 12?20. Vahdon nuorisotalo on avoinna tiistaisin pikkunuokkarina 13?16.30, keskiviikkoisin 12?22, parillisten viikkojen perjantaisin 14?22 ja parittominen viikkojen sunnuntaisin atsastuksen maajoukkueessa ehty ylitettäviksi n Janita Erosen Sedna-poni asuu Liedon Vintalassa First Stable -ratsutilalla. Kuva: Heidi Lammi. ?Olen aina halunnut onnistua ja päästä korkealle. Olen saanut suuren mahdollisuuden pärjätä, kun minulle on annettu tuommoinen poni.? tyy löytää se yhteistyöhalu ja luottamus ennen kuin asiat voivat toimia ja kulkea, toteaa tänä vuonna hyvällä etolainen Janita Eronen. tullaan täältä maaliin", sanoo Janita, joka ei pelkää. Sedna tietää täsmälleen, missä sen jalat kulkevat ja mihin se pystyy. Luottamus poniin on kova. ?Sillä on hirveä moraali tehdä töitä ja halu pärjätä. Sedna rakastaa kilparatoja ja sitä, kun ihmiset taputtavat. Jos on mennyt hyvin, se oikein pärskii ja on tyytyväinen. Janita Eronen on itsekin kova luu. Hän ei kaihda haasteita ja haluaa viedä asiat loppuun. Onnistumisen tunne on suurin, kun saa jonkun vaikean asian sujumaan. ?Olen aina halunnut onnistua ja päästä korkealle. Olen saanut suuren mahdollisuuden pärjätä, kun minulle on annettu tuommoinen poni, pohtii fiksu likka vakavana satulahuoneessa. Janita rupesi käymään viisivuotiaana ratsastustunneilla kuin kuka tahansa tytöntyllerö. Seitsemänvuotiaana hän osallistui ensimmäisen kerran ratsastuskilpailuihin vuokraponilla ja kahdeksanvuotiaana sai ensimmäisen oman ponin. Tänä päivänä hevoset ovat kuudesluokkalaiselle tytölle intohimo. ?Tykkään tosi paljon työskennellä hevosten kanssa, tehdä tallitöitä, hoitaa hevosia ja ratsastaa. Aina koulun jälkeen tulen mahdollisimman pikaisesti tallille ja lähden iltaisin vähän ennen kuin talli suljetaan. ?Ei minua oikein mikään muu kiinnostakaan. En ajattele paljon mitään muuta kuin hevosia. n Janita Erosen ja Sednan pää- laji on kenttäratsastus, jossa ratsukko havittelee nyt maajoukkuepaikkaa. Siinä sivussa he kisaavat rataesteissä ja kouluratsastuksessa. Kuva: Annika Mäki.
TURUN TIENOO 12.11.2013 12 ALKUVIIKON TARJOUKSET Tarjoukset voimassa ti?ke 12.?13.11. ellei toisin mainita Boy KARTANON SILLI Tuore suomalainen MERIKIRJOLOHI 500 229 220 g (5,20/kg) Huippulaadukas suomalainen Partasen NAUTA-SIKA JAUHELIHA 250 g (6,67/kg) Suomalaiset viljapossun WIENERLEIKKEET sitruunalla Atrian grillatut BROILERIN KOIPI-REISIPALAT 2 3ras. 699 100 KG KPL LIETO Kalaneuvoksen savustettu SIIKA 899 499 KG vacum pakattu Kariniemen kananpojan ohuen ohut FILEEPIHVI Hunaja 500 g (9,98/kg) Kaksi yhden prk hinnalla RAS. Tavallista parempi Ruokakauppa Palvelemme Ark. 7.00?21.00 La 7.00?18.00, su 12.00?18.00 kokonaisena 200 kg:n erä 599 KG Ilmainen fileointi ti klo 11?18 kirjolohelle Pirkka PERSIMON Espanja Suomalaiset TOMAATIT OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA! Nenät jäivät valkaisematta Päärnävuorella Laitila 106 suunnistajaa asettui lähtöviivalle Päärnävuoren kupeeseen, kun perinteinen Laitilan Jyskeen järjestämä parisuunnistustapahtuma, Nenänvalkaisu, suunnistettiin 23. kerran. Erityisen ilahduttavaa oli havaita, että iso joukko nuorisoa oli mukana ja nautti täysin rinnoin hyvällä huumorilla tapahtuman hengestä. Nenänvalkaisun alkuvuosina kisan nimi oli todella enne, sillä pisimmälle noin 25 kilometrin reitille oli kovastikin tunkua. Kisan luonteeseen kuuluu, että kartat eivät ole viimeisintä huutoa, vaan ne vaihtelevat peruskartoista aina eriikäisiin ja -mittakaavaisiin suunnistuskarttoihin, joitten paikkansa pitävyydestä ei ole takeita. Joiltakin matkanteko saattoi kestää kuusikin tuntia, jolloin välitankkauksista huolimatta kestävyys oli kovilla. Kerran osui sen verran arktiset olosuhteet, ettei yksikään pari päässyt maaliin saakka pitkältä reitiltä. Nyt Päärnävuoren läheltä löytyi vanhaa suunnistuskarttaa, jolta edettiin peruskartalla Kovion tielle ja siitä eteenpäin sitten 91-Isotonic-kartalla ja 85- Laitilan Jukolakartalla. Pisimmällä radalla käytettiin kuutta karttaa ja matkasta yli puolet kuljettiin pimeään aikaan otsalamppujen valossa. Uudestakaupungista kotoisin oleva veljespari Teemu ja Timo Ritasalo käyttivät 24 kilometrin reissuun rapiat päälle neljä tuntia ja heille suunnis- n MS Parman Anni Valtosella ja Aaro Ruoholalla on vasta neljä kilometriä takana, eikä sekään mennyt ihan nappiin. Illan pimentyessä loppukymppi sujui kuitenkin hyvin, ja tuloksena oli sekasarjan voitto. taja aviopari Laura ja Fredric Portin jäi neljä minuuttia. Isoimmat ratkaisut muissa sarjoissa tapahtuivat ratojen loppuosalla, jossa varsinkin peruskarttaosuudella tehtiin isojakin jopa parinkymmenen minuutin pummeja, mihin osaltaan vaikutti varmasti myös väsyminen. Sekasarjan kärki oli MS Parman Anni Valtonen ja Aaro Ruohola. Heille Nousiaisten Alun Neea ja Lauri Kojola jäivät kuusi minuuttia. Jarmo Jokila n tuloksia XXIII Nenänvalkaisu: Parit 24 km: 1) Timo Ritasalo MS Parma ja Teemu Ritasalo EsAk 4.03.48, 2) Fredric Portin ja Laura Portin PR 4.07.48. Sekaparit 15 km: 1) Anni Valtonen ja Aaro Ruohola MS Parma 2.53.39, 2) Neea Kojola ja Lauri Kojola NoA 2.59.54, ...4) Tommi Aaltonen ja Anniina Aaltonen MS Parma 3.36.36, ...56) Nella Rontu AngA ja Joona Parjanen MS Parma 3.47.14, ...58) Eero Heinonen ja Camilla Fingerroos MS Parma 3.52.53. Nössöt 15 km: 1) Marko Orell ja Markku Mänty TuMe 2.33.22, ...3) Risto Ruohola ja Eero Kujansuu MS Parma 2.41.26, 4) Vesa-Matti Eura ja Kimmo Valtonen NoA 2.48.45, 5) Niklas Ekström ja Thomas Ekström MS Parma 2.52.54, ...7) Aaro Julkunen ja Eero Jalli KoiKu 2.55.52. Daamit 10 km: 1) Helena Koistinen ja Kirsi Laine VaRa 2.40.16, 2) Eija Koskivaara MS Parma ja Maippi Antikainen TuS 2.47.13. Pojanklopit 10 km: 1) Matias Arola ja Topias Arola PR 1.49.59, 2) Eero Lapila ja Akseli Ruohola MS Parma 2.04.50, 3) Konsta Piironen ja Rasmus Ekström MS Parma 2.06.30. 199 349 KG KG Äitien kunniamerkeistä kaivataan esityksiä Äitienpäivänä annettavista kunniamerkeistä on jätettävä esitykset marraskuun puoliväliin mennessä aluehallintovirastolle. Äitienpäivän kunniamerkin myöntämisperusteina ovat ehdokkaan ansiot lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, perhe-elämän ja vanhemmuuden edistäjänä sekä laajemminkin yhteisvastuullisena toisista huolehtimisen ja välittämisen turvaajana. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan esittää palkittaviksi. Myös laajempi yhteiskunnallinen toiminta otetaan huomioon; esimerkiksi toiminta lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa ja vanhempainyhdistyksissä. Ammatissaan kasvattajina toimiville äitienpäiväkunniamerkkiä ei myönnetä. Vastaavaa kasvatustyötä tehneet muut hyvät kasvattajat, kuten isät, sisarukset ja muut lähisukulaiset voidaan palkita itsenäisyyspäivänä, jolloin muut kunniamerkit jaetaan. Kunniamerkistä voi tehdä esityksen aluehallintovirastosta ja julkishallinnon Suomi.fiverkkopalvelusta löytyvällä lomakkeella. Varsinais-Suomen alueelta kunniamerkkiesitykset tulee toimittaa viimeistään 15.11.2013.
2 ? Fysikaaliset hoidot ? OMT-fysioterapia ? Nikamakäsittelyt ? Vodder-lymfaterapia ? Akupunktio ? LPG-hoidot LIEDON ASEMAN LABORATORION NÄYTTEENOTTOPISTE LOPETTAA TOIMINTANSA 18.11.2013 Lähin laboratorion näytteenottopiste sijaitsee Härkätien terveyskeskuksessa, Hyvättyläntie 7. Laboratorion näytteenotto on avoinna arkipäivisin klo 7.00 ? 11.00. Näytteenottoon voi tulla ajanvarauksella tai vuoronumerolla. Ajanvaraus TYKSLABin keskitetystä ajanvaraus-numerosta, puh. (02) 3136321 ma ? pe klo 7.00 ? 15.00 tai ajanvaraus internetistä osoitteesta: www.tykslab.fi > Ajanvaraus. Tapahtuu Liedossa joulukuussa ilmestyy TORSTAINA 28.11., jota varten tiedot on toimitettava julkisista kaikille avoimista ikään katsomatta, maksuttomista tilaisuuksista kirjallisina VIIMEISTÄÄN tiistaina 26.11. klo 11 mennessä Turun Tienoo -lehteen, os. Elotie 26, 21360 Lieto as. fax 489 2099 tai jarmo.helttula@turuntienoo.fi Tiedusteluihin vastaa Jarmo Helttula p. 489 2010. HUOM! Lehti voi lyhentää tekstejä vastaamaan tapahtumakalenterin luonnetta. TÄHÄN PALSTALLE EI KUULU YHDISTYSTEN JA SEUROJEN OMIEN KERHOJEN KOKOONTUMISISTA ILMOITTELU. Liedon kunnanhallitus äänesti talousarviosta seitsemän kertaa Kunnan budjetti etenee valtuuston käsittelyyn Lieto Elina Lavonen Kunnanhallitus äänesti ensi vuoden talousarviota käsitellessään kaikkiaan seitsemän kertaa, mutta talousarvio hyväksyttiin likimain kunnanjohtajan esittämässä muodossa. Vuosikatteen arvioidaan olevan 4,9 miljoonaa euroa plussan puolella ja tilikauden tuloksen 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2014 talousarvioesitys perustuu 19,0 prosentin tuloveroon. Veroprosentin korotuksen 0,5 prosenttiyksiköllä arvioidaan tuottavan tuloa 1,3 miljoonaa euroa. Tuloveroa kertynee yhteensä 57,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla, ja niiden tuotto on 3,2 miljoonan euron luokkaa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 2,5 miljoonaa. Valtionosuudet on huomioitu Kuntaliiton laskelmien pohjalta. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varauduttu yhtymien päätösten mukaisesti. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että talousarvioesityksestä vähennetään korkokuluja 200.000 euroa. lev. 44 mm, kork. 25 mm .........10 ? lev. 44 mm, kork. 50 mm .........20 ? lev. 92 mm, kork. 25 mm .........20 ? lev. 92 mm, kork. 35 mm .........28 ? lev. 92 mm, kork. 50 mm .........40 ? Vahto/Turku Mari Kokkonen ?Minä luotin iskään ihan täysin. Ajattelin, että mitä, jos minä tipun! Mutta se oli vain aja- kaikki kihlaus-, vihki-, syntymä-, kaste-, tervehdys- ja kiitosilmoitukset Ilmoitukset kuvalla tai ilman. Aineiston voit lähettää sähköpostilla eija.lepisto@turuntienoo.fi. Voit myös tuoda kuvan meille tai lähettää kirjeessä os. Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Palautamme kuvat. Hinnat koskevat vain yksityishenkilöitä, ei yhdistyksiä ym. (edulliset hinnat vain Turun Tienoon tilaajille) Tämän kokoinen Matti Meikäläisen kiitosilmoitus maksaa sinulle vain 10 ? TURUN TIENOO Tilaaja, ota yhteyttä dun, Loukinaisten, Littoisten ja Avanti-Tuulissuon alueet. Asia valmistellaan erikseen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsittelyyn. Liedon kunnan ensi vuoden talousarvio etenee tässä muodossa kunnanvaltuuston käsittelyyn. Esitys toisensa jälkeen kaatui Kunnanhallitus äänesti talousarvion käsittelyn yhteydessä kaikkiaan seitsemän kertaa. Timo Katajainen (vas.) esitti Minna Ylikännön (sd.) kannattamana, että perhe- ja sosiaalipalveluiden osalta esitetyt vähennykset puolitetaan 75.000 euroon 150.000 euron sijaan. Esitys kaatui äänin 6? 3. Tämän jälkeen Katajainen esitti jälleen Ylikännön kannattamana, että vanhus- ja hoivapalveluiden osalta esitetyt vähennykset sijaisten palkoista puolitetaan 25.000 euroon 50.000 euron sijaan. Esitys kaatui äänin 6?3. Pasi Lappalainen (kok.) esitti Simo Ala-Nissilän (kok.) kannattamana, että var- haiskasvatuksen osalta jo esitettyihin vähennyksiin lisätään vähennystä sijaispalkkoihin 50.000 euroa. Timo Katajainen esitti Minna Ylikännön kannattamana, että varhaiskasvatuksen osalta esitetyt vähennykset palkoista puolitetaan 75.000 euroon 150.000 euron sijaan. Pasi Lappalaisen esitys voitti Timo Katajaisen esityksen äänin 6?3 ja kaatui sen jälkeen kunnanjohtajan esityksen edessä äänin 6?3. Katajainen esitti Ylikännön kannattamana, että kaavoitus- ja mittaustoimen osalta esitetty palkkamäärärahojen vähennys muutetaan ostopalveluiden vähennykseksi. Esitys kaatui äänin 6?3. Seuraavaksi Katajainen esitti Ylikännön kannattamana, että talousarvioesityksen investointiosassa maanhankintaan varataan 600.000 euroa esitetyn 800.000 euron sijaan. Tämäkin esitys kaatui äänin 6?3. Pasi Lappalainen esitti vielä Mari Mikkolan (kok.) kannattamana palkkojen korotusprosentiksi 0,8 esitetyn 1,2 prosentin sijaan. Esitys kaatui äänin 6?3. Isä pitää narut käsissä t e ILMOITAT s i o l I t e s i t u EDULLISESTI U TURUN TIENOOSSA Hinnat koskevat näitä vakiokokoja: Veroprosentin noston ansiosta uuden lainan tarve vähenee aiempaan verrattuna. Kunnanhallitus hyväksyi yksissä tuumin Timo Katajaisen (vas.) esityksen, jonka mukaisesti Viertolan kentän pinnoitteen uusiminen aikaistetaan vuodelle 2014. Vuoteen 2015 vastaavasti lykätään kunnan puistojen, liikuntapaikkojen ja leikkikenttien sekä Littoisten koulun kentän kunnostus. Ilmaristen kuntoradan sillan korjaukseen varataan 20.000 euroa aiotun 40.000 euron sijaan. Toimintakulujen toteutuminen ehdotetulla tavalla edellyttää tuottavuuden kasvua, toimintatapojen muutoksia sekä palvelutason kriittistä tarkastelua. Talousarvion yhteydessä esitettyjä vakansseja ei automaattisesti hyväksytä talousarvion hyväksymisen yhteydessä, vaan kunnanhallitus päättää myöhemmin erikseen vakanssien täyttämisestä ja uusien perustamisesta. Kunnanhallitus totesi lisäksi suunnittelujaoston esityksen pohjalta, että yleiskaavan tarkistus rajataan koko kunnan sijaan käsittämään keskeisinä muutosalueina Kirkonseu- Jarmo Helttula p. 489 2010 Eija Lepistö p. 489 2016 tus, sanoo 11-vuotias Eeva Salonen, joka kiipesi kuin hämähäkki Turun Kiipeilypalatsin seinää pitkin kattoon saakka. Isä Esa Salonen on katsonut maasta tyttärensä menoa, kannustanut ja pitänyt turvaköydestä huolta. Molemmilla on turvavaljaat, joten jos ote lipsuisikin, maassa oleva laskee turvallisesti takaisin. Hetken päästä perässä vaikean radan kiipesi myös Eevan veli Olli Salonen, kattoon asti ihan hämähäkkinä kuten siskonsakin. Mannerheimin lastensuojeluliiton Vahdon yhdistys järjesti isänpäivän aattona vahtolaisille isille ja heidän lapsilleen retken Turun kiipeilypalatsiin. Turussa yliopistonmäellä sijaitseva entinen vesitorni toimii nykyisin kiipeilijöiden harjoittelupaikkana. Paikanvalinta on helppo nähdä symbolina isyydelle: kun isän tukeen ja turvaan voi luottaa, voi itse keskittyä kiipeämään ylös. Ja jos usko loppuu, isä kannustaa. Retki oli osa MLL:n Vahdon osaston Isä-lapsi-toimintaa. Uusperheessä aikuiset sitoutuvat myös lapsiin Lasse Kangas-Kärki on 8-vuotiaan Jessen isä. ?Hienointa isänä olemisessa on katsoa, kun pikkujätkä kasvaa ja oppii asioita. Isäksi tuleminen teki varovaisemmaksi, ja lapsen ehdoillahan tässä mennään. Ilman lapsia, Jesseä ja tä- n Vahtolaisisät ja lapset viettivät isänpäivänaattoa Turun kiipei- lypalatsissa. Lasse Kangas-Kärki ja Jesse sekä Jouni ja Veeti Helttula lujittivat suhdettaan vaativissa kiipeilyolosuhteissa. män pikkusiskoa, elämästä varmaan puuttuisi jotain oleellista? ?Monta hauskaa hetkeä jäisi puuttumaan. Jouni Helttula toi paikalle 8-vuotiaan Veetin. Vaikka Jouni ei ole Veetin biologinen isä, suhteeseen kuuluu silti voimakas sitoutuminen. Kun Jouni astui Veetin äidin elämään, Veeti oli vasta vauva. ?Ei uusperheestä ilman sitoutumista mitään tulisi. Meillä on yhteensä neljä lasta. Joka toinen viikonloppu minun kaksi lastani tulevat meille. Veetillä on Jounista selvä näkemys. -Jouni on hauskaa seuraa, sillä hän on ihan papupata. Jouni auttaa minua läksyjen teossa ja pitää harrastusvehkeet kunnossa. Jounia naurattaa. Varmaan Jounikin tarvitsee Veetiä johonkin? ?Ilman sinua emme voisi tehdä poikien juttuja: pelata lautapelejä, korttia ja sählyä eikä korjata autoa. ?Ilman lapsia kotona olisi aika tylsää ja elotonta.
5 Vasemmistoliiton lietolaisedustus vahvistuu koko maassa Varsinais-Suomen edustaja Vasemmistoliiton puoluehallituksessa on vaihtumassa. Piirikokous esitti, että maakunnan puoluevaltuustoedustajat ajaisivat Liedon Timo Katajaista Salon Raimo Niemiseltä vapautuvalle paikalle. Raimo Nieminen ei voi enää jatkaa tehtävässä sillä hän hoitaa tällä hetkellä Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajan pestiä eli on puolueen palkkalistoilla. Liedon Vasemmistoliiton Timo Katajainen on myös valittu Turun seudun kehittämiskeskuksen hallitukseen. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat aluekehittäminen ja sen osana erityisesti seudun elinkeinojen vahvistaminen, seutukunnan markkinointi yritystoiminnan sijaintipaikkana sekä seutuyhteistyön kehittäminen. Timo Katajaista esitetään Vasemmistoliiton puoluehallitukseen. Katajainen on myös Liedon kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston jäsen. n Tiistai 12.11.2013 Uusi-Seppälä Eläkeliiton yhdistyksen peräsimeen Rusko Eläkeliiton Vahto-Rusko-yhdistyksen syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Esko Uusi-Seppälän. Puheenjohtajan paikalta väistyy vuoden lopulla Milja Himala. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat Tauno Valmunen, Liisa Tuominen, Toini Salmi, Hilkka Sundberg ja Jarkko Välilä. Hallituksessa jatkavat Sinikka Koskinen, Jorma Eskola, Arja-Riitta Kettinen ja Anneli Metsämäki. Yhdistyksen tarkoitus on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen valvominen sekä heidän asemaansa liittyvien epäkohtien korjaaminen. Yhdistys järjestää monipuolista toimintaa: erilaisia matkoja, kerhoja, liikunnallista vireyttä ja turvallista yhdessäoloa. Palveleva vapaaehtoistoiminta on keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksessä on 328 jäsentä. Tulossa lietolaisen musiikin suurtapahtuma n Kaarina Virralla (edessä) on jo yksi lapanen valmiina ja toinen jo pitkällä. Elvi Lundqvistin lapsenlapsenlapsi saa isomummiltaan omat, lämpimät lapaset. Jukka Yli-Rokki (vas.) ja Taneli Kyynäräinen asentavat leikkipuiston välineet paikalleen. Aikuisille tulee viereen kuntoilupuisto ja rantalentopallokenttä. n Valkiavuori saa kuntoilu- ja leikkipuiston Vahto Mari Kokkonen Valkiavuorelle rakennetaan paraikaa valaistua leikkipuistoa lapsille ja kuntoilupuistoa aikuisille. Hiekkalaatikon ja keinujen lisäksi lapset saavat kiipeilyte- lineen ja jousikeinut. Aikuisia hemmotellaan jalkaprässillä ja leukapuomilla sekä rantalentopallokentällä. Roihutien päähän sijoittuva alue on valmis viimeistään marraskuun lopussa. ?Tällä hetkellä asennam- me lasten leikkivälineitä. Eiköhän tämä ahkeraan käyttöön tule, sillä Valkiavuorella melkein joka talossa on lapsia, sanoo töistä vastaava Jukka YliRokki. Koska kyseessä on lähiliikuntapaikka, valtio tukee ra- kentamista reilulla 30.000 eurolla. Ruskon kunnalle maksettavaa jää noin 40.000 euroa. ?Minulla olisi sellainen toive, että valkiavuorelaiset ottaisivat tämän paikan omakseen niin, että valvoisivat myös ilkivallan varalta, sanoo kunnan työpäällikkö Markku Jessen-Juhler. Lieto Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston sekakuoro Liedon Laulu pitää komean 35-vuotisjuhlakonsertin lauantaina 16. marraskuuta. Liedon Laulun lisäksi kunnantalon konsertissa esiintyvät kansalaisopiston harmonikkaryhmä, Tulatei, Liedon mieskuoro ja kansalaisopiston torvisoittokunta. Viihdekuoro aloitti toimintansa ensimmäistä kertaa Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistossa Pauli Sojakan johdolla syksyllä 1974. Lyhyen alun jälkeen toiminta kuitenkin loppui. Uusi alku tapahtui Veikko Kokon johdolla vuonna 1978. Johtajan mukaan nimeksi otettiin Veikkoset vuonna 1982. Vuonna 2006 vietetyn Liedon 675-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Liedon Laulu muun muassa kiersi kuntaa kesäkonserttisarjan merkeissä yhdessä kansalaisopiston torvisoittokunnan kanssa. Kuoron nimi muutettiin Liedon Lauluksi kesäkonserttikiertueella 2006. Kuoro toimii edelleen Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston alaisuudessa. Sitä johtaa nyt Päivi Sjöberg, joka on kuoron historian 11:s johtaja. Tällä hetkellä aktiivisia kuorolaisia on kolmisenkymmentä. Historiansa aikana kuoro on esittänyt hyvin monenlaista musiikkia. Viime vuosina ohjelmisto on pyritty pitämään raikkaana ja modernina sekä kuoron hengelle ja äänimaailmalle sopivana, unohtamatta kuitenkaan perinteistä sekakuoromusiikkia.
8 TURUN TIENOO MEIDÄN TIENOO n haloita puh. 489 2012 Välillä on annettava kiitostakin Lietolainen nainen oli lukenut mielipiteitä postin varhaisjakelun huonoista piirteistä. ?Minulla on pelkästään hyvää sanottavaa palvelusta. Koskaan ei luukusta ole tullut ryppyistä tai rikkinäistä lehteä, vaan aina ovat lehdet asianmukaisessa kunnossa, sanoi Hanhenkaarella asuva soittaja. Nainen peräsimessä Mies Liedon Asemalta sanoo Liedolla menevän huonosti, mikä johtuu hänen mukaansa siitä, että kunta on kokoomusvetoinen ja nainen on peräsimessä. ?Onneksi saadaan miesjohtaja. Vielä kun saataisiin kokoomus ja EU-pellet pois, Aseman mies toivoo. Epäreilua tanssipeliä Teuvo Turunen on harmissaan Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman äänestystavasta. ?Varakas henkilö voi soittaa puhelinäänestykseen vaikka tuhat kertaa. Mielestäni tämä on väärin pelaamista, Turunen arvostelee. n lukijoilta Ruskon alakoulun kenttä kaatopaikkana Ruskon mopoautoileva nuoriso tuntuu löytäneen uuden kokoontumispaikan alakoulun kentän urheilukopin viereltä. Autot ja mönkkärit siinä pörräävät ja juttu kulkee. Mikäs siinä, jos nuoriso pitäisi myös paikat siistinä. Ilmeisesti tältä osin kotikasvatus on unohdettu - jos sitä on ollutkaan. Siispä pyytäisin kunnalta seuraavia toimenpiteitä. 1. Laittakaa kopin seinään roikkumaan lehtiharava ja sen viereen käyttöohje. Ohjeita saa googlaamalla sanan "haravointi". 2. Laittakaa istuinten eteen viitoitus: Roskis 3 metriä. Ehkä nuoret siitä sitten havahtuvat omatoimisuuteen - nuorillehan ympäristökysymykset ovat erittäin tärkeitä, joten voivat aloittaa itsestään. Jos edelliset toimet eivät tehoa, niin suosittelisin valojen sammuttamista kello 20. Kentällä on tarkoitus pelailla taas tulevana kautena, joten pidetään paikoista huolta. Unettomia öitä viettävä Rusko Elotie 26, 21360 Lieto as Puh. 02 489 200 Fax. 489 2099 Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin (heinäkuussa vain torstaisin) etunimi.sukunimi@turuntienoo.fi Kustantaja: Turun Seutu Oy Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Jakelupäivystys Posti 0200 72822 Toimitus ja konttori avoinna ma?pe klo 9.00?16.30 TOIMITUS toimitus@turuntienoo.fi Päätoimittaja Rauli Ala-Karvia 02 489 2012 0500 326 440 Toimittajat Mari Kokkonen 02 489 2013 Pekka Remes 02 489 2014 Elina Lavonen 02 489 2015 la-su toimittaja 050 3722 641 Kerro, mitä tienoolla tapahtuu! Ilmoitukset ja tilaukset Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula 02 489 2010 0500 876 350 Ilmoituskonsultti Eija Lepistö 02 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi Kelilaatikko Postin apuna lumituiskun yllättäessä Tällä palstalla (TT 22.10.) kirjoitettiin Postin kelilaatikoista. Posti toivoo muutamien pikkuteiden risteyksiin haja-asutusalueella kelilaatikoita pahojen lumituiskujen varalle. Posti on lähestynyt tiedotteella niitä asiakkaita, joiden toivotaan sijoittavan kelilaatikot mahdollisten huonojen keliolosuhteiden takia. On todennäköistä, että joinain talviöinä lumipyry tuk- kii pikkutiet niin pahoin, että Postin varhaisjakajat eivät pääse kulkemaan auraamattomilla teillä. Tuolloin jakaja voi jättää aamun lehden kelilaatikkoon, josta lehti on asiakkaan saatavilla jo aamulla. Muussa tapauksessa aamun lehti voidaan jakaa mahdollisesti vasta päiväpostin jakelun yhteydessä postilaatikkoon, kun tiet on aurattu. Kokemukset Postin kelilaa- tikoista ovat olleet myönteisiä. Kelilaatikoita käytetään vain äärimmäisissä keliolosuhteissa, ja jakelumme tavoitteena on jakaa aamun lehti normaalisti asiakkaan postilaatikkoon. Posti haluaa palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin ja siksi jakelussa on käytössä myös kelilaatikoita. Hannu Riihimäki aluepäällikkö Itella Posti Oy Vaarallinen Pahkalaukkaantie Pahkalaukkaantie on Ilmaristen liikenneympyrästä alkava ja Hakulantiehen päättyvä tieosuus. Ilmaristen päässä tuolla tiellä on katuvalot ja kevyen liikenteen väyläkin, mutta Ilmaristen Metsäpirtin jälkeen näitä kumpaakaan ei ole. Nyt kun syksy on taas edennyt pitkälle ja pimeys lisääntynyt lähes äärimmilleen, konkretisoituu Pahkalaukkaantien vaarallisuus. Tie on mutkikas, pomppuinen ja muutenkin huonokuntoinen. Lisäksi tie on suurelta osin vailla katuvaloja ja kevyenliikenteen väylää, eikä ole edes kunnon piennaraluetta, jossa kevytliikenne voisi matkaansa taittaa. Kaiken kukkuraksi tällä tiellä ajetaan huomattavan usein ylinopeutta ja ikävä kyllä nuo ylinopeudet ovat lisäksi isoja, tuntivauhdit nousevat pahimmillaan toiselle sadalle. Lisäksi tietä ovat alkaneet käyttää yhä enemmän raskaan liikenteen ajoneuvot, jotka rymistelevät sellaista vauhtia, että savipatjoille perustetut talotkin tärisevät. Toivottavasti tuo tie korjattaisiin pian kokonaisuudes- n esko saan ihan perusteellisesti ja samassa siihen saataisiin katuvalot ja kevyen liikenteen väylä koko matkalle. Tämän tien käyttöalueelle on lähiaikoina kaavoitettu ja tullaan kaavoittamaan yhä enemmän tontteja. Tien käyttäjät lisääntyvät jatkuvasti, joten toive on mielestäni senkin puolesta enemmän kuin perusteltua. Tällä hetkellä ei voi muuta kuin pitää kädet ristissä ja toivoa, että mitään vakavaa onnettomuutta ei sattuisi tuolla tiellä, jossa meno on melko hurjaa. Lähetänkin pyynnön kaikille Pahkalaukkaantietä käyttäville ajoneuvon kuljettajille: ajakaa nopeusrajoitusten mukaisesti ja olkaa normaaliakin varovaisempia, alueella liikkuu erityisen paljon lapsia! Varovaisuus koskee tietysti myös tien valaistua alkupäätä, jossa autojen tilannenopeudet nousevat välillä aivan liian suuriksi. Alkupäässähän ovat Ilmaristen yhtenäiskoulu ja päiväkoti, joten autoliikennettä tuolla kohtaa on kovinkin paljon varsinkin aamuisin ja iltapäivisin. Esimerkiksi Ma- tintieltä kulkee päivittäin Ilmaristen koulun ja kotien väliä erittäin paljon lapsia, jotka ylittävät Pahkalaukkaantien menen tullen. Määrä tulee entuudestaan lisääntymään tulevaisuudessa, koska Halmelan alueelle on kaavoitettu lisää tontteja. Myös muiden tiellä liikkujien on syytä panostaa näkyvyyden lisäämiseen Pahkalaukkaantien alueella ja ihan yleisesti muutenkin näin pimeään aikaan. Turvaliivi näkyy kauas ja on halpa henkivakuutus. Liian usein pyöräilijöiltä puuttuu pyörästä valot, eikä heijastinkaan ole kuin aniharvoilla. Onneksi Ilmaristen koulussa pidettiin juuri heijastinratsia, joka toivottavasti lisää osaltaan tuon turvavälineen käyttöä koulun oppilailla. Kiitokset siis tästä tempauksesta koululle. Turvallista syksyä, Ville Virenius varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen valtuutettu (sd.) Lieto Turun Tienoo julkaisee tällä sivulla lukijoiden kirjoituksia ja puhelimitse annettuja lyhyitä kannanottoja. Toivottavaa on, että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa. Naapureiden keskinäisiä riita-asioita emme julkaise, emmekä tällä sivulla myöskään ilmoitusmateriaalia. Omat uutiset -palstan tekstin tulee olla napakka. Kuvien on oltava digitaalisia ja värillisessä jpeg-muodossa. Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetettyjä julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta. Yksin ei ole hyvä olla Meillä on julkisuudessa eri yhteyksissä ollut paljon esillä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ongelma yhteiskunnassamme. Erityisesti nuorten syrjäytymisen riski on tiedostettu hyvin vakavaksi, jopa tasavallan presidentin toimesta. Tässä kirjoituksessa halusin ottaa teemaksi yksinäisyyden. Olen keskustellut joidenkin sellaisten henkilöiden kanssa jotka ovat joutuneet syystä tai toisesta kokemaan tämän vaikean ongelman henkilökohtaisesti. Huomasin, miten kipeä yksinäisyys voi pahimmillaan olla, jos ihmiseltä puuttuu toimiva sosiaalinen verkosto. Erityisen vaikeaa ainakin vanhempien ikäluokkien kohdalla on silloin, kun jää yksin, menetettyään viereltään koko elämänmittaisen kumppaninsa Yksinäisyyden ja mahdollisen syrjäytymisen kokee nuorempikin varmasti yhtä voimakkaasti. Siitäkin huolimatta, että nuorilla on kyky ja taito toimia verkossa sosiaalisessa mediassa. En usko kuitenkaan, että verkossa tapahtuva kommunikointi koskaan korvaa fyysisesti läsnä olevaa toista ihmistä. Tälläkin hetkellä Suomessa asuu miljoona yksin elävää taloutta. Joillekin se on tietoinen valinta, toisille taas pakon sanelema elämäntilanne. Koirat ja kissat voivat olla yksinäiselle ainoat perheenjäsenet. Useita huolestuttaa myös oma taloustilanne, koska joutuvat yksin vastaamaan pakollisista menoista kuten asumiskustannuksista. Ruokakin on heille kalliimpaa kuin niin sanotuilla normaaliperheille, koska kaupasta myytävät ruokapakkaukset ovat kaikki heille liian suuria perhekokoja. Viikonloput ja juhlapyhät ovat vaikeita. Nyt lähestyvä vuoden kohokohta joulu, jota erityisesti lapsiperheet odottavat innolla, on yksinäisille ja etenkin yksin eläville vanhuksille kaikkein vaikeinta aikaa. Silloin tuntuu yksinäisyys todella yksinäiseltä, he sanovat. Joulu ei tunnu olevan heitä varten. Miten me voisimme asian hyväksi tehdä, jos tiedämme sellaisen henkilön lähialueella asuvan? Voisimme käydä tervehtimässä häntä silloin tällöin esimerkiksi joulunaikaan toivottamassa hänelle hyvää joulua! Hän varmasti siitä ilahtuu, ja itsekin saa hyvä mielen. Onneksi on yhteisöjä ja yhdistyksiä, jotka järjestävät monenlaista toimintaa myös yksinäisille. Ongelmana on vain se, miten saada mahdollisimman monia mukaan näihin toimintoihin. Varsinkin miehet, jotka ovat usein naisia sosiaalisesti eristäytyneempiä, olisi saatava kiinnostumaan asiasta. Anita Ruusuranta Raisio Miten vanhus pääsisi sängystä? Luin mielenkiinnolla professori Erkki Vauramon mielipiteitä (TT 7.11.) vanhustenhoidosta. Hän puhui asiaa vanhusten liikunnan puutteesta, joka johtaa toimintakyvyn menetykseen. Ongelma on se, että kuka liikuttaa tai jopa ulkoilut- taa hoitolaitoksissa olevia vanhuksia? Henkilökunnan aika ei tähän riitä, ja osa omaisista on hylännyt vanhuksensa laitoksiin. Vapaaehtoisia käy, mutta ei tätä ongelmaa pelkillä "armopaloilla" hoideta. Omainen Lieto n lukijan kuva Tintin kahvitauko n Ruskolainen Aki Jalava otti valokuvan, kun talitiainen nautti täysin siemauksin kahvimukista.
11 ? koulut, kurssit VIPINVATAKSI 040 676 3359 Kiinnostaako työ tuotantoeläinten parissa tai metsäalalla? Seuraava Liedon kunnanvaltuuston kokous pidetään maanantaina 18.11.2013 klo 17.30 kunnanvirastossa kunnanvaltuuston istuntosalissa. Ammattiopisto Livian Maaseutuopisto järjestää työvoimakoulutuksena: Sikalatyöntekijäkoulutus (7.1. - 4.7.2014) antaa valmiudet toimia sianliha- ja porsastuotannon tehtävissä. Haku 29.11.2013 mennessä, koulutusnumero 648569. Metsätyöntekijäkoulutus (3.2. - 10.10.2014) antaa riittävät perusvalmiudet työskennellä metsäalalla. Haku 2.1.2014 mennessä, koulutusnumero 649732. Koulutuksiin haetaan osoitteessa www.te-palvelut.fi Lue lisää www.livia.fi tai soita p. 050 321 1040. Kärpijoentie 1, LIETO (Liedon Lihakaupan vieressä) ras- Hyllyvuokra Maruun k us 22 ?/7 vrk tarjo www.liedonkirppis.fi p. 040 153 4344 Tervetuloa myymään ja ostamaan ? URHEILUA www.liedonluja.fi www.livia.fi VETERAANI TAPAAMINEN www.liedonparma.fi 050 544 9609 SYYSKOKOUS to 21.11. klo 18.30 Nautelankosken museolla (Nautelankoskentie 40, Lieto as) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen aluksi seurassamme Liedon vastavalittu kunnanjohtaja ?Tullaan tutuksi Esko Poikela?. TERVETULOA! Johtokunta YLEISURHEILUKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET Parmaharjulla su 17.11. 2013 klo 18.00. Tervetuloa! Yleisurheilujaosto kunnantalolla. Liedon sos.dem. kunnallisjärjestön KOKOUS su 17.11. klo 17.00 kunnan- talolla. Käsitellään vastuuston listaa ja järjestön lakkauttamista. lieto.sdp.fi KOKOUSKUTSU! LIEDON OMAKOTIYHDISTYS LOY R.Y. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS TO 21.11. klo 18 alkaen Liedon kunnantalon kokoushuone nro 3. Käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Hallitus Juho Dahl Levin pujottelun mc-kisaan Lieto Liedon Yrittäjät jalkautuivat kansainvälisenä yrittäjyyspäivänä 5.9. Liedon yläkouluihin, joissa pidettiin päivän aikana myös yritysaiheinen tietokilpailu. Tietokilpailu järjestettiin kolmannen kerran ja voittajat palkittiin stipendeillä viime viikolla. Liedon Keskuskoulusta palkittiin kuvan 9-luokkalaiset Katri Kankaanpää, Sofia Tenho, Aino Koski, Milla Knuutila, Asmo Marttila ja Jussi Leino. Ilmaristen yhtenäiskoulusta palkittiin Paula Markkula, Anni Heikkilä ja Aleksi Pitkänen. Paula Markkula vastasi täysin oikein, muut vastasivat oikein kahteentoista kysymykseen kolmestatoista. Tuulissuolla tarjolla tonttimaata Lieto Liedossa haetaan myyntihintaa Tuulissuon teollisuusalueen hinnoittelemattomille alueille, joista osassa on vahvistettu asemakaava ja osassa kaavaa ollaan parhaillaan laatimassa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pääskykallion louhitun kaava-alueen neliöhinnaksi vahvistetaan 30 euroa. Pohjois-Tuulissuo 3 -alueen ja Yrjönalhontien kortteleiden laajennusalueen kaavoitusprosessi on käynnissä, ja näiden alueiden tonttihinnaksi esitetään 16 euroa neliöltä. Ohikulkutien varteen sijoittuvien laajennusalueiden neliöhinnaksi on tulossa 14 euroa. Alueen tällä hetkellä huokein rakennuspaikka vaihtaa omistajaa 9,2 euron neliöhintaan. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti Tuulissuon tonteilla on myös vuokrausmahdollisuus. Vuokra on 5 prosenttia lunastushinnasta elinkustannusindeksillä korotettuna. Levi Turun Slalomseuraa edustava, 19-vuotias lietolainen Juho Dahl valittiin lauantaina käydyn karsintakilpailun jälkeen pujottelun maailmancupin osakilpailuun Leville. Alppihiihdon nuorten maajoukkueeseen, eli C-maajoukkueeseen täksi kaudeksi valittu Dahl voitti karsinnan selvällä 1,5 sekunnin erolla seuraavaan laskijaan. Viime vuoden Levin kilpailujen talkootyöläinen pääsee itse tositoimiin ensi sunnuntaina käytävässä pujottelussa. Dahlin toiveena ovat hyvät olosuhteet pakkasineen. Silloin rata pysyy siedettävässsä kunnossa loppupään laskijoille. Lisäksi rataa huoltavien talkoolaisten on tehtävä tarkkaa työtä, jotta kaikilla laskijoilla on mahdollisuus onnistua. Levin maailmancupiin pääseminen on hyvää jatkumoa viime vuoden Levin Eurooppa-cup kilpailulle. Silloin Dahlin kohtalona oli suojalle heittänyt keli, joka ei mahdollistanut onnistunutta kilpailusuoritusta isolla lähtönumerolla kilpaileville. Maailmancupin osakilpailussa Juho Dahlin on vedettävä ensimmäisen kierroksen laskunsa täydellä riskillä. Varovaisuuteen ei ole varaa, kun vastassa ovat kaikki maailman pujotteluhuiput. Nuoren lietolaisen on pujoteltava täydellä vauhdilla muun muassa Kro- atian 33-vuotiaan Ivica Kostelicin sekä viime vuoden voittajan, Ruotsin 30-vuotiaan Andre Myhrerin kuluttamaa rataa. Toiselle kierrokselle pääsee kolmekymmentä nopeinta laskijaa. Naisten maailmancupin kilpailu käydään lauantaina. Kilpailussa nähdään myös Suomen Tanja Poutiainen, joka palaa loukkaantumisen jälkeen radalle. Sunnuntaina 17.11. on vuorossa miesten kilpailu, jonka ensimmäinen kierros alkaa kello 11 ja toinen kello 14. Kilpailussa on osallistujia 27 maasta. listuu ensi viikonloppuna Levillä pujottelun maailman cupin osakilpailuun. 0,75 /kpl Soita: puh 0400 288500 Savenmaan verkkokauppa auki 24h 39x50mm ? HALUTAAN VUOKRATA YKSIÖ tai pieni KAKSIO MS Parman poikajoukkue kuudes Smålandskavlenissa Oskartshamn/Ruotsi MS Parman H16-sarjan joukkue päätti kansainvälisen kilpailukautensa parhaana suomalaisjoukkueena Smålandskavlenin kuudenteen sijaan Oskarshamnissa Etelä-Ruotsissa. Avausosuuden juosseella Eero Jallilla oli alla kolmen viikon lepojakso flunssaa parannellessa. Kun suunistusta ei ollut vähään aikaan, se kostautui yöosuudella. ?Innolla otin avausosuuden vastaan, ja yöllä on aina kiva päästä juoksemaan. Tein virheen kolmosella ja isomman kahdeksannella rastilla. Pyörin ihan rastin ympärillä kauan, mutta heijastin ei vain osunut valokeilaan. Kiitokset kuitenkin joukkueelle hienoista suorituksista huolimatta omasta mokailustani, kymmenen minuuttia takkiin ottanut Jalli totesi. Aamun valjettua viestiä jatkettiin yön tulosten mukaisesti. Akseli Ruoholaa jäi harmittamaan yksi lähes neljän Rusko voitti TTV:n n Lietolainen Juho Dahl osal- alk. parveke + hissi Liedon keskustasta puh. 040 579 5412 Liedon Sosialidemokraatit ry:n JOHTOKUNNAN KOKOUS su 17.11. klo 16.30 Liedon Yrittäjät palkitsivat nuoria tietäjiä TALLEJA PRESSUA PIENIÄ ISOJA J Aurausviitat Liedon Keskustan paikallisyhdistyksen palkitsi viime viikolla lietolaisia yläkoululaisia rahapalkinnoin. Kuvassa Keskuskoulun oppilaita. www.saven.fi PRE ISO to 14.11. klo 14 Metsäpirtillä. Isänpäivän merkeissä. Tervetuloa. ? kokouksia n Liedon Yrittäjien varapuheenjohtaja Timo Kuukasjärvi (vas.) ? MY YTÄVÄNÄ Rusko Ruskon Pallo -67:n naisten lentopallojoukkue voitti Turun Työväen Voimailijat erin 3?1 (28?26, 25?14, 21?25, 28?26) aluesarjan ottelussa. Rusko on kolmen ottelukierroksen jälkeen lohkossaan viidentenä kuudella pisteellä. Ruskolaisten seuraava ottelu on ensi torstaina vieraissa Paimion Yritystä vastaan. Seuraava kotiottelu on torstaina 21. marraskuuta, jolloin Ruskotalolle saapuvat Raision Pyryt. minuutin virhe. Kun juoksu kulki hyvin, joukkue nousi sijalta 20 sijalle 13. Eero Lapila veti kolmannen osuuden lähes kärkivauhtia, vaikka oli liikkeellä toipilaana. ?Tein pari tyhmää pientä koukkua, joista toinen vielä viimeiselle rastille. Loppusija oli hyvä siihen nähden, että kolme juoksijaa oli vielä hieman flunssaisia. Sijalta yhdeksän Eero Heinonen pääsi ankkuriosuudelle. ?Aloitin lujaa ja nappasin heti alkuun Pihkaniskojen ja Nydalenin ankkurit kiinni. Nydalenin poika roikkui perävaununa 3,5 kilometriin saakka, mutta sitten se hyytyi, ja lopun tulin puhtaasti, sanaili hajontansa nopein Heinonen. Jarmo Jokila VIPTILATAKSI 040 676 3359 TURUN TIENOO TILAUSHINNAT 1.1.2013 Kestotilaus 78 ? 12 kk 87 ? 6 kk 48 ? 3 kk 36 ? Hinnat sisältävät alv. 10 % ILMOITUSHINNAT 1.1.2013 Etusivu 1,55 ?/pmm Tekstin ed. ja ts. 1,23 ?/pmm Tekstin jälk. 1,18 ?/pmm Takasivu 1,40 ?/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula p. 489 2010 jarmo.helttula@turuntienoo.fi Ilmoituskonsultti Eija Lepistö p. 489 2011 eija.lepisto@turuntienoo.fi Aura S Sav
3 n 10-vuotias Mona Pihkala löysi aarrearkusta oikean aarteen. Yökirjastossa pelejä ja aarteita Lieto Mari Kokkonen Aivan kuin kirjastontädit olisivat näyttäneet enemmän omilta itseltään kuin tavallisesti. Aivan kuin virkanaisten tunne siitä, että kirjasto on niin hieno paikka, että sitä kannattaa pitää auki yölläkin, olisi puskenut väistämättä esiin. Liedon kirjasto piti perjantai-iltana ovet auki iltakymmeneen saakka. Yökirjastossa oli tarjolla niin luentoja kuin aarteenetsintääkin. ?Olemme avoinna Kaamos-teemaan liittyen nyt kolmatta kertaa, ja aina on ollut asiakkaita. Suurin vetonaula lienee poistokirjojen myynti, kertoo Liedon kirjastotoimen johtaja Päivi Kettula. Perjantaina kirjasto otti varaslähdön pelien maailmaan. Lauantaina vietetyn kansallisen pelipäivän kunniaksi kirjastonhoitaja Sirpa Suomela oli kaivellut kirjaston hyllyistä peliaiheista aineistoa ? ja tietenkin paikalla oli myös ihkaoikea pöytälätkäpeli. Omanlaisensa peli on myös aarteenetsintä. Aarrekartta johdatti tutustumaan kirjastoon vinkkien avulla, ja palkintona perille aarrearkulle päästyä oli mitäpä muutakaan kuin kirja. Nykyrunouden taustat auki Yökirjaston avartavinta antia oli kirjastovirkailija Katri Kanervon tekemä esitys nykyrunoudesta. Kun ymmärtää hieman taustaa, alkavat vaikeaselkoisena koetutkin runot avautua. ?Aina ei tarvitse hakea ?Aina ei tarvitse hakea merkitystä. Eräs nykyrunouden alalaji on aseeminen, epämerkityksellinen runo. Silloin runo voi muodostua esimerkiksi erilaisista äänteistä tai typografisesta kikasta.? n Liedon kirjaston virkailija Katri Kanervo johdatti nykyrunouteen Yökirjastossa perjantaina. merkitystä. Eräs nykyrunouden alalaji on aseeminen, epämerkityksellinen runo. Silloin runo voi muodostua esimerkiksi erilaisista äänteistä tai typografisesta kikasta, Kanervo ohjaa. Usein kyse on runolla luotavista kuvista. Se voidaan saada aikaan vaikkapa sommittelemalla sanoja graafisesti, kuten Vesa Haapalan ja Markus Pyörälän teoksessa Kuka ampui Ötzin?. Tai runo voi olla konkreettisesti kuva itsessään, liikkuvakin kuva. Suomalainen J.P. Sipilä on videorunojen uranuurtaja. Hänen teoksissaan yhdistyvät liikkuva kuva ja teksti, jotka yhdessä muodostavat runon kokonaisuuden. Runon tehtävä muuttuu ?Runolla oli 1960-luvulla paikka yhteiskunnallises- sa keskustelussa. 2000-luvulle tultaessa runous marginalisoitui eikä pystynyt vastaamaan kaupallisuuden ja monipuolistuvan viihdeteollisuuden vaatimuksiin, Karnervo kasvattaa nykyrunouden perspektiiviä historiaansa. Perinteisessä modernismissa runon on ajateltu kuvaavan todellisuutta yksityiskohtien kautta ja lukijan ajateltu liittävän yksityiskohdat osaksi laajempaa kokonaisuutta. Nykyrunon keinoja ovat taas esi- merkiksi kielen ja tyylin leikit. Proosarunous näyttää proosatekstiltä, mutta tekstissä on runon maku. Kielirunous nostaa kielen runon keskiöön, leikkii kieliopilla ja sen vastaisuuksilla ja korostaa esteettisyyttä tiedonvälityksen kustannuksella. ?Mikä erottaa runon kuvataiteesta? Joskus pelkkä kirjain voi tehdä eron visuaalisen runon ja kuvataiteen välille. Esimerkiksi Heikki Sauren runot ovat maasta poimittuja kaup- palappujen osia. Kokonaan oma lajinsa on flarf-runous, joka saa lähteensä internetistä. ?Flarf-runous parodioi rasismia, sovinismia ja runoutta itseäänkin. Se käyttää tunneikoneita, tarkoituksellisia kielioppivirheitä ja anglismeja ja viittaa keskustelupalstojen kielen keinoihin.
10 Ruskon Pallon kausi oli menestys Rusko Mari Kokkonen ?Meillä on ollut todella loistava kausi takana. Tänään täytyy käyttää aikaa oikein henkseleiden paukutteluun, sanoo Ruskon Pallon puheenjohtaja Janne Valtanen. Ruskon Pallo vietti perjantai-iltana kauden päättäjäisiä Rusko-talolla. Koolla olivat pelaajat perheineen aivan pienimmistä tenavasarjalaisista B-junioreihin, ja kaikki saivat mitalit. ?Junnujen taival oli todella menestyksekäs. Heistä P00 sai hopeaa ja P99 pronssia. Mitalit liigatasolla olivat nyt ensimmäiset, eli suoritus oli tosi hyvä. Myös edustusjoukkueelle kuuluvat kiitokset, sillä edustusjoukkueen sarjataso nousee ensi vuonna neljänteen divisioonaan, luetteli henkiset henkselit paukkuen Valtanen. Vieraana Mäkkäri Vieraana oli Ruskon Pallon kasvatti Joni "Mäkkäri" Mäkinen. 97-pojissa jalkapallon aloittanut Mäkinen siirtyi viiden vuoden jälkeen TPS:n riveihin, josta hänet bongattiin maajoukkuekentille. Nyt Bjunnuista A-junnuihin siirtyvällä Mäkisellä on takanaan jo useita maajoukkuepelejä ja kirkas tähtihetkikin: hän laukaisi viimeisen rangaistuspotkun ja ratkaisi Suomen eduksi PM-mestaruuden. ?Kaikki alkoi tästä salista, kun 7-vuotiaana tulin mukaan treeneihin kaverin kanssa. Jo- n Nappulat alkavat pelata talvisarjassa uuden sopimuksen myötä. Perjantaina tärkeintä olivat kuitenkin ihka oikeat mitalit. kaisesta voi tulla tähti. Omatoiminen treenaaminen on tosi tärkeä. Ei tarvitse olla totista puuhaa, mutta pelaa vaikka kavereiden kanssa. n Joni Mäkkäri Mäkinen (keskellä) kävi tapaamassa entisiä seurakavereita. Ruskon pallon B-jun- nuista ponnistanut Mäkkäri on nyt maajoukkuetason pelaaja. n Tenavaliigalaisille mitalit olivat ensimmäiset. Joukkueiden suorituspalkinnot 2013 P06: Tehopelaaja Kasperi Nordberg, Taistelija Lilja-Nora Laihonen, Fair Play -pelaaja Atte Suonvieri, Vuoden harjoittelija Miika Laaksonen. P05: Tehopelaaja Nestori Valve, Taistelija Roni Tarkia, Fair Play -pelaaja Atte Saarikoski, Vuoden harjoittelija Tuomas Lehtonen. P04: Ei jaa suorituspalkintoja. P02?03: Tehopelaaja Aapo Saarikoski, Taistelija Henrik Ylitalo, Fair Play -pelaaja Oskar Helin, Vuoden harjoittelija Jesse Juutilainen. P01: Tehopelaaja Lauri Myllymäki, Taistelija Tommi Salviander, Fair Play -pelaaja Aaron Nurminen, Vuoden harjoittelija Leevi Lahtinen. P00: Tehopelaaja Lauri Hievanen, Taistelija Noel Jeromaa, Fair Play -pelaaja Ville Valtanen, Vuoden harjoittelija Daniel Krug. T99-00: Tehopelaaja Lotta Rostedt, Taistelija Milla Rissanen, Fair Play -pelaaja Ida Hedberg, Vuoden harjoittelija Kristiina Menna. P99: Tehopelaaja Samu Salmi, Vuoden harjoittelija Lassi Lintula. B-juniorit: Tehopelaaja Niklas Laine, Taistelija Niko Pihlanen, Fair play -pelaaja Emil Dahlberg, Vuoden harjoittelija Ville Lehtinen. Seuran erikoispalkinnot 2013: Vuoden tyttöpelaaja Meri Hämäläinen, Vuoden nappula Waldemar Lindblom, Vuoden juniori Samu Salmi, Vuoden vetäjä Ville Laukka, Erikoisstipendi Joni Mäkinen.
4 TURUN TIENOO Kuokkanen kristillisten piirin varapuheenjohtajaksi Kristillisdemokraattisen puolueen Varsinais-Suomen piirikokous valitsi lauantaina 9.11.2013 kokouksessaan Naantalin kaupungintalolla puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja piirihallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. KD:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana jatkaa vuonna 2014 piirikokouksen yksimielisenä päätöksenä Tommy Björkskog Naantalista. KD:n Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtajaksi vuodeksi 2014 valittiin piirikokouksen yksimielisenä päätöksenä Jukka-Pekka Kuokkanen Liedosta. n Jukka-Pekka Kuokkanen. Lapasta lippaan lietolaisittain n pääkir joitus Suomalaiset voivat edelleen auttaa Loppuviikosta Filippiineille iskenyt Haiyan-hirmumyrsky jätti jälkeensä tuhoa, joka muistuttaa suomalaisiakin vuoden 2004 tsunameista. Kuolleiden määrä lasketaan jo nyt kymmenissä tuhansissa, ja tuo luku kasvaa tulevina päivinä varmasti. Taloudelliset vauriot lasketaan miljardeissa, etenkin kun niihin ynnätään menetettyjen elinkeinojen kerrannaisvaikutukset. Kalastusalukset ja banaaniviljelmät ovat historiaa sadoilla saarilla, tuhansissa kodittomissa perheissä. Samaan aikaan Suomessa tuskaillaan ikävien talousuutisten jatkuvan tulvan alla. Viimeksi eilen rakennustekniikkaa valmistava Uponor Oy ilmoitti kahden tehtaan sulkemisesta ja yli sadan ihmisen irtisanomisista. Työttömyysprosentit kipuavat, eivätkä ne harvat menestyvät yrityksetkään uskalla juuri nyt investoida huonomman huomisen pelossa. Suomessa ja Filippiineillä ongelmat ja haasteet ovat kuitenkin eri maailmoista. Taifuunin pyyhkäisyn jälkeen ei ole teitä joita kulkea mieronakaan, ei kotia johon syrjäytyä, eikä ruokaa jolla hankkia ylipainoa. Täällä Pohjolassa on edelleen mahdollisuus pyrkiä, yrittää, ponnistella, hakea ja keksiä. Toivoa on. Miljoonilta filippiiniläisiltä toivo on mennyt. Ainut keino hengissä pysymiseen on paeta pois tuhoutuneilta alueilta. Eikä sekään ole helppoa, jos 300 kilometriä tunnissa puhaltanut tuuli ja kuusimetriset aallot ovat vieneet kaiken maallisen omaisuuden mennessään. Sitä paitsi, osissa Filippiinejä selviteltiin edelleen kolmen viikon takaisen maanjäristyksen tuhoja. Se jätti kodittomiksi noin 300.000 ihmistä, siis suurin piirtein saman määrän kuin Turun seudulla on asukkaita. Suomen Punainen Risti polkaisi käyntiin keräyksen filippiiniläisten auttamiseksi. Vaikka vaikeaa on täälläkin, Etelä-Kiinan merellä on vielä vaikeampaa. Matti Lehtonen n sivuhuomautus Arvokkaan elämän ABC Kun viime viikon Himaspekka-kohun laineet ovat laantuneet, onkin aika katsoa, että mistä melkein miljoonan euron kirja Kestävän kasvun malli oikein kertoo. Eikä anneta nyt häiritä, että Manuel Castells heilutti lehdistötilaisuudessa perisuomalaiseen tapaan kateuskorttia sekä median ajojahtia ja unohdetaan Pekka Himasen harrastama namedropping. Kirjan visiona on tiivistetysti sanoen yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Kannatettava asia. Mutta, kuten kirja muistuttaa, on myös kosmos koettelee -ilmiö. Sen mukaan erityisen innostuneen ihmisen ympärille kosmos lähettää erityisen epäinnostuneita ja lannistavia tyyppejä kertomaa, että mikään ei onnistu. Tasapuolisuuden nimissä valtioneuvoston kanslia voisikin julkaista myös pamfletin teemalla pessimisti ei pety. Olisiko sitten tarjolla kaikille mieluisat visiot? Pekka Remes Lieto Mari Kokkonen Antaapa tulla tuulta ja tuiskua taivaan täydeltä. Lietolaisten käsiä ei nimittäin palella. Sen verran lämpöiseltä tuntuvat aitolietolaiset villalapaset. Uusi paikallistumppu ei ole ponnahtanut maailmaan ilman juuria vaan taustalla on 1700-luvulla Liedosta löytynyt rekiryijy. ?Malli on peräisin tästä vanhasta, maakuntamuseossa säilytettävästä ryijystä, ja minä olen sitä sovittanut lapasiin sopiviksi, kertoo Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston käsityönopettaja Sirpa Arponen. Liedon ryijy on entuudestaan tuttu Liedon 675-vuotisjuhlavuodelta, jolloin Nautelankosken museon museoamanuenssi Terhi Ykspetäjä-Remes kutoi vanhan mallin mukaan Lieto-ryijyn. Kuvioiden ja värien taustoista ei ole tietoa, sillä maakuntamuseon tiedot ryijystä ovat vaillinaiset. Se tiedetään, että ryijy on otettu talteen Lie- dosta 1700-luvulla. Muu on nen indigon tuloa ainakin väarvailujen varassa. rimorsingosta, jota viljeltiin Sekä lapasissa että ryijyssä juuri värin vuoksi. Vihreää saa on tummanruskealla taustal- monesta kasvista, kuten raparla suorakaiteita, joissa toinen pereista, joistakin osmankääpuoli on valkoinen ja toinen min osista, pietaryrtistä ja havärillinen. Ryijyssä on lisäk- vuista. Punaista väriä saa usein si valkoisissa reunoissa yksit- sienistä, Ykspetäjä-Remes kertäisiä keltaisia lankoja pilkkui- too. na, jotka Lapaslapasista ten lanpuuttuvat. koja ei itRuskea on se tarvitse tietenkin alkaa värmustan ja jätä, elvalkoinen lei nimenvalkoisen omaan lampaan tahdo. Arvillasta ponen nikehrättyä mittäin lankaa. löysi Pir?Ryikanmaan jyn värit käsityön on aikoivalikoinaan saamista juuri tu värsopivanväjäämällä ristä villangat kas- n Liedon lapasen malli on sovellettu lalankaa. 1700-luvulla Liedosta löytyneestä ryi- Ihan täsviväreillä. Sinistä jystä, joka on maakuntamuseon hal- mälleen ne saatiin en- lussa. eivät vas- Loukinaistentielle kaavaillaan korotettuja suojateitä Vilkkuvalot suojaavat koululaisia ylityksessä Lieto Elina Lavonen Loukinaistentien ylittävälle suojatielle, päiväkodin kohdalle on asennettu See Me -suojatien varoitusjärjestelmä. Kun jalankulkija lähestyy suojatietä, systeemi havaitsee sen ja varoitusvalot alkavat vilkkua. Ely-keskukselle aloitteen liikenneturvallisuuden parantamisesta Loukinaistentiellä on tehnyt Marko Raikasniemi. Hän elättelee vielä toiveita korotettujen suojateiden sekä raskaan liikenteen kiellon saamisesta Loukinaistentielle. ?Oma tyttäreni meni ekaluokalle Loukinaisten kouluun, jolloin kiinnitin huomiota siihen, että koulun edessä kulkevalla pitkällä suoralla ajetaan lujaa neljänkympin rajoituksesta piittaamatta. Varsinkin raskas liikenne menee kovaa ja sitä on paljon, toteaa Raikasniemi. Raikasniemeä hirvittää ajatus pienistä koululaisista seisomassa suojatien edessä. Suu- rin osa autoilijoista ei edes pysähdy, jolloin lasten on vaikea tietää, mihin väliin uskaltaa mennä. Asiaa Ely-keskuksessa hoitava liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang pitää hyvin todennäköisenä, että ensi vuonna Loukinaistentielle rakennetaan korotettu suojatie mahdollisesti kahteenkin paikkaan koulun ja päiväkodin liepeille. Jos suojateitä korotetaan, varoitusvalosysteemi siirretään siinä tapauksessa muualle. ?Raskaan liikenteen kieltoa ei ole tulossa. Sellaista kieltoa ei pystytä tekemään, sanoo Klang. n Loukinaistentien päiväko- din kohdalla ylittävälle suojatielle on asennettu varoitusvalosysteemi jalankulkijoiden turvaksi. taa ryijyn lankoja, mutta ero on niin pieni, ettei ainakaan maallikon silmää yhtään särje. Lietolaiset myöhästyivät viime kesänä pidetystä maakuntalapasten suunnittelukisasta, mutta ei se mitään. Ehtii niitä lapasia myöhemminkin. Suunnittelukisan maakuntalapaset ovat nähtävillä Tampereen käsityömessuilla ensi viikonloppuna, mutta sinne eivät lietolaislapaset ehdi. Ne tulevat marraskuun puolivälissä esille Liedon kunnantalon ala-aulan vitriineihin. Näppärä käy katsomassa sieltä mallin ja ehtii neuloa tumput vielä pukinkonttiin. Kirjoneuleeksi malli on varsin helppo, ja kun kolme eriväristä lankaa kulkee vuorena pitkin matkaa, lapaset ovat lämpimät. Niin, että lapasta lippaan, lietolaiset! Nyt sen voi tehdä suurella paikallistunteella. Vielä kun saataisiin Liedon lapasten ohje vaikka kunnan verkkosivuille kaikkien ulottuville.
9 n Liedon kirkkokuoro harjoittelee kerran viikossa ja luo ohjelmistoa kirkkovuoden mukaan. Nyt kun pyhäinpäivä on takana, aloitettiin viime keskiviikkona valmistautuminen itsenäisyyspäivään. Kirkkokuoro on kanttorin oikea käsi Soi kunniaksi Luojan Lieto Mari Kokkonen ?Kirkkokuorosta on kaikenlaisia kummallisia ennakkooletuksia. Luullaan, että siellä ne veisaavat joka sunnuntai virsiä kirkossa, nauraa Liedon seurakunnan uusi kanttori Minna Mäntyranta. Ja veisaavatkin, mutta eivät joka sunnuntai. ?Kirkkokuoro on kanttorin paras työkalu, oikea käsi. Kun on hyvä kirkkokuoro, voi aina luottaa, että he ovat jumalanpalveluksessa rikastuttamassa musiikkia, Mäntyranta sanoo. Tänään keskivikkona kirkkokuoro on kokoontunut seurakuntalon Mestarinsaliin harjoituksiin. Kolme miestä ja yhdeksän naista ryhtyvät valmistautumaan itsenäisyyspäivään. Pari puuttuu tänään harjoituksista. Väkeä saisi olla enemmänkin. Mäntyrannalla on kuorolleen uutta laulettavaa. ?Nyt en jaakaan teille nuotteja ensiksi. Opetellaan ensin sanat, kanttori ohjaa kuoroaan. Vaikka Mäntyranta virallisesti aloitti työnsä Liedossa marraskuun alussa, vieras hän ei kuorolle ole. Kirkkokuoro tuli tutuksi jo yhdeksän kuukauden mittaisen sijaisuuden aikana pari vuotta sitten. ?Liedossa on ihan mahtava kirkkokuoro. He ovat niin avoimia ja vastaanottavaisia, ja heillä on hyvä yhteishenki. Kun sanat on opeteltu kuorolausunnalla, Mäntyranta ohjaa sopraanoille melodian. Muutaman toiston jälkeen vuorossa ovat altot, ja viimei- senä mukaan otetaan miesäänet. Kerros kerrokselta sali soi komeammin. Mäntyrannalla on käsissään ihmeellinen instrumentti: moniulotteinen ihmisääni. ?Tämä on aivan uusi opetusmenetelmä meille, kuuluu kommentti kuorosta. ?Niin on. Mutta ettekö saakin enemmän irti tekstistä, kun en antanut nuotteja heti käteen, Mäntyranta perustelee. Nopean toiminnan joukko Kirkkokuoroa ohjaa kirkkovuosi ja sen juhlapyhät. Loppuvuosi pyhäinpäivineen, itsenäisyyspäivineen ja jouluineen on vuoden kiireisintä aikaa. Siinä kun muut kuorot voivat viilata ohjelmistoaan vaikkapa vuoden, kirkkokuoro tekee työtään huomattavasti nopeammassa tahdissa. ?Eikä pidä ajatella, että kirkkokuoro on esiintymässä. Ei ole. Se on palvelutehtävässä. Mäntyrannalle jumalanpalveluselämä ja sen rikastuttaminen musiikin avulla on kanttorin tehtävistä tärkein. Kanttorin uraa on takana jo pitkälle yli 20 vuotta, mutta leipääntymisestä ei näy jälkeäkään. Jälkiä näkyy sen sijaan vuosien mittaan kehittyneestä taidosta, rakkaudesta musiikkiin ja läheisestä suhteesta kuorolaisiin. ?Luulisin, että olen nyt parempi kanttori kuin silloin vastavalmistuneena ensimmäisessä työpaikassani, 51-vuotiaana työpaikkaansa vaihtanut mu- siikin maisteri sanoo, ja häntä on helppo uskoa. Liedon kirkkokuoro pitää avoimet harjoitukset keskiviikkona 20. marraskuuta Liedon seurakuntatalolla. Harjoitukset alkavat kello 18.30 ja päättyvät kello 20. Minna Mäntyranta Aloitti työnsä Liedon seurakunnan kanttorina 1.11.2013 Kolmen musikaalisen lapsen 51-vuotias äiti. Asuu Littoisissa Kaarinan puolella. Valmistui musiikin maisteriksi Sibelius Akatemiasta vuonna 1988. Työskenteli aiemmin kanttorina Tarvasjoella viisi vuotta ja Paraisten suomenkielisessä seurakunnassa 17 vuotta. Ensimmäinen työpaikka kanttorina Ruskon seurakunnassa. On työskennellyt Liedon seurakunnassa yhdeksän kuukautta kanttorin sijaisena vuonna 2011?2012. Aviomies Mika Mäntyranta on koulutukseltaan sekä pappi että kanttori. Hän työskentelee Jumalanpalveluselämän hiippakuntasihteerinä Turun arkkihiippakunnassa. n Minna Mäntyranta on Liedon seurakunnan uusi kanttori.