• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 5 ? elokuu–syyskuu 2014 Riikka Hänninen laulaa vaikka takaperin ??22 Uuteen ravintolavaunuun ei pääse pyörätuolilla ??30 KAMU Ravintola, jolla on sydän ??8
• PÄÄKIRJOITUS Nro 5 elokuu–syyskuu 2014 Tekstiversio on tasa-arvoteko K KUSTANTAJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TUKILINJA-APURAHAT Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi Henkilökohtaiset apurahat, p. 09-4155 1508. Hanke- ja ryhmä­apurahat, p. 09-4155 1510 Sähköposti: apurahat@tukilinja.fi Osoite: Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki IRIS TENHUNEN orkeakoulutus on entistä tak­ kuisempi tie opiskelijalle, jonka on vaikea käyttää tavanomaisia oppimateriaaleja. Ne kun sijaitsevat ny­ kyään verkkoalustoilla ja ovat muodol­ taan visuaalisia. Se helpottaa normi­ opiskelijaa mutta vaikeuttaa näkövam­ maisen ja lukihäiriöisen lukemista. ­Molemmat tarvitsevat tekstimuotoista oppimateriaalia. Tekstiversio voidaan kyllä luoda mis­ tä materiaalista vain, joka sisältää teks­ TILAAJAPALVELU P. 09-4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAUKSET 4 kk 36 e 6 kk 45 e 1 v 79 e Kestotilaus 79 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille markkinointi- tai muihin tarkoituksiin. TUKILINJA.FI Verkkosivut tarjoavat tietoa tukitoiminnasta, vierasblogin, ilmaisen pdf-lehden sekä tekstiversion lehden edellisestä numerosta sekä ilmaisen Tukitori-ilmoituspalvelun tuotteille, joiden tekijöinä ovat vammaiset ihmiset. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-4155 1504, toimitus@tukilinja.fi Toimitusneuvosto: Sanni Purhonen, Pasi Päivinen, Heini Saraste, Riitta Skytt. AD: Timo Saarinen / Pelagus ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa, joista 2 kaksoisnumeroa. Seuraava lehti ilmestyy lokakuun 1. viikolla. TÄSSÄ NUMEROSSA Ajassa Artikkelit 4 Ajassa mukana Juhlaviikoille kehitysvammateatteria Australiasta; Tanssiryhmä rikkoo rajoja; Robottipotku avasi MM-kisat; Kipupotilaan sisustusblogi hurmaa; Kosketa ja kuuntele taidetta; Palkintoja; Messuteatteria omaishoidosta. 6 Henkilökohtainen budjetointi rakentaa omannäköistä elämää Kannen kuva: Sofia Virtanen 14 Pekka pääsi hevostöihin 27 18 Jens on automies Helsingin vammaisneuvoston tilanteesta pj. Ilpo Haajalle. Näin opastat näkövammaista; Kännykkä kuulolaitteena; Oppaita erilaisen koululaisen perheelle ravintolavaunu 30 Uusi on esteellinen Siirtymisen päivätoiminnasta hevostilalle mahdollisti henkilö­ kohtainen budjetointi. 22-vuotias autokorjaamon työnjohtaja on rassannut autoja pienestä pitäen. Pyörätuolilla pääsee korjaamolla joka paikkaan. Tukitoiminta 22 Laulua nurinperin Riikka Hänninen on laulunopettaja, muusikko, kirjoittaja ja näyttelijä, joka jatko-opiskeli Tukilinjan tuella Tanskassa. Hänen nirepniruN -yhtyeensä laulaa laulut lopusta alkuun. Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155?1508 tiistaisin klo 10?–?12.00 sekä apurahat@tukilinja.fi IT-TUKILUURI 2 Haminan uudessa laaturavintolassa työskentelee kehitysvammaisia. 8 7 kysymystä TUKITOIMINNAN TUKILUURI IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikkan liittyvissä kysymyksissä. P. 09 4155?1506 torstaisin klo 12?–?14.00 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi. 8 Kamulla on sydän 30 tukilinja 5 • 2014 Liikuntavammaisille uudet, kaksikerroksiset ravintolavaunut ovat kuin esterata.
• tiä – jopa Tukilinja-lehdestä! Ruudun­ lukuohjelma lukee tekstin ääneen nä­ kövammaiselle, ja lukihäiriöinen voi keskittyä paremmin, kun kuvat eivät vie huomiota. Häntäkin ääneen luettu teksti auttaa. Tekstiversion tekeminen vaatii kui­ tenkin aikaa, resursseja ja motivaatiota. Ne ovat ilmeisesti puuttuneet, koska nä­ kövammaisten korkeakouluopiskelu on viime vuosina lopahtanut. Ongelmia on myös korkeakoulutettu­ jen vammaisten työllistymisessä. Ne voi ylittää, jos panostaa osaamiseen ja sen esille tuomiseen työhakemuksissa ja esim. LinkedIn-sivustolla. Työsuhteen tukimuodotkin kannattaa työtä hakies­ sa kertoa, sillä niitä ei tunneta. Ennak­ ”Erikoistuminen harvinaisiin taitoihin on hyvä valttikortti.” koluulot vammaisia työntekijöitä koh­ taan ovat työelämässä yhä vankat, joten erikoistuminen harvinaisiin taitoihin on hyvä valttikortti. Sekin kannattaa ker­ toa, mitä tukea voi työtovereilta arjessa tarvita, ettei sen pelossa hakemusta siir­ retä pinon pohjalle. Alussa mainitsin, että Tukilinjasta­ kin voi tehdä tekstiversion. Se on nyt tehtykin ja löytyy nettisivuiltamme, to­ sin vasta edellisen lehden ilmaisversio. Vuoden vaihteessa teimme lukija­ tutkimuksen, johon te lukijat vastasit­ te kuulemma tavallista innokkaammin. Myös arvionne lehdestä kertoivat, ­että arvostatte Tukilinjaa. Pidätte sitä laa­ dukkaana ja monipuolisena, ja suurin osa teistä lukee lehden tarkasti tai mel­ ko tarkasti. Olette tasapuolisesti mie­ hiä ja naisia, eri puolilta Suomea ja jo­ kaisesta yhteiskuntaluokasta. Pääosin olette kuitenkin kotoilevia ja perinteitä ­arvostavia, joten sähköistä lehtiversiota ­ette vielä meiltä toivo. Panostamme siis edelleen tukitoimintaan, emme bittei­ hin. Sähköinen lehtiarkisto on kuiten­ kin tulossa. Vakiot 11 Tulilinjalla Pasi Päivinen pohtii näkövammaisten korkeakoulutuksen ongelmia. 16 Blogilinjalla 14 Pekka Kinnunen halusi päivätoiminnasta miesten töihin maatilalle. Sen mahdollisti uusi tapa tehdä sosiaalityötä: henkilökohtainen budjetointi. 8 Tukipointti Uudeksi tukimuodoksi ­Ammattitutkintostipendi. 17 Tukitori 17 Parempaa työnvälitystä TE-toimistot kehittävät palvelujaan osatyökykyisille. Luvassa on mm. oma virkailija. 32 Tukipäätöksiä Tukilinjan myöntämiä apurahoja huhti- ja toukokuulta 2014. www.tukilinja.fi Netissä voit lukea edellisen Tukilinja-lehden ilmaiseksi, ja nettisivujemme Tukitorilta löydät vammaisten ihmisten valmistamia tuotteita ja palveluja. Tarjolla on myös juttuarkisto ja tietoa tukitoiminnastamme. Facebook ja Twitter Vinkkaamme aktiivisesti vammaisalan menovinkeistä ja ilmiöistä. Lähetä omatkin vinkkisi jakoon! tukilinja 5 • 2014 Kasperista tulee puuseppä. Hän bloggaa Tukilinjan nettisivuilla elo–syyskuussa. 21 Kirjavinkki 25 Leffafriikki 26 Ruudun takaa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 33 Ristikko 35 Jaloittelua Kaisa Lekan sarjakuva. 3
• AJASSA MUKANA Robottipotku avasi MM-kisat 12. kesäkuuta 29-vuotias alaraajahalvautunut mies nousi stadionilla pyörätuolista ja ohjasi eksokehon eli robottipuvun avulla jalkansa tekemään potkun, joka liikutti jalkapalloa. Näin MM-kisat olivat virallisesti alkaneet Sao Paulossa, Brasiliassa. Potkun mahdollisti brasilialaisen neurokirurgi Miguel Nicolelisin kehittämä menetelmä, jossa aivokuoren liikesignaali välitetään tietokoneen kautta robotille, tässä tapauksessa henkilön käyttämään ulkoiseen tukirankaan. Nicolelisin johtamaan Walk Again -tutkimustiimiin kuuluu yli 150 tutkijaa, ja tavoitteena on kehittää itsenäisesti käytettäviä apuvälineitä liikuntavammaisille. Kipupotilaan sisustusblogi hurmaa Vaikeisiin elämänolosuhteisiin voi suhtautua monella tavalla. Wilhelmiinan tapa on pitää sisustusblogia. Neurologista oireista ja kivusta kärsivä Wilmelmiina kertoo blogissaan leikkauksista, kipukohtauksista, stimulaattorihoidosta, vammaispalvelun hakemisesta ja pillereiden popsimisesta. Sitten hän toteaa: ”Olen kuitenkin onnellinen: Olenhan sentään elossa :)” ja täyttää sivut ihastuttavilla pastelliväreillä ja käsin tehdyn näköisillä esineillä ja ratkaisuilla, joissa silmä lepää. Wilhelmiinashome.com kuuluu Suomen suosituimpiin sisustusblogeihin, ehkä juuri siksi, että kauneus siinä kohtaa elämän karut realiteetit. Niiden vuoksihan sitä kauneutta tarvitaan! Palkintoja Kehitysvammaisten Tukiliitto myönsi Vuoden tulppaani-tunnustuspalkintonsa Mervi Savolle, joka järjesti viime kesänä Yimby-hyväntekeväisyysjuoksun. Siellä juoksivat ne espoolaiset, jotka halusivat toivottaa kehitysvammaiset tervetulleiksi naapurustoonsa. Juoksu oli vastaisku Espoon Riilahdella syntyneeseen nimby-vastustukseen (”not in my back yard”). Juoksu keräsi 200 osanottajaa ja suuren suosion somessa ja muussa mediassa. Kaavamuutosvalitukset hylättiin ja nuorten koti Villa Huvi saa valmistua vuonna 2015. Ruotsinkielisen teatterin tapahtuma Hangö Teaterträff myönsi Antonia-palkintonsa esitykselle Den brinnande vargen (Palava susi), jonka tuottivat yhteistyössä kehitysvammateat­ teri DuvTeatern sekä Klock­ riketeatern, jonka Diana- Mervi Salo toivotti Yimby-juoksulla kehitysvammaiset naapurit tervetulleiksi. näyttämöllä Helsingissä esitys nähtiin. Näkövammaisten kulttuuripalkinnon sai loviisalainen Anne Huttunen, joka on elvyttänyt näkövammaisten kuunnelmaharrastusta viihteellisten kuunnelmien avulla. Jännärijoutsenet-ryhmänsä kanssa hän on kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut neljä kuunnelmaa, joita voi kuunnella ne- tin kautta. Lisäksi hän on käsikirjoittanut ja ohjannut liveroolipelejä näkövammaisille. Seuraava larppi pelataan marraskuussa Helsingissä Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Kehitysvammaisten yleisurheilun EM-kisoissa Jani Tissari heitti keihäänheitossa hopeaa ja Joni Pajala kiekonheitossa pronssia. Veijo Setälä viimeistelee teostaan Taajama. SITAATTI ”Usein on niin, että ihmisen hyvät ja huonot puolet ovat lähtöisin samasta ominaisuudesta. Luova hullu ei ehkä pysy budjetissa mutta näkee vision. Sokea oppii järjestelmälliseksi ja kekseliääksi. Liikuntavamma voi tehdä ihmisestä erityisen sinnikkään.” Reetta Räty, HS 1.6. 4 Kosketa ja kuuntele taidetta Porin taidemuseon Kehonanäyttely 13.6.–14.9. kertoo aistien merkityksestä ja poikkeavistakin tavoista käyttää niitä. Taiteilijat Sanna Pajunen, Kirsi Jaakkola, Toni Lehtola ja Veijo Setälä kertovat näyttelyssä teoksistaan 20.8. klo 18.00. tukilinja 5 • 2014 Teosten vaikuttavuutta on pyritty tukemaan niissäkin tapauksissa, kun näyttelyssä vierailevalla ihmisellä on ongelmia aistimusten vastaanotossa tai ymmärtämisessä. Veistoksi ja maa­ lauksia saa kosketella, veistokset voivat liikkua tai äännellä ja maalauksen pintamuodot kuvata sen sisältöä. Kehona on tehty yhteistyössä useiden vammaisjärjestöjen kanssa, ja se on ­Porin taidemuseon ja Porin lastenkulttuurikeskuksen yhteistuotantoa.
• Juhlaviikoille huipputeatteria Australiasta Helsingin Juhlaviikoilla 19.–20.8. vieraileva Back to Back Theatre on yksi Australian luovimpia ja nimekkäimpiä teattereita. Sen viisi näyttelijää ovat kehitysvammaisia, taiteellinen johtaja Bruce Gladwin on puolestaan teatterin huippuammattilainen. Esityksiin osallistuu myös vierailevia näyttelijöitä. Teatteriryhmä on erikoistunut yksilön oikeuksiin liittyviin kysymyksiin ja esitykset ovat saaneet ylistäviä arvioita ympäri maailmaa. Näytelmässä Ganesh Versus the Third Reich (Ganesh vastaan kolmas valtakunta) norsupäinen jumala vaatii Hitleriltä hindusymboli hakaristiä takaisin. Sivusta seuraa natsi-Saksan kuoleman­ enkeli, tohtori Mengele. Asetelma sysää liikkeelle nuoren näytelmäkirjailijan kamppailun paikasta parrasvaloissa. Millainen vastuu aiheen käsittelyyn sisältyy? Karskin rehellinen, häkellyttävän vahvoja näyttämökuvia synnyttävä esitys pakottaa ottamaan kantaa syrjintään, erilaisuuteen sekä teatterin tekijän vastuulliseen rooliin. Esityskielinä ovat englanti, saksa ja sanskrit, tekstitys on suomeksi. TIESITKÖ Osallistuminen kuntoutujille suunnatun klubitalon toimintaan vähentää psykiatristen palvelujen käyttöä 75 prosentilla. Jo 3–4 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan perustaa uusi klubitalo 25– 30 hengelle tukipalveluineen. KlubiLahti 5/2014 Messuteatteria omaishoidosta Kuva: Jeff Busby / Back to Back Ganesh-jumala vaatii Hitleriä luovuttamaan hakaristin takaisin. Ei tekosyitä, ei rajoja! ILL-Abilities on kansainvälinen viiden vammaisen nuoren miehen akrobaattinen esiintyjäryhmä. 27-vuotias montrealilainen Luca ”Lazylegz” Patuelli kertoo, että aloittaessaan vuonna 2007 he päättivät olla breakdancen superryhmä, mutta ajan ja suosion myötä esitys monipuolistui. Nykyisin ryhmä kiertää maailmaa ohjelmiston kanssa, johon sisältyy tanssia, teatte- ria, performansseja, työpajoja ja innostavia luentoja. Suomessa he eivät ole vielä vierailleet, mutta ryhmän esityksiin voi tutustua YouTubessa. ILL-Abilities haluaa motivoivaa viihdettä esittämällä vaikuttaa yhteiskunnan käsityksiin vammaisuudesta, edistää voimaantumista ja kannustaa muitakin löytämään omat mahdollisuutensa. Luca Patuellin oma tärkeä tavoite toteutuu ehkä lauantaina 26. heinäkuuta Montrealissa, Kanadassa hänen järjestämässään Minä haastan -tapahtumassa. Silloin Luca aikoo heittää kyynärsauvat ja ortoosit nurkkaan ja kävellä omin jaloin 2,5 kilometriä. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi liittymään matkalle mukaan hakemaan ­intoa omiin tavoitteisiin. Riitta Skytt tukilinja 5 • 2014 Omaishoitajien teatteriryhmä Virtapiirin suosittu Muistijälkiä-näytelmä esitetään ikäihmisille suunnatuilla Hyvä ikä -messuilla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa perjantaina 26.9. Näytelmä perustuu kokemuksiin muistisairaan omaishoitajana ja puolisona olemisesta. Ohjaus on näyttelijä Tarja Pyhähuhdan, käsikirjoitus Sanna Häkkisen ja musiikki Pete Nikulaisen. Esitys sisältyy messulipun hintaan. 25.–26.9. pidettävillä messuilla voi esimerkiksi kokeilla tasapaino- ja apuvälinerataa sekä opetella kaatumista ehkäiseviä harjoitteita. Messujen sisältöä on laajennettu Terve aikuinen -tapahtumalla, joka on suunnattu työikäisille. UUTU FAC E USVINKIT BO O K Tukilinja IS SA p äivittä FB -sivuille ä jatkuv Tykkää, en uusia vinkkeasti ja pysy t jä. mukana ajassa ! 5
• Helsinki-Vantaan lentoasemalla on toukokuun alussa otettu käyttöön uusi liikuntavammaisen siirtoauto. Sen avulla voidaan helposti siirtää pyörätuolissa istuva matkustaja terminaalista lentokoneeseen, kun kävelyputki ei ole käytössä. Kuljetinauto tunnetaan lentokentällä nimellä Ambulift ja sillä pystytään nostamaan jopa viisi ihmistä koneeseen samalla kertaa. Mukaan mahtuvat vielä viisi saattajaa sekä matkustajien avustajat. Ennen Ambuliftin käyttöönottoa pyörätuolia käyttävät matkustajat kannettiin kentällä koneeseen kantotuolilla, mikä ei ollut kovin mukava tapa matkustaa. Käytännön kokeilussa kaikki toimi erittäin hyvin. Lähtöportin avustaja opasti auton noutopaikalle, ja auto tuli muutamassa minuutissa. Takalaitanostin laskettiin alas, ja ei kun pyörätuolilla kyytiin ja matkustajan nosto ylös koriin. Kori on eristetty ja lämmitetty. Sen jälkeen auto ajoi lentokoneen luo ja kuljettaja nosti korin niin, että pyörätuolissa istuva matkustaja pääsi siirtotuolin avulla suoraan sisään lentokoneeseen ja oikealle istuinriville. Lentokentän avus- taja vei sitten pyörätuolin suoraan lentokoneen ruumaan. Tätä palvelua tarvitaan vain, kun muut matkustajat kuljetetaan bussilla lentokoneeseen. Kun kuljetaan putkea pitkin koneeseen, ei siirtoautoa tarvita. Lentoasemalla pyritään hoitamaan kaikki nostot jatkossa Ambuliftillä, mutta ruuhka-aikaan joudutaan edelleen joskus käyttämään kantotuoleja. Ambulift on käytössä päivittäin parikymmentä kertaa, sesonkiaikoina useamminkin. Clas von Bell Kuva: Finnavia Hissiautolla lentokoneeseen Helsinki-Vantaalla Liikuntavammaisten siirtyminen lentokoneeseen helpottui uuden siirtoauton myötä. Henkilökohtainen budjetointi rakentaa omannäköistä elämää Kun sosiaalitoimi tarjoaa rahoituksen toimintaan, johon asiakas on oikeutettu, ja asiakas päättää, mitä sillä tehdään, on kyse henkilökohtaisesta budjetoinnista. Hyväksi havaittua toimintamallia ehdotetaan uudistuvaan sosiaalihuoltolakiin. T EKSTI: SARI HEIMO-HOLOPAINEN KUVA: ELINA LEINONEN ”T ämän hankkeen ajoi­ tus osui nappiin. Pro­ jektin tuloksia ja koke­ muksia voidaan heti hyödyntää lainsäädäntöön vaikuttamises­ sa”, kertoo Kehitysvammaliiton erityissuunnittelija Marika Ahlsten innostuneesti. Kiire on. Kesäkuun kuuden­ teen päivään mennessä lausun­ tojen uuteen sosiaalihuoltolaki­ luonnokseen tulee olla valmiina. Kesä pitää vielä jännittää, me­ neekö henkilökohtainen budje­ tointi läpi lakiin. Lain on tarkoi­ tus mennä syksyllä eduskuntaan ja tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Mikäli henkilökohtai­ nen budjetointi ei päädy sosiaa­ lihuoltolakiin, vaihtoehtona on asian kirjaaminen uudistuvaan vammaispalvelulakiin, joka se­ kin on lausuntokierroksella. Henkilökohtainen budjetoin­ 6 ti tarkoittaa, että sosiaalipalvelu­ jen käyttäjä saa itse päättää, mi­ hin hänen palveluunsa varatut rahat käytetään. Jos kyse on esi­ merkiksi työtoiminnan rahoit­ tamisesta, hän valitsee millaista työtä tekee. Kun mallia kokeiltiin, alettiin kuunnella asiakkaita ja huomat­ tiin, että esimerkiksi monet työja päivätoiminnan asiakkaat oli­ vat tyytymättömiä. He halusivat jotakin muuta kuin ryhmämuo­ toista toimintaa toimintakeskuk­ sissa. Ja näin lähdettiin kokeile­ maan uutta. ”Toisaalta mikään ei estä kun­ tia räätälöimästä palveluja nyt­ kään. Kunnilta ja työntekijöil­ tä vaaditaan vain rohkeutta ja mielikuvitusta ”, Marika Ahlstén muistuttaa. Parasta kuitenkin olisi, et­ tä henkilökohtainen budjetoin­ ti saataisiin lakiin yhdeksi palve­ lujen järjestämistavaksi. Silloin toiminnan lähtökohta selkey­ tyisi. Työntekijät saavat mallis­ sa kannustimen ja asiakas saa ol­ la oman elämänsä päämies. Hän saa miettiä ja päättää, miten ha­ luaa elämäänsä yksilöllisesti ra­ kentaa. Tarvittaessa hänellä ovat apuna tukihenkilöt ja läheiset. Vammaispalvelut irrotettava kilpailutuksesta Uusi EU:n hankintadirektiivi on tullut voimaan, ja Suomessa uudis­tetaan kansallista hankintalainsäädäntöä. Monissa EU-maissa on hyödynnetty kansallista harkintaa ja tunnistettu ne sosiaalipalvelut, jotka on perusteltua irrottaa julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Suomessa tätä ei ole vielä tehty, todettiin Pikkuparlamentissa järjestetyssä Eduskunnan vammaisasioiden verkoston, Vammaisfoorumin ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan yhteisessä tiedotustilaisuudessa 9.5.2014. Kilpailutus ei tarjoa asiakkaille mahdollisuutta osallistua omaa arkeaan koskevien asioiden suunnitteluun. Vammaisten henkilöiden jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsemaa yksilöllistä apua ei myöskään voi tuotteistaa, mikä olisi kilpailutuksen perusedellytys. Palvelujen laatu kärsii myös hinnan priorisoinnista. Vammaisilla ihmisillä on oikeus paitsi palvelun toimivuuteen myös sen jatkuvuuteen ja asumisratkaisujen pysyvyyteen. Vammaisalan järjestöt vaativatkin, että arjesta selviytymiseen tukilinja 5 • 2014 tarkoitetut jatkuvat vammaispalvelut irrotetaan kilpailuttamissäännösten piiristä. Joustavia ja toimivia järjestämistapoja näille palveluille ovat esimerkiksi henkilökohtainen budjetointi, palveluseteli tai julkisen palvelun tehtävää toteuttava SGEImenettely (Services of General Economic Interest). Sillä tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluja, joiden saatavuuden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen.
• Helsingin pysäkit alkavat puhua Näkövammaisten koulutustaso laskee Helsingin seudun liikenne HSL asentaa parhaillaan vilkkaimmille bussi- ja raitiovaunupysäkeille ­puhetoiminnolla varustettuja näyttötauluja. Taulussa näkyy neljä ­riviä saapuvan liikenteen tietoja: linjan numero sekä arvioitu saapumis­ aika. Tiedon voi kuunnella suomeksi ja ruotsiksi painamalla pysäkkikatoksen info-painiketta. Myös poikkeusliikennetiedotteet voi pysäkillä nähdä ja kuulla. Puhuvia näyttötauluja asennetaan koekäyttöön 20 kappaletta. Niitä löytää esimerkiksi Mäkelänka- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus näkövammaisista laski viidessä vuodessa 16,8 prosentista 5,2 prosenttiin, osoittaa THL:n ylläpitämän Näkövammarekisterin tutkimus. Samaan aikaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus koko väestöstä on kasvanut 30,3 prosenttiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden näkövammaisten määrä nousi vuoteen 2005 saakka, jolloin se alkoi laskea. Tällä on ollut tuhoisia vaikutuksia nuorten työllistymiselle. Näkövammaiset nuoret eivät Kokeilu toi iloa ja intoa Kehitysvammaliiton ja Kehitys­ vammaisten Palvelusäätiön ko­ keiluun eli Tiedän, mitä tahdon! -projektiin (2010-2014) lähti mu­ kaan 30 vammaispalveluja käyt­ tävää henkilöä Vantaalta ja Ete­ lä-Karjalasta. ”Mukana olleet työntekijät sa­ novat, että paluuta entiseen ei ole. He ovat nähneet niin posi­ tiivisia muutoksia asiakkaissa ja saaneet itse motiivia ja iloa työ­ hönsä”, sanoo Marika Ahlstén. Projektissa koettiin hienoksi sekin, miten vammaispalvelujen johto kannusti alaisiaan: ”Jos jokin asia mietitytti, niin johdon viesti vammaispalvelun työntekijöille oli, että kokeilkaa vaan.” Kehitysvammaliiton ja Ke­ hitysvammaisten Palvelusääti­ ön yhteiselle hankkeelle ei saa­ tu jatkorahoitusta toiminnan jat­ kokehittämistä ja laajentamista varten. Molemmat organisaati­ ot kuitenkin jatkavat tahoillaan henkilökohtaisen budjetoinnin puolesta puhumista, ja Kehitys­ vammaliiton Palvelusäätiö to­ teuttaa omaa jatkokokeiluaan Kainuussa. Lakimuutosta odotellaan Nyt odotetaan jännityksellä laki­ muutosta. Kehitysvammaliiton mukaan lähtökohdat asiakkaan osallisuutta ja kuulluksi tulemis­ ta korostavan henkilökohtaisen dulta, Hämeentieltä ja Kampista Tennispalatsin edestä. Kuuntelupainike on mustavalkoinen ja siinä lukee kohokirjaimin sekä pisteillä INFO. Painike sijaitsee näyttötaulun alapuolella noin metrin korkeudella pysäkkikatoksen tolpassa siinä päädyssä, josta noustaan bussiin. Synteettinen puhe kuuluu näyttötaulun alareunasta. Näytöistä kerätään kokemuksia, joiden pohjalta infotauluja kehitetään. Projektin edetessä voidaan ­ilmoittaa myös bussin tai raitio­ vaunun ajantasainen saapumisaika ­pysäkille. enää hakeudu korkeakouluopintoihin eikä heitä myöskään kannusteta valitsemaan lukiota ja korkeakoulua. Keskeisenä syynä kielteiselle kehitykselle pidetään yhä visuaalisemmiksi muuttuneita sähköisiä oppimisympäristöjä, joissa näkövammaisten opiskelijoiden on vaikea toimia tehokkaasti. Saavutettavuutta ei ole otettu huomioon, jolloin opintonsa aloittavat näkövammaiset nuoret törmäävät mahdottomilta näyttäviin esteisiin. Monet ovatkin keskeyttäneet korkeakouluopintonsa. Pekka Kinnunen ja työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkanen pitävät aamupalaveria hevostilalla. Juttu henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta löytyy sivulta 14. budjetoinnin mukaan ottamisel­ le lainsäädäntöön ovat Suomes­ sa suotuisat. Sosiaalihuoltolain uudis­tamisen tavoitteiksi on ni­ mittäin määritelty asiakaslähtöi­ syyden vahvistaminen sekä osal­ lisuuden ja omatoimisuuden edistäminen. Marika Ahlstén selvittää vie­ lä, mitä henkilökohtainen budje­ tointi oikein pitää sisällään: ”Lähdimme projektiin mu­ kaan ilmaisulla ‘henkilökohtai­ nen budjetointi’. Huomasimme sitten, että eihän se raha tässä määrittele, vaan ihmisen tarve omaan elämäänsä. Henkilökoh­ taisessa budjetoinnissa rahamää­ rä pysyy samana. Se voi jopa pie­ nentyä jollakin, jolle ilman kysy­ myksiä on tarjottu palveluja, jot­ ka eivät hänelle sovi.” Malli ei silti tarkoIta sitä, että asiakkaille vuoden alussa jaettai­ siin rahapussi, jonka saisi käyt­ tää, miten haluaisi. ”Näinkin on joskus luultu, ja malleja henkilökohtaiseen bud­ jetointiin on monia. Suomessa on otettu esimerkkiä Englannin tukilinja 5 • 2014 ja Skotlannin kokeiluista. Sosiaa­ lihuoltolakiin lähtevässä lausun­ nossa annetaan eri vaihtoehtoja. Ehdotamme, että budjettia hal­ linnoisi tilanteen mukaan esi­ merkiksi kunta, palveluntuotta­ ja, henkilö itse yksin tai tuettu­ na, tai mahdollisesti näiden jo­ kin yhdistelmä. Tärkeintä on, että ihminen voi päättää itse omasta elämäs­ tään. Niin kuin tämän lehden sivulla 14 alkavan jutun Pekka Kinnunen, joka saa jatkaa töi­ tään hevostilalla. 7
• Villen työnä on tiskaaminen, ja sen hän tekeekin innolla ja tarttuvan iloisesti. Kamu – ravintola, K Haminan keskustassa palvelee uusi laaturavintola Kamu, jossa kehitysvammaiset työntekijät toimivat asiakastyössä tarjoilijoiden työpareina. Hommat hoituvat ilolla ja hyvällä työasenteella. T EKSTI: SARI HEINO-HOLOPAINEN KUVAT: SOFIA VIRTANEN 8 amu-ravintola ottaa tulijat vas­ taan houkuttelevalla ruoan tuoksulla ja leppoisalla, valoi­ salla tunnelmalla. Sisustus on harmoninen ja pöytiä korista­ vat vaaleanpunaiset orkideat. Iloa suorastaan väreilee ilmassa. Laura tulee tervehtimään tulijoita tyylik­ käässä mustassa työasussaan. Hän on ollut Kamussa töissä alusta asti. ”Tarjoilen, taittelen servettejä ja katan pöytiä”, hän kertoo. Kamu-ravintola avattiin Haminan Spahotellin yhteyteen tämän vuoden helmikuus­ sa. Se on auki seitsemänä päivänä viikossa aamus­ta iltaan, joten työ on vuorotyötä. Lau­ ra kertoo, että vapaa-aika ja työ vuorottelevat mukavasti ja tuovat rytmiä elämään. ”Olen oppinut kaikkea uutta ja opin koko aika lisää. Ympäristö on mukava. Töissä ta­ paan uusia tyyppejä, ja on mukava aina teh­ tukilinja 5 • 2014 dä töitä hyvien kavereiden kanssa. Tässä pai­ kassa viihdyn, vaikka välillä työpäivän jäl­ keen olen väsynyt.” Hän hymyilee ajatukselle lähestyvästä ke­ sälomasta. ”Vapaa-aikana olen koneella tai käyn mummin luona kylässä.” Toimintaidea Italiasta Ravintolaa pitää Ravimäkiyhdistys ry, joka tarjoaa Haminan seudulla asumis-, tuki- ja ruokapalveluja vanhuksille, kehitysvammai­ sille ja vaikeavammaisille. Ravimäkiyhdistyk­ sen tarjonnasta löytyy myös monenlaista viri­ ketoimintaa sekä työllistymistä edistäviä pal­ veluita, kuten Kamu. Ravintola toimii normaalien liiketoimin­ taperiaatteiden mukaan, mutta uutta on, et­ tä se on ensimmäinen tämän mittaluokan ra­ vintola, joka työllistää vakinaisesti kehitys­ vammaisia. Idean toi Italiasta Suomeen kir­
• Laura osaa kattaa pöydät kauniisti ja tarkasti. Jokaisella tavaralla on paikkansa tunnelmallisessa ravintolassa. jolla on sydän jailija ja teologi Jaakko Heinimäki, joka on tästä hyvästä nimitetty Don Kamuksi ja Ka­ mun kummiksi. Kamusta on jo lyhyessä ajassa tullut Spahotellin asiakkaiden ja Haminan keskustan pyöreillä kaduilla liikkuvien suosima ravin­ tola. Kesäksi siihen avattiin viehättävään si­ sustukseen sopiva ulkoterassi, joka houkut­ telee kulkijaa istahtamaan. seen asti. Heidän lisäkseen Kamussa työs­ kentelee ravintola-alan ammattilaisia, joista seitsemän on vakituista työntekijää ja kym­ menen ekstraajaa”, Terhi selvittää. Tukena oma työpari ”Täällä työskennellään rinta rinnan, ja työpa­ rit tukevat myös toisiaan”, kertoo Kamun vuo­ ropäällikkö Tiina Montonen. Työparit muodostetaan aina tilanteen ja tarpeen mukaan ajatuksella, että ravintolaalan ammattilainen ohjaa ja tukee enemmän apua tarvitsevaa. Kiireisimmissä illoissa hel­ pottaa itse kunkin keskittymistä se, että jo­ kaiselle on annettu selkeä ”tontti”, josta vas­ tata. Taitojen kehittyessä tavoitteena on mah­ dollisimman itsenäinen työskentely. ”Useimmilla työntekijöistämme on jo aiem­paa kokemusta ravintola- ja keittiötyös­ tä. Hamina Tattoossa 2012 Ravimäkiyhdis­ tyksellä oli pop up -ravintola. Saman vuoden Tavoitteena palkkatyö Arjessa Kamun työntekijöiden rinnalla toi­ mii ohjaaja Terhi Virtanen Ravimäenkehi­ tysvammapalveluista. Hän kertoo, että yh­ distyksen työtoiminnan piirissä on kaikkiaan 11 tukea tarvitsevaa työntekijää, joista yksi on palkkasuhteessa. Kamussa työskentelee heis­ tä muutama. ”Lähimmän vuoden aikana tavoitteenam­ me on tukea nyt aluksi 1–2 työntekijäämme urapoluillaan eteenpäin aina palkkasuhtee­ tukilinja 5 • 2014 9
• ”Tästä työstä pidän. On hienoa tulla toisten kanssa juttuihin.” Tepon vastuulla on pöytien siistiminen, kun asiakkaat vaihtuvat. ”Halusin töitä, joissa tapaa ihmisiä. Palvelutyö sopii minulle.” syksyllä Helsingin Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla toteutettu ensimmäinen Kamukokeilu oli valtaisa menestys”, Terhi kertoo. Teppo haluaa tavata ihmisiä Paikalle tulee juuri työvuoronsa aloittamas­ sa oleva Teppo, joka kertoo viihtyvänsä Ka­ mussa. ”Tästä työstä pidän. On hienoa tulla tois­ ten kanssa juttuihin”, Teppo kiittelee. ”Ennen pesin autoja ja olin talkkarina. Sii­ hen hommaan kyllästyin. Halusin toisenlai­ sia töitä, missä voi tavata ihmisiä. Halusin haasteita ja kehittyä. Palvelutyö sopii minul­ le.” Kamussa näkee, että asenne työhön on esimerkillinen. Melkein aina tullaan iloisina töihin. Ensin halataan ja kerrotaan lähimmät kuulumiset. Spontaanius ja tunteiden osoit­ taminen on täällä osa työkulttuuria. Teppo kertoo, että kerran eräs työkaveri tuli töihin ja sanoi, ettei nyt yhtään jaksaisi, mutta ilmoitti sitten vain topakasti, että työt on tehtävä. Ja ne tehdäänkin järjestelmälli­ sesti. Työkaveruuden tunne on voimakas. Teppo etunenässä he olisivatkin valmii­ ta lähtemään työporukassa vaikka matkalle Roomaan Gli Amici -ravintolaan tutustumaan Kamun esikuvaan ja sen työntekijöihin. Työt opitaan vaiheittain Laura ja hänen muut Ravimäen kautta tul­ leet työkaverinsa ovat oppineet työtehtävän­ sä vaihe vaiheelta. Terhi Virtasen mukaan työntekijät valikoituvat eri tehtäviin vahvuus­ alueidensa mukaan. Terhi käy heidän kans­ saan työtehtävät itse läpi ja arvioi sitten so­ pivat työntekijät kuhunkin tehtävään. Välillä hyppy omalta mukavuusalueelta uusiin haas­ teisiin kuitenkin virkistää. ”Jos joku työ ei lähde sujumaan, kokeil­ laan toista lähestymistapaa. Tarvittaessa har­ joitellaan lisää rinnakkain ja toistetaan, tois­ tetaan ja toistetaan. On suuri ilo nähdä arjen kasvutarinoita ja iloita yhdessä onnistumisen kokemuksista”, Terhi kuvailee. ”Hyvällä porukalla syntyy hyvä draivi!” Tiina ja Terhi ovat nähneet, että työn tuo­ ma säännöllisyys on ollut työntekijöille hy­ väksi. ”Pitkäaikainen työ antaa kiintopisteen elämään. Ja tehtäviä ravintolaympäristö tar­ joaa laidasta laitaan aina kassalta tiskiin asti.” 10 tukilinja 5 • 2014
• TULILINJALLA KOLUMNI ~ PASI PÄIVINEN Näkövammaisille tarvitaan ei-visuaalisia oppimateriaaleja V ain 60,8 prosentilla ­näkövammaisista 15–64-vuotiaista on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Koko väestössä sama luku on 74 prosenttia. Ero on suuri ja vielä suu­ remmaksi muuttuu, kun katsotaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneita: THL:n ylläpitämän Näkö­ vammarekisterin keväällä 2014 valmistuneen tut­ kimuksen mukaan korkeakoulututkinnon suo­ ”Jatkuvasti muuttuvat osuus näkövammaisista laski vii­ sähköiset oppimateriaalit ja rittaneiden dessä vuodessa 16,8 prosentista 5,2 prosent­ niiden oppimisalustat ovat tiin. Kaikista suomalaisista korkeakoulututkin­ muodostuneet esteeksi.” non suorittaneiden osuus kasvoi samaan aikaan 30,3 prosenttiin. Vuoteen 2005 saakka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden näkövammaisten määrä nousi ta­ saisesti, mutta sen jälkeen se on pudonnut takai­ sin vuoden 1988 tasolle. Muutos on todella huo­ lestuttava, sillä näkövammaisten työllistyminen on muutenkin haasteellista. Yleisen koulutusta­ son noustessa huonommin koulutettujen on en­ tistä vaikeampaa työllistyä. Kehityssuunta ei lupaa hyvää näkövammais­ ten nuorten tulevaisuudelle, sillä monet perintei­ set näkövammaisten käsityöammatit, kuten har­ ja-, rottinki ja muut käsityöt ovat globalisaation vaikutuksesta tulleet kannattamattomiksi. Näkö­ vammaisten ja muidenkin vammaisten ihmisten kannattaa siis kouluttautua, ja jos vain suinkin mahdollista hakeutua erityisoppilaitosten sijaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tosiasia on, että mitä koulutetumpi vammai­ nen on, sitä todennäköisemmin hän työllistyy. Pasi Päivinen on näkövammainen kansainvälisen politiikan tutkija, joka on työskennellyt virastoissa, ministeriöissä ja EU-parlamentissa. Hän asuu Joensuussa ja kirjoittaa uutta kirjaa. Miksi näkövammaiset nuoret eivät ole vuoden 2005 jälkeen hakeutuneet yhtä aktiivisesti kor­ keakouluopintoihin? Näkövammaisten lukiolais­ ten määrä on ollut laskussa, mikä tietysti heijas­ tuu suoraan korkeakouluun hakeutuvien mää­ tukilinja 5 • 2014 rään. Se ei silti selitä pudotusta, joka on marginaa­ liryhmän kohdalla suuri. Taustalta löytyy useita syitä. Keskeisin on op­ pimisympäristöjen ja oppimisen muotojen muu­ tos. Vaikka tietotekniset laitteet, niihin liitettä­ vät apuvälineet ja erikoisohjelmat ovat merkittävä edistysaskel, joka on helpottanut näkövammais­ ten opiskelua ja työskentelyä 1990-luvun alusta lähtien, teknisen kehityksen vauhti on ilmeises­ ti ollut liian kova. Jatkuvasti muuttuvat sähköi­ set oppimateriaalit ja niiden oppimisalustat ovat muodostuneet esteeksi. Etenkin sähköisissä ma­ teriaaleissa viime vuosina korostunut visuaalisuus on tuonut uusia ongelmia. Näitä näkövammaisten opiskelun esteitä ei ole kyetty ennakoimaan, vaan on törmätty niihin val­ mistautumatta. Ellei opiskelussa käytettäviä sähköisiä materi­ aaleja ja palveluja kyetä toteuttamaan näkövam­ maisten saavutettaviksi, heidän opiskelumahdol­ lisuutensa korkea-asteella muodostuvat jatkossa­ kin monelle liian haastaviksi. Suomessa vallitsee yhdenvertaisten koulutus­ mahdollisuuksien harha. Hienoja Pisa-tuloksia hehkutetaan mediassa, muistutetaan yhtenäises­ tä ja maksuttomasta perusopetuksesta sekä kaikil­ le ”periaatteessa” avoimesta väylästä korkeakou­ luopintoihin. Väylä moniin korkeakouluihin pää­ sykokeen ja erillisvalinnan myötä onkin leveäm­ pi kuin aikaisemmin, mutta oleellisempi kysymys on se, miten näkövammaisena korkeakouluopin­ noista suoriudutaan: saadaanko yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja hankitaanko vahva am­ mattitaito? Jotta opiskelu näkövammaisena onnistuu, tar­ vitaan ajanmukaisia apuvälineitä, saavutettavaa opiskelumateriaalia ja esteettömiä opiskelumah­ dollisuuksia. Esteettömyystietoa sähköisistä ma­ teriaaleista on tarjolla runsaasti, henkilökohtainen apu on säädetty vammaispalvelulaissa vuonna 2008 subjektiiviseksi oikeudeksi, ja monissa kor­ keakouluissa, esimerkiksi Turun yliopistossa, on esteettömyyssuunnittelija. Näkövammaisen opis­ kelijan olosuhteet ovat parantuneet vuoden 2005 jälkeen kaikilta muilta osin paitsi sähköisen oppi­ misympäristön osalta. Näkövammaisten koulutustason notkahdus on siis korjattavissa. Korjaussarjaan tarvitaan jul­ kista keskustelua, tehokkaampaa vaikuttamistyö­ tä, lujaa tahtoa ja konkreettisia päätöksiä tehdä sähköisestä oppimateriaalista ja oppimisalustois­ ta kaikille saavutettavia. Se on yhdenvertaisuus­ kysymys mitä suurimmassa määrin, ja avain nä­ kövammaisten koulutustason nostamiseen. 11
• KYSYMYSTÄ T EKSTI: IRIS TENHUNEN Helsingin vammaisneuvoston tilanteesta V ammaisneuvoston on täysin hukkaan. Vuoden 2010 siin liittyvien asioiden käsittely­ ”Saamieni tietojen pohjal­ selvityskin on osaltaan vaikut­ vaiheita jopa kolme päivää en­ ta ­asiat ovat monien kuntien tarkoitus varmistaa, et­ tä kunnan palvelut sovel­ tanut käsityksiin. Mutta kun tu­ nen päätöksen tekoa. Tämäkin vammaisneuvostoissa menos­ tuvat vammaisillekin. Helsingin on parempi kuin jälkikäteen tai sa heikompaan suuntaan, mi­ lee lama, hyvätkin tavoitteet ly­ tätään ja kehitys tyssää kuin sei­ kä on erittäin syvästi huolestut­ vammaisneuvosto ilmoitti huhti­ sitten ei koskaan.” kuussa kaupunginhallitukselle, et­ nään.” tavaa. Kaikissa kunnissa ei edes tei sillä ole enää edellytyksiä tehdä ole vammaisneuvostoja.” 5. Mitä muutoksia neuvoston työtään. Kysyimme neuvoston pj. 3. Missä vaiheessa vammaistoimintaedellytyksiin jatkosIlpo Haajalta, mistä on kyse. neuvoston tilanne muuttui ja 7. Uskotteko Helsingin vamsa toivotte? ”Vammaisneuvoston toimin­ miten? maisneuvoston toiminta”Sosiaali- ja terveysvirasto­ taedellytykset ja vaikuttamis­ 1. Miksi vammaisneuvosto ei edellytysten jatkossa kohejen yhdistämisen jälkeen pa­ mahdollisuudet pitäisi taa­ katso voivansa vaikuttaa Helnevan? ri vuotta sitten paletti meni jo­ ta lakiteitse. Vammaisneuvos­ ”Vallan pitäisi kaupungissakin singin palveluihin? ”Vammaisneuvostoa ei ole vii­ tenkin sekaisin ja asioista tie­ tot tulisi uudistettavassa vam­ olla poliittisella tasolla, ei vain me aikoina kuultu asiantuntija­ dottaminen vähentyi. Neuvos­ maispalvelulaissa tai viimeis­ virkamiestasolla. Päätöksente­ tolta kyseltiin sitä ennen aktii­ tään sote-uudistuksessa säätää ko on viime aikoina virkamies­ elimenä vaan sille on tiedotettu asioista vasta päättämisen jäl­ visesti kantaa, mutta tämä lop­ pakollisiksi jokaiseen kuntaan, mäistynyt, mikä on vaikutta­ keen. Olemme kysyneet kantaa pui lähes kokonaan. Käytäntö­ kuten vanhuusneuvostotkin. nut myös neuvoston toimin­ tähän menettelyyn kaupungin jen muuttumiseen varmaankin Jos lakiin ei tule muutoksia, on tamahdollisuuksiin Päätöksiä ylimmältä lakimieheltä. Hänen liittyi myös säästämisen tavoi­ suurena pelkona vammaisneu­ tehdään nyt mielellään virka­ suullinen vastauksensa oli, et­ te. Ihan viime viikkoina on taas vostojen näivettyminen.” miestasolla ja viedään valmii­ tä vammaisneuvostoa ei tarvit­ na lautakuntiin. Näin toimies­ tullut merkkejä tilanteen muut­ ”Minusta vammaiset ovat vii­ se lain mukaan kuulla päätök­ meinen ryhmä, jolta säästöjen sa ei synny tarvetta kuunnella tumisesta paremmaksi.” senteossa.” nimissä pitäisi leikkauksia teh­ esimerkiksi vammaisneuvos­ dä. Helsingin kaupunki ei ole toa. Ei sen näin kuuluisi olla. 4. Mitä kaupunginhallitus vasyhtäkkiä muuttunut köyhäksi. ” Jos kerran vammaisneuvosto 2. Miten Helsingin vammaistasi huhtikuiseen ilmoitukon olemassa, sitä tulisi kuulla.” poliittinen selvitys vuodelseenne? ”Kaupunkimme on nyt vastan­ 6. Onko vaikutusmahdolli”Luotan vammaisneuvosto­ ta 2010 vaikutti neuvoston nut kirjelmäämme positiivi­ jen toimintaedellytysten para­ suuksien kaventumista tatoimintaan? ”Vammaispoliittiset selvityk­ sessa hengessä, ja tuonut meil­ nevan vain lakia paremmaksi pahtunut muidenkin kuntien set eivät koskaan mene sinänsä säätämällä.” le sen jälkeen tiedoksi vammai­ vammaisneuvostoissa? Ammattitutkintostipendi uutena tukimuotona Huhtikuussa minua lähestyi sähköpostitse tuesta kiinnostu­ nut henkilö, joka kertoi seuraa­ vaa: Toimintarajoitteestaan ja hankalasta elämäntilanteestaan huolimatta hän oli juuri suoritta­ nut opintonsa näyttötutkintona ja valmistunut ammattiin. Oppi­ laitoksessa opiskelijoille oli ker­ rottu Koulutusrahastosta, josta näyttötutkinnon kautta valmis­ tuneiden aikuisopiskelijoiden on mahdollista hakea Ammattitut­ kintostipendiä palkinnoksi val­ mistumisestaan. Hän ei sitä kuitenkaan voinut hakea, koska toimintarajoitteen vuoksi hänelle ei ollut ehtinyt 12 kertyä viiden vuoden työhistoriaa ennen opintoja, mikä on edellytys stipendin saamiseen. Näin pitkää työhistoriaa ei ennen opintoja eh­ di kertyä monelle muullekaan ai­ kuisopiskelijalle, jolla on pitkäai­ kaissairaus tai vamma. Kirjoittaja kyseli, tiedänkö minä, mistä vastaavaa stipendiä voisi hakea ilman pitkää työhis­ toriaa. Yritin selvitellä asiaa, mut­ ta ilman tulosta. Kun pohdimme tilannetta Tukilinjassa, totesim­ me pian, että stipendi voisi sopia meidän omaan tukitoimintaam­ me. Koska emme ole osa isoa by­ rokratiaa, asia eteni nopeasti. Nyt Ammattitutkintostipen­ di on yksi Tukilinjalta haettavista apurahoista. Koska tarkoitukse­ na ei ole korvata Koulutusrahas­ ton stipendiä vaan täydentää sitä vammansa vuoksi väliin putoa­ tukilinja 5 • 2014 TUKI POINTTI vien osalta, tulemme jakamaan stipendin lähes samoilla kritee­ reillä kuin Koulutusrahastokin. Tukilinjan stipendiin ei kuiten­ kaan edellytetä 5 vuoden työhis­ toriaa, ja saajalla on myös oltava pitkäaikainen fyysinen tai psyyk­ kinen toimintarajoite. Kuten Koulutusrahastostakin, stipendiä on haettava Tukilinjalta vuoden sisällä valmistumisesta (=tutkintotodistuksessa mainit­ tu päivämäärä). Myös rahasum­ ma on sama eli 450 euroa, jos tut­ kinto on ensimmäinen, ja 390 eu­
• Luokkaretki täynnä seikkailuja Ilpo Haaja on Helsingin vammaisneuvoston puheenjohtaja ja vammaisen lapsen isä. roa, jos se ei ole. Ajankohtaiset ha­ kuohjeet kannattaa käydä tarkis­ tamassa Koulutusrahaston sivuil­ ta, ja stipendiä on myös selkeintä hakea sieltä löytyvällä, tulostetta­ valla hakulomakkeella, joka täyte­ tään ja lähetetään Tukilinjaan. Hakemuksen liitteinä toimi­ tetaan kopio tutkintotodistuk­ sesta, tosite työhistoriasta (TEtoimistosta tai oppilaitoksesta) sekä jokin todistus, josta käy il­ mi hakijan toimintakyvyn rajoite. Tukilinjan myöntämä am­ mattitutkintostipendi on tunnus­ tus eikä vaikuta Tukilinjan mui­ den apurahojen hakemiseen, eli siitä ei seuraa hakuun ns. karens­ siaikaa. Kaikkien apurahojemme ha­ kuohjeet löytyvät Tukilinjan net­ tisivuilta kohdasta Tukitoimin­ ta / Hakeminen. Älä myöskään epäröi ottaa meihin yhteyttä pu­ helimitse tai sähköpostitse, jos sinulla on kysyttävää hakemi­ seen liittyen – tai ideoita, joiden avulla voimme tehostaa tukitoi­ mintaamme ja löytää piilevää ­tuen tarvetta! Elokuun alusta alkaen meitä tukikoordinaattoreita onkin sit­ ten kaksi, kun Sara Liukkonen palaa töihin. Hän vastaa jatkos­ sa hanke- ja ryhmäapurahoista. Minuun voi olla yhteydessä yksi­ tyishenkilöiden apurahoihin liit­ tyvissä kysymyksissä. Saija Huurinainen Tukilinjan tukikoordinaattori Kiipulan ammattiopiston val­ ni tyttö lauloi koko matkan ajan: mentavan koulutuksen TYVA- ”Yksi pieni elefantti marssi…” Ruuhka junasta noustessa ryhmä teki toukokuussa Tuki­ linjan tuella luokkaretken Heu­ oli uusi kokemus monelle opis­ rekaan ja Sealifeen. Matkaan kelijalle. Matka jatkui raitiovau­ lähtivät Jaakko, Jetro, Henri, nulla kohti Linnanmäkeä ja Sea­ Lauri Liina, Lotta, Oskari, Jut- lifea. Ratikka lähti kovaa ja äk­ ta, Emma, Sari ja Eeva-Liisa. kipysäytykset ja vauhtiosuudet Mukana olivat myös yhden olivat hienoja. Osa opiske­ opiskelijan henkilökoh­ lijoista halusi istua, osa SPON tainen avustaja, kaksi seisoi pitäen tiukas­ SORED BY ohjaajaa ja opettaja. ti kiinni kaiteesta. Mo­ Juna Turengista ni tuumasi, että ”Hieno Helsinkiin pysähteli ja matka!” kyytiin tuli koko ajan li­ Sealifessa jokainen sai sää väkeä. Jetro oli ensi kerran kierrellä ja katsella omaan tah­ junan kyydissä ja tuumasi, et­ tiinsa. Punapirajoiden ruokin­ tä ”IHANAA ja tasaista kyytiä!”. ta-aikana kävi altaassa kova ku­ Tikkurilassa suunnistimme ve­ hina. Kävimme kahvittelemassa sisateessa kohti Heurekaa. Ava- ennen paluuta. Kaikilla oli iloi­ ruusteknologia arjessamme -elo­ nen ja rento meininki, ja ratik­ kuva planetaariossa pelästytti kamatka sujui jo kuin vanhoil­ joitakin, kun kuvat tulivat niin ta tekijöiltä. lähelle ja oli ihan pimeää. Heu­ Rautatieasemalla oli muka­ rekasta opiskelijoille jäi mie­ va nähdä, miten jotkut opiske­ leen esimerkiksi maanjäristys­ lijat olivat jo kuin kala vedessä. kone. Mielenkiintoa herättivät Paluumatkalla kerrattiin koke­ myös jalkapallotutka, myssyjen muksia: Lotalla kohokohtana oli alla tanssiminen, skitsofrenia- planetaarion elokuva, Jetrolle kuulokkeet, miniauton nosta­ nuolimyrkkysammakot ja Lau­ minen, koripallopeli sekä fobia­ rille piraijoiden ruokinta. Oska­ huone, joka ei ollut niin kauhea ria kiinnosti elokuvassa esitel­ ty silmän rakenne. Kaikki ret­ kuin edeltä käsin ajateltiin. Vatsat täyttyivät lounasra­ keläiset olivat tyytyväisiä ja on­ vintolassa ja vettä satoi taas kaa­ nellisia. Teksti ja kuvat: Eeva-Liisa Meskanen tamalla, kun nousimme uuteen ja hienoon lähijunaan. Juna­ Kirjoittaja työskentelee erityisopettajana Kiipulassa. matka sujui rattoisasti, kun pie­ Lotta tutustui tuntemattomaan mieheen Heurekassa. tukilinja 5 • 2014 13
• Pekka ha Lundstenin hevostilalla vantaalainen Pekka Kinnunen kantaa reippain ottein juomavettä laitumella odottavalle Uuras-orille. Hän taputtelee hevosta ja alkaa sitten harjata sitä huolellisesti. Nuori mies hymyilee ja nauttii silmin nähden ison hevosen kanssa puuhailusta. TEKSTI JA KUVAT: ELINA LEINONEN P ekka Kinnunen on 21-vuotias sy­ västi autistinen nuori mies. Puheen sijaan hän ilmaisee itseään olemus­ kielellä, lähinnä ilmein, elein ja sa­ nahahmoin. Monet pakkotoiminnot ja ais­ tiärsykkeiden etsiminen tekevät Pekan ar­ jesta haasteellisen. Kun hän turhautuu mie­ lekkään tekemisen puutteessa, hän helposti ­vetäytyy omaan maailmaansa, ahdistuu ja tu­ lee levottomaksi. Pari vuotta sitten Pekan äiti Kristiina Mäkelä ilmoittautui poikansa tukihenkilök­ si henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun, jonka Kehitysvammaliitto ja Kehitysvam­ maisten Palvelusäätiö toteuttivat yhteistyös­ sä Vantaan kaupungin kanssa. Kokeilussa sosiaalitoimen kehitysvammaisille asiakkail­ le annettiin mahdollisuus päättää itse omis­ taa palveluistaan tietyn rahoituksen rajoissa. Oma budjetti omiin toiveisiin Kehitysvammaisille asiakkaille, heidän tuki­ henkilöilleen ja sosiaalitoimen työntekijöille järjestettiin viisi yksilölähtöiseen työtapaan perehdyttävää koulutustapaamista. Kaikkien kokeiluun osallistuneiden kehitysvammais­ ten nuorten ja aikuisten kanssa laadittiin yk­ silöllinen elämänsuunnitelma, johon koottiin heidän omaa elämää koskevat haaveensa, toi­ veensa ja tarpeensa. Asiakaslähtöinen lähes­ tymistapa auttoi hahmottamaan, millaisiin asioihin kukin tarvitsee tukea ja millaisia pal­ veluita he halusivat. Kristiina Mäkelän mukaan monen kehi­ tysvammaisen henkilön on vaikeaa haaveil­ Juomaveden kantaminen hevosille kuuluu Pekan mielitöihin maatilalla. Työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkanen on ollut tukena elämänmuutoksessa. 14 tukilinja 5 • 2014
• alusi miesten töihin la asioista, joista heillä ei suppean elämänpii­ rinsä vuoksi ole kokemusta. Haaveilu ja va­ lintojen tekeminen oli vaikeaa myös siksi, et­ tä omista mielipiteistä ei ollut totuttu kerto­ maan. Monet tarvitsivat tukea päätösten te­ kemiseen. Pekka halusi lantaa ja lautoja Pekan näkemykset omasta elämästään olivat kuitenkin selkeitä ja varmoja. ”Olen mies ja haluan tehdä oikeita äijien töitä! Lantaa ja lautoja”, Pekka sanoi päättä­ väisesti. Pekka oli jo vuosia käynyt viitenä päivä­ nä viikossa päivätoimintakeskuksessa, missä hän aina välillä turhautui keskittymistä vaa­ tiviin kädentöihin. Hän halusi tehdä kunnol­ lisia miesten töitä. Kristiina Mäkelä oli iloi­ sesti yllättynyt siitä, miten hankkeen vetäjät ja kaupungin palveluohjaaja löysivät yhtei­ sen tahtotilan etsiä Pekalle hänen toiveiden­ sa mukaista työtä. ”Oli ihanaa, kun ympärillä oli ihmisiä, joil­ la oli rohkeutta ja uskallusta kokeilla asioita, etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rat­ kaisuja ja ottaa riskejä! Tottakai turvallisuus on tärkeää, mutta niin on onnellisuuskin. Mi­ tään ei voi saavuttaa, jos ei koskaan uskalla kokeilla”, Kristiina kiittää. Askartelusta risusavottaan Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Pekka Kinnuselle sen, että hän saattoi vaihtaa perin­ teisen päivätoiminnan toivomaansa työhön. Tueksi palkattiin työtoiminnan ohjaaja sa­ malla summalla, jonka kaupunki olisi mak­ sanut Pekan päivätoiminnasta. Läheltä Pekan kotia Pornaisista löytyi maatila, jonka isäntäväki toivotti hänet ter­ vetulleeksi tilan töihin – perunanistutukseen, risusavottaan, ruohonleikkuuseen ja ome­ nankorjuuseen. Pekka aloitti lisäksi vuoro­ viikoin tallityöt ja hevosten hoidon läheisel­ lä Lundstenin hevostilalla. Lähtökohtana oli kokeilla työtoimintaa aluksi yhtenä päivänä viikossa. Pekka on nauttinut täysin siemauksin työstään hevostilalla. Työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkasen mukaan Pekan taidot, kes­ kittymiskyky ja itseluottamus ovat parantu­ ”Olen mies ja haluan tehdä oikeita äijien töitä! Lantaa ja lautoja.” aistikokemuksia ja hyvää oloa, lisäksi vesi on hänelle erityisen mieleinen elementti. Hevosalan yrittäjä Tanja Lundsten on hänkin tyytyväinen Pekan työskentelyyn maatilallaan. Hän kertoo, että Pekka on ai­ na iloinen ja hymyilevä, kun hän tapaa Uuras-orin. Hevosilla on Lundstenin mukaan ihmeellinen vaikutus erityistä tukea tarvitse­ viin ihmisiin: levottomat voivat rauhoittua ja vähäpuheiset innostua puhumaan. Uuras-ori ja Pekka viihtyvät yhdessä. ­Hevosilla on luontaisesti terapeuttinen ­vaikutus toimintarajoitteisiin ihmisiin. neet huimasti kuluneen kokeiluvuoden aika­ na. Tilan töissä Pekka elää vahvasti hetkes­ sä, on todella läsnä. Hän on levollinen hoita­ essaan hevosta ja rauhoittuu luonnossa liik­ kuessaan. Työpäivä jäsennetään ”Pekan kanssa työskennellessä on tärkeää havainnoida hänen tunteitaan, kannustaa ja vahvistaa jo opittuja taitoja. Päivän rakenne ja töiden rytmittäminen on suunniteltava huo­ lellisesti. Työpäivän tulee sisältää sopivas­ sa suhteessa keskittymistä vaativia, fyysisiä työtehtäviä sekä taukoja ja leppoisaa yhdes­ säoloa”, Arja Laukkanen kuvailee. Hevosen harjaaminen ja juomaveden kan­ taminen ovat maatilan töistä mieluisimpia. Hevosen hoitaminen antaa Pekalle tärkeitä tukilinja 5 • 2014 Osallisuus tuo hyvinvointia ”Pekan elämänpiiri on laajentunut, ja hän on saanut valtavasti uusia kokemuksia. Hän on voinut oppia uusia taitoja, kehittyä ja tehdä hyödyllistä työtä. Tällaisista asioistahan se elämän onnellisuus meillä itse kullakin koos­ tuu”, iloitsee äiti Kristiina Mäkelä. Henkilökohtainen budjetointi on mah­ dollistanut yksilölliset ja aidosti asiakasläh­ töiset palvelut. Tulokset näkyvät äidin mu­ kaan paitsi mielentilassa myös terveydessä: ”Pekka on ollut hyväntuulinen ja terve. Epilepsiakohtaukset ja unihäiriöt ovat sel­ västi vähentyneet vuoden aikana.” ”Toivoisin todella, että henkilökohtainen budjetointi laajenisi kokeilun jälkeen. Uskon, että se olisi sovellettavissa eri tavoin vam­ maisten ihmisten lisäksi myös muihin so­ siaa­litoimen asiakasryhmiin, kuten maahan­ muuttajiin, perhetyön asiakkaisiin ja vanhuk­ siin. Se on työväline, joka auttaa ihmisiä to­ teuttamaan haaveitaan. Jokainenhan meistä haluaa elää sellaista arkea, joka tekee meidät onnelliseksi!” Kirjoittaja on Kehitysvammaisten ­Palvelusäätiön tiedottaja Lisätietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista löytyy tämän lehden sivulta 6. 15
• BLOGILINJALLA KASPER Blogi löytyy osoitteesta www.tukilinja.fi Kiertotien kautta opintoihin O piskelu, tulevaisuus, ammatinvalinta ja ura. Nämä asiat pyörivät varmasti mui­ denkin ikäisteni mielessä, kun silloin 15-vuotiaina siirryttiin peruskoulusta seuraaval­ le tasolle. Muistan ajatelleeni, etten voisi koskaan opiskella jossain ammattikoulussa. Varsinkaan sen jälkeen kun olin kuullut tarpeeksi monta vit­ siä öljynvaihdosta, tai siitä kuinka monta amista tarvitaan vaihtamaan lamppu. Lukiossa ei kuulemma vaihdeltu lamppuja, vaan siellä opiskeltiin niitä samoja aineita mit­ kä sai välillä turhautumaan tai jopa lintsaa­ ”Ratkaisu ongelmaan maankin kun keskittyminen oli hakoteil­ ei löydy sieltä, missä mentiin lä. Mikään ei silti ollut niin vaikeaa, et­ ten olisi halunnut pyrkiä lukioon, kuten vikaan, vaan sieltä, mikä on muutkin kaverini. Luonnontieteissä en oikea polku ulos.” ehkä ollut kovin kilpailukykyinen, mutta reaaliaineet kuten historia, yhteiskuntaoppi ja äidinkieli ovat aina olleet vahvuuksiani eng­ lannin kielen lisäksi. Kasper on 23-vuotias puualan opiskelija, joka kuntoutuu vaikeista nuoruusvuosista ja harrastaa aktiivisesti urheilua. Hän bloggaa Tukilinjan nettisivuilla elo–syyskuussa. 16 Vaihtelevasta koulumenestyksestä ja satun­ naisista pidemmistäkin poissaoloista huolimatta sain silti tarpeeksi hyvän päättötodistuksen, jotta pääsin yhteishaussa hakemaani lukioon. Muistan sen hienon tunteen, kun sain kirjeen kotiin, jossa ilmoitettiin, että minulle oli myönnetty opiskelu­ paikka. Sain vastoinkäymisistä huolimatta peruskou­ lun kunnialla läpi ja tulevaisuus tuntui hyvältä, varsinkin se pitkä kesäloma, joka alkoi kun ei vie­ lä tarvinnut stressata koulusta tai lukea läksyjä. Kesäloma päättyi, syksy alkoi ja opiskelu al­ koi uudessa koulussa. Se oli juuri se hetki, kun pi­ ti viimein alkaa kunnolla panostamaan koulun­ käyntiin jatkoa varten, mutta siitä tulikin juuri se hetki jo neljän kuukauden jälkeen, kun huomasin ettei siitä tullutkaan oikeastaan vielä yhtään mi­ tään. Olin itse yksi niistä, jotka eivät vielä olleet valmiita siihen muutokseen, yksi niistä joka sai koulupaikan mutta keskeytti lyhyeen. tukilinja 5 • 2014 Jälkeenpäin ajatellen meitähän oli kaveripiiris­ sä aika monta koulusta tai linjasta huolimatta, jotka lopettivat. Toiset pitivät heti peruskoulun jälkeen välivuoden tehdäkseen töitä tai ollakseen vaan rau­ hassa. Silti se tuntui pahalta, kun eihän mikään hi­ tusenkaan massasta poikkeava toiminta voinut ol­ la normaalia tai hyväksyttävää porukassa, ainakaan koulunpenkiltä tipahtaminen. Siitä sain kuulla vä­ lillä ilkkumistakin. Yritin pariin otteeseen aikuislukiossa opis­ kelua, verkkokursseja ja lyhyttä viikkoa. Sekään ei tuottanut pitkällä tähtäimellä tulosta, kuten ei myöskään ammattistartti, josta pinkaisin pihalle jo muutamassa viikossa. Sain muutaman työpai­ kankin, kun halusin jotain tehdä, mutta missään en pysynyt kovin pitkään. Kokemusta karttui muualla kun koulunpenkil­ lä, ja mieleni alkoi värittämään elämästäni paljon synkempää kuvaa kuin ennen, varsinkin jatkuvi­ en epäonnistumisten myötä. Minulla oli aina ollut heikko itsetunto enkä luottanut itseeni haastavis­ sa tilanteissa täysin. Varsinkin pelko oli myrkkyä aralle luonteelleni. Ylipainoisesta lapsesta muo­ vautui lihava teini. Kaiken tuon yhteisvaikutus teki tilanteesta todella hankalan. Halusin tehdä vaikka mitä ja suorittaa, mutta todellisuus vääris­ tyi koko ajan mielenterveyden jo heiketessä. Lääk­ keetkään ei vaikuttaneet odotetulla tavalla. Nyt 23-vuotiaana ja keskellä ammattiopintoja voin jo nauraa itselleni. Tilanteeni on lähes päin­ vastainen kuin ikinä ennen. Asun jo toista vuot­ ta omillani ja hoidan asiani itsenäisesti toisin kuin moni oletti. Aloitin puolitoista vuotta sitten urheilemaan kamppailulajien parissa ja vaihdoin ruokavalioni terveellisempään. Treenasin alusta alkaen täysillä ja laihduin ehkä jopa puolivahingossa täysin nor­ maalipainoiseksi. Nostin kovalla työllä itsetunto­ ni pohjamudista, ja pikkuhiljaa toimintakykyni on kehittynyt oikein tehokkaaksi. Kaikki tuo on vain vauhdittanut edistymistäni puusepän opinnoissa. Itse työkin sujuu ongelmit­ ta ja on hauskaa. Miten kaikki muuttui monen vuoden alamäen jälkeen totaalisen päinvastaiseen suuntaan ja on kehittynyt siitä vain parempaan? Vastausta on vä­ lillä itsekin haastavaa miettiä, mutta sen voi pukea yhteen sanaan: periksiantamattomuus. Se niin vahva tunne, joka säilyy mielen syvimpienkin syö­ vereiden yläpuolella ja todellisten ongelmien kes­ kellä. Sellainen tunne, joka kaappaa otteen itsestä – edes sillä viime hetkellä – ja pistää miettimään realistisesti omaa tilannetta. Ratkaisu isoimpaankaan ongelmaan ei löy­ dy sieltä, missä mentiin vikaan, vaan sieltä, mikä on oikea polku ulos, vaikka pieni askel kerrallaan. Tästä polusta ja sen keskellä toimimisesta tulen kertomaan useammassa eri kirjoituksessa blogis­ sani. Tämä on hieman erilainen kasvutarina nuo­ ren ihmisen eteenpäin menosta opintojen ja oma­ toimisen elämän keskellä.
• TE-toimistot parantamassa palvelua osatyökykyisille T E-toimistojen palvelut jaettiin 2013 kolmeen eri linjaan, työnvälitys- ja yrityspalveluihin, osaamisen ke­ hittämispalveluihin ja tuetun työllistymisen palveluihin. Ta­ voitteena oli kunkin tarpeiden mukainen palvelujen tarjonta. Samalla lainsäädännöstä pois­ tettiin työnhakijan työkykyä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat rajaukset sekä lei­ maava käsite ”vajaakuntoinen”. Vuoden 2014 Sosiaalibarometritutkimuksessa todettiin kuiten­ kin, että henkilökohtainen pal­ velu heikkeni uudistuksen myö­ tä. Osatyökykyisten tarvitsemat palvelut ovat nimenomaan näitä henkilöpalveluja. Työ ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja, FT Patrik Tötterman ei huolestu tilanteesta. ”Mikäli kysely toteutettaisiin tänä päivänä, olisivat TE-toimis­ tojen johtajien antamat vastauk­ set todennäköisesti jo myöntei­ sempiä.” Tuetun työllistymisen linja ei hänen mukaansa ole nimen­ omaan osatyökykyisille tarkoi­ tettu palvelulinja, vaan kaik­ ki palvelut ovat käytettävissä jo­ kaisella linjalla. Tuetun työllisty­ misen palveluihin sijoittuvat ne asiak­ kaat, jotka avoimille työ­ markkinoille työllistyäkseen tar­ vitsevat yksilöllistä tukea ja usein myös moniammatillista palvelua. Sitä tarjoavat työvoiman palvelu­ keskukset, jotka ovat nyt TE-toi­ miston näkökulmasta osa tuetun työllistymisen palveluja. Myös muilla linjoilla palvel­ tavien asiakkaiden työttömyy­ den taustalla saattaa olla muuta­ kin kuin sopivan työn tai osaami­ sen puute. ”Asiakkaalla voi olla työ- tai toimintakyvyn rajoitteita, elä­ mäntilanteeseen liittyviä ongel­ mia tai useita yhtä aikaa vaikut­ tavia työllistymisen esteitä”, selit­ tää Tötterman. Osatyökykyisen asiakkaan käytettävissä ovat silloin esimer­ kiksi uravalmennus, koulutus- ja työkokeilu, työvoimakoulutus sekä työttömyysetuudella tuettu vyttömyyseläkkeellä olevat vail­ omaehtoinen koulutus. Virallisesti TE-toimistot pal­ la työtä olevat työhaluiset ja työt­ velevat myös työkyvyttömyys­ tömät työnhakijat, on yhteenlas­ eläkkeellä olevia työnhakijoi­ kettu työvoimapotentiaali noin ta. Vammaislehdissä on kuiten­ ikäluokan suuruinen.” kin keskusteltu siitä, että tilanne Kantoja kaskessa kuitenkin on: riippuisi vielä täysin virkailijasta ”Suurin osa työkyvyttömyys­ ja toimistosta. ”Henkilön työnhaku käynnis­ etuutta saavista, työelämään ha­ tyy sinä päivänä, kun hän pyytää lukkaista tavoittelee osa-aikatyö­ sitä sähköisesti työnhaun käyn­ tä, jolloin työtä voisi tehdä jous­ nistämiseen tarkoitetussa verk­ tavasti pieniä määriä. Merkille kopalvelussa tai henkilökohtai­ pantavaa on myös se, että heistä sesti TE-toimistossa, ja hänet re­ vain muutamia satoja on hakeu­ kisteröidään työnhakijaksi. TEtunut TE-toimistoon asiakkaiksi.” toimisto tai yksittäinen virkailija ”Palvelujärjestelmässä esiin­ tyy myös edelleen puutteita. Esi­ ei voi käyttää tässä harkintaa tai evätä työnhakijaksi rekisteröity­ Erityisammattioppilaitosten opis- merkiksi kuntien sosiaalihuolto­ mistä”, linjaa Tötterman. na järjestämissä työtoimintapal­ kelijat esittelivät taitojaan vuoden ”On huomattava myös, ettei 2009 Abilympics-kisoissa. Kuveluissa mukana olevat vammai­ työnhaun käynnistäminen enää vassa Kirsi Hänninen. set tai osatyökykyiset ovat varsin edellytä työttömyyttä. Uuden harvoin TE-toimistojen asiak­ määritelmän myötä mm. työky­ pyydetään vammaisjärjestöiltä kaina, vaikka lainsäädännössä vyttömyyseläkkeellä ja kuntou­ lausuntoja syksyllä 2014. nämä palvelut onkin määritel­ tustuella olevat ovat työttömiä Seurannasta Tötterman ker­ ty julkisiin työvoimapalveluihin työnhakijoita ilmoittauduttuaan too, että pilottitoimistojen ja nähden täydentäviksi. Eri palve­ työnhakijoiksi TE-toimistoon,” ELY-toimistojen välillä on tar­ luiden keskinäistä koordinaatio­ Patrik Tötterman kertoo, että koitus pitää syksyllä 2014 video­ ta ja muiden toimijoiden palve­ TEM:n Osatyökykyisten työllis­ kokous. Tammikuussa 2015 pi­ luihin ohjaamista tulisi lisätä.” tymisen edistämisen työryhmän detään videokokous TE-toimis­ ”Vammaisten ja osatyökykyis­ puoli vuotta sitten jätetty loppu­ tojen työllisyys ja yrityspalvelut ten henkilöiden parempi työelä­ raportti on pohjana tämän het­ -linjan johtajien kanssa. Siinä kä­ mäosallisuus on kuitenkin tär­ ken kehitystyölle. Yksi muutok­ sitellään toimintamallin levittä­ keää myös muuten kuin sosiaali­ sista on se, että tavallista enem­ mistä pilottitoimistoista muihin menojen leikkaamisen näkökul­ män tukea tarvitseville asiakkail­ toimistoihin. masta. Työvoimasta saattaa tul­ le nimetään jatkossa oma virkai­ Tavoitteena on nostaa Suo­ la tulevaisuudessa pula”, Patrik lija. Tämän virkailijan toimen­ men työllisyyslukuja. Tötterman vielä muistuttaa. Sari Heino-Holopainen kuvaa kehitetään STM:n pilot­ ”Kun yhdistetään sekä työky­ tihankkeena, jonka ohjausryh­ mään TEM osallistuu. Työryhmä esitti myös, että TEM:n tulisi antaa TE-toimistoil­ le ohjeet osatyökykyisten työnvä­ lityksestä ja myös seurata työn­ Keski-Suomen Valokaapelikaapelointiverkon välityksen toimintaa tältä osin. asennus Oy on vuonna 2011 raken­taminen ”Pilottitoimistojen valintapro­ perustettu saarijärveläinen ––Valokuitujen hitsaus tieto-, sähkö- ja kylmäalan sessi on vasta käynnissä, joten ––Ilmalämpöpumput asennusyritys. toimistot eivät ole vielä selvil­ Nettisivut: lä. Niiden tehtäväksi tulee kehit­ Suoritamme pääosin valokui- www.valokaapeliasennus.fi tujen hitsausta, mutta lisäktää osatyökykyisille heidän työn­ Osoite: Kivimäentie 435 si meiltä onnistuvat myös anhakuaan tukevia palvelukoko­ 43220 Mahlu tenni-, puhelinsisäverkko-, naisuuksia, joihin kuuluu muun Näin tilaat: Yhteystiedot parikaapelointi- ja ilmalämmuassa työnhakuvalmennus, nettisivuilla, P. 040 150 6235 pöpumpputyöt. työhönvalmentajan palvelu sekä Yrittäjän lisäksi yrityksessä tarvittaessa palkkatuki ja työolo­ työskentelee viittomakielisiä suhteiden järjestelytuki.” työntekijöitä. Pilotti käynnistyy elokuussa Tuotteet: ja jatkuu vuoden 2014 loppuun. ––Antenni ja pariUudesta palveluvalikoimasta Tietoliikenneasennuksia ja ilmalämpöpumppuja tukilinja 5 • 2014 17
• Jens on automies 22-vuotias Jens Nyberg työskentelee Vantaalla autokorjaamon työnjohtajana. Pyörätuolia hän on käyttänyt kaksivuotiaasta asti, mutta työura korjaamossa aukeni luontevasti. Olihan hän tottunut rassailemaan autoja jo isän kanssa. TEKSTI JA KUVAT: EEVA MEHTO M yllymäen Kuljetus Oy:n autokor­ jaamolla on tavanomainen työ­ päivä meneillään. Yrityksen 130:tä ajoneuvosta hallissa lepää parhaillaan yksi bussi ja kaksi pakettiautoa, joiden kimpussa haalarimiehet hääräävät. Korjaamon kahdeksasta työntekijästä erottuu yksi hymyilevä nuorimies, joka ke­ laa vastaan pyörätuolilla. Hän on korjaamon työnjohtaja, 22-vuotias Jens Nyberg. Jens kertoo osallistuvansa mieluusti myös korjaustöihin aina kun muilta töiltään ehtii. Vähän väliä hänen kännykkänsä soi tai joku käy nykimässä hihasta, sillä Nyberg vastaa töistä, hoitaa korjaamon laskutuksen, tarkas­ taa varaosien tilauslistat ja sopii työtilaukset. Nyberg ei työskentele ainoastaan hallilla. Hän hakee liikkeeseen uusia autoja sekä vara­ osia, jos varaosakuski on poissa pelistä. Hän sujahtaa tarvittaessa näppärästi pyörätuolis­ ta autoon tai auton alle ja kelaa konttorin ja hallin väliä. Pyörätuoli ei ole este työnteolle, vaikkei työpaikalla ole jouduttu suorittamaan minkäänlaisia esteettömyysmuutoksia. ”Tässä työssä ei ehdi kyllästyä. Autot ja työpäivät ovat aina erilaisia ja viihdyn auto­ jen parissa hyvin.” Leikkikaluina pelkät autot Jens syntyi kaksilapsisen perheen esikoisek­ si. Isä ajoi taksia ja äiti työskenteli pankissa. 18 Pikkuvelikin on autoista kiinnostunut. Hän kävi ammattikoulun kuljettajapuolen ja aikoo kuorma-auton kuljettajaksi. ”Isä laitteli autoja, ja olin usein isän mu­ kana korjaushommissa niin pienenä kuin muistan. Itse asiassa mulla ei lapsena edes ollut muita leluja kuin autoja, joten kiinnos­ tus syntyi luonnostaan.” Jens Nybergillä on synnynnäinen selkä­ ydinvamma ja kaksivuotiaana hän sai ensim­ mäisen pyörätuolinsa. Se vasta kiva lelu oli­ kin. ”Olin kuulemma niin kova pyörätuolin käyttäjä, että menopeli oli nopeasti rikki.” Jens kertoo, että vaikka jalat eivät kanna, hän ei koe elämässään olleen mitään katke­ ria esteitä. ”Kun jalat eivät ole koskaan toimineet, en koe sitä ongelmana. Sitä paitsi ihmiset suh­ tautuvat yleensä hyvin, kun olen itse positii­ vinen.” Harjoittelupaikkaan töihin Tulevaan työpaikkaansa Jens tutustui jo pe­ ruskoulussa, jossa hän kulki koulumatkan­ sa koulukuljetuksessa. Ammatinvalinta sel­ kisi yläasteella, kun Jens pääsi yhdeksännel­ lä luokalla Myllymäen Kuljetukselle työhar­ joitteluun. Peruskoulun jälkeen Nyberg suo­ ritti kolmevuotisen ajoneuvoasentajatutkin­ non Invalidiliiton Järvenpään koulutuskes­ tukilinja 5 • 2014 kuksessa, ja työharjoitusjaksot Myllymäen Kuljetuksessa. Heti automekaanikoksi valmistuttuaan Jens sai sieltä vakituisen työpaikan, ensin autonasentajana ja sittemmin työnjohtajana. Mitään työllistämistukea yritys ei Nyber­ gin työllistämisestä saanut. Jens yksinker­ taisesti todettiin kokemuksesta niin hyväksi työntekijäksi, että hän sai työpaikan. ”Työn saanti on mielestäni paljon itsestä ja oma-aloitteisuudesta kiinni. Pitää vain us­ koa itseensä ja tietää mitä haluaa.” Jensillä ainakin on asenne kohdallaan ei­ kä poissalotunteja ole kertynyt monta edes vuositasolla. ”Työpaikalle on aina kiva tulla. Täällä on reilut työkaverit ja hyvä henki.” Autot vastassa kotonakin Työpäivien jälkeen Jens jatkaa omien auto­ jensa parissa. Tallissa on tällä hetkellä Volvo, Toyota ja kolme Volkswagenia. ”Ostin jonkin aikaa sitten kämpän ja 200-neliöisen autohallin. Laitan autot kun­ toon, katsastutan ja myyn sitten edelleen. Se on sivubisnes, jota teen silloin, kun ehdin ja jaksan.” Kesälomalla ei tekemisestä tule muuten­ kaan puutetta, sillä Jens aikoo remontoida uutta asuntoaan kavereiden ja tyttöystävän avustuksella. Kuntoa hän pitää yllä pelaamal­ la pyörätuolikoripalloa. Sen lisäksi hän käy fy­ sioterapiassa ja tekee kuntosaliharjoituksia. ”Yritän elää terveellisesti, mutta välillä se on vaikeaa. Tyttöystävä Riikka tekee meillä ruoan.” Vaikka Jens pitääkin miesten tavoin itse­ ään keskivertoa parempana kuskina, kerran hengenmeno on ollut lähellä.
• Jens Nybergillä ja hänen oppi-isällään Antero ­Kylmälällä on mutkattomat ja luottamukselliset välit. tukilinja 5 • 2014 19
• ”Työpaikalle on aina kiva tulla. Täällä on reilut työkaverit ja hyvä henki.” ”Ajoin 100 kilometrin tuntivauhdilla kol­ me kertaa katon kautta ympäri Kehä Ykkö­ sellä. Asfaltti oli märkä, autossa liikaa teho­ ja ja kiihdytys keliin nähden liian kova. Ram­ pissa sattui olemaan hirveä monttu. Viidestä sentistä jäi kiinni, että niska olisi katkennut. Itse nousin autosta ulos ja matka jatkui sai­ raalan kautta kotiin. Auto meni hinaukseen.” ”Ajovarovaisuus lisääntyi, ainakin aluksi”, Jens vielä lisää. Epäkohtiin ei kannata keskittyä Työmaalla puhelin soi vähän väliä ja vara­ osakuski käy näyttämässä varaosalistaa. Jens katso paperit ja toteaa asioiden olevan tällä 20 erää kunnossa. Työnjohtajan hermot eivät kuulemma mene kuin silloin, kun hommat eivät toimi. ”Yleensä kyllä toimivat. Työntekijät ovat ammattilaisia ja osaavat asiansa. Ainoastaan kerran olen joutunut antamaan varoituksen.” Sitten paikalle saapuu Antero Kylmälä, joka opetti Jensin aikoinaan maalaamaan ja korjaamaan linja-autoja. ”Olen työskennellyt autoalalla melkein 50 vuotta ja voin sanoa, että Jens oli jo oppilaa­ na oppivainen ja työntekijänä fiksu”, oppi-isä kehuu. Työpaikalla kukaan ei kummeksu pyörä­ tuolia. Ilmapiiri on miehisen leppoisa ja huu­ tukilinja 5 • 2014 mori lentää. Kaikki auttavat toisiaan ja tun­ nelma on mutkaton, kuin yhtä perhettä. ”Jos nyt jokin vaikea tehtävä työssä pitää mainita, sanoisin että bussin renkaiden vaih­ to on raskasta, mutta siitäkin hommasta olen selvinnyt”, Jens pohtii. ”En keskity elämän epäkohtiin, silloin niitä ei huomaa. Aina pi­ tää vain uskoa itseensä. Ei ole paljon muita vaihtoehtoja.” Hyvä asennoituminen, sujuva arki ja elä­ män haaveet auttavat elämässä eteenpäin. Ja sinne Jens aina tähtää. ”Ulkomailla en ole koskaan vielä käynyt. Haaveissani olisi päästä vielä joskus Jenkkei­ hin.”
• Erik Axl Sund on salanimi, jonka taustalta löytyvät rock-musiikkialan ammattilaiset Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundqvist. Miten eletään erilaisen lapsen kanssa? Marianne Kulmala: Saku, spesiaali lapsi. Kuvitus Kirsi Tapani. Opaskirja. Aivoliitto ry, 2014. 105 s. / noin 30 e. Tilaukset esim. verkkokaupat booky.fi tai www.btj.fi. Saku, spesiaali lapsi on luovasti uudenlainen, sekä erityislapselle että hänet kohtaavalle aikuiselle suunnattu opaskirja, jonka tavoitteena on luoda silta lapsen ja aikuisen maailmojen välille. Kirjassa on kaksi osiota, joista toinen on suunnattu lapselle. Siinä kerrotaan tarinoita erilaisista tilanteista ja niihin johtavista syistä. Molemmissa osioissa on ruutuja, joihin voi kirjoittaa omia ehdotuksiaan ratkaisuiksi, kun esimerkiksi pitäisi rauhoittua, vaatteet eivät suostu pukeutumaan päälle tai murot maistuvat pahalta. Aikuisten osiokin on kirjoitettu selkokielellä, joten sitäkin voi niin halutessaan lukea yhdessä. Siinä kerrotaan, miten Saku maailman kokee ja miten häntä voisi parhaiten ohjata. Pääsääntö on, että neuvottelu ja perustelu toimivat paremmin kuin pakottaminen. Lapsen kokemustavan tunnistaminen aut- taa. Elämä erityislapsen kanssa ei tämän mainion ja käytännöllisen oppaan mukaan ole sen kummallisempaa kuin se, että tilaa matkan Italiaan, mutta kone laskeutuukin Hollantiin. Kieli ja tavat ovat toiset, mutta ne voi oppia – ja viihtyä. Iris Tenhunen Kansankodin pimeä puoli Erik Axl Sund: Varistyttö. Otava, 2014. 415 s. / noin 28 e. Tukholman metroaseman läheltä löytyy kuollut poika, joka on joutunut raa’an väkivallan uhriksi. Samaan aikaan psykoterapeutti Sofia Zetterlund saa potilaakseen lapsisotilaan, jolla vaikuttaa olevan monipersoonahäiriö samoin kuin So­ fian toisella potilaalla, hyväksikäytön uhriksi joutuneella Victoria Bergmanilla. Pian komisario Jeanette Kihlberg pyytää Sofian apua lisääntyvien lapsimurhien selvittämisessä. Erik Axl Sundin eli Jerker Erikssonin ja Håkan Axlander Sundqvistin yhdessä kirjoittama Varistyttö sukeltaa ihmismielen pohjamutiin ja pedofilian maail­maan. Karmiva kertomus imaisee heti mukaansa ja se on kirjoitettu niin sau- mattomasti, ettei sitä uskoisi kahden henkilön yhteistyöksi. Loppu yllättää ja persoonallisuushäiriöiden teemaa käytetään hyödyksi uskottavan tuntuisesti. Teos ei sovi heikkohermoisille, mutta muut hakevat taatusti äkkiä käsiinsä trilogian seuraavat osat, jotka ilmestyvät suomennettuina nopeaan tahtiin kesäkuussa ja lokakuussa. Sanni Purhonen Säätyläisjuhlien outo sivusta­ katsoja Arne Nevanlinna: Heta. Wsoy, 2014. 276 s. / noin 21 e. Vuonna 1902 kenraalin leski Gustava Celerius täyttää 70 vuotta ja juhliin saapuu hälisevä joukko jälkeläisiä puolisoineen. Pian ilta saa traagisen käänteen. Kutsuilla häärii myös nuori, rampa piika Heta, jolla on kyky lukea ajatuksia. Paitsi tietenkin kenraalittaren nuorimman pojan Kallen, joka olisi se kaikista kiinnostavin. Rampa ajatustenlukija ei ole vammaisena hahmona sieltä realistisimmasta päästä. Onneksi Arne Nevanlinna on sen verran taitava kirjoittaja, että lukija pystyy nielemään teoksen maagisen lähtöasetelman. Henkilöhahmot jäävät tukilinja 5 • 2014 kokonaisuudessa melko yksiulotteisen mukaviksi tai ikäviksi. Heta on sankarittarena arkinen, oppivainen ja hyväsydäminen. Yläluokan mielipiteistä taas paljastuu melkoinen määrä kaksinaismoralismia, jolla kirjailija voi herkutella. Suomen historian ratkaisevia vaiheita käydään läpi sivulauseissa. Yksi opetus tuntuu olevan, että romantiikka on mahdollista vain, koska emme pääse kumppanimme pään sisään. Sanni Purhonen Vammais­ aktiivien elämäkertoja Matti Laitinen – Heini Saraste: Elämän kynnyksellä. Vammaisliikkeen synty. Tietokirja. Into Kustannus, 2014. 230 s. / noin 23 e. Kuvitettu historiikki kertoo Kynnys ry:n 40-vuotisesta taipaleesta sekä minielämäkertojen että järjestöhistorian keinoin. Ne liittyvät toisiinsa, sillä vammaisliike syntyi 60-luvun nuorten rakennemuutos-sukupolven kokemuspiiristä. Useimmat tulivat vaatimattomista oloista maalta, ja hyvä koulutus oli ainoa väylä eteenpäin. Monet olivat kuitenkin perheensä ainoita koulutettuja, kun ruumiillinen työ ei olisi onnistunut. Tienviitat eteenpäin tiivisti kansainvälisen vammaisliikkeen uusi ideologia: Sen sijasta, että rakennettaisiin laitoksia, tavoitteeksi tuli asua itsenäisesti, perustaa perhe ja mennä töihin. Että tämä onnistuisi, tarvittiin vammaispalveluja. Vuonna 1973 vammaisten opiskelijoiden yhdistyksenä perustettu Kynnys ry määrittelee nyt itsensä ihmisoikeusjärjestöksi ja pyrkii asian­tuntemuksellaan edistämään koko yhteiskunnan esteettömyyttä. Elämän kynnyksellä avaa silmiä näkemään, miksi sitä tarvittiin ja miten paljon se on saanut aikaan. Ja miten monessa asiassa ollaan edel- KIRJAVINKKI leen puolitiessä. Kirja avaa hyödyllisen perspektiivin tämän hetken keskustelulle vammaispalveluista ja esteettömyyden tarpeesta. Iris Tenhunen Nuorisotyötä oikein ottein Anna Erkko – Marjo Hannukkala: Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. Suomen Mielenterveysseura, 2013. 242 s. / noin 30 e. Mistä nuorten kanssa työskentelevät tietävät, miten horjuvaa itsetuntoa ja mielenterveyttä tuetaan? Vaikkapa lukemalla tämän oppaan. Siinä kerrotaan so­ siaa­lisuuden ja myönteisen ajattelun harjoittelusta, turvaverkon rakentamisesta, surukriisissä olevan tukemisesta, ahdistuneen, masentuneen ja itsetuhoisen nuoren kohtaamisesta sekä arvomaailmoista, joiden ristipaineissa nuoret elävät. Nuorisotyöntekijä voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nuori haasteistaan selviää. Mutta tietääkö jalkapallojoukkueen valmentaja tai kesäleirin ohjaaja, miten itkevän tai syömishäiriöisen nuoren kanssa toimitaan? Kirja kannattaa hankkia nuorisotalojen lisäksi harrastusohjaajille, urheiluvalmentajille, joukkueiden huoltajille, opettajille, työpajoille ja kesäleireille. Kirjasta löytyy monia harjoituksia, joilla nuorisoryhmän saa keskittymään, avautumaan, rentoutumaan tai vireeseen. Ja paljon hyviä neuvoja niihin yllättäviin tilanteisiin. Iris Tenhunen 21
• Riikka Hänninen laulaa vaikka nurinperin Laulunopettaja, laulaja, orkesterimuusikko, kirjoittaja, näyttelijä – Riikka Hännisestä on moneen menoon. Ja laulaa hän osaa sekä etu- että takaperin. D BY SORE SPON TEKSTI: PASI PÄIVINEN 22 tukilinja 5 • 2014 H elsingin Arabianrannassa Parii­ sinkujalla viihtyisässä kaksios­ sa asuu luomisvoimaa pursuava taiteilijaparivaljakko: muusikko, laulunopettaja, kirjoittaja, näyttelijä – var­ sinainen kulttuurin monilahjakkuus Riikka Hänninen sekä laulava opaskoira Kessu. Syntymäsokea Riikka Hänninen, 33, val­ mistui musiikinopettajaksi Sibelius Akate­ miasta ja jatkoi vielä kolmen vuoden ajan opintojaan Kööpenhaminassa. Puolen vuo­
• ”CVT on laulutekniikka, joka lähestyy ih­ misääntä laulutyylistä riippumatta. Se on kuin kartta siitä, millä tavalla ääntä tuotetaan terveesti, on se sitten kaunista aariaa tai he­ viörinää.” Taiteilijasta tuli yrittäjä Riikka Hännisen työntäyteinen arki on mel­ koinen palapeli. Laulunopettajan työnsä li­ säksi hän on niin monessa mukana, että vii­ kon ja joskus työpäivänkin kokoaminen vaa­ tii huolellista suunnittelua, että palapeli py­ syy koossa. Toiminimi Laululähde näki päivänvalon vuonna 2010. ”Pidän siitä, että minulla on vapaus tehdä monia asioita rinnakkain. Voin keksiä lennos­ ta uusia laulukursseja, kirjoittaa lehtijuttuja, tehdä mentaalista valmennusta erillään lau­ lunopetuksesta ja vaikkapa keikkailla muu­ sikkona. Tällaista runsautta en taitaisi saada miltään yksittäiseltä työnantajalta, joten on tuntunut luontevalta tehdä töitä omalla toi­ minimellä, joka kantaa nimeä Laululähde.” Vaikka Riikka tekeekin työtään usein lau­ laen, on firman pyörittämisessä monenlai­ sia muitakin asioita hoidettavana, ja useim­ mat niistä hän hoitaa itse. Silti apuakin tarvi­ taan. Veli on tehnyt hänelle kotisivut ja opet­ tanut päivittämään ne. ”Toki aina, kun mark­ kinoinnissa tulee se vaihe, jossa mukaan liite­ tään kuvia, tunnen olevani tosi avuton.” ”Kirjanpidonkin luovutan suosiolla am­ mattilaiselle. Olen muutenkin aivan pihalla talouden kiemuroista, joten kuittien kokoa­ misessa käytän apuna henkilökohtaista avus­ tajaa”, Riikka nauraa. nirep niruN -orkesterissa soittavat sivutyönään virtuoosit ammattimuusikot, jotka todella soittavat ja laulavat kaikki nuotit takaperin! Orkesterin yleisömenestys on ollut aina suuri, kun se on saatu kokoon ja esiintymään. den ajan hän asui siellä Tukilinjan myöntä­ mällä apurahalla opiskellen Complete Vocal Technique -laulunopettajaksi. ”Se oli hurja puolivuotinen, joka opetti minulle tärkeitä asioita itsestäni, haasteiden voittamisesta ja laulamisesta. Siinä vaihees­ sa oma työni oli vasta muotoutumassa enkä mitenkään olisi selvinnyt reissusta omin va­ roin”, Riikka kertoo. Nyt hän on yksi Suomen 24:stä valtuute­ tusta CVT-opettajasta. Henkistä lauluvalmennusta Laulunopettajan työnsä ohella Riikka opiske­ lee parhaillaan mentaalista valmennusta, jos­ ta hän valmistuu tänä vuonna. ”Mentaalinen valmennus harjoittaa toi­ saalta läsnäolon, oman kehon ja tunteiden tie­ dostamista, toisaalta meitä estävien, opittu­ jen ajatusmallien tunnistamista ja purkamis­ ta. Kokemukseni mukaan suurin este vapaalle laulamiselle ei ole kehossa vaan mielessä. Ke­ ho toteuttaa kuuliaisesti sen, mitä ajatuksem­ me sille syöttävät, hyvässä ja pahassa. Tietoi­ sen läsnäolon harjoittaminen on yhä vankem­ min osa opetustani”, Riikka selittää. ”Minulla on etuoikeus tehdä työtä, jota ra­ kastan. Ylivoimaisesti parasta on, että työni johdattaa ihmisiä ylittämään rajojaan. Laulu­ oppilas saattaa tulla ensimmäistä kertaa tun­ nille itsetunto lytättynä ja hiirenäänellä lau­ laen. Kun hän sitten uskaltaa luottaa ääneen­ sä ja päästää sen soimaan vapaasti, se on hui­ keaa sekä hänelle että minulle. Mikään ei ole tärkeämpää kuin ihmisen oma havainto siitä, että itselleen voi hyvillä mielin tarjota kaiken tukilinja 5 • 2014 ”Suurin este vapaalle laulamiselle ei ole kehossa vaan mielessä.” hyväksynnän”, Riikka hehkuttaa. Entä keitä hänen oppilaansa ovat? ”Monesti näkevät ihmiset olettavat, et­ tä varmaan opetan sokeita, kun itsekin olen sokea. Aika laihaksi se opetussiivu silloin jäi­ si, kun ei meitä näkövammaisia joka puussa kasva”, Riikka hymähtää. ”Onneksi laulun­ opetukseen ja läsnäoloon ei silmiä kovin pal­ jon tarvita.” Musiikkia takaperin Muusikkona Riikka Hänninen käy esiinty­ mässä monenlaisissa tilaisuuksissa festareis­ ta edustustilaisuuksiin. Discordia-yhtyeen kanssa tehty levy Utopia perfection (2007) on mielenkiintoinen musiikillinen kattaus. ”Uutena elementtinä kokoonpanossa toimii (ja toimii!) Riikka Hänninen, eräs maamme puhdasäänisimmistä nicelaulajista”, kerro­ taan Desibeli.netin levyarviossa. Discordian tilalle on jo tullut uusia kokoonpanoja, kuten kolmen naisen muodostama Tarukki, jonka musiikin ainekset tulevat kansanmusiikista, runonlaulusta ja ääni-improvisaatiosta. Toinen kokoonpano on Riikan synnyttä­ mä ja johtama nirep niruN eli Nurin perin -or­ kesteri, joka ainakin tämän kirjoittajan mie­ lestä on yksi taitavimmista ja viihdyttävim­ mistä orkestereista Suomessa. Siinä soittaa todella virtuoosimaisia Riikan Sibelius Akate­ mian aikaisia muusikkokollegoja. Ja he todel­ la soittavat ja laulavat kaikki nuotit takape­ rin! Ammattimuusikoiden projektien vuoksi nirep niruN saadaan kokoon harmillisen har­ voin, joten kun kuulette Nurin perin -orkeste­ rin esiintyvän jossain, suosittelen menemään paikalle. Kaverina Kessu-koira Riikka Hännisen rinnalla on jo yhdeksän vuo­ den ajan kulkenut musta labradorinnoutaja, opaskoira Kessu, joka on melkoinen taiteili­ japersoona ja velikulta. Kessu on rauhallinen mutta utelias. Se opastaa määrätietoisesti, mutta joutohetkinä sen utelias kuono ja pit­ kä kieli tarkistavat rapisevat muovipussit ja lattialle tippuneet ruuanmurut. ”Kessu on kaikkien kaveri, se tervehtisi iloissaan vaikka murtovarkaita. Toisaalta se on aikamoinen herkkis ja nössö: taannoin se piiloutui selkäni taakse, kun pieni chihuahua haukkui sille topakasti!” 23
• ”Kessu ei ainoastaan karannut vaan päätti, että on aika matkustaa junalla yksin. Se huristeli pari pysäkin väliä paikallisjunalla – pummilla tietty.” Oli todellinen onnenpotku, että lukuisten opaskoirien joukosta laulaja-laulunopettajal­ le valioitui laulava opaskoira. Kessu esiintyy mielellään Riikan pianon säestyksellä, ja lau­ lutaitojaan Kessu on esitellyt muun muassa televisiossa ja Helsingin pormestarin juhlati­ laisuudessa kaupungintalolla. ”Yksi mehevimmistä hetkistä oli pohjois­ maisen näkövammaiskonferenssin avajaisis­ sa. Vieraat eivät aavistaneet mitään pahaa, kun kävelin Kessun kanssa pianon luo. He kai luulivat kuulevansa tavallista pianonsoit­ toa. Kessun esitys sulatti koko pohjoismaisen yleisön. Se jos mikä ylittää kielimuurit!” Riikka Hännisen Sibelius Akatemian opiskelutoverit ovat nykyään virtuaalisia muusikoita. Kun he kokoontuvat esiintymään nirep niruN -kokoonpanona, kannattaa mennä kuuntelemaan. Nuorempana Kessun pimeä puoli oli sen vapaudenkaipuu. ”Hurjin karkuretki koettiin Kööpenha­ minassa. Kessu ei ainoastaan karannut vaan Laulava opaskoira Kessu esiintyy mielellään Riikan pianon säestyksellä. Sen musikaalisuutta on saatu ihailla niin televisiossa kuin Helsingin pormestarin juhlatilaisuudessakin. 24 tukilinja 5 • 2014 päätti, että on aika matkustaa junalla aivan yksin. Se huristeli pari pysäkin väliä paikal­ lisjunalla – pummilla tietty – ja hyppäsi kyy­ distä pienellä asemalla, jolta alakoululaiset pelastivat sen kouluunsa. Sieltä minä sitten hain junasankarini ja kiitin Kessua, ettei se valinnut Ruotsin puolelle Malmöhön mat­ kannutta junaa.” Voimaa luonnosta ja ihmisistä Riikka Hänninen viihtyy vapaa-ajallaankin kulttuurin parissa. Hänen suorasukaiset, elä­ mää monipuolisesti luotaavat rohkeat teks­ tinsä järjestö- ja kulttuurilehdissä vangitsevat lukijan huomion. Kolumnikokoelma Sokko­ treffit elämän kanssa (2010) on aito ja elämän­ makuinen teos, johon kannattaa tutustua. Riikka Hänninen on mukana Näkövam­ maisteatterissa ja harrastaa myös liveroo­ lipelaamista, jossa saa eläytyä monenlais­ ten ihmisten maailmaan. Hän on toiminut näyttelijänä ja toisena ohjaajana myös Jän­ närijoutsenten nettikuunnelmissa, joita pää­ see kuuntelemaan Laululähteen nettisivu­ jen kautta. Sieltä löytyy myös Riikan blogi ja maistiaisia nirep niruNin kappaleista. Tähän kaikkeen Riikka ammentaa voimaa luonnosta. Hän viettää usein aikaa Kolilla, ja kotikulmilta Helsingin Arabiasta löytyy meri. ”Kun haluan nollata pään, lähden meren­ rantaan kävelylle Kessun kanssa. Haaveilen asumisesta luonnon lähellä, että kuulen lin­ nut avoimesta ikkunasta ja pihallani jalkojen alla on jotain muuta kuin asfalttia. Haaveilen myös työstä osana tiimiä. Niin paljon kuin tä­ tä työtäni rakastankin, se on aika yksinäistä puuhaa”, Riikka pohtii.
• LEFFA­ FRIIKKI Sanni Purhonen Televisiossa Tom Cruisea voi jälleen kerran ihailla yhdessä muistettavimmista rooleistaan halvaantuneena Vietnamveteraani Ron Kovicina. Tarina kulkee melko perinteisiä latuja vammastaan ensin katkeran päähenkilön muuttuessa hiljalleen nimekkääksi ja aktiiviseksi sodan vastustajaksi. Kovicin muistelmiin pohjautuva ja Oliver Stonen ohjauksesta Oscarillakin palkittu Syntynyt 4. heinäkuuta (Born on the Fourth of July, 1989) esitetään Subilla 16.8. TV Elokuvassa The Congress ikääntyvä näyttelijätär (Robin Wright) joutuu pohtimaan, salliiko tuotantoyhtiön luoda itsestään sähköinen, ikinuori kopio. Elokuvia loppukesän iltoihin Elokuussa ja alkusyksystä on mukava uppoutua valkokankaan vieraisiin maailmoihin. Tällä kerralla tarjonnasta tosin löytyy enemmän ihmisyyden rajojen pohdintaa kuin rauhallista tunnelmointia. Esimerkkinä rajojen rikkomisesta 29.8 ensi-iltansa saa Ari Folmanin animaatiota ja elävää kuvaa sekoittava ohjaus The Congress. Se on tutkielma ikuista nuoruutta ihailevasta ajastamme. Ovelassa tarinassa Robin Wright esittää versiota itsestään, ikääntyvää näyttelijätär Robin Wrightia. Elokuvastudio haluaa ostaa hänen elokuvallisen identiteettinsä. He haluavat skannata ja animoida ”Robinin”, ja käyttää tätä elokuvissa. Suostuessaan hän saisi valtavan rahasumman – ja, ennen kaikkea, ikuisen nuoruuden. Samana päivänä 29.8 on ensi-illassa kotimainen draama Aikuisten poika. Tarinassa 11-vuotias Oliver (Esa Nikkilä ensimmäisessä roolissaan) menettää vanhempansa autokolarissa. Hän kieltäytyy suremasta ja alkaa tutkia, mikä johti onnettomuuteen. Tutkimustensa lomassa Oliver tutustuu hälytyslaitteita kaupittelevaan Joonakseen (Kari Hietalahti), ja heidän välilleen kehittyy ystävyys. Varmasti odotettu kotimainen ensi-ilta koittaa 12.9, kun valkokankailla nähdään Tuomas Kyrön menestyskirjoihin perustuva Mielensäpahoittaja. Aikuisten poika -elokuvasa Oliver (Esa Nikkilä) menettää vanhempansa ja tutustuu Joonakseen (Kari Hietalahti). Dome Karukosken ohjaamassa komediassa Mielensäpahoittaja (Antti Litja) loukkaa jalkansa ja joutuu miniänsä (Mari Perankoski) hoivattavaksi maalta kaupunkiin. Samaan aikaan maatalon tehtävistä ja vanhemmistaan vieraantunut poika (Ilkka Forss) joutuu hoitamaan kotitaloa ja huolehtimaan dementoituneesta äidistään (Petra Frey) hoivakodissa. DVD:lle kesällä on saapunut uudelleen Antti Litja pahoittaa uutuuselokuvassa kovin mielensä, kun joutuu miniän hoivattavaksi. tukilinja 5 • 2014 filmatisoitu versio Robocopista (2014). Ihmisen ja koneen sekoittumista pohdiskelevassa tarinassa eletään vuotta 2028. Alex ­Murphy (Joel Kinnaman) – rakastava aviomies, isä ja hyvä poliisi – loukkaantuu vakavasti työtehtävässä. Robottiteknologia-alan yritys OmniCorp käyttää tilaisuutta hyväkseen ja rakentaa lainvartijan, joka on puoliksi ihminen, puoliksi poliisirobotti. Tällaisilla kokeiluilla on kuitenkin seurauksensa. DVD:llä on jo ilmestynyt myös Rauni Mollbergin tv-elokuvien klassikko Siunattu Hulluus (1975). Aapelin samannimiseen kirjaan pohjautuvassa tarinassa Rummukaisen veljessarjan Vilippus ja Ana (Toivo Tuomainen ja Mikko Nousiainen) ovat tulleet siihen tulokseen, että nuorin veli, Elmeri (Martti Kuosmanen), on hullu. He päättävät lähteä viemään veljeä hullujenhuoneelle – traktorilla, kuinkas muuten. Teeman Kino klassikossa 24.8.vuorossa on Vaalea Venus (Blonde Venus, 1932), jossa kohtaavat valkokankaan legendat. Saksalainen kabareelaulaja (Marlene Dietrich) palaa salaa esiintymislavoille rahoittaakseen vakavasti sairaan aviomiehensä (Herbert Marshall) hoidot. Kolmantena osapuolena ku­ vioi­ta mutkistaa komea miljonääri (Cary Grant). Kuriositeettina mainittakoon, että aviomiestä näytelleellä Herbert Marshallilla oli tosielämässä jalkaproteesi. TV Lisäksi leffafriikki aikoo elokuun lopussa suunnata ainakin Espoo ciné -festivaaleille, jossa on taatun monipuolinen ohjelmisto niin syksyn tulevia hittejä kuin vaikeammin nähtäviä harvinaisuuksiakin. 25
• RUUDUN TAKAA Tv-palsta: Iris Tenhunen Amerikan Duudsonit Hurja remontti / amerikkalainen realityohjelma / Liv / pvm Kun Duudsonit tuovat vaikeuksissa oleville perheille nykyään iloa uusilla kokemuksilla, rapakon takana remontoidaan koko talo. Ja lopussa itketään ja halataan. Olisiko Hurja remontti (Extreme makeover: Home edition, 2003–12) Duud­sonien hyväntekeväisyyden esikuva? Yhdysvalloissa ei vammaisten ja toimintarajoitteisten ihmisten koteja muuteta esteettömiksi yhteiskunnan kustannuksella eikä sosiaaliturvakaan ole hääppöinen. Niinpä perheet, joissa on vammaisia tai sairaita perheenjäseniä, ovat monesti taloudellisesti tiukilla. Kahdesti Emmyllä palkitussa realityohjelmassa perheitä autetaan remontoimalla heille viikossa unelmien koti. Nopea aikataulu tuo juoneen draamaa, samoin kotiin palaavan perheen reaktio. 7 tuotantokauden jaksossa 27 Kazakstanin lapset kerrotaan Mike ja Katrina Carrin perheestä, johon adoptoitiin neljä vammaista lasta Kazakstanista. Heidän rantalomaillessaan ja kohdatessaan käsiamputoidun huippusurffari Bethany Hamiltonin perheen kotiin remontoidaan kazakstanilaista jurttatunnelmaa ja jokaiselle lapselle ikioma unelmahuone: liikuntavammaisille tytöille sadunomainen, pojille surffaus- ja avaruushuoneet. Yhteinen leikkihuone on täynnä kuntouttavia aktiviteetteja. Ja pitkille lääkärikäynneille lähdetään jatkossa upouudella tila-autolla. Perheen ilonkyyneleet palkitsevat katsojat. Reak­ tion rajuudesta tulee kuitenkin mieleen niiden perheiden tilanne, joiden luona remonttiporukka ei käy. Martirezin perhe tarvitsi esteettömän kodin. Hurjan remontin työporukkaa johtaa Ty Pennington (takana). Elämän lukkoja purkamassa Mielen lukot / brittiläinen draamasarja / TV1 / 10.5. alkaen Paul Abbottin käsikirjoittama minisarja Mielen lukot (Exile, 2011) on jännityselementtejä hyödyntävä mutta perimmältään ihmissuhteita kuvaava mini- sarja, jonka mielenkiintoisena elementtinä on keskeisen roolihahmon (Jim Broadbent) sairastama Alzheimerin tauti. Juonessa potkut saanun hulivilitoimittaja Tom Ronstadt (John Simm) palaa kotikaupunkiin selvittämään, mikä aiheutti väkivaltaisen välirikon isän kanssa 18 vuotta aiemmin. Isä oli laatujournalisti, jolta jäi jostain syystä juttu kesken. Tom vie tutkinnan loppuun ja selvittää samalla oman taustansa salaisuuden. Vihjeitä tippuu sairaalta isältä. Sarjassa availlaan monenlaisia mielen lukkoja: paitsi isän myös Tomin, hänen omaishoitajuuteen uupu­neen sisarensa, elämässä eksyneen nuoruudenystävän ja tämän vaimon. Traagisinta on, jos elämä jätetään elämättä ­ilman sairauttakin. Sarjassa tuodaan esiin myös ne kaltoin kohtelun riskit, joita aiheutuu siitä, että epäpätevät ihmiset hoitavat haavoittuvassa asemassa eläviä, sairaita ihmisiä. Erilaiset sairaudet ovat tulleet entistä realistisemmin mukaan sarjafiktion maailmaan. Varsinkin psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavat sairaudet on aiemmin joko kierretty kaukaa tai esitetty melodraaman keinoin. Nyt niihin paneudutaan ilman kauhu- tai siirappikuorrutusta. Ja sehän on vain hyvä juttu. KATSO ELO–SYYSKUUSSA Black Box / Amerikkalainen draamasarja / TV2 / 4.8. alkaen Uudessa lääkärisarjassa neurologinero Catherine Black (Kelly Reilly) ei halua käyttää mielialahäi­ riöönsä lääkitystä, minkä seurauksena maniakoh­ taukset sekoittavat uraa ja yksityiselämää. Potilaiden ongelmiin hänellä on kuitenkin omaperäisiä näkemyksiä. Neurologin psy­ kiat­ria esittää Vanessa Redgrave. Sarjan maniaa kuvaavissa fantasiajaksoissa nähdään myös lyhytkasvuinen roolihahmo. Urheilemaan vai sohvalle? Kuva: Yle kuvapalvelu. Kaksisuuntainen neurologi Perhe pelissä / Amerikkalainen komediasarja / MTV3 / 21.8. alkaen Yksinhuoltaja Terry (Maggie Lawson) muuttaa poikansa Dannyn kanssa sohvaperuna-isänsä (James Caan) luo. Entinen urheilija Terry alkaa valmentaa täysin epäurheilullisen poikansa baseball-joukkuetta, jonka jäsenet on torjuttu toisista joukkueista. Tove Janssonin elämässä oli muutakin kuin ­auringonpaistetta. Muumien vankina Kelly Reilly esittää neurologinero Catherine Blackia, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. 26 tukilinja 5 • 2014 Fånge i Mumindalen – Muumilaakson vanki / ruotsinkielinen dokumentti / Yle Fem / 7.8. ja 10.8. Suomeksi tekstitetty dokumentti kertoo 100 vuotta sitten syntyneen, yksityiselämässään ja taiteessaan valtavirrasta poikenneen taiteilija Tove Janssonin vaikeista valinnoista. Mitkä olivat ne mekanismit, jotka aiheuttivat Tove Janssonin niin kutsutun tragedian?
• Apuväline: Blindsquare- VÄLINE- navigointipalvelu Edustaja: www.blindsquare.com Hinta: 21,49 euroa (App Store) VINKKI Blindsquare opastaa kaupungissa Näkövammaista ei tartuta käsivarresta, varsinkaan varoittamatta. Ohjaaminen tapahtuu vain luvan kanssa ja siten, että näkövammainen koskettaa oppaan käsivartta. Näin opastat näkövammaista Näkövammaisten Keskusliitto on kesän kynnyksellä julkaissut kaksi videota, jois­ ta toisessa neuvotaan turvalliseen opasta­ miseen eri tilanteissa ja toisessa annetaan vinkkejä avun tarjoamiseen. Ne ovatkin tar­ peen, kun lomakausi lisää liikkumista. Videot ovat nimeltään Puoli askelta edellä – näin opastat turvallisesti ja Hei, voinko auttaa? Näin kohtaat näkövammaisen. Niis­ sä esiintyvät kuntoutusohjaaja Arto Viljakainen ja it-asiantuntija Jari Mikola. Videot voi katsoa Youtubessa. Kännykkä kuulolaitteena Kun kuulo ikääntyessä heikkenee, moni sinnittelee kuulolaitteen hankkimista vas­ taan. Nyt se on turhaa, sillä kuulokojee­ na voi käyttää älypuhelinta ja sen langatto­ mia kuulokkeita. Tämä onnistuu Oticonin uudella Connect-line kuulolaitteella, jos­ sa äänisignaalin poimii kaulassa kannet­ tava, mp3-soittimen näköinen yhteyslaite. Siitä voi valita nappia painamalla, kuunte­ leeko puhelinkeskustelua, televisiota, mu­ siikkisoitinta vai toimiiko laite mikrofoni­ na. Tekniikka toimii useimpien älypuheli­ mien kanssa. Äänilähteen vaihtaminen ja volyymin säätely tapahtuu yhteyslaitteen kautta. IPhonella sen voi tehdä myös puhelimen ruudulla Appstoresta saatavalla ilmaisella sovelluksella. Kun laitteella katsoo esimerkiksi televisio­ ta perheen kanssa, voi kuunnella ääntä halu­ amallaan voimakkuudella kuulokkeista, kun muille kuuluva äänentaso pysyy normaalina. Oppaita erilaisen koululaisen perheelle Oppimisvaikeudet vaikuttavat lasten elä­ mään koulussa ja kotona. Niilo Mäki Insti­ tuutti on julkaissut Omis-opassarjan, joka pyrkii parantamaan vanhempien kykyä tu­ kea lapsiaan, joilla on oppimisvaikeuksia. Sarjaan kuuluu kahdeksan julkaisua. Luki­ vaikeuden ja matematiikan lisäksi oppaissa pureudutaan siihen, miten lasta voidaan tu­ kea ja ymmärtää kotona. Vaikeudet oppimisessa heijastuvat kou­ lunkäynnin lisäksi lapsen käsitykseen itses­ tään sekä kaverisuhteisiin. Lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia, on usein heikompi itse­ tunto kuin ikätovereillaan sekä enemmän ahdistusta, masentuneisuutta ja käyttäyty­ misongelmia. Niihin liittyy myös riski syr­ jäytyä. Lapsille oppaiden tieto on muotoiltu helppolukuisen tarinan muotoon. Vanhem­ mille on tarjolla tieto-osuus. Oppaat on kui­ tenkin suunniteltu lapsen ja vanhemman yhdessä luettavaksi ja pohdittavaksi. Ne so­ veltuvat esimerkiksi perheen yhteiseksi il­ talukemiseksi. Opassarjan voi tulostaa ilmaiseksi Niilo Mäki Instituutin verkkosivuilta tai tilata ko­ ko sarjan 20 euron hintaan painettuna osoit­ teesta www.nmi.fi/julkaisut. tukilinja 5 • 2014 Blindsquare on suomalainen navigointiso­ vellus, joka toimii Applen Iphonessa ja Ipa­ dissa ja auttaa näkövammaista liikkumaan kaupungissa. Järjestelmästä on paljon iloa myös näkevälle, jolla se toimii mobiilina mat­ kaoppaana. Hy­ vää on myös suu­ ri navigointinäyt­ tö Ipadia käytet­ täessä. Blindsquare opastaa käyttäjää ääniopastuksella, kuvin ja tekstein gps-satelliittitie­ tojen avulla, joten aivan metrin tark­ kuudella se ei toimi, kymmenen metrin tark­ kuudella usein kuitenkin. Järjestelmä toimii myös autoa ja julkista liikennettä käyttäville, sillä se kertoo, missä liikutaan ja milloin esi­ merkiksi pitää jäädä bussista pois. Oppaassa voidaan etsiä paikkoja katego­ rioiden mukaan, esimerkiksi ruoka, yöelämä, ulkoilu, kaupat ja taide. Opas kertoo halutut paikat lähiympäristössä ja opastaa melkein kädestä pitäen perille. Kun sovellus on au­ ki, se kertoo jatkuvasti missä ollaan, milloin tulee risteys ja mitä mielenkiintoisia paikko­ ja on lähettyvillä. Kun navigoidaan, se kertoo missä suunnassa ja etäisyydellä kohde on. Blindsquare toimii joka puolella maail­ maa, sillä se käyttää suositun Foursquare-so­ velluksen tietoja. Sovellus onkin jo käännetty useammalle kielelle. Ohjeet saa puhuttuna kuulokkeisiin, joten laite voi olla repussa tai taskussa. Opasta voi­ daan ohjata erikseen myytävällä kaukosääti­ mellä, jonka voi kiinnittää vaikkapa valkoi­ seen keppiin. Näkevät ihmiset voivat käyttää tavallisia korvakuulokkeita, mutta näkövam­ maisille on tarjolla sellaisia, jotka eivät estä normaalia kuulemista. Hieno toiminto on toisen paikan simu­ lointi. Sen avulla voidaan etukäteen katsella kartasta haluttua paikkakuntaa ja suunnitel­ la vaikka kuljettavaa reittiä. Samalla voidaan katsoa ehdotuksia kohteista. Clas von Bell Lähetä vinkkejä muista näppäristä ja toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi. 27
• LUKIJAFOORUMI Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 NETTIPOIMURI ”Aivovamma ja muita särkyjä. Eläke, köyhyys. Työttömäksi työnhakijaksi ei uskalla ryhtyä. Elämällä ei juuri merkitystä tai sisältöä ole. Työpaikka olis ratkaisu moneen asiaan.” Esko (Tukilinjan nettisivujen kommentti 20.4.2014) Suuret kiitokset apurahasta!! Tablettitietokone on minulle tärkeä väline, jolla voin kertoa kuvien avulla kotikuulumiset päiväkotiin ja toisin päin. Ko­ netta käytän joka päivä :) Kone kulkee näppärästi mu­ kanani minne menenkin, ja ha­ luan aina näyttää, mitä osaan sillä tehdä. Terveisin Samu Grönroos, Salo Tietokone tuli tarpeeseen Kesäinen kuisti ja koira odottavat taloon tulijaa. Vaihto-oppilaaksi apurahalla Hei, sain maailman parhaimpia uutisia, kun Tukilinja oli myön­ tänyt minulle apurahan vaihtoopintoihin. Tuhannet kiitokset myöntä­ mästänne tuesta, elämä sai ai­ van uuden suunnan ja hymy ei tule hyytymään tästä naamas­ ta! Kiitos!! Iloisin ja kiitollisin terveisin, Tuuli Pitkänen 28 tukilinja 5 • 2014 Kiitos vielä kerran tuesta, joka todella ilahdutti sen saajaa. Hän soitti siitä minulle heti tiedon saatuaan, ja kyllä oli kiva kuul­ la ja jakaa se välitön ilo uudes­ ta tietokoneesta sekä oheislait­ teista. :) Mia S. Kiitos tuesta! Hei. Olen saanut viime viikol­ la myönteisen päätöksen teiltä ja konepaketin ja haluan lämpi­ mästi kiittää teitä merkittäväs­ tä lahjoituksesta – tietokonees­ ta, värilasermonitoimilatteesta ja muista avustuksista. Kiitos paljon vielä kerran. Ystävällisin terveisin, Abdirahman
• Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi NETTIKYSELY Ketä äänestäisin? Pyörätuolista saa maastomönkijän, kun se kiinnitetään Scout Crawler -pyörätuolialustaan. Tässä kuljetaan Pyynikin hietikolla. 1. Moikka Tukilinjan väki ? Liitteessä on kuva Scout Craw­ ler- pyörätuolialustasta. Saimme apurahaa sen hankkimiseen ja nyt on eka kesä, kun se on kovas­ sa käytössä. Kuvassa ollaan Pyy­ nikin uimarannalla Tampereella. Scoutilla pääsi hienosti pehmeän hiekkarantahiekan yli vesirajaan kuuntelemaan veden ääntä ? Kiitos apurahasta. Scout on mahdollistanut jo monille vai­ keasti vammaisille osallistumi­ sen ulkoilupäiviin meidän kans­ samme. Olisin laittanut kuvan teidän Faceen mutta en onnistunut… T. Anssi Helin Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry / Malike Tietsikalla pääsee Papunettiin Tukilinjafoorumi myönsi 2.12. 2013 minulle kannettavan tieto­ koneen, Office-ohjelman ja mo­ nitoimilaitteen Papunetin oppi­ materiaalin käyttöä varten. Olen 5-vuotias, syksyllä esikoulun aloittava vuorovaikutushaastei­ nen poika. Tietokoneen avulla olen op­ pinut kirjaimet ja numerot hel­ Anton harjoittelee koulunkäynnin taitoja oppimispeleillä. Kehitysvammainen tuttusi kysyy sinulta, ketä äänestäisi vaaleissa. Mitä vastaat? pommin, koska tekniikka kiin­ nostaa enemmän kuin esimer­ kiksi kynä ja paperi. Pelaan pal­ jon Papunetin pelejä ja olen oppi­ nut itse kirjoittamaan, mitä mil­ loinkin koneelta tahdon katsoa. Tietokoneen käytön myötä olen myös alkanut jo vähän op­ pia lukemaankin. Monitoimilaitetta käytän vä­ rityskuvien ja apukuvien tulos­ tukseen. Niistä hyödyn sekä mi­ nä että pikkuveljeni, joka on myös autistinen. Tulevaisuudessa uskon tieto­ koneen olevan minulle hyvinkin tärkeä oppimisväline ja tiedon saannin kanava. Olen kiitollinen saamastani tuesta. Ilman tietokonetta kiin­ nostukseni sanoista, kirjaimis­ ta ja kirjoittamisesta tuskin olisi vielä näin hyvin herännyt. Terveisin Anton Kupulisoja perheineen tukilinja 5 • 2014 Minä ainakin äänestän XX:ää, hän on hyvä ehdokas. 0% 2. Ensin kannattaa v­ alita ­puolue. Voin kertoa ­niistä sinulle, jos haluat. 11,1 % 3. Haluaisitko, että tutus­ tumme netissä eri puo­ lueisiin ja ehdokkaisiin? 22,2 % 4. Mihin asiaan haluat vaikut­ taa? Voimme siltä pohjal­ ta etsiä sopivan ehdokkaan. 66,7 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla kesä– elokuussa 2014. 29
• Ravintolavaunu, johon ei pääse VR:n uudet kaksikerroksiset ravintolavaunut eivät palvele pyörätuolilla kulkevia. Sisäkautta niihin ei edes pääse, ja pultatut penkit sekä myyntitiskin kaide estävät pyörätuolilla sisään eksyneen virkistäytymisyritykset. Kynnys ry ehdottaa yksinkertaista korjausta. TEKSTI JA KUVAT: HEINI SARASTE VR on hankkinut IC-juniinsa 26 uutta, es­ teettömäksi mainostettua, kaksikerroksista ravintolavaunua, joista ensimmäiset tulivat käyttöön tämän vuoden tammikuussa ja vii­ meisetkin tulevat ensi vuoden alussa. Yllätys yllätys, vaunuun ei pyörätuolilla pääse! Tiellä on kolme estettä: ravintolavaunuun vievät sisäkautta vain portaat. Jos ulkokaut­ ta sisään pääseekin, sulkee tien myyntitiskille ahdas kaide. Lisäksi ravintolavaunun penkit on ruuvattu lattiaan niin, ettei yhtään paik­ kaa pyörätuolilaiselle jää. Miksi on näin, VR:n kehityspäällikkö PiaMari Sotavalta? ”Vaunuja lähdettiin suunnittelemaan vuonna 2008, ja niiden suunnittelua ohjasi EU:n PRM-YTE -niminen säännös rautatei­ den esteettömyydestä. Se määrää, että jokai­ sessa alle 200 metrin junassa kuuluu olla kak­ si invapaikkaa ja niiden yhteydessä inva-wc. Tämä invavaunu sijoitetaan käytännön syistä aina ravintolavaunun viereen. Silti kulkua näiden kahden vaunun välille ei ole suunniteltu esteettömäksi. Miksi? ”Koska IC-vaunuissa on kahden kerrok­ sen välissä aina välitaso, johon ei pääse pyö­ Kiinni pultatut penkit eivät jätä tilaa pyörätuolissa istuvalle. rätuolilla, ei pyörätuolilla pääse sisäkautta ra­ vintolavaunuun.” näin käy, konduktööri voi ensi vuonna tuoda viinilasillisen pyörätuolipaikalle.” Ravintolavaunuun pääsisi kuitenkin ulkokautta. Miksi esteetöntä ravintolaa ei ole toteutettu tällä tavoin? ”EU-säännökset määräävät myös, että in­ va-paikan vieressä on oltava inva-wc. Katsot­ tiin, että inva-wc lohkaisisi ravintolavaunus­ ta niin paljon tilaa, että sen rakentaminen ei ole järkevää. Asiakas ei pääse vaunuun itse­ näisesti kuitenkaan, miksi siis tehdä hänelle paikkaa sinne?” Eri asia sitten on, haluaako yksi seurueen jäsen nauttia viinilasillisen yksinään omassa vaunussaan, kun kaverit ovat ravintolavaunussa… Sotavalta vastaa yllättäen, että vuonna 2012 vammaisjärjestöt kävivät tarkistamas­ sa puusepän tekemän mallivaunun Oulussa ja hyväksyivät sen. Mukana olivat Invalidi­ liitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Oulun Reumayhdistys, Oulun Kynnys sekä Suomen Meniere-liitto. Kysyimme Oulun Kynnyksen Tanja Rothilta, miten tämä oli mahdollista. ”Olimme mukana, mutta meidän annet­ tiin ymmärtää, että päätökset on jo tehty ja että niihin oli liian myöhäistä vaikuttaa”, se­ littää Tanja Roth. Kysyimme seuraavaksi Kynnys ry:n toi­ minnanjohtaja Kalle Könkkölältä, miten ti­ lanne voitaisiin korjata. ”Pienin muutoksin uudet vaunut saatai­ siin esteettömäksi – ei tarvita kuin hyvää tah­ toa ja käytännön älyä. Poistetaan kaide ja ir­ rotetaan yhden pöydän päästä penkki. Vau­ nuun on mentävä ulkokautta, mutta sinne pääsee ja sinne mahtuu!” ”Logiikka kulkee nurin perin, jos esteelli­ syyden takia rakennetaan lisää esteellistä. Li­ säksi nämä ravintolavaunut ovat meillä kaksi­ kymmentä seuraavaa vuotta. Halutaanko, et­ tä vielä vuonna 2040 vammaiset ovat rauta­ teillä eriarvoisessa asemassa?” Jos tarjoilukärrystäkin voi junassa ostaa viinilasin, miksei ravintolavaunusta voi edes viedä lasia kaverillle invavaunuun? ”Viiniä ei saa säännösten mukaan viedä ulos ravintolavaunusta. Tähän on tulossa kor­ jaus, mikäli aluehallintoviranomaiset myön­ tävät konduktöörille anniskeluluvan. Jos Ravintolavaunuun kuljetaan välitasanteen kautta, jonne vievät portaat. Hissi on tarkoitettu vain tarjoilukärrylle. 30 Kaide tekee mahdottomaksi edetä pyörätuolilla myyntitiskille. tukilinja 5 • 2014
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ Huhtikuu 2014 »»M.N., Imatra Kannettava tietokone ja kaiuttimet henkilölle, jonka toimintakyky on pitkäaikaissairauksien vuoksi alentunut. Hän tarvitsee tietokonetta asiointiin sekä musiikkiharrastuksen tueksi. »»Kyntäjä Timo, Tampere Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka on mukana A-klinikkasäätiön KokeNet-verkkopalvelukoulutuksessa. Tietokone mahdollistaa hänelle osa-aikaisena kokemusasiantuntijana työskentelyn. »»T.T., Lieto Kannettava tietokone henkilölle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi. »»Tohmola Tuija, Jyväskylä Apuraha sähköisen kolmipyöräisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Fysioterapeutti suosittelee sähköpyörän myöntämistä, sillä se helpottaa arkea ja asiointia. Lisäksi polkupyöräily on hakijalle hyötyliikuntana hyvä ja turvallinen kuntoutusmuoto. »»Hakala Tomi, Laihia Tablettitietokone 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja kielellisen kehityksen haasteita. Tablettitietokoneen sovellukset tukevat varsinkin vieraiden kielten opiskelua ja tiedonhakua. Erityisopettaja ja Tikoteekin apuvälineasiantuntija suosittelevat hänelle apuvälineeksi tablettia. »»Pakkala Nina, Kauhava Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja vapaa-ajanvieton välineeksi. »»Hämäläinen Antti, Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka on tauon jälkeen jatkanut yliopisto-opintojaan. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun ja yhteydenpidon välineeksi. »»R.V., Turku Apuraha tutkimusmateriaalin hankintakuluihin ja konferenssin osallistumiskuluihin näkövammaiselle henkilölle, joka tekee väitöskirjaa. Hän pystyy lukemaan tekstiä lukutelevisiolla ja äänikirjoina, mutta näkövammaisten kirjasto ei ehdi tuottamaan hänelle materiaalia riittävän nopeasti väitöskirjan kannalta. Omiin kirjoihin hakija pystyy perehtymään itselleen sopivalla tahdilla. »»Keski-Uudenmaan klubitalot ry, Järvenpää Apuraha liikuntapainotteisen kevätretken osallistujien omavastuuosuuden pienentämiseen. Keski-Uudenmaan Klubitalo tarjoaa Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kuntien 18–65-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille kuntouttavaa toimintaa. Näistä suosituimpia on viikoittain kokoontuva liikuntaklubi. Sen innoittamana klubitalon jäsenet ja ohjaajat toteuttavat kevätretken Eerikkilän urheiluopistoon. »»Kosamo Tommi, Haukipudas Kannettava tietokone, Office-ohjelma, web-kamera ja värilasertulostin 19-vuotiaalle henkilölle, joka käyttää tukiviittomia ja pcs-kuvia kommunikoinnin tukena. Puheterapeutti ja luokanvalvoja suosittelevat tietokoneen myöntämistä itsenäisen asumisen ja vuorovaikutuksen tueksi. »»J.T., Juuka Apuraha ompelukoneen ja saumurin hankintaan 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka suunnittelee pienimuotoisen yritystoiminnan aloittamista vaatetusalan opintojen päätyttyä. Toimivat laitteet mahdollistavat ammattimaisen työskentelyn. »»Niemi Santeri, Haapavesi Tablettitietokone 6-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita oppimisessa ja kommunikoinnissa sekä kynän käytössä. Tabletille ladattavat kosketuskäyttöiset opetuspelit ja muut sovellukset edistävät hänen hahmottamisen ja oppimisen taitojaan. Toimintaterapeutti suosittelee tabletin myöntämistä apuvälineeksi. »»S.H., Reijola Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 16-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on muuttanut omaan asuntoon ja opiskelee ammattiopistossa. Hän tarvitsee tietokonetta opintoihin, yhteydenpitoon, asiointiin ja vapaaajanviettoon. »»Putila Hanna-Reetta, Järvenpää Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineeksi. Osa opinnoista tapahtuu etäopintoina. Vastuuopettaja suosittelee tietokoneen myöntämistä. »»Koivula Mauri, Vaasa Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla ja jolla on monia rajoitteita toimintakyvyssä. Hänellä on henkilökohtainen avustaja, jonka avulla hän on käyttänyt Daterolta lainattua tietokonetta. Hän tarvitsee omaa tietokonetta asiointiin, vapaa-ajan viettoon ja yhteydenpitoon. »»Laine Markku, Ylihärmä Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 13-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen ja kielellisen kehityksen haasteita. Puheterapeutti suosittelee tietokoneen myöntämistä hänelle sosiaalisten kontaktien ja kaverisuhteiden ylläpitämisen tueksi. Yhteydenpito sujuu parhaiten sosiaalisen median avulla. »»Elonen Joni, Helsinki Kannettava tietokone henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän osallistuu Lyhty ry:n Radio Valon toimintaan ja tarvitsee tietokonetta radio-ohjelmien, kuten Siivotaan, siivotaan -ohjelman editointiin. Tuen saaja kirjoittaa tietokoneella yhdellä sormella puhesyntetisaattorin avulla. Toimintaterapeutti ja Radio Valon projektipäällikkö suosittelevat tietokoneen myöntämistä. »»Löfgren Oliver, Sulva Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin, erillinen näppäimistö ja hiiri sekä kuulokkeet 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen, kielellisen kehityksen ja vuorovaikutuksen haasteita. Tietokone toimii opiskelun ja vapaa-ajan toimintojen apuvälineenä. tukilinja 5 • 2014 »»D.H., Espoo Kannettava tietokone, Office-ohjelma, järjestelmäkamera ja monitoimitulostin kuntoutujalle, joka tarvitsee työvälineitä ammattiopintojen lopputyön tekemiseen. Sosiaalityöntekijä suosittelee tietokoneen ja kameran myöntämistä. »»Laatikainen Satu, Joensuu Apuraha koulutus - ja matkakuluihin 21-vuo­ tiaalle kuntoutujalle, joka pyrkii saamaan harrastuksestaan ammatin. Hän on suorittanut yrittäjyyskurssin ja aikoo opintojen päätyttyä perustaa toiminimen. Sosiaalityöntekijä suosittelee koulutuksen ja mahdollisen työllistymisen tukemista. »»F.T., Orismala Kannettava tietokone, Office-ohjelma, monitoimilaite sekä erillinen hiiri ja näppäimistö 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita kielellisessä kommunikoinnissa. Tietokone toimii apuvälineenä luku- ja kirjoitustaidon harjoittelussa. »»Mononen Toni, Ylämylly Digikamera 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kommunikoinnin haasteita. Tuen saajan vahvuutena on hänen visuaalinen hahmottamiskykynsä. Hän harrastaa valo- ja videokuvausta ja jakaa videoita ystäviensä kanssa. Kuvaaminen tarjoaa mahdollisuuden kommunikaatiotaitojen ja oman toiminnan ohjauksen kehittämiseen, ja laadukas väline edistää harrastusta. »»Begu Arber, Raisio Apuraha pelikonsolin hankintaan 13-vuotiaalle koululaiselle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. Hän on innostunut urheilupelien, kuten jalkapallon pelaamisesta. Toimintaterapeutti suosittelee pelaamista myös käsien toiminnan kuntouttamisena ja visuaalisen hahmottamisen harjoitteluna. »»Salminen Jasmina, Muurola Apuraha valoa suodattaviin suojalaseihin ja kuulosuojaimiin henkilölle, jolla on vaikeuksia keskittyä. Suojalasit ja kuulosuojaimet auttavat opiskeluun keskittymisessä hälyisessä luokkatilanteessa. Apuvälineitä on haettu lääkinnällisenä kuntoutuksena sairaanhoitopiiriltä ja opiskelun apuvälineinä Kelalta, mutta molemmat tekivät kielteisen päätöksen. »»Johansson Annika, Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 28-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta ammattiopistossa opiskelun ja asioinnin apuvälineeksi. Erikoislääkäri suosittelee tietokoneen myöntämistä kotitehtävien tekemiseen. »»S.P., Kuopio Kannettava tietokone 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon apuvälineeksi. Palvelukodin ohjaajat avustavat tuen saajaa tietokoneen käytössä kolme kertaa viikossa, ja vanhemmat auttavat koneen käytössä viikonloppuisin. »»Hämäläinen Annukka, Tampere Kannettava tietokone, lasertulostin ja Officeohjelma 29-vuotiaalle sokealle henkilölle. Hän käyttää tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineenä sekä lainaa tietokoneella luettavia äänikirjoja Celia-kirjastosta. Tukena myönnetään Näkövammaisten Keskusliiton näkövammaisille suosittelema laite- ja ohjelmis- 31
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ tokokoonpano valmiiksi asennettuine apuohjelmineen (esim. ruudunlukuohjelma). »»M.P., Kangasala Tablettitietokone 29-vuotiaalle henkilölle, jolla on haasteita oppimisessa ja kommunikoinnissa. Hän hyötyy kuvista kommunikaation tukena, ja tabletilla kuvien ottaminen ja näyttäminen sujuvat itsenäisesti. Tabletilla onnistuu myös Papunetin pelien pelaaminen. Puheterapeutti suosittelee tabletin myöntämistä kommunikoinnin tueksi. Kommunikaatio-ohjelma ja sen käytön opetus pyydetään Tikoteekista. »»Welsh Ryan, Lahti Apuraha harrastuskuluihin kuntoutujalle, joka harrastaa rumpujen soittoa ja soittaa kolmessa bändissä. Hän on ollut mukana kuudella studiolevyllä ja usealla omakustannelevyllä. Laulaja-lauluntekijä Marko Haavisto suosittelee apurahan myöntämistä. »»Taslim Masi, Nokia All-in-one -tietokone 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja kommunikoinnin haasteita. Hän pelaa tietokoneella Papunetin oppimispelejä ja katsoo videoita. Tietokoneen itsenäinen käyttö on tuen saajalle tärkeää ja mielekästä toimintaa. Toimintaterapeutti suosittelee tietokoneen myöntämistä. »»Hirvelä Juha, Oulu Apuraha polkupyörän hankintaan, mikä helpottaa kuntoutujan kulkemista toimintakeskukseen. Lääkäri suosittelee polkupyörän myöntämistä. »»K.E., Jyväskylä Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon sekä syksyllä alkavien ammattiopintojen apuvälineeksi. »»T.R., Lohja Apuraha kitaran ja tietokoneen keskusyksikön hankintaan kuntoutujalle, joka ohjaa vertaisohjaajana kuntouttavan kulttuuripajan kitararyhmää ja osallistuu pajan bändi- ja studioryhmään. Kulttuuripajan hankesuunnittelija suosittelee apurahan myöntämistä. »»Nurminen Tiina-Elina, Turku Apuraha taulujen kehystämiseen henkilölle, joka on valittu Kettukin vuoden 2014 taiteilijaksi. Juhlanäyttelyn nimi on Yhteisessä paratiisissa, ja se järjestetään Hämeenlinnassa Galleria Arxissa 24.9–24.10.2014. »»P.K., Suomussalmi Järjestelmäkameran objektiivi ja jalusta henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla ja käyttää kommunikaation tukena viittomia. Hän harrastaa avustajan tuella luontokuvausta, ja lisävälineet mahdollistavat hänelle monipuolisemman harrastamisen. Kuntoutusohjaaja suosittelee välineiden myöntämistä. »»Puominen Sointu, Ranua Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja vapaaajan vieton apuvälineeksi. Henkilökunta on asumisyksikössä paikalla vain klo 15 asti, minkä jälkeen siellä ei ole järjestettyä tekemistä. Asumisyksikön työntekijät ja lääkäri suosittelevat tietokoneen myöntämistä. 32 »»V.M, Seinäjoki Apuraha tablettitietokoneen hankintaan 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on käyttäytymisen ja keskittymisen haasteita. Terapeutti suosittelee opiskeluvälineeksi tablettia, jolla tuen saajan taidot pääsevät paremmin esiin kuin esimerkiksi kynällä kirjoittaessa. Tablettitietokoneen sovellusten avulla päästään myös helpommin ylittämään motoriset ja käyttäytymisen haasteet, ja oppimisen taso saadaan tarkemmin selville. »»A.L., Orivesi Kannettava tietokone ja monitoimilaite 28-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on toimintakykyä ja kynällä kirjoittamista rajoittava pitkäaikaissai­ raus. Lääkäri suosittelee tietokonetta psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tueksi. Siitä on hyötyä myös työnhaussa ja asioinnissa. »»Kyllönen Tea, Kajaani Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja headset-kuulokkeet 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on kuulovamma. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. Kuntoutusohjaaja suosittelee sen myöntämistä. »»E.J., Valkeakoski Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka harrastaa muistelmien kirjoittamista ja sukututkimusta. Hän tarvitsee tietokonetta myös yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. »»Aho Pirkko, Säkylä Kannettava tietokone henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi. »»C.B., Siikainen Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen, motoriikan ja kielellisen kehityksen haasteita. Koulussa tietokone on jo käytössä oppimisen apuvälineenä. Lastenneurologi suosittelee tietokonetta kotitehtävien ja muun kirjoittamisen apuvälineeksi myös kotiin, mutta Kela ei ole sitä myöntänyt. »»Lehto Tarja-Riitta, Isokyrö Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin henkilölle, joka käyttää kyynärsauvoja liikkumisen apuvälineenä. Hän on paikallisen potilasyhdistyksen hallituksen jäsen ja hoitaa muitakin luottamustehtäviä, joissa hän tarvitsee tietokonetta. Kuulovamman vuoksi myös tehtäviin liittyvä yhteydenpito on hänelle helpompaa tietokoneen avulla. »»Sympati Psykosocial förening rf, Helsinki Apuraha kahden kannettavan tietokoneen hankintaan pääkaupunkiseudulla toimivan sosiaalipsykologisen yhdistyksen asiakkaiden käyttöön. Yhdistys tarjoaa neuvoja ja toteuttaa tukiryhmiä sekä henkilöille, joilla on mielenterveysongelmia, että heidän läheisilleen. »»Kosonen Suvi, Jyväskylä Tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 29-vuotiaalle sokealle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi. Tietokone mahdollistaa hänelle itsenäisen toiminnan ja tiedonhaun. Tukena myönnetään Näkövammaisten Keskusliiton näkövammaisille suosittelema laite- ja ohjelmistoko- tukilinja 5 • 2014 koonpano valmiiksi asennettuine apuohjelmineen (esim. ruudunlukuohjelma). »»Timoumi Miisa-Jasmin, Lahti Tablettitietokone 7-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän on käyttänyt tablettia puheterapeutin luona, ja sillä harjoitteleminen auttaa häntä motivoitumaan pitkäjänteiseen työskentelyyn oppimispelien parissa. Puheterapeutti suosittelee tabletin myöntämistä ja opastaa perhettä sen käytössä. »»Kuopion ja Joensuun kuulo- vammaisten lasten Tuki ry Apuraha Vuokatin Angry Birds -puistoon suuntautuvaan virkistysretkeen. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota perheille mahdollisuus tutustua muihin kuulovammaisten lasten perheisiin, saada vertaistukea ja antaa lapsille tilaisuus tavata toisiaan mukavan tekemisen merkeissä. Vuoden 2013 vammaistutkimusapurahat: »»Johansson Jan Vammaistutkimusapuraha osatutkimukseen Varusmiespalveluksessa vammautuneiden yksityiset ja yhteiskunnalliset polut – vertaileva tutkimus kuntoutuspalveluista ja vammaisuuden kokemuksesta. Tutkimuksessa selvitetään, mitä vaikutuksia varusmiespalveluksessa syntyneellä, pysyvään invaliditeettiin johtaneella vammalla on ollut vammautuneen yksilön henkilökohtaiseen hyvinvointiin, koulutukseen, työuraan ja muuhun yhteiskunnalliseen osallisuuteen? »»Slotte Anna-Maria Vammaistutkimusapuraha ruotsinkieliseen väitöskirjaan Diasporassa elävän vähemmistön viittomakieliset elämäntarinat. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla on merkitystä suomenruotsalaisten kuurojen kansalaisuuspotentiaalin esilletuomisessa. Samalla tutkitaan inkluusioon ja poissulkemiseen johtavia mekanismeja yhteiskunnassa yleisemminkin sekä tuotetaan tietoa vammaistutkimuksen, sosiaalityön sekä sosiaalisten toimintamallien tarpeisiin. »»Kaukola Jukka Vammaistutkimusapuraha väitöskirjaan Neuvottelu kehitysvammaisuuden kategoriasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kehitysvammaisten vammaisaktiivien elämäntarinallisissa haastatteluissa vammaisuudelle antamia merkityksiä. Tutkimuksen pääkysymys on, miten vammaiset henkilöt kyseenalaistavat ja vastustavat leimaavaa kategorisointia ja heille suunnattuja palveluja ja miten he tuottavat itselleen ja vertaisilleen kehitysvammaisen identiteetille vaihtoehtoisia ja valtauttavia identiteettejä. »»Olli Johanna Vammaistutkimusapuraha väitöskirjaan Vammaisten lasten osallisuuden tukeminen. Tutkimustehtävänä on selvittää vammaisten lasten osallisuutta hoitotyössä ja sen pohjalta kehittää hoitotyön malli, jossa tämä näkökulma huo­ mioi­daan nykyistä paremmin. Tutkimus pyrkii yhdistelemään hoitotieteellistä ja vammaistutkimuksellista näkökulmaa. Myös lapsuudentutkimuksen ulottuvuus on tutkimuksessa olennainen. … jatkuu sivulla 34
• RISTIKKO 5/2014 RÄJÄHDYSHERKKÄ TYÖPAIKKA Krooh.... OSALKyllä minä ...ZZZ.. LINEN vielä ...ZZ..ratkaisen. LOVE ZZZZ...paha on...ZZ... STORYSSA BULBA FERRIGNO REED SUKULAISTALO SOULARTISTI SUURIMOIDEN YSTÄVÄLLE HYLLYSTÄ IDOLSVOITTAJA GRELS VETINENKIN KÄSI OJOSSA HUUDETTU MINISMATTERI- KALLE? NÄKIN TOIMINUT MARGIT Nyt minulle riitti! Mannekiiniksi Mi en enää rupea! nulla ei ole muita mannekiineja. TINNERI RISTIKON LAATI: JARI HAAPA-AHO VALOKUVA:IRIS TENHUNEN KKKK MAKEA K D SAI NOBELIN YHDESSÄ DIELSIN KANSSA TÄSSÄ KAIKKI PELAAJAT OVAT ULKONA! -T MAALANNUT PAUL IRLANTIA ERIKOISJOUKKO “AHTISAARI” YLÖS! SALORASSA NÄHTY SAARI? -TRUKKI PUU EDESSÄ KIILLOTTAA! ZZZ LAUSUTTU x2 VARALLAOLO AIVAN VARMOJA KATSO Ooh! Upea! LAAKSO VARAAJA NÄYTTE- SISALIJÄ RELLIEMMA SIA TAITEIL. ZOMBIE ON ISO PIIKKI! MANKUA TYTTÖ TANKISSA! PANEE IDÄSTÄ! BIOLOGIAKIN HALUAA TAISTELLA ENITEN “ “ KIRJ. INNES OSTAA -----TISTA? x2 RIETTAIN VOI NAURUUN vasta lehdestä 6 ja lokakuun alusta lähtien myös Tukilinjan nettisivujen Ilmoitustau­ lulta. Ristikon 3–4/2014 ratkaisseista onnetar valitsi palkkion saajaksi Jarkko Peltolan Rauhasta. Kiitokset taas kaikille ahkerasta osallistumisesta! tukilinja 5 • 2014 J.H. RISTIKON 3–4/2014 RATKAISU Lähetä ratkaisemasi ristikko syyskuun lop­ puun mennessä postitse osoitteella: Tuki­ linja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähete­ tään osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kir­ joita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Otamme mielellämme vastaan myös kom­ menttejasi ristikosta! Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verot­ tomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Ristikon 5/2014 ratkaisu löytyy seuraa­ M----LASTA? LATINAN SAMOIN JÄÄKIEKKOILIJA DARREN, LÄHES KORU -HEEP PILKUN JÄLKEEN? ? TÄTÄ PANKKI! SERGEI, JOKA OLI TODELLINEN MUSIIKKIMIES Anna nyt. - HÄDIN- Ole kiltti. TUSKIN Annathan? M U S A K I L O A L A P U S U I E T R K A A I L MA E V T A M A K U E R O M U S T U M A U T L O S MA M I A T S A K A T E T T U N A E A P I N A A T A I T T I I L I O S T A M I S E T A S T I T E E K U T A P U T I P R O N I O L O A A E NO K N A T A S I E P R J O T A R I V I I T A A R T L U A I S K A V A T I L A T A MMA T R I I L I A L K K A R A S O A U H D A S S O I D A A T L E T T T I L A A L L A O A S A L O S MA R T T A V A A U A L J O K I HO S E T J A A K V A T T U 33
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ … jatkuu sivulta 32 »»Abebe Yehualowork Malle Vammaistutkimusapuraha väitöskirjaan ­Program of Ethiopia, jossa selvitetään vammaisten henkilöiden osallistumista ja mahdollisuutta osallistua ammatilliseen koulutukseen Etiopiassa. Lisäksi tehdään aiheesta vertaileva tutkimus kolmen Itä-Afrikan maan välillä. »»Kumpuvuori Jukka Vammaistutkimusapuraha aiheesta Tasa-arvo ja syrjimättömyys kehitysvammaisuuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaikutus Ugandan vammaispalvelulakeihin sekä maan yhteiskunnallisiin käytäntöihin vammaisuuteen liittyen. Toukokuu 2014 »»T.A., Helsinki Apuraha tietokoneen hankintaan ja graafisten ohjelmistojen lisenssimaksuihin kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta työllistyäkseen freelance-suunnittelijana. Kulttuuripaja Elviksen ohjaaja ja työnantaja suosittelevat apurahan myöntämistä. »»Koskela Ilona, Oulu Kannettava tietokone, värilasermonitoimilaite ja Office-ohjelma 28-vuotiaalle kuurolle henkilölle. Tuen saaja tarvitsee tietokonetta opiskelun ja asioinnin apuvälineeksi. »»Toivonen Pirjo, Tampere Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka toimii kokemusasiantuntijana ja luennoi oppilaitoksissa. Hän tarvitsee tietokonetta luentomateriaalien keräämiseen sekä luentojen kirjoittamiseen ja yhteydenpidon välineeksi. »»Sivonen Jarno, Kivilahti Tablettitietokone henkilölle, jolla on rajoitteita oppimisessa, mutta joka osaa käyttää tablettia hyvin. Sen avulla hän voi harjoitella kirjoittamista, pelata Papunetin pelejä ja kuunnella netin kautta kuunnelmia. »»Vaajakummun Autismi- luokka, Vaajakoski Apuraha neljälle autismiluokan oppilaalle Helsinkiin suuntautuvan luokkaretken kustannusten omavastuuosuuden pienentämiseen. Oppilaiden kanssa voidaan pienen ryhmäkoon vuoksi käydä retkillä, joilla harjoitellaan käytännön taitoja. Yöpymisen sisältävä luokkaretki mahdollistaa monipuolisen itsenäisen elämän taitojen harjoittelun. »»Luokkamäki Mikko, Vaasa Apuraha kannettavan tietokoneen ja ohjelmien hankintaan henkilölle, jolla on näkövamma ja sairauksien aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Neuropsykologi suosittelee tietokoneen myöntämistä. Siitä on apua harrastuksissa ja myös suuntautumisessa uudelleenkoulutukseen. Tavoitteena on graafinen ala. »»Väänänen Matleena, Pieksämäki Tablettitietokone ja apuraha ratsastusharrastukseen 6-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita kommunikoinnissa. Puheterapeutin kanssa tuen saaja on käyttänyt tabletin sovelluksia onnistuneesti sekä osana kielenkäytön harjoittelua että motivointikeinona harjoitteluun. 34 Ratsastus auttaa häntä keskittymään, ja hevosen hoivaamisella ja lähellä ololla on rauhoittava vaikutus. »»Pitkänen Tuuli, Tampere Apuraha vaihto-opiskelun lukukausimaksuun 29-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on kahden pitkäaikaissairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hän opiskelee uutta tutkintoa, johon vaihto-opinnot tuovat tärkeän lisän. Asiantuntija suosittelee apurahan myöntämistä. »»E.S., Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja kuulokkeet kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta musiikin, kuvankäsittelyn ja graafisen suunnittelun, kuten levynkansien teon, harrastamiseen. Tietokoneesta on hyötyä myös asioinnissa ja yhteydenpidossa. »»Vihervaara Juha, Kotka Tablettitietokone ja erillinen näppäimistö henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tablettia kommunikoinnin ja yhteydenpidon sekä kirjoitusharrastuksen apuvälineeksi. Hän voi soittaa tabletilla myös näköpuheluja ja katsoa musiikkivideoita. »»Huovinen Kyösti, Vuokatti Tablettitietokone 3-vuotiaalle lapselle, joka käyttää kuvia ja tukiviittomia kommunikoinnin tukena. Oma tabletti kulkee helpommin mukana kuin suuri kuvakansio. Siihen voi ladata kielellistä kehitystä tukevia pelejä sekä arkea ja kommunikointia tukevan kuvapäiväkirjasovelluksen. Puheterapeutti suosittelee tabletin myöntämistä. »»Kaukinen Ville, Tampere Kannettava tietokone 29-vuotiaalle henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineenä kävelykeppiä ja jolla on haasteita puheen tuottamisessa. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. »»Mäntylä Mikko, Seinäjoki Tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskeluun ja asiointiin. Ryhmänohjaaja ja erikoislääkäri suosittelevat tietokoneen myöntämistä. »»Mäkelä Essi, Jokirinne Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita sekä rajoitteita näkökyvyssä. Hän ei saa lukutelevisiota apuvälinelainaamosta, vaikka hyötyy mahdollisuudesta suurentaa tekstiä ja kuvia. Lukemisen lisäksi tietokone mahdollistaa motivoivien oppimispelien avulla opiskelun. Opettaja ja puheterapeutti suosittelevat tietokoneen myöntämistä. »»Pohjonen Jere, Lahti Apuraha taidetarvikkeiden hankintaan sekä matkakuluihin taidemaalausta harrastavalle kuntoutujalle, joka on pitänyt ensimmäisen näyttelynsä tänä keväänä. Hänen teoksiaan on seuraavaksi esillä kesäkuussa 2014 New Yorkin Fountain House -galleriassa, jossa kuntoutujat voivat myös työskennellä taiteen parissa. Tuen saaja matkustaa paikan päälle tutustumaan Fountain House -klubitalon toimintaan. »»Koiranen Ville, Heinola Kannettava tietokone 18-vuotiaalle henkilölle, jolla on kuulovamma sekä oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Kynällä kirjoittaminen on hänelle työlästä, joten tietokoneesta on hyötyä paitsi opinnoissa myös kommunikoinnin apuvälineenä. Työvalmentaja suosittelee tietokoneen myöntämistä. »»Pöyhönen Julius, Jyväskylä Apuraha tablettitietokoneen hankintaan 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on haasteita kommunikoinnissa. Hän tarvitsee tablettia opiskelun ja asioinnin apuvälineeksi. »»Kalajoen Kehitysvammaisten Tuki ry, Apuraha kesän aikana lomapuuhaa tarjoavan Kivat Kaverit -kerhotoiminnan materiaalikuluihin sekä lähikaupunkiin suuntautuvan festarimatkan matkakuluihin. Kerhossa käy 8–12 kehitysvammaista henkilöä. Kunta on myöntänyt kerholle tukea alle 18-vuotiaiden kerho-ohjaajien palkkakustannuksiin, mutta ei toimintakuluihin. »»Juntunen Aarne, Kajaani Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja erillinen web-kamera kuulovammaiselle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. Kuulon kuntoutusohjaaja suosittelee tietokoneen myöntämistä. Kainuun sairaanhoitopiiri ei myönnä tietokoneita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. »»Konsin Fanny, Karjaa Tablettitietokone 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita ja jonka on helpompi omaksua tekstiä kuultuna kuin luettuna. Ruudunlukuohjelmalla hän voi kuunnella myös itse tuottamaansa tekstiä. Folkhälsanin tietokonekouluttaja suosittelee tabletin myöntämistä. »»Helsingin seudun erilaiset oppijat ry, hero, Helsinki Apuraha kolmen pöytätietokoneen ja yhden kannettavan tietokoneen hankintaan. Tietokoneet sijoitetaan kaikille avoimeen kirjakahvilaan kävijöiden käyttöön. Kannettava tietokone mahdollistaa koneen siirtämisen toiseen paikkaan työskentelyrauhan takaamiseksi. »»M.M., Joensuu Kannettava tietokone 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin, Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2013 apurahoja ja apuvälineitä yli 480 000 euron arvosta eli noin 40 000 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. tukilinja 5 • 2014
• Apuraha tiedotusmateriaalin suunnitteluun ja painatukseen vuonna 2013 perustetulle yhdistykselle, jonka tavoitteena on CRPS-kipuoire­ yhtymää sairastavien tukeminen, vertaistukitoiminnan järjestäminen sekä sairaudesta tiedottaminen. »»Hauru Oskar, Helsinki Apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän toimii editoijana Lyhty ry:n Radio Valon työtoiminnassa, ja tarvitsee tietokonetta itsenäisen radiotyöskentelyn apuvälineeksi. »»M.K., Joensuu Apuraha kuntosalilla käymiseen ja jousiammuntaharrastukseen 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on laajentamassa elämänpiiriään ja tarvitsee uusia virikkeitä. Sosiaalityöntekijä suosittelee harrastusapurahan myöntämistä. »»Moalin Ahmed, Helsinki Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi. Sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä suosittelevat tietokoneen myöntämistä. »»Tanskanen Timo, Lohja Apuraha sähkökitaran ja tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, joka osallistuu nuorille kuntoutujille suunnatun, vertaistukeen pohjaavan Lohjan kulttuuripajan musiikkiryhmiin. Hän soittaa myös pajan Pots Lojo -bändissä. Kulttuuripajan hankesuunnittelija suosittelee apurahan myöntämistä. »»Gustafsson Marianne, Vantaa JALOITTELUA »»Suomen CRPS-yhdistys Kaisa Leka on sarjakuvapiirtäjä, jolle on tehty molempien jalkojen amputaatioleikkaus. yhteydenpidon ja keräilyharrastuksen välineeksi. Psykoterapeutti ja sosiaalityöntekijä suosittelevat tietokoneen myöntämistä. Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuväli­ neeksi. »»Salmela Jami, Oulu Tablettitietokone 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita oppimisessa ja kommunikoinnissa. Puheterapian päättyessä tabletti mahdollistaa kielellisten harjoitusten teon oppimispelien ja Papunetin avulla. Se toimii myös kommunikointia tukevana kuvakansiona uusissa tilanteissa. Puheterapeutti suosittelee tabletin myöntämistä. »»Pesonen Pekka, Tampere Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasermonitoimilaite henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta vammaisjärjestötoiminnassa sekä yhteydenpidon ja viranomaisasioinnin apuvälineenä. »»A.D., Espoo Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasermonitoimilaite 25-vuotiaalle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta opintojen tueksi. Aikuislukion erityisopettaja suosittelee tietokoneen myöntämistä kotitehtävien ­tekoon. »»Österberg Anita, Inkoo Kannettava tietokone, monitoimilaite ja asiakirjasilppuri henkilölle, joka käyttää liikkumisen tukena kyynärsauvoja, kävelysauvoja ja pyörätuolia. Tietokonetta hän tarvitsee yhteydenpitoon ja asiointiin. Lääkäri suosittelee tietokoneen myöntämistä. »»Peiponen Heikki, Joensuu Apuraha polkupyörän hankintaan 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Ammattiin valmistumisen jälkeen hän etsii työtä ja saattaa työllistyä harjoittelun kautta tuttuun työpaikkaan. Polkupyörää tarvitaan työmatkan kulkemiseen. »»Karhu Tuula, Kajaani Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineenä rollaattoria ja pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon sekä piirtämisharrastuksen apuvälineeksi. Toimintaterapeutti suosittelee tietokoneen myöntämistä. »»Tuomainen Eeva-Liisa, Kuopio Pöytätietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, joka käyttää ulkona liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia. Hän toimii potilasyhdistyksen kuntoutusyhteyshenkilönä, edunvalvontavastaavana ja kahden liikuntaryhmän vertaisohjaajana. Kokemuskouluttajana hän pitää vuosittain noin 20 luentoa sosiaali- ja tukilinja 5 • 2014 terveysalan opiskelijoille. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kirjoittamista. »»P.A., Haapajärvi Apuraha liikunta- ja harrasteleirille osallistumiseen henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Kurssille on haettu maksusitoumusta kunnan vammaispalveluista, mutta sitä ei ole myönnetty. Liikunta on tuen saajalle mieluinen harrastus. »»Vakkila Nina, Helsinki Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja viranomaisasioinnin apuvälineeksi. Merkkipäivämuistaminen »»Helsingin seudun erilaiset oppijat, Helsinki Merkkipäiväapuraha Helsingin seudun erilaiset oppijat Hero ry:lle, joka juhli 20-vuotista toimintaansa 7.5.2014. Yhdistys tarjoaa Erilaisen oppimisen keskuksessa monipuolisia palveluja ja tukea henkilöille, joilla on kirjoittamisen ja lukemisen haasteita. Apuraha myönnettiin Airi Valkaman rahastoon, joka jakaa apurahoja harrastus- ja opiskelukuluihin. 35
• T ukilinjan julkaiseminen alkoi laman jälkeen vuonna 1996, kun valtiovalta toivoi järjestöjen ottavan enemmän vastuuta syrjäytymisen torjunnasta. Lehteä julkaisemaan ja tukea jakamaan perustettiin tukiyhdistys, ja työ alkoi. Vuosina 1996–2013 on lehden tuottamilla tuloilla jaettu apurahoja noin 6,7 miljoonan euron arvosta, joista suurin osa yksityishenkilöille. Vuonna 2013 tukea annettiin yli 39 000 euroa kuukaudessa. Tukitoiminnalla on saatu aikaan monia menestystarinoita. Myös Tukilinja-lehti on lunastanut paikkansa vammaisalan erityisaikakauslehtenä. Lukijoihin mahtuu niin laajaa yleisöä, vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään kuin vammaisalan ammattilaisiakin. Lehti levittää tietoa vammaispalveluiden hyvistä toimintamalleista ja pyrkii käsittelemään eri toimintarajoitteiden vaikutusta tasapuolisesti. Ennen muuta se antaa äänen vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille sekä heidän läheisilleen. Tukilinja noudattaa työllisty- mistavoitteitaan myös lehden tekijöitä valitessaan. Sen sisältö toimiikin vertaistukena monille lukijoille. Haluamme toiminnallamme edistää työllisyyttä, koska se tukee tehokkaimmin vammaisten ihmisten elämänlaatua sekä sosiaalista ja taloudellista tasaarvoisuutta. Koulutus on varmin tie työllistymiseen. Se ei kuitenkaan riitä: Joka kolmannen vammaisen suomalaisen työkyky on erinomainen tai hyvä, ja yli puolella se on vähintään kohtalainen. Useimmat heistä haluaisivat tehdä edes osa-aikatyötä. Silti vain 17 % työikäisistä vammaisista ihmisistä on Suomessa palkkatöissä. Tanskassa, Itävallassa, Saksassa ja Belgiassa töissä on noin 60 % vammaisista. Pystymme kyllä samaan, jos yritämme – ja ha­­ luam­me. Tukilinja vaikuttaa asenteisiin. Se antaa myös konkreettista vetoapua, kun sitä ei muualta saa. Lehden tilaus on luotettava, yksilöllinen ja vaivaton tapa vaikuttaa. Tervetuloa joukkoomme – ja lämmin kiitos lehtitilauksestanne! Apurahoja yksityishenkilöille ja hankkeille TILAA TUKILINJA-LEHTI! P. 09 4155 1500 tai www.tukilinja.fi Tukilinjafoorumi myöntää hakemuksesta apurahoja ja apuvälineitä. Tukea voi hakea jatkuvasti ja se on tarveharkintaista. Apurahoilla tuetaan kouluttautumista ja työllistymistä. Tukea voi hakea myös toimintakykyä edistävään ja tasa-arvoa lisäävään toimintaan. Tukilinja myöntää apurahoja esimerkiksi opiskelun, pienyrittämisen, harrastamisen ja kilpaurheilun kuluihin, kulkuvälineisiin, tietoteknisiin ja muihin apuvälineisiin sekä kulttuuritoimintaan ja vammaistutkimukseen. Ennen tuen hakemista kannattaa tutustua hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukikoordinaattorin yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 2.