Tukilinja 5/2014 - Lehtiluukku.fi

TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 5 ? elokuu–syyskuu 2014 Riikka Hänninen laulaa vaikka takaperin ??22 Uuteen ravintolavaunuun ei pääse pyörätuolilla ??30 KAMU Ravintola, jolla on sydän ??8
PÄÄKIRJOITUS Nro 5 elokuu–syyskuu 2014 Tekstiversio on tasa-arvoteko K KUSTANTAJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TUKILINJA-APURAHAT Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi Henkilökohtaiset apurahat, p. 09-4155 1508. Hanke- ja ryhmäapurahat, p. 09-4155 1510 Sähköposti: apurahat@tukilinja.fi Osoite: Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki IRIS TENHUNEN orkeakoulutus on entistä tak kuisempi tie opiskelijalle, jonka on vaikea käyttää tavanomaisia oppimateriaaleja. Ne kun sijaitsevat ny kyään verkkoalustoilla ja ovat muodol taan visuaalisia. Se helpottaa normi opiskelijaa mutta vaikeuttaa näkövam maisen ja lukihäiriöisen lukemista. Molemmat tarvitsevat tekstimuotoista oppimateriaalia. Tekstiversio voidaan kyllä luoda mis tä materiaalista vain, joka sisältää teks TILAAJAPALVELU P. 09-4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAUKSET 4 kk 36 e 6 kk 45 e 1 v 79 e Kestotilaus 79 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille markkinointi- tai muihin tarkoituksiin. TUKILINJA.FI Verkkosivut tarjoavat tietoa tukitoiminnasta, vierasblogin, ilmaisen pdf-lehden sekä tekstiversion lehden edellisestä numerosta sekä ilmaisen Tukitori-ilmoituspalvelun tuotteille, joiden tekijöinä ovat vammaiset ihmiset. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-4155 1504, toimitus@tukilinja.fi Toimitusneuvosto: Sanni Purhonen, Pasi Päivinen, Heini Saraste, Riitta Skytt. AD: Timo Saarinen / Pelagus ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa, joista 2 kaksoisnumeroa. Seuraava lehti ilmestyy lokakuun 1. viikolla. TÄSSÄ NUMEROSSA Ajassa Artikkelit 4 Ajassa mukana Juhlaviikoille kehitysvammateatteria Australiasta; Tanssiryhmä rikkoo rajoja; Robottipotku avasi MM-kisat; Kipupotilaan sisustusblogi hurmaa; Kosketa ja kuuntele taidetta; Palkintoja; Messuteatteria omaishoidosta. 6 Henkilökohtainen budjetointi rakentaa omannäköistä elämää Kannen kuva: Sofia Virtanen 14 Pekka pääsi hevostöihin 27 18 Jens on automies Helsingin vammaisneuvoston tilanteesta pj. Ilpo Haajalle. Näin opastat näkövammaista; Kännykkä kuulolaitteena; Oppaita erilaisen koululaisen perheelle ravintolavaunu 30 Uusi on esteellinen Siirtymisen päivätoiminnasta hevostilalle mahdollisti henkilö kohtainen budjetointi. 22-vuotias autokorjaamon työnjohtaja on rassannut autoja pienestä pitäen. Pyörätuolilla pääsee korjaamolla joka paikkaan. Tukitoiminta 22 Laulua nurinperin Riikka Hänninen on laulunopettaja, muusikko, kirjoittaja ja näyttelijä, joka jatko-opiskeli Tukilinjan tuella Tanskassa. Hänen nirepniruN -yhtyeensä laulaa laulut lopusta alkuun. Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155?1508 tiistaisin klo 10?–?12.00 sekä apurahat@tukilinja.fi IT-TUKILUURI 2 Haminan uudessa laaturavintolassa työskentelee kehitysvammaisia. 8 7 kysymystä TUKITOIMINNAN TUKILUURI IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikkan liittyvissä kysymyksissä. P. 09 4155?1506 torstaisin klo 12?–?14.00 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi. 8 Kamulla on sydän 30 tukilinja 5 • 2014 Liikuntavammaisille uudet, kaksikerroksiset ravintolavaunut ovat kuin esterata.
tiä – jopa Tukilinja-lehdestä! Ruudun lukuohjelma lukee tekstin ääneen nä kövammaiselle, ja lukihäiriöinen voi keskittyä paremmin, kun kuvat eivät vie huomiota. Häntäkin ääneen luettu teksti auttaa. Tekstiversion tekeminen vaatii kui tenkin aikaa, resursseja ja motivaatiota. Ne ovat ilmeisesti puuttuneet, koska nä kövammaisten korkeakouluopiskelu on viime vuosina lopahtanut. Ongelmia on myös korkeakoulutettu jen vammaisten työllistymisessä. Ne voi ylittää, jos panostaa osaamiseen ja sen esille tuomiseen työhakemuksissa ja esim. LinkedIn-sivustolla. Työsuhteen tukimuodotkin kannattaa työtä hakies sa kertoa, sillä niitä ei tunneta. Ennak ”Erikoistuminen harvinaisiin taitoihin on hyvä valttikortti.” koluulot vammaisia työntekijöitä koh taan ovat työelämässä yhä vankat, joten erikoistuminen harvinaisiin taitoihin on hyvä valttikortti. Sekin kannattaa ker toa, mitä tukea voi työtovereilta arjessa tarvita, ettei sen pelossa hakemusta siir retä pinon pohjalle. Alussa mainitsin, että Tukilinjasta kin voi tehdä tekstiversion. Se on nyt tehtykin ja löytyy nettisivuiltamme, to sin vasta edellisen lehden ilmaisversio. Vuoden vaihteessa teimme lukija tutkimuksen, johon te lukijat vastasit te kuulemma tavallista innokkaammin. Myös arvionne lehdestä kertoivat, että arvostatte Tukilinjaa. Pidätte sitä laa dukkaana ja monipuolisena, ja suurin osa teistä lukee lehden tarkasti tai mel ko tarkasti. Olette tasapuolisesti mie hiä ja naisia, eri puolilta Suomea ja jo kaisesta yhteiskuntaluokasta. Pääosin olette kuitenkin kotoilevia ja perinteitä arvostavia, joten sähköistä lehtiversiota ette vielä meiltä toivo. Panostamme siis edelleen tukitoimintaan, emme bittei hin. Sähköinen lehtiarkisto on kuiten kin tulossa. Vakiot 11 Tulilinjalla Pasi Päivinen pohtii näkövammaisten korkeakoulutuksen ongelmia. 16 Blogilinjalla 14 Pekka Kinnunen halusi päivätoiminnasta miesten töihin maatilalle. Sen mahdollisti uusi tapa tehdä sosiaalityötä: henkilökohtainen budjetointi. 8 Tukipointti Uudeksi tukimuodoksi Ammattitutkintostipendi. 17 Tukitori 17 Parempaa työnvälitystä TE-toimistot kehittävät palvelujaan osatyökykyisille. Luvassa on mm. oma virkailija. 32 Tukipäätöksiä Tukilinjan myöntämiä apurahoja huhti- ja toukokuulta 2014. www.tukilinja.fi Netissä voit lukea edellisen Tukilinja-lehden ilmaiseksi, ja nettisivujemme Tukitorilta löydät vammaisten ihmisten valmistamia tuotteita ja palveluja. Tarjolla on myös juttuarkisto ja tietoa tukitoiminnastamme. Facebook ja Twitter Vinkkaamme aktiivisesti vammaisalan menovinkeistä ja ilmiöistä. Lähetä omatkin vinkkisi jakoon! tukilinja 5 • 2014 Kasperista tulee puuseppä. Hän bloggaa Tukilinjan nettisivuilla elo–syyskuussa. 21 Kirjavinkki 25 Leffafriikki 26 Ruudun takaa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 33 Ristikko 35 Jaloittelua Kaisa Lekan sarjakuva. 3
AJASSA MUKANA Robottipotku avasi MM-kisat 12. kesäkuuta 29-vuotias alaraajahalvautunut mies nousi stadionilla pyörätuolista ja ohjasi eksokehon eli robottipuvun avulla jalkansa tekemään potkun, joka liikutti jalkapalloa. Näin MM-kisat olivat virallisesti alkaneet Sao Paulossa, Brasiliassa. Potkun mahdollisti brasilialaisen neurokirurgi Miguel Nicolelisin kehittämä menetelmä, jossa aivokuoren liikesignaali välitetään tietokoneen kautta robotille, tässä tapauksessa henkilön käyttämään ulkoiseen tukirankaan. Nicolelisin johtamaan Walk Again -tutkimustiimiin kuuluu yli 150 tutkijaa, ja tavoitteena on kehittää itsenäisesti käytettäviä apuvälineitä liikuntavammaisille. Kipupotilaan sisustusblogi hurmaa Vaikeisiin elämänolosuhteisiin voi suhtautua monella tavalla. Wilhelmiinan tapa on pitää sisustusblogia. Neurologista oireista ja kivusta kärsivä Wilmelmiina kertoo blogissaan leikkauksista, kipukohtauksista, stimulaattorihoidosta, vammaispalvelun hakemisesta ja pillereiden popsimisesta. Sitten hän toteaa: ”Olen kuitenkin onnellinen: Olenhan sentään elossa :)” ja täyttää sivut ihastuttavilla pastelliväreillä ja käsin tehdyn näköisillä esineillä ja ratkaisuilla, joissa silmä lepää. Wilhelmiinashome.com kuuluu Suomen suosituimpiin sisustusblogeihin, ehkä juuri siksi, että kauneus siinä kohtaa elämän karut realiteetit. Niiden vuoksihan sitä kauneutta tarvitaan! Palkintoja Kehitysvammaisten Tukiliitto myönsi Vuoden tulppaani-tunnustuspalkintonsa Mervi Savolle, joka järjesti viime kesänä Yimby-hyväntekeväisyysjuoksun. Siellä juoksivat ne espoolaiset, jotka halusivat toivottaa kehitysvammaiset tervetulleiksi naapurustoonsa. Juoksu oli vastaisku Espoon Riilahdella syntyneeseen nimby-vastustukseen (”not in my back yard”). Juoksu keräsi 200 osanottajaa ja suuren suosion somessa ja muussa mediassa. Kaavamuutosvalitukset hylättiin ja nuorten koti Villa Huvi saa valmistua vuonna 2015. Ruotsinkielisen teatterin tapahtuma Hangö Teaterträff myönsi Antonia-palkintonsa esitykselle Den brinnande vargen (Palava susi), jonka tuottivat yhteistyössä kehitysvammateat teri DuvTeatern sekä Klock riketeatern, jonka Diana- Mervi Salo toivotti Yimby-juoksulla kehitysvammaiset naapurit tervetulleiksi. näyttämöllä Helsingissä esitys nähtiin. Näkövammaisten kulttuuripalkinnon sai loviisalainen Anne Huttunen, joka on elvyttänyt näkövammaisten kuunnelmaharrastusta viihteellisten kuunnelmien avulla. Jännärijoutsenet-ryhmänsä kanssa hän on kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut neljä kuunnelmaa, joita voi kuunnella ne- tin kautta. Lisäksi hän on käsikirjoittanut ja ohjannut liveroolipelejä näkövammaisille. Seuraava larppi pelataan marraskuussa Helsingissä Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Kehitysvammaisten yleisurheilun EM-kisoissa Jani Tissari heitti keihäänheitossa hopeaa ja Joni Pajala kiekonheitossa pronssia. Veijo Setälä viimeistelee teostaan Taajama. SITAATTI ”Usein on niin, että ihmisen hyvät ja huonot puolet ovat lähtöisin samasta ominaisuudesta. Luova hullu ei ehkä pysy budjetissa mutta näkee vision. Sokea oppii järjestelmälliseksi ja kekseliääksi. Liikuntavamma voi tehdä ihmisestä erityisen sinnikkään.” Reetta Räty, HS 1.6. 4 Kosketa ja kuuntele taidetta Porin taidemuseon Kehonanäyttely 13.6.–14.9. kertoo aistien merkityksestä ja poikkeavistakin tavoista käyttää niitä. Taiteilijat Sanna Pajunen, Kirsi Jaakkola, Toni Lehtola ja Veijo Setälä kertovat näyttelyssä teoksistaan 20.8. klo 18.00. tukilinja 5 • 2014 Teosten vaikuttavuutta on pyritty tukemaan niissäkin tapauksissa, kun näyttelyssä vierailevalla ihmisellä on ongelmia aistimusten vastaanotossa tai ymmärtämisessä. Veistoksi ja maa lauksia saa kosketella, veistokset voivat liikkua tai äännellä ja maalauksen pintamuodot kuvata sen sisältöä. Kehona on tehty yhteistyössä useiden vammaisjärjestöjen kanssa, ja se on Porin taidemuseon ja Porin lastenkulttuurikeskuksen yhteistuotantoa.
Juhlaviikoille huipputeatteria Australiasta Helsingin Juhlaviikoilla 19.–20.8. vieraileva Back to Back Theatre on yksi Australian luovimpia ja nimekkäimpiä teattereita. Sen viisi näyttelijää ovat kehitysvammaisia, taiteellinen johtaja Bruce Gladwin on puolestaan teatterin huippuammattilainen. Esityksiin osallistuu myös vierailevia näyttelijöitä. Teatteriryhmä on erikoistunut yksilön oikeuksiin liittyviin kysymyksiin ja esitykset ovat saaneet ylistäviä arvioita ympäri maailmaa. Näytelmässä Ganesh Versus the Third Reich (Ganesh vastaan kolmas valtakunta) norsupäinen jumala vaatii Hitleriltä hindusymboli hakaristiä takaisin. Sivusta seuraa natsi-Saksan kuoleman enkeli, tohtori Mengele. Asetelma sysää liikkeelle nuoren näytelmäkirjailijan kamppailun paikasta parrasvaloissa. Millainen vastuu aiheen käsittelyyn sisältyy? Karskin rehellinen, häkellyttävän vahvoja näyttämökuvia synnyttävä esitys pakottaa ottamaan kantaa syrjintään, erilaisuuteen sekä teatterin tekijän vastuulliseen rooliin. Esityskielinä ovat englanti, saksa ja sanskrit, tekstitys on suomeksi. TIESITKÖ Osallistuminen kuntoutujille suunnatun klubitalon toimintaan vähentää psykiatristen palvelujen käyttöä 75 prosentilla. Jo 3–4 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan perustaa uusi klubitalo 25– 30 hengelle tukipalveluineen. KlubiLahti 5/2014 Messuteatteria omaishoidosta Kuva: Jeff Busby / Back to Back Ganesh-jumala vaatii Hitleriä luovuttamaan hakaristin takaisin. Ei tekosyitä, ei rajoja! ILL-Abilities on kansainvälinen viiden vammaisen nuoren miehen akrobaattinen esiintyjäryhmä. 27-vuotias montrealilainen Luca ”Lazylegz” Patuelli kertoo, että aloittaessaan vuonna 2007 he päättivät olla breakdancen superryhmä, mutta ajan ja suosion myötä esitys monipuolistui. Nykyisin ryhmä kiertää maailmaa ohjelmiston kanssa, johon sisältyy tanssia, teatte- ria, performansseja, työpajoja ja innostavia luentoja. Suomessa he eivät ole vielä vierailleet, mutta ryhmän esityksiin voi tutustua YouTubessa. ILL-Abilities haluaa motivoivaa viihdettä esittämällä vaikuttaa yhteiskunnan käsityksiin vammaisuudesta, edistää voimaantumista ja kannustaa muitakin löytämään omat mahdollisuutensa. Luca Patuellin oma tärkeä tavoite toteutuu ehkä lauantaina 26. heinäkuuta Montrealissa, Kanadassa hänen järjestämässään Minä haastan -tapahtumassa. Silloin Luca aikoo heittää kyynärsauvat ja ortoosit nurkkaan ja kävellä omin jaloin 2,5 kilometriä. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi liittymään matkalle mukaan hakemaan intoa omiin tavoitteisiin. Riitta Skytt tukilinja 5 • 2014 Omaishoitajien teatteriryhmä Virtapiirin suosittu Muistijälkiä-näytelmä esitetään ikäihmisille suunnatuilla Hyvä ikä -messuilla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa perjantaina 26.9. Näytelmä perustuu kokemuksiin muistisairaan omaishoitajana ja puolisona olemisesta. Ohjaus on näyttelijä Tarja Pyhähuhdan, käsikirjoitus Sanna Häkkisen ja musiikki Pete Nikulaisen. Esitys sisältyy messulipun hintaan. 25.–26.9. pidettävillä messuilla voi esimerkiksi kokeilla tasapaino- ja apuvälinerataa sekä opetella kaatumista ehkäiseviä harjoitteita. Messujen sisältöä on laajennettu Terve aikuinen -tapahtumalla, joka on suunnattu työikäisille. UUTU FAC E USVINKIT BO O K Tukilinja IS SA p äivittä FB -sivuille ä jatkuv Tykkää, en uusia vinkkeasti ja pysy t jä. mukana ajassa ! 5
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on toukokuun alussa otettu käyttöön uusi liikuntavammaisen siirtoauto. Sen avulla voidaan helposti siirtää pyörätuolissa istuva matkustaja terminaalista lentokoneeseen, kun kävelyputki ei ole käytössä. Kuljetinauto tunnetaan lentokentällä nimellä Ambulift ja sillä pystytään nostamaan jopa viisi ihmistä koneeseen samalla kertaa. Mukaan mahtuvat vielä viisi saattajaa sekä matkustajien avustajat. Ennen Ambuliftin käyttöönottoa pyörätuolia käyttävät matkustajat kannettiin kentällä koneeseen kantotuolilla, mikä ei ollut kovin mukava tapa matkustaa. Käytännön kokeilussa kaikki toimi erittäin hyvin. Lähtöportin avustaja opasti auton noutopaikalle, ja auto tuli muutamassa minuutissa. Takalaitanostin laskettiin alas, ja ei kun pyörätuolilla kyytiin ja matkustajan nosto ylös koriin. Kori on eristetty ja lämmitetty. Sen jälkeen auto ajoi lentokoneen luo ja kuljettaja nosti korin niin, että pyörätuolissa istuva matkustaja pääsi siirtotuolin avulla suoraan sisään lentokoneeseen ja oikealle istuinriville. Lentokentän avus- taja vei sitten pyörätuolin suoraan lentokoneen ruumaan. Tätä palvelua tarvitaan vain, kun muut matkustajat kuljetetaan bussilla lentokoneeseen. Kun kuljetaan putkea pitkin koneeseen, ei siirtoautoa tarvita. Lentoasemalla pyritään hoitamaan kaikki nostot jatkossa Ambuliftillä, mutta ruuhka-aikaan joudutaan edelleen joskus käyttämään kantotuoleja. Ambulift on käytössä päivittäin parikymmentä kertaa, sesonkiaikoina useamminkin. Clas von Bell Kuva: Finnavia Hissiautolla lentokoneeseen Helsinki-Vantaalla Liikuntavammaisten siirtyminen lentokoneeseen helpottui uuden siirtoauton myötä. Henkilökohtainen budjetointi rakentaa omannäköistä elämää Kun sosiaalitoimi tarjoaa rahoituksen toimintaan, johon asiakas on oikeutettu, ja asiakas päättää, mitä sillä tehdään, on kyse henkilökohtaisesta budjetoinnista. Hyväksi havaittua toimintamallia ehdotetaan uudistuvaan sosiaalihuoltolakiin. T EKSTI: SARI HEIMO-HOLOPAINEN KUVA: ELINA LEINONEN ”T ämän hankkeen ajoi tus osui nappiin. Pro jektin tuloksia ja koke muksia voidaan heti hyödyntää lainsäädäntöön vaikuttamises sa”, kertoo Kehitysvammaliiton erityissuunnittelija Marika Ahlsten innostuneesti. Kiire on. Kesäkuun kuuden teen päivään mennessä lausun tojen uuteen sosiaalihuoltolaki luonnokseen tulee olla valmiina. Kesä pitää vielä jännittää, me neekö henkilökohtainen budje tointi läpi lakiin. Lain on tarkoi tus mennä syksyllä eduskuntaan ja tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Mikäli henkilökohtai nen budjetointi ei päädy sosiaa lihuoltolakiin, vaihtoehtona on asian kirjaaminen uudistuvaan vammaispalvelulakiin, joka se kin on lausuntokierroksella. Henkilökohtainen budjetoin 6 ti tarkoittaa, että sosiaalipalvelu jen käyttäjä saa itse päättää, mi hin hänen palveluunsa varatut rahat käytetään. Jos kyse on esi merkiksi työtoiminnan rahoit tamisesta, hän valitsee millaista työtä tekee. Kun mallia kokeiltiin, alettiin kuunnella asiakkaita ja huomat tiin, että esimerkiksi monet työja päivätoiminnan asiakkaat oli vat tyytymättömiä. He halusivat jotakin muuta kuin ryhmämuo toista toimintaa toimintakeskuk sissa. Ja näin lähdettiin kokeile maan uutta. ”Toisaalta mikään ei estä kun tia räätälöimästä palveluja nyt kään. Kunnilta ja työntekijöil tä vaaditaan vain rohkeutta ja mielikuvitusta ”, Marika Ahlstén muistuttaa. Parasta kuitenkin olisi, et tä henkilökohtainen budjetoin ti saataisiin lakiin yhdeksi palve lujen järjestämistavaksi. Silloin toiminnan lähtökohta selkey tyisi. Työntekijät saavat mallis sa kannustimen ja asiakas saa ol la oman elämänsä päämies. Hän saa miettiä ja päättää, miten ha luaa elämäänsä yksilöllisesti ra kentaa. Tarvittaessa hänellä ovat apuna tukihenkilöt ja läheiset. Vammaispalvelut irrotettava kilpailutuksesta Uusi EU:n hankintadirektiivi on tullut voimaan, ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalainsäädäntöä. Monissa EU-maissa on hyödynnetty kansallista harkintaa ja tunnistettu ne sosiaalipalvelut, jotka on perusteltua irrottaa julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Suomessa tätä ei ole vielä tehty, todettiin Pikkuparlamentissa järjestetyssä Eduskunnan vammaisasioiden verkoston, Vammaisfoorumin ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan yhteisessä tiedotustilaisuudessa 9.5.2014. Kilpailutus ei tarjoa asiakkaille mahdollisuutta osallistua omaa arkeaan koskevien asioiden suunnitteluun. Vammaisten henkilöiden jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsemaa yksilöllistä apua ei myöskään voi tuotteistaa, mikä olisi kilpailutuksen perusedellytys. Palvelujen laatu kärsii myös hinnan priorisoinnista. Vammaisilla ihmisillä on oikeus paitsi palvelun toimivuuteen myös sen jatkuvuuteen ja asumisratkaisujen pysyvyyteen. Vammaisalan järjestöt vaativatkin, että arjesta selviytymiseen tukilinja 5 • 2014 tarkoitetut jatkuvat vammaispalvelut irrotetaan kilpailuttamissäännösten piiristä. Joustavia ja toimivia järjestämistapoja näille palveluille ovat esimerkiksi henkilökohtainen budjetointi, palveluseteli tai julkisen palvelun tehtävää toteuttava SGEImenettely (Services of General Economic Interest). Sillä tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluja, joiden saatavuuden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen.
Helsingin pysäkit alkavat puhua Näkövammaisten koulutustaso laskee Helsingin seudun liikenne HSL asentaa parhaillaan vilkkaimmille bussi- ja raitiovaunupysäkeille puhetoiminnolla varustettuja näyttötauluja. Taulussa näkyy neljä riviä saapuvan liikenteen tietoja: linjan numero sekä arvioitu saapumis aika. Tiedon voi kuunnella suomeksi ja ruotsiksi painamalla pysäkkikatoksen info-painiketta. Myös poikkeusliikennetiedotteet voi pysäkillä nähdä ja kuulla. Puhuvia näyttötauluja asennetaan koekäyttöön 20 kappaletta. Niitä löytää esimerkiksi Mäkelänka- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus näkövammaisista laski viidessä vuodessa 16,8 prosentista 5,2 prosenttiin, osoittaa THL:n ylläpitämän Näkövammarekisterin tutkimus. Samaan aikaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus koko väestöstä on kasvanut 30,3 prosenttiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden näkövammaisten määrä nousi vuoteen 2005 saakka, jolloin se alkoi laskea. Tällä on ollut tuhoisia vaikutuksia nuorten työllistymiselle. Näkövammaiset nuoret eivät Kokeilu toi iloa ja intoa Kehitysvammaliiton ja Kehitys vammaisten Palvelusäätiön ko keiluun eli Tiedän, mitä tahdon! -projektiin (2010-2014) lähti mu kaan 30 vammaispalveluja käyt tävää henkilöä Vantaalta ja Ete lä-Karjalasta. ”Mukana olleet työntekijät sa novat, että paluuta entiseen ei ole. He ovat nähneet niin posi tiivisia muutoksia asiakkaissa ja saaneet itse motiivia ja iloa työ hönsä”, sanoo Marika Ahlstén. Projektissa koettiin hienoksi sekin, miten vammaispalvelujen johto kannusti alaisiaan: ”Jos jokin asia mietitytti, niin johdon viesti vammaispalvelun työntekijöille oli, että kokeilkaa vaan.” Kehitysvammaliiton ja Ke hitysvammaisten Palvelusääti ön yhteiselle hankkeelle ei saa tu jatkorahoitusta toiminnan jat kokehittämistä ja laajentamista varten. Molemmat organisaati ot kuitenkin jatkavat tahoillaan henkilökohtaisen budjetoinnin puolesta puhumista, ja Kehitys vammaliiton Palvelusäätiö to teuttaa omaa jatkokokeiluaan Kainuussa. Lakimuutosta odotellaan Nyt odotetaan jännityksellä laki muutosta. Kehitysvammaliiton mukaan lähtökohdat asiakkaan osallisuutta ja kuulluksi tulemis ta korostavan henkilökohtaisen dulta, Hämeentieltä ja Kampista Tennispalatsin edestä. Kuuntelupainike on mustavalkoinen ja siinä lukee kohokirjaimin sekä pisteillä INFO. Painike sijaitsee näyttötaulun alapuolella noin metrin korkeudella pysäkkikatoksen tolpassa siinä päädyssä, josta noustaan bussiin. Synteettinen puhe kuuluu näyttötaulun alareunasta. Näytöistä kerätään kokemuksia, joiden pohjalta infotauluja kehitetään. Projektin edetessä voidaan ilmoittaa myös bussin tai raitio vaunun ajantasainen saapumisaika pysäkille. enää hakeudu korkeakouluopintoihin eikä heitä myöskään kannusteta valitsemaan lukiota ja korkeakoulua. Keskeisenä syynä kielteiselle kehitykselle pidetään yhä visuaalisemmiksi muuttuneita sähköisiä oppimisympäristöjä, joissa näkövammaisten opiskelijoiden on vaikea toimia tehokkaasti. Saavutettavuutta ei ole otettu huomioon, jolloin opintonsa aloittavat näkövammaiset nuoret törmäävät mahdottomilta näyttäviin esteisiin. Monet ovatkin keskeyttäneet korkeakouluopintonsa. Pekka Kinnunen ja työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkanen pitävät aamupalaveria hevostilalla. Juttu henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta löytyy sivulta 14. budjetoinnin mukaan ottamisel le lainsäädäntöön ovat Suomes sa suotuisat. Sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteiksi on ni mittäin määritelty asiakaslähtöi syyden vahvistaminen sekä osal lisuuden ja omatoimisuuden edistäminen. Marika Ahlstén selvittää vie lä, mitä henkilökohtainen budje tointi oikein pitää sisällään: ”Lähdimme projektiin mu kaan ilmaisulla ‘henkilökohtai nen budjetointi’. Huomasimme sitten, että eihän se raha tässä määrittele, vaan ihmisen tarve omaan elämäänsä. Henkilökoh taisessa budjetoinnissa rahamää rä pysyy samana. Se voi jopa pie nentyä jollakin, jolle ilman kysy myksiä on tarjottu palveluja, jot ka eivät hänelle sovi.” Malli ei silti tarkoIta sitä, että asiakkaille vuoden alussa jaettai siin rahapussi, jonka saisi käyt tää, miten haluaisi. ”Näinkin on joskus luultu, ja malleja henkilökohtaiseen bud jetointiin on monia. Suomessa on otettu esimerkkiä Englannin tukilinja 5 • 2014 ja Skotlannin kokeiluista. Sosiaa lihuoltolakiin lähtevässä lausun nossa annetaan eri vaihtoehtoja. Ehdotamme, että budjettia hal linnoisi tilanteen mukaan esi merkiksi kunta, palveluntuotta ja, henkilö itse yksin tai tuettu na, tai mahdollisesti näiden jo kin yhdistelmä. Tärkeintä on, että ihminen voi päättää itse omasta elämäs tään. Niin kuin tämän lehden sivulla 14 alkavan jutun Pekka Kinnunen, joka saa jatkaa töi tään hevostilalla. 7
Villen työnä on tiskaaminen, ja sen hän tekeekin innolla ja tarttuvan iloisesti. Kamu – ravintola, K Haminan keskustassa palvelee uusi laaturavintola Kamu, jossa kehitysvammaiset työntekijät toimivat asiakastyössä tarjoilijoiden työpareina. Hommat hoituvat ilolla ja hyvällä työasenteella. T EKSTI: SARI HEINO-HOLOPAINEN KUVAT: SOFIA VIRTANEN 8 amu-ravintola ottaa tulijat vas taan houkuttelevalla ruoan tuoksulla ja leppoisalla, valoi salla tunnelmalla. Sisustus on harmoninen ja pöytiä korista vat vaaleanpunaiset orkideat. Iloa suorastaan väreilee ilmassa. Laura tulee tervehtimään tulijoita tyylik käässä mustassa työasussaan. Hän on ollut Kamussa töissä alusta asti. ”Tarjoilen, taittelen servettejä ja katan pöytiä”, hän kertoo. Kamu-ravintola avattiin Haminan Spahotellin yhteyteen tämän vuoden helmikuus sa. Se on auki seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan, joten työ on vuorotyötä. Lau ra kertoo, että vapaa-aika ja työ vuorottelevat mukavasti ja tuovat rytmiä elämään. ”Olen oppinut kaikkea uutta ja opin koko aika lisää. Ympäristö on mukava. Töissä ta paan uusia tyyppejä, ja on mukava aina teh tukilinja 5 • 2014 dä töitä hyvien kavereiden kanssa. Tässä pai kassa viihdyn, vaikka välillä työpäivän jäl keen olen väsynyt.” Hän hymyilee ajatukselle lähestyvästä ke sälomasta. ”Vapaa-aikana olen koneella tai käyn mummin luona kylässä.” Toimintaidea Italiasta Ravintolaa pitää Ravimäkiyhdistys ry, joka tarjoaa Haminan seudulla asumis-, tuki- ja ruokapalveluja vanhuksille, kehitysvammai sille ja vaikeavammaisille. Ravimäkiyhdistyk sen tarjonnasta löytyy myös monenlaista viri ketoimintaa sekä työllistymistä edistäviä pal veluita, kuten Kamu. Ravintola toimii normaalien liiketoimin taperiaatteiden mukaan, mutta uutta on, et tä se on ensimmäinen tämän mittaluokan ra vintola, joka työllistää vakinaisesti kehitys vammaisia. Idean toi Italiasta Suomeen kir
Laura osaa kattaa pöydät kauniisti ja tarkasti. Jokaisella tavaralla on paikkansa tunnelmallisessa ravintolassa. jolla on sydän jailija ja teologi Jaakko Heinimäki, joka on tästä hyvästä nimitetty Don Kamuksi ja Ka mun kummiksi. Kamusta on jo lyhyessä ajassa tullut Spahotellin asiakkaiden ja Haminan keskustan pyöreillä kaduilla liikkuvien suosima ravin tola. Kesäksi siihen avattiin viehättävään si sustukseen sopiva ulkoterassi, joka houkut telee kulkijaa istahtamaan. seen asti. Heidän lisäkseen Kamussa työs kentelee ravintola-alan ammattilaisia, joista seitsemän on vakituista työntekijää ja kym menen ekstraajaa”, Terhi selvittää. Tukena oma työpari ”Täällä työskennellään rinta rinnan, ja työpa rit tukevat myös toisiaan”, kertoo Kamun vuo ropäällikkö Tiina Montonen. Työparit muodostetaan aina tilanteen ja tarpeen mukaan ajatuksella, että ravintolaalan ammattilainen ohjaa ja tukee enemmän apua tarvitsevaa. Kiireisimmissä illoissa hel pottaa itse kunkin keskittymistä se, että jo kaiselle on annettu selkeä ”tontti”, josta vas tata. Taitojen kehittyessä tavoitteena on mah dollisimman itsenäinen työskentely. ”Useimmilla työntekijöistämme on jo aiempaa kokemusta ravintola- ja keittiötyös tä. Hamina Tattoossa 2012 Ravimäkiyhdis tyksellä oli pop up -ravintola. Saman vuoden Tavoitteena palkkatyö Arjessa Kamun työntekijöiden rinnalla toi mii ohjaaja Terhi Virtanen Ravimäenkehi tysvammapalveluista. Hän kertoo, että yh distyksen työtoiminnan piirissä on kaikkiaan 11 tukea tarvitsevaa työntekijää, joista yksi on palkkasuhteessa. Kamussa työskentelee heis tä muutama. ”Lähimmän vuoden aikana tavoitteenam me on tukea nyt aluksi 1–2 työntekijäämme urapoluillaan eteenpäin aina palkkasuhtee tukilinja 5 • 2014 9
”Tästä työstä pidän. On hienoa tulla toisten kanssa juttuihin.” Tepon vastuulla on pöytien siistiminen, kun asiakkaat vaihtuvat. ”Halusin töitä, joissa tapaa ihmisiä. Palvelutyö sopii minulle.” syksyllä Helsingin Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla toteutettu ensimmäinen Kamukokeilu oli valtaisa menestys”, Terhi kertoo. Teppo haluaa tavata ihmisiä Paikalle tulee juuri työvuoronsa aloittamas sa oleva Teppo, joka kertoo viihtyvänsä Ka mussa. ”Tästä työstä pidän. On hienoa tulla tois ten kanssa juttuihin”, Teppo kiittelee. ”Ennen pesin autoja ja olin talkkarina. Sii hen hommaan kyllästyin. Halusin toisenlai sia töitä, missä voi tavata ihmisiä. Halusin haasteita ja kehittyä. Palvelutyö sopii minul le.” Kamussa näkee, että asenne työhön on esimerkillinen. Melkein aina tullaan iloisina töihin. Ensin halataan ja kerrotaan lähimmät kuulumiset. Spontaanius ja tunteiden osoit taminen on täällä osa työkulttuuria. Teppo kertoo, että kerran eräs työkaveri tuli töihin ja sanoi, ettei nyt yhtään jaksaisi, mutta ilmoitti sitten vain topakasti, että työt on tehtävä. Ja ne tehdäänkin järjestelmälli sesti. Työkaveruuden tunne on voimakas. Teppo etunenässä he olisivatkin valmii ta lähtemään työporukassa vaikka matkalle Roomaan Gli Amici -ravintolaan tutustumaan Kamun esikuvaan ja sen työntekijöihin. Työt opitaan vaiheittain Laura ja hänen muut Ravimäen kautta tul leet työkaverinsa ovat oppineet työtehtävän sä vaihe vaiheelta. Terhi Virtasen mukaan työntekijät valikoituvat eri tehtäviin vahvuus alueidensa mukaan. Terhi käy heidän kans saan työtehtävät itse läpi ja arvioi sitten so pivat työntekijät kuhunkin tehtävään. Välillä hyppy omalta mukavuusalueelta uusiin haas teisiin kuitenkin virkistää. ”Jos joku työ ei lähde sujumaan, kokeil laan toista lähestymistapaa. Tarvittaessa har joitellaan lisää rinnakkain ja toistetaan, tois tetaan ja toistetaan. On suuri ilo nähdä arjen kasvutarinoita ja iloita yhdessä onnistumisen kokemuksista”, Terhi kuvailee. ”Hyvällä porukalla syntyy hyvä draivi!” Tiina ja Terhi ovat nähneet, että työn tuo ma säännöllisyys on ollut työntekijöille hy väksi. ”Pitkäaikainen työ antaa kiintopisteen elämään. Ja tehtäviä ravintolaympäristö tar joaa laidasta laitaan aina kassalta tiskiin asti.” 10 tukilinja 5 • 2014
TULILINJALLA KOLUMNI ~ PASI PÄIVINEN Näkövammaisille tarvitaan ei-visuaalisia oppimateriaaleja V ain 60,8 prosentilla näkövammaisista 15–64-vuotiaista on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Koko väestössä sama luku on 74 prosenttia. Ero on suuri ja vielä suu remmaksi muuttuu, kun katsotaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneita: THL:n ylläpitämän Näkö vammarekisterin keväällä 2014 valmistuneen tut kimuksen mukaan korkeakoulututkinnon suo ”Jatkuvasti muuttuvat osuus näkövammaisista laski vii sähköiset oppimateriaalit ja rittaneiden dessä vuodessa 16,8 prosentista 5,2 prosent niiden oppimisalustat ovat tiin. Kaikista suomalaisista korkeakoulututkin muodostuneet esteeksi.” non suorittaneiden osuus kasvoi samaan aikaan 30,3 prosenttiin. Vuoteen 2005 saakka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden näkövammaisten määrä nousi ta saisesti, mutta sen jälkeen se on pudonnut takai sin vuoden 1988 tasolle. Muutos on todella huo lestuttava, sillä näkövammaisten työllistyminen on muutenkin haasteellista. Yleisen koulutusta son noustessa huonommin koulutettujen on en tistä vaikeampaa työllistyä. Kehityssuunta ei lupaa hyvää näkövammais ten nuorten tulevaisuudelle, sillä monet perintei set näkövammaisten käsityöammatit, kuten har ja-, rottinki ja muut käsityöt ovat globalisaation vaikutuksesta tulleet kannattamattomiksi. Näkö vammaisten ja muidenkin vammaisten ihmisten kannattaa siis kouluttautua, ja jos vain suinkin mahdollista hakeutua erityisoppilaitosten sijaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tosiasia on, että mitä koulutetumpi vammai nen on, sitä todennäköisemmin hän työllistyy. Pasi Päivinen on näkövammainen kansainvälisen politiikan tutkija, joka on työskennellyt virastoissa, ministeriöissä ja EU-parlamentissa. Hän asuu Joensuussa ja kirjoittaa uutta kirjaa. Miksi näkövammaiset nuoret eivät ole vuoden 2005 jälkeen hakeutuneet yhtä aktiivisesti kor keakouluopintoihin? Näkövammaisten lukiolais ten määrä on ollut laskussa, mikä tietysti heijas tuu suoraan korkeakouluun hakeutuvien mää tukilinja 5 • 2014 rään. Se ei silti selitä pudotusta, joka on marginaa liryhmän kohdalla suuri. Taustalta löytyy useita syitä. Keskeisin on op pimisympäristöjen ja oppimisen muotojen muu tos. Vaikka tietotekniset laitteet, niihin liitettä vät apuvälineet ja erikoisohjelmat ovat merkittävä edistysaskel, joka on helpottanut näkövammais ten opiskelua ja työskentelyä 1990-luvun alusta lähtien, teknisen kehityksen vauhti on ilmeises ti ollut liian kova. Jatkuvasti muuttuvat sähköi set oppimateriaalit ja niiden oppimisalustat ovat muodostuneet esteeksi. Etenkin sähköisissä ma teriaaleissa viime vuosina korostunut visuaalisuus on tuonut uusia ongelmia. Näitä näkövammaisten opiskelun esteitä ei ole kyetty ennakoimaan, vaan on törmätty niihin val mistautumatta. Ellei opiskelussa käytettäviä sähköisiä materi aaleja ja palveluja kyetä toteuttamaan näkövam maisten saavutettaviksi, heidän opiskelumahdol lisuutensa korkea-asteella muodostuvat jatkossa kin monelle liian haastaviksi. Suomessa vallitsee yhdenvertaisten koulutus mahdollisuuksien harha. Hienoja Pisa-tuloksia hehkutetaan mediassa, muistutetaan yhtenäises tä ja maksuttomasta perusopetuksesta sekä kaikil le ”periaatteessa” avoimesta väylästä korkeakou luopintoihin. Väylä moniin korkeakouluihin pää sykokeen ja erillisvalinnan myötä onkin leveäm pi kuin aikaisemmin, mutta oleellisempi kysymys on se, miten näkövammaisena korkeakouluopin noista suoriudutaan: saadaanko yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja hankitaanko vahva am mattitaito? Jotta opiskelu näkövammaisena onnistuu, tar vitaan ajanmukaisia apuvälineitä, saavutettavaa opiskelumateriaalia ja esteettömiä opiskelumah dollisuuksia. Esteettömyystietoa sähköisistä ma teriaaleista on tarjolla runsaasti, henkilökohtainen apu on säädetty vammaispalvelulaissa vuonna 2008 subjektiiviseksi oikeudeksi, ja monissa kor keakouluissa, esimerkiksi Turun yliopistossa, on esteettömyyssuunnittelija. Näkövammaisen opis kelijan olosuhteet ovat parantuneet vuoden 2005 jälkeen kaikilta muilta osin paitsi sähköisen oppi misympäristön osalta. Näkövammaisten koulutustason notkahdus on siis korjattavissa. Korjaussarjaan tarvitaan jul kista keskustelua, tehokkaampaa vaikuttamistyö tä, lujaa tahtoa ja konkreettisia päätöksiä tehdä sähköisestä oppimateriaalista ja oppimisalustois ta kaikille saavutettavia. Se on yhdenvertaisuus kysymys mitä suurimmassa määrin, ja avain nä kövammaisten koulutustason nostamiseen. 11
KYSYMYSTÄ T EKSTI: IRIS TENHUNEN Helsingin vammaisneuvoston tilanteesta V ammaisneuvoston on täysin hukkaan. Vuoden 2010 siin liittyvien asioiden käsittely ”Saamieni tietojen pohjal selvityskin on osaltaan vaikut vaiheita jopa kolme päivää en ta asiat ovat monien kuntien tarkoitus varmistaa, et tä kunnan palvelut sovel tanut käsityksiin. Mutta kun tu nen päätöksen tekoa. Tämäkin vammaisneuvostoissa menos tuvat vammaisillekin. Helsingin on parempi kuin jälkikäteen tai sa heikompaan suuntaan, mi lee lama, hyvätkin tavoitteet ly tätään ja kehitys tyssää kuin sei kä on erittäin syvästi huolestut vammaisneuvosto ilmoitti huhti sitten ei koskaan.” kuussa kaupunginhallitukselle, et nään.” tavaa. Kaikissa kunnissa ei edes tei sillä ole enää edellytyksiä tehdä ole vammaisneuvostoja.” 5. Mitä muutoksia neuvoston työtään. Kysyimme neuvoston pj. 3. Missä vaiheessa vammaistoimintaedellytyksiin jatkosIlpo Haajalta, mistä on kyse. neuvoston tilanne muuttui ja 7. Uskotteko Helsingin vamsa toivotte? ”Vammaisneuvoston toimin miten? maisneuvoston toiminta”Sosiaali- ja terveysvirasto taedellytykset ja vaikuttamis 1. Miksi vammaisneuvosto ei edellytysten jatkossa kohejen yhdistämisen jälkeen pa mahdollisuudet pitäisi taa katso voivansa vaikuttaa Helnevan? ri vuotta sitten paletti meni jo ta lakiteitse. Vammaisneuvos ”Vallan pitäisi kaupungissakin singin palveluihin? ”Vammaisneuvostoa ei ole vii tenkin sekaisin ja asioista tie tot tulisi uudistettavassa vam olla poliittisella tasolla, ei vain me aikoina kuultu asiantuntija dottaminen vähentyi. Neuvos maispalvelulaissa tai viimeis virkamiestasolla. Päätöksente tolta kyseltiin sitä ennen aktii tään sote-uudistuksessa säätää ko on viime aikoina virkamies elimenä vaan sille on tiedotettu asioista vasta päättämisen jäl visesti kantaa, mutta tämä lop pakollisiksi jokaiseen kuntaan, mäistynyt, mikä on vaikutta keen. Olemme kysyneet kantaa pui lähes kokonaan. Käytäntö kuten vanhuusneuvostotkin. nut myös neuvoston toimin tähän menettelyyn kaupungin jen muuttumiseen varmaankin Jos lakiin ei tule muutoksia, on tamahdollisuuksiin Päätöksiä ylimmältä lakimieheltä. Hänen liittyi myös säästämisen tavoi suurena pelkona vammaisneu tehdään nyt mielellään virka suullinen vastauksensa oli, et te. Ihan viime viikkoina on taas vostojen näivettyminen.” miestasolla ja viedään valmii tä vammaisneuvostoa ei tarvit na lautakuntiin. Näin toimies tullut merkkejä tilanteen muut ”Minusta vammaiset ovat vii se lain mukaan kuulla päätök meinen ryhmä, jolta säästöjen sa ei synny tarvetta kuunnella tumisesta paremmaksi.” senteossa.” nimissä pitäisi leikkauksia teh esimerkiksi vammaisneuvos dä. Helsingin kaupunki ei ole toa. Ei sen näin kuuluisi olla. 4. Mitä kaupunginhallitus vasyhtäkkiä muuttunut köyhäksi. ” Jos kerran vammaisneuvosto 2. Miten Helsingin vammaistasi huhtikuiseen ilmoitukon olemassa, sitä tulisi kuulla.” poliittinen selvitys vuodelseenne? ”Kaupunkimme on nyt vastan 6. Onko vaikutusmahdolli”Luotan vammaisneuvosto ta 2010 vaikutti neuvoston nut kirjelmäämme positiivi jen toimintaedellytysten para suuksien kaventumista tatoimintaan? ”Vammaispoliittiset selvityk sessa hengessä, ja tuonut meil nevan vain lakia paremmaksi pahtunut muidenkin kuntien set eivät koskaan mene sinänsä säätämällä.” le sen jälkeen tiedoksi vammai vammaisneuvostoissa? Ammattitutkintostipendi uutena tukimuotona Huhtikuussa minua lähestyi sähköpostitse tuesta kiinnostu nut henkilö, joka kertoi seuraa vaa: Toimintarajoitteestaan ja hankalasta elämäntilanteestaan huolimatta hän oli juuri suoritta nut opintonsa näyttötutkintona ja valmistunut ammattiin. Oppi laitoksessa opiskelijoille oli ker rottu Koulutusrahastosta, josta näyttötutkinnon kautta valmis tuneiden aikuisopiskelijoiden on mahdollista hakea Ammattitut kintostipendiä palkinnoksi val mistumisestaan. Hän ei sitä kuitenkaan voinut hakea, koska toimintarajoitteen vuoksi hänelle ei ollut ehtinyt 12 kertyä viiden vuoden työhistoriaa ennen opintoja, mikä on edellytys stipendin saamiseen. Näin pitkää työhistoriaa ei ennen opintoja eh di kertyä monelle muullekaan ai kuisopiskelijalle, jolla on pitkäai kaissairaus tai vamma. Kirjoittaja kyseli, tiedänkö minä, mistä vastaavaa stipendiä voisi hakea ilman pitkää työhis toriaa. Yritin selvitellä asiaa, mut ta ilman tulosta. Kun pohdimme tilannetta Tukilinjassa, totesim me pian, että stipendi voisi sopia meidän omaan tukitoimintaam me. Koska emme ole osa isoa by rokratiaa, asia eteni nopeasti. Nyt Ammattitutkintostipen di on yksi Tukilinjalta haettavista apurahoista. Koska tarkoitukse na ei ole korvata Koulutusrahas ton stipendiä vaan täydentää sitä vammansa vuoksi väliin putoa tukilinja 5 • 2014 TUKI POINTTI vien osalta, tulemme jakamaan stipendin lähes samoilla kritee reillä kuin Koulutusrahastokin. Tukilinjan stipendiin ei kuiten kaan edellytetä 5 vuoden työhis toriaa, ja saajalla on myös oltava pitkäaikainen fyysinen tai psyyk kinen toimintarajoite. Kuten Koulutusrahastostakin, stipendiä on haettava Tukilinjalta vuoden sisällä valmistumisesta (=tutkintotodistuksessa mainit tu päivämäärä). Myös rahasum ma on sama eli 450 euroa, jos tut kinto on ensimmäinen, ja 390 eu
Luokkaretki täynnä seikkailuja Ilpo Haaja on Helsingin vammaisneuvoston puheenjohtaja ja vammaisen lapsen isä. roa, jos se ei ole. Ajankohtaiset ha kuohjeet kannattaa käydä tarkis tamassa Koulutusrahaston sivuil ta, ja stipendiä on myös selkeintä hakea sieltä löytyvällä, tulostetta valla hakulomakkeella, joka täyte tään ja lähetetään Tukilinjaan. Hakemuksen liitteinä toimi tetaan kopio tutkintotodistuk sesta, tosite työhistoriasta (TEtoimistosta tai oppilaitoksesta) sekä jokin todistus, josta käy il mi hakijan toimintakyvyn rajoite. Tukilinjan myöntämä am mattitutkintostipendi on tunnus tus eikä vaikuta Tukilinjan mui den apurahojen hakemiseen, eli siitä ei seuraa hakuun ns. karens siaikaa. Kaikkien apurahojemme ha kuohjeet löytyvät Tukilinjan net tisivuilta kohdasta Tukitoimin ta / Hakeminen. Älä myöskään epäröi ottaa meihin yhteyttä pu helimitse tai sähköpostitse, jos sinulla on kysyttävää hakemi seen liittyen – tai ideoita, joiden avulla voimme tehostaa tukitoi mintaamme ja löytää piilevää tuen tarvetta! Elokuun alusta alkaen meitä tukikoordinaattoreita onkin sit ten kaksi, kun Sara Liukkonen palaa töihin. Hän vastaa jatkos sa hanke- ja ryhmäapurahoista. Minuun voi olla yhteydessä yksi tyishenkilöiden apurahoihin liit tyvissä kysymyksissä. Saija Huurinainen Tukilinjan tukikoordinaattori Kiipulan ammattiopiston val ni tyttö lauloi koko matkan ajan: mentavan koulutuksen TYVA- ”Yksi pieni elefantti marssi…” Ruuhka junasta noustessa ryhmä teki toukokuussa Tuki linjan tuella luokkaretken Heu oli uusi kokemus monelle opis rekaan ja Sealifeen. Matkaan kelijalle. Matka jatkui raitiovau lähtivät Jaakko, Jetro, Henri, nulla kohti Linnanmäkeä ja Sea Lauri Liina, Lotta, Oskari, Jut- lifea. Ratikka lähti kovaa ja äk ta, Emma, Sari ja Eeva-Liisa. kipysäytykset ja vauhtiosuudet Mukana olivat myös yhden olivat hienoja. Osa opiske opiskelijan henkilökoh lijoista halusi istua, osa SPON tainen avustaja, kaksi seisoi pitäen tiukas SORED BY ohjaajaa ja opettaja. ti kiinni kaiteesta. Mo Juna Turengista ni tuumasi, että ”Hieno Helsinkiin pysähteli ja matka!” kyytiin tuli koko ajan li Sealifessa jokainen sai sää väkeä. Jetro oli ensi kerran kierrellä ja katsella omaan tah junan kyydissä ja tuumasi, et tiinsa. Punapirajoiden ruokin tä ”IHANAA ja tasaista kyytiä!”. ta-aikana kävi altaassa kova ku Tikkurilassa suunnistimme ve hina. Kävimme kahvittelemassa sisateessa kohti Heurekaa. Ava- ennen paluuta. Kaikilla oli iloi ruusteknologia arjessamme -elo nen ja rento meininki, ja ratik kuva planetaariossa pelästytti kamatka sujui jo kuin vanhoil joitakin, kun kuvat tulivat niin ta tekijöiltä. lähelle ja oli ihan pimeää. Heu Rautatieasemalla oli muka rekasta opiskelijoille jäi mie va nähdä, miten jotkut opiske leen esimerkiksi maanjäristys lijat olivat jo kuin kala vedessä. kone. Mielenkiintoa herättivät Paluumatkalla kerrattiin koke myös jalkapallotutka, myssyjen muksia: Lotalla kohokohtana oli alla tanssiminen, skitsofrenia- planetaarion elokuva, Jetrolle kuulokkeet, miniauton nosta nuolimyrkkysammakot ja Lau minen, koripallopeli sekä fobia rille piraijoiden ruokinta. Oska huone, joka ei ollut niin kauhea ria kiinnosti elokuvassa esitel ty silmän rakenne. Kaikki ret kuin edeltä käsin ajateltiin. Vatsat täyttyivät lounasra keläiset olivat tyytyväisiä ja on vintolassa ja vettä satoi taas kaa nellisia. Teksti ja kuvat: Eeva-Liisa Meskanen tamalla, kun nousimme uuteen ja hienoon lähijunaan. Juna Kirjoittaja työskentelee erityisopettajana Kiipulassa. matka sujui rattoisasti, kun pie Lotta tutustui tuntemattomaan mieheen Heurekassa. tukilinja 5 • 2014 13
Pekka ha Lundstenin hevostilalla vantaalainen Pekka Kinnunen kantaa reippain ottein juomavettä laitumella odottavalle Uuras-orille. Hän taputtelee hevosta ja alkaa sitten harjata sitä huolellisesti. Nuori mies hymyilee ja nauttii silmin nähden ison hevosen kanssa puuhailusta. TEKSTI JA KUVAT: ELINA LEINONEN P ekka Kinnunen on 21-vuotias sy västi autistinen nuori mies. Puheen sijaan hän ilmaisee itseään olemus kielellä, lähinnä ilmein, elein ja sa nahahmoin. Monet pakkotoiminnot ja ais tiärsykkeiden etsiminen tekevät Pekan ar jesta haasteellisen. Kun hän turhautuu mie lekkään tekemisen puutteessa, hän helposti vetäytyy omaan maailmaansa, ahdistuu ja tu lee levottomaksi. Pari vuotta sitten Pekan äiti Kristiina Mäkelä ilmoittautui poikansa tukihenkilök si henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun, jonka Kehitysvammaliitto ja Kehitysvam maisten Palvelusäätiö toteuttivat yhteistyös sä Vantaan kaupungin kanssa. Kokeilussa sosiaalitoimen kehitysvammaisille asiakkail le annettiin mahdollisuus päättää itse omis taa palveluistaan tietyn rahoituksen rajoissa. Oma budjetti omiin toiveisiin Kehitysvammaisille asiakkaille, heidän tuki henkilöilleen ja sosiaalitoimen työntekijöille järjestettiin viisi yksilölähtöiseen työtapaan perehdyttävää koulutustapaamista. Kaikkien kokeiluun osallistuneiden kehitysvammais ten nuorten ja aikuisten kanssa laadittiin yk silöllinen elämänsuunnitelma, johon koottiin heidän omaa elämää koskevat haaveensa, toi veensa ja tarpeensa. Asiakaslähtöinen lähes tymistapa auttoi hahmottamaan, millaisiin asioihin kukin tarvitsee tukea ja millaisia pal veluita he halusivat. Kristiina Mäkelän mukaan monen kehi tysvammaisen henkilön on vaikeaa haaveil Juomaveden kantaminen hevosille kuuluu Pekan mielitöihin maatilalla. Työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkanen on ollut tukena elämänmuutoksessa. 14 tukilinja 5 • 2014
alusi miesten töihin la asioista, joista heillä ei suppean elämänpii rinsä vuoksi ole kokemusta. Haaveilu ja va lintojen tekeminen oli vaikeaa myös siksi, et tä omista mielipiteistä ei ollut totuttu kerto maan. Monet tarvitsivat tukea päätösten te kemiseen. Pekka halusi lantaa ja lautoja Pekan näkemykset omasta elämästään olivat kuitenkin selkeitä ja varmoja. ”Olen mies ja haluan tehdä oikeita äijien töitä! Lantaa ja lautoja”, Pekka sanoi päättä väisesti. Pekka oli jo vuosia käynyt viitenä päivä nä viikossa päivätoimintakeskuksessa, missä hän aina välillä turhautui keskittymistä vaa tiviin kädentöihin. Hän halusi tehdä kunnol lisia miesten töitä. Kristiina Mäkelä oli iloi sesti yllättynyt siitä, miten hankkeen vetäjät ja kaupungin palveluohjaaja löysivät yhtei sen tahtotilan etsiä Pekalle hänen toiveiden sa mukaista työtä. ”Oli ihanaa, kun ympärillä oli ihmisiä, joil la oli rohkeutta ja uskallusta kokeilla asioita, etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rat kaisuja ja ottaa riskejä! Tottakai turvallisuus on tärkeää, mutta niin on onnellisuuskin. Mi tään ei voi saavuttaa, jos ei koskaan uskalla kokeilla”, Kristiina kiittää. Askartelusta risusavottaan Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Pekka Kinnuselle sen, että hän saattoi vaihtaa perin teisen päivätoiminnan toivomaansa työhön. Tueksi palkattiin työtoiminnan ohjaaja sa malla summalla, jonka kaupunki olisi mak sanut Pekan päivätoiminnasta. Läheltä Pekan kotia Pornaisista löytyi maatila, jonka isäntäväki toivotti hänet ter vetulleeksi tilan töihin – perunanistutukseen, risusavottaan, ruohonleikkuuseen ja ome nankorjuuseen. Pekka aloitti lisäksi vuoro viikoin tallityöt ja hevosten hoidon läheisel lä Lundstenin hevostilalla. Lähtökohtana oli kokeilla työtoimintaa aluksi yhtenä päivänä viikossa. Pekka on nauttinut täysin siemauksin työstään hevostilalla. Työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkasen mukaan Pekan taidot, kes kittymiskyky ja itseluottamus ovat parantu ”Olen mies ja haluan tehdä oikeita äijien töitä! Lantaa ja lautoja.” aistikokemuksia ja hyvää oloa, lisäksi vesi on hänelle erityisen mieleinen elementti. Hevosalan yrittäjä Tanja Lundsten on hänkin tyytyväinen Pekan työskentelyyn maatilallaan. Hän kertoo, että Pekka on ai na iloinen ja hymyilevä, kun hän tapaa Uuras-orin. Hevosilla on Lundstenin mukaan ihmeellinen vaikutus erityistä tukea tarvitse viin ihmisiin: levottomat voivat rauhoittua ja vähäpuheiset innostua puhumaan. Uuras-ori ja Pekka viihtyvät yhdessä. Hevosilla on luontaisesti terapeuttinen vaikutus toimintarajoitteisiin ihmisiin. neet huimasti kuluneen kokeiluvuoden aika na. Tilan töissä Pekka elää vahvasti hetkes sä, on todella läsnä. Hän on levollinen hoita essaan hevosta ja rauhoittuu luonnossa liik kuessaan. Työpäivä jäsennetään ”Pekan kanssa työskennellessä on tärkeää havainnoida hänen tunteitaan, kannustaa ja vahvistaa jo opittuja taitoja. Päivän rakenne ja töiden rytmittäminen on suunniteltava huo lellisesti. Työpäivän tulee sisältää sopivas sa suhteessa keskittymistä vaativia, fyysisiä työtehtäviä sekä taukoja ja leppoisaa yhdes säoloa”, Arja Laukkanen kuvailee. Hevosen harjaaminen ja juomaveden kan taminen ovat maatilan töistä mieluisimpia. Hevosen hoitaminen antaa Pekalle tärkeitä tukilinja 5 • 2014 Osallisuus tuo hyvinvointia ”Pekan elämänpiiri on laajentunut, ja hän on saanut valtavasti uusia kokemuksia. Hän on voinut oppia uusia taitoja, kehittyä ja tehdä hyödyllistä työtä. Tällaisista asioistahan se elämän onnellisuus meillä itse kullakin koos tuu”, iloitsee äiti Kristiina Mäkelä. Henkilökohtainen budjetointi on mah dollistanut yksilölliset ja aidosti asiakasläh töiset palvelut. Tulokset näkyvät äidin mu kaan paitsi mielentilassa myös terveydessä: ”Pekka on ollut hyväntuulinen ja terve. Epilepsiakohtaukset ja unihäiriöt ovat sel västi vähentyneet vuoden aikana.” ”Toivoisin todella, että henkilökohtainen budjetointi laajenisi kokeilun jälkeen. Uskon, että se olisi sovellettavissa eri tavoin vam maisten ihmisten lisäksi myös muihin so siaalitoimen asiakasryhmiin, kuten maahan muuttajiin, perhetyön asiakkaisiin ja vanhuk siin. Se on työväline, joka auttaa ihmisiä to teuttamaan haaveitaan. Jokainenhan meistä haluaa elää sellaista arkea, joka tekee meidät onnelliseksi!” Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tiedottaja Lisätietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista löytyy tämän lehden sivulta 6. 15
BLOGILINJALLA KASPER Blogi löytyy osoitteesta www.tukilinja.fi Kiertotien kautta opintoihin O piskelu, tulevaisuus, ammatinvalinta ja ura. Nämä asiat pyörivät varmasti mui denkin ikäisteni mielessä, kun silloin 15-vuotiaina siirryttiin peruskoulusta seuraaval le tasolle. Muistan ajatelleeni, etten voisi koskaan opiskella jossain ammattikoulussa. Varsinkaan sen jälkeen kun olin kuullut tarpeeksi monta vit siä öljynvaihdosta, tai siitä kuinka monta amista tarvitaan vaihtamaan lamppu. Lukiossa ei kuulemma vaihdeltu lamppuja, vaan siellä opiskeltiin niitä samoja aineita mit kä sai välillä turhautumaan tai jopa lintsaa ”Ratkaisu ongelmaan maankin kun keskittyminen oli hakoteil ei löydy sieltä, missä mentiin lä. Mikään ei silti ollut niin vaikeaa, et ten olisi halunnut pyrkiä lukioon, kuten vikaan, vaan sieltä, mikä on muutkin kaverini. Luonnontieteissä en oikea polku ulos.” ehkä ollut kovin kilpailukykyinen, mutta reaaliaineet kuten historia, yhteiskuntaoppi ja äidinkieli ovat aina olleet vahvuuksiani eng lannin kielen lisäksi. Kasper on 23-vuotias puualan opiskelija, joka kuntoutuu vaikeista nuoruusvuosista ja harrastaa aktiivisesti urheilua. Hän bloggaa Tukilinjan nettisivuilla elo–syyskuussa. 16 Vaihtelevasta koulumenestyksestä ja satun naisista pidemmistäkin poissaoloista huolimatta sain silti tarpeeksi hyvän päättötodistuksen, jotta pääsin yhteishaussa hakemaani lukioon. Muistan sen hienon tunteen, kun sain kirjeen kotiin, jossa ilmoitettiin, että minulle oli myönnetty opiskelu paikka. Sain vastoinkäymisistä huolimatta peruskou lun kunnialla läpi ja tulevaisuus tuntui hyvältä, varsinkin se pitkä kesäloma, joka alkoi kun ei vie lä tarvinnut stressata koulusta tai lukea läksyjä. Kesäloma päättyi, syksy alkoi ja opiskelu al koi uudessa koulussa. Se oli juuri se hetki, kun pi ti viimein alkaa kunnolla panostamaan koulun käyntiin jatkoa varten, mutta siitä tulikin juuri se hetki jo neljän kuukauden jälkeen, kun huomasin ettei siitä tullutkaan oikeastaan vielä yhtään mi tään. Olin itse yksi niistä, jotka eivät vielä olleet valmiita siihen muutokseen, yksi niistä joka sai koulupaikan mutta keskeytti lyhyeen. tukilinja 5 • 2014 Jälkeenpäin ajatellen meitähän oli kaveripiiris sä aika monta koulusta tai linjasta huolimatta, jotka lopettivat. Toiset pitivät heti peruskoulun jälkeen välivuoden tehdäkseen töitä tai ollakseen vaan rau hassa. Silti se tuntui pahalta, kun eihän mikään hi tusenkaan massasta poikkeava toiminta voinut ol la normaalia tai hyväksyttävää porukassa, ainakaan koulunpenkiltä tipahtaminen. Siitä sain kuulla vä lillä ilkkumistakin. Yritin pariin otteeseen aikuislukiossa opis kelua, verkkokursseja ja lyhyttä viikkoa. Sekään ei tuottanut pitkällä tähtäimellä tulosta, kuten ei myöskään ammattistartti, josta pinkaisin pihalle jo muutamassa viikossa. Sain muutaman työpai kankin, kun halusin jotain tehdä, mutta missään en pysynyt kovin pitkään. Kokemusta karttui muualla kun koulunpenkil lä, ja mieleni alkoi värittämään elämästäni paljon synkempää kuvaa kuin ennen, varsinkin jatkuvi en epäonnistumisten myötä. Minulla oli aina ollut heikko itsetunto enkä luottanut itseeni haastavis sa tilanteissa täysin. Varsinkin pelko oli myrkkyä aralle luonteelleni. Ylipainoisesta lapsesta muo vautui lihava teini. Kaiken tuon yhteisvaikutus teki tilanteesta todella hankalan. Halusin tehdä vaikka mitä ja suorittaa, mutta todellisuus vääris tyi koko ajan mielenterveyden jo heiketessä. Lääk keetkään ei vaikuttaneet odotetulla tavalla. Nyt 23-vuotiaana ja keskellä ammattiopintoja voin jo nauraa itselleni. Tilanteeni on lähes päin vastainen kuin ikinä ennen. Asun jo toista vuot ta omillani ja hoidan asiani itsenäisesti toisin kuin moni oletti. Aloitin puolitoista vuotta sitten urheilemaan kamppailulajien parissa ja vaihdoin ruokavalioni terveellisempään. Treenasin alusta alkaen täysillä ja laihduin ehkä jopa puolivahingossa täysin nor maalipainoiseksi. Nostin kovalla työllä itsetunto ni pohjamudista, ja pikkuhiljaa toimintakykyni on kehittynyt oikein tehokkaaksi. Kaikki tuo on vain vauhdittanut edistymistäni puusepän opinnoissa. Itse työkin sujuu ongelmit ta ja on hauskaa. Miten kaikki muuttui monen vuoden alamäen jälkeen totaalisen päinvastaiseen suuntaan ja on kehittynyt siitä vain parempaan? Vastausta on vä lillä itsekin haastavaa miettiä, mutta sen voi pukea yhteen sanaan: periksiantamattomuus. Se niin vahva tunne, joka säilyy mielen syvimpienkin syö vereiden yläpuolella ja todellisten ongelmien kes kellä. Sellainen tunne, joka kaappaa otteen itsestä – edes sillä viime hetkellä – ja pistää miettimään realistisesti omaa tilannetta. Ratkaisu isoimpaankaan ongelmaan ei löy dy sieltä, missä mentiin vikaan, vaan sieltä, mikä on oikea polku ulos, vaikka pieni askel kerrallaan. Tästä polusta ja sen keskellä toimimisesta tulen kertomaan useammassa eri kirjoituksessa blogis sani. Tämä on hieman erilainen kasvutarina nuo ren ihmisen eteenpäin menosta opintojen ja oma toimisen elämän keskellä.
TE-toimistot parantamassa palvelua osatyökykyisille T E-toimistojen palvelut jaettiin 2013 kolmeen eri linjaan, työnvälitys- ja yrityspalveluihin, osaamisen ke hittämispalveluihin ja tuetun työllistymisen palveluihin. Ta voitteena oli kunkin tarpeiden mukainen palvelujen tarjonta. Samalla lainsäädännöstä pois tettiin työnhakijan työkykyä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat rajaukset sekä lei maava käsite ”vajaakuntoinen”. Vuoden 2014 Sosiaalibarometritutkimuksessa todettiin kuiten kin, että henkilökohtainen pal velu heikkeni uudistuksen myö tä. Osatyökykyisten tarvitsemat palvelut ovat nimenomaan näitä henkilöpalveluja. Työ ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja, FT Patrik Tötterman ei huolestu tilanteesta. ”Mikäli kysely toteutettaisiin tänä päivänä, olisivat TE-toimis tojen johtajien antamat vastauk set todennäköisesti jo myöntei sempiä.” Tuetun työllistymisen linja ei hänen mukaansa ole nimen omaan osatyökykyisille tarkoi tettu palvelulinja, vaan kaik ki palvelut ovat käytettävissä jo kaisella linjalla. Tuetun työllisty misen palveluihin sijoittuvat ne asiak kaat, jotka avoimille työ markkinoille työllistyäkseen tar vitsevat yksilöllistä tukea ja usein myös moniammatillista palvelua. Sitä tarjoavat työvoiman palvelu keskukset, jotka ovat nyt TE-toi miston näkökulmasta osa tuetun työllistymisen palveluja. Myös muilla linjoilla palvel tavien asiakkaiden työttömyy den taustalla saattaa olla muuta kin kuin sopivan työn tai osaami sen puute. ”Asiakkaalla voi olla työ- tai toimintakyvyn rajoitteita, elä mäntilanteeseen liittyviä ongel mia tai useita yhtä aikaa vaikut tavia työllistymisen esteitä”, selit tää Tötterman. Osatyökykyisen asiakkaan käytettävissä ovat silloin esimer kiksi uravalmennus, koulutus- ja työkokeilu, työvoimakoulutus sekä työttömyysetuudella tuettu vyttömyyseläkkeellä olevat vail omaehtoinen koulutus. Virallisesti TE-toimistot pal la työtä olevat työhaluiset ja työt velevat myös työkyvyttömyys tömät työnhakijat, on yhteenlas eläkkeellä olevia työnhakijoi kettu työvoimapotentiaali noin ta. Vammaislehdissä on kuiten ikäluokan suuruinen.” kin keskusteltu siitä, että tilanne Kantoja kaskessa kuitenkin on: riippuisi vielä täysin virkailijasta ”Suurin osa työkyvyttömyys ja toimistosta. ”Henkilön työnhaku käynnis etuutta saavista, työelämään ha tyy sinä päivänä, kun hän pyytää lukkaista tavoittelee osa-aikatyö sitä sähköisesti työnhaun käyn tä, jolloin työtä voisi tehdä jous nistämiseen tarkoitetussa verk tavasti pieniä määriä. Merkille kopalvelussa tai henkilökohtai pantavaa on myös se, että heistä sesti TE-toimistossa, ja hänet re vain muutamia satoja on hakeu kisteröidään työnhakijaksi. TEtunut TE-toimistoon asiakkaiksi.” toimisto tai yksittäinen virkailija ”Palvelujärjestelmässä esiin tyy myös edelleen puutteita. Esi ei voi käyttää tässä harkintaa tai evätä työnhakijaksi rekisteröity Erityisammattioppilaitosten opis- merkiksi kuntien sosiaalihuolto mistä”, linjaa Tötterman. na järjestämissä työtoimintapal kelijat esittelivät taitojaan vuoden ”On huomattava myös, ettei 2009 Abilympics-kisoissa. Kuveluissa mukana olevat vammai työnhaun käynnistäminen enää vassa Kirsi Hänninen. set tai osatyökykyiset ovat varsin edellytä työttömyyttä. Uuden harvoin TE-toimistojen asiak määritelmän myötä mm. työky pyydetään vammaisjärjestöiltä kaina, vaikka lainsäädännössä vyttömyyseläkkeellä ja kuntou lausuntoja syksyllä 2014. nämä palvelut onkin määritel tustuella olevat ovat työttömiä Seurannasta Tötterman ker ty julkisiin työvoimapalveluihin työnhakijoita ilmoittauduttuaan too, että pilottitoimistojen ja nähden täydentäviksi. Eri palve työnhakijoiksi TE-toimistoon,” ELY-toimistojen välillä on tar luiden keskinäistä koordinaatio Patrik Tötterman kertoo, että koitus pitää syksyllä 2014 video ta ja muiden toimijoiden palve TEM:n Osatyökykyisten työllis kokous. Tammikuussa 2015 pi luihin ohjaamista tulisi lisätä.” tymisen edistämisen työryhmän detään videokokous TE-toimis ”Vammaisten ja osatyökykyis puoli vuotta sitten jätetty loppu tojen työllisyys ja yrityspalvelut ten henkilöiden parempi työelä raportti on pohjana tämän het -linjan johtajien kanssa. Siinä kä mäosallisuus on kuitenkin tär ken kehitystyölle. Yksi muutok sitellään toimintamallin levittä keää myös muuten kuin sosiaali sista on se, että tavallista enem mistä pilottitoimistoista muihin menojen leikkaamisen näkökul män tukea tarvitseville asiakkail toimistoihin. masta. Työvoimasta saattaa tul le nimetään jatkossa oma virkai Tavoitteena on nostaa Suo la tulevaisuudessa pula”, Patrik lija. Tämän virkailijan toimen men työllisyyslukuja. Tötterman vielä muistuttaa. Sari Heino-Holopainen kuvaa kehitetään STM:n pilot ”Kun yhdistetään sekä työky tihankkeena, jonka ohjausryh mään TEM osallistuu. Työryhmä esitti myös, että TEM:n tulisi antaa TE-toimistoil le ohjeet osatyökykyisten työnvä lityksestä ja myös seurata työn Keski-Suomen Valokaapelikaapelointiverkon välityksen toimintaa tältä osin. asennus Oy on vuonna 2011 rakentaminen ”Pilottitoimistojen valintapro perustettu saarijärveläinen ––Valokuitujen hitsaus tieto-, sähkö- ja kylmäalan sessi on vasta käynnissä, joten ––Ilmalämpöpumput asennusyritys. toimistot eivät ole vielä selvil Nettisivut: lä. Niiden tehtäväksi tulee kehit Suoritamme pääosin valokui- www.valokaapeliasennus.fi tujen hitsausta, mutta lisäktää osatyökykyisille heidän työn Osoite: Kivimäentie 435 si meiltä onnistuvat myös anhakuaan tukevia palvelukoko 43220 Mahlu tenni-, puhelinsisäverkko-, naisuuksia, joihin kuuluu muun Näin tilaat: Yhteystiedot parikaapelointi- ja ilmalämmuassa työnhakuvalmennus, nettisivuilla, P. 040 150 6235 pöpumpputyöt. työhönvalmentajan palvelu sekä Yrittäjän lisäksi yrityksessä tarvittaessa palkkatuki ja työolo työskentelee viittomakielisiä suhteiden järjestelytuki.” työntekijöitä. Pilotti käynnistyy elokuussa Tuotteet: ja jatkuu vuoden 2014 loppuun. ––Antenni ja pariUudesta palveluvalikoimasta Tietoliikenneasennuksia ja ilmalämpöpumppuja tukilinja 5 • 2014 17
Jens on automies 22-vuotias Jens Nyberg työskentelee Vantaalla autokorjaamon työnjohtajana. Pyörätuolia hän on käyttänyt kaksivuotiaasta asti, mutta työura korjaamossa aukeni luontevasti. Olihan hän tottunut rassailemaan autoja jo isän kanssa. TEKSTI JA KUVAT: EEVA MEHTO M yllymäen Kuljetus Oy:n autokor jaamolla on tavanomainen työ päivä meneillään. Yrityksen 130:tä ajoneuvosta hallissa lepää parhaillaan yksi bussi ja kaksi pakettiautoa, joiden kimpussa haalarimiehet hääräävät. Korjaamon kahdeksasta työntekijästä erottuu yksi hymyilevä nuorimies, joka ke laa vastaan pyörätuolilla. Hän on korjaamon työnjohtaja, 22-vuotias Jens Nyberg. Jens kertoo osallistuvansa mieluusti myös korjaustöihin aina kun muilta töiltään ehtii. Vähän väliä hänen kännykkänsä soi tai joku käy nykimässä hihasta, sillä Nyberg vastaa töistä, hoitaa korjaamon laskutuksen, tarkas taa varaosien tilauslistat ja sopii työtilaukset. Nyberg ei työskentele ainoastaan hallilla. Hän hakee liikkeeseen uusia autoja sekä vara osia, jos varaosakuski on poissa pelistä. Hän sujahtaa tarvittaessa näppärästi pyörätuolis ta autoon tai auton alle ja kelaa konttorin ja hallin väliä. Pyörätuoli ei ole este työnteolle, vaikkei työpaikalla ole jouduttu suorittamaan minkäänlaisia esteettömyysmuutoksia. ”Tässä työssä ei ehdi kyllästyä. Autot ja työpäivät ovat aina erilaisia ja viihdyn auto jen parissa hyvin.” Leikkikaluina pelkät autot Jens syntyi kaksilapsisen perheen esikoisek si. Isä ajoi taksia ja äiti työskenteli pankissa. 18 Pikkuvelikin on autoista kiinnostunut. Hän kävi ammattikoulun kuljettajapuolen ja aikoo kuorma-auton kuljettajaksi. ”Isä laitteli autoja, ja olin usein isän mu kana korjaushommissa niin pienenä kuin muistan. Itse asiassa mulla ei lapsena edes ollut muita leluja kuin autoja, joten kiinnos tus syntyi luonnostaan.” Jens Nybergillä on synnynnäinen selkä ydinvamma ja kaksivuotiaana hän sai ensim mäisen pyörätuolinsa. Se vasta kiva lelu oli kin. ”Olin kuulemma niin kova pyörätuolin käyttäjä, että menopeli oli nopeasti rikki.” Jens kertoo, että vaikka jalat eivät kanna, hän ei koe elämässään olleen mitään katke ria esteitä. ”Kun jalat eivät ole koskaan toimineet, en koe sitä ongelmana. Sitä paitsi ihmiset suh tautuvat yleensä hyvin, kun olen itse positii vinen.” Harjoittelupaikkaan töihin Tulevaan työpaikkaansa Jens tutustui jo pe ruskoulussa, jossa hän kulki koulumatkan sa koulukuljetuksessa. Ammatinvalinta sel kisi yläasteella, kun Jens pääsi yhdeksännel lä luokalla Myllymäen Kuljetukselle työhar joitteluun. Peruskoulun jälkeen Nyberg suo ritti kolmevuotisen ajoneuvoasentajatutkin non Invalidiliiton Järvenpään koulutuskes tukilinja 5 • 2014 kuksessa, ja työharjoitusjaksot Myllymäen Kuljetuksessa. Heti automekaanikoksi valmistuttuaan Jens sai sieltä vakituisen työpaikan, ensin autonasentajana ja sittemmin työnjohtajana. Mitään työllistämistukea yritys ei Nyber gin työllistämisestä saanut. Jens yksinker taisesti todettiin kokemuksesta niin hyväksi työntekijäksi, että hän sai työpaikan. ”Työn saanti on mielestäni paljon itsestä ja oma-aloitteisuudesta kiinni. Pitää vain us koa itseensä ja tietää mitä haluaa.” Jensillä ainakin on asenne kohdallaan ei kä poissalotunteja ole kertynyt monta edes vuositasolla. ”Työpaikalle on aina kiva tulla. Täällä on reilut työkaverit ja hyvä henki.” Autot vastassa kotonakin Työpäivien jälkeen Jens jatkaa omien auto jensa parissa. Tallissa on tällä hetkellä Volvo, Toyota ja kolme Volkswagenia. ”Ostin jonkin aikaa sitten kämpän ja 200-neliöisen autohallin. Laitan autot kun toon, katsastutan ja myyn sitten edelleen. Se on sivubisnes, jota teen silloin, kun ehdin ja jaksan.” Kesälomalla ei tekemisestä tule muuten kaan puutetta, sillä Jens aikoo remontoida uutta asuntoaan kavereiden ja tyttöystävän avustuksella. Kuntoa hän pitää yllä pelaamal la pyörätuolikoripalloa. Sen lisäksi hän käy fy sioterapiassa ja tekee kuntosaliharjoituksia. ”Yritän elää terveellisesti, mutta välillä se on vaikeaa. Tyttöystävä Riikka tekee meillä ruoan.” Vaikka Jens pitääkin miesten tavoin itse ään keskivertoa parempana kuskina, kerran hengenmeno on ollut lähellä.
Jens Nybergillä ja hänen oppi-isällään Antero Kylmälällä on mutkattomat ja luottamukselliset välit. tukilinja 5 • 2014 19
”Työpaikalle on aina kiva tulla. Täällä on reilut työkaverit ja hyvä henki.” ”Ajoin 100 kilometrin tuntivauhdilla kol me kertaa katon kautta ympäri Kehä Ykkö sellä. Asfaltti oli märkä, autossa liikaa teho ja ja kiihdytys keliin nähden liian kova. Ram pissa sattui olemaan hirveä monttu. Viidestä sentistä jäi kiinni, että niska olisi katkennut. Itse nousin autosta ulos ja matka jatkui sai raalan kautta kotiin. Auto meni hinaukseen.” ”Ajovarovaisuus lisääntyi, ainakin aluksi”, Jens vielä lisää. Epäkohtiin ei kannata keskittyä Työmaalla puhelin soi vähän väliä ja vara osakuski käy näyttämässä varaosalistaa. Jens katso paperit ja toteaa asioiden olevan tällä 20 erää kunnossa. Työnjohtajan hermot eivät kuulemma mene kuin silloin, kun hommat eivät toimi. ”Yleensä kyllä toimivat. Työntekijät ovat ammattilaisia ja osaavat asiansa. Ainoastaan kerran olen joutunut antamaan varoituksen.” Sitten paikalle saapuu Antero Kylmälä, joka opetti Jensin aikoinaan maalaamaan ja korjaamaan linja-autoja. ”Olen työskennellyt autoalalla melkein 50 vuotta ja voin sanoa, että Jens oli jo oppilaa na oppivainen ja työntekijänä fiksu”, oppi-isä kehuu. Työpaikalla kukaan ei kummeksu pyörä tuolia. Ilmapiiri on miehisen leppoisa ja huu tukilinja 5 • 2014 mori lentää. Kaikki auttavat toisiaan ja tun nelma on mutkaton, kuin yhtä perhettä. ”Jos nyt jokin vaikea tehtävä työssä pitää mainita, sanoisin että bussin renkaiden vaih to on raskasta, mutta siitäkin hommasta olen selvinnyt”, Jens pohtii. ”En keskity elämän epäkohtiin, silloin niitä ei huomaa. Aina pi tää vain uskoa itseensä. Ei ole paljon muita vaihtoehtoja.” Hyvä asennoituminen, sujuva arki ja elä män haaveet auttavat elämässä eteenpäin. Ja sinne Jens aina tähtää. ”Ulkomailla en ole koskaan vielä käynyt. Haaveissani olisi päästä vielä joskus Jenkkei hin.”