• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 5 s. ? elokuu ––– syyskuu 2010 19 Oulun Lohissa kaikki polskivat samassa altaassa s. 14 Miten etsitään erityisnuorelle opintopaikka? s. 6 Isät ja pojat viihtyvät Turussa karting-auton vauhdissa
• t Kansi tukilinja Nro 5 / elokuu – syyskuu 2010 JULKAISIJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Koskelontie 19 A, 02920 Espoo. P. 09-3487 0314 (klo 8.30–14.30) tai vktt@tukilinja.fi Tukilinjan tilaajapalvelu: P. 09-34872722 (ma-to klo 8.30–15.30, pe klo 8.30–14.30). Yhteys muina aikoina: www.tukilinja.fi, tilaajapalvelu@tukilinja.fi, Postiosoite: Koskelontie 19 A, 02920 Espoo. TUKILINJA-APURAHAt Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi. Tietoa tuki­toiminnasta löytyy myös lehden loppusivuilta ja taka­kannesta. Tukikoordinaattori p. 09-3487 0313, apurahat@tukilinja.fi. Postiosoite: Koskelontie 19 A, 02920 Espoo. TUKILINJAN toimitus: Koskelontie 19 A, 02920 Espoo Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-3487 2726, toimitus@tukilinja.fi TUKILINJA.FI Verkkosivut tarjoavat tietoa toiminnasta, keskustelua, vierasblogin ja menovinkkejä. TUKITOIMINNAN TUKILUURI Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä puhelin 09-3487?0313. tiistaisin klo 10–12.00 torstaisin klo 13–15.00. Kaikki polskivat samassa altaassa, kun Oulun Lohet harjoittelevat. Erityisuimarit on integroitu tämän uimaeuran toimintaan niin, että he käyvät samoissa harjoituksissa ja kilpailumatkoilla muiden kanssa. Taitojen opettaminen erityisuimareille vaatii ohjaajilta hieman tavallista enemmän aikaa, mutta valmennuksessa tarvittavat taidot voi saada SLU:n ohjaajakoulutuksissa. Kansikuva: Erityiskilpauimari Miina Heikkinen harjoittelee. (Kuva: Minna Korva-Perämäki.) 7 kysymystä erityisammattikoulutuksen suuntaamisesta työelämään Bovallius-säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohja kritisoi tutkintokeskeistä koulutusjärjestelmää. 4 Oulun Lohissa toimii erityisuimareiden kilparyhmä. Tukipointti: Perille maksusitoumuksella. Tukikoordinaattori Sanna Nupponen kertoo, miten varmistetaan se, että tuki menee perille aiottuun kohteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. 9 sisäl Info Telkkarista tulossa esteetön; Lavatansseihin; Prinsessa-elokuva kertoo mielisairaalasta; Ulkonäkörajoitteinen kesäteatterisankari; Musiikkia Taiteiden yössä; Uusi Xbox toimii ohjaimitta; Vammaistaidetta Jyväskylässä; Zachin huumori puree Oprah-kilpailussa. 4?–?5 Tukikohde: Pojat ja isät pääsevät nyt nauttimaan vauhdin hurmasta, kun Turun lihastautiyhdistys sai oman, erityisvarustellun karting-auton. Sitä 6 vuokrataan toki muillekin. it-TUKILUURI Tukilinjafoorumin IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikan hankintaan ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. puhelin 09 3487?0642. torstaisin klo 12–14.00. Tukikohde: Leirikoulu on lapsille kouluelämän huippukokemus. Sellainen se oli ainakin Marjatta-koulun 8-luokkalaisille, jotka matkasivat Tarttoon. 11 Kohti haaveiden työtä Mistä löytyy se oikea ammattioppilaitos ja linja erityisnuorelle, mietitään tänäkin talvena monen nuoren kotona. 14 Ammattiopintoja tarjolla Kokosimme listan erityisammattiop- WWW.TUKILINJA.FI Tilaushinnat: 4 kk 29,10 e 6 kk 38,50 e 1 v 70 e Kestotilaus 70 e?/vuosi Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulko­­puolisille markkinointi- tai muihin tarkoituksiin. ISSN Paino 1458-6304 Kirjapaino Jaarli Oy Rami tekee musiikkia. IlmestyY: 6 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy lokakuun 1. viikolla. tukilinj a 5 ? ? 2010 l Blogi ja meno­ vinkit netissä Opiskelupaikkaa etsivä Rami esittäytyy tämän lehden sivulla 13. Lue Ramin loppukesän kuulu­ miset Blogilinjalta netistä, ja keskustele hänen kanssaan. Nettisivuil­ta löydät myös tuoreet vammais­ alan meno­vinkit sekä mielenkiintoisia vam­ maisaiheisia uutisia maailmalta.
• Pääkirjoitus Iris Tenhunen Pakkokeinot viimein lain valvontaan Alex Lundell nauttii kartingauton vauhdista, kun Erik-isä istuu kuskin penkillä (s 6). ältö pilaitoksista sekä muiden oppilaitosten erityisopiskelijoille suunnatuista 16 linjoista. Oulun Lohissa kaikki polskivat samassa altaassa, sillä erityisuimarit ovat yksi ryhmä muiden mukana. He ovat mukana myös kisamatkoilla, sillä erityisuinnin kilpailut integroidaan jatkossa tavallisten kisojen yhteyteen. 19 Aloita liikkuminen matalan kynnyksen lajilla. Monessa lajissa osataan jo soveltaa taitojen harjoittelua eri tavoin rajoitteisille harrastajille. 20 Liikuntajärjestöt lämpenevät jo eri puolilla Suomea erityisliikunnan 20 integraatiolle. Cross Over tarjosi punkkia, tanssia, burleskia ja runoutta, kun vammaiset ja vammattomat kohtasivat kulttuurifestivaalin merkeissä. Sen aikana juhlittiin myös uuden vammaiselokuvan Vähän kunnioitusta ensi-iltaa. 21 Kerjäläisestä sosiaalitieteilijäksi ja monta muuta ihmeellistä tarinaa löytyi Etiopiasta, jossa suomalaiset vammaisjärjestöt auttavat vammaisia 24 opiskelijoita. Ammattitaidoista kisaaminen antaa erityisopiskelijoillekin luottamusta omaan työkykyyn. Vuosittaisessa Taitaja-tapahtumassa he kilpailivat nyt tasaveroisesti omas28 sa TaitajaPLUS-sarjassaan. VAKIOT WWW-haku 9 Osoitteita internetin vammaissivuille. kaa tässä lehdessä. Lue lisää netistä ja kommentoi! Tulilinjalla 10 Kolumnisti Tuula Henttu pohtii edunvalvonnan etuja. Kirjavinkki 17 Uutuuskirjoja, joissa käsitellään toimintarajoitteita. Blogilinjalla 13 Opiskelupaikkaa vaille jäänyt Rami kirjoittaa blogia elo?–?syyskuussa. Bloggaaminen al- Videouutuuksia 23 Videoita, joissa käsitellään erilaisuutta. Ruudun takaa 27 Arvioita vammaisaiheisista tv-ohjelmista. Lukijafoorumi 30 Kirjeitä ja keskustelua. Tukipäätöksiä 32 Tukilinjan myöntämiä apurahoja touko- ja kesäkuulta 2010. Jaloittelua 35 Kaisa Leka piirsi ampu­ taationsa sarjakuvaksi. tukilinj a 5 ? ? 2010 l Suomi ei ole vielä voinut ratifioida eli vahvistaa noudattavansa YK:n vammaisten oikeuksien julistusta. Syynä on se, ettei lainsäädäntömme takaa vammaisille julistuksessa luvattuja oikeuksia. Meillä on esimerkiksi säädetty laissa niin väljät oikeudet pakkokeinojen käyttöön laitoshoidossa, että siitä on kiinnostuttu jopa kidutuksen kieltämistä ajavan ihmisoikeusliikkeen piirissä. Alkava syksy voi tuoda tähän parannusta. Eduskunnasta on nimittäin kantautunut tietoa, että pakkokeinolainsäädäntöä oltaisiin jo ennen joulua uudistamassa. Hyvä niin. Kesäkuussa saatiin toinen pitkään kaivattu lakimuutos. Laitoshoidossa oleva vammainen ihminen tai vanhus voi omalla päätöksellään muuttaa toiselle paikkakunnalle esimerkiksi omaisiaan lähemmäksi. Entisen kotikunnan on maksettava muuttajalle sellainen laitoshoito, jota kohdekunnan käytäntöjen mukaan annetaan. Ehkä siis piankin Suomi voi allekirjoittaa vammaisten oikeuksien julistuksen. Mitä se sitten tarkoittaa – onhan noita papereita tehtailtu ennenkin, eivätkä hyvät aikeet silti muutu käytännnöksi? Minä asetan luottamukseni suomalaisten kunnioitukseen lakia kohtaan: mikä on lakiin kirjoitettu, sen mukaan tehdään. Lait ovat meitä aina auttaneet. Suomi taisteli itsensä itsenäiseksi nojaamalla Ruotsin vallan ajalta periytyneeseen länsimaiseen lainsäädäntöömme, jota Venäjä ei heti ryhtynyt mitätöimään. Kun ryhtyi, sehän herätti kansassa raivoa: ei noudatettu selvää lakia! Me tiedämme kokemuksesta, että lait ovat meille hyväksi, sillä ne suojelevat meitä mielivallalta. Samalla tavoin ne toimivat myös vammaisten ihmisten suojana. Voihan mikä tahansa laitos, työntantaja tai koulutuksen tuottaja väheksyä vammaisen oikeuksia. Mutta silloin hänellä on oikeus viedä asia tuomioistuimen ratkottavaksi. Ja siellä tehdään oikeutta lakipykälien, ei ennakkoluulojen mukaan. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus tulee ennen pitkää nousemaan samaan asemaan kuin lasten oikeuksien sopimus. Se vaikuttaa monen maan lainsäädäntöön, ja tekee maailmaa paremmaksi. Pykälä pykälältä. Ei siihen sitä paitsi taida olla muutakaan keinoa.
• ERITYISNUORIA PITÄISI KOULUTTAA TYÖELÄMÄÄN Bovallius-säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohja. Heikki Suopohja/HS Vieraskynä-palsta 15.6.2010 S. ja A. Bovalliuksen säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohja kritisoi tutkintokeskeistä erityisammattikoulutusta (ks. sitaatti oikealla). Hänestä olisi tärkeämpää varmistaa nuorten pääsy työelämään. 1. Toteutetaanko Bovallius-ammattiopistoissa työssäoppimista enemmän kuin muissa erityisammattioppilaitoksissa? ”Bovallius-ammattiopiston strategia perustuu vahvalle panostukselle harjoitteluun ja työssäoppimiseen. Tämän vuoksi säätiö on perustanut Bovallius-Palvelut Oy:n ja Bovallius-Bio Oy:n, joiden avulla työpainotteista opetusta voidaan toteuttaa paremmin kuin muissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa." 2. Paljonko työssäoppimista nykyiset ammattitutkinnot sisältävät, ja paljonko niiden pitäisi sisältää? ”Työssä oppimisen määrät vaihtelevat eri alojen ja opiskelijoiden kesken. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka sisältää teoriaopetusta ja työssä oppimista opiskelijan edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. 3. Voisiko näyttötutkinto olla ratkaisu ongelmaan? ”Osalle opiskelijoita näyttötutkinto voi olla oikea tapa saavuttaa ammattitaito. Tärkeätä olisi, että järjestelmä mahdollistaisi entistä paremmin osatutkintojen suorittamisen.” 4. Tällä hetkellä ammattiopistot eivät tee kiinteää yhteistyötä TE-toimistojen kanssa valmistuvien opiskelijoidensa työnhaussa. Pitäisikö se tehdä pakolliseksi? ”Nykyiseen ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin sisältyy säännöksiä, jotka velvoittavat koulutuksen järjestäjiä olemaan yhteistyössä työelämän kanssa. Samoin lakiin sisältyy säännös, joka velvoittaa koulutuksen järjestäjää noudattamaan lakia kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Uusia pakottavia säännöksiä ei siten tarvita, vaan yhteistyötä voidaan parantaa jo nykyisellä lainsää "Ainakaan vajaakuntoisten koulutuksessa nykyinen järjestelmä ei vastaa tarkoitustaan. Sen tavoitteena on, että myös jokaisella vajaakuntoisella nuorella on koulun jälkeen mapissaan ammatillisen koulutuksen tutkintotodistus, vaikka todistuksella ei olisi mitään mahdollisuutta saada tutkintoa vastaavaa työtä." dännöllä. Bovallius-konsernilla esimerkiksi on jatkuva ja tiivis yhteys työvoima- ja muihin viranomaisiin.” 5. Tilastointia erityisopiskelijoiden työnsaannista ei opistokohtaisesti tehdä. Pitäisikö oppilaitosten määrärahat suhteuttaa opiskelijoiden työllistymismääriin? ”Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ollaan parhaillaan kehittämässä erilaisia tuloksellisuusindikaattoreita, joihin rahoitusta pyritään kytkemään. Ammatillisen erityisopetuksen rahoitusta on kuitenkin vaikea kytkeä liian vahvasti työllistymiseen, koska tavoitteita ei esimerkiksi valmentavassa koulutuksessa voida aina asettaa näin korkealle. Jossain määrin rahoitus on kuitenkin syytä kytkeä tavoitteiden saavuttamiseen.” 6. Miten käytännön työssäoppimista voitaisiin tehokkaasti lisätä? ”Opetussuunnitelmia olisi edelleen kehitettävä siten, että ne mahdollistaisivat teoreettisen opetuksen vähentämistä niiden opiskelijoiden kohdalla, joille työssä oppiminen tarjoaa kehittymismahdollisuuksia. Osatutkinnot ja tutkinnot avustaviin tehtäviin tulisi sisällyttää koulutusjärjestelmään, ja lisäksi ammatillisessa erityisopetuksessa tulisi luopua jatkokoulutuskelpoisuuden vaatimuksesta. 7. Pitäisikö palkaton avotyö mielestänne kieltää? Nythän kunnat saavat sitä kautta ilmaistyöntekijöitä, kun nuoria ei ohjata tehokkaasti palkkatyöhön. ”Kaikki työ, palkallinen ja palkaton, on parempi vaihtoehto kuin jääminen työelämän ja sitä kautta yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikesta nuorena tehdystä työstä, palkallisesta tai palkattomasta, on hyötyä jossakin myöhemmässä elämän vaiheessa.” Iris Tenhunen tukilinj a 5 ? ? 2010 l Esteet pois telkkarista Ensi vuonna kotimaisiin tv-ohjelmiin lisätään asteittain etenevään tahtiin tekstitys. Kuulovammaiset voivat sen jälkeen seurata ohjelmia lukemalla puhutut juonnot ja vuorosanat tekstinä ruudulta. Tämä auttaa muitakin kuin kuulovammaisia tilanteessa, jossa televisiossa ei voi pitää ääntä. Näkövammaiset kuulevat puheen, mutteivät näe kuvaa. Heitä hyödyttää tv-ohjelman tapahtumien ja esiintyjien sanallinen kuvailu eli kuvailutulkkaus, jota myös aletaan lisätä ohjelmiin. Näkövammaisia auttaa myös vieraskielisten ohjelmien tekstien tarjoaminen puhutussa äänimuodossa. Esteettömyyttä edistävä lakimuutos hyväksyttiin 21.6. Tanssit Mäntsälän lavalla järjestetään sunnuntaina 8.8. klo 14–17 lavatanssit, jonne kehitysvammaiset ihmiset saattajineen ovat tervetulleita. Liput maksavat 12 e ja solistina kuullaan Anita Hirvosta yh­tyeineen. Tanssit järjestää Mäntsälän seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, ja mukaan voi ilmoittautua etukäteen sähköpostilla kt.korhonen@pp.inet.fi tai p. 040 662 774.
• Aukeaman kokosi Iris Tenhunen Prinsessa sairaalassa Valoisaksi ja humoristiseksi mainostettu elokuva Prinsessa saa ensi-iltansa 10.9. Se kertoo Kellokosken mielisairaalan tunnetuimman potilaan, it­s­eään kuninkaallisena pitäneen Anna Lappalaisen (1896?–1988) elämästä. Tämä entinen kabareetanssija, taiteilijasielu ja lämmin, iloinen persoona eli 50 vuotta sairaalassa. Hän onnistui siellä luomaan niin merkittävän elämänkaaren, että hänen muistokseen pystytettiin sairaalan puistoon patsas vuonna 1995. Prinsessa on dokumenttohjaajana arvostetun Arto Halosen ensimmäinen pitkä fiktioelokuva. Hän aloitti uransa elokuvantekijänä ohjaamalla televisioteatterille 1990-luvulla kaksi tv-elokuvaa. Prinsessaa esittää Katja Kukkola, joka oli pääosassa myös elokuvassa Eläville ja kuolleille (2005). Muissa keskeisissä osissa nähdään Samuli Edelmann, Krista Kosonen, Peter Franzén, Pirkka-Pekka Petelius, Antti Litja ja Tapio Liinoja. Nuorisoa kiinnostanee myös PMMP-yhtyeen jäsenen Paula Vesalan elokuvadebyytti hoitaja Elsana. Mukana elokuvanteossa on ollut Mielenterveyden keskusliitto, ja elokuvan yhtey­teen on tulossa koululaisille suunnattu kampanja erilaisuudesta. Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan elämäkerta nimeltä Kellokosken prinsessa ilmestyy Liken kustantamana syksyllä. Katja Kukkola (oik.) esittää Prinsessaa. info Vaku-taidenäyttely nyt Jyväskylässä Vammaisten ihmisten taideharrastusta edistävän Vammaisten kuvataideprojekti Vakun kolmas näyttely pidetään Jyväskylässä 23.8.– 3.9. yliopiston päärakennuksen avarassa, esteettömässä käytävässä. Näyttelyn jurynä toimii taiteilija Ahti Isometsä, joka valitsee myös 2?000 euron Vuoden vammaistaiteilija -stipendin saajan. Näyttely on osa Niilo Mäki Säätiön 20-vuotisjuhlia. Taiteiden yössä tapahtuu Vammaisten tekijöiden taidetta ja musiikkia on ilahduttavasti tuotu esiin Helsingin Taiteiden yö -tapahtumissa. Nyt 27.8. pidettävässä tapahtumassa on Espan lavalla kuultavana erityismusiikkikeskus Resonaarin sekä lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhdyn muusikoita. Lyhty ry järjestää 26.9. Savoy-teatterissa myös oman konserttinsa nimeltään On ihmisiä, joiden tarkoitusta ei tiedä. Se rakentuu Vappu Salivuoren runojen sekä Eino Leinon runoteoksen Hymyilevä Apollo ympärille. Mukana illassa esiintyvät myös Resonaarin muusikot, jotka yhdessä EriKulke ry:n kanssa esittävät pienoismusikaalin Ensiksikin ja toiseksi. Illan lopuksi kuullaan edesmenneen Vappu Salivuoren runoja näyttelijä Lassi Alhorinteen tulkitsemina. Lippuja saa Lippupalvelusta, ja maistiaisia jo Taiteiden yössä. Ulkonäkörajoitteinen älykkösankari Vielä elokuussa pääsee Suomenlinnaan katsomaan Ryhmäteatterin kesänäytelmän sankaria, Cyrano de Berceracia. Tämä 1600-luvun herrasmies omasi sekä viiltävän älyn, kir- joittajanlahjoja että harvinaisen pitkän nenän, jollainen nykyään varmaan katsottaisiin epämuodostumaksi ja leikattaisiin vaatimattomammaksi tuulen halkojaksi. Ennen kirurgian kehittymistä Cyranon ei auttanut kuin opetella miekkailemaan ja nöyrtyä kuhertelemaan sydämensä valitun kanssa komean, mutta tyhmän nuorukaisen taustavoimana. Carl-Kristian Rundmanin Cyrano tekee, minkä mies voi, ja saa lopulta neidon sydämen. Vammaisuutta ei näytelmässä pohdita, vaan keskitytään romantiikkaan ja sodankäyntiin. Älykkäillä repliikeillä ilakointia haittaa osin heikko kuuluvuus. Hieman kankea esitys voi loppukesällä jo sujua Iris Tenhunen liukkaammin. tukilinj a 5 ? ? 2010 l Tsekkaa Zach! Talk-show-ohjelmien kantaemo, amerikkalainen Oprah etsii kilpailulla uutta ohjelmanvetäjää. Parhaan esittelyvideon lähettäjälle perustetaan siis oma tvshow! Kärjessä yli 2,5 miljoonalla äänellä on cp-vammainen nuorimies Zach, jonka hauska video eri tv-ohjelma­ideoista ja niiden toteuttamisesta vam­­maisena kannattaa eh­dot­tomasti nähdä! Se löytyy guuglaamalla "Zach's Oprah Audition". Pelittäjille Uusi ohjaimeton X-box 360 Kinect-tunnistaa käyttäjän eleet, liikkeet ja puheen, ja mahdollis­ taa pelaamisen ilman ohjaimia. Ohjaus tapahtuu joko englantia puhuen tai eleillä. Laitteella voi myös katsoa elokuvia ja kuunnella musiikkia, pian myös soittaa videopuheluja PC:lle. Laite käynnistyy, kun pelaaja tulee sen eteen ja kertoo sanoin tai elein, mitä haluaa. ! Tiesitkö? Suomen 217 000:sta työeläkettä saavasta työkyvyttömästä käy ansiotyössä alle kymmenes. Joka kuudes heistä kuitenkin haluaisi tehdä osa-aikatyötä. Jos he kaikki työllistyisivät, nousisi työllisyysaste jopa prosentilla. Eläketurvakeskuksen kyselytutkimus
• Alex ja isä Erik Lundell viihtyvät kartingradalla yhdessä. tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• Vauhdin hurmaan pääsevät nyt kaikki – ainakin Turuus! Ensimmäinen vammaisten käyttöön sopiva karting-auto rahoitettiin sponsorivoimin ja Tukilinjan apurahalla. Teksti: Mirja Lahnaviiki Kuvat: Esa Kulmala Turun seudun lihastautiyhdistyksen ikioma karting-auto valmistui sopivasti ennen kesälomia. Tällaista vaikeasti vammaisten lasten ja nuorten käyttöön soveltuvaa autoa ei löydy muualta Suomesta. Vammaisia kuljettajia varten erikoisvarustellussa karting-autossa on kaksi rinnakkaista penkkiä, toinen kuskille ja toinen matkustajalle. Näin matkustaja saa kokea vauhdin hurmaa yhdessä kuskin kanssa. Kuljettajakin voi olla jaloistaan vammautunut, sillä jalkoja ei ajaessa tarvita. Auto toimii käsikaasun avulla. Matkustajan penkki on tukeva ja korkeaselkäinen rallipenkki, jossa kypärä kiinnitetään pään heittelehtimisen estämiseksi tiukasti penkkiin kiinni. Nelipisteturvavyöt pitävät erikokoisetkin matkustajat tukevasti paikoillaan. Auton hankkiminen ja varustelu oli pienelle yhdistykselle iso ponnistus, johon haettiin ja saatiin tukea monelta taholta – muun muassa Tukilinjalta. Auton kustannuksissa, varustelussa ja muutostöissä on yhdistystä tukenut erityisesti Turkukarting oy, jonka radalle auto on myös sijoitettu. Siellä sitä voivat vuokrata muutkin kuin lihastautiyhdistyksen jäsenet. Miksi juuri karting-autoa tarvittiin? Karting Karting eli vanhalta nimel­ tään mikroautoilu on sekä harrastajille että kilpailijoil­ le sopiva autourheilulaji.­ Kilpa-ajajista esimerkiksi Mika Häkkinen, Keke Ros­ berg ja Kimi Räikkönen ovat aloittaneet uransa kar­tingissa. Karting ja lihastauti eivät heti ensimmäisenä kuulijan mielessä yhdisty, mutta siinäpä olikin hyvä syy toteuttaa projekti: ”Tähän hankkeeseen lähdettiin, koska se oli juuri meidän lapsille ja nuorille sopiva, ja kohdistui juuri niihin, joilla ei muuten ole vaihtoehtoja harrastuksiin kovinkaan paljon", kertoo lihastautiyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirke Salmela. Karting-auto luo vaikeastikin vammaisille lapsille ja nuorille sellaisia toiminnan mahdollisuuksia, joita muilla heidän ikäisillään on. Eikä vamman tarvitse suinkaan olla vain lihassairaus, että auton rattiin pääsisi. ”Mietimme hanketta harkitessamme, että tästä hyötyvät myös muiden vammaryhmien lapset ja nuoret. Tarkoitus onkin, että syksyllä alkaisivat avoimet ryhmät, joissa voivat ajaa kaikki halukkaat”, Salmela paljastaa. Pikkupojan haaveesta totta Yhdistyksen varapuheenjohtaja Erik Lundell on se henkilö, jonka päässä ajatus erikoisvarustellun karting-auton hankkimisesta alunperin syntyi. tukilinj a 5 ? ? 2010 l ”Oikeastaan idea lähti siitä, kun poikani Alex sanoi, että hänestä tulee formulakuski. Poikani sairastaa etenevää lihassairautta ja istuu pyörätuolissa. En halunnut murskata hänen unelmiaan, ja sen tähden rupesin miettimään, miten hänen kaltaisensa lapset pääsisivät kokemaan vauhtia”, Erik Lundell selittää. 6-vuotias Alex Lundell tykkää leikkiä pikkuautojen kanssa, piirrellä sekä pelata Playstationilla ja tietokoneella. Muita harrastuksia ovat chinchillat Samu ja Silja. Ja mikä parasta, Alexilla on yksivuotias pikkuveli Aaron, joka on hänelle erittäin tärkeä ja läheinen. Pienillä pojilla kuuluu olla haaveita, niin myös Alexilla. Hän haaveilee, että joskus pystyisi kävelemään. Myös veneily ja koulun aloittaminen kiinnostavat. Tällä hetkellä Alex on kotihoidossa keväällä tehdyn selkäleikkauksen takia, mutta syksyllä hän menee esikouluun. Lihastaudit Lihastaudit eli myopatiat ovat harvinaisia neurologisia sai­ rauksia, joille on ominaista tahdonalaisen lihaksiston etenevä surkastuminen ja heikkeneminen. Lihastaudit etenevät yleensä hitaasti eivätkä vaikuta elinikään, mutta on myös nopeasti eteneviä lihassairauksia. Lihastauti voi ilmetä jo vastasyntyneellä. Usein se kuiten­ kin todetaan vasta myöhemmin lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. Suomessa on noin 5?000 henkilöä, joilla on jokin hermo-lihasperäinen eli neuromuskulaarisairaus. Lihastaudit eivät yleensä vaikuta henkiseen suorituskykyyn. Yksi suuri haave on kuitenkin jo toteutunut: vauhdin huuma autoradalla. ”Uskon, että tästä tulee ihan ykkösjuttu meidän lapsille ja nuorille. Testaajat Alex ja Kalle ovat ainakin nauttineet kokemuksesta. On ollut todella palkitsevaa nähdä heidän ilmeensä ajon jälkeen”, kertoo Erik Lundell. Mallia muillekin kartingradoille Hanke vaati potilasyhdistykseltä paljon ideointia ja työtä, että tarvittavat rahat saatiin kokoon. Jäseniä yhdistyksellä on noin 600, joista puolet itse sairastavia ja puolet kannatusjäseniä. ”Ensin piti miettiä, onko meillä resursseja hankkia varoja autoon, mutta kun Turkukarting tuli todella mahtavasti mukaan tukemaan, uskalsimme lähteä matkaan. Saimme pesämunan lahjoituksena ke-
• Henkilökunta on aina valmista auttamaan. Kalle ja isä Esko-Juhani Hänninen lähdössä näytösajolle. miöläiseltä yrittäjältä, ja lisäksi Tukilinjan myöntämä 3?000 euroa toi varmuutta hank­ keen onnistumiselle”, kertoo Sirke Salmela. Lihastautiyhdistyksen tiedotustilaisuus autosta keräsi paikalle paljon uteliaita ih­ misiä. Paikalla olivat myös Turkukartingin toimitusjohtaja Markku Kivinen ja auton erikoisvarustelun suunnittelija ja toteutta­ ja Kristian Udd. He kertovat, että Turkukartingissa ei mut­ risteltu suuta eikä käännetty selkää, kun yh­ distys kääntyi hankkeineen sen puoleen. Markku Kivinen piti lähes itsestään selvänä hankkeeseen lähtemistä. Hänen mielestään myös liikuntavammaiset lapset ansaitsevat tasavertaisen mahdollisuuden harrastaa. Kivinen antoi suunnittelu- ja toteutus­ työhön yhdelle työntekijälleen Kristian Ud­ dille, joka tarttui toimeen innokkaasti. ”Suunnittelua työn lomassa ja ennen nukkumaanmenoa”, naurahtaa Kristian, jol­ la on hymy herkässä poikien kanssa touhu­ tessa. Projektiin kului ”muutamia tunteja”, mutta niiden laskemista Kristian ei tuntu­ nut pitävän tärkeänä: ”Toki meni aikaa, että sai kaikki tärkeät asiat sopimaan yhteen. Turvallisuus piti ot­ taa kaikessa huomioon. Täytyi myös suun­ nitella tarkkaan sellaiset säädöt, että ne sopi­ vat erilaisille ja erimittaisille kuskeille." Vauhtipojat testikuskeina Eri testausvaiheissa auttoivat kuusivuotiaat vauhtipojat Alex Lundell ja Kalle Hänninen. Kaverukset paistattelivat salamavalojen lois­ teessa coolisti. He saivat näyttää lehdistölle, miten auto kulkee. Ihan ensimmäistä kertaa eivät pojat ol­ leet vauhdikkaassa kyydissä, sillä kummalla­ kin oli tätä ennen jo kaksi koeajoa takana. Kuin vanhat tekijät kumpikin istui vuo­ rollaan rallipenkkiin naama peruslukemil­ la kuin Räikkösellä tai Häkkisellä konsa­ naan. Kun lähdettiin liikkeelle, hymyt irto­ sivat vauhdin kasvaessa: Jesss! Kalle ei ollut moksiskaan kovasta vauh­ tukilinj a 5 ? ? 2010 l Ylinnä: Kalle ja Esko-Juhani Hänninen radalla. Keskellä: Isä auttaa Alexin auton istuimeen. Alinna: Alex ja Kalle ovat cooleja testikuskeja. dista – olisi pitänyt päästä vielä kovempaa. ”Alan harrastaa tätä pari kertaa viikossa”, hän ilmoittaa autosta noustuaan. Tämä tietää isälle, Esko-Juhani Hänniselle, kovaa kuntoilua. Ratin veivaaminen kovassa vauhdissa on nimittäin kuskille to­ della hikistä puuhaa. ”Ja poika vain vaati lu­ jempaa vauhtia!”, hän nauraa. Toiminnanjohtaja Sirke Salmela toivoi­ si yhdistyksensä suurhankkeen rohkaise­ van muitakin vammaisyhdistyksiä ja kar­ tingratoja panostamaan vammaisille käyt­ täjille tarkoitetun auton hankintaan. Näin vammaiset lapset ja nuoret saisivat mahdol­ lisuuden kokea vauhdin hurmaa muualla­ kin Suomessa. ”Kun hyvä ja perusteellinen pohjatyö on nyt tehty, niin tästä kelpaa muidenkin ot­ taa mallia.”
• tuki pointti Tuki menee perille maksusitoumuksena Tukipointti on tukitoiminnasta kertova uusi palsta, jossa tiedotetaan ajankohtaisista, tukitoimintaan liittyvistä asioista. Kerron palstalla esimerkiksi tuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyvistä muutoksista sekä toimintatavoista. Vastaan myös Tukilinja-lehden lukijoiden, tuen hakijoiden sekä tukea saaneiden tukitoimintaa koskeviin kysymyksiin. Tällä kerralla ajattelin kertoa siitä, miten varmistamme tuen perillemenon ja asianmukaisen tukivarojen käytön. Aika ajoin saamme Tukilinja-lehdessä julkaistuihin tukipäätöksiin liittyen yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, miten Tukilinjafoorumi varmistaa apurahojen tarkoituksenmukaisen käytön. Tätä asiaa on Tukilinjafoorumissa pohdittu useinkin, ja käytännöksi on vahvistunut apurahan myöntäminen pääsääntöisesti joko välineenä tai maksusitoumuksena Tukiteksteissä mainittu apuraha tarkoittaa siis useimmissa tapauksissa maksusitoumuksena myönnettyä laskutuslupaa. Tämä maksusitoumus myönnetään suoraan hakemuksen ja siihen annetun päätöksen mukaisen palvelun tai laitteen hankintaan. Usein tuen hakijat ovat selvittäneet sopivan ja kustannuksiltaan edullisen hankintapaikan jo ennen hakemuksen lähettämistä. Tarvittaessa voimme kuitenkin sen yhteistyössä hakijan kanssa myös täältä käsin etsiä. Kun kyse on jostakin toimintavälineestä tai toiminnasta, maksusitoumus voidaan siis myöntää esimerkiksi urheilu-, musiikki- tai valokuvausliikkeeseen, seuran tai muun järjestäjän osallistumismaksuun tai vaikkapa terapiapalvelun tuottajalle. Otamme myös yleensä yhteyttä laskuttavaan tahoon ja varmistamme, että maksusitoumuksen käyttö aiotulla tavalla onnistuu, ja liikkeellä tai palveluntarjoajalla on mahdollisuus laskuttaa suoraan Tukilinjaa. Joissakin tapauksissa apuraha makse- taan myös suoraan tuen saajan tai hänen asianhoitajansa, kuten edunvalvojan tilille. Tällaisissa tapauksissa tuen saajan tulee ensin maksaa palvelu tai väline itse, ja toimittaa Tukilinjafoorumille tosite maksusta, jota vastaan apuraha sitten maksetaan tuen saajalle. Kun saajana on yhdistys, järjestö tai ryhmä, kuten koululuokka tai urheilujoukkue, voidaan tukisumma maksaa myös ryhmän hallussa olevalle yhteiselle tilille. Tukilinjafoorumin apurahakäytännöllä pyritään varmistamaan mahdollisimman nopea ja yksilöllisen tilanteen huomioiva tuki, jossa tuen saajalla on mahdollisuus valita omalta lähiseudultaan sopiva palveluntuottaja tai erikoisliike. Se auttaa esimerkiksi takuuhuollon järjestämisessä. Aina kuin vain mahdollista, pyritään tukena myönnetty apuväline toimittamaan hakijalle suoraan kotiin. Näin esimerkiksi liikuntarajoitteiset tuen saajat eivät joudu käyttämään vammaispalvelun kautta saamiaan kuljetuspalvelumatkoja välineen hakemiseen. Sanna Nupponen Petran peliplaneetta  Ilmainen pelisivusto Petran planeetta pohjautuu Eevamaria Halttusen Petra-kirjoihin, joissa käsitellään monikulttuurisuutta.  Pelin kehittäjä on pelistudio LudoCraft ja julkaisija Petra-kirjojen kustantaja Dramaforum. Petra seikkailee aluksi vain suomeksi, mutta tekeillä on myös englanninkielinen versio. Pelimaailmassa on moninpelejä, yksinpelejä sekä tilaa vapaalle toiminnalle. Pääkohderyhmänä ovat 6–12-vuotiaat. Peli on tehty helppokäyttöiseksi ja vuorovaikutteiseksi, ja peliympäristö turvalliseksi. Sinne ei edes pääse sisään ilmoittamatta vanhempiensa sähköpostia, jonne viesti uudesta peliympäristöstä lähtee. Sivustoa valvotaan kiusaamisen ja muiden lieveilmiöiden ehkäisemiseksi. Monotonisen pelaamisen, chattailemisen, shoppailun tai sotimisen sijasta tekeminen painottuu leikkimiseen ja tutkimiseen. Samalla on tarkoitus oppia ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja erilaisuutta. Alussa on mahdollista seikkailla Senegalissa ja Saamenmaassa, tulevaisuudessa pelialuei­ ta tulee lisää. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että kulttuuriset yksityiskohdat välittyvät lapsille ja nuorille mahdollisimman aitoina ja oikeina. Petra on seikkaillut jo neljässä kirjassa vuodesta 2006 lähtien. Suomalaisesta kirjasarjasta ei ole aiemmin tehty vastaavaa, netissä pelattavaa virtuaaliyhteisöä. Nuorten kuulosivut Kesä tuo tulleessaan festarit ja konsertit, joissa desibelitasot yltävät helposti vaaralliselle tasolle. Kuuloliiton kesäkuussa avatuilla, nuorille suunnatuilla Kuulosuoja-sivuilla www.kuulosuoja.fi neuvotaan käytännön vinkein, miten nuoret voivat elää vaurioittamatta kuuloaan. Ensin motividaan: Haluatko nauttia musasta ja hyvästä fiiliksestä jatkossakin? Käyttää kän- Sanna Nupponen hoitaa Tukilinjan tukitoimintaa. tukilinj a 5 ? ? 2010 l v v www.haku nykkää? Saada selvää puheesta baareissa? Kuulla mitä puhutaan luennolla tai duunipalavereissa? Sivuilla on otettu käyttöön myös julkkikset, eli sieltä löytyy esimerkiksi Jenni Vartiaisen kuulumisia ja kokemuksia: ”Uskoin ennen, että keikkojen jälkeinen ininä poistuu viimeistään parin päivän kuluessa. Yhden kerran jälkeen soikin korvat sitten pari vuotta, mutta onneksi se on nyt poissa. Siitä lähtien ovat korvatulpat olleet mukana aina varmuuden vuoksi.” Ja ne vinkit: Kannattaa pitää kuulokkeissa äänen voimakkuus ja kuuntelun kesto kohtuullisena. Jo viisi tuntia yli 89 desibelillä soitettua kuulokemusiikkia viikottain kuormittaa kuuloa enemmän kuin työpaikoilla sallittaisiin. Elokuvateatteriin sen sijaan uskaltaa jo mennä, siellä on alettu noudattaa ohjearvoja – nipin napin. Moottoripyöräilyä moni ei tule ajatelleeksi vaarana kuulolle. Kypärän sisälle syntyvä ilmavirtaus voi kuitenkin nostaa desibelit vaaralliselle tasolle. Etenkin paljon tiellä viihtyvien kannattaa satsata laadukkaisiin kuulonsuojaimiin. VAU liikuttaa Suomen Vammaisurheilu ja ­ -liikunta VAU ry on alkuvuodesta syntynyt vammaisten yhteinen urheilu- ja liikuntajärjestö. Sen nettisivuilla www.vammaisurheilu.fi kerrotaan tämän lähes 40 lajin jättijärjestön toiminnasta ja palveluista. Sivut on selkeästi ryhmitelty: Tapahtumakalenterista löytyvät urheilukisat, sen yläpuolelta uutiset ja tulokset. Kuvallisten jut­tujen tila on varattu aluksi perustamista koskevalle tiedolle ja tapahtumille. Lajeilla on omat sivunsa. Sivuilla kerrotaan myös uudesta Sporttiklubista. Se on alle 20-vuotiaille suunnattu liikuntaohjelma, johon voi liittyä kuten kerhoon, jonka jälkeen saa tietoa, lehden ja toimintavinkkejä. Iris Tenhunen
• Tulilinjalla Siis mikä edunvalvoja? Tuula Henttu. Kuulen työni puolesta tuon tuosta värikkäitä tarinoita virallisten edunvalvojien epäilyttävästä käytöksestä tai välinpitämättömyydestä. Viime talvena oli kolmessa eri tapauksessa virkamiesedunvalvoja evännyt aikuiselta kehitysvammaiselta liikuntaryhmään osallistumisen, koska kaupungin järjestämässä toiminnassa kausimaksu on 30 euroa. Äänekkäin vaatimuksin ja lähes uhkailulla saatiin nämä oudot päätökset kumottua. Oliko vaikeasti vammaisen liikuntaharrastus edunvalvojalle ensi kuulemalta outo ajatus vai tuntuiko kausimaksu liian kovalta tällaiselle asiakkaalle? * Tuula Henttu on erityisliikunnan ohjaaja ja suunnittelija Jyväskylästä. Hänen vaikeavammainen 21-vuotias Markuspoikansa asuu jo itsenäisesti palvelukodissa. 10 Päädyin kaksi vuotta sitten tuolloin 18-vuotiaan poikani raha-asioiden hoitajaksi mielenkiintoisen ja melko huvittavan prosessin kautta. Markuksen asetuttua asumaan palvelukotiin minulta kysyttiin toistuvasti, olenko hakeutumassa pojan viralliseksi edunvalvojaksi. Mikäs ettei, tuumailin, kun nyt kuitenkin parhaiten tunnen Maukan elämäntyylin ja tarpeet. Sain maistraatista pyytämäni hakupaperit, selvitin kehitysvammaisuuden, puhumattomuuden ja muut kyvyttömyydet hoitaa omia asioitaan. Palautin paperit. Seitsemän kuukautta odotettuamme virkailija soitti kertoakseen anomusruuhkasta. Sovitussa lisätapaamisessa täyttelin lisää kaavakkeita ja kyselin virkailijalta, miksi ja ketkä kaikki vaativat virallisen edunvalvojan käyttöä. Hän vastasi, ettei maistraatti vaadi, ja sitä paitsi järjestelmä sakkaa nyt jo, ennen suurten ikäluokkien asiakkaiksi vyörymistä. Hänen mukaansa maistraatilla ei tule olemaan riittäviä resursseja käsitellä kaikkia tulevia anomuksia ja vuotuisia selvityksiä. Intin edelleen: Jos maistraatti ei vaadi, niin kuka sitten vaatii? Vaatiiko Kela tai Verottaja? Virkailija kehotti kysymään niiden konttoreista, ja minä päätinkin ottaa asiasta täyden selon. Astelin Kelaan ja pääsin kokeneelta vaikuttavan virkailijan asiakkaaksi. Selvitin Markuksen vaikean kehitysvammaisuuden, puuttuvat kyvyt ja elämäntilanteen. Hän sanoi, ettei Kela vaadi edunvalvojaa, mutta jos tulee ongelmia, niin voisihan poika kirjoittaa valtakirjan asiointiin. Kertasin virkailijalle sekä toisellekin, joka oli kutsuttu kuulemaan selvitystäni, että Markus on noin 2–3 vuotiaan tasolla ymmärryksensä puolesta, hän ei siis kirjoita eikä puhu. Virkailijat pohdiskelivat, että josko minulle äitinä kirjoitettaisiin valtakirja. Intin, että kuka sen kirjoittaa, palvelutalon henkilökunta tai kuka? Virkailijat totesivat, että Kelan kanssa ei pitäisi tulla vaikeuksia, koska äiti huoltajana saa tietoja. Toisaalta – Markushan on jo täysi-ikäinen, ja eläke näyttää menevän suoraan hänen omalle tililleen. Mitenkähän tässä nyt meneteltäisiin? Uhillani suuntasin verotoimistoon, kerroin tarinan ja kysyin vaatiiko Verottaja edunvalvontaa. Virkailija tuumasi, etteivät he vaadi näin tavallisilla ja tasaisilla tuloilla mitään selvityksiä. Ja jos esimerkiksi perintöä ilmaantuu, niin otetaan sille erillispäätös ja sen käsittelyyn virallinen valvonta. Viimeisenä vaihtoehtona päätin vielä ottaa selvää pankista, jossa Markuksella oli tili. Vihdoin sain myöntävän vastauksen: Kyllä, pankki voi vaatia edunvalvojaa. Tuttu pankin täti kertoi, että mikäli esimerkiksi tytär hoitaa vanhan äitinsä pankkiasioita valtakirjalla, virkailija voi vaatia käräjäoikeuden päätöstä edunvalvonnasta. Pankeilla on menettelystä lakimiesten laatima, yhtenevä kanta. Nettipankkiasioinnista en enää kysynytkään mitään. Päätin pitää saamani tunnukset ja näpyttelen vuokrat, hoidot, ateriat ja lääkkeet laskuttajille. Maukka on tyytyväinen vähään ja palvelut rullaavat. Säästän toistaiseksi maistraatin työntekijöitä omalta osaltani niin kauan kuin asioiden hoidon itse aiheelliseksi koen ja tutut pankkitädit sallivat satunnaiset tiskillä käyntini. tukilinj a 5 ? ? 2010 l *  Itse järjestelmä ja valinnanmahdollisuudet ovat mielestäni hyvät, mutta järjestelmä vaatii päivittämistä – ja ehdottomasti nykyistä parempaa valvontaa. Pojan palvelusuunnitelmaan lisäsin: ”Mikäli äiti esimerkiksi sairauden vuoksi estyy hoitamasta pojan raha-asioita, keskustellaan tilanteesta sisarusten kanssa, ja Markukselle nimetään hänen elämäänsä perehtynyt, virallinen edunvalvoja.”
• Marjatta-koulun 8-luokkalaiset lähtivät Tartoon tapaamaan ystävyyskoulunsa oppilaita ja nauttimaan ihanasta kesästä. Junamatka Tarttoon on täynnä tapahtumia, kun matkalla on kahdeksas luokka. Leirikoulu on huippujuttu! Teksti: Iris Tenhunen Kuvat: Taina Isola Helsinkiläisen steinerpedagogisen peruskoulun Marjatta-kou­lun 8. luokka päätti toissa kevää­nä tehdä opintojensa päätösmatkan Viroon. Koulu on suunnattu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, ja Tartossa oli tarkoitus tavata toisen samanlaisen ystävyyskoulun tukilinj a 5 ? ? 2010 l oppilaita. Avustajat olivat matkalla tarpeen, koska yksi oppilaista liikkui pyörätuolilla ja yksi oli vaikeasti kehitysvammainen. Muillakin oli erilaisia rajoitteita. Matkan oli tarkoitus olla itsenäistymistä edis­tävä ja juhlistava, unohtumattomia kokemuksia tarjoa- 11
• va matka teini-iässä oleville erityisnuorille. Heidän opintojaan alusta asti luotsannut opettaja oli steinerkoulun käytännön mukaan nimittäin seuraavana vuonna vaihtumassa. Matkakustannukset olisivat kuitenkin melkoiset, kun kahdeksaa oppilasta saattamaan tarvittiin peräti viisi aikuista opettajaa ja avustajaa. Tukilinja seikkailuissa mukana Kun oli saatu pesämuna koululta ja kerätty rahaa koulun omilla tempauksilla, oli kustannuksia vielä paljon jäljellä katettaviksi: matkaliput, pääsyliput, majoitus, ruokailu... Päätettiin siis anoa apurahaa reissuun Tukilinjalta. Tukilinja myönsikin apurahan oppilaiden matkakustannuksien omavastuuosuuksien pienentämiseen. Omavastuuosuuksien pienentäminen oppilaiden osalta on Tukilinjafoorumin ylei­ nen käytäntö kaikissa retki- ja leirikouluapurahoissa. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja heidän perheensä joutuvat tavallista suurempien kustannusten vuoksi maksamaan yleensä myös tavallista suurempia omavastuuosuuksia koulun retkistä. Monet erityislasten perheet ovat olosuhteiden paineista johtuen yksinhuoltajatalouksia, joten matkakulujen kokoon saaminen ei ole aina ihan yksinkertainen juttu. On silti itsestään selvää, että näiden lasten on päästävä kokemaan samat elämän huippuhetket kuin muutkin lapset. Tänäkin kesänä viiden eri koululuokan retkibussi on ollut täynnä oppilaita, joiden matkakuluissa Tukilinja on auttanut. Koulun piha Tarton tapaan. Pilvi majapaikan terassilla. Laivalla ja junalla kohti kesän iloja Matkalle lähtivät siis luokkatoverit Pilvi, Joonas, Valtteri, Jenni, Erica, Annina, Janika ja Kuisma yhdessä opettajansa Taina Isolan sekä neljän muun opettajan ja avustajan kanssa. Edessä oli ensin laivamatka Tallinnaan. Sieltä matkattiin junalla Tartoon, ja perillä asuttiin Marjatta-koulun ystävyyskoulussa Maarja Koolissa. Steinerkoulujen ajatusmaailmaan kuuluu perinteisten materiaalien käyttö ja elämän yksinkertainen kauneus. Niinpä perillä nautittiin menneen ajan hengestä niin kaupungilla kuin kortteerissakin. Kesäinen kuvakavalkadi kertoo enemmän kuin sanat siitä, mitä matka nuorille merkitsi: jännittäviä kokemuksia, ystävyyttä, vanhoja kujia, uusi ystäviä, kesän kukkia, keinuja ja vanhan ajan torikahvilaa. 12 Joonas ja Konsta junassa. Raatihuoneen torilla ruoka maistui. tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• Hei. Olen aiemminkin kirjoittanut tästä aiheesta eli nuoren elämänvaiheen ongelmista, eikä kerrottava lopu lyhyeen. Olen 17-vuotias, opiskeluiässä oleva nuori mies, vailla opiskelupaikkaa tai työtä. Minua vaivaa pitkäaikainen masennus ja ahdistus, jonka voimakkuus linjalla vaihtelee. Välillä on parempia ja välillä taas huonompia aikoja sekä hetkiä. Joskus asiat sujuvat, kuten kuuluukin eikä ongelmia ole lähettyvillä. Mutta kun jotkut asiat menevät kerta toisensa jälkeen pieleen, alkavat muutkin ongelmat kasaantua ja iskee ahdistus. Minulla on asiaankuuluva lääkitys, jonka huomaan usein auttavan ahdistukseen. Mutta yksikään lääke ei voi saada samaa muutosta aikaan ihmisessä, kuin minkä hän itse voi tehdä. Tätä olen pohtinut itsekseni. Olen ollut nuorisopsykiatrisilla osastoilla, tera­pias­ sa ja monessa muussa paikassa tai kokouksessa, joissa puheenaiheena olen itse ollut ongelmieni kera. Nämä tilanteet ovat aika erikoisia, mutta kaikkeen tottuu. Istut huoneessa, jossa on monta ihmistä, ja kaikkien yhteinen puheenaihe, kaikkien ajatukset liit­tyvät sinuun ja ongelmiisi. Tunnen usein pa­ haa oloa, sellaistakin että on turhaa yrittää vaikuttaa asioihin, vaik­kakin nämä aja­ tukset ovat turhia. Tie­ ”Jäin tyhjän päälle viime talvena, tenkin voin vai­kuttaa enkä onnistunut pääsemään asioihin, hyviin ja huo­ yhteishaussa hakemilleni linjoille. noihin, ja voin vai­ kuttaa niihin hyvin tai Mutta uusilla eväillä lähden huo­nosti. taas yrittämään. Uskon, että Ongelmieni juuret nyt onnistun.” ovat pitkällä, syvällä minussa. Niitä löytyy niin suhteestani van­­ hempiini – eri­to­ ten isääni – kuin opiskeluistani ja Ramin oma juttu omas­ta itsestäni. on studiotyö. Uskon tietäväni, mikä on suurin ongelmani, se mikä saa kaiken pai­ sumaan: Kun kohtaan vaikeita asioita, joista pitäisi ehkä jopa tehdä päätös, saatan vain säikähtää ja olla ajattelematta koko asiaa. Jättää sen mieleni syövereihin. Rami on 17-vuotias, Mielestäni tätä ei pitäisi kenenkään tehdä. Kun ammattiopintoihin jätät asioita ratkomatta tai selvittämättä omaan tähtäävä nuori, pääkoppaasi, ne tulevat varmasti eteen vielä joku päi­ jonka toimintakykyä vä, tästä voin olla varma ja sanoa sen kokemuksesta. heikentää koettu Monet kerrat, kun olen jotain mennyt mokaamaan masennus. Hän ja jättänyt asian sikseen selvittämättä, olen saanut kirjoittaa Blogilinjaa vain enemmän ja isompia ongelmia nokkani eteen. elo- ja syyskuussa 2010. Esimerkiksi kouluasioissa en aina selvittänyt kaikkia WWW.TUKILINJA.FI ongelmia, ja nyt tilanne on se, että seuraava yhteishaku BLOGI Yksi opiskelupaikkaa vaille jäänyt tukilinj a 5 ? ? 2010 l on jo kolmanteni. Ei sillä, että olisin potkut saanut aikaisemmasta koulusta, en vain ole löytänyt sitä oikeaa paikkaa, mikä saa mieleni maahan ja ongelmia eteeni. Aloitin viime syksynä lukiossa. Kaikki vaikutti aluksi hyvältä, mutta kun pari kuukautta vierähti, tekivät saman myös monet vaikeudet ja esteet. Jätin paljon tehtäviä rästiin, suoritin vain murto-osan kaikista kokeista ja kurs­seista. Ja kun en niitä asioita ole selvittänyt koulussa, ne kasvavat niin suuriksi, että alan lintsaamaan.Näinpä siinä kävi, minusta ei taida tulla ylioppilasta, ainakaan siitä lukiosta. Sama asia tapahtui aikaisemmin myös yläasteella. Annoin asioiden paisua, rästissä olevien juttujen kasvaa, mitä seurasi ja tuki lintsaaminen. Toivon, että kun nyt pääsen siihen kouluun johon haluan, otan itseäni niskasta kiinni ja lujaa. En halua lintsata, en hidastaa opiskelujani enkä halua jättää mitään rästiin tai sattuman varaan. Ala, jolle toivon valmistuvani, on musiikki, sillä se on tärkein ja­ ainoa harrastukseni. Olen ollut musiikin parissa erittäin monessa muodossa jo pienestä pii­pertäjästä asti. Hakemani linja on kuitenkin audiovisuaalinen linja. Se on tarkoitettu ihmisille, joista tulee miksaajia, äänittäjiä, melkeinpä mitä vain alaan liittyen ja – kuten minusta – tuottajia, kunhan menee jatkokoulutukseen. Olen ollut valitsemastani polusta varma jo melkein vuoden ajan. En kuitenkaan onnistunut pääsemään yhteishaussa hakemilleni linjoille. Jäin tyhjän päälle viime talvena, mutta uusilla eväillä lähden taas yrittämään. Uskon, että nyt onnistun. Tekemisiini ja tunteisiini vaikuttavat useat asiat, kuten suhde vanhempiini. Olen ollut keskellä suuria riitoja jo aivan pienenä pentuna. Katsoin ikäviä asioita vierestä, muistan niitä jopa siitä ajasta, kun olin vasta 2-vuotias. Tätä seurasi pitkä tovi, jolloin en tavannut isääni, monista syistä. Loppujen lopuksi aloin tavata häntä. Joka toisena viikonloppuna menin isälleni käymään. Joskus olen itse ajatellut, että muiden päätös tästä itseeni erittäin paljon vaikuttaneesta asiasta on ollut huono. Isäni on erittäin vaikea henkilö, jonka kanssa toimimisesta voi tulla erittäin hankalaa, ja ongelmia. Uskon, että jos olisin voinut vaikuttaa asioihin itse, jos vain olisin ollut isompi silloin, moni asia olisi nyt eri lailla. Uskon, että olisin voinut estää ne monet vuodet, kun tein asioita pakosta, miellytin ja esitin ihmisille vaikka mitä, melkeinpä oman järkeni kus­ tannuksella. Noiden vuosien aikana ehti tapahtua kaikkea ikävää, välikohtauksia ja tapahtumia ihmisten kans­ sa, isäni sekä muiden kanssa. En syytä kaikesta vain ja ainoastaan isääni, vaan tapaa millä asioita on aikoinaan hoidettu ja tapaa, jolla olen myöhemmin itse asioita hoitanut. Monet asiat olisi voinut tehdä eri tavalla, mutta monen asian olisin voinut myös itse hoitaa eri tavalla. Rami 13
• Erityisperheet kaipaavat enemmän tietoa opiskelupaikoista Kohti Moni vanhempi miettii huolissaan erityisnuoren tulevaisuutta: Valitaanko läheisin oppilaitos vai kestävätkö siivet kauempana? Ja missä niitä erityisopistoja ja -linjoja oikein mahtaa olla? Minna Korva-Perämäki HAAVEIDEN TYÖTÄ Kehitysvammaisille ja muille erityisnuorille on peruskoulun jälkeistä koulutusta tarjolla runsaasti ympäri maata, mutta yleinen tietämys niistä on heikkoa. Tämän vuoksi Ammattiopisto Luovin erityisopettaja Eija Patrikainen ryhtyi suunnittelemaan kehitysvammaisille suunnattuja koulutusmessuja. Ne toteutettiin viime helmikuussa Oulun Tahkokankaan palvelukeskuksen tiloissa. Tiukasta aikataulusta huolimatta Koulutusmessuilla esittäytyivät Luovin lisäksi Oulun seudun ammattiopisto, Lehtimäen kansanopisto ja Haapaveden Ammattiopisto. Eija Patrikainen kertoo olevansa huolissaan siitä, että erityisnuorten ammatinvalinnanohjaus on puutteellista, vaikka tarjolla olisi niin monenlaista koulutusta. "Oman kokemukseni mukaan perheillä ei useinkaan ole tietoa nuorten jatkokoulutusmahdollisuuksista, ja viimeistään peruskoulun yhdeksännen luokan Koulutusta on tarjolla runsaasti Erityisnuorten perheet ovat usein hukassa viimeisen kouluvuoden aikana senkin vuoksi, että kaikki siihen mennessä saatu apu ja tuki – myös sosiaalipuolelta – on muuttumassa. Nuoren tuttu ja turvallinen tilanne muuttuu Patrkaisen mukaan loppujen lopuksi hyvin nopeasti. Yhtäkkiä hänen edessään vain ovat avoin tulevaisuus, uudet ihmiset ja sosiaa­liset kontaktit. Kaikki siihen mennessä saatu tuttu ohjaus peruskoulun puolelta jää hetkessä pois. Kuva: Päivi Hartikainen. Kuva: MInna Korva-Perämäki. 14-vuotias Krista Piispanen tuli isän kanssa tutustumaan tarjontaan Oulun Tahkokankaalla järjestetyille koulutusmessuille. Eija Patrikainen ohjaa Luovissa opiskelija Suvi Kokkoa tekemään joulukukka-asetelmaa. 14 aikana he ovat tämän haastavan kysymyksen äärellä. Jos vanhemmat eivät saa näitä tietoja nuoren koulusta, heidän täytyy yrittää löytää tietoa itse esimerkiksi netistä. Tämä on kuitenkin ikävä tilanne, sillä tällä hetkellä tiedot monipuolisista koulutusmahdollisuuksista ovat hajallaan monissa eri paikoissa." tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• Tommi Matkaselkä täyttää kaupan hyllyjä työharjoittelujaksolla. Eija Patrikainen kertoo, että kehitysvammaiselle nuorelle haetaan usein opiskelupaikkaa lähimmästä mahdollista koulusta, sillä muita koulutuspaikkoja ja -mahdollisuuksia ei tunneta. "Pahimmassa tapauksessa käy sitten niin, ettei tuttuun kouluun pääsekään suuren hakijamäärän vuoksi. Tämän johdosta nuori sijoittuu ehkä työtoimintaan eikä myöhemmässä vaiheessa hae enää uudelleen koulutukseen." Tiedon puute erityisnuorten jatkokoulutusmahdollisuuksista nousee esille usein myös silloin, kun nuorten kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia laativat sosiaalityöntekijät ja avohuollon ohjaajat neuvottelevat. Heilläkään ei ole tarpeeksi tietoa niistä. "Ajanmukainen tieto olisi ehdottoman tärkeää jokaiselle erityisnuoren kanssa toimivalle henkilölle", korostaa Patrikainen. Turvana on asuntoloita ja avustajia Erityisperheiden ei esimerkiksi ole syytä säikähtää, vaikka nuori ei lähimpään kouluun pääsisikään, sillä hyviä koulutuspaikkoja on valtavasti tarjolla. Niitä kannattaa etsiä, sillä vaikka työllistymiseen pyrkiminen tuottaa usein paljon vastoinkäymisiä, koulutus kannattaa aina jo itsenäiseen elämään valmistautumisen kannalta. Sen aikana nuori saa uusia ystäviä, oppii uusia taitoja ja samalla hänen itseluottamuksensa nousee. Vaikka perheen on joskus vaikeakin luopua tutusta tilanteesta kotona ja tarjota nuorelle ensimmäisen kerran siivet selkään, ne voivat kantaa yllättävänkin hyvin. Erilaisiin koulutuksiin onkin hyvä tutustua etukäteen esimerkiksi Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskuksen opinto-oppaiden avulla. Opetushallituksen koulutusnetistä löytyy lisäksi kattavasti tietoa myös aikuiskoulutuksista, ja Kelaan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä hyvissä ajoin taloudellisten asioiden hoitamiseksi. Erityisnuoren ja kehitysvammaisen on mahdollista saada Kelalta ammatilliseen opiskeluun kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea. Perheiden on hyvä tietää myös, että monilla ammattioppilaitoksilla on tarjolla opis- Kuva: Päivi Hartikainen. kelijoilleen turvallisia asuntoloita, ja useissa niistä on myös mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan. Oppisopimus nojaa työntekoon Kehitysvammaiset ja muut erityisoppilaat voivat saada ammattikoulutusta monissa paikoissa: ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikoulujen erityislinjoilla, erityisammattikouluissa, kansalais- ja työväenopistoissa, erilaisissa kansanopistoissa ja joissakin työkeskuksissa. Yleiset ammatilliset oppilaitokset eivät kuitenkaan yleensä kykene järjestämään kaikille erityisoppilaille soveltuvaa opetusta turvallisessa oppimisympäristössä, joten erityisopetus on etupäässä erityisoppilaitosten vastuulla. tukilinj a 5 ? ? 2010 l Ammattiopisto Luovin koulutussuunnittelija Ulla Hietala kertoo, että uusimpana koulutusmahdollisuutena on oppisopimuskoulutus, jota on positiivisin tuloksin kokeiltu jo Reisjärvellä. Kainuussa, Tampereella ja Oulussa on suunnitteilla vastaavanlaista koulutusta. Ulla Hietala painottaa, että kehitysvammaisten oppisopimuskoulutuksessa on tärkeää järjestää opiskelijalle riittävän konkreettinen tuki työpaikalle työtehtävien hoitamiseen. Myös oppilaitoksessa toteutettavan lähiopetuksen on oltava käytännönläheistä eli ”käytäntöön vietyä teoriaa”. "Luovin ja Nuorten Ystävien toteuttamas­ sa oppisopimuskoulutuksessa on mahdollista käyttää työhönvalmentajan palvelui- 15
• ta työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen ohjaukseen." Työelämään sijoittuminen työlästä VATES-säätiön työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori Suvi Pikkusaari kertoo, ettei hyvä koulutus ja tuore tutkinto takaa enää työllistymistä kenellekään nuorelle. "Vammaisten nuorten keskuudessa säännöllinen palkkatyö on harvinaisempaa kuin vanhempien vammaisten ikäryhmiin kuuluvilla, vaikka heillä on suhteellisesti parempi koulutustaso." Työttömien vajaakuntoisten nuorten ja nuorten aikuisten lukumäärä työhallinnossa vuonna 2009 ikäryhmässä 15–34 oli 13?244, joista vain vähän yli 6?% eli 833 henkilöä työllistyi yleisille työmarkkinoille. Pikkusaari kertoo, että vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden tekemä työ tavallisilla työpaikoilla on toki yleistynyt, mutta siitä saatujen etujen nauttiminen ja palkan ansaitseminen eivät aina käy yhteen. Tavallisilla työpaikoilla avotyötoimintaan osallistuvia kehitysvammaisia henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa noin 2?300, mutta tavallisilla työpaikoilla työsuhteessa palkkatyötä tekeviä on vain 300. Nämäkin työsuhteet ovat usein osa- ja määräaikaisia. Kovin isoa tai varmaa palkkaa ei siis nautita. "Vammaisten nuorten ja aikuisten työvoimaan kuuluminen sekä työllistyminen avoimille työmarkkinoille tavallisiin työsuhteisiin jättää nykyisellään vielä paljon toivomisen varaa", muotoilee Suvi Pikkusaari. Hän kuvailee, että moninaisen työyhteisön hyötyjen tunnistaminen ja käyttöön ottaminen kilpailuvalttina on työnantajille vielä uutta. Onneksi työelämässä työskentelevien joukosta löytyy myös niitä onnistumistarinoita, joissa työnhakija on löytänyt toiveitaan vastaavan työpaikan ja vastavuoroisesti työnantaja on saanut työyhteisöönsä tärkeän ja osaavan työntekijän. VATES-säätiö palkitsee vuosittain esimerkillisen työnantajan, joka on mahdollistanut vammaisten tai osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tavalliseen työyhteisöön palkkatyösuhteeseen. Tämän vuoden esimerkillinen työnantaja palkittiin 14.4. VATES-päivillä Helsingissä. Palkinnon sai Kolarin seurakunta. "Onnistuneita työllistymisratkaisuja toivomme kuulevamme vuosi vuodelta enemmän", kaavailee Suvi Pikkusaari. Tähtäimessä haaveiden palkkatyö Sopivia työtehtäviä voi hänen mukaansa löytyä muun muassa kaupan alan tehtävis- Ammattiopintoja on tarjolla paljon myös erityistä tukea tarvitseville: Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä tai opiskelijahuollon palveluja. Syinä voivat olla esimerkiksi vamma, sairaus tai kehityksen viivästyminen. Valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja siihen järjestämisluvan saaneissa tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillinen erityisopetus tarjoaa mahdollisuuden ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen ja työelämään sijoittumiseen. Koulutusta järjestetään niin nuorille kuin aikuisillekin opiskelijoille. Kansanopistojen eri mittaisilla linjoilla valmennetaan myös opiskelijoita itsenäiseen elämään, ammattikoulutukseen ja työelämään. Kansanopistot järjestävät myös erilaisia lyhyt kursseja. Erityisammattioppilaitoksia: - Maamme suurin ammatillinen erityisoppilaitos Ammattiopisto Luovi toimii valtakunnallisesti. Luovin laajaan koulutustarjontaan kuuluvat valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus. - Aitoon Koulutuskeskus on tarkoitettu erityisesti oppilaalle, joka tarvitse tukea esimerkiksi kehitysvamman tai laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vuoksi. - Arla. Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka tarjoaa pääkaupunkiseudulla monipuolista ammatillista kuntoutusta ja koulutusta sekä asiantuntijapalveluita erityisesti heikkonäköisille, sokeille ja myös kuurosokeille – ainoana Suomessa. - Bovallius-ammattiopisto on ammatillista erityisopetusta järjestävä oppilaitos. Laukaan toimipaikalla on koulutusta Laukaassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Pyhäjärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Pieksämäen toimipaikka järjestää koulutusta Pieksämäellä, Iisalmessa, Mikkelissä ja Varkaudessa. Turun toimipaikalla on koulutusta Turussa useammassa eri osoitteessa ja tämän lisäksi Laitilassa. - Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tarjoamat opiskelumuodot sopivat erityisesti tuki- ja liikuntaelinvammaisille sekä myös muille erityisopetuksen tai erityisolosuhteiden tarpeessa oleville nuorille ja aikuisille. - Keskuspuiston ammattiopisto Helsingissä on ORTON Invalidisäätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. - Kiipulan ammattiopisto Hämeenlinnassa on ammatillinen erityisoppilaitos ja ammatillisen erityisopetuksen kehittämiskeskus. - Kiipulasäätiön ylläpitämän Perttulan erityisammattikoulu sijaitsee Hämeenlinnassa. Sivutoimipaikkoja on Forssassa, Kuusankoskella, Lahdessa ja Tampereella. - Yrkesträningsskolan Optima on muiden tehtäviensä ohella maamme ainoa ruotsinkielinen erityisoppilaitos. Jatkuu sivulla 18... 16 tukilinj a 5 ? ? 2010 l Se antaa myös valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta ja toimii osaamiskeskuksena. Uusikaarlepyyssä sijaitsevalla Optimalla on vastuu suomenruotsalaisesta toisen asteen ammatillisesta erityisopetuksesta, minkä vuoksi sillä on toimintaa myös Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Länsi-Turunmaalla ja Uudellamaalla. - Kuhankosken erityisammattikoulu toimii useissa toimipisteissä keski- ja itä-Suomessa.. Yksittäisiä erityislinjoja: Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestämislupa on lisäksi seuraavilla koulutuksen järjestäjillä: - Haaga-Helia - Oulun seudun ammattiopisto - Savon ammatti - ja aikuisopisto - Salon seudun ammattiopisto - Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. - Kaarinan Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus - Sisälähetysseuran oppilaitos. - Satakunnan ammattiopisto - Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö - Silta-valmennusyhdistys yhteistyössä Pirkanmaan ammattiopiston kanssa - Vaasan ammattiopisto - Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä - Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä - Haminan kaupunki - Hyvinkään kaupunki - Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä - Itä-Karjalan Kansanopistoseura ry - Itä-Savon ammattikoulutuksen kuntayhtymä - Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Kainuun maakunta - Kirkkopalvelut ry - Kotkan kaupunki - Kouvolan seudun kuntayhtymä - Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä - Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä - Omnia (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä) - Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä - Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä - Päijät-Hämeen koulutuskonserni - Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Savon koulutuskuntayhtymä - Siikapyhäjokilaakson koulutuskuntayhtymä - Sodankylän kunta - Tampereen kaupunki - Turun kaupunki ja Turun kristillisen opiston säätiö - Vaasan kaupunki - Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy - Vantaan kaupunki - Ylitornion kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys - Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
• Elämisen vaikeus Ann Heberlein: En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. Atena kustannus 2010. 167 s./ 27€e. Ann Heberlein on ruotsalainen teologian tohtori, tutkija, kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on menestynyt työssään, on naimisissa ja kolmen lapsen äiti. Päällisin puolin kaikki on hyvin. Teoksessa En tahdo kuolla, en vain jaksa elää, kirjailija paljastaa kuvan taakse kätkeytyvän helvetin:<Hän on kärsinyt yli kaksikymmentä vuotta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Heberleinin kirja tulee suoraan iholle. Välillä se tuntuu jopa kiusalliselta. Tekstiä lukee pätkittäin, jottei itselle tulisi liian paha olla. Itsemurhan pohdinta on intiimi aihe, joka koskee myös sairastuneen läheisiä. Kun muu ei auta, juuri ajatus lapsista pitääkin Heberleinin hengissä. Teos on ammattitaitoisesti kirjoitettu. Myös tekijän tausta tutkijana näkyy selvästi. Mukana on eettistä pohdintaa sekä lainauksia taiteen ja tieteen merkkihenkilöiltä, jotka ovat tappaneet itsensä. Silti, tämä on ennen muuta kuvaus yksilön kamppailusta itseään vastaan. Vaikka kokonaisuus on kiinnostava, aivan herkimmille sitä ei voi varauksetta suositella. Sanni Purhonen Rosoisia runoja Herran tarhuri Kristiina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri. Otava 2009. 176 s./ 30,40€e. Sanni Purhonen: Naara. Daimon, 2010. 41 s./22 e. Tilaukset: daimon@kolumbus.fi Hyvä käytöskoulu Linda Kavelin Popov (suom. Riikka Parkkonen) Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen.52 keinoa vahvistaa hyvää käytöstä. PSkustannus 2010. 224 s/39 e. Pure mua! Charlaine Harris: Veren voima. Gummerus 2010. 336 s./ 29 e. Pienessä Downen kylässä 1870-luvun Englannissa asui muuan Charles Darwin. Kristina Carlsonin teoksen nimihenkilö on häntä tuntemattomam­pi, nimittäin Herra Darwinin puutarhuri Thomas Davies. Eletään murrosaikoja, tieteen keksinnöt ja kehitysoppi epäilyttävät jumalaa pelkääviä kyläläisiä. Kahta sairasta lastaan huoltava, leskeksi jäänyt Thomas edustaa näitä uhkia. Sureva mies on helppo leimata hulluksi. Kirjallisuuden valtionpalkinnon saaneen Carlsonin teos on hyvällä tavalla haastava. Moniäänisessä kertomuksessa tapahtumia kommentoivat vuoron perään kylän asukit ja puissa sirkuttavat linnut. Taidokas kieli muistuttaa enemmän runoa kuin perinteistä kerrontaa. Ei ole ihme, jos lukija välillä hämmentyy. Kokonaisuutta kuitenkin seuraa herkeämättä. Teksti pohtii suuria kysymyksiä, palkitsee ja yllättää. Samanaikaisesti se on hyvin intiimi ihmiskohtalon kuvaus ja vetoomus ennakkoluuloja vastaan, erilaisuuden ja uu­ sien ideoiden puolesta. Sanni Purhosen esikoisruno– kokoel­man maailmaan kuuluu sairaala, leikkaukset ja kipu, sekä hoitohenkilökunnan vieraus. Sairaudesta ja vammaisuudesta kerrotaan rosoisesti: "Lämpimät ruumiit kulkevat ripein askelin ilman hampaita ja hiuksia." Tai herkemmin: "Oksiin heikosti takertuvaa ei pidä unohtaa." Toinen lyhyiden tuokiokuvarunojen toistuva aihe on toinen ihminen. Häntä katsotaan varoen, vähän etäältä. Mies on tuleva ja menevä, käypäläinen. "Käyt sisälläni ja katoat kuin märkä lumi". Tai: "Kun katsot noin/maailma hajoaa ihminen ker­rallaan." Nainen on jotain, mitä mies haluaa tai sitten ei. "Olet rumakin/sitä lajia". Purhosen kieli on usein osuvimmillaan vihaisissa runoissa, kuten siinä, jossa runon minä haluaa tappaa viereisen sairaalasängyn meikatun ballerinan. Hirsipuuhuumoria, mutta toimii. Runojen kieli tiivis­tyy välillä suorastaan aforistiseksi, ja herkät luontotunnelmat pehmentävät kovia rosoja. Tekstiin on jäänyt vielä muutama kliseinen ilmaisu, kuten "salaperäinen irstas talvi", mutta enimmäkseen kieli on raikasta ja omaa. Hyvä alku. Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen on ensimmäinen suomenkielinen oppikirja maail­ malla suositusta, hyveisiin pe­ rustuvasta kasvatusmenetelmästä. Sitä tarvitaan monikulttuurisessa Suomessakin, jossa lasten käytös- ja arvokasvatusta ei voi enää jättää vain uskontotuntien tehtäväksi.Moni lapsi ja nuori kokee elämänsä arvottomaksi ja merkityksettömäksi, ja tekee siksi tuhoisia valintoja. Kirjassa esitellään 52 luon­ teenpiirrettä, joita kannattaa tavoitella. Sitten kerrotaan, miten niitä voi käytännössä lapselle ja nuorelle arkitilanteissa keskustellen opettaa. Sen sijaan että lasta käskettäisiin häpeämään ja lopettamaan huono käytöksen­ sä, häneltä kysytään, mitä tilanteesta voi oppia ja mitä tehdä jatkossa toisin. Samalla näytetään esimerkkiä siitä, miten tilanteita hoidetaan positiivisista arvoista lähtien. Hyvistä luonteenpiirteistä, ei alistumisesta, tulee kasvatuksen tavoite. Innostava kirja on esi­koulu- ja koulukäyttöön suunnattu, mutta toimii myös kerhoissa ja kotona. Moni on jo varmaan ehtinyt odottaa Veren voima -kirjan ilmestymistä. Vampyyrisaagan avausosa on pohjana suositulle True Blood -tele­ visiosarjalle, jota esitetään myös Suomessa. Sookie Stackhouse on tar­joilija kuvitteellisella Bon Tempsin paikkakunnalla Yhdysvalloissa. Yhteiskunnassa­ tapahtuu muutoksia. Vampyyrit ovat ”tulleet ulos arkuistaan” japanilaisen keinoveren turvin, ja pyrkivät nyt enemmän tai vähemmän innokkaasti elämään valtaväestön seassa. Sookie ei itsekään ole tavallinen tyttö, sillä hän kuulee ihmisten ajatukset. Hän ei ole iloinen ominaisuudestaan, ja kutsuu it­seään vammaiseksi. Sitten baariin pelmahtaa komea vampyyri Bill, jonka mieltä Sookie ei kuule. Kirjailija Charlaine Harrisin oivallus on tehdä yliluonnollisista olennoista vähemmistöryhmiä. Tämä mahdollistaa nokkelankin yhteiskuntakritiikin. Valtit on käytetty tehokkaammin televisiossa kuin kirjassa, joka on häpeämätöntä romanttista viihdettä. Tallirengillä vain sattuu nyt olemaan kulmahampaat. Sanni Purhonen Iris Tenhunen Iris Tenhunen Sanni Purhonen tukilinj a 5 ? ? 2010 l 17
• ... jatkuu sivulta 16 (Kohti haaveammattia) tä, puhtaana pidosta, ravitsemispalveluista ja kiinteistön hoidosta. Aina ei kuitenkaan saadun koulutuksen ja tehtävän työn välillä löydy yhteyttä, vaikka suurin osa koulutuslinjoista keskittyy käytännön aloille, tuotantoon ja palveluihin. "Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Nuorten ystävät ry ja FDUV ovat toteuttaneet kyselyn toiveammateista. Minun toiveammattini -kyselyn mukaan eniten kiinnostivat ravitsemispalvelut, kiinteistön hoito, kuljetus- ja liikennetyö sekä puhdistuspalveluala. Noin 300 vastaajasta 128 halusi tehdä tulevaisuudessa juuri sitä työtä, mihin opiskelikin. "Kyselyssä nuorten haaveina ei ollut työpaikka työ- tai toimintakeskuksessa, mutta tulevaisuuden työpaikkana se mainittiin siinä missä muutkin ammattialat", kertoo Suvi Pikkusaari. Yrityksiltä puuttuu henkilöstönäkemys Suurten työllistäjien puuttuminen tilastoista heijastelee sitä, että yrityksistä uupuu sellainen henkilöstöstrategia, joka tukisi monimuotoisen työyhteisön kehittämistä. Parhaimmat työllistäjät ovat sitoutuneet pitämään työllistämänsä vammaisen henkilön töissä ja maksavat hänelle tehdystä työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Heitä saisi olla enemmänkin. "Vates-säätiön ja vammaisfoorumin työllisyysryhmän koordinoiman Kesätyö kaikille -kampanjan välityksellä pyrimme tukemaan vammaisten ja osatyökykyisten nuorten yhdenvertaista huomioimista kesätyörekrytoinneissa silloin, kun työpaikan tarjoaminen on yrityksille mahdollista." "Vaikka vaikuttamistyö on aikaa vievää hitaine edistysaskeleineen, olemme Vatesissa vakuuttuneita siitä, että rakentavan yhteistyön ja sinnikkään työnteon avulla voimme muuttaa vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä paremmiksi. Pelkojen, ennakkoluulojen ja asenteellisten olettamusten korvaaminen tiedolla ja avarakatseisuudella on yksi tavoitteista. Moninaisen työyhteisön arvon hyödyntävä työnantaja on toinen, ja kolmas on yhteiskunnan tarjoamien työllistymistä tukevien palveluiden kehittäminen. "Näillä eväillä pääsisi työllistymisessä jo hyvin pitkälle!", pohtii Suvi Pikkusaari. 18 tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• Kaikki Lohet polskivat SAMASSA ALTAASSA Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki Uimareiden into näkyy ja kuuluu Oulun Raksilan uimahallissa, jonka altaassa porskuttelee kymmeniä lapsia ja nuoria. Altaaseen mahtuvat yhtä aikaa kaikki uimarit toimintakykyyn katsomatta. Tarkoitus on pitää hauskaa, mutta samalla nostaa mielekkäällä tavalla kuntoa ja harjaannuttaa uintitekniikoita. Koska vedessä on helppo liikkua, myös erityisuimarit tuntevat itsensä altaassa ketterämmiksi ja taitavammiksi kuin maalla. Monille vammaisille uiminen onkin lähes ainoa liikuntamuoto, jossa he voivat tuntea olevansa tasavertaisia liikkujoita. Erityistoiminta on jo perinne Oulun Lohet on ottanut toimintaansa mukaan erityisuimareita jo 1970-luvulla, jolloin yksi valmentajista, Teuvo ”Miiku” Makkonen toi koulunsa oppilaita mukaan uintiharjoituksiin. Makkonen toimi tuolloin Kajaanintullin erityiskoulun rehtorina. Varsinainen erityisuinti käynnistyi 90-luvun loppupuolella Maarit Sihvosen aloitteesta. Uintivalmentaja Heidi Kukkonen ryhtyi ohjaamaan järjestelmällisesti erityisuimareiden toimintaa. "Meillä Lohissa on hyvin laaja kirjo erilaisia uimareita, ja tarkoituksenamme on aina mahdollistaa erityisuimareille myös integroituminen muihin uintiryhmiin. Mukana toiminnassa on 46 erityisuimaria, jotka harjoittelevat 8-10 henkilön ryhmissä. Eritasoisia ryhmiä on kuusi, joista yksi kilpailee SM-tasolla erityisuinnissa. "Meillä ei erotella tai luokitella uimareita, sillä kaikki uimarit ovat meille samanarvoisia, ja kaikille uimisesta kiinnostuneille tarjotaan tasapuolinen mahdollisuus oppimiseen, uimiseen ja kilpailemiseen", tähdentää Heidi Kukkonen. Pienet ryhmät mahdollistavat yksilöllisyyden ja taitojen kehittymisen kunkin omalla tasolla. Joka uinYlempi kuva: Oulun Lohet valmentaa vammaisiakin lapsia ja nuoria harrastamaan ja kilpailemaan uinnissa. tivuorolla on paikalla useita ohjaajia, jotta erityisuimareiden toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. Uintitekniikat vähentävät kömpelyyttä 13-vuotias erityiskilpauimari Pasi Maunu käy monen muun kilpauimarin kanssa kaksi kertaa viikossa Lohien tekniikkauintiharjoituksissa ja kerran viikossa jumpassa. Viime elokuussa aloittamansa uimaharrastuksen seurauksena Pasin yleiskunto on noussut huimasti, ja kömpelyys puolestaan on vähentynyt. Pojan paino pysyy nyt hyvin hallinnassa, ja hän nauttii selvästi vedessä liikkumisesta. "Minusta on mukava uida, koska vedessä on kevyt liikkua, enkä tunne itseäni kömpelöksi. Olen saanut täältä myös uusia kavereita", kertoo Pasi. Vaikka uintitekniikkaharjoitukset tuottavat nuorelle miehelle välillä hankaluuksia, kannustavat vanhemmat sinnittelemään. "Uintitekniikat eivät ole aina helppoja oppia, joten niiden opettaminenkin on silloin tällöin haasteellista. Käytännössä ei ole yhtä ainoaa keinoa opettaa uintitekniikkaa, joten olemme aina löytäneet jonkin tavan, millä erityisuimarin tekniset taidot kehittyvät", tietää Heidi-valmentaja kokemuksesta kertoa. Erityisryhmien opettaminen eroaa muusta uintiopetuksesta esimerkiksi siten, että siinä tarvitaan enemmän pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa toistoa. Pasin kanssa samaan kilpauintiryhmään kuuluva 17-vuotias Heli Illikainen on altaassa jo vanha konkari, sillä hän on harrastanut uintia Lohissa jo seitsemän vuotta. Ensimmäiset viisi vuotta Heli kävi harrasteryhmässä, jonka jälkeen hän siirtyi kilpatasolle. Heli harrastaa uinnin lisäksi jumppaa ja tanssia, ja käy innolla mukana myös nuorisotoiminnassa. "Uiminen on hauskaa, vaikka vedessä suoritettavat käännökset tuottavatkin minulle hieman hankaluuksia. Kesän tullen uiminen jää tauolle ja tuolloin unohdan helposti jo opittuja asioita, mutta kyllä ne taas syksyllä tulevat uudelleen mieleen", Heli tuumailee iloisena. Kaikki mahtuvat mukaan kilpatiimiin Oulun Lohissa panostetaan erityisuimareiden integraatioon, sillä jos uimarin taidot ja kyvyt riittävät, hänet voidaan sulauttaa teknisesti vaativampaan uima- Kuvat vasemmalla: Aleksi Niskajärvi siirtyi kilparyhmään. tukilinj a 5 ? ? 2010 l 19
• ryhmään. Viime joulun aikaan Heidi-valmentaja ehdotti pitkäaikaista uimariaan, 15-vuotiasta Aleksi Niskajärveä, siirtymään Lohien Rollo-ryhmään uimariksi. Aleksi oli Heidin mielestä kehittynyt niin, että hänet pystyi integroimaan uuteen ryhmään. Hiljainen ja rauhallinen Aleksi kertoo, että uuden joukkueen myötä hänen uintimääränsä ont kasvanut ja taitonsa kehittyneet. Uinnin ohella hän kertoo harrastavansa punttisalilla käyntiä ja perheen pienen chihuahua-koiran hoitamista. Aleksin isä Matti Niskajärvi kertoo, että pojan siirto niin sanottuun normaaliryhmään on sujunut hyvin, vaikka alussa muutos hieman arvelutti. Erityisuimareiden valmentaja Heidi Kuk­ konen kertoo, että Lohissa on muitakin yleisryhmiin integroituja uimareita. "Tulevaisuudessa integroiminen lisääntyy vinhaa vauhtia, sillä Uimaliitto alkaa järjestää erityisuimareiden uimakilpailuja integroituna muihin uimakilpailuihin." "Erkkareille" eli erityisuimareille on tähän asti järjestetty omat SM-kilpailunsa, mutta jatkossa erityisuimareilla on mahdollisuus lähteä samoihin kisoihin muiden kanssa osallistumaan siellä omiin lajeihinsa. Ensi vuonna Oulussa kisataankin korkealla tasolla, sillä Lohet saivat järjestettäväkseen marraskuussa 2011 pidettävät pohjoismaiden mestaruus- ja SM-kisat. Kokemusta uran uurtamisesta Lohilla jo onki, sillä Oulun kaupunki myönsi seuralle liikunnan tasa-arvopalkinnon vuonna 2009. Jo pari vuotta ennemmin SLU oli palkinnut seuran yhdenvertaisuustyöstä. Moni liikuntajärjestö ottaa jo erityisliikkujat menoon mukaan Erityistä soveltamista ja liikuntavälineitä kaivataan liikunnan yhteydessä silloin, kun lapsella on jokin pitkäaikaissairaus, vamma, heikot sosiaaliset taidot tai hänen toimintakykynsä on muulla tavoin rajoittunut. Kaikkien lasten ja nuorten tasa-arvoinen osallistumismahdollisuus tulisi olla osa liikunnanopetusta kouluissa ja järjestöjen harrastusja kilpailutoimintaa vapaa-ajalla. Erillisyydestä samaan seuraan Pitkään vammaiset lapset, nuoret ja aikuiset ovat liikkuneet ja kilpailleet omissa ryhmissään ja lajeissaan. Ottamalla erityislapsia ja -nuoria mukaan tavallisiin urheiluseuroihin löydetään kuitenkin parhaiten lahjakkaat urheilijat eri lajeihin sekä motivoidaan kaikki innostuneet liikkujat hyvän harrastuksen pariin. SLU:n Kaikille Avoin -ohjelman projektipäällikkö Riikka Juntunen kertoo, että nykyään­ puhutaankin rinnakkain harjoitettavan integraation sijasta mieluummin inkluusiosta, mikä tarkoittaa tasavertaista mukanaoloa, ”sulautumista” olemassa olevaan toimintaan. Suomessa vammaisliikunnan ja muun urheilun ensimmäinen yhteinen projekti oli Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke vuonna 2002. Soveltavan talviliikunnan hanke ja Esteettä luontoon liikkumaan -verkostohanke edistivät inkluusiota. Myös oppilaitokset ja Jyväskylän yliopisto ovat olleet aktiivisesti 20 toiminnassa mukana. Kaikille Avoin -ohjelma jatkaa yhteisen liikunnan kehittämistä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n suojissa. Viime vuonna keskityttiin kouluttamaan inkluusiosta eri lajeissa ja oppilaitoksissa. "SLU:ssa Kaikille Avoin -ohjelma kuuluu Reilu Peli -kokonaisuuteen, jonka alla ovat tasavertaisuus, monikulttuurisuus ja ympäristötyö", Riikka Juntunen kertoo. Erityisliikkuja tarvitsee aikaa Erityisliikunnan käytännön toteuttamiseen tarvitaan toiminta- ja apuvälineitä, taloudellista tukea sekä ennen kaikkea tietotaitoa niiltä liikunnan ohjaajilta, jotka toimivat erityislasten parissa. Oikeanlaisten välineiden ja muun ympäristön lisäksi erityisnuorten ohjaamiseen tarvitaan aikaa. Valtakunnallisesti sellaisten urheiluseurojen lukumääriä ei vielä ole laskettu, joissa inkluusio jo toimii. Urheiluliitot kartoittavat omien seurojensa tilanteen vuosittain, mutta tietoja ei ole kerätty yhteen. Oulussa panostetaan inkluusioon Oulu on kuitenkin yksi niistä harvoista kaupungeista, joissa määrätietoisesti tuetaan erityisliikunnan integraatio- ja inkluusiotoimintaa. Oulussa on meneillään seudullinen erityisliikunnan hanke, joka ajoittuu vuosille 2008–2010. Päämääränä on uusien toimin- tukilinj a 5 ? ? 2010 l Aloita liikunta matalan kynnyksen lajista Jokaiselle lapselle ja nuorella löytyy jokin harrastus, jossa hän viihtyy ja tykkää käydä. Mitään jatkuvaa ja säännöllistä harrastusta ei tarvitse heti valita, vaan erilaisia lajeja voi testailla ja kokeilla oman tahdin ja maun mukaan. Erityislasten matalan kynnyksen urheilulajeja ovat monipuolisuutensa vuoksi muun muassa sovellettu judo ja uinti. Paikalliset urheiluseurat ja muut pienet liikuntaleikkikoulut tarjoavat ympäri maatamme koko ajan enemmän uusia harrastusmahdollisuuksia. Uusimpina sovellettuina liikuntamuotoina Oulun alueelta löytyy Hiphop ja luova tanssi. Mukavia ja kuntoa nostavia harrastuksia ovat myös taitoluistelu ja hiihto. Yleisurheilua voi soveltaa tavalla jos toisella, vaikka ei kuuluisikaan mihinkään ryhmään! Myös erilaisiin vammoihin sopivia lajeja löytyy, kuten näkövammaiselle lapselle maalipallo tai sokkopingis, sekä monija vaikeavammaiselle lapselle boccia. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n toimialapäällikkö Aija Saari kertoo ratsastuksen, laskettelun ja alppihiihdon olevan lajeja, joissa on vahvaa kuntoutus- ja terapiaperinnettä, joten ne ovat hyviä harrastuksia kuntoutuksen kautta eteenpäin. -On hyvä muistaa, että mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on monipuolinen liikkuminen. Lajivalintaa ja erikoistumista suosittelen henkilökohtaisesti vasta 12 ikävuoden jälkeen, Saari lisää. M.K-P. tamallien ja verkostojen kehittäminen, erityisryhmiin kuuluvien uusien liikku­jien aktivoiminen sekä ohjaajapankin luominen. "Tavoitteena on myös edistää esteetöntä luonnossa liikkumista", kuvailee seutukunnallisen erityisliikuntahankkeen suunnittelija Virpi Rajala. Rajala kertoo, että monet alueen toimijat ovat lähteneet innolla hankkeeseen mukaan. Perusliikuntaan tarvitaan lähtökohdaksi kuntien omaa panostusta, jota seurat ja järjestöt täydentävät. Seuroista Oulun Lohien uintitoiminta, Oulun Tervarien jalkapallotoiminta sekä judo- ja aikidoseurojen inkluusiotoiminta ovat Virpi Rajalan mielestä erinomaisia esimerkkejä siitä, miten sopivasti riman voi asettaa erityislapsen -ja nuoren liikuntaharrastuksen kohdalla.
• Kuva: DanceAbility Finland. Punkkia, tanssia, burleskia ja runoutta Vammaisten ja vammattomien yhteinen kulttuurifestivaali Cross Over keräsi uskollista ja uuttakin yleisöä, kun vammaiselokuvan Vähän kunnioitusta ensi-ilta osui sopivasti festaripäiviin. Sanni Purhonen Kaapelitehtaan Turbiinisalissa pidetty Cross Over -festivaali käynnistyi 10. kesäkuuta tanssiryhmä Pauliinaru & Co esityksellä ja suositulla esteettömän tanssin työpajalla. Seuraavaksi mimmibändi Revenge of the Boot lämmitteli ehkäpä illan odotetuinta esiintyjää, kovassa nosteessa olevaa Pertti Kurikan Nimipäivät -kokoonpanoa. Kurikat, kuten muutkin festivaalien avajaispäivän esiintyjät ja vieraat, olivat jo hakeneet lennosta kirjoitetun runonsa ja kahvinsa runokahvilasta. Kurikoiden säveltäjä-kitaristi Pertti Kurikka toivoi ja sai värssyn musiikista, kun taas yhtyeen laulaja-sanoittaja Kari Aalto, vannoutunut motoristi, tilasi tietysti runon moottoripyöristä. Itse keikka oli totutun laadukas, ja turbiinisalillinen ihmisiä nautti musisoinnista täysillä. Kaapelilta kiireinen yhtye poistui Vähän kunnioitusta -elokuvan ensi-iltajuhliin. He esiintyvät elokuvassa soittaen omaa musiikkiaan. Cross Over on vammaisten ja ei-vammaisten taiteilijoiden juhla ja samalla kannanotto vammaispoliittisen taiteen arvostuksen lisäämiseksi. Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry:n, Näkövammaisten Kulttuuripalvelun sekä Kynnys ry:n yhteistyössä toteuttama tapahtuma houkutti taas kerran paikalle iloista juhlakansaa ja monenlaisia esityksiä. Burleskissa nähtiin höyheniä ja paljetteja Festivaaliperjantain avaukseksi Milla Ilosen johtama tukilinj a 5 ? ? 2010 l Kaleidoskooppi-tanssiteat­ teriteos oli vaikuttava kokonaisuus seitsemälle tanssijalle. Ryhmän koreografina toimii Sally Davidson. kulkue marssi Kaapelitehtaalle myrskysäitä uhmaten. Pieni myrsky ei haitannut myöskään rytmikästä ja hauskaa ohjelmaa, jota jatkettiin ensin rumputyöpajassa Pape Sarrinin johdolla ja sitten huikean BuBurleksia show’n voimin. Sukupuolirooleilla ja aiheeseen liittyvillä tabuilla leikitellyt numero ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Lavalta höyhenien ja meikin takaa paljastuivat Kristiina Puukko, Johanna Röholm, Jari Gusev, Riikka Oksanen sekä Eucrean organisaattori ja festivaalin tuottaja Ismo Helén. Hulvattoman esityksen jälkeen moni yleisöstä haikaili jo luvassa olevan burleski-työpajan perään. Illan päätti itseoikeutetusti muusikko Kari Peitsamo. Ajankohtaiselta kappalelistalta mainittakoon Pohjois-Korean jalkapallomaajoukkueen kannustuslaulu! Varmasti uusia faneja silkalla tyylikkyydellään valloittanut lauluntekijä lupasi tulla takaisin tapahtumaan myös ensi vuonna. Tanssia ja taikaa tuulessa Lauantaina huono sää vain jatkui, mutta se ei onneksi lannistanut esiintyjiä. Ensimmäisenä vuorossa oli Taikuri Halosen kaikenikäisille sopinut show. Tätä seurasivat salaperäinen Taikatanssi sekä nuorta energiaa puhkuva hiphop-kokoonpano Laulavat kulkurit. Vähäväkisenkin yleisön rytmeillään vakuuttaneet muusikot valmistelevat paraikaa ensimmäistä pitkäsoittoaan. 21
• Runosunnuntai päätöksenä Runopainotteinen viimeinen festivaalipäivä eli sunnuntai avattiin Eucrean runopiiriläisten esityksellä. Väliin saatiin hieman musiikkia Rikhard Niemelän ja Tommi Tuurin hienosti soineen keikan muodossa. Sitten pääosan sai jälleen kirjallisuus, kun allekirjoittanut pääsi kertomaan runokokoelmastaan mukavasti paikalle löytäneelle kuulijakunnalle. Kuten festivaalin henkeen sopi, sokerina pohjalle jätetyt numerot olivat jälleen tanssia. Ensin ihastutti Kaleidoskooppi-tanssiteatteriteos. Vaikuttava kokonaisuus toi yhteen seitsemän erilaista tanssijaa sekä koreografi Sally Davidsonin. Lopulta innokkaimmat yleisön jäsenet pääsivät osallistumaan tanssi-improvisaation keinoin rakennettuun DanceAbilitytyöpajaan. Työpajoja oli järjestetty ennen viikonvaihdetta useampiakin, ja vastaanotto on ollut innostunutta. Suosio näkyi myös festivaalin pääjärjestäjän Ismo Helénin kommenteissa. ”Tapahtuma onnistui kaikkinensa todella hienosti! Työpajat olivat menestys ja niitä pyritään jatkossa järjestämään lisää. Itse festivaaliohjelmaa voisi kuitenkin jatkossa tiivistää kahteen-kolmeen päivään, sillä osa yleisöstä ei voi käyttää koko kuukauden vammaispalvelumatkojaan festivaaliin”, Helén visioi urakan päätteeksi. Ensi kesänä uudet kuviot Myös uusia yhteistyökumppaneita ollaan ensi vuodeksi järjestämässä. Cross Over istuisi hyvin myös osaksi laajempaa cityta- pahtumaa, jollaisia Helsingissä kesäkuun alussa riittää. Lopuksi järjestäjät siis kiittivät ja jäivät purkamaan paikkoja väsyneinä, mutta taatusti onnellisina. Ensi vuonna taas tavataan! Kaapelitehtaan Turbiinisali on tunnelmallinen ja muunneltava paikka erityyppisille esityksille. 22 Taikuri Keijo Halonen luo huumoria esityksiinsä ja ottaa mielellään kontaktia yleisöön. Hän käy usein esiintymässä järjestöjen tilaisuuksissa. Eucrean runopiiriläiset lausuivat omia runojaan. tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• Iris Tenhunen videouutuuksia Erilaisten lempeä Pojat maailmalla Poliisin trauma Sota traumatisoi Nörttitähti DVD Jos rakastat. K-7. Ohjaus: Neil Hardwick, Suomi 2010. Käsikirjoitus: Katja Kallio. Pääosissa: Jenni Hakala, Sarah Kivi, Mateus Tembe, Fay Eskin. Tekstitys: suomi heikkokuuloisille, ruotsi, englanti. Kun yli kuusikymppinen Neil Hardwick tekee nuorisomusi­ kaalin ja vielä pitkänä eloku­ vana, voi ennakoida ongelmia – onko ohjaajalla kosketusta nykyiseen nuorisokulttuuriin riittävästi, että tulos olisi us­ kottava? No, vastaus on: ei. Voi to­ sin väittää, ettei musikaalin ole tarkoituskaan kuvata to­ dellisuutta kuin symbolises­ ti, mutta vähän sitä käsittelyä­ kin mukaan toivoisi. Tarinas­ sa muistinsa menettäneen ministerintyttären ja afrikka­ laisen pakolaisnuorukaisen suhteesta kyllä riittäisi aihet­ ta moneen. Esimerkiksi aika ilmeiseen teemaan: rasismiin. Sinänsä vauhtia tarinas­ sa riittää: äidin menettämi­ sen traumatisoima, ansarissa kasvatettu seurapiirityttö, au­ to-onnettomuus huumeissa, muistin menetys, uusi elämä siivoojana, rakastuminen yli luokka- ja roturajojen. Mutta ei. Katja Kallion käsikirjoitus ei lähde lentoon eikä kimal­ la. Harrastajanäyttelijät eivät myöskään löydä kipinää työ­ hönsä. Eloa kerrontaan tulee vasta lopun rennoissa revitte­ lyissä, joista olisi voinut ottaa letkeämmän tyylin koko elo­ kuvaan. Sadullakin on oltava yhteys tähän päivään, että se koskettaisi. DVD South Park, kaudet 1-12. K-11. Animaatiosarja. USA 1997-2008. 396 min/boksi. Englanninkielinen, suomalaiset tekstit. Jos joku ei ole South Parkiin vielä tutustunut, kerrotta­ koon että tämän räävin ame­ rikkalaisen animaatiosarjan­ päähenkilöinä on neljä ala-as­ teikäistä poikaa: lihava ja pa­ hasuinen Eric Cartman, juuta­ laispoika Kyle, lähes joka jak­ sossa kuoleva köyhä Kenny sekä joukkoa johtava, koh­ tuullisen normaali Stan. Yksi sarjan vakiohahmois­ ta on cp-vammainen Timmy. Aiempina kausina on nähty myös sähköpyörätuolilla kul­ keva nuorimies, joka seikkaili moottoripyöräjengissä. Vam­ maisia hahmoja ei tässä sar­ jassa siloitella sen enempää kuin muitakaan. Tekijät yrittävät omien sa­ nojensa mukaan solvata kaik­ kia tasapuolisesti, mutta piik­ ki osuu usein siihen, miten vä­ häinen arvo ihmisellä on, kun vastassa on tekopyhyys ja ra­ ha. Rääviydellä on syy: saada nuoret ruudun ääreen, jotta heille voisi kertoa jotain. Kauden 12 jaksoissa käsi­ tellään esimerkiksi psyykki­ sesti sairastuneen laulaja Brit­ ney Spearsin ajojahtia, joka tulkitaan syksyn sadon var­ mistavaksi ihmisuhriksi! Hivjaksossa käydään läpi kaikki hyväntekeväisyysorganisaa­ tioiden kliseet: Syöpä on nyt rahankeruussa in, hiv out. Ei siis kannata saada hiv-infek­ tiota, jos apua haluaa. DVD 2:13. Ohjaus: Charles Adelman, USA 2009. Käsikirjoitus: Mark Thompson. Pääosissa Mark Pellegrino, Teri Polo, Kevin Pollak, Mark Thompson. Rikollisten psykologiseen pro­ filointiin erikoistunut etsivä Russell Spivey palaa psykiat­ rin määräämältä sairaslomal­ ta työhönsä. Hänen trauman­ sa on estänyt häntä puolusta­ masta kihlattuaan ja tulokse­ na on psyykkinen kriisi. Edes­ sä ei kuitenkaan ole loiva pa­ luu työelämään vaan tehtä­ vänä on heti saada kiinni uu­ si sarjamurhaaja. Entinen kih­ lattu on nyt häntä eteenpäin piiskaava pomo. Samalla, kun Spivey tekee työtään, hän käy terapiassa, koska se on ehtona työhön paluulle. Hän ei puhu psy­ kiatrille kaikesta, mikä hän­ tä piinaa. Ongelmana kuiten­ kin on se, että murhaaja käyt­ tää naamiota, ja naamiolla on merkittävä rooli myös hänen lapsuustraumassaan. Nyt on kuitenkin puhut­ tava ja kohdattava pelot, jos hän aikoo selvittää rikoksen ja pysyä toimintakykyisenä sitä tehdessään. Tuleeko siis Spiveystä vielä mies vai ei, vai viekö mielen vamma hä­ net yksinäisyyteen ja alkoho­ lismiin? Tässä jännärissä psy­ kiatrinen hoito ei ole pääasia, se on vain tilanne, jossa Spi­ vey kohtaa pelkonsa. Tulos ei kosketa, pinnallinen psykolo­ gisointi ja raaka murhatrille­ ri eivät tue toisiaan. Ehkä syy­ nä on tv-sarjamainen, pökke­ lö toteutus. DVD Triage. K-15. Ohjaus: Danis Tanovic, 2009, Irlanti. Käsikirjoitus perustuu Scott Anderssonin romaaniin. Pääosissa: Colin Farrell, Paz Vega, Jamie Sives. Vuonna 2001 parhaan ulko­ maisen elokuvan Oscarin sai bosnialainen ohjaaja Danis Tanovic elokuvalla Ei-kenen­ kään maa. Hän on tässä uu­ simmassa elokuvassaankin pysynyt sotateeman parissa, mutta oscareita ei tällä suori­ tuksella napsita. Irlantiin sijoittuvassa elo­ kuvassa kerrotaan kuvitteelli­ sesta Kurdistanin sodasta pa­ laavasta sotavalokuvaajasta Markista, jonka paras ystävä David, hänkin samassa sodas­ sa työskennellyt valokuvaaja, ei tule Markin mukana kotiin. Outoa on myös se, että Mark on haavoittunut eikä tunnu tietävän Davidin koh­ talosta mitään. Takaumissa palataan lo­ pulta, vanhan psykiatrin joh­ dattamana hetkeen, johon Mark ei halua palata. Jotain tapahtui erämaassa, kun ys­ tävykset olivat palaamassa tukikohtaan. Jännitystä tarinaan tuo lähinnä vain vanha Draculasvampyyrin näyttelijä Chistop­ her Lee, joka saa itsekin sodas­ sa olleena psykiatrina kaivaa totuuden irti Markista. Tarinan kanssa on nähty vaivaa, mutta miksi on valittu näin epäintensiiviset nuoret näyttelijät sitä toteuttamaan? Tanovic ei ole kotonaan arjen kuvaajana. DVD Bandslam. K-3. Ohjaus: Todd Graff, USA 2009. Käsikirjoitus: Todd Graff ja Josh A.Cagan. Pääosissa: Vanessa Hudgens, Lisa Kudrow, Aly Michalka, Scott Porter. South Parkissakin käsitelty High School Musical -eloku­ vien huippusuosio näkyy tä­ män elokuvan lähtökohdissa liiankin hyvin. Ei kuitenkaan lopputuloksessa. Isätön, aiem­massa kou­ lussaan kiusattu Will Burton vaihtaa paikkakuntaa ja kou­ lua, ja päättää kääntää uuden lehden elämässään. Hänen äitinsä seuraa nuoren muusi­ kon tilannetta huolissaan. Williin iskee vähän epä­ uskottavasti silmänsä perä­ ti kaksi kaunista tyttöä. Toi­ nen heistä, Sam, on hänkin kalttaantunut ulkopuolinen, mustiin pukeutuva ja erikoi­ nen. Charlotte taas tyypilli­ nen teiniprinsessa, joka josta­ kin syystä tekee nyt vapaaeh­ toistyötä ja haluaa perustaa bändin koulun syrjityimpien musiikkifriikkien kanssa. Aikaisemmin hän on kuu­ lunut suosittuun rock-yhtyee­ seen, eikä kukaan tiedä, mistä muutos johtuu. Kun syy selviää, alkaa ih­ missuhteiden solmujen au­ koilu. Kaksi koulun bändiä osallistuu samaan bändikil­ pailuun, jossa katsotaan ku­ ka on kuka. Elokuvan turhankin tut­ tu ilme selittyy myös sillä, et­ tä pääosan Vanessa Hudgens esiintyi myös High School Mu­ sical -elokuvissa. tukilinj a 5 ? ? 2010 l 23
• Kerjäläisestä sosiaalitieteilijäksi – ja Suomen ulkoministeriö, Kynnys ry sekä Abilis-säätiö tukevat Etiopian vammaisia opiskelijoita. Vammaisessa älymystössä piilee yhteiskunnan muutosvoima, uskovat hankkeen isät ja äidit sekä Suomessa että Etiopiassa. Teksti: Heini Saraste Kuvat: Charlotta Boucht Honeling Melke Tekegn, 22, sokeutui seitsemänvuotiaana. Pian sokeutumisen jälkeen äiti ja isä antoivat pojan tämän enolle kasvatettavaksi. He katsoivat, että vammaisella pojalla olisi parempi tulevai- suus pääkaupungissa, kun kasvattivanhempi – ortodoksipappi – pitäisi hänestä hyvää huolta. Toisin kävi. Addisissa, kirkon portailla alkoi pienen pojan helvetti. ”Joka aamu kello kahdeksan maissa eno johdatti minut kirkon rappusille, määräsi kerjäämään ja jätti siihen. Mikäli iltaan mennessä en ollut saanut kokoon viittäkymmentä birraa, eno hakkasi minut rottinkikepillä”, kertoo nyt 22-vuotias Honeling. ”Pelkäsin setääni kuin kuolemaa. Lapsen mielessäni myös jotenkin ajattelin, että sokean kuuluukin elää näin. Että muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Se vain on sitä sokean elämää, eikä koskaan tulisikaan olemaan mitään muuta. Megede Chernet tähtää opettajaksi. Yliopistoelämä on yksinäistä, kun ei voi asua kampuksella. Sokea juristi Yetnebersh Nigussie käy usein puhumassa vammaisille koululaisille hyvästä elämästä. 24 tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• si – ja monta muuta ihmeellistä tarinaa löytyi kehitysapureissulla Etiopiassa Sananmukaisesti Honelingilla ei ollut mitään syytä elää, kunnes hänet löysi kirkon rappusilta eräs hyväntekeväisyysjärjestöön kuuluva nainen. Kouluun vai kerjuulle? ”Tämä Girosh-niminen nainen sanoi minulle, että sinä olet lapsi ja että sinun pitäisi olla koulussa. Hän kertoi, että minun olisi mahdollista mennä sokeain kouluun. Se oli kummallista, että minä muka voisin käydä koulua. Ennen Giroshia minulla ei ollut tulevaisuutta lainkaan. Elin mustan pimeän tunnelin sisällä.” Kun setä sai tietää Honelingin kouluunmenoaikeista, hän lukitsi pojan neljän seinän sisälle eikä päästänyt ulos. ”Girosh löysi minut jonkin ajan päästä kuitenkin uudestaan kirkon rappusilta. Hän 'varasti' minut aluksi luokseen asumaan, ja opetti minua yksityisesti. Sitten hän toimitti minut Sokeiden internaattikouluun. Se oli kaikkeen kokemaani verrattuna kuin taivas.” Etiopiassa sokeiden erityiskouluja on viisi. Joitakin pitävät katoliset nunnat, toiset ovat valtion kouluja. ”Koulussa tutustuin erilaisista perheistä tulleisiin lapsiin. Osa oli keskiluokasta, osa köyhistä perheistä, mutta oman ryhmänsä muodostivat kerjäläislapset. He olivat niitä, jotka vaikenivat menneisyydestään. Kun muut puhuivat perheistään, kerjäläislapset olivat ihan hiljaa.” Näiden nuorten kertomukset olivat osin paljon pahempiakin kuin Honelingin tarina. ”Sain kuulla, miten osa koulukavereistani oli vammautettu tahallaan. Jotta perhe saisi rahaa, lapselta oli säälin herättämiseksi puhkaistu silmät. Miten sellaisesta traumasta ikinä selviää!” Woinshedt Girma on etiopialainen urheilijatähti, joka tukee vammaistyötä. tukilinj a 5 ? ? 2010 l 25
• Nyt Honeling Melke Tekegn opiskelee sosiaalitieteitä Addis Abeban yliopistossa. Hän on selvinnyt siellä uskomattoman hyvin. Yhdeksi suureksi kannustajakseen hän sanoo Yetnebersh Nigussien esimerkin. Sokea juristi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Yetnebersh Nigussie toimii fasilitaattorina eli paikallisena yhdyshenkilönä Kynnyksen ja Abiliksen projekteissa. ”Olin lukiossa, kun Yetna tuli kouluumme lausumaan runojaan. Häntä katsoessani tajusin, että myös minulla olisi tulevaisuus. Hänen valovoimaisuutensa ja uskonsa tulevaisuuteen, hänen voimansa, se oli käsin kosketeltava. Portaita, portaita ja taas portaita... Megede Chernet puhkeaa puolestaan itkuun saman yliopistopuiston toisella laidalla. Kaunis 23-vuotias nuori nainen itkee pitkään ja katkerasti. Kaksi vuotta sitten voima alkoi kadota Medgeden jaloista. Pian hän ei päässyt enää jaloilleen lainkaan, ja noin vuosi sitten hän siirtyi pyörätuoliin. ”Se on kauheaa”, hän huokaa­, ja alkaa taas vapista itkusta. Pyörätuoliin joutumisen jälkeen koko kampusalue näyttäytyy hänelle aivan eri valossa. ”Portaita, portaita ja taas portaita”, Megede huokaa. ”Olen nyt täysin riippuvainen toisten avusta. Vaikka auttajia löytyy, on nöyryyttävää aina pyytää jotakuta työntämään tai kantamaan.” Monet luentosalit sijaitsevat yläkerroksissa. Asuntolassa on rappusia, ainoastaan kirjastoon pääsee pyörätuolilla. Yksinäisyys ahdistaa, kun ei voi asua kampuksella Eniten Megede suree yksinäisyyt­ tään. Oma perhe asuu kolmensadan kilometrin päässä eikä ystäviä juuri ole. Kaksi kertaa viikossa veli käy auttamassa, mutta se ei riitä poistamaan jäytävää yksinäisyyttä. 26 Vaihtoehdot ovat vähissä: Megedellä ei ole varaa matkustaa kotiseudulleen, sillä bussiliput ovat aivan liian kalliita. Hän ei myöskään voi asua kampusalueen asuntolassa, koska siellä on portaita. Tämän takia hän on vuokrannut huoneen kauempaa yliopistosta. Megede lukee pääaineenaan amharankielistä kirjallisuutta. Hän haluaa opettajaksi. ”Mutta miten opettajaksi voi tulla, jos käyttää pyörätuolia?” hän ihmettelee. Toistaiseksi hän kuitenkin uskoo paranevansa. ”Vielä joskus kävelen”, hän sanoo. Tukityötä juhlittiin kampuksella Iltapäivällä kampukselle kokoontuu suuri joukko vammaisia opiskelijoita. On alkamassa juhla, jollaisissa vammaiset opiskelijat tutustuvat toisiinsa. Nyt juhlitaan myös toiminnan suomalaisia rahoittajia. Esiintyjät antavat parastaan. Paikalle on saapunut myös suomalaisten delegaatio: Kynnyksen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Abiliksen toiminnanjohtaja Marjo Heinonen, Kynnyksen kehitysyhteistyösihteeri Tuomas Tuure sekä Kuurosokeitten edustajana juristi Riku Virtanen. Suomalaiset saavat kampuksella kuninkaallisen kohtelun. Kynnyksen ansiota on muun muassa se, että kirjastoon johtaa nyt luiska, ja että vammaisilla opiskelijoilla on yliopistolla oma tietokonehuone. Kynnyk­ sen ja Suomen ulkoministeriön rahoilla on järjestetty myös inkluusiomatkoja, tietoisuuspäiviä ja esteettömiä asuntolapaikkoja. Myös kirjaston ensimmäiseen kerrokseen johtaa nyt luiska, johon saatiin rahat Suomesta. Opiskelijoissa on vammaisten tulevaisuus Pääemäntänä juhlissa toimii Yetnebers Nigussie. Hän painot- taa, että Etiopiaan on nyt syntynyt uusi vammaisten sukupolvi, joka pyrkii itsenäiseen elämään ja on tietoinen vammaisten ihmisoikeuksista. ”Näistä opiskelijoista tulee tulevaisuuden Etiopian älymystöä. He näyttävät tietä ja ovat tae siitä, että kehitystä tapahtuu.” Yetnebers tietää mitä puhuu­. Hän on itse kotoisin syvältä maa­ seudulta. ”Äitini naitettiin kymmenvuotiaana. Kun minä viimein synnyin, hän oli kolmetoistavuotias. Siksi sain nimekseni, Yetnebersh, joka tarkoittaa amharaksi ”Viimeinkin tulit”. Sokeutumisessa oli se siu­ naus, että Yetna pääsi kylästään sokeiden internaattikouluun. Stipendien avulla lahjakas tyttö jatkoi opintojaan ja päätyi opiskelemaan juristiksi. Apua opiskelijoille Suomen vammaisilta Marjo Heinonen ja Kalle Könkkölä olivat kunniavieraita vammaisten opiskeiijoiden juhlissa. Kynnys ry ja Abilis-säätiö harjoittavat vertaistukimuotoisia kehitysapua. Yksi hankkeista tukee Ad­dis­ Abeban yliopiston vammaisia opiskelijoita­. Projektissa kehitetään järjestötoimintaa sekä tuetaan vammaisia opiskelijoita oman identiteetin löytymisessä ja opinnoissa. Projektin kautta on varustettu vammaisten opiskelua tukevaa kes­ kusta, sekä hankittu apuvälineitä ja tietokonehuone. Suomalaisin varoin hankitaan viittomakielen tulkkausta ja pistekirjoitusmateriaalia, annetaan liikkumisen apuvälineitä niitä tarvitseville sekä kehitetään esteettömämpää kampusta esimerkiksi rakentamalla portaisiin luiskia. Addis Abeban yliopistolla ei tällä hetkellä ole resursseja vastata vammaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Liikuntavammaisten on vaikea päästä luennoille ja kirjastoon se- tukilinj a 5 ? ? 2010 l kä selviytyä asuntolaelämästä. Näkövammaisilla ei ole riittävästi pistekirjoitettua materiaalia. Kuuroilla ja kuulovammaisilla on liian vähän viittomakielen tulkkeja. Yliopiston opettajien ja henkilökunnan sekä toisten opiskelijoiden asenteet vammaisuuteen ovat usein kielteisiä. Tämän lisäksi monet vammaiset opiskelijat ovat orpoja ja lähtöisin köyhistä oloista. Valitettavan monet heistä joutuvat keskeyttämään opintonsa puutteellisen tuen ja vaikean toimintaympäristön takia. Opiskelijat ovat joutuneet kehittelemään omia työskentelytapojaan: Näkövammaiset äänittävät luentoja ja keskustelevat niistä keskenään. Kuulovammaiset jakavat myös keskenään tietoja luennoilta. Vammaiset opiskelijat koettavat myös tehdä aktiivista vaikuttamis- ja tiedottamistyötä yliopistolla.
• ruudun takaa Kuva: YLE/Kuvapalvelu. 70-luvulla asuttiin laitoksissa monen hengen huoneissa ja tavattiin vanhempia kaksi kertaa vuodessa. Hoitajat vaihtuivat, uutisia laitoksesta ei kantautunut, koska niitä ei ollut. 1980-luvulla alettiin pyrkaa suuria yksiköitä, Eva Lundell on asunut Kårkullassa mikä vähensi hoidokkipitkään. Sinä aikana ajatukset kehitysen stressioireita, kuten vammaisten laitoshoidosta ovat puremista ja heijaamiskokeneet ison muutoksen. ta. Oli kodinomaisuutta, apuvälineitä, ulkoilua, kaereita. Kårkulla-muistelmia Yksilöllisiä oloja yritetään Kårkullassa Seportaasi: Kårkullan viisi vuosikymnyt kehittää selvittämällä esimerkiks mentä. FST5/10.6. valokuva-albumeista keskustelemalla, Kårkullan kehitysvammaisten hoito- mitä kehitysvammaiset asukkaat hakoti perustettiin Paraisille kohta 50 luavat ja miten he viihtyvät. vuotta sitten. Sillä on ollut palvelun- Jonkin verran kuullaan heidän vantarjoajana monopoliasema ruotsin- hempiaan, jotka kertovat millä keikielisessä kehitysvammahuollossa, noin kunnalta saa enemmän palvejoten ohjelmalta odotti paitsi histo- lua ja hoitopäiviä: kun ilmoittaa, että riikkia, myös jonkin verran tilanteen muuten kunta saa hoitaa lapsen kopenkomista. Ajat ovat muuttuneet, ja konaan.tiaana. Nyt keskuslaitoksessamoin isojen laitosten arvostus. sa asuu enää 80 henkilöä, suurin osa Toimittaja Barbro Björkfelt on kui- pitkäaikaishoidossa. Selvittämättä jää, tenkin lähestynyt aihetta enemmän miten loput ovat sijoittuneet ja miten museaalisesti kuin journalistisesti. Eri tuiki tärkeä väliaikaishoito hoituu koajanjaksot ja ajatusmallit kyllä kerro- tona asuville - yhdessä turvallisessa taan, mutta vaihtoehtoisille hoitoaja- vai monessa ja vaihtuvassa paikassa.. tuksille ei tilaa suoda. Kritiikki löytyy rivien välistä: Kårkullan edustaja kertoo, että laitos pyrkii auttamaan per- Kuoleman eteisessä heitä "siinä määrin kuin kunnilla on Matka kuolemaan. Dokumenttielokuvaraa maksaa". Voi siis päätellä, ettei va. Teema /21.5. aina riittävästi hyvän ja yksilöllisen Prix Europalla palkittu romanialaishoidon kannalta. Tätä keskustelua saksalainen dokumenttielokuva kerolisi oikeasti hyvä käydä enemmän too ohjaaja Razvan Georgescun matkuin sitä käydään. kasta selvittämään, miten elämää voi Myös ruotsinkieliset kehitysvam- jatkaa kun on saanut tietää lähestymaisten perheet ovat olleet mukana västä kuolemastaan. Hänelle aihe on perustamassa yksityisiä asuntoloi- läheinen, koska hän on saanut tietää, ta aikuistuville lapsilleen. Heitä olisi että elämää aivokasvaimen kanssa voinut haastatella siitä, millaista hoi- on luvassa korkeintaan 3 vuotta. toa kehitysvammaiset ja heidän per38-vuotias Georgescu käy haasheensä tällä hetkellä arvostavat. tattelemassa muita kuolemansairaiHistoria on kuitenkin kiinnosta- ta tai pahoin vammautuneita taiteilivaa: Sotien jälkeen tarvittiin laitoksia, joita, muun muassa omaa isäänsä, kajotka monille nuorille kehitysvam- pellimestaria ja säveltäjää. maisille olivat parempi ja vapaampi Hän ja haastateltavat pohtivat tivaihtoehto kuin ylikuormittuneiden lannetta: voiko enää tehdä työtä ja sotaleskiäitien hoidossa oleminen luoda, kun tietää kuolevansa. Ihme kotona. Aikuisina oli tosin edessä vain kyllä, kaikki heistä voivat. Georgesvanhainkoti tai mielisairaala. cu päätyy johtopäätökseen, että jos kuolemas joskus voitetaan, ihmiskunta tuhoutuu: miksi tehdä työtä, miksi luoda, jollei maailmaan ole pakko jättää jotain merkiksi rajallisesta olemassaolostaan? Tietoisuus kuolemasta on vain lisännyt luovien ihmisten intensiteettiä työssä ja elämässä. Työ on se, mikä jää, jatkaa elämää. Siihen keskitytään, olipa se sitten maalaamista, musikaalin säveltämistä, sinfonian säveltämistä, taiteen opettamista tai videotaiteen tekemistä. Videotaiteilija Bill Viola, taidemaalari ja vammaisaktivisti Katherine Sherwood, kuvanveistäjä Peter Jecza ja Broadway-säveltäjä William Finn elävät ALS:n, halvaantumisen, Parkinsonin taudin tai syövän kanssa. He näyttävät työprosessinsa ja jakavat ajatuksensa ja tunteensa katsojan kanssa avoimuudella, jota voi vain ihailla ja joka saa unohtamaan aiheen ankaruuden. Kauniit kamera-ajot seuraavat­ milloin taiteilijoita työhuoneissaan, milloin sairaalaa, suurkaupungin ruuhkaa, Venetsian kanaaleja, New Yorkin Broadwayta ja lopulta ohjaajan kotimaisemia Romaniassa. Lopulta Matka kuolemaan onkin matka elämään – sen arvon ja jokaisen hetken kauneuden tajuamiseen, ihmisten arvokkuuden oivaltamiseen. Käyttäisipä jokainen näin hyvin viimeiset päivänsä ja kuukautensa, onhan se loppu edessä kaikilla, joten elokuvan aihe ei ole kaukaa haettu. Se on palkintonsa ansainnut. Ja ohjaajakin porskuttaa vielä lisäajalla – kolme vuotta tuli täyteen, ja vielä riitti elonpäiviä. Riittäköön pitkään. yritetään nyt välttää. Järjestelmällinen jälkihoito tuli kuvaan mukaan, kun kaksi elämästään kertonutta naista surmattiin ohjelmien jälkeen. Tv-teollisuuden liepeille on syntynyt terapiaa tarjoavia firmoja, jotka hoitavat esiintyjien jälkihoidon– jos saavat järjestettyä siihen rahoituksen. Ja se vaatii usein uutta esiintymistä televisiossa, jossa sponsorit mainitaan. Tässä esimerkkejä traumoista: aviopari, jossa vaimo oli tullut Filippiineiltä, nolattiin totaalisesti "ostovaimoutta" käsitelleessä ohjelmassa. Syömishäiriöstään keskustelemaan mennyt nainen joutui puolestaan yllättäen kertomaan seksielämästään, eikä osannut kieltäytyä. Näitä friikkisirkukseksi luonnehdittuja tv-ohjelmia, joihin lähinnä vähäväkiset ja sairaat ihmiset tulevat­ etsimään parannusta muka-välittävältä juontajalta ja studioyleisöltä, on nykyään paljon. Ne ovat halpoja ja vetävät katsojia. Eräs juontaja kertoo, miten "minun oli pakko panna heidät näytteille, jotta saisin apua ja pelastaisin heidän henkensä. Se osoittaa missä tilassa maamme terveydenhoito on, ja se on pelottavaa." Tällaisista syistä USA:n terveydenhuoltoa ollaan nyt uusimassa. Iris Tenhunen Katso elokuussa: Amerikkalainen draamasarja: Terapiassa 29.7. alkaen TV 1 klo 23.10 Talkshow-uhrit puhuvat Tosipaikka: Talkshow pilasi elämäni. Asiaohjelma. Jim /24.5. Tätä ohjelmaa olen odottanutkin: Olen katsonut monia talk-show-ohjelmia hiukset pystyssä, kun olen miettinyt, mitä näille surkeimmat salaisuutensa paljastaneille ihmisille tapahtui ohjelman jälkeen. Heillä ei ole enää anonymiteetin suomaa suojaa, ja kuka tahansa voi kommentoida heidän elämäänsä heille. Ja varmasti kommentoikin. Amerikkalaisessa ohjelmassa Tosipaikka: Talkshow pilasi elämäni käydään läpi muutaman uhrin tarina ja se, miten näitä traagisia kohtaloita­ tukilinj a 5 ? ? 2010 l Psykoterapeutin työtä ja elämää intensiivisesti kuvaavan sarjan uusis­ sa jaksoissa eronnut ja Brooklyniin muuttanut psykiatri Paul (Gabriel Byrne) joutuu hoitovirhe­ oikeudenkäyntiin. Uusia potilaita ovat muun muas­ sa syöpää sairastava April ja uneton Walter. 27
• Ammattitaitokisat antavat luottamusta omaan työkykyyn Minna Korva-Perämäki Ammattiopistojen lukuvuoden huipentuma, TaitajaPLUS-kisat järjestettiin nyt Oulussa 26.–29.4. Sen järjestelyistä vastasi tällä kerralla Ammattiopisto Luovi yhdessä Oulun seudun ammattiopiston kanssa. Samoin kuin järjestäjät, vaihtuvat vuosittain myös kilpailulajit. Tänä vuonna lajeina olivat asiakaspalvelu ja myynti, puhdistuspalvelut sekä tietokoneet ja tietoverkot. Kokonaan uutena TaitajaPLUS-lajina nähtiin Suurtalouskokkikilpailu, joka mittelöitiin muista lajeista poiketen parikilpailuna. Näytöslajina nähtiin esimerkkejä siitä, mitä valmentavan koulutuksen kursseilla saadaan aikaan. Opiskelijat istuttivat kukkia ja kattoivat vappupöydän. Erityisopiskelijat kilpailevat kuten muutkin Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2010 järjestettiin Oulussa. Uutta olivat muiden lajien rinnalle nousseet erityisopiskelijoiden TaitajaPLUS-kisat Taitaja-kisa Taitaja on kilpailu, jossa ammattioppilaitosten­ 15–20-vuotiaat opiskelijat mittelevät taitojaan 40 eri ammatissa. Erityisopiskelijoihin ei sovelleta ikärajaa. Tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen arvostusta ja kannustaa ammattitaitojen kehittämiseen. Työnantajille kisat antavat rekrytointimahdollisuuden. Oulussa Taitaja 2010 -tapahtumaan osallistui 320 opiskelijaa, yleisöä riitti 50?000 kävijän verran. 28 Kahdessa edellisessä Taitaja-tapahtumassa erityisoppilaiden näytösluonteisia kisoja kutsuttiin Abilympics-nimellä. Nyt ne olivat saaneet tasaveroisemman nimen TaitajaPLUS. Kilpailulle oli laadittu myös uudet säännöt, ja erot varsinaisiin Taitaja-sääntöihin jäivät nyt pienemmiksi. TaitajaPLUS on tarkoitettu sellaisille erityisopiskelijoille, joille on laadittu HOJKS eli oma, yksilöllinen opetussuunnitelma. Kilpailuihin osallistumisen 20 vuoden yläikärajaa on pluskisasta poistettu. Toinen ero on se, että osallistuja voi tuomariston luvalla saadatukea ja ohjeistusta omalta saattajaltaan. Pluskisojen lajivastaava, Ammattiopisto Luovin erityisopettaja Mikko Pasonen korostaa, että erityisopiskelijoiden kilpailu on edelleen ”lastenkengissä”, joten jokainen kaupunki ja kilpailujärjestäjä antaa sille aina jotakin uutta, ja nappaa sekaan jotakin vanhaa. Tavoitteena on, että mahdollisimman monet erityisopiskelijoille suunnatut ammatit esiintyisivät kilpailulajeina. PLUS -lajit ja niiden määrä voivat siis jatkossakin vaihdella vuosittain. ”Kilpailujen myötä ammatillinen erityisopetus opitaan tuntemaan paremmin, ja se parantaa opiskelijoiden työllistymistä”, Pasonen muistuttaa. Opiskelijat mukana organisoimassa Aiemmissa kilpailuissa erityisopetuksen lajit suoritettiin yhden kilpailupäivän aikana. Nyt ne matkan pituuden ja tapahtumaan tutustumisen mahdollistamiseksi tehtiin kahdessa päivässä. Kaikissa erityislajeissa mukana oli kuusi kilpailijaa tai kilpailijaparia, mikä pienensi odotteluaikaa. Kilpailijat tekivät myös joissakin lajeissa suorituksensa samaan aikaan vierekkäisissä, identtisissä tiloissa vain seinä välissä. Koska suurin osa osallistujista majoittui Ouluun, tukilinj a 5 ? ? 2010 l kyettiin tehtävät aloittamaan jo iltapäivällä järjestäytymisellä ja pikatehtävillä. Päätehtävät suoritettiin seuraavana aamuna, ja niitä seurasi välittömästi tuomarien arviointi ja parin tunnin sisään sujuvasti palkintojen jako. Tällä systeemillä kilpailijat pääsivät lähtemään kotimatkalle hyvissä ajoin ja iloisin mielin. Erityisopiskelijat olivat muiden osallistujien tapaan tapahtuman järjestelyissä mukana. Omien osastojensa lisäksi he olivat mukana hoitamassa Taitajakahviota sekä valokuvaus-, siivous- ja kuljetustehtävissä. Kisoissa onkin Mikko Pasosen mukaan tärkeintä osallistumisen tunne ja se, että saa olla tekemisissä oikean työn ja valtavan suuren projektin kanssa. ”Tällaista mahdollisuutta ei välttämättä tule toista kertaa kaikkien kohdalle”. Karoliinalta myyminen sujuu hymyillen Asiakaspalvelu ja myynti -lajissa kilpailijoiden tehtävänä oli koota myyntipiste ja palvella kahta asiakasta, joista toinen oli englanninkielinen rouva. Koska jokaiseen lajiin sisältyi jokin yllättävä tilanne, ei kilpailijoilla ollut etukäteistietoa vieraan kielen käytöstä. Kirkkaimman mitalin myyntitaidoista nappasi 528 pisteellä oululainen, Ammattiopisto Luovissa toista vuosikurssia käyvä Karoliina Välimäki. 20vuotias Karoliina hoiti kilpailutilanteen tehokkaasti ja iloisin mielin. Hymy loisti jännityksestä huolimatta, mikä huomioitiin myös yleisön keskuudessa. Karoliina Välimäki tähtää liiketalouden perustutkintoon asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelmassa. Vinkin osallistua hän oli saanut opettajaltaan. Nuori nainen oli ehtinyt harjoitella kilpailuun muutaman kuukauden. Osaaminen näkyi. ”Kilpailussa minua jännitti aluksi, mutta koko tilanne meni kuitenkin nopeasti ohi. Eniten jännitin omaa suoritustani, ja matematiikka toi siihen haastavuutta." Avustajan kanssa kilpailutilanteessa toiminut Karoliina kertoo saaneensa tapahtumasta paljon onnistumisen kokemuksia ja uskoa siihen, että tulee pärjäämään jatkossa. Luottamusta omiin taitoihin ja itseensä hän kertoo ammentavansa myös omasta koulustaan ja sen henkilökunnalta, joka tukee häntä oppimisvaikeuksista huolimatta. ”Tavoitteeni on jatkaa merkonomiksi­ valmistumisen jälkeen joko sosionomiksi tai vaihtoehtoisesti lukemaan mediakasvatusta”, reipas ja päättäväisen oloinen nuori nainen kertoo. Markus sai varmuutta työhönsä Karoliinan luokkatoveri Markus Käpylä nappasi toisen sijan samassa kilpailussa 518 pisteellä.
• 21-vuotias Markus kertoo tulleensa alalle puuseppälinjan kautta, jonka hän oli joutunut keskeyttämään hahmottamisvaikeuksiensa vuoksi. Nyt haaveena on saada myyntiedustajan työ. Itse kilpailua nuori mies ei jännittänyt lainkaan, ja hän huomasikin myyntityön selväksi vahvuudekseen. ”Haastavinta oli yllättävä englanninkielinen asiakas, koska unohdin muutamia sanoja. En kuitenkaan ole pettynyt, sillä lähdin sillä asenteella matkaan, että yritän parhaani, ja se riittää”, kertoo Markus. Mikä sitten oli osallistumisesta jäänyt plussan puolelle? Markuksen mielestä parasta oli mahdollisuus itsenäiseen tekemiseen ja se, että kilpailusta sai merkinnän ansioluetteloon. ”Tuomarit olivat arvostelijoina asiantuntevia, mukavia ja tarkkoja. Sain heidän palautteestaan lisää itseluottamusta ja intoa opiskeluun. Opin myös, että tulevaisuudessa on edessä aina uusia haasteita, joissa täytyy käyttää päätään. Kokemus auttaa sisäistämään työssä tarvittavat tiedot ja taidot”, Markus Käpylä kiteyttää. kaatunut juotavaa ja serpentiinit oli huiskittu ympäri huonetta. Juhlinta näkyy myös huonekalujen kaatumisina. Samaan tapaan kuin asiakaspalvelu ja myynti -lajissa, myös tässä lajissa kilpailijat toimivat vierekkäisissä huoneissa, ja haasteena oli panna paikat ripeästi kuntoon. 41-vuotias Jari Mäkelä aloitti siivoamisen sellaisella vauhdilla, että siinä oli esimerkkiä monelle miehelle! Näkövammainen Jari opiskelee Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa. Kilpailutilanteessa hän koki haastavimmaksi Oulu-hallin valaistuksen sekä siivouk­ sessa eteen tulleet erilaiset materiaalit. Ne eivät kuitenkaan estäneet hyvää suoritusta. ”Mahtavinta koko tässä ainutlaatuisessa kokemuksessa oli, että opin arvostamaan tekemääni työtä ja työskentelytapaani. Sain myös lisää itsevarmuutta.” 531 pisteellä lajissaan toiseksi sijoittunut Jari aikoi kisojen jälkeen vielä harkita, jatkaako opiskelua vai ottaako selvää etenemismahdollisuuksista nykyisellä työpaikallaan. tuoreet viherpeukalot pärjäsivät Sokeana vappujuhlaa siivoamassa Taitaja-kilpailussa nähtiin viherrakentamisessa ulkopuolisena eli +1 erityisopiskelijaparina Kiipulan Ammattiopiston puutarhatalouden perustutkintolinjalla opiskele- Puhdistuspalvelun kilpailutilanne oli vappujuhlien jälkeinen aamu. Siivottavan huoneen lattialta löytyi muruja, pöydälle oli vat 16-vuotias Jenna Sipponen ja 31-vuotias Jarno Kauppinen. Ensimmäistä vuottaan opiskelevat Jenna ja Jari lähtivät kisailemaan vain viikon harjoittelun jälkeen, ja ymmärrettävästi hieman jännittyneinä. Kilpailun edetessä molemmat kuitenkin rentoutuivat ja kertoivat nauttivansa mieluisasta työstä. Jenna kertoi olevansa hyvin tyytyväinen tuomareiden palautteeseen, koska se oli selkeää ja ymmärrettävää. Jari puolestaan yllättyi siitä, että tuomareiden kehuivat heidän työtään, vaikka heillä ei ollut juuri kokemustakaan koko hommasta. Molemmat kisailijat kuvaavat kilpailuaikaa sopivan mittaiseksi ja osallistuisivat uudelleenkin, jos se olisi mahdollista. ”Toivon pääseväni puutarhuriksi valmistumisen jälkeen töihin puutarhamyymälään, sillä tykkään tämän alan monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta”, kertoo Jenna. Jarnolla ei toistaiseksi ole työpaikkahaavetta, mutta hän toivoo työllistyvänsä pian­ valmistumisen jälkeen. Nuorella miehellä on takataskussaan jo vuonna 2003 saadut elektroniikka-asentajan paperit Kiipulan am­mattiopistosta, joten jokin työpaikka saa hänestä monipuolisen ammattilaisen. Kuva: Minna Korva-Perämäki. Kuva: Reijo Perälä. Kuva: Lehtikuva. Markus Käpylä kiittelee Luovi-opiston iloista ilmapiiriä. Taitaja-tapahtumassa pidettiin omalla osastolla kauppaa, Pikku Putiikkia. Karoliina esitteli kisassa tuotteitaan englanniksi. Työskentelyä tarkkailee tuomari Tarja Sanila. tukilinj a 5 ? ? 2010 l 29
• Lukija foorumi Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi Koskelontie 19 A, 02920 Espoo tai toimitus@tukilinja.fi paljon hyötyä koneesta koulutyöhön ja tehtävien tekemiseen ja se varmasti innostaa myös muutenkin opiskelun välillä niin ”harmaassa arjessa”. Kevätterveisin Helena Kemppainen! Tietokoneet kaksosille opintojen tueksi Hyvä Tukilinja! Kiitoksia oikein paljon koneista tyttöjen puolesta. Sonja Karppinen Tietokone IT-opiskelijalle Sydämellinen kiitos teille sinne poikani Miikan saamasta tietokoneesta ja tulostimesta. Olin talvilomilla viime viikolla, kun postinkantaja toi paketin. Kun poika tuli koulusta ja huomasi hänelle tulleen lähetyksen, niin siitä se ilo ja riemu syntyi. Tuntui niin hyvälle katsoa pojan iloa ja touhuamista, että se valaisi todella muuten niin harmaan kevätpäivän. Uskon, että pojalle on Tietokone koulunkäynnin tueksi kaksosille Hei täältä Oulusta! Kaunis kiitos kirjeestä, joka toi mahtavan yllätyksen meidän perheelle. Sanni ja Sohvi ovat onnesta aivan ”sekaisin”! Tosi iso hali teille kaikille! Ulla-Maija Pyykkönen Tietokone yrittäjälle työntekoon Haluan esittää erittäin lämpimät kiitokset Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:lle saamas- Joonas tähtää media-alalle. Apuraha opinnoissa tarvittavan kameran hankintaan Hei olen Joonas Saturo. Opiskelen Keskuspuiston ammattiopistossa audiovisuaalisella linjalla toista vuotta (koko opiskelu kestää kolme vuotta) ja titteli on media-assistentti. Hain teiltä tukirahaa Canon Eos 50D järjestelmäkameraan ja haluaisin kiittää teiltä saamastanne tukirahasta kameraa varten.Olen nyt saanut kameran joka helpottaa opiskelujani. Kiitos ja ystävällisin terveisin, Joonas Saturo 30 tani uudesta tietokonelaitteistosta. Laitteisto turvaa sen, että pystyn tästäkin eteenpäin työskentelemään tehokkaasti. Ajoitus on loistava, sillä vanha tietokoneeni on tullut käyttöiältään tiensä päähän. Suurkiitokset!! Laajemmassa perspektiivissä minua ilahduttaa yhdistyksenne julkista sektoria kauaskantoisempi näkemys siitä, että oikein kohdennetulla tuella voidaan syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä tukea heidän ponnisteluissaan toimia tasavertaisina yksilöinä yhteiskunnassamme. Työelämässä oikeat työkalut mahdollistavat työnteon, mikä yksilön kannalta tuo sisältöä ja resursseja elämään ja yhteiskunnallisesti lisää tuottavuutta – myös verotuloina. Onnea ja menestystä toiminnallenne! Ystävällisin terveisin, Tuomo Markelin Apuraha laulutunneille Kiitos paljon tuestanne! Julia nauttii laulutunneilla käynnistä ja on oppinut jo paljon lisä laulutekniikasta ja äänen voimakkuuden käytöstä jne. Syksyllä hän jatkaa laulutunteja. Hyvää vuoden jatkoa teille! Terveisin Leena-äiti Apuraha soittimien hankintaan Kiitämme apurahasta lämpimästi! Kun saamme soittimet hankituksi, toimitamme teille valokuvia niidne käytöstä vammaisten lasten ja nuorten parissa. Oikein hyvää vuoden jatkoa toivottaen, Miina Weckroth, Jaatinen – vammaisperheiden monitoimikeskus Tietokonelaitteisto asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon Olin hyvin iloinen ja kiitollinen saamastani tietokoneesta ja tulostimesta sekä Office-ohjelmasta. Pystyn nyt paremmin hyödyntämään vapaa-aikaani. Paljon kiitoksia, terveisin Eija Pernu, Kokkola Tietokonelaitteisto asioiden hoitamiseen tukilinj a 5 ? ? 2010 l Kiitos, tosi hienoa kun sain avullanne tietokoneen, Office-paketin ja tulostimen. Iso apua mulle ollut ja on tärkeä, pystyn hoitaa asioita paremmin ja nopeammin.  Hyvää kesää!  Jaana Osara, Hämeenlinnasta Tietokone arjen asiointiin Tässä on Kaukisen Ville ja sain teiltä tietokoneen. Kiitos tosi paljon! Ville Kaukinen Tietokone opiskelun tueksi Hei Tukilinjan väki! Kiitos erittäin paljon myöntämästänne tietokoneesta, lasertulostimesta ja Office Student-ohjelmasta. Eiköhän niillä saada opiskelu hyvään vauhtiin. Olen todella kiitollinen, että ymmärsitte tuen tarpeeni. En pysty sanoin kuvaamaan, kuinka kiitollinen olen teille. Kiitos. Hyvää kesää kaikille! Sanna Rannetmaa Tietokone arjen apuvälineeksi Suurenmoinen kiitos teille tietokonepaketista. Odotan innolla, että saan nettiyhteyden päästäkseni opettelemaan sen käyttämistä. Parempaan aikaan tietsika ei olisi voinut tullakaan leikkausta odotellessani. Varmasti on paljon hyötyä. Tyttäreni perheeseen ja pikku Leoon tutustuminen helpottuu. He kun asuvat Nurmoksessa enkä pääse käymään. KIITOS PALJON! toivoo Päivi Lindgren Tietokonelaitteisto arjen ja harrastusten tueksi Kiitos Tukilinjalle! Tietokonepaketti on aivan mahtava, ja olen saanut siitä paljon iloa ja pystynyt pitämään yhteyksiä sukulaisiini. Myös kuvien vienti koneelle on mukavaa, ja voin kirjoitella runoja. Pääsen Kelaan ja pankin sivuille. Käsilleni tämä on aivan ehdoton, minulla kun on nivelrikko sormissa ja ranteissa. Ihanan kevyet näppäimet. Mieleni on piristynyt huomattavasti. Onhan tästä kyllä todella paljon apua. Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluukin runokirjan julkaiseminen, kunhan saisi rahat
• Kurssilla kasattiin orkesteri nimeltä Hands And The Little Birds Apuraha dokumenttielokuvan Musiikintaitajat tekemiseen Kiitoksia myöntämästänne apurahasta Musiikintaitajat-dokumenttielokuvaan! Intensiivinen kuvausjakso Lehtimäen opistolla on ohi. Fiilis on mahtava, ja kuvaukset ja kurssi menivät paremmin kuin hyvin. Dokumentista tulee lämminhenkinen, hauska, rehellinen sekä tunteita herättävä.  Ilman myöntämäänne apurahaa eivät kuvaukset näin nopealla aikataululla olisi olleet mahdollisia. Mikko Soukkala Toimitusjohtaja / Tuottaja Bottomland Productions Oy siihen jostain. Minulla oli vammaisjärjestön tiloissa Kynnys Galleriassa Oulussa kollaasitaidenäyttely vuonna 2008 aiheesta syrjäytyminen ja bulimia. Materiaaleina käytin äänieristelevyä ja kankaita. Leikkasin kuviosahalla levyt haluamaani muotoon ja lisämateriaaleina oli erilaisia kirpputoreilta löydettyjä kankaita, nappeja, puuviilua ja vain mielikuvitus rajana. Ranne- ja sormivammojen takia en ole pystynyt nyt tekemään käsillä paljoa. Hyvää jatkoa teille ja voimia työelämään, Raakel Väinämö Tietokone arjen apuvälineeksi Tuhannet kiitokset saamastani tietokoneesta! Olin ihan sanaton, kun poikani avasi paketin, josta löytyi tietokone. Siis kiitos vielä kerran. Anja Luostarinen Tietokone opintojen apuvälineeksi Kaunis kiitos kannettavasta tietokoneesta ja tulostimesta. Ystävällisin terveisin, Katja Hietaoja Apuraha mopoautoon Mika Mutasen puolesta haluan kiittää yhdistystänne Mikan saamasta arvokkaasta ja tarpeellisesta tuesta. Mikan yritys eli Mikan palvelu on kesäisin leikannut ihmisten pihanurmikoita ja nyt vihdoin hän sai Integraatioapuraha mediapajan työskentelyyn Omapolku ry:n koko väki ja erityisesti Mediapaja kiittää lämpimästi tuestanne (integraatioapuraha). Mediapajan tämän kevään toiminnassa oli tavoitteena saada näkyvyyttä integroivien ja osallistavien yhteistyöprojektien sekä liikekannalla olemisen kautta. Tarkoituksena on saada mediapajan uusi hieno toimintaympäristö haltuun. Pääsimme tavoitteeseen yli odotusten, mediapajalaiset ovat olleet helppokäyttöisen yhteisöpalvelun suunnittelu- ja kehitystyön tiimoilta puhumassa seminaareissa ja pajalta lähti aiheeseen liittyen haastatteluvideo Sveitsiin asti. Samoin Mediapajassa tehty ”Create Your Space” -videon osa lähti kiertämään maailmaa osana PIRAMK:n videoprojektia. Loppukevään teemme musiikkivideoanimaatiota tamperelaiselle Hi-Lo and In-Between -yhtyeelle. Lahjoituksenne mahdollistaa yhä tasokkaampien tuotosten luomisen Mediapajassa, laitehankinnat on suurilta osin tehty ja saamme ammattilaistasoisen video- ja valokuvastudion kesäloman jälkeen täydellä teholla käyttöömme. Omapolku ry kunnalta työn kuljettaa vanhuspalveluln aterioita viitenä päivänä viikossa. Kuukaudessa tulee matkaa yhteensä noin 1100 km. Nykyisin avustajana ja kuljettajana Mikalla on allekirjoittanut, mutta nyt Mika tulee ostamaan uuden, mahdollisesti sähkökäyttöisen tavaramopon ja hoitamaan itsenäisesti tehtävän. On vain vielä epäselvää, kelpaako Mika Muuramen kunnalle. Sama tilanne on – niin uskoisin – muissakin kunnissa. Kirjoitus- ja lukutaito ei saa olla esteenä, jos mies muuten tekee työnsä hyvin. Uskoisin, että antamanne tuki auttaa viranomaisiakin ymmärtämään myönteisesti vammaisten yrittäjäntoimintaa. Osa-apuraha fysioterapian omavastuuosuuteen Kiitos todella paljon saamastani lahjasta, se on ollut todella tarpeeseen! Olen ollut vain usean vuoden niin huonossa kunnossa, että en pystynyt sitä heti käyttämään. Sydämelliset kiitokset teille tuestanne! Pirjo Nurmi Tietokone arjen avuksi Suuri kiitos tietokoneesta! Enkeleitä elämäänne! Terveisiä täältä Karjalan kunnailta, A. Pupaza perheineen Ermo Mutanen tukilinj a 5 ? ? 2010 l 31
• tukipäätöksiä syrjäytymisen ehkäisyyn. Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2009 apurahoja ja apuvälineitä yli 430?000 euron arvosta eli noin 36?000 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Tukilinja-apurahoja voivat anoa kaikki syrjäyty­misuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. ? Ekman Antti, Outokumpu Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 13-vuotiaalle koululaiselle, joka opiskelee pienryhmässä. Koulussa on käytössä sähköisen oppimisen Opitpalvelu, ja kotonakin tulisi pystyä käyttämään Lexia-ohjelmaa. Luokanopettaja suosittelee tietokoneen myöntämistä, koska kotona harjoitteleminen on olennainen osa koulutyötä. ? Kaukinen Ville, Tampere Toukokuu 2010 Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikuntavamma. Kynällä kirjoittaminen on hänelle vaikeaa, ja asioiden hoito sujuu paremmin sähköpostitse kuin suullisesti. Lääkäri ja kuntoutusohjaaja suosittelevat tietokoneen myöntämistä mahdollistamaan itsenäinen omien asioiden hoitaminen. ? Salomaa Victoria, Niemisjärvi ? J.N., Ivalo Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 10-vuotiaalle koululaiselle, jonka lukivaikeus vaikeuttaa oppimista. Opetusohjelmien avulla hän voi harjoitella ja saada tukea äänteiden tuottamiselle. Tietokone antaa hänelle myös tasavertaisen mahdollisuuden harrastaa samoja asioita kuin muutkin ikäisensä. Psykologi suosittelee tietokoneen hankintaa. ? S.S., Oulu Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 15-vuotiaalle koululaiselle. Erityisluokanopettaja suosittelee tietokoneen myöntämistä tukemaan kielellisten taitojen kehittymistä. Koulussa käytetään Lexia-ohjelmaa, ja tuen saaja on innostunut tietokoneavusteisesta oppimisesta. ? Ketola Sami, Helsinki Apuraha tietokoneen hankintaan musiikkia aktiivisesti harrastavalle kuntoutujalle, joka on kiinnostunut toimimaan musiikin opiskelussa ja harrastamisessa vertaisohjaajana muille kuntoutujille. Hän esimerkiksi vetää bändiä ja opettaa bassokitaran soittoa. Niemikotisäätiön Elvisprojektin vetäjä ja lääkäri suosittelevat tietokoneen hankintaa. ? Haataja Joni, Helsinki Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 17-vuotiaalle, peruskoulunsa päättävälle koululaiselle, joka suuntaa kaupalliselle alalle. Erityisopettaja suosittelee tietokoneen myöntämistä hänelle itsenäisen asioiden hoitamisen, opiskelun ja kommunikoinnin tukemiseen sekä 32 Kannettava tietokone, lasertulostin, painikesovitin sekä Office-ohjelma ja 2 opetusohjelmaa henkilölle, jolla on puhe-, liikunta- ja toimintarajoite. Puheterapeutti suosittelee tietokoneen ja opetusohjelmien hankintaa mielekkään vapaa-ajan vieton ja viestinnän välineeksi. Tuen saaja voi lainata kuntouttavia opetusohjelmia Tikoteekistä. Lapin sairaanhoitopiiri ei myönnä tietokoneen käytön apuvälineitä, koska varsinainen kommunikointi ei tapahdu tietokoneen avulla. ? Haapasalo Kaija, Tampere Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma itsenäiseen asioiden hoitoon sekä kuntoutumisen ja mielekkäämmän vapaa-ajanvieton tueksi. Lääkäri suosittelee tietokoneen hankintaa. opiskelijalle, joka toimii aktiivisesti vammaisjärjestöissä. Hän toimii CP-liiton aikuistoimikunnan puheenjohtajana ja Turun Cp-yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Hakija tarvitsee tietokonetta opiskeluun, järjestötoimintaan sekä asiointiin. ? T.E., Helsinki Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 29-vuotiaalle kuntoutujalle itsenäisen elämän sekä sosiaalisten suhteiden harjoitteluun. Vamman vuoksi tietokone on tähän sopiva väline. Lääkäri, asumisharjoitteluyksikön ohjaaja ja yksikön esimies suosittelevat hankintaa. ? Österlund Kristiina, Punkaharju Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 25-vuotiaalle valmentavan linjan opiskelijalle, joka siirtyy päivätoimintaan ja tarvitsee tietokoneen itsenäiseen asioiden hoitoon sekä yhteydenpitoon toisilla paikkakunnilla asuviin ystäviin ja opiskelutovereihin. Avohuollon ohjaaja suosittelee tietokoneen myöntämistä. ? Rinteen koulu/ harjaantumisluokat, Nastola Apuraha hevostyöskentely -projektin kustannuksiin. Tarkoituksena on luoda uusi toimintamalli kuntouttavaan oppimiseen harjaantumisluokille. Yhteistyössä ratsastusterapeutin ja lähitallin kanssa hyödynnetään hevos- ja tallityöskentelyn antamia monipuolisia mahdollisuuksia. Oppilaat tutustuvat lukuvuoden aikana kahdella jaksolla hevosiin ja talleilla tehtävään työhön. Työskentely tapahtuu pienryhmissä tai pareittain huomioiden kunkin oppilaan yksilölliset tarpeet. ? Koivunen Maiju, Jämsä Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma paikallisen invalidiyhdistyksen puheenjohtajana toimivalle, sähköpyörätuolilla liikkuvalle henkilölle. Fysioterapeutti suosittelee tietokoneen hankintaa. Tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma 17-vuotiaalle koululaiselle, jolla on käytössään useita vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Puheterapeutti suosittelee tietokoneen ja tulostimen hankintaa kotiin tukemaan kommunikoinnissa tarvittavien kuvien käyttöä. Tuen saajalla on käytössään Boardmaker 6-kuvapankkiohjelma. ? Pelkonen Raimo, Jyväskylä ? Laakso Jere, Salo Apuraha sähköisesti säädettävään arkkitehtipöytään taidemaalarille, jolla on vaikea liikuntavamma ja joka ei ilman tällaista pöytää pysty enää työskentelemään. Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavaisuuden ja oman toiminnan ohjauksen ongelmia. Tietokoneen käytöstä on tukea koko perheelle. Neuropsykologi suosittelee tietokoneen hankintaa kotiin tukemaan koulunkäyntiä. ? Mäenpää Raija, Rovaniemi ? Kumpuvuori Tiina, Turku Osa-apuraha tietokoneen, lasertulostimen ja Office-ohjelman hankintaan 36vuotiaalle liikuntavammaiselle yliopisto- tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• ? Leinonen Aki-Petteri, Oulu Tietokone ja lasertulostin 26-vuotiaalle, tietotekniikkaa yliopistossa opiskelevalle kuntoutujalle. Hänen vanha tietokoneensa ei jaksa pyörittää useampaa virtuaalista käyttöjärjestelmää, joita hän tarvitsee opinnoissaan. Tuen saaja on tällä hetkellä harjoittelijana tekemässä pro gradu työtään. heella, mutta päiväjärjestyksen tukena käytetään kuvia. Toimintaterapeutti suosittelee tietokonetta taitojen opetteluun ja ajankäytön hallinnan tueksi. ? S.J., Klaukkala Kesäkuu 2010 ? Poitsalo Valtteri, Helsinki Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle tukemaan itsenäistä asioiden hoitoa sekä yhteydenpitoa. Tuen saaja on käynyt atk-kursseja ja on kiinnostunut tietokoneen käytöstä, mutta ei ole aiemmin omistanut omaa tietokonetta. Osa-apuraha Art Kaarisilta -gallerian vuokraan kuvataiteilijalle, jolla on toimintarajoite. Asiantuntijalausunnon mukaan tuen saaja on pystynyt luomaan oman abstraktin kuvamaailmansa ja on luovassa työskentelyssään itsenäinen ja johdonmukainen. Hänen töitään on valittu mukaan kansainväliseen taidenäyttelyyn. ? Manninen Anna, Vantaa ? Simolin Erik, Tampere Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmentavassa koulutuksessa olevalle henkilölle opintojen tueksi sekä yhteydenpitoon. Tällä hetkellä hän joutuu käyttämään kirjaston tietokonetta, joka on usein varattuna. Kouluttaja suosittelee koneen hankintaa tukemaan myös tulevia opintoja. Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka opiskelee puistopuutarhuriksi. Asuin- ja toimintakeskuksen ohjaaja suosittelee tietokonetta opintoihin ja yhteydenpitoon. ? Gylling Christer, Helsinki ? Karppinen Matti, Tapio Osa-apuraha tietokoneen ja vaikean lukihäiriön vuoksi tarvittavan tietokoneen apuohjelman VisioVoicen hankintaan henkilölle, jonka itsenäistä selviytymistä vaikeuttaa lukihäiriön lisäksi muun muassa liikuntavamma.Lapin sairaanhoitopiiri ei ole myöntänyt vamman vuoksi tarvittavaa apuohjelmaa. ? Haapalainen Heikki, Oulu Apuraha 21-vuotiaalle, pyörätuolisalibandyä SM-joukkueessa pelaavalle henkilölle pelaamiseen soveltuvan pelituolin hankintaan. Tuen saaja liikkuu sähköpyörätuolilla, jota ohjaa toisella kädellä. Apuvälinehuollosta on tullut kehoitus lopettaa pelaaminen liikkumiseen tarkoitetulla tuolilla. Tavoitteena on laajentaa elämänpiiriä ja opetella itsenäisempää omien asioiden hoitoa, jota tietokoneen käyttäminen edistää. Vanha kone on rikkoutunut. ? Nieminen Lasse/ Ahokoti, Jyväskylä Kannettava tietokone, erillinen näppäimistö, lasertulostin ja Office-ohjelma Invalidiliiton koulutuskeskuksen opiskelijalle. Tuen saajalla on toimintarajoite, ja hän käyttää kommunikaation tukena kuvakommunikaatiota. Hän harrastaa kirjoittamista, ja opinnoissa on alettu käyttää tietokonetta kirjoittamiseen, koska tällöin tekstin voi tallentaa. Puheterapeutti ja vastuuopettaja suosittelevat tietokoneen myöntämistä kotikäyttöön. Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 17-vuotiaalle, ryhmäkodissa asuvalle henkilölle, joka osallistuu päivätoimintaan. Kahtena päivänä viikossa hän käy nettipajassa. Ryhmäkodin palveluohjaaja suosittelee tietokoneen myöntämistä tukemaan omaa aktiivisuutta ja ensi vuonna jatkuvia opintoja. ? Lempinen Toni, Helsinki Osa-apuraha Turun Validia -talossa järjestettävään ryhmämuotoiseen asumisharjoitteluun 18-vuotiaalle, peruskoulunsa päättävälle koululaiselle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Kuntoutusohjaaja suosittelee asumisharjoittelua, koska tulevien ammattiopintojen myötä tuen saajalta vaaditaan itsenäisempää selviytymistä arjessa. Helsingin sosiaalivirasto kustantaa määrärahasidonnaisena palveluna puolet jakson kustannuksista. ? Mäkinen Marita, Virrat Tietokone, tulostin ja Office-ohjelma henkilölle, jolla on vaikea liikuntavamma ja ongelmia puheen tuottamisessa. Keskussairaalan apuvälineyksikön kuntoutusohjaaja suosittelee tietokoneen hankintaa tukemaan myös lukivaikeuden kuntoutusta. Kuntouttavat ohjelmat ja tietokoneen käytön apuvälineet saadaan apuvälineyksiköstä. ? Lehtinen Mika, Paattinen ? Lintumaa Jani & Nea, Oripää Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 27-vuotiaalle, osa-aikaisesti asuntolassa asuvalle toimintarajoitteiselle henkilölle, jonka käytössä ollut tietokone on rikkoutunut. Osastonhoitaja ja lääkäri suosittelevat tietokoneen hankintaa tukemaan kognitiivisten taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon ylläpitoa. Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 12- ja 7-vuotiaille sisaruksille, joilla on tarkkaavaisuuden, kommunikoinnin ja oppimisen vaikeuksia. Lääkäri suosittelee tietokoneen hankintaa tukemaan kielellisten taitojen kehittymistä ja kuvakommunikointia sekä tarkkavaisuuden ja käsi-silmä-yhteistyön harjoittamista. ? Salonen Pasi, Keuruu ? Bottomland Productions Oy, Tampere Apuraha tuotantoyhtiölle kehitysvammaisten musiikin taitajien musiikkikurssista kertovan dokumenttielokuvan toteuttamiseen. Kurssi järjestetään toukokesäkuun vaihteessa Lehtimäen opistolla. Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 12-vuotiaalle koululaiselle koulunkäynnin ja sosiaalisten suhteiden tueksi. Erityisluokanopettaja suosittelee tietokoneen myöntämistä tukemaan kotitehtävien tekemistä, kuntouttavilla ohjelmilla harjoittelua ja itsenäisen tiedonhankinnan opettelua. ? Havana Nea, Oulu Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vaikeuksia oman toiminnan oh­ jaa­misessa. Tuen saaja kommunikoi pu- ? Lehtonen Pasi, Vaasa Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 30-vuotiaalle henkilölle, joka liikkuu pääasiassa sähköpyörätuolilla. tukilinj a 5 ? ? 2010 l ? R.A., Kaarina Osa-apuraha näkövammaiselle valokuvaharrastajalle soveltuvan kameran hankintaan. Hakija on ennen näkökyvyn heikkenemistä harrastanut aktiivisesti valokuvausta, mutta harrastuksen jatkaminen edellyttää kameralta erityisiä ominaisuuksia. Heikkonäköinen kuvaaja voi tarkastella ottamiaan kuvia jälkeenpäin tietokoneruudulla, ja saada tätä kautta enemmän visuaalista informaatiota. ? Sarajärvi Merja, Ranua 33
• tukipäätöksiä ? Karvinen Juha, Poitsila Apurahoja integraation ja tutkimuksen edistämiseen: ? Lehtokari Vilma-Lotta, Espoo Apuraha Folkhälsanin alaisuudessa olevassa tutkijaryhmässä post doc -tutkijana toimivalle lyhytkasvuiselle henkilölle, joka tarvitsee avustajaa työhön kuuluvilla kongressimatkoilla. Tutkimusalueena on harvinaisten perinnöllisten lihastautien molekyyligenetiikka. Tutkimusryhmän palkat saadaan yhteisrahoituksena, mutta kongressimatkojen rahoituksen joutuu kukin hankkimaan itse. Vammaispalvelu maksaa tuen saajan avustajan palkan, mutta matkat ja osallistumiskulut jäävät hänen maksettavikseen. ? Purhonen Sanni, Vantaa ja Räsänen Idastiina, Hämeenlinna Työskentelyapuraha Disabling Imagery -kirjan käännöstyöhön. Kirja käsittelee vam­maisuuden ilmenemistä liikkuvaa kuvaa sisältävissä viestintävälineissä ja siinä kyseenalaistetaan ne stereotyyppiset tavat, joilla vammaisuutta medioissa kuvataan. Kaavamainen, usein negatiivinen vammaisuuden esittäminen lisää sen mukaanvammaisten henkilöiden syrjintää yhteiskunnassa. Kirja sisältää kriittistä medialukutaitoa kehittäviä tehtäviä ja tuntisuunnitelmia, joita voidaan käyttää kouluissa esimerkiksi äidinkielen, yhteiskuntaopin ja historian tunneilla. Apuraha käytetyn näppäinharmonikan hankintaan palvelutalossa asuvalle kuntoutujalle edistämään sekä kuntoutumista että mielekästä vapaa-ajan viettoa. Tuen saajan soittotaidoille on kysyntää myös palvelutalon omissa tapahtumissa. Lääkäri suosittelee soittimen hankintaa. ? Piirainen Milla, Helsinki Tietokone, lasertulostin sekä Office- ja Adobe CS5- ohjelmat graafisen suunnittelun opiskelijalle, joka on omalla kustannuksellaan kouluttautumassa uuteen ammattiin vammautumisen jälkeen. Sosiaalityöntekijä suosittelee tietokonetta mahdollistamaan hakijan opinnoissa etenemisen sekä valmistumisen. 34 Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, joka kuntoutuu sairaudesta. Tavoitteena on tukea yhteydenpitoa ja aktiivista vapaa-ajan viettoa. Fysioterapeutti suosittelee tietokoneen myöntämistä. ? Nieminen Jesse, Vantaa Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisvaikeuksia. Tuen saaja on harjoitellut kielellisiä taitoja opetusohjelmien avulla, mutta vanha tietokone on rikkoutunut. Tietokoneen avulla hän voi myös helpommin pitää yhteyttä muualla asuviin perheen jäseniin ja sukulaisiin. kemaan kuntoilua sekä itsenäistä ja turvallista liikkumista. Liikkuminen onnistuu tuen saajalta pyörällä paremmin kuin kävellen, mutta tasapainovaikeuksien vuoksi hän ei pysty käyttämään kaksipyöräistä pyörää. Markku Saastamoinen on ohjannut 50-vuotismerkkipäivänsä lahjoitukset Tukilinjalle. Lahjoitus on ohjattu kahteen yllä olevaan tukikohteeseen. ? Hukkanen Marja, Kajaani Apuraha eläinkouluttajakurssin osallistumismaksuun 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikuntavamma. Hänellä on itsellään avustajakoira ja hän on toiminut koulutusavustajana eri koirakouluissa. ? Peltola Jussi, Kerava Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma sekä digikamera kuvallista ilmaisua opiskelleelle kuntoutujalle. Tuen saaja kuvaa jo yhteen pienlehteen, ja hänelle on tarjottu kuvaustyötä toisestakin lehdestä. Klubitalon johtaja sekä lääkäri suosittelevat hankintaa tukemaan hänen työllistymistään ja kuntoutumistaan. ? Kilpeläinen Ari, Kajaani Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma asiointiin ja yhteydenpitoon henkilölle, jonka vamma vaikeuttaa liikkumista ja puheen tuottoa. Sähköpostin avulla hänen on helpompi kommunikoida ja hoitaa asioitaan. ? Lahtinen Iida, Imatra ? M.A., Kuhmo Apuraha omakustanteisen kirjan painatuskustannuksiin kirjoittajalle, jolla on toimintarajoite. Hän on saanut kirjan työstämistä varten apurahan myös muualta. ? Koskinen Sauli, Turku Apuraha autokoulun suorittamiseen 19vuotiaalle opiskelijalle, jolla on liikuntavamma. Lääkäri suosittelee tuen myöntämistä. ? Ilvesoksa Pauliina, Laihia Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma liikuntavammaiselle sosiaalialan opiskelijalle, jonka sairaus vaikeuttaa kynällä kirjoittamista. Lääkäri suosittelee tietokoneen myöntämistä opiskelun tueksi. Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma kotikäyttöön 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Lääkärit suosittelevat tietokoneen hankintaa, ja kouluunkin ollaan hänen käyttöönsä sellainen hankkimassa. Tuen saaja voi lainata kuntouttavia opetusohjelmia keskussairaalasta. ? R.S., Jyväskylä Kannettava tietokone, monitoimilaite ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka tekee käännöstöitä kotoa käsin. Työssä tarvittava tietokone on rikkoutunut. Tarkoituksena on hakeutua myös Invalidiliiton atk-kursseille päivittämään tietoteknistä osaamista. Lääkäri suosittelee tukea. ? Ahonen Eliisa, Jyväskylä Kannettava tietokone, lasertulostin, Office-ohjelma sekä apuraha koulumatkoilla tarvittavaan polkupyörään 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on ongelmia keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa. Erityisopettaja, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja suosittelevat hankintaa. Apuraha käsi- ja taideteollisuusalan peruskoulutuksen kurssimaksuun kuntoutujalle, joka tekee klubitalon kautta kuntouttavaa siirtymätyötä. Klubitalon johtaja ja lääkäri suosittelevat tuen myöntämistä mahdollistamaan alkavat opinnot yksityisessä ammattiopistossa. Tavoitteena on hakeutua töihin käsi- ja taideteollisuusalalle. ? Väänänen Niina, Oulu ? Kempas Elias, Joensuu Apuraha kolmipyöräisen polkupyörän hankintaan 20-vuotiaalle henkilölle, joka on valmistumassa ammattiopinnoista ja jolla on vaikeuksia motoriikan alueella. Fysioterapeutti suosittelee hankintaa tu- Apuraha harrastusvälineiden hankintaan 18-vuotiaalle henkilölle, joka asuu pienryhmäkodissa. Ryhmäkodin ohjaaja suosittelee tuen myöntämistä, koska harrastus tukee neuropsykologista kuntoutus- ? B.D., Pietarsaari tukilinj a 5 ? ? 2010 l
• ta. Tavoitteena on itsenäinen asuminen ja työllistyminen. ? Rannetmaa Sanna, Vantaa Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma Keskuspuiston ammattioppilaitoksessa opintonsa ensi syksynä aloittavalle kuntoutujalle. Valmentavan koulutuksen kouluttaja sekä lääkäri suosittelevat tietokoneen myöntämistä. ? Kaketti Anneli, Oulu Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle tukemaan itsenäistä asioiden hoitoa sekä yhteydenpitoa läheisten kanssa. ? Savolainen Tenho, Jyväskylä Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma sekä kaksi opetusohjelmaa 10-vuotiaalle koululaiselle, joka käy kolmatta luokkaa pienryhmässä. Puheterapeutti sekä erityisluokanopettaja suosittelevat tietokoneen ja opetusohjelmien myöntämistä kotiin tukemaan kielellisten taitojen kehittymistä. fice-ohjelma 30-vuotiaalle henkilölle, jolla on pitkäaikaissairaus. Tietokone helpottaa perheen asioiden hoitamista ja yhteydenpitoa. ? P.A., Kesälahti Kannettava tietokone, lasertulostin, Office-ohjelma sekä web-kamera kuurolle henkilölle työllistymisen ja yhteydenpidon tueksi. Kuntoutusohjaaja suosittelee tietokoneen myöntämistä helpottamaan viittomakielisiä sosiaalisia kontakteja ja uuden työpaikan etsintää. ? T.H., Helsinki Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle työllistymisen tueksi sekä yhteydenpitoon. Tuetun asumisen ohjaajat suosittelevat tietokoneen myöntämistä. ? Tamminen Erja, Järvenpää Osa-apuraha tietokirjailijalle sellaisen tietokoneen hankintaan, jonka käyttöä hänentoimintarajoitteensa ei estä. Yliopiston professori suosittelee tuen myöntämistä. ? Komulainen Ville, Kuhmo ? Harju Antero, Järvenpää Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 13-vuotiaalle koululaiselle, joka on kuntoutumassa sairaudesta ja leikkauksesta. Apuraha kirjallisuuskurssin osallistumismaksuun henkilölle, jolla on liikuntavamma ja vaikeuksia puheen tuottamisessa. Hän osallistuu Oriveden opiston kirjoittajakurssille ja Uuden kirjan päiville. Jaloittelua Kaisa Leka on sarjakuvapiirtäjä, jolle on tehty molempien jalkojen amputaatioleikkaus. ? Lyytikäinen Harri, Kuopio Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka on hakenut kauppaopistoon ja jonottaa opiskelupaikkaa. Hän harrastaa myös kirjoittamista ja on saanut töistään kunniamaininnan kirjoituskilpailussa. Tietokeskus Propellin kuntoutusneuvojan mukaan hän on jo pidempään ollut motivoitunut kehittämään itseään ja hakeutumaan opintoihin. Tavoitteena on palata osa-aikaisesti työelämään. ? P.K., Joensuu Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma sekä autocad - opiskelijalisenssi 19-vuotiaalle nuorelle kuntoutumisen sekä syksyllä jatkuvien opintojen tueksi. ? Mattila Jaakko, Kauhajärvi Kannettava tietokone, lasertulostin ja Office-ohjelma 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielen kehityksen ongelmia. Tietokonetta tarvitaan kuntouttavaan harjoitteluun ja kotitehtävien tekemiseen. Myös perheen toinen lapsi hyötyy kuntouttavasta harjoittelusta. Erityisluokanopettaja, toiminta- ja puheterapeutti sekä lääkäri suosittelevat kannettavan tietokoneen hankintaa. Tuen saaja käyttää koulussa äänikirjoja oppimisen tukena ja saa kotikäyttöön Lexia -harjoitteita. ? T.U., Pieksämäki Kannettava tietokone, lasertulostin ja Of- tukilinj a 5 ? ? 2010 l 35
• Tukilinja-lehteä on julkaistu vuodesta 1996 Tukilinja-lehden julkaiseminen alkoi edellisen laman loppuvaiheissa vuonna 1996, jolloin valtiovalta toivoi kansalaisjärjestöjen ottavan entistä enemmän vastuuta syrjäytymisalttiiden kansalaisryhmien oloista. Lehteä julkaisemaan ja tukea jakamaan perustettiin tukiyhdistys, ja Tukilinjan tuotolla alettiin edistää vammaisten ja osatyökykyisten suomalaisten kouluttautumista ja pääsyä työ­elämään. Tukilinja jakaa tukea joustavasti. Yksilöllisyys onkin hakemusten käsittelyssä tärkeää, sillä monesti tuen hakijat ovat yhteiskunnan tukien näkökulmasta väliinputoajia. Vaikka yhteiskunnan muutos on ollut hidasta, tällä tukitoiminnalla on saatu aikaan monia yksilöllisiä menestystarinoita. Tukilinja-lehti on lunastanut paikkansa myös erityisaikakauslehtenä. Se levittää sekä laajalle yleisölle että alan ammattilaisille tietoa vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyvistä yhteiskunnallisista muutoksista ja hyvistä toimintamalleista. Työllistymisen kannalta kehitys on ollut hidasta. Tutkimusten mukaan joka kolmannen vammaisen ihmisen työkyky on erinomainen tai hyvä, ja yli puolella heistä vähintään kohtalainen. Silti vain vain 17??% työikäisistä vammaisista suomalaisista on mukana palkallisessa työelämässä. Kynnys on korkea, kun esimerkiksi Tanskassa osatyökykyisistä 58?% on töissä. Jos sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamista koskevat lait ja työelämän asenteet sen sallisivat, noin 30?000 työkyvyttömyyseläkeläistä siirtyisi Suomessakin mielellään mukaan työelämään. Työelämään pääsyä odottelee esimerkiksi noin 1?000 korkeakoulutettua vammaista henkilöä. Vuosina 1996–2009 on Tukilinjan apurahoina jaettu lähes 5 miljoo­naa euroa. Vuonna 2009 tukena myönnettiin yli 430?000 euroa, eli noin 36?000 euroa kuukaudessa. Tukilinjan tilaus on luotettava, yksilöllinen ja vaivaton tapa vaikuttaa tasa-arvon lisääntymiseen Suomessa. Tervetuloa joukkoomme – ja lämmin kiitos lehtitilauksestanne! Tukea yksityishenkilöille ja integraatiohankkeille Tukilinjafoorumi myöntää kuukausittain apurahoja ja apuvälineitä. Hakemuksesta myönnettävä tuki on tarveharkintaista. Apurahoilla pyritään tukemaan vam­man tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteisten henkilöiden yksilöllistä työllistymistä joko palkkatyöhön, itselliseen työhön, kuntouttavaan työtoimintaan tai palkattomaan toimintaan. Tukea voivat hakea myös samoja päämääriä edistävät yhteisöt ja järjestöt Tukea voidaan myöntä myös integraatiota eli tasaveroista osallistumista tukeville hankkeille. Integraatioapurahan hakijan ei tarvitse itse olla vammainen ihminen, mutta tuen kohteena olevan toiminnan tulee joko tukea tai TILAA TUKILINJA-LEHTI! P. 09 - 3487 2722 tai www.tukilinja.fi tukilinja 36 edustaa tasaveroista osallistumista. Integraatioapurahoilla voidaan tukea koulutusta ja työllistymistä, mutta myös taiteen, kulttuurin, tutkimuksen ja vapaa-ajan hankkeita. Esimerkiksi tutkimusapurahan hakuperusteena voi olla tutkijan vammaisuus, tutkimusaihe tai toteutustapa. Tukilinja ottaa jatkuvasti vastaan apurahahake­muksia. Ennen tuen hakemista kannattaa tutustua hakuohjeisiin internet-sivuilla www.­tukilinja.fi. Lisätietoa voi kysellä myös puhelimitse tai sähköpostilla (ks s. 2). Vapaamuotoisen kirjalliset hakemukset liit­teineen lähetetään osoit­teella: Tukilinja-lehti?/?Tukilinjafoorumi? Koskelontie 19 A, 02920 Espoo