• 6 / JOULUKUU 2023 – TAMMIKUU 2024 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA SANALLA ON SANOTTAVAA Artisti Sana puhuu kouluissa huumeista s. 8 JULIANNA JA NUORTEN HÄTÄ Auttamistyö on nyt vaativaa s. 22 RYTMINEN VOIMISTELU on Annin lempilaji s. 20 NEPSYHANKE JA HALLITUSOHJELMA S. 6
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 45 e 6 kk 55 e 1 v ja kesto 99 e Lehdestä 1/2024 alkaen tilaushinnat ovat 25 e (2 kk) 48 e (4 kk), 58 e (6 kk) ja 108 e (1 v ja kesto). Korotukset vastaavat yleistä hintatason muutosta esimerkiksi painoja postituskuluissa. Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 27. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Henniina Ylitalo. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2023 8 s. TOIMITUKSELTA Olin tekemässä tähän lehteen juttua Sekunnit ennen kaatumista -näytelmästä. Linnanmäki oli miljöönä hauska jutuntekopaikka. Lisäksi työryhmän hyvä meininki ja toisiaan kunnioittava me-henki todella välittyi minulle ja kuvaajalle – kokonaisuuteen kuulumattomista joulunäytelmän lavasteista huolimatta! Nyt odotan innolla jutun kuvia, joista tuli taatusti hauskoja. Ja tietenkin eniten odotan valmiin näytelmän näkemistä. Tällaiset kulttuuriaiheiset juttukeikat ovat suosikkejani, ne tuovat valoa pimeään syksyyn. Sanni Purhonen Sanalla on asiaa! Joulupuuroa, ihanaa! Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Musk etsii halvaantuneita koehenkilöitä ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Nepsyt ja vammaislaki Kelassa ihmetellään kuntoutusmäärärahan kytkemistä vammaispalvelulain siirtoon. s. 7 7 kysymystä DiDa-festivaalista Sanni Purhonen organisoi ja esiintyy. s 12 Dida juhlii vammaisten päivää Vammaisten tekijöiden taidekattaus Oodissa houkuttelee mukaan. s. 20 Töihin aivovamman jälkeen Kun väsymys ja keskittymisvaikeus rasittavat, auttaa työn muokkaus. s. 21 Omaishoitaja töissä Mielenterveyspotilaan omainen on tiukilla. IHMISET s. 8 Sanalla on asiaa Artisti Sanan eli Sanna Rönnbergin biisit syntyvät nuorena koetuista kolhuista. s. 14 Julianna ja nuorten hätä Julianna Brandt kului loppuun auttamistyössä. Sitten syttyi rakkaus. s. 17 Hyvän mielen resepti Milla kehitteli jouluisen keksifantasian. s. 11 Tulilinjalla Kolumnivuorossa Julianna Brandt . s. 22 Rouva Hoo ja vamma Sekunnit ennen kaatumista -esitys kertoo vammautumisesta. s. 30 Blogilinjalla Eveliina löysi paikkansa nuorten yhteisöohjaajana. TUKIKOHTEET s. 18 Annista tuli kilpavoimistelija Tukilinja lahjoitti 10-vuotiaalle Annillle varusteita. s. 26 Joulunäytelmä tehdään yhdessä Nuorten teatteriryhmä sai apurahan esitykseen. s. 29 Terveisiä virtuaalimaailmasta Toomas sai apurahan pelipöytään. s. 32 Tukipointti Tuki perille – varmasti! s. 38 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja elo–syyskuussa 2023. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukij afoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua 52 % LEHDEN SISÄLLÖSTÄ ON VAMMAISTEN TAI OMAISHOITAJIEN TEKEMÄÄ
• Tukilinja 6/2023 3 Suomi eriarvoistuu vauhdilla SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 5.2.2024 Monet nuoret tuntuvat nyt kärsivän näköalattomuudesta ja masennuksesta, joita lääkitään päihteillä ja ilmaistaan levottomalla elämällä. Samaan aikaan Suomi eriarvoistuu vauhdilla, mikä tuottaa lisää autettavia. Ensi vuonna meillä on 144 000 köyhää lasta, 12 700 enemmän kuin nyt. Aika monella heistä tai heidän vanhemmistaan on vamma tai pitkäaikaissairaus – se on yksi suurista köyhyysriskeistä. MONET NUORET tuntuvat nyt kärsivän näköalattomuudesta ja masennuksesta, joita lääkitään päihteillä ja ilmaistaan levottomalla elämällä. On vaikea kuvitella, että he olisivat siitä kokonaan itse vastuussa. Eiköhän se ole meidän aikuisten maailma, joka näköalattomuutta tuottaa. Se tarjoaa heille sotaisaa, vihantäyteistä ja luonnonkatastrofien uhkaamaa maailmaa. Jos nuoren taustavoimat eivät pysty siihen vastapainoa antamaan, ei ihme, jos ahdistaa. Kysyimme tilanteesta artisti Sanalta ja kolumnistiltamme Julianna BrandtSmalilta, joilla kummallakin on kokemusta nuorten auttamisesta. Kannattaa lukea, mitä he siitä miettivät. AIKUISTEN TEHTÄVÄNÄ on näyttää tietä. Tehdään siis se, mitä voidaan, ja etsitään kaamoksen keskelle iloa ja toivoa etenkin niille, joiden ote uhkaa herpaantua. Kerromme tässä lehdessä monista lapsista ja nuorista, joilla iloa ja toivoa on. Se tulee ymmärtävistä ja sinnikkäistä vanhemmista, hyvistä tukiverkostoista, mukavista valmentajista ja harrastustovereista, vastuuta kantavista auttajista – teistä kaikista, joilla auttamisen ja jakamisen kipinä on. Pidetään sitä yllä. Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi TUKILINJAN TAVOITTEENA on auttaa pitkäaikaissairaita ja toimintarajoitteisia, vähävaraisia ihmisiä saamaan osansa elämän iloista ja haasteista. Lehdessä kerromme apurahojen vaikutuksesta. Toivomme sen innostavan ihmisiä kaikilta elämänaloilta liittymään joukkoon ja edistämään muutosta kohti yhdenvcrtaisempaa yhteiskuntaa. Sellaisessa viihtyisimme kaikki paremmin. TÄLLAINEN TYÖ ja vaikuttaminen antaa elämälle merkitystä. Välillä kuitenkin epäilee, että kyse on vuotavan veneen tilkitsemisestä. Ei siksi, etteivät apurahakohteemme iloitsisi tuesta ja heidän elämänsä kohenisi. Kyllä niin käy ja siitä on syytä olla tyytyväinen. Myös ymmärrys ihmisten moninaisuudesta on yhteiskunnassa lisääntynyt ja yhdenvertaisuuden tavoite hyväksytään entistä laajemmin.
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Shed tuo joulumielen Brittiläisen esikuvansa mukaisesti Helsingin Kaupunginteatterissa toimii lasten ja nuorten Shed-musiikkiteatteriryhmä, joka tuottaa joka jouluna musiikkinäytelmän. Tänä jouluna se on uusi versio H.C. Andersenin Lumikuningatar-sadusta. Pääosassa lumikuningattarena nähdään Vappu Nalbantoglu ja muissa rooleissa loistavat Shedin 80 lasta ja nuorta. Shedin toiminta on paitsi ympärivuotinen teatteriharrastus, myös monimuotoista, erityislapset huomioivaa lapsija nuorisotyötä. Esitykset nähdään 2.–16.12. Studio Pasilassa. 4 Tukilinja 6/2023 Google paransi Google Maps ja Googlen Pixel-puhelimet ovat – ainakin jo USA:ssa – parantaneet saavutettavuutta: Mapsiin on tullut kävelyreitin reittivaihtoehdoksi wheelchair-accessible eli esteetön. Sen saa käyttöön valitsemalla transit-reitin vaihtoehdoksi esteettömyyden. Yritykset voivat profiloitua tiedolla, että omistaja on vammainen. Autolla ajaessa kohteen esteettömyys tulee esiin sekä Android Auton karttahaussa että niissä navigointijärjestelmissä, joissa Google on sisäänrakennettuna. Googlen uudemmissa Pixelkännyköissä kameraa voi Magnifier-sovelluksen kanssa käyttää suurennuslasina. Tuoreimmissa malleissa on myös Guided Frame -tila, joka ohjaa kuvaamista, kun oma näkö ei riitä. Heviä mielenterveysasiaa Uusi, mielenterveysasioita ja heviä kaihtamaton videopodcast Metalliliiteri aloitti lähetyksensä lokakuussa. Juontajana on Erkka Korhonen, Mielenterveyden keskusliiton kulttuurikummi. Ensimmäisenä vieraana nähtiin Nightwishistä tuttu basisti-laulaja Marko Hietala, joka kertoi kärsineensä masennuksesta ja saaneensa aikuisena ADHD-diagnoosin. Pään kuhina rauhoittuu mm. tieteiskirjallisuutta lukemalla. Podcastissa pohdittiin myös julkisuuden ja sosiaalisen median paineita. Kahden viikon välein julkaistavatn Metalliliiterin vieraina on nähty sen jälkeen kirjailija Jenny Rostain ja Stam1nan kitaristi Pekka ”Pexi” Olkkonen. HILJAISEN KANSAN ÄÄNET YouTubessa nähtävä kaunis musiikkivideo Hiljaisen kansan äänet kertoo kuurojen lapsuuskokemuksista suomalaisella viittomakielellä ja lauluilla. Video avaa monille kuuroille lapsille tyypillisiä lapsuuden kokemuksia kuulevien maailmaan sopeuttamisesta ja ryhmään kuulumattomuudesta. Kokemuksia on kerätty samannimisessä tutkimushankkeessa. Videolla esiintyy mm. viittomakielinen näyttelijä Silva Belghiti ja tuotanto on NTRNZ median käsialaa VAMMAISYSTÄVÄLLISET KAUPUNGIT Kun vammainen henkilö lähtee ulkomaille, kannattaa kohteen esteettömyyteen tutustua ennakkoon. Listauksia saavutettavista kaupungeista löytyy nyt useitakin. Valuable 500 -ryhmä on listannut maailman 10 vammaisystävällisintä kaupunkia. Ne ovat: Singapore (jossa kehutaan erityisesti julkista liikennettä), Las Vegas, Amsterdam, New York, Orlando (USA), Pariisi, Shanghai, Lontoo, Sydney ja Tokio. USA:n kaupunkien tarkempi listaus löytyy rahoitusyhtiö WalletHubin sivuilta. Viisi kärjessä ovat Minneapolis, Pittsburg, St. Louis, Columbia ja Huntington Beach. APUA KÖYHILLE LAPSILLE Tukilinja osallistui marraskuussa myös Apuväline-tapahtumaan ja järjesti yleisökyselyn siitä, millaisiin kohteisiin apurahoja toivottiin jaettavan. Vaihtoehtoina olivat a) Tietokone opiskelun tueksi kuntoutujalle, b) Harrastusmaksut toimintarajoitteiselle lapselle ja c) Työväline liikuntarajoitteiselle pienyrittäjälle. Ylivoimaisesti eniten ääniä sai lasten harrastaminen. Eikä ihme: tiedetään, että terveysongelmat ja toimintarajoitteet ovat perheille merkittävä köyhyysriski. Ensi vuonna köyhyysrajan alapuolella on lähemmäs 140 000 lasta, noin 12 700 enemmän kuin tänä vuonna. Moni näistä lapsista on vammainen.
• Tukilinja 6/2023 5 Musk etsii vapaaehtoisia Sähköautojen ja avaruusteknologian uranuurtajana tunnettu eksentrinen miljardööri Elon Musk omistaa myös Neuralink-nimisen yhtiön, joka kehittää teknologiaa halvaantuneille. Neuralink etsii nyt vapaaehtoisia koehenkilöitä, jotka suostuvat siihen, että heidän aivoihinsa implantoidaan kirurgisesti aivokäyttöliittymä BCI (brain-computer interface). Koehenkilöiden tulisi olla alle 40-vuotiaita ja neliraajahalvautuneita. BCI:n tarkoitus on mahdollistaa tietokoneen käyttö elektrodien ja johtimien kautta suoraan aivotoiminnoista käsin eli ajattelemalla. FESTARIHAKU OAF Marraskuun ajan voivat marginaalissa toimivat kuvataiteen, musiikin, elokuvan, esittävän taiteen ja kirjallisuuden tekijät hakea esiintymään Helsinkiin Outsider Art Festivaalille 15.–25.8.2024. Samalla voi hakea myös OAF Akatemiaan ja kansainväliseen taiteilijaresidenssiin. Tämänvuotisella festivaalilla oli 20 live-tapahtumaa ja 11 onlineja radiotapahtumaa. Ne tavoittivat lähes 30 000 ihmistä. PARAFEST Joensuussa vuosittain järjestettävä ilmainen Parafest-tapahtuma hakee myös marraskuussa vammaisia taiteilijoita ja esityksiä ensi elokuun festivaalille (14.–17.8.2024). Kaupungin keskustassa juhlateltassa pidettävässä tapahtumassa on mahdollisuus nauttia kuvataiteesta, teatterista, musiikista, runoista, kirjallisuudesta, seminaareista ja elokuvista. Pleikkaohjain vammaisille 6.12. alkaen PlayStation 5 -pelilaitteeseen on tarjolla uusi ohjainmalli Access, joka on suunniteltu erityisesti vammaisille pelaajille. Painikkeita ja ohjainprofiilia säätämällä ohjain tukee yksilöllisten rajoitteiden mukaista käyttöä, jolloin pelaamisesta tulee helpompaa. Access-ohjaimia ja perinteisiä ohjaimia voi käyttää pelissä rinnakkain. Accessia voi myös laajentaa neljällä AUX-portilla, jolloin siihen on mahdollista kytkeä lisää erikoiskytkimiä, painikkeita tai joystickejä. NÄKEMYSTÄ NEUROKIRJOON Tänä vuonna valmistunut amerikkalainen elokuva Ezra on herättänyt huomiota ymmärtävällä otteellaan neurokirjoon. Robert DeNiron tähdittämässä sukusaagassa seurataan autismikirjon piirteitä perheen kolmessa sukupolvessa. Elokuva perustuu ohjaaja Tony Goldwinin ystävän kokemuksiin ja sitä oli tekemässä useita kirjoon kuuluvia. Heihin lukeutuu myös 11-vuotiasta Ezraa esittävä William A. Fitzgerald. Elokuvassa autismin piirteitä ja niihin liittyviä, stressistä johtuvia käytösongelmia kuvaillaan ymmärtävästi ja lempeästi. Elokuva tehtiin autismiystävällisin menetelmin ja asiantuntijoita hyödyntäen. Toivottavasti se nähdään vielä Suomessakin. VUODEN TEATTERITEKO Teatterikeskuksen Vuoden teatteriteko -palkinnolla 2023 teoksestaan haavoittuvaisia havaitsemisia palkittu taiteilija-fasilitaattori Isa Hukka ja Rampa productions -työryhmä nähtiin marraskuussa Baltic Circle -teatterifestivaaleilla, jossa he esittivät teoksen rampamaisema – laiska, myöhässä, eikä ees paikalla. Esitykset olivat loppuunmyytyjä. Omaperäinen, kansainvälinen ja kokeellinen ryhmä – Aku Meriläinen, Una Auri, Juti Saari, Vishnu Vardhani Rajan ja Sophia Mitiku – pyrkii määrittelemään vammaisuutta uudelleen, yhteiskunnan eikä yksilön ominaisuutena. ESTEETÖNTÄ LUONTOMATKAILUA 85-vuotisjuhlavuottaan viettävä Invalidiliitto jakoi Apuväline-tapahtumassa Tampereella ensimmäisen Esteettömyyden edistäjä -palkinnon. Palkinnon sai Arctic Lakeland Kainuu -verkkosivuston esteettömyysosio, jonka ovat toteuttaneet Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Suomen Paralympiakomitea. Kainuussa osataan nähtävästi panostaa sekä esteettömiin matkailukohteisiin ja toimintoihin että niiden esittelyyn.
• Määrärahalisäys ei korvaa vammaispalvelulakia aikana. Asiakasmäärät ovat kasvaneet ja palveluita on tarvittu enemmän kuin meillä on ollut mahdollista rahoituksen puitteissa toteuttaa.” Laku-perhekuntoutus Neuropsykiatrisiin häiriöihin lasketaan kuuluvaksi esimerkiksi autimismikirjo, ADHD, ADD, Touretten oireyhtymä sekä lukitai hahmotushäiriö. Kela tarjoaa näihin ryhmiin kuuluville lapsille ja nuorille Laku-perhekuntoutusta, Oma väylä -kuntoutusta ja sopeutumisvalmennuskursseja. Satoja lapsia ja nuoria ohjataan tällaiseen kuntoutukseen joka vuosi. Viime vuonna myönteisen kuntoutuspäätöksen sai yli 7000 lasta ja nuorta. Kuntoutus ei riitä Tulevaisuudessa pelkästään kuntoutus ei Tuula Ahlgrenin mukaan riitä neurokirjon lapsille ja nuorille tilanteen kohentamiseen, vaan tarvitaan muitakin toimia. “25 miljoonaa on mielestäni riittävä summa tällä hetkellä. Kuntoutusten asiakasmäärä pystytään pitämään samalla tasolla kuin tänä vuonna ja kuntoutusta pystytään jatkamaan ainakin seuraavat neljä vuotta. Mutta pitkällä tähtäimellä kohderyhmälle täytyy saada myös riittävästi terveydenhuollon palveluita.” Hyvinvointialueilla ei palveluja Hyvinvointialueet eivät ole vielä ehtineet kehittää neurokirjon häiriön lasten ja nuorten kuntoutuspolkuja. “Haasteet ilmenevät käytännössä siten, että tätä asiakasryhmää ohjataan hyvin nopeasti Kelan kuntoutuksen piiriin sen jälkeen, kun diagnoosi on tehty. Hyvinvointialueet eivät tarjoa heille kevyempiä ensivaiheen palveluita, jotka voisivat olla riittäviä”, Ahlgren harmittelee. “Hyvinvointialueilla on kuitenkin tunnistettu tarve kehittää näitä palveluja ja alueet vastaavat asian eteenpäin viemisestä. Kela on siinä yhteistyökumppanina yhdessä THL:n ja sosiaalija terveysministeriön kanssa.” Kommentointi niukkaa Sosiaalija terveysministeriöstä kommentoidaan kirjausta lyhyesti: “Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa neuropsykiatristen lasten ja nuorten oikea-aikaisia palveluja niin hyvinvointialueilla kuin Kelan harkinnanvaraisessa kuntouksessa. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut koskevat osaa neuropsykiatrisista lapsista ja nuorista. Siirtymävaiheen aikana hyvinvointialueiden ja Kelan yhteistyötä ja työnjakoa voidaan kehittää ja palvelupolkuja sujuvoittaa”, selvittää sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuson erityisavustaja Nuutti Hyttinen. STM:stä täsmennetään vielä, että kommentti tulee yhteisesti STM:n virkakunnalta. TEKSTI Elise Tykkyläinen SYKSYN BUDJETTIRIIHESSÄ osoitettiin Kelalle kolme miljoonaa euroa lisärahoitusta lasten ja nuorten neuropsykologiseen kuntoutukseen tälle vuodelle: “Käynnistetään syksyllä 2023 määräaikainen ohjelma, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta. Ohjelmaan käytetään 20 milj. euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan.” Päätös oli Kelan etuuspäällikkö Tuula Ahlgrenin mukaan enemmän kuin tervetullut, mutta se herätti myös hämmennystä. Lisärahoitus koskee harkinnanvaraisen kuntoutuksen neuropsykiatrisia palveluja, joita on toteutettu jo pitkään. ”Nämä palvelut eivät ole kytköksissä vammaispalvelulakiin”, toteaa Ahlgren. Esimerkiksi Laku-hankkeen pilotti on käynnistetty jo vuonna 2012. Myönnetty rahoituskin riittää nyt pidemmälle kuin uuden vammaispalvelulain voimaantuloon asti. Palvelu ei katkea “Lisärahoitus mahdollistaa sen, että saamme tehtyä myönteisiä päätöksiä Oma väylä -palvelulle ja Laku -perhekuntoutukselle vuoden loppuun asti. Muuten olisimme joutuneet keskeyttämään myönteisten päätösten tekemisen tänä vuonna ja tekemään palveluille kiintiöt.” Ahlgrenin mukaan Kela teki itse ehdotuksen lisämäärärahasta. “Kelassa on ollut huolenaiheena se, miten tämä asiakasryhmä saa riittävästi palveluita. Tästä on puhuttu ministeriön kanssa jo kevään Kela on saanut 25 miljoonan euron lisärahoituksen lasten ja nuorten neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutuspalveluille. Se ei korvaa ”nepsyjen” jäämistä pois vammaispalvelulain piiristä. Lain voimaantuloa siirrettiin hallitusohjelmassa vuodella. 6 Tukilinja 6/2023 VAMMAISLAKI NEPSY = Lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, joihin kuuluvat esim. autimismikirjo, ADHD, Touretten oireyhtymä sekä lukitai hahmotushäiriö. Näillä kuntoutuspalveluilla ei ole mitään kytköstä vammaispalvelulain muutokseen.
• 7 kysymystä TEKSTI JA KUVA Elise Tykkyläinen Taiteen pyörteissä Disability Day Art&Action -festivaalia on järjestetty vuodesta 2016. Tänä vuonna se pidetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa 1.12. ja striimataan nettiin. Kysyimme yhdeltä järjestäjistä, Sanni Purhoselta, mitä on luvassa. 1. DiDa on perinteisesti järjestetty YK:n kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. ja lähelle se osuu nytkin. Mitä vammaisten päivä sinulle merkitsee? ”Ihmisoikeusjärjestössä työskentelevänä näen, että tietoisuuden kasvattaminen vammaisten oikeuksista on tärkeää, koska nämä oikeudet ovat Suomessa edelleen suhteellisen huonolla tolalla. Tämä näkyy meidän lakineuvonnassamme jatkuvasti ja ihmisillä voi olla kovakin hätä.” ”Vammaisten ja myös vammaisten taiteilijoiden täytyy näkyä ja kuulua yhteiskunnassa. Minulle tämä päivä on ennen kaikkea tietoisuuden lisäämisen väline. Mielestäni jokaisen päivän pitäisi olla vammaisten ihmisoikeuksien päivä.” 2. Teemaksi valikoitui tällä kertaa luonto. Mitä haluatte sillä viestiä? ”Monet taiteilijat ammentavat luonnosta. Luonto kuuluu kaikille ja aiheella on monenlaisia yhteiskunnallisia viestejä. Mikä on luonnon saavutettavuus ja toteutuuko esteetön kulku luontoreiteille?” ”Kun ajattelemme ilmastonmuutosta ja ekokatastrofia – niistähän kärsivät toki kaikki – ajatteleeko kukaan, miten vammaiset ihmiset selviävät tällaisen keskellä?” 3. Mitä uutta on luvassa tämän vuoden DiDassa? ”Nyt on tulossa paljon sellaisia taiteilijoita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet DiDassa mukana. Luvassa on runoutta, musiikkia ja esittävää taidetta. Mukana on myös flamencoa, jota ei ole aiemmin ollut. Lisäksi on kuuroja viittomakielisiä esiintyjiä, esimerkiksi niin sanottua visuaalista musiikkia.” ”Tarjonta on lisääntynyt viime vuosina, mikä kertoo siitä, että festivaalin tunnettavuus on lisääntynyt.” 4. Mikä on paras DiDa-muistosi aiemmilta vuosilta? ”Se kun sain ensimmäisessä DiDassa järjestettyä Kansallisteatterin Lavaklubille runo-ohjelmaa. On ollut ylipäätään hienoa saada paljon tuttuja runoilijoita mukaan. Pidän eniten kirjallisuusohjelmasta koska se on omakin lajini.” ”Mahtavaa on ollut myös saada mukaan isoja yhteistyökumppaneita, kuten Espoon modernin taiteen museo EMMA ja Kansallisteatteri, jotka myös haluavat viettää vammaisten päivää ja tarjota mielenkiintoisia kokonaisuuksia.” 5. Aiotko itse esiintyä festivaalilla? ”Aion lausua englanniksi runojani yhdessä amerikkalaisen kirjailijan Stephen Kuusiston kanssa. Hän on kääntänyt runouttani englanniksi ja tämä on sellainen aluevaltaus, josta olen todella innoissani.” 6. Miten vammaiset taiteilijat pääsevät Suomessa ammattimaisen toiminnan piiriin? ”Suomi on sellainen maa – niin hyvässä kuin pahassakin – että täällä arvostetaan koulutusta, ja vammaisilla on haasteita taideopintojen saavutettavuudessa. Meillä ei ole paljon taidealan koulutuksen saaneita vammaisia taiteilijoita. Se on este verkostojen rakentamiselle ja apurahojen saamiselle. Vammaisten on myös vaikea päästä esittävän taiteen pariin näyttelijäksi.” ”Taidealalla toimivat haluavat varmasti kuvitella olevansa avoimia ja suvaitsevaisia, mutta usein nämä piirit ovat sisäänpäin lämpiäviä ja saavuttamattomia. Vammaiset taiteilijat ikään kuin pakotetaan omiin vammaiskarsinoihinsa. Yleinen taidemaailma ei ole saavutettava ja meillä on siinä vielä paljon tekemistä.» 7. Uuden vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen on kuohuttanut monia. Puhutaanko siitä DiDassa? ”Vammaispalvelulain ympärillä käyty keskustelu on ollut masentavaa. Enimmäkseen äänessä ovat kaikki muut kuin vammaiset henkilöt itse. Jos lykkääminen todella tarkoittaa lain muokkaamista ja tarkentamista, tätä aikaa voinee käyttää myös hyvin. Pelkona kuitenkin on, että kysymys on säästöjen etsimisestä ja poliittisten irtopisteiden keräilystä.” ”Vammaispalveluja ei hahmoteta ihmisoikeuksien kautta vaan puhe kääntyy rahaan ja keskenään riiteleviin ryhmiin. Vammaisjärjestöt saavat pitkälti katsoa peiliin siinä, miten tällaiseen on päädytty.” ”Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni yksityishenkilönä. Ymmärrän, että aihe on todella haastava, mutta toivoisin silti enemmän yhteiseen näkemykseen pyrkimistä.” DiDasta kerrotaan lisää sivulla 12. Tukilinja 6/2023 7 Kuka? Sanni Purhonen, Espoo Runoilija, Kynnys ry:n tiedottaja.
• UNELMAT TODEKSI Sana on suorapuheinen asennemimmi, jonka musiikissa elämän kipukohdat kääntyvät voimavaroiksi. Tukilinjan apurahalla artisti hankki ensimmäisen oman miksauspöydän. TEKSTI Riitta Skytt Kuka? Sanna Rönnberg, artistinimeltään Sana, 33, Oulu. Toimintarajoite ADHD, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja polvivamma. Apuraha Miksauspöytään. Sanalla on sanottavaa K U V A M IK A V A L L IN E V A 8 Tukilinja 6/2023
• Tukilinja 6/2023 9 LÄMMITTELIJÄ, LÄMPPÄRI = Ennen varsinaista artistia esiintyvä tunnelman virittäjä. “USKON AINA ihmisten toiseen mahdollisuuteen”, sanoo oululainen artisti ja lauluntekijä Sana eli Sanna Rönnberg, 33. Musiikissaan modernia poppia ja räppiä yhdistelevä Sana kokee saaneensa itse uuden mahdollisuuden, kun hän raitistui kahdeksan vuotta sitten. “Tottakai minua harmittaa, että hukkasin kymmenen vuotta elämästäni ja tein ikäviä asioita, mutta jos keskittäisin kaiken energiani niiden miettimiseen, en voisi ikinä tehdä tätä työtä.” Aivan hukkaan vuodet eivät kuitenkaan menneet. Elämänsä syvistä vesistä Sana ammentaa biiseihinsä sanoituksia, jotka koskettavat kuulijoita. “Aiheita riittää. Käsittelen ihmissuhdeasioita, mielenterveyttä, kiusaamista ja päihteitä. En halua keksiä tarinoita vaan kertoa rehellisesti asioista, jotka ovat tapahtuneet minulle.” Riimittelijästä ammattilaiseksi Sana alkoi jo nuorena purkaa pahaa oloaan kirjoittamalla riimejä. Niistä syntyi räppejä, joita hän julkaisi musiikkiportaali Mikseri. netissä. Ajan myötä intohimoinen harrastus kehittyi ammattimaiseksi toiminnaksi. Vuodesta 2017 hän on tehnyt musiikkia yhdessä tuottaja Vesa Hiidenmaan kanssa. Keikoilla Sanan mukana on myös kitaristi, rumpali, tanssijoita ja ääniteknikko. Sana osallistui silloisen keikkalaulajansa kanssa MTV3:n Suomen X Factor 2018 -kisaan, jossa he pääsivät ensimmäiseen live-lähetykseen asti. Ohjelman jälkeen Sana ymmärsi, että hän haluaa olla itsenäinen artisti ja solisti, ja alkoi tosissaan opiskella laulamista: “Voin räpätä vaikka pää alaspäin ja takaperin, mutta laulaminen on vaikeampaa. Olen kuitenkin määrätietoisesti mennyt sitä kohti. Nyt olen tyytyväinen, laulut sujuvat jo.” 50 Centin lämppärinä Sanan uran tähän asti merkittävin onnistuminen oli, kun hänet marraskuussa 2022 valittiin yhdysvaltalaisen, Grammy-palkitun räp-artisti 50 Centin lämmittelijäksi Suomen kiertueelle. Sana kertoo, että 50 Centin eli Curtis James Jackson III:n turvatoimet olivat niin tiukat, ettei tähteä saanut edes lähestyä. Artistin työryhmä kuitenkin ylisti Sanan biisejä ja meininkiä, ja ihmetteli, miksi hän ei ole Suomessa tunnetumpi. “Kuinka moni pääsee koko elämänsä aikana lämppäämään maailmantähteä? Onhan se ihan käsittämätön juttu, että minä pääsin. En vieläkään oikein tajua miten se oli mahdollista – mutta siellä oltiin!” Sana ihmettelee. Voimabiisejä Tukilinjan tuella Musiikkinsa Sana julkaisee omakustanteina. Tähän asti hän on vuokrannut tarvittavia laitteita treeneihin ja keikoille, mikä on kallista ja aikaa vievää. Hän keskusteli psykoterapeuttinsa kanssa mahdollisuudesta hakea Tukilinjalta apurahaa tärkeimmän työvälineensä, miksauspöydän hankintaan. “Ensin tuntui siltä, että enhän minä voi hakea sitä, jos se on joltain toiselta pois”, Sana sanoo ja näyttää hieman ahdistuneelta. Terapeutti kuitenkin kannusti Sanaa hakemaan apurahaa. “Olin jo epätoivoinen, ja sitten sain apurahan! Hämmentävää – niin siistiä!” Syksyllä hän kävi Helsingissä äänittämässä uusia biisejä ja kertoi, että niiden joukossa on jälleen mielenterveysaiheinen, vahva kappale. Monet elämässään kovia kokeneet ovat saaneet voimaa ja lohtua hänen sanoituksistaan. Jotkut ovat jopa antaneet tatuoida hänen tekstejään ihoonsa. “Se tuntuu aika hurjalta. Kun he ovat 80-vuotiaita Sanan viesti nuorille on: ”Uskokaa itseenne ja tehkää sitä omaa juttuanne. Vaikka jotkut polkisivat alas ja kiusaisivat, älkää luovuttako vaan menkää eteenpäin. Pitäkää kiinni unelmastanne!” K U V A R IIT TA S K Y T T Kukaan ei ole yksin ja kaikesta selvitään!
• Vapaaehtoistyötä kouluissa Sana on itse kokenut rankkaa kiusaamista netissä ja myös päihteistä hänellä on omakohtaista, painavaa sanottavaa. Kokemustensa vuoksi Sanasta on tärkeää auttaa lapsia ja nuoria. Oulun poliisin kanssa hän kiertää vapaaehtoisena paikallisissa kouluissa puhumassa kiusaamisesta ja päihteiden käytöstä. Nämä aiheet ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Tänä syksynä sekä Diakonissalaitos että THL ovat tiedottaneet nuorten kasvaneesta huumeiden käytöstä ja nuorten huumekuolemien lisääntymisestä. Sana on huomannut saman ongelman: “Ymmärtääkseni alkoholinkäyttö on vähentynyt mutta huumeiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti, nimenomaan kaiken maailman nappikaupat. Yritän painottaa, että ikinä et voi tietää, mikä se pilleri on ja mitä siitä seuraa. Se voi olla se viimeinen pilleri. Jos saisin lapset ja nuoret uskomaan, että älkää kokeilko, koska se harmittoman tuntuinen kokeilukin voi olla kohtalokas.” Puhu aikuisen kanssa Jos lapsilla ja nuorilla on ongelmia tai kotona käytetään liikaa päihteitä, Sana kehottaa puhumaan turvallisen aikuisen kanssa, on se sitten opettaja tai terveydenhoitaja. ”Jos puhuu vain kavereilleen, niin eivät he osaa käsitellä asioita oikealla tavalla. Jos ei uskalla puhua kellekään, minulle voi laittaa viestiä Instagramin viestiboxin kautta. Sitten yhdessä mietitään, että mitä tehdään. Viestejä tulee aika paljon, mutta aina minä niihin vastailen. Jos olen ainoa ihminen, kelle he uskaltavat puhua, niin sitten se on kannettava.” Kappaleesta tunnushymni Sana julkaisi viime vuonna kappaleen nimeltä Uudestaan. Sen kertosäkeessä laulaa Oulun NMKY:n lapsikuoro Lauluflikat. “Alusta asti oli selvää, että mukaan tulee lapsikuoro. Lapset laulavat, ettei maailma ole reilu paikka, että täällä tapahtuu myös ikäviä asioita”, Sana kertoo. Kappale käsittelee myös ADHD:tä ja alkoholismia, mutta pohjavire on kaikesta huolimatta toiveikas ja myönteinen. Irti huumeista ry otti biisin Youtube-kanavansa Huumekulma-keskustelujen tunnusmusiikiksi. Facebookin ADHD-ryhmässä kappaleesta innostuttiin niin, että se nimitettiin ADHD-anthemiksi eli tunnushymniksi. “Pointti on just se selviäminen – et vaikka kaadun, niin nousen aina uudestaan. Meille kaikille tulee elämän aikana vastoinkäymisiä. Kukaan ei ole yksin ja kaikesta selvitään!” Sana kiertää Oulun seudulla paikallisissa kouluissa puhumassa lapsille ja nuorille päihteistä ja kiusaamisesta. Nuoret ovat viestittäneet, että Sana sai heidät ajattelemaan asioita uudella tavalla. K U V A R IIT TA S K Y T T 10 Tukilinja 6/2023 Olin jo epätoivoinen, ja sitten sain apurahan! Hämmentävää – niin siistiä!
• Anna mun liikkua näin Fysioterapeuttini oli ensimmäisillä tunneilla henkisenä tukena ja sovimme valmentajien kanssa, että saan vapautuksen jalkatyöskentelystä. Herätin yläasteella kunnioitusta jopa kiusaajieni keskuudessa kertoessani harrastuksestani. Olin ylpeä ja oikeasti löytänyt lajin, joka ei tuntunut tuijotusten maalitauluna olemiselta. Unohdin välillä kehoni tarkkailun. Se on kaikista vaikeinta: yrittää rentoutua. Jo pikkulapsena minulle tehtiin rentoutusharjoituksia. Makasin pehmeällä patjalla päiväkodin varastohuoneen hämärässä ja avustaja heilutteli raajojani yrittäen saada ne rennoksi. Vammattomista tämä voi kuulostaa hassulta miten muka rentoutuminen voi olla vaikeaa? Mutta CP:n spastisuudet ja lihaksien kireys haraavat voimalla vastaan. TÄYTÄN PIAN 30 ja matkani liikunnan parissa on monipuolistunut. Olen uskaltautunut ryhmäliikuntaan (jossa vertailu vammattomiin kehoihin saa minut välillä voimaan pahoin), kokeillut hiphoptanssia, joogaa ja sovelletun liikunnan curlingia. Käyn kuntosalilla ja vesijuoksemassa, ja haaveilen sovelletusta hiihdosta. Olen viimeinkin ymmärtänyt, mitä tarkoitetaan liikunnan ilolla ja liikun nyt lähinnä omaa mielenterveyttäni varten. En usko, että pääsen ikinä täysin yli siitä hermostuksesta, mikä minulla on julkisesti liikkuessani, mutta tiedän, että myös minulla on oikeus liikuntasuhteeseen, joka tuo terveyttä ja elämään sisältöä. JOKAISEN TAPA LIIKKUA on oikea. Ei ole sääntökirjaa, joka määräisi, että vain vammattomat kehot saavat näkyvästi liikkua. Liikun ehkä joidenkin mielestä hassusti ja varmasti moni ohjaaja haluaisi tulla korjaamaan liikeratojani. Kiitos, mutta ei kiitos. Tiedän, miten treenata satuttamatta itseäni, omissa rajoissani. Kuten Anssi Kela laulaa ”mun täytyy kävellä näin”, niin munkin täytyy liikkua just näin. USKON, ETTEN ole yksin kertoessani koululiikunnan ahdistaneen. Vaikka minulla oli sovellettu liikunta, tein käytännössä samat jutut kuin muutkin. Liikuntahetkien muistelu aiheuttaa yhä paineen tunnetta: Koripallojoukkueita valitessa minua ei valittu viimeisenä, mutta olikohan se vain säälistä? Kengät eivät pysyneet jaloissa kutosluokan kevätjuhlan tanssiaisissa ja huomasin, miten tanssiparini koki myötähäpeää. Itse koin suoraa häpeää, kun kenkä jälleen irtosi vammajalastani 100 metrin juoksulla. Seuraavalla kerran juoksin sukkasillani. LIIKUNNASTA TULI vuorenkokoinen mörkö. Muistan, kun ystäväni ihan viattomasti sanoi, että juoksen hassusti ja demonstroi sen. En osannut sanoa mitään, koska hämmennyin niin paljon oliko liikkumiseni oikeasti noin erilaista? Muistan teleskooppiset apurattaat, ryhtiliivit, jalkatuet mutta myös onnistumisen ala-asteen välitunnilla: hypin narua kaverien pyörittäessä enkä ollut enää ainoa, jolle piti heiluttaa ”vain” aaltoja. Lumilautailun ruosteinen opettelu, hiihtäminen lähimetsässä, vanhojen tanssit ja tavallisella pyörällä ajamaan oppiminen. Ne olivat isoja asioita syntymävammaiselle tytölle, joka yritti voittaa liikkumisen demonejaan. Samalla tulin entistä tietoisemmaksi siitä, kuinka vinossa liikuin ja korvissani kaikuivat vanhempien, lääkärien ja fysioterapeuttien sanat: ”Julianna, muista laittaa oikea kantapää maahan!” PEILIN EDESSÄ FYSIOTERAPEUTTI asettelee kehoani: lantio suoraan, skolioosi ryhdikkääksi, jalkaterät ulospäin, tukevasti maassa. Katsahdan peiliin ja vaikka minulle sanotaan, että nyt seisot normaalisti suorassa, minusta tuntuu juuri päinvastaiselta, ihan kiemuraiselta. Kehoni on koodautunut virheasentoihin, joita verrataan vammattomien käyriin ja standardeihin. Miksi liikkumiseni on hassua tai väärin? Miksei kehoni ole hyvä näin, vinossa tai ei? Miksi sen pitäisi olla kurinalaisen suora ja virheetön, eihän kaikilla vammattomillakaan ole? TEINI-IÄSTÄNI KÄYTIN viisi vuotta intohimoiseen kuntonyrkkeilyn harrastamiseen. Tukilinja 6/2023 11 TULILINJALLA / KOLUMNI Julianna Brandt-Smal Lumilautailun ruosteinen opettelu, hiihtäminen lähimetsässä, vanhojen tanssit ja tavallisella pyörällä ajamaan oppiminen. Ne olivat isoja asioita syntymävammaiselle tytölle. Kolumnisti Julianna Brandt-Smal, 29, Turku. Toimintarajoite Lievä CP-vamma, laajaalainen hahmotushäiriö, keskivaikea lukihäiriö. Ammatti Työyhteisöjen kehittäjä. Toimittaja.
• 12 Tukilinja 6/2023 UNELMAT TODEKSI Vammaiskulttuuritapahtuma DiDa nähdään 1.12. Helsingissä keskustakirjasto Oodissa sekä netissä livelähetyksenä. Värikkään ja monipuolisen esityskattauksen juontaa sokea koomikko Tommi Vänni. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT DiDa YK:N KANSAINVÄLISTÄ vammaisten päivää 3.12. juhlistava DiDa – Disability Day Art & Action -festivaali ottaa tänä vuonna varaslähdön ja kutsuu kaikkia juhlimaan jo perjantaina 1.12. klo 16 alkaen Helsingin Keskustakirjasto Oodiin, Maijansaliin. Pääsymaksuttoman tapahtuman juontaa Tommi Vänni, Suomen sokein koomikko, ja teemana on tänä vuonna luonto. Se näkyy tuottajien Satu Kankaanpään ja Taru Perälän mukaan ohjelmistossa monin tavoin. ”Minä olen ainakin omalla mukavuusalueellani, koska rakastan luontoa!” sanoo Kankaanpää. ”Kyllä hakemuksissakin oli selkeästi nähty vaivaa ja puhuttiin luontosuhteesta”, Perälä säestää. Runoutta, musiikkia, tanssia Tuottajat kertovat innostuneina myös tämän vuoden ohjelmakokonaisuuden monipuolisuudesta. Oodissa on mahdollisuus nähdä uransa eri kehitysvaiheissa olevia taiteilijoita, tunnettuja nimiä, nousevia tähtiä, yllätyksiä sekä eri taidemuotoja. Tarjontaa oli lopulta niin paljon, että tuottajaparin oli suorastaan vaikea karsia avoimesta ohjelmahausta parhaat nimet festivaaleille. He nostavat kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen esiin muutaman suosikkinsa: ”Runoilija Stephen Kuusisto on tapahtuman kansainvälinen tähti. Kaiunsäde-yhtyeen DIDA JUHLII MONINAISUUTTA jazzia ja viihdemusiikkia yhdistelevä ote sopii kaikkiin mielentiloihin. Tanssija Nilas Lindell kuuluu moneen eri vähemmistöön ja se näkyy hänen esityksessään kiinnostavasti.” Uudenlaista teatteria Ohjelman ehdottomia huippuja on molempien tuottajien mielestä viittomakielisen kulttuuriosuuskunta Ursa Minorin visuaalisesti voimakas ja fyysinen Growth-esitys. Sen ohjaa Noora Karjalainen. ”Teatterimaailma on pitkään syrjinyt kuuroja. Tässä esityksessä viittomakieliset kuurot pääsevät esittämään taidetta omilla ehdoillaan. Kysymyksessä ei ole vanhanaikainen, ulkopuolelta nähty tarina kuuroista vaan kuurot taiteilijat luovat jotain täysin uutta ja nykyaikaista”, Kankaanpää innostuu. Ilta huipentuu perinteiseen tapaan Vimma-kulttuuripalkinnon jakoon. Kynnys ry:n koolle kutsuma raati valitsee saajan ja palkintoon kuuluu Tukilinja-säätiön myöntämä työskentelyapuraha.
• Tukilinja 6/2023 13 Rohkeutta tekemiseen Vaikka kokeneet tuottajat tekevät hommansa jo rutiinilla, joka kerta lopputulos myös vähän jännittää. Hakemusten määrä osoittaa heille kuitenkin DiDan näkyvyyden kasvaneen vuosi vuodelta. Valtakunnalliseen ja kansainväliseen juhlaan toivotaan jatkossa myös uusia yhteistyökumppaneita ja etenkin saavutettavuuden osaajia. Tulevaisuuden haaveissa siintää jopa useamman päivän tapahtuma. DiDaa voi seurata myös livelähetyksenä, mutta tuottajat toivovat, että tapahtuman keskeinen paikka ”kansakunnan olohuoneessa” Oodissa houkuttelisi paikalle aivan uuttakin väkeä. ”Suosittelemme tietysti kaikkia tulemaan ja kokemaan tapahtuman paikan päälle! Hienoa olisi myös, jos vammaiset taiteilijat saisivat tapahtumasta lisää rohkeutta omaan tekemiseensä. Ehkä jonain päivänä vammaiskulttuuri ymmärretään osana tavallista elämää muun kulttuurin tavoin.” Festivaaliohjelmassa näytetään, miten monimuotoista taide voi olla. Mukana ovat mm. (ylhäältä) Birdsong, Growth, Stephen Kuusisto, Kaiunsäde, Nunatak sekä Tribute to Terttu. Mikä? Kansainvälistä vammaisten päivää 3.12. juhlistava vammaiskulttuurifestivaali. Järjestäjät Kynnys ry, Tukilinja-säätiö, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry. Ohjelma www.disabilityday.net
• 14 Tukilinja 6/2023 IHMISET Nuoret tuntevat, että vanhempien polvi on pettänyt heidät ja sysännyt vastuun maailman pelastamisesta heille. Vammaiskultti-podcastista tunnetuksi tullut Julianna Brandt-Smal on tehnyt auttamistyötä nuorten parissa. Hän kertoo loppuun palamisesta mutta myös rakkauden voimasta. Lohduttakoon se meitä näinä kovina aikoina! TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste Nuorten murheet olivat usein vuorenkorkuisia ja ryhmätapaamisissa tarve puhua valtava. ”Kohtaamisten intensiivisyys ja voima riemastuttivat mutta toisaalta myös kuluttivat. Olin aika yksin, kun tapasin sähköisesti nuoria, jotka esimerkiksi uhkasivat itsemurhalla. Miten tukea samalla yhtä epätoivoista, mutta näytellä samaan aikaan muulle ryhmälle, että mitään pahaa ei ole tapahtumassa? Siinä joutui kannattelemaan isoja tilanteita.” Nuorilla isot haasteet Nuoret kantavat harteillaan nykyään paitsi omia myös koko maailman murhetta. Juliannan mukaan he tuntevat, että vanhempien polvi on pettänyt heidät ja sysännyt vastuun maailman pelastamisesta heille. Edessä odottaa tuho ja maailmanloppu. Entä mitä koronavuodet nuorille tekivät, onko siitä tehty tutkimusta? Nyt Julianna sanoo etsivänsä uutta tietä ja työtä. Kotiin hän ei missään tapauksessa aio jäädä. ”Olen kohta kolmekymmenvuotias. Mitä etsin – ehkä työtä, jossa saisin johtaa ja hallinnoida. Vammaista ihmistä ei kuitenkaan usein nähdä johtajana”, hän naurahtaa. JULIANNA JA NUORTEN HÄTÄ TURKULAINEN JULIANNA Brandt-Smal tuli tunnetuksi Yle Areenassa julkaistuista podcast-sarjoista Vammaiskultti (2020) ja Tunnekultti (2021), joita hän veti yhdessä Jenniina Järven kanssa. Niissä tuotiin vammaisnäkökulmaa esille tavalla, joka teki tiettäväksi, mistä kaikesta oikein on kyse, kun puhutaan vammaisista ihmisistä. Nuorten juontajien näkökulma oli yllättävä ja ote raikas. Ei vanhoja kliseitä. Julianna on opiskellut Tampereen yliopistossa ja valmistunut Humakista työyhteisön kehittäjäksi. Hän kirjoittaa kolumneja Tukilinjaan, opiskelee, hoitaa kotia ja hakee töitä. Nyt meneillään on välivaihe, sillä kuukausi sitten hän erosi työstään Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:ssä, jossa auttoi nuoria verkkoalustojen ja sosiaalisen median kautta. Yhtenä syynä eroon oli työn kuormittavuus ja yksinäisyys. Raskas auttamistyö uuvutti ”Työssä operoitiin tietokoneen välityksellä eikä koskaan kohdattu ihmisiä kasvoista kasvoihin, mikä ei tuntunut hyvältä. Vaikka työnohjausta oli, koneen sulkeuduttua nuorten murheet eivät jättäneet rauhaan. Minua vaivasi tunne, että takki oli tyhjä.” Kuinka voin auttaa sinua?
• K U V A : S U V I E LO . Julianna Brandt-Smalin elämä on mallillaan, vaikka sopivan työpaikan löytäminen onkin vielä työn alla. Tukilinja 6/2023 15 Kuka? Julianna Brandt-Smal, 30, Turku. Toimintarajoite Lievä CP-vamma, laaja-alainen hahmotushäiriö, keskivaikea lukihäiriö. Ammatti Työyhteisön kehittäjä, toimittaja, kolumnisti.
• 16 Tukilinja 6/2023 Paniikkihäiriö lievittyi Työtä mielenterveysasioiden parissa edesauttoi se, että mielenterveyden ongelmat ovat olleet Julianna Brandt-Smalille tuttuja jo lapsuudesta asti. ”Olen kasvanut perheessä, jossa oli paljon ongelmia. Tämän taustan takia olen luopunut monesta vahingollisesta asiasta. Ahdistun myös viestitulvasta ja sen asettamista vaatimuksista, joten olen lakannut somettamasta miltei kokonaan.” Julianna on kärsinyt vaikeista pakko-oireista, jotka luettiin pitkään ahdistuneisuuden piikkiin. Hän on pelännyt kuolemaa, raiskauksia ja terrorismia. Paniikkihäiriöt puhkeavat erityisesti avoimissa tiloissa. Toisinaan päässä jyskyttää pelottava true-crime sarja. Suomessa on vaikea löytää pakko-oireisiin erikoistunutta terapeuttia, mutta Julianna käy nyt terapiassa ja altistaa terapeutin ohjeesta itsensä tilanteille, joissa paniikki iskee. ”Olen mennyt kauppakeskuksen keskelle istumaan ja selvinnyt siitä, olen mennyt lähikapakkaan päiväsaikaan teetä juomaan ja selvinnyt siitä.” Pelot voi kesyttää Julianna ja hänen puolisonsa Sam BrandtSmal asuvat kahden kissan ja yhden koiran kanssa Turussa Katriinan kaupunginosassa sijaitsevassa Katriina-talossa, jossa asuu myös muita vammaisia ihmisiä. Haastatteluhetkellä Julianna ja Sam löysivät toisensa koronaeristyksen hengähdystauolla pari vuotta sitten. Esteetön koti mahdollistaa vammaiselle parille leppoisan yhteiselon. Perheeseen kuuluvat Eini-koira ja kaksi kissaa – kaikki rescueita eli huonoista oloista pelastettuja. K U V A : H E IN I S A R A S T E . K U V A : H E IN I S A R A S T E . vierailulla on tädin koira. Kaikki omat eläimet ovat rescueita eli vaikeista oloista pelastettuja, joten myös huushollin eläimillä on takanaan rankkoja kokemuksia. Vuosi sitten Sam Smal ja Julianna menivät naimisiin. Häät oli tärkeä pitää, koska oli hienoa julistaa, että he ovat yhtä ja rakastavat toisiaan. ”Ennen Samin kissaa ja koiraa mulla ei ollut mitään kokemusta eläimistä, mutta nyt Eini-koira ja Martti-kissa ovat jatkuvan naurun ja ihastelun aiheita.” Pariskunnan arkeen eivät kuulu alkoholi tai biletys. Tylsää elämää, voisi sanoa joku, mutta molemmat vakuuttavat, että kyse on paitsi välttämättömyyden sanelemasta pakosta, myös onnellisuuden valitsemisesta. He nauttivat tasaisesta arjesta. Oman lisänsä tuo se, että Sam on muunsukupuolinen eli hän ei halua identifioitua naiseksi eikä mieheksi, vaan joksikin siitä väliltä. ”Minä olen kaikkiruokainen sukupuolisuuden suhteen”, nauraa Julianna. Rakkaus löytyi Tinderistä Sam ja Julianna tutustuivat toisiinsa Tinderissä toisena koronakeväänä. ”Tinder on aika julma väline ja siellä on paljon seikkailijoita, mutta me haimme rakkautta plus elämänkumppanuutta”, Julianna kertoo. ”Samin kanssa tuli heti tunne, että kemiat pelasivat. Koronan hellitettyä kesällä hetkellisesti uskalsin tulla Turkuun. Piti jäädä yhdeksi yöksi, mutta jäin neljäksi.” Asemalla Sam näki tutun oloisen hahmon, joka muitta mutkitta suuteli häntä suoraan suulle. ”Jos kerran seurustellaan, näytetään se myös”, sanoo Julianna. ”Julianna tutustuu helposti muihin ihmisiin ja saa ihmiset luottamaan itseensä. Hänessä on valtavasti lämpöä”, sanoo Sam, ja Juliannan käsi kurkottuu häntä kohti. Jo ennen joulua Julianna muutti Samin luo. Sitten tulikin suhteessa hevoskuuri, kun korona sulki heidät kissoineen ja koirineen neljän seinän sisälle kolmeksi kuukaudeksi. Miten siitä selvittiin? Tilaa ja arvostusta ”Meillä on samanlainen elämänasenne ja energia”, Julianna kertoo. ”Sam on iltavirkku ja minä taas aamuihminen, joten oma tila löytyy, kun toinen nukkuu. Annamme toisillemme tilaa myös niin, että toinen saa tehdä rauhassa omia juttujaan. Kun avustaja on huushollissa, täällä on myös kolmas ihminen, jolloin oma tila tulee entistä tärkeämmäksi. Molemmat arvostamme myös hiljaisuutta.” Kumpikaan ei halua hankkia lapsia, mutta se ei kerro siitä, etteivät lapset olisi heille tärkeitä. ”Veljelläni on pieni tytär ja olemme joskus harkinneet, että muuttaisimme lähemmäksi heitä, jotta saisimme olla enemmän yhteydessä. Olemme mielellään tätejä ja läheisiä sellaisia”, Julianna kertoo. ”Oletteko vieläkin rakastuneita?” kysyn. Molemmat napittavat minua silmiin: ”Kyllä.”
• Tukilinja 5/2023 17 HYVÄN MIELEN RESEPTI Jouluinen keksifantasia Sörnäisten Rantatiellä Helsingissä sijaitsee Aula-työkodin lounasravintola Teko, jossa erityistä tukea tarvitsevat nuoret ovat keittiövalmennuksessa. Aula-työkoti järjestää erityistä tukea tarvitseville ihmisille osallisuutta edistävää toimintaa, työhön valmennusta ja tuetun työllistymisen palveluja. Näin aamupäivisin Tekon keittiössä on vilskettä, kun kahdeksan iloisesti keskenään pulisevaa nuorta valmistaa lounasta jälkiruokineen ja kahveineen yli 70 asiakkaalle. Suurin osa asiakkaista on Aulan eri toimintayksiköistä. Asiakkaat kehuvat vuolaasti ravintolan tarjontaa, ruoka on kuulemma erittäin hyvää ja vaihtelevaa. Nuoret kertovat, että varsinkin hot dogit, hampurilaiset ja tietysti pizza ovat suosittuja, mutta myös Janssonin kiusauksella on vankat kannattajansa. Keittiössä työskentelevä Milla Sukanen, 21, on syksyn kuluessa suorittanut hygieniapassin. Osan viikosta hän on työtoiminnassa lounasravintola Tekossa ja osan viikosta työkokeilussa lounasravintola Dylanissa. Hän suuntaa tulevaisuudessa palkkatyöhön ravintoloissa. Milla kertoo, että hänestä on mukavaa tehdä tavallista perusruokaa kuten keittoja ja salaatteja, mutta kaikkein kivointa on tehdä jälkiruokia. Hän kehaisee osaavansa leipoa jopa espanjalaisia churroja. Pyysimme Tekon nuoria suunnittelemaan Tukilinjan lukijoille jouluun sopivan jälkiruoan. Milla otti hommasta vetovastuun, ja nyt pääsemme maistamaan Millan jouluista keksifantasiaa. Koko porukka hyväksyi herkullisen lopputuloksen, jossa yhdistyy makeus, kirpeys, rapsakkuus ja kermaisuus. Lisäksi tämä jälkiruoka on helppo ja nopea valmistaa. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt Millan jouluinen keksifantasia 3 annosta AINEKSET: 3 kpl piparkakkuja 2 dl karpaloita tai puolukoita 1 dl kuohutai vispikermaa 3 tl hienoa sokeria 3 tl jauhettua kanelia Vaaleaa siirappia oman maun mukaan NÄIN VALMISTAT: 1. Ota 3 annoskulhoa. 2. Murenna piparkakut pieniksi paloiksi tai murskaa ne. 3. Vaahdota kerma. 4. Sekoita sokeri ja kaneli yhteen. 5. Laita jokaisen annosmaljan pohjalle piparimuruja. 6. Lisää murujen päälle kermavaahtoa. 7. Jaa marjat kermavaahdon päälle. 8. Sirottele päälle pieni ripaus kanelisokeria. 9. Jos haluat, tee toinen kerros samalla tavalla. 10. Lopuksi voit kaataa päälle vaaleaa siirappia oman maun mukaan. Aula-työkodin lounasravintola Tekon nuorista moni pyrkii työkokeilun kautta palkkatöihin. Takarivissä vasemmalla Joonas Kekkonen, 20, Henri Kallio, 39, ja kokki-työhönvalmentaja Tommi Simelius. Eturivissä vasemmalla Rosa Hyvönen, 32, Amal Nuur, 25, Ida Lindström, 22, Anette Ahvonen, 23, Milla Sukanen, 21, ja Aaro Hietanen, 18. Nopeasti valmistuvan jälkiruoan marjoina voi käyttää karpaloita tai puolukoita. Kanelisokeri ja vaalea siirappi pehmentävät marjojen kirpeyttä. Milla Sukanen suunnitteli Tukilinjan lukijoille jouluisen keksifantasian.
• Annilla diagnosoitiin syntyessä vaikea sydänvika, jota korjattiin leikkauksilla. Tie rakkaaseen voimisteluharrastukseen löytyi soveltavan voimistelun kautta. Tukilinja auttoi varustehankinnoissa. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Henniina Ylitalo NOKIALAISEN ANNI Stenvikin startti elämään ei ollut helpoin mahdollinen. Rakenneultrassa hänellä diagnosoitiin vaikea sydänvika, Hypoplastic Left Heart Syndrome (HLHS). Se tarkoittaa, että Anni syntyi ilman sydämen vasenta kammiota. Kolmen leikkauksen sarjalla – ensimmäinen vastasyntyneenä, toinen kolmen kuukauden iässä ja kolmas 2,5-vuotiaana – hänelle rakennettiin yksikammioinen sydän, jonka kanssa nyt 10-vuotias Anni on olosuhteisiin nähden pärjännyt hienosti. Isosiskon vanavedessä Annin isosisko on harrastanut pitkään joukkuevoimistelua ja Annikin on ollut pienestä pitäen kiinnostunut voimistelusta. Kotikaupungissaan Nokialla hän kävi rytmisen voimistelun alkeisryhmässä, mutta kun toiminta alkoi muuttua tavoitteellisemmaksi, ei mukana pysyminen yleisessä ryhmässä enää ollut Annille helppoa. ”Puolisentoista vuotta sitten löysin tiedon, että Tampereen Sisulla on soveltavan rytmisen voimistelun ryhmä. Katsoin, että harjoiUNELMAT TODEKSI Annista tuli kilpavoimistelija Vanne on Annin suosik kivälin e. Startti-stipendi Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. 18 Tukilinja 6/2023
• Valmentajani ovat tosi kivoja! 10-vuotiaasta Annista on paljastunut tavoitteellisen kilpaurheilijan piirteitä. tukset ovat vielä sopivasti Länsi-Tampereella Ikurissa lähellä Nokiaa, mutta harjoituspaikka olikin lopulta vaihtunut Tampereen itäpuolelle Leinolaan”, Annin äiti Kaisa Stenvik kertoo. Kyydit helpottavat Harjoitukset ovat sunnuntaisin eikä pitkä kuljetusmatka ollut optimaalinen viikonloppuja vuorotyötä tekevälle Kaisa Stenvikille. ”Onneksi saatiin haettua Annille taksikyydit sinne. Tosin siinäkin oli alkuun ongelmia, kun kyytejä yhdisteltiin. Anni saattoi istua taksissa Tampereen keskustassa odottamassa muita kuljetettavia, kun treenit jo alkoivat. Nyt on onneksi saatu järjestettyä niin, että on tuttu taksikuski, joka hakee Annin lisäksi vain Pirkkalasta toisen Annin ryhmäläisen mukaan treeneihin”, Kaisa-äiti selvittää. Mukana kisoissa Tampereen Sisun soveltavan voimistelun harrastajat osallistuvat rytmisen voimistelun Special Olympics -kilpailuihin ja -leireille. Special Olympics on maailman suurin kehitysvammaisten urheilujärjestö, mutta Suomen Special Olympics -toiminnassa osallistumisoikeutta ei ole rajattu pelkästään kehitysvammaisiin henkilöihin. Leirija kilpailutoimintaan voivat osallistua laaja-alaisesti harrastajat, jotka tarvitsevat tukea. Niinpä Annikin on ehtinyt kilpailla jo kolmesti Special Olympics -voimistelukisoissa. Syksyllä ohjelmassa ovat neljännet kisat Tampereella. ”Tykkään kovasti kilpailupäivistä ja odotan niitä innolla. Tykkään esiintyä yleisölle”, Anni kertoo. Kilpailu innostaa Kaisa-äidin mukaan Annista on paljastunut voimisteluharrastuksen myötä myös jonkin verran kilpailuhenkisyyttä. ”Ensimmäisissä kisoissa hän ei päässyt palkintosijoille ja oli kyllä vähän rikki siitä. Mutta silloin Anni oli ehtinyt harrastaa vasta vähän aikaa ja todettiinkin, että ilman treenaamista ei mitaleitakaan tule. Sen jälkeen Anni on saanut molemmista kisoistaan kultaa”, Kaisa Stenvik sanoo. Muutenkin voimisteluharrastuksesta löytyy paljon Annia miellyttäviä asioita: ”Venyttelyt, hienot kisapuvut ja välineet ovat kivoja. Vanne on suosikkivälineeni, koska siinä on helpoin ohjelma.” Anni antaa tunnustusta myös Mari Mieskosen johtamalle Sisun soveltavan voimistelun valmentajaryhmälle: ”Ja valmentajani ovat tosi kivoja!” Välineitä Tukilinjalta Anni Stenvik sai Tukilinja-säätiön myöntämän Startti-stipendin, jonka avulla hänelle on hankittu uusia välineitä ja varusteita voimisteluun. Tori.fistä Kaisa Stenvik löysi tyttärelleen uuden kilpailupuvunkin. Etenkin leireillä ja kilpailupäivinä Annin jaksamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota, mutta Kaisa-äiti on onnellinen, että tyttärelle on löytynyt harrastus, josta hän toden teolla nauttii. Muilta osinkin Anni tekee arjessa tyypillisiä 10-vuotiaan asioita. ”Tykkään piirrellä, hyppiä trampoliinilla, olla kavereiden kanssa ja tehdä Tiktok-videoita”, Anni luettelee. Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Tukilinja 6/2023 19
• 20 Tukilinja 6/2023 TÖIHIN AIVOVAMMAN JÄLKEEN Voimakas väsymys ja ajoittainen keskittymisvaikeus ovat yleisiä oireita, kun aivovamman saanut palaa työelämään. Ratkaisuna on työn muokkaus. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVITUS Kaisa Leka Yhdessä alkuun Aivovammaan voi liittyä oiretiedostamattomuutta, joka saattaa aiheuttaa sen, ettei vammautunut tunnista vähentyneitä voimavarojaan. Työterveyshuollon, työantajan ja aivovammautuneen ihmisen yhteistyö on tärkeää varsinkin alkuvaiheessa. Töihin ei tulisi palata liian nopeasti ja olisi hyvä aloittaa lyhennetyllä työajalla, jota lisätään voimien mukaan. Työtä voi muokata Työhön paluuta voidaan tukea myös ammatillisen kuntoutuksen ja työkokeilun avulla. Lupaavia tuloksia on saatu lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen yhdistämisestä. TYÖLLISYYS TAPATURMAISEN ELI traumaattisen aivovamman saa Suomessa noin 15–20 000 ihmistä vuosittain. Vammaan liittyy negatiivista leimaa, joka voi olla este työllistymiselle. ”Työhön paluun kannalta tärkeimpiä asioita ovat asenteet – työnantajan ymmärrys aivovammautunutta ihmistä kohtaan. Tämä tarkoittaa yksilöllisen työnmuokkauksen mahdollistamista henkilön voimavarojen mukaisesti”, sanoo Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Puhakka. Työtä voidaan muokata mm. lyhentämällä työaikaa ja sallimalla etätyöskentely ja työn tauottaminen tarpeen mukaan. Myös työympäristöä voidaan muokata yksilöllisen tarpeen mukaan. Harva haluaa jäädä kotiin.
• TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Osaaminen esiin Valmistuttuaan kasvatustieteiden maisteriksi Pohjolainen työskenteli varhaiskasvatuksen opettajana. Hän kuitenkin kuormittui, ja Aivovamman tuoma kuormittavuus toi kuitenkin työympäristössä toimimiseen haasteita, jonka seurauksena työaikaa ja työnkuvaa jouduttiin muokkaamaan. Lopulta Pohjolainen päätyi ammatilliseen kuntoutukseen ja opettaa nyt varhaiskasvatusta ammattioppilaitoksessa. ”Osaamiseni nähtiin ja esimieheni lähti siitä ajatuksesta, että mitä voimme tehdä, jotta työnteko onnistuu. Toivoisin, että työnantajat näkisivät laajemminkin henkilöiden osaamisen rajoitteiden sijaan”. Hän painottaa ihmisen kuuntelemisen ja kohtaamisen tärkeyttä: ”Kuntoutuksen jälkeenkin sinulla on edelleen aivovamma etkä sovi yhteiskunnan valmiisiin raameihin. On ollut raskasta todistella omaa osaamista, kun aivovammani tultua esiin minuun ei enää suhtauduta tasavertaisena työntekijänä.” Pohjolainen uskoo, että monia auttaisi yksilöllisesti sovitettu kuntoutus. Tarvittaisiin myös tietoa siitä, miten omaa työtä voisi muokata sekä tietoa elämäntilanteeseen ehkä paremmin sopivasta, uudesta alasta. ”Luulen että harva haluaa jäädä kotiin vain siksi, ettei kykene tekemään täysipäiväisesti töitä. Ainakin itse olen huomannut, mikä valtava vaikutus osa-aikaisellakin työnteolla on ollut arkeeni ja hyvinvointiini.” UUTISIA Tukilinja 6/2023 21 Sitkeydellä eteenpäin Auto-onnettomuus aiheutti 20 vuotta sitten Emmi Pohjolaiselle, 39, keskivaikean aivovamman. Pohjolainen oli kirjoittanut ylioppilaaksi ja oli päiväkodissa työharjoittelussa tavoitteenaan päästä opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi. Kolarin seurauksena haaveet opinnoista vaihtuivat kaksi vuotta kestäneeseen tiiviiseen kuntoutusjaksoon. ”Hyvän kuntoutuksen, nuoren iän ja sitkeyden avulla pääsin opiskelemaan varhaiskasvatusta yliopistoon”, Pohjolainen kertoo. Kuntoutus jatkui harvatahtisena koko opiskeluajan. Pohjolainen kuntoutui lopulta kohtuullisen hyvin, mutta hänelle jäi aivovamman jälkitila: väsymys ja kuormittuneisuus ovat edelleen osa arkea. Ymmärtämättömyys harmina Pohjolainen on tehnyt melkein koko työuransa lyhennettyä työaikaa ja on siis osittain eläkkeellä. Häntä harmittaa muiden ihmisten ymmärtämättömyys. ”Ihmiset katsovat minua, iloista ja sosiaalista ihmistä, eivätkä ymmärrä, miksi minun tarvitsee tehdä lyhyttä työpäivää.” Oma perhe ja läheiset ymmärtävät kyllä aivovamman tuomat haasteet, jotka näkyvät arjessa työelämää selkeämmin. ”Esimerkiksi lapsemme harmitteli aikoinaan pelatessamme sitä, kun äiti aina voittaa. Samaan hengenvetoon hän totesi: odotetaan hetki, niin äiti kyllä väsyy ja mekin pärjätään”, Pohjolainen nauraa. ”Kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian tapaturman jälkeen ja sen tulee jatkua riittävän kauan, myös työelämään siirtymisen jälkeen, jolloin se tukee työssä jaksamista”, Puhakka esittää. ”Täytyy olla aito halu auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään, ja toisaalta päästää eläkkeelle ne, joilla ei ole työkykyä jäljellä. Tällöin resursseja voidaan kohdistaa oikeisiin henkilöihin.” Vertaistukea ei Puhakan mukaan voi korvata millään. Myös sopeutumisvalmennusja muut kurssit, asiantuntijaluennot, neuvonta sekä ohjaus ovat tärkeitä. Kaikkea tätä on tarjolla Aivovammaliitossa. OMAISET KOVILLA Vuosittain 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriön. Kun sairastunut odottaa hoitoa, vastuu tilanteesta kaatuu läheisille, joista suuri osa on työelämässä, kertoo toiminnanjohtaja Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin tiedotteessa. Jatkuva päivystysvalmius kuormittaa omaista, mutta siitä ei useinkaan työpaikalla uskalleta kertoa leimautumisen pelossa. Joskus tuloksena on oma sairausloma. Mielenterveyden häiriöt ovat taustalla valtaosassa sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Puranen kannustaakin työyhteisöjä avoimuuteen mielenterveysasioissa. Turvallinen työilmapiiri ja esihenkilön tuki auttavat ja työntekijän voi myös ohjata hakemaan tukea ja neuvontaa FinFamilta.
• IHMISET Rouva Hoo ja vamma Sairauden vuoksi vammautuvaa Rouva Hoota esittää kuusi näyttelijää, jotka ovat koko ajan näyttämöllä. He tuovat ilmi ne moninaiset tilanteet ja asenteet, joihin toimintarajoite vaikuttaa. 22 Tukilinja 6/2023
• Tukilinja 6/2023 23 Sekunnit ennen kaatumista kertoo vammautumisen vaikutuksesta ihmissuhteisiin ja identiteettiin. Esitys pohjaa Hannele Cantellin palkittuun romaaniin. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Jussi Helttunen T yhjä Linnanmäki on hiukan aavemainen paikka. Huvipuistolaitteiden takana, Peacock-teatterin pienellä näyttämöllä käy kuitenkin kuhina. Harjoitukset ovat kesken. Pääsemme hetkeksi seuraamaan menoa kuvaajan sekä kirjailija Hannele Cantellin kanssa, jonka teksti on tuonut meidät tänne. Cantell sairastaa kahta harvinaista neurologista autoimmuunisairautta. Hänen Kunnia-Vimma -palkinnollakin huomioitu, omaelämäkerrallista ainesta hyödyntävä romaaninsa Sekunnit ennen kaatumista (Tuuma 2022) kertoo Rouva Hoon tarinan. Kirja kuvaa muun muassa sairastumisen myötä muuttuvaa identiteettiä sekä ihmissuhteita. Lukupiiristä lavalle ”Näyttelijä Ria Kataja on pitkäaikainen ystäväni. Hänen houkuttelemanaan lähdin aikanaan mukaan lukupiiriin, jossa kaikki muut osallistujat olivat näyttelijöitä”, kertoo Cantell. ”Korona-aikana toin piiriin omia tekstejäni. Joukko ystäviäni siis luki kirjani tekstejä jo ennen kuin mitään kirjaa oltiin julkaisemassa.” Ystävät innostuivat ja inspiroituivat Cantellin teksteistä ja päättivät saattaa ne esitettävään muotoon. Nyt työssä ollaan jo pitkällä, sillä Sekunnit ennen kaatumista saa ensiesityksensä Suomen Komediateatterin Pienellä näyttämöllä 19.11. Keväällä vuorossa on kiertue mm. Teatteri Vantaassa, Riihimäen teatterissa ja Hämeenlinnan kaupunginteatterissa. Teksti innosti Näyttämöllä nähdään lukupiiriläiset Pinja Hahtola, Sari Havas, Ria Kataja, Minna Kivelä, Irina Pulkka ja Minna Puolanto. Ystäväporukka tajusi pian ulkopuolisen avun ja näkökulman olevan esitykselle tarpeen, jottei puikoissa olisi kuutta eri ohjaajaa. Mukaan tulivat käsikirjoittaja-ohjaaja Elina Snicker, ääni-valo–suunnittelija Saija Raskulla sekä dramaturgi Heini Junkkaala. Elina Snicker on aiemmin ohjannut omia tekstejään ja pitää tärkeänä, että muokattava teksti resonoi hänessä henkilökohtaisesti. Mikä? Teatteriesitys Sekunnit ennen kaatumista. Missä? Suomen Komediateatteri 19.–21.11. Kiertueella mm. Teatteri Vantaa, Riihimäen teatteri, Hämeenlinnan kaupunginteatteri. Esiintyjät Pinja Hahtola, Sari Havas, Ria Kataja, Minna Kivelä, Irina Pulkka ja Minna Puolanto. Rouva Hoo ja vamma
• Niin Cantellin teos todella teki. ”Minulla on läheinen suhde ulkopuolisuuden kokemukseen ja esimerkiksi autisminkirjoon. Olen myös luontoihminen, mikä korostuu voimakkaasti Hannelen kirjassa.” Vammaisuus näyttämöllä Työryhmä on miettinyt paljon myös vammaisuuden esittämisen tapoja. Kun näyttämöllä on kuusi vammatonta kehoa, työryhmän jäsenistä tuntui epämiellyttävältä yrittää ”näytellä” vammaista henkilöä. Teemaa oli siis lähestyttävä enemmän sen kautta, miten voi näytellä esimerkiksi erilaisia esteitä tai tuntemuksia, kuten kipua. Ryhmässä on hyvä tunnelma ja yhdessä tekemisen henki korostuu seuratessamme harjoituksia. Visuaaliset ja fyysiset ideat välittyvät hienosti. Vaikkapa sukkahousuja käytetään esityksessä oivaltavalla tavalla. Myös esityksen musiikki ja äänenkäyttö kiinnittävät huomion. Moniäänisyys tehokeinoksi Kiinnostava ratkaisu on teoksen moniäänisyys. Kaikki kuusi näyttelijää ovat koko ajan lavalla ilmentämässä eri puolia Rouva Hoosta. ”Kirjassa on monologimaisuutta, joten halusimme pysyä Rouva Hoon näkökulmassa, vaikka samanaikaisesti näyttelijät täyttävät tilan”, selittää Snicker. Tällä haluttiin näyttää ison elämänmuutoksen eri vaiheet ja myös vammaisen henkilön joutuminen objektiksi. Monelle vammaiselle katsojalle on varmasti tuttu kokemus, miten joutuu jatkuvasti kuuntelemaan vaikkapa lääkäreiden tai ulkopuolisten ihmisten ihmettelyä vammastaan. ”Esityksessä on myös huumoria, kuten kirjassakin, mikä oli tärkeä tuoda esiin.” Teemat keskusteluun ”On tosi hienoa, että vammaisuus ja siihen liittyvät tuntemukset tuodaan näyttämölle tällä tavoin, ei yhden henkilön kautta esitettyinä vaan laajemmin”, kommentoi Cantell. Hänelle oman teoksen muokkautumisen seuraaminen on ollut myös opettavainen kokemus: ”Se pitää tietysti kestää, että tekstinsä on luovuttanut muille. Se on tosi kiinnostavaa. Nyt tuntuu jo siltä, ettei minun tarvitse kontrolloida kaikkea, vaikka harjoituksissa on välillä kiva olla mukana.” Cantell toteaa kirjansa saavuttaneen ilmestyessään kohtuullisen paljon huomiota. Se keskittyi kuitenkin enemmän häneen henHannele Cantellille esityksen näyttelijät ovat tuttuja, sillä he kuuluvat samaan lukupiiriin. Sieltä lähti myös idea tehdä hänen kirjastaan näytelmä. 24 Tukilinja 6/2023
• Tukilinja 6/2023 25 Toivomme, että esitys herättää keskustelua. VIMMA-PALKINTO = Kynnys ry:n kulttuuripalkinto, johon kuuluu työskentelyapuraha Tukilinjalta. Raati jakaa myös Kunnia-Vimma -palkinnon. kilönä kuin teoksen sisältöön, mikä hiukan harmittaa tekijää. ”Niissä keskusteluissa ei riittävästi puhuttu yhteiskunnallisista teemoista, kuten vammaisten ihmisten kohtaamasta syrjinnästä. Toivon, että tässä esityksessä olisi toisin, onhan lavallakin monta henkilöä.” Saavutettava kiertue Vaikka esityksen ensi-ilta lähenee jo hyvää vauhtia, työryhmä ei vielä jännitä teoksen vastaanottoa. ”Toivon ja uskon, että monet ihmiset löytävät esityksestä samastumispintaa”, Hahtola pohtii. Näytelmän ensimmäiset esitykset ovat jo aika lailla loppuunmyytyjä. Keväälle on kuitenkin luvassa uusia esityksiä ja esitys on suunniteltu kiertäväksi. Esitystilojen saavutettavuus on ollut työryhmälle yksi keskeinen valintaperuste, ja he kehuvat tästä näkökulmasta esimerkiksi uusittua Teatteri Vantaata. Lisänäytöksetkin ovat tulevaisuudessa mahdollisia, kunhan kiireisten freelancereiden aikataulut saadaan yhteensovitettua. ”On ollut ihana tehdä yhdessä töitä. Toivomme, että esitys herättää keskustelua”, toteaa koko työryhmä yhteisenä toiveenaan. Esityksen punaiseksi langaksi nousee vammautumisen dramaattinen vaikutus ihmissuhteisiin.
• 26 Tukilinja 6/2023 Joulunäytelmä tehdään yhdessä UNELMAT TODEKSI Tauolla ehtii rentoutuakin. Juho Mäntylä esittää joulunäytelmässä köyhää ja kilttiä Vartijaa. Taitotupa ry Kaarinassa toimiva tukiyhdistys järjestää harrastustoimintaa ja koulutusta. Tunnetaan räp-yhtye Herkkuräbäreistä. Toimintarajoite Kohderyhminä kehitysvammaiset lapset ja nuoret sekä omaishoitajat. Tukilinja-apuraha Myönnettiin joulunäytelmän kuluihin.
• Tukilinja 6/2023 27 Juhlat innostavat Vuoden eri juhlat ovat tässä yhteisössä tärkeitä ja vaikka nyt jo valmistaudutaan joulutunnelmiin, ei Halloweeniakaan ole unohdettu. Aram kerää tauolla muita mukaan tulevaan karnevaalijuhlaan. Teatteriharrastus on hyvä tapa kerätä yhteen nuoria, toiminnanhaluisia aikuisia. Taitotupa onkin järjestänyt muutamia teatterileirejä juuri tälle kohderyhmälle, 20–35 -vuotiaille. Tukilinja myönsi Taitotuvalle apurahan ensimmäisen joulunäytelmän tekemiseen ja esiintyjiä haettiin ympäri Turun aluetta. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta ryhmä piti pitää hallittavana, joten mukaan otettiin kahdeksan esiintyjää. Mukana on tietysti Nuutti ja joulukuusi -näytelmän tarinan ideoivat kehitysvammaiset nuoret. Hanke käynnistettiin kaarinalaisessa Taitotuvassa Tukilinjan apurahalla, ja ensimmäisissä lukuharjoituksissa tunnelma oli korkealla. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Suvi Elo ”APUA, OLENKO minä oikeasti komea”, nauraa Nuuttia esittävä Aram Rezgi ohi käsikirjoituksen, kun Vartijan vaimoa esittävä Sella Ijäs lausuu vuorosanansa: ”Oi miten komea sinä olet!”. Koko näyttelijäporukka yhtyy nauruun tuoreiden käsikirjoitusvihkojensa takaa. Nuutti ja joulupukki -näytelmän ensimmäinen lukuharjoitus on käynnissä. Tarinan ovat Taitotupa ry:n kehitysvammaiset nuoret aikuiset itse kehitelleet repliikkejä myöten, ja ohjaaja Satu Nesteoja on vedellyt lankoja yhteen. Satu on aktiivista harrastustoimintaa ylläpitävän Taitotupa ry:n puheenjohtaja ja epävirallisesti myös sen sydän. ”On mukava nähdä, miten innostuneita kaikki ovat!” hän kertoo tyytyväisenä. Ensimmäisissä lukuharjoituksissa ilmeet välillä vakavoituvat: pitääkö tämä kaikki muistaa ulkoa? Onneksi kertoja lupaa auttaa, jos unohduksia sattuu. Rikasta ja ahnetta Nuuttia esittää Aram Rezgi (oikealla). On mukava nähdä, miten innostuneita kaikki ovat! jäseniä myös Taitotuvan omasta musiikkiyhtyeestä, Herkkuräbäristä. Juoni syntyi keskustellen ”Tämä on meidän ensimmäinen kokonainen, oikea esitys. Näytelmän runko on suunniteltu nimenomaan kehitysvammaisille sopivaksi ja siksi siinä on myös kertoja, joka kokoaa juonen”, Satu selvittää. Yhteiskirjoittaminen sujui leppoisassa tunnelmassa. Ryhmä istui alas ja alkoi jutella siitä, minkälaista tarinaa nyt tehtäisiin. ”Aloitin kysymällä jokaiselta vuorotellen, minkälaista hahmoa hän haluaisi esittää ja mitä tehdä näytelmässä. Sitten ruvettiin miettimään, kuka on tässä tarinassa hyvä tyyppi ja kuka on paha tyyppi.” ”Pohdimme myös sitä, miksi joku on paha ja miten se näkyy tarinassa. Minä kirjoitin ideoita ylös ja näytelmä siitä kaikesta tuli ihan omalla painollaan.” Mistä itsekkyys syntyy? Juonessa rikkaan miehen, Nuutin, joulukuusi katoaa. Johtuuko se siitä, että hän osti kaikki lahjat itselleen, kuuset ja jouluruoatkin? Nuorten mielestä Nuutti ei kuitenkaan ole paha. Kaikki johtuu siitä, että hän jäi lapsena ilman lahjoja, koska ei ollut ketään, joka olisi niitä antanut. Näytelmä tuo mieleen joulunäytelmien klassikon, Saiturin joulun, ja tässäkin tarinassa on onnellinen loppu.
• Saatuani myönteisen päätöksen olin aivan onnessani! Satu painottaa, että yhdessä tekemisen ja onnistumisen ilo on näytelmähankkeessa keskeistä. Samalla tulee harjoiteltua sosiaalisia suhteita. Harjoituksissa kaikki kannustavat toisiaan ja nauraakin saa. Esimerkkinä on kohtaus, jossa vastakkain ovat Nuutti Aram Rezgi ja kiltti, köyhä vartija, jota esittää Juho Mäntylä. Tunteiden harjoittelua ”Tein tähän itse räpin Rikas mies ja köyhä mies”, sanoo Aram, joka kuuluu Herkkuräbäreihin. Aram alkaa räpätä, mihin yhtyy toinen herkkuräbäri, Jasper Santalahti. Hän esittää klapikauppiasta, jonka puoleen Nuutti epätoivoissaan kääntyy, kun ei mistään enää löydä uutta joulukuusta. Hetkeksi ryhmän innostus kääntyy jännitykseksi: Miten oppia kaikki käsikirjoituksessa olevat vuorosanat? Entäs jos mokaa lavalla? Onneksi käsikirjoitukset saa viedä kotiin. ”Luen tätä jo nyt viikonloppuna,” Aram päättää ja muut nyökyttelevät. Taustatukena kertoja ”Jokaista jännittää nousta lavalle ja jokainen voittaa itsensä, kun menee esiintymään. Näytelmän juonessa on monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Teatterin tekeminen opettaa samaistumaan ja ilmaisemaan tunteita”, Satu pohtii. Näytelmän kertojaa esittävä Ida Vilponen on Taitotupa ry:n hallituksen jäsen, joka toimii Sadun oikeana kätenä ja Taitotuvan käytännön organisaattorina. Hän lohduttaa muita esiintyjiä sillä, että lavalla voi aina inspiroida ja keksiä itse uusia sanoja. ”Kertojan roolin tärkeyden näen siinä, että se luo turvaa näyttelijöille. On joku, joka paikkaa vaikeaa tilannetta ja vähentää painetta muistaa kaikkea.” Tavoitteena on myös auttaa näyttelijöitä loistamaan: ”Teemme tätä ilon kautta. Haluamme, että tästä tulee kaikille pelkkiä onnistumisen kokemuksia, ja itsetuntohan niistä onnistumisista kasvaa”, Ida kiteyttää. Satu Nesteoja (keskellä) on laatinut näytelmään käsikirjoituksen yhdessä ryhmän jäsenten kanssa. Hän myös ohjaa esityksen. Nuutti ja joulukuusi -näytelmän käsikirjoitus syntyi yhdessä ideoimalla. Kuka? Toomas Tola, 38. Työkyvyttömyyseläkkeellä. Toimintarajoite Useita toimintarajoitteita. Tukilinja-apuraha Virtuaalipelipöytä harrastusta ja suunnitteluprojektia varten. Nuutti ja joulukuusi Esitykset: 8.1. ja 11.1 klo 18 sekä 13.1 klo 14 ja 16. Osoite: Turun taideakatemia, Linnankatu 56-60, Turku. Lisätiedot: taitotupa.fi Pelaaminen on aina kiinnostanut Toomas Tolaa. 1980-luvun Commodoreista on päästy nykyaikaisiin, virtuaalisiin pelipöytiin. 28 Tukilinja 6/2023
• Tukilinja 6/2023 29 VIRTUAALINEN PELIPÖYTÄ = Koronaaikana yleistyi pöytäroolipelienkin pelaaminen etäyhteydellä. Pelaajat kohtaavat peliohjelmiston ja sitä hyödyntävän pelipöydän (VTT) avulla. Terveisiä virtuaalimaailmasta UNELMAT TODEKSI “Kuulin Tukilinjan apurahoista naapuriltani, jonka ystävä oli saanut avustuksen. Olin jo melkein luopunut toivosta pöydän suhteen, mutta kun kuulin Tukilinjasta, sain toivon tuulahduksen. Saatuani myönteisen päätöksen olin aivan onnessani ja ajattelin, että onko tämä todellista! Pelipöytä on ollut minulle monella tasolla tärkeä suunnitteluprojektissani.” Päällisin puolin pelipöytä näyttää harmaalta matolta, mutta erikoislasien läpi maailma on jo aivan toinen: Matolle heijastuu kolmiulotteinen pelilauta kuin tyhjästä. Pelissä toimitaan langattomalla ohjaimella, joka muistuttaa lähinnä takkatulen sytytintä. “Tällä voi pelata jopa Afrikan tähteä niin, että ystävä on samalla pelilaudalla netin kautta.” Ystävät mukaan Tola toivoo, etteivät pelimaailman kohtaamiset olisi pelkästään virtuaalisia. “Nykypäivän pelimaailmassa minua harmittaa se, että ihmiset istuvat yksin kotonaan pelaamassa. Olen tarkoituksella suunnitellut omasta pelikäsikirjoituksestani niin kaoottisen, ettei sitä pysty pelaamaan yksin. On pakko olla kaveri saman katon alla”, hän naurahtaa. “Olen päivätoimintayksikössäni demonstroinut tätä pelipöytää myös liikuntarajoitteisille ja uskon, että se toimisi heilläkin hyvin.” Strategiapeliä suunnitteleva Toomas Tola sai Tukilinjalta apurahan pelipöydän hankintaa varten. TEKSTI JA KUVAT Elise Tykkyläinen TOOMAS TOLAN, 38, elämässä on riittänyt haastetta ensi metreistä alkaen. “Syntyessäni minulle tuli selkäydinkohju eli eräänlainen kasvain selkärankaan. Se piti leikata pois ja leikkauksessa meni hermoratoja poikki. Tämä on aiheuttanut monenlaisia ongelmia.” Tolan jaloissa on synnynnäisiä epämuodostumia, minkä lisäksi kehittyi epilepsia. Ensimmäinen kohtaus iski seitsemänvuotiaana. “Minut löydettiin sätkimästä sängystäni ja olin kuulemma ollut monta tuntia tajuttomana. Minut vietiin sairaalaan, mutta en muista siitä mitään.” Oireista kiusattiin Epilepsia johtui Tolan mukaan todennäköisesti siitä, että syntyessä aivot olivat puristuksissa ja selkäydinnestettä pakkautui aivoihin. ”Epilepsia aiheutti poissaolokohtauksia ja visuaalisia harhoja. Saatoin esimerkiksi nähdä ihmiset kahtena.” Oireiden vuoksi Tolaa toisinaan kiusattiin koulussa. Häntä haukuttiin esimerkiksi vinojalaksi. “Harvapa pääsee peruskoulun läpi ilman, että joutuu vähän kärsimään, mutta onneksi oma luokka oli tukena”, hän toteaa. Miehellä on muiden haasteiden lisäksi osteoporoosi ja haastatteluhetkellä Tola oli kotona toipumassa varpaan murtumasta. “Olisi ehkä pitänyt ottaa niitä kalkkitabletteja ahkerammin”, hän naurahtaa. Tuotteliaisuutta kehiin Tola yritti peruskoulun jälkeen opiskella elektroniikka-asentajaksi, mutta vaikea paniikkihäiriö alkoi rajoittaa elämää. Lopulta hänen oli jäätävä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tola halusi kuitenkin olla hyödyksi yhteiskunnalle jollakin tavalla. “Olen aina ollut luova, ja lempiaineitani kouluaikoina olivat musiikki ja äidinkieli. Aloin tutkiskella omia lahjojani ja harjoitella musiikin säveltämistä ja kirjoittamista. Tekemäni musiikki on pelimäistä ja yksinkertaista, mutta olen tehnyt yhden orkesterikappaleenkin”, hän kertoo. Lopulta Tola keksi yhdistää luovat voimavaransa. “Ajattelin että kun osaan kerran kirjoittaa, säveltää ja pidän videopeleistä, voisin ryhtyä käsikirjoittamaan peliä englanninkielellä. Sain opastusta eräältä freelance-kirjoittajalta ja tekstiä on kertynyt jo parisen sataa sivua.” Peli pohjautuu tarinaan ja henkilöhahmoihin, ja siitä tulee sekä tietokoneella että pelipöydällä pelattava. Siinä voi Tolan mukaan katsoa myös näyteltyjä kohtauksia. Aamukissa Alda Päivittäin Tola kertoo kirjoittavansa vähän ja pyrkivänsä siihen, että jokainen lause olisi viiden tähden lause. Motivaatiota työskentelyyn tuo Alda-kissa, joka on ollut hänen ystävänään jo puolitoista vuotta. “En halua ylikuormittaa itseäni. Parhaimmillani olen aamuseitsemältä ja onneksi Aldakin on aamukissa.” Tällä hetkellä trilogian ensimmäisen osan käsikirjoitus on viimeistelyä vaille valmis. Tola arvioi koko projektin valmistuvan vuonna 2025. “Tulen kuitenkin joskus olemaan seniori-ikäinen ja tarvitsemaan enemmän apua. Aloin miettiä, että pitäisi olla jokin keino ansaita rahaa sekä Aldalle että minulle.” Nähtäväksi jää kuinka peli ottaa tuulta purjeisiinsa, mutta tulee siitä menestys tai ei, antaa kirjoittaminen ja pelisuunnittelu Tolalle paljon iloa. Tukilinjalta pelipöytä Suunnittelunsa tueksi Tola tarvitsi virtuaalista pelipöytää. Alda-kissa on Toomas Tolan tavoin aamuvirkku ja innostaa häntä ryhtymään aamuisin suunnittelutöihin.
• BLOGILINJALLA / Eveliina Valokuvausta ja työkeikkoja Kuka? Eveliina, 26. Toimintarajoite Lyhytkasvuisuus ja peukaloiden puuttuminen. Toimenkuva Harrastan valokuvausta ja ulkoilua luonnossa. Bloggaa Tukilinjan vierasblogissa Blogilinjalla joulukuussa 2023 – tammikuussa 2024. (www.tukilinja.fi) Nuorisoja yhteisöohjaaja on se, mitä haluan työkseni tehdä, ja siinä sivussa valokuvaushommia. HEI! OLEN EVELIINA – 26 vuotta ja 135,8 cm pitkä. Sairastan harvinaista sairautta, Rapadilino syndroomaa. Meitä on tietääkseni 20 Suomessa ja muualla maailmassa muutama. Rapadilino on suomalaiseen tautiperimään kuuluva syndrooma, johon kuuluu lyhytkasvuisuus sekä värttinäluun, polvilumpioiden ja peukaloiden puuttuminen. Minulla on käsissä 4 + 4 sormea. Tykkään käydä keikoilla sekä matkustella Suomen sisällä. Kamera ja puhelin ovat aina mukana, sillä valokuvaus on minulle tärkeää ja saan sillä ajatukset muualle. Tykkään valokuvata kaikkea, mitä eteen tulee ja minusta on ihanaa, kun voin aina palata takaisin johonkin kokemaani hetkeen. Valokuvaan keikkoja ja autoja, monesti myös kaverit pyytävät minut ottamaan heistä kuvia. Kuvailen mielelläni erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa. Hahmotushaasteen takia tarvitsisin vielä apua valotuksissa yms. asioissa. Haluaisin kehittyä kuvaajana niin, että jonakin päivänä voisin kiertää keikoilla, juhlissa ja tapahtumissa oikeana kuvaajana. Pääsääntöisesti jaan tällä hetkellä kuvia omalle Instagram-tililleni. VALMISTUIN VUONNA 2018 merkonomiksi erityisammattiopistosta. Vaikka vaatekaupassa tehdyt harjoittelujaksot olivat mukavia ja hommia riitti eli ei tullut tylsää, parasta vaatekaupassa oli, kun pääsin kassalle työskentelemään ja minuun luotettiin. Tunsin olevani yksi joukosta. Koen silti, että kaupan ala ei ole minulle. Olen kuitenkin valmis kokeilemaan palkkatyötä esimerkiksi vaatealalla, sillä ruokakaupassa työskentelyssä tarvittaisiin käsivoimia ihan eri tavalla. Syksyllä 2019 lähdin vielä opiskelemaan nuorisoja yhteisöohjaajaksi. Valmistuin sieltä 2021 keväällä ja olen siitä asti tehnyt välillä töitä ohjaajana nuorten leirillä. Siellä on ollut mukavaa työskennellä nuorten kanssa. Olen ohjannut heille erilaisia leikkejä ja ryhmäytymishommia. Tuntuu että nuorisoja yhteisöohjaaja on se, mitä haluan työkseni tehdä, ja siinä sivussa valokuvaushommia. ALOIN HAAVEILEMAAN nuorisotyöstä jo yläasteella, jossa olin yhdeksännellä luokalla tukioppilaana koulun 7-luokkalaisille. Pidimme pitkin lukuvuotta seiskoille kerhoa, jossa pelailtiin erilaisia ryhmäpelejä. Järjestimme myös tiistaisin tunteja, joilla autettiin läksyissä, pelattiin, leivottiin ja järjestettiin erilaisia ryhmäleikkejä. Pimeässä koulussa oli hauskaa leikkiä piilosta, se oli kaikkien mielestä kerhossa kivaa. Tätä piilosta pimeässä olen ohjannut myös nuorten leirillä. Parasta työssä on, kun saa nuoret innostumaan jostakin hommasta ja näkee sen ilon heidän kasvoillaan. On myös ihanaa olla jollekin se turvallinen aikuinen. Olin keväällä 2020 työharjoittelussa Kulttuuripaja Kajolla, joka on suunnattu 18–35-vuotiaille. Kajolla ohjasin erilaisia ryhmiä, kuten valokuvausryhmää. Nyt lokakuussa aloitin Kajon vertsikkakoulutuksen, jossa opitaan vertaisohjaamista. Koulutuksessa voin ohjata itsenäisesti ryhmiä ja olen poistunut joka kerta mukavuusalueeltani, koska en tykkää piirtää enkä maalata. Mutta koulutuksessa olen tehnyt sen, mitä on ”vaadittu”. Se on ollut minulle kertausta nuorisoalan koulutuksesta. TYKKÄÄN KIRJOITELLA tekstejä. Ala-asteella tein paljon erilaisia tarinoita. Jotkut kertoivat omasta tai tutun elämästä, toiset olivat ihan vain fiktiivistä kirjoitusta. Kirjoitusinnostus kuitenkin loppui, kun kirjoitukseni hävisivät juuri, kun niitä olin varmuuskopiomassa. Osa taisi myös jäädä ala-asteelle enkä tuolloin lähtenyt kyselemään, saisinko ne takaisin. En ole ikinä kirjoittanut julkisesti pitkiä tekstejä enkä varsinkaan itsestäni, joten katsotaan, miten bloggaus joulu–tammikuussa menee. Mutta ihanaa talven alkua, minusta kuulette joulukuussa! Terveisin Eveliina 30 Tukilinja 6/2023
• Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi (apurahat) TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. ALKUUN PÄÄSET TUTUSTUMALLA hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, yhteisöapurahat Yhteisöapurahat Tukilinjan yhteisöapurahoja myönnetään pienimuotoisille, yleishyödyllisille toimijoille ja yhteisöille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tavoitteena on tukea heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen, työllistymiseen ja aktiiviseen elämään. Yhteisöapurahoja myönnetään esimerkiksi yhteisöjen omiin tapahtumiin, matkakuluihin sekä uusien toimintamuotojen kokeiluun ja niissä tarvittaviin toimintaja apuvälineisiin. Apurahoja voi hakea ympäri vuoden nettisivuiltamme löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat) Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508 Lahden klubitalossa harjoitellaan työpainotteista päivää.
• Tukipointti Teksti: Sara Liukkonen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 32 Tukilinja 6/2023 Vaikuta maailmaan – Tee testamenttilahjoitus Testamenttilahjoituksella voit tukea maailman kehittymistä omien arvojesi mukaiseen suuntaan. Se on myös tehokas tapa tukea järjestöjen toimintaa, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten Tukilinja-säätiön, ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa. Testamentin tekemisessä kannattaa käyttää lainopillisen asiantuntijan palveluita. Löydät asiantuntijan esimerkiksi omasta pankistasi tai Hyvä Testamentti -kampanjan sivustolta. Mikäli kiinnostuit mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinja-säätiölle, voit ottaa yhteyttä säätiömme puheenjohtajaan Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1505) tai sähköpostitse (heikki.laukkarinen@tukilinja.fi). Mitä sinä haluat jättää jälkeesi? Mistä haluat, että sinut muistetaan? TUKILINJA-LEHDEN TILAAJAT ja lahjoittajat ovat varmaankin uteliaita kuulemaan, miten varmistamme sen, että myöntämämme tuki menee todelliseen tarpeeseen. Tukilinja-lehdessä 3/2023 työtoverini Saija kertoi asiantuntijoiden suosituksista, joihin kaikki apurahapäätökset Tukilinjassa nojaavat. Sen ja muut työstämme kertovat kirjoitukset löydät Tukipointti-blogistamme. Nyt kerron, miten varmistamme tuen perillemenon: Apurahat kohdistuvat aina tiettyihin tuotteisiin tai palveluihin ja pääsääntöisesti Tuki perille – varmasti! tuki maksetaan laskutusluvalla sopivaan liikkeeseen tai palveluntarjoajalle. Laskutuslupa tarkoittaa käytännössä maksusitoumusta Tukilinjalta, ja apurahan saaja voi käyttää sitä maksuvälineenä. Kirjaamme laskutuslupaan sen henkilön tiedot, jolle tuki on myönnetty, sekä tarkan kohteen, johon apurahan voi käyttää. Se vastaa aina asiantuntijan suositusta. Apurahaa ei voi käyttää kukaan muu kuin laskutusluvassa mainittu tuensaaja eikä sillä voi hankkia muuta kuin siihen merkittyjä tai niihin suoraan liittyviä tuotteita tai palveluja. Laskutuksesta on myös aina sovittu etukäteen Tukilinjan ja liikkeen välillä, ja lupa käy vain tiettyyn liikkeeseen tai liikeketjuun. MONISTA LASKUTUSKUMPPANEISTAMME on tullut meille hyviä yhteistyökumppaneita. Tuen saajatkin ovat tyytyväisiä, kun hankinnan tekeminen laskutusluvalla sujuu lähes yhtä mutkattomasti kuin käteisellä maksaminen. Haluankin tässä kiittää niitä satoja palveluntarjoajia ja liikkeitä, jotka ovat ryhtyneet kanssamme laskutusyhteistyöhön! Palvelu on hyvää ja usein myyjät vielä soittavat ja varmistavat hankinnan, kun asiakas saapuu laskutusluvan kanssa liikkeeseen. Tällaisen yhteistyön kautta pystymme varmistamaan, ettei apurahaa vaikkapa väärinkäsityksen vuoksi tule käytettyä muuhun kuin kohteisiin, joihin tukea on suositeltu. Tarkistamme vielä jokaisen laskun, että hankinta on vastannut suositusta ja apurahapäätöstä. KAIKKIA HANKINTOJA EI kuitenkaan voi tehdä laskutusluvalla. Silloin etsimme yhteistyössä tuen saajan tai hänen tukiverkostonsa kanssa sopivan maksutavan. Tällöin tuki maksetaan pääsääntöisesti maksutositetta vastaan jälkikäteen tuen saajan tilille. Avoimia lahjakortteja, joilla tuen saaja voisi hankkia liikkeestä mitä vain, emme myönnä. Me teemme siis paljon työtä sen eteen, että lahjoittajilta ja tilaajilta saadut tukivarat käytetään kohteisiin, joihin tukea on haettu ja suositeltu. Se on merkittävä osa työtämme ja kunnia-asia. Vain onnistunut tuen maksatusprosessi takaa sen, että tuki menee perille ja edistää tavoitteita, joihin sitä on haettu. Tilaamalla Tukilinja-lehteä tai lahjoittamalla Tukilinja-säätiölle voit siis luottaa siihen, että tukesi menee juuri oikeaan käyttökohteeseen sitä tarvitsevalle, toimintarajoitteiselle henkilölle! Sara Liukkonen Tukitoiminnan koordinaattori apurahat@tukilinja.fi
• Tukilinja 6/2023 33 KIRJAVINKKI PANDEMIAN ARMOILLA JUMALIA JA IHMISIÄ SYNKISSÄ TILOISSA VALOA PIMEYTEEN Toimit uksen valinta MIKI LIUKKONEN: VIERASTILA Romaani. WSOY 2023. 554 s. Vierastila on hiljattain kuolleen Miki Liukkosen (1989–2023) viimeiseksi jäänyt romaani. Aluksi sen pääosassa vaikuttaa olevan lähinnä Ren Dawn, keksijä, joka on kadottanut kykynsä keksimiseen. Osittain dekkarimaisen naisenmetsästyksen myötä epäonninen nero päätyy Cancúniin. Tästä eteenpäin lukijoita ja Reniä vastaan lykätään toinen toistaan erikoisempia tyyppejä. Kertomukseen liittyy kirjailijoita tai muita tarkkailijoita, jotka kertovat Renin tarinaa. Kenties hän itse onkin se, joka seuraa elämäänsä ulkopuolelta. Liukkosen teoksessa ei yhden lukukerran pohjalta ole olennaisinta moneen suuntaan kurottava juoni vaan taitavan yksityiskohtainen, maksimalistinen tyyli. Kirjan masennukseen taipuvaisiin hahmoihin on toisinaan vaikea olla lukematta Liukkosta itseäänkin. Kustannustoimittaja käy teoksen jälkisanoissa läpi sen syntyvaiheet. Tämä tekee tietysti olon hiukan haikeaksi. Päällimmäisenä teoksesta jää silti mieleen suvereeni kielenkäyttö ja siitä nousevat oivaltavat havainnot. Sanni Purhonen EMMA DONOGHUE: TÄHTIEN TAHTO Romaani. Suom. Einari Aaltonen. Tammi 2023. 335 s. Sairaanhoitaja Julia Power työskentelee Dublinissa keskellä pahinta espanjantautipandemiaa vuonna 1918. Äitejä ja vauvoja menehtyy liukuhihnalta milloin influenssaan, milloin lapsivuoteeseen. Kuolema sekä monien naisten osaksi tuon ajan Irlannissa osunut jatkuvien synnytysten tuska kuvataan tarinassa karun yksityiskohtaisesti. Kun osastolle saapuu uusi taitava lääkäri, Kathleen Lynn, jolla oli oikea historiallinen esikuvansa, Julia saa paljon opittavaa ja ajattelemisen aihetta. Lynnin (1874– 1955) kautta ajan poliittiset jännitteet nostetaan kirjassa etualalle. Sodan traumat taas ruumiillistuvat Julian veljessä Timissä, jonka taistelut ovat jättäneet pysyvästi mykäksi. Kaikkein ratkaisevimmin päähenkilön elämään kuitenkin vaikuttaa hänen uusi, nuori apulaisensa Bridie. Vaikka kirjailija Emma Donoghuen kuvaama todellisuus on julma, hän hallitsee punomansa ihmiskohtalot ja dramaattiset käänteet viihdyttävästi. Sanni Purhonen EMMA SOFIANNA SÖDERHOLM: TOISINAAN VALO HIIPUU Nuortenromaani. Otava 2023. 272 s. Emma Sofianna Söderholmin omakohtaisessa nuortenkirjassa Tuulikin alamäki alkaa oitis terapian loputtua. Työkokeilut ahdistavat ja arjessa kiinni pysyminen tuntuu vaikealta. Ongelmia on myös niin äidin kuin isoäidinkin kanssa. Isää Tuulikilla ei ole koskaan ollutkaan. Vaikka se tekee kipeää, ei se yksin riitä selittämään nuoren naisen pahaa oloa. Yllättäen suurin apu ja kuuntelija löytyy alakerran vanhasta miehestä, Ahvosesta, joka saa Tuulikin hoitamaan kissaansa. Välillä tukena on vanha ystävä Mikke, jonka kanssa ajatuksia vaihdetaan enimmäkseen tekstareilla. Hänellä on kuitenkin omiakin huoliaan. Kirjailija on kertonut teoksen idean lähteneen oman terapiansa loppumisesta. Useinkaan ei kerrota, mitä terapiassa tapahtuu pitkän hoitojakson päätyttyä. Tätä puutetta Söderholmin teos paikkaa onnistuneesti. Vaikka tarina on toisinaan synkkä, sitä kannattelevat uskottavat henkilöhahmot. Sanni Purhonen HEIDI TORN: SANKAREITA JA SHAKKINAPPULOITA Romaani. Enostone 2023. 254 s. Antiikin Kreikan jumalat päättävät palvontansa hiipuessa herätä aikaan, jona mahdollisimman moni sankareista on syntynyt uudelleen. He päätyvät tietenkin Suomeen, jossa joukko historiaa opiskelevia nuoria sopii hyvin jumalien suosiosta ja rakkaudesta kilvoitteleviksi sankareiksi. Moniin juonenkäänteisiin liittyy niin ihmiskauppaa kuin tosi-tv–tähtiäkin. Heidi Tornin esikoisromaani on viihdyttävä, nuorille lukijoille suunnatulta tuntuva kokonaisuus. Se etenee toimintaelokuvamaisen vauhdikkaasti tilanteesta toiseen. Olympoksen kahdentoista jumalan ja heitä seuraavan sankarijoukon hahmogalleria on välillä niin runsas, että kokonaisvaikutelma käy hiukan sekavaksi. Torn on näkövammainen, mikä mainitaan teoksen takaliepeessä. Toki jumalatkin saattavat vammauttaa vihollisiaan tai loukkaantua, mutta vammaisuus ei muutoin juuri nouse esiin kirjan juonessa tai teemoissa. Myyttien uudelleenkirjoituksessa riittää aiheeseen selvästi perehtyneelle tekijälle ammennettavaa jatkossakin, jos hän niin haluaa. Sanni Purhonen Sairauksiin liittyviä romaaneja on syksyn kattauksessa useita. Vierastila erottuu joukosta kielellisellä suvereeniudellaan.
• Alkuvuodesta teattereihin saapuvat monet palkintosuosikit. Nainen Frankensteinin hirviönä 34 Tukilinja 6/2023 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT VONKKA 8.12. Paul Kingin ohjaus perustuu Roald Dahlin ikonisen lastenkirjan Jali ja suklaatehdas hahmoihin. Elokuva kertoo siitä, miten maailman suurimmasta keksijästä, taikurista ja suklaatehtailijasta (tällä kertaa hahmoa tulkitsee Timothée Chalamet) tuli tuntemamme Villi Vonkka. WANHA MARKKU 15.12. Markku rakensi talon perheelleen, kuten vahvan miehen kuuluu. Haaste oli kuitenkin liian suuri ja lopulta Markku paloi loppuun. Hän päätyi jättämään perheensä. 30 vuotta myöhemmin hän asuu samassa omakotitalossa erakkona. Dokumentaristi Markus Toivo matkustaa tapaamaan isäänsä. HUIJARIT 26.12. Ohjaaja Rike Jokelan uutuus kertoo pätkätöiden ja rahapulan rasittamasta Sirusta (Tuulia Eloranta), joka saa väärinymmärrysten seurauksena keploteltua itsensä valelääkäriksi hyvinvointiklinikalle. POOR THINGS 12.1. Yorgos Lanthimosin odotettu Frankenstein-versiointi on mielikuvituksellinen kertomus Bella Baxterin (Emma Stone) uskomattomasta evoluutiosta. Bella on nuori nainen, jonka nerokas mutta omintakeinen tiedemies tohtori Godwin Baxter (Willem Dafoe) herättää henkiin. Tarina palkittiin parhaan elokuvan Kultaisella leijonalla Venetsian elokuvajuhlilla. THE STRAIGHT STORY David Lynchin ohjaama tosipohjainen tarina (USA 1999) saattaa olla elokuvahistorian hitain road movie. Se kertoo Alvinista (Richard Farnsworth), joka lähtee ruohonleikkurilla ajellen tekemään sovintoa toisessa osavaltiossa asuvan veljensä kanssa, kun molempien terveys horjuu. Sivuroolissa Sissy Spacek esittää Alvinin puhevammaista tytärtä Rosea. YLE AREENA. DAVID HOLMES: THE BOY WHO LIVED Dokumentti kertoo tarinan Daniel Radcliffen sijaisnäyttelijästä, joka halvaantui Harry Potter -sarjan kuvauksissa, ja miesten ystävyydestä. Ohjauksesta vastaa Dan Hartley. HBO MAX. FINGERNAILS Christos Nikoun scifi-elokuva kertoo Annasta (Jessie Buckley) ja Ryanista (Jeremy Allen White), jotka ovat rakastuneet. Rakkauden voi jopa todistaa uuden, kyseenalaisen teknologian avulla, kynsiä vertailemalla. Mutta onko Anna sittenkään täysin varma tunteistaan? APPLETV+ ELENA TIETÄÄ Etenevän Parkinsonin taudin kanssa kamppaileva nainen (Mercedes Morán) johtaa tutkintaa löytääkseen syylliset tyttärensä äkilliseen kuolemaan. Anahi Bernerin ohjaus perustuu Claudia Pineiron romaaniin. Netflix. ELÄMÄNI VALO 29.12. (Light of My Life, USA 2019) Tulevaisuuden maailmassa pandemia on surmannut suuren osan ihmiskuntaa ja lähes kaikki naiset. Isä (elokuvan ohjannut Casey Affleck) vaeltaa poikana esiintyvän tyttärensä kanssa etsien turvapaikkaa yhteiskunnassa, joka koettelee ihmisyyttä ja perhesiteitä. Teema Fem. DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään jälleen 30.1.– 4.2.2024. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT Toimituksen valinta Toimitu ksen valinta
• Välinevinkki Apuväline: Muki nenäaukolla Edustaja: www.ettonet.fi Hinta: 9,90 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 6/2023 35 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen BRIGHT MINDS MTV KATSOMO+ , C MORE Ranskalaisessa draamasarjassa (Astrid & Raphaëlle, 2020–) seurataan autismikirjoon kuuluvan muistineron, poliisiarkiston hoitaja Astridin (Sara Mortensen) ja poliisijohtaja Raphaëllen (Lola Dewaere) yhteistyötä outojen rikostapausten parissa. 3. kaudella parivaljakko tutkii muun muassa astrofyysikon kuolemaa, johon liittyy salaliittoteorioita ja valtion salaisuuksia. JARIN JA KARIN JOULUTARINA TV2 3.12. Kolmiosaisessa koko perheen joulutarinassa seurataan Jarin ja Karin edesottamuksia. Karia (Jukka Rasila) voi kuvailla neuroepätyypilliseksi. Jarin (Kari Hietalahti) johdolla he tutustuvat majakkasaareen, jonne myrskysää tuo muitakin matkaajia. Mukana mm. Eero Herranen tonttuna, Laura Sormunen (Minna), Riitta Havukainen (Sandra) ja Riku Nieminen (Roger). ROSANNA FELLMAN, RUNOILIJA AREENA Lavarunoilija Rosanna Fellman palaa ruotsinkielisessä dokumenttiohjelmassa Pietarsaareen, missä hän muistelee lapsuuttaan ja kiusaamiskokemuksia, mutta tapaa myös häntä kannustaneen opettajan ja runoilijaystävänsä. Fellman sai Vimma-palkinnon ja Tukilinjan apurahan vuonna 2019. COINS HBO Hulvattoman kauhumysteerisarjan 2. kaudella suurin osa espanjalaisen kaupungin asukkaista on menettänyt järkensä ja suljettu psykiatriseen sairaalaan. Kauhun kasvaessa sankarijoukon on kohdattava uusi, mystinen vihollinen. PRISMA: IHMISSUHTEET JA TERVEYS TV1 2.12. JA AREENA (The Science Of Relationships, Australia 2022) Ihmiskontaktit ja sosiaalinen elämä ovat elintärkeitä terveydelle ja yksinäisyys on aikamme vitsaus. Monia voi kuitenkin yllättää, että 5–15 läheistä ihmistä on terveydelle parempi kuin sadat etäiset tuttavat. NO A BOY, NOT A GIRL MTV3 17.12. Tapaamme neljä nuorta ihmistä, joiden sukupuoli-identiteetti hakee lopullista muotoaan, mutta kenenkään kohdalla se ei tule asettumaan sovinnaiseen muottiin. Australialainen dokumentti. Muki jäykkäniskaisille NISKAN JA pään alueen liikeratojen vaivoista kärsivien on usein vaikea taivuttaa päätään taaksepäin. Jos päätä ei saa taivutettua, mukin tyhjentäminen on vaikeaa niin, ettei juoma läiky ohi. Se menee myös helpommin väärään kurkkuun, jos juoma-asento on vaikea ja aiheuttaa kipua. NENÄAUKOLLA VARUSTETTUUN muovimukiin on tehty aukko nenälle, jolloin päätä ei tarvitse kallistaa yhtä paljon taakse päin juodessaan. Mukin korkeus on 12 senttiä, nenäaukon syvyys 4 senttiä ja leveys 7 senttiä. Mukiin mahtuu 2,37 dl nestettä. Se kestää mikroaaltouunia sekä pesua tiskikoneessa 70 asteeseen saakka. MUKIN KÄYTTÖ on helppoa. Nenäaukon ansiosta juoma-asento on helppo, jolloin neste ei joudu kovin helposti väärään kurkkuun eikä se valu suupielistä. Mukin voi täyttää nenäaukon alareunaan asti, mutta käytännössä osoittautui järkevämmäksi olla täyttämättä mukia aivan täyteen. Kokeilussa ainoa ongelma tuli silmälasien kanssa – etenkin isot lasit voivat hankaloittaa mukin käyttöä. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Toimitu ksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi Kosketinsoittaja Kalle Salonen sai Tukilinjalta uudet sähköurut. Hänen keikastaan Helsingin juhlaviikoilla voi lukea lehtiarkistossamme Tukilinjasta 4/2023. Musiikin siivin Kiitos saamastani apurahasta kosketinsoittimeen. Hankin sillä keikka-Hammondin, joka on mahtava soitin. Ääni ratkaisi. Kiitos. Terveisin Kalle Salonen, Espoo JÄÄKIEKKOKAUKALO ODOTTAA! Olemme enemmän kuin kiitollisia saamastamme tuesta teette äärettömän tärkeää työtä. Martti ja äiti kiittää sydämemme pohjasta. Ihanaa syksyä ja voimia työhön, jolla todellakin on merkitystä. OPISKELU SUJUMAAN Kiitos vielä. Sain tässä koneen juuri käynnistettyä ja asennettua. Ensimmäisenä tulin määrittämään sähköpostin kirjoittaakseni viestin teille. Tästä koneesta on minulle suuri apu sekä opiskelussa että mahdollisessa siirtymässä työelämään. Terveisin, Marika Kuitunen Live-ammattiopiston mediaopiskelija 36 Tukilinja 6/2023 Maalaaminen mahdollistui uusilla tarvikkeilla. Maalausharrastus jatkui Minä olen pakkohoidossa suljetussa mielisairaalassa osittain Aspergerin syndrooman vuoksi enkä voi tämän vuoksi työskennellä tuttuni yrityksessä, jolla elättäisin itseni. Tästä syystä varani riittävät vain välttämättömyyksiin. Olen saanut hoitomaksualennuksia vielä vuonna 2022 taideharrastukseeni, joka pitää minut kasassa, koska ei ole muuta tekemistä, mutta nyt 2023 tuli seinä vastaan. Mutta sairaalan henkilökunta muisti Tukilinja-säätiön, joka voi harrastusta tukea ja aivan juuri taidekaupassa tällä avustuksella kävimmekin ja saimme oikein hyviä taulukankaita, joihin minulla ei olisi näissä olosuhteissa ollut millään varaa. Ostimme myös muita taidetarvikkeita, mutta pääpaino oli taulukankaissa. Haluan kiittää teitä tämän mahdollistamisesta. Liitteeksi laitan kuvan maalauksestani, joka esittää entistä lääkäriäni ja Suomen lippua. Maalaus ei olisi valmistunut koskaan, ainakaan näin laadukkaalle materiaalille, ilman myönnettyä tukea. Toivottavasti pidätte? Kiitos. Ystävällisin terveisin, Ville HARRASTUKSENA HOPEATYÖT Hopean työstämiseen sain 500 euron apurahan, jolla sain perusvälineet. Ihanaa jatkaa hopeakorujen ja muiden hopeatöiden tekoa kotona saatuani perusopetusta kansalaisopistossa. Terveisin Jaana Andersin Hopeaa työstetään tarkoilla työkaluilla. OPINNOT ONNISTUIVAT Hei. Tässä tulee kiitoksia minulle myönnetystä apurahasta. Tietokone on riittävä, ja bioja ympäristötieteiden monimuotoisen elämän opinnot olivat oikein kiinnostavat. Suuri kiitos niistä molemmista! Elämäni jatkuu ihan hyvin ja selvittelen mahdollisuuksia suorittaa loppuun kesken jääneet puutarhurin opinnot, itselle iloksi ja mielenvireydeksi ym. Ystävällisesti, Opiskelija, 52 v
• MIELIPIDEKYSELY KIITOKSET! Hei, saimme pojallemme tukea sähköavusteisen kolmipyörän hankintaan viime kesänä. Poika on ollut erittäin tyytyväinen tähän, poljettuja kilometrejä on kertynyt jo lähemmäs 300 km. Hän halusi tämän kuvan kera lähettää kiitokset Tukilinjalle! Kiitos! Leena Länne ja Elias Mustalahti TYÖVÄLINE KEVYTYRITTÄJÄLLE Hei! Sain kirjeen, jossa oli tietoa teidän päätöksestä tukea minun tietokonehankintaa. Haluan kiittää teitä tästä mahtavasta päätöksestä! Tämä oli aivan ihana uutinen! Kiitos paljon! :) Toivotan oikein hyvää talvea ja joulun odotusta teille kaikille nyt, kun on jo ”joulukausi” näköjään alkanut (ainakin kauppiaiden mielestä)! Ystävällisin terveisin, Mia Ukkola Sähköavusteisella kolmipyörällä Elias voi liikkua itsenäisesti. Tukilinja 6/2023 37 BLOGIPOIMURI ”Olen turhan itsepäinen selviytymään ja suoriutumaan yksin ja omillani. Reilumpaa itseäni ja muita kohtaan olisi ajoissa viestiä lähestyvistä jaksamisen rajoistani. Ensin on oltava itselleen rehellinen.” Blogilinjalla Minka, 23.10.2023 (www.tukilinja.fi) OIKAISU Tukilinja-lehdessä 5/2023 sivulla 8 oli harmillinen virhe: Jutun Aidasta tuli Aida A kuvat oli ottanut Johanna Hautaniemi, ei Johanna Mäki-Karvia ja Lehtikuva. Pahoittelemme! FACEBOOK KYSYMYS Lahjoitat kuukausittain rahaa hyväntekeväisyyteen. Miten haluaisit saada tietoa lahjoituskohteista? NÄIN VASTATTIIN 40 % Sähköpostitse uutiskirjeellä 40 % Toimintakertomuksena kerran vuodessa 20 % Somevideoilla % Laskun mukana uutiskirjeellä Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli lokakuussa 5. PUHELIN APUVÄLINEENÄ Kiitos todella paljon Tukilinja, kun autoitte uuden puhelimen hankinnassa keväällä 2023. Nykypuhelimet ovat liian isoja ja painavia, kun käsissä on vain 4+4 sormea. Samsung Galaxy s23 on ollut juuri sopivan pieniin käsiini. Ei paina liikaa, jolloin kuvaaminen ja muutenkin puhelimen käyttö on ollut helppoa. Kuvieni aiheita ovat Olavinlinna, eka kertaa Anssi Kelan keikalla kesällä, auringonkukkapelto ja Urpolan luontopolku, joka on suosikkipaikkani Mikkelissä. Terveisin Eveliina Volanen Mikkelistä Eveliinan kuvia ja kuulumisia löydät myös Tukilinjan vierasblogista Blogilinjalla joulu– tammikuun ajan.
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA elokuussa ja syyskuussa 2023 ELO–SYYSKUU 2024 H.K., KAJAANI Polkupyörä 28-vuotiaalle kuntoutujalle liikuntaharrastuksen välineeksi. F.T., KANGASALA Apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle, jolle liikunta on toimintakykyä edistävä harrastus. PUKARI K., JYVÄSKYLÄ Apuraha tutkintomaksun suorittamiseen 29-vuotiaalle kuntoutujalle, joka aloittaa ammattiopinnot. A.H., LAPINLAHTI Apuraha kuntoutujalle ajokortin suorittamiseen. Hän tarvitsee ajokorttia päästäkseen oppisopimuskoulutuksessa työpaikalleen. AL HARIRI M., RAISIO Tablettitietokone kieliopintojen, asioinnin ja äänikirjojen kuuntelun välineeksi 22-vuotiaalle näkövammaiselle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. KUITUNEN M., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun ja myöhemmän työnteon välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. RÄIKKÖNEN J., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun ja kuvataideharrastuksen välineeksi 23-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. H.T., JYVÄSKYLÄ Tietokone kuntoutujalle loppusuoralla olevien opintojen tueksi. KÄMPPI A-M., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone ja apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle, joka käyttää tietokonetta vapaaehtoistoiminnan välineenä. Liikunta edistää hänen toimintakykyään. T.V., ROVANIEMI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja musiikkiharrastuksen välineeksi. PIIRAINEN H., PIRKANMAA Apuraha avoimen yliopiston opintoihin kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. Hän on julkaissut käsityöaiheisia julkaisuja. NYKÄNEN A., HELSINKI Apuraha omakustanteisten opintojen opintomaksuun kuntoutujalle, joka rahoittaa osan opinnoistaan opintosetelillä. KURKI L., MUURAME Tietokone opintojen tueksi 19-vuotiaalle, pyörätuolilla liikkuvalle nuorelle, joka opiskelee toista tutkintoa. V.P., ALAJÄRVI Apuraha kalastustarvikkeisiin 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. NORJA J., LOHJA Piirtopöytä ja tietokoneen näyttö 24-vuotiaalle kuntoutujalle luovan tietokoneharrastuksen välineeksi. MIETTINEN T., KOTKA Apuraha valokuvausharrastuksen välineisiin kuntoutujalle. RITANOTKO S., HELSINKI Tablettitietokone opiskelun ja vapaa-ajan viestinnän välineeksi 16-vuotiaalle valmentavan koulutuksen aloittavalle nuorelle, jolla on kynän käytön ja kommunikaation haasteita. Kela ei myönnä laitetta ammatillisen kuntoutuksen apuvälineenä. TERONEN J., JOENSUU Apuraha tietokoneen komponenttiosien hankintaan 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa tietotekniikkaa ja opiskelee yliopistossa. L.P., SAARIJÄRVI Apuraha ajokorttiin opiskelijalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. KIVIRASI M-E., LOHJA Ompelukone 21-vuotiaalle kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. V.P., ALAJÄRVI Apuraha kalastustarvikkeisiin 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. K.T., OULU Kannettava tietokone ja studiotarvikkeita henkilölle, joka harrastaa musiikkia aktiivisesti. L.J., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone opiskelun ja asioinnin välineeksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattitutkintoon. LOPPUKAARRE-TIKKANEN T., POHJOIS-SAVO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi ammattitutkinto-opiskelijalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. S.K., KUOPIO Apuraha tietokoneen komponenttiosiin kuntoutujalle, joka on valmistunut datanomiksi ja jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa. Tietokone on hänelle opiskelun ja ammattitaidon ylläpitämisen väline. KOIVUSALO S., SEINÄJOKI Apuraha avoimen yliopiston maksuihin sekä osa-apuraha järjestelmäkameran hankintaan 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Hän on vaihtamassa alaa ja työskentelee osa-aikaisesti palkkatukityössä. M.N., SEINÄJOKI Apuraha omakustanteisten opintojen koulutusmaksuun 23-vuotiaalle kuntoutujalle. K.M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opiskelun ja taideharrastuksen välineeksi korkeakouluopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. HILTUNEN J., OULU Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. TIRI E., OULU Polkupyörä työmatkojen kulkuvälineeksi ja liikuntaharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. P.A., YLIVIESKA Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. 38 Tukilinja 6/2023
• T.J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ammattikorkeakoulussa opiskelun ja harrastamisen välineeksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle. H.A., ALAJÄRVI Tietokone opiskelun välineeksi ammattikorkeakouluopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. KNUUTINEN V., HELSINKI Apuraha musiikkikoulun harrastusmaksuun 21-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. RÖNNBERG S., OULU Apuraha mikseriin kuntoutujalle, joka tekee musiikkia ja esiintyy. MARTTILA V., LOHJA Tablettitietokone harrastusvälineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa aktiivisesti kuvataidetta. VIRKKI E., VANTAA Kameran objektiivi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Pitkäaikainen luontokuvausharrastus kannustaa häntä liikkumaan kodin ulkopuolella. K.J., KUOPIO Kannettava tietokone ja kuulokkeet ammattiopiskeluun ja vapaa-ajan harrastamiseen 19-vuotiaalle lähihoitajaopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.M., TAMPERE Polkupyörä 25-vuotiaalle kuntoutujalle liikuntaharrastuksen ja asiointimatkojen välineeksi. P.S., PORI Polkupyörä itsenäisen liikkumisen välineeksi henkilölsoittaa bändissä bassoa. JUURI M., HELSINKI Apuraha kosmetologin välineistöön pienimuotoisesti työskentelevälle kuntoutujalle. HOLAPPA J., KAINUUN MAAKUNTA Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 26-vuotiaalle kuulovammaiselle kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. Tietokonetta ei ole mahdollista saada Kelan kautta ammatillisen kuntoutuksen apuvälineenä. SALERVO K., HELSINKI Tietokone peliharrastuksen välineeksi 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. M.A., TAMPERE Kannettava tietokone korkeakouluopiskelun ja etätyön välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. KOSONEN A., TAMPERE Tietokone harrastusvälineeksi henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Hän käyttää tietokonetta myös ympäristönhallintaan. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. H.N., TURKU Älypuhelin asiointiin ja yhteydenpitoon kuulovammaiselle henkilölle. Vammaispalvelut eivät osallistu hankintaan. R.E., POHJOIS-KARJALA Apuraha ratsastusharrastukseen 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. RANTAMA K., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle lukio-opiskeluun ja graafisen alan ammattitaidon ylläpitämiseen. LINDELL F., HELSINKI Kannettava tietokone työnhaun ja tanssivideoiden tekemiseen ammattitanssijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. MULTANEN T., JOENSUU Kannettava tietokone musiikkiharrastuksen välineeksi kuntoutujalle. KIRSIKKAPUU T., HELSINKI Kannettava tietokone ja apuraha opiskelukirjallisuuteen kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. AHOLA E., LAHTI Apuraha kansanopiston koulutusmaksuun kuntoutujalle, joka opiskelee taidealaa. Hän rahoittaa osan opinnoistaan oppilaitoksen opintosetelillä. S.S., KANTA-HÄME Kannettava tietokone kuntoutujalle koulunkäynninohjaajan opintojen välineeksi. JÄMSÉN M., TAMPERE Apuraha ompelukoneeseen ja polkupyörään 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjäksi. RANTANEN H., TURKU Kannettava tietokone 26-vuotiaalle kuntoutujalle tradenomiopintojen välineeksi. S.S., ESPOO Apuraha nojapyörän korjauskustannuksiin henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Vammaispalvelut myöntävät puolet korjauskustannuksista. le, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.S., JYVÄSKYLÄ Apuraha ratsastusharrastukseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on palaamassa aiemman aktiiviharrastuksen pariin. A.V-M., OULU Kannettava tietokone 24vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. HYTTINEN R., HELSINKI Tietokone 29-vuotiaalle kuntoutujalle omakustanteisten opintojen välineeksi. MAKKONEN N., TAMPERE Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 20-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. KAPSASKIS A., TAMPERE Tietokone opintojen ja vapaa-ajan välineeksi 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. AHOLA M., KOUVOLA Apuraha rumpujen hankintaan muusikolle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. VIRTANEN J., LAHTI Kannettava tietokone 27-vuotiaalle kuntoutujalle korkeakouluopintoihin. L.E., LAUKAA Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 6-vuotiaalle lapselle, jolla on sydänsairaus. Pyörä mahdollistaa perheen yhteiset pyöräretket. Vammaispalvelu ei osallistu hankintaan. L.J., KUOPIO Vahvistin kuntoutujalle, joka Tukilinja 6/2023 39
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT VERS M., ESPOO Tablettitietokone 17-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle, jolla on lukivaikeus. Hän tarvitsee laitetta oppimisen ja muistin apuvälineeksi. K.N., KOTKA Tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin, yhteydenpidon ja harrastamisen välineeksi. FALI J., JOENSUU Ompelukone käsityöharrastuksen välineeksi 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. RAJALA J., TAMPERE Apuraha pyörätuolicurlingin työntökeppiin ja kilpailumatkoihin henkilölle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä ja harrastaa pt-curlingia maajoukkuetasolla. LUSTIG T., KUOPIO Apuraha tietokoneen näyttöön ja näppäimistöön peliharrastuksen tueksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle. S.V., PIRKANMAA Käsityökehikko harrastusvälineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita ja rajoitteita myös käden käytössä. Kehikko mahdollistaa käsityöharrastuksen jatkamisen. Välinettä ei ole mahdollista saada lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. E.P., TAMPERE Kannettava tietokone vertaistoiminnan ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle. T.A-M., KUOPIO Taidetarvikkeita kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita ja askartelua. SAAPUNKI E., TAMMISAARI Kannettava tietokone asioinnin ja työelämään paluun välineeksi henkilölle, jonka sairaus rajoittaa kodin ulkopuolella asiointia. M.V., SYSMÄ Tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. A.M.R., TAMPERE Virtuaalilasit harrastusvälineeksi henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. L.J., SAVONLINNA Kannettava tietokone kuntoutujalle valokuvausharrastuksen ja asioinnin välineeksi. K.T., KOTKA Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. L.M., KOUVOLA Kannettava tietokone harrastamisen, asioinnin ja opiskelun välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. K.T., OULU Kannettava tietokone ja studiotarvikkeita henkilölle, joka harrastaa musiikkia aktiivisesti. ANDERSIN J., ESPOO Apuraha kädentaitoharrastukseen henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. NUUTINEN A-L., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone opis40 Tukilinja 6/2023 12 12 14 20 4 4 12 4 4 14 8 4 6 19 14 9 1 3 12 9 8 4 11 2 4 13 20 16 4 2 16 9 17 2 19 7 10 2 7 9 16 17 10 15 17 8 12 14 2 15 13 2 14 15 2 4 15 14 18 13 6 4 19 4 2 5 17 13 13 15 7 2 7 2 7 15 P L M J R A U O L U U S A A L I T E N U N A K A T I L I I T U N L N A V U Ä L A N Y E N S U V A O K A A P A U S L M V A I Ä A A Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 6 /2 2 3 Jari Haapa-aho, jonka haastattelu ilmestyi Tukilinja-lehdessä 5/2023, evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Kuvasta voisi päätellä, että kesy on, mutta eipä ole. Oikeasti pitää löytää aika monta hieman vieraampaakin kirjainta.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit ovat myös tervetulleita. Edellisen ristikon palkinnon sai Juha Pesonen Juvalta. Kiitokset runsaista vastauksista, toivotamme ratkojille pähkinäistä joulun aikaa! R IS T IK O N 5/ 20 23 R A TK A IS U Tukilinja 6/2023 41 ”Kiitos taas kivasta ristikosta! Oli meitä armahdettu. Ja oikein hyvää jatkoa ristikon tekijälle! Jään odottamaan seuraavaa ristikkoa...” Irma Puisto, Helsinki ”Tämänkertainen ristikko oli turhankin armollinen. Oli kiva tutustua ristikon laatijaan.” Klaus Honkakoski, Vihanti ”Oli taas ihanan vaikea ristikko, mutta hyvä niin, kiitos näitä lisää!!!” Tuulikki Nieminen, Mänttä NÄIN VOI SATAA TTTTTT TTTTTT TTTTTT RISTISANA! SAMA JOS S=T LOPUTTOMASTI J.H. MEILLÄ NÄITÄ TUHANSIA? IMEEKIN HALUAA TIETOA? KAUPUNKI VENÄJÄLLÄ EI TUOLLA LAILLA VAAN KIRJAIL. O´BRIEN RAVIHEVOSROTU VAHVIKKEEKSI J EDESSÄ MUUTTAA MIEHEKSI . . . . TA 1 C O UUSIN? PÄÄHÄNPISTO TOIMINTAELOVIEN TÄHTI JASON ALAOSA POHJASSA KOSKESSA ULKOTILASSA ”RIVI” PALINDROMILEIPÄ TAKAA SAI LUVAN ILMAN VIIMEISTÄ! JUHTA KAUPUNKI SAKSASSA RUHRIN ALUEELLA NÄYTT. ISMO NAINEN SELLISSÄ! URAPUTKESSA KULKEVAN VERBI OSTETUT JA MAKSETUT 4 KUUN JUMALATAR 1/50 TAIDETTU ROUTIVA MAAAINES ETELÄ-KOREAN MILJOONAKAUPUNKI AJATUS HAJOSI! KORPI KIA SENNAN KUOLINPAIKKA NÄYTT. BURNETT -HOITO SURUEN MINÄ . . . . SINÄ KAUPUNKI NEW YORKIN OSAVALTIOSSA (ELOKUVAKIN) 1 cm 1 m UKKOSEN JUMALA POHJALLE UUDELLEEN PÄÄSIÄISHERKKU FIAT VOI AUTOKIN OLLA SÄVELTÄNYT ANTON IKÄVÄÄ ÄÄNTÄ VAATETUSALALLA FORREST ÄÄNILAULUNTEKIJÄ PEKKA KE:LLÄ KIIKKUA! GRÖNLANTIA SVEITSIÄ (2. = U) LIITON HAJOAMISESTA PALVOTTU KUULUU BALEAAREIHIN ARKKIENKELI MIEHIÄ MYÖS KOOLLA ENNEN EUROA NEGATIIVINEN I H R A U S P O I S N E I L P U U T A T I V A T A R E E D E L O P A L E T E E R I K A U T T A R I A D E T U U S A K I N T T U U N I M I K E M A K I V A L E M E S S I A S S T U K K I R S S Y N T E E S I I O N I R U S K A S U O M A A S T O S S A U U N I K I N N A S K T Y S T S T A R T T R I L O G I A I P I I N A N O E T A I N Ä E S I K A N T J Ä N I S K T I I V I S K S I I E T R I K O O T E H K E I T A T I A I S A T A E L E L S T E L Ä T K I T A R A T E B O L A L E I T I S I S T A U T T Ä R P Ä T T I
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA keluvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee aikuislukiossa. RÄTY S-A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja vertaistuen välineeksi. JANTUNEN N., IMATRA Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee lähihoitajaksi. KOSKINEN S., HELSINKI Kannettava tietokone harrastustoiminnan ja etäasioinnin välineeksi henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. P.A., HARJAVALTA Apuraha sähköpyörään henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. P.A., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, harrastustoiminnan ja opiskelun välineeksi. HURRI T., HUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja arjen toiminnan välineeksi. M.K., TUUSULA Tietokone harrastusvälineeksi kuntoutujalle. RANTONEN A-M., KOTKA Polkupyörä kuntoutujalle liikuntavälineeksi. P.E., OULU Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. RUOTSALAINEN L., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja apuraha kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. K.S., ESPOO Järjestelmäkamera kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. S.M., KUOPIO Apuraha sosiaalipedagogisen hevostoiminnan maksuihin kuntoutujalle. B.P., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun ja työnhaun välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. H.S-P., PÄIJÄT-HÄME Kannettava tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. K.P., SAVONLINNA Ompelukone harrastusvälineeksi kuntoutujalle, jolla on käsityöalan koulutus. A.E.I., TAMPERE Saumuri ompeluharrastukseen kuntoutujalle. K.P., JYVÄSKYLÄ Digitaalipiano kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. ALHANEN J., LOHJA Tietokone asiointiin ja työnhakuun kuntoutujalle. NIEMINEN M., KOKKOLA Sähköpyörä liikunnan välineeksi kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. KUIVAKANGAS J., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone ja kuulokkeet harrastustoiminnan ja yhteydenpidon välineeksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle. L.R., KERAVA Kannettava tietokone sisällöntuotantoa varten kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. LEHTINEN J., PORI Kannettava tietokone asiointiin kuntoutujalle. V.H., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja harrastamisen välineeksi. S.S., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. L.S., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. V.J., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle kirjoittamisharrastuksen välineeksi. K.B., TURKU Apuraha sähkörumpuihin henkilölle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. Hän opiskelee ammattiin. JUNTUNEN M., SALO Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinninvälineeksi. T.M., SATAKUNTA Kannettava tietokone opiskelun ja vertaistuen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. N.E., TURKU Älypuhelin kuntoutujalle verkkoasioinnin välineeksi. P-E.L., KOUVOLA Tietokone harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. VÄÄTÄINEN J., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle iltalukio-opiskelun välineeksi. L.P., TAMPERE Apuraha pyörätuolitanssin harrastusmaksuihin liikuntarajoitteiselle henkilölle. H.A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja työnhakuun. 42 Tukilinja 6/2023 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2022 apurahoja ja apuvälineitä yli 558 273 euron arvosta eli noin 46 500 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. L.R., LIETO Kannettava tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintoihin. S.A., TAMPERE Järjestelmäkamera luonto-oppaaksi opiskelevalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän harrastaa aktiivisesti luontokuvausta. A.V., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon K.T., TAMPERE Apuraha musiikkiharrastuksessa tarvittavaan välineistöön kuntoutujalle. ELORANTA J., IISALMI Kitaran suojapussi ja apuraha soittotunteihin kuntoutujalle, joka on aloittamassa soittoharrastusta. HEIKKINEN J., KAJAANI Kannettava tietokone asioitiin ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. M.M., HÄMEENLINNA Älypuhelin kuntoutujalle pankkiasioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. V V I HA A V A A I R AM L I E D C VE R A N T A UH K A T K EO T L YÖ T Y E K O Ö SO R V I T SU T I S T A S I J UM A L A T Ä O U U S Y T Y T Y S P L M J R A U O L U U S A A L I T E N U N A K A T I L I I T U N L N A V U Ä L A N Y E N S U V A O K A A P A U S L M V A I Ä A A O T O T T E V E E K A N S S I K K Y I N U T T U S E T T A L U T P L M J R A U O L U U S A A L I T E N U N A K A T I L I I T U N L N A V U Ä L A N Y E N S U V A O K A A P A U S L M V A I Ä A A O T O T T E V E E K A N S S I K K Y I N U T T U S E T T A L U T Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) Elo–syyskuussa myönnettiin 137 apurahaa, joiden kokonaissumma oli noin 96 400 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput elo–syyskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << Tukilinja-säätiön rahankeräyslupa: RA/2020/811. Tee joululahjoitus Tukilinja-säätiölle ja tuet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden koulunkäyntiä, harrastamista, opintoja ja työllistymistä. Vuonna 2022 myönsimme apurahoja näihin tarkoituksiin yhteensä 558 273 eurolla eli kuukausittain noin 46 500 eurolla. Lahjoittajana saat käyttöösi myös sähköisen joulutervehdyksen, jonka voit halutessasi lähettää niille, joita jouluna haluat muistaa. Sähköisen joulutervehdyksen voit ladata Tukilinjan nettisivuilta osoitteesta: www.tukilinja.fi/lahjoita/joulutervehdys2023 LAHJOITA NYT! Lahjoittaminen onnistuu helposti joko nettisivujemme kautta www.tukilinja.fi/kertalahjoitus tai tilisiirrolla: Lahjoitustili FI70 5092 0920 3787 65. Viitenumero: 2244 MobilePaylla: Numeroon 74944. Viesti: Lahjoitus Lisätietoa: www.tukilinja.fi lahjoittajapalvelu @tukilinja.fi Lahjoita K U V A : F R E E P IK .C O M