Tukilinja 05/2023 - Lehtiluukku.fi

5 / LOKA–MARRASKUU 2023 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA VIIHTEEN VAMMAISKUVA vaikuttaa vammaisiin ihmisiin s. 12 MIES RISTIKON TAKAA Jari Haapa-ahon elämä on kuin romaani s. 18 AIDA A 11-vuotias aktivisti tutkii ja vaikuttaa s. 8 VAMMAISLAIN MUOKKAUS JAKAA VAMMAISTENKIN MIELIPITEET S. 6
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 45 e 6 kk 55 e 1 v 99 e Kesto 99 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 27. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Johanna Hautaniemi. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2023 TOIMITUKSELTA 18 s. Tätä lehteä tehdessäni olen käynnistänyt samalla digilehden suunnittelun osaksi tarjontaamme. Enää ei media-alalla väitellä painoja digiviestinnän paremmuudesta, vaan sisältöä tarjotaan monikanavaisesti siellä, missä lukijat liikkuvat. Yksi lukee lehtensä paperilta, toinen tabletista, kolmas kuuntelee sitä bussissa, neljäs katsoo kännykästään videon. Lähdemme mukaan monikanavaisuuteen, koska haluamme vaikuttaa aivan kuten tässä numerossa haastateltu 11-vuotias Aidakin. Maailma muuttuu. Me lähdimme mukaan. Iris Tenhunen Tämän hatun alla muhii. Mitä olisi syksy ilman äänikirjaa! 48 % LEHDEN SISÄLLÖSTÄ ON VAMMAISTEN TAI OMAISHOITAJIEN TEKEMÄÄ Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Matti Suur-Hamari tanssiohjelmassa ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Mitä kuuluu vammaispalvelulaille? Vammaisjärjestöt eri mieltä lain avaamisesta. s. 7 7 kysymystä Jyrki Pinomaalle Mitä isä ja järjestöaktiivi odottaa vammaislailta? s. 12 Fiktio luo minäkuvaa Vammaiset hahmot kannattaa rakentaa tarkoin. s. 16 Työllistyminen neurokirjolla Ohjauksen tuella työn teko onnistuu. IHMISET s. 8 Aida A 11-vuotiaasta Aidasta tuli vaikuttaja. s. 11 Tulilinjalla Kolumnivuorossa Aleksis Salusjärvi s. 18 Ristikkomiehen elämänkoulu Tukilinjan suositut ristikot laatii Jari Haapa-aho. s. 21 Blogilinjalla Minka Salmirinne ja sanojen voima. s. 22 Hyvän mielen resepti Aidan tyrniparfait vie kielen mennessään. TUKIKOHTEET s. 14 Mahtava kisareissu 18-vuotias Anni osallistui MM-kisoihin. s. 24 Tukipointti Pieni klikkaus tuo näkyvyyttä. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja kesä–heinäkuussa 2023. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua
Tukilinja 5/2023 3 Köydenvedosta yksituumaisuuteen MUUTAKIN SISÄLTÖÄ on lehdessä tarjolla: annamme neuvoja viihteen vammaisten henkilöhahmojen luomiseen, tutkimme neurokirjolaisten työllistymishaasteita, kuulemme lyhytkasvuisten urheilijoiden MM-kisoista ja tutustumme Tukilinjan suosittuja ristikkopähkinöitä jo 13 vuotta laatineeseen Jari Haapa-ahoon, jolle elämä on heittänyt eteen haasteen jos toisenkin. Kävimme myös kysymässä, mikä sai 11-vuotiaan Aidan ryhtymään autismiaktivistiksi. Innokas leipuri jakoi meille hyvän mielen parfait-reseptinsä, jota aion itsekin kokeilla syksyä sulostuttamaan. Lukijamme Tapio Knuutila kertoo saaneensa Tukilinjasta uusia näkökulmia omiin terveyspulmiinsa. Sitä sanotaan vertaistueksi ja siitä puhuu myös tämänkertainen vierasbloggarimme Minka Salmirinne. Toivottavasti viihdyt taas kanssamme! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi VAMMAISLAKIEN YHDISTÄMISTÄ valmisteltiin koko 2000-luvun alku, kunnes projekti viime keväänä rytinällä ja kovalla tahtotilalla saatiin kasaan. Tullakseen seuraavan hallituksen toimesta vedettyä taas takaisin pöydälle. Miksi tämän lain kohtalo kiinnostaa meitä Tukilinjassa niin paljon, että seuraamme sitä lehti lehdeltä? Kyse on toimintamme ytimestä: yhdenvertaisuudesta paitsi vammaisten ja ei-vammaisten, myös eri tavoin vammaisten ihmisten kesken. Tukilinja tukee apurahoillaan väliinputoajia ja heitä tippuu lakiritilöiden läpi enemmän kuin on kohtuullista. UUSI VAMMAISPALVELULAKI takaa yhdenveroiset palvelut myös kehitysvammaisille, neurokirjon ihmisille sekä monille sairauden, aivovamman tai vielä diagnoosia vailla olevan oireiston vammauttamille. He ovat näiden sosiaalisten ja neurologisten rajoitteidensa vuoksi yhtä hyvin perustein vammaispalvelujen tarpeessa kuin kuulovammaiset, heikkonäköiset, puhevammaiset tai pyörätuolin käyttäjätkin. Toimintakyvyn tulisi olla olennainen kriteeri vammaispalvelujen tarpeelle. Toivottavasti laki saadaan muokattua sillä tavoin täsmälliseksi, että niukkuutta voidaan jakaa jatkossa aiempaa reilummin. Yhteiskuntamme kaipaa historiallisesti kerrostuneiden etuushimmeleiden purkua ja loogista uutta toimintamallia, ei köydenvetoa eduista. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 29.11.2023. Toivottavasti laki saadaan muokattua sillä tavoin täsmälliseksi, että niukkuutta voidaan jakaa jatkossa aiempaa reilummin.
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Kengänkannat kattoon Viime vuonna menestyksekkään paralumilautailijan uransa päättänyt Matti Suur-Hamari kisaa nyt MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Hän on ensimmäinen ohjelmaan valittu kilpailija, jolla on jalkaproteesi. Suur-Hamarin toinen jalka on moottoripyöräonnettomuuden seurauksena amputoitu polvesta alaspäin. Ensimmäisessä suorassa lähetyksessä hän pärjäsi hyvin ja sai suorituksestaan 23 pistettä yhdessä tanssiparinsa ja valmentajansa Katri Mäkisen kanssa. Tuomaristolta sateli kehuja: ”Superhyvä”,”Nähtiin jotain uskomatonta” ja ”Tanssilla ei ole rajoja”. Koreogragiaa kuvailtiin vaativaksi ja kilpailulliseksi. Suur-Hamari kertoi, että hänellä on varsin urheilullisen näköisen hiilikuituproteesinsa lisäksi kaapissaan muitakin proteesivaihtoehtoja, joita käytetään tanssisuorituksissa tilanteen mukaan. Tsemppiä kisaan! Hugh Grant umppalumppana Roald Dahlin klassikkokirjaan Jali ja suklaatehdas perustuva elokuva Wonka on tulossa teatteriohjelmistoon joulukuussa. Kirjan tapahtumia aikaisempaan vaiheeseen sijoittuva Wonka kertoo suklaatehtailija Willy Wonkan (Timothée Chalamet) sekä hänen työntekijöidensä, lyhytkasvuisten umppa-lumppien, tarinan. Polvenkorkuisista umppa-lumpista ei kuitenkaan kerrota lyhytkasvuisten näyttelijöiden vaan varsin tavallisen kokoisen Hugh Grantin, 62, hahmolla, jota on teknisin keinoin pienennetty. Elokuva on saanut ratkaisusta kirpeää kritiikkiä lyhytkasvuisten näyttelijöiden taholta. Blue Ear pelastaa Vuonna 2012 saapui Marveliin kirje, jossa newyorkilainen äiti pyysi apua: hänen poikansa Anthony ei suostunut käyttämään sinistä kuulolaitettaan, koska supersankaritkaan eivät sellaisia käyttäneet. Niinpä pojalle lähetettiin tuotantoyhtiöstä piirros Blue Ear -sankarista kuulolaitetta käyttämässä. Se teki tehtävänsä. Pian poika ja hänen kuulovammaiset toverinsa alkoivat kuitenkin ihmetellä, missä Blue Earin seikkailuista voisi lukea. Nyt se on mahdollista: Marvel on julkaissut sarjakuvakirjan, jossa on peräti kaksi sisäkorvaistutetta käyttävää supersankaria, Blue Ear ja Sapheara. Yhteistyössä kuulovamma-asiantuntijoiden kanssa suunniteltua, kuulovammoista valistavaa kirjaa jaetaan aluksi lapsille New Yorkissa. Jatkossa sankareille saattaa olla luvassa laajempaakin levikkiä. Emmyehdokkaita 10-vuotias Keivonn Montreal Woodward sai tv-alan Emmy-palkintoehdokkuuden vierailuroolistaan tv-sarjassa The Last of Us (HBO). Keivonn on ensimmäinen värillinen, kuuro ehdokas palkintojen historiassa. Toinen mielenkiintoinen Emmy-ehdokas on lyhyelokuva My Disability Roadmap, joka julkaistiin New York Timesin dokumenttisarjassa Op-Docs. Sen toinen ohjaaja on sähköpyörätuolia ja kommunikointilaitetta käyttävä Samuel Habib. Elokuvassa hän pyytää neuvoja vammaisilta aktivisteilta voidakseen elää täyttä elämää. Täyspitkä versio valmistuu vuonna 2024. TUKILINJA APUVÄLINEMESSUILLA Joka toinen vuosi järjestettävä Apuväline 2023 -tapahtuma pidetään jälleen Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 9.–11.11.2023. Se kokoaa yhteen sekä apuvälineiden käyttäjät että apuvälinealan, kuntoutuksen ja terveysja sosiaalialan ammattilaiset. Messuilla kuullaan alan uutuuksista ja tutustutaan apuvälineisiin, jotka auttavat liikkumaan ja kommunikoimaan kotona, koulussa ja työpaikalla. Apuvälinetapahtuma on täynnä tietoa ja koettavaa – ja sieltä löydät myös Tukilinjan! Tule osastollemme tapaamaan meitä ja keskustelemaan kanssamme. SIA KIRJOLLA Australialaisen laulaja-lauluntekijä Sian, 47, tuottama elokuva Music sai pari vuotta sitten kritiikkiä sekä autistisen tytön ulkokohtaisesta kuvauksesta että kohtauksesta, jossa käytettiin autisminkirjoon kuuluvalle vaarallista pakkokeinoa. Sia suostui poistamaan kohtauksen elokuvastaan. Viime toukokuussa hän kertoi podcastissa Rob Has a Podcast olevansa itsekin autisminkirjolla: ”45 vuotta olen kokenut, että joudun laittamaan ihmispukuni päälle.” Hän kertoi myös olevansa iloinen ja helpottunut siitä, ettei enää yritä peittää autismiaan vain tullakseen hyväksytyksi, ja että kuunteli aiemmin vääriä neuvontantajia. TED-TALK APUVÄLINEISTÄ YouTubesta löytyy vaikuttava Ted-inspiraatiopuhe nimeltä Unlocking Potential: The Transforming Power of Assistive Tehchnology. Siinä kansainvälisissä terveysja sosiaalialan tehtävissä toiminut Pascal Bijleveld kertoo maailman apuvälineiden jakautumisesta: Varakkaiden maiden apuvälineiden tarvitsijoista 90 % saa tarvitsemansa, köyhissä maissa vain 3-10 %. WHO:n mukaan kolmannes maailman väestöstä tarvitsee jonkinasteista apuvälineteknologiaa. Ehkä sinäkin luet tätä silmälasien avulla. Jos tarvitsisit pyörätuolia, millaista olisi elää ilman? Bijleveld kertoo maailmasta, jollaisen voimme saada, jos ketään ei jätetä jälkeen. 4 Tukilinja 5/2023
Barbien ohjaaja kertoi ADHD-diagnoosistaan Yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Greta Gerwig, 40, on vuoden menestyselokuvaksi nousseen Barbien ohjaaja ja yksi Hollywoodin tämän hetken kuumimpia nimiä. Hän kertoi heinäkuussa brittiläisen The Observer-lehden haastattelussa saaneensa aikuisiässä ADHD-diagnoosin. Gerwig kertoi olleensa lapsena innostunut niin monista asioista, että vanhemmat päättivät antaa hänen harrastaa mitä ikinä halusi – väsyttääkseen hänet. Näin tarmonpesän elämä pysyi hallinnassa, vaikka energiaa oli vaikka muille jakaa. Hän ehtikin suorittaa intensiivisiä balettiopintoja ja saada menestystä miekkailussa ennen kuin teatteriopinnot veivät etusijan. Evelina autisminkirjolla Laulaja Evelinalle eli Eveliina Tammenlaakso oli helpottunut saadessaan vuosi sitten autismidiagnoosin. Kaksi vuotta sitten saatu ADHD-diagnoosi ei nimittäin vielä selittänyt kaikkea arjen hankaluutta, kuten jumittumista, erityisherkkyyksiä sekä voimakasta tarvetta omaan aikaan aina sosiaalisen kuormittumisen jälkeen. Evelina kertoo, että diagnoosin jälkeen hänen oli helpompi rakentaa arki itselleen paremmin toimivaksi sen sijaan, että yrittäisi sopeutua neurotyypilliseen arkeen ja venyä yli oman jaksamisen. ”Kun oppii sanomaan ei, ei sulje ovia itseltään, vaan avaa niitä. Rajojen vetäminen tuo uutta tilaa.” (H.S. 9.9.2023) PISTEKIRJOITUSTA LEGOILLA Lego-yhtiön jo vuonna 2019 kehittämät pistekirjoituseli Braille-palikat ovat syyskuusta alkaen olleet yleisesti myynnissä, kun niitä aiemmin markkinoitiin vain erityisopetuksen tarpeisiin. Palikoissa legojen kohopyörylöistä on tehty pistekirjoitusaakkosia. Niillä leikkiessään lapset voivat harjoitella pistekirjoitusta hauskalla tavalla – tosin alkuvaiheessa vasta englantilaisin kirjaimin. Lego-pakkauksen Play with Braille, jossa on 287 palikkaa, voi tilata kansainvälisistä verkkokaupoista noin 90 euron hintaan. Vinkkejä braille-kirjainten ja numeroiden käyttämiseen leikeissä tarjotaan sekä paketin ohjemateriaaleissa että sivustolla legobraillebricks.com. SULATTAMO JUHLII Helsinkiläinen taideja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamo ry juhlii 9.–14. lokakuuta 10-vuotisjuhlaansa järjestämällä mielenterveyskuntoutujien edustajille tapahtumaviikon Teatterimuseossa. Ohjelmatarjonta on laaja teatterista työpajoihin, ammattilaisten seminaareihin, näyttelyihin ja tietysti juhlahumuun! Tapahtumalla pyritään edistämään taiteen moniäänisyyttä. Taiteen Sulattamo sai Tukilinjan Vuoden toimija -palkintoapurahan vuonna 2016 toimintansa vakiinnuttamiseen. Tukilinja 5/2023 5 MUSIKAALEJA SOMETÄHTENÄ Tonyja Grammy-palkittu musikaali Rakas Evan Hansen saatiin tuoreeltaan Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistoon. Se kertoo ajankohtaisesti lukiolaisten mielenterveysongelmista. Terapiassa käyvä, sosiaalisesti kömpelö ja masentunut Evan nousee sometähdeksi itsemurhan tehneen luokkatoverinsa ainoana ystävänä. Mutta mitä löytyy kulissin takaa? Onko oikein muokata todellisuutta vain siksi, että saisi vihdoinkin huomiota ja rakkautta? Esitys toimii hyvin perheen nuorillekin: tarina on koskettava ja pop-henkiset laulut mukaansatempaavia. Pääosassa vuorottelevat Petja Pulkkinen ja Julius Suominen. TANSSIOPINTOJA Marraskuussa tulee Broadwaylla ensi-iltaan toinenkin nuorten haasteista kertova musikaali: How to Dance in Ohio kertoo HBO:n palkittuun dokumenttiin pohjaavan tarinan autismikirjoon kuuluvien nuorten valmistautumisesta koulun juhliin. Heidän on opittava sosiaalisia taitoja, kuten miten pyytää toista tanssiin sekä miten ihmisiä kosketetaan ja miten heidän kanssaan keskustellaan. Musikaali viestittää rohkeudesta astua maailmaan ja etsiä yhteys toisiin ihmisiin.
Mitä kuuluu vammaispalvelulaille? Erimielisyyttä kustannuksista Hallitusohjelman mukaan uudistus saa korottaa nykyisiä kuluja korkeintaan 100 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkausta on kritisoitu julkisuudessa, mutta STM:stä huomautetaan, että 100 miljoonaa vuodessa on itse asiassa enemmän kuin mitä lain toimeenpanoon lopulta eduskuntakäsittelyssä tehtyjen muutosten myötä varattiin: Vuodelle 2024 25,2 miljoonaa euroa, vuodelle 2025 32,4 miljoonaa, vuodelle 2026 35,5 miljoonaa ja vuodelle 2027 35,9 miljoonaa euroa. ”Arvion tekeminen on erittäin haastavaa. Siihen tarvittaisiin aikaa, jota keväällä ei eduskuntakäsittelyn aikana ollut käytettävissä ikääntymisrajauksen poistamisen jälkeen”, selventää Kaarina Tuokko. Tarkoitus onkin tarkentaa lain soveltamisalaa erillisellä esityksellä. ”Erityisen tärkeää on arvioida huolellisesti esitettävien muutosten perusja ihmisoikeusvaikutukset sekä vaikutukset hyvinvointialueiden talouteen.” Hyvää ja huonoa luvassa Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala pitää hallitusohjelmaa vaikutuksiltaan ristiriitaisena: Positiivisia asioita siinä ovat esimerkiksi vammaisten ihmisten asumisen monipuolistaminen, selkokielen käytön lisääminen sekä kuljetuspalvelujen ja erikoisapuvälineiden saamisen helpottaminen. Toisaalta hallitus leikkaa sosiaaliturvasta ja vaikeuttaa ulkomaalaisen työvoiman maahantuloa tilanteessa, jossa vammaisala kärsii työvoimapulasta. Myös sosiaalija terveysjärjestöjen valtiontukien leikkaaminen harmittaa. ”Järjestöthän tuovat näkökulmia mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Niiden merkitys on todella suuri kohderyhmien edunvalvonnassa ja epäkohtien esille tuonnissa. Järjestöillä on myös paljon matalan kynnyksen toimintaa”, Hintsala muistuttaa. Uutta hallitusta muodostettiin kauan, mutta vielä kauemmin on odoteltu vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä: 20 vuotta. Viime kaudella jo hyväksytyn lain voimaantuloa siirrettiin ja sen käsittely avattiin uudelleen. Vammaisjärjestöjen reaktiot jakautuvat. TEKSTI Elise Tykkyläinen HALLITUS ON ESITTÄNYT eduskunnalle, että uusi vammaispalvelulaki astuisi voimaan vasta 1.1.2025. Myös lain sisältöä muutetaan. ”Lain lykkääminen on mielestäni hämmästyttävää”, harmittelee Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala. ”En muista, että parlamentaarisesti hyväksyttyä lakia olisi Suomessa koskaan ennen otettu juuri ennen voimaantuloa uuteen tarkasteluun.” Osa järjestöistä, kuten Invalidiliitto, on tukenut lain avaamista. Väliinputoajat huolissaan Erityisen huolestuneita ovat nyt ne vammaisryhmät, joille uusi laki olisi viimein taannut samat palvelut kuin muillekin. ”Siellä on tällä hetkellä väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet vammaispalveluita, kertoo Hintsala. ”Esimerkiksi autismin ja neurokirjon ihmisiä sekä lapsia ja nuoria, joilla ei ole vielä kehitysvammadiagnoosia. Myös niitä lapsia ja nuoria löytyy, jotka ovat sijoitettuina sen vuoksi, että eivät ole saaneet vammaispalveluita. Aivovammapuolella on myös ollut haasteita saada vammaispalveluita.” STM:n erityisasiantuntija Kaarina Tuokon mukaan väliinputoajille tuo lohtua ainakin yksi kirjaus: ”Syksyllä 2023 käynnistetään määräaikainen ohjelma, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan.” Kustannukset huolettavat Invalidiliiton juristi Henrik Gustafssonin mukaan aikalisä lain voimaantulolle on vain paikallaan: ”Näin voidaan varata aikaa huolelliseen lainvalmisteluun. Tämän vuoden aikana oli niin kiire runnoa laki läpi ja muutoksia tuli vielä eduskuntakäsittelyn aikanakin. Vaikutusarvioita ei ehditty tehdä kunnolla.” Suurin muutos aiempaan lakiin oli hänen mukaansa, ettei vammaispalvelulain soveltamisalaan kuulu enää vaikeavammaisuus, joka on ollut oikeudellinen perälauta vammaispalveluiden saamisessa. Gustafssonin mukaan uudessa laissa pitäisi todeta selkeämmin, kuka on välttämättömän huolenpidon tarpeessa. Hän nostaa erityisesti esiin uudeksi soveltamisperusteeksi nostetun sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteen, jota ei hänen mukaansa löydy nimenomaisesti YK:n vammaissopimuksen tekstistä. Sosiaalinen toimintarajoite liittyy usein esimerkiksi autismikirjoon. ”Tässä voi pohtia, onko erityislaista tehty yleislaki. Siellä lukee esimerkiksi, että lain piiriin voi kuulua, jos henkilöllä on fyysinen, henkinen, älyllinen, sosiaalinen tai kognitiivisiin toimintoihin liittyvä vamma. Siinähän voidaan puhua jo luonteenpiirteistä. Onko esimerkiksi ujo henkilö sosiaalisesti vammainen? Tämäntyyppisten lakien pitäisi olla tarkkarajaisia.” 6 Tukilinja 5/2023 YHTEISKUNTA
7 kysymystä TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Jyrki Pinomaan kotialbumista Perusoikeuksien äärellä Jyrki Pinomaalla on 40 vuoden kokemus vammaispalveluista niin järjestöaktiivina kuin isänäkin. Kysyimme häneltä, millaisen viestin hän lähettäisi uudelle hallitukselle. Tukilinja 5/2023 7 1. Hallitusohjelmassa todetaan, että vammaispalvelulain tuomia lisäkustannuksia saa olla korkeintaan 100 miljoonaa euroa aiemman 136 miljoonan sijaan. Mistä kohdasta sinä leikkaisit? "En mistään. Ihmisoikeuksia ajavana henkilönä sanon, että nyt ei ole kysymys rahasta, vaan ihmisten perusoikeuksista. Vammaiset ihmiset eivät huvikseen näitä palveluja hae." "Lakia ei voi kirjoittaa sen perusteella, mitä se saa maksaa. Lain tulee turvata ne oikeudet, jotka Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen. Se ei ole mikään toivomus, vaan se on laki. Hallituksella ei ole valtuuksia olla noudattamatta tätä sopimusta, koska Suomi on sitoutunut siihen." 2. Jos voisit muuttaa jotain uudessa vammaispalvelulaissa, miten sitä muuttaisit? ”Haluan muuttaa lain perusajatusta vammaispalveluista. Uusi laki jatkaa rakenteensa puolesta sekatavarakaupan valikoima -periaatetta, joka on jo vuosikymmeniä hallinnut suomalaista vammaispalvelua. Kauppias päättää valikoimasta ja sitä yritetään sovitella vammaisen ihmisen ainutkertaisiin tarpeisiin. Ei aina tahdo sopia.” ”Ajatuksen tulee olla päinvastainen: Lain tulee mahdollistaa. Kysymys on avun ja tuen tarpeen kokonaisuudesta, joka jokaisella vammaisella muodostuu hyvin yksilöllisesti. Ihmisen elämässä on toki tarvetta kaikkeen siihen, jota laki mallintaa, mutta on siellä tarvetta paljon muuhunkin.” 3. Lähetä terveisiä hallitukselle: Mistä neuvoisit sitä säästämään vammaispalvelujen sijasta? ”Siinä olen hallituksen kanssa samaa mieltä, että säästettävä on. Emme voi jatkuvasti ottaa lisää velkaa. Mutta en tunne asiaa niin hyvin, että voisin osoittaa kohtaa, mistä leikattaisiin." "En pidä vastakkainasettelusta silloin, kun puhutaan ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksien toteutuminen ei saa olla rahasta kiinni, ja raha siihen on löydettävä tavalla tai toisella." 4. Perheeseesi kuuluu kaksi aikuista, kehitysvammaista poikaa. Mitä vammaispalveluita he käyttävät ja kuinka välttämättömiä ne ovat? ”He tarvitsevat runsaasti apuvälineitä, koska ovat myös liikuntavammaisia. Käytössä on esimerkiksi pyörätuoleja, seisomatelineitä, suihkutuoleja ja teknisiä apuvälineitä kommunikaatiota varten. Poikani eivät tule toimeen ilman näitä. Lisäksi he tarvitsevat asumisessaan apua 24 tuntia vuorokaudessa. Molemmilla on vaikeahoitoinen epilepsia ja heitä ei voi koskaan jättää yksin ilman valvontaa." 5. Säästäisikö yhteiskunta todella verovaroja, jos vammaisten ihmisten matkakuluja tai henkilökohtaista apua jatkossa leikataan? ”Totta kai yhteiskunta säästäisi, mutta mitä järkeä sellaisessa on? Henkilökohtaista apua tarvitsevahan ei tule toimeen ilman tätä apua. Minulla on 40 vuoden kokemus näistä asioista poikieni kautta ja aina näissä on menty raha edellä. En ole koskaan käsittänyt sitä." "Vammaispalveluista säästäminen ei pelasta valtion taloutta vaan se tulee pitkässä juoksussa kalliimmaksi. Vammaispalvelut kaiken kaikkiaan ovat niin pieni osa valtion menoista." 6. Mikä on paras kesälomamuistosi? ”Kävin vaimoni kanssa Pohjois-Norjassa ja Lapissa. Se oli aivan uskomaton kokemus. Etelä-Suomessa myrskysi, mutta pohjoisessa oli upeita hellepäiviä. Lisäksi poikani syntymäpäivä oli alkukesästä ja vietimme sitä hänen kodissaan. Usein on niin, että kaikki muut ovat koolla, mutta pojat eivät pysty tulemaan paikalle. Tämä syntymäpäivä oli huippuhetki siinäkin mielessä, että saatoimme kaikki olla yhdessä.” 7. Mitä terveisiä poikanne lähettäisivät hallitukselle, jos voisivat? ”He varmasti sanoisivat, että järjestäkää meidän palvelumme niin, että ne toimivat." ”Lisää terveisiä löytyy blogissani (www.pinomaa.eu). Kirjoitan siinä vammaisasioista, mutta myös kaikesta muusta eteen tulevasta.” Kuka? Jyrki Pinomaa, Vihti puheenjohtaja Inclusion Europe INCLUSION EUROPE = Kehitysvammaisten ja heidän läheistensä oikeuksia edistävien omaisjärjestöjen kattojärjestö.
8 Tukilinja 5/2023 NEUROKIRJOLLA NEUROVÄHEMMISTÖ = Neurokirjolla olevat henkilöt, diagnoosina esim. ADHD, ADD, autismikirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö tai Touretten oireyhtymä. Peruskouluikäisiä heistä on noin 56 000. NEPSY = Lyhenne neuropsykiatrisista eli neurokirjon haasteista, joiden syynä ovat aivotoiminnan rakenteelliset ja toiminnalliset poikkeavuudet. NENTTI = Puhekielinen nimitys neurotyypilliselle (NT) henkilölle, jolla ei ole neurokirjon haasteita. AUTISMIYHDISTYS PAUT RY = Uudenmaan alueella toimiva autismiyhdistys. EKKO = Erityinen mielenkiinnon kohde. SYRJIMÄTÖN SANASTO = Autismija neurokirjon sanasto, jonka voi ladata Suomen Autismikirjon Yhdistyksen nettisivuilta. Yhdistys on suunnattu autisminkirjolla oleville. Koulu on se ensimmäiseksi korjattava asia yhteiskunnassa. Aidasta tuli AIDA A Aida perusti NeuroType-yhdenvertaisuusprojektin, joka löytyy Facebookista, Instagramista ja TikTokista. Sen kautta hän on suunnitellut ja tehnyt jo kolme kyselytutkimusta 4–29-vuotiaille neurovähemmistöön kuuluville lapsille ja nuorille. Vastauksia on tullut yhteensä yli 700. Aidalla on nyt koossa paljon tietoa heidän vaikeuksistaan yhteiskunnassa, joka ei ymmärrä heitä. “Kaikilla neurovähemmistön lapsilla on vaikeaa”, Aida kertoo. “Tutkimuksissani lukee, että he saavat olla oma itsensä pääasiassa kotona, mutta eivät koulussa.” Tutkimuksia ja puheita Saadakseen viestiä eteenpäin Aida on järjestänyt mielenilmauksia Eduskuntatalon portailla ja antanut haastatteluja Lasten Uutisiin, Ylen paikallisuutisiin, lehtiin ja muihin medioihin. Hän on käynyt keskustelemassa kansanedustajien kanssa ja kun Eduskunnassa perustettiin Nepsy-verkosto vuonna 2022, Aida piti avajaisissa puheen. Puhe ja hänen tutkimustuloksensa lähetettiin pääministerille ja opetusministerille. Tämän vuoden elokuussa valmistui Aidan kolmas tutkimus. Siinä nousivat jälleen esiin neurovähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kouluja opiskeluvaikeudet. Heidän erilaisia oppimistapojaan tai muita erityistarpeita ei huomioida riittävästi eivätkä he voi olla koulussa aidosti sellaisia kuin he ovat. Liian usein neurovähemmistöön kuuluvien oireilu tulkitaan häiriköinniksi. Se rajoittaa heidän oppimistaan ja lisää masennusja ahdistusoireita, jotka vaikeuttavat koko perheen elämää. Kolme vuotta sitten ruotsalaisen ympäristöaktivisti Greta Thunbergin esimerkki muutti helsinkiläisen peruskoululaisen Aida Abdelgayedin elämän. Hän ymmärsi pystyvänsä itsekin vaikuttamaan. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Johanna Hautaniemi A ida Abdelgayed, 11, ja hänen äitinsä Johanna Vuori-Karvia järjestelevät kotinsa keittiön pöytää, joka on täynnä pahveja ja papereita. Edellisenä päivänä Aida ja muut Autismiyhdistys PAUT ry:n nuoret aktivistit tekivät siinä julisteita ja kirjoittivat vaatimuslistaa seuraavan viikon mielenilmaukseen. Keittiön seinää vasten nojaa kylttejä, joissa lukee vahvoja viestejä, kuten: “Meilläkin on oikeus oppia! #Erilaisetaivot #Neurovähemmistö” ja “Missä on meidän koulupaikat?”. Esimerkki innoitti Kolmisen vuotta sitten ruotsalainen ympäristöaktivisti Greta Thunberg muutti Aidan elämän. Nähtyään Thunbergista tehdyn dokumentin Aida ymmärsi, että hänkin voi vaikuttaa asioihin. Nyt hän haluaa Aida A:na kertoa maailmalle, että neurovähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret ovat yhtä hyviä kuin muutkin ja että heillä täytyy olla yhdenvertainen oikeus käydä koulua ja oppia. Sekä Greta Thunberg että Aida ovat autismikirjolla. Kummastakin se on vaikuttamistyössä voimavara. Projekti keräsi tietoa Jo vuonna 2021 Aida ymmärsi, ettei voisi perustella neurovähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kokemaa syrjintää päättäjille vain omien kokemustensa kautta. Hänen olisi saatava ryhmänsä ääni laajemmin esiin.
Tukilinja 5/2023 9 Aida A Aida Abdelgayed, 11 v, Helsinki. Toimintarajoite Autisminkirjolla. Toiminta Edistää aktiivisesti neurokirjolle kuuluvien ihmisten oikeuksia. K U V A : JO H A N N A H A U TA M Ä K I Aidasta autismikirjoon kuuluvilla oppilailla pitää olla mahdollisuus opiskella pienissä tai erityisluokissa. “Meillä on oltava ymmärtäväinen opettaja, joka tietää näistä asioista ja hyväksyy meidät sellaisina kuin me olemme.”
10 Tukilinja 5/2023 Maskaaminen uuvuttaa Elokuun 15. päivänä Aida ja muut nuoret aktivistit kiipesivät uusien julisteiden ja kylttien kanssa Eduskuntatalon portaille mielenilmauksessa, jonka pääviesti perustui Aidan tutkimuksiin koulunkäynnin ongelmista. “Koulu on se ensimmäiseksi korjattava asia yhteiskunnassa”, julistaa Aida. ”Että meidän ei tarvitsisi maskata, että me saamme oppia, kuten muutkin.” Hetkinen, maskata? “Se tulee sanasta masking”, Aida selventää. Maskaaminen on selviytymiskeino ympäristössä, jossa ei voi olla oma itsensä. Se on henkistä ja fyysistä naamioitumista nentiksi eli neurotyypilliseksi. Maskaaminen on hyvin kuormittavaa, ja koulussa se haittaa keskittymistä, oppimista ja jaksamista. Aidan tutkimusten mukaan peräti 70 prosenttia nepsy-nuorista ei saa olla oma itsensä koulussa. Mikä avuksi? ”Meillä pitää olla mahdollisuus olla pienluokissa tai erityisluokissa. Meillä on oltava ymmärtäväinen opettaja, joka tietää näistä asioista ja hyväksyy meidät sellaisina kuin me olemme” Jarruttelu tarpeen Nyt pitää vähän jarrutella – Aida inhoaa juttuja, joista saa sen käsityksen, että omakehu haisee. Hän lähtee pöydästä ja menee olohuoneen riippumattoon keinumaan. Se rauhoittaa, kun ärsykkeitä on liikaa. Aidalla on niin kutsuttu epätasainen kykyprofiili. Aistiyliherkkyys, erilainen tapa kokea asioita ja vaikeus selvitä sosiaalisissa tilanteissa tekevät maailmasta hänelle vaikean paikan elää. Hän on myös hyvin älykäs. Kun hän kiinnostuu jostain ja kokee sen tärkeäksi, hän paneutuu siihen syvemmin kuin moni muu. Silloin hän jaksaa tehdä paljon, vaikka se samalla kuormittaa häntä. Aidaa rauhoittavat hänen monet erityiset mielenkiinnon kohteensa eli ekkot. Niiden avulla hän voi uppoutua omaan maailmaansa. Aidan ekkoja ovat esimerkiksi Tenavat, Pokemonit, aktivismi, Beatles, kirjat, kivet, kolikot, tiede ja autismi. Nykyisin Aidan haaveammatti on kirjastonhoitaja. “Saan puhua ihmisille kirjoista, joita rakastan ja saan organisoida kirjoja, mikä on yksi lempiasioistani.” Ystävä rauhoittaa Onneksi on Apollo. “Apollo on paras ystäväni”, sanoo Aida ja kietoo kätensä ison, mustan labradorinnoutajan kaulaan. “Apollo on tukikoira-oppilas, ja se on autisti.” Johanna-äiti selvästi huvittuu ja kysäisee: “Kuka on antanut sille sen diagnoosin?” “Minä!” Aida vastaa topakasti. Apollo on koulutettu tukemaan Aidaa. Kun Aida on liian kuormittunut, se painaa päänsä Aidan päälle ja rauhoittaa häntä. Iltaisin se menee Aidan sänkyyn ja osoittaa, että nyt on nukkumaanmenoaika. Kaaos kesytettiin tv:ssä Monet muistavat Aidan ja Johannan tv-ohjelmasta Kaaoksen kesyttäjät, jossa muutostiimi järjesti kuntoon sekaisia koteja. Johannakin tarvitsi apua kodin kaaokseen. Hän oli uupunut, koska Aida ja Apollo kömpivät joka yö hänen viereensä eikä hän saanut nukuttua tarpeeksi. Johanna ja Aida muistelevat erityisen lämpimästi ohjelman puuseppä Einari Saarista, joka ymmärsi, millaisen sängyn Aida tarvitsee, jotta hän pystyy nukkumaan siinä kahdestaan Apollon kanssa. Saarinen rakensi Aidalle turvallisen pesän, jonka pehmustetut laidat auttavat hahmottamaan oman kehon rajat. Iltaisin projektori heijastaa kattoon Linnunradan tuhannet tähdet ja halutessaan Aida voi vetää sängyn ympärille verhot. Dokumentti tekeillä Aidasta ja Johannasta on nyt tekeillä tv-dokumentti Törmäysteoria, jota työstää ohjaaja ja käsikirjoittaja Maija Hirvonen. “Alun alkaen lähdin 2020 selvittämään, saisinko tehtyä dokumenttielokuvan omaishoitajavanhemmuudesta. Taustatutkimusta tehdessäni törmäsin Aidaan ja Johannaan. Koin, että kumpikin oli karismaattinen, suora ja kiinnostava ja heidän kanssaan tapahtui koko ajan. Elokuvan painopiste vaihtui siihen, millaisessa väliinputoaja-asemassa neuroepätyypilliset lapset ovat tässä yhteiskunnassa”, Hirvonen kertoo. Dokumentti valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä ja se esitetään keväällä Ylen ohjelmistossa. Nuoret aktivistit Paju Klemola, Aida Abdelgayed ja Paula Hautaniemi odottelevat mielenilmauksen alkua ja käyvät läpi vaatimuslistaansa.
TULILINJALLA / KOLUMNI Aleksis Salusjärvi Kun puhutaan sananvapaudesta, tarkoitetaan yleensä oikeutta puhua. Harvemmin siihen liitetään oikeus tulla kuulluksi. Kolumnisti Aleksis Salusjärvi, 42, Helsinki. Toimintarajoite Olen keskinkertaisimpia tuntemiani ihmisiä. Ammatti Kulttuuritoimittaja ja kriitikko. Opetan lukutaitoa eloonjäämistaitona erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja hankaluuksiin ajautuneille nuorille. MUISTATKO, KUN aloit kertoa juttua seurueelle, mutta kukaan ei kuunnellut? Pikkuhiljaa hiljensit äänesi pihinäksi ja vaikenit, kun huomasit, että ihmiset ympärilläsi eivät kuunnelleet sinua. He puhuivat päällesi kuin sinua ei olisi olemassa ja hetken aikaa tunsit olevasi läpinäkyvä. Tunsit olevasi ulkopuolinen. Kun puhutaan sananvapaudesta, tarkoitetaan yleensä oikeutta puhua. Harvemmin siihen liitetään oikeus tulla kuulluksi. Some-ajan ongelma ei usein ole sananvapauden puute. Ongelma on ihmisten huomion jakaantuminen epätasa-arvoisesti. Joillakin meistä on satatai tuhatkertaisesti enemmän kuulijoita kuin toisilla. Näin on tietysti aina ollut – mutta nykyään tätä ongelmaa lisää entisestään ihmisten yksinäisyys. SUOMESSA JA ilmeisesti koko maailmassa ei ole koskaan ollut niin paljon yksinäisiä ihmisiä kuin nyt. Miljoona suomalaista asuu ja elää yksin. Yksinäiset ihmiset ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina kuin muut ihmiset. Yksinäisyys on terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi. Se on jatkuvaa ulkopuolisena elämistä. Tuntuu kummalliselta, että juuri tällaisena aikana, jolloin viestien lähettämisestä ja toisiin ihmisiin yhteyden ottamisesta on tullut helpompaa kuin milloinkaan, yksinäisten ihmisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Yksi ilmeinen syy on se, että ihmiset eivät enää ole niin riippuvaisia toisistaan kuin ennen. Kun asunnon, opiskelupaikan ja koko elämän voi järjestää itsenäisesti ilman sukulaisten tai läheisten apua, se tarkoittaa toisille yksinäistä pärjäämistä. Itsenäisestä elämästä on tullut monille yksinäistä elämää. TÄMÄ PITÄÄ erityisesti paikkansa sellaisille ihmisille, jotka asuvat tukien varassa. Ennen he olivat riippuvaisia läheisistään, nykyään he ovat riippuvaisia yhteiskunnasta. Kun sote-menoja leikataan, kyse ei ole pelkästään toimeentulosta ja elämänlaadusta, vaan monille ihmisille heidän ihmisarvostaan. Kun elämästä tulee niukempaa, ei ole ketään, kelle siitä voisi puhua ja saada ymmärrystä. Tämä on ongelma, jota ajan kuluminen syventää: jos ei ole oppinut saamaan itseään kuulluksi nuorella iällä, se on vanhempana entistä vaikeampaa. Suomessa arvioidaan olevan lähes miljoona ihmistä, jolla on puutteellinen lukutaito ja joiden on vaikeaa saada selvää heitä koskevista päätöksistä ja heille osoitetuista kirjeistä. Se vaikeuttaa entisestään heidän kykyään tehdä itsensä kuulluiksi. Luku miljoona tuntuu olevan alhossa elävien suomalaisten summa. Tilastokeskuksen arvion mukaan köyhyyden ja syrjäytymisen kanssa kamppailee lähes 900 000 suomalaista. Pelkästään masennuslääkkeitä syö 400 000 ihmistä. JULKISUUDESSA NÄISTÄ ihmisistä puhutaan verrattain vähän, sillä he katoavat hiljaisuuteen. Heillä ei ole välineitä ja osaamista tehdä itseään ymmärretyiksi toisille, ja siten he jäävät syrjään. Syrjäytymisen suurin ongelma onkin se, että ihmisiä katoaa sinne. Emme vain kuule heistä enää. He ovat yksi niitä yksinäisistä ihmisiä jossain ympärillämme, jotka ovat muuttuneet läpinäkyviksi ja ulkopuolisiksi. Jotka ovat hiljentäneet äänensä pihinäksi, kun ihmiset heidän ympärillään ovat puhuneet heidän päälleen. Perustavinta sananvapautta tulisi jokaisen meistä edistää – ihan vain kysymällä vastaantulijalta, että mitä kuuluu. Kun ymmärryksen mahdollisuuksia lisätään aivan tavallisessa kanssakäymisessä, ulkopuolisuuden tunteita voidaan vähentää. Miljoona läpinäkyvää ihmistä Tukilinja 5/2023 11
Vammaisten on vaikea löytää viihteestä ja taiteesta samaistuttavia henkilöhahmoja. Tarjolla on lähinnä kliseitä: sankaruutta tai sääliä. Pahinta on, jos vähemmistöön kuuluminen esitetään syyksi pahuudelle. TEKSTI Pinja Eskola 16 % VÄESTÖSTÄ eroaa jollain tavalla vallitsevasta toimintakykynormista. Silti vammaisia näkyy fiktiosisällöissä, kuten elokuvissa ja tv-sarjoissa, harvoin. Heidän kuvauksensa on myös usein rajoittunutta ja kliseistä. Ahmin lapsuudessani ja nuoruudessani fiktiota, etenkin kaunokirjallisuuden muodossa, mutta en kohdannut siinä juuri lainkaan samaistuttavia, itseni kaltaisia henkilöhahmoja. Olisin kaivannut esikuvia, joita ihailla ja joihin samaistua, mutta vammaiset hahmot eivät tuntuneet kokonaisilta tai merkittäviltä. Tyypillisesti fiktiossa esiintyvä vammainen käyttää pyörätuolia ja tarvitsee vammatonta ihmistä pelastajakseen. Myös persoonaltaan vammaiset hahmot ovat yksiulotteisia: masentuneita, katkeria, kuolemankaipuisia ja vailla seksuaalisuutta. Fiktio välittää arvoja Representaation – eri ihmisryhmistä nähtävien kuvausten – monipuolistamisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Nämä representaatiot vaikuttavat siihen, millaisen kuvan muodostamme muista ihmisistä ja itsestämme. Varsinkin nuorena muodostamme kuvaa maailmasta sen perusteella, mitä ympärillämme näemme ja kuulemme. Sisäinen mallimme on (yleensä) ei-tiedostettu, karkea kaavakuva, jonka perusteella teemme oletuksia maailmasta ja siitä, millaisia tietynlaiset ihmiset ovat. Teemme alitajuisia päätelmiä myös siitä, millaiset koulutuspaikat ja ammatit vaikuttavat olevan itselle saavutettavissa. Fiktion representaatiot rakentavat tätä sisäistä malliamme. Se, että näemme fiktioissa kaltaisiamme ihmisiä ja sen, miten heihin suhtaudutaan, vaikuttaa käsitykseen itsestämme. Keväällä 2023 toteutin osana mediatutkimuksen opintojani kyselytutkimuksen, joka selvitti, millainen representaatio vaikuttaa vammaisen ihmisen minäkuvaan positiivisesti. Alla kerron tutkimukseni tuloksista. Traaginen vai supersankari? Traagista hahmoa ei mielellään koeta samaistuttavana, joten eikö sellaisen vastakohta ole supersankari, joka puolustaa heikompia pahaa vastaan? Elokuvien vammaisten supersankarien, kuten Daredevilin ja Professori X:n, kuvaukset ovat kuitenkin osin ongelmallisia. Itsensä kaltaisten hahmojen näkeminen sankarirooleissa on toki positiivista representaatiota. Ne kuitenkin edistävät fiktioissa toistettua trooppia, henkilökuvaa, jossa vammaisella on arvoa vain, jos hän pystyy kompensoimaan vammaansa erityisillä kyvyillä. Vamma harvoin myöskään vaikuttaa supersankareiden toimintakykyyn arjessa. Esimerkiksi X-Men -sarjan Professori X eli Fiktio luo minäkuvaa Charles Xavier on pyörätuolia käyttävä supersankari. Yhdellä tasolla hahmo normalisoi tehokkaasti apuvälineiden käyttöä. Tämä jää kuitenkin pääasiassa visuaaliseksi yksityiskohdaksi, sillä vamman ei nähdä vaikuttavan hänen elämäänsä muutoin juuri millään tavalla. Xavier on pyörätuolin käyttäjä, mutta häntä ei välttämättä silti miellä vammaiseksi. Ehkäpä tällaisten trooppien vuoksi vain 26 prosenttia vastaajista koki elokuvat ja sarjat merkittävimmäksi hyvän representaation lähteeksi omalle minäkuvalleen. Realismi kiinnostaa Pelkästään se, että ruudulla nähdään enemmän vammaisia hahmoja ei riitä parantamaan representaatiota. On panostettava siihen, millaisia tarinoita kerrotaan ja miten vammaisuutta kuvataan. Jos vamma ei vaikuta henkilön toimintakykyyn mitenkään, kuvaus ei ole realistinen eikä samaistuttava. Kysymykseen “Mikä tekee fiktiivisestä vammaisesta hahmosta samaistuttavan?” 84 prosenttia vastasi kokevansa merkittävimmäksi sen, että hahmo kävi läpi samankaltaisia kokemuksia kuin he itse. Kenties hahmon tapa toimia antaa toimintamalleja arkeen? Vamman tyypin tai lajin koki merkittäväksi samastumissyyksi 59 % vastauksista. Onkin hälyttävää, kuinka vähän erilaisia vammoja ja toimintakykyjä ruuduilla ja valkokankailla nähdään. 56 % vastanneista samastuu myös hahmoon, joka puhuu häntä kiinnostavista asioista. Moniulotteisuudesta voimaa Myös vammaisen hahmon luonteenpiirteillä on merkitystä. Jos henkilöhahmossa ei ole syvyyttä, hän voi tuntua luotaantyöntävältä ja vastenmieliseltä – hänet esimerkiksi näytetään 12 Tukilinja 5/2023 Tärkeää on kirjoittaa hahmo niin, ettei sen problemaattisuus johdu toimintarajoitteesta.” KULTTUURI NARRATIIVI = Tarinan kulku. REPRESENTAATIO = Kuvaus asiasta tai ilmiöstä. TROOPPI = Kielikuva tai retorinen ilmaus. Laajemmin myös toistuvasti esiintyvä teema, kerronnan keino tai klisee. ANTAGONISTI = Tarinan päähenkilön, protagonistin vastustaja.
katkeroituneena ja kylmänä vain, koska hän on vammainen. Mielenkiintoisempi on esimerkiksi persoonallinen rikollisnero, jonka toiminta ei johdu vamman aiheuttamasta katkeruudesta. Tällainen hahmo voi toimia positiivisena vaikuttimena: minun ei tarvitse olla kiltti ja tunnollinen, voin olla rosoinen ja haaveilla muustakin kuin minulle osoitetusta polusta. Itsenäisyys tavoitteena Monet katsojat rakastavat sitä, että fiktiohahmolla on rikas taustatarina, johon voi uppoutua ja josta voi oppia. Vammaisidentiteetin muodostumisen kannalta se ei kuitenkaan tutkimuksessa noussut kovin merkitykselliseksi. Vastaajat kaipasivat enemmänkin kuvauksia, jossa vammaiset näytetään itsenäisinä. Monet ainakin fyysisesti vammaiset tarvitsevat jonkin verran – vammasta riippuen jopa runsaasti – toisen ihmisen apua. Todennäköisesti itsenäisyydellä ei tarkoitetakaan sitä, että moinen elämän realiteetti olisi sivuutettu. Loogisempaa on, että tarkoitetaan henkistä itsenäisyyttä: vammaiset näytetään ihmisinä, jotka päättävät itse elämänsä suunnan ja tekevät valintoja. Heidän halutaan myös olevan luontevasti ja tasa-arvoisesti osa kaveriporukkaa. Useimmiten vammainen ihminen kuitenkin kuvataan kuitenkin hahmona, joka tarvitsee vammattoman avustajan, ystävän tai muun ihmisen antamaan sysäyksen elämänmuutokseen tai mahdollistamaan sen. Rosoisuus avartaa Vammaisia on tärkeä nähdä myös vastustajina, antagonistin rooleissa. Kun vammainen nähdään esimerkiksi Orange Is The New Blackin tai Kylmän ringin kaltaisissa sarjoissa istumassa tuomiotaan tai osana jengiä, rikotaan kuvaa, jonka mukaan vammaisen tulee aina olla kiltti ja tunnollinen. Tällainen reprensentaatio sallii rosoisuutta omassakin persoonassa. Se oikeuttaa tekemään virheitä ja kokemaan ristiriitaisia, moninaisia tunteita. Vammalla pelottelua On kuitenkin tärkeää, ettei fiktiivisen henkilön negatiivisen toiminnan syy ole hänen vammansa. Jos henkilö on paha ja katkera erilaisen toimintakykynsä vuoksi, opettaa tämä katsojaa alitajuisesti pelkäämään vammaisia. Esimerkiksi elokuva The Witches (2020) nosti julkisen äläkän kuvatessaan lastenkirjailija Roald Dahlin luomia noitia, lapsia syöviä monstereita, jotka on mahdollista tunnistaa kehollisista piirteistä. Ongelmallista elokuvassa on se, että kyseiset piirteet oli sen nähtyään helppo yhdistää todelliseen vammaan, hypodaktyliaan eli vajaasormisuuteen. Tukilinja 5/2023 13 Onnistuneita henkilöhahmoja: SPECIAL -sarjan päähenkilö Ryan Heyes työskentelee aikakauslehdessä, deittailee homomiehenä ja yrittää itsenäistyä ylisuojelevasta ja huolehtivaisesta äidistä. Hän on myös kävelevän liikuntavammaisen henkilön representaatio. GINNY & GEORGIA -sarjan sivurooli, viittova naapurin isä, on rakastava ja osallistuva isä, joka tukee lapsiaan. Perhe viittomassa on sarjassa osa arkipäivää. WALK RIDE RODEO -elokuvassa ratsastusonnettomuudessa vammautunut henkilö oppii hyväksymään muuttuneen toimintakykynsä. Tositapahtumiin perustuvassa lämminhenkisessä ja elämänmakuisessa elokuvassa ei vellota säälissä. SEX EDUCATION -sarjassa Isaac Goodwin on karismaattinen, ajoittain kusipäinen, halvaantunut hahmo, jolla on huumoria ja joka rakastuu. Sarjassa näytetään, miten intiimissä kanssakäymisessä on mahdollista huomioida esim. tuntopuutokset ja kuinka näistä asioista keskustellaan. Ongelmallisia henkilöhahmoja: ME BEFORE YOU. Will, rikkaan perheen aikuinen poika halvaantuu ja menettää elämänhalunsa. Vanhemmat palkkaavat avustajan, johon poika rakastuu. Ongelmallinen trooppi jo siinä mielessä, että rakkaus typistetään kohdistumaan ihmiseen, josta henkilö on riippuvainen. Mies tahtoo kuolla, sillä eihän hän voi olla rakkaalleen oikea mies. ADIOS AMIGOS ja HASTA LA VISTA. Kumpikin kertoo saman tarinan: kaveriporukan tavoitteena on päästä harrastamaan seksiä. Elokuvien hahmot ovat yksiulotteisia ja vastenmielisiä. Ystävyys ei näy ja esimerkiksi sokea henkilö kuvataan auttamattoman kömpelönä. 37 SECONDS. Japanilaisen elokuvan päähenkilöllä on unelmia ja hän lähtee tutustumaan seksuaalisuuteensa. Tapa, jolla aivohalvauksen saanut henkilö kuvataan, saa katsojan kuitenkin monesti säälimään häntä. Vammaisen henkilöhahmon rakennusohje: 1. Älä pelkää kirjoittaa moninaisuudesta – luomalla vähemmistötaustaisia henkilöitä osoitat taitosi kirjoittajana. 2. Tiedosta vammaisrepresentaation sudenkuopat ja vältä toistamasta haitallisia kliseitä. Konsultoi rohkeasti vähemmistöjen edustajia. Kysy mielipidettä useammalta, jokaisen kokemus vammastaan on yksilöllinen. 3. Moniulotteinen hahmo on uskottava. Vammaisilla on unelmia, tavoitteita, perheenjäseniä, harrastuksia, työnkuvia sekä ongelmia, jotka eivät liity vammaan. Emme ole sankareita tehdessämme arkisia asioita, mutta emme myöskään täydellisiä. Voimme olla kusipäitä. Tärkeää on kirjoittaa hahmo niin, ettei sen problemaattisuus johdu toimintarajoitteesta. Special-sarjan päähenkilö Ryan Heyes (Ryan O´Connell, vasemmalla) on monipuolinen kuvaus liikuntarajoitteisesta, kävelevästä miehestä, joka elää nuoren miehen normaalia elämää.
Startti-stipendi Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. UNELMAT TODEKSI Mahtava kisareissu! En tiedä, mitä parempaa olisi voinut toivoa. Kaikki olivat niin mukavia toisilleen! 14 Tukilinja 5/2023
UUTISIA 18-vuotiaan Anni Sairasen ensimmäiset urheilukilpailut olivat heti MM-kilpailut. Tukilinja siivitti jännittävää reissua varustehankinnoilla. TEKSTI Lauri Jaakkola, Suomen Paralympiakomitea KUVA Markku Pajunen LYHYTKASVUISTEN HENKILÖIDEN urheilulla ei Suomessa ole kovin paljon perinteitä. Iisalmelainen uimari Sanna Huttunen voitti Barcelonan paralympialaisissa vuonna 1992 kultaa ja pronssia, mutta edelleenkään lyhytkasvuisten urheilua ei meillä mielletä osaksi paralympiaurheilun kirjoa. Lyhytkasvuiset urheilijat voivat edelleen kilpailla osassa paralympialajeista, mutta heille on järjestetty jo vuosikausia myös omat, isot kansainväliset kilpailut, World Dwarf Gamesit. Joukolla kisakentille Vuonna 2013 Yhdysvalloissa järjestetyissä kisoissa oli mukana yksi suomalainen, uimari William Söderling, mutta vuonna 2017 Kanadassa suomalaisurheilijoita oli jo neljä. Kun kansainvälinen urheilu koronaviruspandemian jälkeen pääsi taas täyteen vauhtiin, oli aika World Dwarf Gamesienkin palata. Kuuden vuoden tauon jälkeen 8. maailmankisat pidettiin suomalaisittain sopivan matkan päässä Saksan Kölnissä kesällä 2023. Tällä kertaa Lyhytkasvuiset ry ottikin asiakseen koota Suomesta kisoihin kunnon joukkueen. Somemainos herätti ”Kun näin Lyhytkasvuiset ry:n sosiaalisessa mediassa mainoksen, että kisajoukkueeseen voi hakea, asiaa ei tarvinnut lopulta edes paljon harkita. Saman tien tuli fiilis, että sinne voisi lähteä”, sanoo 18-vuotias salolainen Anni Sairanen. Hänestä tuli yksi Suomen kisajoukkueen 20 jäsenestä. Varustehankinnoissa auttoi Tukilinjalta keväällä saatu Startti-stipendi. Maailmanmestaruuskilpailut saattavat kuulostaa liian kunnianhimoiselta, jopa pelottavalta monen aloittelevan urheilijan korviin. Lyhytkasvuiset ry:ssä kisaprojekti sanoitettiin kuitenkin niin, että vähäisemmälläkin urheilukokemuksella uskalsi lähteä mukaan. Siinä, missä paralympialaiset ovat karsintakilpailuineen totista huippu-urheilua, on World Dwarf Games enemmän matalan kynnyksen urheilufestivaali. Kohtaamiset tärkeitä Anni Sairanen muutti pari vuotta sitten Sastamalasta Saloon opiskelemaan visualistiksi. Tapahtuman sosiaalinen puoli oli nuorelle liikunnan harrastajalle tärkeä tekijä. ”Kauhean usein ei tule mahdollisuutta päästä tapaamaan eri maiden lyhytkasvuisia. Olisin varmasti lähtenyt mukaan joka tapauksessa mutta tiesin, että Suomesta kisoihin on lähdössä myös monta tuttua, mikä helpotti lähtöpäätöstä.” Sosiaalisen kanssakäymisen osalta reissu olikin hänestä kaikin puolin onnistunut: ”En tiedä, mitä parempaa olisi voinut toivoa. Kaikki olivat niin mukavia toisilleen!” Polvi esti kisaamisen Urheilullisen puolen osalta Sairaselle sen sijaan jäi hieman hampaan koloon. Hän oli ilmoittautunut 60 metrin ja 100 metrin juoksumatkoille, mutta ne jäivät häneltä väliin. ”Pari päivää ennen omia juoksukisoja pelasin huvikseni sulkapalloa – treenautin joukkuekavereita heidän sulkapalloturnaustaan varten – kun polveni meni pois paikoiltaan. Sitten mentiin sairaalaan ja sieltä sain kepit käteen. Ei ollut toivoakaan päästä juoksemaan”, Sairanen kertoo. Tähtäin Australiaan Se ei häntä lannistanut. Seuraavat World Dwarf Gamesit ovat ohjelmassa neljän vuoden päästä kaukana Australiassa, mutta moni Kölnissä ollut suomalaisurheilija on jo merkannut ne kalenteriinsa. Niin myös Anni Sairanen. ”Sen verran oli hieno kokemus ja urheiluinto nousi aika paljon. Täytyy vain ensin saada polvi kuntoon. Sen jälkeen voi katsoa, olisiko Suomessakin jotain kisoja, joihin voisi osallistua.” LYHYTKASVUISET – KORTVÄXTA RY = Valtakunnallinen yhdistys lyhytkasvuisille ja heidän läheisilleen. Yhdistyksessä on noin 600 jäsentä ja se on perustettu 1984. WORLD DWARF GAMES = Vuodesta 1993 järjestetyt maailmankisat. 8. kisoihin 2023 osallistui yli 500 lyhytkasvuista osanottajaa 20 maasta. Tukilinja 5/2023 15 ILMOITA SYRJINNÄSTÄ Vammaiset kokevat enemmän syrjintää kuin muu väestö, ja samaan henkilöön voi kohdistua syrjivää kohtelua monista syistä. Syrjinnän muodot vaihtelevat esimerkiksi loukkaavasta kielenkäytöstä työssä kohdattuun syrjintään tai fyysiseen väkivaltaan. Suuri osa tilanteista jää kuitenkin tutkimusten mukaan piiloon, koska vammaiset eivät niistä ilmoita. Invalidiliiton nettisivuille avattu Häirintä, syrjintä ja vihapuhe -sivusto antaa nyt koottua tietoa tällaisen häirinnän, syrjinnän tai vihapuheen tunnistamiseksi. Sieltä löytyvät myös linkit syrjintää koskeviin lakeihin ja sopimuksiin sekä neuvoja ja kanavia lähteä tilannetta korjaamaan. ÄÄNI AUTTAA LUKEMISTA Saavutettavuuskirjasto Celia on selvittänyt, mikä lukemisen apuvälineistä toimii opetuskäytössä parhaiten. Opettajien suosikki ovat kirjat, joita voi kuunnella samaan aikaan, kun lukee. Tällaisia kirjoja löytyy esimerkiksi Celiasta. Hyväksi apuvälineeksi koettiin myös selkotekstit. Molemmista lukemisen apuvälineistä on kouluissa opettajien mukaan kuitenkin pulaa, koska niitä saadaan käyttöön vain satunnaisesti. Haastatellut oppilaat kokivat, että lukeminen ja erityisesti tekstien kuunteleminen on mukavaa puuhaa. Lukemisen vaikeudet tekevät lukemisesta toisinaan epämieluisaa, mutta apuvälineen käyttäminen tuntui helpottavan lukusuoritusta. Celian pilottikokeilussa valmistuu saavutettava ympäristöopin materiaali 3–4 luokille. Se on suunnattu kaikille oppilaille, joille lukeminen on vaikeaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien, aistirajoitteiden tai mielenterveyden haasteiden vuoksi.
Työllistyminen neurokirjolla Ympäristön mukautuksilla ja joustavan työilmapiirin tuella moni neurokirjolla oleva voisi siirtyä työelämään käyttämään vahvuuksiaan. TEKSTI: Sari Heino-Holopainen autisteista on työelämän ulkopuolella. Keskeinen este työllistymisessä ovat Huhtiniemen mukaan negatiiviset ennakkoasenteet. Niitä on niin työnantajilla kuin neurokirjoon kuuluvillakin: kun ei uskota työllistymisen onnistuvan, ei sen eteen mitään tehdäkään. Itsetuntemus auttaa Johanna Anttonen, 51, on paitsi ADHD-liiton varapuheenjohtaja, myös monen ammattialan konkari, joka on kokeillut pukuompelijan, päiväkotiapulaisen, opettajan, myyjän ja it-alan töitä. Hän on valmistunut somistajaksi ja tradenomiksi, toiminut yrittäjänä ja hänellä on taloushallinnon ammattitutkinto. Tällä hetkellä hän työskentelee entisessä yrityksessään kirjanpitäjänä ja opiskelee uutta ammattia. Anttonen kertoo ADHD-oireisen ihmisen olevan parhaimmillaan täydellinen yrittäjä. ”Olemme sitoutuneita ja pystymme paneutumaan täysillä eri asioihin ja työtehtäviin, kunhan keskittymiskyvyn suuntaaminen kohdistuu kiinnostavaan aiheeseen.” Työnohjaus tarpeen Anttonen painottaa, että itsetuntemus on työllistymisessä tärkeää. ADHD-oireiset voivat olla luovia, rohkeita, joustavia ja energisiä sekä sinnikkäitä. Paneutumisen varjopuolena on kuitenkin se, että työpäivät saattavat venyä pitkiksi ja tauottomiksi. Kenties tuntuu siltä, että lomaakaan ei tarvitse. He saattavat myös karsastaa rutiineja ja vaikka ideoita syntyy, niiden loppuun saattaminen ei aina yksin onnistu. ”Tähän työpaikoilla tarvittaisiin ohjaamista, ettei työuupumus iske. Itse olen oppinut kokemusten kautta säätelemään töitäni. Takana on jo pari työuupumusta.” Anttonen peräänkuuluttaakin ennakkoluulottomuutta ja uskoo, että samat toimenpiteet, jotka auttavat neurokirjolla olevia, auttaisivat kaikkia muitakin niin työpaikoilla kuin kouluissa. ”Kukapa meistä ei hyötyisi oikeudenmukaisesta, loogisesta ja keskeytyksettömästä työympäristöstä tai mielekkäistä työtehtävistä, joiden tavoitteet ovat tiedossa?” Työtä mukautettava Yksi ennakkoluulottomista työnantajista on ohjelmistoyritys Codeo, jolle henkilökunnan monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus on strateginen painopiste. ”Tarvitsemme esimerkiksi sitoutuneita koodareita ja tuntumamme mukaan alalla on paljon neurokirjolla olevia. Yrityksemme tämänhetkisistä työntekijöistä en tiedä, onko joku neurokirjolla, sillä sehän ei työnantajalle kuulu, ellei työntekijä itse kerro – ja kerro samalla myös tarpeistaan”, sanoo Codeon vastuullisuusjohtaja Tommi Aho. ”Työntekijä saa olla sellainen kuin on. Tarkoitus on muokata sitä työtä työntekijän tarpeiden mukaan. Emme halua painottaa erityisominaisuuksia vaan ominaisuuksia, jotka ovat työssä olennaisia, kuten pätevyys, sitoutuneisuus ja keskittymiskyky.” ”Yhtenä tavoitteenamme on myös lisätä tietoisuutta neuromoninaisuudesta työelämässä ja antaa vertaistukea muille yrityksille”, Aho painottaa. ”NEUROKIRJON IHMISILLÄ voi olla valtavasti potentiaalia ja osaamista. Näiden saaminen mukaan työelämään olisi kaikkien voitto”, linjaa Autismisäätiön psykologi, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja Mari Huhtiniemi, joka selvitti työllistymistilannetta säätiön webinaarissa viime keväänä. Neurokirjolla olevien ihmisten haasteissa on kyse erilaisesta aivojen käyttöjärjestelmästä. Se ei vaikuta älykkyyteen, mutta tuen tarvetta se lisää, sillä ”kaikilla ei ole supervoimia”, kuten Huhtiniemi asian ilmaisee. Työkykyä löytyy Vastapainona haasteille monilla kirjoon kuuluvilla on hänen mukaansa työelämässä tärkeitä yksilöllisiä ominaisuuksia: Jotkut ovat poikkeuksellisen lahjakkaita, toisilla on äärimmäisen hyvä muisti ja moni on myös erittäin huolellinen, tarkka tai visuaalinen. Tästä huolimatta neuropsykiatriset häiriöt ovat edelleen yleinen työkyvyttömyyseläkkeen syy. Tilastoja siitä, paljonko neurokirjolla olevia ihmisiä Suomessa on työelämässä, ei ole. Neurokirjo on ensinnäkin monesti näkymätöntä erilaisuutta eikä siitä tarvitse työnantajalle kertoa. Paljon heitä tuskin kuitenkaan on, sillä YK:n tilastojen mukaan esimerkiksi noin 80 prosenttia maailman Mitä on neurokirjo? • Muita nimityksiä: nepsy, neurovähemmistö, neurodiversiteetti. • Aivojen ja keskushermoston synnynnäinen toiminnan poikkeavuus, joka ei vaikuta älykkyyteen. • Diagnooseina esim. ADHD, autismikirjo, Touretten oireyhtymä, OCD, oppimisvaikeus, kehityksellinen kielihäiriö. Samalla ihmisellä voi olla muitakin diagnooseja. • Esiintyy noin 10 prosentilla väestöstä. 16 Tukilinja 5/2023 TYÖLLISYYS
Selviytyminen opettaa auttamaan TEKSTI: Sari Heino-Holopainen AURINKO PAISTAA Hietalahden hallin torikahvilaan, jonne Tapio Knuuttilan ja Pia Tapio-Knuuttilan ovat tuoneet jälkimmäisen syntymäpäivä ja museokortin vauhdittama kaupunkikierros. ”Nyt on hieman vapaampaa aikaa, sillä olen sairauslomalla”, Tapio Knuuttila selittää. Hän kertoo seuraavansa Tukilinjaa tiiviisti lähinnä näköislehden kautta. Se pysyy mukana, vaikka olinpaikka vaihtuukin. Myös digilehti kiinnostaisi. Knuuttila kertoo, että toisten auttaminen on hänelle omasta sairastumisesta huolimatta tärkeää. Tukilinja-lehti on yksi väylä auttaa ja saada myös tietoa. Stressi sairastutti Sairastumisensa taustaksi Tapio Knuuttila kertoo vaikean eroprosessin ja yritystoiminnan aloittamisen. Korkea verenpaine johti lopulta sydänkohtaukseen vuonna 2017. Pelastukseksi koitui soitto terveyskeskukseen. Siellä tehty ekg-tutkimus oli vielä normaali, mutta valpas sairaanhoitaja ja lääkäri tajusivat tilanteen vakavuuden ja tilasivat paikalle ambulanssin ja Medihelin. Kun massiivinen sydänkohtaus iski, Knuuttila oli jo kiinni letkuissa. Lääkäri ennusti, että hän joutuisi jatkossa käyttämään kävelemisen apuna rollaattoria, mutta itse hän kertoo asettaneensa tavoitteekseen triathlonin. Hyvänä apuna kunnon nostamisessa on ollut uinti. ”Seuraavana kesänä tein ensimmäisen triathlonin, sitä seuraavana jo perusmatkan triathlonin. Haaveissa olisi tehdä puolimatkan Ironman, mutta katsotaan, miten sydän voi ja jaksaminen paranee”, Tapio Knuuttila kertoo. Vertaistuki auttoi Knuuttila löysi ryhmän kaltaisiaan potilaita Kelan sydänkuntoutuksen kautta. Hän painottaa vertaistuen tärkeyttä kuntoutumisessa: ”Meistä on tullut hyvin läheisiä ja tärkeitä toisillemme. Olemme samassa veneessä.” Konkreettinen apu arjessa on myös tärkeää. Kun sairastuminen muuttaa elämän, hän neuvoo läheisiä tarjoamaan vaikkapa ruoanlaittoapua ja tukea jatkoavun saamisessa kunnalta, Kelalta tai järjestöiltä. ”En ole katkera tapahtuneelle, enemmänkin kiitollinen. Se on auttanut löytämään itsestäni uusia puolia.” Hän katsoo kahvilan aurinkovarjon alla istuvaa vaimoaan: ”Parisuhde auttaa myös. Tapasimme Pian kanssa kaksi vuotta sydänkohtaukseni jälkeen juoksulenkillä meren rannalla. Siitä se alkoi, kun Pia erotessamme kuiskasi, että ei sitten ryssitä tätä. Vihkipappikin käytti näitä Pian sanoja puheessaan.” Jatkakaa samaa linjaa! Kysyn, onko Tukilinjan sisällöstä ollut hänelle hyötyä kuntoutumisessa. ”Minulla on invaliditeetti, joka ei ole ulospäin näkyvä. Joudun kuitenkin elämään sen kanssa joka päivä, ja se asettaa rajoituksia. Tukilinjan artikkelien kautta pääsen syvemmin mukaan omaan elämääni ja saan vastauksia myös kysymyksiin, joita en ole ehtinyt vielä edes esittää.” Kyselen Knuuttilalta, mitä juttutyyppejä ja aiheita hän toivoisi Tukilinjaan. ”Jatkakaa samaa linjaa!” Tukilinja 5/2023 17 LUKIJA LÄHIKUVASSA Jatkakaa samaa linjaa! Tapio Knuuttila Yrittäjä, 56, Helsinki. Mistä tunnetaan? Frex-perunalajikkeesta. Miksi lukee Tukilinjaa ”Näistä asioista pitää puhua.”
18 Tukilinja 5/2023 IHMISET ELÄMÄN RATKOJA 13 vuotta Tukilinjaan ristikoita laatinut Jari Haapa-aho on paitsi ristikontekijä, myös kirjailija ja rakennusmestari. Sekä viisas mies. TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste JARI HAAPA-AHON työhuoneen seinällä komeili joskus sarjakuva, jossa Osku-koira ja Karvinen istuvat vierekkäin oksalla. Karvisen yläpuolella ajatuskuplassa luki: ”Hämmästyttävää, mikä kaikki on mahdollista, kun ei tunne rajojaan.” ”Se on mun motto”, Jari nauraa. Parkinsonin taudin diagnoosista on nyt noin kaksi vuotta. Ensimmäiset oireet näkyivät jo aikaisemmin, kun hienomotoriikka vähitellen heikkeni: käsiala haurastui ja pieneni, puhe madaltui. Kun diagnoosi tuli, lääkäri jäi saman tien kesälomalle, joten sen kummempia ohjeita tai kuntoutusneuvoja ei tullut. Jari viljelee karua huumoria ja sanoo omaavansa jo sen verran diagnooseja, ettei herra Parkinson ehtine saada häntä pysähtymään. Yrittäjän burnout Kyse on monipuolisesta miehestä: rakennusmestari, kirjailija, rakennusalan yrittäjä, kirkonrakentaja, sosiaalialan yrittäjä, freelance-toimittaja, ristikkojen laatija – ja ennen kaikkea vallan viehättävä ja viisas ihminen. Jari on asunut nyt yli kaksikymmentä vuotta Hattulassa, Hämeenlinnan ja Aulangon sylissä, josta hän aikoinaan osti vanhalta mielisairaala-alueelta pienkerrostalon ja remontoi siihen asuntoja. Tuohon aikaan 2000-luvun alussa yrittäjän elämä oli kiihkeää. Jari kertoo, että kun hän oli aamuyöllä noussut toimistolle paperitöihin, saattoi samana päivänä Hyvinkäällä Kun ajatukset keskitti kilvoitteluun itsensä kanssa, omat murheet unohtuivat.
Tukilinja 5/2023 19 alkaa työmaakokous aamuseitsemältä. Sieltä auton rattiin ja puolelta päivin hallituksen kokoukseen Vantaan Tikkurilassa toimivaan palvelukotiyritykseen, jonka osakas ja toimitusjohtaja hän oli. ”Iltapäivällä palasin Hämeeseen ja aloitin paneutumisen omiin suunnitteluja rakennusprojekteihin. Stressi pusersi, vastuut painoivat ja sisäsyntyinen kiire oli vallannut kehoni.” Ei ihme, että myös unettomuus vaivasi. Päin seinää ”Kun on kaksi vuotta valvonut, pää ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Olen ollut huono nukkuja pienestä pojasta saakka ja kun umpiväsyneenä joutui repeämään moneen paikkaan, alkoi ruumis tehdä tenää.” Jari Haapa-aho sairastui vakavasti ja sai sydänkohtauksen. ”Olo oli kuin olisi juossut täysillä päin seinää. Lääkäri totesi, että on paras laittaa asiat kuntoon, tilanne ei näytä hyvältä. Pyyhkeen heitto kehään ei kuitenkaan ollut helppoa, koska en ole luovuttaja. Keskitin voimani monen projektin sijasta mökin rakentamiseen”, Jari kertoo. Salaisuudet ovat mörköjä, joista on päästävä eroon. Kuka Jari Haapa-aho, 67, Hattula. Toimintarajoite Parkinsonin tauti Ammatti Rakennusmestari, yrittäjä, kirjailija ja ristikontekijä. Eläkkeellä. Jari Haapaahon seuraavan romaanin aihe on rakkaus. Siihen liittyy vahvasti vaimo Seija-Riitta, jonka hän löysi tanssilavalta. Komea hattu on peräisin Kanadasta.
20 Tukilinja 5/2023 ”Työelämästä ulosliputettuna oli aikaa miettiä, miten olin alle viisikymppisenä itseni rikkonut tuolla tavalla. Takana oli kaksi eroon päättynyttä avioliittoa ja mikä pahinta: terveys menetetty. Ainoa asia, mikä oli kunnossa, oli talous. Sain kokemuksen siitä, että raha on avuksi laskuja maksaessa, ei paljon muussa. Toisin sanoen minä en oikeasti omistanut mitään, vaan tavarat ja talot omistivat minut.” Huomio ristikoihin Jari päätti keskittyä itsensä hoitamiseen. Kaksi tietä johti ylöspäin. Toinen oli ristikkoharrastus ja toinen tanssi. Vuoteen pohjalla maatessaan Jari elvytti nuoruuden ristikkoharrastuksen ja otti vuonna 2007 tavoitteekseen päästä ristikonratkonnan SM-kisassa sadan parhaimman joukkoon ja saada kutsun loppukilpailuun. Se onnistui. ”Kun ajatukset keskitti kilvoitteluun itsensä kanssa, omat murheet unohtuivat”, Jari toteaa. Hän aloitti ristikoiden laadinnan tosissaan ja liittyi Sanaristikkoseura Sanaseppoihin, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 2012–19. Kun Tukilinjan päätoimittaja Iris Tenhunen syksyllä 2010 tilasi Jarilta lehteen ensimmäisen ristikon, hän oli jo täysi tekijä. Edelleen hän tekee ristikoita neljään lehteen, noin sata ristikkoa vuodessa. ”Alussa Iris totesi, että älä vaan tee liian helppoja, sillä ei lukijakunta ole päässyt helpolla sekään. Yritän siis tehdä ristikot vähän keskitasoa vaikeammiksi, jotta ratkojat pääsevät myös hakemaan rajojaan.” Tanssien avioliittoon Toinen tie eteenpäin oli tanssi. Se toi Jarin elämään myös Seija-Riitan. ”Parasta, mitä kohdalleni on osunut vuonna 1980 tapahtuneen raitistumisen jälkeen”, Jari kommentoi. Kaikki alkoi, kun hän haki Someron Ämyrillä tuntematonta, kaunista naista hitaaseen, englantilaiseen valssiin. ”Se oli elokuun 21. päivä 2010”, kommentoi Seija-Riitta vierestä. ”Aivan kuin lentäisin, muistan sanoneeni Jarille kesken tanssin.” Jari puolestaan meni shokkiin ja pakeni paikalta. Hän ei voinut kestää ajatusta, että olisi rakastumassa – hänhän oli päättänyt eronsa jälkeen elää yksinään. Pian Jari oli kuitenkin pulassa, kun ei voinut unohtaa tapaamaansa ihanaa naista. Hän päätti laittaa Salonseudun Sanomiin ilmoituksen. Se oli kuin johdatusta: Seija-Riitta oli töissä lehdessä. Työtoveri vastaanotti ilmoituksen ja kysäisi Seija-Riitalta, että oletko pilannut Ämyrillä jonkun miehen hitaan valssin? Viikon päästä he tapasivat toisensa ja vuoden päästä mentiin naimisiin Jarin suunnittelemassa kappelissa. ”On päätetty, että yhdessä ollaan loppuelämä”, he kertovat nyt. Takana raitistuminen Kun Jari nuorena meni raksalle töihin vuonna 1974, työmaalla oli vielä sodan kokeneita, kuolemaa silmiin katsoneita miehiä. Heille ja heidän viinankäytölleen ei kokeneillakaan mestareilla ollut keinoja. Silloin Jari kertoo käyneensä kuin jatkokoulutuksen teini-iässä alkaneeseen alkoholin käyttöön. Oppi meni perille ja elämä pilalle. ”Mä olen niitä ihmisiä, jotka geneettisesti jäävät koukkuun ja heti.” 24-vuotiaana vuonna 1980 Jari pisti pullon korkin kiinni. ”Myönsin, että olin löytänyt voittajani ja tullut tyrmätyksi. Siitä seurasi vain hyvää. Ennen elin kuin viimeistä päivää, mutta nykyään elän kuin ensimmäistä päivää. Tätä jatkoaikaa olen saanut elää nyt 43 vuotta”. Romaani puhdisti ilmaa Keski-iässä Jari alkoi kirjoittaa kirjoja. ”Olin aikanaan rakennusvalvojana sadoissa kokouksissa ja luulin, että kun osaa kirjoittaa pöytäkirjoja, pystyy myös kaunokirjallisuuteen. Sepä ei ollutkaan niin helppoa.” Ensimmäisen, vuonna 2008 ilmestyneen Noitavalkea-romaanin synnytyksessä auttoi toimittaja-kirjailija Eira Hernberg, jonka yksityisopetuksessa Jari kävi kaksi vuotta. Noitavalkea avasi viiltävän tarinan pienen pojan lapsuuteen, jota varjosti isän alkoholismi. ”Salaisuudet ovat mörköjä, joista on päästävä eroon. Ne ovat taakkoja, kuin reppu olisi kiviä täynnä. Ja se reppu on kannettava yksinään.” Romaani sai kiittävät arvostelut ja hienon vastaanoton. Kirja oli Keskisen kyläkaupassa eniten myyty Remeksen kirjan jälkeen. ”Poika sanoi kauniisti, että ilman tätä kirjaa ei olisi tiennyt, millaisessa kodissa isänsä on kasvanut.” Jaria vähän jännitti, miten suku Etelä-Pohjanmaalla ottaisi kirjan vastaan. ”Isän veli ei sanonut ensin mitään, mutta kolmen viikon päästä soitti ja sanoi, että nyt tiedän sitten minäkin, minkälainen mies veljeni oli.” Ei pelkoa, ei kyynisyyttä Jari sanoo, ettei hänen elämässään enää ole pelkoja eikä kyynisyyttä. ”Paitsi toistemme menettämisen pelko”, huikkaa Seija-Riitta taustalta. ”Olen täällä niin kauan kuin tarvitaan. Sitä paitsi kirkon rakentajana olen saanut elinikäisen esirukouksen”, Jari hymyilee. Ristikoita Jari tekee edelleen noin sata vuodessa. Kesällä on suunnitelmissa uuden romaanin kirjoittamisen aloittaminen, kun puheenjohtajan kiireet Kanta-Hämeen Parkinson-yhdistyksessä helpottavat. Se romaani tulee käsittelemään rakkautta. Jari veti pitkään Sanaristikkoseura Sanaseppoja. Tukilinjan tämänkertaista ristikkoa (s. 33) hän kommentoi näin: ”Tavoite oli hiukan armahtaa ratkojia. Saapa nähdä, miten kävi.”
BLOGILINJALLA / Minka Salmirinne Tukilinja 5/2023 21 Elämäni paras aika sijaan oppinut taitoja, joiden avulla voin elää tasapainoisempaa, omannäköistäni elämää. Elän nyt elämäni parasta aikaa. Se on upeaa. Ja traagista. Stigma. Skitsofrenia ei ole salonkikelpoinen sairaus. Ennen olisin tehnyt tähän jonkin “mutta”-lisäyksen, mutta enää en aio vähätellä syrjinnän vakavuutta ja vaikutuksia elämääni. Minulla on lupa surra. Mielenterveysoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Tulevana yhteisöpedagogina eli järjestöja nuorisotyön osaajana haluan edistää yhteisöllisyyttä. Ihminen on sosiaalinen eläin ja tarvitsee toisia selviytyäkseen yhteiskunnassamme. Ihmisellä on tarve kuulua yhteisöihin. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Kohdataan arvostavasti. UNELMANI ON yhdistää kokemusasiantuntijuus ja yhteisöpedagogin ammatti nk. kokemusammattilaisena. Kokemusammattilaisuus Suomessa lienee vielä melko tuntematon konsepti. Ajattelen, että asiaa olisi hyvä tutkia ja luoda kentälle hyviä, uusia käytäntöjä. Käytännössä vertaisryhmän kokoontuminen vaatii vertsikan lisäksi vain fyysisen tilan, kahvitarjoilun ja aikaa toiminnasta tiedottamiseen. Pitäisin kuitenkin hyvänä, että vertaistoimintaa tuettaisiin nykyistä enemmän ammattimaisesta näkökulmasta. Vertaisohjaajat voisivat hyötyä kokemusammattilaisten tuesta ja työnohjauksesta. Kiva, jos kiinnostuit! Kerron blogissa myöhemmin lisää ajatuksistani. Sanasyleilyin, Minka Kuka? Minka Salmirinne, 31, Turku. Toimintarajoite Mielenterveyskuntoutuja. Toimenkuva Opiskelija, sanataideohjaaja, kokemusasiantuntija. Bloggaa Tukilinjan vierasblogissa Blogilinjalla loka– marraskuussa 2023. (www.tukilinja.fi). En tarkoita toipumisella oireettomuutta enkä paluuta entiseen elämään. Olen sen sijaan oppinut taitoja, joiden avulla voin elää tasapainoisempaa, omannäköistäni elämää. KOKEMUSASIANTUNTIJA = Henkilö, jolla on kokemusta sairaudesta tai vaikeasta elämäntilanteesta ja jolla on kokemusasiantuntijakoulutus. YHTEISÖPEDAGOGI = Yhteisöllisyyden ja ohjaamisen asiantuntija, ammattikorkeakoulututkinto. MOI! TÄÄLLÄ kirjoittelee Minka Salmirinne, 31-vuotias turkulainen yhteisöpedagogiopiskelija ja paljon muuta. Bloggailen Blogilinjalla -vierasblogissani (opiskelija)elämästä psykoosisairauden kanssa, vertaistuen merkityksestä, kokemusasiantuntijuudesta, yhdistystoiminnasta, sanataiteesta ja näiden yhdistelemisestä. Luonnehdin mielelläni itseäni ystävälliseksi ihmiseksi. Ystäväni sanoisivat minua liian kiltiksi. Olen ujo, mutta nauruni voi kuulla jo kaukaa. En aina ymmärrä sosiaalisten tilanteiden odotuksia enkä kirjoittamattomien sääntöjen merkitystä. Kapinoin turhanpäiväistä pokkurointia vastaan. Haluan olla ihminen ihmiselle ja kuulua porukkaan. TUKILINJAN APURAHALLA suoritin kesäyliopistossa kurssin kuvankäytöstä asiakastyössä. Sen jälkeen kävin sanataideohjaajakoulutuksen. Keväällä ilmestyi Kustantamo Kitalta kirja Sanataidetta on enemmän! – Sanataide hyvinvointia rakentamassa. Olin mukana toimittamassa tätä artikkelikokoelmaa, joka sisältää myös omiin kokemuksiini perustuvan artikkelin Sanataide toipumisen tukena. (Sana)taide tekee hyvää! Kirjoitan itse mielelläni etenkin runoja. Toimin aktiivina paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä, Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:ssä. Olen vertaisohjaaja eli vertsikka psykoosin kokeneiden ryhmässä. Olen saanut toimia siellä luottamustehtävässä yhdistyksen hallituksen jäsenenä useamman vuoden, ja tästä vuodesta alkaen varapuheenjohtajana. Toimin kokemusasiantuntijana Varsinais-Suomen kokemusasiantuntijaverkostossa. Minulla on kokemustietoa skitsoaffektiivisesta häiriöstä, joka kuuluu skitsofrenian kirjoon, sekä siitä toipumisesta. EN OLE median rakastamien sankaritarinoiden ystävä. En tarkoita toipumisella oireettomuutta enkä paluuta entiseen elämään. Olen sen
HYVÄN MIELEN RESEPTI Syksyinen tyrniparfait Yhdenvertaisuusja autismiaktivisti Aida A eli Aida Abdelgayed, 11, on myös aktiivinen leipoja. “Rakastan leipomista”, Aida sanoo ja lennättää pöytään reseptikansionsa, josta pöllähtää vieno vaniljan tuoksu. Näkee, että kansiota on käytetty paljon. Netistäkin löytyy reseptejä, mutta kansiossa ne pysyvät tallessa. Aidalla on keittiössä myös oma leivontakaappi. Aida on päättänyt valmistaa Katri-mummolle marjaisan parfaitin eli jäädykkeen. Parfait on ranskaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”täydellistä”. Äiti, Johanna Vuori-Karvia, on luvannut auttaa asioissa, jotka ovat Aidalle autismin takia vaikeita, kuten raakojen munien keltuaisen ja valkuaisen erottelu. Tahmeilta tuntuvat asiat ovat monelle aistiyliherkälle hankalia. Tyrnimarjoja löytyy pakkasesta iso pussillinen. Aidalla ja äidillä on salainen marjapaikka, josta he keräävät näitä terveellisiä marjoja syksyisin. “Tyrnimarjat vaativat tosi paljon sokeria”, miettii Aida. “Parfaitissa on niin paljon kermaa, että se kyllä pehmentää kirpeyttä”, äiti vastaa. Keltuaisia on sakeutettava vesihauteessa hitaasti, koko ajan sekoittaen. Jos seos kuumenee liikaa, tulee munakokkelia. Aida on tarkkana ja kreemi onnistuu äidinkin mielestä täydellisesti. Äiti auttaa kakkuvuoan vuoraamisessa ja neuvoo ottamaan kelmusta paloja, jotka menevät reilusti vuoan reunojen yli. Muuten kelmu voi valahtaa vuokaan, kun siihen kaavitaan parfait-seos. Yhteistyöllä kaikki menee hyvin ja Katri-mummon syksyinen tyrniparfait laitetaan pakastimeen odottamaan vierailua. TEKSTI Riitta Skytt KUVA Johanna Vuori-Karvia Aidan tyrniparfait Marjaseos: AINEKSET 2,5 dl tyrnimarjoja, tuoreita tai pakastettuja 2 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Parfaitin voi tehdä myös puolukoista. Vähennä silloin sokerin määrää 0,5 dl. TEE NÄIN 1. Jos marjat ovat jäisiä, sulata ne mikrossa. 2. Laita marjat ja sokerit kattilaan. Kiehauta ja keitä marjat pehmeiksi koko ajan sekoitellen. Ota sivuun ja anna vähän jäähtyä. 3. Soseuta marjasokeriseos sauvasekoittimella. 4. Anna jäähtyä täysin. Parfait: AINEKSET 4 munankeltuaista 1 dl tomusokeria 1 dl vettä 2,5 dl marjaseosta tai marjoista tehtyä mehua 4 dl kuohukermaa Tuoreita tai pakastettuja marjoja koristeluun TEE NÄIN 1. Sekoita keltuaiset, tomusokeri ja vesi kulhossa, joka on kattilassa vesihauteessa. Kuumenna seos miedolla lämmöllä koko ajan voimakkaasti sekoittaen, kunnes se muuttuu kreemiksi. Älä keitä. Nosta kulho hauteesta jäähtymään. Vinkki: Munanvalkuaisista voi paistaa marenkeja. Ne sopivat hyvin parfaitin koristeiksi. Marenkireseptejä löydät netistä. 2. Sekoita jäähtynyt tyrnimarjaseos varovasti kreemin joukkoon. 3. Vaahdota kerma kovaksi vaahdoksi. Kääntele tyrni-keltuaiskreemi kermavaahtoon. 4. Vuoraa kakkuvuoka tuorekelmulla tai käytä silikonivuokaa. Kaavi seos vuokaan. Laita vuoka pakastimeen vähintään 5–6 tunniksi. 5. Ennen tarjoilua kasta vuoka hetkeksi lämpimään veteen. Laita tarjoiluvati vuoan päälle ja kumoa parfait vadille. Koristele tuoreilla tai pakastetuilla tyrnimarjoilla. Parfait on makea vuokajäädyke. Aida on kerännyt tyrnimarjat raikkaaseen jälkiruokaan yhdessä äidin kanssa. 22 Tukilinja 5/2023
Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. ALKUUN PÄÄSET TUTUSTUMALLA hakuohjeisiin osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Tukilinja muuttaa maailmaa Tukilinja-lehti vaikuttaa asenteisiin kertomalla vammaisena elämisen haasteista ja yhteiskunnan kehitystarpeista. Muutamme maailmaa myös vaikuttavuuteen tähtäävillä apurahoilla. Suomen Paralympiakomitean kanssa jaamme keväisin ja syksyisin liikuntaharrastukseen kannustavia Startti-stipendejä. Kulttuurielämän yhdenvertaisuutta tuemme osallistumalla vammaisten päivää 3.12. juhlivan vammaiskulttuurifestivaali DiDan (Disability Day Art & Action) tuottamiseen. Siellä jaettavaan kulttuuripalkinto Vimmaan kuuluu 5000 euron työskentelyapuraha Tukilinjalta. Tuemme yhdenveroisuutta edistävää vammaistutkimusta ja jaamme merkittäviä Vuoden Toimija -apurahoja vauhdittamaan innovatiivista vammaistoimintaa. Muuta maailmaa kanssamme ja ehdota seuraavaa Vuoden Toimijaa 30.10. mennessä! LISÄTIETOA: Hakuohjeet apurahoihin löytyvät osoitteesta www.tukilinja.fi osiosta Apurahat. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508 Kalle Salonen (oik.) on saanut Tukilinjalta Vimmapalkintoapurahan ja apurahan uuteen Hammondsoittimeen. Hän esiintyi Helsingin juhlaviikkojen konsertissa elokuussa 2023.
Tukipointti Teksti: Teemu Puukko (tiedotus@tukilinja.fi) Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 5/2023 Vaikuta maailmaan – Tee testamenttilahjoitus Testamenttilahjoituksella voit tukea maailman kehittymistä omien arvojesi mukaiseen suuntaan. Se on myös tehokas tapa tukea järjestöjen toimintaa, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten Tukilinja-säätiön, ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa. Testamentin tekemisessä kannattaa käyttää lainopillisen asiantuntijan palveluita. Löydät asiantuntijan esimerkiksi omasta pankistasi tai Hyvä Testamentti -kampanjan sivustolta. Mikäli kiinnostuit mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinja-säätiölle, voit ottaa yhteyttä säätiömme puheenjohtajaan Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1505) tai sähköpostitse (heikki.laukkarinen@tukilinja.fi). Mitä sinä haluat jättää jälkeesi? Mistä haluat, että sinut muistetaan? Pieni klikkaus – suuri näkyvyys AIKA KULUU nopeasti. Vasta äskettäin tulin töihin Tukilinjaan, mutta kohta on jo vuosi vierähtänyt – aikamoista! Kirjoittaessani ensimmäistä Tukipointtiani lehteen 1/2023 olin vielä kovin vihreä tukilinjalainen. Lyhyessä ajassa olen kuitenkin oppinut paljon. On ollut mukavaa tutustua teihin – lehden lukijoihin, lahjoittajiin sekä apurahan saajiin, unohtamatta erinomaisia työkavereita. Välillä törmään työssäni siihen, että apurahan saaneet tai heidän läheisensä haluaisivat lahjoittaa meille jotain ”takaisin” voidakseen itsekin tukea toimintaamme. On hienoa huomata, että he selvästi arvostavat työtämme. Lahjoittaminen onkin konkreettinen tapa tukea, mutta se ei ole ainoa. Avun ei tarvitse olla rahallista, jotta sillä olisi arvoa. YKSI TOIMIVAN varainhankinnan kulmakivistä on tuoda esiin toiminnan vaikutukset. Haluankin siis lämpimästi kannustaa seuraamaan Tukilinjan somekanavia (Fb, Ig ja LI). Löydät ne helposti nimellä @tukilinja. Mikäli näkemäsi julkaisu herättää tunteita, ota ihmeessä siihen osaa ja kerro, mitä koit! Reaktiot julkaisuihin sekä niiden jakaminen parantavat näkyvyyttämme, mikä taas auttaa meitä kertomaan toiminnastamme laajemmalle yleisölle. Somekanaviemme aktiivinen seuraaminen on siis erinomainen vaihtoehto toimintamme tukemiseen. Lämmin kiitos teille, jotka olette jo olleet aktiivisia kanavissamme. Yksi suosikkiasioistani Tukilinjan markkinoinnissa on tehdä juttuja apurahan saajien kertomuksista. Ne antavat toiminnallemme kasvot ja näyttävät konkreettisesti, miten apurahat ovat auttaneet saavuttamaan päämääriä ja unelmia. Kertomukset ovat myös suosituimpia somejulkaisujamme. Konkretia ja ihmisläheisyys selkeästi kiinnostaa. HALUANKIN KANNUSTAA apurahan saajia kertomaan omin sanoin ja kuvin siitä, mitä heidän elämäänsä kuuluu nyt. Kuinka apuraha auttoi saavuttamaan tavoitteita? Mitä sillä on hankittu? Miten elämä muuttui? Sana on vapaa. Nämä kertomukset ovat paras viesti kaikesta siitä, mitä lehtemme tilaajat ja lahjoittajat haluavat mahdollistaa. Helpoimmin oman kertomuksen saa perille merkitsemällä somessa julkaisun yhteyteen tunnuksen @tukilinja. Kertomuksia voi lähettää myös suoraan oheisessa faktakulmiossa olevaan sähköpostiosoitteeseen. Minä ja muu Tukilinjan yhteisö odotamme innolla kuulumisianne apurahojen takaa. Suuri kiitos myös teille, jotka olette tarinoitanne meille jo lähettäneet. Nähdään linjoilla! Teemu Markkinointikoordinaattori Täältä singahta a somea.
Tukilinja 5/2023 25 KIRJAVINKKI HANKALA ÄITI JÄRJESTELMÄN UHRI KASVUKIPUJA OUDOT KAKSOSET Toimit uksen valinta MARIA PEURA: ESIKOINEN Romaani. Otava 2023. 320 s. Maria Peura kuvaa voimakkaan henkilökohtaisessa, omaelämäkerrallisessa romaanissaan monen vanhemman pahinta painajaista. Yksinhuoltaja ei enää pärjää esikoisensa kanssa. Poika oireilee monella tavalla ja myöhemmin hänellä diagnosoidaan ADHD. Pahoinvointi, käytöshäiriöt, pikkurikokset ja päihteiden käyttö johtavat siihen, että lapsi on tilanteen kaikkien osapuolten parhaaksi sijoitettava asumaan laitokseen. Huoltajuus siirtyy väliaikaisesti äidiltä kaupungin sosiaalitoimelle. Tilanteesta valtavaa syyllisyyttä poteva äiti pohtii muun muassa, voivatko lapsen ongelmat johtua ylisukupolvisesta traumasta ja perheessä tapahtuneesta parisuhdeväkivallasta. Tarinan toisella tasolla naisen äiti, johon hänellä on aina ollut vaikea suhde, luisuu muistisairauteen. Peuran romaanin aiheet eivät ole helpoimmasta päästä. Sen tarina on kerrottu rehellisesti ja tekijältään totutun kauniilla kielellä. Mukana on myös paljon toiveikkuutta, avun tärkeyden ymmärtämistä ja anteeksiantoa. Sanni Purhonen DEBORAH LEVY: KUUMAA MAITOA Romaani. Suom. Sari Karhulahti. S&S 2023. 319 s. Äiti ja aikuinen tytär – Rose ja Sofia – saapuvat espanjalaiskylään. He ovat tulleet etsimään hoitoa äidin moniin vaivoihin. Välillä Rose kävelee ja välillä ei. Kuuliainen tytär on omistautunut hänen hoitamiselleen oman elämänsä kustannuksella. Suhde poissaolevaan isään ei ole paljon tätä parempi. Vaikuttaa selvältä, että Rosen ongelmat ovat enemmän henkisiä kuin fyysisiä: luulosairautta ja erilaisia neurooseja. Apua hädässä pitäisi saada omaperäiseltä tohtori Gomezilta ja tämän erikoiselta klinikalta, mutta saattaa olla, että mies on täysi puoskari. Deborah Levyn romaani on kirjoitettu kauniisti ja houkuttelee mukaansa ennen kaikkea Sofian matkalle. Se on täynnä kiinnostavia romansseja, itsensä löytämisen iloa ja aistikkaita yksityiskohtia. Sari Karhulahden suomennos soljuu hienosti eteenpäin. Valitettavasti vammaisuus jää tarinassa lähinnä monien ongelmien symboliksi. Rosen hahmon tarkoituksena on vain olla este tyttärensä henkisen kasvun tiellä. Sanni Purhonen ÁGOTA KRISTÓF: TODISTE Suom. Ville Keynäs. Romaani. Tammi 2023. 199 s. Unkarissa syntyneen ja Sveitsiin kansannousun aikana paenneen Ágota Kristófin (1935–2011) trilogiassa kohtaamme kaksoset Clausin ja Lucasin. He kasvavat sodan aikana totalitaarisessa ja vääristyneessä todellisuudessa, jossa heidän koko identiteettinsä asettuu kyseenalaiseksi. Sarjan toisessa osassa Todiste Lucas on joutunut eroon veljestään ja päätyy liikuntavammaisen Mathias-pojan huoltajaksi. Lucas rakastaa älykästä Mathiasta. Toiset lapset koulussa ovat kuitenkin äärimmäisen julmia erilaisuutta kohtaan. Kristófin trilogiassa on mukana paljon eri tavoin vammaisia tai vammaisiksi tulkittavissa olevia henkilöhahmoja. Ne tuntuvat heijastelevan heitä ympäröivän yhteiskunnan haavoittuvaisuutta. Tästä huolimatta henkilökuvauksessa on myös syvyyttä ja kokonaisuus on mielenkiintoinen. Tiiviit kirjat voi lukea itsenäisinäkin teoksina, mutta yhtenäisen kertomuksen seuraaminen antaa lukijalle enemmän pureskeltavaa. Trilogian päätösosa Kolmas valhe ilmestyy suomeksi lokakuussa. Sanni Purhonen AARNO MALIN: MIES JOTA EI USKOTTU Tietokirja. Atena 2023. 176 s. Kipu alkaa jo nuorena eikä lukiolaispojan oireita pystytä selittämään. Lääkäreiden tuomio on, ettei mitään vikaa ole tai se on korkeintaan omassa päässä. Ilman diagnoosia potilas saa pian tutustua suomalaisen systeemin moniin eri luukkuihin. Toimeenkin pitäisi tulla, vaikkei kipu tahdo sallia olemista, saati työntekoa. Helpotusta ja tekemistä löytyy kirjoittamisesta sekä opinnoista. Lopulta vaivoille saadaan myös monia nimiä selkärankareumasta sarkodioosiin ja masennuksesta krooniseen kipuoireyhtymään. Kun oikea apu on saatavilla, on elämänmuutos vihdoin mahdollinen. Sitä ennen on kuitenkin käyty muun muassa lääkekoukussa. Toimittaja Aarno Malin kuvaa taisteluaan kohtuutonta todellisuutta vastaan, jossa potilasta ei uskota, vaikka juuri hän kirjaimellisesti tuntee olonsa parhaiten. Monen mielestä tarinan käänteet ovat varmasti pöyristyttäviä. Useille vammaisille lukijoille ne ovat tunnistettavaa arkipäivää. Sanni Purhonen Peura kertoo millaista on, kun lapsi luisuu pois käsistä ja sijoitetaan laitokseen.
De Niro ja Caprio tähdittävät modernia rikoslänkkäriä Scorsesen voimannäyte 26 Tukilinja 5/2023 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT PELURI – KUOLEMA ON ELÄVIEN ONGELMA 22.9. Teattereihin on jo saapunut ohjaaja Teemu Nikin uutuuskomedia. Ruumisautobisneksen halvimmat kuskit, Risto Kivi (Pekka Strang) ja Arto Niska (Jari Virman) ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen. Risto on pelannut kotinsa ja perheensä. Arto on saanut niskakipuja hoidattaessaan kuulla, ettei hänellä ole käytännössä juurikaan aivoja. MANAAJA: USKON MERKKI 6.10. Victor Fielding (Leslie Odom Jr) on kasvattanut tytärtään Angelaa (Lidya Jewett) yksin. Kun Angela ja hänen ystävänsä Katherine (Olivia Marcum) katoavat metsään kolmeksi päiväksi muistamatta tapahtuneesta mitään, laukaisee se kauhistuttavia voimia. Victorin on otettava yhteyttä Chris MacNeiliin (Ellen Burstyn), jonka tyttärelle Reganille tapahtui samoin vuosikymmeniä aiemmin. Kauhuleffan ohjaaja on David Gordon Green. JE’VIDA 20.10. Historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka tarina nähdään kolmessa aikatasossa (roolissa Agafia Niemenmaa lapsena ja Heidi Juliana Gauriloff aikuisena). Elokuvan on ohjannut Katja Gauriloff. KILLERS OF THE FLOWER MOON 20.10. 1900-luvun alussa Osage-kansan öljyvauraus herätti runsaasti mielenkiintoa. Martin Scorsesen tositapahtumiin perustuvassa rikos-westernissä rakkaus risteää sairauden, murhan ja petoksen kanssa. Tarinan keskiössä nähdään Ernest Burkhartin (Leonardo DiCaprio) ja Mollie Kylen (Lily Gladstone) romanssi. ALL THE BEAUTY AND THE BLOODSHED Laura Poitrasin moninkertaisesti palkitussa dokumentissa taiteilija Nan Goldinista kuvataan myös hänen taisteluaan Sacklerin perhettä vastaan, jonka lääkefirma on ansainnut miljardeja opioidikriisissä. Aihe on Goldinille henkilökohtainen, sillä hän on itsekin toipuva addikti. CMORE. EL CONDE Pablo Larraínin satiirissa Chilen diktaattori Augusto Pinochet ei koskaan kuollut, vaan on sen sijaan elänyt vampyyrina 250 vuotta. Netflix. KOESOITTO Ina Weissen ohjaama draama suorituspaineesta klassisen musiikin maailmassa. Huippuviulisti Anna (Nina Hoss) on päätynyt soitonopettajaksi ja on tunnistavinaan lahjakkuuden konservatorioon oppilaaksi hakevassa Alexanderissa (Ilja Monti). Anna ei kuitenkaan osaa hallita omaa elämäänsä ja on pakkomielteiden riivaama. YLE AREENA. WONDER 8.10. 10-vuotiaalla Auggie Pullmanilla (Jacob Tremblay) on Treacher Collinsin oireyhtymä, jonka seurauksena hänen kasvonsa ovat epämuodostuneet. Kun Auggien ensimmäinen kouluvuosi alkaa, monet muut lapset suhtautuvat häneen torjuen. Draaman (Wonder, USA 2017) on ohjannut Stephen Chbosky. AVA. SOKEA KAUHU 11.11. Richard Fleischerin kulttijännärissä (Blind Terror/See No Evil, Britannia 1971) maaseudulla asuva nuori, sokea nainen (Mia Farrow) palaa kotiinsa tietämättä että cowboy-saappaissa vaeltava murhaaja on surmannut kartanon koko muun väen. Teema Fem. Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissí järjestetään Helsingissä 25.–29.10. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT Toimituksen valinta
Välinevinkki Apuväline: Ovistoppari Tec Edustaja: www.pisla.fi Hinta: 6,95 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 5/2023 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen ROSANNA FELLMAN, RUNOILIJA YLE FEM, 2.10. Tukilinjan Vimma-kulttuuripalkintoon liittyvän työskentelyapurahan vuonna 2019 saanut runoilija Rosanna Fellman matkustaa dokumentissa kotikaupunkiinsa Pietarsaareen. Hän muistelee lapsuuttaan ja kiusaamista, mutta tapaa myös kannustavan opettajan ja runoilijaystävän. TERAPIATREFFIT 2 AREENA, 22.10. Lämminhenkisen deittirealityn 2. kaudella sokkotreffeillä kohtaavat aidot, persoonalliset ihmiset, joilla on haasteita löytää onnea pinnallisessa deittimaailmassa. Heidän tukenaan on Jonne Juntura, psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva, seksuaalineuvojaksikin kouluttautunut lääkäri, joka vaikuttaa myös TikTokissa. ALEXANDERIN SOTA YLE FEM, 5.11. Tanskalainen sotakuvaaja Alexander on elänyt kameroineen ukrainalaisten mukana niin juoksuhaudoissa kuin pommisuojissakin. Työ vei häneltä melkein hengen, kun lähellä räjähti. Kolmiosaisessa tanskalaisessa dokumentissa seurataan hänen lähtöään sairaalasta. Edessä on tärkeä päätös tulevaisuudesta. Areenassa jo 1.10. THE CURIOUS CASE OF NATALIA GRACE HBO Dokumenttisarjassa pureudutaan erikoiseen tapahtumasarjaan, jossa amerikkalainen perhe hylkää lyhytkasvuisen, oletettavasti 6-vuotiaana Ukrainasta adoptoidun tyttärensä, ja väittää hänen olevan lasta esittävä, vaarallinen nuori nainen. Sarjassa kuullaan sekä oikeuteen joutuvia vanhempia, uusia sijaisvanhempia että Nataliaa, jonka ikää yritetään selvittää lääketieteellisin keinoin. DOWN FOR LOVE NETFLIX 5-osaisessa realitysarjassa koetaan deittailun yläja alamäkiä. 10 Downin oireyhtymän omaavaa henkilöä Uudesta Seelannista käy treffeillä mielenkiintoisissa paikoissa. Heidän tukenaan uusissa haasteissa ovat perhe, läheiset ja ihmissuhdekouluttaja. Ohjelma on tehty yhteistyössä paikallisen Down-järjestön kanssa. GOOD OMENS PRIME VIDEO Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin fantasiaromaaniin perustuva tv-sarja Good Omens (2019) jatkuu toisella tuotantokaudella. Maailman pelastaneet demoni Crowley (David Tennant) ja enkeli Aziraphale (Michael Sheen) saavat riesakseen muistinsa menettäneen arkkienkelin ja avukseen työtään varsin pikkutarkasti tekevän enkeli Saragaelin. Häntä esittävä Liz Carr käyttää sähköpyörätuolia. Kiinteä ovistoppari OVEN MENEMISTÄ kiinni voi joskus olla syytä rajoittaa. Lapsiperheissä halutaan estää sormien jääminen oven väliin tai oven meneminen lukkoon. Jos kotona on kissa, sen on päästävä omin voimin vessaan. Pätevän avun tuo silloin kiinteä ovistoppari, jonka avulla ovi jää aina pari senttiä raolleen. PISLAN STOPPARI on polypropeenista valmistettu tuote, joka voidaan kiinnittää oveen. Stopparin kanssa ovea voidaan käyttää normaalisti, mutta se jää aina raolleen. Kun stopparia ei tarvita, se voi roikkua ovenkahvassa. Markkinoilla on tarjolla vastaavia tuotteita eri nimillä. Pislan Tec -stopparimalli tunnetaan myös nimellä Ovikiila Tec, sillä sitä voi käyttää lattiallakin kiilaamaan ovi paikalleen. OVISTOPPARIN käyttö on erittäin helppoa: Stoppari vain työnnetään paikalleen ilman työkaluja, jolloin se puristuu oveen kiinni. Pislan malli sopii 40 milliä paksuihin vakio-oviin. Sen voi laittaa oveen mille korkeudelle tahansa, joten lapsikin voi sitä käyttää. Kokeilussa stoppari pysyi hyvin paikallaan ja piti oven raollaan. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Toimituksen valinta
LUKIJAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 5/2023 OIKAISU Tukilinja-lehden 4/2023 Valokeilassa-palstalla julkaistussa menovinkissä Espoo Cinen Crip Cine -teemakokonaisuuteen oli erehdyksessä eksynyt viimevuotinen ohjelma, joka oli netissä lehteä tehdessä. Pahoittelemme! Kisatunnelmia Belgiassa valmentautuva, paralympialaisiin tähtäävä nuori kouluratsastaja Iina Pukkila sai Tukilinjalta apurahan kansainvälisiin kisoihin osallistumiseen. Hänen kirjeensä löytyy edellisen Tukilinja-lehden 4/2023 lukijapalstalta. Tässä vielä kisatunnelmia somesta viime kesältä: ”Upea kisapaikka @peelbergen ?? Tänään kilpailuareenaan tutustuminen meni hyvin, ja kuten yleensäkin Eden ei katsellut mitään. Tehtiin kevyt treeni ja Eden tuntui hyvältä ?? Kävellään Edenin kanssa useampi kerta päivässä, juotetaan ja viilennetään kylmällä vedellä ?? ?? Ihan mieletöntä päästä tekemään eka 3* näin hienossa paikassa! Edelliseen kisaan verrattuna kaikki on paljon helpompaa, kun nyt tietää miten kv-kisoissa toimitaan! Huomenna alkaa kisat ???? Täällä on ratsukoita ympäri maailmaa ?? #paraurheilu #paradressage #pararatsastus #kirkkonummi #tukilinja #suomalainensisu #urhea #finparalympic #paralympiakomitea #länsiväylä Sambaa kaikille Samba Tropical järjestää viikoittain #soveltavasamba -tunteja, jotka on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville. Seinäjoen sambakouluun ovat tervetulleita kaikki. Tanssituntien ohjaajana nämä tunnit ovat viikon kohokohtia. Tietoisuuden ja tanssin tuoman ilon vuoksi jaan muutaman kuvan viime vuoden tunneilta. Ps. Jos haluat auttaa vammaisten ja pitkäaikaisesti toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja tasavertaisten toimintamahdollisuuksien edistämistä, ota yhteyttä @tukilinja. Riia Rantala JUHLAVA FIILIS! Hurraa??... Siinä se nyt on, ikioma ampumatakki ensimmäistä kertaa päällä. Ampumatakki on tehty mittatilaustyönä Suomen Forssassa Kurt Thunella. Takista tuli mun mielestä tosi tyylikäs. Halusin siitä tällaisen selkeän mustavalkoisen. Takki tuoksuu ihanan uudelta ja tuntuu jäykältä ja vieraalta. Nyt tarvitaan paljon ahkeraa treeniä. Siitä se sitten ajan myötä kuulemma pehmenee ja mukautuu käyttäjänsä malliseksi????. Oli tosi juhlava fiilis pukea päälle takki, jonka selässä on oma nimi. Oli vähän liikuttunutkin olo. Tuntuu, että oman takin myötä treenaaminen on nyt astetta todellisempaa ja tavoitteellisempaa. Para-ampujana tarvitsen mulle räätälöityjä varusteita. Sellaisia ei myydä kaupassa valmiina – ne joutuu teettämään. Jokainen hankinta on tosi iso investointi. Erityisesti nyt harrastuksen alkuvaiheessa on paljon lajin kannalta ihan välttämättömiä varusteita hankintalistalla. Mun varusteiden hankkimista on tukemassa upeat sponsorit ja tukijat. Kiitos kun olette mukana para-ampujan matkassa ?. Pelastusarmeijan palveluohjaaja julkaisi kauniin FB-viestin siitä, miten Tukilinja on auttanut hänen perhettään ja että apua on tarjolla muillekin. Alla otteita siitä. HARRASTUSVÄLINE NUORELLE Omalle kuopukselleni Tukilinjan apurahaa on haettu ja saatu kahdesti. Hänellä on diagnoosina ADHD sekä ahdistuneisuushäiriö ja toiveissa opiskelu pelisuunnittelijaksi tai ura ammattipelaajana. Kuopukselle haettiin harrastusapurahaa tietokoneen komponentteihin, jotta hän sai päivitettyä tietokoneensa tehokkaammaksi pelaamiseen. Apurahahakemus löytyy Tukilinjan sivuilta. Liitteitä siihen tarvitaan mm. tiedot tuloista, todistus vammasta tai sairaudesta, asiantuntijan suositus apurahakohteen tarpeellisuudesta. Jälkimmäinen liite kuopuksen hakemukseen saatiin psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijältä. Apurahahakemuksen käsittelyyn meni muutama kuukausi. Sen jälkeen tuli myönteinen päätös. Kuopukselle myönnettiin muistaakseni 850 euroa. Hän itse sai päättää, mistä hän komponentit haluaa tilata. Sen jälkeen Tukilinja sopi verkkokaupan kanssa maksusitoumusasiasta. Palveluohjaaja, Pelastusarmeija
MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 5/2023 29 NÄYTTELY ONNISTUI Kiitos kaunis!! Vieraskirjassa noin 90 nimeä ympäri Suomen ja ulkomailtakin. P.T. APURAHA HARRASTUSMAKSUUN Hei! Olemme suunnattoman kiitollisia Martille myönnetystä tuesta ???? tämä oli pelastus, että poika pystyy ensi kauden pelaamaan ?????? KIITOS ?? Ystävällisin terveisin Minna Laukkanen LÄPPÄRIN HAKU EDESSÄ Oikein paljon kiitoksia, kun myönsitte minulle kannettavan tietokoneen. En vain ole vielä päässyt hakemaan sitä, kun en ole saanut kyytiä järjestettyä täältä Vimpelistä hankintapaikkaan Alajärvellä. Olen erittäin iloinen tästä hakemukseni päätöksestä. Ystävällisin terveisin Juha-Matti Kantonen VIESTI SOSIAALITYÖNTEKIJÄLTÄ ”Asiakkaani Xavier Albano sai teiltä keväällä apurahan tietokoneeseen ja halusi, että kirjoitamme yhdessä kiitoksen teille. Autoin viestin kirjoituksessa ja lähetyksessä. Asiakas on hyvin kiitollinen, että sai teiltä apurahan tietokoneeseen. Kokee, että on saavuttanut tavoitteitaan videoiden editointiin liittyen. Ei pystynyt tätä aiemmin tekemään ilman konetta. On myös pystynyt opiskelemaan suomea netissä. Taloudellisen tilanteensa vuoksi pitää apurahaa todella tärkeänä apuna itselleen. Haluaa suuresti kiittää Tukilinjaa tekemästänne tärkeästä työstä.” Xavier Albano BLOGIPOIMURI ”Liian kiltti on kiltti kaikille muille paitsi itselleen. Omat tarpeet jäävät taka-alalle ja vaarana on itsensä hukkaaminen ja loppuun palaminen. Arjesta tulee ankeaa suorittamista. Muiden jatkuva miellyttäminen itsensä kustannuksella vie veronsa.” Blogilinjalla Tuija, 30.8.2023 (www.tukilinja.fi) KYSYMYS Millaiseen tukikohteeseen antaisit mieluiten rahaa? NÄIN VASTATTIIN 48 % Vähävaraisten opiskelijoiden tukemiseen. 19 % Kouluvalmiuksien parantamiseen toimivilla apuvälineillä. 19 % Uuden harrastuksen aloittamiseen lapselle. 14 % Vammaisten liikuntaharrastuksen tukemiseen. Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli elokuussa 21. Kesän huipennus Perhostietäjä sanoi tiedot: lehtimittareihin kuuluva perhoslaji vestaalimittari (Rhodometra sacraria). Kuvauspaikka oli Harkonjoki. Voin sanoa, että onko Jake mielissään – tässä koko kesän isoin hedelmä! Wikipedia sanoo. Laji on tavattu Suomessa kerran, Hattulan Lepaalla vuonna 2003. Tässä pikku faktaa, mikä on perhonen. Kyllä Jakella on hyvä mieli. t. Jake Jake kuvasi harvinaisen perhosen, vestaalimittarin. Kamera on hankittu Tukilinjan tuella. HARRASTUKSENA 3D-KUVAT Kesäkuussa Tukilinja myönsi apurahan 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavaisuuden haasteita ja joka harrastaa kolmiulotteisten kuvien suunnittelua. Näin kirjoittaa hänen äitinsä: ”Kiitos teille vaivannäöstä! Meillä on äärettömän onnellinen lapsi. Huomaa, että tällä apurahalla oli sellaisia vaikutuksia, mitä ei ajattelisi, kun on miettinyt koko ajan kuinka he koulussakin hänestä välittävät, kun laittoivat suositukset, sekä se, kuinka hän oikeasti tekee sellaisia juttuja noilla 3D-mallinnuksillaan, että niitä osataan arvostaa. Kiittäen lämpimästi, hyvää kesää teille! Hanne” LINTUMIES KIITTÄÄ On niin mukavaa olla nyt luonnossa, kun pääsen lähelle lintuja ja muita luontokappaleita. Saamani kiikari on yliveto! Nyt löydän vaikka mitä uutta ihmeteltävää luonnnon sydämessä. Tässä oppii aina jotain uutta. Loistavaa!! C.L. Jarmo kiittää läppäristä. KIRJOITTAMINEN HARRASTUKSENA Moi. Olen Jarmo Kujanpää Vimpelissä, 43-vuotias mies jolla 2 suuntainen mielialahäiriö. Tukilinja mahdollisti minulle tuen läppäriin ja haluisin kertoa oman tarinan hakuprosessista ja 650 € myöntämisestä maksusitoumuksella. Sain sen Veikon Koneeseen ja nyt on kone kovassa käytössä. Olen Attendon mielenterveyskuntoutuja, asun tukiasunnossa jo alkanutta kolmatta vuotta. Iloinen sinkkumies, jolla menee loistavasti. Harrastukset kitaransoiton opiskelu, lenkkeily ja puntit, ja kokkaus ja pyöräily. Käyn tietokoneella paljon Facebookissa keskustelua ystävien kanssa ja pelaan myös pelejä. Tukilinja auttoi aktiivisen kuntoutumisen kanssa lisäämällä virikettä. Käytän tietokonetta somessa ja päivittäisten asioiden hoidossa. Nyt kotiini oman koneen kanssa ja alan kirjoittamaan kirjaa, minä mielenterveyskuntoutuja. Jarmo Kujanpää Tämä taidenäyttely syntyi Tukilinjan tuella.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA kesäkuussa ja heinäkuussa 2023 STARTTI-STIPENDIT KEVÄT 2023 HARRASTAJILLE KAALINPÄÄ J., KUUSANKOSKI Stipendi keihäänheitossa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, jolla on liikuntavamma. STENVIK A., NOKIA Stipendi rytmisessä voimistelussa tarvittavien harrastusvarusteiden hankintaan 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monenlaisia toimintakyvyn rajoitteita. KÖÖPIKKÄ T., RAUMA Stipendi oman heittotuolin hankintaan henkilölle, joka on aloittanut kuulantyönnön harjoittelun uudelleen paraurheilijana. FELDT J., KOTKA Stipendi ampumaurheilussa tarvittavan yksilöllisen aseen ja muiden varusteiden hankitaan henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Omat varusteet ovat edellytys lajissa kehittymiselle. TEROHEIMO P., Stipendi yksilöllisen keilapallon hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. COWELL A., OULU Stipendi maalipallossa tarvittavien varusteiden hankintaan opiskelijalle, joka harrastaa lajia tavoitteellisesti ja kilpailee aktiivisesti. YHTEISÖILLE ROVANIEMEN INVALIDIT RY Stipendi soveltavan sulkapallovälineistön hankintaan yhdistykselle, jossa aloitetaan lajin harrastusmahdollisuuden tarjoaminen jäsenistölle. TIKKURILAN JUDOKAT RY Stipendi soveltavassa judossa tarvittavan tatamin ja varusteiden hankintaan lajiseuralle, joka on aloittanut judoharjoitukset koulun iltapäiväkerhon yhteydessä. JYVÄSKYLÄN KOMEETAT RY. Stipendi peliasujen hankintaan jalkapalloseuralle, joka on aloittanut soveltavan jalkapallojoukkueen toiminnan. SOMERON VOIMA Seura on aloittanut soveltavan jalkapallon harrastetoiminnan. Stipendi käytetään yhtenäisten peliasujen hankintaan. PIRKANMAAN LIHASTAUTIYHDISTYS RY Stipendi lajikokeiluiden järjestämiseen yhdistykselle, joka haluaa kehittää liikuntatoimintaa ja löytää jäsenille soveltuvia ja heitä kiinnostavia lajeja. NISKANEN T., LAHTI Stipendi parajääkiekossa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, jolla on liikkumista rajoittava vamma. HEIKKINEN S., JUUKA Stipendi rytmisessä voimistelussa tarvittavien varusteiden hankintaan 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. OIVA S., SAARENKYLÄ Stipendi keilailuvarusteisiin 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut viime syksynä tavoitteellisen keilailuharrastuksen. SAIRANEN A., SALO Stipendi yleisurheilun juoksulajeissa tarvittavien varusteiden hankintaan 18-vuotiaalle opiskelijalle, joka osallistuu lyhytkasvuisten yleisurheilun MM-kisoihin. PAJULA N., TAMPERE Stipendi parajääkiekkoharrastuksen varustehankintoihin 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikuntavamma. LEHTONUMMI J., JÄRVENPÄÄ Stipendi lasketteluvarusteiden hankintaan 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monenlaisia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on aloittanut harrastamisen vasta päättyneellä kaudella ja tarvitsee omat varusteet lajissa kehittyäkseen. JOHANSSON C., NAANTALI Stipendi yleisurheilun heittolajeissa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka on vasta aloittanut heittolajien harrastamisen paikallisessa urheiluseurassa. KARTTUNEN K., JYVÄSKYLÄ Stipendi omien boccia-pallojen hankintaan opiskelijalle, joka on aloittanut lajin harrastamisen ja jonka vamma rajoittaa liikkumista. SIEPPI E., ROVANIEMI Stipendi para-alppihiihdossa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 24-vuotiaalle nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. HELENIUS P., KOUVOLA Stipendi luisteluvarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. EHRLING L., KOUVOLA Stipendi luisteluvarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. JUSSILA J., Stipendi yksilöllisen keilapallon hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. MERTANIEMI L., Stipendi yksilöllisen keilapallon hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. YLÖNEN J., Stipendi yksilöllisen keilapallon hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. TURPEINEN S., Stipendi yksilöllisen keilapallon hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. VAIKUTTAMISAPURAHA DIDA 2023/ KYNNYS RY Apuraha 8. kertaa järjestettävän kansainvälisen vammaisten päivän taideja kulttuuritapahtuman kuluihin. Festivaalin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta YK:n kansainvälisestä vammaisten päivästä (3.12.) ja esitellä vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden tekemää korkeatasoista taidetta. DiDa on pääsymaksuton, kaikille avoin tapahtuma. Vuoden 2023 festivaali järjestetään perjantaina 1.12. Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. 30 Tukilinja 5/2023
JUNIORI KALPA Stipendi välineja materiaalihankintoihin jääkiekkoseuralle, joka on käynnistänyt soveltavan jääkiekon harrastetoimintaa. FC ULVILA Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on käynnistämässä soveltavan jalkapallon harrastetoiminnan. PIEKSÄMÄEN TSEMPPI -82 Stipendi istumalentopallossa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan urheiluseurassa, joka on aloittamassa lajin harrastetoiminnan. LEPPÄVIRRAN VIRI RY Stipendi välinehankintoihin monilajiseuralle, joka on käynnistämässä soveltavan liikunnan ryhmää. VOIMISTELUJA URHEILUSEURA ALAHÄRMÄN KISA / JALKAPALLO Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on käynnistämässä soveltavan jalkapallon harrastetoimintaa. SANTA'S UNITED RY Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan salibandyseuralle, joka on laajentamassa soveltavan salibandyn harrastetoimintaa ja käynnistämässä toista soveltavaa joukkuetta. PALLO-IIROT RY Stipendi välineistön ja varusteiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on käynnistämässä soveltavan jalkapallon harrasteryhmätoimintaa. Se järjestää toimintaa esittelevän kiertueen kouluille ja päiväkodeille. KESÄ–HEINÄKUU 2023 SUHONEN J., TUUSULA Kuvausväline kuntoutujalle, joka hankkii lisätuloa valokuvaamalla paikallislehteen. LEPISTÖ C., HELSINKI Kiikari lintuharrastajalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. MUSTALAHTI E., LOHJA Osa-apuraha sähköavusteiseen kolmipyörään 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on liikkumisen haasteita. Hyvinvointialueen vammaispalvelut eivät tue hankintaa. P.T., KUOPIO Apuraha kuntoutujalle biljardiharrastuksen kustannuksiin. V.V., KANGASALA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 22-vuotialle ravintola-alan opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. ANDREWS D., KOTKA Apuraha vapaaehtoistyön kuluihin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. S.C., KAJAANI Polkupyörä kuntoutujalle työssäkäynnin ja liikuntaharrastuksen välineeksi. KONGA V., OULU Apuraha kurssimaksuun kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. PETSOROWO A., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun ja harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. ARHO S., JYVÄSKYLÄ Polkupyörä 24-vuotiaalle kuntoutujalle liikunnan harrastamiseen. S.T., HELSINKI Jalkapallovarusteet kuntoutumista tukevan liikuntaharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. SAASTAMOINEN, R., JYVÄSKYLÄ Apuraha esteettömyyskartoittaja-koulutukseen henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita ja joka on perustanut esteettömyysalan yrityksen kahden muun yrittäjän kanssa. LAPPALAINEN K., VARKAUS Tietokone ja monitoimilaite asioinnin välineeksi näkövammaiselle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hyvinvointialueen vammaispalvelu ei tue hankintaa. BJÖRKLUND M., VANTAA Tietokone harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. POIKKIJOKI K., HELSINKI Järjestelmäkamera 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. M.V-V., JYVÄSKYLÄ Kalastustarvikkeet kuntoutujalle toimintakykyä edistävän harrastustoiminnan välineeksi. S.N., VAASA Kannettava tietokone opiskelun ja musiikkiharrastuksen välineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. KIVINIEMI T., HELSINKI Apuraha tietokoneeseen harrastusvälineeksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle. T.S., OULU Kannettava tietokone 20-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle opiskelun, asioinnin ja työnhaun välineeksi. R.M., KUOPIO Kannettava tietokone media-alan opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. K.S-L., RAISIO Apuraha ohjelmistohankintoihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä luovalle alalle pienimuotoisesti osuuskunnan kautta. TORN H., HELSINKI Apuraha yrityksen kehittämiseen henkilölle, jolla on näkövamma. Hänen on yhdessä toisen yrittäjän kanssa tarkoitus kouluttaa yrityksiä ja yhteisöjä kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joilla on heikentynyt näkötai kuuloaisti. NEVALAINEN S., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun ja työnteon välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa ja työskentelee kokemusasiantuntijana. KOKEMÄEN KOVA-VÄKI JALKAPALLO RY Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on käynnistämässä soveltavan jalkapallon harrastetoimintaa. NESTEEN SOUTAJAT Stipendi välineja varustehankintoihin soutuseuralle, joka on käynnistämässä parasoudun tarjoamisen seurassaan. Tukilinja 5/2023 31
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT P.M., PIRKKALA Järjestelmäkamera kuntoutujalle ammattimaisen harrastustoiminnan välineeksi. LAUKKANEN M., KUOPIO Apuraha jääkiekon kausimaksuihin 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. IMMONEN I., JOENSUU Vastamelukuulokkeet harrastamisen ja vapaaehtoistyön tueksi henkilölle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. K.H., VANTAA Kannettava tietokone asiointiin ja itsenäiseen opiskeluun kuntoutujalle, joka on työllistymässä osa-aikatyöhön. M.A., OULU Maastopyörä 22-vuotiaalle kuntoutujalle liikunnan harrastamiseen. M.N-P., TURKU Kannettava tietokone peliharrastukseen ja asiointiin 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. S-A.M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone työnhaun ja opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee avoimessa yliopistossa. PEKKARINEN H., OULU Kannettava tietokone ammattikorkeakouluopintojen loppuun saattamiseen ja työnhakuun henkilölle, jolla on lukivaikeus. K.E., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle keikkatyövuorojen varaamiseen ja asiointiin. F.A., HELSINKI Apuraha ratsastusharrastukseen 10-vuotiaalle lapselle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. AHOLA P., SEINÄJOKI Apuraha tietokoneeseen 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita ja joka on aloittamassa kokemusasiantuntija-koulutuksen. TALVIKKO E., HELSINKI Apuraha tietokoneiden komponentteihin kuntoutujalle, joka harrastaa tietotekniikkaa. K.I., LIPERI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä ja tarkkaavuudessa. PIIRAINEN N., YLÖJÄRVI Tietokone 3D-mallinnuksen harrastamiseen 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. LAHTINEN K., HELSINKI Apuraha ratsastustunteihin kuntoutujalle. G.N., TAMPERE Tietokone ja studiotarvikkeita kuntoutujalle musiikin tekemiseen. LÖNNQVIST V., SIPOO Apuraha kilpailumatkan kuluihin 21-vuotiaalle judokalle, joka osallistuu Kreikassa järjestettäviin judokilpailuihin osana Special Olympics -joukkuetta. 32 Tukilinja 5/2023 10 3 15 3 6 5 8 3 3 14 16 17 14 1 14 8 16 8 11 9 14 15 14 11 9 3 6 12 13 9 13 15 7 7 5 2 15 10 4 7 9 3 9 14 10 13 9 3 9 3 6 13 15 11 3 9 3 6 13 13 15 11 1 15 13 3 6 3 2 3 8 5 8 4 6 3 S K I T Y E T O H Ö T Y K I J Ä A N U S E T L U J I M K Ä A I I S L A L A U L A T U A T K U V A O J A P A I T K D V T O E A I P Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 5 /2 2 3 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Tässä ristikossa tavoite oli hiukan armahtaa ratkojia. Saapa nähdä, miten kävi.” Mieheen ristikon takana voi tutustua tämän lehden haastattelussa (s. 18). Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit ovat myös tervetulleita. Edellisen ristikon palkinnon sai Tuomo Mielonen Maaningalta. Kiitokset taas uutterille ratkojille ja mukavaa loppusyksyä! R IS T IK O N 4 /2 23 R A TK A IS U K O F F A M U R I V A R M A H A G A R Y E L I N T A S O T N I L S R A S K A S K O Y S A K O T T I I S T A I I L L A T I L O T A L O S E A T R J J U L E S N A K U T R O D E O T T A M M K Y Y N Ä R S A U V S A T A N A M U S A I N O L E I F O I S E J A A L A A A P I S E T J L U U L T A V A S T I A K K A N A S S A U A K S E L T A O S T I I T T K N U T O A K T I T S O H O V A L I G R A A V I T K I V I S A A R E T E N S K A A L A S A L I A L H O R A S I T L R A H A V A J E E T E T A N A I T U R A T A A T N A Tukilinja 5/2023 33 ”Nyt oli kunnolla haastetta, piti turvautua Googleen monta kertaa! Paljon uutta tietoa tuova, hoksottimia kysyvä, hauska.” Mervi Paukkonen, Askola ”Ristikko on mukavaa aivojumppaa ja ajanvietettä!” Veli-Pekka Kauppinen, Espoo ”Olipa taas mukavia haasteita. Ilo on näitä pähkäillä ja aivonystyröitä hieroa. Ei muuta kuin lisää tällaista.” Pekka Kontiala Laatija:Jari Haapa-aho J.H. LIUOTIN OSSI KRISTIINA SAAPPAAN RASVAAMINEN ENNEN HULOTIN OSASSA OLUITAKIN ILMAN LIPPUA! SAMAA PERHETTÄ YLIMAKEA VARAUKSELLA TEKNOKSELTA URHEILUKANSAINVÄLINEN LENTOLIITTO ”INSINÖÖRI” NL:N PÄÄMINISTERI 1964 1980 TOKIO TOISEKSI JAPANIN KAUPUNGIKSI BAAREISSA KUUMETAUTI MAHDOLLISESTI KIELTÄVÄ IMMANUEL SUOMI RUOTSI KOLMESTA KIRJASTA SOTKEA MUSTAKSI OLI AUTOMERKKI III KIINAL. RAHA (3.=E) TTT KIINNITTÄÄ PESlÄKIN EI VUODA PATRICIA EI OIKEA VAPAHTAJA TUOREIN SUOJELUPOLIISISSA OLLUT PETRI LENITA YHDISTÄMINEN PENKISSÄKIN? NOPEASTI PALVOTTU MESTARIN VENE! PYÖRÄILIJÄ BJARNE ”NIMITTÄIN” x2 PERÄKÄRRYSSÄ PAINIJOIDEN YLLÄ LAASTIMAINEN SHEENA STATUS MANGUNTA KÄDELLINEN LAHJOMATON SAIRASPÄIVÄRAHAKIN -POLKU MYYJINKIN MIES MOLEMMISTA PÄISTÄ TEETUVASSA! ”LOU” TARJOUSJUOMA KISKOJA PITKIN HÄPEÄMÄTÖN? NATSIN SUUSTA OTTAA . . . . ELI . . . . TAA En tarraudu! NATON PÄÄSIHTEERI 1957 1961 IMARRELTU AMMATTISAUDIARABIAN PÄÄKAUPUNKI TEE PELOSTA NOKIAN PALKKALISTALLA OLLUT! IRTOKARKKITUOTENIMI (HOVI-) ENSIMMÄINEN KUUN KAMARALLA VAATIA VASTAUSTA SITKEÄSTI PATTERIN JA LATTIAN VÄLINEN KANNAKE
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA Ö.J., HELSINKI Kannettava tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle opiskelun ja harrastamisen välineeksi. KALLIOAHO T., SEINÄJOKI Apuraha konferenssimatkaan kuntoutujalle, joka toimii aktiivisesti kokemusasiantuntijana ja vapaaehtoisena. AINASOJA M., LEMPÄÄLÄ Apuraha studiovälineistöön kuntoutujalle, jolla on oma yhtye. K.A., TURKU Kannettava tietokone asioinnin välineeksi 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. MÄKINEN T., NASTOLA Videokamera kuvausharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Hän kuvaa erilaisissa tapahtumissa. H.T., TUUSULA Apuraha yrityksen kehittämiseen henkilölle, jolla on kuulovamma. Hänen on toisen yrittäjän kanssa tarkoitus kouluttaa yrityksiä ja yhteisöjä kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joilla on heikentynyt näkötai kuuloaisti. LEHTINEN A., TURKU Apuraha lyhytkasvuisten MM-kilpailumatkan kuluihin henkilölle, joka tavoittelee lajissaan kansainvälistä tasoa. W.M., OULU Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.N., JOENSUU Kosketinsoitin ja apuraha musiikkiopiston lukukausimaksuun 23-vuotiaalle kuntoutujalle. J.R-L., MIKKELI Apuraha tanssiharrastuksen kuluihin 19-vuotialle kuntoutujalle, jonka opiskelukykyä harrastus tukee. H.S., KONTIOLAHTI Apuraha ratsastustunteihin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisvaikeus. H.S., KONTIOLAHTI Apuraha ratsastustunteihin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisvaikeus. LAUTALA P., JYVÄSKYLÄ Apuraha klarinetin mestarikurssin maksuihin kuntoutujalle, joka opiskelee alaa. A.J., JYVÄSKYLÄ Apuraha sähköpolkupyörään henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Vammaispalvelut ei osallistu hankintaan. PALM A., TAMPERE Tablettitietokone asioinnin ja arjen hallinnan välineeksi henkilölle, jolla on oppimisvaikeus. KAAPRO R., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone musiikkiharrastuksen välineeksi näkövammaiselle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. L.J., ROVANIEMI Järjestelmäkamera harrastamiseen henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. T.R., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asioiden hoitamiseen. UUSMAA M., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle yhteydenpitoon ja asiointiin. KRÖGER J., KOTKA Järjestelmäkamera kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. KANTONEN J-M., ETELÄ-POHJANMAA Kannettava tietokone kuntoutujalle kirjoittamisharrastuksen välineeksi. S.E., KOTKA Tietokone kuntoutujalle, joka jatkaa keskeytyneitä opintojaan. L.J., TURKU Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja tuleviin opintoihin. P.A., VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. KOKKONEN M., ESPOO Tietokone kuntoutujalle opintojen välineeksi. J.A., KUOPIO Tietokone kuntoutujalle tuleviin opintoihin ja harrastamiseen. ERIKSSON A., RAUMA Kannettava tietokone työnhakuun ja apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle. R.J-P., OULU Kannettava tietokone asiointiin ja harrastusväline perhokalastukseen kuntoutujalle. L.I., ÄÄNEKOSKI Tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. P.N-M., KUUSANKOSKI Ompelukone käsityöharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita. NUMMINEN T., JOENSUU Tietokone kuntoutujalle vapaaehtoistyön välineeksi. L.P., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle aikuislukio-opintojen välineeksi. O.H., VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Tietokone opiskeluvälineeksi henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. 34 Tukilinja 5/2023 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2022 apurahoja ja apuvälineitä yli 558 273 euron arvosta eli noin 46 500 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. KOIVUTÄHTI N., HELSINKI Polkupyörä liikkumisvälineeksi kuntoutujalle. A.A., PORI Kannettava tietokone ja erillinen hiiri henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän kouluttautuu uudelleen toimintakyvylleen paremmin soveltuvaan sosionomin ammattiin. P.T., VAASA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, yhteydenpidon ja opiskelun välineeksi. V.J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin välineeksi. V.M., KARJAA Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. TURUNEN T., TORNI Kannettava tietokone ja kaiutin kuntoutujalle asioinnin ja virikkeellisen vapaa-ajan välineeksi. P.A., KUOPIO Tietokone kuntoutujalle asioinnin ja kirjoitusharrastamisen välineeksi. K I L I NÄ T I I A U R A P A T U T OS A L A OS I N V E S E L Y Y Ä M L K ÖY S I S AK E S I S I N E L O I S I N E E L OP L E I N I M I T Ä TÖ N I S K I T Y E T O H Ö T Y K I J Ä A N U S E T L U J I M K Ä A I I S L A L A U L A T U A T K U V A O J A P A I T K D V T O E A I P Y L Ä T T I S I T A U M Ä K O U MM U V M I S E A S T A K A A S S K I T Y E T O H Ö T Y K I J Ä A N U S E T L U J I M K Ä A I I S L A L A U L A T U A T K U V A O J A P A I T K D V T O E A I P Y L Ä T T I S I T A U M Ä K O U MM U V M I S E A S T A K A A S Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Kesä–heinäkuussa myönnettiin 96 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 63 204 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput kesä–heinäkuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Aiempaa useampi jää ilman tukea, jota tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varustehankinta voivat estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita paitsi läksyjen tekoon myös sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki avaa polun työelämään. Sinä voit auttaa! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti 20 TUKILINJA numeroon 16588. Lahjoita Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus