• 3 / KESÄ–HEINÄKUU 2023 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA KENEN TARINA RUUDUSSA KERROTAAN? S. 7 JA 8 ”HEVOSET OVAT IHANIA!” Venla kuntoutuu ratsastamalla s. 20 HOBITTIKAHVILASSA herkutellaan kesäleivonnaisilla s. 16 SOVELTAVA MELONTA vie esteittä vesiseikkailuun s. 22
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 45 e 6 kk 55 e 1 v 99 e Kesto 99 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 27. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Jenna-Maaria Photography TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2023 TOIMITUKSELTA 14 s. Ystävä aina lähellä! Hyvän mielen reseptit -sarja lähti Teuvo Pakkalan ajatuksesta ”Ei meitä surulla ruokita, se on ilo joka elättelee.” Ruoasta kerrotaan siinä innolla. Reseptit eivät ole erikoisia tai vaikeita, kaikki ovat selvästi halunneet jakaa sitä, mistä itsekin pitävät. On ollut mukavaa haastatella myös Tukilinjan tuella päässeet alkuun päässeitä ruoka-alan yrittäjiä. Tässä lehdessä esitellyt Susanna ja Reima isännöivät omaperäistä Hobitti-kahvilaa Ala-Särkilahdella. Aion vierailla siellä kesällä ja olla hirsiaitassa yötä. Aamiaiseksi saan piirakkaa ja raparperisimaa. Riitta Skytt YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Down-Barbie ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Näkymätön vamma Mistä tuki, jos rajoite ei näy tai se hävettää? s. 7 7 kysymystä representaatiosta Vastaajana elokuvantekijä Arttu Haglund. s. 8 Vammaisia ruutuun Representaatio etenee muualla – entä Suomessa? s. 17 Uutiset Lukutaitoa tarvitaan työnhaussa. s. 28 Näkövammaiset työssä Näkövammaisia toimii 60 eri ammatissa. IHMISET s. 16 Hyvän mielen resepti Hobitti-kahvilan mokkapalat sulavat suussa. s. 14 Runokokoelma sai siivet Sanni Purhosen runojen kääntäjä kävi Suomessa. s. 26 Hyvän avustamisen oppitunti Jukka Sariola kirjoitti romaanin avustamisesta. s. 11 Tulilinjalla Aleksis Salusjärvi innostui tv-sarjasta Kirjolla. s. 30 Blogilinjalla Monica Kulkula rakastaa luontoa TUKIKOHTEET s. 12 Sydämen tulkki Laulaja Jari Grek keikkailee pyörätuolissa. s. 18 Valokuvaus innostaa Jorma Tuominen sai apurahan laitteisiin. s. 20 Hevoset ovat Venlan juttu 4-vuotiaana Venla päätti, mitä harrastaisi. s. 22 Elämyksiä kajakilla Tukilinja lahjoitti soveltavaa melontakalustoa. s. 32 Tukipointti Mitä asiantuntijan lausunnolta toivotaan? s. 38 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja helmi–maaliskuussa 2023. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukijafoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua 57 % LEHDEN SISÄLLÖSTÄ ON VAMMAISTEN TAI OMAISHOITAJIEN TEKEMÄÄ Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T
• SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.8. Osatyökykyisyyteen ja pitkäaikaissairauksiin liittyy usein vaihteleva työkunto. Olisi reilua ottaa se huomioon myös toimeentulon ehdoissa. Vammaisuus näkyväksi ELÄMME NIIN turbulenttia aikaa, että uudet näkökulmat suorastaan kilpailevat huomiosta. Esimerkkinä tekoälyn kehitys: Miten se tuodaan apuvälineisiin? Voimmeko pian kommunikoida keskenämme yli kieli-, aistija ymmärrysrajoitteiden? Toimia sähköisissä palveluissa esteittä? Toisaalta: Miten käy apua tarvitseville ilmastokriisin jo synnyttämissä sodissa, niukkuudessa ja ympäristökatastrofeissa, jos demokratian ja yhdenvertaisuuden arvot hylätään? EMME TIEDÄ. Mutta kesällä tiedämme todennäköisesti jo, mitä uusi hallituksemme tuumaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asemasta yhteiskunnassa. Aikooko se esimerkiksi jatkaa etujärjestöristiriitoihin juuttunutta prosessia lineaarisen sosiaaliturvan eli asteittain liukuvan taloudellisen tuen takaamiseksi työelämään pyrkiville osatyökykyisille? Työntekoon turvallisesti kannustava malli toisi työelämään ne, jotka eivät nyt uskalla sinne yrittää. Osatyökykyisyyteen ja pitkäaikaissairauksiin liittyy usein vaihteleva työkunto, joka olisi reilua ottaa huomioon toimeentulon ehdoissa. Riittää, että työtä tehdään työkyvyn rajoissa. Lainat ja laskut on silti hoidettava ja kaupassa käytävä. Mahdollisuus työskentelyyn voimien mukaan tukisi kremppaisen ja vanhenevan yksilön lisäksi yhteiskuntaa, jota työvoimapula piinaa. Uutta ajattelua kaivataan juuri nyt! TÄSSÄ LEHDESSÄ tarjoamme muutakin mietittävää. Näkymättömät vammat (s. 6) heikentävät suotta tuen saamista. Näkymättömyys on riesana myös mediassa, jonka taikapeli näyttää meille edelleen lähestulkoon vammatonta maailmaa (s. 8). Sehän ei ole totta. Maailmalla trendinä onkin tuoda koko elämän kirjo ruutuun. Tätä ajattelua edustaa Suomessa esimerkiksi tv-sarja Kirjolla, jota kolumnistimme Aleksis Salusjärvi (s. 11) lämpimästi suosittelee. Yhteiskunnan solmujen aukomisen lisäksi tarjoamme myös suvisen kattauksen apurahan saajiemme värikästä elämää. Hyppää mukaan ja nauti kesästä kanssamme kajakilla meloen, valokuvaten ja ratsastaen, runoja lukien ja Hobitti-kahvilan herkkuja maistellen. Kaikkea on. Ja me teimme sen mahdolliseksi yhdessä! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi Tukilinja 3/2023 3
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tykkää, ja pysyt menossa mukana! 4 Tukilinja 3/2023 DIDAAN ESIINTYMÄÄN! Nyt on aika hakea mukaan esiintymään Kansainvälistä vammaisten päivää (3.12.) juhlistavalle DiDa Disability Day Art & Action -festivaalille, joka järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa perjantaina 1.12. klo 16–20. Tukilinja on mukana tuottamassa vuosittaista festivaalia, jossa esitellään vammaisten ja viittomakielisten artistien tekemää korkeatasoista taidetta. Tänä vuonna teemana on väljästi luonto. Painotamme esittävää taidetta ja mediataidetta, mutta kaikki taiteenalat ovat tervetulleita. Lähetä vapaamuotoinen hakemus työnäytteineen 31.8.2023 mennessä osoitteeseen: info.disabilityday@ gmail.com. Kehitysvammainen Barbie Leluyhtiö Mattel julkisti huhtikuussa kehitysvammajärjestön myötävaikutuksella suunnitellun uuden Barbie-nuken, jolla on tyypillisiä Downin oireyhtymän piirteitä, kuten kasvojen ja kehon muoto, lyhyys sekä down-toiminnan tunnuksina keltainen ja sininen väri sekä perhoskuvio. Nukkesarjaan kuuluvat jo barbiet, joilla on valkopälvi-ihosairaus, proteesi, pyörätuoli, kuulolaite ja hiukseton pää. Vammaisuutta kuvaavien lelujen avulla monenlaiset lapset voivat samastua leluihinsa ja kertoa niiden kautta aidosti elämästään ja tunteistaan. ”Barbeilla on tärkeä rooli lapsen varhaisissa kokemuksissa ja aiomme tehdä osuutemme vastustaaksemme sosiaalista häpeän kokemusta leikin välityksellä”, linjaa Mattelin Barbie-lelujen päällikkö Lisa McKnight. MUOTIA KAIKILLE Muotilehti Voguen brittiversio esittelee toukokuun 2023 teemanumeronsa vaihtoehtoisissa nettikansissa viisi vammaista uranuurtajaa: aktivisti Sinéad Burken, ms-tautia sairastavan näyttelijän Selma Blairin, viittomakielisen esiintyjän Justina Milesin sekä mallit Aaron Rose Philipin ja Ellie Goldsteinin. Lehdessä esitellään kaikkiaan 19 vammaista vaikuttajaa. Britti-Vogueta vuodesta 2017 päätoimittaneen Edward Enninfulin kaudella inkluusio on edennyt jättiharppauksin. ”Meitä kaikkia kiinnostaa muoti, mutta onko muoti kiinnostunut meistä kaikista?” hän kysyy teemanumerossa. Vogue on panostanut myös lehden kuvausten ja nettisisällön saavutettavuuteen. Klovnit kännykässä Sairaalaklovnit ovat viihdyttäjiä, jotka auttavat lapsia pysymään hyvällä tuulella sairaalavisiitin ja hoitotoimenpiteiden aikana. Ilmaisen Sairaalaklovnit-mobiilisovelluksen kautta lapsi voi nyt tutustua vaikkapa sairaajaksoon valmistautuessaan klovneihin ja näiden erityistaitoihin sekä suomeksi että ruotsiksi. Siinä voi luoda oman klovnin, kokeilla hassuja animaatioita, katsoa videoita ja kuunnella podcasteja. Muuten avoimeen sovellukseen kuuluu myös suljettu viestintäsovellus Palloposti, johon pääsee vain sairaalaklovneilta saatavalla klovniavaimella. Pallopostissa on huomioitu lapsen tietoturva ja anonymiteetti. TASSULASSA HOITUU Huhtikuussa ilmestyneessä Tassulan lasten lääkärikirjassa kirjailija Mauri Kunnas käsittelee humoristisella otteellaan lasten sairauksia ja niitä hoitavaa lääkärikuntaa. Mukana ovat vanhat, tutut riesat, kuten korvatulehdukset, flunssat ja pyörällä kaatumiset. Niiden rinnalle on kuitenkin uraauurtavalla tavalla tuotu lasten lääkärikirjoista aiemmin poissaolollaan loistaneet psyyken sairaudet, kuten peliriippuvuus ja jaksamisen haasteet.
• Tukilinja 3/2023 5 MUSKELIMIEHET OIKEA TERÄSMIES Yhdysvaltalainen Chris Nikic, 24, suoritti ensimmäisenä kehitysvammaisena urheilijana Ironman-kisan vuonna 2020 ajassa 46 tuntia ja 9 sekuntia. Hänen kampanjointinsa neurokirjon urheilijoiden virallisesta oikeudesta osallistua tuotti huhtikuussa viimein tulosta: Ironman julkaisi uuden kilpailuluokituksen, joka mahdollistaa kisoihin osallistumisen myös henkisiltä toiminnoiltaan vammaisille urheilijoille . ”Mukaanpääsy Ironmaniin muutti elämäni ja auttoi minua kohti unelmiani antamalla minulle suuren, mahtavan päämäärän”, Nikic kommentoi. MAAILMAN VAHVIN Skotlantilainen Tom Stoltman, 28, on jo vuosia osallistunut Maailman vahvin mies -kisaan ja voittanutkin sen vuosina 2021 ja 2022. Tämä 203-senttinen, 190-kiloinen miehenköriläs aloitti voimailun veljensä esimerkin innoittamana vasta 18-vuotiaana, mutta meno on sen jälkeen ollut menestyksekästä. Stoltmanille urheilumenestys on ollut ehkä tavallistakin tärkeämpää, sillä häneltä diagnosoitiin autisminkirjon häiriö jo viisivuotiaana. ”Minua kiusattiin ja opettajani sanoivat, että et tee elämälläsi mitään”, hän kertoo ( HS 22.4.) ”Suurin tavoitteeni on olla autististen ihmisten lähettiläs ja muuttaa tapaa, jolla ihmiset suhtautuvat siihen.” Erilainen kadonnut poika Disneyn suoratoistokanavalla huhtikuussa julkaistussa Peter Pan ja Leena -elokuvassa (Peter Pan and Wendy, 2023) nähdään ensimmäistä kertaa kehitysvammainen näyttelijä Disney-elokuvan keskeisessä puheroolissa. 15-vuotias, Downin oireyhtymän omaava brittiläinen Noah Matthews Matofsky esittää yhtä tarinan kadonneista pojista, Hoikkaa (Slightly), joka kilpailee johtoasemasta Piikin kanssa. ”Minulla oli oma asuntovaunu ja sain paljon mahtavia ystäviä”, Matofsky kertoo kuvauksista LiveAction News -sivustolla. ”Parhaita päiviä oli se, kun Jude (Law) vuokrasi jäätelöauton, toi sen kuvauksiin ja jakoi meille siitä itse jäätelöä.” Muusikot kesälavalla Musiikkitalon terassilla pidetyt ilmaiset ulkoilmakonsertit ovat muodostuneet helsinkiläiseksi perinteeksi. Huonon sään sattuessa konsertit siirretään Musiikkitalon ravintolaan. Perjantaina 9.6. klo 17 lavalle astuvat Mikko Herranen ja Herrasmiehet sekä Tuomas Ruokonen Quartet. Rumpali-säveltäjä Tuomas Ruokosen sävellykset yhdistelevät jazzia post-rock -sävyihin. Kvartetti julkaisi keväällä debyyttilevynsä RuOK? Tuottaja, muusikko ja artisti Mikko Herranen tunnetaan puolestaan paitsi Voice of Finlandista, myös monista metallibändeistä. Häneltä ilmestyi juuri levy Varjot. Sekä Mikko Herranen että Tuomas Ruokonen ovat näkövammaisia. Konsertin tarjoaa Kulttuuria kaikille -palvelun Tilaa taiteilijuuteen -hanke, jonka rahoittaa Koneen Säätiö. Esiintyjät on valittu avoimen haun perusteella. MELANKOLIAA TAIDOLLA Vuoden valokuvataidekirja 2022 -palkinnon sai Tekla Inarin teos Iida Ylämäki. Romaanimainen kollaasiteos kertoo kaupungista väkevästi aistivan, raskasmielisen ihmisen silmin. Päivät ovat erilaisia, huumori tummaa ja kirpeää. Depressiota ei kirjassa kuvata romanttisesti vaan melankolisen flanöörin silmin sekä yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden sävyin. 2000 euron tunnustuksen teokselle myönsivät Valokuvataiteilijoiden liitto ja Suomen valokuvataiteen museo. NETFLIX UNOHTI VAMMAISET Vuonna 2021 Netflix sitoutui julkaisemaan kahden vuoden välein raportin yhtiön inkluusiotilanteesta eli aliedustettujen ryhmien osallisuudesta. Tuoreesta raportista selviää, että vaikka edistystä on tuotantopuolella tapahtunut, se ei näy sisällöissä: Vain 2 % Netflixin originaalisarjojen ja 1,6 % sen ostamien sarjojen henkilöhahmoista on vammaisia. Näistä vain yksi kolmasosa on puherooleja ja 7,7 prosenttia keskeisiä rooleja. Edustavuustavoite ei siis ole toteutunut, kun vammaisia on noin 15 % väestöstä. Tilanne ei ole myöskään parantunut. Paremmin oli onnistuttu eri sukupuolten ja värillisten henkilöiden näkyvyyden kasvattamisessa.
• 6 Tukilinja 3/2023 Näkymättömät vammat YHTEISKUNTA Ruotsalainen para-alppihiihtäjä Ebba Årsjö herätti huomiota julkaisemalla Instagramissa (@ebbaarsjo) kokovartalokuvansa. Hänen vammaisuuttaan oli kisoissakin epäilty. Tuen saaminen on usein hankalaa, jos toimintarajoite ei näy – ja jos sen itsekin haluaa piilottaa. TEKSTI Päivi Väntönen KUVAT Tomi Mäki-Opas TUTKIMUSJOHTAJA Tomi Mäki-Oppaan mielestä tarvitaan avointa keskustelua ja työelämään joustavutta, jotta näkymättömästi vammaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuisi nykyistä paremmin. Vammat, jotka eivät näy ulospäin, aiheuttavat inhimillistä kärsimystä niin vammaisille kuin omaisillekin. Vakavastikin toimintarajoitteinen henkilö saattaa jäädä palveluiden ulkopuolelle tai kokea arkielämässään toksista stressiä, koska hänen haasteitaan ja tuen tarvettaan ei ymmärretä. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät sairaudet koetaan edelleen myös häpeänä eikä niistä uskalleta keskustella muiden kanssa. ”Asioista pitäisi puhua julkisesti enemmän, tuoda niitä haasteita enemmän esille, jotta näkymättömät vammat eivät jäisi piiloon”, kehottaa Mäki-Opas. Medialle vastuuta Median roolin hän näkee erityisen tärkeänä tietoisuuden kasvattamisessa ja kulttuurimuutoksen eteenpäin viemisessä. ”Näitä aiheita käsitellään usein negaation kautta. Olisi tärkeää tuoda esille myös positiivisia tarinoita näkymättömien vammojen arjesta. Vielä rohkeammin voisi tuoda esille, että on luonnollista, että kaikki me olemme jossain vaiheessa väsyneitä ja uupuneita.” Muutosta voi saada aikaan myös vaikuttamalla yhteiskunnan rakenteisiin. Mäki-Oppaan mielestä kouluissa ja työpaikoilla voisi nykyistä enemmän harjoitella mielen hyvinvointiin liittyviä taitoja. ”On tärkeää, että tuodaan lapsille ja nuorille esiin näitä asioita. Se havainnollistaa, miten omasta mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta.” Työnantajilta joustoa Puhumattomuuden ja joustamattomuuden kulttuuri vaikeuttaa esimerkiksi neurokirjon ihmisten työllistymistä. Myös hoitovastuussa oleva omainen voi kaiken avun hakemisen keskellä masentua ja syrjäytyä työelämästä. Tutkimusjohtajan mielestä työelämän pitäisikin joustaa haasteissa nykyistä paremmin. ”Jos lähipiirissä on omainen, jonka asioita täytyy hoitaa, ei niitä voi aina iltamyöhään tehdä.” Hän muistuttaa, että yllättävän monella on lähipiirissä henkilöitä, joilla on mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Puhumattomuuden kulttuuri on johtanut siihen, että ongelmiin puututaan liian myöhään. ”Meidän täytyy panostaa siihen, että olemme riittävän ajoissa tukemassa ja tarjoamassa työkaluja esimerkiksi mielen hyvinvointiin. Tähän liittyy myös vahvasti työelämä. Eiväthän kaikki pysty työskentelemään täysipainotteisesti, mutta tuettaisiin osatyökykyiselle paremmat mahdollisuudet työskennellä siinä määrin, kun pystyvät”, sanoo Mäki-Opas. Tukilinja tukee apurahoilla Näkymättömiä vammoja ja sairauksia on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät sairaudet, autoimmuunisairaudet, erilaiset harvinaiset sairaudet sekä monesti myös lievemmät kehitysja neuropsykiatriset häiriöt. Varsinkaan mielenterveyskuntoutujilla ja neurokirjon ihmisillä ei aina ole mahdollisuutta saada yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja samalla tavalla kuin näkyvästi vammaisilla. Tukilinjan apurahatoiminnassa työskentelevän Sara Liukkosen mukaan suuri osa Tukilinjan apurahan hakijoista kuuluukin juuri tähän näkymättömään viiteryhmään. Hakijoina samanarvoisia ”Olen jo pitkään tehnyt tätä työtä ja tiedän, että vaikka vamma ei ole näkyvä, se voi rajoittaa toimintakykyä”, sanoo Liukkonen. Tukilinjan apurahatoiminnassa ei hakijoita kohdata läsnätapaamisissa vaan apurahoista päätetään kirjallisten hakemusten ja niiden tositteiden perusteella. Näin näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset henkilöt kohdataan yhdenvertaisesti. ”Meille keskeistä on hakemuksissa esiin tuleva toimintakyky, ei niinkään miten se näkyy ulospäin”, Liukkonen korostaa. ”Olemme myös pyrkineet tekemään hakemisesta mahdollisimman helppoa. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni pystyisi hoitamaan hakemuksen itsenäisesti, ja neuvomme hakuprosessin joka vaiheessa.” Tomi Mäki-Opas toivoo avointa keskustelua.
• 7 kysymystä TEKSTI Päivi Väntönen KUVA Ville-Veikko Niemelä Kenen tarina kerrotaan? Video-opas Kenen tarinoita kerrotaan? kertoo nuorille elokuvantekijöille vähemmistöjen mediaosallisuudesta. Kysyimme elokuvaohjaaja Arttu Haglundilta, miten video sai alkunsa. Tukilinja 3/2023 7 1. Miten Kaikki kuvaa -sivusto syntyi? ”Vuonna 2011 olin mukana lastenkulttuurihankkeessa, jossa taiteilijat jalkautuivat kouluihin opettamaan taiteenalaansa. Opettaessani elokuvan tekemistä Helsingin peruskouluissa tajusin, että sama mahdollisuus pitäisi tarjota kaikille nuorille ympäri maan.” ”Opetusja kulttuuriministeriö lähti rahoittamaan hanketta, jossa toteutimme videotutoriaaleja Kaikki kuvaa -sivustolle.” 2. Onko Kaikki kuvaa -kilpailuihin osallistunut vammaisia tai pitkäaikaissairaita videontekijöitä? ”Suomi 100 -juhlavuonna 2017 kilpailun pääyhteistyökumppanina toimi Kehitysvammaliitto ja teemana oli yhdenvertaisuus. Silloin saimme mukaan sekä vammaisten tekemiä elokuvia että teoksia, jossa vammaiset esiintyivät.” ”Tänä vuonna kilpailun teemana on kieli. Heti suunnitteluvaiheessa otimme Kuurojen liittoon yhteyttä. Kilpailussa onkin tänä keväänä mukana kuurojen viittomakielisten nuorten itse tekemiä elokuvia.” 3. Miten syntyi ajatus tuottaa sivustolle tutoriaalivideo vähemmistöjen mediaosallisuudesta? ”Niin mediakasvatuskentällä kuin mediassa yleensäkin on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän ja aidosti huomiota vähemmistöjen huomioimiseen ja representaatiokysymyksiin. Tämä on mielestäni erityisen tärkeää, koska median rooli vaikuttamisen välineenä korostuu koko ajan.” ”Halusimme kantaa kortemme kekoon ja toteutimme Kenen tarinoita kerrotaan? -tutoriaalin. Se herättelee huumorin varjolla valtaväestöä edustavat juontajahahmomme kyseenalaistamaan oman etuoikeutetun asemansa yhteiskunnassa. Keskityimme sukupuolija seksuaalivähemmistöihin sekä saamelaisiin.” 4. Ovatko nykynuoret tietoisempia näistä kysymyksistä kuin aiemmat sukupolvet? ”Yhteiskuntamme on kehittynyt näissä asioissa viimeisen 10 vuoden aikana, mutta pitkä matka on vielä kuljettavana. Aito yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus lienevät lopulta ideaali, jota ei koskaan sataprosenttisesti saavuteta, mutta jota kohti on kuitenkin välttämätöntä pyrkiä. Minulla on vahva tunne siitä, että nuoret ovat näiden asioiden haltuunotossa paljon pidemmällä kuin oma, 80-luvulla syntynyt sukupolveni.” 5. Ovatko ammattimaiset tvja elokuvantekijät heränneet Suomessa näihin kysymyksiin? ”Vähitellen. Kannustaisin alan rahoittajia tukemaan monipuolista tuotantoa vielä rohkeammin ja jakamaan pienempiä summia useammille tuotannoille, mikä mahdollistaisi moniäänisyyttä. Valitettavasti kehitys on tupannut olemaan päinvastaista.” 6. Miten vammaisten ja muiden vähemmistöjen pitäisi näkyä elokuvissa? ”Elokuvissa pitäisi käsitellä monipuolisesti erilaisia aiheita. Korostaisin myös vähemmistöjen normalisointia eli, että joku elokuvan hahmoista voisi olla kehitysvammainen, sokea, aseksuaali tai muunsukupuolinen ilman, että tuo ominaisuus määrittelisi koko hahmon.” 7. Miksi on tärkeää, että vähemmistöjen edustajat voivat vaikuttaa tapaan, jolla heitä kuvataan? ”Mielestäni vähemmistöt tarvitsevat tukijoita valtaväestön puolelta, muuten heidän äänensä helposti hukkuu. Vähemmistöjen ajama Ei mitään meistä ilman meitä -ajatus tulisi huomioida kaikissa teoksissa, joissa heitä käsitellään. Vähemmistön edustajaa esittävän henkilön tai teoksen tekijän tulisi kuulua käsiteltävään vähemmistöön, tai vähintään kyseistä vähemmistöä tulisi konsultoida tekoprosessin aikana.” Kuka? Arttu Haglund, 39, Helsinki. Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja. Kaikki kuvaa -sivuston tuottaja.
• 8 Tukilinja 3/2023 MEDIA Vammaisia ruutuun! Pyrkimys eri ihmisryhmien monipuolisempaan näkyvyyteen on nyt trendi kansainvälisessä mediaja sisällöntuotannossa. Kyselimme, miten se näkyy kotimaisilla tv-pääkanavilla. TEKSTI Sanni Purhonen ja Pinja Eskola KUVAT Yleisradio ja MTV S uosittujen suoratoistopalvelujen sisällöissä ja myös tekijöinä näkyy jo enenevässä määrin vammaisia henkilöitä. Miten on asian laita Suomessa? Vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt muodostavat väestöstä keskimäärin 15 %. Heidän näkyvyytensä ohjelmasisällöissä on meillä kuitenkin vielä vähäistä, noin 0,3 prosentin luokkaa. Voisiko asialle tehdä jotain? Esitimme kysymyksiä sekä Yleisradiolle että MTV:lle, joista Ylen ohjelmistohankinnoista vastuussa olevat tahot vastasivat tiedusteluihimme innokkaasti ja MTV hieman yleisluontoisemmin. Ylestä kerrottiin, että representaation kehitystarpeet näkyvät alan ammatillisissa keskusteluissa esimerkiksi kehityshankkeissa ja verkostoissa, joissa on kuultu vammaisia ihmisiä. Vammaisuutta käsittelevistä sisällöistä ja saavutettavuutta edistävistä teoista on toimittajia myös palkittu. MTV:lle ohjelmiston ja erilaisten ohjelmagenrejen monipuolisuus on tärkeää. Myös esimerkiksi castingissa eli roolituksessa kiinnitetään huomiota eri taustoista tulevien ihmisten näkymiseen ruudussa. ”Haluamme tarjota suomalaisille runsaasti erilaisia sisältöjä. Huomioimme esteettömyyden ja saavutettavuuden myös tapahtumissa. Esimerkiksi SuomiAreena tullaan tulkkaamaan viittomakielelle.” Kehitettävää kaikkien vastaajien mielestä kuitenkin vielä riittää. Rosoiset representaatiot sallivat rosoisuutta itsessäkin.
• Tukilinja 3/2023 9 REPRESENTAATIO = Edustus, esitys, kuvaus. Sisällöntuotannossa se, miten todenmukaisesti eri ihmisryhmät on esitetty. Haasteellinen tavoite Kansainväliset trendit ovat tulleet esiin uutistyössä, kertoo Ylen uutisja ajankohtaistoimituksen journalistinen projektipäällikkö Kati Puustinen: ”Euroopan yleisradioyhtiöiden EBU:n sateenvarjon alla keskustelua ja tiedon jakamista on jonkin verran, mistä iloitsen! Teemme paljon töitä asian eteen, mutta samaan aikaan tunnistamme, että pystymme parempaan ja töitä on tehtävä edelleen.” ”Henkilökohtaisesti näen, että asia on hyvin tärkeä. Kaikissa medioissa pitäisi pystyä parempaan”, sanoo Ylen faktaohjelmien tilaaja Ari Ylä-Anttila. Svenska Ylen ohjelmahankintojen päällikkö Christoffer Forssell ei hänkään näe monimuotoisuutta helppona tavoitteena, kun kohderyhmänä on suomenruotsalainen vähemmistö: ”Pyrimme lähtökohtaisesti aina tuomaan erilaisia ihmisiä esille ja kuuluviin sisällöissämme, mutta olemme kokeneet suhteellisen homogeenisen vähemmistön tuovan tähän oman haasteensa. Hyvästä tahdosta huolimatta monimuotoisuutta ei ole aina helppo toteuttaa.” Osaavaa uutisointia Ylen vastauksissa mainittiin, että erityisesti uutisjutuissa vammaisia ihmisiä on esillä ”jatkuvasti”. Kati Puustisen mukaan riittävä perehtyminen tähänkin aiheeseen on toimittajan ammattitaitoa ja jokapäiväistä perustyötä. Verkkotiedonhaulla ja järjestökontakteilla pääsee hyvin alkuun. ”Tärkeintä on kysyä kommentteja heiltä, joita asia koskee, ja tätä pyrimme muistuttamaan ja pitämään esillä myös nopeissa uutistilanteissa.” Vuonna 2023 alkanut Yle Uutisten ja Yle Urheilun journalistinen harjoitteluohjelma Uutiskoulu mainittiin myös osoituksena siitä, että uutistöihin halutaan ihmisiä erilaisista taustoista. Se on tarkoitettu valmistumisvaiheessa oleville nuorille, joilta ei edellytetä viestinnän opintoja mutta jotka haluavat kokeilla taitojaan journalismin saralla. Kiinnostava havainto on, että pandemia ja sota lisäsivät viittomakielisten tulkkausten käyttöä ensin ajankohtaislähetyksissä, sitten muussakin sisällössä. Vammaisia ruudussa Kun kysyimme konkreettisia esimerkkejä representaation lisäämisestä, esiin nousi muutamia ohjelmia: Svenska Ylen kehitysvammaisista nuorista kertovasta dokumentaarisesta sarjasta Kuin kaikki muut (Som alla andra, 2022) on ensi vuonna tulossa toinen tuotantokausi. Suomenja viittomakielinen keskusteluohjelma Mikaela & Thomas (2020–) käsittelee ajankohtaisia aiheita, kuten vaaleja, Natoa tai uutta vammaispalvelulakia. Keväällä Ylen ohjelmistossa alkoi autismikirjon nuoria kuvaava dokumentaarinen sarja Kirjolla, joka on ehtinyt jo saamaan osakseen paljon kiitosta – mutta myös kritiikkiä autistien stereotyyppisestä kuvaamisesta. Esiin nostettiin myös paraurheilun kasvava näkyvyys ja sen julkisuuteen tuomien esikuvien tärkeys varsinkin nuorille. Kameran taakse? Näissä esimerkeissä vammaisia henkilöitä on ollut lähinnä kameran edessä. Se, onko sisältöjä tilattu vammaisilta käsikirjoittajilta tai ohjaajilta, ei tullut esiin. Ylen henkilöstöosastolta huomautettiin, ettei työntekijöiden vammaisuutta voi tietosuojalainsäädännön vuoksi edes tilastoida. Monimuotoisuuden parantamisen tärkeyttä vastauksissa kuitenkin korostettiin. Rekrytoinneissa arvostetaan esimerkiksi hakijoiden kontaktiverkostoa vammaisjärjestöissä. Christoffer Forssellin mukaan vammaisuuteen liittyviä käsikirjoituksia ja castingia tehtäessä tuotantoyhtiö ja Yleisradion edustajat ovat aina tiiviissä yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa, vaikka ohjelmat eivät sisältäisikään näitä taustahaastatteluja. Myös päähenkilöiden omaisia kuullaan tai he esiintyvät ohjelmissa. Onnistumisina vuosien varrelta mainittiin palkitut sarjat Toisenlaiset frendit (2010–2014) sekä Jarkko ja kuuro Amerikka (2016), jonka ohjaaja Päivi Väntönen on viittomakielen taitoinen. Lait ja YK-sopimus Ylen saavutettavuutta ohjaavat julkisen palvelun tehtävä sekä muutama täsmälaki. Sillä on myös oma, sisäinen saavutettavuuden toimintasuunnitelmansa. Vastausten perusteella toimitilojen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetäänkin Ylessä erityistä huomiota. Ylellä vierailleena apuvälineen käyttäjänä tämän ei voi kuin toivoa pitävän paikkansa. Vastauksissa ei sen sijaan mainittu YK:n vammaisten ihmisoikeussopimukseen liittyviä velvoitteita tietoisuuden lisäämiseen tai tiedonsaantiin. Dokumentaarinen tv-sarja Kirjolla (TV2) herätti keväällä huomiota ja keskustelua. Se kertoo autismikirjolla olevista nuorista aikuisista.
• 10 Tukilinja 3/2023 Niissä painottui silti ilahduttavasti tavoite vammaisuuden kuvaamisesta osana normaalia ohjelmistoa sekä ajatus vammaisista henkilöistä aktiivisina toimijoina. Vammaisuuteen liittyvissä uutisissa asiat pyritään myös ilmaisemaan täsmällisesti ja olemaan tarkkoja termeistä. Minäkuvan rakennusta Vammaisten keskuudessa on selkeä kaipuu monipuolisempaan representaatioon. Syynä ovat sekä vammattomille muodostuneet vinoutuneet käsitykset vammaisuudesta että televisiossa nähtyjen kuvausten vaikutus omaan minäkuvaan. Pinja Eskola teki osana mediatutkimuksen aineopintojaan kyselyn, johon vastasi 80 eri tavoin vammaista henkilöä. 51 prosenttia heistä koki vammaisuuden kuvausten mediassa, elokuvissa, kirjallisuudessa ja sosiaalisessa mediassa vaikuttaneen minäkuvaansa. Vain 26 % vastaajista koki, ettei representaatio ollut vaikuttanut heihin. Kyselyssä nousi esiin kaipuu nähdä erityyppisten vammaisten kuvauksia (nykyään valtaosalla ruudulla näkyvistä vammaisista on liikuntavamma). Haluttiin myös nähdä vammaisia erilaisissa rooleissa, muutenkin kuin sankariviittaan puettuina tai traagiseen elämäänsä kyllästyneinä. Rosoiset henkilöhahmot Tähän juttuun haastateltujen media-ammattilaisten vastauksissa tuotiin esiin, etteivät kaikki vammat ole näkyviä eivätkä kaikki vammaiset halua tulla profiloiduksi vammansa kautta. Oli mielenkiintoista huomata tässä ajatus, että representaatio tarkoittaisi aina vamman korostamista. Vammaiset itse toivoivat representaatioilta ennen kaikkea kuvauksia, joissa vamma nähdään vain yhtenä ominaisuutena muiden joukossa. Haastateltavat kokivat ongelmalliseksi myös sen, että vammaisuutta asiasisällöissä käsiteltäessä esillä olivat usein samat henkilöt. Representaation monipuolistaminen tarkoittaisi myös erilaisten ja eri elämäntilanteissa olevien henkilöiden kuvaamista. Merkityksellinen kuvaus ei myöskään edellytä sitä, että vammainen hahmo näyttäytyisi aina hyvässä valossa. Antisankarit voivat vaikuttaa minäkuvaan positiivisesti ja rosoiset representaatiot sallivat rosoisuutta itsessäkin. Tavoitteet käytännöiksi Keskeiset kotimaiset tv-yhtiöt vastasivat kaikki pyrkivänsä tekemään töitä representaation eteen. Silti vammaisia nähdään esimerkiksi fiktiosisällöissä edelleen hälyttävän vähän. Olisi syytä miettiä, miten nämä hyvät pyrkimykset saataisiin myös käytännössä näkymään. Onko ongelma siinä, ettei moninaisuutta huomioida henkilöhahmoja kirjoittaessa vai siinä, etteivät roolihaut löydä asianomaisten tietoisuuteen? Voisiko asiaohjelmissa myös nykyistä useammin haastatella vammaisia asiantuntijoita heidän oman erityisosaamisensa tiimoilta? Vammaisuutta käsitteleviä tv-ohjelmia esitellään Tukilinja-lehdessä Ruudulla-palstalla (s. 35) ja elokuvatarjontaa Leffafriikki-palstalla (s. 34). Sokea rokkari Mikko Herranen villitsi yleisön The Voice of Finland -kisassa (MTV, 2012). Matkailusarja Jarkko ja kuuro Amerikka (TV 1, 2016) oli Suomen ensimmäinen viittomakielinen tv-viihdeohjelma. Kuurojen liitto myönsi Vuoden viittomakieliteko 2016 -palkinnon Ylelle.
• TULILINJALLA / KOLUMNI Aleksis Salusjärvi Kolumnisti Aleksis Salusjärvi, 42, Helsinki. Toimintarajoite Olen keskinkertaisimpia tuntemiani ihmisiä. Ammatti Kulttuuritoimittaja ja kriitikko. Opetan lukutaitoa eloonjäämistaitona erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja hankaluuksiin ajautuneille nuorille. Sisäiseen maailmaan uppoutujat ja kertomuksen ennalta tiedettyyn rakenteeseen. Shakin tenho on sen yksinkertaisessa logiikassa. Vaikka tiedämme, miten asiat tulevat lopussa päättymään, meitä kiehtoo nähdä, miten lopputulokseen päädytään. KIRJALLISUUDEN AMMATTILAISENA olen ollut erityisen kiinnostunut autistien kirjoittamista teksteistä. Ne luovat käytännössä aina omalakisen poetiikkansa ja kykenevät kehystämään ja ilmaisemaan kokonaisen maailman tunnistettavalla tavalla, yksityiskohdista käsin. Kokonaisuuden kuvaamista yksityiskohtien kautta kutsutaan kirjallisuudessa metonymiaksi, ja siinä on jotakin juuri autismille tunnusomaista: lumoutumista yksityiskohtiin kokonaisuuksien sijaan. Autistien hahmotuksessa tämä tuntuu syntyvän kuin luonnostaan. Kirjolla-sarja ilmestyi täydellisellä hetkellä. Olin samaan aikaan Autismiliitossa töissä. Katsoinkin jaksot pika-ajassa. Sarjan päähenkilöt ovat avoimia, rehellisiä, ystävällisiä, toiset huomioon ottavia ja muita kohtaan hyväksyviä. He ovat sellaisia ihmisiä, jollaisia kaikkien meidän muidenkin toivoisin enemmän olevan. He osoittavat suurta rohkeutta avoimuudellaan sekä omien heikkouksiensa näyttämisellään. YLEENSÄ IHMISET pyrkivät peittämään puutteitaan, mutta Kirjolla-sarja osaa käsitellä niitä surkuttelematta. Se osoittaa, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus inhimilliseen suuruuteen. Suurta on olla sinut omien heikkouksiensa kanssa, myöntää ne avoimesti ja elää niiden ehdoilla siltä osin kuin ne eivät ole voitettavissa. Suurta on synnyttää jotakin puolustamisen arvoista sellaisesta, joka ensi silmäyksellä näyttää pelkältä puutteelta tai ongelmalta. Taide pystyy kääntämään elämän vastoinkäymiset arvokkaiksi asioiksi, näkemään jotakin puolustamisen arvoista siinä, minkä merkitystä toiset ihmiset eivät osaa nähdä. Juuri näihin piirteisiin olen ollut pohjattoman ihastunut autistien kirjoittamassa runoudessa. Ja juuri tätä Kirjolla-sarjakin tuo esiin. Kirjolla-sarja mainitaan myös s. 8–10. ON IHAILTAVAA, jos ihmisellä on vahva sisäinen maailma. Hermostuneessa ja keskittymiskyvyttömässä ajassa kyky uppoutua mielen syvyyksiin on korvaamatonta. Autismin voi ajatella tilana, jossa sisäinen maailma on liiankin upottava, ja sen takia ihmisen orientaatio heikentyy. Ajatukset eivät enää kommunikoidu kunnolla tai ollenkaan ulkopuolisille. Kevään aikana Ylen tv-sarja Kirjolla nousi ilmiöksi ja keskustelunaiheeksi. Helena Bäckmanin ohjaama reality katsoo maailmaa neljän autismin kirjolla elävän ihmisen silmin. SARJA SAI KRITIIKKIÄ käsitellessään henkilöidensä kautta autismin lievempiä muotoja, mikä synnyttää oireyhtymästä todellista kevyemmän mielikuvan – mutta arvostelu tuntuu totta puhuen täysin epäreilulta. Kirjolla on parasta, mitä autismille on tällä vuosisadalla tapahtunut. Julkisuudessa autismiin liittyvät mielikuvat ovat olleet lähinnä muinaisen Sademies-elokuvan (Rain Man, USA 1988) peruja ja sanaa itsessään on käytetty haukkumanimenä monomaanisille tai umpimielisille ihmisille. Kirjolla-sarja teki autismista ymmärrettävän, arkisen ja ihmisen kokoisen. Jokaisella meistä on autistisia piirteitä, mutta tavallisen ihmisen elämää ne eivät rajoita. Autismille tyypillistä on joutua tilanteisiin ja umpikujiin, jotka eivät ratkea omalla painollaan. Silti ja ennen kaikkea autismi on kuitenkin ominaisuus, se on oireyhtymä, jolla on myös positiivisia piirteitä. AUTISTIEN KANSSA aikaa viettäessäni käsitykseni oireyhtymästä on entisestään syventynyt. Näkyvimmin autismi ilmenee hahmotukseen liittyvissä ongelmissa, jotka vieraassa ympäristössä tai ennakoimattomassa tilanteessa lyövät ihmisen täysin lukkoon. Monilla autisteilla onkin taipumus keskittää huomionsa asioihin, joita he pystyvät hallitsemaan. Sellaisiin asioihin kuin esimerkiksi shakin pelaaminen, piirtäminen tai kirjoittaminen. Näiden maailmojen lumovoima piilee niiden ymmärrettävyydessä. Rajallisia asioita voi hallita ja käsittää johdonmukaisesti ilman ristiriitoja. Satujen maailman viehätys perustuu henkilöhahmojen stereotyyppisiin piirteisiin Tukilinja 3/2023 11
• 12 Tukilinja 3/2023 UNELMAT TODEKSI SYDÄMEN TULKKI Laulamisen palo ja tavoitteellinen kuntoutuminen toi laulaja Jari Grekin hengityskoneesta takaisin yleisön eteen. Tukilinja oli mukana sitä mahdollistamassa. TEKSTI JA KUVAT Tarja Perkiö Seniorina tangokuninkaaksi Jari Grekille musiikkihommat tulivat tutuksi jo nuorena, koska myös Jarin isä oli laulaja. 1990-luvulla hän sai laulutunteja myös paikallisilta kanttoreilta. ”Laulaminen alkoi varsinaisesti siitä, kun perustimme armeijakavereiden kanssa bändin”, Jari muistelee. ”Ensimmäinen albumi tehtiin Niemen Jussin kanssa vuonna 2004.” Nyt niitä on kertynyt jo neljä ja biisejä on syntynyt vuosien aikana muun muassa Seppo Tammilehdon ja Olli Lepänrinteen kanssa. Myös soittaja ja sovittaja Henri Leppä on ollut kuvioissa mukana. Jari Grek voitti Seinäjoella seniori-tangokuninkuuden vuonna 2010, mikä oli iso ponnahduslauta musiikkiuralle. Nykyään oma poika Waltteri soittaa kitaraa ja on Sydämen liekki -bändin kanssa mukana keikoilla, joten musiikki kulkee vahvana sukupolvelta seuraavalle. Poika avustaa Jarin aina lavalle kuin lavalle. Pian alkaa omakin jalka vipattaa, kun valssin ja tangon jälkeen vuorossa on humppaa. Vieressä istuva mummo harmittelee, koska tuli laitettua jarrusukat jalkaan eivätkä ne luista tanssilattialla. Rollaattorin kanssa tanssahtelevalla herralla sen sijaan näyttää olevan rytmi veressä, kun hän etenee Alaska-kappaleen tahdissa. "JOKAISEEN PÄIVÄÄN niin paljon mahtuu, elämässäin mä tunnen, että jatkuu..." Entisen tangokuninkaallisen komea ääni soi ammattilaisen varmuudella Pappilanpuiston palvelutalon salissa. Yleisö on mukana ensimmäisistä tahdeista lähtien ja tanssilattialla alkaa hyväntuulinen hyörinä. Täällä Jari Grek on tuttu kasvo ja ihmiset tulevat ennen keikkaa morjestamaan ja kysymään kuulumisia. ”Tykkään tehdä näitä palvelutalokeikkoja, koska yleisö on täällä niin aitoa ja palaute tulee välittömästi”, Jari Grek kertoo hymyssä suin. Tämä sydämen tulkki vaikuttaa silminnähden onnelliselta saadessaan tuoda laulullaan iloa muille ihmisille, kuten näille palvelutalon asukkaille tänään. Mia-vaimo roudaa Vaimo Mia asentaa tottuneesti laitteet ja johdot paikoilleen. Mukana on Tukilinjalta avustuksena saatu mikseri ja kaiuttimet, jotka ovat keikoilla jatkuvassa käytössä. Viime aikoina kauemmas suuntautuneet keikat ovat jääneet vähemmälle, mutta nyt nekin ovat mahdollisia Grekille räätälöidyn uuden inva-auton ansiosta. Alkutahtien jälkeen keikka etenee Olavi Virran nostalgisiin säveliin. Osa yleisöstä jää istumaan eläytyen musiikkiin vartalollaan tai taputtaen käsiä jalkoja vasten tuttujen rytmien tahdissa. "On muisto vain, on muisto vain tuo laulu mun nuoruudestain..." Yleisön joukosta moni palaa tämän kappaleen tahdissa varmasti omiin muistoihinsa. Tykkään tehdä näitä palvelutalokeikkoja, koska yleisö on täällä niin aitoa. Jari Grek alkoi keikkailun uudelleen jo pari vuotta liukastumi sonnettom uutensa jälkeen.
• Tukilinja 3/2023 13 Onnettomuus jarrutti Jarille itselleen tuli isompi jarru musiikkiuraan vuonna 2016 hänen liukastuessaan jäisellä tiellä ja lyötyä pahoin päänsä. ”Tuli selkäydinmurtuma ja olin 2–3 viikkoa hengityskoneessa”, hän kertoo. Neliraajahalvaukseen johtaneesta onnettomuudesta kesti toipua, sillä kaikki perustoiminnot syömisestä pukemiseen oli opeteltava uudelleen. Jari kertoo päässeensä kuitenkin laulamisen ansiosta tavallista nopeammin pois hengityskoneesta ja toipuneensa hyvin, koska keuhkot olivat voimakkaammat kuin ihmisillä yleensä. Onnettomuus vaikutti kuitenkin laulamiseen: ”Leikkauksessa äänihuulia siirrettiin pois tieltä ja ne venyivät. Siksi laulaminen piti aloittaa alusta.” Jari otti laulutunteja Petra Karjalaiselta ja kehitteli itselleen uuden laulutekniikan, joka toimii, vaikka palleasta on jäljellä enää kaksi kolmasosaa ja hapensaanti siksi vähäisempää. Laulamisen palo, kova työ ja laulutreenit toivat hänet takaisin musiikin pariin. Kolmantena vuonna onnettomuuden jälkeen alkoi keikkailu jo sujua. Kuntoutus auttaa Musiikin ohella Jarin arkeen kuuluu edelleen kuntoutus. Allasja fysioterapian ohella hän harjoittelee kävelyrobotin avulla. Sillä edistetään aineenvaihduntaa ja vahvistetaan jalkoja. Yksi tavoitteista on päästä siirtymään pyörätuolista pois ilman nostolaitetta, mikä lisäisi omatoimisuutta. Vaimon ja pojan avulla siirtyminen jo sujuukin. Jari on ollut kuntoutuksensa suhteen päättäväinen: hän kertoo kelanneensa sähköavusteisella pyörätuolilla viime kesänä peräti 800 kilometriä. ”Esteettömällä 1500 metrin radalla kilometrit on helppo laskea. Siinä meni tuolikin kerran säpäleiksi, kun oli vauhti päällä!”, mies nauraa. Ero onnettomuuden jälkeiseen tilanteeseen on kyllä hurja, sillä kädet olivat tuolloin hänen kertomansa mukaan koukkuasennossa eivätkä liikkuneet ollenkaan. ”Käsiä treenataan painojen kanssa päivittäin ja kelaaminen vahvistaa niitä lisää”, hän selittää. Pappilanpuiston keikan loputtua ihmiset tulevat kiittämään, pyytämään nimmareita ja kyselemään, koska tulet taas. Tuki ilahduttaa Viime syksynä 60 vuotta täyttänyt tanssimuusikko juhli merkkivuottaan ystäviensä kanssa hänelle järjestetyssä tukikonsertissa Tampereella. Musiikkiystävät, kuten Kyösti Mäkimattila, ovat aiemminkin tukeneet häntä ja järjestäneet tempauksia kuntoutusvarojen kartuttamiseksi. Jari on todella kiitollinen kaikesta vuosien aikana saamastaan tuesta ja siitä, että saa edelleen tehdä tätä työtä. ”Hienoa myös, että on Tukilinjan tapainen avustusjärjestö, joka mahdollistaa keikkojen tekemisen. Se antaa paljon voimaa ja energiaa elämään ja arkeen.” Kuka Jari Grek, 61, Tampere Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Apuraha Tukilinjan apuraha äänentoistolaitteisiin vuonna 2020. Pappilanpuiston palvelutalossa tanssittiin.
• 14 Tukilinja 3/2023 Runokokoelma sai siivet KULTTUURI Stephen Kuusisto Yhdysvalloista käänsi Sanni Purhosen runokokoelman englanniksi. Kuka? Stephen Kuusisto, 68. New York, Yhdysvallat. Toimintarajoite Näkövamma. Ammatti Runoilija, runouden ja luovan kirjoittamisen professori.
• Oli synkkä ja myrskyinen yö... Tukilinja 3/2023 15 Sanni Purhosen runokokoelma julkaistaan syksyllä Yhdysvalloissa. Teoksen löysi ja käänsi suomalaissyntyinen runoilija, professori Stephen Kuusisto. TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste TOIMITTAJA-KIRJAILIJA SANNI PURHOSEN runokoelma Jos vain muuttuisin toiseksi ilmestyi viime keväänä. Kun hän sai Facebookin välityksellä yhteydenoton Syracusesta, Yhdysvalloista, hän kummastui: hän oli tavannut amerikkalaisen runoilijan ja professorin Stephen Kuusiston vain kerran elämässään ja nyt mies halusi kääntää hänen runokirjansa englanniksi! ”En oikein osannut uskoa sitä todeksi”, Sanni Purhonen myöntää. Vuoden kuluttua sanat tulivat kuitenkin lihaksi, kun Kuusisto raakakäännöksen tehtyään saapui huhtikuussa viimeistelemään sitä yhdessä Sannin kanssa. Vietettiin ikimuistoinen ja työntäyteinen rupeama Hotelli Hiltonin kokoushuoneessa, jossa työhön osallistui myös. Käännöksen muokkaamiseen osallistui myös Kuusiston entinen oppilas Mika Suonperä. Stephen Kuusisto kertoi, että Nine Mile Press suunnittelee julkaisevansa kirjan tulevana syksynä. Hän uskoo sen menestykseen: ”Amerikkalaiset lukevat runoja ja markkinat ovat laajat.” Käännös aloittaa uuden julkaisusarjan, jossa esitellään merkittäviä vammaisia kirjailijoita eri puolilta maailmaa. ”Elämäni huippuhetkiä” Tukilinjan kantaviin voimiin kuuluva, päivätyönään Kynnys ry:n tiedotusta hoitava Sanni Purhonen kertoo käännöksen viimeistelyn olleen yksi hänen tähänastisen elämänsä huippuhetkiä. Ei ihme: Kuusisto vertasi Purhosta kuuluisaan yhdysvaltalaiseen modernistirunoilijaan T.S Eliotiin ja kertoi, että jos hänen pitäisi valita kaksi mielikirjailijaa, hän valitsisi Sannin ja Mark Twainin. Mutta kuka oikein on tämä Stephen Kuusisto? Itse tapasin miehen ensi kerran Washingtonin Suomen suurlähetystön vastaanotolla 10 vuotta sitten, kun siellä juhlittiin Kalle Könkkölän Yhdysvalloissa saamaa suurta vammaispalkintoa. Paikalle oli kokoontunut satoja vammaisvaikuttajia ympäri Yhdysvaltoja. Yritin samppanjalasien välkkeessä sytytellä rupatteluhetkeä ja kysyin Kuusistolta, miksi hänen sukunsa oli muuttanut pois Karstulasta. Tuossa metsäisessä, pohjoisessa pitäjässä itsellänikin on sukujuuret. Kuusisto leikkasi small talkilta siivet vastaamalla: ”Kuule, kyllä syynä oli ihan toi köyhyys.” Vammaisliikkeen voimahahmo Myöhemmin minulle paljastui, että mies on paitsi vaikeasti näkövammainen, myös runoilija ja professori – monet kirjallisuuspalkinnot voittanut amerikkalaisen vammaisliikkeen voimahahmo, joka tänä keväänä nimitettiin Le Maynen yliopiston kunniatohtoriksi. Kuusisto pitää ensimmäistä kirjaansa Sokeiden planeetta parhaimpanaan. Se arvosteltiin muun muassa New York Timesissa ja valittiin vuoden kirjaksi. ”Onnistuin yhdistämään siinä runouden ja proosan. Amerikassa ero runouden ja proosan välillä on suuri.” Kuusisto on julkaissut useita runokokoelmia, muistelmateoksia ja esseitä. Hän kirjoittanut myös koirista ja hevosista sekä perustanut vaimonsa kanssa säätiön, jonka tarkoituksena on tukea vammaistietoisuuden leviämistä. Syracusen yliopiston opiskelijat tuntevat hänet myös armoitettuna opettajana. ”Nuoret ihmiset antavat minulle elinvoimaa”, hän sanoo ja nauraa kuuluisan, kaikuvan naurunsa. Elinvoimaa ei häneltä itseltäänkään tunnu puuttuvan. Toinen kirjan kääntäjistä Mika Suonperä muistelee, että maestro saattoi kateederilla yhtäkkiä vaikka seistä päällään. Suomen-muistot Kuusiston isän vanhemmat lähtivät Suomesta joskus sisällissodan jälkeen. Kuusisto itse kertoo pitäneensä suhdetta Suomeen yllä nuorena harvakseltaan, mutta nyt vanhempana useammin. Ensimmäiset muistikuvat Suomesta olivat ankeita: Stephen on kolmevuotias ja isä on saanut stipendin tutkiakseen kylmää sotaa Helsingissä. Hän muistaa jäätelökioskit ja naisten ankaran olemuksen ratikoissa. Sodan jäljet näkyivät vielä ihmisten kasvoissa. Sokeutta peiteltiin 1950ja 60-luvulla sokeutta ja näkövammaisuutta peiteltiin. ”Erityisesti äitini kantoi syyllisyyttä vammaisuudestani ja häpesi sokeuttani. Hän halusi, että pärjäisin näkevien maailmassa ja näyttelisin näkevää”, Kuusisto kertoo. ”Äiti esti minua menemästä sokeitten kouluun, mikä sinällään oli hyvä asia, mutta samalla hän pakotti minut näyttelemään näkevää, mikä ei ollut ollenkaan hyvä asia.” Kuusisto kertoo, että kun hän vuosikymmeniä myöhemmin hankki opaskoiran, äiti edelleen pelkäsi, mitä naapurit sanoisivat. ”Kenenkään ei vamman kannalta pitäisi elää sellaista lapsuutta!” hän tiivistää. Toisten armoilla Koulussa Kuusisto tunsi olevansa kuin näyttelyesine tai meduusa – kömpelö, hahmoton möhkäle. ”Edelleen muistan, miltä tuntuu olla toisten hallinnassa, oikeastaan toisten ihmisten omaisuutta. Kun minulta vietiin silmälasit, olin täysin avuton.” Hän kertoo olleensa väsynyt ja rasittunut lapsi: ensin muodoton, lihava möykky, sitten anorektisen laiha. ”Oli äärimmäisen kuluttavaa elää niin kuin näkisi. Opettajat ivasivat, kun en katsonut silmiin. Myös tytöt tarvitsevat katsetta muuttuakseen suopeiksi.” Hänen ulkopuolisuuttaan kuvaa hyvin jatkuva toive muuttua toiseksi, olla jotain muuta. Saman ajatuksen hän löysi myöhemmin Sanni Purhosen runoista. Kaapista todellisuuteen Lopullinen kaapista ulos astuminen tapahtui, kun Kuusisto aikuisen amuutti New Yorkiin ja sai ensimmäisen opaskoiransa Cathyn. Sen kautta hän löysi vaimonsa, opaskoirakouluttaja Connien, jonka kanssa hän on myöhemmin kirjoittanut myös yhteisiä teoksia. Connie opettaa nykyään ratsastamista vammaisille nuorille. Perheeseen kuuluu yhden työssäkäyvän ja yhden eläkkeellä olevan opaskoiran lisäksi kaksi jo aikuista lasta sekä kaksi hevosta. Stephen kirjoittaa edelleen joka päivä. Helsingissä hän kirjoitti runon siitä, millaista on olla hotellihuoneen yksinäisyydessä. Runossaan hän siteeraa antiikin Herakleitosta, jonka mukaan ei voi piiloutua sellaiselta, mikä ei koskaan mene pois. Vastakohtien maa Kun kysyn, millaista on nykyään elää Yhdysvalloissa vammaisena, Stephen Kuusisto vastaa: ”Yhdysvallat on vammaisten suhteen vastakohtien maa. Jos julkiseen rakennukseen tai kauppaan ei pääse, se on pian oikeudessa. Toisaalta monet vammaiset ovat edelleen köyhiä eikä toimivaa sosiaalihuoltoa ole. Erot myös osavaltioiden välillä ovat valtavat. Ei voi sanoa yhtä totuutta Amerikasta, koska se on monta maailmaa.”
• 16 Tukilinja 3/2023 HYVÄN MIELEN RESEPTI Hobittien herkut HOBITTI-KAHVILA ALKUNSA vuonna 2013 neljän lyhytkasvuisen ystävyksen porukassa, joka pisti pystyyn pop up -kahvilan, kertoo Susanna Lindroth-Qvintus, 42. Kahvilaidea jäi kytemään Susannan mieleen ja kun hän tutustui Punkaharjulla asuvaan Reima Qvintukseen, 43, he päättivät yhdessä herättää sen henkiin. Pariskunta teetti ammattiopistossa kahvilakärrin, jolla oli tarkoitus kierrellä kesätapahtumissa. Kärrin kuskaaminen kahveineen ja kakkuineen oli kahdelle lyhytkasvuiselle kuitenkin raskasta hommaa, joten he tarvitsivat auton. Susanna oli kuullut Tukilinjasta, josta voisi hakea apurahaa yrittäjämäiseen toimintaan. Voi sitä ilon ja onnen määrää, kun vastaus tuli! Tukilinja myönsi auton hankintaan osa-apurahan ja loput he pystyivät rahoittamaan itse. Hopeanuoleksi ristityllä autolla Susanna ja Reima kuljettivat Hobitti-kahvilaa tapahtumasta toiseen. “Siitä Tukilinjan apurahasta oli iso hyöty. Varmaan meillä ei ilman sitä edes olisi tätä firmaa, ei me oltaisi päästy Savonlinnaan ilman autoa”, Susanna sanoo. Jokin vuosi sitten Reima ja Susanna ostivat Ala-Särkilahdelta pienen maatilan, jonka vanhassa hevostallissa he nyt pitävät kesäisin Hobitti-kahvilaa. Tänä kesänä on tarjolla myös majoitusta kunnostetussa hirsiaitassa. Pihalla on tilaa parille asuntovaunulle ja telttaillakin sopii. Herkullisten leivonnaisten lisäksi kahvilasta saa aamiaisen ja keittolounaan. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Panu Pahkamaa HOBITTI-KAHVILA Särkilahdentie 2318, 58690 Ala-Särkilahti 3–4.6. ja 10–11.6. klo 11–17. 15.6.–31.8. to–ma klo 11–17. Muutoksista ilmoitetaan: www.hobittikahvila.fi Mokkapalat POHJA AINEKSET 4 munaa 4 dl sokeria 250 g voita tai maidotonta margariinia 2,5 dl maitoa tai kauramaitoa 7,5 dl vehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria ripaus suolaa 4 rkl kaakaojauhetta NÄIN VALMISTAT Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Kääntele sulatettu voi, maito ja jauhot muna-sokerivaahtoon nuolijalla. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. Jäähdytä ennen kuorruttamista. KUORRUTUS AINEKSET 500 g tomusokeria 100 g voita tai leivontamargariinia 5 rkl kylmää kahvia 2 rkl kaakaojauhetta 2 tl vaniljasokeria NÄIN VALMISTAT Sulata voi ja anna jäähtyä. Sekoita tomusokeri, kaakaojauhe ja vaniljasokeri keskenään. Lisää joukkoon kahvi ja voisula, sekoita tasaiseksi ja levitä pohjan päälle. Koristele mokkapalojen pinta heti ja anna kuorrutuksen jähmettyä hetki ennen mokkapalojen leikkaamista. Koristeeksi sopivat esimerkiksi tuoreet marjat tai nonparellit. Perinteiset, mehevät mokkapalat ovat Hobitti-kahvilan suosituimpia leivonnaisia. Päähobitti Sauron on leivontaa rakastava Susanna Lindroth-Qvintus. Apuhobitti Taurielina toimii Reima Qvintus.
• Sähköiset työnhakupalvelut edellyttävät aiempaa suurempia tekstitaitoja. LUKUTAIDON PUUTE ESTÄÄ TYÖLLISTYMISTÄ Työnhakijoilta edellytetään hyvää lukutaitoa työnhaun siirryttyä sähköisiin palveluihin. Monessa työssä myös edellytetään korrektia kielenkäyttöä. Aikuisten työnhakijoiden heikko lukutaito onkin monelle merkittävä työllistymisen este, selviää Helsingin työllisyyspalvelujen ja Lukukeskuksen tuottamasta kyselystä. Lukutaidon määriteltiin kyselyssä tarkoittavan kykyä ymmärtää lukemaansa, taitoa kirjoittaa tai täyttää lomakkeita sekä laajempia arjen tekstitaitoja. Kyselyyn vastanneista 50 työllistymispalveluiden asiantuntijasta 83 % arvioi, että lukutaito on merkittävä este maahan muuttaneiden työllistymiselle. Heistä kolmannes katsoo kuitenkin, että lukutaidon puutteet ovat merkittävä este myös monelle suomea äidinkielenään puhuvalle. Noin 11 prosentilla suomalaisista on heikko lukutaito ja he hyötyisivät selkokielestä. Myös koulutustausta vaihtelee. ”Joillain työnhakijoilla on saattanut jäädä peruskoulu kesken, ja nyt viimeistään havahdutaan siihen, että työtä hakiessa on osattava kirjoittaa kohteliaasti ja laittaa yhdyssanat oikein”, kertoo projektisuunnittelija Anni Rolig Helsingin työllisyyspalveluista. Helsingin työllisyyspalvelut järjestävät digitaitokursseja heikosti lukeville ja kirjoittaville työnhakijoille. Silti yli kolmannes työllisyyspalvelujen asiantuntijoista ei tiedä, mihin asiakkaan voisi ohjata vahvistamaan lukutaitoa. 40 prosenttia kertoo myös, että lukutaitoa vahvistaviin tukipalveluihin on vaikea päästä, joten asiakasta on hankala ohjata eteenpäin. ”Aikuisten lukutaitoon panostaminen on tehokas työllisyystoimi”, muistuttaa Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö. GLUTEENITONTA EDULLISEMMIN Keliakialiitto on julkaissut vähävaraisille keliakiaa sairastaville laajan materiaalipaketin, jossa on yli 100 uutta gluteenitonta ruokaja leivontaohjetta sekä viikkoruokalistoja nuorille, aikuisille ja lapsiperheille. Lisäksi on julkaistu vinkkejä ja vertailuja, joiden avulla kauppareissuilla ja kotikeittiössä voi säästää rahaa. Materiaalit löytyvät Keliakialiiton verkkosivuilta osioista Gluteenitonta arkiruokaa ja Reseptit. Monessa ohjeessa voi valita, käyttääkö proteiinin lähteenä lihaa, kanaa vai kasvista. Niissä on otettu huomioon myös suolan ja tyydyttyneen rasvan määrä, joten aina ei ole suositeltu halvinta raaka-ainetta. Apua kokkailuun saa myös postimaksun hinnalla tilattavasta ruokaohjeja vinkkivihkosesta sekä 10 YouTube-videosta, joissa näytetään ruokien valmistaminen vaihe vaiheelta. ”Koko viikon gluteenittomat lounaat voi valmistaa kymmenellä eurolla”, kertoo Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmi. KORONA JA POIKAVAUVAT Yhdysvaltalaisessa, sähköisiin terveysrekistereihin perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että äidin raskausaikana sairastama koronatauti kaksinkertaisti poikavauvojen riskin saada jokin neurologinen kehityshäiriö. Koronavirukselle kohdussa altistuneista poikavauvoista 3 prosentilla diagnosoitiin jokin neurologinen häiriö ennen 1 vuoden ikää. Ei-altistuneilla poikavauvoilla luku oli 1,8 %. Tyttövauvoilla ei vastaavaa riskin suurenemista havaittu. Tutkijoiden mukaan tämä vahvistaa aiempia tutkimustietoja, joiden mukaan voidaan nähdä yhteyksiä raskausaikaisten infektioiden ja erityisesti poikavauvojen neurologisten häiriöiden välillä. Tutkimus suoritettiin Yhdysvalloissa Massachusettsin sairaalassa ja se on julkaistu lääketieteellisessä julkaisussa Jama Network Open. Tutkimuksesta kertoi Disability Scoop. ICEHEARTS EUROOPPAAN Euroopan komission valitsi vuonna 2021 suomalaisen lastensuojelun Icehearts-mallin terveyden edistämisen hyväksi käytännöksi. Siinä perustetaan lasten ilmaisia urheilujoukkueita tai muuta ryhmätoimintaa, jossa on mukana haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Joukkuetta ohjaavat pitkäkestoisesti samat aikuiset, ja työ on sitoutunutta ja kokonaisvaltaista. Malli on nyt leviämässä EU:ssa kokeilukäyttöön. Ensimmäiset pilottikokeilut tehdään Tanskassa, Virossa, Espanjassa, Italiassa ja Sloveniassa. Jatkossa mukaan on tarkoitus saada 14 EU-maata. Hanketta koordinoi kansainvälinen liikuntaja kulttuurijärjestö ISCA, jolle Icehearts Europe on tällä hetkellä suurin sen hallinnoima ja koordinoima hanke. Tavoitteena ei ole siirtää suomalaista mallia sellaisenaan vaan sovittaa sen idea erilaisiin kulttuuritaustoihin. UUTISIA TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Tukilinja 3/2023 17
• 18 Tukilinja 3/2023 ELÄMÄ KUVINA UNELMAT TODEKSI Valokuvaus ja maalaaminen ovat Jorma Tuomisen kanava tunteille ja havainnoille elämästä. Kuka? Jorma Tuominen, 50, Kotka. Toimintarajoite Useita toimintarajoitteita. Tukilinja-apuraha Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera yhteydenpitoon, asiointiin ja valokuvausharrastukseen.
• Tukilinja 3/2023 19 töitä: kouluavustajana, kierrätyskeskuksessa, rakennussiivousta, leirintäalueja ravintola-alan töitä sekä vapaaehtoistöitä. Nyt mietin rupeavani ehkä puusepäksi, media-alalle tai hoitoalalle, mutta mitä, missä ja milloin? Erityisoppilaitokset on suunnattu enemmänkin nuorille. Miten käy niille ihmisille, jotka haluaisivat vielä opiskella, mutta ikää on jo yli 35 vuotta? Mukaan valokuvanäyttelyyn Olen asunut kymmenellä eri paikkakunnalla. Nykyään asun Kotkassa ja rupesin täällä käymään Karhulan klubitalolla, missä olen päässyt toteuttamaan pitkäaikaista haavettani eli valokuvaamista. Osallistuin siellä valokuvanäyttelyyn kuvilla, joilla kuvaan yksinäisyyttä ja rikkinäisyyttä. Suosittelen klubitoimintaa niille, jotka kaipaavat päivään tekemistä sekä seuraa ja vertaistukea. Oheinen maalaus on minun maalaamani. Tein sen, kun opiskelin media-alaa. Taideopiskelu oli haastavaa ja vaativaa, kun en ollut aikaisemmin sellaisia kursseja käynyt. Se oli kuitenkin palkitsevaa ja sain hyvää, suoraa palautetta, että saatan osata jotain. Inspiraatio siitä syttyi, mutta toki opiskelua tulisi jatkaa. Haaveena luontovalokuvaus Olen kuitenkin tyytyväinen, että tuli kokeiltua ja tehtyä jotain, mitä voi sitten muistella. Opinnoista sain lisää itseluottamusta ja halua tehdä taidetta eri muodossa. Valokuvaamista aion jatkaa harrastuksena. Se on parhaimmillaan todella mielekästä ja kivaa. Kesällä haluaisin tehdä kesätöitä ja käydä jossain matkalla. Toiveena olisi hankkia isompi objektiivi ja lähteä kuvaamaan luontoon, esimerkiksi eläimiä Kuusamoon. Apuraha valokuvausharrastukseen toi Jorma Tuomisen elämään uuden vaihteen. Haaveissa on nyt luontovalokuvaus ja uusi objektiivi. TEKSTI JA KUVAT Jorma Tuominen ENSIN ISO KIITOS Tukilinjalle: sain vuonna 2020 apurahan valokuvausharrastukseen (kamera ja tietokone) ja olen saanut siitä todella paljon iloa ja sisältöä elämääni. Yleensä kertomukset ovat iloisia asioita, mutta tarinoilla on monta puolta. Olen lapsesta asti ollut hyvin vilkas. Nuorena harrastin monenlaista urheilua: uintia, koripalloa, jalkapalloa sekä hiukan yleisurheilua. Voin mainita, että 13-vuotiaana hyppäsin korkeutta 185 cm. Olen opiskellut graafista alaa, ravintola-alaa, teologiaa ja media-alaa, mutta kaikki opintoni ovat keskeytyneet vamman tai sairauden takia. Vuonna 1993 jouduin autokolariin, jossa loukkaannuin niin, että oikeasta jalasta meni reisija sääriluita poikki ja polvi pirstaleiksi. Kävelin vuoden kyynärsauvoilla ja polvessa on nyt tekonivel. Selkävamman vuoksi en pysty pitkään istumaan, ja on myös lukija keskittymisproblematiikkaa. Opinnot mielessä Kesäkuussa täytän 50 vuotta. Viime aikoina olen paininut epäilysten ja masennuksen kanssa, koska haaveilen yhä opiskelemaan pääsystä ja ammatista. Opintoala on vielä mietinnässä eli mitä pystyisin ja haluaisin ruveta tekemään. Olen tehnyt monenlaisia
• 20 Tukilinja 3/2023 Venla kuntoutuu ratsastamalla Joensuun keskustasta. Heillä oli sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja valmiuksia ottaa tukea tarvitsevia ratsastajia mukaan”, äiti Kaisamari Åkerman kertoo. ”Oletin suoraan sanottuna, että Venla jaksaa pari kertaa käydä ja sitten innostus lopahtaa, mutta ei se ole mihinkään lopahtanut. Venla on nyt kolme vuotta käynyt ratsastamassa ympärivuotisesti joka toinen viikko ja kesällä vähän useamminkin.” Sinnikästä treeniä Ratsastus on kehonhallinnan kannalta alkuun melko raskas harrastus. Venla jaksoi ensin olla vain noin vartin verran hevosen selässä talutettavana. Nykyään hän jaksaa hyvin tunninkin ja harjoittelee jo ohjastamaan itse ravia ja laukkaa. Venlan kehonhallinnan kehitykselle ratsastus on ollut erinomainen harrastus. ”Ravi on kivaa ja puomien meneminen. Haluaisin vielä oppia menemään kokonaan UNELMAT TODEKSI Tykkään eläimistä ja hevoset ovat hienoja! Venla päätti jo nelivuotiaana alkaa ratsastamaan. Starttistipendillä hankittiin tietysti ratsastusvarusteita. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Jenna-Maaria Photography VENLA PARTANEN yllätti 4-vuotiaana äitinsä ilmoittamalla, että haluaa päästä ratsastamaan. Perheessä ei ratsastajia ollut eikä asiasta ollut aiemmin puhuttu, mutta Venla oli päättäväinen. ”Tykkään eläimistä ja hevoset ovat hienoja”, perustelee nyt 7-vuotias Venla. Venlalla on motorisen kehityksen viivästymä ja hän liikkuu rollaattorilla. Lisäksi hänellä on 90 prosentin haitta-asteinen näkövamma. Into ei lopahtanut ”Aloin selvitellä, mihin 4-vuotiaan voisi täällä Joensuun seudulla viedä turvallisesti ratsastamaan. Päädyttiin Tikun Puuhevosen ratsastuskouluun noin 20 kilometrin päässä ilman talutusta”, sanoo Venla, joka saa toistaiseksi vielä talutusapua ravatessa ja puomeja mentäessä. Stipendillä varusteita Venlan suosikkiponi Tikun Puuhevosessa on Lillith. ”Se on kiva, kun se ei pysähtele kesken ravin”, Venla toteaa. Venla sai syksyn 2022 apurahahaussa Tukilinja-säätiön ja Paralympiakomitean jakaman Startti-stipendin, jonka turvin hänelle on hankittu uusia ratsastusvarusteita: kypärä, hanskat ja kahdet ratsastushousut. Vielä ovat etsinnässä sopivat ratsastussaappaat. Kanteleen soittaja Syksyllä koulutaipaleensa aloittavan Venlan toinen kiinnostuksen aihe ratsastuksen ohella on musiikki. Hän on käynyt muskarissa pienestä pitäen ja soittaa kanteletta konservatoriossa. Seuraavaksi soittimeksi on suunniteltu kontrabassoa. ”Lisäksi tykkään leikkiä veljen ja kavereiden kanssa ja käydä esimerkiksi eläintarhoissa ja tivoleissa ja muilla reissuilla”, Venla kertoo kesäsuunnitelmistaan. Lillith-poni menee eikä meinaa, ja se onkin 7-vuotiaan Venlan suosikkiratsu.
• Startti-stipendit Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukilinja 3/2023 21 Venlalla on näkövamma ja motorisen kehityksen viivästymä, joten liikkumista on harjoiteltava.
• VESISEIKKAILUT ODOTTAVAT! UNELMAT TODEKSI Tukilinja oli mukana käynnistämässä soveltavaa melontatoimintaa Tampereella. Nyt kajakit lipuvat vesille jo kahdeksatta kesää. Mukana on kaksi uuttakin kajakkia. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt 22 Tukilinja 3/2023
• Tukilinja 3/2023 23 TUULI VISKOO pilvenriekaleita taivaalla ja nostattaa Näsijärven ulapalle vaahtopäitä, mutta Tampereen Rauhaniemen uimarannalla kesäinen iltapäivä on suojaisa. Rantaan on kokoontunut iloisesti hälisevä porukka. He ovat lähdössä vesille melontaseura Tampereen Vihurin vapaaehtoisten kanssa. Soveltavan melonnan iltoihin on helppoa saada seuran vapaaehtoisia mukaan, sanoo järjestelyistä vastaava Petra Peltoniemi. “Kun tänne on tullut yhden kerran, niin haluaa tulla uudestaan.” Idean toiminnan käynnistämisestä toi Vihuriin Tuomo Vuohensilta, joka teki Tampereen ammattikorkeakoulussa fysioterapian opinnäytetyönä oppaan MS-kuntoutujien melonnanohjaajille. Yhteistyökumppanina oli Pirkanmaan neuroyhdistys. Tukilinja mukana Tukilinja oli mukana vakiinnuttamassa toimintaa myöntämällä vuonna 2015 Vuoden toimija -palkintoapurahan soveltavan kaluston hankintaan. 10 000 euron apurahalla seura sai hankittua tarpeellisiä välineitä ja järjestettyä ensimmäisen soveltavan melonnan peruskurssin Pirkanmaan neuroyhdistyksen jäsenille. Heitä on toiminnassa yhä mukana. Vihurin varapuheenjohtaja ja kurssijaoksen vetäjä Ville Mantere on toiminut soveltavan melonnan kursseilla jo kahdeksatta vuotta. Hän kertoo, että yhdistyksen soveltavan melonnan kursseille on ollut kysyntää paljon enemmän kuin kalusto on antanut myöten ottaa osallistujia mukaan. Nyt tilanne on kuitenkin kohentunut: “Tukilinjalta saamamme apurahan avulla hankimme tänä vuonna kaksi uutta soveltavaan melontaan sopivaa kajakkia. Lämmin kiitos tästä Tukilinjalle.” Tampereen Vihuri Sisä-Suomen suurin melontaseura, perustettu 1947. Soveltava melonta Lähinnä liikuntarajoitteisille suunnattua, ohjattua erityismelontaa erityisvarustein. Tukilinja-apuraha Vuoden Toimija 2015 -palkintoapuraha myönnettiin melontakaluston hankintaan soveltavan melontatoiminnan vakinaistamiseksi. Kun tänne on tullut yhden kerran, haluaa tulla uudestaan. Rauhaniemi on kierretty aallokosta huolimatta. Vuorossa on juomaja huilaustauko Koukkuniemen poukamassa. Etummaisessa kajakissa hehkuttaa Auli Klade ja takana kaksikossa Anne ja Charles Beresford.
• 24 Tukilinja 3/2023 Vapaaehtoiset apuna Muutaman sadan metrin päässä Vihurin vajalla käy vilske. Vapaaehtoiset seuran jäsenet laittavat varusteita ja kajakkeja lähtökuntoon. Jokaisella liikuntarajoitteisella melojalla on oma kortti, johon on merkitty hänelle parhaiten sopiva kajakki ja mela, millaiset melontaliivit hän tarvitsee ja laitetaanko kajakkiin erityisiä tukia. Kortissa lukee myös, mitä soveltavan melonnan peruskurssin osioita osallistuja on suorittanut vai onko hänellä peruskurssi jo kokonaan hallussa. Turvamelojia mukana Soveltavan melonnan illoissa on yleensä 9–12 osallistujaa ja vähintään saman verran seuran kouluttamia vapaaehtoisia ohjaajia ja turvamelojia. Heitä tarvitaan näin monta, koska kurssilaiset jaetaan useaan melontaryhmään, joilla jokaisella on oma ohjelma ja vauhti. ”Osallistujien melontakapasiteetti vaihtelee melko paljon, mutta tavoitteemme on tarjota mahdollisimman monelle omien kykyjen mukainen melontatapahtuma”, Ville Mantere kertoo. Turvallisuus ennen kaikkea Uudet osallistujat suorittavat kesän aikana Suomen melontaja soutuliiton Meloja 1 -peruskurssin, jolla opitaan paitsi melonnan alkeet myös tärkeimmät turvallisuustaidot ja -periaatteet. Kurssin suorittaneet saavat kortin, joka todistaa heidän melontataitonsa eurooppalaiseen EPP-järjestelmään (Euro Paddle Pass) kuuluvissa maissa esimerkiksi välineiden vuokraustilanteissa. Koska osallistujilla on sairaudesta tai vammasta johtuen liikunnallisia haasteita, Vihurissa kiinnitetään turvallisuuteen aivan erityistä huomiota. Seura on sopinut Tampereen kaupungin liikuntatoimen kanssa siitä, että se saa käyttää Rauhaniemen uimarannan reunaa melonnan harjoitteluun. Tasainen ja loiva ranta tarjoaa vakaan lähtöpaikan. Laiturin reunalta ei ole muutenkaan helppoa mennä kiikkerään kajakkiin, joten kajakit hinataan ensin vajalta Rauhaniemen rantaan. Siellä jokaista autetaan tarvittaessa siirtymään turvallisesti kajakin penkkiin. Ennen lähtöä vastuuohjaajat varmistavat vielä, että jokainen istuu tukevasti ja mukavasti. Yksikään osallistuja ei melo yksin, vaan vieressä tai mukana kajakissa on aina Vihurin vapaaehtoinen turvameloja. Rannalla arvostetaan vapaaehtoisten tekemää työtä. “Kyllähän niillä on iso vastuu, kun me vajakit lähdetään kajakeilla”, joku vääräleuka huikkaa. Ja eikun menoksi Tuulinen sää ei pelota lähtijöitä. Heistä on vain kivaa oppia melomaan aallokossa. Kun kajakit on saatu vesille, melojat ryhmittyvät kuuntelemaan vastuuohjaaja Ville Mantereen ohjeita. Kaikki eivät lähde ulapalle keikkumaan, vaan jäävät melomaan Rauhaniemen venesataman aallonmurtajan suojiin. Kokeneemmat, joilla taito riittää, tekevät Tampereen Vihurin melontaohjaaja Ea Alatalo ja Pico-koira ovat osallistujien turvana. Pirkanmaan neuroyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anne Beresford ja hänen miehensä Charles Beresford ovat innokkaita melojia.
• pidemmän reissun Rauhaniemen ympäri. He sopivat, että juomaja huilaustauko pidetään Koukkuniemen poukamassa. Muutama vapaaehtoinen jää rantaan vartioimaan tavaroita. Vahtipenkillä kilisevät kutimet ja juttu lentää. Seikkailu aallokossa Reilun tunnin jälkeen kajakit palailevat takaisin rantaan. Innosta puhkuen osallistujat kertovat, kuinka jännää oli meloa aallokossa: Tulee kunnon endorfiinipöllyt ja aika unohtuu! “Pidin kiinni niin paljon kuin rystysistä lähti ja luotin vaan, että ei kai me tässä kaaduta, kun ei muutkaan.” Toiseen kajakkiin ristiaallokko oli heittänyt vettä sisään, mutta nyt se vain naurattaa: “On vähän lapsellinen olo, kun housut kastui.” Moni kertoo myös, kuinka melonnan jälkeen päässä usein keinuttaa jonkin aikaa. “Olen nauttinut tästä paljon. Tulee kunnon endorfiinipöllyt ja aika unohtuu. Ihana happimyrkytys”, sanoo Tarja Määttänen, joka on melonut jo monta vuotta. Harjoittelusta rohkeutta Katja Peltonen on ensimmäistä kesää mukana. Tänään hän on päättänyt harjoitella, kuinka pelastaudutaan kaatuneesta kajakista. Harjoitusta kutsutaan reskuttamiseksi. Se tehdään sen verran matalassa vedessä, että ohjaajat Petra Peltoniemi ja Elina Niemi ylettyvät seisomaan tukevasti pohjassa ja auttamaan tarvittaessa. Ennen reskutusta Katja käy kaatumisen ja kajakista irrottautumisen vaihe vaiheelta läpi yhdessä Peltoniemen ja Ville Mantereen kanssa. Sairaudesta johtuen kylmä vesi voi lisätä lihasjänteyttä. Silloin ei ole helppoa päästä nopeasti ulos istuinaukosta varsinkaan, jos aukkopeite pitää irroittaa ensin. Nyt harjoitus tehdään ilman peitettä. Voittajan olo Kuten oikeassakin tilanteessa, kaatuminen käy niin nopeasti, ettei siinä ehdi miettiä mitään. Katja nousee kuitenkin omin voimin samantien pintaan. “Olit niin rohkea, menit tosta noin vaan! Tulit hyvin siihen sivuun. Ilmeisesti jalat vaan tuli ulos sieltä”, kehuu Peltoniemi. Katja myöntää, että häntä kyllä aluksi pelotti, mutta nyt tuntuu jo ihanan virkeältä. “Menen vaihtamaan vaatteita”, hän sanoo ja kahlaa rantaan. “Tuli voittajaolo!” Mukaan toimintaan Tampereen Vihuri järjestää soveltavan melonnan peruskursseja, joilla käytetään tarvittaessa erityiskalustoa ja -välineitä. Tämän kesän kurssi on täynnä, mutta kesän 2024 kurssille voi ilmoittautua: kurssit@vihuri.info. Ville Mantere ja Petra Peltoniemi antavat Katja Peltoselle ohjeita kuinka on toimittava, jos kajakki kaatuu. Pelastautumisharjoitusta kutsutaan reskuttamiseksi ja se on vapaaehtoista. Soveltavan melonnan järjestelyistä vastaava Petra Peltoniemi tarkistaa, että varusteet ja kajakit ovat asianmukaisessa kunnossa.
• IHMISET Itse minun on rättini merkki päätettävä. Jukka Sariola 59 v., Helsinki. Toimintarajoite Käyttää sähköpyörätuolia ja hengityslaitetta. Toimenkuva Yrittäjä (JS-Ohjelmointi), kirjailija, järjestövaikuttaja. Jukka Sariolan itsenäisyyden mahdollistavat henkilökohtaiset avustajat ja hengityslaite. Niiden avulla hän elää hyvää, tuotteliasta elämää. 26 Tukilinja 3/2023
• Tukilinja 3/2023 27 Konehengittäjä ja assistentit JUKKA SARIOLA, 59, asui 22-vuotiaaksi asti vanhempiensa luona Lapualla. Seinäjoelle muutto merkitsi itsenäistymistä ja heittäytymistä avustajien mahdollistamaan elämiseen. Siihen aikaan sairaala järjesti hengityshalvauspotilaille avustajan 24 tunniksi viikossa, mutta edessä oli silti kova elämänmuutos. ”Muistan, kun ostin tiskirättiä ensimmäisen kerran elämässäni. Ensimmäinen avustaja sanoi, että ei ainakaan tuollaista. Toinen sanoi puolestaan ensimmäisen neuvomasta rätistä, että se vasta huono on. Silloin totesin, että itse minun on rättini merkki päätettävä.” Miksi Jukka ei sitten halunnut jäädä vanhempien luokse asumaan? ”Ensimmäinen asia, joka sai minut ottamaan vastuuta itsestäni, olivat juuri kannustavat vanhemmat”, Jukka kertoo. Isä oli Lapuan piispa ja äiti hoiti kotia, mutta molempien päämääränä oli saada Jukka omille jaloilleen. 18-vuotiaana Jukka vietti puoli vuotta sairaalassa ja oli monta kertaa teho-osastolla lähellä kuolemaa. Isä toi sinne kauppaopiston pääsykoepaperit. Ele oli hyvin konkreettinen ja sisälsi tuuppauksen eteenpäin. Ohjeet romaanimuodossa Jukka aloitti vammaisuutta ja elämän arvoja pohtivan kirjallisen uransa vuonna 2002. Avustajien ennakkoluuloja ja työsuhteen kipupisteitä hyödynnetään myös Jukan uusimmassa romaanissa Konehengittäjä ja assistentti. Siinä kuvitteellinen toimittaja pestautuu Jukan avustajaksi aikeenaan kirjoittaa juttusarja vammaisen traagisesta elämästä. Saku toistaa kirjassa suunnilleen kaikki vammaisiin henkilöihin kohdistuvat ennakkoluulot. Keskustelujen kautta hän oppii kuitenkin uudesta työstään ja Jukan elämästä. Romaani toimisikin hyvänä lisänä monen henkilökohtaisen avustajan perehdytyksessä. Vammaisuus vierasta Jukka oli elänyt kolmetoistavuotiaaksi vammattomien maailmassa. Koulussa hän koki yksinäisyyttä eikä siinä pienellä paikkakunnalla auttanut sekään, että isä oli pappi. Ensimmäisen kerran hän kohtasi muita vammaisia Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskurssilla. ”Ongelmana oli se, etten osannut pitää itseäni vammaisena. Minulla oli myös ennakkoluuloja toisia vammaisia kohtaan”, Jukka selittää. Lopulta Jukka ei mennyt kauppaopistoon paikan päälle vaan aloitti yksityisopinnot kotona. Sen mahdollisti Kalle Könkkölän varahengityskone, jonka hän sai lainaksi ennen kuin sairaalan tilaama laite saapui. Itsenäinen elämä kävi mahdolliseksi. Välillä kuolema pelotti, mutta elämä jatkui. Hengityslaitteen käyttäjän elämään joskus kuuluva riskinotto ja esimerkiksi tuoreessa muistissa oleva korona-aika käydään myös Jukan viimeisimmässä kirjassa tarkkaan läpi. ”On mietittävä, millä riskitasolla haluaa elää. Jos valitsee kovin matalan riskin, on suuri vaara, että elämä kutistuu. Elämän pääsisältö ei voi olla vain koronan välttäminen.” Voimaa kirjoittamisesta Kirjoittaminen tuli Jukan elämään vakavassa mielessä melko myöhään. ”Olen elänyt hyvin poikkeuksellisen elämän Jukka Sariola opastaa romaanissaan, miten henkilökohtainen avustaminen saadaan toimimaan. TEKSTI Sanni Purhonen ja Heini Saraste KUVAT Jussi Helttunen ja koen, että minun on jaettava tietämystäni. On ollut tarve saada lukijat näkemään, että maailmassa on tilaa kaikenlaisille ihmisille.” Jukkaa ovat elämän varrella auttaneet monet onnistumisen kokemukset. Yksi niistä oli Jukan ystävästä Seija Järvenpäästä kertova teos Ystäväni Seija – kutsumuksena Afganistan (Uusi Tie 2015), joka sai Vuoden kristillinen kirja -palkinnon. Jukka on pystynyt vaikuttamaan myös yhteiskunnallisesti ja hänen luottamustehtäviensä lista on pitkä esimerkiksi Hengitystuki ry:ssä ja Heta-liitossa. Jukalle usko on henkilökohtaisesti tärkeää. Välillä on ollut myös epäuskon kausia. On mietityttänyt, miksi pahuutta on maailmassa ja miksi hyvä Jumala sallii epäoikeudenmukaisuuden. Jukkaa on kuitenkin lohduttanut ajatus, että uskoon kuuluu epäusko. Perheessä aiheesta oli onneksi tilaa kysyä, usko ei ollut pakonomaista. Saavutettavuus junnaa Jukka on taistellut paljon saavutettavuuden puolesta myös kirkossa. Tällä hetkellä hän on siellä saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja. Neuvottelukunnan päätehtävänä on muuttaa kirkon rakenteita niin, että ne eivät estä vammaisia pääsemästä mukaan. Jukka kertoo olleensa kehitykseen välillä melko pettynyt ja kokeneensa, että maallinen yhteiskunta on asiassa edistyksellisempi. Ajatus työn jatkamisen tärkeydestä on kuitenkin lohdullinen: ”Meillä pitää olla mahdollisuus ja oikeus tehdä asioita, jotka eivät onnistu. Siis rohkeutta epäonnistua ja kyky myös unohtaa epäonnistumisensa. Sekin on sitä riskinottamista!”
• 28 Tukilinja 3/2023 VPK kehittää vammaistoimintaa ILLON VPK:SSA aloiteltiin Special Rescue -toimintaa vuonna 2020, jolloin Tukilinja myönsi sille apurahan toiminnan käynnistämiseen. Kouluttajina toimivat sosionomi Katariina Ristimäki sekä pelastaja, sote-alan yrittäjä Markku Salminen. Molemmat suorittivat sosiaalija terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK tutkinnon joulukuussa 2022. Opinnäytetyönä oli Special Rescue-toiminnan kehittäminen. Opetusta järjestetään VPK:n tiloissa ja varusteilla Sastamalan opiston kurssina. Harjoituksia on joka toinen viikko ja kesäisin järjestetään viiden päivän intensiivikurssi kesäleirinä. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämiseen haetaan hankerahoitusta ja tavoitteena on laajentaa toiminta valtakunnalliseksi, miksei jopa maailmalle. Ensiaputaidot kaikille Special Rescue on tarkoitettu yli 15-vuotiaille kehitysvammaisille tai neuropsykologisia haasteita omaaville henkilöille. Käytännön toiminta liittyy arjen turvallisuuteen, ensiapuun ja soveltavasti palokuntatoimintaan. Osana kehittämistyötä Special Rescue -toimintaan osallistuvia kahdeksaa harrastajaa haastateltiin heidän osallisuuden kokemuksistaan. Haastatteluista nousi esiin, että ryhmässä on saatu uusia ystäviä ja onnistumiset ovat nostaneet itsetuntoa. Osallisuuden kannalta merkityksellisenä UNELMAT TODEKSI Illon VPK:ssa toimii erityisryhmä Special Rescue. Uusi vammaistyön malli on tarkoitus levittää laajemmallekin. TEKSTI Katariina Ristimäki KUVAT Auli Mäki-Soini pidettiin erityisesti ensiaputaitojen ja alkusammutuksen oppimista: ”Jos joku tarvii ensiapua, nin sää tiät mitä tehdä eikä ruveta sähläämään mitään, että mää en tiä mitä pitää tehdä ja sitten jättää pelastamatta.” Toimintamalli tarpeen Tällä hetkellä Suomen muissa vapaapalokunnissa on mukana vain muutamia erityistä tukea tarvitsevia, joista suurin osa toimii nuoriso-osastoissa. Tästä voidaan päätellä, että miehistöosastossa vaatimustaso kasvaa liian suureksi. Special Rescue -toiminta on ratkaisu tähän haasteeseen. Eräällä haastatelluista olikin terveisiä myös toiminnan kehittäjille: ”No tätä palokuntaa sais kyllä olla ihan monessa paikkaa, näitä erityis. Niitä ei ole.” Ne on hyvin ottanu meijät vastaan siellä. Juu ettei oo sillai, että olkaa te vaan omissa ryhmissänne. Ryhmäkuvassa ohjaajat Katariina Ristimäki ja Markku Salminen sekä ”spessut” Markus Kaunisto, Jari Mäkinen, Joni Wallin, Marko Hakala, Henna Salonen, Juha Kulmala sekä ylhäällä Sanni Nisu ja Joonas Wallin. Special Rescue Illon VPK:n vapaapalokuntatoiminnan harrastusryhmä. Suunnattu Erityistä tukea tarvitseville aikuisille. Apuraha Tukilinja myönsi vuonna 2020 Illon VPK:lle apurahan Special Rescue -toiminnan käynnistämiseen.
• Tukilinja 3/2023 29 Mukana menossa Illossa erityistä tukea tarvitsevat 8 harrastajaa toimivat omana osastonaan, mutta kokevat olevansa osa palokuntaa ja suurempaa palokuntayhteisöä. Osallisuutta on tukenut se, että toimintaa järjestetään yhteistyössä muiden osastojen kanssa. Nuorisoja hälytysosaston kouluttajat ovat ohjanneet harjoituksia, koko palokunnalla on yhteinen puurojuhla ja veteraanien kanssa on opeteltu vanhoja sammutusmenetelmiä. ”Tulee vähän niinkun semmonen, että oltas kaikki siihen Illon palokuntaan. Ne on hyvin ottanu meijät vastaan siellä. Juu ettei oo sillai, että olkaa te vaan omissa ryhmissänne”, totesi eräs haastateltu. Pelastustehtäviin ryhmä ei osallistu, mutta viime vuonna se oli mukana turvaamassa ruoholeikkureiden 3 tunnin kestävyyskisaa eli LeMans-kisoja Sastamalassa. ”Ni olihan seki kokemus, se ku mentii sinne ruohonleikkurikilpailuihi ja oltii siä vaatteet päällä ja valmiina, et jos sattuu tulipalo. Oltiin turvamiehinä. Seki oli iha, aika jännää”, kertoi eräs ryhmän jäsen. Sovellusta arkeen Uudet taidot näkyvät myös arkisessa elämänpiirissä: ”No esimerkiks tää taloyhtiö on niinkun pieni yhteisö. Pitää paikat siistinä, ei heittele karkkipapereita rappukäytävään ja auttaa laitoshuoltajaa pitämään paikat puhtaana. Omalla toiminnalla pystyy vaikuttaan, jopa paloturvallisuuteenki. Mää aina tarkistan, kun lähden, että hellat on pois päältä ja kahvinkeittimestä töpseli pois seinästä.” ”Jos joku vaikka pyörtyyki ni pistää sitten kyljellensä. Sitte vaa menee kysyyn rohkeesti pikkuseltaki, että sattuko esimerkiks.” ”Kyllä mää välillä katon, että missä täällä on ne jauhesammuttimet. Ei näy missään, niin tulee vähän semmonen olo, että hetkonen…” (Tulipalotilanteessa) Mää sanoisin, että kaikki pihalle ja mars ja heti. Että mitä, palaaks täällä. Että ulos. Mää osaan toimia siinä kohtaa.” Sanni, Juha, Jari ja Marko kokeilevat, miten ennen vanhaan paloja sammutettiin. Jari ja Juha harjoittelevat ensiavun antamista.
• BLOGILINJALLA / Monica Enemmän kuin mitään muuta kaipaan taakse jäänyttä arkista työelämääni. Kuka? Monica Kulkula, 47, Kauhajoki. Toimintarajoite Useita pitkäaikaissairauksia. Toimenkuva Osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla kesä– heinäkuussa 2023 (www.tukilinja.fi). Heipähei! ELÄMÄNI PYÖRII kodin ympäristössä. Täysin työkyvytön olen ollut 7 vuotta ja sairauteni rajoittavat jokapäiväistä elämääni valtavasti. Niistä vaikein ja pahin on ME/CFS – Suomessa vielä huonosti tunnettu vakava ja krooninen, monisysteeminen neurologinen sairaus. Minulla on koko kropan laaja-alaiset oireet ja sekä fyysisen että psyykkisen rasituksen sietoni on huono: vähäisestäkin rasituksesta seuraa herkästi huonovointisuus ja oireiden paheneminen. Toimintakyky vaihtelee päivästä toiseen. Ikinä ei voi tietää, minkälainen päivä edessä on; kykenenkö mihinkään ja jos kykenen, niin mihin, yltyvätkö krooniset kipuni jne. Vai onko edessä kaikin puolin hyvä päivä. Onneksi hyviäkin päiviä on. Mutta sellaisinakaan ei liiemmin innostua sovi, vaan olen oppinut pysymään omassa rasitusikkunassani. Eli ei tässä haasteita puutu, vaikka moni varmaan kuvitteleekin elämäni olevan helppoa kotona olemista vaan, varsinkin kun sairauteni ovat ns. näkymättömiä sairauksia. Mutta ei, asia ei todellakaan ole näin. Helppous on tästä kaukana, sanon minä. ENEMMÄN KUIN mitään muuta kaipaan taakse jäänyttä arkista työelämääni. Onkin vaatinut aikamoista sopeutumista tällainen elämä. Vointini kannalta minulle on kuitenkin ehdottomasti parhaaksi saada olla kotona omaan hissunkissun tahtiini elellen. Kerran, kaksi viikossa käyn autolla keskustassa kaupassa ja mitä asioita nyt kulloinkin sattuu olemaan. Parasta ovat säännölliset tapaamiset ystäväni kanssa. Tykkään kutoa, katsoa tv:tä, kuunnella musiikkia (makuni on laidasta laitaan, iskelmästä metalliin), tehdä palapelejä ja timanttitöitä, lukea kirjoja, kerätä mietelauseita ja hoitaa kukkiani – eli teen kaikenlaista sellaista, mikä ei rasita kroppaani. Tykkään myös käydä kävelyllä. Se onnistuukin yleensä ympäri vuoden, joskin välillä on viikkojen taukoja. Ulkona tykkään puutarhahommista, mihin kulloinkin kykenen. Pyöräily on myös mukavaa. Ja mikä parasta, tänä kesänä pääsen piii-itkästä aikaa nauttimaan pyörälenkeistä! Tai pääsinhän jo pari kertaa viime syksynä kokeilemaan, kun sain sähköavusteisen polkupyörän. Valtavan iso kiitos vielä kerran pyörän hankinnan mahdollistamisesta Tukilinjalle ja kotipaikkakuntani vammaispalveluille! Apurahojen myöntämiset olivat ikimuistoinen asia. AIKA KULUU vointini mukaan. Mutta täytyy sanoa, että minulla ei oikeastaan koskaan ehdi olla tylsää. Päivät kuluvat nopeasti. Jokapäiväiset päikkärit, päivän pakolliset, katkaisevat ne ja minulla kuluu heräämiseenkin oma aikansa. Joskus harvoin käyn mieheni kanssa jonkun artistin tai bändin keikalla. Ne antavat paljon, joskin hetkellisesti vointia huonontavatkin. Mutta positiiviset puolet vievät ehdottomasti voiton. Entäs tämä minun blogin kirjoittamiseni, mitä se tulee sisällään pitämään? Aion kertoa ihan arkisista asioistani, niin ilon ja naurun kuin surun ja itkunkin aiheistani. Minun omannäköisestä elämästäni. Myönnetään: en ole koskaan blogeja kirjoittanut, en yhtä ainoata juttua, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Toivottavasti edessä on kiva ja onnistunut kesä niin sinulla kuin minulla itsellänikin! Palaamisiin, Monica TÄÄLLÄ KIRJOITTELEE Monica, 47 v. Yllätyin saadessani Tukilinjalta mahdollisuuden toimia vierasbloggarina kesä–heinäkuun ajan. Ensimmäinen ajatukseni oli: "No emmä osaa", mutta hetken päästä "Mikä jottei". Päätin ryhtyä toimeen. Ja tässä sitä nyt kirjoitellaan esittelyä itsestäni teille. Mutta minkäslainen ihminen se täällä kirjoittelee? Olen asunut – saa sanoa koko ikäni – Etelä-Pohjanmaalla. Olen täysin työkyvytön, osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva monisairas, kihloissa oleva, kahden täysi-ikäisen pojan ja kahden kissan äiti. Herkkä, vaatimaton ja hyvin arkinen ihminen. Perhe ja koti ovat minulle kaikki kaikessa. Asun maaseudun rauhassa peltojen keskellä. Nautin tästä rauhasta ja luonto on lähellä sydäntäni. Erään lääkärin sanoin: asuinympäristöni on minulle kuntouttava. 30 Tukilinja 3/2023
• Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Tukilinja muuttaa maailmaa Tukilinja-lehti vaikuttaa asenteisiin kertomalla vammaisena elämisen haasteista ja yhteiskunnan kehitystarpeista. Muutamme maailmaa myös vaikuttavuuteen tähtäävillä apurahoilla. Suomen Paralympiakomitean kanssa jaamme keväisin ja syksyisin liikuntaharrastukseen kannustavia Startti-stipendejä. Kulttuurielämän yhdenvertaisuutta tuemme osallistumalla vammaisten päivän 3.12. vammaiskulttuurifestivaali DiDan ( Disability Day Art & Action) tuottamiseen. Siellä jaettavaan kulttuuripalkinto Vimmaan kuuluu 5000 euron työskentelyapuraha Tukilinjalta. Tuemme yhdenveroisuutta edistävää vammaistutkimusta ja jaamme merkittäviä Vuoden Toimija -apurahoja vauhdittamaan innovatiivista vammaistoimintaa. Muuta maailmaa kanssamme ja ehdota seuraavaa Vuoden Toimijaa 30.10. mennessä! LISÄTIETOA: Hakuohjeet apurahoihin löytyvät osoitteesta www.tukilinja.fi osiosta Apurahat. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508
• Tukipointti Teksti: Saija Huurinainen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 32 Tukilinja 3/2023 Asiantuntijan sana painaa TUKIPOINTISSA KERROMME Tukilinjan apurahatoiminnasta pintaa syvemmältä. Tällä kerralla aiheena on se, miten suuri rooli asiantuntijan suosituksella on apurahan hakemisessa – ja saamisessa. Tukilinjan apurahahakemukseen tarvitaan hakijan tulotietojen ja lääkärinlausunnon lisäksi suositus hakijan tilanteen tuntevalta ammattihenkilöltä eli asiantuntijalta. Asiantuntijan suosituksesta tulee käydä ilmi, mihin käyttötarkoitukseen apurahaa haetaan, miten sen saaminen vaikuttaa hakijan toimintakykyyn ja voiko asiantuntija suositella haettavaa apurahakohdetta hakijalle. Suosituksella me apurahojen käsittelijät ja päätöksen tekevä Tukilinjafoorumi haluamme varmistaa, että haettu väline tai palvelu on hakijan kannalta oikea-aikainen ja tukee hänen toimintakykyään ja toimintamahdollisuuksiaan mahdollisimman hyvin. Näin saamme myös tukivaramme mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön! Tämän vuoksi toivomme, että suosittelija ottaa lausunnossaan tarkasti kantaa siihen, millaista välinettä tai palvelua hän suosittelee sen sijaan, että kirjoittaisi yleisesti suosittelevansa hakijalle apurahaa. Joskus saattaa nimittäin käydä niinkin, että hakijan ja asiantuntijan näkemykset siitä, mikä hyödyttäisi hakijaa eniten, eivät ole täysin samat. TUKILINJAN APURAHAN hakijat pyytävät suositusta usein joko sosiaalija terveydenhuollon tai opetusalan edustajilta. Tiedämme näiden ammattiryhmien olevan jo valmiiksi työssään kuormitettuja, joten tarjoamme tässä jouhevan käsittelyn mahdollistavan lyhyen toivelistan siitä, mitä asioita toivomme suosituksen sisältävän: • Kerro, mikä on ammatillinen suhteesi apurahan hakijaan. Jos olet terveydenhuollon ammattilainen, voit mainita myös hakijan diagnoosit ja kuvauksen hänen toimintakyvystään, jolloin erillistä lääkärinlausuntoa ei hakemukseen tarvita. • Kerro konkreettisesti, millaista tukea suosittelet hakijalle ja miksi. Jos hakijalle esimerkiksi toivotaan apurahaa tietokoneeseen, jota hän tarvitsee pelaamisharrastukseen, kannattaa kuvailla tarkemmin sitä, mitä ominaisuuksia laitteelta toivotaan. Esimerkiksi näin: ”Hakija striimaa pelaamistaan nettiin, joten tietokoneen on oltava riittävän tehokas.” Tämä kertoo meille paljon enemmän kuin luonnehdinta: ”Tietokone aktiiviseen elämään ja peliharrastukseen”. • Asiantuntijan hyvin perusteltu ja tarkka suositus takaa hakijalle oikeanlaisen tuen ja voi parhaassa tapauksessa myös korottaa myönnetyn apurahan määrää. • Muistathan aina kirjata suositukseen myös seuraavat käytännön tiedot: päiväys ja allekirjoitus, yhteystiedot, ammattinimikkeesi ja organisaatiosi nimi. • Toimitathan sähköisen suosituksen meille kuvamuodossa (PDFtai kuvatiedosto). JOS SUOSITUKSESTA puuttuu jokin yllä mainittu tieto, käsittelijän on oltava suosittelijaan yhteydessä, varmistettava suosituksen oikeellisuus ja selvitettävä muut tarvittavat tiedot. Tämä hidastaa paitsi kyseisen hakijan, myös muiden hakijoiden hakemusprosessia. Kun asiantuntijan suositus on asianmukainen ja tarkka, voimme yhdessä tarjota apurahaa tarvitseville mahdollisuuden juuri heidän toivomaansa toimintaan – ja vielä mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti! Vaikuta maailmaan – Tee testamenttilahjoitus Testamenttilahjoituksella voit tukea maailman kehittymistä omien arvojesi mukaiseen suuntaan. Se on myös tehokas tapa tukea järjestöjen toimintaa, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten Tukilinja-säätiön, ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa. Testamentin tekemisessä kannattaa käyttää lainopillisen asiantuntijan palveluita, jonka löydät esimerkiksi omasta pankistasi tai Hyvä Testamentti -kampanjan sivustolta. Mikäli kiinnostuit mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinja-säätiölle, voit ottaa yhteyttä säätiömme puheenjohtajaan Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1405) tai sähköpostitse osoitteeseen heikki.laukkarinen@tukilinja.fi. Mitä sinä haluat jättää jälkeesi? Mistä haluat, että sinut muistetaan?
• Tukilinja 3/2023 33 KIRJAVINKKI Autistinen erityisharrastus voi kohdistua yhtä hyvin My Little Pony -leluihin kuin juniinkin. ISÄN PERÄSSÄ NÄKÖKULMIA APUUN NAISTEN AUTISMI KIPUA JA RUNOUTTA CLARA TÖRNVALL: NAISIA AUTISMIN KIRJOLLA Tietokirja. Atena 2023. 207 s. Ruotsalainen kirjailija Clara Törnvall sai itse autismidiagnoosin aikuisiällä, 42-vuotiaana. Diagnoosin saaminen kesti pitkään, koska autismin ei usein vieläkään mielletä koskevan naisia. Tyttöjen ja naisten kohdalla kirjon piirteitä ei tunnisteta yhtä usein kuin poikien ja miesten. Näistä henkilökohtaisista lähtökohdista Törnvall on kirjoittanut mielenkiintoisen ja viihdyttävän tietoteoksen. Se laajenee tekijän tarinasta tutkimukseen sekä historian ja nykypäivän tunnettujen autistien – tai autisteiksi jälkeenpäin epäiltyjen henkilöiden – tarinoihin. Käsittelyssä ovat monille tutut nimet kuin Greta Thunberg, Temple Grandin tai Emily Dickinson. Kirjaan on myös haastateltu lukuisia autismin kirjon naisia heidän kokemuksistaan. Juuri Törnvallin omakohtainen kokemus takaa sen, ettei teos missään vaiheessa vaikuta lähtökohdiltaan liian lääketieteelliseltä, näkökulmiltaan kapealta tai ulkoapäin sanellulta. Autismi on ymmärretty ennen kaikkea ihmisen ja yhteiskunnan suhteeksi. Sanni Purhonen SATU VESANTOLA: KUN ISÄ OSTI MERENKURKUN Romaani. Tammi 2023. 256 s. Palkitun kirjailijan Satu Vesantolan kolmannessa romaanissa on pohjalla hänen perheensä omakohtaista kokemusta, kuten kirjailija on haastatteluissa tuonut esiin. Tarinassa aikuinen tytär etsii maniavaiheessa olevaa, hoidosta karannutta isäänsä pahinta peläten ja muistelee samalla lapsuuttaan. Isän sairaus on monesti ennenkin sanellut päähenkilön ja tämän veljen elämää. Sairastuessaan isä on arvaamaton liikkeissään ja ottaa monenlaisia riskejä. Menneisyydessä on paljon surua ja menetyksiä, mutta myös lämpimät hetkensä. Sairaalahenkilökuntaa saati poliiseja ei ole aina ole helppoa saada ottamaan ongelmia tosissaan, vaikka vaaran merkit olisivat omaisten näkökulmasta kuinka selviä tahansa. Nyt tytär on myös raskaana. Teoksessa pohditaankin paljon mielenterveysongelmien mahdollista periytymistä ja ylisukupolvisten traumojen katkaisemista. Todentuntuinen ja haikea kertomus ei tarjoile suuriin kysymyksiinsä helppoja vastauksia. Sanni Purhonen PIRKKO SOININEN: KIPULINTU Romaani. WSOY 2023. 181 s. Runoilijanakin tunnettu Pirkko Soininen on kirjoittanut useita elämäkertaromaaneja merkittävistä suomalaisista taiteilijoista kuten kuvataiteilija Ellen Thesleffistä ja arkkitehti Wivi Lönnistä. Tällä kertaa tarinan päähenkilönä on runoilija Maila Pylkkönen (1931–1986). Kirjallisuuspiirien ulkopuolella moni tuntuu unohtaneen aikanaan arvostetun ja kiitetyn tekijän. Pylkkönen kuitenkin kehitti muun muassa roolirunoutta. Äitinä oleminen ja lapsenkaltaisen ilmaisun tavoittelu olivat hänelle tärkeitä. Romaanissa vaikuttaa siltä, että rooleihin uppoutuminen oli herkälle taiteilijalle toisinaan liikaa. Hän päätyi monen muun tunnetun potilaan tavoin Nikkilän mielisairaalaan ja myös alkoholisoitui myöhempinä vuosinaan. Soinisen tiivis teos käy kohteensa kanssa hienovaraista ja paikoin surullista vuoropuhelua. Ilahduttavaa on, että se esittelee persoonallisen ja kiinnostavan runoilijan varmasti koko joukolle uusia lukijoita. Sanni Purhonen JUKKA SARIOLA: KONEHENGITTÄJÄ JA ASSISTENTTI Romaani. BoD 2023. 272 s. Vammaisaktivisti ja järjestövaikuttaja Jukka Sariola on kirjoittanut omakohtaisen romaanin. Tarinassa kuvitteellinen toimittaja Sakarias ”Saku” Nousiainen ryhtyy hengityslaitetta käyttävän Jukan avustajaksi. Toimittajan perimmäinen idea on kirjoittaa juttusarja vammaisen henkilön surkeasta elämästä. Saku on hyvin ennakkoluuloinen ja ajattelee hengityslaitteen käytön olevan aivan varmasti kauhea kohtalo. Tutustuttuaan Jukkaan hän kuitenkin oppii paljon uutta ja kenties alkaa ajatella asioista uudella tavalla. Teos käy läpi esimerkiksi avun ja hoitamisen eroja, hengityslaitteeseen liittyviä käytännön kysymyksiä sekä korona-ajan vaikutuksia vammaisten elämään. Teos etenee lähinnä hahmojen vuoropuheluna. Romaani sopisi hyvin henkilökohtaisen avustajan perehdytysmateriaaliksi. Sanni Purhonen (Jukka Sariolan haastattelu löytyy sivulta 26.) Toimit uksen valinta
• Kesän elokuvissa ollaan niin pelottavissa kuin vaaleanpunaisissakin tunnelmissa. Parkinson vastaan Michael J. Fox 34 Tukilinja 3/2023 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT DOGBORN 12.5. Teattereihin on jo saapunut draama, josta Isabella Carbonell palkittiin parhaana alle 40-vuotiaana ohjaajana Venetsian elokuvajuhlilla. Kodittomina ja yhteiskunnalle näkymättöminä elävistä kaksosista sisar (Silvana Imam) on kuin tikittävä pommi. Veli (Philip Oros) ei ole sanonut sanaakaan sen jälkeen, kun he pakenivat kotimaastaan. THE BOOGEYMAN 2.6. Rob Savagen elokuva perustuu menestyskirjailija Stephen Kingin novelliin. Lukiolainen Sadie Harper (Sophie Thatcher) ja hänen nuorempi sisarensa surevat hiljattain menehtynyttä äitiään, mutta eivät saa juuri tukea Will-isältään (Chris Messina), vaikka hän on terapeutti. Sitten heidän kotiinsa ilmaantuu epätoivoisesti apua etsivä potilas. ELEMENTAL 7.7. Disneyn ja Pixarin uutuus sijoittuu tuli-, vesi-, maaja ilmaväen asuttamaan suurkaupunkiin. Kovapintainen, nopeaälyinen ja tulisieluinen Virva ystävystyy hauskan, tunteellisen ja virran mukana menevän Vellun kanssa. Erilaisuuden ymmärtämiselle rakentuvan animaation on ohjannut Peter Sohn. BARBIE 21.7. Elämä Barbiemaassa on täydellistä. Paitsi jos sinulla on eksistentiaalinen kriisi. Tai jos olet Ken. Ohjaaja-käsikirjoittaja Greta Gerwig tuo valkokankaille kaikkien rakastamat ja hyvin monenlaiset nuket. Margot Robbie on tarinan pää-Barbie ja Ryan Gosling näyttelee yhtä Keniä. OPPENHEIMER 21.7. Christopher Nolanin käsikirjoittama ja ohjaama trilleri tutustuttaa katsojat ristiriitaiseen mieheen, jonka keksintö vaarantaa koko maailman. Elokuvan pääosassa nähdään Cillian Murphy omalaatuisena ja masennusjaksojen vaivaamana tiedemies Robert J. Oppenheimerina (1904–1967) ja Emily Blunt näyttelee hänen vaimoaan, biologi ja kasvitieteilijä Katherine ”Kitty” Oppenheimeria (1910–1972). LOADING LOVE Kolmiodraama, jonka osapuolina ovat tietokoneohjelmoija, hänen miehensä ja naisen miehestään salaa tekemä virtuaaliklooni. Kotimaisen lyhytelokuvan on ohjannut Viktor Granö. YLE Areena. PETER PAN JA LEENA Ohjaaja-käsikirjoittaja David Loweryn klassikkotulkinnassa Jude Law on Kapteeni Koukku. Noah Matthews Matofsky puolestaan näyttelee kadonneiden poikien johtajaa Slightlya. Matofskysta tulee tämän myötä ensimmäinen Disney-elokuvan ison roolin näyttelijä, jolla on Downin syndrooma. Disney+ STILL Davis Guggenheimin dokumentti seuraa 29-vuotiaasta lähtien Parkinsonin taudin kanssa eläneen Michael J. Foxin elämää miehen itsensä kertomana. Paluu tulevaisuuteen -elokuvista ja Spin City -sarjasta tunnettu tähti työskenteli pitkään diagnoosinsa jälkeenkin. APPLE TV+ THEY CLONED TYRONE Juel Taylorin esikoiselokuvassa oudot tapahtumat sysäävät kolmikon (John Boyega, Jamie Foxx ja Teyonah Parris) valtiollisen salaliiton jäljille. Huumekauppias Fontaine (Boyega) tapetaan, mutta hän herää seuraavana aamuna vahingoittumattomana. Onko hän klooni? Netflix. Sodankylän 38. elokuvajuhlia vietetään napapiirin tuolla puolen jälleen 14.–18.6. Festivaalin juhlapaikalla perjantai-illan mykkäelokuvakonsertissa nähdään Victor Sjöströmin Ingeborg Holm (1913), herkkävireinen yhteiskunnallinen draama perheestä, jonka isän kuolema ajaa epätoivoiseen tilanteeseen. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT Toimituksen valinta
• Välinevinkki Apuväline: Minikansi juomatölkille Edustaja: www.ettonet.fi Hinta: 6,00 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 3/2023 35 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen JAKSA PAREMMIN NELONEN, 4.6. Lifestyle-ohjelmasarjassa tunnettujen suomalaisten uniasiat laitetaan kuntoon yhteistyössä ohjelmaa sponsoroivan Unikulman kanssa. Juontaja Nina Kuulas (kuvassa) selvittää, onko parauimari Anu Vallin uni parantunut uuden vuoteen myötä. Unitutkija Timo Partonen kertoo, millaisin keinoin yötyöläinen saa parhaimman levon. Ohjelmassa tutustutaan myös paraurheilun maailmaan. THE IDOL HBO 5.6. Hermoromahduksen suistettua poptähti Jocelynin (Lily-Rose Depp) kiertueen raiteiltaan hän on päättänyt lunastaa paikkansa Amerikan merkittävimpänä ja seksikkäimpänä esiintyjänä. Hämäräperäinen yökerhomoguli Tedros (Abel “The Weeknd” Tesfaye) saa hänen intohimonsa roihahtamaan. Onko edessä suurta onnea vai uusi romahdus? KILTIN TYTÖN TOTTELEMATTOMUUSKOULU YLE AREENA, 27.6. Toimittaja Tuija Pehkonen jatkaa sarjan toisella kaudella turhan kiltteyden ja samanlaisuuden paineen karistelua naisväestä. Haastateltavina ovat jälleen monenlaiset, perinteiseen muottiin sopimattomat oman tiensä kulkijat. Tottelemattomuuskouluun saapuvat mm. Kiira Korpi, Katja Ståhl ja Fatim Diarra. INTRODUCING SELMA BLAIR HBO Lähes kaksituntinen, Rachel Fleitin ohjaama dokumentti (2021) kertoo amerikkalaisen näyttelijän Selma Blairin sairastumisesta ms-tautiin ja hänen sinnikkäästä kuntoutumisestaan. Blair kertoo kiitetyssä dokumentissa sairaudestaan avoimesti ja kaunistelemattoman realistisesti, mutta humoristisella otteella. HBO ERITYISET AREENA Lomakautta piristää lasten komediasarjan 2. kausi, joka kertoo alakoulun pienluokasta. 6 oppilaan erityispulmia ratkovat luokanopettaja Matti ja koulunkäyntiavustaja Skitso-Pirjo. Yksi lasten haasteista on nipottava rehtori Anja. Uudella kaudella selviää, saako pupuasua käyttää luokassa ja miten toimia, kun tiktok-videosta tulee suosittu tai unohtaa ottaa adhd-lääkkeen. Entä kannattaako ostaa, jos kiusaajajengi myy hienoa tavaraa halvalla? TERAPIATREFFIT AREENA, 4.7. 4-osainen, lämminhenkinen aitojen ihmisten deittireality nähdään heinäkuussa. Neljä paria tapaa ensimmäistä kertaa sokkotreffeillä, ja jokaisella on huonoja kokemuksia nykypäivän ulkonäköja statuskeskeisestä deittikulttuurista. Osallistujat ovat saaneet vaikuttaa jaksojen aiheisiin. Pareja luotsaa ja tukee psykoterapeutti Ville Merinen kysymyskortteineen. Toimituksen valinta Varo ampiaista! VIRVOITUSJUOMA JUODAAN nykyään usein tölkistä. Etenkin kesähelteellä käy helposti niin, että juoman tuoksun houkuttama hyönteinen tai ampiainen menee huomaamatta sisään tölkin juoma-aukosta. Sen jälkeen juoja voikin saada hyönteisen suuhunsa. Pahimmassa tapauksessa kyseessä on ampiainen, joka pistää suuhun. TÖLKIN MINIKANSI on pieni, yksinkertainen muovikansi, jonka avulla tölkki saadaan suljettua juomataukojen ajaksi. Näin kutsumattomat vieraat eivät pääse tölkkiin. Minikansi myydään kolmen erivärisen kannen pakkauksissa, joten yhdellä hankinnalla saadaan kannet jo muutamalle henkilölle. MINIKANSI ON helppo asentaa ja käyttää: Kansi vain pujotetaan tölkin avauskahvan alle ja sen jälkeen juoma-aukko saadaan peittoon tai auki minikantta pyöräyttämällä. Tölkin tyhjennyttyä kansi on helppo siirtää toiseen tölkkiin ja se kulkee helteillä mukana vaikkapa lompakossa. Kannattaa muistaa, että kansi ei ole tiivis, joten hiilihapot eivät säily sen avulla. Juoman hölskymiseltä se kuitenkin suojaa. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi
• LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 36 Tukilinja 3/2023 FACEBOOK Sähköpyörällä liikkeelle Hei! Haluan lähestyä teitä kiittääkseni tuesta, jota sain sähköpyörän hankintaan. ? Sain pyörän syksyllä ja ehdin noin parin viikon ajan pyöräillä ennen liukkaiden tuloa. Sitten alkoikin kevään odottelu, että pääsee taas pyöräilemään. Tämä on uimisen lisäksi ainut liikuntamuoto, jota pystyn harrastamaan. On mahtavaa, kun voi joka päivä lähteä pienelle pyörälenkille. ?? Tänään aloitin pyöräilykauden kauniissa keväisessä auringonpaisteessa. Nautin! Lämmin kiitos tuestanne! Yst. Terv. Riikka Kotilainen Pyörällä pääsee nauttim aan kesästä ! KYSYMYS PAINOPAPERISTA Hei. Ihmettelen suuresti, etteikö Tukilinja voi käyttää rahojaan mieluummin vammaisten tukemiseen ja tapahtumiin kuin tuhlata kalliiseen paperilaatuun lehden painatuksessa!? Kyllä nekin lehdet, joissa käytetty ”normaalia” ohkaista paperilaatua, tulevat ehjänä perille. Olemme olleet tukijoita useita vuosia, niin toivoisimme harkintaa pennosien käyttöön. Terveisin Raimo ja Irma Niemimaa HYVÄT LUKIJAT Kiitos hyvästä kysymyksestä, tätä olemme itsekin vuosien mittaan harkinneet. Voi olla, että joudummekin kunnon painopaperista ja sen mahdollistamista kirkkaista, selkeistä valokuvista luopumaan, mikäli painokustannusten kasvu ei lopu. Tähän mennessä olemme kuitenkin tyytyneet heikennyksiin sen suhteen ja etsineet säästöjä esimerkiksi painopalveluja kilpailuttamalla. Paperija digilehtien keskinäiset roolit ovat jakautumassa siten, että paperilehtien kanssa halutaan viihtyä pitkään, digilehteä käytetään nopeaan tiedonhakuun. Paperilehdet, joihin ei ole panostettu, ovat menettäneet lukijoitaan tai lakkautettu. Tämä on vaikuttanut päätökseemme pitää laadukkaasta painojäljestä kiinni. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen tilaaja on valintaansa tyytyväinen. Koska moni tilaa nykyään lehtensä digitaalisessa muodossa, mekin harkitsemme digilehden liittämistä tilausvalikoimaamme. Näin tilaaja voi halutessaan säästää paperi-, painoja postituskuluja. Toimintaamme voi tukea myös esimerkiksi kuukausilahjoittajana. Kiitos mielenkiinnosta, jatkamme kehittelyä ja keskustelua. Ja ennen kaikkea: kiitos pitkäaikaisesta tuestanne! Iris Tenhunen, päätoimittaja KIITOS LEHDESTÄ Kaisa Lekan piirtämä sarjakuva aina tosi hyvä, ajatuksia herättävä! Kiitos siitä(kin). Muutenkin lehdestä pelkkää hyvää sanottavaa Terveisin Eva N.
• MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 3/2023 37 BLOGIPOIMURI ”Rummut eivät ole vahvin osa-alueeni. Olin ajatellut pyytää yhtä kaveria tekemään rummut, mutta tulin johtopäätökseen että opettelen itse, jolloin kehityn lisää musiikinteossa.” Blogilinjalla Toni, 8.5. (www.tukilinja.fi) FACEBOOK FACEBOOK Vaaliehdokas KYSYMYS Näet vammaisen ehdokkaan jakamassa vaalimainostaan. Apuna on avustaja. Miten toimit? NÄIN VASTATTIIN 1. Luet mainoksen ja käyt kysymässä ehdokkaan kannan sinulle tärkeään asiaan. 58 % 2. Otat mainoksen ja jatkat matkaa. 32 % 3. Kysyt avustajalta, voitko kysyä ehdokkaalta jotain. 11 % 4. Kierrät kaukaa, koska vammaisasiat eivät kiinnosta. % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli toukokuussa 19. Pia sai vastamelukuulokkeet ja makro-objektiivin harrastuskäyttöön. Rauno pääsi hoitamaan asioitaan. VÄLINEET KUVAAMISEEN Kiitos tukijoille pitkäaikaisen haaveeni toteutumisesta. Terveisin Pia KIITOS TUKILINJA! Sain apurahan kannettavan tietokoneen ja monitoimilaitteen hankintaan. Entiset oli vanhoja ja rikki. Nyt asioiden hoito onnistuu. Kiitos Tukilinja. Rauno PUHELIMESTA Kiitos oikein paljon, että sain tukea teiltä uuteen älypuhelimeen. Janette Haakana KORU-UUNI TYÖLLISTÄÄ Hei! Monet kiitokset myöntämästänne apurahasta koru-uuniin minulle! Se tulee tarpeeseen ja siitä on varmasti iloa monelle, sitten kun alan korukursseja vetämään. Laitan teille kuvia siitä sitten. T. Kalle
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA helmikuussa ja maaliskuussa 2023 HELMI–MAALISKUU 2023 K.T., SALO Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan liikuntarajoitteiselle henkilölle, joka tarvitsee pyörää arjen liikkumisen välineeksi. Hyvinvointialueen vammaispalvelu maksaa puolet pyörän hankintahinnasta. HEIKKINEN A., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone ja erillinen näppäimistö yhteydenpitoon sekä vuorovaikutuksen ja arjen hallinnan tueksi 13-vuotiaalle koululaiselle, joka liikkuu pyörätuolilla. HANDROOS S., HELSINKI Tietokone aktiiviseen elämään 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee aikuislukiossa. SYNERGIA-LEFFAT -TYÖRYHMÄ, ESPOO Apuraha lyhytelokuvan kuvaamisen kuluihin työryhmälle, jossa on mukana eri tavoin toimintarajoitteisia elokuva-alan harrastajia. S.A., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja kuulokkeet 20-vuotiaalle kuntoutujalle. VANHATALO J., KOUVOLA Kannettava tietokone vapaaehtoistyön ja vuorovaikutuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. N.J., KAINUUN MAAKUNTA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi ammattiopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. KAARRE A., TAMPERE Osa-apuraha tietokoneeseen henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta media-alan harrastustoimintaan. VUORENMÄEN KOULUN 5-6D PIENLUOKKA, KIRKKONUMMI Apuraha luokkaretken omavastuuosuuksien pienentämiseksi kahdeksalle pienryhmän oppilaalle. Luokkaretki suuntautuu tiedekeskus Heurekaan. KINNUNEN A., JOENSUU Tietokone ja piirtopöytä 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa media-alaa. MIKKONEN H., TAMPERE Kannettava tietokone musiikkiharrastuksen ja yliopisto-opintojen tueksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle. K.V., HELSINKI Apuraha ompelukoneeseen ja muihin käsityötarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle käsityöt ovat opiskelukykyä tukeva harrastus. LUSUA N., JYVÄSKYLÄ Tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle luovan toiminnan välineeksi ja mahdollisen tulevan opiskelun tueksi. M.J., JOENSUU Apuraha käsityötarvikkeisiin kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän työllistää itsensä osa-aikaisesti taiteen alalla. T.E., OULU Taidetarvikkeita korkeakouluopiskelijalle, jolla on TRUKHANKIN S-A., LIPERI Apuraha soittotunteihin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja oppisen rajoitteita. FORSSTRÖM J., LOHJA Apuraha syntetisaattoriin musiikkiharrastuksen tueksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on useita toimintarajoitteita. L.N., KAINUUN MAAKUNTA Apuraha koulutusmaksuihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on palata työelämään. VUORIO O., TUUSULA Tabletti kommunikoinnin ja pelaamisen välineeksi 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut tai sairaanhoitopiiri eivät osallistu hankintaan. B.A-R., LAHTI Tietokone kokemusasiantuntijana toimimisen sekä asioinnin ja vertaistuen välineeksi henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. K.A., VANTAA Apuraha uintija jalkapalloharrastusten osallistumismaksuihin 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. JAUHIAINEN S., ÄÄNEKOSKI Osa-apuraha 3D-tulostimeen 21-vuotiaalle tietotekniikan opiskelijalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. VÄHÄKANGAS M., TAMPERE Apuraha kuvataidekurssiin ja taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on saada kuvataiteesta ammatti. SALMINEN T., TAMPERE Tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. V.E., HELSINKI Kannettava tietokone yliopisto-opintojen opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, joka valmistelee opinnäytetyötä. S.J., TAMPERE Tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. L.S., VANTAA Tietokone opiskeluvälineeksi media-alan opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. NIROLA V., TUUSULA Apuraha ratsastustunteihin kuntoutujalle, joka tavoitteena on päästä opiskelemaan eläimiin liittyvää alaa. TASKILA A., MIKKELI Opiskelussa tarvittava työväline artesaaniopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. VEHKAOJA M., OULU Kannettava tietokone ja apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka harrastaa kirjoittamista ja kuvataiteita. A.G., HELSINKI Kannettava tietokone sekä ammattiopinnoissa tarvittavat työvaatteet ja tarvikkeita kuntoutujalle. 38 Tukilinja 3/2023
• vuorovaikutuksen rajoitteita. Kuvataide on hänelle opiskelukykyä edistävä harrastus. NYHOLM N., HELSINKI Tablettitietokone ja styluskynä taiteen tekemisen välineeksi 16-vuotiaalle kuvataiteen opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. L.P., SEINÄJOKI Kannettava tietokone harrastamiseen ja asiointiin 16-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. S.M., TUUSULA Kannettava tietokone opiskelun ja asioinnin välineeksi 18-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee lähihoitajaksi. T.L., LAHTI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi liiketalouden opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. TOLA T., HELSINKI Apuraha harrastamisessa tarvittavaan virtuaalipelipöytään henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. VIRTA A., ESPOO Apuraha omakustanteisten taideopintojen koulutusmaksuun 20-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. F.M., POHJANMAAN MAAKUNTA Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteensa on työllistyä jatkossa osa-aikaisesti. LAPCI SISÄKORVAISTUTELASTEN VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS RY Apuraha kielikylpymatkan omavastuuosuuksien pienentämiseen yhdeksälle sisäkorvaistutetta käyttävälle nuorelle. Yhdistys järjestää Englantiin suuntaavan opintomatkan vahvistaakseen nuorten englanninkielen taitoja. Tavanomaisille kielimatkoille osallistuminen on heille haastavaa, sillä kuulovamma vaikeuttaa vieraan kielen oppimista. KUUSIRATI S., JYVÄSKYLÄ Apuraha tatuointitarvikkeisiin kuntoutujalle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. POHJOIS-HELSINGIN YHTEISKOULUN 9G LUOKKA Apuraha kymmenen oppilaan Tallinnaan suuntautuvan luokkaretken omavastuuosuuksien pienentämiseen. Oppilaat opiskelevat pienryhmässä. H.R., LAHTI Kannettava tietokone omakustanteiseen opiskeluun 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on käsien käytön haasteita. Sairaanhoitopiiri tai vammaispalvelut eivät osallistu hankintaan. NYYTTIPUISTON ERILLISASUKKAAT Apuraha kehitysvammaisten henkilöiden asukasyhteisön retkitoiminnan kulujen omavastuuosuuksien pienentämiseen. Retkien yhteinen suunnittelu ja toteutus tukee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. H.J., SIPOO Apuraha T-ajokortin suorittamiseen kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. K.N., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone media-alan opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. N.K., KESKI-POHJANMAA Apuraha koru-uunin hankintaan kuntoutujalle, jolla on mahdollisuus vetää korukursseja kansalaisopistossa. HELLE S., HELSINKI Apuraha äänentoistojärjestelmään henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Hän esittää musiikkia sekä yksin että bändinsä kanssa. KANKAINEN V., JYVÄSKYLÄ Apuraha omakustanteisiin kauneudenhoitolan opintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. U.S., HELSINKI Apuraha uimakoulun osallistumismaksuun 5-vuotiaalle lapselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. TANSSI-ILMAISU AERODANCE RY, HIMANKA Apuraha tietoteknisten laitteiden hankintaan tanssiyhdistykselle, joka järjestää kuntouttavaa tanssija liikuntatoimintaa nuorille ja aikuisille, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita. Harjoittelu toteutetaan sekä etäettä lähiopetuksena. Samalla ryhmä tarjoaa osallistujille vertaistukea. L.I., OUTOKUMPU Apuraha kameran objektiiveihin henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Hänen tavoitteensa on työllistyä kokoaikaisesti valokuvaaja-yrittäjänä. SÖDERLING T., ETELÄ-POHJANMAA Ergonominen työpiste henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Ergonomiset työvälineet mahdollistavat hänelle täydennyskoulutuksen ja etätyön. LAHTI A., JOENSUU Sähköpiano 17-vuotiaalle kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. SAUKKONEN N., TUUSULA Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle asiointiin ja tulevaan opiskeluun. BEREZNYUK A., HELSINKI Järjestelmäkamera opiskelun ja vapaa-ajan välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. P.N., LEMPÄÄLÄ Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on valmistumassa ammattiopinnoista. ÅBY T., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintoihin. A.N., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. PYNNÖNEN H., VARKAUS Apuraha älypuhelimen hankintaan pienyrittäjälle, joka haluaa kehittää yrityksensä somemarkkinointia. VILJANEN S., POHJOISPOHJANMAA Tietokone ja piirtopöytä opiskelun välineiksi media-alan opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. H.R., PORI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Tukilinja 3/2023 39
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT SAMBA TROPICAL RY, SEINÄJOKI Apuraha esiintymisasuihin soveltavan samban tanssiryhmälle, johon kuuluu 14 aktiivista 10–31-vuotiasta sambaajaa. HÖYTÖ M., ÄÄNEKOSKI Polkupyörä kuntoutujalle toimintakykyä edistävän liikuntaharrastuksen välineeksi. RÄSÄNEN J., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle asioinnin ja opiskelun välineeksi. L.S., TURKU Polkupyörä ja käsityötarvikkeita kuntoutujalle. Polkupyörä mahdollistaa itsenäisen liikkumisen ja käsityötarvikkeet kuntouttavan harrastustoiminnan. W.J., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle vertaistuen ja asioinnin välineeksi sekä apuraha työväenopiston kurssimaksuihin. LINDGREN M., HELSINKI Älypuhelin kuntoutujalle verkkoasioinnin välineeksi. Y.R., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi. H.M., KOUVOLA Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin välineeksi. H.I., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin välineeksi. KOSKINEN K., ESPOO Kannettava tietokone itsenäisen asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. R.S., KOUVOLA Kannettava tietokone uudelleen kouluttautumisen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. HAATAJA J., JÄMSÄ Kannettava tietokone ja apuraha puutyövälineisiin kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. P.T., HELSINKI Pöytätietokone asiointiin ja yhteydenpitoon kuntoutujalle. H.E., JOENSUU Kannettava tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle asiointiin ja harrastamiseen sekä tulevien opintojen tueksi. N.L., SOTKAMO Kannettava tietokone kuulovammaiselle henkilölle yhteydenpidon, asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. V.T., VANTAA Kannettava tietokone ja monitoimilaite asiointiin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. JÄRVINEN P-M., SALO Kosketinsoittimet kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. L.J., KOTKA Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastustoi40 Tukilinja 3/2023 1 1 9 11 16 8 3 5 3 12 14 9 2 10 9 16 11 8 7 5 8 9 9 17 5 12 11 12 12 8 9 8 5 10 11 6 2 2 15 10 3 13 9 5 11 6 6 2 12 11 13 10 12 3 6 6 15 9 17 5 6 10 3 9 11 4 2 3 10 10 12 5 2 16 17 5 V S E S E A S P G E L I K U T A V A A T A J J U K A Y U S M U O U L U L A N E O S T O T E R I R I U T K J L L A A A A I T S Ä J Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 3 /2 2 3 ”Nyt ei pidä ihmetellä, jos ei heti ristikko täyty. Ratkojien SM-kisan 22.4.2023 innoittamana syntyi tällä kerralla sanaseppotasoa oleva tuotos”, varoittaa Jari Haapa-aho. Lähetä ratkaisulauseet heinäkuun alkuun mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kertomalla tilinumerosi ja postiosoitteesi osallistut 35 euron palkinnon arvontaan. Kommentitkin ovat aina tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja palkittu julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkinnon sai Soile Venäläinen Kausalasta. Virkistävää kesää kaikille ristikkonikkareille! R IS T IK O N 2/ 20 23 R A TK A IS U K E V E Y S M A R Y E M I T A L U N E N V A S A R A S T A N Y L E N V E T E L Ä E I N A R I T L Y S T E O S U U S T A I T A V A A K I S T U T E O T O T I K E T K H S O T A T A L E V Y P I N O A V I O S V I M P I Ö K O L O T A D A A M I H A U E N L E U A T P I I P P U R O L L H A N S S A A R R A U L T A I K A K E I N O T I L O I T A V U O T L E S E N R R I V A T J O L A N T U O L I E L I N G R A M A N N A L I A S T A R T A R L A S T E N A L L A S U R A T E K U K I N L A U M A T I T I K A A S U S H I T A A T Tukilinja 3/2023 41 ”Tässä riitti ratkottavaa ja miettimistä muutamaksi illaksi. Ahaa-elämyksiä riitti. Kiitos erilaisesta ristikosta.” Anu Lustberg, Kuusankoski ”Mielenkiintoinen uusi tuttavuus tämä Tukilinjan ristikko.” Tarja Parviainen, Viitasaari ”Mukavan haastava ristikko, jossa pari vierasta nimeä täytyi googlata. Älynystyröitä kutkuttavia sanaleikkejä mukana.” Heini Saloinen, Kankaanpää Laatija: Jari Haapa-aho J.H. AVAINASIAN SISÄLTÄMÄ TUONELA ”SILLANPÄÄ” 2+2= 4 KOKEMATON SALLIT! VETISIÄ SILMÄKKEITÄ TEELLÄ PALMUSTA! I ÄUKRAINA TÄLLÄ HETKELLÄ T NAGY, JOHTI UNKARIA VOI LASTA -MANNER -VINOKAS alu ks i lu et ta va ? KALEVA VITARAKIN TOSI HIENO RUUNAKIN YKSIKÖN TOINEN KONEPISTOOLEJA HOLMÉN NESTELISÄÄ LUOTTOA? HUOPAHEVOSSUOJA IDÄSTÄ! ARMOSTA ANNETTU? REPIN PROFEETTA LUXORISSA ENNEN HALOSTA AINAKIN KÄRSIÄ SAUNOJAN VERBI JOSKUS OTETTAVA JOHTI EGYPTIÄ -SAHA HYLLYTAVAROITA PUHEHÄIRIÖ x2 OLI LEHTI KAAVOIN KOHTA 1/3 KUOKKIVIAKIN? MIEHEN PÄÄLLÄ JUHLAVA -PULTTI KOULUTETUILLA OLI LENTOYHTIÖ MUTKATTOMIN RUKKA SOTKEA STEPPASI USEIN ELOKUVISSA VIRTAA NORJASSA KYSELLYT JYRKI TUS I TÄYTYY OLLA TILINPÄÄTÖSASIAKIRJOISSA LAATI NYT AIKA HANKALAN RISTIKON JOKU HEISTÄ EHKÄ SAI SP .. . . . . N TURKISTA -REX SEKÄASETTI MAAKSI PIIPUISSA KUORMITUKSET JOSKUS PÄÄ AJELTU? LA LA LLAA SOTIVAT TYÖKSEEN KAISA SEKOSI! RAUTIO ASEVALMISTAJA SÄRKIEN HEIMOSSA RINTEIN -KIELTO VANHA SATAMAKAUPUNKI ITALIASSA (SOITA ERI TAVALLA) SUURET TAKAA! IDEOILLAKIN KUNTA RUOTSISSA LÄHELLÄ SUOMEA ISMIT OSAAMISEN MITTAUKSEEN 26.12. MONI TERRORITEKO PERUSTUU IHMISTEN TARPEESEEN MENNÄ PAIKASTA TOISEEN VOI PUULIITOS OHJAAJA MATTI
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA minnan, yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. N.S., PORI Tabletti asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi kuntoutujalle. A.A., HELSINKI Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolla maalaaminen on pitkäaikainen harrastus. P.I., JÄRVENPÄÄ Apuraha sähköpianon hankintaan 25-vuotiaalle kuntoutujalle. K.J., KOTKA Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle yhteydenpitoon, asiointiin ja harrastamiseen. L.E., KERAVA Apuraha uimahallikorttiin ja vesijuoksuvyöhön kuntoutujalle, jolle vesijuoksu ja uiminen ovat toimintakykyä edistäviä harrastuksia. Ö.K., HELSINKI Kannettava tietokone vertaistuen ja yhteydenpidon välineeksi. K.A-L., PORI Piirtonäyttö 21-vuotiaalle kuntoutujalle kuvataideharrastuksen välineeksi. LEHTONEN V., ROVANIEMI Kamera ja monitoimilaite kuntoutujalle harrastamisen välineiksi. HAVUKAINEN A., IISALMI Kannettava tietokone kuntoutujalle kirjoittamisharrastuksen ja yhteydenpidon välineeksi. A.A., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle tietotekniikkataitojen opiskeluvälineeksi. SILVO J., HAMINA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. R.V., KARKKILA Äänityslaite kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia. H.R., TUUSULA Kannettava tietokone opiskelun, asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle. S.L., JÄRVENPÄÄ Tietokoneen näyttö kuntoutujalle, joka harrastaa pelaamista. P.M-L., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. V.S., KUUSAMO Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta. R.S., NOKIA Tabletti asiointiin, yhteydenpitoon ja harrastusvälineeksi henkilölle, joka käyttää pyörätuolia. P.N., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. BARCK E., IMATRA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon, harrastustoiminnan ja vertaistuen välineeksi. P.T., IISALMI Kannettava tietokone opintojen tueksi kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. L.S., OULU Polkupyörä kuntoutujalle liikkumisen ja vertaistuen pariin hakeutumisen tueksi. K.T., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone ja retkeilyvarusteita kuntoutujalle, joka opiskelee luontoalaa ammattioppilaitoksessa. K.M., NOKIA Kannettava tietokone kuntoutujalle vertaistuen ja yhteydenpidon välineeksi. JÄÄSKELÄINEN N., HELSINKI Apuraha järjestelmäkameran objektiiviin kuntoutujalle, joka harrastaa somesisällön tuottamista. HAKAMÄKI J., RAISIO Kannettava tietokone asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. N.U., IMATRA Kannettava tietokone asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.M., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin välineeksi. L.J., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. K.O., NAANTALI Tietokone työnhaun välineeksi 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. J.P., JOENSUU Tietokone asiointivälineeksi kuntoutujalle. L.R., RAAHE Kannettava tietokone ja monitoimilaite yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. FRIMAN K., VANTAA Osa-apuraha ompelukoneen hankintaan henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Käsitöiden tekeminen on hänelle kuntouttavaa harrastustoimintaa. 42 Tukilinja 3/2023 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2022 apurahoja ja apuvälineitä yli 558 273 euron arvosta eli noin 46 500 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. A.J., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle nettilukio-opintojen välineeksi. HAKKARAINEN S., HÄMEENLINNA Älypuhelin kuntoutujalle verkkoasioinnin, valokuvauksen ja yhteydenpidon välineeksi. SAUKKORIIPI J., TORNIO Osa-apuraha ratsastusharrastuksessa tarvittavan satulan hankintaan 22-vuotiaalle näkövammaiselle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.R., VANTAA Älypuhelin asioinnin välineeksi näkövammaiselle henkilölle. Hyvinvointialueen vammaispalvelu maksaa puolet laitteen hankintahinnasta. L.J., KAARINA Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon 25-vuotiaalle kuntoutujalle. T.A., HELSINKI Apuraha tablettiin ja kosketinsoittimiin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. K.W., VAASA Apuraha musiikkiharrastuksessa tarvittaviin kuulokkeisiin kuntoutujalle. P P A TO NK I K EM A L S AO T N D I NA AR I E T E E N AN I S T U L L A V S Y I T UU L E T K Y S E K UU V A R I US K A T Ä L K S S E I L OR I V S E S E A S P G E L I K U T A V A A T A J J U K A Y U S M U O U L U L A N E O S T O T E R I R I U T K J L L A A A A I T S Ä J R B I I O R I N L I N N A N T A T U K O A N O T A T T E I A I L V S E S E A S P G E L I K U T A V A A T A J J U K A Y U S M U O U L U L A N E O S T O T E R I R I U T K J L L A A A A I T S Ä J R B I I O R I N L I N N A N T A T U K O A N O T A T T E I A I L Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) Helmi–maaliskuussa myönnettiin 156 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 106 179 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput helmi–maaliskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään yhä täyttämään, mutta aiempaa useampi jää nyt ilman apurahaa, jota tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä, mutta monessa perheessä jo pieni kausimaksu tai varustehankinta voi estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita sekä läksyjen tekoon että sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki voi muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti 20 TUKILINJA numeroon 16588. Lahjoita Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus