Tukilinja 03/2022 - Lehtiluukku.fi

3 / KESÄ–HEINÄKUU 2022 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA LAULAJA LÖYSI ÄÄNENSÄ Eveliina Ruhalahden intohimo on musiikki s. 22 ESTEETÖN VÄESTÖSUOJA? Mitä siitä tulee tietää s. 6 VAMMAISET SOTAA PAOSSA s. 7–10 TOIMINTARAJOITE KAKSINKERTAISTAA VÄKIVALLAN UHAN S. 14
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 43 e 6 kk 53 e 1 v 96 e Kesto 96 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 26. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Reusner AS Kansikuva: Henrietta Soininen VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukijafoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2022: 7-10 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Tanssii tähtien kanssa ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Taloyhtiöt varautuvat kriiseihin Vammaiset huomioon pelastussuunnitelmassa. s. 7 7 kysymystä vammaisista pakolaisista Vastaajana Karoliina Mäki tukikeskus Hilmasta. s. 8 Vammaiset sodan kaaoksessa Haastattelimme ukrainalaista lastenpsykologia Irina Saranchaa. s. 10 Palveluja pakolaisille Kuulovammaisille pakolaisille löytyy jo tukea. s. 30 Uutiset IHMISET s. 12 Kosketus – onnen avain Mitä läheisyys merkitsee vaikeavammaiselle? s. 14 Väkivalta piilee asenteissa Tutkimus paljasti karuja lukuja vammaisten kohtelusta. s. 11 Tulilinjalla Heidi Finnilä ja sodan ahdistus. s. 38 Blogilinjalla Bloggarina Elisa Javarus Kemijärveltä. TUKIKOHTEET s. 16 Pariisin unelmia Tarja Perkiö halusi ryhtyä kirjailijaksi – Pariisissa! s. 18 Harmin paikka Ravihevosten kasvattajasta tuli taidekäsityöläinen. s. 20 Elämänlankana soittaminen Saksofonin äänenvaimennin mahdollisti harjoittelun. s. 22 Laulaja löysi äänensä Tukilinja auttoi Eveliina Ruhalahtea kehittymään laulajana. s. 28 Inhokista lempiharrastus Aittolat löysivät näkövammaiskiekkoilun. s. 32 Tukipointti s. 32 Tukitori Tarjolla työllistävä kahvila ja voimarunoja. s. 39 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja helmi–maaliskuussa 2022. Vammaisia pakolaisia tulee pian Suomeenkin. 66 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA Kun aloin tehdä tähän lehteen juttua vammaisten huomioimisesta väestönsuojissa, liikuntarajoitteiset ystäväni ja epileptikkomieheni kertoivat kaikki ajatelleensa tätä huolissaan, mutta mitään tietoa asiasta heillä ei ollut. Pelastusviranomaiset kiittivät kysymyksistä, jotka kuulemma toivat tärkeän näkökulman heille esiin. Vastauksia jouduin kuitenkin odottamaan. Sain kuulla, että uusia suunnitelmia tehdään nyt myös meidän keskustelumme perusteella. Tunsin olleeni mukana valmistelussa! Sari Heino-Hämäläinen TOIMITTAJALTA Viime kerrasta onkin tosi pitkä aika! K U V A : L E H T IK U V A . 2 Tukilinja 3/2022
Me autamme, koska haluamme pitää kaikki mukana. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8.2022 Ketään ei jätetä TUOREESSA TUTKIMUKSESSA selvitettiin, miten suomalaiset osallistuvat hyväntekeväisyyteen. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n mukaan 43 prosenttia meistä on kuluneen keväänä tehnyt lahjoituksen jollekin järjestölle, mikä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin pari vuotta sitten (23 %). Ukrainan sota on syystäkin nostanut auttamishalun pinnalle, mutta omankaan maan kohteita ei ole unohdettu. Kiitos siitä. VALAN TIEDOTTEESSA nostettiin esiin myös se, että kaiken lahjoittamisen lähtökohta on tietoisuus sen tarpeesta. Autamme mielellämme, kunhan huomaamme, että apua tarvitaan. Taas kerran ajattelin, miten hyvä on, että meillä Tukilinjassa keskitytään apurahatoiminnan ohella myös lehden tekoon. Luettuaan yhden Tukilinjan kannesta kanteen saa jo aika kattavan kuvan siitä, mitä Tukilinja-säätiö tekee ja miksi. Lisäksi on voinut ottaa osaa siihen iloon ja elämänmuutokseen, jonka oikeaan aikaan saatu apu ja rohkaisu saavat aikaan. Tällainen ilo kantaa pitkälle ja valaisee myös antajan elämää. Me autamme, koska haluamme pitää kaikki mukana – kuulua välittävään ja hyvään yhteisöön. Paras tapa kokea tämä on antaa apua, kun sitä tarvitaan. TÄMÄN LEHDEN ajankohtaisjutuissa jatkamme sodan vaikutusten kartoittamista haastattelemalla ukrainalaista vammaisaktivistia, kertomalla miten vammaisten pakolaisten tuloon on Suomessa valmistauduttu sekä selvittämällä, miten toimintarajoitteiset asukkaat tulisi väestönsuojien kunnostamisessa ja pelastussuunnitelmassa huomioida. Kerromme myös, miten vammaisuus vaikuttaa fyysisen läheisyyden kokemukseen – ja miten ikävästi se vaikuttaa joidenkin kanssaihmisten käytökseen. Lähisuhdeväkivaltaa ja uhkailua vammaiset joutuvat nimittäin kokemaan lähes kaksi kertaa useammin kuin muut. Vastapainoksi seuraamme ihmisen kokoisten unelmien tavoittelua ja toteutumista: Tarja Perkiön tietä kirjailijaksi, Kirsi Hartikaisen elämänmuutosta taidekäsityöntekijäksi, Janica Strandmanin musiikintäyteistä arkea, Eveliina Ruhalahden laulajanuraa sekä Iiris ja Veli-Matti Aittolan huumorintäyteistä kiekkoilijanelämää. Ehkä lehden tullessa lämpö on jo saapunut Suomeenkin. Joka tapauksessa ihanaa ja turvallista kesää, rakkaat lukijat ja tukijat! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi Tukilinja 3/2022 3
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Pyörätuolitanssia tähtien kanssa Ruotsin Tanssii tähtien kanssa tv-ohjelmaan Let’s Dance 2022 osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa pyörätuolilla liikkuva kilpailija: seikkailija ja luennoitsija Aron Anderson, jonka tanssiparina oli ammattitanssija Jasmine Takács. Aronsen pärjäsi kisassa melkein loppuun asti ja putosi vasta semifinaalissa. Anderson on ensimmäinen pyörätuolia käyttävä mies, joka on osallistunut tämän konseptin tv-kisaan koko maailmassa. Sekä yleisö että tuomaristo olivat hänen suorituksestaan innoissaan, vaikka Anderson väittää tanssineensa aiemmin ainoastaan juhlissa klo 2 aamulla. Aftonbladetin mukaan monet pyörätuolia käyttävät ihmiset ovat kertoneet, että hekin aikovat ruveta tanssimaan nähtyään, kuinka Anderson tanssii. Se on kuulemma juuri se syy, miksi hän suostui tulemaan ohjelmaan mukaan. Andersonin päätä ei ole aiemminkaan kovissa paikoissa palellut: hänet tunnetaan muun muassa siitä, että hän on kiivennyt pyörätuolilla sekä Ruotsin korkeimmalle vuorelle Kebnekaiselle että Tansanian Kilimanjarolle. Hän on myös voittanut hopeaa Ironman-kisoissa Havaijilla vuonna 2017. Suomalaiset Kanadassa Tänä vuonna Torontossa, Kanadassa toteutettava Nordic Bridges -hanke on kaikkien aikojen suurin ulkomailla järjestettävä yhteispohjoismainen kulttuuripanostus. Vuoden aikana esitellään pohjoismaista nykykulttuuria laidasta laitaan: digitaidetta, muotoilua, kirjallisuutta, musiikkia, elokuvia ja ruokakulttuuria. Esillä on myös vammaisia taiteilijoita Suomesta. Toronton Artport Galleriassa nähdään 3.7. asti käsitetaiteilija ja vammaisaktivisti Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen näyttely This is Not a Rehabilitation Project eli ”Ei tää mitään kuntoutusta ole”, kuten taiteilija näyttelynsä nimen itse kääntää. Teokset ottavat kantaa vammaispolitiikkaan, apuvälineiden estetiikkaan ja vammaisten naisten kokemaan väkivaltaan. Gallerian yhteydessä on myös työtila, jossa voi seurata taiteilijan työskentelyä ja keskustella hänen kanssaan. Kohtaamiset ihmisten kanssa ovat Wallinheimo-Heimoselle osa taiteellista työskentelyä. ”Erityisesti odotan paikallisten vammaisaktivistien tapaamista voidakseni jutella siitä, miten vammaisten unohtaminen pandemian aikana oli ylipäätään mahdollista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista huolimatta”, hän kommentoi. Hankkeeseen liittyi myös myös huhtikuussa pidetty kuurojen ja vammaisten ihmisten CoMotion-festivaali. Siellä Suomea edusti viittomakielinen, kuuro räppäri Signmark konsertillaan One Night with Signmark. 3 OSCARIA CODALLE Vammaisaiheiset elokuvat ovat perinteisesti menestyneet maaliskuisissa Oscar-mittelöissä, mutta harvoin vammaisten näyttelijöiden tähdittäminä. Nyt oli toisin: elokuvan Coda – kahden maailman välissä keskeisistä näyttelijöistä kolme oli kuuroja. Coda tarkoittaa kuurojen vanhempien kuulevaa lasta. Oscarit tulivat parhaasta elokuvasta, miessivuosasta ( Troy Kotsur) sekä sovitetusta käsikirjoituksesta. Troy Kotsur on ensimmäinen kuuro mies, joka on saanut Oscar-palkinnon. Marlee Matlin, joka Codassa esittää hänen vaimoaan, sai aikoinaan Oscarin elokuvan Sanaton rakkaus (1986) pääosasta. KIRJOITA SELKONOVELLI! Selkokeskus ja Oppimateriaalikeskus Opike järjestävät novellikilpailun Kehitysvammaliiton 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Kilpailuun voi osallistua selkokielisellä novellilla, jonka aiheena on ilo ja joka on suunnattu selkokieltä tarvitseville nuorille aikuisille tai aikuisille. Ilo-kirjoituskilpailuun voi osallistua 14.8.2022 mennessä. Voittajanovellin kirjoittaja palkitaan 500 eurolla, lisäksi raati palkitsee noin 10 muuta novellia 200 eurolla. Opike julkaisee voittajateksteistä selkokielisen novellikokoelman. Ohjeet Ilo-kilpailuun osallistumiseksi löytyvät Selkokeskuksen nettisivuilta. SOKEAIN KUUNNELMAPALKINTO Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2021 parhaana kotimaisena kuunnelmana sarjakuunnelman Armi Aavikko – Siinä välissä olin elossa. Armin pääroolin näytellyt Minka Kuustonen palkittiin vuoden ääninäyttelijänä. Kesällä 2021 Radio Suomessa esitetty 20-osainen kuunnelma syventää edesmenneen missin ja laulajan Armi Aavikon henkilökuvaa. Suureen suosioon noussut kuunnelma on pysyvästi kuunneltavissa Yle Areenassa. 4 Tukilinja 3/2022 Oli synkkä ja myrskyin en yö…
TALLENTEET SOUNDTRACK SUORATOISTONA Svenska Teaternissa nähty palkittu yhteistuotantoesitys I det stora landskapet eli Suuressa maisemassa – satumainen perhekronikka jatkaa elämäänsä Yle Areenassa ja nyt myös soundtrackinä, joka löytyy suoratoistopalveluista Spotify, YouTube Music, Apple Music ja Tidal. Esitys käsittelee vammaisuutta sadun ja musiikin keinoin. Markus Fageruddin säveltämän musiikin esittävät näyttelijät, Wegelius Kamarijouset ja Resonaarigroup. Sanat lauluihin ovat Duv Teaternin kehitysvammaisten näyttelijöiden käsialaa. VIDEO YOUTUBESSA Video DiDa-festivaalin tunnelmia 2021 kertaa Vammaisten päivänä 3.12 Musiikkitalolla pidetyn verkkotapahtuman huippuhetkiä. Tukilinjankin sponsoroiman tapahtuman esiintyjäkaartissa olivat mukana mm. laulaja-muusikko Mikko Herranen, räppäri MC Cepari, taiteilija Maarit Hedman, valokuvaaja Jussi Rinta-Hoiska sekä Vimmaja Jussi-palkittu näyttelijä Petri Poikolainen. Video löytyy YouTubesta. Access All – BBC:n vammaissivusto Huhtikuusta alkaen BBC:n vammaisille suunnattu ajankohtaispalvelu, entinen Ouch! löytyy BBC:n nettisivuilta nimellä Access All. Päätarjontana ovat edelleen podcastit, joiden tyyli on päivittynyt yhteiskunnallisemmaksi: Luvassa on aina viikon tärkeimmän uutisaiheen käsittely vammaisten näkökulmasta sekä jonkun nimekkään henkilön haastattelu. Facebookissa palvelun nimenä on nyt BBCAccessAll ja houkuttimena pariminuuttiset videoesittelyt podcastien julkkisvieraista. 6. toukokuuta podcastin aiheena oli Eurovision laulukilpailun tämänkertainen vammainen esiintyjä, sekä sateenkaaren että autismin kirjoon kuuluva Sheldon Riley Australiasta. Hän kertoi mm. keinoista, joilla selviää meluisissa esiintymistilanteissa. Autismidiagnoosin Sheldon sai jo lapsena eikä hänen uskottu oppivan puhumaan. Ilmaisun tarvetta löytyi kuitenkin laulajan uraksi asti. 14-vuotiaana Riley tuli seksuaalisen identiteettinsä suhteen kaapista, mutta itsetunnon löytäminen vei kauemmin. Siksi hän pitää esiintyessään yhä naamiota. Euroviisuesityksen huipentumana oli sen pois ottaminen. Access All -osaston sisältö on taattua BBC-laatua. Nettisivustolta löytyy podcast-linkkien lisäksi vammaisaiheisia uutisartikkeleita ympäri maailmaa sekä linkit BBC:n ohjelmistossa nähtyihin vammaisaiheisiin tvja radio-ohjelmiin, joita näyttää voivan katsella ja kuunnella sivuston kautta myös Suomesta käsin. TikTok-kokki Adam Libby TikTok-videosovelluksessa katsojia villitsee nyt amerikkalainen amatöörikokki Adam Libby, jonka charmikasta, antaumuksellista ruoanvalmistusta ja ruokailua seuraa siellä jo 1,7 miljoonaa ihmistä. Adam on pikkupojasta asti esiintynyt naapurustolleen ja haaveillut näyttelijän ammatista. 30-vuotiaana tämä downin syndrooman omaava kokkaaja saavutti videointia osaavan tukiverkostonsa avulla tavoitteensa – yhdessä vuodessa. Nyt uusia videoita syntyy viikoittain ja Libby on kysytty haastateltava maailman medioissa. JOSH THOMASILLA AUTISMI Australialaisen koomikon Josh Thomasin tuottama ja käsikirjoittama tv-sarja Kyllä kaikki järjestyy! siirtyi juuri Areenasta TV2:een. Thomas esittää siinä vähän yli kaksikymppistä Nicholasta, joka joutuu yllättäen huolehtimaan kahdesta pikkusisarestaan. Toinen heistä kuuluu autismin kirjolle ja hänellä on myös autistinen tyttöystävä. Sarjan toisella tuotantokaudella huomio kiinnittyy Nicholasin itsensä saamaan autismidiagnoosiin. Taustalla on sama tilanne Josh Thomasin elämässä: hän sai ennen toisen kauden käsikirjoittamista diagnoosin autismin kirjolle kuulumisestaan. UUSI HAHMO SEESAMITIELLÄ Vuodesta 1969 jatkunut amerikkalainen, nukkeanimaatioita sisältävä lastensarja Sesame Street tunnetaan Suomessa hassunhauskoista nukkehahmoistaan, joita nähtiin myös vähän varttuneemmille suunnatussa viihdesarjassa The Muppet Show. Vuonna 2016 Sesame Street siirtyi HBO:lle ja nähdään nyt HBO Maxissa. Sesame Streetissä lapsille opetetaan hyviä tapoja ja sosiaalisia taitoja. Niitä välittää huhtikuusta alkaen myös pyörätuolia käyttävä nukkehahmo Ameera. Hän on mukana erityisesti sarjan opetusanimaatioissa sekä jaksoissa, joissa käsitellään vammaisuutta ja pakolaisuutta. Tukilinja 3/2022 5
6 Tukilinja 3/2022 VÄESTÖNSUOJELU Taloyhtiöt varautuvat kriiseihin Väestönsuojia huolletaan ja pelastussuunnitelmia päivitetään nyt taloyhtiöissä vauhdilla. Toimintarajoitteisten asukkaiden kannattaa varmistaa, että heidät otetaan suunnitelmissa huomioon. TEKSTI Sari Heino-Holopainen Hyvä vinkki on sopia vammaiselle henkilölle taloyhtiöstä etukäteen tukihenkilö. Esteettömiä niistä ovat varmuudella kuusi metroasemaa. Kalliosuojat eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa niihin kannetaan liikuntarajoitteisia, jos metroasemille ohjaaminen ei ole mahdollista. Koulujen, liikuntatilojen ja hoitoyksiköiden väestönsuojat ovat usein esteettömiä tai pyritään tekemään esteettömiksi”, kertoo Helsingin Pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojeluyksikön päällikkö Petri Parviainen. Suojia on vähemmän kuin helsinkiläisiä, koska suuri osa väestöstä pyritään hätätilassa evakuoimaan turvallisemmalle alueelle. ”Helsingin kaupungin evakuointisuunnitelmassa ovat ensimmäisessä vaiheessa heikossa asemassa olevat kansalaiset, kuten esimerkiksi liikuntarajoitteiset ja vammaiset ihmiset, lapset ja vanhukset.” Heidän avuntarpeensa on suunnitelmissa otettu huomioon ja avustavia henkilöitä on evakuointitilanteessa saatavilla. Taloyhtiön vastuu Ukrainan sota on käynnistänyt väestönsuojien kunnostuksen monessa taloyhtiössä. ”Helmikuun lopusta alkaen on kiirettä pitänyt. On tehty suunnitelmien tarkastuksia ja koulutettu ihmisiä. Myös Helsingin Pelastusliitto HelPe ry:n Väestönsuojan hoitaja -kurssit ovat täyttyneet ja lisäkursseja on järjestetty”, Petri Parviainen kertoo. Jokaisella taloyhtiöllä tulee olla pelastussuunnitelma ja väestönsuojan käyttöönottosuunnitelmassa on huomioitava asukkaiden avustustarve. Parviainen kehottaa toimintarajoitteisia asukkaita tai heidän avustajiaan kuitenkin varmuuden vuoksi tarkistamaan pelastussuunnitelman. Tieto avuntarpeesta tärkeä Suojautumistilanne ei yleensä tule yllätyksenä, joten siihen ehditään varautua. Toimintarajoitteisia asukkaita koskevien järjestelyjen yleisperiaate on hyvä kirjata pelastussuunnitelmaan, neuvoo Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja, majuri evp Olli-Veikko Kurvinen, joka vastaa Väestönsuojan hoitaja -kursseista. ”Taloyhtiön kannattaa kannustaa asukkaitaan kertomaan mahdollisista liikkumisrajoituksistaan hallitukselle tai nimetylle turvallisuusvastaavalle, jotta väestönsuojan käyttöönottotilanteessa varmistetaan henkilön siirtäminen suojaan ja mahdolliset erityisjärjestelyt suojassa.” Kurvinen muistuttaa kuitenkin, että mikäli taloyhtiö itse kerää henkilötietoja, sen on tapahduttava tietosuoja-asetuksen puitteissa. Omatoimisesti suojiin Taloyhtiöiden suojien käyttöönotosta vastaavat asukkaat väestönsuojahoitajan johdolla. Hyvä vinkki on sopia vammaiselle henkilölle taloyhtiöstä etukäteen tukihenkilö, esimerkiksi tuttu naapuri. Usein suojat ovat varastotiloina eivätkä vammaiset henkilöt välttämättä pysty itse tyhjentämään varastokomeroitaan. Jos suoja on esteellinen, apua tarvitsevat joko kannetaan suojiin tai heidät evakuoidaan. On hyvä tietää, että lemmikkieläimet ovat väestönsuojissa kiellettyjä, mutta opaskoirilla on oikeus niihin päästä. Varaudu ruokarepulla Petri Parviainen muistuttaa, että väestönsuojat ovat hyvin alkeellisia ja niissä on tarjolla ainoastaan vettä. Saniteettitiloina ovat yleensä yksinkertaiset siirtokäymälät, joissa näkösuojana on vain kangas. Yleisenä varautumisohjeena on pitää kotona riittävästi ruokaa ja vettä 72 tunniksi. Väestösuojaan mennessä tämä kotivara pakataan mukaan reppuun. ”Lääkkeitä ja kuivamuonaa, esimerkiksi säilykepurkkilihaa ja muuta säilyvää, kylmänä syötävää”, Parviainen neuvoo. VÄESTÖNSUOJIA kunnostetaan nyt vauhdilla vastaamaan uusia turvallisuushaasteita. ”Ukrainan sota on kärjessä, mutta talvimyräkät, sähkökatkot ja tulvat ovat sellaisia todennäköisiä asioita, joihin pitää varautua, varsinkin kaupunkielämässä, eikä koronakaan ole loppunut vielä”, kommentoi Pirkko Mahlamäki, joka edustaa Suomea Euroopan Vammaisfoorumissa (EDF). YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa varmistamaan vammaisten henkilöiden suojelun vaarallisissa tilanteissa, kuten aseellisissa selkkauksissa, humanitaarisissa hätätiloissa ja luonnonkatastrofeissa. ”Tärkeintä on taata esteettömyys ja saavutettavuus. Saavutettavuus sisältää sen, että tieto tilanteesta tavoittaa kaikki ja että informaatio tulee selkokielellä”, Mahlamäki muistuttaa. Väestönsuojat esteellisiä Sisäministeriön pelastustoimen erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo, että suojia on Suomessa laskettu olevan tarpeeksi, mutta niiden kunnosta ei ole tietoa. ”Väestönsuojat ovat varsinkin taloyhtiöissä yleensä irtaimistovarastoina. Ovatko ne esteettömiä, niin se pohjaa normaaliajan käyttöön ja ympäristöministeriön laatimiin lakeihin ja säädöksiin.” Jokainen, joka on kavunnut portaita ja ylittänyt turvaovien korkeita kynnyksiä taloyhtiön häkkivarastoon, tietää esteettömyyden yleistason. Helsinki varautunut ”Helsingin kaupungilla on omia isoja kallioväestönsuojia 60, joihin mahtuu 200 000 ihmistä. Tästä pitää tehdä vielä selkovers io.
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Jussi Helttunen Vammaiset sotapakolaisina Onko Suomeen jo tullut vammaisia pakolaisia Ukrainasta? Vastaajana Karoliina Mäki vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilmasta. Tukilinja 3/2022 7 1. Kuinka monta vammaista tai pitkäaikaissairasta pakolaista Suomeen on tullut Ukrainasta? ”Sitä on vaikea sanoa tällä hetkellä. On huomioitava, että vastaanottojärjestelmällä on vaikeuksia tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Resurssit menevät nyt asumisen ja muiden palveluiden järjestämiseen, ei tilastointiin.” ”Hilmaan on ottanut yhteyttä muutama Ukrainasta tullut perhe, jossa on vammaisia lapsia. Nämä yhteydenotot ovat lisääntymässä.” ”Vammaisilla ihmisillä on erityisiä vaikeuksia päästä pois sota-alueelta ja varmaan heidän määränsä lisääntyy myöhemmin. Sodan jatkuessa yhä useampi ihminen myös loukkaantuu ja vammautuu. 2. Kuinka suuri osa pakolaisista on yleensä toimintarajoitteisia? ”Suomi vastaanottaa vuosittain noin 750–1050 kiintiöpakolaista. Suomen linja on ollut vastata erityisen haavoittuvassa olevien pakolaisten hätään kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Kiintiössä ovat mukana vammaiset ja sairaat pakolaiset. Lisäksi meille tulee turvapaikanhakijoita, joista osa saa turvapaikan ja pakolaisstatuksen.” ”Kun mietitään pakolaisuuden syitä – mm. sodat ja vainot – voidaan arvioida, että monella ellei suurimmalla osalla on niiden aiheuttamia toimintarajoitteita. Pakomatkan ja pakolaisleirin kokemukset voivat tuoda myös traumaperäisiä toimintarajoitteita.” 3. Onko vammaisilla maahanmuuttajilla tai pakolaisilla heti oikeus apuvälineisiin ja esteettömään asumiseen? ”Turvapaikanhakijoilla on oikeus kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon ja siihen liittyviin apuvälineisiin. Vastaanottokeskuksissa tulee huomioida esteetön asuminen heti, mutta on eri asia, toteutuuko tämä varsinkin nyt, kun uusia vastaanottokeskuksia perustetaan nopeasti vanhoihin kiinteistöihin.” ”Maahanmuuttajia tulee Suomeen monesta eri syystä, kuten työ, opiskelu, perheside ja pakolaisuus, samoin monesta eri maasta. Vammaistuet ja palvelut riippuvat näistä seikoista. Kotikuntamerkintä tai sen puuttuminen vaikuttaa myös merkittävästi.” 4. Mitkä ovat vammaisten maahanmuuttajien tyypilliset ongelmat? ”Keskeisin haaste on Suomen kansalaisuuden saaminen. Suomen kielen oppiminen on vammaisena vaikeampaa ja kestää yleensä kauemmin kuin vammattomalla maahanmuuttajalla. Kielitaitovaatimuksesta poikkeamista voi hakea, mutta se vaatii paljon töitä ja usein myös rahallista satsausta. Toivoisimme, että toimintarajoite tai vamma huomioitaisiin siten, että kielitaitovaatimus olisi lievempi.” 5. Mitä apua vammainen maahanmuuttaja saa tukikeskus Hilmasta? ”Kerromme vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista Suomessa ja autamme saamaan kontaktin viranomaisiin. Meillä on ryhmätoimintaa koko perheelle ja naisille on vertaisryhmä, jonka kanssa käydään retkillä. Meiltä saa tukea kaikkeen, mikä liittyy Suomessa asumiseen ja kotoutumiseen. Emme jätä ketään yksin selviytymään palveluviidakossa!” 6. Teettekö yhteistyötä vastaanottokeskusten ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa? ”Vastaanottokeskuksista tulee jonkin verran kysymyksiä ja yhteistyöpyyntöjä. Olemme kouluttaneet vastaanottokeskuksen henkilökuntaa vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Maahanmuuttoviranomaisiin olemme myös aktiivisesti yhteydessä ja suunnittelemme heidänkin kanssaan entistä tiiviimpää yhteistyötä.” 7. Millaisissa asioissa olette auttaneet vammaisia ukrainalaisia pakolaisia? ”Ensimmäiset kysymykset ovat liittyneet vammaisten lasten koulunkäyntiin. Äidit ovat huolissaan siitä, etteivät lapset joutuisi olemaan liian kauan ilman koulun tuomaa oppimista, turvaa ja sosiaalisia kontakteja. Mahdollisuus oppimiseen ja koulunkäyntiin on jokaisen lapsen oikeus!” Karoliina Mäki, 48. Koordinaattori, Tukikeskus Hilma. Hilma on osa vammaisjärjestöjen kattojärjestö Vammaisfoorumi ry:n toimintaa.
8 Tukilinja 3/2022 YHTEISKUNTA VAMMAISET SODAN KAAOKSESSA Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset eivät ilman apua pääse pommeilta suojaan eivätkä sotaa pakoon. Ukrainalainen vammaisaktivisti Irina Sarancha auttaa suomalaista Abilis-säätiötä viemään heille apua. TEKSTI Sanni Purhonen Kramatorskista, Donetskista evakuoitua vammaista pakolaista siirrettiin maaliskuussa bussiin Lvivin rautatieasemalla. K U V A : L E H T IK U V A .
”Monet asuvat kerrostaloissa, joissa ei lähtökohtaisesti ole hissejä. Pommisuojiin ei pääse lähtemään ja jos pääsisi, ne tuskin olisivat esteettömiä.” Tukilinja 3/2022 9 H aastattelen videokokousohjelman ja tulkin välityksellä cp-vammaista ukrainalaista Irina Saranchaa, 43. Tämä pitkän linjan vammaisaktivisti asuu nyt Italiassa, jonne hän päätyi auttaessaan lapsia sinne turvaan. Haastattelun aikoihin hän oli majoittunut samaan asuntoon kolmen perheen kanssa. Sarancha on lapsiin erikoistunut pedagogi ja psykologi, joka ennen sotaa työskenteli pienen vammaisjärjestön Parostokin johtajana Vinnytsassa, Keski-Ukrainassa. Parhaillaan hän auttaa suomalaista, kehitysyhteistyötä tekevää vammaisjärjestöä Abilista saamaan kontakteja vammaisjärjestöihin Ukrainassa, jotta apua voitaisiin tehokkaasti kanavoida sodan keskellä eläville vammaisille ihmisille. Hauras väestönosa Vammaisten hauras asema kriiseissä on Irina Saranchalle surullisen tuttu. Hänen järjestönsä yhtenä kohderyhmänä ovat jo vuosia olleet maan sisäiset vammaiset pakolaiset, jotka pakenivat Krimin taistelujen alta Itä-Ukrainasta ja majoitettiin kuka minnekin, eri puolille maata. Sarancha tekee nyt työtään ulkomailta käsin ja toivoo, että voisi myöhemmin taas palata kotimaahansa. Psykologina hän kykenee kuitenkin auttamaan sotaa pakenevia lapsia käymään läpi kokemaansa. Hän painottaa, että tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää pystyä jotenkin varmistamaan lapselle sisäinen vakaus ja tasapaino, niin haastavaa kuin se onkin. Sota keskeytti työn Ukrainassa vammaisten asema ei ollut ennen sotaakaan helppo. Jotkut vammaiset ihmiset asuivat toki omissa kodeissaan, mutta suurin osa oli sijoitettu sairaalaan tai laitoksiin. Ennen taisteluja Saranchan kaunis kotikaupunki Vinnytsa oli rauhallinen 300 000 ihmisen asuinseutu, joka vielä parikymmentä vuotta sitten oli kuitenkin hyvin esteellinen: melkein mihinkään julkiseen tilaan ei päässyt eikä esteettömiä vessojakaan juuri ollut. “Toteutimme esteettömyysohjelmia ja olimme saaneet jo paljon aikaan. Sota lopetti kaiken tämän kerralla”, hän huokaa. Sarancha kertoo Parostokin jakaneen sodan alettua vammaisille tiedon lisäksi elintarvikkeita ja muuta aineellista tukea. Työ pohjautui paljolti sen vammaisten työntekijöiden omiin kokemuksiin ja oli sellaisena kullanarvoista. Asenteet tiukassa Työtä riittäisi siis ilman sotaakin, sillä vaikka esteettömyydessä on menty eteenpäin, asenteet vammaisuutta kohtaan ovat yhä monesti entisaikaisia. Kaikilla vammaisilla lapsilla ei ole edes mahdollisuutta päästä kouluun. “Ennakkoluulot varsinkin kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan ovat suuria. Asenteiden muuttaminen on esteettömyystyötä vaikeampaa”, Irina Sarancha arvelee. Hän oli itse perheensä ainoa lapsi. Vanhempiensa tuella hän taisteli tiensä tavalliseen kouluun käytyään ensin pari vuotta erityiskoulua. Se oli hänen elämänsä kannalta ratkaiseva onnistuminen. Suora tuki auttaa Asenteet vammaisia kohtaan olivat Saranchan mukaan jo asteittain paranemassa Ukrainassa. Vammaisia oli jo päässyt töihin ja opiskelemaan. Sitten tuli Venäjän hyökkäys. Tällä hetkellä Ukrainassa elävien vammaisten ihmisten tilanne on todella vaikea. Monet asuvat kerrostaloissa, joissa ei lähtökohtaisesti ole hissejä. Pommisuojiin ei pääse lähtemään ja jos pääsisi, ne tuskin olisivat esteettömiä. ”Kellään ei ole oikein tietoa, mitä voisi tehdä vammaisten hyväksi”, Sarancha kuvailee tilannetta. Suomea ei tunneta Jotkut maat ottavat vastaan vammaisia pakolaisia ja ne, joilla on vaikkapa tuttaviensa avulla mahdollisuus lähteä, tietenkin pyrkivät pakoon. Sarancha ei kuitenkaan ole kuullut yhdestäkään, joka olisi lähtenyt Suomeen. Maata ei Ukrainassa kovin hyvin tunneta. Hän terottaakin, miten tärkeää olisi, että ukrainalaiset vammaiset saisivat tietoa siitä, millaista apua Suomesta olisi saatavissa, mikä taho tai järjestö sitä tarjoaa ja miten sitä voisi pyytää. Jos paras tapa antaa apua tälle kohderyhmälle mietityttää, hyvä tapa auttaa on hänen mielestään tukea vammaisten ihmisten omia, heitä suoraan tukevia järjestöjä, kuten Abilis-säätiötä. Huoli kalvaa Irina Sarancha kertoo olevansa koko ajan huolissaan 74-vuotiaasta äidistään, joka joutui jäämään Ukrainaan, koska ei terveydentilansa vuoksi pystynyt lähtemään pakoon. Sarancha voi vain toivoa, että häntä autettaisiin, ja yrittää tehdä kaikkensa avun järjestämiseksi. ”Tilanne on epävakaa ja pelottava”, hän toteaa. ”Vammaiset ihmiset tarvitsevat normaalioloissakin apua, joten tällainen sotatila on heille hyvin raskas. Monellakaan ei ole taloudellisia keinoja selvitä, saati paeta – ei varmuutta siitä, mitä tapahtuu ja voiko kukaan lopulta heitä auttaa.” Ukrainalainen lastenpsykologi ja vammaisaktivisti Irina Sarancha pakeni Italiaan.
10 Tukilinja 3/2022 YHTEISKUNTA Palveluja pakolaisille Kuurojen liitto vastaa viittomakielisten pakolaisten tuloon tarjoamalla heille tietoa, kotouttamispalveluja ja majoitusta. TEKSTI Sanni Purhonen rojen kansanopistoon, palveluohjausta arkija turvapaikka-asioissa sekä vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä viittomakielisten kanssa. Olemme myös tiedottaneet viranomaisille kuurojen pakolaisten tarpeista niin, että he saisivat asua ja oleskella pääkaupunkiseudulla lähellä viittomakielisiä palveluja”, kertoo Helena Torboli. Ensimmäiset ukrainalaiset kuurot ovat jo alkaneet opiskella suomalaista viittomakieltä Kuurojen kansanopistossa. Ukrainassa lähtöapua Torbolin mukaan Ukrainan kuurojen liiton puheenjohtaja on osallistunut Kuurojen maailmanliiton (WFD) etäkokouksiin ja päivittänyt niissä tilannetta, joka on Ukrainassa erittäin vaikea. Ukrainan kuurojen liiton väki on jäänyt maahan hoitamaan tiedotusta suojeluja turvallisuusasioista sekä tukemaan kuurojen evakuointia sota-alueelta. Monet kuurot ovat päässeet pakenemaan, kun tiedossa on ollut viittomakielistä apua ja kuurojen verkosto. Lähtemisen on voinut estää myös esimerkiksi tiedon puute tai viranomaismerkintä, jonka mukaan miehen olisi jäätävä puolustamaan maata. On vaatinut lisäselvityksiä, jotta maasta poistuminen on onnistunut. Turvaan pääsemisen jälkeenkään ongelmat eivät ole loppuneet. WFD on korostanut, että kuuroilla pakolaisilla on oikeus saada humanitaarista apua, tietoa ja peruspalveluita viittomakielellä. On kuitenkin haasteellista saada apua ja tukea, jos ei vielä osaa toisen maan viittomakieltä. Tuhansia jo paennut WFD on arvioinut, että huhtikuun alussa Ukrainasta on vastaanotettu muihin maihin arviolta 4 500 kuuroa pakolaista. Puolassa heitä on yli 2000, Romaniassa noin 1000, Saksassa 500 ja Unkarissa 250. Pohjoismaista Ruotsissa on kuuroja pakolaisia eniten, 86, Suomessa vasta kahdeksan. Huhtikuun lopulla Kelan tulkkauspalvelu oli vielä pakolaistilanteessa jäljessä. Pakolaiset joutuvat ensin opiskelemaan suomalaista viittomakieltä ja voivat käyttää tulkkauspalvelua vasta, kun ovat saavuttaneet siinä riittävän taitotason ja rekisteröityneet kotikuntaan. Viranomaiset voivat kuitenkin esimerkiksi vastaanottokeskuksessa järjestää kansainvälisen viittomisen tulkkausta. Koordinaatioryhmä pyrkii edistämään tulkkauspalvelun kehittämistä ja vertaistulkkausta pakolaisten asioinnin helpottamiseksi. Helpointa on, jos viittomakieltä käyttävät voidaan sijoittaa pääkaupunkiseudulle tukipalvelujen lähelle. K U V A : L E H T IK U V A . Kahden kiovalaisen lastenkodin vammaiset lapset evakuoitiin maaliskuussa Zahonyyn, Unkariin. SUOMEEN OLI huhtikuun loppuun mennessä saapunut Ukrainasta 8 viittomakielistä, kuuroa sotapakolaista, mutta lisää on todennäköisesti tulossa. ”Ukrainan naapurimaissa kuuroja pakolaisia on liikkeellä tuhansia ja varaudumme Suomessa uusien pakolaisten saapumiseen kesän tullessa”, toteaa Kuurojen liiton aluetyön johtaja Helena Torboli. Hän vetää viittomakielisten pakolaisten palvelutarvetta kartoittavaa ja siihen vastaavaa sisäistä koordinaatioryhmää, jonka Kuurojen Liitto on perustanut yhdessä Kuurojen kansanopiston kanssa. Ryhmän jäsenillä on asiantuntemusta esimerkiksi viestintäja palveluasioissa sekä kotouttamiskoulutuksessa. Tietopaketti pakolaisille ”Olemme luoneet liiton verkkosivuille Ukrainan pakolaisten tietopaketin ja avanneet pakolaisten käyttöön Facebook-ryhmän, johon myös halukkaat auttajat voivat osallistua. Organisoimme tilapäisiä majoituspaikkoja esimerkiksi Kuu
Olen kuullut monen ihmisen viime aikoina kuvailevan sydämessään olevaa tummaa möykkyä, joka aiheuttaa lohduttoman surullisuuden tunteen. TULILINJALLA / KOLUMNI Heidi Finnilä Kolumnisti Heidi Finnilä, 54, Helsinki. Toimintarajoite Masennus, työuupumus ja kaikenlainen yliherkkyys. Ammatti Toimittaja. Teen myös podcastia Min galna mamma yhdessä tyttäreni Vivin kanssa. Mielen rauhaa sota-aikana OLEN KUULLUT MONEN ihmisen viime aikoina kuvailevan sydämessään olevaa tummaa möykkyä, joka aiheuttaa lohduttoman surullisuuden tunteen. Oman kokemukseni mukaan se möykky ei hellitä, jos ei itke. Olen löytänyt aamulenkkini varrelta syrjäisen paikan pienvenesatamasta. Päästän koiran vapaaksi, varmistan, että ketään ei ole näköpiirissä, ja sitten annan itkun tulla. Mitä pahempi ilma, sen parempi. Silloin voin jopa huutoitkeä, jos siltä tuntuu. Itkun jälkeen möykky ihan oikeasti liukenee ja on helpompi hengittää. Olen myös tehnyt hyvän työn ja paljastanut salaisen itkuhuutopaikkani eräälle toiselle koiranomistajalle, joka valitti surumöykkyään. Möykky oli muodostunut työpaikalla, jossa hän ottaa vastaan maahan tulevia pakolaisia. ON HYVÄ, ETTÄ me ihmiset olemme empaattisia. On hyvä, että reagoimme emmekä ota kevyesti kanssaihmisten kärsimystä. Reagoiminen on luonnollista. Puhuminen ja tunteiden jakaminen auttaa. Itkemistä ei tarvitse hävetä. Ja vaikka maailmalla tapahtuu kauheita asioita, meidän ei tarvitse koko ajan olla huolissamme. Meillä on myös oikeus elää tätä hetkeä, yrittää olla läsnä tässä ja nyt ja tehdä asioita, jotka tuottavat meille iloa. Youtube Virtuaalikuoro – Terve Ukraina! Kriisipuhelin MIELI ry:n Kriisipuhelin, p. 09 2525 0111. Auki 24/7. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN järkyttää meidän kaikkien mieltämme. Me masennukseen taipuvaiset olemme ehkä vielä herkempiä järkyttymään kuin kovahermoisemmat. En kuitenkaan usko, että uutisointi Ukrainasta jättää ketään kylmäksi. Kriisipuhelimet käyvät kuumana ja onneksi apua on saatavilla. Puhuminen auttaa. Me kaikki olemme yksilöitä ja jokainen toivon mukaan keksii omat keinonsa kasassa pysymiseen, vaikka maailma ympärillä järkkyy. Kuitenkin Ukrainan kriisi on jo nyt johtanut monen kohdalla heikentyneeseen toimintakykyyn ja jopa sairaslomiin. ITSE OLEN NÄINÄ kuukausina ehtinyt käydä läpi monenlaista eri vaihetta. Ensimmäisenä tuli järkytys ja suru. Minulla on henkilökohtainen suhde Mariupoliin, jossa vietin kesällä 1990 unohtumattoman viikon opiskelijaporukassa juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista. Asuimme paikallisissa perheissä ja nautimme lämpimästä vieraanvaraisuudesta. Lauloimme Vladimir Vysotskin lauluja Mustanmeren rannalla, tutustuimme Tsehovin kotitaloon ja kävimme poimimassa vesimeloneita arbuusikolhoosissa. Uskoimme tulevaisuuteen ja demokraattisempaan maailmaan. Ja nyt tämä minulle rakas kaupunki on pommitettu hajalle. Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä viikkoina kävin useana päivänä Venäjän suurlähetystön edessä osoittamassa mieltä. Lauloin myös Ukrainan hyväksi virtuaalikuorossa. Minulla oli suuri tarve touhuta ja maalata julisteita. Samalla huomasin olevani normaalia väsyneempi. HERKKÄNÄ JA MASENNUKSEEN taipuvaisena ihmisenä kuormitun herkemmin. Minulla on myös taipumus ruveta käymään kierroksilla ja uupua. Medialukutaidosta luennoiminen on osa työnkuvaani Ylessä, ja koska sodassa ensimmäisenä häviää totuus ja propaganda leviää, sain tavallista enemmän kutsuja tulla luennoimaan. Yhdellä luennolla oli kuulijoina sekä ukrainalaisia että syyrialaisia pakolaisia. Tämän luennon jälkeen olin erityisen uupunut. Ihmisten todellinen hätä ja suru kuormitti mieltäni. Onneksi minä osaan itkeä. Tukilinja 3/2022 11
12 Tukilinja 3/2022 IHMISET Kosketus – onnen avain KOSKETUKSI TULEMINEN ja koskettaminen ovat ihmisen perustarpeita. Miten suhde kosketukseen muuttuu, kun tarvitsee toisen ihmisen apua voidakseen osoittaa kumppanille hellyyttä? Entä kun on jatkuvasti muiden käsiteltävänä? Vammaisia on aiemmin kasvatettu kuin puutarhatontuiksi – vailla sukupuolta, seksuaalisuutta ja ikää. Tämä yhdistettynä yhteiskunnallisiin ennakkoluuloihin vammaisia kohtaan voi aiheuttaa kriisejä: Kuuluuko läheisyys minulle? Onko minulla oikeus deittailla? Omaa läheisyyden tarvettaan ei välttämättä edes tunnista tai sitä saattaa vähätellä. Kuntoutuskeskuksissa saattaa kuulla vammaisilta itseltään, ettei deittailuun ole aikaa tai voimia, kun arki vie vammaisena enemmän energiaa. Seksologian ammattilaisena tämä ajattelumalli sattuu sieluuni: Usealla tutkimuksella on nimittäin osoitettu, miten myönteisesti läheisyys vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Näkymättömiä muureja Tätä juttua varten on haastateltu kahta anonyymina pysyvää vammaista henkilöä. ”M” asuu asumisyksikössä, ”R” henkilökohtaisen avun turvin omassa asunnossa. Molemmilla on lihassairaus. M kuvaa saaneensa lapsena ”normaalin” suhteen läheisyyteen – välittämistä esimerkiksi osoitettiin halaamalla. ”Teini-iässä en ajatellut fyysisen läheisyyden olevan merkittävä osa elämääni tai välttämättä edes kuuluvan minulle”, hän kuitenkin sanoo. Kysyimme kahdelta vaikeavammaiselta ihmiseltä, mitä fyysinen läheisyys heille merkitsee. Tilanne ei ole helppo, jos suhde omaan kehoon on hukassa eikä ympäristö tue rakkaudellista kosketusta. Onnen avaimet voi kuitenkin löytää. TEKSTI Pinja Eskola
Tukilinja 3/2022 13 Tällainen ajattelu on vammaisilla valitettavan yleistä. Siihen voi vaikuttaa se, että on jäänyt ulos fyysisistä leikeistä eikä suhdetta kosketuskulttuuriin ole muodostunut. Lisänä voivat olla tapailukokemuksen vähäisyys ja median näyttämät vammaisten kuvaukset (tai oikeammin niiden puute). Kliininen rajattomuus Vammaisia kosketetaan myös jatkuvasti. Avustaja on iholla auttamassa päivittäisissä toimissa. Lääkärit tutkivat, fysioterapeutit venyttelevät. M kuvaa tätä koskettamisen tapaa kliiniseksi ja jokseenkin kylmäksi, ei-välittäväksi. Harvoin terveydenhuollon ammattilaiset ovat etenkin vanhemmalta sukupolvelta kysyneet, onko jokin kosketuksen tapa ok. Tämä saattaa aiheuttaa sen, ettei vammainen tunne kehoa täysin omakseen, jolloin rajojen asettaminen on hankalaa. Sensitiivisyyteen vammaisen kehon rajojen kunnioittamisessa on herätty vasta viime vuosina. Helposti vietävissä Vaikka vaikeasti vammainen saattaa näistä syistä kokea, ettei omaa samanlaista oikeutta romanttissävyisiin ihmissuhteisiin kuin muut, kaipaa hän niitä yleensä silti. Tämä voi johtaa siihen, että päädytään viettämään aikaa henkilön kanssa, joka ei ole itselle jollain tasolla hyväksi tai joka koskettaa epämiellyttävällä tavalla. Koska vammainen on tottunut siihen, että häneen kosketaan eikä rajanvedostakaan ole välttämättä puhuttu, antaa hän kosketuksen tapahtua. Sekä M että R kertovat osaavansa kuitenkin erottaa avustukseen tai terveydenhuoltoon liittyvän toimenpiteen ja ilmaista muissa tilanteissa, että heihin saa koskea vain, kun he antavat siihen luvan. Itsemääräämisoikeuden tunnetta toki syö se, etteivät muut ihmiset esimerkiksi baarissa tai riennoissa aina kunnioita näitä rajoja, vaan tulevat iholle. Kasvotonta auttamista Vaikka läheisyys on ihmisen perustarve, voi kynnys pyytää apua esimerkiksi syliin pääsemiseksi olla myös suuri. ”Avun pyytäminen ei ole itsessään ongelma. Hyväksi ja luotettavaksi koettu avustaja on luonnollinen auttaja, mutta asumispalvelun työntekijän pyytäminen voi tuntua vastenmieliseltä” M selittää. Asumispalveluyksikössä ei voi tietää tai valita, kuka tulee auttamaan. Henkilökunnan määrä on usein alimitoitettu ja kiireinen, stressaantunut henkilöstö vaihtuu usein. ”Jos pitäisi pyytää avustajaa, joka ei ole ennen avustanut läheisyyden osoittamisessa, se voi tuntua kiusalliselta ja jännittävältä siinä mielessä, ettei tiedä, miten uusi ihminen tilanteeseen reagoi”, R pohtii. Kun M oli suhteessa toiseen vammaiseen henkilöön, häntäkin turhautti ja ahdisti, kun apua ei voinut pyytää. ”Myöhään illalla tai yöllä ei kumppanin avustaja ollut enää vuorossa eikä asumispalvelusta viitsinyt pidempiä apuja kysyä vähäisten henkilöstöresurssien vuoksi. Sellainen vie suhteesta jotain.” Muiden tahdissa Kun apuna on henkilökohtainen avustaja, ongelmat ovat erilaisia. Avustaja on usein läsnä vain osan päivästä. Entä jos ei kyetäkään tapaamaan silloin tai on muuta, auttamista vaativaa tekemistä? Tai jos juuri silloin, kun avustamassa on hyvä tyyppi, haluaakin mököttää nurkassa kuulokkeet korvissa. Pitääkö joustaa, kun ei tiedä, koska on seuraavan kerran mahdollisuus käpertyä kainaloon? Vaikka avustaja olisi tuttu, voi hänelläkin olla ennakkoluuloja vammaisen mahdollisuuksista solmia romanttisia ihmissuhteita. Henkilö saattaa pelätä avunpyyntönsä tulevan torjutuksi myös sen vuoksi, että hän on sateenkaareva. Aseta rajat Vammaiset ihmiset on pitkään ohitettu seksuaalikasvatuksessa. Todellisuudessa aiheen välttely ei suojele ketään, vaan sen ikätasoon sopiva, mutta seikkaperäinen käsittely auttaa kommunikoimaan paitsi omista tarpeista, myös rajoista ja toiveista. Se auttaa tunnistamaan ei-sopivan kosketuksen, jota voi tapahtua avustustilanteissakin. Tällä en tarkoita vain sopimatonta koskettelua vaan kaikkea kosketusta, joka tuntuu epämiellyttävältä. R kuvaa epämiellyttävää kosketusta esimerkiksi liian kovakouraiseksi, tai sitten tartutaan kiinni turhan herkästä kohdasta. ”Näistä on päässyt pyytämällä avustajaa koskettamaan eri tavalla.” R:lle opetettiin lapsena, että on ok sanoa, jos kosketuksen tapa ei tunnu hyvältä ja että tätä on kuunneltava. Kaikkien vammaisten lasten kohdalla näin ei ole tehty, ja se näkyy. Onnen avaimet M on vasta aikuisiässä oppinut nauttimaan läheisyydestä. Muutos on hänen mukaansa valtava: ”Nykyisin koen fyysisen läheisyyden hyvin luontevaksi osaksi elämääni. Se tekee hyvää ja on osa perustavanlaatuista ihmisyyttä. Aina sitä ei tosin ole ollut niin paljon kuin toivoisi. Viime kuukausina, kun olen ollut parisuhteessa, läheisyyden merkitys on elämässäni korostunut. Olen oppinut lisää siitä, minkälaisia kosketuksen tapoja koen miellyttävinä, ja olen löytänyt itsestäni entistä voimakkaampaa läheisyyden kaipuuta.” Onnen avaimiin kuuluukin se, että vammaiset saisivat nykyistä enemmän seksuaalikasvatusta. Sekä henkilökohtaisessa avussa että asumispalveluissa tulisi myös järjestää avustajille koulutusta seksuaalisuuden kohtaamiseen. Vammaisia on kasvatettu puutarhatontuiksi. K U V A : S IN IT TA L E U N E N / U N S P L A S H
14 Tukilinja 3/2022 YHTEISKUNTA VÄKIVALTA piilee asenteissa Vammaisuus lisää riskiä kohdata väkivaltaa. Taustalla on vähättelevä, ableistinen arvomaailma, jonka mukaan täysi ihmisarvo kuuluu vain vammattomille. TEKSTI Sanni Purhonen TUOREET TUTKIMUSTULOKSET vammaisuudesta ja lähisuhdeväkivallasta ovat karuja, mutta eivät yllättäviä Olin omalta pieneltä osaltani mukana kirjoittamassa maaliskuussa ilmestynyttä tutkimusraporttia vammaisten henkilöiden kokemasta lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta (*). Kynnys ry:n, Invalidiliiton ja THL:n tutkimus on Suomessa ensimmäinen laatuaan ja maailmallakin melkoinen harvinaisuus. On todella tärkeää, että tällaista vaikeaa aihepiiriä ylipäänsä tutkitaan. Mitä tutkimuksesta selvisi? Tiivistetysti: Ilmeni, että toimintarajoitteiset henkilöt kokevat kaikissa elämänvaiheissaan – lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisina – muuta väestöä todennäköisemmin väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Vammaisten henkilöiden on myös muita vaikeampi saada tilanteeseensa apua. Tekijänä tuttu Koska väkivallan tekijä on lähes aina vammaiselle henkilölle tuttu tai läheinen ihminen, vammainen voi olla väkivaltaisesta henkilöstä monin tavoin riippuvainen. Tämä saattaa vaikeuttaa avun saamista entisestään. Jos apua pääseekin hakemaan, voi hyvin olla, ettei lähin tai sitä seuraava turvakoti ole esteetön. Jos henkilöllä taas on esimerkiksi kommunikaatiovaikeuksia, hänet voidaan leimata epäuskottavaksi. Pahimmassa tapauksessa uskotaan ja kuunnellaan ennemmin väkivallan tekijää. Kuka nyt vammaiselle haluaisi pahaa? Vamma ei suojaa Haluaisin sanoa yllättyneeni tutkimuksen tuloksista. Kynnyksessä työskentelevälle vammaiselle henkilölle niissä ei kuitenkaan valitettavasti ole mitään kovin yllättävää. Kaikki vammaiset henkilöt eivät kohtaa elämässään suoranaista väkivaltaa, mutta on myös selvää, että ”oikeissa” olosuhteissa vammaisuus ei suinkaan suojaa ketään väkivallalta vaan saattaa jopa altistaa ihmisen sille. Sama on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa. Oloissa, joissa ihmisarvo kuuluu vain voimakkaille, väkivallan ketju saattaa jatkua yksittäisen ihmisen kohdalla lapsuudesta aikuisuuteen, kehdosta hautaan. Väkivallan jatkuvuus altistaa sen kohteen itsetunnon heikkenemiselle, luottamuksen puutteelle ja syrjäytymiselle yhteiskunnasta. Väkivalta on itseään ruokkiva hirviö. Aiheesta on puhuttu ja kirjoitettu ennenkin. Systemaattinen tutkimus meiltä on kuitenkin puuttunut. Mitä on tehtävä? Nyt tutkimusta on ja se on karua luettavaa. Mitä siitä pitäisi ajatella? Mitä tulisi tehdä? Totta kai apua tulee olla saatavilla nykyistä helpommin ja saavutettavammin. Raportti sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia virkamiehille ja päättäjille esimerkiksi väkivallan tunnistamiseen ja sen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi tulisi mielestäni ymmärtää ja kyseenalaistaa koko se tapa, jolla vammaisuutta yhteiskunnassa käsitellään ja jolla siitä puhuVammaisuus ei suojaa ketään väkivallalta vaan saattaa jopa altistaa sille.
Karua tutkimustietoa 65 VALTIONEUVOSTON SELVITYSJA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2022:24 VALTIONEUVOSTON SELVITYSJA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2022:24 Kuvio 19. Kaltoinkohteluja väkivaltakokemusten yleisyys vastaajien joukossa (naiset n=119–122 ja miehet n=33–34). Aineisto: Vammaisuus ja lähisuhdeväkivalta -kysely (2021). Muunsukupuolisten vastaajien (n=8) väkivaltakokemukset olivat samankaltaisia kuin naisten ja miesten. Muunsukupuolisista vastaajista kuusi oli ilmoittanut kokeneensa uhkailua kasvokkain, puhelimitse tai internetin välityksellä yli 12 kuukautta sitten. Vähättelyä, nöyryyttämistä, nimittelyä, kiroilua tai solvaamista yksin tai muiden ihmisten läsnäollessa oli kokenut kuluneiden 12 kuukauden aikana 2 vastaajaa ja 5 vastaajaa ilmoitti kokeneensa vastaavaa yli 12 kuukautta sitten. Neljä henkilöä ilmoitti kokeneensa työntämistä, tönimistä, tarttumista kiinni, hyökkäämistä kimppuun tai vetämistä hiuksista yli 12 kuukautta sitten. Kovalla esineellä heittämistä, nyrkillä läimäyttämistä, potkimista tai aseella satuttamista tai pelästyttämistä oli kokenut myös 4 henkilöä yli 12 kuukautta sitten. Lähentelyä ja koskettelua oli kokenut muunsukupuolisista vastaajista yhteensä 7 henkilöä yli 12 kuukautta sitten. Seksuaaliseen kanssakäymiseen oli pakotettu tai yritetty pakottaa yhteensä 4 muunsukupuolista henkilöä yli 12 kuukautta sitten. Taloudellista hyväksikäyttöä oli 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vakuuteltu tai uskoteltu vamman olevan jumalan rangaistus tai jumalan korjattavissa oleva asia Käytetty taloudellisesti hyväksi (huijattu maksamaan jotain tai ostamaan toiselle jotain) Pakotettu tai yritetty pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen Häiritty seksuaalisesti loukkaavilla sanoilla tai teoilla (esim. koskettelu, lähentely) Heitetty kovalla esineellä, läimäyttänyt nyrkillä, kämmenellä tai kovalla esineellä, potkinut tai käyttänyt asetta satuttaakseen tai pelästyttääkseen Työntänyt, töninyt, tarttunut kiinni, hyökännyt kimppuun tai vetänyt hiuksista satuttaakseen tai pelästyttääkseen Vähätelty, nöyryytetty, nimitelty tai solvattu yksin tai muiden läsnäollessa Uhattu vahingoittaa fyysisesti Kokenut jotain lähisuhdeväkivaltaa Naiset: Kyllä, viimeisten 12 kuukauden aikana Miehet: Kyllä, viimeisten 12 kuukauden aikana Naiset: Kyllä, yli 12 kuukautta sitten Miehet: Kyllä, yli 12 kuukautta sitten Vähättelyä, avun kieltoa, ahdistelua ja uhkailua. Taloudellista riistoa ja fyysistä väkivaltaa. Tuore tutkimus paljastaa, että vammaisuus ei suojele vaan altistaa huonolle kohtelulle. TOIMINTARAJOITTEISET HENKILÖT kokevat muuta väestöä todennäköisemmin henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä lapsuudessa, nuoruudessa että aikuisina. Heidän on myös muita vaikeampi saada tilanteeseen apua. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden saavutettavuutta tulisikin parantaa, selviää tuoreessa tutkimushankkeessa, jonka toteuttivat THL, Invalidiliitto ry sekä Kynnys ry. Vammaisten kohdalla kyse on usein lähisuhdeväkivallasta, kuten perheväkivallasta tai koulukiusaamisesta. Toimintarajoitteiset nuoret kokevat fyysistä uhkaa kaikilla kouluasteilla kaksi kertaa useammin kuin muut ikäisensä. Heitä kiusattiin myös kekseliäämmin: toimintarajoitteisiin tyttöihin kohdistettiin useampaa kuin yhtä väkivallan muotoa puolitoista kertaa ja toimintarajoitteisiin poikiin yli yli kaksi kertaa useammin kuin muihin. Aikuisväestössä toimintarajoitteisista henkilöistä lähes viidesosa (17 %) oli kokenut väkivaltaa, kun muussa väestössä osuus on 10 prosenttia. Esimerkiksi uhkailua oli 20–49-vuotiaisiin toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistettu kaksi kertaa enemmän. Väkivaltaa kokeneista suurin osa (72 %) oli kertonut väkivallasta jollekin, mutta vain puolet (55–63 %) oli saanut apua viralliselta taholta. Vain alle puolet (37–40 %) apua hakeneista sanoi avun olleen helposti saatavilla. Johtopäätös on se, että kun vammainen henkilö kertoo kokeneensa väkivaltaa, asia tulisi ottaa vakavasti ja häntä tulisi tukea avun hakemisessa. Tilanteeseen olisi nykyistä herkemmin puututtava myös silloin, kun on vahva epäilys lähisuhdeväkivallasta eikä uhri kykene hakemaan itse apua. Tilanteessa on olennaista luoda turvallinen ilmapiiri, jossa väkivallasta on helppo puhua. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita tietolähteitä. Käytettyjä väestötutkimusaineistoja olivat FinLapset (2018), Kouluterveyskyselyt (2019, 2021), FinSote -tutkimukset (2018, 2020), FinTerveys 2017-seurantatutkimus (2020) sekä vuonna 2021 kerätyt kyselyja haastatteluaineistot. Tukilinja 3/2022 15 taan. Tulisi kysyä, ketkä ovat äänessä – siis kuunnella vammaisia henkilöitä (oli heidän kommunikaatiotapansa mikä hyvänsä) ja uskoa heitä. Kyse ihmisarvosta Väkivallassa on usein pohjimmiltaan kysymys myös ableismista eli toimintakykyolettamasta ja disabilismista eli vammaisten syrjinnästä. Se nousee uskomuksesta, että vammaiset henkilöt ovat alempiarvoisia kuin muut. Kielteiset asenteet, kuten viranomaisten vammaisviha tai vammaisuuteen kohdistettu vihapuhe ovat monille vammaisille niin arkipäiväisiä kokemuksia, ettei niitä aina edes huomaa. Kun asiattomuuksiin tottuu, muunkin väkivallan saattaa hyväksyä vammasta aiheutuvana, väistämättömänä osana omaa elämää. Ongelmat käsittelyyn Jos ymmärretään, miten monimuotoinen ilmiö vammaisuus on, ymmärretään toivottavasti myös, että vammaiset kohtaavat elämässään samoja asioita kuin kaikki muutkin ihmiset. Toisaalta jokainen väkivaltatilanne on yksilöllinen, ja henkilö itse tuntee oman tilanteensa parhaiten. Yksi tapa vastustaa vääryyksiä on tutkia niitä ja tuoda ne esiin. Tulokset voivat olla synkkiä. Kun asioista puhutaan, muutos on silti mahdollinen. Vammaiset ihmiset eivät enää suostu vaikenemaan. Kirjoittaja on Kynnys ry:n tiedottaja. *) Tutkimus Vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys ja palvelujen saatavuus löytyy valtioneuvoston sivuilta julkaisuarkistosta. Tutkimuksessa on hyödynnetty useita väestötutkimuksia vuosilta 2018–21. ABLEISMI = Vammattomuuden pitäminen normina, josta poikkeavia ei tarvitse huomioida. Ilmenee rakenteellisena, välillisenä syrjintänä. Esimerkki: huonot pyörätuolipaikat katsomossa. DISABILISMI = Välitön syrjintä vammaisuuden vuoksi. Esimerkki: huono kohtelu tai julkinen tila, jonne ei pääse. Tulisi kuunnella vammaisia henkilöitä ja uskoa heitä.
Raivasin aina tieni takaisin Pariisiin kirjoittamaan, koska se oli suuri unelmani. 16 Tukilinja 3/2022 UNELMAT TODEKSI PARIISIN UNELMIA Tarja Perkiön esikoisteos kertoo, miten tärkeää on toteuttaa intohimojaan. Hänestä ne tekivät kirjoittajan. TEKSTI Tarja Perkiö KUVAT Tarja Perkiön kotialbumista OLEN 54-VUOTIAS reumaatikko ja olen kirjoitellut koko ikäni. Jo 13-vuotiaana sain ensimmäisen päiväkirjani, jossa lukee edelleen: ”Sain tämän Elisa-tädiltä lahjaksi ja tästä lähtien kirjoitan joka päivä”. Tästä alkoi rakas kirjoitusharrastus. Vuonna 2006 hain ja pääsin kirjoittajakoulutukseen, jonka työnäytteeni Nainen sairaudesta huolimatta sai hyvät arvostelut ja rohkaisi kovasti julkaisemaan tekstejäni. Vuosien mittaan syntyi juttuja erilaisiin lehtiin ja pidin myös blogia. Kirjoittamisesta voimaa Reuman edetessä tuli paljon leikkauksia ja kipuja. Kirjoittaminen on se juttu, jonka avulla käsittelen tunteitani ja saan tehdä jotain merkityksellistä. Kirjoittamaan pystyn aina omien voimavarojen ja jaksamisen mukaan. Tukilinja auttoi minua jo aiemmin matkan varrella, kun sain lahjoituksena kevyen, reumakäsille sopivan kameran, jolla otin hyvälaatuisia kuvia lehtijuttuihin. Vuonna 2017 päätin ensimmäistä kertaa kirjoittaa kirjan. Kirjoittamisen ohella toinen intohimoni on ollut Pariisi, jonne matkustan aina, kun sairastamiselta ja rahavaroiltani kykenen. Pariisista tuli innoituksen lähteeni ja halusin jakaa siitä tietoa muillekin. Pariisi ruokki kirjoittamista, ja kirjoittamalla sain pieniä lisätuloja, jotta pääsin taas Pariisiin. Unelmien tärkeys Halusin kertoa kirjallani siitä, kuinka tärkeää on ylipäätään unelmoida. Samana vuonna kuitenkin sairaus puuttui peliin ja pysäytti kirjantekoaikeeni moneksi vuodeksi. Syksyllä 2020 koronapandemia alkoi rauhallisen kesän jälkeen jälleen levitä. Kaikki harrastukset ja muut menot peruuntuivat. Olin toipunut aika hyvin isoista leikkauksista ja mietin, mitä seuraavaksi. Ykskaks alkoi kirjan tekeminen pyöriä taas mielessä ja tekstin rakenne hahmottua. Aloin vimmalla kirjoittamaan. Kirjoittamista hankaloittivat kovat alaselkäkivut enkä pystynyt istumaan kuin pieniä aikoja kirjoituspöydän äärellä. Kankaanpään kuntoutuslaitoksen toimintaterapeutin kanssa mietimme, kuinka tilannetta voisi helpottaa. Hän kirjoitti lausunnon Tukilinjalle ja rohkaisi hakemaan avustusta kirjan tekemiseen. Läppärin avulla voisin myös kirjoittaa paremmassa asennossa.
Tukilinja 3/2022 17 Täältä tullaan, Champs-É lysée! Apuraha siivitti Sain apurahan uuteen läppäriin ja kirjan taittokuluihin. Joulukuussa 2021 valmistui omakustannekirja Sairaan kivaa Pariisissa. Se kertoo matkoista ja elämästä vaikean reuman kanssa vuosina 2010–20. Se kertoo unelmista. Monista hankaluuksista huolimatta raivasin aina tieni takaisin Pariisiin kirjoittamaan, koska se oli suuri unelmani. Sydämellinen kiitos Tukilinjalle lahjoituksesta, jonka avulla sain kirjani tehtyä. Uusi läppäri ja sen kaveriksi hankkimani sylituki mahdollistivat kirjoittamisen ja asennon vaihtamisen kovista selkäkivuista huolimatta. Kirjan taittamisessa taas opin monia tärkeitä asioita kirjan tekemisestä. Ehkäpä jo seuraavaa kirjaa ajatellen. Kirjaa voi tilata tekijältä hintaan 25 euroa. VAROITUS: Lukeminen saattaa aiheuttaa matkakuumeen oireita… Kuka? Tarja Perkiö, 54, Jyväskylä. Kirja Sairaan kivaa Pariisissa, 25 e. Tilaukset: tarja.perkio@gmail.com. Tukilinja-apuraha Apuraha kannettavaan tietokoneeseen ja kirjan julkaisukustannuksiin vuonna 2021. TAITTAMINEN = Graafisen julkaisun ulkosasun suunnittelu. Tarja Perkiö unelmiensa Pariisissa Printemps-tavaratalon katolla 2017.
18 Tukilinja 3/2022 UNELMAT TODEKSI Harmin paikka ”Minulle näytettiin vihreää valoa ja sain tukirahan. Iso kiitos siitä! Toitte minulle iloa elämään!!” TEKSTI Kirsi Hartikainen KUVAT K.H:n kotialbumi ENNEN SAIRASTUMISTANI agressiivisesti etenevään MS-tautiin olin ravihevosten kasvattaja. Asuimme yhdessä avopuolisoni Markun kanssa maatilalla nimeltä Harminpaikka, jossa kasvatimme paitsi ravihevosia myös harrastemuotoisesti ylämaannautoja. Kasvattajanimemme Harmi tuli sukunimiemme alkukirjaimista. Hevoset ovat olleet tärkeimpiä asioita elämässäni aina. Kaikki heitti kuperkeikkaa, kun avopuolisoni Markku ensin sairastui agressiivisesti etenevään syöpään ja kuoli. Sitten sairastuin minä. Aloin oireilla hengitysteistä. Rohisin ja yskin kolmatta kuukautta peräputkeen – enkä tietenkään mennyt lääkäriin. Talosta löytyi hometta ja se oli mitä ilmeisemmin aiheuttanut hengitystieinfektion. Tämä taas laukaisi agressiivisesti etenevän MS-taudin. Työ oli lopetettava kuin seinään. En pystynyt juurikaan kävelemään enkä ponnistelemaan, eläinten hoitaminen oli täysin mahdotonta. Minulla oli kutakuinkin kaikki oireet mitä ms-taudissa vain voi olla. Ainut mitä pystyin tekemään oli piirtäminen ja maalaus. Aloin elvyttämään vanhaa harrastusta. Jouduin myös muuttamaan taajamaan kuntoutuksen takia, enhän minä maalla olisi enää yksin pärjännyt. Moninaiset oireet Oireeni olivat aluksi monenkirjavat. Oikean puolen käyttäminen oli hankalaa, en muistanut asioita, olo oli humalainen, päässä tinnitti. Pienenkin rasituksen jälkeen tuntui kun olisin ollut ryyppyreissulla rock-konsertissa. Sain valehajuefektejä ja muistin heikkenemisen takia jouduin pitämään allakkaa mukana. Pissin ja kakin housuun. Aloin paastota ja lakkasin juomasta niinä päivinä, kun kävin sairaalassa tai hoidoissa. Nieleminen vaikeutui ja olen muutaman kerran luullut kuolevani kurkkutorven ”tukkeuduttua”. Sain tuntohäiriöitä, kuten tunteen, että vesitipat lirisevät jalkaa pitkin. Aina en löydät sanoja: näen mielessäni sanan jonka haluan sanoa, mutta sitä ei vain pysty muille kommunikoimaan. Kerran unohdin sanan ”pesuhuone” ja sanoin paikkaa maitohuoneeksi. Sielläkin oli kaakeloitu tila. Arjessa vaikeuksia Kerran yritin aukaista ulko-ovea koiran talutusnarun lukolla, tänään yritin saada hissin liikkumaan avaimella, vaikka ihan helpostihan se onnistuu painamalla nappulaa seinässä. Ulos lähtiessä tarkistan 101 kertaa, että minulla on tavarat repussa ja vaatteet päällä (kerran olen lähtenyt kalsareissa ulos). Kuka? Kirsi Hartikainen, 51, Siilinjärvi. Toimintarajoite Ms-tauti. Tukilinja-apuraha Apuraha vuonna 2021 kuvataidekoulutuksen kurssimaksuun.
Tukilinja 3/2022 19 Elämä maatilalla vaihtui taiteen tekemiseen, kun Kirsi Hartikainen sairastui MS-tautiin. Pahimpia mokia oli, kun hella jäi päälle ulos lähtiessä. Onneksi järjen valo alkoi hälyttää. Toisen kerran ajoin melkein traktorin kylkeen. Traktori oli kääntymässä vasemmalle päästäkseen pellolle. Minun sekavat aivoni käskivät painamaan kaasua ja ohittamaan. Autoilu loppui aikalailla samantien ja sain taksioikeuden. Taksia onkin tullut käytettyä paljon. Sairastuttuani olen saanut kaksi kertaa viikossa sekä ratsastusettä perusfysioterapiaa. Voisin väittää, että näiden voimalla kävelen nyt ilman apuvälineitä. Tukitoimista apua Yhteenvetona sanottakoon, että koko elämä on mennyt mullinmallin. Jouduin ensinnäkin muuttamaan Siilinjärven taajamaan ja sain kaksi henkilökohtaista avustajaa, joista toinen on siskoni. Liikun omatoimisesti, mutta muistin ongelmat ja väsymys – varsinkin kesäisin – tekevät yksin liikkumisesta hankalaa. On mukavaa, kun mukana on henkinen turva. Suurimmat kiitokset pitää antaa KYS:n eli Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle. Alussa melkein asuin siellä, kun minulle alettiin tiputtaa syöpäsairaalan puolella Ocrevus-lääkettä. Se pysäytti aivojen tuhoutumisen. Tukilinjalta kurssirahat Seuraavat kiitokset saa Tukilinja. Koska en voinut tehdä fyysistä työtä, piti keksiä vaihtoehtoharrastus. Piirtäminen ja maalaaminen on aina ollut minulla verissä. Kuulin siskoltani Tukilinjan apurahoista ja pistin hakemuksen sisään. Olin onneni kukkuloilla, kun pääsin Portaanpään varttuneille tarkoitetulle Värinää-taidekurssille. Minulle näytettiin vihreää valoa ja sain tukirahan. Iso kiitos siitä! Toitte minulle iloa elämään!! Kurssi kestää puolitoista vuotta ja on niin suosittu, että kun koulunoven väliin jalkansa saa, sitä ei kannata pois ottaa. Useimmat jatkavat seuraavatkin puolitoista vuotta. Tällä hetkellä olen onnellinen ja kaikesta höykytyksestä huolimatta minulla on mieli korkealla. Käyn fysioterapiaratsastuksessa ja Portaanpäässä taiteilemassa. Seuraan kasvattieni kilpailuja netin kautta. Oheisessa kuvassa näkyy, miten kasvattini Har Monica voitti lähtönsä Kuopiossa 6. 12.2021. Vaikken kaikkeen pysty enää itse, voin silti olla hengessä mukana.
Hiljaa hyvä tulee! 20 Tukilinja 3/2022 UNELMAT TODEKSI Janica Strandmanin kotistudiosta syntyy hienoja musiikkiteoksia myös muille kuunneltavaksi. Youtubesta ne löytää kanavalta Manteloa. Kuka? Janica Strandman, 47, Korpilahti. Toimenkuva Sairauseläkkeellä. Julkaisee musiikkia Youtube-kanavalla Manteloa. Apuraha 2021 Saksofonin vaimennusjärjestelmä kotiharjoittelun tueksi. Elämänlankana soittaminen
Tukilinja 3/2022 21 Janica Strandmanin elämässä musiikki on ollut aina mukana. Tukilinjalta saatu äänenvaimennin helpottaa nyt soittoharjoittelua. TEKSTI JA KUVAT Tarja Perkiö SAKSOFONIN PEHMEÄ ääni soi rivitaloasunnossa. Kauniisti muotoillun soittimen ääni sekä herättää tunteita että välittää niitä, ja vikkelä musta Sortsi-kissa kipittää paikalle hieromaan kylkeään soittajan jalkaa vasten. Kappale on John Greenin Body and Soul, yksi monista, joita Janica Strandman kertoo harjoitelleensa viime aikoina. Olohuoneen täyttää musastudio soittimineen. Musiikki on kuulunut Janican elämään lapsuudesta asti ja musiikkiopintoja hänellä on takana jo viitisentoista vuotta. Sukuun musikaalisuuden taisi tuoda mukanaan ukki, joka soitti viulua. ”Mulla oli oma kitara jo syntyessäni ja ensimmäisen kosketinsoittimen sain viisivuotiaana”, Janica kertoo. Opinnot tukena Musiikkia on tullut vuosien varrella opiskeltua eri paikoissa, kuten kitaran soittoa Jyväskylän musiikkikoulussa ja kitaraa sekä pianoa Oriveden opistossa. Opiskelu antaa Janicalle mielekästä sisältöä arkeen. Saksofoni alkoi kiinnostaa häntä viitisen vuotta sitten. Hän tilasi ensimmäisen soittimensa Englannista ja harjoitteli vuoden verran sen soittamista musiikkikoulussa. Sitten tuli tarpeen hankkia laadukkaampi puhallin, mikä toi parannuksia korkeisiin ääniin ja muihin ominaisuuksiin. Nyt opiskelu jatkuu kansalaisopistossa vuoroviikoin saksofonin ja pianonsoiton tunneilla. Äänenvaimennin vapautti Soittotuntien lisäksi Janica Strandman harjoittelee paljon kotona. Harmiksi tuli kuitenkin pelko naapureiden häiriintymisestä, joten syksyllä 2021 hän haki ja sai Tukilinjalta apurahan saksofonin äänenvaimentimeen. Tämä valkoinen lisälaite vaimentaa soittimen äänen puheäänen tasoiseksi. Se lisäsi motivaatiota soittamiseen ja tuo uusia mahdollisuuksia kotiharjoitteluun. ”Alkuun laitteen asentaminen paikalleen tuntui hiukan vaikealta ja työläältä. Tottuminen siihen vei oman aikansa, mutta sitten aloin löytää siitä myös uusia mahdollisuuksia. Kun kytkee vaimentimen johdolla mikseriin ja tietokoneeseen, saa lisättyä vaikkapa kaikua ja muita efektejä”, Janica innostuu. ”Nykyään äänenvaimennin on minulla jatkuvassa käytössä ja saatan harjoitella sen kanssa useita tunteja päivässä.” Improvisointi innostaa Soittamiseen keskittyminen vie ajatukset pois mieltä painavista asioista. Aikaisemmin Janica soitti myös puhallinorkesterissa, mutta koki sen oman jaksamisensa kannalta haasteelliseksi. Soittaminen siellä oli vaativaa ja tarkkaa, hyvin sääntöjen mukaista. Tuli huono omatunto heti, jos oli pois harjoituksista. ”Tykkään mieluummin soittaa vapaasti ja improvisoida. Toki myös yhdessä jonkun kanssa, kavereiden tai muiden muusikoiden”, hän miettii. Janica Strandman on eläkkeellä ja perheeseen kuuluu vikkelän kisun lisäksi kihlattu Marika, joka jakaa musiikkiharrastuksen. Yhdessä myös pyöräillään ja liikutaan paljon. Äskettäin vaihtuneen asuinpaikan lenkkipolkuihin ollaan vasta tutustumassa. Kanava Youtubessa Soiton lopetettuaan Janica puhdistaa ja kuivaa soittimensa huolellisesti. Lahjakasta soitantaa fiilistellessä kuulijan nälkä vain kasvaa ja sitä haluaisi ehdottomasti kuulla lisää. Läpi elämän kestäneestä innostuksesta alaan ja monipuolisesta osaamisesta kertovat ne lukuisat kappaleet, joita Janica on ladannut vuosien varrella Youtubeen. Ne löytyvät sieltä kanavalta Manteloa. ”Musiikki on mielestäni parhaimmillaan kansainvälinen kieli ja auttaa sekä soittajaa että kuuntelijaa”, Janica kiteyttää lopuksi. Musiikki auttaa sekä soittajaa että kuuntelijaa. Äänenvaimennin mahdollistaa Janicalle saksofonin soittamisen milloin vain.
UNELMAT TODEKSI 22 Tukilinja 3/2022
Tukilinja 3/2022 23 Tukilinjan apuraha mahdollisti Eveliina Ruhalahdelle omien laulujen muokkaamisen ja äänittämisen. Lauluvalmennus taltutti myös esiintymisjännityksen. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Henrietta Soininen L aululla on ollut suuri merkitys Eveliina Ruhalahden, 40, elämässä. Jo lapsena hänen haaveammattinaan oli joko laulaja tai missi. ”Osasin soittaa sähköurkuja korvakuulolta ja lauloin kaikki äidin c-kasetit läpi päivittäin. Jyväskylässä Näkövammaisten koulussa sain laulaa kevätja joulujuhlissa. 8–10-vuotiaana olin lapsikuorossa ja lempileikkini oli Tenavatähti.” Elämäniloinen ja kupliva Eveliina Ruhalahti on ammatiltaan hieroja ja sen lisäksi reikihoitaja, mutta hänen rakas harrastuksensa on edelleen laulaminen. Näkövamman kanssa koko ikänsä elänyt Ruhalahti kertoo oppineensa näkemään maailman kosketuksen kautta. Hän asuu tällä hetkellä yksin, mutta tarvitsee henkilökohtaisen avustajan apua esimerkiksi kodinhoidossa ja ulkona liikkumisessa. Avustaja on tarpeen myös laulukeikoilla. Kivinen tie Tie esiintyväksi laulajaksi ei ollut helppo. Eveliina halusi jo pienenä laulaa sooloja, mutta päätyi laulamaan taustoja tai kakkosääniä. Vasta osallistuttuaan 30-vuotiaana ensimmäiseen teatteriprojektiinsa hän löysi oman lauluäänensä. Projektin vetäjä huomasi Ruhalahden äänessä potentiaalia, jota tulisi kuitenkin jalostaa. Opettaja kysyi, tahtoisiko Ruhalahti laulutunteja – ja hän tahtoi. ”Se oli kuitenkin klassista laulua ja jonkin ajan kuluttua alkoi tuntua, että tahtoisin kokeilla jotain muutakin”, Ruhalahti kertoo. ”Tunsin Riikka Hännisen eli Laululähteen vetäjän jo näkövammaisten piireistä, joten ajattelin Riikan olevan hyvä ja lempeä opettaja.” Ruhalahti toivoi laulunopettajaa, joka antaisi hänen kokeilla erilaisia juttuja ja tukisi siinä, ja sellaisen hän myös sai. LAULAJA LÖYSI ÄÄNENSÄ Energinen ja positiivinen Eveliina löysi rakkauden taksin etupenkiltä. Kuka? Eveliina Ruhalahti, 40. Hieroja, reikihoitaja ja laulaja, Tampere. Toimintarajoite Näkövamma. Tukilinja-apuraha Apuraha vuonna 2021 omakustannelevyn kuluihin.
24 Tukilinja 3/2022 Kevättä rinnassa Eveliina Ruhalahti on nyt oppinut, että pieni jännitys kuuluu esiintymiseen ja omalla tavallaan parantaa sitä. Esiintymisjännitykseen on auttanut paitsi kokemuksen karttuminen myös laulajaminän löytyminen yhdessä Laululähteen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Tärkeitä ovat olleet myös Riikka Hännisen vetämät lempeysja armollisuusharjoitukset. Enää jännitys ei aiheuta Ruhalahdelle fyysisiä oireita. ”Maailma ei kaadu pieniin mokiin”, hän toteaa. Kun puhumme Eveliina Ruhalahden nykyisestä elämäntilanteesta, ilmassa on kevättä ja hänen olemuksensa suorastaan syttyy, kun hän kertoo menneensä jokin aika sitten kihloihin. Kaksikko tapasi, kun kihlattu ajoi Ruhalahden taksikyytejä. ”Samaan aikaan sitä toivoi, että kyyti olisi nopeasti ohi, etteivät puheenaiheet loppuisi, mutta toisaalta halusi matkan kestävän mahdollisimman pitkään.” Eveliina Ruhalahti kertoo muistavansa ikuisesti ensimmäisen halauksen ja siihen liittyvät sanat. Häntä jännitti, sillä hän pelkäsi ylittävänsä rajoja. Nykyinen kihlattu kuitenkin totesi: ”Et sinä ylittänyt mitään rajoja, vaan astuit kaikkien suojamuurien läpi suoraan sydämeeni.” Mukana punk-musikaalissa Energisen Ruhalahden kalenteri on täynnä menoa. Yrittäjänä töitä saattaa onneksi järjestellä niin, että harrastaakin ehtii. Laulamisen lisäksi hän on mukana sekä tamperelaisessa näkövammaisten teatteri Sokkelissa että nokialaisella Etunäyttämöllä. Lisäksi hän käy ryhmäliikunnassa, kuntosalilla ja jumpissa – unohtamatta tietenkään teatterikuoroa. Huhtikuussa ensi-iltaan tulleessa Etunäyttämön punk-henkisessä musikaalissa Siistijä – nihkeä komedia homekoulusta Eveliina Ruhalahti laulaa ja soittaa pianoa. ”En ole mikään pianovirtuoosi, joten koe-esiintyminen jännitti suunnattomasti. Ajattelin kuitenkin, että nyt ylitän itseni.” Laulu sielun peilinä Musiikin avulla Ruhalahti käsittelee myös haastavia tunteita. Kun ystävä kuoli yllättäen, kanavoi hän surunsa tämän muistolle omistettuun kappaleeseen. Hän sanoo, ettei ole koskaan esiintynyt yhtä haastavassa tilanteessa kuin ystävänsä hautajaisissa, joissa hän lauloi Vesalan kappaleen Sinuun minä jään. ”Olin varma, etten pysty siihen. Halusin kuitenkin antaa ystäväni läheisille lohtua.” Eveliina Ruhalahdelta ei löydy varsinaista lempimusiikkigenreä, vaan hyvin monenlainen musiikki tuntuu olevan hänelle mieleen. Jos suosikkiartisti tulisi sanoa, olisivat ne Ultra Bra ja Queen. Molemmissa kiehtovat harmoniat ja sanoitukset. ”Kiinnitän ylipäätään paljon huomiota sanoihin.” Levy tekeillä Paluu lavalle koronavuosien jälkeen oli Eveliina Ruhalahdelle ”kuin olisi lähtenyt lentoon.” Piinaava esiintymisjännitys oli enää muisto. Tulevaisuudessa haaveena onkin julkaista levy. Omia biisejä on siihen syntynyt toistaiseksi kolme ja uusiakin on tekeillä. Niitä on hiottu Laululähteen opiskelijaryhmän yhteisessä WhatsApp-ryhmässä Lauluvelhot, jossa keskustellaan ja kommentoidaan toistensa tekeleitä. Tukilinjalta saamansa apurahan ansiosta Ruhalahti on nyt askeleen lähempänä unelmansa toteuttamista. Hän nimittäin käytti apurahan kappaleidensa hiomiseen ja levyttämiseen Laululähteen studiolla. Kun kyselin niiden tyyliä, oli hänen hankala kuvailla sitä. Niinpä sain yhden kappaleen kuunneltavaksi. Vaikken musiikin ammattilainen olekaan, voin sanoa olevani vaikuttunut. Mieleen tuli jonkinasteinen iskelmä. Eveliina Ruhalahden ääni on heleä ja kaunis kuin Suvi Teräsniskalla ja hänen tapansa kertoa tarinaa laulullaan vie kuulijan mukanaan kuvattuihin hetkiin. Se iskee suoraan sieluun. Paluu lavalle koronavuosien jälkeen oli Eveliina Ruhalahdelle kuin olisi lähtenyt lentoon.
Tukilinja 3/2022 25 Eveliina Ruhalahti ansaitsee elantonsa hierojana, mutta hänen intohimonsa on musiikki ja erityisesti laulaminen.
26 Tukilinja 3/2022 NETTINERO kelmien kelkassa IHMISET Vammainen sananvapauden esitaistelija Fredrick Brennan perusti 19-vuotiaana 8chanin, rajoittamattoman keskustelufoorumin. Siitä ei hyvää seurannut. TEKSTI Riitta Skytt Liikemies Jim Watkins ja hänen poikansa Ron isännöivät Filippiineiltä käsin arveluttavia nettisisältöjä, kuten QAnonia. Onko Ron itse Q? KUVA: HBO MAX
Tukilinja 3/2022 27 Se että saatoin olla mukana nimettömänä, antoi minulle tunteen, että kuuluin muiden joukkoon. KESKUSTELULAUDAT = Netissä toimivia, anonyymejä keskustelufoorumeja, jotka jakautuvat aiheen mukaisiin palstoihin eli lautoihin (board). QANON = Äärioikeistolainen, anonyymin Q:n johtama nettiyhteisö. AVOIN LÄHDEKOODI = Ohjelmisto, jonka koodia voi muokata omiin tarpeisiinsa. PIMEIDEN VERKKOJEN hämähäkki vai naiivi nettinero? Yksi internetin ristiriitaisimmista kuuluisuuksista on synnynnäistä luustohaurastumistautia osteogenesis imperfectaa sairastava Fredrick “Hotwheels” Brennan, joka vain 19-vuotiaana perusti anonyymin keskustelufoorumin 8chan. Siitä tuli pian surullisen kuuluisa joukkoampujien manifestien ja äärioikeistolaisia salaliittoteorioita levittävän QAnonin myötä. Fredrick Brennan syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1994. Hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan viisivuotias, ja hän jäi veljensä kanssa isän luo syrjäiseen kotitaloon. Brennan kertoo kokeneensa itsensä lapsena eristyneeksi ja yksinäiseksi. Netti tarjosi kuitenkin pyörätuolia käyttävälle pojalle kaikkea, mitä häneltä puuttui. Pikku Fredrick pelasi verkkopelejä ja piti virtuaalista lemmikkieläintä. Myöhemmin hän kiinnostui myös ohjelmoinnista. Mukaan nettiyhteisöön Isä lähetti 14-vuotiaan Brennanin ja hänen veljensä sijaiskotiin, mistä hän kertoo olevansa yhä katkera. Hän purki murrosikäisenä tuntojaan netin keskustelupalstoilla, jotka olivat hänelle kuin digitaalinen valtatie vapauteen. ”Se, että saatoin olla mukana nimettömänä, antoi minulle tunteen, että kuuluin muiden joukkoon, vaikka olin vammainen”, Brennan kertoo Wired-lehden haastattelussa vuonna 2019. Hänestä kasvoi pakkomielteinen sananvapauden puolustaja, jonka mielestä keskustelufoorumeilla, kuten 4chanilla, rajoitettiin liikaa keskustelijoiden sananvapautta. Netin likaviemäriksi Taitavana ohjelmoijana Brennan perusti vuonna 2013 anonyymin keskustelulauta 8chanin vaihtoehdoksi 4chanille. Se nousi valtavaan suosioon, mutta Brennan ei ollut osannut arvioida, kuinka kallista ja työlästä sen ylläpito olisi. Mainostajat eivät innostuneet epäilyttävistä, valvomattomista keskusteluketjuista ja Brennan tajusi tarvitsevansa rahoittajan. Arveluttavien nettisisältöjen isännöinnillä vaurastunut, Filippiineiltä käsin toimiva liikemies Jim Watkins ja hänen poikansa Ron tulivat hätiin. Watkins tarjosi Brennanille yhteistyötä sillä ehdolla, että Brennan tulisi työskentelemään Filippiineille. Brennan suostui, vaikka joutui ensin katsomaan kartasta, missä maa sijaitsi. Seuraavana vuonna Jim Watkinsista tuli 8chanin omistaja. 8chanista kehittyi pian digitaalinen likaviemäri, jossa saattoi nimettömänä julkaista mitä vain. Siellä julkaisivat niin pedofiilit, joukkoampujat kuin rasistiset ja väkivaltaiset ääriliikkeetkin, kuten QAnon. Yhteistyö päättyy Brennanin usko valvomattomaan sananvapauteen horjui ja vuonna 2018 hän irrottautui 8chanista alkaen myös kritisoida sitä julkisesti. Kaikki eivät uskoneet hänen vilpittömyyteensä, koska hän jatkoi edelleen työskentelyä Watkinsien muissa projekteissa. Fredrick Brennan yhdessä koiransa Hitomin kanssa. Brennania haastatellaan usein mediassa ja hän esiintyy mm. HBO:n dokumenttisarjassa Q: Into the Storm. K U V A : IN TO O D E E P -P O D C A S T. Kuka? Fredrick Brennan, 28, Yhdysvallat. Toimintarajoite Synnynnäinen luustonhauraus osteogenesis imperfecta. Ammatti Ohjelmoija, fonttisuunnittelija. Pian Brennan kertoi Wired-lehdelle katkaisseensa kaikki siteensä Watkinsiin ja ajautuneensa kriisiin: ”Joko yritän löytää uskon tai teen itsemurhan.” Brennan valitsi uskon ja löysi tiensä paikalliseen baptistikirkkoon. Hän alkoi painostaa Watkinsia sulkemaan 8chanin ja herjasi häntä netissä. Filippiineillä herjaus on rikos, josta voidaan määrätä vankeutta, ja vuonna 2019 Watkins järjesti Brennanille pidätysmääräyksen. Brennan ehti kuitenkin paeta Yhdysvaltoihin. CNN Filippiinit -uutiskanavalle hän sanoi: “Olen vaikeavammainen eikä ole epäilystäkään, ettenkö varmasti kuolisi täällä vankilassa.” Irti nettielämästä 8chanin verkkopalvelut katkaistiin elokuussa 2019, mutta foorumi löysi nopeasti uuden jakeluverkon ja palasi nimellä 8kun. Sekin suljettiin USA:n kongressitalon valtauksen jälkeen. Rajoittamaton meno jatkuu nyt verkon pimeällä, valvomattomalla puolella. “Hotwheels”-kutsumanimellä tunnettu Brennan suunnittelee nykyään avoimen lähdekoodin kirjasimia. Hän twiittailee edelleen, mutta kertoo vähentäneensä huomattavasti netissä oloa. Hän uskoo, ettei kenellekään ole hyväksi roikkua netissä vuorokaudet ympäri. HBO:n dokumentti Fredrick Brennan on yksi HBO:n dokumenttisarjan Q: Into the Storm (2020) päähenkilöistä. Brennan on nykyään merkittävä QAnonin vastustaja ja osallistuu aktiivisesti sen nimettömänä pysyvän perustajan löytämiseen. Itse hän uskoo, että Ron Watkins on se salaperäinen Q, joka QAnonia johtaa.
Vedä ränniin! 28 Tukilinja 3/2022 Tuo on niin hullu juttu, että täytyy ehdottomasti lähteä. UNELMAT TODEKSI Iiris ja Veli-Matti saivat Startti-stipendien avulla hankittua kiekkovarusteita. Tähtäimessä on näkövammaiskiekon turnaus Kanadassa. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Timo Hölttä NURMIJÄRVELÄINEN PARISKUNTA Iiris ja Veli-Matti Aittola löysi jääkiekosta yhteisen harrastuksen, kun näkövammaiskiekko rantautui pari vuotta sitten Kanadasta Suomeen. Heidän suhtautumisensa jääkiekkoon oli sitä ennen tyystin vastakkainen: Veli-Matti suhtautui lajiin suurella kiintymyksellä, Iiris vähintään yhtä suurella vastenmielisyydellä. ”Olen suorastaan inhonnut jääkiekkoa koko elämäni. En ole voinut olla samassa huoneessakaan, kun kotona miesväki on katsonut sitä”, Iiris Aittola sanoo. Luistelijan trauma Trauma lajia kohtaan kumpuaa lapsuudesta, jolloin Iiris harrasti taitoluistelua. ”Kerran olin laittamassa luistimiin suojia, kun jääkiekkomaali kaatui päälleni. Siellä minä makasin selälläni maali rintani päällä. SaiPan junnut vain luistelivat ympäriinsä ja huoltajat seisoskelivat vieressä eikä kukaan tullut auttamaan. Olin silloin vielä ala-asteikäinen ja jouduin punnertamaan itseni maalin alta pois”, Iiris kertaa. Maailmanmestaruuskeväänä 1995 Iiris oli junassa, kun junaan noussut mies vaati konduktööriä laittamaan radion päälle, koska Suomen MM-ottelu oli käynnissä. Konduktööri sanoi, ettei radiota voi laittaa päälle, jos vaunusta löytyy yksikin, joka ei halua kuunnella. ”Mies kysyi, onko täällä muka joku, joka ei halua kuunnella jääkiekkoa? Minä reippaana tyttönä sanoin, että kyllä on. Silloin tunsin kyllä, että jos katse voisi tappaa, niin henki olisi mennyt”, Iiris naurahtaa. Innostus syttyi Sekä Iiris että Veli-Matti ovat entisiä maajoukkuepelaajia näkövammaisten maalipallossa. ”Kun kuulin mahdollisuudesta mennä kokeilemaan näkövammaisjääkiekkoa, ajattelin että tuo on niin hullu juttu, että täytyy ehdottomasti näin melkein viisikymppisenä lähteä”, Iiris toteaa. Pihalätkää pelannutta ja leijonien otteita kuumeisesti seurannutta aviomiestä ei tarvinnut houkutella mukaan. Näkövammaiskiekon säännöt ovat pitkälti samat kuin jääkiekossa. Peliväline on halkaisijaltaan 14-senttinen ja korkeudeltaan viisisenttinen metallikiekko, jossa on äänilähteenä hauleja. Maalit ovat matalammat kuin jääkiekossa. Näkövammaiset urheilijat luokitellaan kolmeen luokkaan: B1 (käytännössä sokeat), B2 (vaikeasti heikkonäköiset) ja B3 (heikkonäköiset). Kenttäpelaajien näkökenttää ei peitetä, mutta maalivahtien peitetään. ”Kerrankin löytyi laji, jossa heikkonäköisenä saa käyttää jäljellä olevaa näköään. Se on mielestäni mahtavaa tässä lajissa”, Iiris Aittola kiittelee. ”Aluksi yritin pelata kenttäpelaajana, mutta minun näkökyvylläni se oli haastavaa. Niinpä olen maalivahtina. Tykkään ihan älyttömästi!” Veli-Matti sanoo. INHOKISTA HARRASTUKSEKSI Varusteet stipendillä Iiris ja Veli-Matti saivat Tukilinja-säätiön ja Paralympiakomitean Startti-stipendien avulla hankittua jääkiekkovarusteita. Veli-Matti torjuu vielä lainapolvisuojilla ja -kypärällä, muut varusteet ovat jo omia. Maaliskuun lopulla Jukka Pulkkinen ja Joni Kokko olivat ensimmäisinä suomalaispelaajina mukana Kanadan Torontossa pelatussa kansainvälisessä näkövammaiskiekkoturnauksessa. Ensi vuonna Iiris ja Veli-Matti aikovat lähteä pelaamaan samaan turnaukseen.
Tukilinja 3/2022 29 Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille noin 30 000 eurolla vuosittain. Entiset maalipalloilijat Iiris ja Veli-Matti Aittola innostuivat uuteen lajiin: näkövammaiskie kkoon. Lajilla nostetta Harjoituksia on tarjolla vasta pääkaupunkiseudulla, mutta lajilla on nostetta. Pullonkaulana ovat olleet harjoitusajat: Espoossa pelattiin viime talvikaudella perjantai-iltaisin klo 22 ja Vantaalla tiistai-iltapäivisin klo 15.15. Fysioterapia-alan yrittäjänä työskentelevälle Iiris Aittolalle myöhäinen aika sopi mainiosti. ”Edes yrittäjä ei löydä tekosyytä olla menemättä”, hän toteaa. Veli-Matti toivoisi sen sijaan ensi syksylle inhimillisempiä treeniaikoja. ”Nukkumattia tulee mietittyä monta kertaa”, hän naurahtaa. ”Kunhan vuoroasiat saadaan paremmalle mallille ja toimintaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, lajilla on kyllä hyvät kasvunäkymät. Näkövammaiskiekossa ei saa taklata ja luistelu on loppujen lopuksi aika pehmeää nivelille, joten laji sopii hieman vanhemmillekin. Uskon, että pystyn jatkamaan tätä yli 60-vuotiaaksi”, sanoo 49-vuotias Veli-Matti. Iiriksestä kiekkoniilo Iiris Aittolan suhtautumista jääkiekkoon uusi laji on muuttanut. ”Olen oppinut arvostamaan jääkiekkoa lajina ja olen jopa katsonut pelejä televisiosta. Se on naurattanut muuta perhettä, kun olen pihalla kuin lumiukko. Etenkin alkuun pyysin selittämään paitsiota ja minulla oli ihan eri käsitys siitä, mitä ränniin vetäminen tarkoittaa”, Iiris toteaa.
TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! 30 Tukilinja 3/2022 UUTISET Riehakkaista tapahtumista huolimatta kolmannes korkeakouluopiskelijoista on nyt psyykkisesti tyhjän päällä. LAKIALOITE KORKEAKOULUJEN OPISKELUHUOLLOSTA Kolmasosalla korkeakouluopiskelijoista on hoitoa edellyttäviä vaikeuksia jaksamisessa ja opiskelussa. Kansalaisaloite Opiskeluhuolto kaikille vaatii korkeakouluopiskelijoille opiskeluhuoltolakia, joka sisältäisi terveydenhuollon lisäksi psykologija kuraattoripalvelut. Jo vuonna 2016 lähes joka kolmas opiskelija koki runsasta stressiä, ylirasitusta ja tehtäviin keskittymisen vaikeuksia (*). Pandemiaolot lisäsivät kuormitusta niin, että nyt joka kolmas korkeakouluopiskelija tarvitsisi tilanteeseensa mielenterveysapua. (**) Sitä ei kuitenkaan jokaisessa korkeakoulussa tarjota. “Opiskelijoilla pitäisi olla mahdollisuus saavutettavaan ja riittävään tukeen opiskeluyhteisöissä. Tämä on oleellista ongelmien vaikeutumisen ehkäisemiseksi ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Silti korkeakouluopiskelijat eivät ole lakisääteisen opiskeluhuollon piirissä”, sanoo yksi kansalaisaloitteen vastuuhenkilöistä Minna Savolainen. Moni korkeakoulu kustantaa jo psykologija kuraattoripalveluita opiskelijoille. Palvelut kuitenkin vaihtelevat eikä niitä kansallisesti koordinoida, minkä vuoksi korkeakouluopiskelijat eivät ole keskenään samanarvoisessa asemassa. Kansalaisaloite Opiskeluhuolto kaikille löytyy Kansalaisaloite.fi-palvelusta. (*) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016, YTHS. (**) Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimus 2021, THL TWITTER-KUVIIN VAIHTOEHTOTEKSTI Sosiaalisen median viestialusta Twitter on lisännyt palveluunsa mahdollisuuden liittää kuvaan vaihtoehtoinen teksti eli kielellinen kertomus kuvan sisällöstä. Näin viestistä tulee ymmärrettävä myös niille, jotka näkövamman tai muun rajoitteen vuoksi käyttävät vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, kuten ruudunlukijaa. Vaihtoehtoisen tekstin saa Twitterissä esiin painamalla kuvallisessa viestissä näkyvää alt-näppäintä. Kun siis jatkossa lisäät twiittiisi kuvan, muista tehdä siihen myös vaihtoehtoinen teksti, jossa kerrot, mitä kuvassa näkyy. Näin kaikki Twitterin käyttäjät voivat ymmärtää viestisi. SYRJINTÄ ESTETÄÄN VAIN SANKTIOILLA Yhdenvertaisuusvaltuutettu on luovuttanut eduskunnalle kertomuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Valtuutettu suosittaa siinä lakimuutoksia. Syrjintä on edelleen syvällä suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa ja tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajaa syrjintää. Tilanteen ri uskota muuttuvan, ellei siihen puututa riittävillä sanktioilla. Erityisen tärkeää olisi vahvistaa syrjinnän uhrien oikeussuojaa työelämässä. Ongelmana on se, ettei yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta ole voinut määrätä syrjinnästä seuraamuksia eikä työelämä ole edes mukana sen toimialassa. Valtuutettu katsookin, että yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunnalla tulee olla mahdollisuus päättää hyvityksestä syrjinnän uhrille. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunnan toimivalta tulisi myös laajentaa työelämän syrjintätapauksiin. UUSI SELKOKIELEN MITTARI Selkokeskus on julkaissut selkokielen mittarista uudistetun version 2.0. Selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille suunnatussa mittarissa on 96 kriteeriä, joiden avulla tekstin selkokielisyys mitataan. Ne on jaettu neljään osioon: teksti kokonaisuutena, sanat, kielen rakenteet sekä ulkoasu ja kuvitus. Päivittämisen lähtökohtana on ollut painottaa ominaisuuksia, jotka erottavat selkokielen selkeästä yleiskielestä. Mittari soveltuu parhaiten asiatekstin analyysiin ja se löytyy myös Excel-muotoisena. Selkokielen kirjoittamisen ohjeeksi mittari ei kuitenkaan ole tarkoitettu. Siihen löytyy neuvoja Selkokeskuksen nettisivuilta. K U V A : L E H T IK U V A .
Tukitori työllistää Tukilinja tarjoaa ilmaista ilmoitustilaa sellaisille yrityksille, yhteisöille ja työpajoille, jotka työllistävät toiminnassaan vammaisia tai toimintarajoitteisia ihmisiä. Annamme ilmoitustilaa myös kevytja pienyrittäjille. Löydät ilmoitukset Tukitori-ilmoituspalvelusta www.tukilinja.fi/tukitori. Myös Tukilinja-lehti julkaisee joka numerossaan Tukitori-ilmoituksia. Tukitorilta voit hakea palveluja toimialan (esimerkiksi käsityöt, turvatuotteet, kiinteistöpalvelu, tekniikka ja elektroniikka), maakunnan tai hakusanan (esimerkiksi siivous, hieronta) perusteella. Ostamalla Tukitorin ilmoittajilta voit itse tukea toimintarajoitteisten ihmisten työllistymistä – tehokkaasti ja henkilökohtaisesti! Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-415 515 008 LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi – Apurahat. TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Tukitori-ilmoituspalvelun. Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat
Tukipointti Teksti: Saija Huurinainen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 32 Tukilinja 3/2022 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Anna kuulua, kun jokin mietityttää! Lisää palautetta, kiitos Palautteen avulla voimme kehittää toimintaamme siten, että se palvelee paremmin sekä tuen hakijoita, heidän asianhoitajiaan että vaikkapa niitä ammattilaisia, jotka eri tavoin verkostoituvat Tukilinjan tukityöhön. KERÄÄMME SAAPUNEET asiakaspalautteet yhteen teemoittain, jotta voimme yhdessä reagoida siihen. Apurahojemme parissa työskentelee erilaisin tuntimäärin ja roolein neljä työntekijää. Jos saatu palaute jää vain yhden vastaanottajan päähän, saattaa moni tärkeä asia jäädä huomioimatta. Viimeisin asia, jota olemme palautteen ansiosta lähteneet työstämään, on sähköinen apurahan hakulomake. Sen täyttäminen on saamamme palautteen mukaan ollut haastavaa ruudunlukuohjelmaa hyväksikäyttäen. Nyt lomakkeen saavutettavuuden parantaminen on työn alla. JOS SIIS JOKIN asia hakemisesi aikana mietityttää tai tuntuu vaikeaselkoiselta, ethän epäröi antaa meille palautetta. Odotamme sitä innolla! Tietenkin saa antaa myös myönteistä palautetta – jokainen kirje tuen myönteisestä vaikutuksesta lämmittää meitä valtavasti. Ja mitä tulee siihen alussa mainitsemaani palautteen antamisen laatuun, tein jo itselleni lupauksen: yhtä rakentavaa palautetta kohden yritän antaa vähintään kaksi positiivista palautetta. Tekisitkö sinäkin vastaavan lupauksen? Saija Huurinainen Tukikoordinaattori MILLOIN OLET VIIMEKSI saanut tai antanut palautetta? Ja kun annoit palautetta, oliko se luonteeltaan positiivista vai kenties rakentavaa? Niinpä, liian usein tulee annettua palautetta silloin, kun jokin ei mennyt aivan toivotunlaisesti ja tällöin saattaa myös palaute tulla annettua ei-niin-rakentavassa muodossa. Itse ainakin huomaan syyllistyväni tähän varsinkin tilanteissa, joissa on vaikea huomata, että asioita voi tehdä hyvinkin erilaisin tavoin ja päästä siitä huolimatta toivottuun loppuratkaisuun – tai kenties loppuratkaisuun, joka onkin jollain tavalla uusi ja mahdollisesti jopa innovatiivinen! ME TUKITOIMINNASSA TYÖSKENTELEVÄT toivomme saavamme runsaasti palautetta toiminnastamme voidaksemme tietää, mikä siinä teidän mielestänne toimii – ja mikä mahdollisesti aiheuttaa harmaita hiuksia! Tean Taide Tuunaan vanhoja 1940-luvun ikkunoita uusiokäyttöön itselle tai lahjaksi. Ajatuksena on voimaannuttava & tsemppaava runo tai lause. Tilaa haluamasi! Käyn kesällä myyjäisissä Tuusulassa ja Järvenpäässä. Facebook: Tean Taide (Postitse kuluihin lisätään 18 e särkyväismaksu). IPI Kulmakuppila IPI tarjoaa maukkaita tuotteita ja persoonallista palvelua ihastuttavassa tilassa Kalliossa, Porthaninkatu 13. Kahvila työllistää yhden kehitysvammaisen työntekijän ja toimii oppimisympäristönä muille, jotka ovat kiinnostuneet kahvila-alasta tai opiskelevat alaa. www.ipikulmakuppila.fi Facebook: IPI Kulmakuppila Instagram: ipikulmakuppila Auki arkisin klo 8–16.
Tukilinja 3/2022 33 KIRJAVINKKI Romaaneissa puidaan nyt traumojen ja vammaisuuden sävyttämää lapsuutta. MUOVILUSIKKA SUUSSA ISO PYÖRÄ LIIKKUU VAIETTUJA AIHEITA PALUU LAPSUUTEEN Toimitu ksen valinta PATRICIA LOCKWOOD: KUKAAN EI PUHU TÄSTÄ Romaani. Suom. Einari Aaltonen. Tammi 2022. 232 s. Nainen kirjoittaa internetissä olevaan portaaliin. Hänestä tulee julkkis, mutta kaikki tuntuu jotenkin pinnalliselta. Sitten maailma verkon ulkopuolella tempaa naisen pois netistä: hänen siskonsa synnyttää vaikeasti vammaisen lapsen, jolla on harvinainen Proteus-oireyhtymä eikä välttämättä kauan aikaa jäljellä. Patricia Lockwoodin katkelmittain etenevä romaani on viime aikojen kirjallisia sensaatioita. Runoilijanakin tunnetun tekijän kieli tavoittaa usein humoristisesti nykytodellisuutemme, internetin ja minuuden sekoittumisen. Kiinnostavaa tietysti on, että kuolevaisuus ja myös vammaisuus ovat teoksessa osin niitä asioita, joista ei haluta puhua. Lockwoodin perheen henkilökohtaiseen kokemukseen pohjaava romaani ei kuitenkaan onneksi sensationalisoi aiheitaan vaan suhtautuu kuvaamiinsa ihmisiin ja suruun kunnioittavasti. Sanni Purhonen TANJA RAILO: MUOVILUSIKKALAPSET Romaani. Basam Books. 2022. 205 s. Tanja Railon esikoisromaanissa Kirsi on nelikymppinen työelämän suoriutuja. Tarkoin varjellut kulissit alkavat kuitenkin luhistua. Aivan tavallisena alkanut työviikko suuressa mediayrityksessä päätyy uupumukseen, paniikkiin ja sairauslomaan. Hiljalleen kirjassa keritään auki Kirsin romahduksen syitä, jotka löytyvät ennen kaikkea epävakaasta ja väkivaltaisesta lapsuudesta alkoholisti-isän hallitsemassa perheessä. Toivoa paremmastakin on, kun Kirsi uskaltaa avautua läheisilleen ja mahdolliselle uudelle ihmissuhteelle, myöntää tilanteensa ja pyytää apua. Railon kirja tihkuu mustaa huumoria. Siinä kuvataan paljon esimerkiksi toimistotyön vieraannuttavuutta. Loppujen lopuksi ei ole yllätys, että pinna viimein katkeaa. Romaanin onnistuneimmat osat liittyvät Kirsin lapsuuteen ja nuoruuteen. Vaikka pöydässä olisi vain muovilusikoita ja lähtökohdat vaikeat, jokainen on päähenkilö oman elämänsä tarinassa. Sanni Purhonen NINNI SCHULMAN: TYTTÖLAPSI NRO 291. Romaani. Suom. Katriina Huttunen. Tammi 2022. 197 s. Avioero 15-vuotisen liiton jälkeen järkyttää dekkaristi Ninni Schulmanin elämän perustoja. Kriisi vie kirjailijan psykiatriseen hoitoon. Toipuakseen hänen on pakko palata taaksepäin ja kohdata paitsi lapsuutensa pitkät sairaalajaksot myös vammaisuutensa. Siihen kuuluvat ainakin skolioosi, lyhytkasvuisuus ja erilaisuuden tunne, joka on tähän saakka pitkälti jäänyt käsittelemättä. Potilastietoja lamauttavampaa naisen menneisyydessä on läheisriippuvuus, joka on osaltaan johtanut ihmissuhdeongelmiin. Schulmanin omaelämäkerrallinen romaani ei onneksi ole itkuvirsi vaan rehellinen ja ajoittain pureva kuvaus peloista ja heikkouksista, joihin moni voi samastua. Olisin mielelläni lukenut lisää myös kaikista Schulmanin onnistumisista, hänen urastaan journalistina, äitinä ja menestyskirjailijana. Ehkä se teos on vuorossa seuraavaksi. Sanni Purhonen ILMIÖITÄ OSATYÖKYKYISYYDEN YMPÄRILLÄ Artikkelikokoelma. Vates-säätiö, 2021. 176 s. Vates-säätiö on vuosikymmeniä koettanut edistää heikosti pihisevää vammaisten työllistymisen kenttää. Nyt iso pyörä näyttäisi yhteiskunnassa liikahtaneen. Tavoitteiden toteutumista vauhditetaan nyt ajankohtaisella ja maallikollekin aukeavalla asiantuntija-artikkelikokoelmalla, jossa alan keskeiset asiantuntijat antavat läpileikkauksen tilanteeseen juuri nyt. Teos nostaa ansiokkaasti esiin ongelmia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja työntekijän irtisanomisperusteista tilastotiedon puutteeseen, peruskäsitteistä ja säännöksistä vammaisten nuorten tuentarpeisiin, työllistymisen kiintiömallin ja julkisten hankintojen työllisyysehdon vertailuun, rekrytointikäytäntöjen vaihtoehtoihin, työnantajaverkostojen yhteistyön mahdollisuuksiin ja yritysten omiin yritysvastuuprojekteihin. Yhteenvedossaan Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg uskoo tuloksien syntyvän sillä, että kaikki työllistämisen voimavarat saadaan toimimaan yhteen: ammattilaisten osaaminen esimerkiksi työhönvalmennuksessa, työnantajaverkostojen tuki sekä yhteiskunnan kannustimet ja tuet. Iris Tenhunen
Proteesijalkaisen nyrkkeilijän tositarina yllättää Rockin kuningas päihdekierteessä 34 Tukilinja 3/2022 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT MEMORY 3.6. Martin Campbellin toimintadraamassa palkkatappaja Alex Lewis ( Liam Neeson) huomaa muistinsa temppuilevan juuri, kun hän alkaa suunnitella eläköitymistä ja vastaanottaa viimeisen työtehtävän. Vaikka miehen taidot ovat tallella, muistamattomuus asettaa hänet suureen vaaraan. WOODLANDS DARK AND DAYS BEWITCHED: A HISTORY OF FOLK HORROR 3.6. Kier-La Janissen massiivisessa dokumentissa yli 100 elokuvaa ja 50 haastattelua punovat historiikin folk horror -lajityypistä, josta on noituutta käsittelevien menestyselokuvien myötä tullut ajankohtaisempi kuin koskaan. Näissä elokuvissa esiintyy usein vammaisia hahmoja. ELVIS 29.6. Baz Luhrmannin draamaelokuvan pääosissa nähdään Austin Butler ja Tom Hanks. Elokuva seuraa Elvis Presleyn (Butler) päihteiden varjostamaa elämää ja musiikkia. Näkökulmana on hänen ja arvoituksellisen managerin eversti Tom Parkerin (Hanks) välinen erikoinen suhde. NOPE 22.7. Jordan Peelen uusi pop-painajainen. Kauhueepoksessa syrjäisen laakson asukkaat Kalifornian sisämaassa joutuvat todistamaan epätodellisia ja kauhistuttavia tapahtumia. Elokuvan juoni on pidetty tarkoin hämärän peitossa, mutta luvassa on vähintäänkin vieraita ulkoavaruudesta. BELUSHI J ohn Belushi oli rakastettu ja omaperäinen näyttelijä ja koomikko, joka tunnetaan erityisesti elokuvista Delta-jengi ja Blues Brothers. Ohjaaja R.J. Cutler käyttää ennen kuulemattomia nauhoituksia Belushin keskusteluista ystäviensä ja vaimonsa Judyn kanssa. Kuka oli nuorena huumeisiin kuollut Belushi? YLE Areena. MEIDÄN ISÄMME Bradley Grant Smithin dokumentissa nainen pääsee perille suositun lapsettomuuslääkärin järkyttävästä hedelmöitysjuonesta DNA-kotitestin paljastettua, että hänellä on useita puolisisaruksia. Netflix. GENSAN PUNCH Brillante Mendozan ohjaama elämänkertaelokuva, joka pohjaa Naozumi ”Nao” Tsuchiyaman elämään. Tsuchiyama ( Shogen) on menestynyt nyrkkeilijä, jolla on jalkaproteesi. HBO Max. SPIDERHEAD Lähitulevaisuuteen sijoittuva scifiteos, jossa vankien on mahdollista lyhentää tuomiotaan suostumalla lääketieteellisiin kokeisiin. Joseph Kosinskin ohjaus perustuu George Saundersin novelliin. Netflix. SEI7SEMÄS KÄÄPIÖ 11.6. Boris Aljinovicin ja Harald Siepermannin animaatiossa (The Seventh Dwarf, Saksa 2014) kääpiöiden kuopus Bobo vaivuttaa vahingossa prinsessa Ruususen satavuotiseen uneen. MTV3. SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT Sodankylän 37. elokuvajuhlat järjestetään 15.–19.6. Festivaali on tarkoitus järjestää lähifestivaalina Sodankylässä kahden vuoden tauon jälkeen. FESTIVAALIT Toimituksen Valinta Vihdoin päästiin yhdessä leffaan!
Välinevinkki Apuväline: Ovinaulakko Edustaja: www.select.fi Hinta: 8,95 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 3/2022 35 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen KELVOTON VANHEMMAKSI YLE AUDIO, 19.5. 10-osaisessa, vanhemmuuden kipeisiin kokemuksiin tarttuvassa podcastissa puhutaan eri ikäisten lasten vanhempien kohtaamista vaikeuksista ja ennakkoluuloista heidän itsensä kertomana. Toimittaja Sara Perttusella on kokemusta lastensuojelutyöstä. Hän tapaa jokaisessa jaksossa vanhemman, jonka poikkeava elämäntapa tai vaikeudet ovat näkyneet vanhemmuudessa. KYLLÄ KAIKKI JÄRJESTYY! TV2 JA AREENA Australialaisen koomikon Josh Thomasin tuottama ja tähdittämä amerikkalainen komediasarja (Everything’s Gonna Be Okay, 2020–21) siirtyi Areenasta TV 2:een. Toukokuussa alkaneella toisella kaudella parikymppinen, neuroottinen hyönteistutkija Nicholas toimii teini-ikäisten sisartensa huoltajana. Toinen heistä, autismikirjoon kuuluva Matilda, jota esittää itsekin autismikirjoon kuuluva Kayla Cromer, hyväksytään Juilliardin musiikkikouluun. IRMA VEP HBO, 7.6. Mira ( Alicia Vikander) on amerikkalainen elokuvatähti, joka saapuu Ranskaan näytelläkseen Les Vampires -mykkäelokuvan uudelleenfilmatisoinnissa. Kauhuelokuvan kulisseissa vastaeronneen Miran ja hänen esittämänsä hahmon roolit alkavat sekoittua. Ohjaaja Olivier Assayasin minisarja perustuu hänen samannimiseen elokuvaansa vuodelta 1996. 4D: MINÄ JA SIVUPERSOONANI NELONEN, 8.6. Brittiläisessä dokumenttisarjassa selviää, että kun yhdessä kehossa asuu monta persoonaa, elämä ei ole kovin yksinkertaista. Neljä nuorta naista kertoo, millaista arki on, kun sairastaa dissosiatiivista identiteettihäiriötä. 4D: ELÄMÄNI FRIIKKINÄ NELONEN, 14.6. Brittiläinen, neurofibromatoosia sairastava Adam Pearson kiertää tutustumassa amerikkalaisiin nykyajan friikkisirkuksiin eli side show tai freak show -tapahtumiin, joissa esiintyy erikoisen ulkonäön omaavia ihmisiä – useimmat heistä vammaisia. Pearson vihaa sitä, että häntä rinnastetaan friikkeihin ja kutsutaan elefanttimieheksi. Muuttaako omia pelkoja kohti tehty matka asenteen? IRMA VEP HBO, 7.6. Mira ( Alicia Vikander) on uraansa ja eroonsa pettynyt amerikkalainen elokuvatähti, joka saapuu Ranskaan näytelläkseen Les Vampires -mykkäelokuvan uudelleenfilmatisoinnissa. Kauhuelokuvan kulisseissa raja Miran ja hänen esittämänsä hahmon välillä alkaa hämärtyä. Ohjaaja Olivier Assayasin minisarja perustuu hänen samannimiseen elokuvaansa vuodelta 1996. DRAKAR – YSTÄVYYDEN ROADTRIP YLE FEM 17.7. JA AREENA Suomenruotsalainen nuorisosarja kertoo neljästä nuoresta miehestä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kaverukset ovat huolissaan ystävyyssuhteiden kestämisestä. Niinpä he päättävät juhlia ystävyyttään lähtemällä matkailuautolla Norjaan. Matkaa varjostaa kuitenkin perhetragedia ja reissun todellinen tarkoitus käy jokaiselle pian entistä selkeämmäksi. (K-7) Toimituksen valinta Lisänaulakko oveen KODIN NAULAKOT OVAT yleensä täynnä. Monesti naulakko saattaa olla myös väärässä paikassa. Oven päälle asennettava naulakko tuo helpotusta tilanteeseen. Se on omiaan esimerkiksi pyyhkeille tai aamutakeille. OVINAULAKKO ON yksinkertainen apuväline. Se vain ripustetaan oven päälle ja käytettävissä on heti koukkuja. Tässä mallissa kolmea koukkua voi kääntää toisistaan riippumatta ja ne on varustettu muovinupeilla. Koukkujen varret ovat keskenään eripituisia. Pisimmän avulla koukun pää tulee kymmenen sentin päähän ovesta ja lyhyimmässä viiden sentin päähän. ASENNUS ON hyvin yksinkertainen. Otetaan naulakko pakkauksesta ja laitetaan se oven päälle. Oven paksuus saa kuitenkin olla enimmillään 43 milliä. Tämän jälkeen säädetään koukut haluttuun paikkaan ja naulakko on käyttövalmis. Naulakon ollessa paikallaan ovea ei ehkä voida sulkea, mutta koukun poistaminen on yhtä yksinkertaista kuin paikalleen laittokin. Monissa ovissa rako oven ja karmin välissä on tosin sen verran iso, että oven saa kiinni, vaikka naulakko onkin paikallaan. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi
LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN:: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Nojapyörän sähköistys Moi! Isot kiitokset tuestanne nojapyöräni sähköistykseen! Pyöräni on nyt sähköistetty ja odottelen vain innolla kevään tuloa, jotta pääsen ajelemaan! Ystävällisin terveisin: Teija Tamminen 36 Tukilinja 3/2022 INSTAGRAM INSTAGRAM INSTAGRAM Kiitos! Kiitos! Vanha tietokone lakkasi toimimasta. Mistä saisin rahat uuteen läppäriin? No, pelastukseni oli Tukilinjan apuraha. Sillä sain uuden läppärin ja monitoimilaitteen. Aprillipäivänä tein hakemuksen Tukilinjalle Imatran Klubitalolta. Työntekijä Jukka teki anomuksen. Haimme läppärin Lappeenrannan Gigantista. Ei mennyt montaa viikkoa, kun kone saapui sitten kämppääni. Muutaman päivän perusteella minun pitäisi osata käyttää läppäriä. Nyt voin taas kotona maksaa laskuja, käyttää sähköpostia ja Facebookia. Kaikkein tärkeintä on se, kun saan tallentaa muistitikulle runojani. Ei muuta, kuin runosuoni kukkimaan. Kiitos, avustanne, Tukilinja Kiitos, läppäristä Kiitos, on jälleen mahdollisuus tallentaa muistitikulle tuntojani Kiitos, uudesta mahdollisuudesta Kiitos, kiitos Anu Räikkönen
MIELIPIDEKYSELY Askartelijan aarteet Näin paljon askartelutarvikkeita vain minulle ja minun hyvinvointiin ja iloon! Näistä saan tehdä vaikka mitä, kynttilöitä, saippuaa, huopatossuja ja tauluja. Olen onnellinen. Johanna Sisältöä arkeen Hei, kiitos, kun sain teiltä apurahan iPadin hankkimista varten. Olen nyt hankkinut sen, ja minulla on ollut monet hauskat hetket jo sen kanssa. Se elävöittää arkeani todella! Terveisin Liisa Kemppi Tukilinja 3/2022 37 BLOGIPOIMURI ”Voin sanoa kokemuksesta: Älkää hyvät ihmiset käyttäkö elämäämme kokonaan peleihin. Minulla pelaaminen oli pakokeino todellisuudesta. Mutta se ei ole hyvä keino.” Blogilinjalla Markku, 28.4.2022 (www.tukilinja.fi) INSTAGRAM KYSYMYS Päätät käyttää 30 euroa piristääksesi päivääsi. Mikä näistä käyttötavoista tuottaisi kestävintä iloa? NÄIN VASTATTIIN: 1. Tarjoan ystävälle lounaan. 42 % 2. Ostan mieliherkkuani varastoon. 33 % 3. Lahjoitan rahan hyvään tarkoitukseen. 17 % 4. Laitan rahan säästöön. 8 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli toukokuussa 12. INSTAGRAM Näistä aineksista syntyy vielä vaikka mitä.
BLOGILINJALLA / Elisa Javarus Kun roppa romahti Mietintäaika oli armoton, päätös piti tehdä nyt eikä viidestoista päivä. Mielessä möyri, että möhlin tämänkin tavalla tai toisella. Lopulta syttyi sisu ja vapautus tajuntaa torpedoivista tunteista. Päätin suostua. OLEN ELISA JAVARUS , mökin muori Itä-Lapista. Naisiltahan ei saa ikää udella, mutta arvatkoon, ken haluaa. Minulla on jo neljä aikuista lasta, jotka ovat tuoneet minulle kuusi poijan pässiä, 1–14-vuotiaita. Asun Kemijärven kaupungin kupeessa, Javaruksen kylässä. Eksyin tänne ensirakkauteni ja lasteni isän, Jounin, pakasta vedetyn Volvon etupenkillä yuonna 1980. Hellun syntymäkoti tallottiin sukuriidan jalkoihin, mutta tilalle isänsä Uuno pykäsi pirtin paljaan pellon pientareelle. Nyt kenturalla komeilee laaja nurmikenttä ja ikkunoista saa ihailla 14-metrisiä, tuuheita kuusia. Ennen kuin roppani romahti, vaikutin Lapin alueella useissa kaupunkija matkailulehdissä liki 30 vuotta toimittajana sekä valokuvaajana. Kuvaan kesän aikana omaa kohtaloani. En halua vinkua ja vikistä, mutta kerron koruttomasti sen, mitä on elää vammaisena. KAIKISTA SYNKINTÄ TÄSSÄ sairastumisessa on ollut sortuminen ja suistuminen radaltani monella elämän eri saralla ja erityisesti työssäni. Rakastin rooliani ja pestiäni. Vielä kuuden työkyvyttömyyseläkevuoden jälkeenkin tunnen jatkuvaa ikävää, kaipausta kirjoittamiseen, tien päälle, tapaamisiin ja toimittamaan. Joku voi sanoa, että sen kun alat näpyttelemään, mutta se ei ole niin helppoa. Koin ensinnäkin menetyksiä, jotka masensivat. Mitä huonommaksi terveys taantui, sitä kauemmaksi kaverit kaikkosivat. Uusien ihmissuhteiden luominen ei luonnistanut eikä luonnista vieläkään. Olen fyysisesti niin kipeä, että se tekee minut uupuneeksi, ahdistuneeksi, pelokkaaksi ja pettyneeksi. Olen aina ollut selviytyjä, mutta tästä tilanteesta en pääse ulos mitenkään. Muisti pätkii, en osaa itkeä enkä nauraa. En ole enää se sama eloisa, elämänjanoinen Elisa, sillä kärsin haastavista tules-vaivoista ja hermovaurioista. Olen vaikeasti liikuntarajoitteinen ja kipukroonikko, sairastanut jo liki 30 vuotta. 1990-LUVUN ALKUPUOLELLA selkäni alkoi vihoittelemaan. Kolme vuotta konttasin kotona pitkin lattioita ja neljä alle 8-vuotiasta tuli hoidettua polvillaan ja nelinkontin. Saunaja suihkureissuilla istuin paljaalla lattialla ja pesin paitaressuni vuorotellen. Peräkanaa he köpöttelivät olohuoneeseen odottamaan, että selviän heitä pukemaan. Selkäydinkanavassa oli pullistumia ja hermojuuren ahtauma, selkäni myös luudutettiin. Pärjäsin hyvin vuosia, kunnes 2000-luvun taitteessa käsieni kohtalo sinetöitiin terveyskeskuksen töppäilyissä eivätkä hermovauriot ole hellittäneet. Invaliditeettiprosenttini on 100. Ranka on romahtanut ja paksusuolesta kaiveltu kasvaimia. En edes muista, montako kertaa olen pyllistänyt leikkauspöydälle. Kävelen koukussa ja muutaman töpöttävän askeleen jälkeen on päästävä istumaan. Särkyjen vuoksi en pysty nukkumaan enkä aina voi kääntää kylkeä tai päästä sängystä omin avuin Koko ikäni olen myös ollut Miss Pullukka. Vuonna 2016 pääsin lihavuusleikkaukseen ja laihduin 147 kilosta 62 kiloon. Tästä olen yhteiskunnalle kiitollinen. En varmasti enää liikkuisi ollenkaan, jos nuo kilot olisivat matkassani. Ihanaa kesän odotusta kaikille, kivuista ja kärsimyksistä tai muista kuormista huolimatta! KELASIN TASSUT TÄRISTEN tukossa olevaa sähköpostiani. Yleensä sujautan kaiken tuntemattoman suoriltaan roskikseen, mutta kohtalon oikusta esille nousi tuttu sana – Tukilinja. Hämmennyin, sillä olen ollut tekemisissä säätiön kanssa vuosia sitten, kun sain apurahan tietokoneeseen. Vammautuneet, voimattomat sormeni eivät meinanneet pysyä puhdissa ja kalpeille kasvoilleni nousi puna. Omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni olin niin otettu, kun Tukilinja-lehti tarjosi minulle vierasbloggaajan pestiä kesäja heinäkuun ajaksi! Vielä kuuden työkyvyttömyyseläkevuoden jälkeenkin tunnen jatkuvaa ikävää, kaipausta kirjoittamiseen, tien päälle, tapaamisiin ja toimittamaan. Kuka? Elisa Javarus, 59, Kemijärvi. Toimintarajoite Vaikeita liikuntarajoitteita. Toimenkuva Teen käsitöitä, katselen elokuvia, autoilen ja vietän aikaa lastenlasten kanssa. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla kesä– heinäkuussa 2022. (www.tukilinja.fi). 38 Tukilinja 3/2022
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA helmikuussa ja maaliskuussa 2022 HAGERT S., LAPPEENRANTA Ompelukone harrastustoiminnan välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. N. S., MIKKELI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jota valokuvaaminen innostaa liikkumaan luonnossa. TAPPOLA O., ESPOO Kannettava tietokone 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta mediapajalla radiotyössä sekä vapaa-ajalla yhteydenpitoon. NIEMI T., TURKU Kannettava tietokone ja ompelukone liikuntarajoitteiselle kuntoutujalle pienimuotoisen työnteon tueksi. Hän tekee sisustustauluja. M-F.E., JYVÄSKYLÄ Tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle musiikin harrastamisen välineeksi. CRPS OIREYHTYMÄ RY, LEMPÄÄLÄ Apuraha vastaperustetulle yhdistykselle markkinointiin ja tietoteknisiin laitteisiin. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenistön terveyttä, toimintakykyä ja hoitoa sekä tarjota jäsenille tuki-, edunvalvontaja tukihenkilöpalveluja. P.M., TURKU Apuraha opiskelun matkakuluihin henkilölle, joka opiskelee toimintakyvylleen paremmin sopivaa uutta alaa. Hakijalla on pitkäaikaisia toimintakyvyn rajoitteita. KATAJAMÄKI K., PORI Apuraha jalkapalloharrastuksen kuluihin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. VIRTANEN P., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. PESONEN K., POHJOIS-SAVO Tablettitietokone kuvataideharrastuksen välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. P.A., POHJOIS-SAVO Tablettitietokone kuntouttavan harjoittelun välineeksi 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. LINDSTEN L., ESPOO Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattitutkintoa ja suuntaa jatko-opintoihin. M.E., UUSIMAA Osa-apuraha sähköpyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Sähköpyörä mahdollistaa hänelle itsenäisen liikkumisen. J.T., VAASA Kannettava tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen ja yhteydenpidon välineeksi. H.H., JOENSUU Apuraha laulutunteihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle. L.A., KUOPIO Apuraha pianon virityskuluihin henkilölle, jolla on näkövamma. Pianonsoitto on hänelle tärkeä harrastus. HELMIKUU 2022 L.J., KAUHAVA Apuraha ulkomaisen ammattikirjallisuuden hankintaan kuntoutujalle, jonka yliopisto-opinnot ovat loppuvaiheessa. HYVÖNEN H., LAHTI Tablettitietokone 19-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. STOLT A., RAISIO Tietokone ja grafiikkalaskin kuntoutujalle, joka opiskelee lukiossa. PEKKARINEN J., KUOPIO Apuraha jääkiekkovarusteisiin kuntoutujalle, joka haluaa aloittaa kiekkoilun uudelleen. O.S., HELSINKI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on näkövamma. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei osallistu hankintaan. TOHMO K., TURKU Järjestelmäkamera ja taidetarvikkeita harrastustoiminnan välineiksi kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. OLLIKAINEN A., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle. RYTKÖNEN J., VANTAA Kannettava tietokone taiteen tekemisen välineeksi kuntoutujalle, joka tekee digitaalista kuvataidetta ja kuuluu paikalliseen taiteilijaseuraan. OJALA J., HELSINKI Apuraha yrittäjänä toimivan näkövammaisen muusikon nettisivujen ja sosiaalisen median markkinoinnin kehittämiseen. SUNDELL T., VIHTI Apuraha kuntosalikorttiin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on palata työelämään. KOKKONEN I., JÄRVENPÄÄ Tablettitietokone kuvankäsittelyn välineeksi 22-vuotiaalle media-alan opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. PALM A., POHJOIS-SAVO Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. H.T., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle etäopiskelun ja työnhaun välineeksi. REGNLIND A., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle kirjottamisharrastuksen ja asioinnin välineeksi. LINDSTEDT H., NOKIA Osa-apuraha auton hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Hän on palaamassa työelämään. Kunnan vammaispalvelu tukee autohankintaa. LÄRKA T., LOHJA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. LUUKELA J., OULU Polkupyörä liikuntaharrastuksen välineeksi 19-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tukilinja 3/2022 39
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT MÄNTY T., NAANTALI Polkupyörä liikuntavälineeksi 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. GRÖNSTRAND V., LOIMAA Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. DAHLSTRÖM B., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. V.N., PIRKANMAA Apuraha kuntoutujalle taidetarvikkeisiin ja taidekurssille osallistumiseen. T.S., TAMPERE Kannettava tietokone 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Tietokoneesta on apua koulussa ja vapaa-ajalla. VESTER J., JOENSUU Nuotitusohjelma kuntoutujalle, joka on juuri valmistunut musiikkialan ammattiin. LYLMI RY, NIEMISJÄRVI Apuraha tietoteknisten laitteiden ja älypuhelimien hankintaan yhdistykselle, joka tarjoaa eri-ikäisille ihmisille hyvinvointia tukevia palveluja esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin parissa. Yhdistys työllistää toiminnassaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria palkkatuella. PERÄLÄ T., TUUSULA Älypuhelin kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. KAISLASALMI J., TAMPERE Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa hänelle kuntoilun ja itsenäisen asioinnin. SIBELIUS M., HELSINKI Apuraha opiskelun kuluihin kuntoutujalle, joka on kouluttautumassa uudelle alalle. M.O., JOENSUU Tablettitietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa pianonsoittoa. Tablettia pystyy hyödyntämään nuottien hankinnassa ja tulevissa opinnoissa. P.J., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. S.S., HELSINKI Apuraha soittimen korjaukseen kuntoutujalle, joka on soittanut saksofonia vuosien ajan. K.H., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. A.E., KOTKA Tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. P.P., HELSINKI Kannettava tietokone ja apuraha koiran kouluttamiseen henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. KARJALAINEN P., OULU Viherkasviharrastuksen välineitä kuntoutujalle. L.M., KOTKA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin tueksi. 40 Tukilinja 3/2022 6 2 7 6 5 2 2 12 8 5 3 9 10 2 12 12 10 4 10 5 2 13 13 3 5 11 1 6 7 14 5 10 15 8 2 5 5 14 12 3 14 5 14 2 12 3 8 5 10 5 10 12 3 3 16 10 12 10 12 8 12 14 5 2 12 10 12 14 8 11 14 3 4 5 2 12 E K U A M A L J P V A K I A H A V E J A A T A T T A L O I T A T I K K O K A O M E P T K J Y K E A S U N U U M T S S A O D Ä A U Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 3 /2 2 2 Alkukesäksi on luvassa kunnon pähkinänpyörittelyä, sillä Jari Haapa-aho evästää ristikkoaan näin: ”Ihan itse tein laadinnasta tavallista vaikeampaa muodostamalla varsin haasteelliset päälauseet. Voi olla, ettei ihan helppoa ole ratkojillakaan.” Lähetä ratkaisulauseet 31.7. mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa myös postiosoitteesi ja tilinumerosi, jos haluat osallistua 35 euron palkinnon arvontaan. Kommentit pähkinöistä ovat taas tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Vesa Helske Hallista. Kiitokset kaikille ja kesäistä pähkäilyä tämänkertaisen ristikon parissa! R IS T IK O N 2/ 20 22 R A TK A IS U Tukilinja 3/2022 41 ”Kiva, sopivan vaikea ristikko. Muutamaan kohtaan jäin jumiin, kun laitoin ensin väärän sanan, mutta onnistuin korjaamaan.” Mervi Paukkonen, Askola ”Mukava ristikko!” Pekka Tiempo, Kotka ”Hyvää kesää kaikille!” Kaija Monto, Riihimäki J.H. JALAKSIN -VENE SALO TAAS KEHÄSSÄ? ” ” VOI YKSIÖKIN OLLA PEELLÄ HAITAREISSA! JATKUVASTI KORVAA MÄÄRÄN? PYHÄ KIRJA (LINNUT TAKAA) SOLUUTIO KIVIKIN KOIRIA ÖLJYINEN! RANNEVILJA! IBIZA MYY AALTOA USEIN SILMIEN EDESSÄ LAADITTU ETUPUOLILLA ALAMOKIN SOPIMUKSIA YHTEISTOIMINNASTA HOLKKI -m PURKAUS PUTOUKSEN HINAAJA! EI EHKÄ . . . . NNISTA 1975 VOI AJATUSKIN TOIM. ISTON SUKU PAKKOSIBELIUKSELTA LISÄÄ KUIVUUTTA! VVÄÄHHII PROSENTTI KRUUNUSTA TIAISEN RUOKAA PUHDISTUKSEEN AISTIT! NÄILLÄ ORJANSA POMO RIISISSÄ TÄMÄ x 500 EI VARAA OPEROIVA TYTTÖ! VIRTSALLEKIN KUKAAN EI SYNTYESSÄÄN? PANKKI A:LLA TÄMÄ USEIN ERÄÄLTÄ PUKILTA ERIMIELISYYS MMHEIKKI NÄYTELLYT BURL PINSETITKIN SÄTEELLISIÄ ”QQ” JALOKIVIÄ PUNAVALKORAIDALLISESSA PAPERISSA KOUVOLAA NAKUNUKKE SUKUNIMEKSI! . . . . . . . DIVINE (NYT AILI SEKOSI) TORJUA . . . . S. ELIJÄLLÄ NOPEAT! KIRJA USEIN -TIETOINEN AIKAKAUSLEHTI TARZANILLA M . . . . O NAINEN? TRUMP LEPÄÄ PIIKKIMATOLLA? MONET PARVELLA KOVETTUNEITA AZERBAIDZANIN PÄÄKAUPUNKI T U U B A U U L U T H E R L A N K A Ä Ä R I P O V I K Ä Y R I N S A T I E N Ä Ö T T G R A N T A S T O L T Ä A K E R T Y V E N A U T U A S S O K E R I K I D E I A I K Ä E R O T E S I I N R E T S I N A T U T U T I H E Ä A S U T T A V A T A T T O D P S A S I T E M A I L S Y V Ä I D E S T I A O V I S E T T I M A T I N E A T A T I T O V A S U T R P L U S I T Ä L Ä T N B A B A R U N G M R A N A H E I M U N I T A I I D A M I R A T A N S A S N Ä N N I T I K I I L O T S I T E N T E A T T O T T A I R I N A A S E N T O
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA MAALISKUU 2022 LEHTO R., LOHJA Kannettava tietokone opiskelun ja yhteydenpidon välineeksi 20-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. K.N., KESKI-SUOMI Polkupyörä liikuntaharrastuksen välineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. TURUNEN M., KUOPIO Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskeluun ja asiointiin. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. FORSMAN N., SIILINJÄRVI Kannettava tietokone valokuvausharrastuksen välineeksi 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. KOIVUKANGAS H., VANTAA Apuraha ratsastustunteihin henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. C.O.MALM-KESKUS, JYVÄSKYLÄ Apuraha tietoteknistenja kuvauslaitteiden hankintaan vastaperustetulle yhdistykselle, jonka tarkoituksen on kehittää ja tuottaa kotimaisiin viittomakieliin sekä kielelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä palveluja ja materiaaleja. Yhdistys on saanut rahoituksen kahteen hankkeeseen, joissa tuotetaan selkokielistä materiaalia kuulovammaisille maahanmuuttajille ja kartoitetaan perhementorimallia. Laitteistoa tarvitaan yhdistyksen perustoiminnan lisäksi myös näissä hankkeissa. SAARINEN H., TAMPERE Järjestelmäkamera kuvausharrastuksen ja opiskelun välineeksi kuntoutujalle. Harrastus tukee toimintakykyä ja mahdollistaa perheen yhteisen harrastamisen. O.K., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. TAMMILA M., TURKU Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa hänelle itsenäisen liikkumisen, kun julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen ei ole mahdollista. JOUPPI M., NURMIJÄRVI Apuraha polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka on palaamassa toimintakykyä edistävän pyöräilyharrastuksen pariin. J.L., LAHTI Järjestelmäkamera 18-vuotiaalle media-alan ammattiopiskelijalle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. IKÄVALKO H., LAHTI Kannettava tietokone musiikkiharrastuksen välineeksi 24-vuotiaalle näkövammaiselle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. H.N., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi. VÄISÄNEN R-A., LOIMAA Apuraha omakustanteisiin opintoihin kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on palata työelämään koulutuksen kautta. R.J., POHJOIS-SAVO Osa-apuraha omakustanteisten opintojen kuluihin kuntoutujalle, joka on kouluttautumassa uudelle alalle. KULMANEN P., TURKU Apuraha musiikkitarvikkeiden hankintaan pienimuotoista työskentelyä varten henkilölle, jolla on haasteita liikuntakyvyssä. H.A., LEMPÄÄLÄ Apuraha uintija kuntosaliharjoitteluun henkilölle, jolla on fyysisiä toimintarajoitteita. Liikuntaharrastukset edistävät hänen työkykyään. SAARINEN W., LOHJA Kannettava tietokone itsenäisen asioinnin ja opiskelun välineeksi 18-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. EROLA E., ROVANIEMI Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan viittomakieliselle henkilölle, jolle tietokone mahdollistaa itsenäisen asioinnin ja yhteydenpidon. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. H.H., OULU Apuraha juoksuharrastuksen välineisiin kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. VAINIONPÄÄ T., KURIKKA Apuraha oman keilapallon hankintaan henkilölle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. Oma keilapallo mahdollistaa aktiivisen harrastusja kilpailutoiminnan. AHONEN H., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja työnhaun välineeksi. KERKKÄNEN J., JOENSUU Apuraha kuntosalimaksuihin 23-vuotiaalle kuntoutujalle. PAASIRANTA K., HAUSJÄRVI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka harrastaa kirjoittamista aktiivisesti. HAKUNI A., HYVINKÄÄ Apuraha taidekoulutuksen kurssimaksuun kuntoutujalle, jonka tavoitteena on kuntoutua työelämään. PIENRÄIHÄ T., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopiskelun ja asioinnin välineeksi. V.M., VANTAA Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. 42 Tukilinja 3/2022 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2021 apurahoja ja apuvälineitä noin 622 700 euron arvosta eli noin 52 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. L.R., SIILINJÄRVI Tablettitietokone 16-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee sitä kommunikaation tueksi, itsenäisen asioinnin opetteluun ja opiskeluvälineeksi. K.J., KESKI-SUOMI Polkupyörä liikuntaharrastuksen välineeksi 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. SAARENHARJU S-I., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle luovan harrastamisen välineeksi. M.A., HELSINKI Tietokone opinnäytetyön tekemisen ja toiminnan ohjauksen tueksi AMK-opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. JOKELAINEN J., ROVANIEMI Tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. K.R., RAAHE Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. K.H., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. Hevosharrastus edistää toimintakykyä. Y E L Y S E E T OS UM A E T T A K A S E NN US HÖ Y L I S A PO E S S I T U I S I E T UO S A S A T U UR A T A TO T I S E T A T I O H I UK S E T E K U A M A L J P V A K I A H A V E J A A T A T T A L O I T A T I K K O K A OM E P T K J Y K E A S U N U U M T S S A O D Ä A U I N K O L E O V E R T A H V I L U S T A I V I T S A L U U T O N E K U A M A L J P V A K I A H A V E J A A T A T T A L O I T A T I K K O K A OM E P T K J Y K E A S U N U U M T S S A O D Ä A U I N K O L E O V E R T A H V I L U S T A I V I T S A L U U T O N Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) Helmi-maaliskuussa myönnettiin 182 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 128 803 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput helmimaaliskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita Tukilinja-säätiö on Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n jäsen. OLE MUKANA MUUTOKSESSA Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinjaapurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta voi estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet saattavat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinjasäätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä viesti 20 TUKILINJA numeroon 16588.