• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 3 / KESÄ–HEINÄKUU 2021 KOHTI UNELMIA Laura ja Fidel treenaavat SM-kisoihin s. 22 VIHAA PURETAAN NYT ERILAISIIN IHMISIIN S. 6 WE DON’T SAY RETARD ANYMORE! Pekka Luodeslammen hulvaton elokuvarooli s. 8 KIELLETYT SANAT Miten vammaisuudesta saa puhua? s. 18
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 25. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 Paino: Arkmedia Oy. Kansikuva: Silja Rämet. TUKIKOHTEET s. 12 Tabletilla tanssitunnille Lotta Huttunen ja monikäyttöinen tabletti. s. 22 Laura ja Fidel kisakentille Nuori kouluratsastaja sai tukea satulan ostoon. s. 26 Herkut Hobitti-kahvilasta Uusi kesäkahvila aukeaa Punkaharjulle. s. 32 Tukipointti Lisätukea apurahoihin keräyksellä. s. 32 Tukitori Tarjolla lahjatuotteita ja runokortteja kesän juhliin. s. 39 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja helmi–maaliskuussa 2021. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukijafoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2021 12 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Elon Musk ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Vammaiset vaikenevat vihasta Vihapuhe jää rankaisematta, kun uhrit eivät valita. s. 7 7 kysymystä rokotusjärjestyksestä Vastaajana professori Ville Peltola. s. 14 Hakemuskone avuksi Lakimies Jukka Kumpuvuoren sivuilla voi täyttää tukihakemuksia. s. 16 Muutostarpeita rokotusjärjestykseen Vammaiset henkilöt ovat olleet pandemian kärsijöitä. s. 18 Oikeat ja väärät sanat Kiellettyjen sanojen lista on pitkä. Mistä tietää, mitä saa sanoa? IHMISET s. 8 Y-miestä ei nimitellä Pekka Luodeslammesta tuli etäelokuvan tähti. s. 11 Tulilinjalla Heidi Finnilä ja maailman onnellisin maa. s. 28 Toni Kitti kohtasi erilaisuuden ADD, Asperger, aids – pitääkö niistä masentua? s. 38 Blogilinjalla Vierasbloggarina pientilan emäntä Maria Tuomialho. Lotan tärkein työkalu. Kesä alkoi, jippii !! 63 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 3/2021
• Tämän kokoisia uudistuksia ei vammaisten kohdalle ole osunutkaan sitten EUjäsenyyden, jonka myötä alettiin järjestämään suomalaisillekin vammaispalveluja. Tukilinja 3/2021 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.8.2021 Mannerlaatat liikkuvat JO LÄHES 30 vuotta on odotettu linjanvetoa osatyökykyisten ihmisten työllistämisessä, ja tänä keväänä se sitten tuli: Välittäjä Oy, valtionyhtiö, joka alkaa välittää osatyökykyisiä työmarkkinoille. Toinen iso, uusi hanke on edellyttää saman kohderyhmän työllistämistä julkisia hankintoja kilpailutettaessa. Tämän kokoisia uudistuksia ei vammaisten kohdalle ole osunutkaan sitten EU-jäsenyyden, jonka myötä alettiin järjestämään suomalaisillekin vammaispalveluja. Työelämä ei kuitenkaan tuolloin vielä lämmennyt ottamaan vammaisia vastaan työpaikoille. Hoiva-ajattelu ei väistynyt, vaikka vammainen ihminen ei lähtökohtaisesti ole sen sairaampi kuin muutkaan. TOIVOTAAN, ETTÄ kaikki lähtevät näihin hankkeisiin ennakkoluulottomasti mukaan, ja että ne johtavat kymmenien tuhansien sellaisten työhakijoiden työllistymiseen, joilta se ei muutoin olisi onnistunut. Työllistymisen tukeminen ei ole halpaa, mutta temppuilua se ei ole. On paljon kalliimpaa yhteiskunnalle makuuttaa työkykyisiä ihmisiä kotona laitostumassa ja syrjäytymässä. Kyselimme vammaisoikeuksiin erikoistuneelta lakimies Jukka Kumpuvuorelta, mitkä asiat nyt eniten kiikastavat vammaisten ihmisten elämässä. Selvitimme myös, miksi vammaiset ovat Suomen toiseksi syrjityin väestöryhmä muualta muuttaneiden jälkeen – ja mitä sille voisi tehdä. Autamme rakentavaa keskustelua alkuun myös selvittämällä, onko vammaisista puhuttaessa sanoja, jotka olisi parempi jättää sanomatta. KESÄMIELTÄ EMME kuitenkaan unohtaneet! Suvisiin tunnelmiin virittää esimerkiksi nuoren kilparatsastajan Laura Kangasniemen tarina siitä, miten unelmista kannattaa pitää kiinni vastamäessäkin. Esittelemme myös Punkaharjulle perustetun tunnelmallisen Hobitti-kahvilan, jota pitää lyhytkasvuinen leipuriyrittäjä Susanna Lindroth. Taiteilija Toni Kitiltä voimme puolestaan kaikki oppia elämäniloa, rohkeutta ja leppoisaa suhtautumista erilaisuuteen. Näillä eväin: Hyvää kesää kaikille! Ollaan ihmisiksi ja nautitaan niin lämmöstä kuin sateestakin. Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Muskilla Asperger Amerikkalaisessa viihdeohjelmassa Saturday Night Live koettiin 8.5. erikoisia hetkiä ja kuultiin yllättäviä tiedonantoja. Se ei sinällään ollut yllätys, sillä ohjelman vierasjuontajana esiintyi Tesla-sähköautoilla maailman toiseksi rikkaimmaksi henkilöksi edennyt eksentrinen miljardööri Elon Musk, 49. Ohjelma esitettiin YouTubessa suorana ympäri maailman. Musk on tunnettu finanssimaailmaa hätkähdyttäneistä lausunnoistaan ja teoistaan. Nyt yllätyksistä suurin oli se, että Musk kertoi olevansa suositun ohjelman ensimmäinen vierasjuontaja, jolla on autismin kirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä. ”Tai ainakin ensimmäinen, joka myöntää sen.” Musk kuvaili tätä puoltaan kertomalla olevansa ”taitava suorittamaan inhimillisen käyttäytymisen moodia”. Hän kertoo kuulleensa muilta, että hänen puheensa monotoninen sävy tuottaa mainiota komediaa. Tempauksiaan hän ei pyydellyt anteeksi, mutta valitti julkisen mielipiteen pelkistävän ihmisen typerimpään tekoonsa. Musk ei myöskään kertonut, saako hän kuntoutusta autistisiin oireisiinsa. Autistinen Julia-muppet Huhtikuussa Yhdysvaltojen palkituimman lasten tv-sarjan Sesame Streetin nukkehahmoihin liittyi nelivuotias Julia (kuvassa keskellä), jolla on autismi. Vuodesta 1969 esitetyssä Sesame Streetissä nähdään sekä näyteltyjä että nukkehahmoja. Sarjassa opetellaan lasten kanssa erilaisia taitoja ja sen nettisivuilla autismin erityispiirteitä on esitelty jo vuodesta 2015. Julialla on ohjelmassa hyviä ystäviä, jotka ovat sopeutuneet hänen erilaisiin käytöstapoihinsa ja pitävät häntä mukavana kaverina. Yhdessä he selvittävät monta kiperää tilannetta, joita syntyy, kun päivän rutiineihin tulee odottamattomia muutoksia. Ne ovat haastavia kaikille lapsille, mutta erityisesti autismin kirjoon kuuluville. Sesame Street nähtiin Suomessa TV2:lla 1997–2000. Huhtikuusta alkaen sitä voi katsella HBO Max -palvelussa, joka korvaa HBO:n kanavat Euroopassa tämän vuoden lopulla. Sesame Streetin nukkehahmot ovat tulleet Suomessa tunnetuiksi myös aikuisille suunnatusta The Muppet Showsta. Vastaamo Wired-lehdessä Digitaalisen ajan luetuin verkkolehti Wired seuraa tekniikan ja siihen liittyvän elämäntavan kehitystä. Lehden 9.5. ilmestyneen numeron keskeisessä artikkelissa esiteltiin varoittavana esimerkkinä suomalaisen terapiayhtiö Vastaamon tietomurto. Juttu alkaa sanoilla ” Jere heräsi lokakuun 24. päivän aamuna odottaen sitä, mitä suomalaiset yliopisto-opiskelijat kutsuvat ’normipäiväksi’, tavallista päivää.” Kun artikkelissa on esitelty tietomurron kulku ja fysiikan opiskelija Jere ja hänen äitinsä ovat saaneet kiristysviestin, Jere päättää normipäivän ottamalla yliannoksen ahdistuslääkkeitä. Hän selviää onneksi ystävän tultua tarkistamaan tilannetta. Suomi on taas mainittu maailmalla. ROKOTUSJÄRJESTYS PUHUTTI Rokotusjärjestyksestä käytyyn keskusteluun yhtyi 18.3. näkyvästi Ilta-Sanomat, jossa vammaisten rokottamisesta haastateltiin niin neliraajahalvautunutta telinevoimistelutähtea Jari Mönkköstä kuin asiantuntijoitakin. Mönkkönen paheksui sitä, ettei vammaisten avustajia rokotettu ensimmäisten joukossa, vaikka he kuuluvat yhteiskunnan kannalta kriittisiin työntekijöihin ja voivat välittää tartunnan asiakkailleen. Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen moitti puolestaan rokotusjärjestyksen lääketieteellisiä perusteita: ”Löytyy runsaasti vammaisia, joiden potilastiedoissa ei ole kirjattu pysyväiskoodilla (ICD) vammautumisen tai vammaisuutta aiheuttavan pitkäaikaissairauden seurauksena tullutta keuhkojen kapasiteetin laskua.” Artikkelissa kerrottiin, että Britannian koronakuolemista on maassa tehdyn selvityksen mukaan 60 prosenttia ollut vammaisia. Niemisen mukaan vammaisten riski kuolla tai joutua sairaalan kasvoi Suomessakin rokotusjärjestyksen ongelmien vuoksi. Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja TAIKAA ERITYISLAPSILLE Esitysala alkaa pikkuhiljaa nousta koronalamasta. Siitä on esimerkkinä nastolalainen Taikuri Halonen, joka kertoo valmistaneensa pienen apurahan turvin puolen tunnin mittaisen esityksen Taikurin ja prinsessan interaktiivinen taikahetki erityislapsille yhdessä toisen esitystaiteilijan, Susanna Pihlmanin kanssa Luvassa on taianomainen ja tanssillinen, yhteisöllinen leikkihetki, johon kaikki lapset pääsevät mukaan – myös itse esiintymään. Turvavälit on kuulemma huomioitu ja esitystä voi tilata esimerkiksi hoitokoteihin tai erityislasten tilaisuuksiin. 4 Tukilinja 3/2021
• Paris Hiltonista tuli aktivisti Oregonissa, USA:ssa maaliskuussa pidetty oikeudenkäynti kiinnosti kansainvälistäkin mediaa, vaikka aiheena oli rajoittaa pakkokeinoja osavaltion sijaishoidossa olevien nuorten ja kehitysvammaisten lasten hoidossa. Syynä kiinnostukseen oli asiantuntija, jota istunnossa kuultiin: entinen tosi-tv-tähti Paris Hilton, 39. Hilton tuli viime syyskuussa julkisuuteen uudesta kulmasta dokumenttiohjelmalla This is Paris, jossa hän syytti entistä sisäoppilaitostaan oppilaiden huonosta kohtelusta. Hilton liittyi samalla kampanjaan, jossa kritisoidaan ”ongelmallista teiniteollisuutta” eli USA:ssa yleisiä, käytöshäiriöisten nuorten kuntouttamiseen erikoistuneita yksityisiä sisäoppilaitoksia. ”Tiedän, että sadat tuhannet lapset kokevat samaa juuri nyt. Jos autan lopettamaan heidän painajaisensa, ehkä se auttaa minua pääsemään omistani”, hän kertoi uutispalvelu USA Todaylle. Hilton pyrkii nyt tiimeineen muuttamaan lainsääsäntöä eri osavaltioissa siten, että äärimmäiset pakkokeinot kiellettäisiin. Lisää tietoa löytyy tunnuksella #breakingcodesilence. Ihme ja Kumma televisioon Kehitysvammaisia nuoria Salossa kuntouttava ja työllistävä järjestö Ihme ja Kumma Tuki ry on Facebook-sivunsa mukaan ryhtymässä sisällöntuottajaksi tv-ohjelmaan. Jos sponsoreita löytyy, ohjelmanteko voi alkaa jo tänä kesänä. Yhdistyksellä on Alfa TV:n kanssa alustava suunnitelma 10 jakson kuvaamisesta. Tavoitteena on tutustua työpajan arkeen sekä nuoriin ja heidän tavoitteisiinsa. Tarkoitus on myös selvittää niitä yhteiskunnallisia esteitä, joita nuorten osallistumisen tiellä on heidän pyrkiessään mukaan työelämään. Crip Camp Oscarmittelöissä Kansainvälisen vammaisliikkeen alkuvaiheista kertova, Barack ja Michelle Obaman tuottama Crip Camp: A Disability Revolution oli yksi Oscar-kärkiehdokkaista dokumenttielokuvian luokassa. Siinä kerrotaan niiden amerikkalaisten nuorten tarina, jotka 1970-luvulla tutustuivat toisiinsa vammaisten nuorten kesäleirillä. Heistä muodostui myöhemmin kansainvälisen vammaisliikkeen ydinjoukko. Netflixissä nähtävässä elokuvassa on mukana historiallisia tallenteita Camp Jened -leirin elämästä sekä haastatteluja, joissa mukana olleet kertovat yhteisön merkityksestä. Elokuva voitti Sundance-festivaalin yleisöpalkinnon 2020. OSCARIT SOUND OF METAL Kuuroutuvasta metallimuusikosta kertova elokuva Sound of Metal voitti Oscar-palkinnot leikkauksesta ja äänisuunnittelusta. Elokuvalle tärkeän äänimaailman takana on kolme suomalaista: foley-artisti Heikki Kossi, äänittäjä Kari Vähäkuopus ja äänileikkaaja Pietu Korhonen. Kossi kertoi Iltalehdessä (26.4.), että äänitehosteiden tuottamista ei Suomessa tehnyt ammattimaisesti kukaan ennen häntä. Elokuvan voi nähdä Amazon Prime Videossa ja elokuvateattereissa. NOMADLAND Parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen Oscarin voitti syrjäytyneistä ihmisistä kertova Nomadland. Sen päähenkilöt asuvat asuntoautoissa ja kiertävät Yhdysvaltoja etsien pätkätöitä. Useimmille elämäntapa johtuu puuttuvasta perusturvasta, joka sairauden, heikon eläkkeen tai työttömyyden seurauksena on johtanut asunnon menetykseen. Elokuvan voi katsoa Disney+:ssa ja elokuvateatterissa. MIEKIN TEEN TAIDETTA! Lappeenrannassa Galleria Pihatossa järjestetään 4.–27.8. erityistä tukea tarvitsevien kuvataiteilijoiden näyttely Miekin teen taidetta! Gallerian oheisohjelmasta löytyy mm. kuvataideja musiikkipajoja sekä yhteistapahtuma. Näyttelyn järjestää Lappeenrannan kehitysvammaisten tuki ry yhteistyössä Kulttuurija taidetila ry:n, Lions Club Lappeenranta Weerojen ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tukilinja 3/2021 5
• 6 Tukilinja 3/2021 Uhrin suhde tekijään (2019): 42 % tuttu henkilö 19 % asiakastilanne 17 % tuntematon henkilö 10 % “ei voi sanoa” 8 % naapuri YHTEISKUNTA Vammaiset vaikenevat vihasta Moni kokee kohdanneensa syrjintää, vihapuhetta tai väkivaltaa vammansa vuoksi, mutta vain osa ilmoittaa siitä poliisille. Kannattaisi, sillä vihapuhe ei kuulu sananvapauteen ja tukea on saatavilla. tilannetta seurannut viranomainen. ”Sosiaalitai terveysalan työntekijällä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja rikoslailla puuttuminen on se viimeinen keino”, oikeusministeriön hankepäällikkö Milla Aaltonen kertoi webinaarissa. Ilmoittamatta jäävät helposti yksityisissä tiloissa tapahtuneet pahoinpitelyt. Edelleen joidenkin mielessä elää myytti, että vammaisille naisille voi tehdä mitä vain. Ilmoittaminen voi olla uhrille jopa mahdotonta, jos hän ei pysty ilmoitusta yksin tekemään. Häneltä voidaan myös ottaa apuväline pois. Asumisyksiköt ovat toinen ulkomaailmalta piilossa oleva kupla, joissa tapahtuu laiminlyöntejä, viharikoksia ja syrjintää. ”Palvelut ovat hyvä asia, mutta on paha, jos henkilö on niistä liian riippuvainen”, webinaarissa todettiin. Moni ei jaksa tehdä ilmoitusta yksinkertaisesti siksi, ettei usko sen muuttavan mitään. On opittu alistumaan rakenteelliseen syrjintään. Mistä apua? Poliisi sekä yhdenvertaisuustai tasa-arvolautakunta ovat ne tahot, joihin kannattaa ilmoittaa, jos epäilee viharikosta tai syrjintää. Yksin voi kuitenkin olla aika hukassa turvattomassa ja ehkä häpeälliseksikin kokemassaan tilanteessa. Silloin kannattaa kertoa asia jollekin luotetulle läheiselle tai ulkopuoliselle ja etsiä yhdessä tukea itsensä puolustamiseen. Sitä kyllä löytyy: Rikosuhripäivystys (RIKU) on valtakunnallinen, maksuton palvelu, johon voi ottaa yhteyttä jo ennen rikosilmoituksen tekoa. RIKU tarjoaa neuvoa, apua ja tukihenkilön. Yhteyden saa myös chatilla: www.riku.fi. Kynnys ry:n tiedottaja Sanni Purhonen vinkkaa hakemaan vertaistukea myös järjestöiltä. Esimerkiksi Kynnyksen lakineuvonnassa päivystää vammaisia asiantuntijoita. “Toiselle vammaiselle henkilölle voi olla helpompi selittää asiaansa, koska hänellä saattaa olla kokemusta vastaavasta tilanteesta.” Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa on kehitetty seurantatyökalu, johon voi ottaa yhteyden myös nimettömänä. Yhdessavihaavastaan.fi -sivustolla voi raportoida kokemansa vihatapaukset, ja sieltä voi halutessaan pyytää myös yhteydenottoa. mukaan vihapuhe ei ole vain sosiaalisen median haaste, vaan myös netin keskustelupalstat nousevat selkeästi esille. Tieto lainsäädännöstä auttaa toimimaan: Mikä tahansa rikos voi olla viharikos, jos se on tehty jonkin ominaisuuden, kuten vammaisuuden, takia ja motiivina on vihamielisyys tai ennakkoluulo tätä ominaisuutta kohtaan. Myös syrjintä on laissa kiellettyä eikä vihaa lietsova viestintä kuulu sananvapauteen Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat tehneet useita huomautuksia Suomessa vallitsevasta rasismista ja syrjinnästä, joten kuvittelusta tai liioittelusta ei ole kyse. Ilmiö on todellinen. Auttajasta ei valiteta Noin puolet näistä rikosilmoituksista on sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden tekemiä, neljäsosa jonkin muun viranomaisen. Vammaiset itse valittavat harvoin. Vaikeaksi tilanteen tekee heille se, että miltei puolessa rikoksista epäilty on uhrin läheinen, josta hän on usein riippuvainen. Siksi rikosilmoituksen joutuu lopulta tekemään K U V A : A N D R E H U N T E R O N U N S P L A S H TEKSTI Sari Heino-Holopainen VAMMAISIIN KOHDISTUVIEN viharikosten yksi erityispiirre on, että vain pieni osa niistä ilmoitetaan poliisille. Oikeusministeriön koordinoimassa Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa pyritäänkin rohkaisemaan ihmisiä pitämään puoliaan. On tärkeää hakea apua, vaikka se tuntuisi vaikealta ja tekijä olisi tuttu. Poliisin mukaan on hyvä, että tekijä saa rangaistuksen. Hän ei silloin todennäköisesti tee tekoa uudelleen eikä tilanne muutu vakavammaksi. Ilmoittaminen auttaa myös saamaan kokonaiskuvan viharikoksista, jolloin niihin puuttuminen helpottuu. Pahoinpitelyä ja someraivoa Vuonna 2019 kaikista viharikoksia koskevista rikosilmoituksista noin 5 prosenttia (50 kappaletta) liittyi vammaisuuteen. Noin puolet oli sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää, loput pahoinpitelyjä tai syrjintää. Vammaisia esimerkiksi herjattiin ja tönittiin kadulla. Myös somessa raivotaan vammaisille. Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa verkossa esiintyvää vihapuhetta analysoitiin tekoälyn avulla. Sen
• 7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen Kuva: Lehtikuva. Vammaisuus ja rokotusjärjestys Ketkä vammaiset ihmiset lähipiireineen kuuluvat ensisijaiseen riskiryhmään, ja onko rokotusjärjestys oikea? Vastaajana rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola . Tukilinja 3/2021 7 1. Miksi sellaisia vaikeavammaisia ihmisiä, jotka ovat päivittäisestä avusta riippuvaisia, ei avustajineen pidetä rokotusjärjestyksessä laitoshoitoon rinnastettavana riskiryhmänä? ”Laitoshoidossa olevat tai hoitokodeissa asuvat iäkkäät ihmiset priorisoitiin ensin, ja kaikki 70-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt sen jälkeen, ennen muita riskiryhmiä. Peruste tähän on se, että pandeemisen koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus lisääntyy hyvin jyrkästi iän myötä 70 vuoden iän jälkeen.” 2. Downin oireyhtymä kuuluu ensisijaisesti rokotettaviin riskiryhmiin. Yhtenä syynä on vammasta johtuva kyvyttömyys suojautua lähikontakteilta. Eikö samaa riskiperustetta pitäisi soveltaa muihinkin lähikontakteille altistaviin vammaryhmiin? ”Vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien ja tilojen määritelmät perustuvat kansainvälisten tutkimusten lisäksi suomalaiseen aineistoon vakavista tautitapauksista ja niiden riskitekijöistä. Vakavina tapauksina käsiteltiin sairaalahoitoja, teho-osastohoitoja ja kuolemantapauksia. Downin oireyhtymä nousi esille yhtenä altistavana tilana. Riski ei välttämättä ole samanlainen muissa vammaryhmissä.” 3. Suuri määrä ihmisiä on kuollut koronaan asuntolatyyppisissä tuetun asumisen yksiköissä, kun hoitajat ovat kierrättäneet virusta asiakkaalta toiselle. Eikö tämä riitä syyksi niiden henkilöstön ja asukkaiden siirtämiseen ensisijaisesti rokotettavien ryhmään? ”Riskit liittyvät niin selvästi ikään ja tiettyihin pitkäaikaisairauksiin tai tiloihin, että muut tekijät kuten asuntolatyyppinen asuminen, eivät ole nousseet riittäväksi perusteeksi priorisoinnille.” 4. Henkilökohtaisen avustajan tai omaishoitajan sairastuessa on riskinä, että asiakas tai hoidettava jää vaille elintärkeää hoivaa ja apua. Eikö myös tällaisia ihmisoikeuskysymyksiä tulisi ottaa rokotusjärjestyksessä huomioon? ”Mielellään otettaisiin, mutta kun rokotteiden saatavuus on ollut hyvin niukkaa, on niitä täytynyt keskittää varsinaisiin riskiryhmiin. Sote-henkilöstön rokotukset on täytynyt pitää varsin rajoitettuina, ja avustajien ja omaishoitajien tilannetta ei ole valitettavasti päästy juuri huomioimaan.” 5. Yksin asuvan vammaisen ihmisen sairastuessa tai jäädessä karanteeniin ovat vaihtoehtoina nyt vapaaehtoisapu tai hoitolaitokseen / asumisyksikköön vieminen – vaikka vastoin tahtoa. Asumisyksiköiden suhtautuminen apuun koronasairaan kohdalla vaihtelee, eikä hyvää hoitoa voida taata. Tulisiko tällaiset turvallisuusnäkökohdat ottaa huomioon rokotusjärjestyksessä? ”Nämäkin ovat tärkeitä näkökohtia, mutta samoin kuin edellisessä kysymyksessä, pääasiallinen syy siihen, että rokotuksia ei ole päästy laajentamaan nopeasti, on rokotteiden hidas saaminen Suomeen.” 6. Voisiko sosiaaliviranomainen olla tarvittaessa mukana rokotuspäätöksen teossa lääkärin ohella? Tällöin voitaisiin ottaa huomioon se, mikä on ihmisen. avustamiseen liittyvä riski saada korona sekä myös kyky pärjätä korona-altistumisen tai -sairauden kanssa yksin? ”Varmasti voi hyvin olla mukana päätöksen teossa lääkärin kanssa.” 7. Mikä on mielestänne rokotusjärjestykseen liittyvä suurin ongelma tällä hetkellä? Miten muuttaisitte toimintamallia seuraavaa epidemiaa ajatellen? ”Perussyy ongelmiin on rokotteiden suhteellisen hidas saaminen maahan. Minkäänlaisella rokotusjärjestyksellä ei pystytä poistamaan tätä tosiasiaa. Valittu rokotusjärjestys on perusteltu, se kohdistuu suojaamaan suurimman riskin henkilöitä ensin.” ”Eri epidemioissa tilanne on erilainen, riskiryhmät ja taudinaiheuttajan epidemiologinen käyttäytyminen voivat olla erilaisia. Onneksi tehokkaita ja turvallisia koronarokotteita saadaan kiihtyvällä vauhdilla ja rokotustilanne paranee koko ajan.” Ville Peltola Rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Infektiotautiopin professori, Turun yliopisto.
• ”Elävä lammas on parempi kuin kuollut leijona.” 8 Tukilinja 3/2021 IHMISET Y-miestä ei nimitellä – We Don’t Say Retard Anymore! Tubettaja Pekka Luodeslammen luoma Y-mies–hahmo on pääosassa tänä vuonna valmistuvassa australialaisessa elokuvassa. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Jussi Helttunen S uomalaisen tubettajatähden Pekka Luodeslammen hulvaton Y-mieshahmo innosti australialaista elokuvaohjaaja Tez Frostia tekemään täyspitkän elokuvan We Don’t Say Retard Anymore (Emme enää sano kehari). Miehiä yhdistävät molempien saavuttamat Guinness World Records -ennätykset. Aloitetaan Australian Melbournesta. Siellä kiinalais-australialainen käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja Tez Frost päätti osoittaa koronan nujertamalle elokuvaväelle, että on mahdollista tehdä kansainvälinen, täyspitkä elokuva – kokonaan etätuotantona. Frost ei ole ensimmäistä kertaa mahdottomalta kuulostavan etähomman edessä. Hän on jo vuonna 2017 saavuttanut Guinnessin ennätyksen maailman käännetyimmän, ääninäytellyn lyhytelokuvan tekijänä. Elokuva Little Hands löytyy Youtubesta ja Frost on ohjannut siihen etänä 100 ääninäyttelijää 21 eri maassa. Tubettajatähti Korsosta Seuraavaksi menemme Vantaan Korsoon. Siellä asuu omakotitalossa 35-vuotias Pekka Luodeslampi Veikko-isänsä ja Ritva-äitinsä kanssa. Tämä Pekka ei ole ihan tavallinen Pekka vaan tubettajatähti, jonka UncleSamPatriot -nimisen Youtube-kanavan yli 2500 videota on katsottu huikeat yli 23 miljoonaa kertaa. Ne ovat täynnä sekoiluhuumorin tykitystä, kuntonyrkkeilyn mäiskettä ja paatoksellisia saarnoja, koska Pekka on harras kristitty. Jos joku ihmettelee, kuinka sekoilu ja kristinusko sopivat yhteen, joskus jopa samaan videoon, Pekka vastaa näin: “En laita törkyjuttuja videoihini. Koetan myös käyttää asiallista kieltä. Haluan olla hauska, mutta en loukata tai satuttaa ketään, koska olen kristitty. Iloista ja positiivista menoa, kun maailmassa on niin paljon negatiivista ja pahaa. En halua omalta osaltani lisätä sitä.” Ylittämätön Y-mies Silloin tällöin Pekka pukee ylleen punaisen nyrkkeilyviitan ja simsalabim! Ylittämätön Y-mies on ilmestynyt! “Se on mun keksimä hahmo, jolla on Y-voimaa. Sillä se ylittää fyysiset ja henkiset esteet, vähän niin kuin humoristinen yli-ihminen”, Pekka selventää. RETARD = Henkisesti jälkeenjäänyt, kehitysvammainen, kehari CASTING = Roolijako elokuvaan TRAILER = Elokuvan mainosvideo ALBINISMI = Pigmenttihäiriö, pigmentin puutos. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
• Aaro Alhonen, Y-mies Pekka Luodeslampi sekä hänen Veikko-isänsä ja Ritva-äitinsä tekivät mittavan urakan We Don’t Say Retard Anymore -elokuvan etäkuvauksissa. Pääosassa Pekka Luodeslampi, 35, Korso, Vantaa. Toimintarajoite Touretten oireyhtymä, monimuotoiset kehityshäiriöt. Harrastukset Tubettaminen, kuntonyrkkeily, ennätykset. Tukilinja 3/2021 9
• 10 Tukilinja 3/2021 Y-mies tai Pekka – kuinka vain – on omanlaisensa sankari. Hänellä on Touretten oireyhtymä ja monimuotoisia kehityshäiriöitä. Mutta niin vain Y-miehemme saavutti vuonna 2019 Guinness-maailmanennätyksen rusauttamalla 100 kananmunaa rikki alle minuutissa. Nyt hän odottelee, tuleeko toinen Guinness-ennätys, tällä kertaa reaktionopeudessa. Pekan plakkarista löytyy myös Suomen mestaruus vasaralla tehdystä jäänmurskauksesta. Haussa erilainen tähti Lennähdetään takaisin Melbourneen. Ohjaaja Tez Frost oli siis tekemässä elokuvaa etänä. Hän laittoi casting-kutsuja someen ja casting-sivustoille. Niillä haetaan esiintyviä taiteilijoita erilaisiin projekteihin. Vielä silloin Frost ei tiennyt, millaista elokuvaa oli tekemässä tai minkälaista esiintyjää hän haki. Hakijoiden piti lähettää Frostille 1–5 minuutin video itsestään ja jostain hahmosta. Vastauksia tuli satoja, mutta useimmat lähettivät romanttisia kohtauksia tai yrittivät kopioida tunnettuja elokuvia. Suurin osa oli mallin näköisiä ihmisiä, vaikka Frost oli pyytänyt erilaisia, kuten vammaisia, ihmisiä vastaamaan. “Tämä oli täysin kokeellista. Halusin kutsua taiteilijoita tulemaan kanssani tälle matkalle. Halusin myös antaa elokuvantekijöille ja taiteilijoille mahdollisuuden työskennellä vaikean sulkutilan aikana”, Frost kertoo. Video englanniksi Pekkakin huomasi netissä Frostin casting-ilmoituksen. Hän lähetti oitis esittelyvideon itsestään Tez Frost ohjaa elokuvaa Shanghaissa. Uuden elokuvan ohjaus välittyi piirroksin varustetuilla kohtausohjeilla. sarjakuvamaisesti piirrettynä. Pekka ja hänen tiiminsä, johon kuuluivat isä, äiti sekä paras kaveri Aaro Alhonen, kuvasivat kohtaukset. Pekalle on onneksi kertynyt videoharrastuksen myötä mittava kuvausja äänityskalusto. Tez on tarkka kuvauksen laadusta ja Pekka myöntää, että joitakin kohtauksia kuvattiin uudestaan muutamankin kerran ja päivät venyivät pitkiksi. Tez kuitenkin kehuu, että materiaali tuli aina nopeasti ja täsmälleen, kuten oli sovittu. Y-mies ja rakkaus Molemmat miehet vaikenevat vielä elokuvan juonesta. Youtubeen ladatusta trailerista voi päätellä, että Y-miehellä on paljon naispuolisia ihailijoita ympäri maailmaa ja Amerikassa etätyttöystävä, joka mankuu herkeämättä Y-miestä luokseen. Terveydellisten rajoitustensa vuoksi Y-mies ei kestä matkustamista, vaikka hän sinnikkäästi yrittääkin. Todellisuudessa etätyttöystävä on näyttelijä Courtney McCrea, jolla on albinismi ja joka tekee roolinsa kotonaan Pohjois-Irlannissa. Elokuvassa esiintyvät myös showpainija Michael “StarBuck” Majalahti ja ammattipainija Stark Adder. Elokuva on editointivaiheessa ja valmistuu tämän vuoden aikana. Tez aikoo viedä sen kansainvälisille elokuvafestivaaleille ja saada nähtäväksi myös Suomeen. Ennen kuin etähaastattelumme Pekan kanssa päättyy, hän haluaa kannustaa kaikkia tekemään rohkeasti omia videoita: “Aito rehellisen tekemisen meininki, se että aito persoona välittyy, sitä maailma tarvitsee. Elävä lammas on parempi kuin kuollut leijona.” englanniksi, jota on osannut lapsesta alkaen. “Siitä saan kiittää Kippari-Kallea ja Ali Baba -rosvoja. Katsoin niitä ja amerikkalaisia supersankarijuttuja. Suomessa on suuri kulttuuriteko, että elokuvissa on tekstitys. Kun katsoo tunteja tekstitystä, niin siinä oppii englantia. Ääntäminen on vähän vaikeampaa”, Pekka sanoo. Pekan video naulitsi Frostin: “Eräänä päivänä ruudulleni ilmestyi vaaleahiuksinen, kömpelö hahmo supersankarimaisessa kaavussa. Oli kuin hän olisi tehnyt kung futa tai vastaavaa. Hänellä oli mitä paksuin aksentti, tuskin ymmärsin, mitä hän sanoi. Muistan ajatelleeni: Mitä helvettiä tämä on?! Ennen kuin huomasinkaan, olin katsonut videota kolme minuuttia, ja se oli pitempi aika kuin olin katsonut yhtäkään siihen mennessä saamaani videota. Silloin tiesin: hän oli etsimäni mies.” Tarina kirjoitti itsensä Tez Frost sanoo, että elokuvan nimi tuli kuin itsestään, kun Pekka kertoi, että häntä oli usein nimitelty kehariksi. “Olen itsekin Guinness-ennätyksen tehnyt taiteilija. Ymmärrän täysin sen työmäärän, mikä ennätyksen saavuttamiseksi tarvitaan. Olen tehnyt vain viisi elokuvaa, mutta tämä mestari on tehnyt yli 2500 videota. Jos tätä pidetään kehariutena, niin minulle on kunnia työskennellä sellaisen kanssa. Mielestäni Pekka on superälykäs ja superahkera”, Frost hehkuttaa. Piirretyt ohjeet Elokuvan tekoa varten Frost lähetti Pekalle jokaisesta kohtauksesta ohjeet kirjoitettuna ja
• TULILINJALLA / KOLUMNI Heidi Finnilä Tukilinja 3/2021 11 Onneksi minulla ei ollut voimia vastustaa metsäretkeä vaan löntystelin tahdottomana hänen perässään ja papatin, että ei tästä ole mitään hyötyä, koska ahdistaa koko ajan. Kunnes ei enää ahdistanut. Masentuneena maailman onnellisimmassa maassa SUOMI TEKI SEN taas ja voitti jo neljättä kertaa peräkkäin tittelin maailman onnellisimpana maana. Hopeasijalle kipusi Islanti ja Tanska pääsi pronssille. Itse kuulun onnellisten suomalaisten joukkoon. Olen terve, minulla on työpaikka ja pystyn tekemään töitä etänä. Minulla on kolme hauskaa ja älykästä aikuista lasta, kiva koti, kumppani ja koira. Kesäisin hengailen kumppanin kanssa mökillä. Nautimme luonnonrauhasta, istutamme tomaatteja, poimimme marjoja ja retkeilemme saaristossa. Koronarajoitusten aikana harrastuslistalta on valitettavasti jäänyt pois teatteri, konsertit, taidenäyttelyt, matkustelu ja illanistujaiset ystävien kanssa. Sen sijaan luen enemmän kirjoja, katselen sarjoja sekä liikun ja joogaan aiempaa enemmän. Vaikka itse pystyn löytämään mielenrauhan pandemian keskellä, lapsilleni se on vaikeampaa. He eivät vielä innostu kukkaruukuista ja luonnossa hiljentymisestä. En minäkään sellaisesta innostunut heidän iässään. Parikymppisenä hermoilin, mitä minusta tulee isona. Onnistuisinko saavuttamaan tavoitteeni, oliko minulla edes tavoitteita, ja tulisiko minusta jotain vai epäonnistuisinko kaikessa? Gradun kirjoittaminen oli painajaismainen prosessi. Kirjoitin kotona, koska halusin keskittyä omiin ajatuksiini. Omat ajatukseni vain eivät olleet ystäviäni vaan pahimpia vihollisia. Ahdistuin ja masennuin, pelkäsin tulevaisuutta ja koin olevani tyhmä ja riittämätön. VANHIN POIKANI ON pandemian takia joutunut palaamaan Suomeen jo kahdesta eri huippuyliopistosta ja hengailee nyt isänsä luona ja stressaa tulevaisuuttaan. Tyttäreni on menettänyt opiskelumotivaation, sairastunut masennukseen ja yrittänyt jo vuoden löytää terapeuttia onnistumatta. Nuorin poikani on menettänyt kaiken hauskan, mikä abivuoteen liittyy. Hän voi lapsistani kuitenkin parhaiten, koska asuu vielä kotona ja saa halata koiraa ja äitiään joka päivä. BBC teki muutama vuosi sitten jutun nuorista jotka masentuvat maailman onnellisimmassa maassa. Haastateltavat kertovat, että Suomessa tuntuu siltä, että pitäisi olla onnellinen, vaikka siltä ei tunnu. Mielenterveysongelmat täällä heikkouden merkiksi ja epäonnistumiseksi. Myös työllisyysluvut ovat heikoimmat nuorten keskuudessa. Nuorilla on kova paine menestyä ja tulla joksikin, koska he ovat saaneet lottovoiton ja syntyneet Suomeen. ITSEKIN OLEN HÄVENNYT masentumista. Joka kerta, kun olen ollut aallonpohjassa, olen pelännyt, tuleeko minusta enää koskaan mitään vai jäänkö loppuelämäkseni kolooni vapisemaan ja popsimaan rauhoittavia. Viime kerrasta on jo vuosia. Olin jälleen kerran omin päin lopettanut masennuslääkityksen, mikä tuntui hyvältä ajatukselta noin puolen vuoden verran, kunnes vajosin syvälle. Lääkkeen uudelleen aloittaminen vie aikaa ja on raskasta. Olin menettänyt ruokahaluni, elämäniloni ja uneni – tilalle olivat tulleet paniikkihäiriöt, ahdistus ja häpeä. Kiersin kehää ja laskin tunteja hetkeen, jolloin saisin ottaa seuraavan rauhoittavan pillerin. Kumppanini ei ollut aiemmin nähnyt minua siinä tilassa ja oli hämmentynyt, mutta ei lamaantunut, vaan vei minut metsään. Olin vastahakoinen, mutta onneksi minulla ei ollut voimia vastustaa metsäretkeä vaan löntystelin tahdottomana hänen perässään ja papatin, että ei tästä ole mitään hyötyä, koska ahdistaa koko ajan. Kunnes ei enää ahdistanut. IHASTELIN VIHREÄN eri sävyjä, tunsin pehmeän mättään askeleeni alla, metsän tuoksun ja voiman – elon ja iäisyyden. Tajusin, että metsä on temppelini. En koskaan ole osannut rauhoittua joogatunnin lopussa enkä kirkossa, mutta metsässä rauhoitun täysin, samoin meren äärellä ja järven rannalla. Rauhoitun, kun saan sukeltaa mustaan veteen, pidättää hengitystä ja palata voittajana pinnalle. Uskon, että tämä kokemus on yhteinen monen onnellisen suomalaisen kanssa. Viime aikoina olen yrittänyt viedä lapsiani metsään. Poikien kanssa olen jo onnistunut, tyttäreni pyristelee vielä vastaan. Mutta olen varma, että kun hän lopulta tajuaa metsään menemisen ytimen, olemme jo voiton puolella. Heidi Kolumnisti Heidi Finnilä, 53, Helsinki Toimintarajoite Masennus, työuupumus ja kaikenlainen yliherkkyys Ammatti Toimittaja (Yle Kunskap). Teen myös podcastia Min galna mamma yhdessä tyttäreni Vivin kanssa.
• UNELMAT TODEKSI Tanssi on tärkeää, ja laulaminen. TABLETILLA TANSSITUNNILLE Kirjaimet hän oppi osaksi kirjoittamalla mallista tekstejä, sanojakin hän tunnistaa jonkin verran. ”Pöytälaatikoista löytyy monia täyteen kirjoitettuja vihkoja. Numerot Lotta oppi kovan harjoittelun ja opettajien sitkeän työn tuloksena. Ipadiin ladatut oppimispelit olivat myös suurena apuna”, äiti kertoo. ”Mä katon tabletilla myös leffoja ja kuuntelen Youtubesta musaa”, Lotta lisää. Lotta on keskustellessa hiljainen, mutta taitava käyttämään konettaan. Youtube ja Google-haut ovat kovassa käytössä ja niihin hänen kirjoitusja lukutaitonsa riittää hyvin. Liikunta innostaa Lotalla on äidin mukaan hyvä rytmitaju, ja harrastuksista tärkeimmät ovat tanssi ja voimistelu. Naantalin Naisvoimistelijoilla on uraauurtava erityisryhmä Chili, johon Lotta on kuulunut jo 10 vuotta. 12-vuotiaana hänet valittiin mukaan kehitysvammaisten maailmankisoihin eli Special Olympicsiin, jotka pidettiin Los Angelesissa. ”Lotta tarvitsi ikänsä takia erityisluvan päästäkseen kisoihin. Suomesta sinne lähti melkein sadan hengen joukkue, Sisujengi, edustamaan pientä Suomeamme”, Eija-äiti kertoo ylpeänä. Chili on esiintynyt usein esimerkiksi vammautuneen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalon järjestämissä juoksutapahtumissa. ”Tanssi on tärkeää ja laulaminen”, Lotta sanoo itse harrastuksistaan. Hän kertoo ulkoiluttavansa joka päivä myös perheen labradorinnoutajaa Minniä. Tabletilla tanssitunneille Koronavuonna tabletille tuli uutta käyttöä, kun Lotan tanssitunnit siirtyivät nettiin. Kotitunnit ovat sujuneet hyvin – ja itsekseen tanssiminen muutenkin. Lotta hakee tabletilla mielikappaleitaan ja voi tanssia tunninkin huomaamatta ajan kulua. Siitä on tullut hänen keinonsa ilmaista itseään. ”Joskus, kun saavun kotiin, kuulen jo ulos musiikin pauhaavan”, Eija-äiti kertoo. ”Hikistä puuhaa se on!”, Lotta ja Eija kommentoivat vielä kuin yhdestä suusta. Lotta kertoo laulavansa usein itsekin artistien mukana. ”Tykkään kyllä kaikista suomalaisista laulajista, mutta Elastinen, Robin ja Cheek ovat tosi hyviä. Sannista pidän myös”, Lotta sanoo. Karaoke odottaa ”Lotalla on nyt ystävä siellä toimintakeskuksessa. Kasper harrastaa karaokea ja on on luvannut viedä sinne Lotankin”, äiti paljastaa. Lotta ja Kasper kulkevat töihin samalla taksilla, joka kerää kyytiin kaikki Naantalista tulevat. Erityisnuorille järjestetyissä karaokeilloissa on tukena puhetulkkaaja, apulaite jonka avulla sanat löytyvät, kun niiden lukeminen ruudulta on hankalaa. ”Ihastumisen merkit ovat ilmassa, mutta koronan takia edetään varoen”, Eija-äiti sanoo Lotan nyökkäillessä vieressä. Lotta Huttunen sai 13-vuotiaana Tukilinjalta tablettitietokoneen oppimisen tueksi. Koronaaikana hän osallistuu sillä voimisteluja tanssitunneille. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Vesa-Matti Väärä ”TIETOKONE TULI Lotalle tosi hyvään saumaan yläasteella”, kertoo Lotta Huttusen äiti Eija Lehtimäki. Sen jälkeen tabletti oli Lotalle tukena Spesian ammattiopistossa. Nyt hän on 18-vuotias nuori nainen, joka etsii työkenttäänsä käsillä tekemisen parista ja harrastaa tanssia. Perhe asuu Naantalissa, josta Lotta käy neljä kertaa viikossa töissä Ravattulan toimintakeskuksessa Turussa. ”Teen tällä hetkellä mattoa. Käsityöt kiinnostavat minua”, Lotta kertoo. Äidin mukaan hän on taitava kaikissa käden töissä ja jälki on aina tarkkaa ja siistiä. Lotta on monelle naantalilaiselle tuttu äitinsä kahvilasta, Café Akselista. Siellä hän juttelee sujuvasti asiakkaiden kanssa, kaataa kahvia, pyyhkii pöydät ja tiskailee. Tavaratkin löytävät aina paikoilleen. ”Välillä sokeroidaan munkkeja tai leivotaan jotain, kun autan. Kassa ja rahankäsittely ovat vaikeita, mutta auttaen sekin sujuu”, Eija Lehtimäki kertoo. Harjoittelulla mestariksi Lotalla on Downin-oireyhtymä. Haastavimpia aineita koulussa olivat matematiikka ja äidinkieli. 12 Tukilinja 3/2021 Milloin on seuraav a online-t unti ?
• Kuka? Lotta Huttunen, 18, Naantali. Toimintarajoite Oppimisen rajoite. Tukilinja-apuraha Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori (2016). 18-vuotiaalle Lotalle on tärkeää panostaa omiin vahvuuksiinsa. Siinä tabletti on ollut hänelle suurena apuna. Tukilinja 3/2021 13
• 14 Tukilinja 3/2021 YHTEISKUNTA Hakemuskone vammaisen avuksi Vammaisen ihmisen tai omaishoitajan on Suomessa entistä vaikeampi saada apua. Jukka Kumpuvuori tarjoaa tuen hakua helpottavan hakemuskoneen. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Bo Strandén Hakemuskone Tukihakemuslomakkeen täyttöpalvelu. Osoite www.kumpuvuori.fi/ hakemuskone/ Kustannukset Hakemuksen tekeminen on ilmaista, muu lakiapu pääsääntöisesti maksullista. Asenteet ovat menossa huonompaan suuntaan. Oikeustieteen maisteri Jukka Kumpuvuoren lakitoimisto on erikoistunut vammaisoikeuksiin.
• Tukilinja 3/2021 15 YHDENVERTAISUUSVALTUUTETULLE TULEE tällä hetkellä eniten sellaisia syrjintäyhteydenottoja, jotka koskevat ihmisen alkuperää. Toisena ovat ne yhteydenotot, joissa syrjintä liittyy vammaisuuteen. Vammaisoikeuteen erikoistuneen lakimiehen Jukka Kumpuvuoren mukaan jälkimmäiset eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin lisääntyneet. ”Asenteet ovat menossa huonompaan suuntaan.” Suurin osa hänen toimeksiannoistaan liittyy kuitenkin edelleen vammaisja sosiaalipalveluihin. Ongelmana syrjinnän torjunnassa on se, että yhdenvertaisuuslautakunta voi antaa syrjinnästä vain huomautuksen, ei sakkoa. “Jos päästäisiin syrjintäasioissa rikossyytteeseen ja sitä myöten rahalliseen sanktioon, kuten esimerkiksi USA:ssa ja Englannissa, menisimme eteenpäin”, Kumpuvuori huomauttaa. Hakeminen uuvuttaa Ongelmana on hänen mukaansa myös se, että ihmiset ovat arkoja tai osaamattomia sekä hakemaan tukia että päätöksiin oikaisua. Monet eivät yksinkertaisesti jaksa, koska taistelut viranomaisten kanssa ovat niin kuormittavia. Kelan ja kunnan vammaispalvelujen hakeminen on kovaa työtä senkin vuoksi, että tietoa palveluista ei ole yhtenäisesti tarjolla. Kumpuvuoren kertomaa tukee Ulla Särkikankaan tuore väitöstutkimus (Helsingin yliopisto, 2020), jossa kuvataan sitä, miten jatkuva palveluiden hakeminen hankaloittaa perheiden arkea ja heikentää hyvinvointia. Hakemuskone avuksi Kumpuvuori keksi hyödyntää koronavuoden kehittämistukea toteuttaakseen hakemuksien tekoa helpottavan ideansa, Kumpuvuoren Hakemuskoneen. Lähtökohtana on selkeyttää tilannetta molemmin puolin pöytää, sillä Kumpuvuori kertoo kolmanneksen työajastaan kuluvan nyt viranomaisten turhien tai väärien päätösten korjaamiseen. Ilmainen hakemuspalvelu löytyy nyt Lakitoimisto Kumpuvuoren nettisivuilta. Kun siinä valitsee hakemukselleen aiheen, kone antaa sopivan lomakepohjan. Tarjolla on myös asiantuntevia ohjeita sen täyttöön. Jos tämänkään avulla ei myönteistä päätöstä tule, on hakijan sitten päätettävä, jatkaako valittamista maksullisena lakipalveluna. Vähävaraisten on mahdollista saada tähän hakemuksesta rahallista tukea eli oikeusapua, ja henkilöille joiden käyttövarat ovat korkeintaan 600 e/kk, lakiapu on maksutonta. Hakeminen kannattaa ”Hakemisen ei tarvitse olla vaikeaa, ja valitusta tai muutoksenhakua ei pidä jättää tekemättä”, Kumpuvuori rohkaisee. “Moni on saanut myönteisen päätöksen asiaansa juuri valittamisprosessin kautta. Olenkin joskus antanut ohjeen, että älä koskaan usko viranhaltijaan. Sarkastista, mutta totta”, hän naurahtaa. ”Toki on hyvääkin sosiaalityötä.” Hakemuskone kuulostaa vaikealta, mutta kun jutun kirjoittaja tutustui siihen omaishoitajan ominaisuudessa, lomakkeen täyttäminen oli helppoa. Hakemuspohja oli selkeä ja mukana oli ohje siitä, mihin tulostettu versio lähetetään. Tällä hetkellä koneen avulla voi itsepalveluna hakea henkilökohtaista apua, omaishoidon tukea, koulunkäynnin tukipalveluja, alle 16-vuotiaan vammaistukea ja tulkkauspalvelua. Täydennystä hakukohteisiin on luvassa. Vihaa ilmassa Vammaisten ihmisten elämää vaikeuttaa myös syrjintä ja vihan ilmapiiri, jonka Jukka Kumpuvuori on huomannut pitäessään Vammaisoikeuksien Ajokortti -koulutuksia. “Viha on ikään kuin molemminpuolista. Osallistujillakin on viranomaisvihaa. Se tuntuu surulliselta, mutta se on se voima, joka tuo heidät yhteen. Viranomaispuolella on vammaisvihaa. Sen kaikki näihin tilaisuuksiin tulevat ovat kokeneet.” Yhdenvertaisuuslain mukaan kunnat ovat velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Valitettavasti kunnat ovat jo useamman vuoden ajan olleet toiseksi yleisin vastapuoli yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa syrjintäyhteydenotoissa. Yleisin vastapuoli ovat yksityisten palvelujen tarjoajat. ”Yhdenvertaisuuden lisääminen on tärkeää, jotta vihan elementit saadaan poistettua. Jokaisen pitäisi mennä itseensä ja miettiä, haluaisiko itse hakea vammaispalveluita. Tuskin.” Kuhunkin hakemustyyppiin on Hakemuskoneessa tarjolla esteetöntä neuvontaa sekä tekstinä että videona. Viittomatulkkina on rap-artisti Signmarkina tunnettu Marko Vuoriheimo.
• YHTEISKUNTA Kuka rokotetaan seuraavaksi? K U V A : L E H T IK U V A . 16 Tukilinja 3/2021
• Tukilinja 3/2021 17 Vammaiset henkilöt ovat pandemian kärsijöitä. Jatkoa varten voisi oppia, että avustajat tulee laittaa rokotusjonoon ensimmäisinä eikä ketään voi suojata tartunnalta sulkemalla hänet laitokseen. TEKSTI Sanni Purhonen USEAT SUOMALAISET vammaisjärjestöt julkaisivat jo maaliskuussa yhteisen kannanoton, jossa vaadittiin henkilökohtaisten avustajien lisäämistä rokotusjärjestykseen ympärivuorokautisen hoivan sote-henkilöstön rinnalle. Näin ei ole tapahtunut. Kannanotossa todettiin, että henkilökohtainen apu on välttämätöntä monen vammaisen henkilön arjen sujuvuudelle, työssä käymiselle ja sosiaaliselle osallistumiselle. Avustajan työssä taas läheisiä kontakteja on mahdoton välttää. Avustajat tartuttajina Tätä kirjoittaessani Suomen koronatilanne vaikuttaa valoisammalta. Monet vaikeavammaiset ovat saaneet ensimmäisen rokotteensa. Tästä huolimatta ollaan paikoin tilanteessa, jossa niin avustajat kuin heidän vammainen työnantajansakin altistuvat virukselle, samoin vammaisen henkilön perhe ja läheiset. Lääkärien tietämyksessä diagnooseistakin on toivomisen varaa. Olen kuullut tapauksista, joissa rokote on osalla riskiryhmiin kuuluvista henkilöistä jäänyt ainakin aluksi saamatta. Jotkut heistä ehtivät valitettavasti sairastua. Eristys ei toimi Mistä nämä ongelmat kertovat? Ainakin siitä, ettei henkilökohtaisen avustajan työn luonnetta ole edelleenkään täysin ymmärretty. Avustajilla on usein samanaikaisesti monia työsuhteita, myös asumispalveluyksiköissä. Avustajat ovat monesti nuoria ja heillä voi olla runsaasti kontakteja työsuhteen ulkopuolella. Hakusessa tuntuu olevan myös käsitys vammaisista henkilöistä ja heidän asemastaan yhteiskunnassa. Kaikki vammaiset eivät pysty eristäytymään. Heillä voi olla kouluikäisiä lapsia tai heidän täytyy tavata ihmisiä työnsä puolesta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne, jotka ovat täysin henkilökohtaisen avun varassa. Laitokset pulmana Palveluasuminen ja laitokset eivät nekään ratkaise vammaisten ongelmia pandemian aikana. Päinvastoin: korona on levinnyt tehokkaasti asumisyksiköiden sisällä. Suomi on saanut kansainvälisiä moitteita eristettyään vaikeavammaisia ihmisiä näihin yksiköihin kohtuuttoman pitkäksi aikaa pandemian vuoksi. Laitosten ongelmat yhdistettynä ryöpsähtelevään keskusteluun siitä, kuka ja missä järjestyksessä voi saada tehohoitoa, kertovat karua kieltä siitä, paljonko arvoa ihmishengelle lopulta annetaan. Vammaiset etulinjassa Ongelma ei missään nimessä rajoitu Suomeen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa koronaan kuolleista tiettävästi 60 prosenttia on vammaisia henkilöitä. Suomessa tällaista ei tilastoida. Myös Australiasta on viime viikkoina kantautunut huolestuttavia uutisia siitä, miten vammaiset on unohdettu koronarokotteiden jaossa. Maailman kaikista rokotteista suurin osa on lisäksi rohmuttu rikkaisiin valtioihin, kun kehittyvissä maissa riskiryhmäläisilläkään ei ole tietoa rokotteista. Monet heistä ovat tietenkin vammaisia ihmisiä. Oppi talteen Mitä sitten tulisi tehdä? Suomi on onnistunut koronakriisin hoidossa verrattain hyvin eikä kellään ole varmasti kaikkeen oikeaa vastausta. Vammaisia ei tule kuitenkaan kohdella massana, joita suojellaan panemalla ovi lukkoon ja heittämällä avain pois. Virheistä voi oppia. Seuraavaa pandemiaa silmällä pitäen tulisi kuunnella ja hyödyntää vammaisten ihmisten ja vammaisjärjestöjen omaa osaamista ja tietämystä sairastumisriskin pienentämisestä. Kaikki vammaiset eivät pysty eristäytymään. TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! TUKITORI TYÖLLISTÄÄ TUKILINJA TUKEE vammaisia ja toimintarajoitteisia ihmisiä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla niille ilmaista ilmoitustilaa. Tukitori-ilmoituksia julkaistaan jokaisessa Tukilinja-lehden numerossa sekä Tukitorin nettiilmoituspalvelussa www.tukilinja.fi/tukitori. TUKITORILTA LÖYDÄT ne yritykset, yhteisöt ja työpajat, jotka Suomessa työllistävät toimintarajoitteisia ihmisiä ja myyvät kuluttajille palveluja tai tuotteita. Annamme ilmoitustilaa myös pienyrittäjille. Ilmoituksia voit hakea toimialan (esim. käsityöt), paikkakunnan tai hakusanan (esim. siivous) perusteella. KÄYTTÄMÄLLÄ TUKITORIN ilmoittajien tuotteita ja palveluja tuet itsekin työllistymistä – tehokkaasti ja henkilökohtaisesti!
• ”Sanat eivät ole vain sanoja. Ne myös muokkaavat mieltämme.” 18 Tukilinja 3/2021 OIKEAT JA VÄÄRÄT SANAT YHTEISKUNTA Kääpiö. (Nykysuomeksi = Lyhytkasvuinen henkilö)
• Tukilinja 3/2021 19 Rampa, rujo, raajarikko, invalidi, hullu, mielisairas, vajaamielinen, kääpiö… Kiellettyjen sanojen lista on pitkä ja kaiken lisäksi muuttuu koko ajan. Kyselimme, mitä tässä enää uskaltaa sanoa. TEKSTI Heini Saraste PIIRROKSET Väinö Heinonen A mu Urhonen on Kynnys ry:n pitkäaikainen aktiivi ja vammaisliikkeen veteraanin, edesmenneen Kalle Könkkölän henkinen perillinen. Nykyään hän toimii vammaisaktivismia tutkivassa ja edistävässä hankkeessa asiantuntijana, ja on monen mielestä vammaisten yhdenvertaisuustoiminnassa tällä hetkellä se suola, jota ilman keitto ei maistu keitolta. Kysyn, miten hän suhtautuu vammaisista käytettyihin nimityksiin – loukkaavatko ne? Kuntoilija vai liikuntakyvytön? Paljon lukeva ja kieltä taitavasti käyttävä Urhonen kertoo rakastavansa sanoja. ”Kieli on kuin aarrearkku, josta jatkuvasti löytyy uusia ihanuuksia. Sen muuttuminen kertoo myös asenteiden muuttumisesta. Jotkut sanat vain ovat auttamattomasti vanhentuneet ja kertovat aikoinaan eläneistä ikävistä asenteista. Sanat eivät ole vain sanoja. Ne myös muokkaavat mieltämme, ja siksi on tärkeää, mitä sanoja käytämme, Urhonen korostaa. ”Minua saa mieluusti kutsua ’liikuntavammaiseksi’ ja ’pyörätuolin käyttäjäksi’. Ne ovat ihan jees, niissä ei ole kielteistä leimaa. Ehkä eniten minua on loukannut sana ’liikuntaesteinen’. Siinä ihmiselle luetaan viaksi se, että hän yrittää vain liikkua ympäristössä, jonka joku toinen on suunnitellut esteelliseksi. Huippuloukkaavaa on se, jos joku sanoo ’liikuntakyvytön’. Kelaan erittäin pitkiä matkoja ja käyn säännöllisesti kuntosalilla. Liikun siis normaalioloissa hyvinkin paljon enkä todellaan ole kyvytön liikkumaan!” Kieli muuttuu ja kehittyy koko ajan, mutta se on Urhosen mielestä vain hyvä ja jännittävä asia. ”Sanoihin kannattaa suhtautua uteliaasti. Ei niin, että ahdistuu, jos joku kyseenalaistaa oman sanavalinnan, vaan niin, että kielestä voi koko ajan oppia uutta ja siten kehittyä.” Rullatuoli kuuluu kehruutehtaaseen Miksi sitten ei saa puhua vaikkapa rullatuolista? ”No, ensinnäkin sanat vanhentuvat”, sanoo Urhonen. ”Sana viittaa viime vuosisadan asenteisiin, jotka eivät olleet vammaista ihmistä kohtaan mitenkään kivoja.” Hän kertoo, että ”rullatuoli” (rullstol) on peräisin ruotsin kielestä ja on alun perin merkinnyt viime vuosisadalla kehruutehtaassa käytettyä tuolia. Pyörätuolin käyttäjälle ilmaisu kertookin heti, että sanaa käyttävä ei luultavasti tiedä yhtikäs mitään vammaisista tai vammaisten elämästä. ”Sanoilla voidaan kertoa myös, onko joku henkilö aktiivinen. Vaikkapa sana ’invalidi’ merkitsee suomeksi käännettynä epäkelpoa. Jos sana ’Invalidiliitto’ käännetään suomeksi, niin kukapa haluaisi kuulua Epäkelpojen liittoon?” Amu Urhosen mielestä onkin ihme, ettei iso liitto ole jo aikapäiviä luopunut kammottavasta nimestään. Kehitysvammainen vai idiootti? Runoilija ja Kynnys ry:n tiedottaja Sanni Purhonen kertoo, että hänellä on ollut kehitysvammainen kaksoisveli, joka oli hänelle hyvin tärkeä. ”Olisin kavahtanut, jos joku olisi sanonut häntä vaikkapa idiootiksi. Epäilen, että sellaisia termejä saattoi joku käyttääkin selän takana. Kotona meille opetettiin, ettei idioottia tai vastaavia sanoja pidä käyttää ihmisten luonnehtimiseen. Se iskostui ainakin minun mieleeni lujasti.” Sen sijaan ”kehitysvammainen” on Purhosesta ihan hyvä termi. Sitä voi käyttää, kun kyse on selkeästi kehitysvammaisesta ihmisestä. Monet arastelevat jo ”vammainen”-sanan käyttöä, mutta itse cp-vammainen Purhonen sanoo, että kyllä vammaiseksi saa sanoa, se ei loukkaa. Lihapulla vai lihassairas? Purhonen ei loukkaannu myöskään siitä, jos läheiset ystävät tai lajitoverit kutsuvat cp-vammaisia ”separeiksi”. Nimityksen sopivuus riippuu kuitenkin henkilöiden läheisyyden asteesta ja tietysti puheen sävystä. Saman lähtökohdan kuulen myös muiden tuntemieni vammaisten ihmisten suusta: mitä läheisempi toinen henkilö on tai mikäli hän Pyörätuoliin sidottu, liikuntakyvytön rullatuolipotilas. (Nykysuomeksi = Liikuntaesteinen henkilö, joka käyttää pyörätuolia.)
• kuuluu itsekin kyseiseen viiteryhmään, sitä hurjempia nimityksiä hänelle sallitaan. Lihassairaat kutsuvat itseään ”lihapulliksi”, näkövammaiset ”sokoiksi”. Lyhytkasvuiset sanovat itseään ”lyhäreiksi”. Sietää kuitenkin olla näiden nimitysten osalta tarkkana, jos tulee joukon ulkopuolelta. Se, mikä on sallittu joukkoon kuuluville itselleen, voi nopeasti muuttua loukkaavaksi, kun se tulee ulkopuolisen suusta. Kysymällä sana selviää Tärkeintä Purhosen mukaan onkin, että käytetyt sanat määrittelee vähemmistö itse. Se sana, mitä vähemmistö haluaa itsestään käytettävän, on oikea sana, ja siihen on mukautuminen. N-alkuinen sana nyt vain on mustaihoisesta kielletty, koska se koetaan leimaavaksi ja sorron historian saastuttamaksi. ”Pahinta kuitenkin on, jos ihminen nähdään vain vamman kautta”, Purhonen muistuttaa. Silloin vamma peittää alleen ihmisyyden muut puolet. Sen vuoksi vammaisista henkilöistä ei pitäisi käyttää adjektiivia ”vammainen” substantiivina, vaan sanoa ”vammaiset ihmiset” tai esimerkiksi ”vammaiset opiskelijat” mieluummin kuin pelkästään ”vammaiset”. Tällöin kyse on ihmisen ominaisuudesta, ei ihmisestä itsestään. Sairaus, rajoite vai ominaisuus? Toimittaja ja omaishoitaja Sari Heino-Holopainen kammoaa puolestaan sanaa ”sairas”, kun kyse on pysyvästä tilasta. Sairas-sanaan liittyvän alentavan asenteen vaikutuksen hän on saanut tuta, kun on joutunut todistamaan miehensä reaktiota siihen. Mies joutuu nimittäin aina turhautumisen tunteen valtaan, kun ihmiset sanovat häntä sairaaksi. Heino-Holopainen kertookin välttävänsä tilanteita, joissa hänen tarvitsisi selittää miehensä epilepsiaa muille ihmisille. ”Ei hän sairas ole, sillä sairaudesta parannutaan. Epilepsiasta ei parannuta, ja se kuuluu elämään for ever. Se on siis pikemminkin rajoite.” Heino-Holopainen menisi vieläkin pidemmälle sanan valinnassa: ”Epilepsia on ominaisuus, samanlainen kuin vaikkapa siniset silmät. ” Sana ”sairas” sisältää hänen mukaansa ikään kuin yläpuolelta alaspäin kohdistuvan katseen: “Matkustatko lentokoneen ruumassa?” (Nykysuomeksi = “Hyvä, että lennolle löytyi pyörätuolipaikka!”) 20 Tukilinja 3/2021
• ”Sinä olet sairas, minä olen terve”, ”Sinä olet vajaa, minä olen kokonainen”. Tämä asenne sysää katseen kohteen ulkopuolelle, omaan maailmaansa, ja vierittää syyn tilanteesta hänen päälleen: parannu, muutu, ole toisenlainen, ole toinen! Sairastaa vai sotia? Toimittaja Riitta Skyttiä inhottaa se, että vaikeasta sairaudesta puhuttaessa käytetään usein sotasanastoa – aivan kuin kyseessä olisi taistelu, jossa joku päihittää sairauden. Taistelusanoja käytetään usein esimerkiksi syövän yhteydessä. ”Kun makasin sairaalassa lantioluut palasina, olin ennemminkin hiljaa nahkani sisällä eikä se ollut millään lailla aktiivinen tila. En todellakaan ollut taistelija. Taistelusanastoa käyttämällä paranemisprosessi sysätään sairaan itsensä kannettavaksi. Jos hän ei taistele, hän ei parannu, ja vika on vähän niin kuin hänessä itsessään”, Skytt pohtii. Kiertely ei auta Urhosen mukaan yksi ongelma sanankäytössä on myös ylikorrektius – se kun yritetään hartiavoimin olla loukkaamatta. Angloamerikkalaisessa maailmassa käydään hänen mukaansa juuri nyt polemiikkia siitä, onko hyvä käyttää nimityksiä ”disabled people” (vammaiset ihmiset), ”people with disablities” (henkilöt, joilla on vamma) vai aivan uutukaista ”people living with disabilities” (henkilöt, jotka elävät vamman kanssa) Amu Urhosta viimeinen vaihtoehto ei innosta. ”En minä vamman kanssa elä. Ihan kuin eläisin jonkun kotieläimen kanssa!” Toisinaan hänestä tuntuu siltä, että sanoja vaihtamalla yritetään ikään kuin hävittää niiden takana olevat nurjat asenteet. ”Sellainen puunaaminen ei ketään sumuta.” Kalle osasi löytää liittolaisia Itse olen ollut vammaisliikkeen kanssa tekemissä käsittämättömän pitkään: Kalle Könkkölän kanssa kolmekymmentä vuotta kestänyt hyvin tiivis ja miltei päivittäinen yhteistyö synnytti seitsemän kirjaa ja satoja lehtijuttuja. Joskus 1990-luvun alkupuolisokolla tulin kysyneeksi tuolloin lentoteitse paljon matkustavalta Kallelta, että matkustatko sinä ehkä lentokoneen ruumassa. Tämä taisi osoittaa blonditasoista tyhmyyttä paitsi vammaisten ihmisten elämästä, myös lentokoneen mekaniikasta ja toiminnoista. Kalle ei kuitenkaan tästä loukkaantunut vaan alkoi nauraa. Blondia on aina kiva neuvoa, ja Kalle-setä tiesi, että ihminen oppii. Portti on siis hyvä pitää auki: koskaan ei voi tietää, kenestä saa hyvän liittolaisen. UUTISIA UUTISIA Tukilinja 3/2021 21 KOTIHOIDON TURVAONGELMAT ESIIN K U V A : JO H A N N A K O K K O N E N . KORONA LISÄSI SYRJINTÄÄ Huhtikuussa julkaistun, Birminghamin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla asuvat vammaiset ihmiset ovat kohdanneet pandemia-aikana lisääntynyttä syrjintää. He ovat yleisesti jääneet paitsi terveydenhuollon ja koulutuksen palveluista. Moni vammainen lapsi jäi pysyvästi koulunkäynnin ulkopuolelle ja työssä käynti muuttui aikuisille mahdottomaksi. Vammaisilla on ollut myös muuta väestöä merkittävästi suurempi riski kärsiä elämää vaarantavasta kaltoinkohtelusta, erissaada myös tukea. Vammaispalveluissa tämä toteutuu parhaiten. Ongelmana on tilanne, jossa julkinen sektori rahoittaa osan ja loppu jää vähävaraisen, esimerkiksi pelkällä takuueläkkeellä elävän asiakkaan omalle vastuulle. Hoitajista kaksi kolmasosaa kertoi olevansa huolissaan asiakkaistaan usein tai jatkuvasti. Varsinkin iäkkäiden ja muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus huolestutti. Työntekijöillä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Sosiaalialan huoli-ilmoituksesta on saanut kuitenkin opastusta vain kolmasosa ja pelastuslain mukaisesta ilmoittamisesta neljäsosa työntekijöistä. Ilmoituksen tekeminen saatetaan myös kieltää ja niistä on seurannut työntekijöille vastatoimia. Maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että kotihoidossa on merkittäviä turvallisuusongelmia verrattuna muihin hoivamuotoihin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tekemä tutkimus perustuu Suomen lähija perushoitajaliiton jäsenille tehtyyn kyselyyn, jossa selvisi, että lähes kolme neljästä kotihoidon työntekijästä oli huomannut asiakkaidensa arjessa useita turvallisuusongelmia. Ne liittyivät liikkumiseen, yleiseen asumisturvallisuuteen sekä paloja poistumisturvallisuuteen. ”Kotihoidon asiakkaat maksavat hyvinkin suurelta osin turvatekniikan itse”, sanoo tutkimuksen tekijä, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala. Hänen mukaansa turvatekniikkaan, kuten liesivahtiin, voi tyksestä, nälästä ja väkivallasta. He ovat altistuneet koronatartunnoille ja heidän mielenterveytensä on kärsinyt. Itsemurhat ja traumaperäiset stressioireet ovat lisääntyneet. Puutteellinen terveydenhuolto ja huono kohtelu ovat vaikeuttaneet erityisesti vammaisten tyttöjen ja naisten asemaa sekä laitoksissa että kotioloissa. Vammaisille ihmisille nämä epidemian seuraukset ovat usein muodostuneet pahemmaksi ongelmaksi kuin itse koronasairaus. Tutkimuksessa suositellaankin valistuksen, lisätutkimuksen ja tukitoimien voimakasta lisäämistä.
• UNELMAT TODEKSI Kohti kisaunelmia Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa vuosittain apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille noin 30 000 eurolla. Laura Kangasniemen valmentautuu SMja paralympiakisoihin Fidel-ratsun kanssa. Startti-stipendi auttoi häntä satulan hankinnassa. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Silja Rämet KUN 12-VUOTIAAN Laura Kangasniemen kotipaikkakunnalla Haapavedellä aloitti uusi talli, hän ei alkuun ollut lainkaan innostunut hevosista. Kaveri sai hänet kuitenkin houkuteltua ensin kokeilemaan ja sitten jopa ottamaan oman hoitohevosen. ”Aluksi pelkäsin niitä hevosia, mutta ei siinä lopulta kauan mennyt, kun innostuin heppahommista. Jossain kohtaa kaverini lopetti, mutta minä vain jatkoin ja kilpaileminenkin alkoi kiinnostaa”, nyt 20-vuotias Kangasniemi kertoo. Kaikki sujui hienosti ratsastuksen parissa sunnuntaihin 12. maaliskuuta 2017 saakka. Silloin Kangasniemen ratsastama hevonen kompuroi harjoituksissa kaksoisesteen jälkimmäisessä hypyssä. Kangasniemi lensi satulasta, sai aivovamman ja oikea puoli kropasta halvaantui. Ensimmäiseksi tallille Kangasniemi oli koomassa noin viikon. Ensimmäiset kysymykset, jotka hän herättyään esitti, olivat: ”Pitääkö minun mennä aamulla tallille? Kuka aamutallivuoroni tekee?” ”En muista siitä keväästä kovin paljoa”, hän kertoo. ”Meni reilu kuukausi, ennen kuin pysyin pystyssä ja pystyin kävelemään tuettuna. Mutta missään vaiheessa ei ollut sellaista ajatusta, etten palaisi taas hevosen selkään.” ”Kun pääsin ensimmäistä kertaa sairaalasta käymään kotona, menin ensin tallille moikkaamaan hevosia ja sitten vasta kotiin. Minkäänlaista pelkoa hevosia kohtaan ei tullut. Ne ovat minulle niin tärkeitä.” Minkäänlaista pelkoa hevosia kohtaan ei tullut. Ne ovat minulle niin tärkeitä. 22 Tukilinja 3/2021
• Kun Laura Kangasniemi, 21, joutui ratsastusonnettomuuteen, elämä muuttui. Rakkaus hevosiin kuitenkin säilyi. Ratsuna on tällä hetkellä 7-vuotias oldenburg-ruuna Fidel, jonka omistaa hänen ystävänsä. Tukilinja 3/2021 23
• 24 Tukilinja 3/2021 Fidel ja Laura on valittu mukaan nuorten paralympiaryhmään. Tähtäimessä ovat Pariisin paralympialaiset 2024.
• Vamma väsyttää Aivovamman vuoksi Kangasniemen pitkäkestoinen muisti on heikentynyt ja hän väsyy nopeasti. Keskusteluissa asioiden ymmärtäminen on aiempaa hitaampaa. ja myös puheen tuottaminen on hankalampaa ja vaatii keskittymistä. Halvaantumisen myötä kropan oikea puoli on hitaampi ja siinä on heikompi tuntoaisti kuin vasemmalla. Kehon puoliskot ovat kuin eri paria. ”On vaikea listata, mihin kaikkeen vammani vaikuttaa, kun se vaikuttaa ihan kaikkeen. Ei minulla ole samanlainen elämä kuin silloin ennen”, Laura Kangasniemi kertoo. Moni asia on muuttunut, mutta rakkaus hevosiin on säilynyt. ”Alun perin minun oli määrä palata hevosen selkään vasta vuoden 2018 puolella, mutta mielestäni se oli ihan liian pitkä aika. Siitä keskusteltiin paljon lääkäreiden, hoitajien, fysioterapeutin ja terapeuttien kanssa, ja lopulta olin satulassa jo kesällä 2017, noin kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen.” Takaisin kisaamaan Voisi kuvitella, että Kangasniemelle olisi syntynyt pelko esteratsastusta kohtaan onnettomuuden seurauksena, mutta mitä vielä: jo vuonna 2018 hän hyppi esteitä ja osallistui esteratsastuskilpailuihin. ”Se on jännä juttu. Minä en osaa yhdistää onnettomuutta siihen ratsastuskertaan, jolloin se sattui. Muistan vain, että sillä kerralla hevonen tuntui tosi hyvältä ja hyppäsi tosi hyvin. On vaikea yhdistää, että silloin olisi sattunut tällainen onnettomuus”, Kangasniemi sanoo. Laura Kangasniemi valmistui ylioppilaaksi vuonna 2019. Ylioppilasjuhlissa Haapaveden entinen kaupunginjohtaja, nykyinen Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja Marjukka Manninen kertoi hänelle tarkemmin pararatsastuksesta. Kangasniemi oli toki kuullut pararatsastuksesta aikaisemminkin, mutta vasta keskustelu Mannisen kanssa sai hänet aidosti ajattelemaan mahdollisuutta hakea itselleen luokitusta pararatsastukseen. Lajiksi kouluratsastus ”Aloimme pikkuhiljaa viedä pararatsastusasioita eteenpäin silloisen valmentajani kanssa, ja noin puoli vuotta ylioppilasjuhlien jälkeen sain paraluokituksen. Se tarkoitti samalla, että päälajini vaihtui kouluratsastukseen, koska Suomessa ei pararatsastuksessa ole esteratsastusta”, Kangasniemi kertoo. ”Pararatsastuksen myötä olen vähän paremmin pystynyt hyväksymään omia, vammasta johtuvia heikkouksiani. Ei tarvitse yrittää olla koko ajan normaali ja poistaa ongelmia, joita ei pysty poistamaan. Olen silti vasta tosi alkuvaiheessa vammani hyväksymisessä, vaikka onnettomuudesta on jo neljä vuotta.” Stipendi satulaan Syksyn 2020 Startti-stipendihaussa saamallaan stipendillä Kangasniemi rahoitti osittain uuden satulan hankinnan. Keväällä 2021 Kangasniemen sairausloma päättyy ja alkaa rauhallinen siirtyminen arkeen, todennäköisesti suoraan työelämään. Aivovamman vuoksi täysipainoinen työnteko tai opiskelu eivät tule kysymykseen. Koronaviruspandemia on aiheuttanut sen, etteivät vuodesta 2018 Oulussa asunut Kangasniemi ja hänen Fidel-ratsunsa ole vielä päässeet kerryttämään kokemusta pararatsastuskilpailuista. Kangasniemi kuuluu kuitenkin jo pararatsastusmaajoukkueen kehitysryhmään, ja vuoden 2021 alusta myös Suomen Paralympiakomitean alaiseen nuorten paralympiaryhmään. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä: ”Nyt pitää vain saada kisarutiinia ja nähdä vähän tuloksia siitä, millä tasolla olen. Loppukesän SM-kilpailut ovat ensimmäinen tavoite, ja vuoden 2024 Pariisin paralympialaiset sellainen pidemmän aikavälin unelma.” Ei tarvitse yrittää olla koko ajan normaali ja poistaa ongelmia, joita ei pysty poistamaan. UUTISIA UUTISIA Pariisi, täältä tullaan ! Tukilinja 3/2021 25 Lyhytkasvuinen näyttelijä Eero Herranen esiintyy elokuvassa Peruna (2021). VÄHEMMISTÖTKIN RUUTUUN Suomessakin on alettu tilastoida audiovisuaalisten tuotantojen roolituksen diversiteettiä eli eri vähemmistöryhmien edustusta. Mukana ovat POC-ihmiset, seksuaalija sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset. Lisäksi tilastoidaan enemmistön eli cismiesten ja -naisten osuutta roolivalinnoissa. Tällä hetkellä on opinnäytetyönä tilastoitu vuonna 2019 ensi-iltansa saaneita fiktioelokuvia ja -sarjoja. Rooleja oli elokuvissa 356 ja sarjoissa 1127. Näistä 90,6 % oli valkoisia cis-heterorooleja, joista elokuvissa naisrooleja 40 % ja sarjoissa 45 %. Etnistä vähemmistöä edustavia rooleja oli 6,3 %, seksuaalivähemmistöjä 2,3 %, sukupuolivähemmistöjä 0,07 % ja vammaisia 0,4 %. Vuoteen 2018 verrattuna muutosta ei juuri näy. Esimerkiksi vammaisia on koko väestöstä keskimäärin 15 prosenttia, joten vammaiset ovat rooleissa aliedustettuja. Vuoden 2020 tv-sarjojen ja elokuvien tilasto esitellään syyskuussa Finnish Film Affairin yhteydessä. AVUSTAJAT ROKOTETTAVA Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki 30.4.2021 ratkaisun kanteluun, jossa kysyttiin, voiko hengityslaitepotilaan kotiin tulla työskentelemään Covid19-rokotuksesta kieltäytyvä työntekijä. Tartuntatautilain mukaan työskentelyyn sellaisissa sosiaalija terveydenhuollon asiakasja potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Laissa edellytetään rokotus mm. influenssaa vastaan. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että myös Covid-rokotetta edellytettäisiin.
• 26 Tukilinja 3/2021 UNELMAT TODEKSI Kesäherkut Hobitti-kahvilasta Savonlinnassa voi nyt käydä Hobitti-kesäkahvilassa ja tilata kahvilakärryn eri tilaisuuksiin. Tukilinja auttoi toiminnan alkuun. TEKSTI Susanna Lindroth KUVAT Hobittikahvilan albumista OLI VUOSI 2013 ja ravintolapäivät nauttivat suosiostaan. Silloin syntyi myös ajatus Hobitti-kahvilasta. Olen intohimoinen leipuri ja voisin leipoa 24/7. Olen myös kouluttautunut leipuri-kondiittoriksi ja suorittanut kondiittorin ammattitutkinnon En muista, kuka nimen Hobitti-kahvila heitti ensimmäisenä ilmoille, mutta alkunsa se sai kahvilanpitäjien pituudesta. Hobitti-kahvila Kesäkahvila Savonlinnan Punkaharjulla (Särkilahdentie 2318). Auki 19.6. alkaen to–ma klo 11–17.00 elokuun loppupuolelle asti. (www.hobitti-kahvila.fi.) Osa-apuraha Kuljetusauton hankintaan tarjoilukärrylle (2020). muiden tutkintojeni ohella, jotka ovat kosmetologi, elektoniikka-asentaja ja sähköalan perustutkinto. Ravintolapäivillä sytytti Ensimmäisen kerran pidimme ravintolapäivillä kahvilaa ystävieni kanssa Espoossa tarjoilemalla tekemiäni pullia ja keittoa parvekkeen kautta. Päällimmäisenä ajatuksena oli kokeilla, miltä se tuntuisi. Hyvän vastaanoton saatuamme rohkenimme seuraavina ravintolapäivinä, joita oli neljä kertaa vuodessa, pitämään kahvilaa esimerkiksi Helsingin Malmilla kaverin takapihalla. Lätynpaistosta tuli iso osa tarjontaamme. Useamman kerran pidimme kahvilaa myös Helsingin Kalliossa sekä keskustassa Esplanadin puistossa. Asiakkaita kävi ja jonoa riitti. Kommelluksiltakaan ei vältytty: eräänkin kerran sulakkeet paloivat ja lättytaikina loppui tyystin, mutta Kiva, kun koiratkin ovat tervetulleita kahvilaan!
• Tukilinja 3/2021 27 Aloimme sitten miettiä, että pelkkä nimi ei ehkä saisi tarpeeksi kiinnostusta aikaan, olisi hyvä myös pukeutua teeman mukaisesti. Päädyin kysymään vaateideoita äidiltäni, joka oli silloin vielä töissä puvustonhoitajana Rovaniemen teatterissa. Hän alkoi ideoimaan hobiteille vaatteita. Myöhemmin onnistuimme hankkimaan Suomen Kansallisteatterin kirpputorilta lisää asusteita, kuten erilaisia hattuja. Keskeinen osa toimintaideaa oli alusta asti tehdä laadukkaista ja aidoista raaka-aineista maukkaita kahvilatuotteita itse. Hobittikahvila syntyy Niin ravintolapäivätkin sitten aikojen saatossa hiipuivat. Kokemus siitä, miten ihanaa tämä ”yrittäjyys” oli ollut, jäi minuun kuitenkin kytemään. Muutaman vuoden jälkeen aloin viritellä kahvilaideaa uudelleen. Lyhytkasvuisten porukkamme oli elämäntilanteiden myötä muuttunut ja mukaan oli liittynyt avomieheni Reima Qvintus, joka on myös lyhytkasvuinen. Yhdessä aloimme kehittämään Hobitti-kahvilaa eteenpäin. Reimasta tuli kahvilan ”apuhobitti”, joka hoitaa joka paikan höylänä tarjoilun, pöytien siivouksen, asiakkaiden viihdyttämisen ja monta muutakin asiaa. Tilasimme kahvilalle Savonlinnan Ammattiopisto Samiedulta tarjoilukärryn. Sillä oli tarkoitus päästä kiertelemään eri tapahtumiin myymään ”omin pikku kätösin” tehtyjä herkkujamme. Tästä muodoistuikin sloganimme. Kärry ei kuitenkaan siirry paikasta toiseen ilman kuljetusajoneuvoa, joten aloimme pähkäillä, mikä avuksi. Tukilinjalta tukea Olin muutama vuosi aikaisemmin kuullut Tukilinjasta ja että heiltä voisi hakea avustusta yrittäjämäiseen harrastustoimintaan, joten päätin laittaa hakemuksen vireille. Muutaman kuukauden kuluttua sain vastauksen: Olin saanut avustusta autoon, jolla voisin kuljettaa kärryä. Loput auton hinnasta pystyisin maksamaan omalla rahoituksellani. Voi sitä ilon ja onnen määrää! Sen jälkeen aloimme kuumeisesti etsimään pakettiautoa, johon kärrymme mahtuisi. Löytyi pitkää mallia oleva Toyota Hiace, joka on saanut nimekseen Hopeanuoli. Myyntikärry mahtui siihen sillä fiksauksella, että teimme siihen irroitettavan katon. Kesäkahvila Punkaharjulla Nykyään meillä on myös ikioma kesäkahvila Punkaharjulla vanhassa hirsirakennuksessa,. Työskentelemme siellä tällä hetkellä kahdestaan. Kahvila sijaitsee omassa pihapiirissämme, ja se on toiminut joskus aikaisemmin hevostallina. Saimme rakennuksen ostettua itsellemme pari vuotta sitten, ja viime kesänä ajattelimme ihan vain kokeilla pop-up-kahvilalla, miten asiakkaita tulisi käymään. Suosio yllätti meidät ja asiakkaita riitti. Saimme paljon näkyvyyttä paikallisissa lehdissä, joista käytiin meitä haastattelemassa ja kuvaamassa. Myös asiakkaat ottivat paljon kuvia meistä ja jakoivat niitä luvallamme nettiin, mikä toi jälleen lisää asiakkaita. Innostuimme ja päätimme perustaa jatkoa ajatellen osakeyhtiön. Ensi kesänä tulemme siis toimimaan ensimmäistä kertaa ”oikeana” yrityksenä. Nyt vain toivomme ettei korona sotke kesää ja vaikuta aukioloaikoihin, koska olemme tehneet niin paljon työtä talven aikana: sähköt on uusittu, asiakastilat kunnostettu toimivammaksi kokonaisuudeksi ja kahvila on saanut oman keittiön. Toiminta laajenee Tällä hetkellä olemme molemmat osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja teemme töitä ABC:llä, kunnes Hobitti-kahvila maanantaina 21.6.2021 aukeaa. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan sen toimintaa, jotta voisimme maksaa itsellemme osa-aikaeläkkeen rajoissa palkkaa ja palkata kahvilaan työntekijän. Suunnitelmiin kuuluvat myös majoitustoiminta kesäisin sekä tapahtumat, kuten jouluja pääsiäismyyjäiset. Meidät näkee kärryinemme edelleen myös muissa tapahtumissa, kuten perinteeksi muodostuneilla Savonlinnan syystulilla. Tervetuloa herkuttelemaan! jotenkin onnistuimme noistakin selviytymään ja saamaan kaikille asiakkaille tarjoiltua lätyt, kahvit ja muut tuotteet. Ollaan hobitteja! Tarkkaan en muista, kuka nimen “Hobitti-kahvila” heitti ensimmäisenä ilmoille, mutta alkunsa se sai kahvilanpitäjien pituudesta. Olemme siis pääsääntöisesti 4 hengen lyhytkasvuinen porukka, jossa on lisänä muutama pitkäläinen. Täällä hobittikin tuntisi olonsa kotoiseksi, saati nälkäinen matkailija.
• Taiteilija kohtasi erilaisuuden IHMISET 28 Tukilinja 3/2021
• Tukilinja 3/2021 29 ADD, Asperger, hiv – diagnooseja riittää, mutta taiteilija ja Hetken lapsi Toni Kitti ei ole menettänyt elämäniloaan. Sen perustana on nyt tieto ja hyvä hoito. Hän varoittaa sulkemasta silmiään sairauksien riskeiltä. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Jussi Helttunen HELSINKILÄISEN TAITEILIJAN Toni Kitin teoksissa on omalaatuista huumoria ja elämäniloa. Viimeisimmät käsittelevät hänen diagnooseilleen – tarkkaavaisuushäiriö ADD:lle ja Aspergerin oireyhtymälle – ominaisia piirteitä. Kitti on tehnyt teoksia myös hiv-positiivisuudesta, johon hän ei uskonut, ennen kuin sairastui itse. Hän haluaakin olla varoittava esimerkki siitä, miten helposti väärää tietoa omaksutaan. 45-vuotiaan Toni Kitin kahdessa viimeisimmässä näyttelyssä The Persistence Of Plastic / Muovin pysyvyys I ja II, näyttelyvieraat joutuivat sisään tullessaan astumaan taiteilijan hymyileville kasvoille. Oli hämmentävää ja kiusallista kävellä kuraisin kengin lattialle levitetyn suuren kasvokuvan Walk Over Me / Kävele ylitseni päältä. Monet yrittivät loikata yli, toiset kiersivät varovasti reunoja pitkin. Oli myös heitä, jotka eivät edes huomanneet teosta. “Ylitseni on kävelty milloin mistäkin syystä. Olen outo, koulukiusattu, homo, hiv-positiivinen ja liian herkkä. Teen henkilökohtaisia teoksia, mikä on työni suurin voima”, sanoo punaiseen t-paitaan pukeutunut Kitti tietokoneen ruudulla ja haroo vaaleita hiuksiaan. Harmaana koronakevään päivänä juttelemme tietysti etänä. Välillä ruudulla liehahtaa karvainen häntä, kun joku Kitin kolmesta kissasta, Pikku-Killi, Kiilu tai Onni, astelee kameran ohi. Kiusanhenkien maalitaulu Kitti on kotoisin Iistä, Pohjois-Pohjanmaalta. Hän kertoo olleensa hyvin iloinen lapsi, mutta jokin oudossa pojassa sai kiusanhenget liikkeelle. Eikä hän osannut puolustautua. Ei edes silloin, kun hänet pantiin pihalla maalitauluksi, jota ammuttiin ilmapyssyllä. Kitti kertoo, että hän vain seisoi siinä ja ajatteli, että ei näin voi tapahtua. Yksi luodeista napsahti silmäkulmaan, jossa on muistona arpi. “Onneksi ei mennyt silmä. Silloin 80-luvulla ei vanhemmille kerrottu”, Kitti sanoo. Taiteilija Toni Kitin ja hänen puolisonsa avara koti tulvii valoa ja punaista väriä, joka rauhoittaa häntä. Kitti tekee värikkäistä muoviesineistä valaisimia, joita on joka puolella. Jatkuu seuraavalla sivulla
• 30 Tukilinja 3/2021 Koulussa ei ollut sen helpompaa. Se oli niin raskasta, että hänen oli joka päivä pakko nukkua pitkät päiväunet koulun jälkeen. Kitti oli luokkansa sylkykuppi mutta silti koulun paras oppilas. Masennus puhkesi “Loistin koulussa ja ajattelin, että saan upean uran, kun olen niin lahjakas. Ajattelin myös, että aikuisten maailmassa ei enää kiusata eikä syrjitä.” “Paras lahja minkä olen elämältä saanut, on kyky elää voimakkaasti hetkessä. Parhaimmillaan minussa pääsee vieläkin vallalle iloinen Hetken lapsi, joka torjuu kaiken negaation, mitä olemassa olla voi.” Kitti opiskeli valokuvaajaksi, toimi lehtikuvaajana ja opetti valokuvausta. Kolmeakymmentä lähestyessä nuoruuden into alkoi kuitenkin hiipua. Hetken lapsikaan ei ilmestynyt paikalle, kuten ennen. Aikuisten maailma ei poikennut paljon lasten maailmasta. Kitti oli edelleen silmätikku. Kiusaaminen oli muuttunut pitkälti henkiseksi, mutta yltyi joskus jopa väkivaltaiseksi. Työelämän sosiaaliset suhteet olivat raskaita. Kitti sai burn outin, masentui ja alkoi vetäytyä syrjään. Diagnoosit selityksenä 42-vuotiaana nänellä diagnosoitiin ADD:n ja Aspergerin oireyhtymän piirteitä. “Käyn kuntouttavassa psykoterapiassa ja olen myös lääkityksellä. Tietoisuus ja hoito ovat jo nyt muuttaneet elämääni suunnattoman paljon. Ymmärrän ihmisistä asioita, jotka olivat minulle ennen täysi mysteeri. Lääkitys hidastaa ajatusvirtaani niin, että kyllästyminen ei sanele kaikkia tekemisiäni ja voin suorittaa aiemmin ylivoimaisia rutiineja. Tulevaisuus ei ole enää pelkkä musta aukko”, Kitti kertoo. Diagnoosit selittävät myös sen, miksi Kitti tahtomattaan ajautui usein vaikeuksiin. “Olen sosiaalisesti outo ja haastava, en osaa miellyttää ihmisiä. Ilmeeni ovat kummallisia. Ennen näitä diagnooseja luulin olevani kuin muut, mutta jouduin tajuamaan, että olen erilainen.” Varoittava esimerkki Aids oli Kitin nuoruudessa niin pelottava asia, että hän hakeutui netissä sivuille, joilla todisteltiin ettei aidsia aiheuttavaa virusta ole oikeasti Ennen näitä diagnooseja luulin olevani kuin muut, mutta jouduin tajuamaan, että olen erilainen. Kitillä on kolme kissaa, mustanaamainen, leikkisä Pikku-Killi sekä Kiilu ja Onni.
• Tukilinja 3/2021 31 Elämäänsä ei kannata pilata häpeämällä. olemassa. Sivut vaikuttivat luotettavilta, monilla niistä oli mukana lääkäreitä ja tutkijoita. Kitti vertaa niitä nykyiseen koronaviruksen vastaiseen informaatioon. Koska Kitti ei uskonut koko sairauteen, hän ei käynyt kertaakaan hiv-testissä. Vuonna 2012 Kitti päätti muuttaa Berliiniin. Oltuaan siellä muutaman viikon hän sai korkean kuumeen. Kitillä todettiin hiv-tartunta ja sen aiheuttama Kaposin sarkooma, ja hänet passitettiin kuumehoureisena sairaalaan. “En oikeastaan ajatellut kuolemaa. Olin niin huonossa kunnossa, etten pystynyt edes panikoimaan. Minun piti käydä läpi se, miten olen voinut olla niin idiootti”, hän kertoo. Kitti painottaa olevansa varoittava esimerkki heille, jotka eivät tänä päivänä usko koronavirukseen tai luota rokotuksiin. Sairaala lomana Kitti ei olisi oma omituinen itsensä, ellei hän näkisi sairaalassaoloaan oudosta kulmasta: “Se oli elämäni ensimmäinen ja viimeinen loma. Joskus vieläkin kaipaan sitä olotilaa, että voisin vain tuijottaa jotain verhoa kaksi tuntia. Ei se enää onnistu. Hyvä, kun minuutin pystyn olemaan aloillani.” Hoitojen ja hyvän peruskunnon ansiosta Kitti toipui ja palasi Suomeen. Hiv-lääkitys on nyt kunnossa ja sen ansiosta Kitin eliniänodote on sama kuin ennen tartuntaa. Säännöllisellä lääkehoidolla hiv ei enää edes tartu. Sosiaalista taidetta Kitti on työstänyt diagnooseistaan kuvia, videoita ja installaatioita. Muutaman vuoden takaisessa, Lapinlahden entisessä mielisairaalassa pidetyssä näyttelyssä yksi vaikuttavimmista töistä oli armoton omakuva, Strike a Pose / Poseeraus. Siinä alaston Kitti hymyilee leveästi vartalo täynnä Kaposin sarkooman aiheuttamia ruskeanpunaisia ihomuutoksia. Nyt ne ovat jo arpeutuneet ja vaalentuneet. Vakavista aiheistaan huolimatta teoksista välittyy omalaatuista huumoria ja elämäniloa. Teoksissaan Kitti käyttää usein kirkkaanväristä muovia. Se viehättää häntä, koska muovi taipuu mihin tahansa ja on kuolematonta. Elämässä on nykyisin paljon hyvää. Kitillä on galleristi Lontoossa, jonne uusin näyttely on lähdössä, kunhan rajoitukset helpottavat. Hän opiskelee lauluntekijäksi HEO-kansanopistossa ja tekee musiikkia. Viime marraskuussa hän meni naimisiin. “Elämäänsä ei kannata pilata häpeämällä. Pystyn nauramaan myös itselleni. Joka ikinen päivä nauran pienille jutuille ja isommillekin. Ainoa elämän mottoni on, että ole rehellinen itsellesi.” Toni Kitistä pulpahtaa helposti esiin hullutteleva Hetken lapsi.
• Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen / lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Yhdessä voimme tehdä maailmasta hieman paremman paikan kaikille. 32 Tukilinja 3/2021 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Lahjoittajatkin mukaan yhteistyöhön Arvaa mitä: sain apurahan! TARKKASILMÄISIMMÄT TUKILINJA-LEHDEN lukijoista ovat varmasti jo huomanneet, että lehden takakansi on uudistunut: sinne on ilmestynyt Tukilinja-säätiön keräysilmoitus. Osa teistä on voinut jo vastaanottaa lehtemme puhelinmarkkinoijan puhelun, jossa on tarjottu lehtitilauksen ohella myös mahdollisuutta tehdä lahjoitus apurahatoimintamme tukemiseksi. Viime keväänä haimme ensimmäistä kertaa Poliisihallitukselta rahankeräyslupaa, ja keräys alkoikin loppusyksyllä. Muutaman ensimmäisen kuukauden jälkeen voimme iloisena kertoa, että tämä meille uusi varainhankintamalli on lähtenyt mukavasti käyntiin ja tuottanut jo kaivattua lisätukea apurahatoiminnallemme. Olemme kyllä aikaisemminkin ottaneet vastaan yksityishenkilöiden ja yritysten meille oma-aloitteisesti tarjoamia lahjoituksia. Keräyslupa mahdollistaa kuitenkin sen, että voimme nyt tarjota tätä mahdollisuutta myös itse ja tehdä lahjoittamisen aiempaa helpommaksi. KERÄYKSEN ALKUTAIPALEELLA tarjoamme lahjoittajille kaksi vaihtoehtoa: kertalahjoittamisen ja pidempiaikaisen kuukausilahjoittamisen. Molemmat ovat mahdollisia paitsi puhelinmarkkinoijan kanssa lahjoituksesta sopien myös nettisivujemme Lahjoita-osion kautta. Toistuvan lahjoitussumman vaihtoehdot ovat 10, 17 ja 25 euroa. Kertalahjoitukseenkin on tarjolla valmiita vaihtoehtoja 10 eurosta aina 100 euroon asti. Koska kaikki lahjoittajat eivät ole Tukilinja-lehden tilaajia, tarjoamme kuukausilahjoittajille tuoreimmat tukitoiminnan kuulumiset jokaisen laskun liitteenä tulevan uutiskirjeen muodossa. Näin hekin tietävät, mihin heidän lahjoituksensa käytetään. Onneksi hyvät uutiset eivät vanhene, joten lehti palvelee myös heitä. Kaikki Tukilinja-lehden numerot ovat tuoreinta lukuun ottamatta nettisivuillamme maksutta luettavissa. Näin tarkempi tutustuminen toimintaamme on aina mahdollista. KERÄYKSEN KÄYNNISTYMINEN ei tarkoita, että olisimme lopettamassa yhteiskuntaan vaikuttamista tämän käsissänne olevan aikakauslehden kautta, jolle on muodostunut jo vahva jalansija yhteiskunnallisessa keskustelussa vammaisten ihmisten puolestapuhujana. Tarkoituksena on pikemminkin laajentaa tukemisen mahdollisuuksia tarjoamalla vaihtoehto myös niille, jotka syystä tai toisesta eivät halua lehteä itselleen luettavaksi. LAHJOITTAJIA VARTEN olemme avanneet lahjoittajapalvelun, joka palvelee sekä sähköpostitse osoitteessa lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi että puhelimitse numerossa 09 4155 1510. Loppuun vielä lämmin kiitos kaikille Tukilinja-lehden tilaajille ja lahjoittajille siitä, että tavalla tai toisella olette toiminnassamme mukana! Yhdessä voimme tehdä maailmasta hieman paremman paikan kaikille. Keväisin terveisin, Sanna Tukilinjan lahjoittajapalvelu Taidetuotteita Porvoossa Ateljee Eivor tarjoaa tuettua taidetoimintaa Porvoon Taidetehtaalla noin 15 taiteentekijälle. Myynnissä on maalauksia, keramiikkaa ja kannatustuotteita. Teosten tuotolla tekijät voivat kustantaa taidetyöskentelynsä kuluja. Ateljee Eivor ry Taidetehdas, Porvoo Tiedustelut: Taideohjaaja Nelli Nio, nelli@nellinio.com, p. 050 5431 265 Instagram/ateljeeeivor, Facebook/Ateljee Eivor ry Kaisun Kotiputiikki Akryylija akvarellitekniikalla toteutettua kuvataidetta ja runoja. Runokuvakortteja myös tilauksesta esimerkiksi juhlapäivien onnitteluihin! Tmi Kaisun Kotiputiikki kk.putik@gmail.com Toimituks en valinta
• Tukilinja 3/2021 33 KIRJAVINKKI Knausgårdien perhesaaga jatkuu, nyt vaimon näkökulmasta. Luvassa on shokkihoitoja ja avio-ongelmia. PIMEYDEN PAULOISSA MURHAAJA TERAPIASSA SHOKKIHOITOA RODUNJALOSTUSTA LINDA BOSTRÖM-KNAUSGÅRD: LOKAKUUN LAPSI Romaani. Suom. Petra Stenman. Like, 2021. 200 s. Kirjailija Linda Boström Knausgård hakeutuu vuosina 2013– 2017 useita kertoja psykiatriseen sairaalaan. Hänen kuntouttamiseensa käytetään muun muassa sähköshokkihoitoja. Kotona odottaa neljä lasta, ja avioliitto toisen kirjailijan, Karl Ove Knausgårdin, kanssa on alkanut lopullisesti rakoilla. Boström Knausgårdin teos on rehellinen kuvaus laitoselämän ahdistavuudesta ja hoitojen vaikutuksista. Keskeistä on myös mielenterveyden järkkymisen vaikutus lähimpiin ihmissuhteisiin ja ennen kaikkea vanhemmuuteen. Kirjoittajalle on erityisen huolestuttavaa, että palasia hänen muististaan alkaa hävitä. Siinä ei paljon lohduta, että sähköshokkeja verrataan tietokoneen buuttaamiseen. Kirjassa sekoitetaan taitavalla kielellä mennyttä ja nykyhetkeä, ja kirjoittajasta muodostuu kiinnostava kuva. Hän on tuntenut itsensä aina jossain määrin ulkopuoliseksi. Teos ei ole hetkeäkään tylsä, ja kaikista mullistuksista huolimatta tarinan loppu on toiveikas. Sanni Purhonen RIINA MATTILA: SILMÄT AVATESSA ON EDELLEEN PIMEÄÄ Nuortenromaani. WSOY, 2021. 184 s. Vilja ja Joel ovat olleet lapsesta saakka erottamattomia. Kun herkän Joelin mieli heittelehtii jatkuvasti voimakkaan masennuksen ja maanisen innostuksen välillä, diagnoosiksi vahvistuu F31: kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tarina alkaa Joelin ruumiin löytymisen jälkeen ja kulkee eteenpäin myös takaumina, joissa sekä Vilja että Joel itse pääsevät ääneen. Joelin romahdus on lopulta hätkähdyttävän nopea kaikista auttamisyrityksistä, terapiasta ja omaisten rakkaudesta huolimatta. Kertomuksessa ei siis ole kysymys sairaudesta selviämisestä tai vaikeuksien voittamisesta. Enemmän esiin nousevat sairauden vaiheet ja itsemurhan tehneiden läheisten keinot jatkaa elämää. Riina Mattilan nuortenromaanin aihepiiri on synkkä, mutta teos etenee taitavan toteavasti. Vaikkei teksti ole omaelämäkerrallista, siinä on taustalla kirjoittajan omia kokemuksia. Kokonaisvaikutelma on rehellinen ja samastuttava. Joillekin lukemisesta on toivottavasti myös apua ja lohtua. Sanni Purhonen KATI RANTA: TAITO – ROMAANI OIKEUDESTA ELÄMÄÄN Romaani. Kustannus-Mäkelä, 2021. 360 s. Liina Lehtonen aloittaa lääketieteen opinnot 1930-luvun Helsingissä. Hänen opettajiinsa kuuluu esimerkiksi arvostettu lääkäri Pehr Utter. Utter kannattaa Suomeenkin saapuneita rodunjalostusopin ihanteita ja on huolissaan degeneraatiosta eli ihmissuvun rappeutumisesta. Kesken opintojen Liina tulee raskaaksi. Syntynyt vauva on aurinkoinen, muttei kehity ikätoveriensa tavoin. Kun Liina ryhtyy vilpittömästi etsimään lapselleen apua, eugeniikka tulee jo liian lähelle kotia, ja kohta nainen on itsekin vaarassa. Kati Rannan romaani on kiinnostava kurkistus rotuhygienian kotimaisiin vaiheisiin. Tarinassa matkataan myös natsi-Saksaan kohtalokkain seurauksin. Dramaattisessa kokonaisuudessa on mukana tosipohjaisia henkilöitä. Omahyväinen tohtori Pehr Utter vetää henkilöhahmona ällöttävyydessään vertoja kirjallisuuden pahimmille pahiksille. Teoksen loppuun on koottu lähteitä ja tietoa historiallisista tapahtumista. Sanni Purhonen MARTTA KAUKONEN: TERAPIASSA Romaani. WSOY, 2021. 407 s. 20-vuotias Ira on sarjamurhaaja. Syyt kauheuksiin ovat naisen karmivassa menneisyydessä ja selvittämättömissä lapsuuden traumoissa. Clarissa on monille tv:stä ja naistenlehdistäkin tuttu menestynyt julkkispsykoterapeutti, jonka vastaanotolle Ira saapuu. Dekkarin juoneen sekoittuvat myös Clarissan aviomies Pekka sekä terapeutista työpaineiden alla haastattelua tekevä, alkoholisoitunut kehäraakki-toimittaja Arto. Naiset pääsevät harvemmin päärooleihin murhatarinoiden väkivallantekijöinä. Martta Kaukosen esikoisromaanissa kaikki ei tietenkään ole sitä, miltä näyttää, eivätkä ihmisten motiivitkaan kovin suoraviivaisia. Lähes jokainen kertoja on epäluotettava ja pahuus työntyy esiin monista suunnista. Kirja etenee kevyen viihdyttävästi lyhyinä lukuina, joiden kautta päähenkilöiden näkökulmat vaihtelevat. Jotkin kertomuksen käänteistä ovat melko päättömiä, mutta se sopii tunnelmaan. Kaukosen tausta elokuvakriitikkona heijastuu kirjan tyylissä ja viittauksissa. Sanni Purhonen TAITO TA IT O K A T I R A N T A K A T I R A N T A R O M A A N I O I K E U D E S T A E L Ä M Ä Ä N R O M A A N I O IK E U D E S T A E L Ä M Ä Ä N Tohtori Pehr U erille on usko u tärkeä ja isänmaallinen toimi sivistyksen, kul uurin ja kansan elinvoiman ylläpitämiseksi. Hän ope aa yliopistolla perinnöllisyystiede ä. Liina Lehtonen aloi aa lääketieteen opinnot ja tutustuu uusiin oppeihin ja ihmisiin. Yllätysraskaus saa kuitenkin Helsingin junamatkat vaihtumaan pikaiseen avioitumiseen kotipitäjässä. Vaativa vauva väsy ää Liinan, ja piinaavia kysymyksiä nousee esiin. Mistä johtuu ihmisen sairastuminen? Pitääkö väestön laatuun vaiku aa ylhäältä päin – jos ei hyvällä, niin pahalla? Taito on koske ava historiallinen trilleri, jonka keskiössä on -luvun rodunjalostusoppi. ”MITEN POJAN NIMI OLI SAA ANUT OSUA NIIN HARHAAN? KAIKISTA MAAILMAN NIMISTÄ TAITO.” ISBN 978-952-341-492-1 84.2 www.kustannusmakela.? Kannen kuvat: Museovirasto, iStockphoto Takakannen kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansi: Jukka Aalto · Armadillo Graphics K R asuu Riihimäellä ja työskentelee viestinnän parissa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri, ja hän on väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston psykologian tohtoriohjelmassa. Rannan esikoisromaani Uni paras lääke on ilmestyi . Ku va : Ki m m o Lu uk ko ne n ”Pehr U eria sape i, e ei hän itse ollut keksinyt tätä lause a, mu a hän pystyi antamaan arvon kollegansa osuville sanoille yhteisen päämäärän nimissä. Juuri tätä he kaikki tarkoi ivat. Kuulijat nyöky elivät ihastu avan yksimielisinä ja koho ivat konjakkilasejaan, joihin hovimestari Johansson kiirehti kaatamaan lisää juomaa. Fanny rypisti otsaansa, mu a tähän argumen iin hänkään ei keksinyt vastausta.” ”LAPSEN PYHIN OIKEUS ON SAADA VANHEMMILTAAN PERINNÖKSI TERVEYS.” Toimituks en valinta
• Teatteriinkin ehkä pääsee, mutta elokuvien aiheet ovat klaustrofobisia. Suljetun tilan tunnelmia 34 Tukilinja 3/2021 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT SOUND OF METAL 1.6. Katsottavaksi on jo tullut Darius Marderin kaksinkertainen Oscar-voittaja. Ruben ( Riz Ahmed) ja Lou ( Olivia Cooke) keikkailevat ympäri Amerikkaa. Sitten Rubenin kuulo huononee nopeasti. Hän päätyy hoitokotiin, jota vetää omalaatuinen veteraani Joe ( Paul Raci, joka kasvoi kuurojen vanhempien kanssa). Elokuvan sivuosissa on useita viittomakielisiä, kuuroja näyttelijöitä. OLD 21.7. M. Night Shyamalan uutuus on trilleri tropiikissa lomailevasta perheestä, joka huomaa, että syrjäinen ranta, jolla he ovat viettäneet muutaman tunnin rentoutuen, saa heidät ikääntymään nopeasti. Mitä tehdä, jos ihmiselämä mahtuu yhteen päivään? LUOKKAKOKOUS 3 – SINKKURISTEILY 28.7. Renny Harlinin ohjaamassa elokuvassa Antti on ajautunut syvälle suomalaisen miehen epätoivoon. Pelastaakseen Antin itsetunnon ja mielenterveyden Tuomas ja Nippe päättävät viedä hänet sinkkuristeilylle. Myös lyhytkasvuiselle Eero Herrasella on kokonaisuudessa pieni rooli. NAINEN IKKUNASSA Uusista naapureista ja raa’an rikoksen ratkaisemisesta tulee pakkomielle julkisten paikkojen pelosta kärsivälle psykologille ( Amy Adams), joka ei kykene poistumaan kodistaan. Joe Wrightin ohjaus perustuu A.J. Finnin samannimiseen menestysromaaniin. Netflix. OXYGEN Nainen ( Mélanie Laurent) herää muistinsa menettäneenä alhaisen lämpötilan kryo-kammiossa, josta on loppumassa happi. Klaustrofobinen trilleri on Alexandre Ajan käsialaa. Netflix. TANJUSKA JA 7 PERKELETTÄ Pirjo Honkasalon järkyttävässä dokumentissa (Suomi 1993) kirkko on diagnosoinut valkovenäläisen Tanjuskan perkeleen riivaamaksi. Hänet lähetetään parantumaan virolaiseen luostariin, jossa pappi manaa riivaajia pois. Minskin mielisairaalan psykiatrin mukaan Tanjuskalla on skitsofrenia. Yle Areena. SYSTEM CRASHER Raju draama kertoo äitinsä hylkäämästä Bennistä ( Helena Zengel), jota viranomaiset yrittävät auttaa, mutta joka tuntuu vain panevan koko lastensuojelusysteemin sekaisin. Nora Fingerscheidtin elokuva palkittiin vuonna 2019 Berliinin Hopeisella karhulla (Systemsprenger, Saksa 2018). YLE Areena. 007 SKYFALL 11.6. Kaikkien aikojen menestyneimmässä Bond-seikkailussa (007 Skyfall, UK/USA 2012) karismaattinen Javier Bardem jatkaa kasvoiltaan epämuodostuneiden Bond-konnien sarjaa kyberterroristi Silvan roolissa. Sam Mendesin ohjauksesta jäi monille mieleen myös Adelen Oscar-palkittu tunnussävelmä. Nelonen. RAKKAUDELLA VINCENT 14.7. Vincent van Goghin maalausten tyyliin toteutettu animaatio kertoo mielenterveytensä kanssa kamppailleen taidemaalarin elämästä ja kuolemasta. Päähenkilönä on postinkantaja, jolla on kuljetettavanaan Vincentin viimeinen kirje. (Loving Vincent, UK/Puola 2017) Ohjaajina Dorota Kobiela ja Hugh Welchman.Teema Fem. Perinteikkäät Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään online-verkkofestivaalina 16.–20.6.2021. FESTIVAALIT Teatterieloku vien ensi-iltapäiv ät voivat siirtyä. Toimituksen Valinta
• Välinevinkki Apuväline: Wheellator -monitoimirollaattori Edustaja: www.tukimet.fi Hinta: 999 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Turvallisesti liikkeelle MONITOIMIROLLAATTORI VARMISTAA kulkemisen, kun rollaattorilla halutaan tehdä vähän pidempi lenkki. Kyseessä on Wheellator-niminen kotimainen keksintö, jossa rollaattoriin on yhdistetty pyörätuoli. Laitteessa on kaksi pienempää pyörää ja lisäksi kaksi pyörätuoleissa käytettävää isompaa pyörää. WHEELLATORIN IDEANA on, että sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan sekä rollaattorina että tilapäisenä pyörätuolina. Näin käyttäjä uskaltaa lähteä hieman pidemmällekin kävelytaipaleelle. Kun rollaattorin kanssa liikkuminen kävellen alkaa väsyttää, voi laitteen muuntaa pyörätuoliksi ja jatkaa matkaa istualtaan kelaamalla pyöristä. Kun kahvat käännetään, monitoimirollaattoria voidaan käyttää myös avustajan avulla. Wheellatorin jarrut saa istumisen ajaksi lukittua jarrukahvojen avulla. ALKUSÄÄTÖJEN TEKO on helppoa. Istuimen selkänoja, jarrukahvat ja jalkalaudat säädetään käyttäjän mukaan. Käytännössä vaihtaminen rollaattorista pyörätuoliksi vaatii vain istuimelle istumisen ja jalkalautojen aukaisemisen. Muistettava kuitenkin on, että vaikka Wheellator tekee liikkumisesta turvallisempaa, se ei korvaa kunnollista pyörätuolia. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 3/2021 35 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen TAISTELU BRITNEY SPEARSIN PUOLESTA AREENA Laulaja Britney Spears koki psyykkisen romahduksen ja määrättiin isänsä holhoukseen 13 vuotta sitten. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava tähti eli poissa julkisuudesta, kunnes alkoi vaatia holhouksen siirtämistä pois isältään. Palkittu toimittaja Mobeen Azhar haastattelee laulajan faneja, työtovereita ja ystäviä. IHO JA ITSETUNTO AREENA 15.6. BBC 3:n 6-osaisessa dokumenttisarjassa (Skin, 2020) ihotautilääkärit auttavat nuoria potilaita, joiden vaikeat iho-ongelmat vaikuttavat heidän elämäänsä ja itsetuntoonsa. Klinikalla hoidetaan vaivoja ekseemasta pigmenttihäiriöihin, liikahikoiluun, psoriasikseen, akneen ja hiustenlähtöön. Potilaita autetaan myös kohtaamaan iho-ongelmien aiheuttama ahdistus. IN TREATMENT HBO Draamasarjan 4. kausi esittelee kokonaan uuden version palkitusta Terapiassa-sarjasta (In Treatment, 2008–2010). Los Angelesiin sijoittuvalla 24-osaisella kaudella Emmy-palkittu Uzo Aduba näyttelee terapeutti Brooke Tayloria. Sarjassa seurataan istuntoja kolmen asiakkaan kanssa Brooken yrittäessä auttaa heitä selviytymään ongelmistaan. Brooken työtä värittävät pandemia, yhteiskunnan muutokset sekä oman elämän surut ja haasteet. SUPERSTORE NETFLIX Suositussa amerikkalaisessa komediasarjassa (2015–21) seurataan Cloud 9 -nimisen halpahallin varsin persoonallisten työntekijöiden elämää. Pääosassa johtajaksi ylennettävänä, hondurasilaistaustaistena apulaisjohtajana nähdään America Ferrera. Yksi työntekijöistä Garrett McNeil ( Colton Dunn) käyttää pyörätuolia ja toimii kuuluttajana. Hänellä on varsin sarkastinen asenne kaupan elämänmenoon. KYLLÄ KAIKKI JÄRJESTYY! AREENA 17.6. Brittiläisen komediasarjan (Everything’s Gonna Be Okay, 2020–21) toisella kaudella Los Angelesissa elävän Mossin perheen koettelemukset jatkuvat. Parikymppinen, neuroottinen hyönteistutkija Nicholas toimii teini-ikäisen sisartensa huoltajana. 17-vuotias autistinen Matilda, jota esittää itsekin autistinen Kayla Cromer, hyväksytään Juilliardin musiikkikouluun. Myös hänen tyttökaverinsa Drea ( Lillian Carrier) on autistinen. Nuorempi sisar Genevieve koettaa auttaa ja onnistuu usein sekoittamaan tilanteet entisestään. THIS WAY UP TV 2 JA AREENA Laadukas brittiläinen draamakomedia kertoo lontoolaisesta Áinesta ( Aisling Bea), joka muuttaa siskonsa Shonan ( Sharon Horgan) luo asuttuaan hermoromahduksen ja itsemurhayrityksen jälkeen. Kuusiosainen sarja seuraa Áinen paluuta arkielämään: opettamaan englantia maahanmuuttajille ja jatkamaan deittailua. Aisling Bea palkittiin sarjan käsikirjoituksesta Bafta-palkinnolla 2020. Toimituksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Tukilinjan Instagram-sivulle tuli näin mainio pääsiäistervehdys Carolinalta ja hänen isosiskoltaan Camillalta. Heidän äitinsä lukee Tukilinja-lehteä. Kiitokset ja terveisiä koko perheelle! Tea kiitti tuesta pääsiäiskortilla. Hyvä toimitus ja tukilinjalaiset Haluan välittää kiitokseni apurahasta, jonka sain kesällä 2019 digitaalisten taitojen opiskeluun ja työvälineiden hankintaan. Korona pitkitti kurssien toteutumista syksylle 2020, mutta sain kaiken suoritettua ja oman suunnittelutoiminnan hyvin alkuun. Vielä ei ole nettisivuja, joista vinkata, mutta nekin ovat työn alla, samoin sosiaalisen median ”haltuunotto”. Vielä on siis paljon opittavaa, mutta pohja on nyt hyvä! Näin korona-aikana, kun joutuu jumittamaan entistäkin tiiviimmin kotona, on hienoa että taiteellisteknisiä haasteita riittää. Kiitän sydämestäni saamastani tuesta. Ystävällisin terveisin, Tea Havukainen TUEN AVULLA TÖIHIN Kiitos teille todella paljon iloisesta yllätyksestä, itku tuli, kun avasin kirjeen. Kiitos! Ystävällisin terveisin, Eva-Stina Uusitalo Tarina selviämisestä Olen hyvin kiitollinen myöntämästänne läppäristä, jonka sain teiltä sopivasti vähän kuin joululahjaksi. Olen nyt muutaman kuukauden ajan kirjoitellut tällä uudella apuvälineelläni tarinoita, joita itse kutsun mininovelleiksi. Niitä on ehtinyt kertyä jo useita, ja laitan teille viimeisimmän liitteenä. Tätä tarinaa varten etsin tietoa netistä erilaisista riippuvuuksista ja muista ihmismieltä uhkaavista häiriöistä. Löytämieni tietojen pohjalta rakensin taidenäyttelyn, jonka kirjoitin sanoiksi. Halusin kirjoituksellani kertoa, ettei ole niin syvää mustaa, etteikö selviytyminen olisi mahdollista. Kauniin kevään toivotukset kaikille Tukilinjalaisille ja Tukilinja-lehden lukijoille! t. Heini-Maare Svensk Ja näin novelli alkaa: ”Olen tullut Siipirikonkujalle ja seison erään tunnetun taidegallerian edessä. Tänne nuori ja lahjakas kuvanveistäjä Uuno Hujan-Hajan on koonnut ensimmäisen näyttelynsä pronssiveistoksista, jotka kertovat tarinaa erilaisista, tavalla tai toisella rikkinäisistä ihmisistä. Ihmisistä, joista jokaisella on jonkinlainen riippuvuus tai jokin muu mielenterveyttä uhkaava häiriö. Odotan tätä näyttelyä kovasti, koska tiedän Uunon tehneen paljon taustatyötä teostensa toteuttamiseksi. Ja olenhan itsekin ollut mallina yhteen veistokseen. Astun sisään mielenkiintoisesti valaistuun ja tunnelmalliseen tilaan. Tapaan nyt ensi kertaa kaikki veistosten malleina olleet ihmiset ja totean heidän voivan hyvin, niin kuin minäkin.” HEI Suuret kiitokset printteristä ja tabletista ja suojakuoresta. Petteri Kukkonen 36 Tukilinja 3/2021 OIKAISU Tukilinja-lehdessä 2/2021 kerrottiin Hyvän mielen pelit ry:n toiminnasta virheellisesti, että noin 60 prosenttia siihen osallistuneista olisi saanut työharjoittelupaikan pelialalta. Tämä on kuitenkin niiden hakijoiden määrä, jotka on voitu ottaa mukaan Hyvän mielen pelit -toimintaan pelialaa harjoittelemaan. Yhdistyksen puheenjohtajan Tommi Gustafssonin mukaan 50 prosenttia yhdistyksessä tehdystä työharjoittelusta on päätynyt myönteiseen lopputulokseen: jatko-opintoihin, yrittäjyyteen, opintoihin liittyvään työharjoitteluun tai palkkatuettuun työhön Hyvän mielen peleissä.
• MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Edessäsi kaupan kassajonossa seisoo maskiton ihminen. Mitä teet? NÄIN VASTATTIIN: 1. Kysyn ystävällisesti, johtuuko maskittomuus jostain sairaudesta. 43 % 2. Tuijotan häntä paheksuvasti. 29 % 3. Kysyn, unohtiko hän ostaa maskeja ja neuvon, mistä ne löytyyät. 21 % 4. Kerron hänelle, miten vastuuttomasti hän käyttäytyy. 7 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 29. Suurkiitos Tukilinjalle! Kiitokset Tukilinjalle kannettavasta tietokoneesta ja monitoimitulostimesta. Ne ovat parantaneet elämänlaatuani suuresti ja olleet todella kovassa käytössä joka päivä. Käytän konettani asioiden hoitoon, kotikirjanpitoon, Ukulele-nuottipohjien tulostamiseen sekä Youtuben Uke-opetusvideoiden ja muidenkin videoiden katseluun. Käytän sitä myös lehtien lukemiseen ja elokuvien katseluun sekä muiden kanssa kommunikointiin. Itselläni ei olisi ikinä ollut varaa hommata tällaista pakettia. Siis suurkiitokset Tukilinjalle. T. Katja Uusi tulostin pääsi kuvaan. Pasi Päivinen viimeisteli teoksensa Espanjassa. Kiitokset apurahasta Esitän kiitokseni Tukilinjalle saamastani apurahasta kirjan kirjoittamiseksi. Ilman tukeanne ja tarvitsemaani matkaa tutkimusaineiston hankkimiseksi kirja ei olisi valmistunut. Uusi kirjani Terrorismi Espanjassa ilmestyy ensi viikolla. Ystävällisin terveisin ja apurahasta kiittäen Pasi Päivinen Kirjoittajan terveiset Tuhannesti kiitos vielä kerran näistä apurahoista! Tietokone on ollut niin hyvä ja laadukas nyt, voi että! Sillä on ollut ilo tehdä vaalityötä ja vaikuttaa somessa. Lähdin siis ehdolle kuntavaaleihin. Varsinainen vaalitavoitteeni ei ole kuitenkaan valtuustossa, vaan pienemmissä pöydissä tai hiljaisessa työssä puolueen sisällä. Jos joskus vaikka näihin päätyisin ehdolla olon myötä? Ei ota jos ei annakaan tämä mun projektini. Kirjoittaminen on myös jatkunut. Seurakunnan lehteen seuraava kirjoitus on jo hyvällä mallilla valmistumassa tietokoneeni syövereissä. Koneella on ollut erittäin hyvä osallistua myös Teams-palavereihin! Terveisin, N.S. Tukilinja 3/2021 37 BLOGIPOIMURI ”Siihen, ettei vain pysty sellaiseen, mihin ’pitäisi’, liittyy lähes väistämättä kokemus häpeästä tai riittämättömyydestä. Pitäisi olla aina vahva ja jaksaa ottaa kaikki huomioon, pitäisi jaksaa pyörittää arkea, olla ’ammattivammainen’, jonka mieli joustaa mozzarellajuuston lailla.” Blogilinjalla Ilari Kousa, 5.4.2021 (www.tukilinja.fi) INSTAGRAM
• OLEN 42-VUOTIAS 5-vuotiaan tytön äiti. Asumme kahdestaan pienellä maatilalla Raumalla, Satakunnassa. Olen maallemuuttaja eli kotoisin kaupungista. Koulutukseltani olen henkilöstöhallinnon tradenomi, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, vartija, hevosenhoitaja sekä maaseutuyrittäjä. Eniten elämääni rajoittava tekijä on välilevyrappeuma ja siitä johtuvat muut ongelmat, kuten hermojuurioireisto. En oikeastaan voi istua enkä seisoa enkä myöskään kovin pitkää matkaa kävellä. Aina en ei pysty kävelemään ollenkaan ja nykyään myös makaaminen tuottaa haasteita. Lisäksi minulla on muun muassa työperäinen astma sekä nivelrikkoja sormissa ja polvissa. Selkäongelma paheni radikaalisti synnytyksen yhteydessä. Toistaiseksi olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Työhön paluu ei ole realistista edes 50 % työajalla, mutta tästä olemme eläkevakuutusyhtiön kanssa hieman eri linjoilla ja valitus on päätöksestä vireillä. Olen työskennellyt osa-aikaeläkkeen rinnalla keskimäärin 10–15% työajalla. Se on ollut aika lailla maksimi, jotta sairauspoissaolojen määrä pysyy minimissä eikä työn laatu kärsi. Viimeksi olen työskennellyt palvelututkijana, mutta koronan tultua työ päättyi. Nyt etsin osa-aikaista, minulle soveltuvaa työtä. OPETTELEN EDELLEEN elämään fyysisten rajoitusteni kanssa. Odotan innolla mahdollisesti jossain vaiheessa tulevaa avustajakoiraa, koska henkilökohtaisen avustajan tunteja ei ole riittävästi saatavilla arjen tarpeisiin. Koira pystyisi auttamaan muun muassa pukeutumisessa, nostella pudonneita tavaroita ja olla ylösnousun tukena, jos kaadun. Avustajakoira avaisi elämää paremmin myös kodin ulkopuolella. Se voisi avustaa esimerkiksi kaupassa ojentamalla minulle tuotteita alahyllyiltä. Rajoitteista ja kivuista huolimatta olen silti valtavan onnellinen siitä, että voin oman voinnin rajoissa tehdä sellaisia asioita, joista pidän. SYDÄNTÄNI LÄHELLÄ ovat perheen lisäksi eläimet ja luonto. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat suomalaiset alkuperäisrodut, kuten BLOGILINJALLA / Maria Tuomialho Pientilan elämää ja eläimiä suomenhevonen, suomalaiset lammasrodut, vuohet sekä suomenkarjanaudat. Näiden rotujen edustajia meiltä meiltä löytyy myös kotipihasta. Kasvatamme pienimuotoisesti ja yhteistyössä toisen maatilan kanssa eläimiä sekä lemmikeiksi että eläinavusteisen toiminnan tarpeisiin. Eläimemme hoitavat kesäisin myös kahta perinnebiotooppi-laidunta. Meillä on myös neljä australianpaimenkoiraa sekä muutama maatiaiskissa sekä kanoja, ankkoja ja viiriäisiä. Haluaisin elää mahdollisimman omavaraisesti, vaikka viherpeukalon puute asettaa hieman haasteita tuotantokasvien viljelylle. Ratsastusta olen harrastanut 35-vuotta. Maastoretkiä vedin ratsain 20 vuotta, kunnes selkäoireiden vuoksi jouduin tästä hyvin rakkaasta harrastuksesta luopumaan. Pidän työskentelystä eläinavusteisesti erityisryhmien parissa. Tarkoituksena olisi suorittaa tulevaisuudessa vielä pararatsastusohjaajan koulutus sekä saada hevosavusteisen eli HAT-ohjaajan pätevyys. TUKILINJAN TUELLA sain uuden, tehokkaamman tietokoneen, joka mahdollistaa aiempaa laajemman virtuaalisen elämän. Ikävän korona-ajan hyvänä puolena näen sen, että virtuaalisten tapahtumien ja tapaamisten järjestämisessä on edistytty huomattavasti. Tällä hetkellä teen vapaaehtoistyötä Rikosuhripäivystyksen chatpäivystäjänä. Olen toisena ylläpitäjänä Facebookissa Vienan Karjalassa ovat juureni-ryhmässä ja ylläpidän tilamme eläimistä kertovaa Facebook sivustoa Tuomialhon. Koordinoin myös vapaaehtoisena hävikkiruuan mahdollista hävikkiä hyötykäyttöön ja toimin erään raumalaisen ratsastusseuran, Lapin IN-Ratsastajat ry:n puheenjohtajana. Tulen bloggaamaan teille lähinnä selkäoireisen ihmisen elämästä ja yhteiskunnan siihen aiheuttamista rajoitteista, eläimistä ja niiden hyödyistä vammaisten elämässä sekä vapaaehtoistyöstä. Tervetuloa mukaan! Kuva: Heidi Rannikko, kuvankäsittely: Elina Penttinen. Kuka? Maria Tuomialho, 42, Rauma. Toimintarajoite Selkäoireet, astma. Ammatti Palvelututkija, osa-aikaeläkkeellä. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla kesä–heinäkuussa. (www.tukilinja.fi). 38 Tukilinja 2/2021
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA helmikuussa ja maaliskuussa 2021 Tukilinja 3/2021 39 HUTTUNEN T., HELSINKI Kannettava tietokone ammattitaidon ylläpitämiseen kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan medianomi. MERILÄINEN P., JOENSUU Kannettava tietokone ja laulumikrofoni kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia ja on aloittamassa musiikin tekemistä. HANNULA P., JYVÄSKYLÄ Vastamelukuulokkeet kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. AHMED HUSSEIN E., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. KARHU A., KOTKA Kannettava tietokone vapaaehtoistyön välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. ALAVESA S., ESPOO Apuraha ratsastustunteihin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. HIETALA L., KUUSANKOSKI Karaokelaitteisto henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Kuorolaulu on hänelle pitkäaikainen harrastus. TOIVONEN A., AKAA Kannettava tietokone asioinnin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. T.S., SUONENJOKI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.C., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta etäyhteyksin toteutettavaan sairauden hoitoon ja muuhun asiointiin. E.H., HELSINKI Kannettava tietokone työnhaun välineeksi kuntoutujalle, jonka tähtäimessä on työelämään paluu. K.H., YLIVIESKA Apuraha kuvausvälineistöön kuntoutujalle, joka on harrastanut teatteria aktiivisesti ja alkaa kuvata lyhytelokuvia. P.S., HELSINKI Kannettava tietokone, kuulokkeet ja monitoimilaite kuntoutujalle yliopisto-opiskelun ja etäyhteyksin toteutettavan vertaistuen välineeksi. F.N., TURKU Tablettitietokone valokuvausharrastuksen ja kommunikaation tueksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. V.V., KOTKA Apuraha älypuhelimen hankintaan kuntoutujalle, joka opiskelee kokemusasiantuntijaksi. M.M., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. HELMIKUU 2021 LAUKKANEN M., VUORELA Apuraha ratsastusharrastukseen 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. KABABIYIK V., NUMMELA Apuraha polkupyörän hankintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. KARJALAINEN A., OULU Polkupyörä 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita, itsenäisemmän liikkumisen ja harrastusmatkojen välineeksi. OMERI A., KLAUKKALA Järjestelmäkamera 19-vuotiaalle media-alan opiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisen haasteita. R.M., MIKKELI Kannettava tietokone 18-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisen haasteita. AARNIO J., HELSINKI Tietokone harrastustoiminnan ja asioinnin välineeksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle. A.H., JOENSUU Osa-apuraha tablettitietokoneen hankintaan 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän käyttää tablettia kommunikaation tukena. Osa hankinnasta rahoitetaan muuta kautta. R.E., PORI Ompelukone käsityöharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. L.V., HELSINKI Muotoilijan työssä tarvittava tietokone henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteensa on työllistyä koulutustaan vastaavalle alalle. K.K., HELSINKI Tablettitietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi näkövammaiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. K.S., HELSINKI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuntoutujalle, jolle hevostoiminta on toimintakykyä edistävä harrastus. T.M., PORI Kannettava tietokone, monitoimilaite sekä apuraha koulutusmaksuun kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän toimii vapaaehtoisena ja on aloittamassa yritystoimintaa. K.T., KAJAANI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka suorittaa ammattiopintoja. KARJALAINEN J., ROVANIEMI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. T.M., JOENSUU Kannettava tietokone 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on kielellinen oppimisvaikeus. Hänen tavoitteenaan on kouluttautua ja pyrkiä työelämään. KÄIVÄRÄINEN K., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi.
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 40 Tukilinja 3/2021 MAALISKUU 2021 PIIROINEN R., ESPOO Tablettitietokone ja suojakuori kuntouttavan harjoittelun sekä lukuja kirjoitustaidon opettelun välineeksi 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. RAJALA A., LAHTI Kannettava tietokone 12-vuotiaalle koululaiselle, joka tarvitsee tietokonetta koulutyön ja harrastustoiminnan välineeksi. M.V., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone kuntouttavan harjoittelun ja kommunikaation tueksi 6-vuotiaalle lapselle, jolla on kielellisiä oppimisen rajoitteita. NIEMONEN E., PALOKKA Kannettava tietokone ja monitoimilaite uudelleenkouluttautumisen ja asioinnin välineeksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle. HOTTINEN O., OUTOKUMPU Voimistelurenkaat ja puolapuut kotona tapahtuvan liikunnan harrastamisen välineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. PYY I., VANTAA Sähkörummut 20-vuotiaalle kuntoutujalle. Soittaminen on hänelle kuntouttava harrastus, joka tukee opiskelukykyä. WESTBERG S., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee aikuislukiossa. K.I., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.L., KUOPIO Tablettitietokone 18-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. Hän tarvitsee tablettia opiskelun ja vapaa-ajan harrastamisen välineeksi. V.A., TURKU Kannettava tietokone ammattiopiskelun välineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. V.A., OULU Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän on hakeutumassa valokuvausalan opintoihin. R.V., HELSINKI Kitara 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on musiikkialan koulutus. R.E., KUOPIO Tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi. R.M., KUOPIO Apuraha laulutunteihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle laulaminen on tärkeä harrastus. T.S., KUUSANKOSKI Kannettava tietokone etäopiskelun välineeksi 20-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.M., JYVÄSKYLÄ Apuraha tanssiharrastuksen kuluihin 26-vuotiaalle kuntoutujalle. K.M., TURKU Apuraha soittotunteihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle. Harrastustoiminta tukee hänen työkykyään. 10 6 5 5 16 5 5 19 9 7 16 15 14 15 12 6 5 14 18 12 12 6 15 9 7 15 14 7 7 17 2 6 7 19 9 15 6 8 19 6 13 5 5 2 14 5 17 15 17 19 15 9 2 8 11 7 17 8 3 12 16 5 19 12 19 15 15 2 19 1 2 3 4 5 6 7 R A E L K I H U I R A T R A L O I U L O T S A N S A A T R A T U H Ä L I K I U U Y O E V L P L O T A E O A T T N V Ä Ä T S U A A Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 3 /2 2 1 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Palattiin laadinnassa ja pääkuvassakin pää paremmin pinnalle. Vesielementissä kuitenkin pysyttiin. Vuorossa siis hiukan edelliskertaista helpompi ristikko.” Lähetä ratkaisulauseet 2.8.2021 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa myös osoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat tervetulleita! R IS T IK O N 2/ 20 21 R A TK A IS U Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Riitta Moilanen Suolahdelta. Kiitokset kaikille taas osallistumisesta ja kommenteista, aurinkoista kesää uuden ristikon parissa! A T O N E K A T L A M A H A K O A K A T T O M A T M A H A S U N I O S A L A T A I A E T T Ä S A T A M A V A L V O J A H I T A N O E A S U U R I H A I T A V I S N O L T E J A I L I K O T I L O L A N T A R M K T K O H T I P O H J A A I V A T V I I T A T U L A A N I A H A I S T A O S T O C A S A L O T U T A O T S A K A S A L A R A I T A K S I I L U H A R V U O A T T E E R I A A T O S S A M E A T A T L A S K I L I E M E R E N N E I T O A V A N T O U R A L E E T A T A A V A S E T Ä U U T T E R A Tukilinja 3/2021 41 ”Ristikko täyttyi mukavasti ilman suurempaa päänvaivaa. Pääkuva oli hieno.” Heini Saloinen, Forssa ”Tällä kertaa ristikko täyttyi nopsasti, oliko helpompi vai lienenkö kehittynyt täyttäjänä?!” Mirja Stenroos, Turku J.H. ” ” RANNEVILJA RIEPUJA PIHI KAKSIMASTOINEN VAINIO PIENI MAAN KOHOAMA ”A SE MA ” HÄIRIÖTILA LUOTTAA HEVOSEN OTSASSA KALENTERISATUTTI! JAMES LÄHETTI LÄÄKEAINE PATRICIA RENTOUTUA HALUTTOMUUS RAJAASEMALLA MAKSETTAVA KUTSUSSA USEIN TÄLLÄKIN HOITAJA KUMOTA ” ” Saat. TAMPATTAVIA KAHLAAJA PUUTA KANAVANAISIA! RAJALLA KOESTAA RUOTSISTA ÄLLÖTTÄÄ ENITEN LÄHETTÄÄ MERITSE Vastustan loppuun saakka! MATALIMMALLA RUNGIN VIISU MYÖTÄMIELISIÄ AIKAISEMMIN KEHYS OPEROI MYYMÄLÖIN KIKKA RAVEISTA TUTTU SÄVELSI Et pääse sisään! LAPSOSILLA WIRTANEN WIRTANEN HOPPU KASSOILTA VIEKKAIN KUOLANVUONON POHJUKASSA TARUKUNINGAS JUOTAVIA MULLIKIN PUTININ HALLINNON KESKUS LEIVOTUT SAMA ILMAN HOOTA LÄTKÄTOLVANEN SVEJKIN ARVO LYSTIKKÄITÄ Nyt selvisi! 24h SYLEILYJÄ 1/50 10 -18 ÄÄNNELLÄ AVIOLIITTO? NIIN KUIN MUUTTAA PIENEEN MUOTOON MONI TAUNO TEINIEN IHOILLA? LAUMA SAVUKKEEN JATKOKSI MUUSIKKO COLLINS POHJISSA HUIPUIN PUHALLUSKULJETIN NOSTAA JA LASKEE OIKEA -MATO TEATTERIKORKEAKOULU
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 42 Tukilinja 3/2021 K.B., TURKU Kannettava tietokone 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta tavoitteellisen peliharrastuksen sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. A.T., OULU Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. VÄLIAHO R., HELSINKI DJ-kontrolleri henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita ja joka tekee DJ-keikkoja. TONTTI O., PORI Kannettava tietokone ja piirtopöytä kuvataideopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Laitteet mahdollistavat hänelle etäopiskelun. VÄISÄNEN M., OULU Apuraha kuvausvälineistöön kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekemistä ja valokuvausta. HILTUNEN S., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun välineeksi media-alan opiskelijalle, jolla on kielellinen oppimisvaikeus. SAVOLAINEN V., VAASA Musiikkiharrastuksen välineitä kuntoutujalle, joka on mukana bänditoiminnassa. PUPAZA A., JOENSUU Kannettava tietokone kuntouttavan harjoittelun ja etäyhteyksin toteutettavan sairauden hoidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. PERÄTALO H., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja nettipohjaisiin liikuntaryhmiin osallistumisen välineeksi. TUPPURAINEN T., HELSINKI Kitara kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen harrastus. FABRITIUS T., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi kuntoutujalle, jolle liikkuminen kodin ulkopuolella on haastavaa. HAUTAVIITA J., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle etäyhteydellä toteutettavan vertaisohjauksen sekä harrastustoiminnan välineeksi. AUVINEN H., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle, jonka tavoitteena on palata työelämään kevytyrittäjänä. SNELLMAN J., HYVINKÄÄ Tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka on aloittamassa musiikkialan ammattiopinnot. KUPARI K., HELSINKI Kannettava tietokone ammattiopiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. KOHONEN A., HELSINKI Tablettitietokone ja tulostin kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. AUVINEN M., IISALMI Järjestelmäkamera harrastusja työvälineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. VESALA J., OULU Kannettavaa tietokone kuntoutujalle pienimuotoisen työnteon ja harrastamisen välineeksi. PITKÄNEN S., TIKKAKOSKI Apuraha kuntoutujalle omakustanteisten taideopintojen koulutusmaksuun. TSCHEREP M., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle etäyhteydellä toteutettavan päivätoiminnan sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. K.T., HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka on opiskellut digitaitoja ja joka alkaa opastaa toisia kuntoutujia tietokoneen käytössä. S.N., SALO Kannettava tietokone ja monitoimilaite asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla ja käyttää tietokonetta otsahiiren avulla. Kunnan vammaispalvelu ei tue tietokoneen hankintaa. K.R., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja mahdollistamaan opiskelun aloittaminen. M.T., OULU Osa-apuraha auton hankintaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle, jolla on pienimuotoista yritystoimintaa. L.H., TAMPERE Kannettava tietokone asioiden hoitamiseen henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. K.M., JOENSUU Hierontapöytä kuntoutujalle, joka on aloittamassa pienimuotoista työntekoa ammattikoulutustaan vastaavalla alalla. Y.T., VAASA Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, joka on aloittamassa valmentavat opinnot. A.M., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja kieliopintojen välineeksi. Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2020 apurahoja ja apuvälineitä yli 637 000 euron arvosta eli noin 53 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Helmi–maaliskuussa myönnettiin 153 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 111 852 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput helmi– maaliskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. B R A A V A A T K I V E S E UR A S P UU R E K I E S I I N OR I T K ER Ä T R M A A OS AN E N T E K O ÄH I NÄ L UV A T U T E E O T GO L F AR I R A E L K I H U I R A T R A L O I U L O T S A N S A A T R A T U H Ä L I K I U U Y O E V L P L O T A E O A T T N V Ä Ä T S U A A T A K I O K U V V I P O O M A T Ä P Ä I K I M M E L I A R A S T Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuonna 2019 tukea myönnettiin noin 715 000 euroa eli noin 59 600 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi.
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita Anna ilon loistaa – osallistu tärkeisiin hankintoihin! TULE SINÄ AVUKSI! Anna lahja, jolla on väliä: osallistu Tukilinja-säätiön keräykseen. Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta saattaa estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet voivat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. OLE MUKANA MUUTOKSESSA Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. Näin lahjoitat Saaja: Tukilinja-säätiö sr Tilinumero: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 5555 (Muistathan käyttää viitenumeroa!)