• 1 / HELMI–MAALISKUU 2022 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TUKILINJA TUKI: HARRASTUS 40 % KOULUTUS 26 % AKTIIVIELÄMÄ 23 % TYÖLLISTYMINEN 7 % TYYLI KERTOO IHMISESTÄ Vamma tuo haastetta pukeutumiseen s. 8 APUA, LUMI TULI! Kertomuksia aurausvallin takaa s. 18 TOIMINTAVUOSI 2021 Panostusta yhteydenpitoon s. 12
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 43 e 6 kk 53 e 1 v 96 e Kesto 96 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 26. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Reusner AS Kansikuva: Riitta Skytt s. 16 Selkeitä nettipalveluja Tukilinja vauhditti nettitestaajien työtä. s. 22 Pelituoli mieliharrastukseen Startti-apuraha auttoi Antti Ahoa hankinnassa. s. 24 Tukipointti Vähensikö 2. asteen maksuttomuus tuen tarvetta? s. 24 Tukitori Tarjolla videokuvausta ja alusvaatteita mittatilauksena, s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2021. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2022 14 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Miss Amerikalla ADHD ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Pohjoismaisia työllistämismalleja Yhteiskunnalliset yritykset myötätuulessa. s. 7 7 kysymystä osallisuudesta Vastaajana aiheesta väitellyt Elisabeth Hästbacka. s. 20 Uutiset IHMISET s. 8 Tyyli kertoo ihmisestä Esittelemme kolme erilaista vammaista pukeutujaa. s. 11 Vimma-kulttuuripalkinto Näyttelijä Petri Poikolainen palkintosateessa. s. 18 Apua, lumi tuli! Vammaiset ihmiset auraajien armoilla. s. 23 Tulilinjalla Heidi Finnilä kohtaa kuorolaulun haasteet. s. 30 Blogilinjalla ADHD tuo twistiä Jesse Hukkasen elämään. TUKIKOHTEET s. 12 Tukitoiminnan vuosi Vuonna 2021 panostettiin yhteydenpidon välineisiin. s. 14 Ilo esiin sarjakuvilla Markku Raatikainen kirjoittaa ja piirtää sarjakuvia. Joo, taas ollaan etätöissä! Hedelmät sarjakuvasanka reina. 48 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 1/2022
• Jos apua ei saa, tulos voi olla synkkä. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 4.4.2022 Tuntematon hyökyaalto KUN NOSTAA KATSEENSA päivittäin aaltoilevista epidemiauutisista, näkee vähän pidemmälle. Yksi sairausryhmä nousee silloin horisontista kuin hyökyaalto. Sen aiheuttaja ei ole virus ja aalto on itse asiassa jo hulahtanut ylitsemme. Sitä ei vain haluta nähdä. Koronaepidemia ei ainakaan suomalaisittain hoidettuna muodosta yhtä vakavaa vaaraa kansanterveydelle kuin jatkuvasti lisääntyneet mielenterveyden häiriöt, joiden hoito on suorastaan laiminlyöty. Avun ja tuen sijasta potilasta kohtaa usein musertava epäonnistumisen häpeä. Apua saadakseenkin olisi oltava toimintakykyinen. Tuore Mielenterveysbarometri kehottaa lisäämään voimavaroja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja masennuspotilaille. Moni heistä onkin Tukilinjan apurahan saaja. Vuonna 2021 tukea saaneiden yleisin päädiagnoosi oli psyykkinen häiriö (52 %) ja lopuiltakin psyykkinen ongelma usein löytyi lisädiagnoosina. JOS APUA EI SAA, tulos voi olla synkkä. Itsemurha on tapaturmien ohella nuorten ikäluokkien yleisin kuolinsyy, ja menetettyjen elinvuosien näkökulmasta itsemurhat ovat ”tavattoman paljon isompi asia kuin koronan aiheuttamat kuolemat”, kertoo Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoa tutkinut toimittaja Johannes Blom (HS 10.12.2021). Tilannekuva on selvä: tämä sairausryhmä kokee suurinta pulaa niin hoidosta kuin muistakin resursseista. Koronaepidemian rajoitustoimet ovat pahentaneet osattomuuden ja heitteillejätön tunnelmia, ja masennus on yleinen reaktio. Kokemus avusta ja yhteisöön kuulumisesta auttaisivat. Tukilinjan apurahoista moni menikin viime vuonna yhteydenpidon, etätyön ja etäopiskelun mahdollistaviin välineisiin. Tässä lehdessä kerromme kuluneesta vuodesta lisää (s. 12). SELVITIMME MYÖS, mitä monen vammaisen ihmisen mielessä liikkui, kun ensilumi satoi. Tunne ei ollut pelkästään riemastunut! Esittelemme lisäksi kolme valloittavan persoonallista pukeutujaa ja tutustumme tuensaajiin: hulvattomaan sarjakuvantekijään Markku Raatikaiseen, SPT-jalkapalloilijaan Antti Ahoon ja kehitysvammaisiin nettitestaajiin. Kevät tulee – tullaan mekin ulos eristyksestä ja löydetään taas toisemme niin töissä kuin harrastuksissakin. Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi Tukilinja 1/2022 3
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Melko normaali perhe Rock-henkinen draamamusikaali Next to Normal on palannut Helsingin musikaalikartalle 10 vuoden tauon jälkeen. Tuoreessa Svenska Teaternin esitysversiossa kerrotaan pahenevasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivästä Diana-äidistä, hänen miehestään ja kahdesta teini-ikäisestä lapsestaan, jotka elävät äidin mielialojen laineilla. Musikaalin tapahtumat heijastelevat Dianan kokemuksia, jotka eivät ole ihan yksi yhteen muiden kokeman kanssa. Aiheen rankkuudesta huolimatta vuodesta 2008 maailmaa kiertänyt, palkittu musikaali on railakasta ja rakentavaa katsottavaa – ja nyt erityisesti kuunneltavaa. Tom Kittin säveltämä musiikki rokkaa ja Maria Ylipää ja Alexander Lycke vetävät lauluosuutensa väkevästi 4 Tukilinja 1/2022 ECOPUNK – SELVIYTYMISPELI Ekopunk on fiktion laji, jossa keskitytään yhteiskunnan infrastruktuurin, kuten ruoantuotannon, kaupan, asumisen ja liikkumisen kuvaamiseen. Autistisen pelisuunnittelijan Liam Heveyn uudessa Ecopunkroolipelissä sukelletaan vuoteen 2044, jossa mm. tofusta pitävä hakkeri, kyyninen kyberssotilas ja juomien tislaamiseen erikoistunut botanisti taistelevat eloonjäämisestä ilmaston kärvennettyä suuren osan nykyistä elämänmuotoa ylläpitävistä toiminnoista. Pelaamiseen tarvitaan pelikirja, kuvaukset roolihahmoista ja noppa. Pelin demoversion voi ladata netistä (ecopunk-game.com) ilmaiseksi ja kaupallinenkin versio on tekeillä. Hevey kertoo BBC:n uutisessa (2.11.2021) haluavansa pelillään herättää ihmisiä välittämään ympäristöstä. Valontuoja Janely Viime marraskuussa pidetyn mielenterveysviikon kampanjakappale, Spotifyssa kuultava Don’t give up on omistettu mielenterveyden haasteiden kanssa eläville. Sen tekijä Janely eli Jaanika Leino on upeaääninen, nouseva laulaja-lauluntekijä, joka on julkaissut englanniksi jo useamman singlen. Janelyllä on diagnosoitu ADHD ja keskivaikea masennus, ja hän haluaa musiikillaan kertoa kokemuksistaan. Don´t give up -biisissään hän laulaa toivon ja itseensä luottamisen tärkeydestä. Sen Youtube-videolla esiintyy erilaisia haasteita, kuten vammautumisen, kohdanneita nuoria. VAMMAISAKTIVISTI SELMA BLAIR Viime vuodet näyttelijä Selma Blair, 49, on kertonut Instagram-tilillään etupäässä kamppailustaan sairauden kanssa. Tie keveiden elokuvien tähdestä vammaisaktivistiksi oli amerikkalaiselle näyttelijälle pitkä tie, jonka merkkipaaluna oli MS-taudin diagnoosi vuonna 2018. Syksyllä 2021 Blair palasi valkokankaalle näistä kokemuksista kertovassa dokumenttielokuvassa Introducing, Selma Blair (Discovery+). Blair osallistuu nyt aktiivisesti Hollywoodin vammaisten ammattilaisten kampanjointiin työmahdollisuuksista. Viimeksi hän keskusteli aiheesta ohjaaja James Lebrechtin (mm. Crip Camp, 2020) kanssa vastaanottaessaan joulukuussa Equity in Entertainment -palkinnon vammaisten näkyvyyden parantamisesta. Molemmat totesivat, että ihmiset ottavat elokuvista mallia siihen, miten vammaisia ihmisiä kohtelevat. Koko keskustelu löytyy Hollywood Reporter -lehden nettisivuilta. TEEMANA VAMMAISUUS Kulttuurivihkojen – puolueisiin sitoutumattoman vasemmistolaisen kulttuurilehden – numero 6/2021 keskittyi esittelemään vammaisuutta kulttuuri-ilmiönä. Lehdessä runoilija Sanni Purhonen kirjoittaa vammaiskulttuurista ja esikoiskirjailija Aija Andersson amputoidun elämästä. Teemanumerossa tutustutaan myös kehitysvammaisten KeMut-tapahtumaan ja Meka-TV-toimintaan, mykkäfilmien kuuron näyttelijän Lon Chaneyn elämään, esittävän taiteen kuurojen tekijöiden Ursa Minor Ensembleen sekä MC Cepariin eli cp-vammaiseen räppäriin Mika Lemiseen. Lehti löytyy kirjastoista ja irtonumeron voi ostaa lehden nettikaupasta.
• PALKINNOT VALTIONPALKINTO TIITU TAKALOLLE Vuonna 2020 Vimma-palkinto ja Tukilinjan työskentelyapuraha myönnettiin sarjakuvataiteilija Tiitu Takalolle hänen sarjakuvaromaanistaan Memento Mori. Teos kertoo omakohtaisesti ja koskettavasti aivoverenvuodosta, sairaalakokemuksista ja hitaasta, työläästä toipumisesta kotona. Takalo palkittiin vuoden 2021 lopulla myös taiteen valtionpalkinnolla. LINDBERG-PALKINTO MATKABLOGGARILLE Invalidiliiton Raimo Lindberg -palkinnon ja siihen kuuluvat 3000 euroa sai marraskuussa esteettömän matkailun asiantuntija Sanna Kalmari. Hän on vuodesta 2011 toimittanut Palmuasema-blogia, jossa hän kuvailee kokemuksiaan matkakohteista ja matkustamisen esteettömyydestä. Korona-aikana Kalmari on viihdyttänyt matkannälkäisiä myös bloginsa talk-showlla, jossa hän keskustelee matkailusta asiantuntijoiden kanssa. Miss Amerikalla on asiaa Joulukuussa valittu Miss Amerikka Emma Broyles ei ole ihan tavallinen missi. Hän on ensinnäkin tämän kaunotarkruunun ensimmäinen Alaskasta kotoisin oleva ja ensimmäinen korealaistaustainen haltija. Biolääketiedettä opiskelevan, ihotautilääkäriksi tähtäävän Broylesin yhteiskunnalliset tavoitteet eivät myöskään jää maailmanrauhan tavoitteluun. Kisan nettisivuilla hän kertoo saaneensa diagnoosin sekä ADHD:sta että dermatillomaniasta (nyppimishäiriöstä), ja aikovansa missivuoden esiintymisissään tuoda esiin erilaisuuden haasteita ja vertaistuen tärkeyttä – tuota vapauttavaa tunnetta, ettei ole ainoa erilainen. ”Haluan jakaa ihmisten kanssa sen, että minullakin on omat kamppailuni.” Tukilinja 1/2022 5 Sokean rooliin sokea näyttelijä Yhdysvaltalainen korkeakouluopiskelija Aria Mia Loberti valittiin joulukuussa neliosaisen tv-sarjan All The Light We Cannot See pääosaan. Sarja perustuu Anthony Doerrin Pulitzer-palkittuun menestysromaaniin Kaikki se valo, jota emme näe (WSOY, 2015). Medioissa noteerattiin erityisesti se, että päärooliin valittu Loberti peittosi valinnassa tuhannet muut rooliin pyrkineet, vaikka on näyttelijänä täysi aloittelija – ja lisäksi sokea, kuten romaanin päähenkilökin. Romaanin ja sarjan tapahtumat sijoittuvat 2. maailmansodan aikaiseen Ranskaan, jossa sokean teinitytön ja saksalaisen sotilaan tiet kohtaavat. Sarja nähdään Netflixissä todennäköisesti vuonna 2023. SOSSUT TIKTOKISSA TikTok on lapsia ja nuoria houkuttava somesovellus, josta löytyy paljon hauskaa – ja vähemmän hauskaa – sisältöä. Ei ihme, että lastensuojelussa toimivilla espoolaisilla sosiaalityöntekijöillä Maija Haapalalla ja Camilla Jokelalla on @sossut-tilillään jo yli 24 000 seuraajaa. He kertovat olevansa siellä, missä asiakkaatkin, ja näin tekee moni muukin lasten ja nuorten parissa toimiva. Jokelan ja Haapalan mukaan se ei kuitenkaan riitä: someen tarvittaisiin lisää kokopäivätyönä someympäristöä turvaavia aikuisia. Lastensuojelun Keskusliitto myönsi uraauurtaville sossuille vuoden 2021 Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon. PYÖRISNAISET AVOIMINA Keihäänheittäjä, kaupunginvaltuutettu Jasmine Repo ja sosionomi, kuva-artesaani Niin Kiintonen keksivät viime kesänä luoda 7-osaisen, mainion podcast-sarjan Pyörisnaiset puhuu (Spotify). Nimensä tämä keskusteluohjelma sai siitä, että molemmat käyttävät liikkumisvälineenään pyörätuolia. Keskimäärin tunnin mittaisissa jaksoissa pyörisnaiset keskustelevat lempeästi ja humoristisesti mm. seksuaalisuudesta, itsetunnosta, vaikuttamisesta sekä kodin esteettömyydestä ja estetiikasta. Molemmilla on myös suositut tilit Instagramissa. Mitähän he keksivät tulevana kesänä? Siihen voit vaikuttaa antamalla heille palautetta. VUODEN HENKILÖ Liikemies ja miljardööri Elon Musk – Tesla-autot ja Space-X-avaruusohjelman luonut originelli yrittäjä – valittiin joulukuussa amerikkalaisen Time-lehden Vuoden henkilöksi 2021. Lehden haastattelussa Musk haaveilee tulevaisuudesta, jossa robotit tekisivät työt ja ihmiset eläisivät vapaina. Muskin originelli luonne ja käytös saivat selityksensä, kun hän viime toukokuussa Saturday Night Live -ohjelmassa myönsi olevansa autismin kirjolla. Muskilla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. K U V A : L E H T IK U V A
• 6 Tukilinja 1/2022 YHTEISKUNTA Pitkät työsuhteet Esillä oli myös työkyvyn tukeminen työpaikoilla, jota erityisesti Samhall AB esitteli. Ruotsalainen valtionyhtiö keskittyy tarjoamaan räätälöityjä työtehtäviä osatyökykyisille ja vammaisille ihmisille erityisesti matalapalkka-aloilla. Samhallin viestintäjohtaja Albin Falkmer kertoi, että Samhallista saa aina työtä, jos henkilöllä on rajoitettu työkyky ja hän on hakenut asiaankuuluvilla työmarkkinoilla töitä oikeilla menettelytavoilla saamatta niitä. On myös oltava motivoitunut. Useimmat Samhallin työntekijät tekevät osa-aikatyötä ja saavat sen ohella eläketuloa. “Kaikki alkaa tapaamisesta, missä pyritään löytämään yhteinen tavoite. Sen jälkeen keskitymme vain mahdollisuuksiin.” Falkmerin mukaan Samhall menestyy, koska asiakaskeskeiselle yritykselle, joka pystyy sopeutumaan meneillään oleviin markkinoiden muutoksiin, on kova tarve. “Lisäksi on rakennettava strategisia kumppanuuksia.” Samhallissa pidetään myös yllä positiivisen ilmapiirin kehää, jossa töitä tehdään ilolla ja tyytyväisyydellä oli sitten kysymys siivoamisesta, pesulatyöstä, kiinteistöhuollosta tai logistiikasta. Mottona on: “Olemme parempia”. Painoarvoa tavoitteille Johtaja Eeva Salmi Silta-Valmennuksesta kertoi, että suomalaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä on jo varsin samanlaisia valmennusmalleja käytössään kuin Samhallillakin. Yhteiskunnallista painokkuutta kuitenkin tarvittaisiin Suomessa toiminnalle lisää. “Samhallin vahvuus on sen vahva viesti työelämälle: kaikki kuuluvat työmarkkinoille ja työllistämällä haastavassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä yritys voi kantaa oman osansa yhteiskuntavastuusta.” Samhallin menestystekijä on myös se, että se työllistää pitkäaikaisesti. Suomessa käytetään lyhytaikaisia ratkaisuja, kuten palkkatukea, ja Suomen Työkanava tähtää siihen, että jopa 20 prosenttia sen työntekijöistä siirtyisi lopulta vapaille työmarkkinoille. Samhallista sinne lähtee vain 7 prosenttia. Eläkeajattelu erilaista Samhall oli mallina Suomessa toimintaansa aloittavalle Työkanava Oy:lle. Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg toi kuitenkin esiin toimintakulttuurin eron: Suomen ja Ruotsin erilaisen eläkekäytännön. Ruotsissa lähdetään aina nuoren työllistymisestä ennen eläkkeen tarpeen arviointia. Suomessa koulutetutkin nuoret – etenkin kehitysvammaiset –siirretään herkästi eläkkeelle. Näin kynnys kirjautua te-toimistoihin työnhakijaksi kasvaa. Korkeakoulutettuja tarvitaan Kansainvälinen norjalainen teleyritys Telenor esitteli oman työllistämismallinsa, jossa pyritään palkkaamaan korkeakoulutettuja osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Norjan valtion puoleksi omistama Telenor palkkaa noin 10 vammaista henkilöä vuodessa ja tavoitteena on kasvattaa lukua. Rekrytointiin kuuluu oma koulutusohjelma ja työsuhde kestää vähintään vuoden. Myös yksityisessä yrityksessä voidaan siis kantaa yhteiskuntavastuuta ja pyrkiä eriarvoisuuden vähentämiseen, ainakin jos kuuntelee Telenorin Open Mind -työllistämisprojektin johtajaa, pyörätuolilla liikkuvaa Ingrid Ihmeä. Jukka Lindberg uskoo Telenorin rekrytointimallin todennäköisesti leviävän laajemmaltikin pohjoismaisiin yrityksiin. “Osatyökykyisten työllistäminen on moninainen kenttä, palapeli”, Lindberg pohtii. Yhteisötalous kiinnostaa Kongressissa herätti kiinnostusta myös EU:n komission tuore aloite yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi. Yhteisötalousmallilla koettiin olevan varteenotettavat mahdollisuudet parantaa jatkossa myös osatyökykyisten työllistymistä. Sen onnistumiseksi tullaan kuitenkin tarvitsemaan sujuvaa yhteistyötä julkishallinnon, järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten välillä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat Pohjoismaissa keskeinen väylä työelämään vammaisille työnhakijoille. Norjalainen teleyritys näyttää rekrytoinnille mallia yksityisillä työmarkkinoilla. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Samhall TYÖMARKKINAT MUUTTUVAT ja kaikissa Pohjoismaissa kaivataan nyt toisaalta suorittavan työn tekijöitä, toisaalta korkeakoulutettuja erityisosaajia. Molempia löytyy vammaisten työnhakijoiden parista, kun vain osataan hakea sekä tukea työmarkkinoille pääsyä. Osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen helpottaminen oli aiheena pohjoismaisessa virtuaalikonferenssissa viime joulukuussa. Eniten olivat esillä yhteiskunnalliset yritykset, joista erityisesti Tanskalla oli onnistuneita esimerkkejä. Kestävän kehityksen ja yrittäjyyden instituutti DISIEn johtaja Anne Katrine Heje Larsen piti Tanskan ja Suomen työllistämisajattelua samansuuntaisena. Tanskassa on mm. Suomen tapaan perustettu yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Pohjoismaisia työllistämismalleja Ruotsissa valtionyhtiö Samhall on vammaisten päätyöllistäjä matalapalkka-aloilla. YHTEISÖTALOUS = Julkisen ja yksityisen sektorin väliin jäävä taloussektori, jossa toimii osuuskuntia, yhdistyksiä ja säätiöitä.
• 7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Åbo Akademi Osallistumisen esteet Sosiaalipolitiikan tutkija Elisabeth Hästbackan väitöskirjan aiheena on vammaisten henkilöiden mahdollisuus yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Tukilinja 1/2022 7 1. Väitöskirjatutkimus toi esiin neljä näkökulmaa, tieteellisen tutkimuskentän, poliittisen, vammaissosiaalityön ammattilaisten ja vammaisten henkilöiden. Mitkä olivat niiden yhtäläisyydet ja erot? ”Osallisuus perhe-elämän kautta tuli esiin vain vammaisten henkilöiden omasta näkökulmasta. Tämä viestinee siitä, että muut kuin vammaiset henkilöt eivät vielä näe heitä potentiaalisina vanhempina. Tätä osa-aluetta ei ole vielä riittävästi tutkittu tai vammaispolitiikassa huomioitu.” ”Kaikissa neljässä näkökulmassa korostui vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden tärkeys. Heidät nähtiin pääosin myös moninaisena ryhmänä, jonka osallistuminen työmarkkinoille ja päätöksentekoon nousi selvästi esiin.” 2. Millä yhteiskunnan osa-alueilla yhdenvertainen osallistuminen toimii mielestänne parhaiten? ”Valitettavasti vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus toteutuu vielä puutteellisesti monella osa-alueella. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin tärkeitä osallisuutta mahdollistavia tekijöitä. Näistä korostuivat erityisesti vammaisten henkilöiden oikeudet ja lainsäädäntö, yhteiskunnan asenteet, esteettömyys ja saavutettavuus sekä vammaispalvelut.” 3. Mitkä yhteiskunnan toiminnot ovat edelleen vaikeasti saavutettavia? ”Yhtenä selkeimmistä erottuivat vammaisten henkilöiden kohtaamat esteet työelämään osallistumisessa. Selkeimpinä esteinä sille näyttäytyivät ennakkoluulot ja syrjintä, rajalliset opiskeluja alavaihtoehdot sekä ympäristön esteellisyys. Alhaisen työllisyyden nähtiin myös johtavan heikompaan sosioekonomiseen asemaan ja näin ollen vaikeuttavan osallisuutta yhteiskunnassa myös muilla osa-alueilla.” 4. Onko vammaisten tai pitkäaikaissairaiden henkilöiden ryhmiä, joille osallistuminen on yhä kohtuuttoman hankalaa? ”Tutkimuksessa mikään erityinen ryhmä vammaisia henkilöitä ei noussut esiin, vaan erilaisten haasteiden nähtiin koskevan eri tavoin vammaisia henkilöitä yleisesti.” 5. Toiko tutkimus esiin uusia esimerkkejä osallistumisen esteistä? ”Valtaosa tutkimuksessa esiin nousseista esteistä on jo ennenkin tuotu esiin sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimus osoitti kuitenkin selkeästi sen, miten erilaiset osallisuuden esteet sekä osallistumista edistävät toimet ovat tiiviisti kietoutuneet toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan.” 6. Tuliko esiin uusia toimintamalleja, joiden avulla osallisuus paranisi nopeasti? ”Väitöskirjan näkökulmien välillä oli paljon yhtäläisyyksiä, mikä korostui erityisesti vammaissosiaalityön ammattilaisten ja vammaisten henkilöiden näkökulmissa. Se osoittaa, että näkökulmat täydentävät toisiaan. Vammaispalveluja olisi hedelmällistä kehittää yhteistyönä vammaisten henkilöiden ja ammattilaisten kesken, samoin päättäjien ja tutkimuskentän kesken.” ”Vammaisten henkilöiden näkeminen yhteiskunnan voimavarana ja tasavertaisina jäseninä edistäisi myös heidän osallistumistaan yhteiskuntaan ja päätöksentekoon esimerkiksi vammaisneuvostojen, järjestöjen ja kokemusasiantuntijuuden kautta.” 7. Mikä on Suomen parhain ja huonoin kunta toimintarajoitteiselle kansalaiselle? ”Tähän on täysin mahdotonta vastata jo pelkästään sen takia, että vammaisten henkilöiden tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Esteettömyyden taso vaihtelee, ja lainsäädännöstä huolimatta on kuntakohtaisia eroja siinäkin, miten vammaispalvelut toteutuvat käytännössä.” ”Vaikka vammaispalvelut nousivat tutkimuksessa esiin tärkeinä osallisuuden mahdollistajina, järjestelmään kaivattiin enemmän joustavuutta, yksilöllisiä ratkaisuja ja lisää resursseja.” Elisabeth Hästbacka toimii Vaasan kaupungin esteettömyyskoordinaattorina ja vammaisneuvoston sihteerinä.
• 8 Tukilinja 1/2022 IHMISET TYYLI KERTOO IHMISESTÄ Miten pukeudut, sellainen olet. Mutta miten toimia, jos vamma tai sairaus vaikuttaa vaatevalintoihin? Esittelemme kolme erilaista pukeutujaa. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riitta Skytt, Katri Helasojan kotialbumi Eeva Simons, 47, Vaasa. Toimintarajoite Alaraajahalvaus Toimenkuva Vaasan vammaisneuvoston jäsen, vertaistukihenkilö, kolmen lapsen äiti Pukeutumistyyli Romanttisen sporttinen, asiallinen. “Kivojen vaatteiden hankkiminen on pyörätuolia käyttävälle haastavaa”, sanoo Vaasan vammaisneuvoston jäsen Eeva Simons. Ihan minun tyylinen!
• Tukilinja 1/2022 9 Orjo Pättiniemi, 35, Helsinki. Toimintarajoite Autismikirjo Toimenkuva Kokemusasiantuntija, toiminut kulttuurituottajana. Pukeutumistyyli Huoliteltu herrasmiestyyli. V aatekaupan sovituskopin armottomassa valossa monen itsetunto on koetuksella. Hikisenä ja väsyneenä repsahtaa helposti hutiostoksiin, joita kotona katuu. Netistäkin tulee tilattua väärän kokoisia vaatteita, ja niiden palauttaminen on työlästä ja epäekologista. Miten valtavirrasta poikkeava ihminen tässä ristivedossa selviää? Onko sopivien vaatteiden hankkiminen heille pelkkää työtä ja tuskaa, ja miten he tuovat omaa persoonaansa siinä esiin? Kysyimme kolmelta erilaiselta ihmiseltä, mitä he ajattelevat pukeutumisesta ja miten ostavat vaatteensa. Onko se niin hankalaa kuin voisi kuvitella? Orjo Pättiniemi, 35, joka on autismikirjolla, lyhytkasvuinen Katri Helasoja, 48, ja pyörätuolia käyttävä Eeva Simons, 47, avautuvat auliisti vaate-elämästään. Ei kuperkeikkaa frakissa Vaatteet ovat intiimejä esineitä. Ne koskettavat ihoamme joka päivä ja vaikuttavat tunteisiimme. Epämukava vaate voi pilata päivän, kaunis ja mukava vaate taas antaa varmuutta ja nostaa itsetuntoa. Kahvila Ekbergissä tapaamallani Orjo Pättiniemellä on selvä näkemys mukavasta pukeutumisesta: “Frakki, joka istuu päälle kuin valettu, on aivan mukava, kunhan et tee asioita, joita frakissa ei kuulu tehdä. Frakissa ei ole tarkoitus tehdä kuperkeikkoja vaan auttaa daami valssiasentoon.” Pättiniemi näyttää, mikä on käden oikea korkeus valssissa. Hän on täydellinen dandy, jossa on huoletonta eleganssia ja säkenoivää nokkeluutta. Kun häneltä kysyy, kuinka hänen viiksensä pysyvät noin hienosti, hän vastaa: ”Pyhällä hengellä.” Nyt hän ei kuitenkaan ole pukeutunut frakkiin vaan siistiin pikkutakkiin. Paidan kauluksesta näkyy tyylikkäästi solmittu ascot-huivi. Hän kaataa kuppiinsa lisää teetä ja tilaa Budapest-leivoksen. Orjo Pättiniemi toimii tällä hetkellä Autismiliiton kokemusasiantuntijana. Hän kertoo, että joillakin autismikirjon ihmisillä saattaa olla niin voimakkaita aistiyliherkkyyksiä, että vaatteet ärsyttävät ihoa ja niitä on vaikea käyttää. “Silloin pitää olla vaatteet, jotka eivät satu.” Autismikirjo ilmenee hyvin eri tavoin. Pättiniemi itse pitää siitä, että vaatteet tuntuvat painavilta ja istuvat mahdollisimman hyvin. Jos raha ei olisi este, hän teettäisi itselleen vanhan ajan miesten puvun oikealla räätälillä. Villakankaisen liivin ja takin miehusta olisi täysliinoitettu. “Sellainen puku olisi hyvin raskas ja jäykkä, mutta ei se epämukava ole”, hän sanoo. Melkein kaikki vaatteensa hän ostaa kirpputoreilta. Jos haluaa löytää hyvälaatuisia ja hyvin istuvia vaatteita, niissä on käytävä usein. Pättiniemi myöntääkin koluavansa kirpputoreja vähintään pari kertaa viikossa, mutta ei läheskään joka kerta osta jotain. Hän kertoo, että hänen tyylinsä elää, koska hän oppii koko ajan enemmän värien ja kuosien yhdistelystä. ”Jos ei harjaannuta silmää, ei voi tietää, kuinka vaatteita voi yhdistellä mielenkiintoisesti.” Mitat ratkaisevat netissä Vaikka ei olisikaan mallinuken mitoissa, netin valtavat vaatemarkkinat avaavat jokaiselle DANDY = Miehen korostuneen huoliteltu pukeutusmistyyli, johon kuuluvat myös sivistyneet harrastukset ja muodolliset käytöstavat. ASCOT-HUIVI = Muotoon ommeltu huivi, joka korvaa rusetin tai solmion. LIINOITTAMINEN = Pikkutakin tukikangas liimataan tai ommellaan päällyskankaan ja vuorin väliin muotoilemaan takkia. Päät kääntyvät helposti, kun Orjo Pättiniemi liikkuu kaupungilla. Kamelinkarvaulsteri on isän peruja, turkishattu on Uffista. mahdollisuuden toteuttaa itseään pukeutumalla. Silloin pitää kuitenkin tietää omat mittansa ja tuntea tyylinsä. Katri Helasoja on varma ja kokenut nettiostosten tekijä. Hän toimii Järvenpäässä ammattiopisto Spesian kuraattorina ja psykologina eikä halua etäännyttää nuoria liian muodollisella pukeutumisella. Töissä hän käyttää mieluiten mukavia trikoomekkoja. “Tyylini on värikäs ja naisellinen. Minulla on monia kivoja mekkoja, jotka olen hankkinut nettikaupoista. Olen kokoa 36 ja tavallinen polvipituinen trikoomekko ¾-hihoilla on minulle juuri sopiva pitkä mekko. Siihen ei tarvitse tehdä mitään korjauksia, hihatkin ovat minulle juuri sopivat pitkät hihat”, Helasoja sanoo palaveriohjelman välityksellä Järvenpäästä. “Nettikaupan myötä elämä on mennyt eteenpäin ja olen kehittynyt näkemään sen, mikä minulle sopii.”
• “Haluan pitää vaatteita, joissa on helppo liikkua, minulla on hyvä olo, ja joissa tunnen itseni kauniiksi ja viehättäväksi.” 10 Tukilinja 1/2022 Se, ettei kaikkiin vaatteisiin tarvitse tehdä muutoksia, säästää Katri Helasojan mukaan aikaa, vaivaa ja rahaa. Korona antoi kuitenkin hänellekin aikaa tuunailla vaatteita, mikä on auttanut kestämään outoa aikaa. Erityiskorvaus auttaa Terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutuksen kautta Katri Helasoja saa maksusitoumuksen yksilöllisiin, ortopedisiin jalkineisiin, koska hän ei voi käyttää tavallisia kenkiä. Hän kertoo olleensa hyvin tyytyväinen Ortto-Kenkään, joka valmistaa hänen jalkineensa. “Siellä osataan tehdä minunkin jalkaani siroja kenkiä, vaikka minulla on rajatut mahdollisuudet siihen, minkälaisia kenkiä voin käyttää. Olen myös rohkea väreissä. Valitsen itse värin ja nahan, kengissä voi olla vihreää tai violettia.” Katri Helasoja ei vaikuta naiselta, joka huokaa vaatekaapin ovella, ettei hänellä ole mitään päälle pantavaa. “Ei minulla ole patoutunutta haavetta jostain vaatteesta. Siskoni toi Thaimaasta tuliaisiksi sähkönsinisen, kuviollisen silkkikankaan. Luotto-ompelijani, Ompelimo Shoptik, joka on tarvittaessa tehnyt myös korjausompelua, teki siitä minulle upean hääpuvun mittojen mukaan. Se on täysin oikean kokoinen ja persoonaani sopiva”, Katri sanoo. Tyyliä ja joustoa “Ihana aihe, vaikka vähän vaikea ja kivuliaskin”, sanoo Vaasan vammaisneuvoston jäsen Eeva Simons kelatessaan pyörätuolilla tavaratalon huiviosastolla Itäkeskuksessa. Hän on tullut Helsinkiin tapaamaan sukulaisia ja aikoo samalla reissulla myös shoppailla jotain uutta ja kivaa. “Aikaisemmin olin tarkka siitä, kuinka pukeudun kokouksiin. Viime aikoina kokoukset ovat olleet etänä, mutta minuun se ei ole paljon vaikuttanut, tyylini on siisti muutenkin”, Simons sanoo. “Vammautumiseni jälkeen minulle tuli tärkeäksi, että olen huolitellun näköinen, jotta ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota minuun kuin pyörätuoliin. Liikkumisen takia vaatteiden on oltava helppoja pukea. Niiden on oltava myös joustavia, koska nostelen pyörätuolia autooni. Tiedän, että strecth-vaatteita on vaikeampi kierrättää, mutta minun on pakko tehdä kompromisseja.” Eeva Simonsin suosikkivaate ovat pehmeät, todella joustavat, kuminauhalliset farkkuleggingsit. Pyörätuolia käyttävänä Simonsin on mietittävä tarkkaan, kuinka vaatteet toimivat esimerkiksi yleisissä vessoissa. Kuminauhalliset farkkuleggarit eivät valu lattialle, kun ne vetää alas. Se on hyvä ominaisuus, jos lattiat ovat kuraiset ja likaiset. “Farkkuleggarit ja nahkasaappaat – niistä on tyylini tehty! Löytäessäni hyvät leggarit saatan ostaa niitä muutaman varastoonkin”, Simons sanoo. Saumat nurinpäin Hän joutuu myös olemaan tarkka siitä, etteivät vaatteet aiheuta painehaavoja. Saumat eivät saa painaa eikä kangasta saa olla niin paljon, että se menee ryppyyn hänen allaan. Simmons kertoo, että akuuttikuntoutuksessa neuvottiin aikoinaan pukemaan sukat ja pikkuhousut nurinpäin, jotta saumat jäävät ulos eivätkä hierrä ihoa. Vaikka hänen vammautumisestaan on jo melkein 30 vuotta, hän tekee niin edelleen. Eeva Simons ostaisi mielellään vaatteita pienistä kivijalkaliikkeistä, joista saa palvelua. Usein nämä kaupat eivät kuitenkaan ole esteettömiä. Jo pari porrasta saa aikaan sen, että Eeva kelaa esteettömään ostoskeskuksen tai alkaa etsiä vaatteita netistä. “Olen tällainen sekakäyttäjä. Voin ostaa marketista edullisen t-paidan, kirpparilta tunikan ja tilata netistä kengät.” ERITYISVAATEKUSTANNUKSET = Vammainen ihminen voi saada kunnalta harkinnanvaraista korvausta ylimääräisiin vaatekustannuksiin, jos valmisvaatteet eivät sellaisinaan ole käytettävissä vamman tai sairauden vuoksi. Katri Helasoja, 48, Järvenpää. Toimintarajoite Lyhytkasvuisuus Toimenkuva Kuraattori, psykologi Pukeutumistyyli Persoonallisen värikäs. Kuraattori Katri Helasojan hääpuku ommeltiin mittatilaustyönä thaimaalaisesta silkistä. Korona-aikana on ollut aikaa omillekin tuunauksille.
• Tukilinja 1/2022 11 Vimma-palkinto Saajan valitsee kulttuurialan ammattilaisraati. Palkintoon kuuluu Tukilinjan 5000 euron työskentelyapuraha. Perustelut Palkinto myönnetään vuosittain tekijälle, joka tuo vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen tietoisuuteen taiteellisesti korkeatasoisella tavalla. Myöntäjät Kynnys ry ja Tukilinja-säätiö. Vimma-palkinto Petri Poikolaiselle UNELMAT TODEKSI Sokea, pyörätuolia käyttävä näyttelijä Petri Poikolainen veti elokuvassa pääosan tavalla, joka vei hänet palkintosateeseen. Näyttelijä Petri Poikolainen sai joulukuussa Vimmakulttuuripalkinnon ja Tukilinjan apurahan. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Andrea Avezzu KYNNYS RY myönsi vammaiskulttuuripalkinto Vimman näyttelijä Petri Poikolaiselle hänen kiitetystä roolisuorituksestaan elokuvassa Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021). Palkintoon kuuluu Tukilinja-säätiön lahjoittama 5000 euron työskentelyapuraha ja se jaettiin 13. kerran. Haastattelussa Poikolainen kuulostaa hämmästyneeltä ja iloiselta niin Vimma-palkinnosta kuin kaikesta roolisuorituksensa tähän saakka saamasta kansallisesta ja kansainvälisestä huomiosta. “Enhän minä tällaista osannut odottaa, palkinto tuli aivan puun takaa. Vimma-palkinto on ihan mieletön asia. Tuntuu hienolta, että saan edelleen näyttelijänä tunnustusta. On sillä iso merkitys, että nostetaan kulttuurin saralla esiin vammaisia henkilöitä.” Vammaiset piilossa Vimma-raati nosti perusteluissaan esiin myös sen, että esimerkiksi vuonna 2020 ensi-iltansa saaneista kotimaisista elokuvista ja tv-sarjoista vammaisia roolihahmoja oli ainoastaan 0,3 %. Raati toivookin, että Poikolaisen näkyvä roolityö rohkaisisi tuottajia, ohjaajia ja käsikirjoittajia entistä paremmin huomaamaan vammaiset taiteilijat. Onhan vammaisia laskutavasta riippuen maailman väestöstä noin 15 prosenttia. Kysymys vammaisten näyttelijöiden asemasta saa Poikolaisen mietteliääksi. “Tärkeintä kuitenkin on se, että osaa näytellä. Itse olen käynyt Teatterikorkeakoulun. Varmasti kokeissa on haastetta, mutta sanoisin, että täysillä pitää yrittää. On hyvä, että vammaisten rooleihin koekuvataan myös vammaisia. Siinä sen pian näkee, toimiiko homma vai ei.” On sillä iso merkitys, että nostetaan kulttuurin saralla esiin vammaisia henkilöitä. Juhlintaa Venetsiassa Poikolainen kuvailee reissua Venetsiaan elokuvansa maailman ensi-iltaan ainutlaatuiseksi kokemukseksi. Esteellisessä kaupungissa pärjättiin jotenkuten, sillä lukuisilta haastatteluilta aikaa turistina kiertelyyn ei loppujen lopuksi juuri jäänyt. Onnistumisen tunne oli vahva ja yleisön välitön palaute lämmitti, kun 800 ihmistä osoitti ensi-illassa suosiota seisaaltaan ja valokuvaajat piirittivät tähteä punaisella matolla. Sittemmin Poikolaisen palkintokaappi on vain kasvanut muiden muassa Antalyan elokuvajuhlilla Turkissa sekä El Gounan elokuvajuhlilla Egyptissä voitetuilla parhaan miesnäyttelijän palkinnoilla. Niitä hän ei voinut kuitenkaan matkustaa vastaanottamaan henkilökohtaisesti. Vimma-palkinnon Poikolainen vastaanotti kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. pidetyssä DiDa-verkkotapahtumassa. Uusi rooli kiikarissa Tarkempaa ajatusta Vimma-palkintoon kuuluvan työskentelyapurahan käytöstä miehellä ei vielä ole. Elokuvan pääroolia hän ei enää usko jaksavansa vetää läpi, mutta ajatus muutaman pienemmän roolin tekemisestä on jäänyt kytemään mieleen. “Yksi pieni rooli on kehitteillä, mutta siitä ei voi vielä paljastaa enempää”, Poikolainen toteaa salaperäisesti. Voittajan on helppo hymyillä. Petri Poikolaisen terveiset niin palkitsijoille kuin muille vammaisille taiteilijoille ovatkin selvät: “Palkintoraadille iso kiitos ja vammaisille ihmisille terveisiä, että uskokaa unelmiinne. Positiivisuus kannattaa. Koskaan ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu!”
• 12 Tukilinja 1/2022 Suurin osa Tukilinjan apurahoista jaetaan henkilökohtaisina apurahoina. Katariina Räikkönen sai apurahan somessa vaikuttamiseen, Jani Aittokallio motoristiharrastukseen. UNELMAT TODEKSI K U V A : S A R I R A N TA N E N Yhteydenpitoon panostettiin Tukilinja myönsi vuonna 2021 aiempaa runsaammin etätyön ja etäopiskelun välineitä. Kun yhteiskunta jälleen avautuu, tulee muunkinlainen tukitarve todennäköisesti kasvamaan. Apurahahakemuksia: 1412 kpl. Myönnetyt apurahat: 873 kpl, noin 622 700 euron arvosta. Apurahan suuruus: 100 – 4999 euroa, keskimäärin 700 euroa. K U V A : V E S A -M A T T I V Ä Ä R Ä TEKSTI Iris Tenhunen SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ rajoittanut pandemia on monen asiantuntijan mukaan aiheuttanut yksinäisyyttä, toimettomuutta ja kärsimystä etenkin nuorten keskuudessa sekä niissä haavoittuvissa väestöryhmissä, joihin vammaisetkin ihmiset kuuluvat. Tukilinjan apurahatoiminnassa tilanne näkyi vuonna 2021 siten, että apurahoja myönnettiin 6 prosenttia enemmän koulutukseen (26 %) ja 8 prosenttia vähemmän aktiiviseen elämään (23 %). Apurahahakemusten määrä väheni 4 prosentilla, mutta kappalemääräisesti apurahoja myönnettiin kaksi prosenttia enemmän kuin 2020. Psyykkinen rajoite oli edelleen yleisin peruste tukitarpeeseen. Sen osuus tuen saajien pääasiallisena toimintarajoitteena kasvoi kahdella prosentilla 52 prosenttiin. Mielenterveyskuntoutujien osuus oli kuitenkin apurahan saajissa suurempi, sillä niilläkin saajilla, joiden päädiagnoosina oli vaikkapa kehitysvamma tai liikuntarajoite, esiintyi liitännäissairautena usein psyykkisiä häiriöitä, kuten masennusta. Yhdistystoiminta väheni Seuraja yhdistystoiminnan tapaamisrajoitukset näkyivät siten, että harrastusapurahoja ryhmämuotoiseen harrastustoimintaan haettiin aiempaa vähemmän. Vammaisyhdistysten toiminnan kehittämistä tukevien yhteisöapurahojen hakeminen väheni myös, ja toiminnan, jota myönnetyillä apurahoilla tuettiin, oli usein tarkoitus alkaa vasta koronarajoitusten loputtua. Ennen epidemiaa Tukilinjan apurahojen hakemusmäärät kasvoivat vauhdilla vuosittain, mutta vuonna 2020 kasvu pysähtyi. On kuitenkin odotettavissa, että tilanne muuttuu, kun yhteiskunta uudelleen avautuu. Haasteena mielenterveys Vammaiset ihmiset olivat pandemian ensimmäisenä vuonna etulinjassa – heidän tukipalvelunsa vähenivät radikaalimmin kuin muiden
• Psyykkinen toimintarajoite 52 % Neuropsykiatrinen toimintarajoite tai sairaus 11 % Neurologinen toimintarajoite tai sairaus 9 % Kehitysvamma 9 % Pitkäaikaissairaus 8 % Aistitai puhevamma 5 % Liikuntavamma 3 % Oppimisvaikeudet 3 % Tukilinja 1/2022 13 Apurahojen käyttötarkoitus 2021 Harrastus 40 % Koulutus 26 % Aktiivinen elämä 23 % Työllistyminen 7 % Kuntoutus 4 % Apurahan saajien toimintarajoitteet 2021 kansalaisryhmien ja monet olivat vaarassa saada vakavia komplikaatioita sairastuessaan. Vuonna 2021 moni ensivaiheen ongelmista korjattiin ja etenkin fyysisesti vammaisten ihmisten tukimuodot toimivat edellistä vuotta paremmin rokotusten ja etätoiminnan kehittämisen myötä. Yli puolella Tukilinjalta tukea saaneista pääasiallinen toimintarajoite oli kuitenkin psyykkinen. Tämän potilasryhmän tilanne ei ennen pandemiakaan ollut yhtä hyvä kuin muiden. Rajoitusten kiristyminen uudelleen söi psyykkistä kestokykyä monilta, joilla se muutenkin oli haurasta. Tukilinja myönsi tässä tilanteessa entistä runsaammin tietoteknisiä opiskelu-, työja yhteydenpitovälineitä, jotka voivat merkittävällä tavalla edistää myös psyykkistä vointia avaamalla sosiaaliset verkostot, harrastusryhmät ja yhteistyömahdollisuudet koteihinsa eristäytyneille. Tällainen osallistumismahdollisuus voi olla ratkaiseva tuki etenkin elämäänsä aloittaville nuorille. Vaikuttamistyö jatkui Tukilinja-lehden kautta vaikuttamistyö jatkui keskeytyksettä. Yhteiskunnallisiin asenteisiin vaikutettiin myös tuttuun tapaan tukemalla Kansainvälisen vammaisten päivän 3.12. verkostotapahtuma DiDaa (Disability Day Art & Action). Nettiin siirtyneessä päätapahtumassa nautittiin vammaisten taiteilijoiden mainioista esityksistä, keskusteltiin sekä jaettiin vuosittainen vammaiskulttuuripalkinto Vimma ja siihen kuuluva Tukilinjan työskentelyapuraha (ks.s. 10). Tukilinjan Vuoden Toimija -apurahat innovatiivisille vammaisalan toimijoille saivat Hyppy ry, Näin kirjoitat vammaisuudesta -hanke sekä Ikioma-toiminta (ks. s. 31). Onnittelemme saajia! Organisaatio kehittyi Tukilinja-säätiön organisaatiota kehitettiin vuonna 2021 siirtymällä pitkälti itseohjautuvaan tiimityömalliin. ”Tiimipohjainen organisaatio mahdollistaa hajautetumman ja ketterän päätöksenteon, jossa useampi työntekijä pääsee tuomaan ajatuksiaan toiminnan kehittämiseen”, kertoo Tukilinja-säätiön puheenjohtaja Heikki Laukkarinen. Tulevana vuonna aktiivisena kehittämiskohteena on hänen mukaansa myös lahjoitusvarainhankinta, jotta apurahatarpeeseen voidaan jatkossakin vastata riittävällä tasolla. Etätyöskentely jatkui osalla henkilökunnasta, ja myös siihen hyvin soveltuvan digitaalisen asiakasjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Järjestelmä on nopeuttanut apurahojen käsittelyä ja parantanut mahdollisuuksia tilastointiin ja toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Apurahojen hakemusliikenne pyrittiin ohjaamaan sähköiseksi, mutta myös puhelinpäivystys jatkui takaisinsoittomenetelmällä. Hakijat saattoivat jättää soittopyynnön tekstiviestillä tai sähköpostitse. Tuenhaku sujuvoitui Tukitoiminnan koordinaattori Sara Liukkonen kertoo Tukilinjan tukitoiminnan päässeen jo yli etätyön lisääntymisen aiheuttamasta asioiden hoitamisen kankeudesta. Hakijoiden on ollut taas helpompi saada kiinni sidosryhmiään, kuten terveydenhuollon ammattilaisia, ja saada suosituksia hakemuksiinsa. ”Toivomme, että hakijat löytäisivät entistä paremmin myös meidän sähköiset asiointiväylämme. Kuluneena vuonna tuli vielä runsaasti liitteitä ja hakemuksia postitse ja normaalilla sähköpostilla. Se aiheutti paljon ’käsityötä’ täällä tukitoiminnan päässä.” Syynä on se, että varsinkin etätyöolosuhteissa postitse lähetetyt liitteet ja hakemukset pystytään käsittelemään paljon hitaammin kuin sähköisesti toimitetut. Hakemusten sähköistä käsittelyjärjestelmää on nyt kehitetty sujuvoittamaan hakijoiden ja käsittelijöiden työtä siten, että hakemusten ja liitteiden lähettäminen Tukilinjan nettisivujen kautta olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. Tunteiden kirjoa Tukitoiminnan työntekijät ovat kokeneet työnsä poikkeusoloissa erityisen tärkeäksi: ”Apurahatoiminnassa kohtaamme edelleen tunteiden koko kirjon”, Sara Liukkonen kertoo. ”Yksi vuoden mieleenpainuvimmista kommenteista oli se, kun polkupyörän hankintaan apurahan saanut mielenterveyskuntoutuja kertoi pyörän saamisen pelastaneen hänen henkensä.” Tukitoiminnan työntekijät kehittivät etäoloissa osaamistaan verkkokoulutuksilla. Ajantasaista tietoa tarvitaan, sillä yhteyden ottajia neuvotaan jatkuvasti heidän lakisääteisistä oikeuksistaan ja ohjataan hakemaan lisätukea mm. kunnan vammaispalveluista, Kelasta sekä sairaanhoitopiirien apuvälineyksiköistä. Tukimuotoihin liittyvää neuvontaa annettiin myös sosiaalija terveysalan ammattilaisille, jotka ottivat yhteyttä asiakkaidensa elämäntilanteisiin liittyen. Työ motivoi Tukilinjan toiminnan erityispiirre on se, että varat apurahoihin saadaan pääosin kustantamalla Tukilinja-lehteä, jonka tekijöistä valtaosa on itsekin toimintarajoitteisia freetoimittajia. ”Lehden työprosessiin etätyösuositus ei suuresti vaikuttanut, paitsi että toimitusneuvosto kokoontui edelleen videoneuvotteluissa ja osa haastatteluistakin tehtiin videoyhteydellä. Tsemppi oli hyvä ja syksyllä uskalsimme pari kertaa kokoontua fyysisestikin, mikä ilahdutti kaikkia pitkän tauon jälkeen”, kertoo päätoimittaja Iris Tenhunen. Myös moni Tukilinjan tilausmyyjä on toimintarajoitteinen tai pitkäaikaissairas. Tilausmyynti tapahtuikin jo ennen korona-aikaa pääosin etätyönä. Jouluterveisiä vaihdettaessa saatiin toimitukseen mukava viesti tilausmyyjältä: ”Lehteä on ollut kiva myydä ja sitä on kehuttu. On kiva kuulla myönteistä palautetta heiltä, joille soitan. Se kannustaa tekemään tätä työtä.” Tukilinja kiittää kaikkia tukijoitaan ja lukijoitaan kuluneesta vuodesta!
• 14 Tukilinja 1/2022 UNELMAT TODEKSI Markku Raatikainen kirjoittaa, piirtää ja tekee sarjakuvia Tukilinjalta saamallaan tietokoneella. Hän rohkaisee muitakin toteuttamaan asioita, joista elämässä nauttivat. Ilo esiin sarjakuvilla TEKSTI Markku Raatikainen KUVA Lauri Danska HEI KAIKKI! Minä olen Markku, 30-vuotias mies. Sairastuin 10-vuotiaana psyykkisesti. Monta osatekijää oli siinä sairastumisessani, toisin sanoen sairastumiseni oli useiden vaikeiden asioiden summa. Jouduin koulukiusatuksi, olin kömpelö ja minulla kävi vahinkoja koulussa ja kotona. Sitten masennuin ja satuin näkemään erään hyvin kamalan elokuvan, ja silloin sairaus puhkesi. Minulla on aika rankat oireet – tulkintoja, epäluuloja, hermostuneisuutta ja stressiä – joka onkin se kaikkein vaikein oire. Monet eivät varmaankaan ymmärrä näitä juttuja tai saattavat pelätäkin. Sairaus ei ole tässä omassa tapauksessani onneksi kuitenkaan tuhonnut luovaa mielen puoltani. Korona sotki Olen opiskellut Haminassa, Kuusankoskella ja Pieksämäellä, missä kävin kiinteistöhuoltokoulun. Nyt olen asunut Kotkassa nelisen vuotta. Tällä hetkellä olen eläkkeellä sairauden takia, mutta tarkoituksena on vielä palata työelämään. Korona-aika sotki minulta monia asioita, mutta se sotki varmasti myös muiden ihmisten asiat. Samassa veneessä näköjään ollaan. Ihanneammattini oli lapsena lakimies, sitten leipuri, nykyään se voisi olla tietoturva-asiantuntija... niin ja meinasin ryhtyä velhoksikin joskus 17-vuotiaana, mutta ei siitä sen enempää. Kaikilla asioilla ei pidä leikkiä, muistakaa se, ja kaikki asiat eivät ole hyväksi. Tietokone harrastuksena Tietokoneen käyttö on ollut harrastukseni noin viisivuotiaasta lähtien. Olen harrastanut myös tietokoneen turvallisuuden tutkimista, mutta se tuotti sitten vähän stressiä. Tuli viruksia myös, joista opin jotakin. Sain esimerkiksi erään netissä pyörivän kiristyshaittaohjelman poistettua omin avuin ennen kuin se ehti lukita vanhan tietokoneeni. Pelasin myös monen vuoden ajan. En usko, että se vaikutti psyykkiseen sairastumiseeni. Silti olen nykyään sitä mieltä, ettei liika pelaaminen ole kenellekään hyväksi, koska silloin jää paitsi muiden ihmisten seurasta oikeassa elämässä. Aika kulkee nopeasti ja valitettavasti sitä ei voi kelata taaksepäin. Emme voi saada takaisin kulta-aikoja tai menetettyä terveyttä (huokaus). Tämä meinaa mennä hieman apeaan suuntaan. Siispä muutetaan suuntaa. Luovuus säilynyt Olen piirtänyt sarjakuvia lapsesta saakka, tai ainakin siitä asti kuin muistan. Kun vaikeuteni alkoivat, en pystynyt enää leikkimään siten kuin toiset lapset, mutta kirjallinen lahjakkuus on pysynyt vaikeuksienkin keskellä. Luulen että se on myös voimavara. Minusta ihmisten kannattaa iloita omista vahvuuksista. Liian usein tässä maailmassa keskitytään siihen, mikä on huonosti. Enemmän pitäisi tuoda näitä hyviä asioita esille. Piirtäminen auttaa erityisesti stressitilassa. Se rentouttaa. Kun stressi tulee kovana päälle, on vaikea löytää parempi vointi, mutta luova tekeminen näyttää toimivan siinä parhaiten!
• Tukilinja 1/2022 15 Hedelmät ja Jerry Sarjakuvissani seikkailevat hedelmähahmot Herra Banaani sekä pieni Omena ja Tomaatti. Ne muodostavat ystäväporukan nimeltään Hedelmät. Muitakin hahmoja sarjiksissani esiintyy. Kirjoitetuissa tarinoissani seikkailee salainen yksityisagentti Jerry Orbison, joka ratkaisee rikosmysteereitä. Täytyy muuten mainita, että en ole kovin hyvä kirjoittamaan käsin nykyisin, teksti on kuin harakan varpaita, mutta tietokone on eri juttu. Olen kirjoittanut näitä tarinoita tietokoneella ja editoinut sillä sarjakuviakin. Jerryn matkassa On kiva esitellä toisille ihmisille tekemiäni seikkailuja ja sarjiksia. Ilmeisesti minulla on aika hyvä huumorintaju. Pyrin välttämään liian hurjia juttuja, vaikka tarinoissani välillä tuppaa kyllä olemaan myös se hurjempi puoli. Tässä näyte tarinoistani: “Jerryn pomo, Molly, joutui turvautumaan palvelijarobottiin tarvitessaan apua ja kävelykeppiin kulkiessaan ulkona. Mollylla oli puolikuun muotoiset silmälasit, joiden takaa hän tarkasteli Jerryä. ‘Mikäs on se uusi toimeksianto minulle?’ Jerry kysyi. ‘Tehtävä on seuraavanlainen: saat soluttautua Unicom-avaruusasemalle. Epäilemme, että Keskusvaltion omistamalla asemalla on vakooja, joka mahdollisesti juonii jotakin. Luultavasti kyse on poliittisesta vakoilusta. Mutta sinun on saatava se myyrä kiinni ja mahdollisimman pian...’ ” Tietokone Tukilinjalta Vanha tietokoneeni oli niin täynnä ongelmia, ettei sitä pystynyt enää käyttämään ja se kuumentui liikaa. Tukilinjalta saamallani apurahalla pystyin ostamaan tietokoneen, josta on hyötyä kirjoitusja piirtämisharrastuksissani, ja siitä iso kiitos Tukilinjalle! Kuulin Tukilinjasta äidiltäni. Asumisyksikön ohjaajien avulla laitoin tiedustelun tietokoneesta Tukilinjalle. Sain apurahan Tukilinjalta tietokoneeseen. Vastaus tuli kiitettävän nopeasti. Ostopaikaksi laitoin Gigantti-kaupan. Ensin piti mennä paikan päälle tilaamaan. Se oli joulun aikoihin. Parin viikon sisällä tuli ilmoitus, että tietokone oli saapunut kauppaan, ja kun se oli maksettu,pääsin isän autokyydillä hakemaan sen. Tietokonetta voi muuten käyttää hyvin monenlaisiin asioihin; piirtämiseen, kirjoittamiseen, peleihin, elokuvien katseluun ja laskujen maksuun. Tukilinja on hieno yhdistys, kiitos avusta! Älä heitä toivoa! Sitten mainitakseni jotakin elämästä: Maailma ei ole kovin lämminhenkinen paikka. Joka päivällä on omat murheensa, mutta silloinkin pitää muistaa, mikä on elämässä hyvin. Haluan rohkaista teitä toisia elämän kulkijoita: Älkää heittäkö toivoanne, pitäkää hyvistä asioista kiinni, keskittykää luoviin asioihin ja rakastakaa elämää. Minulle nämä hyvät asiat ovat myös seuraavia: Lukeminen, kirjoittaminen, syöminen, piirtäminen, läheisten kanssa tekemisissä oleminen, pohtiminen ja erilaisten puheohjelmien seuraaminen Youtubessa. Minulla on hyvä mieli siitä, jos joku voi saada rohkaisua tästä tekstistäni etenkin, jos se rohkaisee heitä toteuttamaan omia hyviä persoonallisuuden piirteitään. Vain taivas on rajana, jos haluaa saada jotakin myönteistä elämässä aikaan. Minä uskon niin! Vaikeuksien keskellä kannattaa vaikka miettiä, mitä kivaa tänään tekisit. Vaikeuksien keskellä kannattaa vaikka miettiä, mitä kivaa tänään tekisit Liian usein tässä maailmassa keskitytään siihen, mikä on huonosti. Enemmän pitäisi tuoda näitä hyviä asioita esille. Kuka Markku Raatikainen, 30, eläkkeellä. Toimintarajoite Pitkäaikaissairaus. Tukilinja-apuraha Vuonna 2020 tietokone kirjoittamisen, piirtämisen ja sarjakuvien teon välineeksi. Markku Raatikainen on kehittänyt omat sarjakuvahahmonsa, Herra Banaanin, Omenan ja Tomaatin.
• 16 Tukilinja 1/2022 UNELMAT TODEKSI Nettisivut kovassa testissä Tukilinja myönsi nettisivujen saavutettavuutta edistävälle Selkeästi meille -hankkeelle Vuoden Toimija -apurahan. Sillä maksettiin mm. kehitysvammaisten nettitestaajien palkkiot. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Jussi Helttunen “TÄMÄ ON tärkeää ja olen iloinen, että saan olla mukana”, Sanna Sepponen kertoo. Hän tutkii vielä pöydän ääressä testausohjeita ennen kuin on hänen vuoronsa. Selkeästi meille -hankkeessa kehitysvammaiset ihmiset testaavat eri palveluorganisaatioiden sivuja ja antavat palautetta siitä, onko niitä helppo käyttää ja ymmärtää. Nyt on Tukilinjan tuella avattu hankkeen omat verkkosivut ja on aika testata ne. Sepposen lisäksi Kehitysvammatuki 57 ry:n tiloissa Kalliossa, Helsingissä on paikalla kolme muutakin testaajaa. Hankkeen toinen taustaorganisaatio on Kehitysvammaliitto. Tavoitteena on, että testaajia haetaan jatkossa myös muista kognitiivisia haasteita omaavista kohderyhmistä, kuten iäkkäistä ja muistisairaista. Saavutettavuuskoordinaattori Mikko Apell seuraa Sepposen takana, kun hän alkaa tutkia sivuja. “Mihin kiinnität huomiota, Sanna? Mikä asia tuntuu hankalalta?” “Tätä tekstiä on helppo lukea, se on tarpeeksi isolla. Kuvat ovat selkeitä”, Sepponen vastaa. “Miten menisit takaisin aloitussivulle?” “Sulkisin ja aloittaisin alusta.” Esteet esiin Selkeästi meille -hanke arvioi verkkopalveluiden kognitiivista saavutettavuutta. Se tarkoittaa, että sivuja on helppo käyttää ja siellä olevaa tietoa helppo ymmärtää. Silloin myös ihmiset, joilla on jokin kognitiivinen haaste, esimerkiksi kehitysvamma, pystyvät niitä käyttämään. Tämä on erityisen tärkeää nykyisin, kun monet ihmisille tärkeät palvelut ovat siirtyneet verkkoon. Kaikille testaajille tehdään samat kysymykset ja Apellin tehtävänä on havainnoida testitilannetta. “Tehtävien avulla saamme näkyviin sivustolla olevia hankalia asioita”, hän selittää. “On myös tärkeää, että testaajalle jää tunne siitä, että hän osaa tehdä tehtäviä. Jos ne ovat liian vaikeita, niitä voi muokata helpommiksi.” Tukilinja vauhditti Testaustiimiin kuuluu aina kahdesta neljään kehitysvammaista testaajaa. Arvioitava verkkopalvelu voi olla nettisivu, mobiilisovellus tai mikä tahansa muu sähköinen palvelu, vaikkapa lipunmyyntilaite tai kauppakeskuksen opastetaulu. Käyttäjätestauksia tehdään joko Teamsin välityksellä tai Helsingissä toimistolla. Teams on yleisempi tapa, sillä sen kautta testaukseen voi osallistua myös muualta Suomesta. Koska hankkeessa työllistetään kehitysvammaisia testaajia, Tukilinja halusi vauhdittaa toimintaa myöntämällä hankkeelle Vuoden Toimija -apurahan. Sen avulla on voitu maksaa testaajille palkkioita. Apuraha mahdollisti myös selkeästimeille.fi-verkkosivuston luomisen. Sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita siihen, miten verkkopalvelujen kognitiivista saavutettavuutta voi parantaa. Vinkkinä selkeys Hanke on hyödyntänyt omia vinkkejään, kertoo hankepäällikkö Satu Timperi: “Esimerkiksi navigaatiosta olemme pyrkiSaavutettavuustestaajat Roberto Polsa ja Heikki Oksanen kuuluivat testitiimiin. Ompa hienosti huomioitu luettavuus!
• Tukilinja 1/2022 17 neet tekemään mahdollisimman yksinkertaisen ja sellaisen, että käyttäjä näkee helposti sijaintinsa sivustolla. Toiminnot on sijoitettu tuttuihin paikkoihin ja painikkeissa kerrotaan, mitä tapahtuu, kun niistä painaa.” Sivustoa kehitetään koko ajan ja se on yksi hankkeen lopputuotos, josta toivottavasti hyötyvät ne, jotka ovat joko suunnittelemassa uutta sivustoa tai kehittämässä vanhaa. Viime vuonna lopulla arvioinnissa olivat muun muassa OP Ryhmän op.fi-palvelu ja Opetushallituksen Opintopolku.fi-palvelu, jonka käyttäjätestauspajoja markkinoitiin somessakin. Kuvia pitää olla! Mutta testiin. Kohteena on tänään Selkeästi meille -hankkeen sivustolta osio Vaikuttaminen ja iskuryhmät. Se on suunnattu kehitysvammaisille ihmisille ja kaikille muillekin, jotka haluavat vaikuttaa verkkosivuihin. Sanna Sepponen on yksi osion neljästä innokkaasta testaajasta. Hänen mielestään tablettia on helpompi käyttää kuin tietokonetta, koska se on vähän kuin iso kännykkä. Nyt kuitenkin etsitään tietokoneen painikkeita ja hakutoimintoa. Se löytyy, mutta selviää, että painikkeiden pitää olla selkeitä ja ikonien tuttuja. Linkit ja kielen selkeys ovat myös tärkeitä. “Selkokieli on mulle helppo”, Sepponen sanoo.”Ja kuvia pitää olla!” Ei vaikeita sanoja Seuraavaksi Apell ja Sepponen käyvät läpi tekstin ymmärrettävyyttä. Sana ‘ajankohtainen’ ei ihan osu, mutta kun puhutaan ‘uutisista’, Sepponen ymmärtää. “Se on sama asia, mutta löydän ja muistan paremmin ‘uutisia’ ”. Loppujen lopuksi testatulla sivustolla on Sepposen mukaan helppo liikkua, vaikka vaikeitakin kohtia on. Asiat löytyvät, kun Apell hiukan ohjaa. Toisaalta: kun jokainen sivuja tarvitseva voi etsiä haluamiaan asioita itsenäisesti, se vahvistaa hänen itsemääräämisoikeuttaan ja yhdenvertaisuuttaan. “On hyvä kehitysvammaisille ihmisille, että kaikki on helppoa ja että sen ymmärtää. Saa itse päättää, mitä haluaa tehdä”, Sepponen painottaa. HSL-sivut paranivat Tea Tiainen testasi jo alkusyksyllä HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen verkkosivuja. “Sanoin silloin, että sieltä puuttui isompi teksti. Löysin muitakin hankalia asioita”, Tiainen kertoo. Aikaisemmin hän ei ollut käyttänyt HSL:n sivuja mutta nyt on, sillä ne on testin jälkeen korjattu. Vuoden lopulla testissä olivat esimerkiksi Aspa-säätiön, Osuuspankin ja Opetushallituksen sivut sekä Aluehallintaviraston saavutettavuusvaatimukset.fi-sivusto. Hankkeessa jaetaan myös tunnustusta hyville verkkosivuille. Arviointiin osallistuneet ja kognitiiviseen saavutettavuuteen myönteisesti suhtautuvat tahot voivat saada käyttöönsä Selkeästi meille -tunnuksen. “Viime vuonna arviointiin haki kaikkiaan 53 erilaista verkkopalvelua eli tunkua pienen hankkeen tekemiin arviointeihin on. Se kertoo siitä, että testauspalvelulle on kysyntää”, kertoo hankepäällikkö Satu Timperi. Mikä? Selkeästi meille -hanke tähtää nettisivujen helppokäyttöisyyteen tarjoamalla käyttötestausta ja vinkkejä. Toimintarajoite Selkokieltä tarvitsevat henkilöt. Tukilinja-apuraha Vuoden toimija -apuraha myönnettiin vuonna 2020 hankkeen tiedotukseen ja kehitysvammaisten testaajien palkkioihin. Tea Tiainen tutkii testattavia nettisivuja, hankepäällikkö Satu Timperi seuraa vierestä.
• 18 Tukilinja 1/2022 YHTEISKUNTA APUA, LUMI TULI!
• Tukilinja 1/2022 19 APUA, LUMI TULI! Jo viisisenttinen lumikerros estää käsikäyttöisellä pyörätuolilla kulkemisen ja aurausvallit nousevat monelle muureina eteen. Oman hankaluutensa tuovat liukkaus ja terävä sepeli. TEKSTI Heini Saraste PIIRROS Väinö Heinonen ”JOKA AAMU avaan sälekaihtimet ja katson, onko lunta tullut. Jos ei ole, huokaan helpotuksesta. Talvivankeus ei ole vielä alkanut,” sanoo pyörätuolia käyttävä sosiaaliohjaaja Yodit Melaku. Hän asuu Vantaalla Martinlaaksossa, mutta kertoo elävänsä talvisin täysin säiden armoilla. “Viime tammikuussa oli hieno ilma ja kaikille kuulutettiin, että menkää ulos ja nauttikaa lumesta. Se ei kuitenkaan koske osaa suomalaisista lainkaan. Hiihtäjille on kunnon ladut ja luistelijoille kentät, mutta kaikki ihmiset eivät kävele. Kun muut riemuitsevat, että ihanaa, lumi tuli, se ei koske minua.” Pahinta on Melakun mielestä helmikuussa. “Siihen mennessä on ollut jo kuukausitolkulla sisäruokinnassa eikä loppua näy. Mitta alkaa täyttyä, jos lunta sataa vain lisää ja lisää.” Huolimattomat auraajat Kun auraus tehdään huolimattomasti, jää tielle lumivalleja, joiden ylitse kävelevät kyllä harppovat, mutta jotka ovat totaalieste monelle vammaiselle kulkijalle. Yksi heistä on käsin kelattavan eli manuaalipyörätuolin käyttäjä Yodit Melaku. “Etupyörä lukkiutuu heti lumeen tai loskaan enkä pysty käyttämään niin paksuja hansikkaita, että niillä voisi silloin kelata”, hän kertoo. Jos oma katu onkin kunnolla aurattu, voi olla, että viereinen katu ei olekaan. Jo viiden sentin lumikerros on käsin kelaavalle mahdoton ylitettävä. “Iloitsen uudesta lumesta kävelevien puolesta, mutta miksei voisi tehdä pikkasen enemmän vallien poistamiseksi? Paljon ei tarvittaisi, vain oivallus siitä, että kaduilla liikkuu monenlaisia apuvälineen käyttäjiä!” Vallit tien tukkeena Vaikuttamistyön koordinaattori Tuomas Tuure käyttää sähköpyörätuolia. Sähkiksellä on lyhytkasvuisen Tuuren mukaan Helsingissä aika jouheva lumessakin liikkua, mutta siihen aikaan, kun hän vielä käveli horjuvasti, pienikin lumivalli katkaisi matkanteon. Hän kertoo kiivenneensä joskus vallille kuin vuorikiipeilijä konsanaan ja liukuneensa mahallaan toiselle puolelle. Vaikka Tuomas saa tapahtuman sen kuulostamaan hauskalta, ei se sitä todellisuudessa ollut. Samaten lyhytkasvuiselle historianopettajalle Vesa Virrille suurin ongelma on päästä lastenvaunujen kanssa kotipihalta lähikadulle. Se ottaa toisinaan tosi lujille, ja joskus hän sen vuoksi myös myöhästyy tunnilta. Ableismi estää näkemästä Vammaisvaikuttajan ja vammaisaktivismista tutkimusta tekevän Amu Urhosen mukaan lumi muuttaa kadut dramaattisesti Tampereellakin. “Ja myös elämäni. Syynä on huonosti hoidettu talvikunnossapito. Osalle päättäjistä meitä ei ole olemassa, mietitään vain rahaa.” Taustalla vaikuttaa Urhosen mukaan ajatus, että katua käyttää lähinnä pitkäjalkainen virkamies, joka loikkii lumivallin ylitsekin autolleen. Vammainen vanhus tai kepeillä kulkeva ei talvikunnossapidosta päättäviä kiinnosta, sanoo Urhonen. Kyse on ableismista, toimintarajoitteisten ihmisten piilosyrjinästä. “Kyllä suomalaisten nyt pitää osata hiihtää ja kivetä lumivallin ylitse”, hän puhisee. Pyörätuolin käyttäjälle ongelmana on myös hiekoitussepeli, jonka terävät särmät vähitellen puhkovat tuolin renkaat. Ostoskeskus liikuntapaikkana Yodit Melaku on kesäisin intohimoinen kelaaja, luonnossa liikkuja ja retkeilijä. Siihen hänellä on hyvät mahdollisuudet Martinlaakson ulkoilualueella – kunnes talvi muuttaa kaiken. “Jo syyskuussa alan valmistautua talven tuloon ja pahinta on helmikuussa, kun lunta on eniten. Katson lasin takaa kaunista maisemaa mutta tiedän, että minulla ei ole tuonne asiaa.” Korona toi vielä ikävän lisämausteen sulkemalla liikuntapaikat, kuten uimahallit. Miksei voisi tehdä pikkasen enemmän vallien poistamiseksi?
• TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! 20 Tukilinja 1/2022 UUTISIA “Töihin pääsen kyllä taksilla, mutta muuten sitä elää kuin vankilassa”, sanoo Melaku. Hätäratkaisuna hän käy kelaamassa ostoskeskuksissa tai kerrostalonsa parkkipaikalla. Avustajatkin kovilla Melaku ei käytä avustajaa, vaikka olisi siihen oikeutettu, joten työntäjänä lumessa on toisinaan aikuinen tytär, jonka kanssa on sitten yhdessä itketty ja harmiteltu. Amu Urhonen kertoo, että myös avustajan kanssa on joskus on vaikea liikkua, sillä jo pienessäkin lumessa työntäminen käy mahdottomaksi. Kerran hänen oli käännyttävä takaisin ollessaan viemässä lapsia tarhaan. Toisen kerran hän joutui palaamaan ollessaan menossa töihin, kun taksikuskikaan ei saanut häntä lumivallin yli sisälle. Liukkaus vaarana Liukkaus voi olla huonosti liikkuvalle ja haurasluiselle jopa vaarallisempaa kuin lumisuus. Vuonna 2015 toimittaja Riitta Skytt kompastui kotonaan mattoon, minkä seurauksena lantio meni neljäksi kappaleeksi. Skytt sairastaa osteogenesis imperfectaa, joka aiheuttaa luuston haurautta. “Jos mieheni Jaska olisi silloin ollut melontareissulla, olisin luultavasti kuollut siihen lattialle”, hän kertoo. Seurasivat kivun ja tuskan täyteiset viikot sairaalassa ja hidas kuntoutuminen. “Lantioni luut ovat hyvin hauraita. Kun tällainen lantio sitten paikataan isoilla ruuveilla ja erilaisilla virityksillä, se on todella altis kaikille riskeille.” Skytt kertookin suunnittelevansa talviset ulosmenonsa tarkasti. “Auto on parkissa aika lähellä kotiovea, ja sinne suuntaan keppien varassa askel askeleelta. Auton ikkunoitten krapsutus aiheuttaa myös päänvaivaa, kun olisi samanaikaisesti pysyttävä pystyssä.” Lumen tulo ei ole kuitenkaan Riitalle vaikeinta, sillä hän kävelee pehmeässä lumessa turvallisesti. Se myös pehmentäisi kaatumista. Pahempi on lumen alla vaaniva musta jää, joka on vaaran paikka myös monelle vammattomalle. Ennakointi auttaisi Millä siis lohduttautua, kun lumihiutaleet alkavat leijailla? Yodit Melaku kertoo ajattelevansa, että tätä ei jatku loputtomasti. Kokemus antaa myös potkua maailman muuttamiseen paremmaksi vammaiselle. Lumentuloa ei voi estää, mutta sekä Urhosen että Melakun mielestä tilanne paranisi jo sillä, että talvikunnossapidosta pidettäisiin parempaa huolta. “Jostain syystä lumi tulee Helsingissä ja Tampereella aina yllätyksenä kaupungille. Esimerkiksi Oulussa tilanne on parempi, ja siellä ymmärretään aurata myös pyörätiet”, Urhonen kiittelee. Matti Suur-Hamari puolustaa Pekingissä edellisten paralympialaisten mitaleitaan lumilautailussa. KOVA JOUKKUE TALVIPARALYMPIALAISIIN 13. talviparalympialaisiin Pekingissä 4.–13.3 lähtee Suomesta 6–8 urheilijan joukkue. Mukana olivat tammikuussa varmoina niminä jo lumilautailija Matti Suur-Hamari, alppihiihtäjä Santeri Kiiveri sekä 22-vuotias näkövammainen maastohiihtäjä Inkki Inola ja hänen opashiihtäjänsä Arttu Kaario. Kaikilla heillä on tähtäimessään mitali. Matti Suur-Hamari voitti edellisissä paralympialaisissa Pyeongchangissa 2018 kultaa lumilautacrossissa ja pronssia bankewd slalomissa. Santeri Kiiveri tuli siellä pujottelussa neljänneksi, suurpujottelussa ja superyhdistetyssä hän oli kuudes. Inkki Inola hiihti Pyeongchangissa parhaimmillaan seitsemänneksi perinteisen sprintissä. Pekingissä hänen tavoitteenaan on osallistua vapaan sprinttiin ja perinteisen 20 kilometrin hiihtoon. Suomen joukkuetta täydennetään lumilajien MM-kilpailujen jälkeen sekä viimeistään 16. helmikuuta. Kisoja voi seurata päivittäin TV 2:n urheilulähetyksissä ja Yle Areenassa. ETÄKOULU HEIKENSI TASA-ARVOA Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että etäkoulu on ollut pandemian tuomista rajoituksista kaikkein vahingollisin. Unescon, Unicefin ja Maailmanpankin kansainvälisestä raportista selviää, että oppilaat ovat kärsineet sen aikana massiivisen oppimisvajeen. Pahimmin ovat jääneet jälkeen köyhät ja muulla tavoin marginalisoidut lapset riippumatta siitä, asuvatko he köyhissä vai rikkaissa maissa. Kotiin siirtynyt opiskelu johti huonoihin opiskelutuloksiin etenkin niiden lasten osalta, joiden opintoihin ei kotona panostettu. Heitä olivat erityisesti tytöt ja vammaiset lapset. Pessimistisimpien arvioiden mukaan etäkouluaika tulee lisäämään epätasa-arvoa myös sukupolvien välillä tavalla, jota voi olla vaikea korjata. ”15 vuoden päästä saatetaan julkaista paljon akateemisia tutkimuksia siitä, miten hyvinvointi, tuottavuus ja tulotaso ovat heikentyneet niillä, jotka ovat olleet 5–18 vuoden ikäisiä vuonna 2021”, kommentoi Maailmanpankin kasvatusalan johtaja Jaime Saavedra joulukuussa The Washington Postin uutiskirjeessä.
• Startti-stipendit Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Starttiurheilustipendejä vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka haluavat tarjota matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Kevään 2022 Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09 4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (apurahat / hae yhteistyöja yhteisöapurahaa / startti-urheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit.
• 22 Tukilinja 1/2022 UNELMAT TODEKSI Pallo kulkee uudella pelituolilla Uusi pelituoli Sähköpyörätuolijalkapallo on hyvin vahvasti välineurheilua eikä Antti halua antaa pelituolin osalta vastustajille tasoitusta. Osin Startti-stipendin avulla Antille hankittiin keväällä 2021 oma pelituoli. Se on joukkuekaverin käytetty, mutta Antin mukaan erittäin toimiva ja kilpailukykyinen peli. Harmillisesti Antti ei ole koronan vuoksi vielä päässyt sitä hirveästi testaamaan. ”Strike Force -pelituolissa istutaan matalalla, jolloin käännökset ovat nopeampia ja tuoli on vakaampi kuin aiempi lainatuolini. Tuolissa on sähköiset säädöt, joten saan helposti vaikka kesken pelin istuma-asentoa vaihdettua”, Antti kertoo. Joukkueen kapteeniksi Häntä harmittaa, että korona sotki kuluneen pelikauden, sillä hänellä on nyt joukkueessaan uusi vastuutehtävä. ”Kun olin ollut vuoden verran joukkueessa, pelaajia alkoi olla sen verran, että joukkueemme jakaantui mustaan ja valkoiseen joukkueeseen. Olin iloinen, kun minut valittiin valkoisen joukkueen kapteeniksi.” Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla. SPT-JALKAPALLO = Sähköpyörätuolia käyttäville henkilöille tarkoitettu laji, jota pelataan koripallokentällä neljän hengen joukkuein. Pelipallon halkaisija on 33 senttiä. Turkulainen Antti Aho, 17, on aina halunnut pelata joukkueessa. Antti viihtyy jalkapallon parissa FC Interissä. Startti-stipendi auttoi häntä hankkimaan oman pelipyörätuolin. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Suvi Elo LIETOLAISELLA 17-VUOTIAALLA Antti Aholla on etenevä lihassairaus, Duchennen dystrofia. Lapsena vielä kävelemään pystynyt Antti käyttää nyt arjessaan sähköpyörätuolia, mutta on sen myötä löytänyt myös rakkaan harrastuksen, sähköpyörätuolijalkapallon. Joukkuelajien ystävänä ja penkkiurheilijana hän ei ollut aiemmin halunnut harrastaa mitään urheilulajia, koska olisi halunnut pelata jääkiekkoa tai jalkapalloa joukkueessa. ”Kun sähköpyörätuoli oli pakko ottaa käyttöön normaalissa arjessa, päätin että myös sähköpyörätuolijalkapalloa voisi kokeilla. En ollut nähnyt sitä koskaan, mutta fysioterapeuttini suosituksesta menin kokeilemaan”, Antti kertoo. Turussa aktiivijoukkue Turkulainen FC Inter on suomalaisen sähköpyörätuolijalkapallon uranuurtajaseura. Sieltä löytyi muitakin samanikäisiä nuoria, joten Antti on saanut mukavan harrastuksen ohella elämäänsä nyt myös vertaistukea. ”Jännitin ensimmäisiä harjoituksia. Valmentaja oli tuonut lainaksi pelituolin, jolla pääsin alkuun. Laji tuntui kivalta ja minulle omalta. Tuntui, että olen ihan hyvä tässä. Oli mukavaa päästä harrastamaan jalkapalloa oikeassa seurassa”, Antti sanoo. Turkulaisissa jalkapallopiireissä Turun Palloseura ja FC Inter ovat rakkaat viholliset. Antti käy katsomassa käytännössä kaikki TPS:n jääkiekkojoukkueen kotipelit, mutta ei koe ristiriitaa siinä, että pelaa jalkapalloa Interissä. TPS:llä ei ole sähköpyörätuolijalkapallojoukkuetta ja Interissä ei pelata jääkiekkoa. Jättipallo puskurissa Sähköpyörätuolijalkapalloa pelataan sisätiloissa. Pallo on tavalliseen jalkapalloon verrattuna huomattavasti isompi ja sitä ”potkitaan” sähköpyörätuolin eteen kiinnitetyllä isolla puskurilla. Peli on suunnattu vaikeavammaisille henkilöille. Ennen sähköpyörätuolijalkapalloa Antti ei ollut edes käynyt kokeilemassa muita lajeja. ”Sähköpyörätuolin käyttäjille ei yksinkertaisesti ole hirveästi vaihtoehtoja”, Antin äiti Heidi Lehtinen kertoo. Sähkärisalibandy olisi toinen vaihtoehto, mutta siinä osalla pelaajista on maila kädessä. ”Sähkärifutis on siinä suhteessa hyvä, ettei haittaa, että käsien voima on vähäistä, kun tuolia ohjataan joystickillä. Kaikki pelaajat ovat tasavertaisia. Voimaa ei tarvitse yhtään, kun kaikilla on pelituoli, jolla pelataan.”
• TULILINJALLA / KOLUMNI Heidi Finnilä Koin lähes hurmiollisia tunteita, kun sointumme soljuivat yhteen kovan harjoituksen jälkeen ja musiikin yhdessä tekemisen ihme tapahtui. Kuorolaulun taivas ja helvetti Konsertin jälkeen juhlimme pitkän kaavan mukaan ja kaikki olivat hurmiossa. Itsekin olin iloinen, mutta uuvuksissa, ja ihmettelin, miksi minulla oli taas meinannut useampaan kertaan mennä hermo. SEURAAVAAN KONSERTTIIN aion valmistautua rennommalla otteella. En harjoittele kotona, vaan yhdessä muiden kanssa, eikä minun tarvitse olla paras, koska musiikin ihme tehdään yhdessä toisiin luottaen eikä toisia arvioiden. Aion myös yrittää muistaa, että jokaisessa luovassa projektissa tulee paniikki, eräänlainen luovan ahdistuksen tila, jossa on täysin normaalia kyseenalaistaa koko touhu ja miettiä, joutaako kaikki romukoppaan. Näin tapahtuu aina. Ehkä seuraavalla kerralla muistan tämän. KUOROSSA LAULAMISEN terveyshyötyjä on tutkittu paljon. Useiden tieteellisten tutkimustulosten mukaan kuorolaulu pidentää ikää ja lisää laulajien psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä kognitiivista toimintakykyä. Itse olen elämäni aikana laulanut useissa kuoroissa ja kokoonpanoissa, mutta sairastuessani yli kymmenen vuotta sitten loppuun palamisen myötä vaikeaan masennukseen lopetin kuoroharrastuksen kokonaan. KOKEMUKSESTA TIEDÄN, että kuoro vie mennessään. Pikkurillin ja koko käden myötä menee myös kaikki vapaa-aika. Useat ystäväni ovat yrittäneet houkutella minua takaisin laulun pariin, mutta en ole uskaltanut palata, koska kuorolaulaminen on minulle sekä taivas että helvetti. Kuoro on erittäin kuormittava harrastus minunlaiselleni erityisherkälle, suorittamiseen taipuvaiselle ihmiselle. Sen huomasin, kun muutama kuukausi sitten palasin takaisin ennen niin rakkaan harrastuksen pariin. Ensin olin taivaissa, kun muistin, miten ihanaa on olla instrumenttina muiden laulajien joukossa. Koin lähes hurmiollisia tunteita, kun sointumme soljuivat yhteen kovan harjoituksen jälkeen ja musiikin yhdessä tekemisen ihme tapahtui. Mitä lähemmäs konserttia tulimme, sitä enemmän kuitenkin hermostuin. Rekisteröin liikaa asioita, joista ärsyynnyn. Koska olen suoritusorientoitunut, yliherkkä stressaaja, olin opetellut omat osuuteni jo kotona, ja harjoituksissa huokailin sitten muiden sekoilulle ja oppimishaasteille. HERMO MENI myös ensimmäisessä konsertissa, kun sekoiltiin yleisön edessä. Kaikki muut vaikuttivat kuitenkin iloisilta ja olivat luottavaisia. Toisen konsertin aikana rekisteröin useampia mokia – sekä muiden tekemiä että omiani. Siitä huolimatta Englannista asti tullut säveltäjä istui yleisön joukossa niin haltioissaan ja hänen ilmeensä oli niin onnellinen ja eläytyvä meitä kuunnellessaan, että tunne tarttui. Tukilinja 1/2022 23 Kolumnisti Heidi Finnilä, 54, Helsinki. Toimintarajoite Masennus, työuupumus ja kaikenlainen yliherkkyys. Ammatti Toimittaja (Yle Kunskap). Teen myös podcastia Min galna mamma yhdessä tyttäreni Vivin kanssa.
• Tukipointti Teksti: Sara Liukkonen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 1/2022 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori OSANA OPPIVELVOLLISUUDEN laajentamista, toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi vuodesta 2021 alkaen laajennetun oppivelvollisuuden piriin kuuluvilta opiskelijoilla, siihen asti kun he täyttävät 18 vuotta. Kun lakiesitys oli vasta suunnitteluasteella, pohdimme Tukilinjan apurahatoiminnassa, tuleeko se vaikuttamaan esimerkiksi Tukilinjalta haettujen tietokoneiden määriin. LAAJENNETUN OPPIVELVOLLISUUDEN suorittajan opiskelun maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opiskelija tulee saada kaikki opiskelussa tarvittavat välineet oppilaitoksen tarjoamina. Erityisesti tietokoneet taisivat aiheuttaa harmaista hiuksia oppilaitoksissa, kun laki maksuttomuudesta astui voimaan. Osassa oppilaitoksista onkin päädytty siihen, että opiskelijoille tarjotaan koneet, joita voi käyttää oppilaitoksen tiloissa. Se kuulostaa varsinkin näin korona-ajan yhä jatkuessa varsin vanhanaikaiselta hätäratkaisulta, varsinkin kun samaan aikaan ammattiopetus on siirtynyt yhä enemmän pois oppilaitoksen tiloista työpaikoille. Vielä tätä kirjoittaessani oli epäselvää, koskeeko toisen asteen maksuttomuus 10-luokan tai valmentavan koulutuksen kautta Toinen aste muuttui maksuttomaksi, vähenikö tuen tarve? varsinkin silloin, jos opintoja ei ole mahdollista rahoittaa ammatillisena kuntoutuksena. Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutarvikemääräraha tai työeläkeyhtiön myöntämä normikorvaus, on myös niin pieni, ettei sillä voida esimerkiksi tietokonehankintaa useinkaan kokonaan rahoittaa. Varsinkin jos kyse on vaikkapa media-alasta, joka asettaa käytössä palvelevalle tietokoneelle laitevaatimuksia. Opiskelijan tarvitsema tietokone voi tällöin olla helposti yli 1000 euron arvoinen. VASTAUKSENA OTSIKON kysymykseen on siis. Ei, tuen tarve ei vähentynyt. Toisen asteen muuttumisen maksuttomaksi, ei näy Tukilinjan apurahatoiminnassa oikeastaan lainkaan. Tukilinjan tukea toisen asteen opiskelijoille siis yhä tarvitaan. LISÄÄ TIETOA toisen asteen maksuttomuudesta ja laajennetusta oppivelvollisuudesta löydät opetushallituksen sivuilta: oph.fi – Kehittäminen ja kansainvälisyys – Oppivelvollisuuden laajentaminen Sara Liukkonen Tukitoiminnan koordinaattori toisen asteen opintoihin siirtyviä nuoria. Ainakaan muutoksen alkuvaiheessa näin ei ollut. NYT KUN uudistus on ollut voimassa jo hyvän aikaa, on käynyt selväksi, että Tukilinjan tuen saajat ovat harvoin sellaisia opiskelijoita, jotka kuuluisivat laajennetun oppivelvollisuuden piiriin. Eli jatkaisivat suoraan perusopetuksesta toiselle asteelle. Myönnämme esimerkiksi useita tietokoneita ammattiopiskelijoille kuukausittain. Monet Tukilinjan tukea saavista opiskelijoista ovat nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on taustalla keskeytyneitä toisen asteen opintoja. Tuemme tässäkin siis väliinputoajia. On ehkä ajateltu, että maksuttomuus toimii kannustimena, ja vähentäisi opintojen keskeytymistä tai opintopolun katkeamista perusopetuksen jälkeen. Tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi moni psyykkisesti sairas nuori ei kannustimienkaan avulla kykene jatkamaan opintopolkua suoraan toiselle asteelle vaan välissä voi olla pitkäkin kuntoutuspolku, ennen kuin opiskelu mahdollistuu. MONI TUEN saajamme suorittaa ensimmäistä toisen asteen tutkintoaan 25-30 vuotiaana. Tämä joukko on suuri, ja putoaa helposti väliin, Liivejä ja alusvaatteita Mittatilauksena liivituotteet ja alusvaatteet, kuten rintaliivit, selkätukiliivit, binderit, hoikistajat ja korsetit. Toimitukset koko Suomeen. Suomen Liivineulomo p. 050 3439 669, suomenliivineulomo@outlook.com Facebook: Liivineulomo. Nettisivut: Suomen-liivineulomo.webnode.fi Videotuotantoa Hyvän mielen pelit on pääkaupunkiseudulla toimiva mielenterveysyhdistys, joka tarjoaa kuntoutujille työkokeilua, työharjoittelua ja palkkatuettua työtä pelialalla. Asiakkaille tarjoamme videokuvausta ja editointia, ilmakuvausta ja webinaaritallennusta. Hyvän mielen pelit ry yhteydenotot@hyvanmielenpelit.fi p. 050 5747 667 Tommi Gustafsson, pj. Tuki mahdollisti opinnot!
• Tukilinja 1/2022 25 KIRJAVINKKI Kaksi laatudekkaria keventävät talvisia pandemiatunnelmia. Molemmissa käsitellään taitavasti sairauksia ja vammaisuttaa KUOLEMA PERHEESSÄ HAAMUKIPUA RISTEÄVÄT JUURET SIRKUSVÄKEÄ Toimitu ksen valinta TOVE ALSTERDAL: JUURAKKO Rikosromaani. Aula & Co., 2021. 400 s. Teini-ikäinen Olof Hagström tuomitaan pakkohoitoon tytön raa’asta raiskauksesta ja murhasta. 23 vuotta myöhemmin Olofin isä löytyy kuolleena suihkusta ja miehestä tulee taas epäilty. Murhaa tutkii paikallinen poliisi Eira Sjödin, joka on vasta palannut lapsuutensa maisemiin Ådaleniin, huolehtimaan dementoituneesta äidistään. Uuden Ådalen-sarjan avaava Juurakko kuvaa onnistuneesti pienen yhteisön tunnelmaa, persoonallisia asukkaita ja monimutkaisia ihmissuhteita, joita rikokset sotkevat. Menneisyyden tuomioista huolimatta kaikki ei tietenkään ole niin yksinkertaista kuin aluksi näyttää. Poliisin pätevyys asettuu toisinaan kyseenalaiseksi ja syyllisyyttäkin on monenlaista. Myös mielenterveyden horjuminen samoin kuin dementian vaikutukset niin sairastuneisiin kuin heidän omaisiinsakin kuvataan onnistuneesti. Kirja voitti arvostetun Lasiavain-palkinnon, joka annetaan vuosittain pohjoismaiden parhaalle rikosromaanille. Sanni Purhonen CAMILLA GREBE: VETEEN PIIRRETTY VIIVA Romaani. Gummerus, 2021. 415 s. Menestysdekkaristin uuden kirjan alussa Marian elämä vaikuttaa olevan kaikin tavoin mallillaan. Hänellä on valloittava poika Vincent, jolla on Downin syndrooma. Perheen täydentävät uusi mies Samir ja bonustytär Yasmin. Naisen ulospäin seesteinen todellisuus kuitenkin järkkyy, kun Yasmin katoaa. Kiltin ja sivistyneen oloista Samiria epäillään yhtäkkiä tyttärensä murhasta. Dramaattiset käänteet eivät ratkea heti tarinassa, jossa on myös useiden kymmenien vuosien aikahyppy. Camilla Grebe hallitsee vetävän jännityskirjan tyylin ja kokonaisuus on runsaudestaan huolimatta nopeasti luettu. Kunnian ja perheväkivallan teemat tuntuvat valitettavan ajankohtaisilta ja realistisilta. Kirjailija on myös selkeästi nähnyt vaivaa oppiakseen ja kirjoittaakseen todentuntuisesti Downin syndroomasta. Ilahduttavaa on, ettei Vincent jää tarinassa vain passiivisen herttaiseksi sivuhenkilöksi vaan pääsee itsekin ääneen teoksen näkökulmien ja kertojien vaihtuessa. Sanni Purhonen JOEL ELSTELÄ: SIRKUSLEIJONAN MIELI Romaani. Wsoy, 2021. 582 s. Tirehtööri Egon Heuchler johtaa isänsä perintönä Zircco Fantasticoa. Sirkuksen esiintyjäkaartiin kuuluu ja pienen perheen muodostaa monta kummajaista, kuten siamilaiset kaksoset Zora ja Dora, parrakas nainen, kuolonhyppääjä, maailman lihavin mies sekä kaunisääninen tenori. On kevät 1940 Saksassa. Natsit kaappaavat sirkuksen esityksiä ja rahaa lupaillen. Monetkaan sen esiintyjistä eivät oikeasti ole uusien isäntiensä mieleen kuin korkeintaan potentiaalisena osana Aktion T4 -ohjelmaa eli rotuhygieenistä hävityssuunnitelmaa. Ja niin karavaani käy kiertueelle, jonka päätepisteenä on eräs puolalainen kaupunki. Joel Elstelän Finlandia-palkintoehdokkaaksi yltänyt romaani on runsaan yksityiskohtainen, joskus raskaskin. Mukana on kiinnostavia kuvauksia todellisista historiallisista henkilöistä. Loppua kohti kierroksia lisätään ja lukija jännittää, miten vanhaan ja väsyneeseen leijonaan rinnastuvan Egonin ja hänen kumppaniensa mahtaa kohtalokkaalla matkalla käydä. Sanni Purhonen AIJA ANDERSON: AMPUTAATIO Runokokoelma. Kulttuurivihkot, 2021. 103 s. Aija Andersonin esikoisrunokokoelma Amputaatio on luettavissa nimensä mukaisesti hyvin henkilökohtaisena ja tunnustuksellisena kokonaisuutena. Tekijä on puhunut julkisuudessa avoimesti syövästään, joka johti toisen jalan amputoimiseen. Esiin nousevat usein vakavaan sairauteen ja vammautumiseen liittyvät tuntemukset, elämä jakautuu kahtia aikaan ennen toimenpidettä ja sen jälkeen. Yhtä paljon käsitellään virkamiesten valtaa vammaisten ihmisten elämässä, kun välttämättömien apuvälineiden ja päätösten hakeminen turhauttaa. Kokoelma onkin parhaimmillaan valottaessaan vakavia asioita samastuttavasti ja huumorilla, kuten esimerkiksi osastossa Apuvälinearvio. Synkkääkään todellisuutta ei silti säkeissä väistellä. Kuolema on osa elämää solutasolta lähtien, alusta loppuun saakka. Edelleen runoilija on tuonut avoimesti esiin, ettei amputaatio ole onnistunut pysäyttämään hänen sairautensa etenemistä. Andersonin keväällä ilmestyvä toinen kokoelma on nimeltään Eutanasia. Sanni Purhonen
• Alkukevään elokuvissa haudotaan pahaa, kesytetään surua ja rakastetaan Maudie on aikuinen rakkaustarina 26 Tukilinja 1/2022 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT PAHANHAUTOJA 4.2. Nuori Tinja ( Siiri Solalinna) yrittää toteuttaa vaativan äitinsä ( Sofia Heikkilä) unelman menestymällä telinevoimistelussa. Tinjan elämä täyttyy pakonomaisesta äidin miellyttämisestä. Eräänä yönä Tinja löytää oudon linnunmunan. Hän kätkee munan huoneeseensa ja hautoo sitä, kunnes munasta kuoriutuu jotain, joka järkyttää kaikkia. Hanna Bergholmin ohjaus on psykologinen kauhudraama. SURUNKESYTTÄJÄT 25.2. Surunkesyttäjät on Mina Laamon dokumentti ihmisistä, jotka ovat päättäneet kohdata surun sitä väistämättä tai pakenematta. Filmille kuvattu elokuva kertoo rakkaudesta ja masennuksesta, ahdistuksesta, muutoksesta, surusta ja luopumisesta. RINNAKKAISET ÄIDIT 4.3. Janis ( Penélope Cruz) ja Ana ( Milena Smit) kohtaavat synnytyssairaalassa. Molemmat ovat naimattomia ja tulleet raskaaksi vahingossa. Keski-ikäinen Janis on onnensa kukkuloilla, teini-ikäinen Ana katuvainen ja ahdistunut. Pedro Almodóvarin kiitetty uutuus rinnastaa erilaisten äitien ja lasten kohtalot ja paljastaa Espanjan sisällissodan traumat. AMBULANCE 25.3. Michael Bayn toimintatrillerissä veteraani Will Sharp ( Yahya Abdul-Mateen II) yrittää epätoivoisesti löytää rahat vaimonsa sairaalakuluihin. Hän päätyy pyytämään apua ainoalta ihmiseltä, jonka puoleen hänen ei pitäisi kääntyä: adoptioveljeltään ja rikolliselta Dannylta ( Jake Gyllenhaal). TEXAS CHAINSAW MASSACRE Pahamaineinen moottorisahamurhaaja saapuu Netflixiin 18.2. Leatherface löytää siis jälleen moottorisahansa ja jahtaa sen kanssa naista. David Blue Garcian ohjaus on mielenterveyden hajoamisen kuvauksenakin pidetyn elokuvasarjan yhdeksäs osa. Netflix. K-18. MAUDIE Aisling Walshin palkittu elokuva (Kanada/Irlanti 2016) kanadalaisen taiteilijan Maud Lewisin ( Sally Hawkins) elämästä (1903–1970), jota vaikea nivelreuma ja köyhyys koettelivat, mutta ihmissuhteet, puoliso ( Ethan Hawke) ja maalaukset rikastivat. Yle Areena. LOVE LIKE THE FALLING PETALS Nuori valokuvaaja Haruto ( Kento Nakajima) rakastuu Misakiin ( Honoka Matsumoto). Hetken kaikki näyttää onnelliselta, kunnes Misaki sairastuu vakavasti, salaperäiseen vanhentavaan sairauteen. Yohihiro Fukagawan elokuva perustuu suosittuun romaaniin. Netflix. DOCTOR STRANGE 21.2. Scott Derricksonin ohjaama sarjakuvafilmatisointi (USA 2016) kertoo nerokkaasta kirurgista Stephen Strangesta ( Benedict Cumberbatch). joka menettää käsiensä hallinnan auto-onnettomuudessa. Parannuskeinoa etsiessään hän löytää salaperäisten voimien maailman. Nelonen. PELTIRUMPU 19.3. Günter Grassin romaaniin perustuva Volker Schlöndorffin vertauskuvallinen elokuvaklassikko (Die Blechtrommel, Saksa 1979). Saksalaispoika ( David Bennent) syntyy maailmansotien välisenä aikana Danzigissa ja kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi maailman ympärillä vajotessa sotaan. Teema Fem. TAMPEREEN ELOKUVAFESTIVAALI Pohjoismaiden suurin lyhytelokuvaan keskittyvä festivaali järjestetään 52. kerran 9.–13.3. FESTIVAALIT Toimitu ksen Valinta
• Välinevinkki Apuväline: Kissahälytin Edustaja: www.coolstuff.fi Hinta: 26,90 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 1/2022 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen KUN NUOREN SYDÄN PETTÄÄ TV1, 15.2. Akuutti-ohjelmasarjassa kerrotaan nuorten aikuisten sydänvioista. Kiti Kososen sydän pysähtyi 38-vuotiaana juhannussaunassa ja urheilullinen Anne-Marie Kainulainen joutui 39-vuotiaana jättämään liikuntaharrastuksensa ja sivutyönsä liikunnanohjaajana. Hyvinvointianalyysin mittalaite kadotti naisen syketietoja ja paljasti lopulta sydänvian ja henkeä uhkaavan aortan pullistuman. TIETEEN SOKAISEMAT TV1, 3.2. Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella oli 30 vuoden ajan eläinkoelaboratorio, jonka koe-eläiminä oli apinoita. Yhdessä kokeessa vastasyntyneiden apinoiden silmäluomet ommeltiin yhteen, jotta voitaisiin tutkia näköaistin kehittymistä. Kun ompeleet avattiin, apinat jäivät sokeiksi. Kokeista saatua tietoa on käytetty vain vähän. Oliko koe-eläinten käyttö eettistä? kysyy Riikka Kaihovaaran ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva, joka lähestyy aihettaan kiihkottomasti, mutta suoraan. TALVIPARALYMPIALAISET TV2 JA AREENA 4.–13.3. 13. talviparalympialaiset käydään Pekingissä, ja mitalimittelöissä on mukana ainakin lumilautailija Matti Suur-Hamari, joka voitti edellisissä paralympialaisissa kultaa lumilautacrossissa ja pronssia banked slalomissa. Hänen lisäkseen joukkueeseen oli tammikuussa valittu jo alppihiihtäjä Santeri Kiiveri sekä maastohiihtäjä Inkki Inola ja hänen opashiihtäjänsä Artti Kaario. Joukkue täydentyy vielä tulosten perusteella. JÄLKELÄISET ELISA VIIHDE VIAPLAY Suomalais-tanskalainen draamasarja Jälkeläiset sijoittuu tulevaisuuden Helsinkiin. Nuorella Livillä ( Nika Savolainen) on kroonisia kipuja, joiden alkuperää ei pystytä selvittämään. Pian käy ilmi, että hänen muokattu geeniperimänsä voi ratkaista ihmiskunnan tulevaisuuden. Kun dna-näyte varastetaan, asialle pannaan tietoturva-agentti Markus Volf ( Elmer Bäck). Livin geeneistä kiinnostuvast myös suurta biotiedeyhtiötä vetävät sisarukset ( Matleena Kuusniemi ja Antti Virmavirta). AS WE SEE IT AMAZON Emmy-voittaja Jason Katimsin luoma draamakomedia kertoo kolmesta nuoresta, jotka ovat eri puolilta autismin kirjoa. Jack ( Rick Glassman), Harrison ( Albert Rutecki) ja Violet ( Sue Ann Pien) elävät kämppiksinä parikymppisten elämäänsä iloineen ja suruineen. Nuoret näyttelijät ovat itsekin autismin kirjolla. Heidän avustajaansa Mandya esittää Sosie Bacon. DEXTER: NEW BLOOD PARAMOUNT+ Psykopaattisen mutta hurmaavan sarjamurhaaja Dexterin ( Michael C. Hall) tarina jatkuu 10 vuotta sen jälkeen, kun hän katosi hurrikaanin silmään. Uudessa sarjassa hän elää väärän henkilöllisyyden turvin Iron Laken pikkukaupungissa ja kokeilee siipiään seurustelukumppanina ja isänä. Sarjan uusiin henkilöhahmoihin kuuluu lämminhenkinen poliisi Esther. Häntä esittää Katy Sullivan, jolla on synnynnäinen, molemminpuolinen jalka-amputaatio. Kissahälytin yleisvaroittimena KISSAHÄLYTIN ON tarkoitettu ilmoittamaan, että kissa on oven takana ja haluaa sisään. Laite laite käy myös moneen muuhun, kuten murtohälyttimeksi tai henkilön valvontaan. Tässä jutussa kokeillaan laitetta pääasiassa murtohälyttimenä. ETENKIN OMAKOTITALOISSA asuvilla saattaa olla ulkotiloja, joihin ei välttämättä kannata asentaa murtohälyttimiä. Ulkovarastossa voi olla polkupyöriä, pihakalusteita, työkoneita jne. Kokeile kissahälytintä! Se koostuu kahdesta osasta. Toinen laitetaan valvottavalle alueelle ja toinen sisälle asuntoon. Kun valvottavassa kohteessa joku liikkuu, hälytys tulee sisäyksikköön sekä ääniettä valohälytyksenä. Eli hälytin sopii myös esimerkiksi kuuroille. Valmistaja lupaa laitteelle jopa 50 metrin kantaman. Koekäytössä signaali kulki parikymmentä metriä ja useamman seinän läpi. LAITTEEN KÄYTTÖ ON hyvin helppoa. Ulkoyksikkö laitetaan haluttuun tilaan ja laite kytketään päälle. Sisäyksikkö asetetaan vaikka sängyn viereen. Tämän jälkeen hälytys tulee sisäyksikköön heti, kun joku liikkuu valvottavalla alueella. Sisäyksikön hälytysääni on valittavissa monesta vaihtoehdosta, joita ovat esimerkiksi kissan maukuminen ja koiran haukunta. Äänen voimakkuus on säädettävissä ja se voidaan säätää myös kokonaan pois. Laite voi toimia kotona esimerkiksi henkilön valvonnassa, jolloin hälytys saadaan naapurihuoneeseen heti, kun seurattava henkilö poistuu omasta huoneestaan. Laite on paristokäyttöinen. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Toim ituks en valint a
• LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN:: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 1/2022 FYSIIKAN OPINNOT SUJUVAT LÄPPÄRILLÄ. Sain apurahan kannettavaan tietokoneeseen Tukilinjalta fysiikan opintojen tueksi marraskuussa 2021. Tietokone on osoittautunut tuiki tarpeelliseksi ja loistavaksi apuvälineeksi opintojeni jatkamisessa. Apuraha tuli juuri hyvään aikaan ryhmätyöviikolle. Kiitos tuhannesti avusta! Antton Huusko TYÖVÄLINE KOKEMUSASIANTUNTIJALLE Lämmin kiitos teille tietokoneen apurahan myöntämisestä sekä aurinkoista syksyä! t. Tiina Tiainen HEI ?? Haluan kiittää kun sain teidän kautta uuden koneen. Sille on tarvetta. Ystävällisesti, Karoliina Hyvärinen ? Kauniit kynnet, iloinen mieli! Kiitoksia mielettö mästi apuraha sta. ?? L.M. HYVÄN MIELEN KIRJA Hei, kiitos apurahasta. Unelmani toteutui. Kirjani julkaisutilaisuus pidettiin 23.11.2021 Mielenterveysviikolla Hyvän mielen Palveluasemalla. Terveisin Susanna Tuuliainen Susanna Tuuliaisen neljäs teos ilmestyi marraskuussa. Onnistunut turnausmatka Old Power ry sai Tukilinjalta 1500 euron yhteisöapurahan. Käytimme apurahan näkövammaisten urheilijoidemme osallistumiseen maalipallon EM-turnaukseen. Myöntämänne apuraha oli korvaamattoman arvokas mahdollistamassa taloudellisesti heikossa asemassa olevien näkövammaisten henkilöiden yhdenvertainen mahdollisuus osallistua heille tärkeisiin ja mielekkäisiin tapahtumiin. Super European Goalball League (SEGL) -turnaus järjestettiin Portugalin Odivelaksessa syys–lokakuun vaihteessa. Old Powerista osallistui sekä miesten että naisten joukkue. Naisten joukkue voitti SEGL-turnauksessa pronssia ja miehet sijoittuivat viidenneksi. Turnausreissu sujui hyvin ja oli kaikin puolin onnistunut. Yhteisöapurahan ansiosta osallistumismaksun omavastuuosuus urheilijoille kohtuullistui ja saimme useamman pelaajan tasavertaisesti mukaan. Monet näkövammaisista pelaajista ovat eläkkeellä tai työllistyneet vain osa-aikaisesti, joten heillä ei ilman tukea olisi ollut taloudellisia resursseja turnausmatkaan. SEGL-turnaus antoi monille pelaajille sekä Old Powerille seurana lisää tärkeää kansainvälistä kokemusta, verkostoja sekä motivaatiota jatkoon. Ystävällisin terveisin Erkki Miinala, puheenjohtaja Old Power ry Tukilinja-lehden tekstikoosta Lueskelin aamupalalla uusinta Tukilinja-lehteä. Siinä on tällä kertaa monta hyvää juttua – joskus tosiaan on niitä enemmän ja joskus toiste vähemmän, tai sitten ne eivät muuten vaikuta yhtä mielenkiintoisilta kuin nyt. Huomioni kiinnittyi fyysiseen tekstiin. MIKSI lehti käyttää niin pientä fonttia? Ei riitä normaali huonevalaistus siihen, että pystyisin lukemaan sitä. Ongelma oli melkein ylitsepääsemätön sivulla 27, jossa pikkuriikkinen teksti oli tummahkolla pohjalla. Seuraavalla aukeamalla oli valkoista tekstiä värillisellä pohjalla. Sekin on tosi huonosti luettavaa. Nämä ovat perusjuttuja, joita opetan opiskelijoille, kun he kirjoittavat erilaisia asiallisia tekstejä. Tukilinjan tekstit ovat erityisen ”asiallisia”, joten niitä olisi hyvä pystyä lukemaan. Toivon, että Tukilinja kiinnittäisi huomion tähän luettavuuteen, mikä on mielestäni melkeinpä tärkein asia koko lehdessä. yst. Raija Oulusta Hei Hienoa että tuoreen lehtemme sisältö miellytti! Ikävä kuitenkin, jos tekstin lukeminen on vaikeaa. Noudatamme kyllä saavuttettavuussuositusta tekstin koon ja typografian suhteen. Olemme parantaneet luettavuutta myös väljillä palstaväleillä, jotka lehden tavallista leveämpi muoto sallii. Tekstin erottumista pyrimme edistämään myös pitämällä tekstin ja taustan kontrastin mahdollisimman selkeänä. Parannettavaa silti varmaan riittää ja tuossa lehdessä sivun 27 tekstin tausta tosiaan oli osin tummempi kuin tavallisesti. Pidämme tämän jatkossa mielessä. Sekin kannattaa huomioida, että ikääntyessä tai näön muuten heiketessä tavallinen huonevalaistus harvoin enää riittää lehden tai kirjan sujuvaan lukemiseen. Itsekin istun nykyisin jo lukemaan kirkkaan lukuvalon alle. Ystävällisin terveisin Iris Tenhunen, päätoimittaja
• MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 1/2022 29 BLOGIPOIMURI ”Joskus meidän täytyy astua hulluuden syövereihin, jotta voimme koskettaa muita.” Blogilinjalla J.H. Jylkkä, 26.12. (www.tukilinja.fi) FACEBOOK FACEBOOK Kiitoksia mielettö mästi apuraha sta. ?? L.M. Kirjoittaminen on Anita Kuuselalle elämäntyö. APURAHA RUNOKIRJAAN Olin aivan pakahtua ilosta ja innosta, kun sain tietää, että minulle on myönnetty 800 euron runoilijan apuraha Tukilinjalta. Olen aiemmin julkaissut kaksi runokirjaa omakustanteina. Pienellä eläkkeellä minulla ei ole mahdollisuuksia maksaa itse niitä monia kuluja, joita kokonaisen kirjan julkaisemisesta kertyy. Kirjoittaminen on elämäntyöni. Olen aina rakastanut kirjoja ja unelmoinut oman kirjani ilmestymisestä. Olen suorittanut kirjastovirkailijan koulutuksen. Jo kypsässä iässä ollessani sairastuin viheliäiseen dystoniaan. Liikkumiseni on vaikeutunut ja sairauteni etenee pikkuhiljaa, eikä lääketiede voi tehdä enempää. Syön Levodopa-lääkettä jäykkyyteen kuusi kertaa päivässä! Kiitän Tukilinjaa siitä, että kynäilijän urani on saanut jatkua näin mainiolla tavalla. Yhteiskunta ei ole jättänyt oman onnensa nojaan erityistä apua tarvitsevaa kansalaista, vaan avaa ovia ja mahdollisuuksia jokaiselle. Vammaisuuden ei tule olla vankeus tai tuomio. Meillä vammaisillakin on potentiaalia menestymiseen, jota yhteiskunta voi tukea ja arvostaa. Kiitän ja kunnioitan Tukilinja apurahastani. Uuden runokirjani Matkalla kotiin voi tilata netistä ja lainata kirjastoista. Anita Kuusela KYSYMYS Aiot hakea Tukilinjalta apurahaa mielenkiintoiseen kurssiin. Mitä teet ensimmäiseksi? NÄIN VASTATTIIN: 1. Käyn lukemassa hakuohjeet näiltä nettisivuilta. 63% 2. Soitan Tukilinjaan ja kyselen lisää hakuprosessista. 25% 3. Kysyn sähköpostitse, mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan. 13% 4. Kirjoitan hakemuksen ja laitan sen postiin. 0%, Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 8
• BLOGILINJALLA / Jesse Hukkanen 30 Tukilinja 1/2022 ADHD tuo twistiä Todellisuudessa jatkuvalla pöydän naputtamisella, harkitsemattomilla möläytyksillä ja tehtäviin juuttumisilla oli taustalla niitä selittävä tekijä. Koen tärkeänä sen, että saan tarjota lukijoille uuden näkökulman, koska ensimmäinen ajatus tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden häiriöstä ja sen omaavasta saattaa olla kielteinen, ja ajatus sen kanssa elämisestä saattaa kuulostaa mahdottomalta. Mutta arvaa mitä! Näin ei kuitenkaan ole. VAIKKA KAIKESTA SAA ja pitää löytää positiivisia asioita, niin kiiltokuvaa tästä ei kuitenkaan saa tekemälläkään, koska kolikolla on aina kääntöpuolensa. Se vaikuttaa kaikkeen: työhön, parisuhteeseen, ystävyyssuhteisiin ja kaupassa käyntiin. Olen tässä tilanteessa sen takia, että ympärilläni on ihmisiä, jotka ymmärtävät ja tukevat minua asioissa, jotka minulle tuottavat hankaluuksia. Elämän varrella on ollut tilanteita, joissa kommunikaatio-ongelmat ovat johtaneet väärinkäsityksiin ja riitoihin. Avopuoliso on taloudessamme vastuunkantaja ja työnantaja huomaa unohteluni. Itseasiassa kirjoitan tätä tekstiä sovitun eräpäivän jälkeen, kun sain muistutuksen sähköpostiini. Avain on siis ymmärrys siitä, että en tarkoita pahaa tai tee tällaisia asioita tarkoituksella. Yritän parhaani ja toivon, että se riittää. Kiitos kun jaksoit lukea loppuun! Toivottavasti haluat kuulla minusta ja elämästäni lisää Blogilinjalla. MORO! TÄSSÄ JESSE Hukkanen, 20. Asun Tampereella ja opiskelen oppisopimuksella Legendtrick gymillä liikuntaneuvojaksi ensimmäistä vuotta. Olen avopuoliso ja tuore isä alle kolmen kuukauden ikäiselle Elia-pojalle ja perheeseemme kuuluu myös vuoden ikäinen kääpiömäyräkoira Yoda. Sain mahdollisuuden olla Blogilinjan uusi kirjoittaja. Minulle mahdollisuus on oikeastaan haaste, koska minun arkeani sävyttää ADHD eli tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden häiriö. Toivon, että tällä tavalla tietämys ja sitä kautta ymmärtäväisyys minun kaltaisia ihmisiä kohtaan kasvaa, koska diagnoosini antaa pienen twistin kaikkeen, niin hyvällä kuin pahalla. Kuvailen itseäni positiiviseksi, ystävälliseksi, energiseksi ja vilkkaaksi. Kiinnostun helposti asioista ja se näkyy, kun miettii elämääni taaksepäin. Olen harrastanut yleisurheilua, pianon soittoa, jalkapalloa, sählyä, pihatramppausta, trikkausta ja lista vain jatkuu. Viimeisimpänä mainitsemani trikkaus on tällä hetkellä intohimoni. Työni ja opiskeluni pyörii sen parissa. Saatat huomata, että yhteistä kaikille mielenkiinnon kohteille on aina ollut se, että pääsee tekemään jotain konkreettista. En siis ole ikinä kiinnostunut esimerkiksi kirjoittamisesta tai lukemisesta, koska keskittyminen ja paikallaan istuminen on minulle erittäin vaikeaa. Voit vain kuvitella, miten se vaikutti koulunkäyntiin. ELÄN HÄIRIÖN KANSSA, mutta älä ymmärrä väärin: En halua kertoa siitä, kuinka vaikeaa ja täynnä ongelmia elämäni on ADHD:n kanssa. Se ei ole heikkouteni tai virhe minussa, niin kuin moni ehkä ajattelee. Se on vahvuus ja piirre, jonka kanssa minun on pitänyt oppia elämään. Blogissani kerron elämästäni tämän ¨häiriön¨ kanssa ilman lääkkeitä. Tarkentaakseni: Minulla on lääkitys, mutta käytän sitä vain aivan välttämättömissä tilanteissa. Koen, että lääke poistaa minusta jotain, mikä tekee minusta juuri minut. Haluan kertoa tarinaani, koska se todistaa sen, että tämän häiriön voi kääntää vahvuudeksi. Mainitsi aikaisemmin, että haluan blogillani lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä. Olen itse kohdannut tilanteita, jossa koen, että minua ei ymmärretä. Sain diagnoosini vasta abivuonna lukiossa, ja ennen tätä minua pidettiin huonokäytöksisenä ja huonona oppilaana. Sain kuulla jatkuvasti käskyjä, jotka kehottivat minua keskittymään. Sain diagnoosini vasta abivuonna lukiossa, ja ennen tätä minua pidettiin huonokäytöksisenä ja huonona oppilaana. Kuka? Jesse Hukkanen, 20, Tampere Toimintarajoite ADHD. Toimenkuva Opiskelee liikuntaohjaajaksi. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla helmikuussa – maaliskuussa 2022. (www.tukilinja.fi).
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA lokakuussa ja marraskuussa 2021 PALKINTOJA KANNUSTUSAPURAHAT: VIMMA-KULTTUURIPALKINTO 2021 PETRI POIKOLAINEN Tukilinja myöntää vuosittain 5000 euron suuruisen työskentelyapurahan Vimma-vammaiskulttuuripalkinnon saaneelle taiteen tekijälle tai kulttuurivaikuttajalle. Vuonna 2021 apurahan sai näyttelijä Petri Poikolainen roolisuorituksestaan elokuvassa Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia. Vimma-palkinnon tavoitteena on palkita taidetta, joka tuo toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja herättää laadullaan positiivista huomiota. VUODEN TOIMIJAT 2021 HYPPY RY, 5 000 EUROA Apuraha kehitysvammaisten harrastajateatteritoiminnan kehittämisen kuluihin. Apurahalla hankitaan koulutusta esiintyjille ja ohjaajille sekä tuetaan Hyppy 2022 -päätapahtuman järjestämistä. NÄIN KIRJOITAT VAMMAISUUDESTA -HANKE, 3 000 EUROA Apuraha toimittajille suunnatun oppaan kirjoitusja taittokustannuksiin. Näin kirjoitat vammaisuudesta -oppaan tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja tarjota näkökulmia vammaisuudesta ja vammaisista ihmisistä kertomiseen tiedotusvälineissä. Näin voidaan konkreettisesti vaikuttaa vammaisia syrjiviin asenteisiin ja käytäntöihin mediassa ja arjessa. Opas julkaistaan sähköisessä muodossa. Työryhmään kuuluu vammaisia media-alan ammattilaisia. IKIOMA-TOIMINTA, 1 000 EUROA Apuraha näköja monivammaisten lasten kosketeltavien IKIOMA-ensikirjojen materiaaleihin. Hankkeessa kirjoja valmistetaan vapaaehtoistyönä. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2021 HARRASTAJILLE LUUMI S., VANTAA Stipendi bocciassa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. Hänen tavoitteenaan on osallistua paraboccian SM-kilpailuihin. HEINONEN A., PIRKKALA Stipendi voimisteluja ratsastusharrastuksessa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 16-vuotiaalle nuorelle, joka on vasta aloittanut lajien harrastamisen ja jolla on oppimisen haasteita. NEMVALTS A., VANTAA Stipendi sokkopingiksessä tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on näkövamma. ANTILA I., SEINÄJOKI Stipendi uppopallon varustehankintoihin 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on löytänyt itselleen mieluisen lajin uppopallosta. AUNA S., VIHTI Stipendi taitoluisteluharrastuksessa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut taitoluistelun. SIIROLA A., LAHTI Stipendi hiihtokelkan hankintaan 14-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut kelkkahiihdon viime talvena. AITTOLA V-M., LUHTAJOKI Stipendi maalivahdin varusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut näkövammaiskiekon harrastamisen ja tähtää kansainväliselle tasolle. KUMPULAINEN K., HELSINKI Stipendi vammaissulkapallon välinehankintoihin henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka tähtää lajin SM-kisoihin. AITTOLA I., LUHTAJOKI Stipendi näkövammaiskiekossa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut lajin harrastamisen lainavarusteilla. SAARENPÄÄ-KERVINEN E., OULU Stipendi ratsastusvarusteiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut kilpailemisen pararatsastuksessa ja joka tähtää vuoden 2024 Pariisin paralympialaisiin. ANTTILA A., PALOKKA Stipendi yleisurheilussa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. HINTSANEN S., ESPOO Stipendi näkövammaiskiekon varustehankintoihin 25-vuotiaalle opiskelijalle, joka on aloittanut jääkiekkoharrastuksen. YHTEISÖILLE SEINÄJOEN PELIVELJET RY Stipendi salibandykerhon välineiden ja varusteiden hankintaan urheiluseuralle, joka on käynnistänyt erityislasten salibandykerhotoiminnan. PARA RAVI-JA RATSASTUS YHDISTYS Stipendi para-ravitoiminnassa tarvittavien varusteiden hankintaan vastaperustetulle yhdistykselle. NIVALAN SAUKOT RY Stipendi soveltavan uinnin välineja varustehankintoihin uimaseuralle, joka on mukana Avoimet Ovet -hankkeessa ja aloittanut soveltavan uinnin ryhmätoiminnan. JYVÄSKYLÄN KENTTÄURHEILIJAT Stipendi yleisurheiluseuralle, joka on järjestämässä kuntosaliharrastuksen starttikurssia liikunnassa tukea tarvitseville henkilöille. OLARIN VOIMISTELIJAT RY Stipendi rytmisen voimistelun kilpailuissa ja esityksissä tarvittavien pukujen hankintaan voimisteluseuralle, joka on käynnistämässä toista erityisryhmää. Tarkoituksena on madaltaa perheiden osallistumiskynnystä tarjoamalla ryhmiin osallistuvien voimistelijoiden käyttöön puvun lainausmahdollisuus. POMPS RY Stipendi pyörätuolisquashissa tarvittavan pelituolin hankintaan mailapeliseuralle, joka haluaa tarjota lajin harrastusmahdollisuuden myös pyörätuolin käyttäjille. Tukilinja 1/2022 31 Loput syksyn Startti-apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT LOKAKUU 2022 NURMI L., IISALMI Kannettava tietokone kuntoutujalle vertaistuen ja asioinnin välineeksi. P.K., OULU Ompelukone kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. K.J., HELSINKI Apuraha studion vuokraan kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia ammattimaisesti ja on aloittamassa alan korkeakouluopinnot. SUHONEN M., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone tuetun asioinnin ja virikkeellisen vapaa-ajan välineeksi kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. P.K-P., HELSINKI Apuraha omakustannelevyn kuluihin kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen harrastus. K.K., KUOPIO Tablettitietokone opiskelun välineeksi 17-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. H.J., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee media-alalla. YLIJOKI K., SEINÄJOKI Osa-apuraha pyörätuolitanssiin soveltuvan sähköpyörätuolin hankintaan liikuntarajoitteiselle henkilölle. MÄKINEN J., SATAKUNTA Osa-apuraha sähköavusteiseen kolmipyörään henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Kunnan vammaispalvelut ei osallistu hankintaan. BORDI S., SIILINJÄRVI Kannettava tietokone, kuulokkeet ja monitoimilaite opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka kouluttautuu uudelleen korkeakoulussa. LEMETYINEN M., ÄÄNEKOSKI Osa-apuraha sähköpyörään hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Kunnan vammaispalvelut osallistuvat hankintaan. KAARNARANTA E., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja polkupyörä kuntoutujalle työhaun, työssäkäynnin ja vapaaehtoistyön välineiksi. P.E., LIPERI Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Pyöräily on hänelle työkykyä edistävä harrastus. L.S., KOTKA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon välineeksi. O.M., KAJAANI Kannettava tietokone kuulovammaiselle kuntoutujalle yhteydenpidon ja harrastustoiminnan välineeksi. H.M-R., JOENSUU Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee lähihoitajaksi. K.N., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone mediaalan opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja kielellisen oppimisen rajoitteita. Hän on perustanut valokuvausalan yrityksen. VÄÄTÄINEN T., KUOPIO Tietokone harrastamisen ja yh32 Tukilinja 1/2022 1 5 6 8 9 10 6 7 5 11 12 7 12 18 8 4 1 11 16 8 2 6 10 3 13 7 16 2 9 12 7 14 7 9 17 8 6 9 4 7 6 8 14 7 6 2 16 12 9 14 16 7 9 9 8 14 7 14 2 15 11 9 12 18 12 9 6 7 9 6 7 9 7 4 A L A S V O L A I K V V H U A O O O O I T S N A M H O A O A T A A K L Ä P U A Ä P R R K U A O A K S U L O A S A I L A S T I T O Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 1/ 2 2 2 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Nyt oli haastetta laatijallakin. Ihmettelin missä tilanteessa pääkuva on napattu. Tuon hämmästelyn yritin siirtää ratkojille tiukahkolla tehtävällä.” Lähetä ratkaisusi 31.1.2022 mennessä toimitukseen sähköpostitse (toimitus@tukilinja.fi). Ratkaisulauseet riittävät ja kommentit ristikosta ovat tervetulleita! (p.s. Kuva on lasten sambaryhmän harjoituksista.) Kertomalla tilinumerosi ja postiosoitteesi osallistut 35 euron palkinnon arvontaan. Ristikon ratkaisu ja palkinnon saaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkinnon sai Maritta PudasKoski Oulusta. Mukavia talvisäitä kaikille! R IS T IK O N 6 /2 21 R A TK A IS U J.H. ”KOUTSI JUHANI” VALI -AKHAR SORATIEN KUNNOSTUKSEEN FRANKLIN OTTELUALUSTA KIELISOITTIMIA LOPUKSI JATKOJULISTUS SIJA ISMI TYLSÄT SUSI POMOT KIRJALLINEN x2 SUKULAISPAIKKA VAHDITTAVAKIN LAULAJATAR MADISON TALEBANIEN HALLINNASSA VOI AUTONKIN POSSUT PILAANTUNUT ”8” PITÄVÄT BITEISTÄ? FARMARILLA NÄYTT. REID -SHOW ” ” DANNY OIKEASTI KIVIPIIRROS KIRJAILIJA CALVINO OLI SURREALISTI TÄMÄ RISTIKKO? KESÄISIN VIHREITÄ KAUROJEN SUKU KOFIN PUOLISO NOUSEVAT KASVIMAASTA 1. MURHAN UHRI MATERIAALI MÄÄKIJÄ TAKAAPÄIN . . . . . NYT ON MARKKINAT! NÄYTT. TIERNEY PALVOTTU LIAN KERA KASSILAN LEHMÄ! UUU UUU ISOISÄN KOTI TOISTAMISEEN JOKUSEN NIMISIÄ Meillä Risellaa edullisesti. Täällä Uncle Bens tarjoustuotteena! JAATTE TALON 11 OSAAN. KASAA OSISTA 13 ENTISTÄ PAAVIA JA LUOVUTTAJAT! MOSELIIN PANIN POIKA SAMOAA TÄÄLTÄ PUHDASTA KIERRENUOTTIA KATOTON TILA VANTAATA MUSIIKIN TYYLILAJI HARJU SEKOSI JOEKSI! MIEHIÄ MYÖS KOOLLA! LIPUA TUNTEMATON MAUSTEENA HYVIN SUOSITTU MATKUSTUSASIAKIRJA SUHOSEN NIMISIÄ VAINAJAN IHOLLE MONI VERENPAINEMITTARI AFRIKKALAISNEITO MIES, TAKAA VILLE -TUO VAUVOILLA Tukilinja 1/2022 33 S T A R A K O L O P U U R A T O S A L L I A N S S I T R I I H I K A T O O A A A T O S E T U N O J A T M U O N I O M O K A T R A S I R M A T U O T T E E T I E E P O K S I S E I P I L A T O H O T A I N I S T Ä A L U S E T T U I T T U P U K L I L A T U L I O I S A A K L A I I S I O D O T E T T U Ä I D I T K P E S Ä T R V A N K K A S E L K Ä N O J A A D U O T E L L A A A K A P I L A J I I R L A N T I A J O A S U O S I N A R O S A T A I N T E A T E A R I T E T S A T A N Ä I N I S O T A S K ”Ristikko oli mukava. Huutomerkkivihjeet olivat ihan hauskoja, kun ne hoksasi. Taas opin uusia sanoja!” Pekka Lammi, Jyväskylä ”Kyllä tässä ilta hienosti kului.” Markku Rinne, Vaasa ”Ensi alkuun vaikeahko, mutta kun alkuun pääsin niin rupesi sujumaan. Oli kiva ratkoa!” Tuulikki Nieminen, Mänttä Olipa taas oivallista ratkottavaa! Tytti Wessman, Vaasa
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA teydenpidon välineeksi kuntoutujalle. A-M.K., TURKU Kannettava tietokone ammattitaidon ylläpitämisen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hänellä on media-alan koulutus. T.P., ESPOO Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. TENHUNEN M., ESPOO Kannettava tietokone harrastustoiminnan mahdollistamiseksi kuntoutujalle, jolle musiikki on tärkeä harrastus. LINDEMAN S., KLAUKKALA Osa-apuraha kirjontakoneen hankitaan kuntoutujalle, joka harrastaa käsitöitä. HYVÄRINEN A., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi. FRICK K., HELSINKI Älypuhelin sokealle henkilölle yhteydenpidon, kodin ulkopuolella liikkumisen ja tiedonsaannin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. S.H., ETELÄ-POHJANMAA Kannettava tietokone musiikkiharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. R.N., YLIVIESKA Kannettava tietokone, apuraha lukion kertauskursseihin sekä oppikirjoja kuntoutujalle, jonka tavoitteena on suorittaa ylioppilaskirjoitukset. MARRASKUU 2022 TUISKULAHTI J., KANTA-HÄME Kannettava tietokone 14-vuotiaalle kuntoutujalle etäopiskelun ja läksyjen tekemisen välineeksi. LANKI R., KUOPIO Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Pyörän käyttö mahdollistaa itsenäisen asioinnin. D.M., KERAVA Apuraha opiskelun työvälineisiin 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee parturi-kampaajaksi. L.K., ROVANIEMI Apuraha kuntosalimaksuihin ja älypuhelimen hankintaan kuntoutujalle, joka työskentelee osa-aikaisesti tanssinopettajana. Älypuhelin toimii ohjaustyön välineenä. G.M., TURKU Apuraha uimahallin sarjakorttiin ja uimapukuun kuntoutujalle, jolle uiminen on mieluisa harrastus. R.A., POHJANMAA Apuraha työvälineisiin kuntoutujalle, joka hankkii pientä lisätuloa valmistamalla kitaroita. P.J., KUOPIO Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. K.J., VAASA Apuraha vaelluskenkiin ja rinkkaan kuntoutujalle, joka harrastaa luonnossa liikkumista. A.K., TAMPERE Apuraha musiikkialan jatkokouluttautumiseen kuntoutujalle, joka on ammatiltaan muusikko. Kouluttautuminen parantaa työllistymismahdollisuuksia. M.O., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja kuulokkeet kuntoutujalle, joka tekee työtä pienimuotoisesti kotoa käsin. KÄRKKÄINEN M., JOENSUU Tablettitietokone 5-vuotiaalle lapselle, jolla on käyttäytymisen haasteita. Tabletilla on mahdollista harjoitella kouluun valmistavia taitoja. E.I-M., TAMPERE Kannettava tietokone harrastustoiminnan ja opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. KAKKO M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntouttavan harjoittelun välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. KIRVESKOSKI H., MIKKELI Tietokone ja monitoimilaite asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, joka käyttää sähköpyörätuolia liikkumisen välineenä. F.J., TAMPERE Tietokone omakustanteisen opiskelun ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle. N.J., VARSINAIS-SUOMI Kannettava tietokone ammattitaidon ylläpitämisen ja harrastustoiminaan välineeksi kuntoutujalle, jolla on pelialan koulutus. B.K., KOKKOLA Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. T.T., AKAA Kannettava tietokone asiointiin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. SOPANEN M., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. F.T., KAJAANI Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankitaan kuntoutujalle. Hän käyttää tietokonetta opiskeluun ja harrastustoimintaan sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. A.M., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopintojen tueksi. HEDMAN H., OULU Kannettava tietokone ja äänityskalusto kuntoutujalle, jolla on media-alan koulutus. Hän on aloittamassa podcastien nauhoittamisen. 34 Tukilinja 1/2022 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2021 apurahoja ja apuvälineitä noin 622 700 euron arvosta eli noin 52 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. ÄÄNESEUDUN ILONA RY, ÄÄNEKOSKI Tietokone mielenterveysyhdistykselle, jossa se on jäsenistön vapaassa käytössä mm. asiointiin päivisin sekä iltaisin pelitietokoneena nuorten kahvilatoiminnassa. V.V., HELSINKI Osa-apuraha omakustanteisiin opintoihin näkövammaiselle henkilölle. MARTTINEN E., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa ja harrastaa musiikkia ja valokuvausta. V.S., OULUNSALO Osa-apuraha kuntoutujalle sähköavusteisen polkupyörän hankintaan. Pyörä mahdollistaa vertaistoiminnan ja kuntoutuksen, kun julkisilla kulkuneuvoilla liikkuminen on vaikeaa. A.M., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle aikuislukiossa opiskelun välineeksi. NUMMI M., HELSINKI Apuraha sähkörumpuihin kuntoutujalle, joka on aloittamassa musiikkiharrastusta. K Ä S I T Y S A A S O U J A A UR I NK O T N G Ä Y T M I E S E U L A M W I T N A S I L A S EM U T L MA T I L A L E VO T UR U T S A T S A T A T A L A S V O L A I K V V H U A O O O O I T S N A M H O A O A T A A K L Ä P U A Ä P R R K U A O A K S U L O A S A I L A S T I T O OM A D V A T E R A T A I A S T U T I L R A K E U K O V N I T A A L A S V O L A I K V V H U A O O O O I T S N A M H O A O A T A A K L Ä P U A Ä P R R K U A O A K S U L O A S A I L A S T I T O OM A D V A T E R A T A I A S T U T I L R A K E U K O V N I T A Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Loka–marraskuussa 2021 myönnettiin 152 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 110 909 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput loka– marraskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA Näin lahjoitat Saaja: Tukilinja-säätiö sr Tilinumero: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 5555 (Muistathan käyttää viitenumeroa!) Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolmin-kertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta voi estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet saattavat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinjasäätiötä auttamaan!