Tukilinja 01/2021 - Lehtiluukku.fi

TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 1 / HELMI–MAALISKUU 2021 Ihme ja Kumma sinnittelee läpi koronan s. 18 KORKEAKOULUJEN SAAVUTETTAVUUTEEN TULOSSA UUDET SUOSITUKSET S. 16 BIDEN JA VAMMAISET Erityisryhmät myötätuulessa USA:ssa s. 12 TUKILINJAN VUOSI 2020 Tukityö siirtyi etäaikaan s. 10
s. 12 Tukilinjan haasteiden vuosi Haasteina etätyö, uusi toimintajärjestelmä, muutto ja uudet nettisivut. s. 18 Ihme ja Kumma selätti koronan Mitä kuuluu uraauurtavalle työllistämistoiminnalle? s. 22 Varttimailin valtiaaksi Jani Aittokallio päätti ryhtyä drag race -kuskiksi. s. 24 Tukitori Työllistä tilaamalla Aulan ja Rivakan tuotteita. s. 24 Tukipointti Koulutie alkuun toimivilla laitteilla. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2020. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua-sarjakuva TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2021 59 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 30 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa s. 6 Miten etenee Suomen malli? Suomeen puuhataan julkista työllistämisorganisaatiota osatyökykyisille. s. 7 7 kysymystä ihmisoikeusvastuusta Vastaajana Eero Yrjö-Koskinen Keskuskauppakamarista. s. 10 Biden tukee vammaisia Ratifioiko USA vihdoin YK:n vammaissopimuksen? s. 16 Ovet auki korkeakouluihin? OPM tekee korkeakouluille saavutettavuussuunnitelman. s. 21 Virtaamo työllistää Vantaalla Liisa, Pauli ja Irene pääsivät työelämään työvalmennuksen tuella. IHMISET s. 14 Leivän syrjään kioskiyrittäjänä Jaana Heino valmistui yrittäjäkoulutuksesta. s. 11 Tulilinjalla Kolumnistina aloittaa Heidi Finnilä. s. 30 Blogilinjalla Vierasbloggarina esittäytyy Kristiina Näkkäläjärvi. TUKIKOHTEET s. 8 Kavereiden kanssa pelimaailmaan Tukilinja tuki vammaisten nuorten peliryhmää. Saamelaisia tunnelmia Blogilinjalla! Hymyile, Peppi, tehdään sinusta sometähti! 2 Tukilinja 1/2021 Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 25. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 Paino: Arkmedia Oy. . Kansikuva: Riitta Skytt.
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.4.2021 Tukilinja 1/2021 3 Nämä ovat onnistuessaan ns. gamechangereita – pelikenttää muuttavia uudistuksia. Muutosten vuosi alkoi TÄNÄ KEVÄÄNÄ tapahtuu koronauutisten taustallakin paljon. Siirryimme juuri aikaan, jolloin jokainen nuori velvoitetaan hankkimaan toisen asteen koulutus. Korkeakoulut saavat ensimmäistä kertaa saavutettavuussuositukset (s. 16), joten sinne on kohta realistisempaa mennä opiskelemaan toimintarajoitteisena. Hallitus valmistelee pitkästä aikaa isointa muutosta osatyökykyisten työllistämistoimiin: yhtenäistä välimarkkinoiden työsuhdemallia (s. 6). Nämä ovat onnistuessaan ns. gamechangereita – pelikenttää muuttavia uudistuksia. OLI MEIDÄN jo aikakin muuttua. Viime marraskuisessa tiedotteessaan YK:n vammaissopimuksen toimeenpanosta yhdenvertaisuusvaltuutettu otti sekä työelämän että korkeakoulujen tilanteen esiin. Valtuutettu edellytti korkeakoulujen toiminnan saavutettavuuden lisäämistä niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin ja totesi, että vammaisten henkilöiden työllistymiselle on Suomessa rakenteellisia esteitä, jotka voi lukea syrjinnäksi. Asennemuutoksen ohella valtuutettu suositteli poikkihallinnollisia uudistustoimia, anonyymia työnhakua ja positiivista erityiskohtelua työnhaussa. KERROMME TÄSSÄ lehdessä, miten koronavuosi koetteli yhtä tukikohdettamme, kuntouttavaa salolaista tukiyhteisöä Ihme ja Kummaa (s. 18). Epidemia myllersi kyllä omaakin työvuottamme: Apurahoja jaettiin pääosin etänä juuri uusituilla työohjelmistoilla, ja jos joku ei vielä osaa kokoustaa tai tehdä lehtihaastatteluja nettiyhteydellä, meiltä voi kysyä. Lisäksi muutettiin toimisto ja uusittiin nettisivut (s. 12). Tutkimme lisäksi, miten ihmisoikeusvastuun käsite liittyy vammaisten asiakkaiden ja työnhakijoiden huomioimiseen (s. 7) ja miten dramaattinen vallanvaihto heijastuu amerikkalaisten vammaisten elämään (s. 10). Tutustumme myös aitoon automieheen ja drag race -harrastajaan Jani Aittokallioon Perniöstä (s. 22). INNOSTAVAA KEVÄTTALVEA kaikille koronasta huolimatta! Toivottavasti lumi pysyy maassa edes muutaman viikon, sillä olen vihdoin saanut hankittua ikiomat karvasukset. Nähdään toivottavasti ladulla! Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja TEATTERIA RAJALLISUUS Kansallisteatterissa nähdään keväällä Reko ja Tina Lundánin teoksiin pohjautuva, Jussi Tuurnan musiikin kehystämä teos Tunnit, viikot, kuukaudet, jonka aiheena on elämän rajallisuus. Esitys toteutetaan yhdessä Tampereen teatterin kanssa, jonne se siirtyy syksyllä. Kati Kaartisen käsikirjoittaman uutuuden ohjaa Tuomas Rinta-Panttila. Pääosissa ovat Petra Karjalainen ja Timo Tuominen. UUSI TEATTERI Muualta tulleet esiintyvät taiteilijat perustavat Helsinkiin kansainvälisen teatteriryhmän nimeltä New Theatre Helsinki. Suomessa elää jo monimuotoinen kansainvälinen yhteisö, joka ei ole edustettuna perinteisissä laitosteattereissa tai niiden ohjelmistoissa. Tavoitteena on luoda uudelle teatterille ohjelmisto, joka heijastaisi tätä monikulttuurista todellisuutta. Perustajiin kuuluvat esimerkiksi Marjo-Sisko Lindstedt, Sadjad Shokoohi, James Lórien MacDondald ja Maija Karhunen. PÄTEVÄÄ AUTISMIKUVAUSTA Autismikirjoon kuuluvasta pojasta ja hänen perheestään kertovaa, BBC:n tuottamaa brittisarjaa Poika, joka katosi musiikkiin (The A Word, 2016–20) on kehuttu paitsi erinomaisesta näyttelijäntyöstä, myös tavasta käsitellä lapsen autismia osana perhe-elämää. Sarjasta on tekeillä spinoff–sarja, jossa käsitellään perheen vanhempien Ralphin ( Christopher Eccleston) ja Katien parisuhdetta. Myös jatkosarjan käsikirjoitustiimissä on mukana vammaisia kirjoittajia. Vimma-palkinto sarjakuvalle Kynnys ry myönsi vuoden 2020 vammaiskulttuuripalkinto Vimman Tiitu Takalolle hänen sarjakuvaromaanistaan Memento mori. Teos kertoo Takalon sairastumisen tarinan. Palkintoon kuuluu Tukilinja-säätiön lahjoittama 5000 euron työskentelyapuraha. Palkintoperusteluissa todetaan, että Takalo kuvaa vaikeasti sanoitettavaa aivoverenvuotoon sairastumista, kriisiä ja toipumista tavalla, josta tulee lukijalle ihmisyyttä vahvistava kokemus. Kaunis ja pelkistetty piirroskuvitus tukee tarinaa ilmaisuvoimaisesti ja vaikuttavasti. Yllättynyt Takalo kommentoi palkintoa tuoreeltaan: ”Tämä palkintohan on tosi hieno juttu! Työskentelyapuraha mahdollistaa tulevan sarjakuvan parissa työskentelyn. Voin keskittyä piirtämiseen eikä tarvitse tehdä muita töitä elättääkseen itsensä. Minulle ei jäänyt aivoverenvuodosta mitään pysyvää vammaa, ja välillä tässä on ollut vähän sellainen selviytyjän syyllisyydentunto, että olenko kärsinyt tarpeeksi ja onko minulla oikeutta käsitellä tätä aihetta. Juteltuani ihmisten kanssa olen kuitenkin ymmärtänyt, että Memento morin tarina on koskettanut monia.” Kunnia-Vimmoista toisen sai tv-sarjan Sekasin ympärille kehittynyt, nuorten mielenterveystyötä tekevä chat-toimintayhteisö, joka osoitti pandemiaoloissa tarpeellisuutensa. Loitsu-Vimma myönnettiin laulaja Riikka Hänniselle hänen esityksistään Voice of Finland -ohjelmassa. Raatiin kuuluivat Taru Perälä (Kynnys ry), Riku Ryynänen (Kulttuuriyhdistys Eucrea), Iris Tenhunen (Tukilinja), Aleksis Salusjärvi (Suomen arvostelijain liitto) sekä Outi Salonlahti (Kulttuuria kaikille). Duudsonit lähettiläinä Potilasjärjestö Mielenterveyden keskusliitto valitsee joka vuosi Hyvän mielen lähettilääkseen henkilön, joka edistää toiminnallaan mielen hyvinvointia. Tämän vuoden lähettiläiksi on nimetty esiintyjäryhmä Duudsonit – Jukka Hildén, Jarno Laasala, Hannu-Pekka Parviainen ja Jarno Leppälä. Tämä hulvaton nelikko puhuu avoimesti hyvinvoinnin haasteistaan sekä rohkaisee muitakin pitämään itsestään huolta ja pyytämään häpeilemättä apua. Duudsonit voi bongata MTV:n viihdeohjelmasta Duudsonit tuli taloon, jonka uusintana nähtävällä 4. tuotantokaudella aiheina ovat mm. koulukiusaaminen, ennakkoluulot, ylivilkkaat lapset, ylisuorittaminen ja huono itsetunto. SIAN ELOKUVA AUTISMISTA Australialainen pop-artisti Sia on joutunut väittelyyn autismiyhteisön kanssa puolustaessaan tänä vuonna ensi-iltaan tulevaa elokuvaansa Music. Sen päähenkilö on autismikirjoon kuuluva teini-ikäinen, jota esittää Sian tanssijana toimiva Maddie Ziegler. Autismikirjoon kuuluvat epäilijät ovat kyseenalaistaneet hänen kykynsä asettua elokuvassa autistisen henkilön asemaan ja vaatineet, että elokuvan teossa käytettäisiin kirjoon kuuluvien henkilöiden asiantuntemusta. 4 Tukilinja 1/2021
Tik-Tokissa kuohuu taas Pandemian iskiessä lyhytvideosovellus TikTokin suosio räjähti. Myös yhteiskunnan jakolinjat ja salaliittoteoriat levisivät palveluun. TikTokista löytyy nyt liuta nuoria, jotka faktoja kaihtaen väittävät, ettei Helen Keller oikeasti voinut olla kuurosokea. Miten hän niin vammaisena olisi pystynyt hankkimaan akateemisen pätevyyden, kirjoittamaan tärkeitä teoksia ja vaikuttamaan maailmaan? Etteivät tällaiset ableistiset (= vammaisia vähättelevät) asenteet yksin pääsisi mellastamaan, sovelluksesta löytyy suosittuja vammaisia sisällöntuottajia, jotka kertovat viihteen seassa asiaakin. Tsekatkaa vaikkapa @wheelierin, @crutches_and_spice, @gentask tai @kellyandfa. Kotimaisista kannattaa tutustua vaikkapa @eurohoo-nimimerkkiin, jonka takaa löytyy näyttelijä Eero Herranen. Uusi autistivaikuttaja 16-vuotias, autismikirjoon kuuluva Dara McAnulty on noussut Iso-Britanniassa suosioon luonnonsuojelun puolestapuhujana ja laadukkaana kirjailijana. McAnultya on verrattu mielipidevaikuttajana Greta Thunbergiin, joka myös kuuluu autismin kirjoon. McAnulty on pohjoisirlantilainen luonnontieteen harrastaja, kirjoittaja ja luonnonsuojeluaktiivi, joka on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt saada jo RSPB-mitalin (aiempiin saajiin kuuluu mm. David Attenborough) ja voittaa vuoden 2020 luontoaiheisen Wainwright-kirjallisuuspalkinnon. Häneen voi tutustua esimerkiksi BBC Soundin podcastissa 1800 Seconds on Autism. Saavutettavia pelejä Jos olisit näkövammainen, haluaisitko pelata sokeille tehtyä peliä vai samaa peliä kuin kaikki muutkin? Tietysti jälkimmäistä, kertoi Ylen radio-ohjelmassa Kulttuuricocktail syyskuussa puhunut sokea porilainen pelituottaja Felicia Prehn. Hän luennoi usein pelien saavutettavuudesta, josta tulee uuden EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä todellisuutta 2025. Muutos asenteissa on Prehnin mukaan ollut viime vuosina huomattava. Samassa ohjelmassa pelisuunnittelija Emma Varjo suositteli saavutettavuuden virstanpylväänä peliä The Last of Us Part 2. Moni sokea pelaaja on hänen mukaansa ostanut konsolin vain tämän pelin vuoksi. K U V A : V E S A L IN N A PALKINTOJA Taiteilijoiden yhdenvertaisuutta vahvistava Vertaistaiteilijat-hanke palkittiin Kettukin Vuoden 2020 taideteko -palkinnolla taidealan työvalmennuksen toimintamallin kehittämisestä. Hanke on edistänyt erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia ja asemaa taideinstituutioissa. Kuvassa nähdään hankkeen residenssitaiteilijoita. Vuoden taiteilijaksi 2021 Kettuki valitsi espoolaisen Joannis Clementidesin, joka työskentelee Autismisäätiön Vallilan taidestudiossa. Kuuloliitto valitsi puolestaan vuoden 2020 Selkeä puhuja-palkinnon saajaksi tv-toimittaja Rosa Kettumäen. KAARISILLAN MEKOT Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden toimintakeskus Kaarisilta julkisti viime vuoden lopulla yhteistyömalliston suomalaisen vaatevalmistaja Vimman kanssa. Keväisten mekkojen kangaskuosit ovat peräisin kahden taiteilijan, Saija Seppälän ja Anna-Maija Laukkasen, herkistä teoksista. Mallisto löytyy Vimman nettikaupasta. KATARINA TUBETTAA TOURETTESTA 19-vuotias lukiolainen Katariina Räikkönen on turkulainen somevaikuttaja ja Plan-aktivisti, joka tekee omaa YouTube-kanavaa ja lyhytvideoita Tiktokiin (@sipuli. on.pahaa). Hän on esiintynyt paljon julkisuudessa ja YouTube-videoita on katsottu parhaimmillaan 28 000 kertaa. Räikkösen aiheina ovat neurologiset häiriöt, etenkin Tourette, mutta myös ADHD ja OCD eli pakko-oireinen häiriö. Tuorein video kertoo siitä, miten Tourette on vaikuttanut hänen koulunkäyntiinsä ja opiskelusuunnitelmiinsa. Tukilinja 1/2021 5
6 Tukilinja 1/2021 AJANKOHTAISTA Suomen malli syntymässä Ruotsissa välityömarkkinamalli on käytännössä sama asia kuin valtiollinen välitystyönantaja Samhall. Suomeen perustetaan nyt oma yhtenäinen työllistämismalli osatyökykyisille. täntöjä kotimaasta ja muualta”, hän painottaa. Myös yhteiskunnalliset yritykset tulisi nivoa osaksi välityömarkkinamallia. ”Kokonaisvaltaiseen toimintamalliin voidaan toki rakentaa lisäksi eri palasia esimerkiksi tukemaan kehitysvammaisten henkilöiden siirtymistä avotyötoiminnasta työsuhteiseen työhön.” Rahoitus riittäväksi ”Keskeisin tavoite on tietenkin se, että osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt työllistyvät huomattavasti aiempaa paremmin työsuhteeseen. Myös palvelujärjestelmän rakenteiden kehittäminen ja avoimen työmarkkinan työnantajien valmiuksien ja asenteiden kehittäminen ovat asioita, joihin mallilla voi ja pitää vaikuttaa”, toteaa Lindberg. Tärkeää on myös varmistaa riittävä rahoitus mahdollistamaan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta. Tässä Ruotsin Samhall-malli toimii esimerkkinä. ”Ruotsi on tunnettu aktiivisesta työllisyyspolitiikastaan, ja siellä on perinteisesti panostettu osatyökykyisten työllistymiseen myös rahallisesti hyvin merkittävästi.” Lindberg toivoo, että työsuhteiden rahallisessa tuessa kiinnitetään huomiota paitsi vuosittain käytettävään rahamäärään, myös työllistämisen ajalliseen kestoon. Valtion ja kuntien tulisi myös ottaa nykyistä suurempi vetovastuu sosiaalisesta työllistämisestä. ”Tässä on syytä huomioida julkisten hankintojen avulla työllistyminen”, Lindberg linjaa. Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg linjasi, mitä Suomen mallissa kannattaa tarkkailla. Asiakas lähtökohdaksi Hän nostaa esiin vielä yhden näkökohdan: Kun palveluja muotoillaan, on tärkeää ottaa järjestötoimijat ja kokemusasiantuntijat kehittelyyn mukaan. Ilman asiakaslähtöisyyttä ei vaikeasti työllistyvien työllistämispalvelusta saada toimivaa. Hän kiittelee vielä Tukilinjan aiheesta tekemää artikkelia lehdessä 5/2020. Sitä on kuulemma konkreettisuutensa ja selkeytensä vuoksi käytetty monissa asiaa esittelevissä seminaareissa. Artikkeli löytyy lehden nettiarkistosta. Toinen hyvä lähde aiheeseen on Soste ry:n parin vuoden takainen selvitys Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut (3/2019). Netistäkin löytyvässä julkaisussa esitellään ne raamit, joiden pohjalta kehittelyä on Lindbergin mukaan edelleen hyvä jatkaa. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vatesin kuvapankki TYÖMINISTERI TUULA Haatainen nimitti syyskuussa 2019 Tullin pääjohtajan Hannu Mäkisen selvittämään osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallia. Valmista pitäisi tulla helmikuussa 2020. ”Työmarkkinoilla pitää pystyä hyödyntämään paremmin kaikkien ihmisten osaamista. Selvitystyön tarkoituksena on ollut rakentaa konkreettinen toimintamalli, jonka avulla osatyökykyisten työllistyminen helpottuu”, linjaa ministeri Haatainen. Selvitysmies Mäkinen on tehnyt yhteistyötä eri ministeriöiden kanssa apunaan sihteeristö. Raportti ehdotuksineen oli tarkoitus julkistaa helmikuun alussa, mutta julkistaminen siirtyi loppukuulle. Helppoa uuden mallin luominen ei näytä olevan. Tavoitteena palkkatyö Suomen mallissa on tarkoitus hyödyntää Ruotsin Samhall AB:n ja Suomen aiemman työpankkikokeilun kokemuksia. Osatyökykyisten työllisyyttä edistävä Vates-säätiö on vammaisjärjestöjen ohella osallistunut mallin kehittämiseen ehdotuksillaan. Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg korostaa, että Suomen välityömarkkinamallin tulisi olla tarvelähtöinen ja kokonaisvaltainen. Siinä pitäisi huomioida asiakkaiden koko kehityskaarensa aikana tarvitsemat palvelut koulutuksesta ja kuntoutuksesta työmarkkinoiden siirtymäpalveluihin, työhönvalmennukseen ja työpaikkojen luomiseen. ”Malli kannattaa rakentaa nykyisen järjestöja kuntapohjaisen toimijaverkoston pohjalta hyödyntäen aiempia hyviä ratkaisuja ja käy
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Keskuskauppakamari Ihmisoikeusvastuu yritystoiminnassa Keskuskauppakamari laati jäsenyrityksilleen ihmisoikeussitoumuksen. Kyselimme sen tavoitteista ja sisällöstä Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskiselta. Tukilinja 1/2021 7 ARVOKETJU = Käsite, joka kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. 1. Mitä yritysten toiminta-alueita ihmisoikeusvastuu koskee? ”Keskuskauppakamarin laatima Ihmisoikeussitoumus tarkastelee yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia koko arvoketjun osalta. Siinä keskitytään erityisesti kahdeksaan teemaan, joita ovat: 1) Oikeus elämään ja oikeus terveyteen 2) Henkilökohtainen turvallisuus – ei häirintää, ahdistelua tai kiusaamista 3) Syrjimättömyys 4) Työn ja perheen yhdistäminen 5) Yksityisyyden suoja 6) Orjatyön, pakkotyön ja ihmiskaupan kielto 7) Kielletty lapsityö 8) Ammattiyhdistystoiminnan mahdollistaminen.” ”Toimitusketjuja tarkastellaan koulutuksessa lähinnä hengen ja terveyden suojan, työn teettämisen, lapsityön kiellon sekä ay-toiminnan mahdollistamisen kannalta.” 2. Miten tasavertaisuuden ja syrjimättömyyden noudattaminen yrityksen arjessa tapahtuu? ”Työntekijöille taataan ihmisoikeudet ilman heidän ominaisuuksiinsa perustuvaa syrjintää. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi sukupuoli, etninen tausta, kieli ja uskonto.” ”Epäkohtia voi esiintyä esimerkiksi rekrytointitilanteessa sekä palkkauksessa ja etenemismahdollisuuksissa.” 3. Miten ihmisoikeusvastuuseen sitoudutaan ja sen noudattamista valvotaan? ”Ensimmäisenä vuonna täytetään hakulomakkeet. Niissä tarkastellaan yrityksen toimintaa ja tuotteita, ihmisoikeusriskejä, yrityksen johdon sitoutumista sekä työntekijöiden osallistamista ja ihmisoikeuskoulutusta.” ”Toisena vuonna tietoja päivitetään ja raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta ja uusista suunnitelmista. Samalla täytetään loput hakulomakkeet, joissa tarkastellaan viestintäsuunnitelmaa, tavoitteita ja mittareita sekä mahdollisia korjaavia toimenpiteitä.” ”Järjestelmään sitoutunut yritys raportoi edistyksestä vuosittain Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnalle. Lautakunta myöntää sen perusteella yritykselle käyttöoikeuden Ihmisoikeussitoumusta koskevaan tunnukseen.” 4. Mitä Keskuskauppakamarin koulutus ihmisoikeuksista sisältää? ”Koulutuksissa käydään läpi yritystoiminnan vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen sekä kansainvälisiä sitoumuksia ja ohjeita. Kouluttajina toimivat Merja Pentikäinen ja Hanna Liappis, jotka ovat alansa johtavia asiantuntijoita Suomessa.” 5. Millaisissa työtehtävissä toimiville koulutus on suunnattu? ”Kaikille yrityksen vastuullisuuskysymysten kanssa toimiville työntekijöille. Asiantuntijoiden ohella koulutukset on suunnattu yritysjohdolle, johon kuuluvien on allekirjoitettava ihmisoikeuksia koskevat vuosiraportit.” 6. Mistä näkee, ovatko yrityksen arvot enemmän mainoshelinää kuin syvällinen lähtökohta ja toimintaperiaate? ”Yrityksen vastuullisuusraportointi kertoo yleensä, missä määrin aihepiiriin on sitouduttu. Oleellista on, että vastuullisuustyötä tehdään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Näin varmistetaan, ettei jokin oleellinen aihepiiri tai toimintamuoto jää vastuullisuustarkastelun ulkopuolelle.” 7. Vammaisten kannalta juuri saavutettavuus ja esteettömyys ovat olennainen osa ihmisoikeuksia. Miten ne on huomioitu? ”Saavutettavuus ja esteettömyys kuuluvat syrjimättömyyden piiriin. Pyrimme järjestämään koulutukset tiloissa, jonne on pääsy myös liikuntarajoitteisilla.” 8. Kuuluuko yrityksen ihmisoikeusvastuuseen myös valmius palkata työntekijöitä, joilla on rajoite tai vamma? ”Ihmisoikeussitoumus pyrkii varmistamaan, että yrityksen toiminta ja hankintaketju täyttävät sekä kansainväliset että Suomen ihmisoikeuksia ja sosiaalista vastuuta koskevat vaatimukset. Vajaatyökyisten palkkausta edistävät toimet täydentävät niitä, mutta eivät kuulu varsinaisesti tämän järjestelmän piiriin. Kukin työnantaja voi kuitenkin halutessaan lisätä nämä toimet oman Ihmisoikeussitoumuksensa tavoitteiden joukkoon.” Eero Yrjö-Koskinen Vastuullisuusasiantuntija Keskuskauppakamari
UNELMAT TODEKSI Digipeliryhmä Mahdollisuus lapselle ry:n harrastustoimintaa pääkaupunkiseudulla. Tarkoitettu Erityisnuorille ja nuorille aikuisille diagnooseista riippumatta. Tukilinjan apuraha Yhteisöapuraha 1000 euroa tietokoneen osiin ja pelitapahtumaan osallistumiseen. Kavereiden kanssa PELIMAAILMAAN 8 Tukilinja 1/2021 Pelaamisessa monia kiehtoo toiminnallisuus ja kilpailun jännitys. Osa pelaajista sortuu kuitenkin agressiiviseen käytökseen myös kanssapelaajia kohtaan.
”Koska en voi vetää ulkona kahtasataa, e-urheilu kiinnostaa.” Tukilinja 1/2021 9 LAN = Local Area Network eli paikallisverkko. Lan-tapahtumissa kokoonnutaan harrastamaan ja pelaamaan omilla tietokoneilla, jotka liitetään samaan verkkoon. Digipeliryhmässä peliharrastuksen voi aloittaa turvallisesti. TEKSTI Pinja Eskola M ahdollisuus lapselle ry:ssä tarjotaan erityistä tukea tarvitseville nuorille harrastusmahdollisuuksia. Yhdistyksen digipeliryhmässä pelataan nuorten kiinnostuksen mukaisia pelejä pienryhmissä, joissa tuen tarve on otettu huomioon. Idea lähti siitä, kun huomattiin ettei erityistä tukea vaativille pelaajille ollut omaa pelaajayhteisöä. Kiinnostuneita etsittiin ryhmään sekä yhdistyksen piiristä että somekanavien kautta. Tukilinja tuki ryhmän perustamista apurahalla. Kyselimme peliryhmän ohjaajalta ja osallistujalta, miten toiminta on korona-aikana lähtenyt alkuun. Laaja haarukka Mahdollisuus lapselle -yhdistyksen nimestä huolimatta peliryhmän ikähaarukka on laaja: vanhin osallistuja on 44-vuotias. Ohjaaja Elja Kaartinen kertoo, että vaikka ryhmään ei ole ikärajaa, pelien ikärajoja kuitenkin noudatetaan. Ryhmän toisena ohjaajana toimii yhdistyksen Kunnon huoneen toiminnasta vastaava fysioterapeutti Teemu Luodekari. Harrastustoimintaan osallistuminen ei yhdistyksessä edellytä mitään tiettyä diagnoosia. Ryhmän jäseniltä odotetaan lähinnä kiinnostusta peleihin sekä harrastamisen perusedellytyksiä, kuten reaktionopeutta. Tulevat ryhmät muodostuvat ikäja taitotason pohjalta. “Digipeliryhmässäa olemme päättäneet pitää maksimimäärän kuudessa henkilössä, jotta voimme tarjota laadukasta ohjausta”, kertoo Mahdollisuus lapselle -yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Mari Laitila. ”Otamme mielellämme yhteydenottoja vastaan ja tapaamme aina henkilökohtaisesti, jotta voimme suunnitella kullekin sopivan toiminnan ja ryhmän.” Korona siirsi alkua Ensimmäisen ryhmän oli tarkoitus alkaa syksyllä 2020, mutta korona pisti kapuloita rattaisiin. Ensin kokeiltiin etäpelailua, mutta toimivaksi ideaksi todettiin kuitenkin yhteen kokoontuminen. Startti siirtyi keväälle. Tukilinjan apurahalla on jo ostettu tietokoneen osat, joista on tarkoitus yhdessä kasata toimiva tietokone. Monelle tietokone on vain musta boksi, joten kokoaminen näyttää, mistä laite koostuu. Samalla opitaan kärsivällisyyttä ja tiimityöskentelyä. ”Itse kokosin viikko sitten tietokoneen. Joutui siinä omia hermoja jäähdyttelemään, mutta työ palkittiin”, Elja Kaartinen toteaa. Ryhmän on tarkoitus myös osallistua tiiminä pelitapahtumaan ja käydä tutustumassa uusiin peleihin Oodi-kirjastossa. Yhteispeli kiehtoo Mikä nuoria peleissä sitten kiehtoo? ”Koska en voi vetää ulkona kahtasataa, e-urheilu kiinnostaa”, toteaa ryhmän jäsen Kasper empimättä – ajan hengessä Zoom-yhteyden välityksellä. Ryhmässä on tarkoitus pelata tavoitteellisesti eli osallistua netissä joukkuepeleihin. Mikäli 14-vuotiaalla Kasperilla olisi yksin päätösvalta, ryhmässä pelattaisiin esimerkiksi Battle Royalea tai Fortnitea. Jo kolmevuotiaana pelit löytäneen Kasperin suosikkeihin kuuluu myös Mario Party. Kun päästään aloittamaan, on ensimmäisessä ryhmässä viisi nuorta ja kaksi ohjaajaa, jotka osaavat koulutuksensa puolesta kohdata erityisryhmiä. Ohjaajista Elja ”tulee pelien maailmasta.” Pelit opettavat Vaikka digipelaamisen suosio on tunnustettu, elää niidem ympärillä yhä harhaluuloja. Merkittävin niistä on se, että pelaaminen olisi vain hauskanpitoa, josta ei opita mitään. Näin ajattelevat voivat rajoittaa lastensa pelaamista, vaikka siihen ei olisi varsinaista syytä, kuten peliaddiktio. ”Ajatuksen siitä, että pelit ovat ajanhukkaa, voi heittää romukoppaan!”, Kasper toteaa. Sekä Kasperin että Eljan mielestä pelaaminen kehittää monia taitoja, kuten keskittymiskykyä, yhteistyötaitoja ja kykyä noudattaa sääntöjä. Tiimipeleissä pahin virhe onkin Kasperin mukaan ”lähteä sooloilemaan” eli tehdä jotain, mikä ei sovi tiimin strategiaan. Pelatessa kartuu myös kielipää niilläkin, jotka kokevat kouluenglannin kuivaksi. Kasper kertoo olevansa itse yksinpelien ystävä, mikäli voi valita, työskenteleekö tehtävissä yksin vai muiden kanssa. Aloittelevalle pelaajalle tiimit ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvä lähtökohta: Tiimi turvaa selustan ja untuvikko oppii kanssapelaajilta. Hän muistuttaa vielä, että maalaisjärjen käyttö on pelissä kuin pelissä sallittua. ”Älä vie mitään puista tulivuoreen”, Kasper summaa. Varo solvaamista Pelit voivat koukuttaa ja kun pelataan intohimolla, saatetaan käyttäytyä epäasiallisesti ja vähätellä toisten pelaajan taitoja tai ominaisuuksia – sukupuolta, etnistä taustaa, ikää, pelitaitoja tai ääntä. Eniten ikäviä kommentteja kokevat tytöt ja naiset, rodullistetut sekä nuoret pelaajat. Tosiasia on, että myös vammaiseksi haukkuminen on nuorten keskuudessa kohtalaisen tavallista. Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hanke pyrkii muuttamaan digipelaamisen ja e-urheilun käytäntöjä turvallisemmiksi. Hankkeen selvityksen mukaan 90 prosenttia pelikyselyyn vastaajista oli havainnut pelatessaan vihapuhetta ja 70 prosenttia joutunut sellaisen kohteeksi. 90 prosenttia toivoi, että häirintään puututtaisiin. Osa vastaajista koki kuitenkin solvaamisen kuuluvan pelikulttuuriin. Ryhmä tuo turvaa Kasper kertoo, ettei ole itse kokenut peleihin liittyvää syrjintää. Heti perään hän kuitenkin toteaa, ettei siihen ole ollut mahdollisuuksiakaan: ”Elän kuplassa. En juurikaan pelaa muiden kanssa, ainakaan puhekontaktissa.” Uudessa digipeliryhmässä pelaaminen on turvallista, sillä kaikki ovat samassa veneessä – jokainen on jotenkin poikkeava. Olispa joku apuna...
10 Tukilinja 1/2021 Biden tukee vammaisia TEKSTI Sanni Purhonen YHDYSVALTAIN TUOREEN presidentin Joe Bidenin änkytys nousi useasti otsikoihin niin vaalikampanjan aikana kuin virkanimityksen lähestyessä. USA:n helposti sirkusmaiseksi yltyvää vaalitaistoa käytäessä häikäilemättömät keinot ovat tunnetusti sallittuja. Kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, ettei Donald Trumpin tiimi aikaillut haukkuessaan kaikkien aikojen vanhinta vastaehdokastaan seniiliksi tai pilkatessaan tämän puheita. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä loanheitosta. Myös muut kuin trumpilaiset mediat ovat ajoittain kiinnittäneet huomioita Bidenin puheen hitauteen ja samalla pohtineet jopa tämän kognitiivisia kykyjä. Trumpin aiheuttaman kuohunnan jälkeen Valkoiseen taloon halutaan nyt kaikella tapaa tasainen isäntä. Myös muualla kuin Yhdysvalloissa Bidenin änkytys on huomioitu mediassa, Suomessa laajalti esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Puheenvuoroissa on kuitenkin muistutettu, että Bidenin ajoittaisen takeltelun taustalla on monesti ollut hänen änkytyksensä. Valtapeliä vai avoimuutta? Presidenttiydessä pelataan mielikuvilla. Yhdysvaltain johdossa on kerran ollut vammainen poliitikko – polion sairastanut Franklin D. Roosevelt (1882–1945). Hän oli kuitenkin äärimmäisen tarkka siitä, ettei vahingossakaan tullut valokuvatuksi pyörätuolissa. Eihän maan johtajan sopinut vaikuttaa heikolta. Rooseveltiin verrattuna Biden on uuden ajan johtaja, josta on avoimuudellaan tullut positiivinen esimerkki lukuisille muille änkyttäjille. Hän on kuvaillut julkisesti, miten koulupoikana jännitti ja häpesi luokan edessä esiintymistä. Pelkonsa hän voitti muun muassa kuuntelemalla äitinsä neuvoa harjoitella puhumista runojen avulla. Näiden presidentinvaalien aikana Biden myös tapasi änkyttäjiä, esimerkiksi erään teinipojan ja tämän isän. He kävivät yhdessä läpi, miten Biden oli suunnitellut puheensa hengityspaikat ja tauot änkytykseltä välttyäkseen. Esikuva on tärkeä Teksasilainen aktivisti ja toimittaja, itsekin änkyttävä José Ralat toivoo Bidenin tuovan puhevaikeutensa jatkossa esille entistä rohkeammin. ”Änkyttäminen on yksi kommunikaation muoto. Se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Bidenin esimerkki on todella inspiroiva varsinkin lapsille. Kun yhä useampi änkyttävä henkilö uskaltautuu kameran eteen, ymmärretään ettei koko asiassa ole mitään ihmeellistä”, Ralat muistuttaa. Bidenin kampanja on kokonaisuudessaan saanut kiitosta vammaisten äänestäjien ja henkilöiden laajasta huomioinnista. Vaalitulosten ratkettua Biden muisti myös puheessaan kiittää vammaisia äänestäjiä omana ryhmänään. Kerta on ensimmäisiä ellei ensimmäinen, kun voitonpuheessa on näin tehty. Virkanimityksiä odotellaan Vammaisaktivistit kiittävät nyt myös Bidenin hallinnon vammaisasioihin liittyviä suunnitelmia, kuten luvattua vammaispolitiikan johtohenkilön nimitystä Valkoiseen taloon sekä vammaisten parempaa huomioon ottamista koronapandemian hoidossa. Barack Obaman hallinnon aikana vammaisasioiden kansainvälisenä erityisneuvonantajana toimi vammaisaktivisti Judith Heumann. Virkaan ei Trumpin kaudella nimetty ketään. Monet toivovat nyt tämänkin vammaisten henkilöiden edustajan nimittämistä Bidenin hallintoon, josta on luvattu tehdä kaikin tavoin monipuolista. Yhtenä mahdollisena nimenä – jopa ministeriksi – on nostettu tupla-amputoitu senaattori Tammy Duckworth. Kun muistellaan Donald Trumpin virkakautta ja sen suhtautumista vammaisiin henkilöihin, mieleen tulee lähinnä tapaus, jossa Trump pilkkasi vammaisen journalistin pakkoliikkeitä. Kävi Bidenin hallinnon nimityksissä miten tahansa, selvää on, että Yhdysvaltojen vammaispoliittisessa keskustelussa on kääntynyt uusi lehti. Joe Bidenin kampanja on saanut kiitosta vammaisten äänestäjien ja henkilöiden laajasta huomioinnista. Presidentti Obama yritti kahdesti ratifioida YK:n vammaissopimuksen, mutta republikaanit estivät sen. Olisiko nyt aika? Kuvassa vammainen sotaveteraani Pennsylvaniasta. K U V A : L E H T IK U V A . K U V A : L E H T IK U V A . YHTEISKUNTA Joe Bidenin hallinnon toivotaan edistävän vammaisten ihmisten asemaa Yhdysvalloissa. Jo hänen poliittinen uransa on rohkaiseva esimerkki puhevammaisille henkilöille.
TULILINJALLA / KOLUMNI Heidi Finnilä Tukilinja 1/2021 11 Kolumnisti Heidi Finnilä, 53, Helsinki. Toimintarajoite Masennus, työuupumus ja kaikenlainen yliherkkyys. Ammatti Toimittaja Yle Kunskapissa. Teen podcastia Min galna mamma yhdessä tyttäreni Vivin kanssa. Koirilta opittua HEI VAAN, kaikki Tukilinjan lukijat! Olen uusi kolumnistinne: helsinkiläinen, suomenruotsalainen ekstrovertti. Kolmen aikuisen lapsen ja yhden koiran äiti, eronnut ja avoliitossa introvertin kuuden lapsen isän kanssa, joka kirjoittaa ja työskentelee myös henkilökohtaisena avustajana. Haasteeni elämässä on rauhoittuminen. Sairastuin vakavaan masennukseen ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten. Sen jälkeen olen palanut loppuun kolmisen kertaa ja toivon vihdoin oppineeni olemaan tekemättä sitä. Tämä vaatii kykyä tunnistaa ylivirittyneisyys sekä oppimista sanomaan ei. Se ei ole helppoa, koska minulla on tapana haalia itselleni liikaa töitä ja ohjelmaa. ENSIMMÄISESSÄ KOLUMNISSA käsittelen rakkauttani koiriin. Olen aina ollut eläinrakas, mutta koska olin lapsena allerginen, ei meidän perhe voinut saada koiraa. Sen sijaan kannoin kotiin kaikki löytökissat ja koirat, joita raitilta löytyi. Niiden omistajat löytyivät myös valitettavasti aina ennemmin tai myöhemmin, ja minä jäin nelijalkaisia kavereitani kaipaamaan. Vanhempana allergiani hellitti ja meille tuli husky, koska se on ulkokoira. Husky tykkäsi olla pihalla ja ulvoa kuuta, mutta tuli mieluiten yöksi sisälle, koska ei tykännyt olla ulkona yksin. Tämän takia Taigalle piti hankkia kaveriksi Vera. Mutta ei Verakaan halunnut pysyä pihalla. Niin vanhempieni sängyssä sitten nukkui kaksi huonosti käyttäytyvää huskya. Ulko-ovi piti muistaa avata varoen. Jos rako jäi, huskyt karkasivat raitille levittämään pakokauhua. Jonkun naapurin kanit kuolivat kuulemma sydänkohtaukseen huskyt nähdessään. MINULLE JÄI epäselväksi, miten koirat saa tottelemaan. Meidän koirilla oli vapaa kasvatus. Toinen istui ruokapöydässä ja seurusteli kanssamme, toinen söi eräänä jouluna joulukinkun. Mökkinaapureiden grillijuhlat saattoivat saada ikävän käänteen, kun huskyt tulivat anastamaan pihvit ritilältä. Niiden jälkeen tuli Leevi. Äitini pelasti sen piikiltä, jonne edelliset omistajat olivat labradorinnoutajaa viemässä, kun eivät pärjänneet sen kanssa. Leeviä oli edellisessä kodissa lyöty kivellä päähän. Sen takia se pelkäsi kiviä ja haukkui niille. Vastarannan mökkinaapurit kiroilivat kovaan ääneen, kun Leevi aloitti rantakiville haukkumisen jo aamuvarhaisella. HaukkumiMitä kiltimmin puhun ja mitä enemmän kannustan, sitä onnellisempi koira on ja sitä paremmin se käyttäytyy. Tämä metodi toimii myös ihmisten kanssa. sen jälkeen se kantoi kivet rannalta pois ja oli vanhana aika hampaaton. Leevin haudalla on kummeli kivistä, jotka Leevi on itse kerännyt. Kaikki perheemme huonosti käyttäytyvät koirat olivat meille rakkaita. Muistan kuitenkin miettineeni, miten ne saisi käyttäytymään paremmin. KUN TULIN äidiksi ja lastemme allergiat teini-iässä hellittivät, minua ei tarvinnut ylipuhua pitkään, kun lapset halusivat nelijalkaisen perheenjäsenen. Mieheni vastusti ja sanoi, että saamme valita koiran tai hänet. Me valitsimme koiran. Niin perheeseemme tuli valloittava japaninpystykorva Shiro, joka osasi alusta asti käyttäytyä kuin japanilainen prinssi. Mieheni ei innostunut koirasta ja niin hän löysi työpaikaltaan itselleen uuden vaimon. Ainoa asia, jota nyt kadun, on ettemme hankkineet koiraa aiemmin. Olen nimittäin oppinut koiraltani paljon sekä koirista, ihmisistä että elämästä. Olen oppinut rauhoittumaan ja puhumaan rauhallisemmin, ettei koira hermostu. Opin myös, että mitä kiltimmin puhun ja mitä enemmän kannustan, sitä onnellisempi koira on ja sitä paremmin se käyttäytyy. Tämä metodi toimii myös ihmisten kanssa. KOIRAN KANSSA on mukava tutustua uuteen naapurustoon. Jokaisen muuton jälkeen olen löytänyt uusia koiria ja niiden ihmisiä. Yleensä koiranomistajat ovat sosiaalisia, koska koirat haluavat koko ajan tietää, kuka kukin on ja missä kukin on liikkunut. Kävelyreitillä kohtaamme kaiken ikäisiä ja kuntoisia ihmisiä. Rollaattoreiden päällä huilaavat ikäihmiset tykkäävät rapsutella koiraa ja jutella päivän tärkeimmät. Pienet lapset kokevat tulleensa nähdyiksi, kun saavat koiralta pusun. Välillä olen harkinnut pitää päiväkirjaa, niin monia elämäntarinoita olemme kuulleet. Mutten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. Eikä se ehkä ole tarkoituskaan. Koiran kanssa kohtaamisen taika piilee juuri siinä hetkessä, kun ihmiset pysähtyvät ja jakavat toisilleen ajatuksiaan asioista, jotka ovat päällimmäisenä mielessä. Kun koira hönöttää vieressä ja höseltää omiaan, tilanteet tuntuvat helpoilta ja keskustelut vaivattomilta. Koiran myötä olen oppinut pitämään ihmisistäkin enemmän.
Tukitoimintaa poikkeusoloissa Tätä tuettiin Koulutus 32 % Harrastus 32 % Aktiivinen elämä 23 % Työllistyminen 11 % Kuntoutus 2 % Apurahat saajan toimintarajoitteen mukaan Psyykkinen toimintarajoite 44 % Neurologinen toimintarajoite tai sairaus 10 % Kehitysvamma 9 % Neuropsykiatrinen toimintarajoite tai sairaus 8 % Pitkäaikaissairaus 8 % Aistitai puhevamma 7 % Ei määritelty 7 % Liikuntavamma 4 % Oppimisvaikeudet 3 % Tukilinjan toimintavuosi 2020 oli poikkeuksellisen haastava. Sen aikana otettiin käyttöön uusi apurahojen asiakasjärjestelmä, siirryttiin digiloikalla etätyöhön, muutettiin, uusittiin nettisivut ja aloitettiin rahankeräys. TEKSTI Iris Tenhunen KUN TUKILINJASSA vuoden 2020 tammikuussa otettiin käyttöön uusi, digitaalinen asiakasjärjestelmä, ei arvattu kuinka pian se joutuisi tulikasteeseen. Tavoitteena oli selkeyttää apurahojen hakuprosessia ja parantaa mahdollisuuksia tuen tilastointiin. Maaliskuussa oli edessä yhteiskunnan äkkipysäys, pandemiaeristys ja siirtyminen etätyöhön. Tästä selvittiin uuden ohjelmiston mahdollistaessa yhteisen työskentelyn myös kodeista käsin. ”Aikaisemmin ajattelimme, ettei etätyö olisi lainkaan mahdollista meidän työssä”, kertoo tukikoordinaattori Sara Liukkonen. ”Tässä ajassa on ollut myös harmillista huomata, kuinka tuen hakijat ovat jääneet yksin ilman tukipalveluita, ohjausta ja neuvontaa. Se on näkynyt siinä, etteivät hakijat ole saaneet hakemuksiaan lähetettyä tai suosituksia niihin. Saapuneissa suosituksissa käy myös paljon ilmi se, kuinka suosittelija kertoo, ettei ole aikoihin tavannut asiakastaan eikä oikeastaan ollut edes kunnolla yhteydessä puhelimitse viime kevään jälkeen.” Haasteena tekniikka Kynnystä työn teon digiloikkaan toivat huonosti toimivat etätyövälineet, -ohjelmistot ja nettiyhteydet. ”Kun saimme toimivat työvälineet, asiat alkoivat helpottua”, kertoo tukikoordinaattori Saija Huurinainen. Haastetta niin hänelle kuin muillekin työntekijöille toivat myös kotona olevat lapset ja työpäivien venyminen. ”Välillä oli pakko lähteä illalla toimistolle hoitamaan rästiin jääneitä tehtäviä.” Pandemia yhdistettynä työn ohessa opiskeluun opettikin Huurinaiselle ”kivenkovaa priorisointia”: ”Kaikki turha tai edes sinnepäin oli pakko jättää tekemättä. Ilman oman työtiimin keskinäistä tsemppausta olisi varmasti tuntunut vielä paljon raskaammalta.” Työ kotoa käsin sujuu Sara Liukkosen mukaan reippaasti ja tietoturvallisesti.. ”Eniten työpäivien aikana kaipaa tiimin ja työyhteisön tukea. Välillä onkin hyvä ottaa puhelu työkaverille. Samalla voi pikkuisen parantaa maailmaa.” Erilaiset vammaisalan webinaarit, joita on ollut ilmaiseksi tarjolla paljon, ovat hänelle olleet vuoden ehdoton valopilkku ja uudistus, jonka toivoo jäävän elämään myös tulevaisuudessa. Myös tukitoiminnan esimiehen Heikki Laukkarisen mielestä etätyöhön siirtymisessä on ollut sekä hyviä että huonoja puolia: ”Toimiston epävirallisissa keskusteluissa siirtyvä hiljainen tieto ja uudet oivallukset jäävät etätyössä paitsioon. Toisaalta toimistoja etäpäivien joustavampi lomittuminen, tietynlainen hybridimalli, on parantanut työnteon tehokkuutta ja työhyvinvointia. Uskon, että tulevina vuosina löytyy varmasti muitakin tapoja muokata työntekoa vielä mielekkäämmäksi ja toimivammaksi.” Neuvonta tärkeää Tuen hakijoiden neuvonta koetaan Tukilinjassa tärkeäksi ja se pyrittiin toteuttamaan poikkeusoloissakin laadukkaasti. Apurahan hakijoita ohjataan Tukilinjassa usein hakemaan heille kuuluvaa tukea kunnan vammaispalveluista, Kelasta sekä sairaanhoitopiirien apuvälineyksiköistä. Neuvontaa annetaan myös sosiaalija terveysalan ammattilaisille, joilta tulee yhteydenottoja asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyen. 12 Tukilinja 1/2021 UNELMAT TODEKSI
Illon VPK:n Special Rescue -ryhmä sai perustamiskuluihinsa Tukilinjan apurahan. Ryhmästä kerrotaan Tukilinja-lehdessä 5 2020, joka löytyy nettisivujemme lehtiarkistosta. KUVA: EVELIINA VUORINEN. Apurahojen käyttökohteet euroina Opiskelutarvike Taidenäyttely Omakustanne Älypuhelin Taidetarvike Ohjelmisto Autokoulu Tietotekniset oheislaitteet Matkakulut Musiikkija studiovälineet Käsityöväline Tapahtuma Soitin Kuvausväline Urheiluväline Koulutusmaksut Kulkuväline Kurssija kausimaksut Jokin muu Tietotekniikka 100?000 200?000 300?000 Tukivuosi 2020 Apurahoja myönnettiin 855 kpl. Apurahahakemuksia tuli 1539 kpl. Tukena myönnettiin 637 765,41 euroa. Apurahan koko keskimäärin 746 euroa. Pandemiaoloissa puhelinaikoja jouduttiin vähentämään, mutta takaisinsoittomenetelmä korjasi tilannetta. ”Puhelimitse saatavat neuvot ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi silloin, kun kirjoitetun tekstin ymmärtäminen on vaikeaa. Puhelimitse asiat hoituvat myös usein sukkelammin kuin sähköpostitse”, Sara Liukkonen selittää. Kehittäminen jatkui Vuonna 2020 Tukilinjan toimintaa kehitettiin monella saralla: Toimisto muutettiin kesäkuussa toimivampiin tiloihin. Syksyllä nettisivut uudistuivat ja muuttuivat saavutettavammiksi. Apurahojen hakuohjeita selkeytettiin ja niihin pääsee nyt linkkeinä sähköisestä hakemuslomakkeesta. Nettisivuilla voi lukea näytteitä Tukilinja-lehden artikkeleista ja blogipäivityksetkin saivat uuden, luettavamman ilmeen. Kokonaan uutta sivuilla on lahjoittaminen. ”Tuen ja apurahojen tarve näyttää jatkuvasti kasvavan, joten päätimme ottaa rahankeräyksen osaksi varainhankintaamme”, kertoo Tukilinja-säätiön puheenjohtaja Iris Tenhunen. ”Lahjoituksia on vuosien mittaan tullut ilman keräystäkin, mutta pyrimme tekemään lahjoittamisen sekä yksityishenkilöille että yrityksille mahdollisimman helpoksi.” Tukitarve kasautunut Epidemian alku vähensi apurahahakemusten määrää erityisesti maalis–huhtikuun aikana. Hakemusten tekemisessä normaalisti auttavat ammattihenkilöt olivat huonommin tavoitettavissa ja Tukilinjan puhelinneuvontaakin oli supistettu. Syksyä kohden tilanne parani. Tuen saajista erityisesti mielenterveyskuntoutujat ovat tähänkin asti olleet kasvava ryhmä, ja eristymisen aika on aiheuttanut yhteiskunnassa psyykkistä oireilua ja yksinäisyyttä. Se ei voi olla vaikuttamatta tuen tarpeeseen tulevaisuudessa. Tukilinjan tukityöntekijät arvioivatkin, että epidemian aiheuttama patoutunut tukitarve tulee sen helpottaessa esiin niin opintojen, työllistymisen kuin harrastamisenkin alalla. Tukilinja 1/2021 13
14 Tukilinja 1/2021 Leivän syrjään kioskiyrittäjänä On mukava olla ihmisten kanssa ja jokainen päivä on erilainen. Janna Heinosta tuli kioskiyrittäjä, kun näkövamma alkoi haitata virkatöitä. Careeriasta valmistui syksyllä 15 uutta vammaisyrittäjää. ENSIMMÄISET VAMMAISET yrittäjät valmistuivat marraskuussa Careerian ammatillisesta yrittäjäkoulutuksesta. Kurssi on suunniteltu yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa ja sille on tulossa jatkoa. Tuoreiden yrittäjien tukena on tämän lisäksi myös oma yhdistys, Suomen vammaisyrittäjät ry. Sattumalta koulutukseen Viidentoista koulutuksesta valmistuneen joukossa oli näkövammainen Jaana Heino, 50. Aikuisiällä todettu perinnöllinen verkkokalvorappeuma heikensi Heinon näkökykyä vuosien mittaan merkittävästi. Melkein 25 vuotta ulkoministeriössä työskennellyt Heino jätti lopulta entisen uransa ja alkoi miettiä toisenlaisia työmahdollisuuksia. Sattuma johdatti hänet yrittäjäkoulutukseen. “Näkövammaisten liiton tiedotteissa oli ilmoitus tästä koulutuksesta, mihin sitten hain.” Virkanaisesta yrittäjäksi Yrittäjäopinnoille on vammaisten keskuudessa nyt kysyntää. ”Vammaisille yrittäjyys on keino työllistyä, kun muuten eivät saa töitä”, Jaana Heino selittää. Careerian koulutus antoi uuden suunnan hänen elämälleen eikä suunnan muutos ollut helppoa. ”Yrittäjäkoulutus oli työläs, kun minulla ei ollut mitään yrittäjäkokemusta pohjalla. Suurin osa muista opiskelijoista oli jo yrittäjiä.” Jaana Heinon alku yrittäjänä on kuitenkin sujunut hyvin. Hän teki jo koulutuksen aikana sopimuksen franchising-yrittäjyydestä R-kioskissa. ”Olen sellainen ihminen, joka haluaa tekemällä oppia”, hän selittää. Tavarat muistissa Tekemällä Heino on oppinutkin aloittaessaan R-kioskin pitäjänä. Tavaroiden paikat hän on opetellut ulkoa ja harva asiakas huomaa, että hän on näkövammainen. Hän tekee kioskilla lähes kaiken, minkä näkevätkin tekevät. Alkuaikoina hän sai suurta apua työntekijöiltään. ”Minulla on kaksi täysipäiväistä myyjää apuna ja lisäksi varahenkilöitä. Olemme hyvä naistiimi!”, Jaana Heino kertoo. Töissä hän käy viitenä päivänä viikossa. Työmatka Kalasatamaan on helppo, sillä Heino asuu itse metroaseman vieressä ja R-kioski on puolestaan Kalasataman metron luona. Vilskettä odotellessa Jaana Heino on nyt toiminut puolisen vuotta R-kioskin pitäjänä ja kokee työnsä kannustavaksi. Koronan vuoksi on ollut hiljaisempaa kuin normaaliaikoina ja Redi oli myös suljettuna hetken. Toisaalta nyt on hyvä harjaantua työhön, ennen kuin normaaliajan vilske taas alkaa. Työn vaatimat paperihommat Heino tekee kotona. Vapaa-aikana hän kertoo ottavansa mielellään vaikka tirsat sohvalla. ”Pidän työstäni. On mukava olla ihmisten kanssa ja jokainen päivä on erilainen”, Jaana Heino sanoo. “Osa asiakkaistakin on jo tullut tutuiksi.” Careeriasta valmistui syksyllä 15 uutta vammaisyrittäjää. Yksi heistä on Jaana Heino, joka on tyytyväinen kioskityön vaihteleviin päiviin. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Jussi Helttunen TYÖELÄMÄ Jos aloittaisi vaikka kevytyrittäjänä.
UUTISIA UUTISIA Neuvot rekrytointitilanteeseen löytyvät uudesta nettioppaasta. NÄIN TYÖLLISTÄT OSATYÖKYKYISEN Iisisti töihin – opas osatyökykyisen työllistämiseen työtä muokkaamalla löytyy nyt netistä. Se on suunnattu erityisesti työnantajille ja työyhteisöjen kehittäjille sekä sujuvan rekrytoinnin avuksi. Osatyökykyinen henkilö ei ole menettänyt koko työkykyään, vaan hänen kykynsä suoriutua töistä riippuu työn vaatimuksista. Työnteko onnistuu, kun työtehtävä ja työkyky ovat tasapainossa. Iisisti töihin -opas on tehty osana samannimistä ESR-hanketta (2019–2022), jota koordinoi THL. Sen osatoteuttajana on Kuntoutussäätiö. DOWN AIHEUTTAA KORONARISKIN Yhdysvalloissa liittovaltion tartuntatautiviranomainen CDC (The Centers for Disease Control and Prevention) tunnusti joulukuun lopulla Downin oireyhtymän korkean riskin aiheuttajaksi koronan vakavan tautimuodon kannalta, kertoi Disability Scoop -uutistoimisto 7.1.2021. Päätös perustui tuoreisiin tutkimuksiin Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Downin oireyhtymä rinnastetaan sellaisiin sairauksiin tai tiloihin, kuten syöpään, munuaissairauteen, liikalihavuuteen tai raskauteen, jotka aiheuttavat kohonneen riskin joutua COVID-19-tartunnan vuoksi sairaalahoitoon tai hengityskoneeseen. Vammaisjärjestöt USA:ssa kampanjoivat nyt saadakseen oireyhtymän omaavat kehitysvammaiset mukaan ensisijaisesti rokotettavien listalle. Tukilinja 1/2021 15
16 Tukilinja 1/2021 YHTEISKUNTA Kyselimme selvitysmies Tapio Kosuselta, mitä OPM:n tuore saavutettavuusselvitys kertoo toimintarajoitteisten opiskelijoiden tilanteesta korkeakouluissa – ja miten sitä aiotaan parantaa. TEKSTI Sari Heino-Holopainen OVET AUKI KORKEAKOULUIHIN! K U V A : A D O B E S TO C K
Tukilinja 1/2021 17 “Tärkeimmiksi työharjoittelua ja työssä olemista vaikeuttaviksi tekijöiksi on mainittu asenteet ja esteelliset tilat”, Tapio Kosunen toteaa. Korkeakoulutetuista pulaa Jostain on saatava lisää opiskelijoita, sillä väestökehityksen myötä ikäluokat Suomessa pienevät ja osaajapula on monella alalla jo todellisuutta. Sen lisäksi, että saavuttavuuden kynnystä korkeakouluopintoihin madalletaan, myös koulutusja työperäiseen maahanmuuttoon aiotaan panostaa aikaisempaa enemmän. ”Työelämän muutoksiin vastaaminen edellyttää, että saatavilla on nykyistä enemmän korkeakoulutettuja osaajia”, Tapio Kosunen toteaa. Miten sitten saataisiin aiempaa useampi vammainen tai toimintarajoitteinen nuori jatkamaan opintojaan korkeakoulussa? Muutos alulle Ratkaisuksi ei siis riitä pelkästään se, että palveluja ja tiloja muutetaan saavutettaviksi. Myös yhteiskunnassa vallitsevat asenteet vaativat saman muutoksen. ”Korkeakoulutuksen saavutettavuustyö koskee kaikkia korkeakouluyhteisön jäseniä, jokaista opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa”, toteaa Tapio Kosunen. Lain mukaan jokaisella koulutuksen järjestäjällä on jatkossa oltava oma tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunni on tarkoitus perustaa omat suunnitelmansa opetusja kulttuuriministeriön kesällä valmistuvan saavutettavuussuunnitelman linjauksiin. Kosusen mukaan ssaavutettavuutta tarkastellaan suunnitelmassa nimenomaan aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden osalta. Suunnitelman laatiminen vaatii korkeakouluilta myös niiden oman tilanteen arviointia, suunnitelmallisia toimia havaittujen ongelmien korjaamiseksi ja seurantaa toimien vaikutuksesta. Tasa-arvon kärkimaaksi Nykyisessä hallitusohjelmassa tähdätään siihen, että koulutustaso ja osaamisen taso nousevat kaikilla koulutusasteilla. Kun oppimiserot kaventuvat, koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Tavoitteena on, että Suomesta kehittyisi koulutuksellisen tasa-arvon kärkimaa. Sen saavuttamiseksi on tärkeää, että korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden, kokemat esteet ja hankaluudet koulutuksessa tiedostetaan ja poistetaan. “Jokaisen on voitava opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. On vahva yhteiskunnallinen tilaus sille, että jokaisen kansalaisen potentiaali saadaan hyödynnetyksi mahdollisimman täysimääräisesti”, Tapio Kosunen painottaa. Selvityksen tiivistelmässä todetaankin, että “yleisesti ottaen suunnitelmissa on paljon parannettavaa.“ Valintatapaa tutkittava Opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi Tapio Kosunen toivoo esimerkiksi tutkimusta siitä, miten juuri toteutettu iso opiskelijoiden valintamallin uudistus vaikuttaa yhdenvertaisuuteen: ”Valintaperusteita suunniteltaessa tulee hyödyntää tutkimustietoa siitä, miten erilaiset valintaperusteet vaikuttavat esimerkiksi koulutuksen ylisukupolviseen periytyvyyteen ja erilaisten ryhmien pääsyyn korkeakoulutukseen”, hän painottaa. “Tällä hetkellä tutkijoilla on ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko todistusvalintaan siirtyminen tältä kannalta hyvä asia vai ei. Asiasta tarvitaan lisää tietoa.” Yksilöllisyys huomioitava Erityisen tärkeää olisi Tapio Kosusen mukaan se, että valintaprosessissa huomioitaisiin hakijoiden moninaisuus. Se on mahdollista vain, jos prosessin eri vaiheisiin osallistuvalla henkilöstöllä on riittävä koulutus ja tietoa saavutettavuudesta. Jo koulutuksen verkkopalvelujen tulee olla saavutettavia, sillä suuri osa niiden tarjoamasta tiedosta on sellaista, jota hakijan tulee saada vuosia ennen hakutilannetta. Jo toisen asteen opintosuunnitelmien pohjaksi tarvitaan tietoa korkeakoulujen opiskelijavalinnan kriteereistä, hakuprosessista, todistusvalinnassa arvostettavista asioista ja valintakokeesta. Ennen opiskelijahakua on oltava helposti saatavilla tietoa myös tulevasta koulutusalasta, opiskelusta, opetustilojen saavutettavuudesta, yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä sekä koulutuksen mahdollistamista tulevaisuuden työtehtävistä. Moninaista opiskelijavalintaa tukee sekin, että valintakokeiden järjestelyissä huomioidaan yksilöllisiä järjestelyjä tarvitsevat hakijat. Mikä mättää? Mikä sitten on korkeakouluopiskelijoiden tilanne tällä hetkellä ja miten sitä aiotaan kehittää? Tapio Kosusen mukaan on jo aiempien selvitysten perusteella tiedossa, että ne opiskelijat, joilla on jokin opiskeluun vaikuttava vamma, sairaus tai haitta, ovat kokeneet kehittämistarpeita monissa opintoihinsa liittyvissä tilanteissa. Ongelmia on esiintynyt paitsi yleisessä vuorovaikutuksessa ja asenneilmapiirissä, myös konkreettisesti tiedottamisessa, opinto-ohjauksessa ja perehdyttämisessä, henkilöstön tavoitettavuudessa, tietotekniikan ja tietojärjestelmien käytössä, tilojen saavutettavuudessa sekä toiminnan laadun tasaisuudessa. Keskeinen ongelma on ollut sekin, että toimintarajoitteisilla opiskelijoilla on suuria vaikeuksia saada työharjoittelupaikkoja ja myöhemmin työpaikkoja. OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖN erityisasiantuntija, dosentti Tapio Kosunen, laati viime kesänä julkaistun selvityksen korkeakoulujen saavutettavuudesta. Sen pohjalta valmistellaan nyt korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmaa, joka valmistuu heinäkuussa 2021. Tekemistä onkin, ainakin opiskelijoiden näkökulmasta. Selvityksen materiaalina olivat korkeakoulujen laatimat tilannekatsaukset ja saavutettavuussuunnitelmat, joissa keskityttiin lähinnä henkilöstön tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Myös Kosusen selvitys painottuu henkilöstön asemaan. Opiskelijoiden tilannetta käsitellään siinä vain lyhyesti. Jokaisen on voitava opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Toimintarajoitteiset opiskelijat ovat korkeakouluissa aliedustettuina. Suunnitteilla on nyt parannuksia opintojen saavutettavuuteen.
18 Tukilinja 1/2021 UNELMAT TODEKSI Mikä Ihme ja Kumma Tuki ry, Annankatu 10, 24100 Salo Kahvilat Salossa ja Turun Hansakorttelissa. Salossa myös leipomoja catering-toimintaa, mediastudio ja paikallisradio. Toimintarajoite Diagnoosista riippumatonta työllistämistoimintaa erityisnuorille. Tukilinja-apuraha Vuoden toimija 2015 -apuraha 20 000 euroa. Ihme ja Kummaa ei korona lannistanut Salossa syntyi uusi tapa auttaa kehitysvammaisia nuoria yhteisöllisin keinoin työelämään. 5 vuotta sitten Tukilinjan apuraha pelasti toiminnan rahoitusvaikeuksien yli. Kävimme katsomassa, mitä Ihme ja Kummalle nyt kuuluu. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt
Tukilinja 1/2021 19 Kyllä me joka päivä lähetään siitä, että jotain hyvää tapahtuu tänäänkin – me nauretaan kauhian paljon. E rityisnuoret osaavat ja pärjäävät, kun heille annetaan aikaa oppia. Ihme ja Kumma Tuki ry Salossa tekee työtä yhdenvertaisuuden puolesta tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia työn tekoon ja opiskeluun. Salon keskustassa on vaalea talo, jonka näyteikkunoihin on teipattu oranssein kirjaimin Ihme & Kumma. Ikkunasta näkyy mielenkiintoinen kirpputori ja toiseen kerrokseen johtavat portaat. Yläkerrasta löytyy kodikas kahvila, jonka sisustus on selvästi kierrätetty sieltä sun täältä. Pöydissä on liinat, nojatuolinurkkaus houkuttelee istumaan ja seinällä on ruskeasävyinen ryijy. Kahvilan toisessa päädyssä on avoin keittiö, jossa lippispäisiä nuoria häärää ja pulisee vaaleansinisissä essuissa. Tukilinja auttoi alkuun Homman takana ovat Jorma Nurminen ja Armi Julkunen. Virallisesti Jorma on puheenjohtaja ja Armi kirstun vartija, joka huolehtii siitä, että rahat riittävät. Yhdistys tarjoaa erityisnuorille avotyöpaikan eli palkattoman työharjoittelumahdollisuuden yhdistyksen kahvilassa ja paikallisradiossa. Mukana on esimerkiksi kehitysvammaisia ja autistisen kirjon nuoria, joita tuetaan kaikin mahdollisin tavoin löytämään palkkatöitä. Kun Ihme ja Kumma ry, jota salolaiset ja oma väki kutsuvat lempinimellä Ihku, aloitti Salossa vuonna 2015, kaupunkilaiset ottivat sen lämpimästi vastaan. Armin kirstu tosin ammotti tyhjyyttään – toiminnan pyörittämiseen tarvittavaa rahaa oli vain muutama hilu. Monet auttoivat remontissa ja toivat tarpeellista tavaraa. Kun kaupungin avustusta leikattiin, Tukilinja myönsi Ihme ja Kumma -toimintaa tuolloin pyörittäneelle Salon Vaijerit ry:lle Vuoden toimija 2015 apurahana 20 000 euroa. “Kun me tultiin tähän, meillä oli 60 euroo ja 60 senttiä”, Jorma kertoo. “Se tuki, mitä Tukilinjalta silloin saatiin – sehän oli kerrassaan...”, hän joutuu hakemaan sanoja. “Kakskytätonnia! Voit kuvitella, miltä se tuntui.” Viisi vilkasta vuotta Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Kymmeniä nuoria on tullut ja mennyt. Osa heistä lähti opiskelemaan tai työllistyi avoimille työmarkkinoille. Vuonna 2017 Kehitysvammaliitto palkitsi Ihkun nuorten syrjäytymistä ehkäisevästä työstä. Toiminta laajeni ja kahviloita pyöritettiin myös salolaisessa Kukonkallion hoivakodissa ja Tammilehdon palvelukodissa Halikossa. Vuonna 2019 Turun Hansakortteliin avattiin Pannukahvila, jossa työskenteli 24 erityisnuorta. Useimmilla oli ammattitutkinto. Radio Ihme ja Kumma haastatteli jääkiekkoilijoita ja muita kuuluisuuksia. Keväällä 2020 Juha Punta -säätiö myönsi avustuksen, jonka turvin käynnistettiin nettiradio. Nyt Radio Ihme ja Kumman turinoita ja tuimaa musaa voi kuunnella netin kautta missä vain. Ihme ja Kummasta kasvoi Suomen suurin erityisnuoria työllistävä yhdistys. Parhaimmillaan Ihkussa oli 40 nuorta, joista 25 palkattuina. Petra Elovaara on suorittanut Ihkun työpajan, TE-toimiston työkokeilujakson ja hygieniapassin. Nyt Ihme ja Kumma Tuki ry palkkaa hänet vakituiseen työsuhteeseen. Markus Sorolan mukaan näitä munkkeja kehutaan kaupungin parhaimmiksi. Hän aikoo jatkaa opiskelua, koska epäilee, ettei töitä muuten löydy. Kokiksi opiskeleva Olivia Juusti pursotti perunamuusia lounasruokaan ja kertoi tutustuneensa syksyllä huippukokki Kari Aihisen Verso-ravintolaan. Aihinen on tehnyt nuorten kanssa tv-ohjelman Kaappaus keittiössä.
20 Tukilinja 1/2021 Jättipottina EU-tuki Jättipotti osui kohdalle kesällä 2020: Euroopan sosiaalirahasto ja Suomen valtio myönsivät Ihme ja Kummalle 270 000 euroa kolme vuotta kestävään opinnollistamishankkeeseen. Tavoitteena on rakentaa erityisnuorille uusia reittejä ammattitai osatutkintojen suorittamiseen ensisijaisesti ravintolaja cateringalalla, jotta nuoret löytäisivät palkkatöitä vapailta markkinoilta. Hankkeeseen voidaan myöhemmin liittää muitakin, esimerkiksi kiinteistöhuollon tai puhdistusalan ammattitutkintoja. Koronan kurimuksessa “Meillä oli 12.3.2020 tilauskirja täynnä. Mietittiin, miten selvitä kesälomista, pitääkö ottaa lisää väkeä? Tehdäänkö ylitöitä vai porrastetaanko lomia, että saadaan hommat tehtyä”, Jorma kertoo. “Kun hallitus julisti poikkeusolot, vuorokaudessa meni koko tilauskirja tyhjäksi”, Armi jatkaa. Hoivaja palvelukodin kahvilat suljettiin, Turun Hansakorttelista katosivat asiakkaat. Kesän alussa Ihku sai Aluehallintovirasto AVI:lta koronatukea, jolla selvittiin jonkin aikaa. Eloja syyskuussa oltiin jo toiveikkaita – tilauksia marras–joulukuulle alkoi tulla. Toinen korona-aalto pyyhkäisi kuitenkin tilauskirjan tyhjäksi ja osa nuorista jouduttiin lomauttamaan. EU:n hankerahaa myönnetään kuitenkin vain kuitteja vastaan. “Myynti on enää kymmenen prosenttia. Tää korona todella syö rankasti”, Jorma huokaa. Webbikauppaa ja simanakkeja Moni on laittanut hanskat naulaan, mutta eivät ihkulaiset. Heillä riittää uusia suunnitelmia. Salolaiset tuovat edelleen Ihkulle tavaraa, joten kirpputorilla riittää myytävää. Lisätäkseen myyntiä ihkulaiset alkoivat rakentaa selkokielistä nettikaupan alustaa yhdessä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. “Me on katsottu valmiita, mutta ne on niin vaikeita, että en minäkään niitä osaisi käyttää. Nyt tehdään simmonen pomminvarma, mitä meidän nuoret osaa käyttää”, Jorma sanoo. Innovatiivisuus kukkii myös yhteistyössä paikallisen makkaratehtaan, Perniön Lihan kanssa. Juhlapyhiksi valmistetaan makkaroita läheiseen Citymarketiin. Pääsiäiseksi tehdään Ihkun omaa mämmimakkaraa, vapuksi simanakkeja ja jouluksi piparin makuista makkaraa. Tsempillä eteenpäin Erityisen ylpeitä ihkulaiset ovat simanakeista, joissa kuulemma ensin maistuu liha ja sitten raikas sima. Se kerrotaan sellaisen hihityksen kera, että varmaan pitää vapun tienoilla huristella uudelleen Saloon näitä ihmeitä maistamaan. “Kyllä me joka päivä lähetään siitä, että jotain hyvää tapahtuu tänäänkin – me nauretaan kauhian paljon. Meillä on ihmeellisiä tarinoita, jutellaan, touhutaan ja tehdään. Pienet asiat on joskus isoja asioita”, Jorma sanoo. Petra tekee Olivian kanssa tänään lounaat omalle väelle. Shepherd's piehin tarvittavan perunasoseen pursottaminen on mukavaa puuhaa. Radio Ihme ja Kummassa on kolme toimittajaa. Päätoimittaja Sasu Uusi-Illikainen huolehtii päivittäisestä paikallisuutiskatsauksesta, Julius Aurasen mieliaiheita ovat pop-kulttuuri, fantasia, kauhu ja scifi. Meistä tulisi hyvä catering tiimi!
Tukilinja 1/2021 21 TYÖELÄMÄ VIRTAAMO TYÖLLISTÄÄ Liisa löysi paikkansa työelämässä kevytyrittäjänä. Takana on graafisen alan ammattitutkinto ja työharjoittelua mainostoimistoissa. Vantaalla Virtaamon työvalmentajat tukevat vammaisia työnhakijoita löytämään itselleen sopivan työpaikan. Tukea saavat myös työnantajat. TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Vantaan kaupunki / Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN Vammaisten työvalmennus Virtaamon työvalmentajat tukevat osatyökykyisiä henkilöitä työllistymisessä. Tammikuussa se käynnisti tiedotuskampanjan, jossa viisi sen asiakasta kertoi työllistymistarinansa. Virtaamo auttaa työllistämään muun muassa kehitysvammaisia, fyysisesti vammautuneita, autistisia sekä kuuloja näkövammaisia työnhakijoita. Monilta löytyy jo ammattitutkinto ja suoritettuja lupakortteja, kuten hygieniapassi tai työturvallisuuskortti. Silti työnhaku on vaikeaa. Työvalmentajien tehtävä on yhdistää työntekijät ja työnantajat. He ovat työn muotoilun ammattilaisia, joilla on taito tunnistaa työtehtävien vaatimukset ja työnhakijoiden yksilölliset taidot. Monesti työnkuvaa ja työaikaa räätälöimällä saadaan työ sujumaan paremmin ilman, että se vaikuttaisi työn laatuun tai tuotantoon. Työvalmentajat tuntevat saatavilla olevat tukimuodot ja opastavat yrityksiä esimerkiksi palkkatuen ja Vantaa-lisän hakemisessa. Työvalmentajat tukevat jatkossa työllistynyttä henkilöä ja työnantajaa koko työuran ajan käymällä sovituilla tukikäynneillä tarkastamassa töiden sujumista. Palkka on tärkeää Virtaamon tiedotuskampanjassa työllistyneet kertovat oman tarinansa sekä artikkeleissa että videolla. Esimerkiksi toimintakeskus Kolohongan asiakkaan Paulin tie vei ensin työosuusrahalla hyllytystöihin kauppaan, sitten varastoa siivoamaan ja lopuksi keittiöön. ”Tein monta vuotta töitä ns. työosuusrahalla, mutta olen kyllä tyytyväinen, kun olen päässyt tehtäviin, joista saa enemmän palkkaa ja palkalla olen päässyt ostamaan itselle uusia kivoja asioita”, Pauli kertoo. Näkövammainen Irene tuli Suomeen pakolaisena 13-vuotiaana ja opetteli vasta silloin lukemaan pistekirjoituksen sijasta aakkosilla, kun huomattiin että hän kykeni näkemään suurikokoista tekstiä. Suoritettuaan peruskoulun sekä kotija puhdistuspalvelualan ammattitutkinnon hän päätyi Vastaamon tuella työsuhteeseen laitoshuoltajaksi. ”Nyt 26-vuotiaana haaveilen itsenäisyydestä ja omasta asunnosta. Toivon myös tulevaisuudessa löytäväni harrastuksen ja mahdolliset opinnot musiikin parista.” Yrittäjänä saa töitä Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittanut Liisa kertoo olleensa ensin työkokeilussa kahdessa mainostoimistossa ja vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä Digi Haltuun!-hankkeessa. ”Välillä olin jo luovuttaa töiden etsimisen suhteen, koska minusta alkoi tuntua siltä, että en tule koskaan saamaan työstäni siihen kuuluvaa palkkaa. Onneksi työvalmentajani ei antanut periksi, vaan hän tsemppasi minua ja jaksoin hänen avullaan ajatella positiivisesti. Olen kiitollinen siitä.” Tällä hetkellä Liisa tekee valokuvausta ja visuaalisia töitä kevytyrittäjänä järjestöille. ”Yrittäjäksi ryhtyminen oli jo pitkään ollut haaveissani, rohkeus vain puuttui. Lopulta ajattelin, että eihän kokeileminen maksa mitään. Yhdessä työvalmentajani kanssa aloimme selvittämään asioita ja huomasimme, että apua ja neuvoja yrittäjäksi ryhtymiseen löytyi helposti. Aloimme tuumasta toimeen!” Yrityksensä nimeä Media artist’s adventure (Mediataiteilijan seikkailu) Liisa selventää kertomalla, että hän seikkailee työssään erilaisissa haastavissa paikoissa eikä luovuta helposti. Vapaa-aikakin kuluu aktiivisesti: ”Käyn pari kertaa viikossa uimassa ja kerran viikossa fysioterapiassa ja lenkillä. Ennen kaikkea vietän tavallista nuorenparin arkea avopuolisoni kanssa. Viime vuosina olen myös matkustellut paljon eri maissa ja odotankin kovasti tulevaisuudelta uusien maiden näkemistä – sitten kun sen aika on.”
UNELMAT TODEKSI UUTISIA XXXXXXXX XXXXXXX xxxxx xxxxx xxxx xxxxx TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! UUTISIA Varttimailin valtiaaksi JANI AITTOKALLIO katseli viime kesänä yhtä pihassaan lojuvista autonromuista ja keksi, että josko vielä kerran lähtisi rakentamaan kilpa-autoa. Salon Halikossa asuva Aittokallio, 33, on aiemmin rakentanut itselleen menopelejä muun muassa rallisprinttiin ja jokamiesluokkaan, mutta nyt mielessä oli erityyppinen kiituri: drag racing -kiihdytysauto. ”Tarkoitus on rakentaa mahdollisimman nopea auto varttimailin eli 402 metrin suoralle radalle”, Aittokallio kertoo. ”Kun valot syttyvät, ajetaan täysiä niin pitkään, että maaliviiva on ylitetty. Jotkut väittävät, että suoraan ajaminen on helppoa, mutta drag racing osoittaa, ettei se aina ole.” Kysymys on reaktiokyvystä, ajopelin hallinnasta ja tietysti auton ominaisuuksista. Internet on täynnä videoita siitä, mitä kaikkea kiihdytysautokisassa voi mennä pieleen: auto voi syttyä tuleen, karata perinteiseen tapaan käsistä tai jopa lähteä lentoon. Jenkkiautojen hurma Drag racing on lähtöisin Yhdysvalloista ja siinä piilee Jani Aittokallion innostus lajiin; hän on heikkona jenkkiautoihin. ”Isäukko on aina ajanut rallia ja rakentanut eurooppalaisia ja japanilaisia autoja. Olen pienestä asti ollut verstaalla mukana ja sitä kautta on syntynyt kiinnostus kilpa-ajoon ja autoihin. En tiedä miksi, mutta minä olen tykännyt juuri vanhoista jenkkija muskeliautoista”, Aittokallio selittää. Hänen tavoitteenaan on saada oma kiihdytysautonsa viivalle SM-sarjan osakilpailuun kaudelle 2022. Vielä hän ei ole päässyt kokeilemaan drag racingia, vaikka on jo pitkään kiertänyt kisoissa katsojana. Aiempi ura loppui Muutenkaan Aittokallio ei ole muutamaan vuoteen ajanut kilpaa. Kolme ja puoli vuotta takaperin kaverin kanssa leikkimielisesti painiessa Jenkkiautot ovat Jani Aittokallion unelma. Starttistipendin tuella hän rakensi oman kiihdytysautonsa ja aikoo nyt olla Suomen ensimmäinen pyörätuolia käyttävä drag racing -kuski. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Sari Rantanen 22 Tukilinja 1/2021 AJOITUS ON TÄRKEÄÄ Syöpäsairaiden psykososiaalisen tuen ajoittamista ja muotoja käsiteltiin syksyllä osana valtiovarainministeriön ja Erätauko-säätiön Poikkeusaikojen dialogi -hanketta. Sen keskusteluissa nousi esiin kokemuksia, joissa sairastuneet olivat käyneet tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa tai psykologia sairauden alkuvaiheessa. Keskusteluapua koettiin kuitenkin tarjottavan liian aikaisessa vaiheessa, jolloin potilaat eivät olleet vielä valmiita käsittelemään sairauttaan. Varsinkin nuoret toivovat ammattiavun lisäksi vertaistukea ja kosketusta muihin sairastuneisiin. Suunnitellun tuen lisäksi keskusteluissa mainittiin runsaasti hetkiä, joissa tuki tuli spontaanisti, tilanteen ja ympäristön mahdollistamana. ”Usein nämä hetket tapahtuivat kodin ja hoitotilanteiden ulkopuolella: chatissä, iltanuotiolla, kahvihuoneessa, kävelypolulla tai viulunsoiton opettajan kanssa välipalatauolla. Opettajilla kouluissa ja sairaalakouluissa oli tärkeä rooli tukijoina”, kertoo Sylva säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen. Syöpä koskettaa – dialogeja syöpää kokeneiden kanssa (Joulukuu 2020) -tutkimusraportti löytyy Sylvan sivuilta.
Tukilinja 1/2021 23 Se on jo paljon, että pääsee viivalle. sattui vahinko ja lannerangan ylin L1-nikama murtui. Aittokallio halvaantui ja käyttää nyt liikkumiseen pyörätuolia. Jos Aittokallion suunnitelmat toteutuvat, tulee hänestä reilun vuoden päästä ensimmäinen pyörätuolia käyttävä kiihdytysajokuski Suomessa. ”Rallin puolella on Jari Hämäläinen, joka on pyörätuolissa, ja drag racingissa tiedän yhden amerikkalaisen pyörätuolikuskin Cory Coauetten.” Hallintalaitteilla rattiin Loppujen lopuksi kiihdytysauto ei vaadi hirveästi muokkaamista soveltuakseen pyörätuolin käyttäjälle. Jalat täytyy saada pysymään paikallaan ja polkimien sijaan kaasua ja jarrua painetaan käsihallintalaitteiden avulla. ”Käsihallintalaitteiden ansiosta saan itse asiassa kilpailuetua, sillä käsillä reaktioaika on, jos nyt ei parempi kuin kaikilla polkimia käytJani Aittokallion kiihdytysauto on Chevrolet Caprice vuosimallia 1990. “Tekniikkana tulee 383 500 -hevosvoimainen kaksivaihteinen automaatti.” DRAG RACING = Autoilla ja moottoripyörillä ajettava kiihdytyskisa. Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille. Vuosittain stipendejä jaetaan noin 30 000 eurolla. tävillä kuskeilla, niin ainakin suhteessa parempi kuin heillä”, Aittokallio sanoo. Auton rakentaminen on mennyt niin, että Aittokallio on itse tehnyt ja kehittänyt siihen kaikenlaista, ja sopinut sitten lajin kattojärjestön FHRA:n kanssa siitä, mitkä muutokset ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät. Säännöt ovat samat kaikille. ”Käsihallintalaitteita säännöt eivät kiellä”, Jani Aittokallio kertoo. Pienetkin purot apuna Autourheilu ei ole halpaa puuhaa. Aittokallio arvioi, että kiihdytysauton saaminen ”viivavalmiiksi” on 25–30 000 euron satsaus. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Aittokallio on intohimoinen ja pitkäaikainen jenkkiautoharrastaja, joten auton osat hänellä oli pitkälti jo omasta takaa, mikä tietysti helpotti suuresti. Silti pienistäkin puroista tulevat tuet, kuten Startti-stipendin kautta saatu 500 euroa, ovat tulleet tarpeeseen. Kiihdytysauton rakentaminen ja ajatus kilpailemaan pääsystä itse rakentamallaan autolla, vieläpä ensimmäisenä pyörätuolin käyttäjänä, kihelmöi jo halikkolaisen mieltä. ”Se on jo paljon, että pääsee viivalle ja sitten lähtövalojen ohitse, että auto kestää sen liikkeelle lähdön. Silloin voi olla tyytyväinen, ja kaikki siitä eteenpäin on plussaa”, Aittokallio visioi.
Tukipointti Teksti: Sara Liukkonen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Vaikka saattaisi luulla, että yhteiskunta tarjoaa työvälineet lapselle, jolla on haasteita kommunikaatiossa tai tarve puheterapialle, näin ei useinkaan ole. AULAN PUTIIKKI Aula työkoti tarjoaa Helsingissä työtä, työhönvalmennusta ja tukea työllistymiseen erityistä tukea tarvitseville. Aulan Leipomon makeat ja suolaiset herkut sekä Aulan Taitomossa valmistuneet käsityötuotteet myydään Aulan Putiikissa. Tuotteita myös tilauksesta! Aulan Putiikki: Engelinaukio 5, 00150 Helsinki www.aula-tyokoti.fi Leipomo: p. 044-714 8104 tai leipomo@aula-tyokoti.fi. TOIMINTAKESKUS RIVAKKA Järjestämme Riihimäellä työja päivätoimintaa sekä työhönvalmennusta ja -ohjausta. Rivakassa voit vahvistaa työelämäntaitoja, sosiaalisia taitoja ja osallisuutta yhteiskuntaan. Ryhmätoiminnassa teemme kädentaidontöitä, siivousja keittiöalan töitä, kiinteistönhoitoa sekä alihankitatöitä yrityksille. Käsityömyymälämme on avoinna ma–pe klo 8–15. Toimintakeskus Rivakka Käpälämäenkatu 14 11710 Riihimäki p. 050 5633 697 24 Tukilinja 1/2021 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Koulupolku alkuun Luukas harjoittelee koulutaitoja Pikku Kakkosen Eskari-sovelluk sella. MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ siitä, millaisissa tilanteissa tietokone voi palvella lasta: Kuntoutusta 4-vuotiaalle: Lapsella on puheen kehityksen viivästymä ja puheterapia on epidemia-aikana siirtynyt etäyhteyden päähän. Lapselle suositellaan kuntouttavien Papunetin pelien pelaamista netissä. Perheessä ei ole tietokonetta ja molemmat vanhemmat ovat työttömiä. Tukilinjan myöntää apurahana kannettavan tietokoneen ja kuulokkeet, joiden avulla lapsi voi osallistua etäterapiaan, tehdä terapiaharjoituksia ja pelata Papunetin pelejä. Viestintää 6-vuotiaalle: Esikoululaisella on kehityksen viivästymä ja hänelle on suositeltu tablettia arjen ja taitojen kehityksen tueksi. Perheen tietokone ei sovellu tähän käyttöön. Perheen isä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja äiti omaishoitaja. Tukilinjan myöntämällä tabletilla lapsi voi ottaa valokuvia esikoulussa ja kotona. Niitä hän käyttää muistin tukena, kun kertoo päivästään kotona perheelle tai esikoulussa muille lapsille ja henkilökunnalle. Tabletin sovelluksia käytetään myös kouluvalmiuksien harjoitteluun. Harjoittelua 8-vuotiaalle: Puhevammaisen koululaisen äiti on työssäkäyvä yksinhuoltaja, jolla ei ole varaa hankkia lapselle omaa älylaitetta koulunkäynnin tueksi. Lapsi käyttää jo sairaanhoitopiiristä saamaansa tablettia kommunikaation apuvälineenä, mutta samaa tablettia ei voi käyttää mihinkään muuhun. Kuntouttavien sovellusten käyttöön sekä lukuja kirjoitustaitojen harjoitteluun saadaan toinen tabletti Tukilinjalta. Elämä helpottuu! JOKA VUOSI monet koulutien kynnyksellä tai sen alkuvaiheissa olevat lapset ovat samantapaisessa tilanteessa. Toivottavasti nämä esimerkit avasivat niitä tyypillisiä tilanteita, joissa sinunkin tukeasi tarvitaan! YKSI SUURI ryhmä Tukilinjan tietokoneen saajista ovat koulutien kynnyksellä olevat lapset. Vaikka saattaisi luulla, että yhteiskunta tarjoaa työvälineet lapselle, jolla on esimerkiksi haasteita kommunikaatiossa tai tarve puheterapialle, näin ei useinkaan ole. Mikäli lapsi tarvitsee tablettia kommunikaation apuvälineenä, hän saa sen kyllä sairaanhoitopiiristä. Samaa laitetta ei voi kuitenkaan käyttää kuntouttavaan kotiharjoitteluun, arjen tukitoimintoihin tai lukuja kirjoitustaidon opetteluun, koska siihen ei käyttövarmuuden takaamiseksi voi ladata muita sovelluksia. Korona-aikana on lisääntynyt myös etänä toteutettava puheterapia. Senkin välineeksi tarvitaan monessa kodissa Tukilinjan myöntämä tietokone. On vielä paljon tehtävää, jotta vähävaraisilla perheillä olisi tasaveroinen mahdollisuus kuntouttaa lapsiaan. Tukilinjan apurahat paikkaavat tässä aukon yhteiskunnan turvaverkossa ja luovat mahdollisuuksia osallisuuteen.
Tukilinja 1/2021 25 KIRJAVINKKI Palkittu romaani kertoo historiasta puiden näkökulmasta. SIMPUKAN SISÄLLÄ MENESTY HITAASTI VUOSIRENKAITA NAISTEN SAARI VIESTI LÄPI Toimituks en valinta RICHARD POWERS: IKIPUUT Romaani. Suom. Sari Karhulahti. Gummerus 2021. 649 s. Richard Powers on rohkea kertoja. Useita menestyneitä romaaneja kirjoittaneen tekijän Pulitzer-palkittu uutuus ei yritä tavoittaa enempää eikä vähempää kuin puiden ja samalla oikeastaan koko maailman tarinan. Kokonaisuus kirjaimellisesti haarautuu usean henkilöhahmon elämäntarinaksi – ja muutamaksi silmänräpäykseksi joidenkin puiden kasvussa. Kaikki tarinalinjat liittyvät lopulta nokkelasti toisiinsa, kuin maan alla risteävät juuret. Yllättävänkin monet laajan kertomuksen henkilöhahmoista ovat jollain tavoin vammaisia. Joukossa on esimerkiksi nerokas, vammautunut tietokoneohjelmoija, huonokuuloinen tutkija, vanheneva aviomies ja haavoittunut sotaveteraani. Vammaisuus sopii elämän ja ympäristömme haavoittuvaisuuden vertauskuvaksi välillä ärsyttävän itsestään selvästi. Loppupuolellaan jännityskertomukseksi taipuva romaani on silti luonnon monimuotoisuutta ajankohtaisesti ja kauniisti kuvaava teos. Sanni Purhonen ANNI KYTÖMÄKI: MARGARITA Romaani. Gummerus 2020. 582 s. Nuori Senni toimii hierojana kylpylässä, mutta toiveissa on toisenlainen elämä. Mikko on sotilas asemapaikallaan viimeisen taistelun lähestyessä. Antti viihtyy parhaiten metsiä tutkimassa. Välillä kertojanääni annetaan helmisimpukalle joen pohjassa. Anni Kytömäen enimmäkseen 1950-luvulle sijoittuvan, Finlandia-palkitun romaanin henkilögallerian keskus on ehdottomasti Senni Sarakorven vahva hahmo. Hänen koettelemuksiaan seuraa mielenkiinnolla silloinkin, kun ne risteävät kirjan muiden henkilöiden kanssa lähes uskomattomasti. Polio ja rokotteen odotus tuovat tarinaan karmivaa ajankohtaisuuden tuntua. Sairaalakuvauksissa parasta on, ettei poliopotilaita ainoastaan säälitellä tai ihmeparantumisiakaan luvata. Sennin silmin varsinkin kuntoutuksessa olevat lapset nähdään kokonaisina ihmisinä. Kertomus sisältää myös tehokkaan kuvauksen siitä, mitä voi tapahtua, kun naiselle ei lääketieteellisestä tarpeestakaan huolimatta myönnetä aborttia. Sanni Purhonen KATJA KAUKONEN: SAARI, JONNE LINNUT LENTÄVÄT KUOLEMAAN Romaani. WSOY 2020. 375 s. Katja Kaukosen tuore romaani Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan kertoo saaresta, jonne lähetetään mieleltään sairastuneita tai ehkäpä vain yhteiskunnan normeihin eri tavoin taipumattomia naisia. Hakematta vertailukohtana mieleen nousee historiallinen Seilin saari, joka tässäkin tarinassa mainitaan. Tällä kertaa saari on kuitenkin Tiiralinna, jonne saapuu potilaiden lisäksi myös joukko henkilökuntaa, keskeisimpinä emäntä Alli ja ylihoitaja Linnea. Kaukonen käyttää kaunista kieltä ja suomalaisittain harvinaista maagisen realismin tyylilajia taitavasti. Lukijakaan ei aina tiedä, mikä tapahtumista on totta ja mikä harhaa. Se sopii hyvin kirjan kokonaistunnelmaan. Linnut ja vesi toistuvat symboliikassa, toisinaan turhankin paljon. Toisin kuin voisi luulla, henkilökunnan ja hoitajien välille ei rakenneta vastakkainasettelua. Tarinan opetus on, että oikeissa olosuhteissa kenen tahansa mieli voi järkkyä. Sanni Purhonen JUHA T. HAKALA: VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN Tietokirja. Alma Talent 2020, 206 s. Kannattaako elää kuin ei koskaan kuolisi ja kuolla ehtimättä elää, kysyy elämäntaidosta esseistisesti kirjoittava kasvatustieteilijä Juha T. Hakala. Todellinen menestys saavutetaan realistisin mutta sitkein askelin. Narsistinen työnarkomania, kaiken tieltään työntävä perfektionismi ei johda kestäviin tuloksiin. Laajasti sivistynyt Hakala tarjoaa kiinnostavia esimerkkejä ajatuksistaan. Tässä teos oman elämänsä piiskurille tai lempeää työelämää tarvitsevalle. Iris Tenhunen SAAVUTETTAVA VIESTINTÄ – YHTEISKUNNALLISTA YHDENVERTAISUUTTA EDISTÄMÄSSÄ Tietokirja. Gaudeamus 2020, 392 s. EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä yhteiskunnallinen viestintä muuttuu: tarvitaan ymmärrettävää sanastoa ja rakennetta, kuvaa ja ääntä tekstin tueksi tai mahdollisuutta korvata mikä tahansa niistä toisella. Maija Hirvosen ja Tuija Kinnusen asiantuntijoiden ja työarjen osaajien teksteistä kokoama perusteos antaa työkalut niin viestinnän ammattilaisille ja kääntäjille kuin muillekin, joiden on tunnettava viestinnän keinovalikoima. Iris Tenhunen
Joko elokuvateattereiden ovet pian aukeavat? Elokuvia ystävyydestä ja surusta 26 Tukilinja 1/2021 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT SYKE-ELOKUVA: HÄTÄTILA 29.1. Teattereihin jo ehtineessä, suosittuun tv-sarjaan pohjaavassa elokuvassa Iiris ( Iina Kuustonen) yrittää toipua vaikeasta erostaan Artturiin ( Juha-Tapio Arola) ja tapaa Antonin ( Riku Nieminen). Suhde ei kuitenkaan pääse etenemään, sillä Iiriksen poika Niilo ( Noa Tola) sairastuu. Leffan on ohjannut Toni Laine. YHDET VIELÄ 19.2. Tanskalaisohjaaja Thomas Vinterbergin uutuus (Druk) kertoo neljästä keski-ikäisestä ystävyksestä, jotka päättävät alkaa elää elämäänsä täysillä ja testata teorian veren jatkuvan 0.05 promillen alkoholipitoisuuden positiivisista vaikutuksista. Oscar-suosikiksi nousseen elokuvan pääosassa nähdään Mads Mikkelsen. SUPERNOVA 26.2. Harry Macqueenin ohjauksessa Sam ( Colin Firth) ja Tusker ( Stanley Tucci) matkustavat Englannin poikki vanhalla matkailuautollaan tapaamaan ystäviä ja perheenjäseniä Tuskerilla on todettu muistisairaus kaksi vuotta aiemmin, joten yhteinen aika alkaa olla kortilla. PIECES OF A WOMAN Marthan ( Vanessa Kirby) elämä järkkyy pahasti pieleen menevän kotisynnytyksen jälkeen. Nainen putoaa surun kuiluun, joka eristää hänet puolisosta ja perheestä. Vanessa Kirby palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla suorituksestaan Kornél Mundruczón ohjauksessa. Netflix. CRAZY ABOUT HER Vietettyään yön Carlan ( Susana Abaitua) kanssa Adri ( Álvaro Cervantes) saa tietää, että ainut keino tavata nainen uudelleen on tekeytyä potilaaksi psykiatrisella osastolla. Espanjalaiskomedian (Loco por ella) ohjauksesta vastaa Dani de la Orden. Netflix. BABY GOD Yli 30 vuoden ajan tohtori Quincy Fortier käytti salaa omaa spermaansa hedelmöittääkseen potilaitaan. Hannah Olsonin dokumentissa hänen salaisuutensa on paljastunut ja hänen lapsensa haluavat tietää totuuden miehen motiiveista samalla, kun he yrittävät ymmärtää omaa identiteettiään. HBO Nordic. SILMÄTERÄ 14.2. Emmi Parviainen on Jan Forsströmin jännitysdraaman (Suomi, 2013) pääosassa yksinhuoltaja Marjana, joka on omistautunut 7-vuotiaalle tyttärelleen Julialle ( Luna Leinonen Botero). Marja törmää Julian biologiseen isään Kamaraniin ( Mazdak Nassir). Kamaran haluaisi tutustua tyttäreensä paremmin, mutta Marja on valmis tekemään mitä tahansa pitääkseen hänet loitolla. Hero. 24 VIIKKOA 26.3. Anne Zohra Berrachedin ohjauksessa (24 Wochen Saksa, 2016) standup-koomikko Astrid ( Julia Jentsch) rakastaa työtään ja perhettään. Hän joutuu läheistensä kanssa vaikeiden valintojen eteen saatuaan tietää odottavansa lasta, jolla on Downin oireyhtymä. Teema Fem. Pohjoismaiden suurimman fantasia-, kauhu-, scifija toimintaelokuviin keskittyvän festivaalin Night Visionsin uudet päivämäärät ovat 3.–6. maaliskuuta. Mukana ohjelmistossa on mm. Gavin Rotheryn scifi-uutuus Archive (Britannia / Unkari / USA 2020), jossa tiedemies ( Theo James) kehittää tekoälyä entistä pidemmälle vuonna 2038. Aasialaisen elokuvan festivaali Helsinki Cine Aasia järjestetään yhdeksättä kertaa maaliskuussa 2021. FESTIVAALIT Toimituksen Valinta Teatterieloku vien ensi-iltapäiv ät voivat siirtyä.
Välinevinkki Apuväline: Ajolasit pimeään ajoon Edustaja: www.ettonet.fi Hinta: 14,95 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Turvallista hämäräajoa MONI ARASTELEE pimeässä ajamista, etenkin jos keli on sateinen tai sumuinen. Ratkaisuna ongelmaan saattavat olla hämärää näkymää kirkastavat ajolasit. Night Vision -laseja markkinoidaan sellaisina, sillä niissä on polarisoivat, keltaiset linssit. Valmistajan mukaan lasit vähentävät vastaantulevien autojen valojen häikäisyä, kun ja valkoiset valot muuttuvat keltaisiksi, jolloin ne häiritsevät vähemmän. Lisäksi lasit parantavat valmistajan mukaan myös kontrastia. LASEJA KANNATTAA kokeilla itse, jos haluaa olla varma niiden toimivuudesta. Omat kokemukseni eivät olleet mitenkään mullistavia. Kaikkein eniten laseista oli iloa juuri illan hämärtyessä, jolloin lasit kirkastivat näkymiä melkoisesti. Täysin pimeällä ja sadesäällä liikuttaessa lasien hyödyt olivat melko vähäisiä. JOS OMA hämäränäkö on kuitenkin huono, laseja kannattaa kokeilla helppona ja edullisena ratkaisuna optikkoliikkeiden ajosilmälaseille. Tarjolla on kaksi mallia: peruslasit ja omien silmälasien päälle aseteltavat. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 1/2021 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Toimituksen valinta NURSES – NUORET SAIRAANHOITAJAT TV 1 / AREENA, 15.1. Kanadan viime vuoden katsotuin sarjauutuus vie elämänmakuiselle matkalle suuren torontolaisen sairaalan hektiseen maailmaan. Viisi vastavalmistunutta sairaanhoitajaa Grace, Nazneen, Keon, Ashley ja Wolf huomaavat, että jo ensimmäinen työpäivä vaatii pistämään likoon kaiken. Sarjan osat ovat Areenassa 15.1. IVALO TV 1 / AREENA 17.1. 10-osaisessa rikossarjassa ivalolainen poliisi Nina Kautsalo ( Iina Kuustonen) löytää kahlehditun naisen syrjäisen mökin kellarista. Naisesta löytyy tappavan vaarallinen virus, joten paikalle kutsutaan saksalainen virusasiantuntija Thomas Lorenz ( Maximilian Brückner). Kilpajuoksu aikaa vastaan alkaa. Sarjan 1. kausi on Areenassa 15.1. SEKASIN: RANSKA AREENA, 18.1. Tervetuloa Primevèresin lastenpsykiatriselle osastolle. Marvin, 17, on tottunut olemaan enemmän poliisin kuin lääkäreiden huollettavana ja hänen on vaikea käsittää, miksi hänet on ylipäänsä lähetetty laitokseen. Palkitun kotimaisen Sekasin-sarjan ranskankielinen versio löytyy vain Areenasta. KAPELLIMESTARI TV 1, 16.2. Ranskalaisessa, 12-osaisessa draamasarjassa seurataan kapellimestari Hélène Barizetin ( Marie-Sophie Ferdane) haasteita hänen palattuaan Pariisiin johtamaan sinfoniaorkesteria sen maestron äkkikuoleman jälkeen. Hélènen viulistiäiti sairastaa periytyvää neurologista sairautta ja tuskin enää tunnistaa tytärtään, joka puolestaan kieltäytyy geenitestistä. Kun mieskin aiheuttaa kolmiodraaman, kapellimestarin käytös muuttuu paineissa epävakaaksi – vai onko kyse sairaudesta? FREUD TV1, 28.2. Saksalaisessa draamasarjassa yhdistetään rikosjuoni mullistavia psykiatrisia teorioita kehittelevän nuoren Sigmund Freudin elämään Wienissä vuonna 1886. Freudin osaamiselle tulee tarvetta, kun tuntematon tappaja alkaa kylvää kauhua kaupungissa. Etsivä Alfred Kiss pyytää häneltä apua murhien selvittämiseen. Myös meedio Fleur Salomélta saadaan vihjeitä. Löytyvätkö ratkaisut ihmisen psyykestä? PALA SYDÄMESTÄ TV 1, 26.3. Lastensuojelun maailmaan sijoittuvassa 8-osaisessa draamasarjassa seurataan työntekijöiden Ritan ( Lotta Lehtikari) ja Lauran ( Niina Koponen) elämää. Osaston entinen johtaja Rita on ollut hyllytettynä ja palattuaan hän saa parikseen kokemattoman Lauran. Työn paineissa yksityiselämän rajat alkavat hämärtyä: Lauralta menevät yöunet eikä Rita pääse pakoon painajaisiaan. Miten käy 16-vuotiaan Jasminin ( Saimi Kahri), joka kokee liian paljon liian varhain?
KIITOS Sydämellinen kiitos pojalleni myönnetystä tukirahasta! Onnellista Uutta Vuotta 2021! Ystävällisin terveisin, Niina Karvo ERIKOISPOLKUPYÖRÄ ILAHDUTTI Kyllä nyt on olo kuin pikkupojalla, kun pitkästä aikaa pääsee pyöräilemään. Valtavan iso kiitos teille! Ystävällisin terveisin, Jari Kiitos hienosta, positiivisesti viestivästä lehdestänne :) Ystävällisin terveisin Christian LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Kehitysvammaisten ja partneripelaajien joukkue sai tukea matkakuluihin. Hei Kiitos tuestanne ja oikein hyvää joulua! Toivottaa KTP Unified Ääniä vaimentavat kuulokkeet parantavat Maijan keskittymistä. Kiitos Tukilinja Kiitos Tukilinja-säätö tuhannesti teiltä saamastani apurahasta, joilla pystyin hankkimaan nämä kuulokkeet kesäkuussa 2020. Minulle on avautunut vastamelukuulokkeiden kautta aivan uusi maailma ja olen pystynyt vihdoin keskittymään, kun kuulokkeet ovat auttaneet minua keskittymään olennaiseen. Olen teille ikuisesti kiitollinen. Mahdollisimman rauhallista ja rakkaudentäyteistä Joulua teille kaikille ja parempaa uutta vuotta 2021! Maija Kuivalainen 28 Tukilinja 1/2021
MIELIPIDEKYSELY Anne-Laure sai huoltosetin pistekirjoituskoneeseensa. Toimii! Vielä suurkiitoksia Tukilinjalle, tuo on minulle erittäin tärkeä pistekirjoitusohjaajana. Liitteenä kuva, jossa oma pistekirjoituskone on huollossa (oli tarvetta!!). Taustalla ohjausvideo setin muistitikulta, pöydällä osa työkaluista ja työkalupakki, johon laitoin Tukilinjan lapun. Aurinkoisin terveisin, Anne-Laure KYSYMYS Näet naapurisi taistelevan vastasataneen lumen läpi kävelytuellaan. Mitä sanot? NÄIN VASTATTIIN: 1. Mennään peräkkäin, niin tallon sinulle polun. 69 % 2. Tulenko avuksi työntämään? 21 % 3. Ei tarvitse ainakaan mennä punttisalille! 10 % 4. Saisivat tulla vähän nopeammin auraamaan! % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 29. Tukilinja 1/2021 29 BLOGIPOIMURI ”Tukilinjan toimittajissa meitä on kyllä liiallinen naisenemmistö ja olemme kaikki valkoisia. Mutta puolustukseksi: Olemme eri-ikäisiä, sekin jo avartaa maailmankuvaa. Koulutuksemme ja työkokemuksemme ovat erilaisia ja osalla on toimintarajoitteita. Me emme taida olla kovin trendikkäitäkään. Me muutamat vammaisuuden kokemusasiantuntijat kritisoimme palavereissa toistemme juttuja ja näkökulmia. Tietysti kaverille tulee oltua lempeämpi, myönnetään, mutta uskon vilpittömästi, että meillä kaikilla on vilpitön halu kertoa mahdollisimman oikealla näkökulmalla siitä yhteiskunnasta ja elämästä, jossa erityiset ja erilaiset ihmiset elävät tämän päivän Suomessa.” Blogilinjalla Riitta Skytt, 19.12.2020. (www.tukilinja.fi)
BLOGILINJALLA / Kristiina Näkkäläjärvi 30 Tukilinja 1/2021 On osattava luottaa siihen, että elämä kantaa eikä pyrkiä kontrolloimaan ihan kaikkea. Ja kun tähän luottamuksen tilaan pääsee, alkaa tapahtua ihmeitä. NO NIIN. Olen siis Kristiina. Oman elämäni filosofi ja 31-vuotias kahden lapsen äiti. Etä-äiti, kuten ajan teemaan sopii. Tämä päätös toki tuli jo ennen kuin korona valtasi maailman. Asun arkipäivät kahdestaan lapinkoirani Riskun kanssa ja viikonloppuisin meidän kotia elävöittävät rakkaat lapseni, jotka ovat minulle elämän valo kaikessa. Ei ole kyllä ollut millään lailla helppo valinta olla heistä erillään. He nousevat ajatuksiini tässäkin ja samalla ymmärrän jälleen kerran heidän olevan iso osa minua. Luulenpa sen tulevan esille myös, kun jaan teille näitä ajatuksiani vierasbloggarina. Sisimmässäni tiedän, että kaikella on aikansa ja tarkoituksensa. On osattava luottaa siihen, että elämä kantaa eikä pyrkiä kontrolloimaan ihan kaikkea. Ja kun tähän luottamuksen tilaan pääsee, alkaa tapahtua ihmeitä. Isoja ja pieniä. Minulle oli suuri ilo ja kunnia vastata myöntävästi, kun minulta kysyttiin lehtihaastattelun (Tukilinja 6/2020) jälkeen, olisinko kiinnostunut kirjoittamaan blogia. Olen nimittäin suunnitellut oman blogin aloittamista jo valovuoden, vaan enpäs ole saanut aikaiseksi. Ja nyt se sitten tapahtui! Se ihme, minun mahdollisuuteni. Joten aika laittaa pyörät pyörimään. OLEN LUONTEELTANI hyvin avoin ihminen ja koen sen olevan iso avain uudelle polulleni: elämänmyönteisyys, rohkeus ja rehellisyys, ilo, rauha, tasapaino ja kaikenkattava voima eli Rakkaus ovat niitä arvoja, jotka kantavat ja kasvattavat. Pitkän itseopiskelun ja itseymmärryksen johdosta voin sanoa olevani todella Kiitollinen ja Onnellinen elämästä, joka minulle on annettu. En kadu mitään, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Nuo kokemukset ovat avanneet tietoisuuteni ja tehnyt minusta tällaisen kuin olen. Matka on ollut pitkä ja raskas, täynnä epäonnistumisia, surua, pettymyksiä, onnettomuuksia, vihaa, katkeruutta ja pelkoa. Unohtamatta kuitenkaan ilon ja onnen tunteita, joita myös mahtui matkalle roppakaupalla. Tuota olen paljon pohtinut, miksi me ihmiset emme osaa jäädä kiinni onnen tunteisiin samalla tavoin kuin vähemmän iloa tuottaviin tunteisiin. Vanhoja taakkoja ja kaunoja kannetaan vuositolkulla niska väärässä, hartiat kipeinä, usein tiedostamatta. Kuinka yksinkertaista kaikki olisi, jos sallisimme itsellemme armollisuuden elämän pyörteissä. Kuka? Kristiina Näkkäläjärvi, 31, Kittilä. Toimintarajoite Kuntoutuja. Toimenkuva Saamenkäsityön opettaja. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla helmi–maaliskuussa (www.tukilinja.fi). Oman elämänsä filosofi Mutta onhan se ymmärrettävää, että kipeät kokemukset ovat kovettaneet pinnan ja pian huomaakin kantavansa melkoista haarniskaa. Kuin soturi, joka valmistautuu taisteluun. Mutta tarvitseeko elämän olla taistelua? Tarvitseeko elämältä suojautua? Tätä aihetta olen viime aikoina pohtinut ja siitä tulen varmasti kirjoittamaan. MINULLE ON diagnosoitu tunne-elämän epävakaa persoonallisuushäiriö. Se oli helpottavaa kuulla, vaikka menikin puoli vuotta, ennen kuin ymmärsin, mitä paperilla lukee. Se selitti kuitenkin ison osan haasteistani, joiden vuoksi arki ei ottanut sujuakseen. Ennen ajattelin, että persoonassani on vika, asennevamma, kuten ammattikoulun rehtorikin asian ilmaisi, kun halusin keskeyttää opiskelut ja mennä suoraan töihin. Kävipä niin, että valmistuin oppisopimuskoulutuksella samaiseen ammattiin, ja kuukausi aiemmin kuin ne luokkalaiseni, jotka suorittivat opinnot koulun penkillä. Tuntui hyvältä, etten antanut periksi, ja kiitän siitä suuresti myös työnantajaani Immelkartanossa, joka tsemppasi ja tarjosi minulle opiskelut työn kautta. Minussa tai persoonassani ei siis ole vikaa. Toimintatavoissani on vain ollut paljon ymmärrettävää ja parannettavaa elämänlaadun kohentamiseksi. Sen jälkeen, kun lähdin asioita purkamaan terapiassa kuusi vuotta sitten, olen saanut hurjasti tieto ja taitoja, kuten armollisuuden itseäni kohtaan. Mitä syvemmälle syihin on kaivautunut, sen parempia taitoja on löytynyt. Uusia taitoja tarjoaa nyt dialektinen käyttäytymisterapia, johon pääsin viimein mukaan. Se kestää noin vuoden ja siihen sisältyy kerran viikossa tunnin yksilöterapia sekä kahden tunnin mittainen ryhmätapaaminen. Molemmat toteutetaan tällä hetkellä etäyhteyksin, ja olen kokenut sen hyvin toimivaksi. Viime keväänä saamani läppäri Tukilinjalta nostaa siis arvoaan lisää, koska se mahdollistaa terapian. Läppäri mahdollistaa myös tämän kirjoittamisen, josta olen hyvin innoissani ja jolle ei sen vuoksi tunnu tulevan pistettä ollenkaan. Mutta tehdäänkö niin, että jatketaan juttua seuraavassa osassa ja sanon tältä erää näkemiin. Valoterveisin, Kristiina (Pidempi versio tästä kirjoituksesta löytyy netin Blogilinjalla-blogista, toim. huom.)
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA lokakuussa ja marraskuussa 2020 Tukilinja 1/2021 31 STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2020 HARRASTAJILLE RUUSUNEN E. Stipendi oman jääkiekkokelkan hankintaan 24-vuotiaalle liikuntarajoitteiselle parajääkiekon harrastajalle, joka on pelannut lainakelkalla. AITTOKALLIO J. Stipendi drag racing -auton rakentamiseen henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän on aloittamassa kilpa-autoiluharrastuksen. VÄISÄNEN M. Stipendi pelivälineisiin ja harrastuspäivään osallistumiseen sähköpyörätuolilla liikkuvalle henkilölle, joka on aloittanut boccia-harrastuksen. KANGASNIEMI L. Stipendi ratsastusvarusteiden hankintaan 20-vuotiaalle pararatsastajalle, joka on valittu maajoukkueen kehitysryhmään. KONASHAR M. Stipendi omien pelivälineiden hankintaan 17-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittamassa boccia-harrastuksen. YHTEISÖILLE OUKALI RY Stipendi lihastautiyhdistykselle erityisryhmille suunnattujen asahija jooga-videoiden tuottamiseen. Yhdistys on pilotoinut virtuaalista opetusta harrastusryhmille, joiden vasta alkaneen toiminnan poikkeusolot uhkasivat lopettaa. RIDING TEAM GOLD HORSES Stipendi rampin rakentamiseen ratsastusseuralle, joka haluaa avata toimintaansa myös vammaisille ratsastajille. FC HAKA Stipendi jalkapallovälineiden ja -varusteiden hankintaan erityisjoukkueelle, jonka toiminta on alkanut jalkapalloseurassa. FEENIKS BASKET UNIFIED Stipendi koripallovälineiden ja -varusteiden hankintaan unified-koripallojoukkueella, jonka toiminta on alkanut seurassa. PORRASSALMEN URHEILIJAT 62 Stipendi välineja varustehankintoihin jalkapalloseuralle, joka on perustamassa soveltavan liikunnan ryhmää. HÄMEENLINNAN VOIMISTELUSEURA RY Stipendi välinehankintoihin voimisteluseuralle, joka on aloittanut special-ryhmätoiminnan. PALKINTOJA KANNUSTUSAPURAHAT: VIMMA-PALKINTO 2020 Tukilinja myöntää vuosittain työskentelyapurahan 5000 euroa Kynnys ry:n Vimma -vammaiskulttuuripalkinnon saajalle. Vuonna 2020 sen sai sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo teoksesta Memento mori. Sarjakuvaromaani kertoo omakohtaisesta, elämän lamauttavasta aivoverenvuodosta. Kaunis ja pelkistetty piirroskuvitus tukee tarinaa ilmaisuvoimaisesti. Sarjakuvan keinoin Takalo kuvaa vaikeasti sanoitettavaa kokemusta eli sairastumista, kriisiä ja toipumista tavalla, josta tulee lukijallekin kuin omakohtainen kokemus. Lopputulos on ihmisyyttä vahvistava. VUODEN TOIMIJAT 2020 SELKEÄSTI MEILLE -HANKE, 5 000 € Apuraha hankkeelle, jossa arvioidaan verkkopalvelujen kognitiivista saavutettavuutta ja edistetään kehitysvammaisten ihmisten valmiuksia toimia kansalaisvaikuttajina. Apuraha on suunnattu sekä hankkeeseen osallistuvien kehitysvammaisten henkilöiden tekemän saavutettavuusarvioinnnin palkkioihin että kognitiivisesta saavutettavuudesta tehtävään tiedottamiseen. VÄYLÄ R, 5 000 € Apuraha vuonna 2016 perustetulle yhdistykselle, joka työllistää kaksi kehitysvammaista henkilöä ompelu-, kokoonpanoja pakkaustöihin yleisten työehtosopimusten mukaisesti. Toimintaa on epidemiaoloissa pystytty luovasti kehittämään. Yhdistys on vuoden 2020 aikana perustanut tuotteilleen verkkokaupan, ja apuraha on tarkoitettu verkkokaupan ja viestinnän kehittämiseen. PUHEVAMMAISTEN VERTAISTUKIYHDISTYS PUHVA, 5 000 € Apuraha syksyllä 2020 perustetulle yhdistykselle, jonka tavoitteena on tarjota vertaistukea epäselvästi puhuville tai erilaista kommunikointitapaa käyttäville ihmisille ja levittää tietoisuutta puhevammaisuudesta. Tällainen yhdistys on Suomesta puuttunut. Apurahan avulla voidaan järjestää koulutusta vertaistukiohjaajille ja perustaa tukiryhmiä eri puolille maata. ILLON VPK / SPECIAL RESCUE -TOIMINTA, 2 000 € Apuraha erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden vapaapalokuntatoiminnan kuluihin. Illossa toimiva VPK-osasto järjestää yhdessä paikallisen kansalaisopiston kanssa kurssimuotoista harrastustoimintaa, jossa opitaan arjen turvallisuuteen, ensiapuun ja soveltavaan vapaapalokuntatoimintaan liittyviä taitoja. Toiminta on Suomessa ja laajemminkin uraauurtavaa. IKURIN VIRE / TORNADOT, 1 000 € Apuraha tamperelaiselle urheiluseuralle harrastusvälineiden hankintaan. Seuran kaikissa joukkueissa ja kerhoissa on mukana lapsia, joilla on neuropsykiatrisia oireita. Apurahan tarkoituksena on tarjota heille mahdollisuus harrastaa liikuntaa monilajisesti ja vähentää perheiden harrastuskustannuksia. LOKAKUU 2020 V.A., JOENSUU Kannettava tietokone netin välityksellä tapahtuvan kuntoutuksen välineeksi 6-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen haasteita. VIRTANEN V., SIPOO Kannettava tietokone opiskelun, yhteydenpidon ja kuntouttavan pelaamisen välineeksi 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen ja kommunikaation rajoitteita. SCHWARTZ R., RAISIO Kannettava tietokone 17-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 32 Tukilinja 1/2021 D.M., KAJAANI Tablettitietokone 6-vuotiaalle lapselle, jolla on kuulovamma. Hän tarvitsee tabletin kerronnan tueksi ja kuntouttavaan harjoitteluun. Kommunikaation apuvälineeksi sairaanhoitopiiristä saatua tablettia ei voi käyttää näihin käyttötarkoituksiin. RAINIO E., NAANTALI Apuraha taitoluistelun harrastusmaksuun 17-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. ISOVIITA J., SIPOO Tablettitietokone yhteydenpidon ja virikkeellisen vapaa-ajan välineeksi 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. H.P., MIKKELI Apuraha piirtopöydän hankintaan 19-vuotiaalle kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. M.A., AHVENANMAA Apuraha opiskelutarvikkeisiin 15-vuotiaalle kaksoistutkinto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. K.P., TAMPERE Tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä pelialalle. J.A., OULU Apuraha peliharrastukseen 21-vuotiaalle henkilölle jolla on haasteita toimintakyvyssä. Harrastaminen tukee aktiivista elämää. K.C., KOUVOLA Apuraha lasketteluvarusteisiin 17-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän harrastaa alppihiihtoa. H.J., OULU Kannettava tietokone ja kuulokkeet 20-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. R.J., VANTAA Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee uuteen ammattiin. S.M., KANGASALA Apuraha 25-vuotiaalle kuntoutujalle musiikin tekemisessä tarvittaviin välineisiin. S.J., PORI Osa-apuraha 20-vuotiaalle kuntoutujalle omakustanteisten opintojen koulutusmaksuun R.P., LOHJA Apuraha soittotunteihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle. E.S., KOTKA Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammattiopinnot. N.L., HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle kirjoitus-harrastuksen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa varten. O.R., HELSINKI Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle asiointiin ja yhteydenpitoon. LAUKKANEN U., SIILINJÄRVI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle ammattiopiskelun välineeksi. K.J., PÄLKÄNE Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, itsenäiseen opiskeluun ja asiointiin. 16 10 14 4 13 16 9 7 10 4 12 1 2 3 4 2 5 3 8 15 1 11 17 5 7 10 2 8 2 4 9 9 4 16 13 3 12 13 10 14 2 5 4 13 4 18 10 2 1 1 6 2 2 18 4 3 9 19 10 3 6 2 3 14 2 5 4 9 4 13 4 2 14 10 J A S A U L U L K A M A P A S A T A E T O T V A T T U L A A A O L T E Y A A L Ö T E Ä T I H M A M O R I K O N I U T L O T A Y T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 1/ 2 2 1 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoaan näin: ”Vuoden ensimmäinen ristikko on vaihtelun vuoksi laadittu melko haastavaksi, mutta kuitenkaan ylivoimaisen vaikea se ole. Mukana on ainakin yksi tässä lehdessä ennen käyttämätön vihjetyyppi.” Lähetä ratkaisusi 31.3.2021 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Muista kertoa myös osoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 30 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat tervetulleita. R IS T IK O N 6 /2 20 R A TK A IS U Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Riitta Moilanen Suolahdelta. Lämpimät kiitokset taitaville ratkaisijoille! Tukilinja 1/2021 33 ”Näitä on ilo ratkoa” Tytti Wessman, Vaasa ”Ristikko oli tällä kertaa helppo, ’yhdellä istumalla ratkaistu’.” Virve Rissanen, Vuolijoki ”Ristikko oli ihan hyvä, kyllä siinä muutama harmaa hius taisi tulla. ” Reijo Paukkunen, Kuusankoski. J.H. Tulee kakka. Minua oksettaa. SOMALI KENTÄLLINEN MARJOILLE PAREMPI KUIN KATUA! SNOOKERROBIN DESIGNBRÄNDI TUOSSA ?? VASTAANOTTAJAN VERBI KONEKIVÄÄREISSÄ TEHDÄ KOLOJA YHTIÖSSÄ AINA LÄPINÄKYVÄ KUSTANTAA MUNCHENIN HALKI .. VARA-MAKSU 1 2 3 AURINGONJUMALA PYÖRIN EI PALJON LADATTAVIA RIIHIMÄKEÄ NÄKEMYS VAPINAT SUKULAISEMME? PALOSTA DORKIN UKK ANTON VARPUSLINTUJA KULJETA OIKEALTA HÖNÖSSÄ KAURISMÄELTÄ KIINTEITÄ SIIVEKKÄITÄ LENTOKONEESSA PARILLINEN KURJELLA OMANSA -MIES VEHNÄNEN LENNART JOKIVALAITA MUISTOKSIKIN KURAT JAPANISSA PUNAUIVAT NÄIDEN YLI VOI AJAA SALAMAKSI SANOTTU MUUSIKKO LINDGREN YHTEEN LASKEVA PILKKA VOI OLLA . . . . I . O! LAULAJA IKONEN LIUKKAITA MYRSKY EI TARVITSE POSTIMERKKIÄ SAMA JOS E=O JEESATA TOSIASIA MYRKKYKAASU TELEKOPIO LIITTOLAISILLE ANNETTUJA ÄKKIÄ MERENELÄVIÄ MERENELÄVIÄ Kantapään kautta omaksun. INTIALAISEN AASI MUUTTUU KOLMEKSI NAISEKSI, JOISTA YKSI VOISI OLLA KASSILAN LEHMÄ! SANAN PALJON SUPERLATIIVIMUOTO TELEVISIOSSA ESITETTÄVÄ MAINOSPÄTKÄ TAI VALO R E H E V Ä T E T N A K E L P O P O K I L O N A U U M A R A A V A A T U L O T A K A V I O N Ä T T I S Y D Ä N M E R K I T T Y J Ä J K K O T T A A O S U A N U L O L O I T O T A U R A T O T U S K A N A P A S T A T K N L I E T O E L O I S A I M A J O O P P I L A S I T U T K A R O U V A N O I N V I I S A A T P U T E L I T T H O R V L M I T A T A O S T A A V A A L E A O T U T O R A L E N I N I M A I S U K I I V I K I M P I S A U L I T E L L E I A L P I T T A N O T U U L I T U R T U V A O T E T T U S I E L U A A T O T
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 1/2021 S.E., KOKKOLA Kannettava tietokone ja osa-apuraha sähköpyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. K.P., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on aloittamassa polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa. L.H., KAJAANI Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun apuvälineeksi. HÄRKÖNEN R., KAJAANI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin apuvälineeksi. MARRASKUU 2020 T.J., KUOPIO Kannettava tietokone 4-vuotiaalle lapselle, jolla on kielellisiä haasteita. Tietokone mahdollistaa etäterapiaan osallistumisen. KORHONEN A., KUOPIO Tabletti kielellisiin harjoitteisiin ja oppimispeleihin 4-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. PAPPINEN M., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone ja suojakuori 6-vuotiaalle esikoululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettitietokonetta kerronnan tueksi ja kuntouttavaan harjoitteluun. AUVERI E., HELSINK Kannettava tietokone, näppäimistö, hiiri ja kuulokkeet 18-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on näönkäytön ja liikkumisen rajoitteita. HÄMÄLÄINEN E., JUVA Tablettitietokone multimediaharrastuksen mahdollistamiseksi 20-vuotiaalle nuorelle, joka käyttää pyörätuolia. PAALANEN M., JOENSUU Osa-apuraha kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen hankintaan kuntoutujalle, joka tarvitsee välineitä opiskelun ja freelance-pohjaisen työskentelyn välineeksi. HYVÄN MIELEN PELIT RY Apuraha yhdistyksen uuden elokuvaryhmän toiminnassa tarvittavaan välineistöön. HÄRME L., HELSINKI Kannettava tietokone 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta musiikkiharrastuksessa, itsenäisessä asioinnissa sekä tulevissa opinnoissaan. B.S., TAMPERE Kosketinsoitin musikaalisesti lahjakkaalle 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden haasteita.. S.J., JÄRVENPÄÄ Apuraha koulutuksen ja markkinoinnin kuluihin pienyrittäjälle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. P.J., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun ja peliharrastuksen välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. P.M., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun ja peliharrastuksen välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. V.J., OUTOKUMPU Kannettava tietokone 14-vuotiaalle koululaiselle opiskelun, harrastamisen ja yhteydenpidon välineeksi. SILVÁN P., VANTAA Tietokone pelialan opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoite. B.T., TAMPERE Kannettava tietokone ja turvajalkineet 15-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. OINONEN H., KERAVA Kannettava tietokone, piirtopöytä ja kuulokkeet opiskelun ja harrastamisen välineeksi 16-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on kielellisiä rajoitteita. AHOLA P., OULU Kannettava tietokone opiskelun ja asioinnin välineeksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. H.M., NILSIÄ Kannettava tietokone opiskelun ja kirjoittamisen 17-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. T.L., JOENSUU Polkupyörä 18-vuotiaalle opiskelijalle harrastusmatkoihin ja muuhun vapaa-ajan liikkumiseen. N.F., VANTAA Kannettava tietokone kuntouttavaan vapaa-ajan käyttöön 22-vuotiaalle henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Kunnan vammaispalvelu ei osallistu hankintaan. K.I., ONTTOLA Tietokone 20-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. W.R., HELSINKI Osa-apuraha kansanopiston kirjoittajalinjan opintomaksuun 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka rahoittaa osan opinnoistaan opintosetelillä. KANANEN J., MIKKELI Kannettava tietokone asioinnin ja tiedonhaun välineeksi 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn haasteita. V.L., TURKU Apuraha ajokortin hankintaan 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. Hänen tavoitteenaan on työllistyä toimittajan työhön. Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2020 apurahoja ja apuvälineitä yli 637 000 euron arvosta eli noin 53 000 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Loka–marraskuussa myönnettiin 144 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 99 509,61 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput loka– marraskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT K OS T UK E Ö O T L HA I T AR I P YH Ä J R Ö O A P A T E E T K U I L U O S AR T U T NO AH H MA AN T I E VO I MA I S AR T E T U T A SO JA SA UL UL KA MA PA SA TA ET OT VA TT UL AA AO L TE Y AA LÖ TE ÄT I H MA MO R I KO N I UT LO TA YT NA PA AL I S R I ST AS TU HT ÄV OT TU N I TO NS R E Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi.
<< AKL Posti Oy << Saajan tilinumero FI70 5092 0920 3787 65 TILISIIRTO Saaja Tukilinja-säätiö sr Maksajan nimi ja osoite Allekirjoitus Viitenumero 5555 Tililtä nro Eräpäivä EUR Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksuvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki, www.tukilinja.fi Sähköposti: lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510. TUKILINJA-SÄÄTIÖ sr, y-tunnus 2873756-5 Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Muistathan käyttää viitenumeroa. OLE MUKANA MUUTOKSESSA Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Anna ilon loistaa – osallistu tärkeisiin hankintoihin! TULE SINÄ AVUKSI! Anna lahja, jolla on väliä: osallistu Tukilinjasäätiön keräykseen. Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta saattaa estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet voivat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee.