10
34
24
16
6
36
Tikkurilan Viesti | tässä numerossa
04 « Taika Stardust ? himmeästi hohtava efektila
syyri
05 « Supi suojaa nyt myös saunan lattian
06 « Crusellinsilta uusi maamerkki Helsingissä
08 « Siltojen pintakäsittely Tikkurilan tuotteilla
10 « Vuores ? ekokaupunki keskellä luontoa
12 « Puolalaista KATUtaidetta porilaisen liike
talon seinässä
13 « Lapsia ja lintuja Keltaisessa kaupungissa
14 « tiesitkö että: Jääkiekkoareena kaipaa maaleja
16 « Designpääkaupunkivuoden Paviljonki ? Kaikil
le avoin olohuone ja tapahtumatori
2
19 « Kestävää kauneutta ? kaikille meille
20 « Oulun Vanha pappila palasi loistoonsa
22 « 60-luvun blondI kampuksella
24 « Värikäs merenpohja koristaa Tallinnan
remontoitua Lentosatamaa
28 « Suurpelto houkuttelee väreillä ja moder
neilla muodoilla
30 « Ylevää valkoista vai kommunikoivia värejä?
Keskustelua julkisen tilan arkkitehtuurista
32 « Uutta väriä maisemasuunnitteluun
34 « Värikartan synty
36 « 150 vuotta määrätietoista brändinrakennusta
PÄÄKIRJOITUS
Tikkurilan
Nro 2/2012
84. vuosikerta
Julkaisija: Tikkurila Oyj
Kuninkaalantie 1
PL 53, 01301 Vantaa
puh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6902
www.tikkurila.fi
Pintakäsittely on kannattava investointi
Rakentamisen laatu on puhuttanut alan ammattilaisia jo pitkään. Rakennusteollisuus RT käynnisti
kesällä kehityshankkeen rakentamisen laadun parantamiseksi. Hankkeessa on tarkoitus kehittää
yhtenäisiä mittareita työmaiden laaduntuottokyvyn arviointiin sekä työkaluja laatuvirheiden seurantaan ja vähentämiseen. Lähes tuhat rakennusalan edustajaa pohti verkkokeskustelussa syitä
Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): ma?pe klo 8?19,
puh. (09) 8577 3720
rakentamisen laatuongelmiin ja etsi keinoja niiden ratkaisemiseksi. Yleisimmät reklamaatioiden
Sävytyskaavapalvelu: ma?pe klo 8?16,
puh. (09) 8577 3730
rakentamisen ja korjausrakentamisen investoinneissa. Tähän liittyen käynnistimme loppukesällä
Väripalvelu: ma?pe klo 8?16,
puh. (09) 8577 3716
Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille):
ma?pe klo 8?19, puh. 010 860 8600
(pvm/mpm)
Päätoimittaja: Arto Lehtinen
Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko
Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä,
Pekka Kotilainen, Heidi Koukonen,
Rami Kuparinen, Jarkko Mattila, Marika
Raike, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif
Wirtanen
Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja
taitto: Mirkka Lempiäinen
aiheet ovat pysyneet samoina jo 1990-luvulta, ja ne liittyvät useimmiten viimeistelyyn.
Tikkurila haluaa painottaa oikealla tavalla ja oikeaan aikaan suoritetun pintakäsittelyn merkitystä
yhdessä Mailand Communications Oy:n kanssa ammattikunnalle suunnatun viestintäkampanjan,
jonka on määrä jatkua vuoteen 2014 asti. Kampanjan kuluessa Tikkurila puhuu kaikkien pintakäsittelyn päätöksentekoon osallistuvien tahojen puolesta, olkoon sitten kyseessä rakennuttaja, omistaja, urakoitsija, suunnittelija tai rakennusten käyttäjä. Erityisesti korostetaan tiedon ja ammattitaidon
merkitystä. Uskomme, että pystymme näin omalta osaltamme vaikuttamaan rakentamisen laatuun ja sitä kautta myös kohentamaan alan mainetta.
Kerromme tässä lehdessä muun muassa siltojen pintakäsittelystä, Tallinnan meri
museon uuden osaston Lentosataman näyttävistä designlattioista sekä
värikarttojen luomisesta ja valmistamisesta. Nämä kaikki ovat hyviä esimerkkejä laadun merkityksestä kaikessa pintakäsittelyyn ja väreihin
liittyvässä toiminnassa.
Toivomus värikarttoja koskevasta jutusta tuli eräältä lukijaltamme.
Otamme mielellämme vastaan toiveita ja juttuideoita, joten laittakaa
toki postia tulemaan osoitteella riitta.eskelinen@tikkurila.com.
Antoisia lukuhetkiä!
Paperi: UPM Fine 100 g ja Edixion 250 g
Paino: Punamusta Oy
ISSN 0356-3987
Arto Lehtinen
3
3
uuTuudeT
Taika STarduST ? himmeästi hohtava efektilasyyri
Teksti: Joonas Auvinen ja Pia Hämäläinen
Kuvat: Martti Järvi
T
aika Stardust on hopea- tai kultakimalteita sisältävä vesiohen-
ristiin rastiin telalla tai siveltimellä tasaisesti koko käsiteltävälle pin-
teinen ja läpikuultava efektilasyyri. Se on täyshimmeä ja akry-
nalle. Erillistä rajausmaalausta ei tehdä, vaan rajapinnat käsitellään
laattipohjainen. Tuotetta ei sävytetä. Taika Stardust on M1-luokitel-
työn edetessä. Tuotteelle ominainen maitomaisuus häviää pin-
tu.
nan kuivuessa. Haluttaessa pinta voidaan käsitellä uudelleen noin
Tuote soveltuu seinäpinnoille asuin-, toimisto- ja liiketiloissa sekä
vastaavissa kuivissa tiloissa. Sitä voidaan käyttää myös kattopintojen
vuorokauden kuluttua. Pinta on käyttöönottokuiva noin kahden
vuorokauden kuivumisen jälkeen.
koristeluun. Efekti on hienovarainen ja vaatii riittävän valaistuksen.
Taika Stardustia voidaan käyttää myös sablonimaalauksessa, jol-
Jotta sen herkkä kauneus tulisi esiin, tarvitaan sivuvalo, luonnon-
loin työvälineeksi soveltuu parhaiten normaali, pieni tela tai sivel-
valo tai hyvä kohdevalaistus.
lin. Vaahtomuovisia työvälineitä emme suosittele.
Taika Stardust on omiaan korostamaan Harmony-sisustusmaalin
Kokeile Stardustia ensin esim. paksulle pahville tai muulle
täyshimmeää pintaa, mutta tuotetta voidaan käyttää myös muiden
harjoitusalustalle. Tarkemmat ohjeet löytyvät Tikkurilan Taika-
sisustusmaalien päällä. Koska Taika Stardust on läpikuultava, sisus-
oppaasta, tuoteselosteesta ja osoitteesta www.tikkurila.fi.
tusmaalin väri vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.
Taika Stardust sekoitetaan hyvin ennen käyttöä. Tuote levitetään
4
uuTuudeT
Supi Suojaa
nyt myös saunan lattian
Tikkurilan Supi-saunatuoteperhe kasvaa kasvamistaan. Supi Lattiaöljy on
kaivattu uutuus, jolla suojaat saunasi puulattian ja -ritilät kauniisti. Saat
helppohoitoista puupintaa kaikkiin kosteisiin tiloihin. Supi-perheestä löydät Lattiaöljyn lisäksi kaikki tuotteet myös lauteiden sekä seinä- ja kattopaneeleiden suojaamiseen ja saunan pintojen pesuun.
Teksti: Joonas Auvinen ja Pia Hämäläinen
Kuvat: Martti Järvi
S
aunan puiset lattiat ja lattiaritilät ovat olleet kauan ilman käsittely-
oma väri, valittu värisävy ja puun huokoisuus eli värin imeytyminen.
suositusta. Nyt tähänkin tarkoitukseen on kehitetty oma tuote,
Yksittäisessä laudassakin imeytyminen saattaa vaihdella.
sävytettävä Supi Lattiaöljy. Tikkurilan Kuultavat sisävärit -kartasta voit
Lattia kestää kävelyä muutaman tunnin kuluttua käsittelystä. Käsi-
valita mieleisesi sävyn luomaan saunatiloihisi oikeanlaisen tunnelman.
telty pinta voidaan ottaa käyttöön noin kahden vuorokauden kuivu-
Kasviöljypohjainen Supi Lattiaöljy sisältää pintaa suojaavia homeen-
misen jälkeen. Esilämmitä sauna ennen käyttöönottoa ja tuuleta se
estoaineita. Se suojaa lattiat ja lattiaritilät lialta ja kosteudelta ja vähen-
hyvin.
tää puupinnan halkeilua. Koska öljykäsitelty pinta hylkii vettä ja likaa,
Käsittele uutta pintaa varoen noin viikon ajan. Vältä tänä aikana lat-
se myös pysyy puhtaampana ja puhdistuu helpommin kuin käsittele-
tian liiallista likaantumista. Mikäli joudut puhdistamaan pintoja pian
mätön pinta.
pintakäsittelyn jälkeen, puhdista ne kevyesti nihkeällä puhdistus-
Näin käsittelet lattiat Supilla
liinalla.
Kostuta uusi puupuhdas pinta kevyesti ja hio siitä mahdolliset pystyyn
Huoltokäsittely tarvittaessa
nousset puukuidut pois. Levitä Supi Lattiaöljy puupuhtaalle alustal-
Huoltokäsittely tehdään tarvittaessa, eli silloin kun puun pinta tun-
le kertaalleen siten että pintaan ei muodostu näkyvää kalvoa. Anna
tuu ja näyttää kuivalta ja vesitippa ei enää helmeile, vaan vesi imey-
öljyn imeytyä alustaan noin 30 minuuttia, ja pyyhi sen jälkeen kaikki
tyy puuhun. Jatkuvassa kosteusrasituksessa olevat pinnat tarvitsevat
imeytymätön öljy pois. Jos käsittely tehdään useampaan kertaan tai
uusintakäsittelyä ajoittain.
liian runsaalla öljymäärällä, pinta kuivuu hitaasti, jää tahmeaksi ja on
kastuessaan epämiellyttävän liukas. Lisäksi öljy saattaa alkaa hilseillä.
Huomaa, että käsiteltävän lattiapinnan lämpötilan on oltava > 10 °C,
jotta öljy imeytyy ja kuivuu toivotulla tavalla.
Pese aiemmin öljytyt puulattiat tai ritilät Supi Saunapesulla käyttöohjeen mukaan harjaamalla. Anna pinnan kuivua ja hio se kevyesti.
Poista mahdollinen vanha kalvomainen pinta kokonaan ennen kuin
käsittelet pinnan Supi Lattiaöljyllä.
Käsitellyn pinnan lopulliseen väriin vaikuttavat oleellisesti puun
Lattioiden kulku-urat ja naarmut voit korjata pienellä määrällä Supi
Lattiaöljyä. Rajaa huollettava alue muutaman laudan leveydeltä.
Puhdista lattia korjattavalta alueelta Supi Saunapesulla etiketin ohjeen mukaan. Pinnan kuivuttua hio se kevyesti ja levitä öljyä ohuelti
korjattavalle alueelle. Pyyhi noin 30 minuutin jälkeen imeytymätön
öljy pois.
Mikäli lattia on kauttaaltaan kuivahko, kulunut ja naarmuinen, puhdista ja käsittele öljyllä koko lattia.
Nautinnollisia saunahetkiä uuden Supi Lattiaöljyn seurassa!
5
Ruoholahdenkanavan ylittävä Crusellinsilta valmistui Helsinkiin viime vuonna. Pylonit kohoavat
49 metriä merenpinnan yläpuolelle ja alikulkukorkeutta on 5,25 metriä. 143 metriä pitkällä ja
25 metriä leveällä sillalla on ajoradat molempiin
suuntiin ja kaksi kevyen liikenteen kaistaa sekä
keskellä alue raitiotieliikenteelle.
Teksti: Arja Schadewitz
Kuvat: Matti Kallio
6
Crusellinsilta uusi maamerkki Helsingissä
H
elsingin eteläkärkeen nousevan uuden
oli poikkeuksellisen vaativa urakka sekä raken-
Jätkäsaaren asuin- ja toimitila-alueen
netyyppinsä että geometriansa takia.
SILKO-hyväksytyt pintakäsittelyaineet
Tikkurilasta
rakennustyöt alkoivat syksyllä 2008 Crusellin-
? WSP Finland tuotti kaikki sillan rakenne
Pylonien ulkopuoli ja teräskaiteet käsitel-
sillasta, josta tuli pääväylä länteen. Jätkäsaari
suunnitelmat tietomalleilla. Kyseessä on
tiin Tikkurilan EPZn(R)EPPUR310/5-FeSa2½-
on osa Helsingin Länsisatamaa, jonne alettiin
ensimmäinen kokonaan mallintamalla suun-
maalausjärjestelmällä,
rakentaa asuntoja Vuosaaren sataman avau-
niteltu silta koko Suomessa, kertoo projektin
viraston (ent. Tiehallinto) siltapinnoitteille
duttua. 2020-luvulla valmistuvalle alueelle tu-
johtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungin
myöntämä SILKO-hyväksyntä teräsrakenteille
lee asuntoja noin 16 000 ihmiselle ja liiketilaa
rakennusvirastosta.
rasitusluokkaan C5 eli hyvin ankaraan meri- ja
noin 6 000 työpaikalle.
Crusellinsilta
on
jolla
on
Liikenne-
Sillan päällysrakenne on pituussuuntaan
Helsingin
teollisuusilmastoon. Teräskaiteiden pohja- ja
kaupungin
jännitetty betoninen palkki, ja poikkisuun-
välimaali ovat samat kuin pyloneissa, mutta
vuonna 2001 järjestämän kansainvälisen silta-
nassa se toimii liittorakenteena. Teräspylo-
pintaan valittiin kaksi erilaista polyuretaani-
kilpailun satoa. Tavoitteena oli löytää korkea-
nit seisovat teräsbetonijaloilla. Jännitetyssä
maalia. Pylonit viimeisteltiin Temathane 50:llä
tasoinen siltaratkaisu, joka ilmentää alueen
siltaraken
teessa ei sinänsä ole mitään uutta.
ja teräskaiteet Temadur 50:llä.
luonnetta ja huomioi siltapaikan maisemalli-
Mutta kun pituussuunnassa jännitetty betoni
Pylonien sisäpuolet sekä vaijerien läpi-
set vaatimukset.
rakenne toimii poikittaissuunnassa liittoraken
viennit ja vaijerikotelot suojattiin Tikkurilan
teena, kyseessä on harvinaisuus.
EP250/2-FeSa2½-maalausjärjestelmällä, jolla
Siltakilpailun voittajaehdotusta pidettiin
liian kalliina kaupungin silloisessa talous
tilanteessa.
Jatkosuunnitteluun
? Mallintamisen pilottina toimiminen ai-
myös on SILKO-hyväksyntä. Tematar TFA so-
valittiin
heutti hankkeelle ongelmiakin. Tarkka kiinni
veltuu teräs-, sinkki- ja betonipinnoille erityi-
kolme edullisempaa ehdotusta, joista nyt
pitäminen arkkitehdin haluamasta erittäin
sesti maan- ja vedenalaisissa rakenteissa ja
toteutunut silta mukailee kilpailussa esitet-
hoikasta muodosta johti monimutkaiseen ja
muodostaa kovaa kulutusta ja veden upotus-
tyä, Suunnittelu
Kortes Oy:n suunnittelemaa
tiheään raudoitukseen, mikä teki sillasta vaa-
rasitusta hyvin kestävän kalvon.
Merimiekat-nimistä vaihtoehtoa.
tivan mallinnettavan, toteaa WSP Finlandin
Suomen ensimmäinen mallinnettu infrakohde
liiketoimintajohtaja Pekka Pulkkinen.
?Teräsrakenteet toimitettiin siltapaikalle
pääasiassa valmiiksi pintamaalattuina, kertoo
Suurin osa putkista ja johdoista mahdutet-
Petteri Nygren. Värisilta Oy:stä. joka vastasi
tiin sillan kannen alle pääpalkkien väliin. Tek-
asennuspaikalla tehdyistä maalaustöistä. Näi-
Näyttävä vinoköysisilta rakennettiin Länsi
niikkaa sijoitettiin myös siltakanteen yhteyksi-
tä olivat hitsausliitosten maalaukset ja teräs-
satamankadun jatkeeksi yhdistämään Ruoho-
en varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa.
rakenteen korjausmaalaukset sekä pintojen
lahti ja Jätkäsaaren länsireuna toisiinsa. Silta
touch up -pintamaalaukset.
Tuote
Kuivakalvonpaksuus
(µm)
Temazinc 77
40
Temacoat GPL-S MIO
2 x 85
Temathane 50
Yhteensä
Tuote
Kuivakalvonpaksuus
(µm)
2 x 50
Tematar TFA
2 x 125
310
Yhteensä
250
Pylonien ulkopuoli:
EPZn(R)EPPUR310/5-FeSa2½
Pylonien sisäpuoli: EP250/2-FeSa2½
Faktat
? Tilaaja: Helsingin kaupunki
? Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
? Mallinnus: WSP Finland Tekla Oyj:n ohjelmistolla
? Paalut ja teräsrakenteet: Rautaruukki Oyj
? Teräsrakenteiden asennus: Siltera Oy
? Urakointi: Skanska Infra Oy
? Maalaustyöt asennuspaikalla: Värisilta Oy
7
Siltojen pintakäsittely
Tikkurilan tuotteilla
Teksti: Leif Wirtanen ja Tiina Killström
Kuvat: Tikkurila Oyj
Maantie E18. Huitinjoensilta S8, Suomusjärvi.
uurin osa Suomen sillastosta kuuluu Liikennevirastolle, Rata
S
Betonisiltojen historiaa
hallintokeskukselle ja suurimmille kaupungeille. Siltojen korjausta
Suomessa betonia käytettiin aluksi raudoittamattomana. Vanhin vielä
ohjaa Suomessa SILKO-projekti. Sen tavoitteena ovat korjausrakenta-
käytössä oleva betonisilta on Helsingissä, Mannerheimintiellä, edus-
misen kehittäminen, rakenteiden säilyvyyden parantaminen sekä vai-
kuntatalon lähellä oleva rautatien alikulkusilta, joka valmistui vuonna
kuttaminen siltojen uudisrakentamiseen ja ylläpitoon. SILKO-projektin
1894. Suomen vanhin raudoitettu betonisilta, nk. teräsbetonisilta, on
puitteissa laaditaan SILKO-ohjeet. Ohjeet laaditaan työryhmissä, joiden
vuonna 1911 rakennettu Tönnön silta Orimattilassa.
toimialat ovat:
Betonin normitus, eli viranomaisten määräysten käyttöönotto,
? betonityöryhmä; betonirakenteet ja niiden suojaaminen
alkoi Suomessa 1920-luvulla. Vuonna 1929 valtioneuvosto vahvisti
? terästyöryhmä; teräsrakenteet ja niiden suojaaminen
"Betoni- ja rautabetonirakenteiden määräykset". Vuoden 1954 nor-
? pintarakennetyöryhmä; vedeneristykset ja päällysteet
miuudistuksessa julkaistiin "Betoni- ja teräsbetonirakenteiden nor-
? siltapaikkatyöryhmä; siltapaikan verhoukset ja laitteet (siltapaikan
maalimääräykset" teknillisine ohjeineen. Ensimmäiset esijännitettyjen
viimeistely)
? yleistyöryhmä; kivi- ja puurakenteet, kuivatuslaitteet, sauma
rakenteet sekä muut varusteet ja laitteet.
Ohjeet hyväksyy SILKO-toimikunta. SILKO-ohjeita laaditaan ja uusitaan jatkuvasti. Tämä on välttämätöntä, koska korjausaineet ja -menetelmät kehittyvät jatkuvasti.
Betonirakenteiden osalta on käytössä ohje "Betonirakenteet ?
betoni sillankorjausmateriaalina ? yleiset laatuvaatimukset". Teräs
siltojen pintakäsittelyyn käytetään ohjeistoa "1.351 Teräsrakenteet
betonirakenteiden normit teknillisine ohjeineen julkaistiin vuonna
1958.
Liikenneviraston hallinnassa on noin 16 900 siltaa, joista terässiltoja
on noin 1 150 ja teräs- ja jännebetonisiltoja noin 11 500 kpl. Loput ovat
mm. putkisiltoja.
Tikkurilan betonisilloille tarkoitetut SILKO-hyväksytyt tuotteet
Tikkurilalla on tuotteita kolmessa betonirakenteiden korjausaineiden
ohjeessa. Nämä ovat:
? pintakäsittely ? osat 1?5" sekä "1.356 Teräsrakenteet ? pintakäsitte-
? Finnseco Polytop harmaa ohjeessa "Paikkausaineet" (ohje 3.231)
lyn korjaustoimenpiteen määritys". Ohjeissa määritellään mm. yleiset
? Alfagel 400 ohjeessa "Vettä hylkivät impregnointiaineet ja impreg-
laatuvaatimukset, pintakäsittelyn suunnittelu sekä pintakäsittelyaineet.
Myös työturvallisuus ja ympäristönsuojelu on otettu huomioon.
nointiaineet" (ohje 3.252)
? Finngard 150 -suojamaali ja Finngard 500 -suojapinnoite ohjeessa
"Pinnoitusaineet" (ohje 3.253).
8
Finnseco Polytop harmaa on sementtipohjainen polymeeri-
ja niiden osien laatua, käsittelyä ja maaleja sekä maalausta. Pohjamaa-
modifioitu pinnoituslaasti. Tuotetta käytetään myös mm. asuinraken-
laukseen sallittiin vain lyijymönjä, pintamaalaukseen taas pigmentoitu
nusten betonipintojen tasoittamiseen, ja se muodostaa erinomaisen
pellavaöljyvernissa.
alustan maalille tai pinnoitteelle.
1940-luvulla tulivat alkydimaalit, joissa niissäkin pohjamaalin pig-
Alfagel 400 on vesiohenteinen, geelimäinen, hyvin betoniin tunkeu-
mentointi perustui lyijymönjään. 1960- ja 1970-luvulla tulivat kotelo-
tuva suoja-aine, joka estää veden ja kloridien tunkeutumisen alustaan
palkkisillat ja suuret, betonikantiset niitatut palkkisillat, joissa pohja-
ja parantaa näin betonirakenteiden säilyvyyttä. Impregnointiaineiden
maalaus tehtiin lyijymönjäpohjaisilla pohjamaaleilla ja pintamaalaus
käyttökohteita ovat siltarakenteissa niiden reunapalkit sekä suola-
alkydimaaleilla.
rasitukseen joutuvat alus- ja päällysrakenteet.
1970- ja 1980-luvulla yleistyivät nykyäänkin käytössä olevat sinkki-
Finngard 150 ja Finngard 500 ovat vesiohenteisia pinnoitusaineita,
pölypohjamaalit ja sinkkisilikaattipohjamaalit, ja kloorikautsuja alettiin
jotka suojaavat betonia kosteudelta ja karbonatisoitumiselta. Siltojen
käyttää väli- ja pintamaaleina. 1990-luku toi mukanaan sinkkipöly-
betonipintoja pinnoittamalla parannetaan sillan ulkonäköä ja säily-
pohjamaalien päällemaalaukseen MIO- tai alumiinipigmentoidut
vyyttä, estetään betonin karbonatisoitumista, estetään veden ja mah-
epoksivälimaalit ja polyuretaanipintamaalit.
dollisesti myös kloridien tunkeutumista betoniin ja tehostetaan sillan
rakenteiden havaitsemista. Finngard 150 ja Finngard 500 -tuotteita voidaan hyvin käyttää myös muissa ulkobetonirakenteissa.
Terässiltojen pintakäsittelyn historiaa
Ensimmäiset terässillat rakennettiin rautateiden käyttöön. Rautatiesillaksi rakennettiin myös Suomen vanhin teräsristikkosilta vuonna
1870. Silta ylittää Kymijoen Korian kohdalla, ja se on edelleen käytössä
maantiesiltana. Vanhin edelleen käytössä oleva rautatiesilta taas on
Kyrönsalmen ratasilta vuodelta 1908.
Vuonna 1934 Rautatiehallitus laati ohjeistuksen koskien terässiltojen
Tikkurilan terässilloille tarkoitetut SILKO-hyväksytyt suojamaalausyhdistelmät
Terässiltojen pintakäsittelyyn hyväksytyt Tikkurilan suojamaalausyhdistelmät löytyvät ohjeesta "3.351 Teräsrakenteet ? uudis- ja uusintamaalauksen maalausjärjestelmät" sekä "3.352 Maalausjärjestelmät".
Yksityiskohtaiset tiedot terässilloille hyväksytyistä maalausjärjestelmistä löytyvät osoitteesta
http://www.tikkurila.fi/teollinen_maalaus/metalliteollisuus/metalliteollisuuden_tuotteet/silko_hyvaksytyt_tuotteet
Dunaujvaros-silta, Unkari.
9
Taide leimaa koko aluetta ja on useiden
rakennusten kiinteä osa.
vuoreS ? ekokaupunki keskellä luontoa
Tämän vuoden asuntomessukaupunki oli Tampere. Sen uusi, luonnonläheinen ekokaupunginosa Vuores alkoi rakentua keskelle
vaihtelevaa, vesistöjen pilkkomaa ylänköaluetta. Vuores sijaitsee vain seitsemän kilometrin ja hyvien kulkuyhteyksien päässä
kaupungin keskustasta. Tulevaisuudessa joukkoliikenne keskustaan on suunniteltu hoidettavaksi raitiotien avulla. Vuorekseen
pääsee hyvin myös kevyen liikenteen väyliä pitkin, joten omaa autoa ei välttämättä tarvita.
Teksti: Marika Raike
Kuvat: Mikko Auerniitty ja Asuntomessujen mediapankki
Tehostevärejä on käytetty myös
pientaloissa. Vasemmalla kuvassa
Lakka-kivitalo HausKaks. Oikealla
kuvassa Tervakukka.
10
SOS-lapsikylän lapset saavat asua oikeassa kodissa korttelikotiprojektin ansiosta. Värikäs talo on yksi alueen katseenvangitsijoista.
E
kologisen kaupunginosan Vuoreksesta
on suosittu, ja nollaenergiataloissa aurinko
keräysjärjestelmää, Marimatic Oy toimittaa
tekee se, että alueella on tutkittu uusiutu-
keräimien tuottama ylimääräinen energia on
tällä hetkellä myös Saudi-Arabian Mekkaan.
vien energiamuotojen hyötyjä, ja esimerkiksi
mahdollista johtaa kaupungin yleiseen verk-
jätteiden käsittely alueella hoidetaan yhteisen
koon. Asukkaiden omalla vastuulla on tietysti
Persoonallinen katunäkymä
jäteputken avulla. Myös sade- ja hulevesien
asumisesta johtuva energiankulutus, mutta
Alueen laadukas arkkitehtuuri pyrkii ottamaan
luonnonmukaista käsittelyä ja ohjaamista on
siihenkin taloissa on olemassa erilaisia älykkäi-
huomioon erilaisten asukkaiden tarpeet. Vuo-
tutkittu ja kehitetty. Pikkukaupunkimaiseksi
tä teknisiä ratkaisuja. Myös led-tekniikalla tuo-
reksessa on sulassa sovussa kerrostaloja, pari-
suunnitellulla alueella laadukas arkkitehtuuri,
tettu katuvalaistus on säädettävissä liikenne
ja rivitaloja sekä yksittäisiä ja kytkettyjä oma-
luovuus ja ekologisuus yhdistyvät luonnon
määrien sekä vuoden- ja vuorokaudenaikojen
kotitaloja. Leimallista näille kaikille on se, että
läheisessä ympäristössä. Kun Vuores valmis-
mukaan.
ihan perusratkaisuja taloissa ei ole käytetty,
tuu vuonna 2020, sen asukasmäärän pitäisi
suunnitelmien mukaan olla jo yli 13 000.
Energiaratkaisut syynissä
Jätehuolto maan alla
vaan on pyritty luomaan alueen identiteettiä
korostavaa kaupunkimaista ilmettä. Talot on
Uusinta tekniikkaa on hyödynnetty Vuoreksen
suunniteltu lähelle katulinjaa, mikä luo vaiku-
alueella myös jätteiden keräämisessä. Tässä
telmaa kaupunkimaisesta ympäristöstä.
Näyttelytaloissa on pyritty energian tehok-
600 asukkaan kylässä hyödynnetään Mari-
Värisuunnittelussa Vuoreksen alueella on
kaaseen käyttöön. Kerros-, rivi- ja paritalot
matic Oy:n kehittämää alipaineella toimivaa
kiinnitetty huomiota rakennusten yksityis
lämpenevät kaukolämmöllä. Passiivi- ja jopa
putki
keräysjärjestelmää. Jätteiden keräyspai-
kohtiin, joita on korostettu paikoin hyvinkin
nolla
energiataloja alueelle on rakennettu
kat
sijoitetaan asukkaiden helposti saavutet-
kirkkailla, ei niin perinteisillä väreillä. Julki-
useita. Tampereen kaupunki on tullut eko-
taviksi. Keräyspaikoissa on eri jätelajeille ? bio-
sivuissa on käytetty paljon rappausta ja puuta.
henkisiä rakennuttajia vastaan alentamalla
jätteelle, paperille, kartongille ja sekajätteelle
Iloinen yllätys alueella on Vuoreksen Puisto-
tonttien vuokrat puoleen ensimmäisten vii-
? omat syöttöpisteensä, ja jäte esikäsitellään
kadun varrella oleva leikkisän kirkasvärinen
den vuoden ajaksi, mikäli talossa täyttyvät vä-
osittain jo paikan päällä.
kerrostalo ja sen taiteelliset autokatosmuurit.
hintään passiivienenergiatalon vaatimukset.
Putkikeräysjärjestelmällä saadaan rauhoi-
Lisäksi aluetta elävöittää pysyvä, osaksi ra-
Rakennuttajilla on siis ollut tarjolla aikamoi-
tettua pihakatualue raskaalta jäteautoliiken-
kennuksia inte
groitu taide. Julkisille paikoille
nen porkkana, joka on rohkaissut heitä raken-
teeltä, ja energiaa säästyy jätekuljetuksissa.
Tampereen kaupunki on hankkinut teoksia.
tamaan energiatehokkaita taloja.
Raskaan liikenteen puuttuminen myös lisää
Esimerkiksi Pertti Kukkosen suunnittelema
Kaukolämmön lisäksi alueen omakotitalois-
katualueen turvallisuutta. Samalla kiinteistö-
veistosmuuri rajaa hienosti alueen keskellä
sa on hyödynnetty erilaisia uusia lämmitys-
jen piha-alueelta vapautuu tilaa, kun erillisiä
kulkevaa perenna-aluetta. Alueen yleisilme
järjestelmiä. Uusiutuvien energiamuotojen,
jätekatoksia ei tarvita, vaan jäteautot kerää-
on kuitenkin rauhallinen ja kutsuva.
kuten puun ja auringon, käyttöä on pyritty
vät jätteet keskitetysti täysistä jätekonteista.
lisäämään. Maa- ja ilmalämpöpumppuja
Vastaavanlaista, maailman suurinta jätteiden
11
Teksti: Riitta Eskelinen
Kuvat: Erkki Valli-Jaakola / Porin taidemuseo ja Alina Zemojdzin
M
aailmankuulu puolalainen katutaiteilija Mariusz Waras,
tarvittiin 77 kappaletta, ja yhtä sablonia voi käyttää vain kerran.
taitelijanimeltään M-City, maalasi toukokuussa näyttä-
Tikkurilan Kivisil-julkisivumaalilla ja sablonimaalaukseen sovel-
vän, kerrostalon korkuisen maalauksen Porin Antinkatu 13:n
tuvalla maalilla toteutettu työ valmistui kolmessa ja puolessa
Liikekulman päätyseinään. Seinämaalaus oli osa Porin taide-
päivässä.
museon Street Art ? The New Generation -näyttelyn ja kau-
Waras on syntynyt v. 1978 Gdyniassa Puolassa. Hän on val-
punkitaideprojektin ohjelmistoa. Projektin yhteydessä Porin
mistunut Gdanskin kuvataideakatemiasta. Projektiinsa m-city
taidemuseo, Asunto Oy Porin Antinkatu 13, Porin taidekoulu,
liittyen hän on tehnyt satoja seinämaalauksia eri puolilla maa-
Rakastajat-teatteri, porilaiset taiteilijaseurat ja Gallen-Kallelan-
ilmaa, Euroopassa, Pohjois-ja Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-
kadulla toimivat yritykset järjestivät Street Fest -nimisen katu-
Aasiassa. Pisin hänen töistään on 85 metriä pitkä seinä Los
juhlan.
Angelesissa, korkein 45-metrinen seinä Gdanskissa. Työn poh
Teos "657" liitetään osaksi Porin kaupungin taidekokoelmaa.
Pori haluaa lisää laillisia, tilattuja seinämaalauksia.
jaksi soveltuvat niin talojen julkisivut kuin siltojen kannatin
pylväät, portaikot, alikulkukäytävät tai metroasemat.
? Porista voisi tulla Suomen pikku-Berliini, näyttely
ama
Warasin töissä toistuvat usein kaupunkimaisemat, musta-
nuenssi Pia Hovi-Assad haaveilee. Kaupunkiin odotetaan vielä
valkoiset, anonyymit ja keskenään samantyyliset rakennukset,
paria ulkomaalaista taiteilijaa seinämaalausten tekoon. Yksi
jotka muodostavat tiheitä ryhmittymiä ja kuvioita. Monet töistä
kohde on VR:n vanhat veturitallit.
ovat kriittisiä kannanottoja, jotka liittyvät kaupunkiympäristö-
Jättisabloneja ja tarkkaa suunnittelua
Mariusz Waras kuvaa teoksessaan ihmisen arjen jakautumista
työhön ja vapaa-aikaan. Kaksiosaisen teoksen toinen puoli kuvaa sitä osaa kaupungista, jossa ihmiset asuvat, toinen sitä jossa
he työskentelevät. Teoksessa nämä kaksi ovat repeytyneet irti
toisistaan eivätkä kohtaa lainkaan.
Taiteilija käytti jättikokoisia, tarkkaan suunnitelmaan perustuvia ja numeroituja sabloneja. Työn vasempaan puoliskoon niitä
12
jen sosiaalisiin ja poliittisiin konflikteihin. Muita hänen käyttämiään aiheita ovat kulkuvälineet ja sarjakuvahahmot.
Street Art ? The New Generation -näyttely jatkoi Porin taidemuseosta Tanskaan.
Näyttely on esillä Kunsthallen Brandtsissa Odensessa
7.9.?25.11.2012. Näyttelykatalogi ilmestyy loppuvuodesta 2012.
www.poriartmuseum.fi
www.brandts.dk
porilaisen liiketalon seinässä
Puolalaista KATUtaidetta
Lapsia ja lintuja Keltaisessa kaupungissa
Osana 150-vuotisjuhlavuottaan Tikkurila Oyj on lanseerannut sosiaalisen vastuun ohjelman "Kestävää kauneutta", jonka tarkoituksena on entisestään korostaa Tikkurilan vastuullisuutta markkinoilla ja alueilla, joilla yritys toimii. Tähän mennessä ohjelmaan
liittyviä projekteja on toteutettu tai niitä on meneillään kahdeksassa maassa. Seuraavassa kerrotaan tapahtumasta, jossa lapset
ja taiteilijat tekivät yhteistyötä .
Teksti: Jussi Kaakinen
Kuvat: Jussi Kaakinen ja Johanna Sinkkonen, Napa Illustrations Agency
N
apa Illustrations Agency -kuvitusagentuurin järjestämä
lasten seinämaalaustyöpaja pidettiin 29.7.2012 Helsin-
gin Kalliossa Skidit Festarit -tapahtumassa. Maaleiksi oli saatu
purkki
kaupalla Tikkurilan Jokeria eri väreissä. Suuri, neliosainen
vanerilevy sai toimittaa seinän virkaa, sillä lupaa maalata suoraan
festivaalipaikan seiniin ei sentään saatu.
Maalausten lähtökohtana oli Markku Kaskelan kirjoittama
Vanhankaupunginlahti-runo. Se löytyy Napa Illustrations Agencyn julkaisemasta Keltainen kaupunki -kirjasta, johon on kerätty
ja kuvitettu Helsinki-aiheisia tekstejä suomalaisilta nykykirjailijoilta. Keltainen kaupunki ? Kuvitettuja tarinoita Helsingistä -projekti on osa virallista Helsinki Design World Capital -ohjelmaa.
Kaskelan runossa havainnoidaan sekä lintujen että ihmisten
elämää Vanhankaupunginlahden lintuharrastajien näkökulmasta. Maalaustyöpajan teoksessa jatkuu ihmisten ja lintujen maailmojen sekoittamisen teema, johon perustuivat myös runon
alkuperäiset kuvitukset Keltainen kaupunki -kirjassa. Seinämaalauksen mittakaava ja lasten osuus maalausprosessissa vaativat
kuitenkin omanlaisiaan ratkaisuja.
Jo ennen varsinaisen työpajan alkua maalattiin teoksen taustoiksi pelkistettyjä näkymiä Vanhankaupunginlahden alueelta.
Maalausten pääasia eli linnut jätettiin lasten toteutettavaksi työpajassa. Lintujen maalaamisen helpottamiseksi teetettiin lentävien, uivien, kävelevien ja istuvien lintujen muotoisia sabloneja,
joiden avulla maalaaminen sujuu kätevästi pieniltäkin lapsilta.
Työpajassa jokainen lapsi sai siis valita mieluisensa linnun, etsiä
sille paikan taustamaalausten maisemista ja värittää linnun haluamallaan tavalla.
Aurinkoisena ja lämpimänä heinäkuun sunnuntaina festivaali
alue kuhisi lapsiperheitä heti aamusta alkaen. Kuvittaja Nadja
Sarell oli värvätty työpajan vetäjäksi, mutta innokkaita pieniä ja
vähän isompiakin maalareita riitti niin paljon, että maalausten
suunnittelijakin eli allekirjoittanut päätyi touhuamaan mukana
koko päivän.
Maisemat täyttyivät toinen toistaan erikoisemmista siivekkäistä, ja maalareilla tuntui olevan hauskaa. Olipa lintujen maalaaminen erään palautteen mukaan jopa kivointa koko festareilla!
Valmis teos odottaa vielä toistaiseksi lopullista sijoituspaikkaa.
13
Tiesitkö
että?
J
ääkiekkoareenojen lattiat ovat yleensä säänkestävää
betonia. Ennen kuin areena voidaan jäädyttää, se täy-
tyy pinnoittaa ja varustaa viivoilla ja muilla tärkeillä mer-
kinnöillä. Käytettäville väreille on olemassa tarkat koodit:
valkoinen väri on TVT 0201, maalivahdin vaaleansinisen
alueen koodi on NCS 0020-R90B, sinisten viivojen NCS
3060-B ja punaisten viivojen NCS 1080-Y90R.
Tikkurilan Temafloor 150 on kaksikomponenttinen liuotteeton epoksimaali, joka soveltuu erinomaisesti kiekko
areenoiden betonilattioiden maalaukseen. Valkoinen
maali kuultaa jään läpi ja tekee jään pinnan valoisaksi.
Tämän ansiosta pelaajien ja kiekon liikkeitä on helppo
seurata sekä paikan päällä että kotisohvalla.
Temafloor 150:llä pinnoitettu lattia sopii hyvin myös
jäädyttämättömällä kentällä pelattavan rullakiekon peli
alustaksi. Pinta on saumaton, kestää hyvin mekaanista
rasitusta, ja sen kitkaominaisuudet ovat optimaaliset.
Temafloor 150 on erinomainen tuote myös jääkiekko
areenan katsomotilojen, portaikkojen ja huoltokäytävien
pinnoittamiseen.
Esikäsittelyssä ei saa fuskata?
Ennen pinnan käsittelyä on mitattava betonin rakennekosteus. Jos betonin suhteellinen kosteus on enemmän
kuin RH 97 %, betoni on kuivatettava ennen maalausta.
Mahdolliset öljyt ja kemikaalit poistetaan emulsiopesulla.
Käsiteltävä
pinta
sinkopuhdistetaan
tai
hiotaan
timantti
hiomakoneella tai vastaavalla. Alustassaan hei-
Tekniset tiedot (+23 °C, RH 50 %)
Kalvonpaksuus
150?300 µm
Tiheys, käyttövalmis seos
1,7 kg/l
Täysin kovettunut
7 vrk
Betonin kosteus
< 97 %
Maalauslämpötila
+15 °C?+35 °C
Värit
TVT, RAL, NCS
Puristuslujuus, ISO 604
44,4 Mpa
Taivutuslujuus, ISO 178
41,0 Mpa
Kimmomoduuli, ISO 178
3 240 Mpa
Vetolujuus, ISO 527-2
22,9 Mpa
tunnin kuluttua pintamaalauksesta.
Max. lämmönkesto upotuksessa,
ISO 3248
+60 °C
Lisätietoa: Tikkurilan tekninen asiakaspalvelu,
p. (09) 8577 4205
Max. lämmönkesto, kuiva lämpö,
ISO 3248
+70 °C
Vedenkestävyys
Kyllä
Paloluokitus, EN 13501-1
Bfl-s1
kosti kiinni oleva vanha maalipinta poistetaan kokonaan
puhtaaseen betoniin asti. Hiontapöly poistetaan imuroimalla.
?eikä maalaustyössä
Betonilattia pohjustetaan Temafloor 150:llä, jota on ohennettu 30?50 % Ohenne 006 1029:llä. Mahdolliset kolot
kitataan Colofill-epoksitasoitteella. Pohjamaalin pitää kuivua 6?24 tuntia, ja sen jälkeen tehdään pintamaalaus n.
30 % ohennetulla Temafloor 150:llä. Viivat voi maalata 24
14
Jääkiekkoareena kaipaa maaleja
Teksti: Riitta Eskelinen
Kuvat: Tikkurila Oyj
Tikkurilan tuotteilla maalattuja jääkiekkoareenoja
Daugavpils Ice Hall, Daugavpils, Latvia
Globen, (Ericsson Globe),Tukholma, Ruotsi
Hartwall Areena, Helsinki
HK Areena, Turku
Ice Palace, Pietari, Venäjä
Imatran Jäähalli, Imatra
Jyväskylän Jäähalli, Jyväskylä
Kokkolan Jäähalli, Kokkola
Luzhniki, Moskova, Venäjä
Kämphallen, Örnsköldsvik, Ruotsi
Naantalin Jäähalli, Naantali
Oulunkylän Jäähalli, Helsinki
Paraisten Jäähalli, Parainen
Pirkkolan Jäähalli, Helsinki
Raision Jäähalli, Raisio
Sallan Jäähalli, Salla
Salmisaaren Jäähalli, Helsinki
Sport Palace, Pietari, Venäjä
Valtti-Areena, Vantaa
15
deSignpääkaupunkivuoden
paviljonki
Kaikille avoin olohuone ja tapahtumatori
Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle alueelle Helsingin Ullanlinnaan toukokuussa pystytetty
Designpääkaupunkivuoden Paviljonki ylitti rohkeimmatkin odotukset. Vilkkaimpina päivinä siellä kävi jopa
1 100 ihmistä. Paviljongin toteuttivat World Design
Capital Helsinki 2012, Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, UPM ja Stara.
Teksti: Riitta Eskelinen
Kuvat: Tuomas Uusheimo
16
Paviljongista tuli nopeasti kaikille yhteinen, helposti lähestyttävä olohuone. Siellä järjestettiin muun muassa keskustelutilaisuuksia, joogatunteja, lavatansseja ja
elokuvaesityksiä.
P
aviljongin mielenkiintoinen arkkitehtuuri perustui Aalto-yliopiston
liimattuja kotelopalkkeja, joiden pinnat olivat 18 mm:n koivupintais-
opiskelijan Pyry-Pekka Kantosen kilpailuehdotukseen Museo
ta vaneria ja ydin rakennesahatavaraa. Kate oli läpikuultavaa poly
polku. Nimi viittaa tavoitteeseen yhdistää uudella tavalla Arkkitehtuuri
karbonaattikennolevyä. Paviljongin katetun alueen pinta-ala oli noin
museon ja Designmuseon toimintoja. Kantosen ideana oli suunnitella
470 m².
tila, joka olisi puistomaisen avoin mutta kuitenkin suojassa sateelta.
Katoksen pilarit olivat kuusisakaraisia vanerikotelorakenteita. Ne
Paviljonki haluttiin rakentaa puusta, koska puu on jokaiselle suoma-
oli sidottu yhteen vaakasuunnassa kierretangoilla ja pystysuunnassa
laiselle tuttu ja läheinen, uusiutuva, kestävä ja kierrätettävä materiaali.
veto
tangoilla. Kotelorakenne muodostui palkkien tavoin rakennepuu-
Suunnittelusta vastasi Aalto-yliopiston puustudio, ja ohjaajana toi-
tavarasta tehdyistä ydinristikoista sekä niihin molemmin puolin liima-
mi professori Pekka Heikkinen. Hänen lisäkseen hanketta ohjasivat
tuista 18 mm:n koivuviilupintaisista vanereista.
diplomi-
insinööri Hannu Hirsi, arkkitehti Risto Huttunen, muotoilija
Paviljongin lattia rakennettiin 600 mm leveästä ja 30 mm paksusta
Mikko Paakkanen ja arkkitehti Karola Sahi. Projektipäällikkönä toimi
mäntyliimalevystä. Lattialevyaihiot käsiteltiin valmiiksi Helsingin kau-
Ransu Helenius Aalto-yliopistosta.
pungin rakentamispalveluista vastaavan Staran puutyöpajalla Arabi-
? Tämä oli erityinen ja ainutlaatuinen kokemus puustudiolle, professori Heikkinen toteaa.
assa. Lattiat käsiteltiin hennon harmaiksi Tikkurilan Valtti Puuöljyllä, ja
väriksi valittiin Valtti-värikartasta 5083 Kivi.
Pyry-Pekka Kantosen lisäksi puustudion työryhmään kuuluivat opis-
Lattialevyaihioiden pinta-ala oli 470 m². Lisäksi portaaseen ja luis-
kelijat Markus Heinonen, Marko Hämäläinen, Janne Kivelä, Wilhelmiina
kaan tarvittiin 185 m² levyaihioita. Puun kosteuseläminen saatiin hal-
Kosonen ja Inka Saini.
lintaan käsittelemällä kaikki aihiot ympäriinsä. Yhteensä öljyttävää pin-
Kantonen kiittelee puustudiossa opiskeluun liittyvää kokeilunhalua
ja tiivistä ryhmätyötä.
? Pääsimme seuraamaan haastavaa projektia alusta loppuun, suun-
taa oli noin 1 300 m².
Monikäyttöinen ja helposti lähestyttävä tila
nittelusta toteutukseen eli ensimmäisistä luonnoksista Paviljongin
Paviljonki oli avoin ja valoisa tila, jonka helsinkiläiset ja matkailijat ot-
käyttöönottoon, Kantonen kuvailee monimuotoista oppimisprosessia.
tivat heti omakseen. Se koostui katetusta terassista sekä kahdesta
Suomalaisen puuarkkitehtuurin taidonnäyte
Paviljonki edusti hienolla tavalla modernia suomalaista puu
kolmion muotoisesta, suljettavasta ja puolilämpimästä tilasta. Pienemmässä sijaitsi keittiö ja ulkokahvilan tarjoilutiski. Suurempi kolmio toimi
ohjelma
tilana, jota voitiin tarvittaessa laajentaa terassille.
arkkitehtuuria. Katos koostui kahdeksasta puumaisesta pilarista,
Paviljongin monipuolista ohjelmaa koordinoi ajatushautomo
kolmio
maisesta arinapalkistosta ja läpinäkyvästä katteesta. Palkit olivat
Demos.Paviljonki oli auki toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin,
17
yhteensä 105 päivää. Ohjelmassa oli muun muassa työpajoja, elokuva
esityksiä, musiikkia, keskustelua, lavatansseja,
lukupiirejä ja ohjattua lounasjoogaa. Tilassa voi myös vain
rentoutua vaikkapa istahtamalla hetkeksi lukunurkkaukseen tutkimaan designia käsittelevää kirjallisuutta.
Saumatonta yhteistyötä
? Erikoislaatuisen rakennuksen suunnittelu on ryhmätyöta
ja kokonaisuudessaan haastavaa touhua. Onnistuminen
edellyttää vahvaa arkkitehtonista näkemystä, huolellista
toteutussuunnittelua, taidokasta toteutusta sekä valtavaa
määrää työtunteja. Ehdottomana edellytyksenä on myös
kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen vahva motivaatio. Tällä kertaa kiitoksen ansaitsevat eri alojen suunnittelijat, rakennuttaja ja tilaajat, viranomaiset, tavarantoimittajat, ohjelmanjärjestäjät sekä erityisesti urakoitsija.
Yhteinen ponnistelu on kantanut hedelmää.
? Paviljonki oli toteutettu hienosti ja siellä oli voimakas
tunnelma. Tästä syystä se onkin herättänyt kiinnostusta
sekä ammattipiireissä että muualla, sekä kansainvälisesti
että kansallisesti. Hienointa on kuitenkin ollut huomata,
että ihmiset ottivat paikan omakseen ja runsaalla läsnäolollaan antoivat rakennukselle ihan oikean elämän, kertoo projektipäällikkö Ransu Helenius.
Paviljonki suunniteltiin niin, että se oli mahdollista
purkaa ja koota uudelleen. Toivottavasti sille löytyy vielä
paikkajostakin, sillä sen verran hyvin se täytti tehtävänsä
ja elävöitti designpääkaupunkia monimuotoisella tarjonnallaan.
Paviljonki haluttiin rakentaa
suomalaisille tutusta ja läheisestä
materiaalista, puusta.
Faktat
? Rakennuttaja: World Design Capital Helsinki 2012
? Toteuttajat: World Design Capital Helsinki 2012, Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo,
Designmuseo, UPM
? Suunnittelu: Aalto-yliopiston Puustudion opiskelijat Pyry-Pekka Kantonen, Markus
Heinonen, Marko Hämäläinen, Janne Kivelä, Wilhelmiina Kosonen, Inka Saini
? Ohjaajat: professori Pekka Heikkinen, insinööri Hannu Hirsi, arkkitehti Risto Huttunen,
muotoilija Mikko Paakkanen, arkkitehti Karola Sahi
? Projektipäällikkö: Ransu Helenius
? Katetun alueen pinta-ala: 470 m²
? Puu- ja komposiittimateriaalit: UPM
? Puuosat ja urakointi: Stara
? Lattian pintakäsittely: Valtti Puuöljy
18
Kestävää kauneutta ? kaikille meille
Teksti: Marika Raike
Kuvat: Pekka Vainonen ja Tikkurila Oyj:n arkisto
Y
hteiskuntamme varat ovat rajalliset ja jul-
yhdistykset ovat voineet ideoida ja toteuttaa
tutkimusaseman kanssa, ja sitä varten sävy-
kinen rahoitus ei aina riitä kaikkeen. Vali-
parempaa ja värikkäämpää ympäristöä Tik-
tettiin 120 litran purkkia Luja Himmeä -maa-
tettavan usein rahat loppuvat juuri silloin, kun
kurilan maalein. Kiinnostus tämänkaltaiseen
lia taiteilijan luonnoksen mukaan. Tikkurilan
on tarkoitus luoda jotain kaunista ja usein hy-
omaehtoiseen toimintaan on lisääntynyt sitä
Colour Service loi jokaiselle värisävylle oman
vin käyttäjälähtöistä uniikkia ympäristöä. Tä-
mukaa kuin yhteiskunnan rahoitusta ollaan
sävytyskaavansa, ja näin helpotettiin taiteilijan
hän ihmisten kauneudenkaipuuseen Tikkurila
pienentämässä kaikkialta.
työtä ja lyhennettiin itse maalausprosessia.
Päiväkoteja, kouluja, terveyskeskus, vanhus-
Fresko maalattiin Lujalla
mediaa hyödyntävistä töistään. Hän on toimi-
ten hoitolaitos ? kaikkea tätä on kaunistettu
Helsingin Myllypuron terveyskeskuksessa to-
nut visuaalisena suunnittelijana myös monis-
Tikkurilan 150-vuotisen taipaleen kunniaksi.
teutettiin megaluokan taidemaalausseinä tai-
sa tanssitaiteen produktioissa. Tunnustuksena
Pieniin ympäristömme kaunistushankkeisiin
teilija Terike Haapojan suunnitelman mukaan.
työstään Haapoja sai Suomen Dukaattipalkin-
on voinut hakea ja saada maalilahjoituksia
Taiteilijan apuna oli 6-henkinen työryhmä.
non 2008 ja Vuoden Nuori Taiteilija -palkinnon
Kestävää kauneutta, Sustainable beauty -pro-
Auringon radiospektriä kuvaava freskomaisen
2007. Hänen aiemmat teoksensa ovat olleet
jektin kautta.
suurikokoinen teos Spectrum avautuu kuu-
videoita, installaatioita ja performansseja, ei
den metrin levyisenä ja 15 metrin korkuisena
niinkään maalauksia.
on tarjonnut tänä vuonna mahdollisuuksia.
Juhlavuoden hankkeen ideana on ollut
lisätä ihmisten ja yhteisöjen omaa halua kohentaa ympäristöään. Erilaiset yhteisöt ja
Terike Haapoja on tullut tunnetuksi uutta
terveyskeskuksen porrashuoneessa.
Teos tehtiin yhteistyössä Metsähovin radio-
Tikkurila on vastuullinen toimija, joka haluaa
edistää lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten hyvinvointia osallistumalla aktiivisesti
projekteihin, joissa maalilla ja väreillä luodaan iloa, viihtyisyyttä ja kestävää kauneutta
erilaisiin tiloihin ja ympäristöihin. Tutustu
lähemmin http://www.tikkurilagroup.com/
fi/150/kestavaa_kauneutta/
19
Oulun Vanha pappila
palasi loistoonsa
Oulun Vanha pappila kunnostettiin vanhaa kunnioittaen. Harvinaisen
talon julkisivuun valittiinkin perinnemaali. Pellavaöljymaali sopii perinteisten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten maalaamiseen.
Teksti: Riikka Vakkuri
Kuvat: Markku Ruottinen
20