• Tikkurilan Tikkurilan asiakaslehti nro 1 · huhtikuu 2011 KERROSTALORAKENTAMISEN UUDET IDEAT KEVÄT TULEE ­ HUOLEHDI PINNOISTA ZEN JA TUNTO KIVI
• SISÄLTÖ 4 6 10 12 13 14 17 18 19 20 21 22 24 26 28 30 32 34 36 39 Helsinki hakee uusia ideoita kerrostalorakentamiseen Seikkailun talon toinen elämä Uimahallista on moneksi Nyt saatavilla vesiohenteinen pohjamaali metallipinnoille Tunto Kivi ­ luonnollinen lisä suosittuun tuoteperheeseen Korson seurakuntakeskuksen julkisivu muutti kasvonsa Tikkurila teki taidelahjoituksen Kiasmaan Pitsiä pintaan Katu täynnä väriunia Ovatko puutarhan väriharmoniat kohdallaan? Kestävää maisemataidetta Tikkurilan tuotteilla Loppupeleissä yhteistyö ratkaisee Pinnat puhtaaksi ja homeet pois täsmätuotteilla Pigrol Zen ja pintakäsittelyn taito Puurakentaminen tuo kiinnostavia tehtäviä myös maalareille Lisää tilaa Lapin taiteelle Tunnelmaa luksusristeilijään Tikkurilan maaleilla Tikkurilan tuotteet suojaamaan Swedbank Arenaa Puukerrostalorakentaminen ­ tulevaisuuden trendi Tikkurilalle kunniaa julkisivuremonttikilpailussa Nro 1/2011 83. vuosikerta Julkaisija Tikkurila Oyj Kuninkaalantie 1 PL 53, 01301 Vantaa puh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6902 www.tikkurila.fi Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): ma­pe klo 8­19, puh. (09) 8577 3720 Sävytyskaavapalvelu: ma­pe klo 8­16, puh. (09) 8577 3730 Väripalvelu: ma­pe klo 8­16, puh. (09) 8577 3716 Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille): ma­pe klo 8­19, puh. 010 860 8600 (pvm/mpm) Tikkurilan Päätoimittaja: Arto Lehtinen Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä, Marja Koivusaari, Pekka Kotilainen, Heidi Koukonen, Rami Kuparinen, Jarkko Mattila, Marika Raike, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif Wirtanen Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: Mirkka Lempiäinen Paino: Punamusta Oy ISSN 0356-3987
• PÄÄKIRJOITUS LAADULLA JA PALVELULLA KESTÄVÄÄ KASVUA S uomen taloudellinen tilanne näyttää tällä hetkellä selvästi valoisammalta kuin parina edel lisenä keväänä. Rakentaminen ja remontointi ovat lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle, ja kuluttajien halu panostaa kotiin ja ennen kaikkea sisustamiseen on säilynyt korkealla tasolla. Lisäksi useita ulkomaalauskohteita siirtyi viime kesän ennätyshelteiden takia tulevalle kaudel le. Maailmalla on nyt myös paljon positiivista virettä, joka näkyy investointien kasvuna ja siten myös teollisuutemme tilauskantojen vahvistumisena. Meillä on siis kaikki mahdollisuudet saavuttaa kestävä vakaa taloudellinen kasvu, jos vain muistamme laadun, osaamisen ja palvelun merkityksen valinnoissamme. Laadukas pinta käsittely pitkäikäisenä ratkaisuna säästää aina rahaa, vaivaa sekä ympäristöä. Samalla voimme oikeilla väri ja/tai struktuurivalinnoilla kaunistaa ja elävöittää elinympäristöämme. Optimaa lisen ratkaisun aikaansaamiseksi tarvitaan usein myös palvelua: asiakas kaipaa apua pystyäk seen tekemään parhaan mahdollisen valinnan omassa, monesti hyvin yksilöllisessä projektis saan. Tänä päivänä palvelujen merkitys korostuu alalla kuin alalla. Hyväkään tuote ei enää yk sin riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että kukin ratkaisu sopii parhaiten juuri kyseessä olevaan asiakastarpeeseen. Olemme Tikkurilassa panostaneet jo useita vuosia palvelujemme katta vuuteen maalausprojektin joka vaiheessa. Tarpeet vaihtelevat, ja siksi myös palveluvalikoiman monimuotoisuus on tärkeää. Joissakin tapauksissa ympäri vuorokauden auki olevat koti sivumme ovat paras ja kätevin vaihtoehto, kun taas joihinkin tilanteisiin sopii paremmin pu helinkontakti tai kasvotusten tapaaminen. Yksi monista palveluistamme on nyt kädessäsi oleva Tikkurilan Viesti. Olemme taas koon neet lehteen runsaasti tietoa tuoteuutuuksistamme ja mielenkiintoisista maalauskohteista. Mukavia lukuhetkiä, Arto Lehtinen 3
• Helsinki hakee uusia ideoita kerrostalorakentamiseen Helsingissä tavoitellaan tiiviistä kaupunkirakennetta yhdistyneenä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Tästä syystä pääkaupungin asunnoista suurin osa nyt ja myös tulevaisuudessa sijoittuu kerrostaloihin. Uudenlaista näkemystä kaivataan niin rakentamiseen kuin asumiseenkin. Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen K errostalorakentaminen on viime vuosina kärsinyt imagoongelmista. Rakentaminen on pysynyt sa mantyyppisenä vuosikymmeniä, eikä se ole enää kaikilta osin vastannut yhteiskunnan eikä asukkaiden tarpeita tai toivomuksia. Helsingissä onkin ryhdytty määrätietoisesti kehittä mään kerrostalorakentamista siten, että se tarjoaisi eri laisia yksilöllisiä asumisratkaisuja. Tavoitteena on myös tehdä kerrostaloasumisesta kilpailukykyinen vaihtoehto niillekin, jotka voivat valita asumistapansa. Kehittämises sä kiinnitetään huomiota teknisiin, toiminnallisiin, esteet tisiin, sosiaalisiin ja asuntopoliittisiin seikkoihin sekä itse rakentamisprosessiin. Tähän mennessä ohjelmaan on hy väksytty yksitoista hanketta eri puolilla kaupunkia. NCC:n 4 ja Fennian Itsenäinen kerrostaloasunto projekti on niistä ensimmäisiä. Itsenäistä asumista uuden ajan kerrostalossa NCC:n ja Fennian yhteisen kehittämishankkeen tulokse na Helsingin Viikkiin rakennetaan 166 asunnon uudis rakennuskortteli. Kortteliin tulee 71 hitasomistusasuntoa ja 95 vapaarahoitteista vuokraasuntoa. Suunnittelijana toimii arkkitehti Tuomo Siitonen. Toteutus perustuu koko korttelin kattavaan yhtenäiseen suunnitelmaan. Kehittämisideoiden yhteinen nimittäjä on tuoda ker rostaloasumiseen ominaisuuksia, joita tähän asti on lii tetty lähinnä omakotiasumiseen. Ne lisäävät asukkaan itsenäisyyttä ja tuovat asumiseen joustoa.
• ­ Viikin tiedepuistoon rakennettavat asuntoyhtiöt Vii kinportti ja Tsinnia jatkavat ansiokkaasti EkoViikin perin teitä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä, Hel singin kaupungin projektinjohtaja Heikki Rinne toteaa. Kohteen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Tuo mo Siitonen Oy. ­ Talotyyppinä on syvärunkoinen energiaystävällinen pistetalo, jossa porrashuone on rakennuksen keskellä, kuitenkin luonnonvaloa hyödyntäen. Asunnoissa sisä ja ulkotilat liittyvät toisiinsa myös mahdollisimman valoi salla mutta energiatehokkaalla tavalla, professori Tuomo Siitonen valottaa. Yhtenä ideana on tuoda kaikki mahdolliset toiminnot asuntojen yhteyteen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että As Oy Tsinnian asuntojen yhteydessä on n. 5 m²:n suuruinen irtaimistovarasto, joka aukeaa joko huoneiston eteiseen tai porrashuoneeseen. Lasiseinäinen hissikuilu palvelee valokuiluna, ja hisseihin mahtuvat niin pyörätuolit kuin lastenvaunut ja polkupyörät. Isommissa huoneistoissa on myös saunat ja pyykin pesutilat. Parvekkeet ovat reilun kokoisia, ja erityisesti kesäisin parveke toimii huoneiston jatkeena omakotita lon terassin tapaan. Kohteessa on lisäksi ylimmässä ker roksessa erityisesti pienhuoneistoille ­ ja miksei muillekin ­ tarkoitettu yhteinen saunaosasto sekä näköalateras si. Useimmista huoneistoista avautuu näkymä Viikin jo 1500luvulta saakka viljellyille laajoille pelloille. Kahdenlaista lämpöä Tavoitteena on auttaa asukasta säästämään kustannuksia tarjoamalla uudenlaisia teknisiä ratkaisuja ja kulutusmit tauksia. Taloihin tulee ns. kaksoislämpö sekä huoneisto kohtaiset sähkö ja vesimittarit. Lämmitysratkaisu on Suomessa ennen näkemätön: asukas valitsee itse huonelämpötilansa ja myös vastaa peruslämmön yli menevästä kulusta. Kaukolämmön ja mahdollisimman hyvin tasapainotetun patteriverkoston avulla huoneistoihin tuotetaan +17 °C:een peruslämpöti la. Se nousee 1­2 astetta ihmisten, valaistuksen ym. tuot tamalla "ilmaislämmöllä". Asukkaat voivat nostaa kunkin huoneen lämpötilaa haluamalleen tasolle asunnon tuloilmaventtiiliin sisään puhallukseen asennetulla sähkövastuksella. Esimerkiksi makuuhuoneissa lämpötila voi olla +18 °C ja olohuo neessa +21 °C, asukkaan valinnan mukaan. Ideana siis on, että peruslämpö tuotetaan kohtuuhintaisella kaukoläm möllä ja marginaalienergia selvästi kalliimmalla sähköllä. Lisälämmitykseen käytetty sähkö mitataan erikseen, ja asukkaat maksavat tämän sähkön kulutuksen normaalin sähkölaskunsa yhteydessä. Kohteeseen rakennetaan kaksi muuten identtistä taloa, mutta toinen perinteisesti, toinen edellä kuvatulla taval la, ja näin voidaan suorittaa tarvittava vertailu. Kulutus ta vertaillaan myös vuokra ja omistusasuntojen välillä. Kohteessa tehdään kaksi tutkimusta. Toisen toteuttaa ItäSuomen yliopiston asumisen tutkimisen professori Anneli Juntto. Hän selvittää asukkaiden kokemuksia ja suhtautumista huoneistokohtaisiin palveluihin. Energia talouteen liittyvät tutkimukset tekee tekniikan tohtori Jukka Pakarinen Optiplan Oy:stä. Erityisesti tutkitaan kuinka paljon huoneistokohtainen lämmönmittaus ja laskutus alentavat huoneistojen keskilämpötilaa ja ener gian kulutusta. Fennian vuokrataloon asukkaat pääsevät muuttamaan tämän vuoden huhtikuun alussa. Hitaskohde valmistuu keväällä 2012. faktat Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tärkeimmät tavoitteet: · talotyyppien monipuolisuus · asuntojen muuntojoustavuus · pihojen viihtyisyys ja toimivuus · kohtuuhintaisuus · asukaslähtöisyys · energiatehokkuus 5
• SEIKKAILUN TALON TOINEN ELÄMÄ Arkkitehtipariskunta Kati Miettinen ja Jarmo Suominen uudisti ajan kuluttaman omakotitalon 1960-luvun kokeellista arkkitehtuuria kunnioittaen. Vaatimattomaan ulkokuoreen kätkeytyy rento, viimeistellyn tyylikäs ja jännittävä koti. Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Tuomas Pietinen Arkkitehti Kati Miettinen uudisti 60-lukulaisen talon rohkeasti säilyttäen sen konstailemattoman tyylikkyyden. 6
• K ati Miettinen ja Jarmo Suominen etsivät pitkään 1960lu vun omakotitaloa perheelleen. Oikea löytyi pari vuotta sitten vehreästä Tapiolasta. Sattumalta kyseessä oli Katin en simmäisten opiskeluvuosien professorin, "HänkkäJaatisena" tunnetun Martti Jaatisen ja hänen puolisonsa Marjatta Jaati sen itselleen suunnittelema koti, jota perikunta oli myymässä. Kati tunnisti matalasta tiilitalosta lapsuuden kodin tunnelman. ­ Asuin 60luvun kokeellisessa rivitalossa, jossa oli samat mittasuhteet ja tiikkikalusteita, kuten täällä. Monet lapsuu denystäväni ovatkin sanoneet, että "ihan kuin tulisi sinne Kai volankadulle". Kati ihastui talon 60luvun arkkitehtuurille ominaisiin piirtei siin. ­ Talo on vaatimaton ulospäin, mutta samalla se on käyttöön sopiva, tyylikäs ja viimeistelty. Sitä luonnehtii tietty rentous. Täällä ei ole yritetty pröystäillä. Jaatisten itselleen suunnittelema kokeellinen talo oli alun perin pohjaltaan neliö, joka jakautui yhdeksään yhtä suureen osaan, neliöihin neliössä. Vaatehuone ja kylpyhuone sijoittui vat rakennuksen ikkunattomaan keskiosaan, jota ympäröivät olohuone, keittiö ja makuuhuoneet. Myöhemmin Jaatiset laa jensivat taloaan tehden siihen Lmuotoisen lisäosan, joka rajaa toista pihaa. Moduulimainen talo houkuttelee seikkailuun ja piiloleikkeihin: lapsista on varmasti ihana kiertää keskiosaa ym päri tai puikkelehtia sen läpi. Talosta tuli Katin ja Jarmon pienen perheen koti ja toimisto, jossa pidetään työpalaverien lisäksi asukasyhdistyksen koko uksia. ­ Talo sopii sosiaaliseen toimintaan, Kati on huomannut. 60-lukulainen uudelle vuosituhannelle Kotoisa talo oli ostohetkellä kurjassa kunnossa: perhe joutui uusimaan kaiken putkia ja salaojituksia myöten. Kasvillisuus oli ottanut vuosikymmenien aikana talosta vallan. Köynnökset olivat tunkeutuneet karmien ja peltien alle sekä kiinni sokke liin. Ne loivat ihanan romanttisen tunnelman, mutta saivat läh teä, kun remontti alkoi. Pian tonttia ympäröi kolme metriä syvä monttu. Myös sisällä oli edessä iso työ. Kati ja Jarmo yhdistivät huo neita ja kunnostivat kuluneita pintoja: seinät maalattiin ja kat to lakattiin, lattiat ja vanhat tiikkikalusteet hiottiin ja käsitel tiin Zen Petsivahalla. Remontin suunnittelussa oli Tikkurilasta apuna maalarimestari Marketta Eskelinen ja käytännön työssä maalari Sonja Ikonen. Mittava peruskorjaus ei Katia hirvittänyt, onhan hän työs sään suunnitellut monia remontteja. Omaa kotiaan hän ei ole halunnut kunnostaa järjestelmällisesti vaan fiilistuntumalta. Kati toteaa oppineensa pitkään Australiassa asuessaan käyttä mään erilaisia materiaaleja ja saaneensa uskallusta suunnitte luun. Kati ja Jarmo uudistivatkin talon rohkeasti tähän päivään. ­ Halusimme säilyttää talon voimakkaan hengen, mutta sa malla tehdä siitä näköisemme. Talo toimii myös showroomina, jossa asiakkaani käyvät katsomassa huonekaluja ja valaisimia. Talon henkeen vaikuttaa vahvasti tumma, matala katto. Se Suojaisa, aidattu sisäpiha houkuttelee rentoon oleiluun. Talo on ulkopuolelta vaatimaton, sisältä mieleenpainuvan tyylikäs. 7
• Rento sisustus sopii 60-lukulaisen talon tunnelmaan. Alkuperäinen kellertävä mäntykatto ja -lattia ovat saaneet uuden pinnan. Vaaleassa lattiassa ja tummassa katossa on vastakohtien voimaa. Vaaleat seinät antavat tilaa värikkäille kalusteille ja tiiliseinälle. Ne jatkuvat muualla talossa korostaen tilan yhtenäisyyttä. Kapean käytävän varteen on maalattu Helmellä ja Harmonyllä värikkäitä raitoja, jotka jäsentävät ilmeikkäästi pitkää tilaa. Täällä katto on maalattu Paneeli-Ässällä vaaleaksi, jottei tilasta olisi tullut liian ahtaan tuntuinen. Faxe Lattiaöljyllä käsitellyllä mäntylautalattialla on ihana kävellä paljain jaloin. korostaa 60luvun horisontaalisten viivojen arkkitehtuu ria ja luo tilasta intiimin. Ehkäpä ratkaisuun vaikutti Jaa tisten purjeveneilyharrastus. Paikoitellen voikin kuvitella astuneensa talon sijasta veneen kajuuttaan. 60luvun mäntyiset kattopaneelit käsiteltiin himmeäl lä lakalla, PaneeliÄssällä. Suurin osa katosta on sävytetty läpikuultavilla Lapponiavärikartan erikoisväreillä, joita sekoittamalla etsittiin talon lukuisten tiikkikalusteiden sävy. Läpikuultavien sävytyspastojen ansiosta valo heijas telee katosta kauniisti. Pitkän käytävän katto sävytettiin valkoiseen taitetulla lakalla, jottei kapeasta tilasta tulisi lii an ahtaan tuntuinen. Myös työhuoneen katto sai vaalean sävyn. Jännittävänä kontrastina tummalle katolle on vaalea, himmeäpintainen lattia. Kati halusi säilyttää alkuperäisen mäntylankkulattian, mutta halusi eroon sen kellertävyy destä. Lattiat käsiteltiin heleän vaaleiksi lipeällä ja Faxe Lattiaöljyllä. Luonnon raakaaineista valmistettu öljy suo jaa puuta, ja värillisellä öljyllä mäntylattian saa pysymään vaaleana pitkään. ­ Öljytty puulattia vaatii huoltoa, varsinkin kun talos sa on lapsi ja koira. Aina saa olla mopin kanssa liikkeellä, mutta lattian tuntu on fantastinen. Puuöljy luo pinnan, joka on paljaalle jalalle ihanan samettinen. Miettisen värisuora Seiniin Kati ja Jarmo ovat valinneet sekä hillittyä valkoista että raikkaita värejä. Sonja Ikonen maalasi olohuoneen valkoiset lateksiseinät Tunto Hieno struktuuripinnoitteel 8 la, jolla saatiin aikaan rappausta muistuttava, elävä pinta. Se sopii hyvin yhteen punatiilisen päätyseinän kanssa, jonka Kati on halunnut säilyttää sellaisenaan. Sisätilojen rappaamattomaksi jätetyt tiiliseinät olivat 60luvulla uu sinta uutta. Talon rakenne sai näkyä. Ajatuksena oli myös, että tiilipinta yhdistää sisä ja ulkotilan. Talon uudisosan pitkän käytävän seinään Kati maala utti raidat, joiden värit hän sekoitti itse. Osa raidoista on kiiltäviä, Helmellä maalattuja, osa taas sai mattapinnan Harmonysisustusmaalilla. Pitkästä seinästä tuli kuin käy tävänmittainen taideteos, joka jäsentää tilaa yhdessä vas tapäisten kapeiden ikkunoiden kanssa. Lmuotoisen, uudemman osan perällä Jaatisten työti lat ovat muuttuneet makuuhuoneeksi ja vaatehuoneek si. Täällä Tunto Hienolla maalattu seinä on saanut syvän vihreän värin. Kati olisi halunnut säilyttää seinän alkupe räisen kauniin petrolinsinisenä, mutta kokonaisuudesta tiikkikalusteineen ja ruskeine kattoineen olisi tullut liian tumma. Sinisen korvannut vihreä sopii hyvin ajan hen keen sekä tiikkikalusteisiin ja luo makuutilaan rauhoitta van tunnelman. Tiikkikalusteet kuntoon petsivahalla Talossa oli paljon 60luvulla suosittuja tiikkikalusteita, monet niistä Antti Nurmesniemen suunnittelemia. Ne saivat seurakseen Katin lapsuudenkodin tiikkisiä kalustei ta, kuten keittiön ruokapöydän. Talon alkuperäiset tiikkikalusteet ja kaapit olivat kui tenkin huonossa kunnossa. Koska tiikkikalusteiden pin
• Keittiön alkuperäiset, kuluneet tiikkikaapit saivat kauniin tasaisen pinnan Tikkurilan uudella Zen Petsivahalla. Katto käsiteltiin kalusteiden kanssa samansävyiseksi Lapponia-kartan erikoisväreillä. nasta oli vaikea saada tasaista öljyllä, Marketta Eskelinen ehdotti uutta tuotetta, Zen Petsivahaa. Sillä kalusteet saivat yhtenäisen, kalvottoman ja vettä hylkivän pinnan. Zen Petsivaha sisältää luonnon karnaubavahaa, joka sopii hyvin puupintojen käsittelyyn. Katille materiaalien vähäpäästöisyys ja myrkyttömyys on tärkeää. Siksi talon kaikki sisäovetkin on maalattu vesiohenteisella Helmellä öljymaalin sijaan. ­ Valitsen mieluummin terveellisiä materiaaleja, vaik ka ne olisivatkin hankalampia työstää. En halunnutkaan oviin tasaista pintaa, ja Helmi tuo niihin eloa. Paras kiitos Pari vuotta peruskorjausta, ja talo on saanut uuden elä män. Kati tosin toteaa, ettei remontti ole koskaan valmis. ­ Aina jotain tapahtuu. Kaksi vuotta talon myymisen jälkeen Martti ja Marjatta Jaatisen tytär tuli katsomaan lapsuudenkotiaan. Remon tin aikana paljon oli muuttunut, mutta lopputulos ilah dutti. ­ Parhaan kiitoksen sain, kun hän sanoi olevansa onnel linen siitä, millainen talo nyt on. Myös moni naapuriston asukas, arkkitehtejä hekin, on tullut kiittelemään Katia ja Jarmoa siitä, että talo on pa lautettu vanhaan loistoonsa. ­ Arkkitehtuurin idea on muutoksessa säilynyt. faktat Talo Jaatinen Espoon Tapiolassa · Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema, rakennettu vuosina 1957­64 · Pinta-ala n. 200 m² · Seinissä käytetty Tunto Hieno -struktuuripinnoitetta sekä Helmi- ja Harmony-maaleja · Lattiassa Faxe Lattiaöljy · Katossa Paneeli-Ässä · Saunassa valkoinen Supi Saunavaha · Tiikkikalusteissa Zen Petsivaha · Ulkona puupinnoilla Teho, Valtti Color ja Valtti Puuöljy ja teräspinnoilla Panssarimaali 9
• Maalari Kari Kulmalan levittämä väripinta auttaa uimahallissa kävijää hahmottamaan tilaa ja kulkureittejä. UIMAHALLISTA ON MONEKSI Porin uudesta uimahallista on tulossa monipuolinen vesiliikuntakeskus. Toimivuus ja pitkäikäisyys on tärkeää, kun rakennus palvelee kaikkia kuntalaisia. Teksti: Lotta Suistoranta Valokuvat: Jussi Partanen Havainnekuva: Arktes Oy N ykyuimahallit ovat kaikkea muu ta kuin ne 60­70lukujen uima lat, joihin riitti 25 metrin allas ja kah vio lasin takana. Arkkitehtitoimisto Arktesilla ja arkkitehti Tapio Antikai sella on pitkä kokemus uimahallien ja kylpylöiden suunnittelusta. Vuosien varrella uimahallit ovat kehittyneet vesiliikuntakeskuksiksi. ­ Uimahallien käyttötavatkin ovat muuttuneet. Nykyään altaassa juos taan, kuntopyöräillään ja jopa sauva kävellään, Porin keskustan uimahallin pääsuunnittelija Tapio Antikainen sa noo. Tilaa käyttäjille Julkisivun aaltoilevista, esipatinoi duista kuparipelleistä huolimatta näyttävä design ei ole ollut pääasia 10 tiukassa kuntataloudessa rakennet taessa. ­ Porin uimahalli on suunniteltu ensisijaisesti käyttäjille, Antikainen ki teyttää. Tilat palvelevatkin monia erilaisia käyttäjäryhmiä. Seitsemän erikokoista ja syvyistä allasta, katsomo, hyppy torni sekä osittain rakennuksen ulko puolelle sijoitettu liukumäki palvele vat sekä aktiiviuimareita että nuoria ja lapsiperheitä. Lämmin monitoimiallas täydentää kaikenikäisille sopivien vesiliikuntapalvelujen valikoimaa. Ra kennuksessa on myös kuntosali, kah vio ja kokoustilat. Liikunta ja toimintaesteisten tar peet on huomioitu erikseen. Selkeät ja värein tehostetut sisätilat helpotta vat myös kenen tahansa ilman silmä laseja likinäköisen kävijän liikkumista. ­ Selkeyden vuoksi olen suosinut sisustuksessa enemmän väripintoja kuin kuvioita. Pienet kuviot häviävät helposti ihmisten ja pyyhkeiden se kaan, Tapio Antikainen kertoo. Kahdella tavalla kestävää Uimahallirakennusten elinkaari en nen suurempia remontteja on noin 25­30 vuotta. Vesi, kosteus ja jatkuva käyttö luovat halleihin rankat olosuh teet. Materiaalit ja siisteys kärsivät ajan mittaan. ­ Rakennuksen käyttöikä on kuiten kin niin pitkä, että suunnittelussa on mietittävä mikä on esteettisesti kestä vää vuosikymmenien kuluttuakin. Po rin sisätiloihin valitsin yksinkertaisen sävytyksen: vaaleanharmaata, puun
• ruskeaa ja limeä tehosteena. Kellaritiloissa on sinistä ja kuntosalilla oranssia tehoste väriä, Tapio Antikainen kertoo. Vaativiin olosuhteisiin on valittu niitä kes tävät materiaalit. Kaikki kulutukselle alttiit yleisötilat, kuten aulat ja käytävät, on käsi telty Lujapintamaalilla. ­ Maalin pitää kestää myös usein toistu vaa siivousta, Antikainen perustelee. Suurimman haasteen rakennuksen betonirungolle aiheuttaa kuitenkin vesi höyry. ­ Allastilojen ulkoseinät on käsitelty sisä puolelta höyrynsulkumaalilla, koska pelkkä betonipinta päästäisi suuren määrän vesi höyryä ulos. Sitä eivät rakenteet kestäisi, Antikainen sanoo. Aurinkoenergiaa seinissä Myös osa hallin energiaratkaisuista on uudenlaisia. Rakennus tiivistetään hyvin, ja lämmin poistoilma sekä suihkujen ve den lämpö käytetään hyödyksi. Julkisivun kuparipaneeli kerää lämpöä auringosta, ja myös katolle tulee aurinkolämpö ja sähkö keräimet. Rakennustöidenkin osalta uimahalli on erityinen. Porilaiselle Maalausliike Altti Rin talalle osapuilleen vuoden kestänyt uima halliurakka on merkittävä. ­ Uimahallin maalaustyöt poikkeavat ta vallisesta kerrostalorakentamisesta. Täällä käytetään paljon erilaisia maaleja, tilat ero avat toisistaan ja työ on hitaampaa ja vaati vampaa, Altti Rintala sanoo. Uimahalli on merkittävä hanke Porin mittakaavassa. Arkkitehti Tapio Antikaiselle (kesk.) työmaata esittelivät MVR-Yhtymän tuotantojohtaja Rami Viitasaari (vas.) ja toimitusjohtaja Matti Rantanen (oik.) sekä maalaustöiden toteutuksesta vastaava Altti Rintala (toinen vas.) Hyppytelineen pilari on väriläikkä syksyllä valmistuvan Porin keskustan uimahallin työmaalla. Maalarit Jukka Sjöholm ja Kari Kulmala vertailevat sävyjä Tikkurilan projektimyyntipäällikkö Jyrki Niemisen kanssa. faktat Porin uimahalli · Valmistuu syyskuussa 2011 · Kokonaispinta-ala 8 730 m² · Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy, Tapio Antikainen · Rakennusurakointi: MVR-Yhtymä Oy · Maalaustyöt: Maalausliike Altti Rintala Oy · Rakennuttaja: Porin kaupunki / Koy Porin Uimahalli · Julkisivussa rappaus, HybriSil-julkisivumaali, lasia sekä esipatinoitua kuparia · Ulkoseinien sisäpuolella höyrynsulku Temachlor 40:lla · Sisällä pääosin Luja puolihimmeä, pohjamaalina Luja Yleispohjamaali · Kellaritiloissa Ässäplast · Puupaneelit kuultokäsitelty Valtti Akvacolorilla ja Kiva-kalustelakalla 11
• Nyt saatavilla vesiohenteinen pohjamaali metallipinnoille Teksti: Hanna Salonen Kuvat: Mikko Auerniitty ja Tikkurila Oyj P eltikattojen ja muiden metallipintojen pohjamaala ukseen on jo pitkään toivottu vesiohenteista vaihto ehtoa. Tähän toiveeseen vastaa uutuustuote, himmeä pohjamaali Rostex Super Akva. Vesiohenteisuus tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon sekä tietysti li sää käyttömukavuutta, kun maalaustyössä vältytään liu otteen hajulta. Rostex Super Akvan sideaine on erityisesti metalli pinnoille kehitetty funktionaalisesti modifioitu akrylaatti. Kehitystyön tuloksena on tuote, jonka tartunta, kestä vyys ja ruostesuojaavuusominaisuudet ovat erinomai set. Rostex Super Akva sopii sinkittyjen pintojen, teräs pintojen sekä karhennettujen alumiinipintojen pohja maalaukseen. Rostex Super Akvaa voidaan käyttää sekä sisällä että ulkona. Ulkona suurimman käyttöalueen muodostavat peltikatot ja muut metallirakenteet, kuten 12 syöksytorvet, ritilät ja pellitykset, sisällä Rostex Super Ak valla voidaan pohjamaalata vaikkapa kylpyhuoneen pat teri. Tuote sopii myös kupari ja messinkipinnoille sekä ruostumattomille teräspinnoille. Rostex Super Akva levitetään pehmeäharjaksisella si veltimellä (esim. Tikkurilan sivellin T6) tai ruiskulla. Kerta maalauksella on pyrittävä 60­80 m:n kuivakalvoon. Jos ilman lämpötila pohjamaalin kuivumisen aikana on yli 10 astetta ja suhteellinen kosteus alle 70 %, päällemaalaus voidaan tehdä aikaisintaan 4 tunnin kuluttua. Muussa tapauksessa pohjamaalauksen annetaan kuivua seuraa vaan päivään. Pintamaaliksi suositellaan aina vesiohenteista tuotetta, ulkona Panssari Akvaa ja sisällä esimerkiksi Lujapinta maalia. Rostex Super Akvasta on saatavilla kahta vakio väriä, vaaleaa ja tummaa harmaata. Pakkauskoot: 1/3 l, 1 l, 3 l ja 10 l.
• TUNTO KIVI ­ luonnollinen lisä suosittuun tuoteperheeseen Kolmiulotteinen efektituotesarjamme Tunto on ihastuttanut ja inspiroinut asiakkaitamme reilun neljän vuoden ajan. Tunto-värikarttaa ja -opasta selatessa silmät ja mieli pysähtyvät aika ajoin kiviin. Tunnon sävyjenkin nimet viittaavat vahvasti geologiaan ja kivilajeihin, mutta jotain on tuntunut puuttuvan. Kevään odotettu uutuus on Tunto Kivi, jossa aidon luonnonkiven rouhea kauneus pääsee oikeuksiinsa. Kiven sävyt sisälle Luonnollinen kivipinnoite tuo eloa sisäseiniin. Tunto Kivi sarjaan kuuluu neljä peruskivipinnoitetta: Vaalea kalkki kivi, Harmaa graniitti, Punainen graniitti ja Musta gabro. Näistä kaksi on sävytettäviä. Vaaleasta kalkkikivestä (KPA) saadaan 10 vaaleaa sävyä, harmaasta graniitista (KPC) 15 tummaa sävyä, yhteensä 25 huolella valittua sisäväriä. Hyvä pitää mielessä Tuote on aitoa suomalaista luonnonkiveä, ja raakaaineen luonteesta johtuen tuoteerien väri saattaa vaihdella. Sik si on tärkeää ja suositeltavaa varata riittävä määrä samaa erää laajoja pintoja varten. Toinen tärkeä ominaisuus on tuotteen läpikuultavuus, jolloin akrylaattipohjamaali ja sen väri vaikuttavat ratkaisevasti lopputuloksen onnistu miseen. Parhaan tuloksen saat käyttämällä värikartassa suositeltuja pohjamaalisävyjä. Tunto Kiven väri muuttuu huomattavasti tuotteen kuivuessa, joten ei kannata huo lestua, jos esimerkiksi valittu tummanpunainen väri näyt tää märkänä selvästi vaaleammalta kuin värimalli. Näin teet kauniin kivipinnan Tunto Kivi on helppo levittää tasoitetulle ja pohjamaala Teksti: Joonas Auvinen Kuvat: Martti Järvi ja Tikkurila Oyj tulle pinnalle. Tuote levitetään aina sen omaa väriä vastaa van pohjamaalin päälle. Pohjamaaliksi sopivat Tikkurilan akrylaattimaalit, esim. Varma tai Harmony. Tuote levite tään teräslastalla ja tasataan pitkin loivin ja kevyin vedoin. Suurilla yhtenäisillä pinnoilla tuotetta kannattaa levittää kaksi kerrosta, joista päällimmäinen hierretään muovihier timellä. Kahden kerroksen tekniikka takaa tasaisimman ja elävimmän pinnan. Kenelle ja mihin? Tunto Kiven avulla voi luoda tunnelmaa niin julkitiloissa kuin kodeissa, eli tuote sopii kenelle tahansa. Ensimmäi senä sen todennäköisesti ottavat omakseen ammattilai set, arkkitehdit ja suunnittelijat. Kuluttajista rohkeimmat eli erikoisuutta tavoittelevat sisustajat ja "aitouden etsijät" ehkä ryhtyvät tuumasta toimeen tai etsivät ammattimaa larin toteuttamaan toiveensa. Tunto Kiven käyttökohteita ovat seinät ja takat. Tuot teella on helppo luoda näyttäviä tehosteseiniä sisätiloissa. Toisin kuin jo tutut Tunto Hieno ja Tunto Karhea, Tunto Kivi soveltuu myös kosteisiin tiloihin, ei kuitenkaan suo raan vesirasitukseen. 13
• Vastaava työnjohtaja Mikko Hyle ja Vantaan seurakuntayhtymän rakennusmestari Liisa Jehkonen ovat tyytyväisiä lopputulokseen, joka kunnioittaa talon alkuperäistä arkkitehtuuria. 14
• Korson seurakuntakeskuksen julkisivu MUUTTI KASVONSA Ulkoseinän sateen jättämät läikät saivat kyytiä, kun Vantaan Korson seurakuntakeskuksen julkisivu sai uuden, tuulettuvan pintarakenteen. Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Tuomas Pietinen K irkko ja seurakuntakeskus ovat Vantaan Korson kes kustan maamerkkejä junaradan kupeessa. Arkkiteh dit Jari Frondelius ja Jaakko Keppo suunnittelivat eleet tömän tyylikkään seurakuntakeskuksen vuonna 1962 valmistuneen kirkon lisäosaksi. Seurakuntakeskus val mistui vuonna 2001 kytkeytyen kirkkoon rakenteeltaan ja ilmeeltään. Sen arkkitehtuuria on kiitelty ja rakennusta on esitelty Suomen rakennustaiteen museon näyttelyssä kotimaassa ja ulkomailla. Kaunis rakennus oli kuitenkin kuin vettä imevä pesusie ni, sillä slammattu harkkomuurauspinta päästi kosteutta läpi rakennusvirheen takia. Tilannetta vaikeutti rakennuk sen räystäättömyys, jonka vuoksi julkisivu kastui helposti. Sateen jälkeen julkisivu oli useita päiviä märkä, ja kosteus sekä kylmyys pääsivät seinärakenteisiin. ­ Ikkunarakenteissa oli vesi ja lämpövuotoja. Lisäksi ra kennus oli kurjan näköinen, ja läikikäs pinta myös halkeili, kertoo rakennusmestari Liisa Jehkonen Vantaan seura kuntayhtymästä. Edessä oli 1 300 neliön verran julkisivun uudistamista. Meikkaus ei riittänyt Liisa Jehkosen mukaan julkisivuremontissa haastavinta oli työtavan valinta. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtoja oli kolme. ­ Kevyin ja edullisin olisi ollut pinnoittaa vanha julkisi vu uudelleen. Mutta tämä olisi ollut vain meikkaamista, ja kosteusongelma olisi palannut pian uudestaan. Emme voineet siis valita halvinta vaihtoehtoa. ­ Mietimme myös sitä, että vanha pinnoite olisi poistet tu ja julkisivu pinnoitettu kolmikerrosrappauksella, joko suoraan vanhaan betoniharkkoalustalle tai ohuehkon eristekerroksen päälle, mutta tämäkään ei olisi ratkaissut kaikkia ongelmia. Kolmanteen vaihtoehtoon päädyttiin, koska rakenteen piti tuulettua. Tuulettuvaksi se saatiin rakentamalla slammatun pin nan päälle kokonaan uusi rakenne, ikään kuin suojaava sadetakki. ­ Se eliminoi alkuperäisen rakenteen ongelmat ja pa ransi aukkoliittymien kosteusteknistä toimintaa, kertoo saneerauksen rakennesuunnittelija ja työmaavalvoja Heikki Möttönen. Uusi rakenne kasvatti julkisivun paksuutta viisi senttiä. ­ Laitoimme vanhan seinän päälle metallirangan, joka ruuvattiin kiinni betoniruuveilla. Yritimme välttää hakkaa mista, jottei julkisivu kärsisi. Metallirangan päälle laitoim me sementtipohjaisen rakennuslevyn, jonka rappasim me ja pinnoitimme. Rakennetta myös tiivistimme lisää, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Hyle NHK Rakennus Oy:stä. Menetelmä on yleistymässä julkisivukorjauksissa, ja sitä käytetään varsinkin asuinkerrostaloissa, jos julkisivu vain on riittävän hyvässä kunnossa. Menetelmä mahdollis taa myös lisäeristämisen. Korson seurakuntakeskuksessa lisäeristystä ei tarvittu, koska uudehko rakennus täyttää lämpöarvovaatimukset.
• Korson kirkkoon liittyvä uudisosa sai saneerauksessa uuden, tuulettuvan julkisivurakenteen ja alkuperäistä hieman tummemman pinnan. Saneerauksessa käytettiin Tikkurilan Finngard-menetelmää. Remontissa myös avattiin ja kunnostettiin ikkunasmyy git sekä uusittiin sokkelit ja vesipellitykset. Tikkurila oli mukana suunnittelussa alusta asti. Remont tiin valittiin Tikkurilan Finngardmenetelmä, jossa käyte tään Knaufin sementtipohjaista, erityisesti julkisivujen rappausalustaksi kehitettyä Aquapanelrakennuslevyä. Levy päällystettiin Tikkurilan Finngard Silikonihartsi maalilla ja Finngard 3.0 H hiertopinnoitteella. Remontissa oli huomioitava käyttäjän tarpeet. Seura kuntakeskusta ei suljettu remontin ajaksi, joten rakennus työt oli sovitettava sen toimintaan. Mikko Hyle arvioi sisäpuolen töiden olleen hankkeessa haasteellisimpia ja odotettua vaikeampia. Julkisivuremontti sujui puoles taan jouhevasti. ­ Oli vain yksi materiaalitoimittaja, jolta tuli hyvät oh jeistukset. Tyyli säilyi Remontti valmistui varsin nopeasti. Viime elokuussa alka nut julkisivuremontti saatiin päätökseen marraskuussa. Remontti uudisti hieman rakennuksen ilmettäkin, kuiten kin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. ­ Emme halunneet, että korsolaiset näkevät kymmenen vuoden välein arkkitehtuurin päivän muotivirtauksen. Alkuperäisenä ideana oli, että seurakuntakeskus ikään kuin kehystää kirkon ja sitä piti saneerauksessakin ajatel la. Tutuksi tullut talon luonne haluttiin säilyttää. Raken nuksen dimensiot saatiin alkuperäistä vastaaviksi, vaikka rakenne kasvoi, arkkitehti Jari Frondelius toteaa. Pinnan rakenne vaihtui sileästä rosoisempaan, ja värikin muuttui jonkin verran. Jari Frondelius ja tilaaja, Vantaan seurakuntayhtymä, valitsivat neljästä eri värivaihtoeh dosta hillityn vaaleanharmaan sävyn, joka oli alkuperäistä aavistuksen tummempi. Värin hyväksyi vielä Vantaan kau punginmuseo. Korsolaiset ovat antaneet uudistuneesta ilmeestä jo palautetta. ­ Ohikulkijat ovat huomanneet talon ulkonäön muut tuneen, kuulemma parempaan päin. Läikkiä ei seinissä enää ole, Jehkonen kertoo. faktat Korson seurakuntakeskus · Arkkitehti: AFKS Arkkitehdit Oy, Jari Frondelius ja Jaakko Keppo · Valmistunut 2001, julkisivuremontti 2010 · Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Möttönen Oy · Urakoitsija: NHK Rakennus Oy · Julkisivupinta-ala 1300 m² · Levyrappauksessa käytettiin Knaufin Aquapanel-levyä · Ohutrapattu levyrakenne pohjamaalattiin Tikkurilan Finngard Silikonihartsimaalilla. Päälle laitettiin Tikkurilan Finngard 3.0 H -hiertopinnoite 16
• Kiasman edustajat (vas.) yhteistyöpäällikkö Salla Virman, intendentti Arja Miller ja vs. intendentti Eija Aarnio olivat tyytyväisiä saadessaan taiteilija Kari Cavénin (kesk.) työn kokoelmiinsa. Tikkurila teki taidelahjoituksen Kiasmaan Teksti ja kuva: Arja Schadewitz N yt voidaan syystä sanoa, että Kiasmassa on esillä Tikkurilan maaleja ­ tähän astihan niitä on ollut vain seinissä. Tikkurila lahjoitti loka kuussa 2010 Helsingissä sijaitsevalle Nykytaiteen museolle teoksen Sil mät ristissä, jonka kuvanveistäjä Kari Cavén oli tehnyt Tikkurilan maaleilla. Teos oli esillä taiteilijan parin muun työn seurassa Kiasman avarassa Stu dio K näyttelytilassa lokakuun lopul ta helmikuun alkupuolelle. Alun perin teos valmistui vuon na 1999 mittatilaustyönä Vantaalle Tiedekeskus Heurekan aulaan, jota se koristi viime aikoihin asti. Heurekan halutessa uusia sisustustaan taulu palasi Tikkurilaan, jonne se valitetta vasti oli aivan liian kookas. Tarjolla ei yksinkertaisesti ollut tilaa, jossa esi tellä 4,8 x 2,4 metrin kokoista maala usta yhtenä kappaleena. Niinpä taulu odotteli uutta sijoituspaikkaansa jon kin aikaa varastossa. Kiasman taidehankinnoista vastaa vat olivat erittäin tyytyväistä saades saan Kari Cavénin taulun kokoelmiin sa. Kiasmalla on jo entuudestaan yli 20 Cavénin teosta ­ niin veistoksia kuin maalauksia, joita Silmät ristissä hyvin täydentää. Tiedettä ja taidetta sopivassa suhteessa Tikkurilan Viesti 1/2000 kertoi noin vuoden työn vaatineen taulun syntymisestä seuraavasti: "Teoksen pohjana on valkoiseksi päällystetty lasikuitulevy, joka pestiin Tikkuri lan Maalipesulla ja maalattiin Otex tartuntapohjamaalilla. Puiset ristit on maalattu Miranolin peruspunaisella ja vihreällä." Taiteilijan mukaan teoksen ideana on optinen harha, kolmiulotteisuu den illuusio, joka syntyy värien avulla: ­ Kun taulua katsoo silmät sopivasti kierossa, sen valkealla pohjalla ole vat punaiset ja vihreät ristit liukuvat päällekkäin ja yhtyvät harmaiksi. Ris tien muodostama matto näyttää ir toavan teoksen pinnasta ja taipuvan kolmiulotteiseksi, Cavén selostaa luo maansa autostereogrammia. Tikkurila on tehnyt yhteistyötä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa jo vuosia. Vuonna 1998 valmistu neen rakennuksen sisätiloihin käy tettiin runsaasti Tikkurilan maaleja ja pinnoitteita, ja tämän jälkeen yhtiön tuotteita on käytetty vaihtuvien näyt telyjen yhteydessä luomaan tiloihin erilaisia tunnelmia. Vuonna 2010 Tik kurila kustansi Kiasmassa pidettävät, erittäin suositut vauvojen väripajat. Huhtikuun puolivälissä avautuvas sa ARS 11 näyttelyssä Tikkurilalla on ollut merkittävä rooli nigerialaissyn tyisen Odili Oditan suureen seinä ja kattomaalaukseen liittyvässä konsul toinnissa. Teos tehdään Kiasman 5. kerroksen Panoramatilaan. 17
• Vanhasta ristipistokirjonnasta kopioitu teksti näyttää hyvältä suurennettuna. Käsityömäisyys näkyy kirjainten huolettomassa sivellinmaalauksessa. Pohja Joker, väri S431 Delft ja kirjaimet Joker A-perusmaali. Kakkupaperi on laminoitu pöydän pintaan maalilla. Kakkupaperista kannattaa irrottaa vain yksi kerros laminointityöhön, jotta paperi ei vedä ryppyyn. Pöytä on maalattu kiiltävällä Helmellä, väri Y498 Tussi. PITSIÄ PINTAAN Pitsikuvio ja vanhat käsityöt innoittavat maalauspuuhiin. Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista löytyy usein käyttökelpoista materiaalia pikkurahalla. Hylätyistä tekstiileistä maalaustyöhön kelpaavat myös ne, joissa on tahroja tai muita elämän jälkiä. Teksti: Marika Raike Kuvat: Martti Järvi P itsiä voi laminoida suoraan seinän tai kalusteen pin taan, jolloin pitsikuvio jää kolmiulotteiseksi. Muo vi tai paperisablonin leikkaaminen pitsimäiseksi vaatisi valtavasti työtä, ja siksi pitsiä kannattaa käyttää myös sa blonina, kun halutaan hienosyistä kuviota. Etenkin Tunto Hienon kanssa pitsi toimii sablonina hienosti. Jos pitsiä käytetään sablonina maalien kanssa, sen pitää olla verrattain ohutta. Struktuuripinnoitteen, kuten Tunto Hienon kanssa voi käyttää paksumpaakin pitsiä. Pitsi kan nattaa kohdistaa ja kiinnittää seinään ennen maalausta Tikkurilan Sabloniliimalla tai muulla tarraliimalla. Tunto Hieno kannattaa levittää pitsin päälle muovisella tapetti lastalla. 18 Laminoitaessa pitsiä suoraan seinäpintaan kiinnityk seen voi käyttää Ässätexliimaa, muuta tapettiliimaa tai pohjamaalia. Pelkällä Varmapohjamaalillakin homma onnistuu.Täytyy kuitenkin olla tarkkana ja käyttää riittä västi maalia, jotta pitsi tarttuu alustaan kunnolla. Suureen mittakaavaan projisoitu pitsikuvio voi olla hie no sisustuselementti. Vanhat ristipistotyöt kopioituna suureen mittakaavaan tuovat käsityöperinteen mukavas ti maalattuun muotoon. Valitse ristipistokuvio, kopioi se kalvolle, heijasta suoraan seinään ja maalaa.
• Teos: Susanna Alanne, Monoceros And Ursa Minor Teos: Juho Helsten, Orangutan Katu täynnä väriunia Teksti: Pauliina Seppälä Kuvat: Satu Kettunen H elsingin katukuva täyttyy rakennustyömaista. Ne on yleensä peitetty korkeilla vaneriseinillä. Kolme visuaalista helsinkiläisnaista, toimittaja Pauliina Seppälä, urbaanin ympäristön tutkija Kavita Gonsalves ja taidekasvattajakuvittaja Satu Kettunen päättivät hankkia seinät täyteen taideteoksia. Idea nimeltä "multicoloured dreams" laskettiin liikkeelle kesäkuussa 2010, ja itsevarmasti ryhmä ilmoitti projektin sa elosyyskuun vaihteen Helsinki Design Weekin ohjel mistoon. ­ Tuli kiire, kertoo Pauliina Seppälä. Projekti aiheutti jo kohua Facebookryhmänsä kautta, mutta lupia työ maaaitojen käyttöön ei vielä ollut, eikä hankkeella ollut minkäänlaista budjettia. Työryhmän iloksi luvat saatiin kuitenkin nopeasti sekä Helsingin kaupungilta että työ maaaitojen omistajilta, ja ihan Helsingin keskustan pa raatipaikoille: Eduskuntatalon, Makkaratalon, Stockman nin ja Kluuvin työmaaaitoihin. Projekti tarvitsi enää tarvikkeet. Mukaan liittyi nuoria ku vittajia, jotka suunnittelivat isoja, monen vanerilevyn ko koisia upeita teoksia. Tikkurila toimitti taiteilijoille Vinhaa, joka on tarkoitettu ulkokäyttöön puupinnoille. Lähdettiin perusväreistä: kylmät ja lämpimät siniset, keltaiset ja pu naiset sekä reilusti valkoista ja mustaa. Taiteilijat sekoitti vat lopulliset värit paikan päällä. Osa heistä käytti lisänä spraymaaleja ja taiteilijoille tarkoitettuja akryylivärejä. Isokokoisia ja värikkäitä teoksia on nyt ympäri keskus taa, ja ne ovat ilahduttaneet niin turisteja kuin paikallisia. 19
• OVATKO PUUTARHAN VÄRIHARMONIAT KOHDALLAAN? PUUTARHAN UUSIMMAT IDEAT JA VÄRIT MARKETANPUISTOSSA Teksti: Marika Raike Kuvat: Pirkko Merisalo I deapihat on Espoon Marketanpuiston uusi näyttelyosasto, joka luo suuntaa ja tarjoaa ideoita puutarhan värien, muo tojen ja materiaalien yhdistelemiseen. Puutarhaharrastuksen edelleen yleistyessä yhä useammat kaipaavat vinkkejä ja ideoita eri elementtien yhdistelemiseen. Ideapihat ovat syntyneet Tikkurilan, Kekkilän, Lemminkäisen, Puutarha Tah vosten ja Kotipuutarhalehden yhteistyönä. Pihoilla on nähtävissä koko puutarhan väripaletti kasveista maalattuihin suurikokoisiin julkisivuvärimalleihin. Uusi osasto sijaitsee infopistettä vastapäätä. www.ideapihat.fi 20