• 7 / 2022 ISSN 0780-7090 (painettu) ISSN 2737-2359 (verkkojulkaisu) 40.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta.
• 2 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Pajakaari 10, 21380 AURA (+358)50 3029418 jaakko.lehtiniemi@auraosa.fi Määrämittaisena Valmiiksi koneistettuna Teräksiset Liukulaakerit suoraan varastosta PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ 03 543 7390 akaanharjavalmiste.fi Akaan Harjavalmiste Oy www.piippohydraulic.com Yrittäjäntie 10, PL 16 / / 74700 Kiuruvesi – Finland Voit ostaa tuotteita myös suoraan verkkokaupasta MYYDÄÄN KONEPAJOJA Kauttamme myynnissä alihankintakonepajan koko osakekanta. Katso myös muut kohteet: www.yrityskauppakeskus.net PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY, Tampere 050-3609922 Jouni Latva-Pirilä 040-5205900 Rauno Toikka Sähköposti osoitteemme on: etunimi.sukunimi@yrityskauppakeskus.net Noususuhdanteessa yrityksillä on kysyntää. Ottakaa yhteyttä jos harkitsette yrityksenne myyntiä. Teollisuuden Näytelehden voi tilata tekstiviestillä numerosta: 041 4446598 tai 0465892070 Rahoitusta saaneet hankkeet: Pohjois-Pohjanmaan muutoskykyselvitys. Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Myönnetty rahoitus: 28000 € Callio Jätteetön kaivos. Hakija: Pyhäsalmen kvanttikiinteistöt Oy (Pyhäjärven kaupungin omistama 100 %) Myönnetty rahoitus: 100 000 € EMMI-Energiamurros ja maankäytön ilmastovaikutusten arviointi Pohjois-Pohjanmaalla Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Myönnetty rahoitus: 70000 € Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämishanke. Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Myönnetty rahoitus: 67200 € Alueellisten T&Kinvestointien kohdentuminen ja vaikuttavuus Pohjois-Pohjanmaalla Hakija: Oulun yliopisto. Myönnetty rahoitus: 68895 € Uudistuva ja hyvinvoiva maaseutu: yritysten kasvun mahdollistaminen Hakija: Haapaveden-Siikalatvan seudun Kuntayhtymä. Myönnetty rahoitus: 55746,60 € Ennakointiin perustuva kilpailukyvyn parantaminen Hakija: Oulun kaupunki. Myönnetty rahoitus: 60 429 € RukaNordicin tiedot ja taidot talteen. Hakija: Naturpolis Oy, Osatoteuttaja Kuusamon eräveikot Myönnetty rahoitus: 76193 € TUIKE Tulevaisuuden ilmastoviisas ja Kestävä Liminka. Hakija: Limingan kunta. Haettu rahoitus: 30 161,34 € Pohjois-Pohjanmaan ruokakulttuurin ja matkailun kehittäminen osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivalmistelua. Hakija: Oulun kulttuurisäätiö rs Myönnetty rahoitus: 80 000 € Hankkeita rahoitettiin yhteensä 636 624,94 euron edestä. Tietoa julkaisijasta Pohjois-Pohjanmaan liitto on Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnan muodostama kuntayhtymä. Liiton tehtävinä ovat alueellinen kehittäminen, aluekehittämisohjelmien sekä EU-ohjelmien valmistelu ja laadinta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, maankäytön, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä maakuntakaavoituksen viranomaisja kehittämistehtävät, edunvalvonta ja maakunnan tunnetuksi tekeminen. 7-22-2-1-2 Pohjois-Pohjanmaan liitto on päättänyt rahoittaa kymmentä hanketta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta
• 3 Teollisuuden Näytelehti Opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Oppilaitosyhteistyö on meille yksi kilpailuetu, jonka avulla varmistamme, että meillä on huomennakin parhaat osaajat riveissämme, kertoo prosessilaitteita kehittävän ja valmistavan Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä. Lahjakkaat nuoret ovat karttaneet metallija teollisuusalaa. Kylä-Nikkilän mukaan nuoret saadaan alalle vain ravistelemalla vanhentuneita mielikuvia sekä jakamalla avoimesti tietoa siitä, mitä arki teollisessa palveluyrityksessä todellisuudessa on. – Koska imago nuhjuisesta nyrkkipajasta on kaukana todellisuudesta, haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden nähdä, kuinka töitä tehdään käytännössä. Esimerkiksi jatkuvan trainee-hakumme avulla opiskelijat voivat tulla Staironille määräaikaiseen ja palkalliseen työsuhteeseen, jonka pituus määräytyy henkilön omien valmiuksien sekä opintojen mukaan. Harjoittelijat pääsevät hyödyntämään koulussa opittua ja mahdollisuuden oppia uutta käytännön työn kautta, Kylä-Nikkilä sanoo. Oppilaitosyhteistyötä Stairon tekee Turun alueella muun muassa Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekon sekä Turun ammatti-instituutin TAI:n kanssa, jonne rakentuu kevään aikana myös Staironille oma luokkatila. – Yritysyhteistyö on oppilaitoksellemme erittäin tärkeää. Sen kautta pystymme parantamaan koulutuspalveluitamme vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin sekä kehittämään uusia toimintatapoja. Stairon on esimerkiksi myös ollut mukana kehittämässä koulussamme tapahtuvaa opetusta palvelemaan yhä monipuolisemmin ja useampia opiskelijoita. Haluamme ehdottomasti olla mukana kehittämässä sekä oppilaitosettä yritysyhteistyökenttää jatkossakin, kommentoi TAI:n koneja tuotantotekniikan, talotekniikan sekä autoalankoulutuspäällikkö Mikko Hauninen. Konkareilta tietotaito nuorille Metalliteollisuudessa on paljon osaajia, jotka ovat eläköitymässä lähivuosien aikana. Stairon haluaa varmistaa, että arvokkaat kokemukset, opit ja hiljainen tieto siirtyvät uudelle sukupolvelle. – Senior advisor -rooli ja sen tukeminen ovat jo nyt osa Staironin strategiaa. Meillä on useita pitkän työuran tehneitä osaajia, joiden tietotaito on kultaakin kalliimpaa. Senior advisorit ovat eläkepäivillään sitoutuneet siirtämään omaa osaamistaan nuoremmille, tuleville osaajille. Malli on saanut paljon kiitosta kaikilta osapuolilta. On helpompaa astua uusiin haasteisiin, kun perehdyttäjänä toimii alan ja työn tunteva konkari. Kilpailuedun ja positiivisen työnantajamielikuvan lisäksi oppilaitosyhteistyö merkitsee Staironille yhteiskunnallista kädenojennusta, jonka työllistävä vaikutus näkyy alueellisesti – ja laajemminkin. – Konepaja-alalle hakeudutaan myös aikuisja uudelleenkouluttautumisten kautta, mikä madaltaa kynnystä esimerkiksi tärkeälle työhön johtavalle maahanmuutolle, toimitusjohtaja Kylä-Nikkilä päättää. Stairon on teollinen palveluyritys, joka ratkaisee asiakkaittensa haasteita sekä valmistaa ja kehittää prosessilaitteita eri alojen teollisuusyrityksille kotimaassa ja ulkomailla. Työllistämme 75 ammattilaista sekä vaihtelevan määrän alihankkijoita ja tuotamme palveluita yli 100lle teolliselle toimijalle. Kahdentoista vuoden aikana olemme tehneet yli 1500 onnistunutta asiakasprojektia yli 50:een maahan. Liikevaihtomme onn. 11 miljoonaa euroa. 7-22-3-1-2 Oppilaitosyhteistyö on Staironille kilpailuetu, joka tuo tulevat osaajat alalle – Konepajateollisuudessa on paljon konkareita, jotka ovat eläköitymässä lähivuosien aikana. Tarjoamalla nuorille harjoitteluja työssäoppimismahdollisuuksia heidän kokemuksensa, oppinsa ja tietonsa siirtyvät vaiheittain uudelle sukupolvelle, sanoo prosessilaitteita kehittävän ja valmistavan Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä. Teknologiateollisuuden vahva kasvuvire jatkuu ja koronan vaikutukset ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Suomalaisen teollisen palveluyrityksen haastavassa ja monipuolisessa toimialassa työsarkaa riittäisi, mutta huoleksi on noussut alan osaajien puute. Stairon haluaa tukea tulevaisuuden tekijöitä tarjoamalla mahdollisuuksia työharjoitteluun teollisuuden alan opiskelijoille. Kuvan turkulaiset Eetu ja Santtu kerryttivät metallialan osaamistaan kuuden viikon mittaisella työharjoittelujaksolla Staironilla. Työelämän oppeja nuoret saivat muun muassa Staironin projektipäälliköltä Aaro Kivistöltä.
• 4 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Toteutus Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Kiitämme Teollisuuden Näytelehden toteutuksessa mukana olleita lehdistötiedotteiden lähettäjiä, tekijöitä, ja mukana olevia yrityksiä, yhtiöitä, yhteisöjä. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin: 0465 892070 toimitus@tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Teollisuuden Näytelehti SISÄLTÖ 7 / 2022 Kuvaa “kännykällä” tämä QR-Koodi Voitte aina lukea uusimmat jutut Teollisuuden Näytelehdestä missä ja milloin vain. Mukavia lukuhetkiä missä sitten kuljettekin. Pohjois-Pohjanmaan liitto on päättänyt rahoittaa kymmentä hanketta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE)määrärahasta ............................2 Oppilaitosyhteistyö on Staironille kilpailuetu, joka tuo tulevat osaajat alalle ..........3 Päätoimittajalta ...................................................................................................................6 Näistä asioista puhutaan ...................................................................................................7 Cinian merikaapelihanke etenee – japanilainen Arteria mukaan .............................8 Fortum ja Borealis solmivat uuden pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen uusiutuvan energian toimittamisesta Suomessa sijaitseviin tuotantolaitoksiin ......9 Stadler Rail valitsee NSK:n kunnonvalvontaan erikoistuneen tytäryhtiön B&K Vibron ............................................................................................... 10 Optimoi kalustosi Modul-Connect PRO:n ainutlaatuisilla moduuleilla, jotka on liitetty asiakasportaaliin ................................................................................. 11 Uutisia -Tiedotteita – Ajankohtaista asiaa ..........................................................12 – 13 Teknologiateollisuudelta Suomen ensimmäinen, koko toimialan kiertotalousohjelma ............................................................................ 14 Teollisuuden Näytelehti mediakortti 2022 ................................................................. 15
• 5 Teollisuuden Näytelehti ”Meillä on ollut jo vuosien ajan etuoikeus palvella myös ruotsalaisia asiakkaita. Nyt otamme askeleen eteenpäin ja aloitamme paikallisen asiakaspalvelun ja myyntitoimintojen rakentamisen Ruotsiin”, sanoo Markus Lehti, HT Laser Oy:n toimitusjohtaja. Ruotsin myyntija maapäällikkö Joachim Eresjöllä on vuosien kokemus teräsja metalliteollisuudesta. Hänellä on laaja tekninen tietotaito moderniin tuotantoon liittyen ja laaja verkosto Ruotsin metalliteollisuustoimijoiden parissa. Joachim vastaa HT Laserin palveluiden kehittämisestä ruotsalaisille asiakkaille. ”Tehtäväni on tuoda HT Laserin ainutlaatuinen tarjonta Ruotsin markkinoille ja varmistaa, että nykyisten ja tulevien asiakkaidemme tarpeet täyttyvät. En malta odottaa, että pääsen viemään liiketoimintaa täällä eteenpäin. Huipputason konekannan ja asiantuntevien kollegojeni avulla meillä on tarjota ratkaisuja, joille tiedän monilla ruotsalaisilla yrityksillä olevan kysyntää”, kertoo Joachim, joka liittyy HT Laserin joukkueeseen työskenneltyään vuosien ajan SSAB:lla eri tehtävissä. Joachim palvelee yhteistyökumppaneita asuinpaikkakunnaltaan Gagnefista Taalainmaalta käsin. Hän viettää aktiivista elämää kumppaninsa ja kolmen lapsensa kanssa. Perheen arkeen kuuluu paljon urheilua, kuten hiihtoa, retkeilyä ja jalkapalloa. ”Olen iloinen, että Joachim otti haasteen vastaan ja liittyi joukkoomme. Nyt on hyvä hetki kehittää toimintaamme yhdessä ruotsalaisten asiakkaidemme kanssa sekä esitellä palveluitamme ja laajaa kapasiteettiamme niille yrityksille, jotka eivät ole vielä kuulleet meistä”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lehti. 7-225-1-2 HT Laserille myyntija maapäällikkö Ruotsiin Joachim Eresjö seurasi alumiinin 3D-tulostusta HT Laser Keuruulla. HT Laser Oy, yksi Suomen suurimmista metalliteollisuuden ohutlevyosien ja asennusvalmiiden komponenttien toimittajista, kehittää asiakaspalveluaan ja myyntitoimintojaan Ruotsissa. Ruotsin myyntija maapäälliköksi on nimitetty Joachim Eresjö lokakuusta 2021 alkaen. A. Reponen Oy ja SVL Groupin emoyhtiö Suomen Vesileikkaus Oy ovat 15.2.2022 tehneet liiketoimintakaupan, jossa A. Reponen Oy:n putkileikkausliiketoiminta siirtyy osaksi Suomen Vesileikkaus Oy:n aihiovalmistuksen kokonaisuutta. Kaupalla vahvistetaan Suomen Vesileikkauksen putkileikkausliiketoimintaa isomman kokoluokan putkien, muotorautojen ja palkkien laserleikkauspalveluilla. Yhteistyö A. Reposen kanssa mahdollistaa putkien ja profiilien taivutukset ja muut jälkityöstöpalvelut kilpailukykyisesti. Suomen Vesileikkaus jatkaa putkilaserleikkaustoimintaa samoissa tiloissa A. Reposen teräsrakentamispalveluiden kanssa Joutsassa. Putkileikkausliiketoimintaa tullaan kehittämään uusilla koneinvestoinneilla ja uutta henkilökuntaa rekrytoimalla. A. Reponen tulee vahvistamaan sopimusalihankinnan, projektitoimitusten, konttirakenteiden ja asennuspalveluiden tarjontaa tukeutuen esivalmisteissa Suomen Vesileikkauksen aihionvalmistuksen vahvaan osaamiseen. A. Reponen keskittyy liiketoiminnassaan kokonaistoimituksiin ja vahvistaa laajaa palvelutarjontaansa jokaiselle asiakassektorilleen. A. Reponen Oy on vuonna 1978 aloittanut metallija teräsrakenteita tarjoava kokonaistoimittaja, jonka liiketoiminta käsittää sopimusalihankintaa, projektitoimituksia, konttirakenteita ja asennuspalveluja. A. Reposen nykyaikaiset 4000 m2:n tuotantotilat sijaitsevat keskellä Suomea Joutsassa, 4-tien varrella. Yritys työllistää noin 30 henkeä, liikevaihto edellisellä päättyneellä tilikaudella oli 4,1 miljoonaa euroa. Suomen Vesileikkaus Oy on vuonna 2000 perustettu metalliteollisuuden aihiotoimittaja, osa SVL Groupin levyja putkiaihioiden leikkaamiseen ja aihioiden jatkojalostamiseen keskittynyttä yritysryhmää. SVL Group työllistää noin 150 henkeä, liikevaihto kuluvalla tilikaudella on noin 50 miljoonaa euroa. SVL Groupin neljä toimipistettä sijaitsevat Keuruulla ja Haapamäellä (Suomen Vesileikkaus), Tampereella (Avemet) ja Riihimäellä (Prolaser). Liiketoimintakauppa tuo SVL Groupille uuden toimipisteen Joutsaan, johon yhtiöryhmä keskittää putkileikkaustoimintonsa. Joutsan toimipiste tulee työllistämään investointien jälkeen noin 12 henkilöä. Suomen Vesileikkaus Oy on vuonna 2000 perustettu levyja putkiaihioiden valmistamiseen leikkaamalla ja särmäämällä erikoistunut alihankintayritys. Yhdessä tytäryhtiöiden Avemet Oy:n ja Prolaser Oy:n kanssa Suomen Vesileikkaus Oy muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, joka toimittaa vuositasolla noin 150 työntekijän voimin asiakkailleen yli 18 000 tonnia terästä ja alumiinia jalostettuna sovittuun valmiusasteeseen. 7-22-5-1-2 SVL Group ostaa A. Reponen Oy:n putkileikkausliiketoiminnan
• 6 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 PÄÄTOIMITTAJALTA: Jouko Nieminen Päätoimittaja Suomi on siirtymässä korona hallitsemasta ajasta normaaliin aikaan, paitsi, että mikään ei ole enää kuten ennen koronaa. Tuotteiden saatavuus on epävarmaa, hintojen nousu on todella rajua, puhutaan yksittäisten tuotteiden hinnan noususta muutamasta kymmenestä prosentista aina kolminkertaiseen hintaan asti. Polttoaineiden hinnat on valtiovallan taholta pidetty korkeana jotta valtion kirstuun kilahtaa enemmän rahaa. Sähköhinnan nousu sähkölämmittäjille ilman ennakkovaroitusta toi 76% hinnankorotuksen. Valtiovalta olisi voinut tasoittaa hieman tuota hinnan nousua, mutta eipä sitä tehnyt, jotta sinne kirstuun tulee yhä enemmän rahaa. Kyllä nuo korotukset ovat ihmisten mielissä seuraavien eduskuntavaalien aikaan ilman isoja mielenosoituksia. Näyttää siltä, että nuo Mauno Koiviston opit hintasulusta ovat nykyiselle hallitukselle outo asia, sitä kun ei yliopiston oppiaineissa löydy. Ilmeisesti hallituspuolue joutuu maksamaan siitä, että on nukkunut Ruususen unta menetettyinä ääninä. Saattaa olla jopa niin, että naiset äänestävät seuraavissa vaaleissa ennemmin miestä, jotta asioihin saadaan hieman vauhtia ja kohtuutta. Nyt on kysymys hallituksen halusta ja tarmosta kerätä valtiovallalle rahaa, periaatteella kaikki keinot on sallittuja. Työntekijät haluavat tehdä etätöitä koska koronan aikana siihen totuttiin ja toihan se säästöjä matkakuluihin. Etätyöt ei ole lainkaan huono idea. Käytäntö on sitten jo hieman mutkikkaampi johtuen maamme työlainsäädännöstä. Kuvioihin on astunut yhä enenevässä määrin sana kevyt yrittäjä eli nimi kummajainen jossa henkilö ei ole työsuhteessa, eikä hänellä ole oikein yritystäkään. Useat ovat ottaneet käyttöön, hieman kyseen alaisen tavan, joka sekin rantautui Suomeen koronan aikana. Toisin sanoen oltiin etätöissä sovitulla palkalla ja kaikilla palkan suomilla eduilla ja sitten otettiin kotitöitä hieman myös ulkopuolelta koska kevyt yrittäjyys antoi siihen mahdollisuuden. Osa on jo jäänyt kiinni ja osassa asioista on sovittu, mutta osa jatkaa edelleen. Oma näkemykseni on, että jos näistä asioista sovitaan etukäteen työnantajan kanssa niin siitä saattaa olla melkoinen apu maassamme vallitsevaan työvoima pulaan. Ainakin se antaa todellisen mahdollisuuden alan ammattilaiselle huomattavaan rahan tulon lisäykseen, jopa niin, että jokainen osapuoli voittaa. Lehdistötiedotteet yhtiön omilla kotisivuilla, on kuin itsestä otettu kuva jota kaikkien kannattaa tulla katsomaan. Lehdistötiedotteen periaate on kuitenkin levittää tietoa myös sinne missä sitä ei vielä ole, siksi on tärkeää, että ne lähetetään myös lehdille. Toiveena tietenkin on, että kuvat eivät sisällä yhtiön logoa tai yhteystietoja, koska silloin verotus iskee koko tarinaan ja se voi aiheuttaa kuluja myöhemmin. Kannatta kuva lähettää kuvina lisättynä kuvatekstein, myös kuvaajan nimi on syytä kuvan allatai kuvatekstin yhteydessä mainita. Kannattaa myös huomioida, että joissakin tapauksissa myös tekstin kirjoittaja haluaa nimensä julkisuuteen, niin silloin myös kirjoittajan nimi tulee mainita tekstin lopussa. Teollisuuden Näytelehteen tulevat lehdistötiedotteet tulee lähettää osoitteella: tutanto@tn-lehti.fi Yhteystiedot kannattaa panna myös mukaan.
• 7 Teollisuuden Näytelehti Näistä asioista puhutaan Isoja teemoja vuodelle 2022 ovat epävarmat inflaationäkymät, rahapolitiikan suunta sekä vastuullisuus, joka ohjaa sijoittajien toimintaa entistä enemmän myös valtioiden velkakirjamarkkinoilla. Vuonna 2021 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 27,8 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelman. Uutta velkaa otettiin 3,7 miljardia euroa. Valtion velka oli vuoden 2021 lopussa 128,7 miljardia euroa eli 51,8 prosenttia suhteessa bruttokansan tuotteeseen. Julkinen velka oli 67,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pitkittyneen koronapandemian vaikutukset läikkyivät vuoteen 2021, mutta paljon vähemmän kuin mihin oli varauduttu. Luottamus kasvoi siihen, ettei koronapandemia aiheuta suuria taloudellisia shokkeja, sanoo toimialajohtaja Teppo Koivisto. Uudet merkit ovat nyt ilmassa. Inflaatio on kiihtynyt, kun maailmantalous elpyi nopeasti vuonna 2021. Inflaationäkymien epävarmuus on Koiviston mukaan kaikkeen vaikuttava teema vuonna 2022. Keskuspankit ovat reagoineet uuteen inflaatioympäristöön valmistautumalla rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Suomen valtion liikkeeseenlaskuihin tai valtionlainojen kysyntään rahapolitiikan muuttumisella tuskin olisi suuria vaikutuksia, Koivisto arvioi. Valtio toteuttaa velanottonsa kaikissa olosuhteissa. Meidän näkökulmastamme kyse olisi paluusta normaalitilanteeseen, jossa olemme olleet aikaisemmin. Kevyen rahapolitiikan oloissakin olemme koko ajan panostaneet sijoittajasuhteisiimme, hän sanoo. Suomella on hyvä luottoluokitus, ja viime kädessä kaikki palautuu aina siihen. Yhteiskunnan kestävyyttä kuvaavat kriteerit uivat valtioidenkin luottoluokituksiin. Viestintäänsä valtionlainojen sijoittajille Valtiokonttori rakentaa entistä vahvemmin yhteiskunnan kestävyystekijöiden (Environmental, Social, Governance) varaan. Sijoittajia kiinnostavat rahallisen tuoton lisäksi yhä enemmän sijoitusten yhteiskuntaja ympäristövaikutukset. Julkaistussa velanhallinnan vuosikatsauksessa 2021 ESG-teemaa käsitellään kahdessa vieraskynäartikkelissa. Suomen Pankin johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske kirjoittaa siitä, minkälaisia harppauksia keskuspankit tällä hetkellä ottavat huomioidakseen vastuullisuuden omassa sijoitustoiminnassaan. Valtiokonttorin Sivi Palmén ja Tiina Heinilä tuovat vastuullisuuteen liikkeeseen laskijan näkökulman. ESG-tekijät sopivat Koiviston mukaan erityisen hyvin valtionlainojen vastuullisuuden arviointiin. Valtion budjetti on yleiskatteinen eikä valtio pääsääntöisesti hae markkinoilta rahoitusta yksittäisiin investointeihin, vaan tekee jatkuvaa varainhankintaa rahoittaakseen monenlaisia julkishyödykkeitä. Valtion(lainojen) vastuullisuus syntyykin siitä kokonaisuudesta, jota valtio poliittisin päätöksiin edistää, hän kuvaa. Vaikka ESG-tekijät eivät näy valtion perinteisissä luottoluokituksissa hyvän hallinnon mittareita lukuun ottamatta vielä kovin paljon, Teppo Koivisto uskoo tämän muuttuvan. Kunhan data ja menetelmät kehittyvät niin, että perinteiseen luottoriskianalyysiin saadaan mukaan myös pitkän aikavälin vaikutukset kuten ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat riskit, kestävyydestä tulee vielä tärkeä makrotaloudellinen muuttuja. Sen on pakko, sillä vastuullisuus ohjaa sijoittajien käyttäytymistä entistä enemmän, hän sanoo. Valtion velanhallinnan vuosikatsaus summaa Suomen valtion velanoton ja kassanhallinnan vuonna 2021. Vuosikatsaus verkossa: https://www.valtionvelka.fi/ annualreview2021/ 7-22-7-1-2 Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi kanteet ehdollisuusmekanismia vastaan, ja nyt parlamentin neuvottelutiimi vaatii komissiota toimimaan viipymättä. Petri Sarvamaa (EPP, Suomi) sanoi: ”Viimeinen este on nyt poistettu oikeusvaltion ehdollisuusmekanismin tieltä. Parlamentti haluaa sanoa komissiolle selvästi, että on korkea aika ottaa mekanismi käyttöön. Nyt ei ole oikea hetki pelata aikaa, vaan komission tulee toimia nopeasti ja epäröimättä.” ”Faktoja ei voi kieltää. Tiedämme kaikki, että oikeusvaltio on rapautunut liian pitkään, Unkarin ja Puolan lisäksi myös joissakin muissa jäsenmaissa”, totesi Sarvamaa. Eider Gardiazabal Rubial (S&D, Espanja) sanoi: “Toivomme, että komissio on käyttänyt ajan hyväkseen ja tehnyt läksynsä, jotta olemme heti valmiita soveltamaan asetusta käytännössä.” ”Tuomioistuimen päätös on käännekohta ja tukee yhteisille arvoilla perustuvaa Eurooppaa. Se on selvä viesti autoritäärisille hallituksille, että EU:ssa pelisääntöjä on kunnioitettava”, hän lisäsi. ”Päätöksellään tuomioistuin antaa hyväksyntänsä ehdollisuusmekanismin poliittiselle viestille ja EU-instituutioiden työlle.” Taustaa EU:n tuomioistuin hylkäsi 16.2.2022 Puolan ja Unkarin hallitusten nostamat kanteet budjetin ehdollisuusasetusta vastaan, mikä tarkoittaa, että asetus on edelleen laillisesti pätevä. Säädöksen tarkoitus on suojata EU-varoja väärinkäytöltä jäsenmaissa, jotka eivät noudata oikeusvaltion periaatteita. Se astui voimaan 1.1.2021, mutta komissio ei ole vielä soveltanut sitä käytännössä. 7-22-12-1-2 Oikeusvaltio: EU-tuomioistuin poisti viimeisen esteen ehdollisuusmekanismin tieltä Valtion velanhallinnan vuosikatsaus julkaistu: Velanhallinnassa vuosi 2021 merkitsi paluuta normaaliin
• 8 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Tietoverkko-, kyberturvallisuusja ohjelmistoratkaisujen toimittaja Cinia ja japanilainen tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon keskittynyt ARTERIA Networks Corporation ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen merikaapelijärjestelmän rakentamisesta. Merikaapeli lähtee Suomen ja Norjan rajalta. Se kulkee Islannin ja Grönlannin ohi Luoteisväylää pitkin Kanadan arktiselle alueelle, Alaskaan ja Japaniin. Toinen Euroopan rantautumispaikka rakennetaan Irlantiin. Joulukuussa Cinia ja alaskalainen tietoliikenneja datakeskusratkaisujen projektiyhtiö Far North Digital perustivat yhteisen hankkeen Euroopan ja Aasian välisen merikaapelin rakentamiseksi. Aasiassa kaapelin rantautumispiste on Japanissa, ja nyt ARTERIA liittyy japanilaisena partnerina Far North Fiber -hankkeeseen. Noin 14 000 kilometrin pituinen kaapelijärjestelmä minimoi tietoliikenneviiveen sekä tarjoaa uuden reitin ja siten nopeuttaa ja varmentaa huomattavasti Aasian ja pohjoisen Euroopan välistä tiedonsiirtoa. “Far North Fiber tulee olemaan ensimmäinen kolme manteretta yhdistävä ja myös ensimmäinen arktisen alueen kautta kulkeva merikaapelijärjestelmä. Ensimmäinen lajissaan aiheuttaa usein perustavanlaatuisia muutoksia. Olemme tyytyväisiä siitä, että kaikki kolme mannerta ovat kehitystiimissä mukana ja toivotamme ARTERIAn lämpimästi mukaan Cinian ja Far North Digitalin kumppaniksi”, sanoo Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila. Kaapelijärjestelmä tukee digitaalisen talouden kehitystä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja edelleen maanosien välillä. Merikaapelijärjestelmää kehitetään turvallisuus ja ympäristöystävällisyys vahvasti mielessä. ”Far North Fiber on käänteentekevä projekti. Sen tarkoituksena on rakentaa viimeinen hyödyntämätön merenalainen kaapelireitti, joka yhdistää Euroopan Japaniin ja Aasiaan pienimmällä viiveellä. Se edistää digitaalisen infrastruktuurin parantamista Japanin alueilla, kuten Hokkaidossa. Lisäksi Far North Fiberin toteuttama uusi kansainvälinen verkko pystyy luomaan Euroopassa, Japanissa ja Aasiassa uutta kysyntää yhteyksille monilla eri aloilla, kuten teollisuudessa, korkeakouluissa ja kulttuurin alalla ”, sanoo ARTERIAn toimitusjohtaja Koji Kabumoto. Kaapelijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on noin miljardi euroa. Nokian omistama ASN (Alcatel Submarine Networks) on valittu järjestelmän ja toteutusprojektin pääsuunnittelijaksi. Cinia Oy tarjoaa turvallisia korkean käytettävyyden tietoverkko-, kyberturvallisuusja ohjelmistoratkaisuja. Toimintamme perustana on vankka asiantuntemus modernista sovelluskehityksestä, tietoverkkoteknologioista ja kriittisistä toimintaympäristöistä. Noin 15 000 reittikilometrin laajuinen optinen kuituverkkomme C-Lion1-merikaapeleineen mahdollistaa nopeimmat tietoliikenneratkaisut Keski-Eurooppaan sekä Aasian ja itäisen Euroopan markkinoille. Yhdistämällä omia ja kumppaniemme palveluja toteutamme luotettavia kokonaisratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakkaidemme digitaaliset menestystarinat. 7-22-8-1-2 Cinian merikaapelihanke etenee – japanilainen ARTERIA mukaan Suomalainen Cinia ja japanilainen ARTERIA Networks Corporation aikovat rakentaa kaapelijärjestelmän, joka yhdistää Euroopan ja Aasian tietoverkot arktisen Luoteisväylän kautta. ARTERIA liittyy japanilaisena partnerina aiemmin julkaistuun Far North Fiber -hankkeeseen, jossa mukana ovat myös Cinia ja amerikkalainen Far North Digital. Kuvassa Ari-Jussi Knaapila.
• 9 Teollisuuden Näytelehti Borealis kuuluu maailman johtaviin edistyneiden ja kiertotalouteen liittyvien polyolefiini ratkaisujen toimittajiin ja on Euroopan markkinajohtaja peruskemikaaleissa ja lannoitteissa. Fortum on energiayhtiö ja Euroopan kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöttömän sähkön tuottaja. Borealis ja Fortum ovat solmineet pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen (PPA) uusiutuvan energian hankkimisesta kahdesta Suomeen rakennettavasta maatuulipuistosta. Tuulipuistot tuottavat vuoden 2024 puolivälistä lähtien kahdeksan vuoden aikana yli 800 gigawattituntia (GWh) uusiutuvaa energiaa Borealiksen Porvoon tuotantolaitoksiin. Sopimuksen laajuuden ja keston ansiosta sekä Borealis että Fortum ovat entistä lähempänä ilmastoneutraaliustavoitteidensa saavuttamista. Fortum ja Borealis: yhteisenä tavoitteena hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusi pitkäaikainen PPA-sopimus kattaa sähkön hankinnan kahdesta maatuulipuistosta, jotka rakennetaan noin 400 kilometriä luoteeseen Borealiksen Porvoon tuotantolaitoksista. Pjelax-Böle ja Kristinestad Norrin tuulipuistoissa on yhteensä 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1.1 terawattituntia (TWh). Fortum Oy on molempien tuulipuistojen enemmistöomistaja ja operaattori. Rakentaminen käynnistyi tammikuussa 2022, ja toiminnan ennakoidaan alkavan viimeistään vuoden 2024 puoliväliin mennessä. Borealis on sitoutunut ostamaan noin 10% kahden tuulipuiston kokonaistuotannosta kahdeksan vuoden ajan hankkeen käyttöönotosta vuodesta 2024 lähtien. Tämän PPA-sopimuksen puitteissa toimitettavat yli 800 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vastaavat noin 8.000 suomalaisen kotitalouden keskimääräistä vuotuista sähkökulutusta. Fortum ja Borealis ovat yhtä mieltä siitä, että teollisuuden hiilestä irtautuminen voidaan saavuttaa vain tekemällä yhteistyötä. Fortum tekee yhteistyötä teollisuusja infrastruktuuriasiakkaidensa kanssa kehittääkseen energiantuotantoon älykkäitä, kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Borealiksen ja Fortumin solmimalla PPA-sopimuksella on merkittävä vaikutus Suomen kemianteollisuudelle, joka pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä. Lisäksi PPA-sopimus on merkittävä virstanpylväs Borealikselle: kun Fortumin uusi hanke valmistuu vuonna 2024, Borealis-konserni saavuttaa 20% tavoitteestaan hankkia vähintään 50% toiminnoissaan käytettävästä sähköstä uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2030 mennessä. Tämän PPA-sopimuksen puitteissa tuotettu sähkö vähentää yhtiön Suomen tuotantolaitosten Scope 2 –päästöjä (yhtiön ostaman sähkön tuotannosta johtuvia hiilidioksidipäästöjä) 28.000 tonnia vuodessa tai yhteensä 224 kilotonnia PPA-sopimuksen kahdeksan vuoden keston aikana. “On hienoa aloittaa vuosi uudella, tärkeällä PPA-sopimuksella. Sopimuksemme Fortumin kanssa on erityisen merkityksellinen, koska sen myötä Borealis saavuttaa tärkeän virstanpylvään, kun 20% toiminnoissamme käytettävästä sähköstä tulee uusiutuvista lähteistä”, toteaa Wolfram Krenn, Borealis-konsernin peruskemikaalija tuotantojohtaja. “Olemme sitoutuneet uudistumaan ja luomaan uutta kestävämpää tulevaisuutta varten. Olemme iloisia siitä, että uusi Fortumin kanssa solmittava PPA-sopimus vie meidät yhä lähemmäksi kunnianhimoisten energiaja ilmastotavoitteidemme saavuttamista ja nopeuttaa askeleitamme kohti kestävämmän sähkön hankintaa,” hän jatkaa. “Euroopan kolmanneksi suurimpana hiilidioksidipäästöttömän sähkön tuottajana olemme iloisia siitä, että saamme työskennellä sellaisen kumppanin kanssa, joka on myös sitoutunut tavoittelemaan puhtaampaa maailmaa”, toteaa Fortumin Trading and Asset Optimisation –yksikön johtaja Mats Persson. “Hiilestä irtautuminen Euroopassa edellyttää sitä, että mukana on Borealiksen kaltaisia suuria toimijoita, jotka voivat muuttaa toimialaa tekemällä toiminnastaan entistä energiatehokkaampaa. Me Fortumissa odotamme innolla, että saamme antaa teknisen osaamisemme ja kokemuksemme Borealiksen tueksi tässä tärkeässä energiamuutoksessa,” Persson jatkaa. Borealis Borealis kuuluu maailman johtaviin edistyneiden ja kiertotalouteen liittyvien polyolefiiniratkaisujen toimittajiin ja on Euroopan markkinajohtaja peruskemikaaleissa, lannoitteissa ja muovin mekaanisessa kierrätyksessä. Polymeeriasiantuntemuksemme ja vuosikymmenten kokemuksemme avulla tarjoamme keskeisille teollisuudenaloille arvoa lisääviä, innovatiivisia ja kiertotaloutta tukevia materiaaliratkaisuja. Uudistumme kohti kestävämpää elämää: vauhditamme siirtymistä kiertotalouteen ja laajennamme maantieteellistä ulottuvuuttamme perustanamme sitoumuksemme turvallisuuteen, ihmisiin ja erinomaisuuteen. Borealiksen pääkonttori sijaitsee Wienissä, Itävallassa, henkilöstömäärä on 6.900 ja toimintaa on yli 120 maassa. Vuonna 2020 Borealiksen liikevaihto oli 6,8 miljardia euroa ja tulos 589 miljoonaa euroa. Itävaltalainen, kansainvälisesti toimiva öljyja kaasuyhtiö OMV omistaa Borealiksesta 75%, ja loput 25% omistaa Abu Dhabissa sijaitseva Mubadala investointiyhtiönsä kautta. Borealis tarjoaa asiakkaille palveluja ja tuotteita kaikkialla maailmassa yhteistyössä kahden yhteisyrityksensä kanssa: Borouge (kumppanina Abu Dhabi National Oil Company eli ADNOC, Yhdistyneet arabiemiirikunnat); ja Baystar™ (kumppanina Total, Yhdysvallat). 7-22-9-1-2 Fortum ja Borealis solmivat uuden pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen uusiutuvan energian toimittamisesta Suomessa sijaitseviin tuotantolaitoksiin Uuden PPA-sopimuksen myötä Borealis on entistä lähempänä tavoitettaan kattaa vähintään 50% Euroopan toiminnoissaan tarvittavasta energiasta uusiutuvalla energialla vuoteen 2030 mennessä Uusi tuulipuistohanke vähentää merkittävästi Borealiksen Suomen toimintojen Scope2 -päästöjä Mittava hanke vahvistaa Fortumin asemaa johtavana hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottajana Euroopassa. Fortum on eurooppalainen energiayhtiö, joka tunnetaan hyvistä hinnoista ja jolla on toimintaa yli 40 maassa. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaasua, lämpöä, jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Yhdessä tytäryhtiömme Uniperin kanssa olemme Euroopan kolmanneksi suurin CO2-päästöttömän sähkön tuottaja. Noin 20 000 ammattilaistamme sekä yhteinen, noin 60 miljardin euron taseemme takaavat, että meillä on kokoa, asiantuntemusta ja voimavaroja kasvaa ja viedä energiamurrosta eteenpäin.
• 10 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Tämä useiden miljoonien eurojen arvoinen kunnonvalvontaprojekti on olennainen osa sveitsiläisen Stadlerin hiljattain saamaa sopimusta, joka koskee jopa 1500 uuden junavaunun toimittamista Berliinin metroverkkoon. Puitesopimuksen arvo on lähes 3 miljardia euroa, mikä tekee siitä yhden suurimmista Euroopassa koskaan tehdyistä toimitussopimuksista. B&K Vibron kattavaan CMS-ratkaisuun kuuluu tärinäantureita ja reunalaitteita (ajoneuvodiagnostiikka) sekä diagnostiikkaja analyysipalveluita, jotka tarkkailevat jatkuvasti junavaunujen laakereita ja muita pyöriviä osia ja takaavat näin parhaan mahdollisen luotettavuuden. Julkisen liikenteen sektorin korkeiden luotettavuusvaatimusten vuoksi operaattorit keskittyvät nykyään voimakkaasti seisokkiaikojen ja käyttökustannusten vähentämiseen. CMS-ratkaisun käyttöönotto mahdollistaa seuraavan sukupolven ennakoivan kunnossapidon strategioiden toteuttamisen. Nämä eivät ainoastaan mahdollista kunnossapitoaikataulujen optimointia vaan myös lisäävät käyttövarmuutta ja käyttöaikaa, kun ne yhdistetään lean-toimintatiimiin. B&K Vibro on jo vuosikymmeniä ollut alan maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka varmistaa pyörivien koneiden ja komponenttien korkean käytettävyyden älykkäillä valvontaratkaisuilla. NSK osti B&K Vibron maaliskuussa 2021 vahvistaakseen edelleen kykyään vastata kehittyneen automaation, älykkään teknologian ja ympäristötoimenpiteiden kysyntään. Tarkoituksena on myös nopeuttaa yhtiön CMS-liiketoiminnan kehittämistä maailmanlaajuisesti. B&K Vibron kattava tuoteja palveluvalikoima sisältää vibraatioanturit (kiihtyvyys, nopeus, siirtymä), vibraation seurannan, ohjelmistot sekä verkkoon integroidut tehtaanlaajuiset monitorointiratkaisut. Nämä teknologiat mahdollistavat turvallisen toiminnan kuljetusjärjestelmissä, tehtaissa, petrokemian laitoksissa, sähkölaitoksissa sekä tuulifarmeissa ympäri maailmaa ja niillä on näissä kohteissa tärkeä osa innovatiivisissa huoltoja tuotantostrategioissa. 7-22-10-1-2 Tämän ilmoituksen koko on: leveys 185 mm ja korkeus 70 mm Sen saa seuraavasta numerosta alkaen tarjoushintaan. Näitä paikkoja on vain yksi tässä lehdessä, joten nyt kannattaa toimia nopeasti. Tarjouksen saa 5 kpl, 10 kpl, 20 kpl, 30 kpl, sarja ilmoitukselle. Lähetä kysely tekstiviestillä numeroon 0465892070 tai soita, taikka sähköpostilla osoitteeseen: markkinointi@tn-lehti.fi Stadler Rail valitsee NSK:n kunnonvalvontaan erikoistuneen tytäryhtiön B&K Vibron NSK-konserniin kuuluva Brüel & Kjær Vibro (B&K Vibro) on allekirjoittanut Stadler Railin kanssa pitkäaikaisen sopimuksen, jonka mukaan sen huipputekninen VCM-3kunnonvalvontajärjestelmä (CMS) asennetaan 606:een Berliinin metron (U-Bahn) junavaunuun. VCM-3 CMS:n avulla voidaan optimoida huoltoaikataulut, parantaa käyttösuhdetta ja vähentää käyttökustannuksia. Lehdistökuva Berliinin metron (U-Bahn) yhteensä 606 vaunussa otetaan käyttöön B&K Vibron VCM-3kunnonvalvontajärjestelmä. Photo: BVG Berliner Verkehrsbetriebe
• 11 Teollisuuden Näytelehti On tietenkin selvää, että kaikilla laivastoilla on erilaiset tarpeet. Modul-Connect PRO on modulaarinen alustasi oman kalustosi optimointiin. Valitse useista moduuleista ja räätälöi alusta tarpeisiisi sopivaksi. ”Haluamme tarjota täydellisen ratkaisun kaikille, mutta samalla ymmärrämme, että jokainen laivasto on ainutlaatuinen, joten emme halua rajoittaa itseämme ja tehdä valikoimasta kapeaa, vaan tehdä valikoimasta modulaarisen, jotta ainutlaatuiset räätälöidyt ratkaisut olisivat enemmän”, sanoo Thomas Johansson, Modul-Systemin varatoimitusjohtaja. Moduulit visualisoidaan käyttäjäystävällisessä asiakasportaalissa, joka antaa sinulle kalustopäällikönä helpon yleiskuvan fleeristäsi. Kaluston reittien optimoimiseksi on toiminto, jossa voit seurata ajoneuvoja, joilla on tarkka sijainti ja valmiit reitit, akun tila ja paino punnitusjärjestelmästä. Voit saada arvokasta tietoa seuraamalla sinua digitaalisesti ja näkemällä poikkeamia, joita voidaan parantaa optimoimalla reittejä. Kilometrejä, aikaa ja päästöjä voidaan vähentää. ”Esittämällä ja visualisoimalla arvokasta dataa helpotamme asiakkaidemme toiminnan sujuvoittamista”, Thomas Johansson sanoo. ”Olemme nähneet yrityksiltä ja asiakkailta kysyntää tämäntyyppisille toiminnoille. Manuaalisen ajopäiväkirjan pitäminen vie yksinkertaisesti liikaa aikaa, ja ajopäiväkirja uhkaa muuttua vääräksi. Asiakasportaalimme avulla se on sekä helpompaa että tarkempaa”, Thomas Johansson sanoo. Kaikki ajoneuvojen tiedot tallennetaan, jotta voit helposti analysoida historiallisia tietoja kalustopäällikkönä. Kun ajoneuvoihin on asennettu punnitusjärjestelmä, saat yksityiskohtaiset raportit kaikista ylipainoisista matkoista liiketoiminnan lisäanalyyseihin ja kehittämiseen. Jos punnitusjärjestelmä havaitsee ylipainon, sekä kuljettajalle että kalustopäällikölle lähetetään varoitus. Myöhemmin tänä vuonna otetaan käyttöön useita uusia modulaatiomoduuleja Modul-Connect PRO -alustalle, mukaan lukien liiketunnistin murtohälyttimiä varten, omaisuuden seurantatyökalun häviämisen estämiseksi sekä lämpötilaja kosteusanturi. ”Työkalujen menetys on iso ongelma käsityöläisteollisuudessa, ja murtohälyttimien ja varallisuusseurantojen myötä meillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi”, Thomas Johansson sanoo. Modul-System kehittää, valmistaa ja asentaa huoltoajoneuvojen telinejärjestelmiä. Yhtiö on edustettuna 50 maassa ja sillä on yli 45 vuoden kokemus alalta. Modul-System on osa Lifco-konsernia. Sen pääkonttori sijaitsee Mölndalissa göteborgin ulkopuolella. 7-22-11-1-2 ”Esittämällä ja visualisoimalla arvokasta dataa helpotamme asiakkaidemme toiminnan sujuvoittamista”, Thomas Johansson sanoo. Optimoi kalustosi Modul-Connect PRO:n ainutlaatuisilla moduuleilla, jotka on liitetty asiakasportaaliin Modul-Connect PRO on modulaarinen alusta, joka on räätälöity ajoneuvokannan optimointiin useilla alueilla. Kalustopäälliköt voivat seurata kalustoaan reaaliajassa kartalla asiakasportaalin kautta. Kartta näyttää ajoneuvojen nykyisen sijainnin, historialliset reitit, jos ne ovat ylipainoisia tai jos alustan akku on vähissä. Hallinnollisen työn helpottamiseksi ModulConnect PRO voi tarjota automaattisesti luotuja ajolokeja ja tietulliraportteja jokaiselle kuljettajalle, joihin pääsee helposti puhelimesta tai asiakasportaalista. Modul-Connect PRO:n ja asiakasportaalin avulla voit asiakkaana vastaanottaa automaattisesti luotuja ajopäiväkirjaa ja tietulliraportteja helppoa lataamista varten, joita voidaan käyttää kuukausiverotukseen. Kuljettaja luokittelee matkat helposti Modul-Connect-sovelluksen kautta joko ”yksityiseksi” tai ”liiketoiminnaksi” ja huomaa matkan tarkoituksen. Kuljettaja voi myös asettaa aikataulun, kun hän on ”Yksityinen” tai ”Liiketoiminta” -tilassa. Ajopäiväkirja on luotu täyttämään lakisääteiset vaatimukset ja valmistelemaan kalustopäällikköä kaikkiin verotarkastuksiin.
• 12 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Suomen historian ensimmäinen valtakunnallinen Johtajuusbarometri julkaistaan tänä vuonna Suomen Nuorkauppakamarit ry toteuttaa Suomen historian ensimmäisen valtakunnallisen riippumattoman Johtajuusbarometrin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja TYÖ2030-ohjelman kanssa. Barometrin tavoitteena on nostaa esiin nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä johtamisesta ja etsiä suuntaa sille, kuinka johtajuutta tulisi kehittää, jotta tulevaisuudessa ihmiset voisivat työpaikoilla paremmin ja yritykset tuottaisivat entistä enemmän hyvinvointia ja elinvoimaa Suomeen. Johtajuusbarometrin-tutkimuksen tavoitteena on selvittää milleniaalien ja sitä nuorempien keskuudessa, millaisena johtajuus koetaan yrityksissä tällä hetkellä, millaista johtajuutta nuoret kaipaavat, sekä etsiä hiljaisia signaaleita siitä, millaisilla johtamisja organisaatiomalleilla suomalaiset yritykset voivat menestyä globaalisti tulevaisuudessa. Tärkeää on myös kerätä nuorten näkemyksiä johtajuuden ja työhyvinvoinnin sekä mielenterveystematiikan ympäriltä. Barometri on yleishyödyllinen. Suomen Nuorkauppakamarit ry selvitti vuonna 2020 tekemässään jäsentutkimuksessa, että suurin osa kyselyyn vastanneista jäsenistä eivät olleet tyytyväisiä siihen, kuinka johtajuus suomalaisessa yhteiskunnassa mielletään. Samassa kyselyssä johtajuus haluttiin nähdä vanhakantaisen valta-asemaan perustuvan position sijaan muutoksen aikaansaamisena – jokainen ihminen titteliin katsomatta voisi olla johtaja. Siinä yhteydessä Suomen Nuorkauppakamarit alkoi valmistella valtakunnallista johtajuusbarometria keinona tuoda nuorten aikuisten näkemykset paremmasta johtajuudesta esiin. ”Suomalaisesta työvoimasta jo nyt yli 50 % on milleniaaleja ja nuorempia. Meidän jäsenistöstämme 100% on tuota ikäluokkaa. Miksi emme toisi ääntämme kuuluviin? Paremmalla johtajuudella saadaan aikaan enemmän hyvinvointia ihmisille – sekä paremman työhyvinvoinnin että yritysten paremman kannattavuuden kautta. Huonon johtajuuden kustannus taas voi olla hirvittävä, sekä inhimillisesti että taloudellisesti”, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n puheenjohtaja Mari Männistö, jota voidaan pitää myös barometri-idean äitinä, summaa. ”Johtajuus on työelämän kehittämisen ytimessä. Kuinka voisimme tehdä päätöksiä työelämän tulevaisuuteen liittyen, jos emme tiedä mitä nuoret – tulevaisuuden johtajat – ajattelevat”, haastaa TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, ja jatkaa ”Alkuvuodesta teettämämme Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman tulevaisuuden luominen. Yli 90 prosentille johtajuudesta kiinnostuneista nuorista tärkein syy hakeutua johtavaan asemaan oli mahdollisuus vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja parempaan laatuun. TYÖ2030 -ohjelmassa haluamme yhdessä nuorten kanssa edistää hyvinvointia lisäävää johtajuutta, joka tukee meitä työn murroksessa ja siihen liittyvissä uudistamistarpeissa. Johtajuusbarometri on hieno mahdollisuus tukea johtajuuteen liittyvää moniäänistä keskustelua kehityksen tukena sekä seurata siihen liittyvää muutosta.” Johtajuusbarometrin ensimmäiset tulokset julkaistaan Tampereella 22.–23.4.2022 Suomen Nuorkauppakamareiden kansallisessa vuosikokouksessa. Kokouksen gaala järjestetään Nokia Areenalla, ja sinne odotetaan koronatilanteen niin salliessa 900 osallistujaa. Lopulliset tulokset julkistetaan TYÖ2030-ohjelman Työelämäfoorumissa 31.8.2022. 7-22-12-1-2 Suomen innostavimmat työpaikat on palkittu – voittajat ovat panostaneet johtamiseen poikkeusaikana Organisaatioiden tulevaisuus koronapandemian jälkeen näyttää valoisalta. Yhtiöt, joissa on panostettu johtamiseen ja strategiaviestintään kriisin aikana, nousivat henkilöstökokemuksen kärkikastiin. Suomen innostavimpien työpaikkojen yleinen tulostaso jatkoi nousuaan. Lisäksi osa organisaatioista onnistui parantamaan henkilöstötutkimuksensa tuloksia merkittävästi. Työpaikkoja palkittiin kuudessa kategoriassa. Pienten yritysten luokan voitti Into Seinäjoki Oy ja pienten yritysten joukosta suurin nousija oli Sponda Oy. Keskisuurten yritysten luokan vei Osuuskauppa Maakunta ja keskisuurten yritysten suurin nousija oli Digita Oy. Suurten yritysten luokan voitti Osuuskauppa Suur-Savo ja suurin nousija suurten joukosta oli Turun Osuuskauppa. – Vuonna 2021 henkilöstötutkimusten tuloksissa korostuivat erityisesti luottamus johdon päätöksentekoon ja organisaation tulevaisuuden näkymiin. Työn kuormittavuus ja stressaavuus näkyivät edelleen, mutta etäjohtaminen ja palautteenanto saivat kiitosta, kertoo Eezy Flown Johanna Lehmus, johtaja, tutkimus & tieto. Spondassa henkilöstötutkimustulosten hieno nousu on työkulttuurin kehittämisen ja strategiauudistuksen ansiota. Christian Hohenthalin, President & CEO, mukaan henkilökunta on otettu vahvasti mukaan kehittämiseen. – Olemme tehneet paljon töitä työkulttuurimme eteen parin viime vuoden aikana. Uudistetun strategiamme pohjana oli henkilöstöltä saatu palaute, ja uutta suuntaa kohti lähdettiin yhdessä, kertoo Hohenthal. Strategian lisäksi Spondassa on koronapandemian aikana kiinnitetty erityisesti huomiota osaamisen kehittämiseen. – Poikkeusajasta huolimatta olemme panostaneet työkulttuuriin merkittävällä tavalla, ja yhdessä luoneet palkitsevia toimintatapoja. Olemme myös halunneet panostaa koulutuksen lisäämiseen. Olen ylpeä tästä huikeasta muutoksesta, jonka olemme yhdessä saaneet aikaan. Haluankin ennen kaikkea kiittää koko henkilökuntaamme tästä saavutuksesta! Hehkuttaa Hohenthal. 7-22-1-2 Digitaalisen markkinoinnin toimistot ID BBN ja Luxus yhdistyvät Uusi yhtiö tavoittelee paikkaa Euroopan datavetoisten markkinointitoimistojen eturivistä Digitaalisen B2B-markkinoinnin ja markkinoinnin automaation asiantuntija ID BBN ja markkinointiteknologian ja digitaalisen suunnittelun asiantuntija Luxus Worldwide yhdistyvät. Yhdistyminen kiihdyttää jo kansainvälisesti toimivien toimistojen kasvua ja kansainvälistymistä, ja uusi yritys (ID-LUXUS, markkinointinimi 1.5.2022 asti) haluaa harpata Euroopan datavetoisten markkinointitoimistojen kärkikastiin. Uuden yrityksen liikevaihto on 12 miljoonaa euroa, ja se työllistää yli 100 henkilöä. Yrityksen toimitusjohtajana tulee toimimaan Pasi Voho, Luxus Worldwiden nykyinen toimitusjohtaja. Timo Kruskopf, ID BBN:n toimitusjohtaja, siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi. Uusi yritys yhdistää kahden menestyvän, kannattavan ja kasvavan yrityksen osaamisen uniikiksi datavetoisen markkinoinnin täyden palvelun toimistoksi. Palveluvalikoima kattaa analytiikan, teknologian, luovuuden ja strategisen johtamisen. “Markkinointi on keskellä ennennäkemätöntä muutosta, jossa markkinointi ja myynti integroituvat tiiviimmin yhteen. Tässä uudessa tilanteessa data on yhteinen ja yhdistävä liima, joka purkaa organisaatioiden siiloja, lisää tehokkuutta ja mahdollistaa uuden arvon luomisen asiakkaille. Yhdistämällä kaikki tietoon perustuvan markkinoinnin palvelut saman katon alle, me tuomme selkeyttä, strategista suuntaa ja datavetoisia toimenpiteitä toimintaympäristöön, joka voi muuten tuntua monimutkaiselta”, sanoo Pasi Voho, Luxus Worldwiden toimitusjohtaja. Yhdistyminen luonnollinen seuraava askel – tavoitteena olla yksi suosituimmista markkinointialan työpaikoista ID BBN ja Luxus ovat tehneet yhteistyötä laajoissa paikallisissa ja globaaleissa hankkeissa vuodesta 2016 saakka. Yhdistyminen tuntui luonnolliselta askeleelta. Molempien yritysten työntekijät ovat alusta asti olleet mukana yhdistymisprosessissa. Dialogia on käyty yhteisissä hybridipalavereissa ja verkkoalustalla, jolla molempien yritysten työntekijät ovat osallistuneet keskusteluun ja ideointiin. Lisäksi moni on mukana uutta yhtiötä rakentavissa työryhmissä. Henkilöstövähennyksiä ei ole suunnitelmissa. Sen sijaan uusi yritys panostaa merkittävästi uusien tiimiläisten rekrytointiin.
• 13 Teollisuuden Näytelehti Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa “Yhteistyöprojektien myötä on käynyt selväksi, että molemmilla yrityksillä on yhteinen ajattelutapa – ihmiset ensin ja arvon luominen asiakkaille todellisessa kumppanuudessa – ja että toimimme yhteisten arvojen pohjalta. Haluamme, että yhdistyminen on toimiva yhtälö ihmisten, kulttuurin, liiketoiminnan ja asiakkaidemme kannalta. Tavoitteenamme on olla yksi suosituimmista työpaikoista markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa”, Timo Kruskopf, ID BBN:n toimitusjohtaja kertoo. Pohjoismaisella työkulttuurilla ja datavetoisen markkinoinnin tietotaidolla kasvavaa kysyntää kansainvälisesti Uusi yritys tavoittelee yli 20 prosentin vuotuista kasvua ja arvioi liikevaihdon olevan noin 30 miljoonaa euroa 2025–2026 mennessä. Yrityksen toimipaikat ovat Helsingissä, Turussa ja Lontoossa, sekä satelliittitoimisto Yhdysvalloissa, Texasin Austinissa. “Tuomme datavetoisten markkinointitoimistojen kansainväliselle pelikentälle aitoa pohjoismaista työkulttuuria ja tietotaitoa. Kansainväliset asiakkaat arvostavat rehellistä, sitoutunutta ja asiansa osaavaa kumppania, joka tekee mitä lupaa. Sekä Luxus että ID ovat jo aidosti kansainvälisiä, ja suuri osa molempien yritysten liikevaihdosta tulee ulkomailta. Pyrimme Euroopassa datavetoisten markkinointitoimistojen kärkijoukkoon vuoteen 2025 mennessä”, Voho ja Kruskopf jatkavat. ID-LUXUS on uuden yrityksen markkinointinimi yhdistymisprosessin aikana, 1.5.2022 asti. ID BBN ja Luxus Worldwide käyttävät virallisia nimiään huhtikuun loppuun asti. Yhdistymisen jälkeen uusi yritys lanseeraa uuden nimen ja brändi-ilmeen. 7-22-12-1-2 Korkia lanseeraa uusiutuvan energian rahaston – kilpailuetuna normaalia korkeammat tuottoja vaikuttavuusodotukset Ilmastotavoitteet vauhdittavat tulevina vuosina massiivisesti uusiutuvan energian investointeja ja rakentamista. Suomalainen kestävään kasvuun erikoistunut sijoitusja asiantuntijayhtiö Korkia on aloittanut Korkia Uusiutuva Energia Ky -rahaston myynnin. Uudenlainen rahasto sijoittaa pääosin eurooppalaisiin uusiutuvan energian hankekehitysyhtiöihin, mikä eroaa tyypillisistä, rakennusja operointivaiheisiin sijoittavista rahastoista. Keskittyminen hankkeiden kehitysvaiheiseen tarjoaa rahastolle jopa yli 10 %:n vuosittaisen tuottopotentiaalin. Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa, jota vauhdittaa vihreä ilmastosiirtymä ja hiilipohjaisesta sähköntuotannosta luopuminen, energian kokonaiskysynnän jatkuva kasvu sekä valtava määrä uutta kapasiteettia etsivää pääomaa. Tämä johtaa massiivisiin investointeihin etenkin uusiutuvaan energiaan. Sijoituskohteena uusiutuva energia tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon koko ajan kasvavan kysynnän myötä – kapasiteetti kasvaa jo nyt voimakkaasti ja tuulija aurinkovoimasta on tulossa vastaisuudessa halvin sähköntuotantomuoto maailmassa[1]. IEA arvioi, että noin 600 gigawattia uutta aurinkoenergiakapasiteettia ja 340 gigawattia uutta tuulivoimakapasiteettia tarvitaan vuosittain vuodesta 2030 vuoteen 2050. Hiilineutraaliuden maailmanlaajuiseen tavoitteeseen pääseminen vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa, että puhtaan energian vuosittaisten investointien pitäisi nousta noin 3.500 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Tuottoja vaikuttavuuspotentiaali tyypillisiä rahastoja korkeammalla. Uusiutuvaan energiaan voi sijoittaa pääosin kolmessa eri vaiheessa: hankekehitysvaiheessa, voimalaitosten rakentamisen vaiheessa ja sähköntuotantovaiheessa. Korkia Uusiutuva Energia Ky -rahaston sijoitusstrategia keskittyy hankekehitysvaiheen rahoittamiseen, mikä poikkeaa sijoittajille markkinoilla pääsääntöisesti tarjotusta mallista, jossa fokus on energialaitosten rakentamisessa ja myymisessä sekä sähkön myyntitulon tavoittelussa. Hankekehityksen aikana toteutetaan tarvittavat lupaprosessit, joiden perusteella aurinkotai tuulivoimala voidaan rakentaa. Edellytyksiä laitoksen toteuttamiseen ovat esimerkiksi maankäyttöoikeus, sähköliittymä ja rakennuslupa. Lisäksi aina toteutetaan luontolähtökohtien arviointi ympäristöluvan muodossa sekä historialöydöksiä suojelevat maaperätutkimukset. – Kokemuksemme mukaan hankekehitysvaiheen sijoituksilla on keskimäärin yli 10 % tuotto-odotus hajautetulla hankeportfoliolla, kun rakennusja operointivaiheiden sijoituksissa päästään tyypillisesti 5–8 %:n tuottoihin. Hankevaiheen sijoituksien aikajänne on vain 2–3 vuotta. Rahastolle tämä sallii nopeamman pääoman kierron kuin rakennusja operointivaiheissa, mikä mahdollistaa paremman sijoitustuoton asiakkaillemme, Korkian varainhoidosta vastaava johtaja Jussi Lilja avaa. – Tämän yhtälön myötä rahastomme tuo markkinoille täysin uudenlaisen ja erittäin houkuttelevan sijoitusvaihtoehdon. Hankekehitys on myös ympäristövaikuttavuuden kannalta merkittävää toimintaa, sillä yhdellä sijoitetulla eurolla syntyy noin kaksikymmentä kertaa enemmän sähköntuotantokapasiteettia kuin sijoittamalla rakennusvaiheeseen tai jo valmiiksi rakennettuihin laitoksiin. Jos tavoitteena on vastata ilmastoystävällisen sähköntuotantokapasiteetin tarjontakapeikkoon, on hankekehitys oikea paikka sijoittaa, Korkian uusiutuvan energian liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Kantero toteaa. – Tulemme myös sijoittamaan merkittävästi suomalaiseen tuulija aurinkovoiman hankekehitykseen, Kantero jatkaa. Rahaston minimisijoitus yksityissijoittajilta on 50 000 euroa ja ammattimaisilta sijoittajilta 100 000 euroa. Kulmasijoittajana toimii Arvo Sijoitusosuuskunta. Vankka hankevirta ja kokenut uusiutuvan energian sijoittaja Korkia on uusiutuvan energian asiantuntija, jolla on oma, yli 20 hengen energiatiimi ja vuosien kokemus onnistuneista energiasijoituksista. Yhtiö sijoittaa ensisijaisesti Pohjoismaihin ja Eurooppaan, mutta myös muille markkinoille, kuten Latinalaiseen Amerikkaan. Sijoituskohteen valinnassa kriteereinä ovat muun muassa kehittynyt markkina ja vahva poliittinen tuki uusiutuviin energialähteisiin, houkuttelevat tuotot, suotuisat rahoitusmarkkinat, kokenut paikallinen kokonaisvaltaisten laitostoimittajien (EPC) markkina ja yksinoikeus hankekehitystiimien hankevirtaan. Korkialla on vahva, yhteensä yli neljän gigawatin hankevirta. Suomessa on varmistettu tuulivoimahankkeiden osalta yli 600 MW hankevirta, joista lupaprosessissa on 100 MW ja aktiivisessa hankekehityksessä 435 MW. Iso-Britanniassa aurinkoenergiassa on varmistettu yli 3,5 GW hankevirta, joista 264 MW on lupaprosessissa ja 963 MW on aktiivisessa hankekehityksessä. Uusien markkinoiden osalta tällä hetkellä tutkitaan Suomen aurinkoenergiamarkkinaa ja Ruotsin aurinkoja tuulimarkkinoita, joissa ensimmäiset hankekehityksen yhteistyöneuvottelut ovat jo käynnissä. 7-22-13-1-2 Uudistuvan teollisuuden, Kasvupolku® -sparrausohjelma Teollisuusalan yrittäjille räätälöityyn Kasvupolku®-sparrausohjelmaan on auki. Ohjelmassa saat henkilökohtaista sparrausta liiketoimintaan, kun verkostoidutte oman toimialan yrittäjien ja valtakunnallisesti merkittävien kumppaneiden kanssa. Onko sinulla teollisuuden alalla toimiva yritys, joka etsii uutta virtaa liiketoiminnan kehittämiseen? Etsitkö uusia kumppanuuksia? Onko yritykselläsi potentiaalia teollisen mittakaavan skaalautumiseen? Uudistuvan teollisuuden Kasvupolku® -sparrausohjelma sopii erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksille. Ohjelmassa saat yrityksellesi räätälöityä sparrausta, verkostoja ja tukea kasvuun sekä potentiaalisia asiakkuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia — muun muassa ohjelman kumppani Jämsän kaupunki tarjoaa yrityksille laajat yhteistyöja tutkimusympäristömahdollisuudet. Sparrauksen teemat määrittelee kasvuyrittäjä. Ohjelman tavoite on sparrata jokaisen yrityksen bisnes vähintään karvan verran lähemmäksi asetettuja tavoitteita. Sparraus on maksutonta kaikille mukaan valituille yrityksille. Yrittäjille maksuttoman sparrauksen mahdollistavat Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit yhdessä Kasvupolku®-kumppaneiden kanssa. 7-22-13-1-2
• 14 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Kuvaa “kännykällä” tämä QR-Koodi Voitte aina lukea uusimmat jutut Teollisuuden Näytelehdestä missä ja milloin vain. Mukavia lukuhetkiä missä sitten kuljettekin. Ohjelma edistää osaltaan Suomen ja sen vientimaiden markkinavetoista siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Teknologiateollisuuden yritykset ovat avainasemassa globaaleiden kestävyyshaasteiden ratkaisijoina, koska toimiala edustaa yli puolta Suomen viennistä ja alalla on jo vahvoja näyttöjä kiertotalouteen perustuvasta liiketoiminnasta. Suomen mittakaavassa kiertotaloudesta saatavan vuotuisen arvonlisän on arvioitu olevan 2–3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, ja kiertotaloustoimilla voidaan kasvattaa bruttokansantuotetta 1–2 prosenttia. Euroopan tasolla arvonlisäpotentiaaliksi on samassa ajassa esitetty jopa 1 800 miljardia euroa. Kiertotalousohjelmassa on todettu kiertotalousmahdollisuuksia kaikilla päätoimitaloilla, suunnittelusta ja konsultoinnista metallien jalostukseen. – Yrityksemme voivat ottaa merkittävän roolin globaalissa kiertotaloussiirtymässä kehittämällä ja tarjoamalla kiertotaloutta mahdollistavia ratkaisuja ympäri maailmaa. Niillä on pitkäaikaista osaamista tuotteiden elinkaariajattelussa, toiminnan tehostamisessa, materiaalitehokkuudessa sekä palveluliiketoiminnassa. Toimialan kannattaa siis ehdottomasti hakea siivu markkinoilla olevista miljardeista, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pirita Lindell, joka toimi kiertotalousohjelman vetäjänä. Kiertotaloussiirtymä voi tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. – Sen lisäksi, että kiertotalous on yrityksille iso kasvun mahdollistaja, se vahvistaa Suomen taloutta, työllisyyttä sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia talouteen tulevista materiaaleista on neitseellisiä, ja kiertotalouden avulla voimme säästää huomattavasti luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja pysäyttää luontokatoa, Lindell kertoo. Yritykset uskovat kiertotalouden liiketoimintapotentiaaliin Deloitten laatiman raportin mukaan lähes 40 prosentilla Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on hyvät tai erinomaiset mahdollisuudet tehdä kiertotaloussiirtymä. Ohjelman kartoittamisessa kyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia näkee kiertotalouden joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena, ja 77 prosentilla kiertotalous on osa strategiaa tai tulossa osaksi strategiaa lähitulevaisuudessa. Yritykset näkevät, että resurssitehokkuus ja kierrätys, tuotteen elinkaaren pidentäminen ja uusiutuvuus tarjoavat kiertotaloussiirtymässä yrityksille suurimman potentiaalin. Kyselyn mukaan valmiutta siirtyä kiertotalousliiketoimintaan nostaisi erityisesti kysynnän kehittyminen sekä parempi kiertotalousosaaminen ja ymmärrys kiertotalouden hyödyistä. Siirtymä vaatii laajaa muutoshalua ja investointeja Jotta kiertotalousohjelman tavoitteet onnistuvat, on tehtävä muutoksia sekä toimintaympäristössä, toimialatasolla että yksittäisissä yrityksissä. Kiertotaloussiirtymän onnistumisen takeita ovat muun muassa: Riittävä yritysten, kansallinen ja EU:n rahoitus toimialan kestävän kehityksen mukaisten rakenteiden uudistamiseen ja yritystason muutokseen. -Kiertotalousajattelun vahvistuminen: Menestyjäyritykset investoivat muutokseen jo huomattavasti aiemmin kuin valtaosa markkinoiden toimijoista. Strategiset yhteistyömallit ja kiertotalousekosysteemit: Onnistuakseen muutoksessa yritysten on sisällytettävä kiertotalousajattelu kaikkeen toimintaan sekä sisäisesti että toimitusketjussa. -Osaamisen vahvistuminen: Kiertotalousosaamisessa on puutteita sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Osaamisvajetta on yrityksissä mm. liiketoimintamalleihin, tuotesuunnitteluun ja valmistukseen, kierrätysmateriaalien käyttöön, materiaalivirtojen ja datan analysointiin sekä markkinointiin liittyvissä tehtävissä. Kiertotaloudelle suotuisan markkinoiden ja kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittyminen: Kierrätysmateriaaleja ja jätteitä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä ja yhdenmukaistettava vähintään EU-tasolla. – Hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan toteutuminen edellyttää, että onnistumme luomaan kiertotaloudesta markkinaehtoisen ja ensisijaisen toimintamallin alalle. Kansallisella ja EU-tasolla on vaikutettava siihen, että suomalaiset yritykset saavat kestävää kasvua, kilpailuetuja ja hyvää mainetta kiertotalousliiketoiminnasta, Lindell sanoo. Teknologiateollisuus pyrkii kiertotalousohjelmallaan toteuttamaan osaltaan kansalliseen kiertotalouden strategiseen ohjelmaan sisältyvää tavoitetta, jonka mukaan keskeiset sektorit laativat itselleen hiilineutraalin kiertotalouden suunnitelmat. Ohjelma on laadittu yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, jäsenyritysten edustajien ja konsultointiyhtiö Deloitten kanssa syksyllä 2021. Työtä on tehty useissa erilaisissa työpajoissa sekä yrityskyselyjen ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Jäsenyritysten ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Konecranesin vastuullisuuspäällikkö Satu Kaivonen. 7-22-14-1-2 Teknologiateollisuudelta Suomen ensimmäinen, koko toimialan kiertotalousohjelma: Jäsenyrityksistä 57% näkee kiertotalouden, joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena. Teknologiateollisuus ry on julkaissut ensimmäisenä Suomessa koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan kiertotaloudesta uudenlaista liiketoimintaa ja kasvua sekä kaksinkertaistaa materiaalitehokkuus ja kierrätysmateriaalien käyttö alan yrityksissä. Tavoitteet painottavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, vastuullista tuotantoa ja kiertotaloussuunnittelua sekä globaalin hiilikädenjäljen kasvattamista.
• 15 Teollisuuden Näytelehti TEOLLISUUDEN NÄYTELEHTI MEDIAKORTTI 2022 Lehden julkaisija TN-Lehti Oy Osoite Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070, 041 444 6598 Suomen Yrittäjäin Keskusliiton Jäsen Lehden koko A4 (210x297 mm) Painopinta-ala 185x275 mm Palstojen lukumäärä 4 Palstojen leveys 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa laatuvastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Näköislehteä voi lukea www.tn-lehti.fi Oikeus muutoksiin pidätetään Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: www.tn-lehti.fi Näköislehdet löytyvät myös Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi /lehdet/teollisuuden-naytelehti Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku tarjoaa Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitushintoihin Koot 1-4 väriä lisätään arvonlisävero 1/8 sivu 325 eur (24%) 1/4 sivu 650 eur 1/2 sivu 1300 eur 3/4 sivu 1950 eur 1/1 sivu 2600 eur Pienemmät ilmoitukset 3,20 eur + alv. / ppm. Auktorisoi duille mainostoimistoille alennus on -15%. Lasketaan arvonlisäverot tomasta hinnasta. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 09.00 11.00 (Huomioi koronavisuksen aiheuttamat rajoitukset) p. 046 589 2070, 041 444 6598 Jouko Nieminen jouko.nieminen@tn-lehti.fi tuotanto@tn-lehti.fi Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäiväs tä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mai noksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Ilmoitusmyynti & Toimitus Tilaushinnasto 2022 Ilmoitushinnasto 2022 Yhteystiedot Maksun saaja Ilmestymisaikataulu 2022 TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Pankki: Someron Säästöpankki FI43 4327 2120 0026 41 BIC: HELSFIHH Aineisto ja ilmestymisaikataulu vuodelle 2022 on muuttunut. Lehden numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä Tammikuu: 1 04.01.2022 07.01.2022 2 12.01.2022 14.01.2022 3 19.01.2022 21.01.2022 4 26.01.2022 28.01.2022 Helmikuu 5 02.02.2022 04.02.2022 6 09.02.2022 11.02.2022 7 16.02.2022 18.02.2022 8 23.02.2022 25.02.2022 Maaliakuu 9 02.03.2022 04.03.2022 10 09.03.2022 11.03.2022 11 16.03.2022 18-03.2022 12-13 23.03.2022 25.03.2022 Huhtikuu 14 06.04.2022 08.04.2022 15 20.04.2022 22.04.2022 16-17 27.04.2022 29.04.2022 Toukokuu 18 04.05.2022 06.05.2022 19 11.05.2022 13.05.2022 20 18.05.2022 20.05.2022 21 24.05.2022 27.05.2022 Kesäkuu 22 08.06.2022 10.06.2022 23-24 15.06.2022 18.06.2022 Loma = Heinäkuu Elokuu 25 03.08.2022 05.08.2022 26 10.08.2022 12.08.2022 27 17.08.2022 19.08.2022 28-29 24.08.2022 26.08.2022 Syyskuu 30 07.09.2022 09.09.2022 31-32 14.09.2022 16.09.2022 33 21.09.2022 23.09.2022 34 28.09.2022 30-09-2022 Lokakuu 35 05.10.2022 07.10.2022 36 12.10.2022 14.10.2022 37 19.10.2022 21.10.2022 38 26.10.2022 28.10.2022 Marraskuu 39-40 09.11.2022 11.11.2022 41 16.11.2022 18.11.2022 42 23.11.2022 25.11.2022 Joulukuu 43-44 12.12.2022 16.12.2022 Yhteensä 44 numeroa / 2022 TEOLLISUUDEN NÄYTELEHTI MEDIAKORTTI 2022 Tilausjakso Kotimaa sis 10 % alv 1 kk 48 eur 6 kk 260 eur 12 kk 490 eur 18 kk 690 eur Lähetetään paperille painettuna lehtenä tilaajan antamaan osoitteeseen.
• 16 Teollisuuden Näytelehti 7 / 2022 Vuonna 2022 teemme 44 Teollisuuden Näytelehden numeroa jossa yhtiönne voi olla mukana. Koska yhtiömme haluaa pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi, on Teollisuuden Näytelehti tänä vuonna luettavissa vain Internetin välityksellä seuraavissa osoitteissa: www.tn-lehti.fi Voitte lukea Teollisuuden Näytelehteä lisäksi osoitteessa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siinä osoitteessa on luettavissa 5 viimeistä vuosikertaa. Palvelunumeromme ovat: 041 444 6598 taikka 046 589 2070 Vuonna 2022 ilmestyy Teollisuuden Näytelehden 40. vuosikerta Teollisuuden Näytelehteä julkaistaan juhlavuonna vain Internetin välityksellä, useassa eri selaimessa luettavaksi.Poikkeuksena on vain 18 kuukauden tilaukset ja sidosryhmät.