Teollisuuden Näytelehti 3/2017

ISSN 0780-7090 http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi 34.vuosikerta 3 /2017 3 /2017 3 /2017 3 /2017 3 /2017 Inspecta KiraLab avasi Inspecta KiraLab avasi Inspecta KiraLab avasi Inspecta KiraLab avasi Inspecta KiraLab avasi la la la la labor bor bor bor boraaaaatorion torion torion torion torion V V V V Vantaalle antaalle antaalle antaalle antaalle K K K K Koneistusty oneistusty oneistusty oneistusty oneistustyöt öt öt öt öt tuottavimmiksi tuottavimmiksi tuottavimmiksi tuottavimmiksi tuottavimmiksi työkappaleiden työkappaleiden työkappaleiden työkappaleiden työkappaleiden kiinnityksiä k kiinnityksiä k kiinnityksiä k kiinnityksiä k kiinnityksiä kehittämällä ehittämällä ehittämällä ehittämällä ehittämällä P PP PPeilipintojen 3Deilipintojen 3Deilipintojen 3Deilipintojen 3Deilipintojen 3Dkkkkkoneistus suur oneistus suur oneistus suur oneistus suur oneistus suurnopeusnopeusnopeusnopeusnopeusty ty ty ty työstök östök östök östök östökoneella oneella oneella oneella oneella K K K K Kosk osk osk osk osketukseton mittaus etukseton mittaus etukseton mittaus etukseton mittaus etukseton mittaus Zeiss DotScan Zeiss DotScan Zeiss DotScan Zeiss DotScan Zeiss DotScan Muutos on mahdollisuus Muutos on mahdollisuus Muutos on mahdollisuus Muutos on mahdollisuus Muutos on mahdollisuus eurooppalaisessa eurooppalaisessa eurooppalaisessa eurooppalaisessa eurooppalaisessa yhteistyössä yhteistyössä yhteistyössä yhteistyössä yhteistyössä
2 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Teollisuuden Näytelehden internet -palveluosoitteisto www.laakeri-center.fi www.satateras.fi www.tukituote.fi www.zeiss.fi www.teijopesu.fi www.spraytec.fi www.tn-lehti.fi Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi
Teollisuuden Näytelehti 3
4 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Inspecta KiraLab avasi laboratorion Vantaalle Inspecta KiraLab avasi Vantaalle tutkimuslaboratorion maanantaina 13. helmikuuta osoitteessa Robert Huberin tie 2. Ensimmäisessä vaiheessa Vantaalla keskitytään asbestin ilmanäyteanalyyseihin. Myös Ouluun meneviä näytteitä otetaan vastaan. Geologi Niko Koskensalmi tutkimassa asbestia pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Asbestilainsäädäntö muuttui vuonna 2016. Asbestipurun jälkeen on purkutilan pinnat siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Purkutyön jälkeen alipaineistetun purkutilan ilman puhtaus on varmistettava ilmamittauksin ennen osastoinnin purkamista. Tilassa ei saa olla päättämättömiä tai rikkinäisiä putkieristeitä tai pölyävässä muodossa olevia muita asbestimateriaaleja. Tilan ilman ja pintojen on oltava pölyttömiä. KiraLab suorittaa ilmamittausanalyysit alan viimeisimmällä tekniikalla, jo 27 vuoden kokemuksella ja nopealla aikataululla. Asbesti-ilmanäytteiden analyysitulokset valmistuvat useimmiten jo saapumispäivän aikana. Tarvittaessa KiraLab vuokraa näytteenottopumpun ilman kuituja pölynäytteiden keräämiseen. Laboratoriosta saa myös 25 mm ja 37 mm näytekasetteja asbesti-ilmamittauksia varten, joko postitse tai suoraan paikan päältä. KiraLabin Vantaan toimipiste ottaa vastaan myös seuraavia Oulun laboratoriossa analysoitavia näytteitä: mikrobianalyysien ilmaja materiaalinäytteet, asbesti-, PAHja VOC-analyysien materiaalinäytteet sekä betoninäytteet. 17-3-4-1-2 Ilmamittauksen osoittaessa tilan asbestikuitupitoisuudeksi alle 0,01 k/ cm3, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalle. Kuitumäärän ylittäessä 0,01 k/cm3 on tila siivottava ja puhtaus tarkistettava uudelleen. Capgemini ostaa digitaalisen strategiaan ja muotoiluun erikoistuneen konsulttiyritys Ideanin – Konsultointi-, teknologiaja ulkoistuspalveluita tarjoava Capgemini ilmoitti tänään yrityskaupasta, jossa se ostaa nopeasti kasvavan digitaaliseen strategiaan ja käyttäjäkokemuksen suunnitteluun erikoistuneen konsulttiyritys Ideanin. Ideanin pääkonttori on Palo Altossa ja sillä on toimipisteet myös Austinissa, Los Angelesissa, New Yorkissa, San Franciscossa, Helsingissä ja Berliinissä. Idean vahvistaa erityisesti Pohjois-Amerikassa Capgeminin käyttäjäkokemuksen suunnitteluja strategiapalveluita, jotka toimivat käyttäjäkeskeisesti ja digitaalisuus edellä. “Asiakastarpeiden painopiste muuttuu; palveluntarjoajat määrittelevät uudelleen asiakaskokemuksen tuomalla mukaan digitaalisen suunnittelun, luovuuden ja ketteryyden. He myös kehittävät strategista dialogia asiakkaidensa kanssa, saavat aikaan ainutlaatuisia räätälöityjä lopputuloksia ja vahvistavat markkina-asemaansa aitoina digitaalisina partnereina. Ideanin hankinta on osa Capgeminin kasvustrategiaa, joka keskittyy innovaatioon ja digitaalisuuteen erityisesti Pohjois-Amerikassa”, kommentoi Capgemini-konsernin pääjohtaja Paul Hermelin. “Ideanin pohjoismaisen designin eetos ja Piilaakson ajattelutapa sopivat täydellisesti vahvistamaan Capgeminin edistyksellistä digitaalisen asiakaskokemuksen tarjoomaa.” Idean on perustettu Helsingissä vuonna 1999 ja se keskittyy ensisijaisesti digitaaliseen käyttäjäkokemukseen (UX), asiakaskokemukseen (CX) sekä digitaaliseen strategiaan. 18 vuoden aikana Ideanin tiimi on kasvanut yli 150 digistrategian osaajaan, käyttäjäkokemuksen suunnittelijaan ja käyttöliittymäsuunnittelijaan. He ovat työskennelleet San Franciscon alueella vaikuttavien, markkinoita mullistavien start-up-yritysten kanssa ja Yhdysvaltain länsirannikolla pääpaikkaa pitävien merkittävien yritysten brändien parissa autoteollisuuden ja kuluttajaelektroniikan sektoreilla. Asiakaskuntaan kuuluvat myös yritykset, jotka ovat muuttamassa toimintaansa vastatakseen digiajan asettamiin vaatimuksiin. Näihin kuuluvat LG, Mercedes-Benz, Sony, Volkswagen, 23andMe, Airbus, Cole Haan, Ericsson, IBM, Intel, and Kesko. 17-3-4-2-2
Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: FMS-Tools Oy/ Harri Sariola Zeiss / Olavi Huttunen Oy Scalar Ab / Jussi Paananen Coromatic Oy / Marianne Hynninen Lahden Messut Dimecc Oy, VTT, Oulun Yliopisto jne Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs. 24100 SALO Puhelin:(02) 7318 373 Telefax:(02) 7318 372 e-mail: toimitus@tn-lehti.fi http://www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Inspecta KiraLab avasi laboratorion Vantaalle....s.4 Capgemini ostaa konsulttiyritys Ideanin....s.4 Koneistustyöt tuottavimmiksi työkappaleiden kiinnityksiä kehittämällä....s.8 Peilipintojen 3D-koneistus suurnopeustyöstökoneella....s.12 Kosketukseton mittaus Zeiss DotScan....s.14 Muutos on mahdollisuus eurooppalaisessa yhteistyössä....s.16 Euroopan ensimmäinen uuden tekniikan varajärjestelmä Espooseen....s.18 Ympäristöasiat vahvasti esillä muovi ja pakkausmessuilla....s.20 Digitalisaatio etenee vain tekemällä....s.21 Älä osta aurinkoenergiaa säkissä....s.22 Autosivut: Volvo AWD-järjestemä 20 vuotta / Renault uutuuksia....s.25 VTT:lle ja Oulun yliopistolle Suomen ensimmäiset 5G-demolaitteet....s.28 Teollisuuden huoltotyö muuttuu tietotyöksi....s.29 Nauretaan näyttävästi vitsejä....s.30 Sisällysluettelo 3 / 2017 Sisällysluettelo 3 / 2017 Ministeri Lintilä: Pk-yritysten usko tulevaan on kohentunut nopeasti Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työja elinkeinoministeriö julkistivat kevään Pk-yritysbarometrin tulokset 13.2.2017. – Pk-yritysten suhdannenäkymät kohentuvat vauhdilla. Tämä tukee näkemystä talouden noususta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. – Parempia suhdannenäkymiä seuraavalle vuodelle odottaa jo yli 40 prosenttia kaikista pkyrityksistä ja 88 prosenttia voimakkaasti kasvuhakuista yrityksistä. Vuosi sitten vastaava osuus oli 73 prosenttia. – Paranevat suhdanteet näkyvät myös työllistämisessä. Kasvuhakuisissa yrityksissä noin kaksi kolmesta aikoo lisätä henkilöstöään. Odotukset ovat korkeimmillaan rakentamisessa ja osaamisintensiivisissä palveluissa, kertoo Lintilä. – Kasvuhakuiset yritykset olivat kaikilla mittareilla muita pk-yrityksiä kansainvälisempiä, selvittää Lintilä. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille harjoitti 12 prosenttia pk-yrityksistä, kun kasvuhakuisista yrityksistä vientiä harjoitti kolmannes. Kasvuhakuisista yrityksistä jopa 60 prosenttia aikoi lisätä panostustaan kansainvälistymiseen seuraavan vuoden aikana. Pk-yrityksistä 26 prosenttia aikoi ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana, voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä vastaavasti 54 prosenttia. – Olemme parantaneet rahoituksen saatavuutta eri toimenpitein, mutta silti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset kokevat rahoituksen olevan merkittävä toiminnan kehittämisen este. Etsimme keinoja tilanteen parantamiseksi edelleen, toteaa elinkeinoministeri Lintilä. Kaksi kertaa vuodessa tehtävä Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten näkymiä vuodeksi eteenpäin. Tulokset perustuvat 4 800 yrityksen vastauksiin. TEM keskittyi analyysissa voimakkaasti kasvuhaluisten yritysten näkymiin. 17-3-5-1-2 Teollisuuden Näytelehti
6 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Päätoimittaja Jouko Nieminen PÄÄTOIMITTAJALTA 17-3-6-1-2 Teollisuuden vientiluvut näyttävät nousujohteiselta. Kun presidentti Sauli Niinistö käytti arvovaltaansa ja puhui Venäjän kaupan merkityksestä ja ulkomaan kaupan tärkeydestä, se vaikutti niin myönteisesti, että siitä lähtien on maamme vienti ollut hienoisessa nousussa. Tässä nähdään, miten oikealla tavalla arvovaikuttaminen vaikuttaa meihin kaikkiin suomalaisiin myönteisesti. Myös Venäjälle tapahtuva vienti on lisääntynyt eikä ihme, sillä energian kysyntä on nostanut ruplan arvoa. Voimme siis todeta, että venäläisillä on jälleen rahaa ostaa suomalaisia hyvin laadukkaita tuotteita. Lisääntyvä Venäjän kauppa on meille hyvin merkittävää, sillä ostomme sieltä ovat todella suuren mittaluokan kauppaa. Henkilökohtaisesti olen puhunut lisääntyvän Norjaan suuntautuneen viennin puolesta, mutta siinä on omat vaikeutensa. Esimerkiksi koneiden viennissä törmätään Norjassa olevaan sähköjärjestelmään. Nuo esteet on kuitenkin poistettavissa norjalaisen ostajan toimesta, sillä korkeajännite, jolla siellä sähköä myös siirretään, on helposti muutettavissa sopivaksi. Toivon, että tuohon Suomen ja Norjan väliseen kauppaan kiinnitetään tällä hetkellä huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Tavoitteena tulee olla suomalaisten tuotteiden viennin kolminkertaistaminen seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi Euroopan unionin viennin tukemiseen tarkoitettuja rahoja voitaisiin käyttää myöskin Suomen osalta Norjaan tehtävien viennin lisäämiseen tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, siitäkin huolimatta, että Norja on Pohjoismaa ja Suomen naapurimaa. Nuorten syrjäytyminen Huolestuttavaa kehitystä Suomessa ei voida sivuuttaa. Se on suomalaisten nuorten syrjäytyminen lisääntyy yhä kiihtyvällä vauhdilla. Syy on järjestelmässä ja siinä etujärjestöt määräävät, miten tulee toimia. Nuorten mielipidettä ei asioissa ole vielä kysytty, mutta se aika kyllä tulee. Tällä hetkellä tuntuu olevan tärkeämpää lisätä sosiaalialan työntekijöiden määrää, koska syrjäytyneidenkin määrä on lisääntynyt. Kukaan ei uskalla sanoa vastaan, sillä lisääntyvä avun tarve tarvitsee lisää henkilökuntaa. Tämä lumipallo efekti toimii Suomessa liian monella alalla. Olen edelleen sitä mieltä nuorten työhön tutustuminen työvelvoitteineen on ratkaisu, jolla nuori löytää sen toimialan, jossa hän haluaa työskennellä. Kysymyksiin, kuka maksaa työhön tutustujan palkan ja vakuutukset. Mielestäni työhön tutustujalle ei makseta palkkaa, vaan ainoastaan hänelle tarjotaan työpaikalla ilmainen ruokailu tai 10 euron verovapaa ruokaraha. Koska työhön tutustujalla on työvelvoite, tulee valtion hoitaa hänen vakuutuksensa. Työnantaja valitsee kenet ottaa työhän tutustumaan. Niin työntekijä kuin työnantajakin voivat lopettaa tuon työhön tutustumisen niin halutessaan. Tuo nuori 18 30 vuoden ikäinen henkilö voi olla 6 kuukautta kerrallaan työhön tutustujana. Tuona aikana hän voi vaihtaa eri työpaikkoihin löytääkseen oman alansa. Tiedä, että työntekijäliitot vastustavat ilmaisen työn teettämistä ja sen, että työnantajilta se vaatii henkilökuntaa tuon nuoren työhän perehdyttämiseen.Työntekijäliitoille sanoisin, että nykyisen kehityksen jatkuessa 10 vuoden kuluttua ei ole enää henkilökuntaa, jolla kyettäisiin elinkustannukset kattavan eläkkeen maksamiseen, ellei nuoria saada töihin. Työnantajille sanoisin, että palkintona tuosta nuorten työhän tutustumisesta on se, että sieltä varmasti löytyy aikaa myöden hyvin motivoituneita työntekijöitä. Tähän haluaisin vielä sanoa, että ennen ammattikoulua pitäisi kaikilla olla vähintään 6 kuukauden työtöntutustuminen. Ikävä kyllä, se ei ole kaikilla aloilla lainsäädännöllisesti mahdollista, koska useilla teollisuusaloilla vaaditaan 18 vuoden ikää, esimerkiksi koneiden käyttöön. Lainsäädäntöön tarvitaan siis muutosta jo pelkästään työn seurantaa varten. Kevään yhteishaku eri oppilaitoksiin on nyt päällä, toivottavasti kukaan ei jää lepäämään laakereilleen, vaan nuoret lähtevät aktiivisesti liikkelle teollisuutemme tarvitsee osaajia tulevaisuudessakin.
Teollisuuden Näytelehti 7 Inspecta myönsi Lahti Precisionille ensivarmennusoikeudet Lahti Precision Oy on 160 työntekijän yritys, joka toimittaa punnitusja annostusjärjestelmiä ja laitoksia, vaakoja, punnituskomponentteja sekä alan kunnossapitopalveluja prosessiteollisuudelle. Rautasänkyjen valmistuksesta aloittanut yritys siirtyi vaakoihin vuonna 1914 ja on nyt maailman johtavia lasitehtaiden raaka-ainelaitosten ja laastitehtaiden toimittajia sekä teollisten punnitusratkaisujen markkinajohtaja Suomessa. Inspectalle Lahti Precision on pitkän linjan asiakas. Inspecta Tarkastus Oy:n asiantuntijat ovat vierailleet Lahdessa varmistamassa, että asiakkaille toimitettavat vaa’at tai mittalaitteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia sekä täyttävät direktiivien vaatimukset ja soveltuvat siten kaupalliseen käyttöön. Toimenpidettä kutsutaan yleisesti ensivarmennukseksi. Ajatus omista ensivarmennusoikeuksista Lahti Precisionille on sekin peräisin Inspectalta. ”Keskustelimme asiasta yhdessä jo useita vuosia aikaisemmin erilaisissa yhteisissä tapaamisissa ja totesimme viimein, että nyt on kaikilta osin oikea hetki tarttua hankkeeseen”, kertoo erilaisia Inspectan tarjoamia asiantuntijapalveluita asiakkaalla tehnyt tekninen asiantuntija Ari Paajanen Inspectasta. Hankkeen tuloksena Inspecta Tarkastus Oy myönsi Lahti Precisionille NAWID-sekä MID-direktiivien D-moduulin mukaiset sertifikaatit. ”Ensivarmennusoikeudet ovat meille merkittävä askel”, kertoo huoltopäällikkö Jari Brandt Lahti Precisionista. Sertifikaatit helpottavat tuotteiden toimitusprosessia, niiden nojalla yritys suorittaa itse vaakalaitteiden tarkastuksen ja saattaa ne itsenäisesti markkinoille EU:n alueella. Asiakkaan kannalta prosessi joustavoituu, kun paikallista ilmoitettua tarkastuslaitosta ei tarvita. Inspectan osalta pitkä yhteistyö Lahti Precisionin kanssa ei pääty ensivarmennusoikeuksien myöntämiseen, vaan jatkuu muun muassa vuosittaisilla toiminnan seuranta-arvioinneilla. ”Inspectan laatuosaaminen ja riippumattomuus on jatkossakin tärkeä osa kumppanuutta”, päättää Jari Brandt. NAWID: Direktiivi 2014/31/EU muiden kuin automaattisten vaakojen asettamista saataville markkinoilla MID: Direktiivi 2014/32/EU mittauslaitteiden asettamista saataville markkinoilla. 17-3.7-1-2 Inspecta Tarkastus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Taitto luovuttaa sertifikaatit Lahti Precisionin huoltopäällikkö Jari Brandtille. (Kuva: Tapio Helander)
8 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Koneistustyöt tuottavimmiksi työkappaleiden kiinnityksiä kehittämällä Meillä on Suomessa osaava alihankintaverkosto, joka valmistaa meille kiinnitinkomponentteja. Ja työkappalekiinnittimet ovat meidän selkeästi nopeimmin kasvava osa-alue. Olemme paraikaa rekrytoimassa nuoria myynnillisiin tehtäviin, kasvamaan alalle, kertoo Harri Sariola. FMS-Tools Oy:n toimitusjohtaja Harri Sariola kertoo että oikeanlaisilla kiinnitinjärjestelmillä ja -työkaluilla on saatavissa asetustoimintoihin ja valmistukseen ajansäästöä ja tuottavuuteen nousua. Työkappalekiinnittimet ovat yhtiön tällä hetkellä nopeimmin kasvava osa-alue lastuavien työkalujen ja teollisuuskemikaalien rinnalla.
Teollisuuden Näytelehti 9 Vuonna 1985 perustettu FMS-Tools Oy työllistää tänä päivänä 6 henkilöä sekä välillisesti alihankintaverkoston kautta enemmän. Liikevaihto on noin 2,5 milj. euroa. Me FMS-Toolsilla toimitamme lastuavia työkaluja, työkappalekiinnittimiä sekä asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä koneistusratkaisuja lähtökohtana asiakkaan koneistusketjun toiminnan tehostaminen, ja siten valmistuskustannusten alentaminen sekä kilpailukyvyn kasvattaminen, kertoo Sariola. Meillä on Suomessa oma alihankintaverkosto, joka valmistaa meille suunnittelemiamme kiinnittimiä ja erikoistyökaluja. Vientiä on Viroon ja Ruotsiin. FMS-toolsin kiinnitinjärjestelmiä on myyty Suomeen jo 143 kokonaisuutta. Yhtiö on suuntautunut konepajojen valmistavaan teknologiaan kokonaisvaltaisesti. Tuoteohjelma jakautuu kolmeen vahvaan sektoriin: -Lastuavat työkalut (60%).Walterlastuavat työkalut on tällä hetkellä suurin ja tärkein edustus. Dijet on japanilainen laatutyökaluja valmistava yritys ja FMS-Toolsin vanhin edustus. FMT valmistaa erikoistyökaluja. Tuotemerkkejä tulee aika-ajoin uusia, kun löytyy laadullisesti ja toiminnallisesti tarpeeksi hyviä. Tällaisia ovat esimerkiksi YONNEX ja XEBEC. -Työkappalekiinnittimet (30%)on nopeimmin kasvava sektori. Tässä heillä on omaa suunnittelua ja valmistusta. Kiinnitinkomponenteissa edustuksina ovat mm. Vicher&Bolli ja Triag. Hydraulikomponenteissa Hydrocomp ja peruskiinnittimissä taiwanilainen Leave. -Teollisuuskemikaaleissa (10%) on ohjelmassa lastuamisnesteet, voiteluaineet, hydrauliöljyt, vaseliinit, teollisuussprayt jne. Koneistajan palkka ei niinkään ole ratkaiseva, vaan se, että koneet ovat kalliita. Konetuntihinta isoilla koneilla on luokkaa 100-200 euroa ja pienemmillä koneilla 60-100 euroa. Jos esim. hukka-aikaa muodostuu 2-4 tuntia asetuksissa, se on todella kallista, kun asetustoimintoja tehdään 1-2 vuorossa. Olemme pyrkineet pääsemään tähän hukka-aikaan sisään näillä meidän kiinnitinjärjestelmillämme, niin että tällä hetkellä olemme saavuttaneet isoillakin koneilla 5-10 minuutin asetusaikoja. Silloin tuottavuuden lisäys ja kustannussäästö on merkittävä, eikä voida saavuttaa millään muilla lastuamisteknisillä keinoilla. Samaan kapasiteetin nostoon kuin FMS-Toolsin kiinnitinjärjestelmillä saavutetaan tarvittaisiin puolen miljoonanmiljoonan euron työstökoneen hankinta, nyt se saavutetaan 5 – 10% kustannuksilla, saavuttaen huomattavasti parempi tuottavuus, huomattavasti pienemmillä kustannuksilla. Asiakaslähtöiset ratkaisut Jokainen uuden koneen kalustaminen on tärkeä ja iso asia työkalutoimittajalle. Koneen mukana tulee yleensä peruspaketti työkaluja ja kiinnittimiä, teriä ja teräpaloja. Jokainen maahantuoja ja myyjä toivoo pääsevänsä näihin kauppoihin mukaan. Meidän kalustusprojektimme ovat asiakaskohtaisia ja laajoja. Ne sisältävät työkappalekiinnittimet sekä lastuvat työkalut ja mahdollisesti myös tarvittavat lastuamisnesteet. Täytämme mahdollisimman kattavasti karan ja pöydän välisen tilan. Teemme asiakkaallemme valmiin konseptin, eikä hänen siten tarvitse pilkkoa osia ympäriinsä. Pystymme takaamaan näin varustelun toimivuuden. Konetta hankittaessa kannattaa ottaa meihin yhteyttä ja katsotaan yhdessä, mitä koneella tullaan valmistamaan. Valitaan kiinnittimet ja työkalut sen mukaan. Uuden koneen mukana saadaan monesti peruspaketti työkaluja, joista noin 30% joudutaan vaihtamaan ja usea muukin työkalu on satunnaisella käytöllä. Yhdessä saamme rakennettua tehokkaan ja tuottavan ratkaisun, tiivistää Sariola. Tuottavuus edellä Järjestelmillä, joita FMS-Tools toimittaa, ei kotimaista kilpailijaa oikeastaan ole. Pienemmille, yksinkertaisemmille laitteistoille toki löytyy, ja sielläkin olemme hinta-laatusuhteessa kilpailukykyisiä. Isoissa koneissa, joihin olemme hyvin paljon suuntautuneet viime aikoina, olemme ainoa Suomen markkinoilla, kun huomioidaan konseptin laajuus. Teemme suunnittelun, toteutuksen ja asennuksen, niin että kokonaisuus on asiakkaalla heti valmiina käyttöön, nopeasti. -FMS-Toolsin tulevaisuuden kasvua haetaan asiantuntemuksella ja konsultoivalla asiantuntijamyynnillä. Tuomme aina lisäarvoa asiakkaalle, kertoo talousjohtaja Patricia Rehbinder. Ongelmana hukka-aika -Olemme kehittäneet konseptin tuottavuuden nostamiseksi valmistuksessa. Suomessa työstettävän kappaleen koko voi olla suurikin, mutta valmistussarjat ovat yhä useimmin pieniä (110 kpl/sarja). Tällöin valmistukseen muodostuu paljon asetustoimintoja (työstä toiseen siirryttäessä), joka tuo osaltaan paljon ns. hukka-aikaa. Tästä asiakas ei ole valmis maksamaan. Tämä on meidän kilpailukyvyn suurin ongelmakohta lastuavassa valmistustekniikassa.
1 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Näin olemme saaneet kiinnitinkokonaisuuksien kustannustason järkeväksi myös suurempien koneiden osalta. Kiinnitinsuunnittelu kuuluu meillä kiinnitinpaketin hintaan. Haluamme pitää suunnittelun itsellämme, koska meillä on paljon kokemuksen kautta syntynyttä tieto-taitoa, mitä tarvitaan. Ja haluamme, että myös osaamisen kehitys pysyy itsellämme. Pystymme räätälöimään ratkaisut paljon jouhevammin asiakkaalle, kun suunnittelu on omissa käsissämme. Luomme esim. koneistuskeskukselle sellaisen työympäristön, niin että pääsemme työnesivalmistelujen kehittämiseen kiinni. Siellä pitää pystyä tekemään kappaleen vaihdot ennen tehdylle tai uudelle työlle yhtä nopeasti. Se vaatii toki koneympäristöön muutakin kuin pelkästään kiinnittimiä. Se vaatii mm. toimintatapa muutosta ja tietynlaisen osaamisen kehittämistä. Käymme asiakkaan kanssa keskustelua siitä, miten työtä tehdään ja kuinka saadaan työn vaihto sujuvammaksi ja mitä muuta siihen liittyy (lastuavien työkalujen asettamista, ohjelmien tekemistä, jne.) ja kun konseptista on sovittu, lähdemme toteuttamaan; tehdään tarvittavat komponentit, asennetaan ne asiakkaan koneelle ja ollaan mukana käyttöönotossa. Ja ratkaisut aina tuottavuus edellä. Keskusvarastosta tai sopimusvarastosta -Lastuavissa työkaluissa meillä on toimitusaika 1-2 työpäivää, vähän valmistajasta riippuen. Osa toimituksista menee suoraan asiakkaalle tehtaan keskusvarastosta, osa kiertää FMS-Toolsin kautta. Tietyissä tuotteissa FMS-Tools pitää omaa varastoa Suomessa, ja lisäksi on varastointisopimuksia tiettyjen asiakkaiden kanssa joistakin tuotteista. Hyllytyspalvelu sinänsä on asiakkaalle helppo ratkaisu. Hän katsoo, mitä tarvitaan ja toimittaja käy täyttämässä. Ratkaisu, joka saattaa olla kolmen vuoden päästä ihan samanlainen. Kehitys pysähtyy lastuavien työkalujen osalta hyvin helposti siihen, koska automaattivarastoinnin ajatus on saada vapautettua resursseja toimihenkilöiden parista johonkin muuhun kuin työkalujen tilaukseen. Niissä kohteissa, joissa joudutaan miettimään työkalupuolta enemmän, halutaan taas kehittää prosessia, kuitenkin muistaen, että saatavuuden tulee olla hyvä. Siellä käy asiantuntija paikalla aina kertomassa uutuuksista ja miten voidaan tuotantoa parantaa. Face to Face -kontaktointia tarvitaan, jotta tieto kulkee asiakkaalle. Lastuavien työkalujen kehitys tapahtuu edelleen valmistajien luona. Tieto uusista ratkaisuista valuu teollisuuteen vain ja ainoastaan osaavien myyjien kautta. Tämä on tärkeää. Suomessa on ollut trendinä viedä osaamista ja tekemistä pois maasta, sen sijaan, että kehitettäisiin ja jatkojalostettaisiin tuotteita ja vietäisiin niitä ulos. Tämän suuntainen kehitys on vaarallinen ja nurinkurinen. Nyt olisi oleellista keskittyä tuotannon kehittämiseen. Jos tuotantoa ei kehitetä, jäädään maailmalla jalkoihin kilpailukyvyssä. Monet koneistavat yritykset unohtavat mitä ovat oikeastaan myymässä, koneaikaa. Asiakas haluaa ostaa sitä aikaa kun kone lastuaa, ei koneen seisonta-aikaa. Siksi lastuavaa aikaa koneella pitää kasvattaa ja hukka-aikaa pienentää. Se on oikeasti mahdollista, myös ilman koneinvestointeja, lupaa tj. Harri Sariola. 17-3-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti 11 Nykyinen vettä käyttävä pesulinja voidaan helposti päivittää TORAN 3 kemikaalille! Älykäs kemikaali TORAN 3 haastaa nykykäytäntöjä kaikkien metallipintojen rasvanpoistossa ja fosfatoinnissa. Käyttövalmiina toimitettava TORAN 3 poistaa öljyn ja fosfatoi metallipinnan yhdessä kemikaalikäsittelyssä maalausvalmiiksi. Tarvitaan vain yksi kemikaaliallas, ei erillistä huuhtelua ollenkaan. Öljy integroituu prosessissa kemiallisesti. Likapartikkelit suodatetaan pois kemikaalista suodattimella. TORAN 3 on orgaaninen, turvallinen liuotin eikä tuota jätettä ollenkaan. TORAN 3 alentaa maalaamon kustannuksia huomattavasti. Käyttötapa kastoallas tai suihkupesu. Fostek Oy hoitaa kemikaalin kunnonvalvonnan auditointia varten. Fostekin tiedot: www.fostek.fi, kari.nieminen@fostek.fi p. 040 900 4930 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi Lue uusin lehti ! www.ins.fi
1 2 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Peilipintojen 3D-koneistus suurnopeustyöstökoneella Oy Scalar Ltd :n Jussi Paananen kertoo jyrsinkoneella jyrsittävästä pinnanlaadusta. Palautellaan alkuun mieleen mittasuhteita, joista nyt puhutaan. 100 mm mittainen terässauva, vaikkapa teräksinen mittapala, muuttaa pituuttaan 1 °C lämpötilamuutoksessa 0,0012 mm, eli 1,2 µm. Mittapalan mittapintojen pinnankarheus, eli niiden Ra-arvo on puolestaan noin 0,01 µm. Peilipintana pidetään alle 0,02 µm Raarvoltaan olevaa pinnankarheutta. Luvut ja suureet ovat pieniä ja vaativat omat mittalaitteensa niiden todentamiseen. Viime vuosina tapahtunut kehitys jyrsinterien ja jyrsinkoneiden osalta on mahdollistanut peilipintojen koneistamisen jyrsimällä. Aiemmin vastaavan on pysytty vain UP (Ultra Precision) koneilla, niin kutsutulla timanttityöstöllä. Tyypillistä tälle tekniikalle on hyvän pinnan jäljen ja tarkkuuden lisäksi, aikaa vievät asetusja koneistusajat. Timanttityöstö vaatii myös esikoneistetun aihion, joka tehdään omana vaiheenaan toisella työstömenetelmällä. UP-koneiden hinnat ovat myös korkeat. Vaativat peilipintaiset kaksoiskaarevat ja tarkat 3D-pinnat ovat aikaa vieviä koneistuksia myös jyrsimällä. Pienenkin pinta-alan jyrsintään saatetaan käyttää useampi tunti. Teränä näissä koneistuksissa joudutaan usein käyttämään pallopäistä jyrsintappia, sen halkaisijan määrittää työstettävä muoto. Sileämpi pinta edellyttää lastuamisleveyden ae pienentämistä. Peilipintaa jyrsittäessä lastuamisleveys on varsin pieni, jopa joitain mikrometrejä, näin terä työstää hyvin ohutta lastua. Tällaisia pinnanlaadultaan vaativia pintoja koneistetaan esimerkiksi optisiin laitteisiin, heijastinpintoihin ja optisiin muovimuotteihin. Niitä tarvitaan yhä enemmän myös lääketieteen sovelluksissa ja -muovimuoteissa. Perinteisesti pinnan laatua on parannettu jyrsittyä tai uppokipinöityä pintaa käsin kiillottamalla. Käsityönä tehty kiillotus on aikaa vievää ja osaamista vaativa työvaihe. Kun kappaleen koko tai sen muoto on monimutkainen ja vaativa, ei kiillotus käsin aina ole mahdollista. Tällöin joudutaan tyytymään ns. koneenjälkeen. Kuvassa jyrsitty peilipinta teräkseen. Materiaali ELMAX 58 HRC, Tarkkuus +/1 µm, pinnankarheuden arvo Ra = 0,005 µ m Jussi Paananen, Oy Scalar Ltd
Teollisuuden Näytelehti 13 Tällaisiin tarpeisiin nykyaikainen jyrsintätekniikka pystyy vastaamaan. Kuten alussa mainitussa pituuden lämpötilakerroinesimerkissä, on tarkoissa ja vaativissa koneistuksissa lämpötilalla suuri merkitys. Koneen termisen lämpökäyttäytymisen on oltava hyvin hallittu, koneen rakenteen ja koko kinemaattisenketjun on oltava tarkkaa työstöä tukevia. Suurnopeuskoneistuksessa lastuamisnopeus ja syöttönopeus voivat olla moninkertaiset perinteiseen jyrsimiseen verrattuna mahdollistaen paremman pinnanlaatuun sekä lastuamisvoimien pienentymiseen. Suurnopeuskoneistamisen eduksi voidaan laskea myös lastuamisalueella syntyvän lämmön tehokas siirtyminen pois lastujen mukana, minkä ansiosta työstettävä kappale ei lämpene liikaa. Tämä pienentää työkappaleeseen mahdollisesti syntyviä lämpötilan muutoksista johtuvia muodonmuutoksia, pinnankarheutta sekä jäännösjännitysten määrää. Leikkaavan työkalun eli terän, on oltava mittaja muototarkka, sekä sen on myös kestettävä suuria leikkuupituuksia menettämättä ominaisuuksiaan. Saksalainen Röders GmbH suurnopeuskonevalmistaja on kyennyt kehittämään koneitaan lähelle UP-koneiden tuottamaa pinnan laatua jyrsimällä. Tarve tähän on tullut asiakkailta, jotka haluavat kappaleet nopeasti valmiiksi yhdellä kiinnityksellä ja nopealla asetusajalla. Yhdellä koneilla voidaan rouhia ja viimeistellä kappaleet samalla kiinnityksellä, samassa työstöohjelmassa. Rödersin oma RMS6-koneen ohjaus yhdistettynä nykyaikaiseen suoravetomoottoritekniikkaan tukee 3D-koneistamista. 32 kHz moottorinohjaus varmistaa teräradan tarkkuuden vaativimmissakin pinnanmuodoissa. Koneissa on myös monia muita tarkkuutta ja hyvää pinnan laatua tukevia ominaisuuksia. Viisiakselisuus, parantaa osaltaan työstöjälkeä, kun päästään käyttämään lyhyempiä teriä ja teräja työstökulmat optimoitua. Kun jyrsinkoneita halutaan käyttää vieläkin monipuolisemmin, voidaan se varustaa kahdella karalla. Toinen karoista on suurnopeuskara, toinen tarkkaan viimeistelyyn tarkoitettu. Kun edellä kerrotuista peilipinnoista puhuttiin, voi tällainen Z2-kone olla varusteltu ilmalaakerikaralla, jossa maksimi kierrokset ovat 60 tai 90 tuhatta kierrosta minuutissa. Ilmalaakerikaralla varustettu kone soveltuu vaativimpaankin viimeistelyyn. Z2koneessa on karakohtaiset työkalupidinjärjestelmät sekä työkalujen halkaisijan ja pituuden mittaamiseen omat laserinsa. Myös 3d-probet, mittausjärjestelmä työkappaleen asetuksiin ja tarkastuksiin, ovat silloin karakohtaiset. 17-3-12-1-2 Kuvassa muottipesän insertti-osa mobiililaitteen näytölle. Koko alueen Ra < 0.01 µm jyrsinnän jäljiltä karkaistuun teräkseen. Kuvassa paraboloidi pinnankarheus Ra < 0.01 µm jyrsittypinta, ilman jälkikäsittelyä Kuvassa Z2koneen rinnakkaiset karat. Röders viisi akselinen työstökeskus. Työstettävän kappaleen paino voi olla 200 kg. Koneen oma paino n. 10.000 kg
1 4 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Turku Rydöntie 12 A 010-4006710 Tampere Nuutisarankatu 14 A 010-3466699 www.laakeri-center.fi KOSKETUKSETON MITTAUS ZEISS DotScan Chromatic white light sensor Kromaattisen valkoisen valon sensorit mahdollistavat kontaktittoman pisteiden ottamisen myös kiiltävien ja läpinäkyvien kappaleiden pintojen topografian mittaamiseen. Tätä menetelmää käytetään yleensä kun herkkiä, heijastavia tai alhaisen kontrastin pintoja on vaikea mitata muilla optisilla sensoreilla. Zeiss DotScan on e r i n o m a i n e n vaihtoehto vapaamuotoisten pintojen ja jopa erittäin pienten yksityiskohtien m i t t a a m i s e e n . K r o m a a t t i s e n valkoisen valon sensorit ja siten myös ZEISS DotScan ovat oikea valinta, etenkin silloin kun mittakärjillä tai kameran sensoreilla tunnistamisen tarkkuus ei enää riitä herkillä, pehmeillä, heijastavilla tai alhaisen kontrastin pinnoilla. Käyttämällä Zeiss DotScania, voimakkaasti heijastavia pintoja, kuten polvi-implanttien metalliosia, voidaan tutkia ilman että pinta maalataan tai puuteroidaan. Tämä mahdollistaa myös läpinäkyvien lakkapintojen erottamisen muista alla olevista metallisista kerroksista. Kromaattisen valkoisen valon sensori on myös saatavana optiseen O-Inspect multisensor koneeseen. 17-3-14-1-2
1 6 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 Muutos on mahdollisuus eurooppalaisessa yhteistyössä Uusia ja kehittyviä yhteistyömahdollisuuksia on tarjolla sekä Suomessa että Euroopassa. Kannattaa osallistua ja vaikuttaa kehitykseen. Uusia mahdollisuuksia rohkeisiin aloitteisiin on avautumassa eurooppalaiselle tutkimusja innovaatioyhteistyölle. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin seitsemän vuoden ja noin 77 miljardin euron puiteohjelman H2020 väliarviointi on valmistumassa ja tulokset vaikuttavat H2020 loppuosan toteutukseen. Samaan aikaan määritellään jo seuraavaa, järjestyksessään yhdeksättä puiteohjelmaa FP9, jonka on määrä alkaa vuonna 2021. Komission FP9 esitys on tulossa julkisuuteen ensi vuoden alkupuolella ja nyt kerätään sitä varten tausta-aineistoa ja näkemyksiä myös Suomessa. Voimme siis vaikuttaa H2020 loppuosan hankkeiden lisäksi myös siihen, minkälainen seuraavan puiteohjelman pitäisi olla ja miten toimimme niin, että saisimme yhteistyöstä maksimihyödyn. Pienenä maana meidän kannattaa olla ketterästi mukana uuden osaamisen ja verkostojen kehittämisessä ja hyödyntämisessä ja sitä kautta liiketoiminnan, kasvuyritysten, työpaikkojen, viennin ja hyvinvoinnin luomisessa. Yhteistyölle tarvitaan kotimaisen työn ja hyödyntämisen kanssa yhteensopivat ja lisäarvoa tuottavat tavoitteet. Meillä on oltava kykyä ja osaamista sekä päästä mukaan parhaisiin hankkeisiin että hyödyntää eurooppalaisen yhteistyön tuloksia. Suomeen saatava raha on selkeä mittari yhteistyöstä, mutta vain välillisesti. Uutta osaamista, yhteistyöverkostoja, liiketoimintaa ja muita konkreettisia hyötyjä tarvitaan. Yhteistyön aiheita Suomessakin on isoja muutoksia käynnissä. Tekesin ohjelmien rinnalla puhutaan Team Finland -ohjelmista ja niiden yhteistoimintaa hiotaan. Kotimaisessa keskustelussa pinnalla ovat ekosysteemit ja yksi kysymys on, minkälaista kansainvälistä yhteistyötä niihin halutaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden maksimoimiseksi. Avoimen innovaatiotoiminnan sekä kansallisen, alueellisen ja eurooppalaisen yhteistyön ja rahoituksen yhdistäminen vaikuttaa järkevältä lähtökohdalta tavoitteiden ja hyötyjen saavuttamiseksi. Eurooppalaisen yhteistyön kannalta lupaavia yhteistyöaiheita ja murroksia, jotka haastavat yritysten nykytoimintaa ovat esimerkiksi miehittämättömät laivat, teollista internetiä hyödyntävät tehtaat (IoT tehdas), digitalisaatiota hyödyntävä koulutus ja terveydenhuolto (IoT koulu ja IoT sairaala), älykkäät energiajärjestelmät ja liikkuminen palveluna (MaaS). Mahdollistavia teknologioita ovat mm. 5G tietoliikenne, esineiden internet (IoT), tekoäly ja robotiikka. Tärkeitä murroksen mahdollistaja ovat myös tietomassojen käyttöoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö ja uudet liiketoimintamallit, joissa esimerkiksi MyData-ajattelun mukaan kuluttajalla itsellään on näkymiä omaan dataansa ja hän voi antaa eri lähteistä tulevaan dataan käyttöoikeuksia kolmansille osapuolille. Ohjelmia, verkostoja ja ekosysteemejä Tekesin ohjelmissa tuetaan jo nyt verkostojen ja ekosysteemien kehittymistä ja haastetaan yrityksiä hakemaan kasvua ja uudistamaan liiketoimintaansa. Ajatus on, että ekosysteemeihin osallistuvat yritykset, tutkimuslaitokset ja muut toimijat toteuttavat omia ja yhteisiä tutkimusja kehityshankkeita sekä vaikuttavat tavoitteita tukevan liiketoimintaympäristön syntymiseen. Puhtaasti biotalouteen ohjelmakokonaisuudessa on tällä hetkellä käynnissä neljä ekosysteemiä: ravinteiden kierrätys, uudet selluloosaja kuitutuotteet, pakkauslaakso ja ligniiniekosysteemi. Kullakin ekosysteemillä on koordinaattori, joka kehittää ja vie toimintaa kohti tavoitteita. Tutkimusja kehitystyöhön, innovaatiotoimintaan ja pilotointihankkeisiin voi hakea rahoitusta Tekesistä. Myös muut Team Finland -palvelut ja EU yhteistyö kannattaa hyödyntää. Hyviä kokemuksia on saatu aiemmissa ohjelmissakin. Esimerkiksi tietoliikennealan Trial-ohjelmassa toteutettiin kansallisena ja kansainvälisenä yhteistyönä kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö. Tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta on pitkäjänteistä työtä. Kannattaa miettiä ajoissa omat tavoitteet ja hyödyntää aktiivisesti kansalliset ja kansainväliset yhteistyömahdollisuudet, aikanaan myös EU:n yhdeksäs puiteohjelma. Teksti: Eero Silvennoinen eero.silvennoinen (at) tekes.fi 17-3-16-1-2 www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi
Teollisuuden Näytelehti 17 Yritysten uudistuminen ja yritysvetoinen t&k-yhteistyö vahvasti esillä OECD:n katsauksessa OECD-tiimi nostaa alustavissa arvioissaan esille viisi konkreettista innovaatioja tutkimuspolitiikan tavoitetta, jotka toteutuessaan vauhdittaisivat kasvua ja uudistumista. Suomen innovaatiopolitiikkaa ja innovaatiojärjestelmää arvioiva OECD-tiimi kertoi havainnoistaan, johtopäätöksistä ja alustavista toimenpidesuosituksista TEMin ja OKM:n järjestämässä seminaarissa keskiviikkona. Kesäkuussa 2017 julkistettava loppuraportti tulee sisältämään toimenpidesuositusten lisäksi laajan tausta-aineiston. Suomi tarvitsee OECD-tiimin arvion mukaan selkeän kansallisen vision ja ydintavoitteet innovaatioja tutkimuspolitiikalle ja kunnianhimoisen strategian ja toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. OECD-tiimi korostaa kansainvälistymisen merkitystä ja globaalien kehitystrendien ennakoimista. Selkeä yhteinen visio, pitkän aikavälin sitoutuminen ja ennakoitavuus lisäisivät samalla Suomen houkuttelevuutta investointien kohdemaana. OECD-tiimi toteaa, että hallituksen päätös leikata yrityksille suunnattua ja yritysvetoista TKI-rahoitusta poikkeaa selvästi monien verrokkimaiden toimenpiteistä. OECD-tiimi ehdottaakin korjaavia toimenpiteitä tälle alueelle soveltavan tutkimusja innovaatioyhteistyön vahvistamiseksi. Uusi kumppanuusmalli tarvitaan Neljäs tavoite, jonka OECD-tiimi nostaa esille, on yritysten innovaatiokyvykkyyden vahvistaminen ja veturija kasvuyritysten joukon kasvattaminen. OECD haastaa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita rakentamaan uudenlaista innovaatioja tutkimusyhteistyön kumppanuusmallia. – Nämä näkökohdat ja alustavat toimenpidesuositukset vastaavat pitkälti myös teknologiateollisuuden näkemyksiä innovaatioja tutkimuspolitiikan painopisteistä, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa. OECD:n tekemä työ on arvokas ja ajankohtainen lisä Suomessa tehtävään visioja strategiatyöhön. – Teknologiateollisuus on hyvin sitoutunut uuden kumppanuusmallin rakentamiseen, Turunen jatkaa. Globaaleilla yrityksillä, pk-yrityksillä ja startup-yrityksillä on oma roolinsa arvoverkoissa. Kaikkia tarvitaan kasvuun. Tarvitaan parempaa koordinaatiota ja työnjakoa toimijoiden kesken ja laajempia, joustavampia ja hyvin johdettuja ohjelmia, jotta TKI-resurssit eivät pirstaloidu siinä määrin kuin ne nyt tekevät. Teknologiayritykset ja tutkimuslaitokset eivät voi tyytyä kilpailemaan aluetasolla tai kansallisesti, lähtökohtana tulee olla menestyminen kansainvälisessä kontekstissa. OECD-tiimi vauhdittaisi myös korkeakoulujen profiloitumista, erikoistumista ja vahvistaisi niiden keskinäistä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Yksittäiset tutkimusryhmät ovat edelleen monella tieteenalueella pieniä, ja ne toimivat hajallaan ja itsenäisesti eri yliopistoissa. OECD-tiimi toteaa myös, että yliopistojen perusrahoitusta ohjaava malli ei kannusta yliopistoja yhteistyöhön yritysten tai työelämän kanssa. – Yliopistojen strategiarahoitusta ja pääomittamista tulisi mielestämme kohdistaa fokusoidummin kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviin profiloitumisja rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin tai nk. lippulaivahankkeisiin. Kun ambitiotasoa nostetaan, on tärkeää, että kriteerit ja prosessi, jolla merkittävyyttä arvioidaan ovat läpinäkyviä ja huolella mietittyjä, apulaisjohtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta toteaa. – Olemme myös samaa mieltä OECD-tiimin kanssa siinä, että strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin käyttöönotolla ei ole vielä onnistuttu kokoamaan Suomeen kansainvälisesti vahvoja tutkimuskeskittymiä osaamisalueille, jotka liittyvät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän suuriin haasteisiin ja samalla korkean lisäarvon liiketoimintamahdollisuuksiin. Näin siitä huolimatta, että strategiseen tutkimukseen ohjataan vuosittain Suomen oloissa merkittävä summa kilpailtua julkista TKI-rahoitusta. 17-3-17-1-2
1 8 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Uusi 26 tonnin varavoiman moottori käynnistyy 2 sekunnissa Euroopan ensimmäinen uuden tekniikan varajärjestelmä Espooseen Datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti maailmassa. Kaikki tiedostot ja materiaalit tallentuvat fyysiselle palvelimelle, joka tarvitsee sähköä toimiakseen. Vanhat konesalit eivät täytä nykyaikaisten pilvipalveluiden vaatimuksia. Coromatic Oy on toimittanut Euroopan ensimmäisen uuden tekniikan varavoimajärjestelmän Espooseen. UPSista DRUPsiin Coromatic on toimittanut Tieto Oy:n datakeskukseen Espooseen designpalkitun Hitec Power Pro 2700 -laitteen, joka turvaa sähköntuotannon sähkökatkon aikana. Tiedolle toimitettu yksikkö on ensimmäinen Eurooppaan toimitettu Hitec Power Pro 2700 edustava DRUPS-laite, jossa yhdistyvät UPSin ja dieselmoottorin toiminnot. Laite painaa 26 tonnia ja sen pituus on 8 metriä. Perinteisissä varavoimaratkaisuissa UPS-laite (Uninterruptible Power Supply) ja varavoimakone ovat erillisiä yksiköitä. Sähkökatkoksen yhteydessä tulisi 10-15 sekunnin katkos, jos UPS-laite ei turvaisi varavoimakoneen käynnistysaikaa. Tästä katkoksesta aiheutuisi suurta haittaa konesalin toiminnalle tai mille tahansa tuotantolaitokselle. DRUPSin (Diesel Rotary UPS) dieselmoottori käynnistyy 2 sekunnissa. DRUPS-laite säästää huomattavasti lattiatilaa ja laitteita voidaan asentaa modulaarisesti useampia. Laitteen yksinkertaisen, uuden tekniikan ansiosta mahdollisia vikaantuvia pisteitä on vähemmän ja käyttöikä voi olla jopa 50 vuotta. Laite toimii ympäristöystävällisesti ilman akkuja, eikä ongelmajätettä synny. DRUPSien kysyntä kasvaa voimakkaasti ja Suomessa niitä on tällä hetkellä käytössä vain parisen kymmentä. Muun muassa terveydenhuolto ja sairaalat ovat kiinnostuneita käyttövarmoista DRUPS-laitteista, sanoo toimitusjohtaja Marianne Hynninen, Coromatic Oy:stä.
Teollisuuden Näytelehti 19 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Datan määrä jatkaa kasvuaan Datan määrän kasvulle ei näy rajoja. Digitalisaatio, asioiden internet, alustoihin perustuvat liiketoiminnat ja niiden ekosysteemit etenevät kiihtyvällä tahdilla. Viranomaisja pankkiasiointi siirtyy verkkoon ja tiedostodata lisääntyy. EU:n tietoturvaan liittyvä lainsäädäntö tiukentuu vuonna 2018 voimaan astuvan tietosuojalainsäädännön myötä. Pelkästään älypuhelimilla otettujen ja tallennettujen kuvien määrän on ennustettu olevan maailmassa lähes 5 biljoonaa vuonna 2017 (lähde: www.resourcemagonline. com). Vanhat konesalit eivät täytä nykyaikaisten pilvipalveluiden vaatimuksia. Turvallisten ja käyttövarmojen datakeskusten kysyntä kasvaa ja konesalit ovat tulossa osaksi kriittistä infrastruktuuria. Datakeskuksissa sähkönsyötön ja tietoliikenteen on toimittava keskeytyksettä ja varmasti. Kriittisen tilan ydinkokonaisuuteen kuuluvat toimintastrategia, suunnittelu, integraatio ja ylläpito. Jatkuvuuden turvaamiseen tarvitsemme luotettavia kumppaneita, kuten Coromaticin asiantuntemusta ja palveluita, kiittää Tieto Oy:n Veijo Terho, Manager Data Center Facilities. Yhteiskunnallista synergiaa Energian kierrätysasioiden huomioiminen sekä ympäristötietoisuus ovat lisääntymässä ja uusia toimintamalleja kehittyy. Konesalin perustaja joutuu investoimaan miljoonia. Paikalliset energiayhtiöt puolestaan tarvitsevat varavoimantuottajia sähkön kulutushuippuihin esimerkiksi kovilla pakkasilla. Konesalin perustaja pystyisi kuolettamaan investointejaan myymällä varavoimaa energialaitoksille tarvittaessa. Lisäksi varavoimalaitteen hukkalämpö voidaan johtaa esimerkiksi kunnalliseen kaukolämpöverkkoon ja hyödyntää paikallisessa energiantuotannossa. Hitec Power Pro 2700 -laitteen mitat: – Leveys 1,6 m, pituus 8,0 m ja korkeus 2,5 m – Paino: 26 tn UPS-järjestelmä: Uninterruptible Power Supply, keskeytymätön virransyöttö DRUPS-järjestelmä: Diesel rotary uninterruptible power supply, keskeytymätön virransyöttö dieselmoottorin avulla Coromatic Kattava tarjonta pitää sisällään kaiken neuvontaja suunnittelupalvelusta toimituksiin, huoltoon ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Asiakkaitamme ovat datakeskukset, sairaalat, teollisuusyritykset, julkishallinto sekä muut kriittiset kiinteistöt. Coromaticilla on yli 580 työntekijää Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Yhtiö on toimittanut ratkaisujaan yli 50 maahan eri puolilla maailmaa. EQT ja Coromaticin työntekijät omistavat yrityksen. Kuvat: Coromatic / Anssi Kinnunen ja Hitec 17-3-18-1-2 Coromatic on johtava kiinteistön kriittisten järjestelmäratkaisujen, kuten konesalien, toimittaja. Coromatic turvaa sähkön ja tietoliikenteen saatavuuden kriittisten toimintojen osalta.
2 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2017 Ympäristöasiat vahvasti esillä Lahden muovija pakkausmessuilla Huhtikuussa Lahden Messukeskuksessa järjestettävien Muovi&Pakkaus 2017 -messujen sisällössä näkyy uusiutuvien muovien esiinmarssi alan markkinoille. Yksi tapahtuman neliosaisen seminaariohjelman osioista käsittelee kattavasti muovien roolia ympäristövaikutusten pienentämisessä. Seminaarissa kuullaan muun muassa Nesteen ja IKEAn kumppanuudesta uusiutuvan biomuovin tuotannossa. Plastics are BIO! -paneelissa keskustellaan yleisesti muovien nykyhetkestä, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Muovit tarjoavat lukuisia ratkaisuja nopeasti kasvavan väestön elämänlaadun parantamiseen ja niistä on tulossa tärkeä tekijä myös kiertotaloudessa. Muoviesineitä on tarpeen suunnitella ja tuottaa niin, että luonnonvarojen ja energian kulutus on mahdollisimman pieni ja tehokas kierrättäminen mahdollista. Neste ja IKEA ovat yhdistäneet voimansa tavoitteenaan tulla johtaviksi toimijoiksi uusiutuvissa biopohjaisissa materiaaleissa ja muoveissa. Kumppanuudessa yhdistyvät IKEAn sitoutuminen uusien fossiilisten materiaalien käytön vähentämiseen ja Nesteen osaaminen uusiutuvissa ratkaisuissa. Nesteen uusista strategisista sovelluksista vastaava Tomi Nyman saapuu Muovi&Pakkaus -messujen ammattilaisseminaariin kertomaan yrityksen biomuovimarkkinoita mullistavasta ratkaisusta sekä IKEA-yhteistyön rakentumisesta. Plastics are BIO! -paneelikeskustelussa kuullaan näkemyksiä biopohjaisten muovien nykyhetkestä, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Ajatuksiaan ovat jakamassa alan keskeiset toimijat; Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä, Ari-Pekka Pietilä Amerplastilta, Ali Harlin VTT:ltä, Tomi Nyman Nesteeltä sekä Tomi Kangas Arctic Biomaterials Oy:stä. Keskustelua johdattaa uutistoimittaja Kirsi Alm-Siira. Muovi&Pakkaus -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 20.-21. huhtikuuta 2017. Tapahtuma kokoaa yhteen muovija pakkausalan, palveluntuottajat, laitevalmistajat sekä muut alan toimijat. Pakkauspuolen mukaantulon myötä Lahden perinteiset muovija kumialan erikoismessut muuttavat muotoaan ja monipuolistuvat. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat toimialojen johtavat järjestöt Muoviteollisuus ry, Muoviyhdistys ry sekä Suomen Pakkausyhdistys ry. Lahden Messut tunnetaan korkealaatuisista ammattija erikoismessuistaan. Toiminnan oleellisena osana ovat myös näytteilleasettajille tarjottavat suunnitteluja rakennuspalvelut sekä messukalusteiden ja -tarvikkeiden vuokraus. Lahden Messut toimii yhteistyökumppanina ja teknisenä toteuttajana erilaisissa messuissa ja tapahtumissa. Lahden Messukeskuksen tilojen vuokraus näyttelyille, messuille, seminaareihin, yritystilaisuuksiin, kokouksiin ja konsertteihin on tärkeä osa Lahden Messujen palvelutoimintaa. Lahden Messut on osa tapahtumayhtiö KOKO Lahti Oy:tä, jonka brändejä Lahden Messujen lisäksi ovat Sibeliustalo sekä Finlandia-klubi. 17-3-20-1-2