2 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Tummanpunainen C M 100 Y 50 K 30 Musta M 100 Tekstityyppi: Zurich Black Extended BT 130% PMS 1955 C NEKOPA Oy NEKOPA Oy NEKOPA Oy www.nekopa.? Puhelin 040 455 3970 www.vibratec.? Puhelin 050 550 1976 www.karkaisu.? Puhelin 02 242 8401 Kaarinan Karkaisutyöt Oy ABICOR BINZEL Finland Oy Kartanontie 53, FI28430 Pori, Finland www.binzel-abicor.com/FI/? info@binzel.? www.teijopesu.? Puh. 040 578 1251 Vaihde: 02 531 2200 Pajakaari 10, 21380 AURA (+358)50 3029418 jaakko.lehtiniemi@auraosa.? Määrämittaisena Valmiiksi koneistettuna Teräksiset Liukulaakerit suoraan varastosta PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ WWW.TARYLAITE.FI P. 09 755 2730 TÄRYKULJETTIMET TÄRYKULJETTIMET TÄRYSEULAT TÄRYMOOTTORIT PAINEILMATÄRYT BETONIVIBRAT 12/24V AUTOTÄRYT HYDRAULITÄRYT WWW.TARYLAITE.FI P. 09 755 2730 TÄRYKULJETTIMET TÄRYKULJETTIMET TÄRYSEULAT TÄRYMOOTTORIT PAINEILMATÄRYT BETONIVIBRAT 12/24V AUTOTÄRYT HYDRAULITÄRYT www.spraytec.fi • posti@spraytec.fi • +358 (0) 207 851 900 Pintakäsittelylaitteillamme onnistut www.spraytec.fi • posti@spraytec.fi • +358 (0) 207 851 900 www.satateras.? Vaihde 02 5501 200 03 543 7390 akaanharjavalmiste.fi Akaan Harjavalmiste Oy
3 Teollisuuden Näytelehti MYYDÄÄN KONEPAJOJA Konepaja Kauttamme myynnissä alihankintakonepajan osakekanta. Tämän Satakunnassa sijaitsevan konepajan tuotanto on levytyötä, hitsausta ja kokoonpanoa. Päätuotteina ovat erilaiset teollisuuden teräsrakenteet ja koneiden osat. Pitkäaikaiset asiakassuhteet teollisuuteen ja teollisuuden laitevalmistajiin. Yrityksen toiminta on suunnitelmallista, dokumentoitua ja hyvin kannattavaa, liikevoittoprosentti on viimeisinä vuosina ollut n. 10. Yritys toimii omissa 1600 m 2 tiloissa. Liikevaihto n. 1.000.000, yrittäjä + 6 työntekijää Ohutlevykonepaja Yritys tekee vakiintuneita ohutlevyosia alihankintana. Osassa tuotteista tehdään myös kokoonpanoa ja pintakäsittelyä. Liikevaihto on yli 2.000.000 ja käyttökate n. 300.000. Yrityksellä on oma kiinteistö n. 1000 m 2 Tampereen talousalueella. Työntekijöitä on 14. PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Tampere Borosilikaatti näkölasit Tulenkestävät lasit Takkaluukut yms. Röntgensuojalasit Röntgentutkimushuoneet yms. OY TAMMILASI AB OY TAMMILASI AB Santalantie 25, 10960 HANKO Postiosoite Laivurinkatu 3, 10940 Hanko Puh. 0400-471 039 www.tammilasi.fi tammilasi@co.inet.fi Tuotteitamme ovat mm. paineastialasit, tarkkailuja erikoislasit, joita on eri laatuja ja kokoja Borosilikaattinäkölasit Paineja prosessilaitteet yms. IR-suojalasit Masuunit yms. Borofloat-lasit Lämpöja höyrykattilat yms. 050-3609922 Jouni Latva-Pirilä 040-5205900 Rauno Toikka Katso myös muut kohteet: www.yrityskauppakeskus.net
4 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Toteutus Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Kiitämme Teollisuuden Näytelehden toteutuksessa mukana olleita lehdistötiedotteiden lähettäjiä, tekijöitä, ja mukana olevia yrityksiä, yhtiöitä, yhteisöjä. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin: 0465 892070 toimitus@tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Teollisuuden Näytelehti SISÄLTÖ 10 / 2021 Kuvaa “kännykällä” tämä QR-Koodi Voitte aina lukea uusimmat jutut Teollisuuden Näytelehdestä missä ja milloin vain. Mukavia lukuhetkiä missä sitten kuljettekin. Konwell laajentaa tarjontaansa ostamalla Kaasulaite Lennart Wikström Oy:n liiketoiminnan .......................................................................5 Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja sekä yhtiön nimi vaihtuu ....................................7 Uutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa ..................................................................8/9 NSK vähentää työstökoneiden ympyränkaari-interpolaatiossa syntyviä kvadranttihäiriöitä .......................................................................................... 10 Noin neljännes työntekijöistä kokee, ettei työnantaja kohtele kaikkia yhdenvertaisest .................................................................................................. 12/13 Onnittelut 25 vuotta toimineelle Teollisuuden Näytelehden näköislehdelle ........ 14 Aurinkopaneelien älyohjaus teke itse tuotetun sähkön käytöstä ja varastoinnista helppoa ja kannattavaa ................................................................... 16 Uutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa ....................................................... 18/19 Tutkimushanke etsii uusia meluntorjunnan keinoja teollisuudessa ...................... 20 Teräskaupassa voimakas käänne talven ja kevään aikana – tuotteiden saatavuus ja ongelmat johtaneet hintojen voimakkaaseen nousuun .................... 21 Reservin koulutus turvattava ja kansalaisten turvallisuuskoulutus varmistettava.................................................................................................................... 22 Econosto on laajentanut toimintaansa Lappeenrantaan .......................................... 23 Energiaja tietoverkkoalan ammattilaisille suunnatut Verkosto-messut järjestetään 6.–7.10.2021 ...........................................................................................24/25 Uudenlainen kotimainen liikkumisen väline hyväksytty tieliikennekäyttöön ......................................................................................................... 26 Mercedes-Benz aloittaa raskaan vetykuorma-auton käyttötestit ............................ 27 Nauretan Näyttävästi ...................................................................................................... 28 Uutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa ....................................................... 30/31
5 Teollisuuden Näytelehti Teollisuusventtiileiden sekä kenttälaitteiden ja kokonaisratkaisujen asiantuntijayritys Oy Konwell Ab on syventänyt kaasualan portfoliotaan ostamalla teollisuuden kaasulaitteiden ja -järjestelmien toimittajan, Kaasulaite Lennart Wikström Oy:n liiketoiminnan. Kaupan myötä Konwellin hartiat levenevät. Kaasualan syväosaaminen ja tuotevalikoima kasvavat kertaheitolla Lennart Wikströmin ja hänen mukanaan siirtyvien uusien päämiehien myötä. Kaasuosaamisen merkitys korostumassa Konwell näki kaasualan loogisena suuntana tarjonnan laajentamiselle, koska kaasun merkitys polttoaineena nousee samalla kun joustavuuden vaatimus energiajärjestelmässä ja pyrkimykset hiilineutraaliuteen kasvavat. ”Haluamme Konwellissa olla osana teollisuuden energiamurrosta kohti hiilineutraalimpaa tulevaisuutta ja koemme laadukkaiden kaasulaitteiden myymisen olevan merkittävässä osassa tätä kehitystä. Toisaalta haluamme pysyä muutenkin energiakaasujen käyttöön liittyvän teknologian kehityksessä mukana, jotta pystymme tarvittaessa toimimaan myös vetyinfrastruktuuriin liittyvien palvelujen toimittajana”, summaa Konwellin varatoimitusjohtaja Kai Heinänen. Konwell on systemaattisesti kasvattanut portfoliotaan kaasuihin ja polttoaineisiin jo aiemmin. Konwellin asiakkaille uusi liiketoimintakauppa mahdollistaa jatkossa laajat toimituskokonaisuudet myös eri kaasujärjestelmien puolella. ”Kaasun ja muiden prosessiväliaineiden kautta kytkeydymme suoraan asiakkaiden arvoketjuun. Siinä asemassa voimme tuottaa asiakkaille arvoa kustannussäästöjen ja huipputasoisen käytettävyyden muodossa”, korostaa Konwellin toimitusjohtaja Pia Heinänen-Alasaari. Huippuosaamista kaasulaitteista ja -järjestelmistä Liiketoimintakaupan myötä Konwell saa joukkoonsa todellista syväosaamista, kun riveihin liittyy kaasualan pitkän linjan asiantuntija Lennart Wikström. Saksasta uransa käynnistänyt Wikström on alan johtavia ja arvostetuimpia asiantuntijoita ja hänen uransa jatkuu nyt Konwellilla. ”Minulle on tärkeää huolehtia asiakkaideni palvelun laadusta ja jatkuvuudesta ja olen vakuuttunut siitä, että Konwellin tiimin kanssa tämä onnistuu. Minusta on myös hienoa, että asiakkaani voivat hyötyä Konwellin korkeatasoisesta osaamisesta myös muiden prosessiväliaineiden sekä muiden laiteratkaisujen osalta”, sanoo Lennart Wikström. Wikström on iloinen, että Konwell voi tarjota hänen päämiehilleen jatkossa hyvän kodin. Liiketoimintakaupan myötä Konwellin edustuksiin siirtyvät alan johtavat brändit, kuten FAS Flüssiggas-Anlagen GmbH, RegO, ITRON, gAvilar B.V., VoTech Filter GmbH, Rochester Gauges Int, GTS-Thielmann Energietechnik GmbH sekä Stag GmbH. Oy Konwell Ab on teollisuusventtiilien, prosessiautomaation kenttälaitteiden ja kokonaisratkaisujen asiantuntija. Toimintamme perustana ovat laadukkaat tuotteet, korkea tekninen tietotaito sekä joustavuutta korostava palveluasenne. Tämä on ohjannut perheyrityksemme toimintaa jo vuodesta 1982. Vuonna 2020 Konwellin liikevaihto oli 18,7 miljoonaa euroa ja yrityksen palveluksessa oli 40 henkilöä. 21-10-5-1-2 Oy Konwell Ab vahvistaa liiketoimintakaupalla asiantuntijuuttaan ja tarjontaansa kaasujärjestelmien osalta. Kuvassa Konwellin toimitusjohtaja Pia Heinänen-Alasaari, johtava konsultti Lennart Wikström ja varatoimitusjohtaja Kai Heinänen. Konwell laajentaa tarjontaansa ostamalla Kaasulaite Lennart Wikström Oy:n liiketoiminnan Strategisen liiketoimintakaupan myötä Oy Konwell Ab voi tarjota asiakkailleen laajoja ja vaativia nesteja maakaasujärjestelmien toimituskokonaisuuksia, kun alan pitkän linjan asiantuntija Lennart Wikström siirtyy Konwellin palvelukseen.
6 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 PÄÄTOIMITTAJALTA: Jouko Nieminen Päätoimittaja Teollisuuden Näytelehden näköislehti täytti 25 vuotta. Kehitys on näiden vuosien aikana ollut todella huimaa, mutta ei turhaa, sillä vaikka iäkkäämpi väki haluaa saada paperisen lehden luettavakseen niin nuorempi lukijakunta ei missään nimessä halua paperi lehteä. Ajatellaan asiaa kulurakenteen näkökulmasta. Kun metsuri lähtee aamulla metsään puita kaatamaan metsäkoneella käy se työstä, sitten illalla hän lukee sanomalehden ja luettuaan heittää sen pois. Toki puulle löytyy monia muita käyttötarpeita kun sanomalehti paperi. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että paperitehtaita jo lopetetaan, koska sanomalehti paperin kysyntä on rajusti vähentynyt. Olen ylpeä ja kiitollinen siitä että Teollisuuden Näytelehti sai olla Suomen ensimmäinen kaupallinen sähköisessä muodossa julkaistu teollisuuslehti. Toki pääpaino oli tuolloin ja paljon myöhemminkin paperille painetavassa lehdessä. Kun paperille painettava lehti paino ja postitus yms kuluineen maksaa meille noin 5,3 euroa ( laskennallisesti 12500 lehteä) kappale voitte vain kuvitella kuinka paljon se maksaa jos sitä pitäisi painaa sama määrä kuin nettilehdessä on lukijoita. Toisin sanoen paperille painettava lehti ei kilpaile enää netissä löytyvän lehden kanssa taloudellisesti. Tuon 25 vuoden aikana on ollut monenlaisia tavoitteita kuten esimerkiksi kuuinka paljon yhden viikon aikana yhdestä yrityksestä on ollut käyntejä Teollisuuden Näytelehteä lukemassa. Määrä oli hieman yli 50.000 ja yritys oli tietenkin Nokia. Nykyisin myös teollisuus on siirtänyt mainos eurot nettiin koska siellä on se suurin lukijakunta. Sen ymmärtää, että elintarvike teollisuus on siellä aina kauppaliikkeitä myöden, mutta hieman hämmennystä tuottaa, kun perinteinen metalliteollisuuskin on siellä. Ei siis tarvitse hämmästellä miksi Teollisuuden Näytelehti on seurannut valta virtoja ja ottanut aluksi netissä olevaan lehteen 4-6 sivua pelkkiä uutisia / lehdistötiedotteita. Ne jotka eivät ole asioista perillä sanovat, että vanhoja uutisia ei kannata julkaista. Teollisuuden näytelehdessä menetellään kuitenkin siten, että lehtemme nettisivulla on otsikko uutisia ja lehdistötiedotteita, sinne tulee jatkuvasti uutta tietoa, eli jos aikoo olla asioista perillä niin siellä on käytävä joka päivä ja aktiiviset lukijat käyvät jopa useita kertoja päivässä. Lehden palstalle pääsevät vain en tiedot joilla on hieman pidempiaikainen vaikutus, ja sen johdosta ne on sieltä helppo löytää. Kehitys on siin mennyt melko lailla eteenpäin siitä kun 25 vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen Teollisuuden Nähytelehden näköislehti. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että Teollisuuden Näytelehdellä on meneillä 39 vuosikerta , jotta olemme lamat ja lomat läpikäynyt yhtiö. Teollisuuden Näytelehdellä on paljon asiakkaita joissa jo kolmas sukupolvi hyödyntää lehtemme palveluja, kuten ilmoituksia, lehdistötiedotteita ja toimittajiemme tekemiä tekstejä. Palvelemme myös teollisuus yritysten myyntiä siten, että hankimme heille ostaja ehdokkaita, varsinaisen kaupantekevät sitten aivan toiset henkilöt. Palaaksemme vielä siihen paperille painettavaan lehteen niin olen luvannut, että kun koronavirus hellittää ( esim. ensi elokuussa) niin sidosryhmille painamme lehteä taas paperille. Jos sidosryhmään kuuluminen kiinnostaa, niin kyselyn voi lähettää sähköpostissa osoitteella: markkinointi@ tn-lehti.fi paluu s-postina saa sitten tiedot. Minulta on kysytty jo, että milloin aion jäädä eläkkeelle ja jättää Teollisuuden Näytelehden nuorempien hoitoon. On totta, että haen sellaista osakasta ,joka kykenee ottamaan päätoimittajan tehtävän vastaan. No ei se niin vaikeaa ole kun on vain riittävästi tietämystä, halua matkustelle ulkomaisilla messuilla toimittajien kanssa, ei niinkään valvomassa mitä he siellä tekevät vaan siksi, että pysyy ajan tasalla monen eri alan kehityksestä. Seuraava messu ajankohta on ensisyksyn alihankintamessut, jossa Teollisuuden Näytelehti on mukana. Käytännössä se merkitsee sitä että teemme tekstejä jo tuohon messunumeroon ikään kuin varastoon, sillä vähäisen henkilökunnan johdosta emme kykene viimeisen kahden viikon aikana moneen paikkaan. Eli jos haluatte olla mukana messuilla jaettavassa (paperille painettavassa) lehdessä niin silloin kannattaa ottaa yhteyttä numeroon 0465892070 tai jos se numero on varattu niin sitten neroon 0414446598. Tänä vuonna alihankinta messuilla jaossa olevat numerot ovat 13 ja 14 ja 15 /2021. Ennen kesälomia tulee vielä yksi Teollisuuden Näytelehden kaksoisnumero eli numero 11-12. siihen on vielä mahdollisuus saada melkoinen määrä lehdistötiedotteita.
7 Teollisuuden Näytelehti Yksittäiset ilmoitukset voi saada myös edullisesti jos samassa numerossa on tuohon aiheeseen sopivaa tekstiä. Lisätietoja saa numerosta 0465892070 tai lähettämällä kyselyn sähköpostiin markkinointi@tn-lehti.fi Oy Woikoski Ab:n hallitus on nimittänyt yhtiön pitkäaikaisen varatoimitusjohtaja Sari Palmbergin yhtiön toimitusjohtajaksi 27.4.2021 alkaen ja päättänyt vaihtaa yhtiön nimeksi Woikoski Oy. Clas Palmberg jatkaa yhtiön täysipäiväisenä hallituksen puheenjohtajana. Tietoa julkaisijasta Woikoski Oy on 1882 perustettu suomalainen sitoutumaton kaasuyritys joka ensi vuonna on toiminut jo 140 vuotta palvellen sekä suomalaista teollisuutta, sairaanhoitoa että yksityisiä henkilöitä. Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on edesauttaa asiakkaittensa menestystä, kilpailukykyä sekä turvallisuutta. 21-10-7-1-2 Yhtiön hallitus on nimittänyt Sari Palmbergin yhtiön toimitusjohtajaksi 27.4.2021 alkaen. Kuva Heikki Nuutinen Ensi vuonna Woikoski Oy täyttää kunnioitettavat 140 vuotta. Woikoski on tuttu nimi suomalaiselle teollisuudelle kuin myöskin kotitalouksille. Yhtiö on perinteisesti ollut edelläkävijä, jolle uusien turvallisten tuotteiden ja menetelmien kehittäminen sekä kestävä kehitys on ollut etusijalla. Kuva Heikki Nuutinen Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja sekä yhtiön nimi vaihtuu
8 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Tiesitkö, että Teollisuuden Näytelehden näköislehti täyttää tänä vuonna tasan 25 vuotta. Onnittelu numeroon 10 /2021 ne voi lähettää osoitteella: tuotanto@tn-lehti.fi viitemerkinnällä: onnitteluilmoitus. Lehti 1-2/2019 1-2 / 2019 ISSN 0780-7090 36.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Hydoringin pintakäsittely uudelle tasolle Raumalainen BMH Technology juhlistaa 90-vuotista historiaansa Tulevaisuuden tuotekehitys-seminaari oli menestys ! Suomalainen kaivosteollisuus on globaali edelläkävijä Lehti 9-10/2019 9-10 / 2019 ISSN 0780-7090 36.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Lehti 3/2019 3 / 2019 ISSN 0780-7090 36.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Sähköinen tunnelma Verkosto-messuilla Teollisuusfoorumi kokosi väkeä Salossa Teknologiapäivä keräsi yhteen asiantuntijat ja asiakkaat Kunnossapitotyökaluja sekä nostoja siirtolaitteita Lehti 11-12/2019 Lehti 4 /2019 Lehti 13-14 /2019 Lehti 5 /2019 5 / 2019 ISSN 0780-7090 36.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Satateräs on SWF-tuotteiden ainoa jälleenmyyjä Suomessa Cobotti Siirin pilottihanke etenee Würthillä Lahti Precision ratkaisi punnitusprosessin lippulappu-ongelman Raskas ajoneuvokalusto puhtaaksi Solventin tuotteilla Lehti 15 /2019 Lehti 6-7 /2019 6-7 / 2019 ISSN 0780-7090 36.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Belgialainen monialayhtiö Recticel avasi odotetun PIR-lämmöneristetehtaan Mäntsälään YT19-näyttelyssä ennätysmäärä vierailijoita Laakeri-Centerillä uudistettujen toimitilojen avajaiset sekä toimittajapäivät Kotkassa Lapua-ketjuilla kaikkien aikojen paras vuosi Lehti 8 /2019 8 / 2019 ISSN 0780-7090 36.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Tavoitteena sähköisen kuljetusliikealan markkinajohtajuus Sähköja vetykäyttöisten ajoneuvojen osuus myynnistä 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyössä CATL:n kanssa akkuja eActros LongHaul-kuorma-autoon sekä uusi akkusukupolvi. Shell kumppanina ”vetykäytävän” luomisessa Rotterdamista Hampuriin ja Kölniin. Taloudellisen suorituskyvyn parantaminen nojaa uuden palveluliiketoiminnan kasvattamiseen. Daimler Truck on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet toiminnalleen itsenäisenä yhtiönä vuoden 2021 lopusta lähtien. Yhtiö aikoo parantaa taloudellista suorituskykyään ja olla jatkossakin koko kuljetusalan edelläkävijä siirtymisessä kohti hiilineutraalia raskasta liikennettä. Tavoitteet ja strategia esiteltiin ensimmäisenä investoijille ja analyytikoille, ja paikalla oli koko uusi Daimler Truckin hallitus: toimitusjohtaja Martin Daum, Karin Rådström (Mercedes-Benz Trucksin toimitusjohtaja ja Euroopan ja Latinalaisen Amerikan aluejohtaja), John O´Leary (Pohjois-Amerikan Daimler Trucksin toimitusjohtaja), Hartmut Schick (Daimler Trucks Asian toimitusjohtaja) sekä Andreas Gorbach (Truck-teknologiajohtaja). Yhtiö lähtee uuteen aikakauteen erinomaisista lähtökohdista: se on hyötyajoneuvovalmistuksen globaali markkinajohtaja, jonka liikevaihto on noin 40 miljardia euroa ja joka myy puoli miljoonaa kuormaja linja-autoa normaalivuoden aikana. Yhtiön tunnetut brändit Freightliner, Mercedes-Benz, FUSO ja BharatBenz tarjoavat alan laajimmat kuormaja linja-autojen mallistot. Yhtiö on teknologinen edelläkävijä kuljetusalan turvallisuudessa, tehokkuudessa ja sähköisissä voimavaihtoehdoissa. ===== Fortumin ja JAMKin kehittämä uusi robotiikkaratkaisu lisää työturvallisuutta ja tehostaa ydinvoimalaitosten kunnossapitoa Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiedote. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen höyrystimien neljän vuoden välein tehtävä tarkastus ja puhdistus toteutetaan ihmisvoimin. Työ tehdään haastavassa ja työturvallisuusriskejä sisältävässä ympäristössä. Höyrystimien sisällä säteilytasot ovat suhteellisen korkeita, mikä lisää työn haastavuutta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Fortumin yhteistyönä toteutettu tarkastusja puhdistusrobotti tuo helpotusta ihmisten suorittamiin työtehtäviin hankalissa olosuhteissa. Lämpöenergiaa siirretään painevesityyppisissä ydinvoimalaitoksissa höyrystimien avulla reaktorista turbiineille. Höyrystimien häiriötön toiminta on edellytys sille, että voimalaitos tuottaa halutun määrän energiaa. On siis erityisen tärkeää, että höyrystimien putket ja rakenteet pysyvät puhtaina ja ehjinä, jotta höyrystin toimii suunnitellusti ja säteilevä vesi ei pääse muihin järjestelmiin. JAMKin ja Fortumin kehittämän ratkaisun avulla voidaan merkittävästi parantaa työturvallisuutta ja vähentää höyrystimien sisällä tehtävän työn osuutta ja työntekijöihin kohdistuvia säteilyannoksia. – Aloitimme projektin kartoittamalla mahdolliset vaihtoehdot höyrystimien puhdistukseen ja tarkastukseen. Mikään olemassa olevista vaihtoehdoista ei kuitenkaan täysin soveltunut tähän käyttötarkoitukseen, joten päätimme aloittaa yhdessä JAMKin kanssa näihin tehtäviin soveltuvan robotin kehitystyön, Development Manager Ville Lestinen Fortumilta kertoo. ========== Käytetyt betonielementit kokonaisina osaksi uutta taloa – kansainvälinen suurhanke kehittämään ratkaisuja Rakennuksiin käytettävä betoni on merkittävä ympäristökysymys. Mitä tapahtuu purettavien rakennusten betonille? Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan, miten käytetyt betonielementit voisi irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osana – kannattavana liiketoiUutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa
9 Teollisuuden Näytelehti Ilmoituksen vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Katsokaa vaikka. Soita numeroon 0465892070 tai numeroon 0465894733 niin saattte lisää tietoa ilmoituksista ja lehdistötiedotteista. Lehti 1-2/2020 1-2 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Masino-Konaflex sukupolvenvaihdos perheeltä toiselle. S. 10 Lehti 9-10/2020 9-10 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.? e-mail: toimitus@tn-lehti.? Lehti 3/2020 3 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi HT-Laser esittäytyy sivuilla 30-31 Lehti 11/2020 11 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi X5 FastMig – Ennennäkemättömän tuottavaa kaarihitsausta sivut 16-17 konepalvelu osa www.osa.fi 040 868 0500 Hitsaavan teollisuuden erikoisliike Lehti 4 /2020 4 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.? e-mail: toimitus@tn-lehti.? Suomalaisyritys kehitti koronaviruksenkin tuhoavan huoneen Katso sivut 10 ja 11 Lehti 12-13 /2020 12-13 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Lehti 5 /2020 5 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi 45 vuotta suomalaisia siltanostureita. Nämä kasvovisiirit ovat suomalaista valmistetta Lisää sivulla 5 Lehti 14 /2020 14 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Lehti 6-7 /2020 6-7 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Miljoona suomalaista etätyössä vuokrattava työpiste vastaus etätyön ergonomiahaasteisiin Tämä kasvomaski kestää noin sata teollista pesua. Seco Tools laajentaa ISO-sorvauspitimien valikoimaa Lehti 15 /2020 15 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Lehti 8 /2020 8 / 2020 ISSN 0780-7090 38.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Syvälämpö/jäähdytys teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Meiltä lähtee vuositasolla kaikkiin maanosiin isot määrät erilaisia projektilasteja. Tällaisia ovat muun muassa laajat tehdasrakennelmat, kuten voimaja tuotantolaitokset. Näissä tapauksissa kaikki projektin komponentit, eli itse koneet, putkistot ja muut materiaalit kulkevat Europortsin kautta, kaupallinen päällikkö Mikko Ahtola kertoo. mintana. Nelivuotinen hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Betoni on ollut maailman käytetyin rakennusmateriaali vähintään puoli vuosisataa. Betoni dominoi niin rakennusmateriaalivalmistusta kuin rakennusjätettäkin. Euroopassa suuri osa betonirakennuksista on rakennettu elementtitekniikalla. Huhtikuun alussa käynnistyi Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen, nelivuotinen ReCreate-tutkimushanke, jossa kehitetään purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa. – Kyseessä nimenomaan kokonaisten elementtien käyttäminen uudelleen sellaisenaan eikä esimerkiksi uusien raaka-aineena, hankkeen johtaja dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta kertoo. Rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty uraauurtavaa talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo kymmenen vuoden ajan. Elementtien laadunvarmistusprosessin kehittäminen perustuu puolestaan pitkäjänteiseen korjausrakentamisen ja rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimukseen. Tällä kertaa tutkijoiden kiinnostuksen kohteina ovat sekä tekninen toteutus että liiketoimintanäkökulma. Tampereen yliopiston tutkijat tuovat hankkeeseen myös kiertotalouden liiketoiminnan, oikeustieteen ja rakentamismääräysten sekä työn sosiologian osaamista. Jos betonielementtien uudelleenkäytön kysymykset saadaan ratkaistua, ympäristöhyödyt ovat huomattavat. ========= Snam, RINA ja GIVA-ryhmä: ensimmäinen testi 30%: n maakaasu / vetyseoksella teräksen taontaan. Seosta käytettiin Forgiatura A: n Wienin Rho-tehtaan (GIVA-ryhmä) uunien tuotantoon.. Maailman ilmeisesti ensimmäinen testi 30%: n maakaasu / vetyseoksesta teollisessa teräksenvalmistuksessa käytetyissä taontaprosesseissa pidettiin Rhossa (Milanon maakunnassa) Forgiatura A. Wienin tehtaalla. Koe sisälsi vety / kaasuseoksen käytön Forgiatura A. Wienin tehtaan uunien lämmittämiseen, ja se suoritettiin onnistuneesti paikan päällä noin vuoden mittaisten tutkimusten ja laboratoriotestien jälkeen. Aloitteeseen osallistuivat seuraavat yritykset: Snam, yksi maailman johtavista energiainfrastruktuuriyrityksistä ja projektin kehittäjä ja edistäjä; RINA, monikansallinen tarkastus-, sertifiointija suunnittelukonsultointi, joka hoiti tekniset analyysit ja laboratoriovaiheen; ja GIVA Group, maailmanlaajuinen teräsvalmistaja, joka tarjosi Forgiatura Wienin käytettäväksi kenttäkokeisiin. Maakaasun ja vedyn seoksen toimitti italialainen Sapio, joka on erikoistunut teollisuuden ja lääketieteellisten kaasujen tuotantoon ja markkinointiin. Marco Alverà, Snamin toimitusjohtaja kommentoi: "Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vedystä voi tulla ratkaisu teräksenvalmistuksen hiilipäästöjen vähentämiselle sekä kaikille vaikeasti hiipuville teollisuudenaloille, joilla on keskeinen rooli toimialalla. Tämä koe on valmisteleva vaihe päästöttömän vedyn, joka sekoitetaan aluksi maakaasuun ja sitten puhtaassa muodossa, asteittaiseen käyttöönotossa tietyissä teräksenvalmistusprosesseissa. Snam aikoo asettaa infrastruktuurinsa, tutkimuksensa ja asiantuntemuksensa osaksi kansallisen vedyn toimitusketjun luomista sekä kansallisten ja eurooppalaisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. " Rinan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Ugo Salerno lisäsi: "Tämä testi on konkreettinen todiste siitä, että Italian vedyn tuotantoketju voi merkittävästi myötävaikuttaa monimutkaisten ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen, kuten teräksen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Rinalla olemme ylpeitä voidessamme olla aktiivinen käynnissä olevassa energianmuutoksessa, erityisesti sellaisissa tapahtumissa, joissa voimme jakaa energiaja teollista osaamistamme ”. Jacopo Longhi Vienna Giva-ryhmästä sanoi: "Vety voi olla suuri liittolainen ryhmällemme. Toisaalta yhä tiukemmat hiilidioksidipäästötoimenpiteet yhdistettynä haluun vähentää tuotantoprosessejemme ympäristövaikutuksia, vievät meitä kohti ratkaisun löytämistä. Toisaalta vedyn käyttö voi luoda ohjaavat markkinat konsernin tytäryhtiöiden tuottamille venttiileille ja toimilaitteille. Tämä projekti merkitsee vain polun alkua, jossa olemme mukana tulevina vuosina ” Varoitus: Älkää kokeilko tätä kotona tai edes työtiloissa, sillä kysessä on menetelmä, jonka kaikkia aineosia ei ole tuotu julkisuuteen. Uutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa
10 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 NSK vähentää työstökoneiden ympyränkaari-interpolaatiossa syntyviä kvadranttihäiriöitä On tunnettu ongelma, että työstökoneen ympyränkaariinterpolaatiorutiineissa esiintyy kvadranttihäiriöitä. NSK:n innovaatioiden ansiosta tämän ei-toivotun ilmiön vaikutuksia voidaan vähentää. NSK tarjoaa ensimmäisenä maailmassa uuden teknologian, jolla kitka pysyy tasaisempana aina kun kuularuuvi vaihtaa liikesuuntaa. Tämä vähentää merkittävästi kvadranttihäiriöiden todennäköisyyttä. NSK tarjoaa uuden innovatiivisen ratkaisun ympyränkaari-interpolaatiorutiineissa syntyviin kvadranttihäiriöihin Ympyränkaari-interpolaatio määritellään liikkeeksi ympyränkaarta pitkin ja se vaatii tarkkaa kahden koneakselin samanaikaista koordinointia Työstökoneissa vaaditaan korkeaa tarkkuutta. NSK:n uudet edistysaskeleet kuularuuviteknologiassa vastaavat tähän tarpeeseen. Kuularuuvien sijainti näytetään tässä esimerkissä punaisella ääriviivalla.
11 Teollisuuden Näytelehti TEOLLISUUSUUNIT Meiltä huipputarkkoja teollisuusuuneja halvalla! Tarjoamme nyt kahta valmistamaamme kupu-uunia, jotka ovat suoraan valmiina toimitukseen. Uunit ovat uusia, mutta ne myydään käytettyinä, koska ne ovat olleet varastossamme jonkun aikaa. Lisäinformaatiota uuneistamme löytyy www.heattec.com tai p. 09 2213563 LAAKERIT | VOIMANSIIRTO | TIIVISTEET w w w . n o m o g r o u p . f i Ympyränkaari-interpolaatio on suosittu työstömenetelmä, jota käytetään sellaisissa työstökoneissa kuten CNC-työstökeskukset ja jyrsinkoneet, samoin kuin EDM-koneissa (kipinätyöstö). Ympyränkaari-interpolaatio määritellään liikkeeksi ympyränkaarta pitkin ja se vaatii tarkkaa kahden koneakselin samanaikaista koordinointia. Ympyränkaari#interpolaatiota suoritettaessa syntyy epäsymmetristä kitkaa kuularuuvin liikesuunnan vaihtuessa. Tämä aiheuttaa poikkeamia suunnitellusta reitistä. Nämä liikevirheet, jotka tunnetaan nimellä kvadranttihäiriö, jättävät työkappaleen pintaan mikrometrin suuruisia virheitä, jotka ilmenevät ei-toivottuina raitoina tai ulokkeina. Muottien ja työkalujen valmistuksessa sekä tarkkuuskomponenttien työstössä valmistajat vaativat yhä korkeampaa tarkkuutta ja korkeatasoisempaa pintakäsittelyä. Tämä puolestaan vaatii parempaa syöttökykyä työstökoneilta. Tämän ongelman ratkaisuun käytetään tavallisesti servo-ohjaimen kompensointia ohjelmistolla. Kuularuuvin suunnanvaihdon yhteydessä esiintyviä kitkan muutoksia on kuitenkin vaikea ennakoida, eikä sitä voida täysin kompensoida ohjelmistolla, vaan tämä vaatisi perusteellisia parannuksia kuularuuviteknologiaan. NSK on vastannut haasteeseen hyödyntämällä omia erittäin tarkkoja arviointija mittaus#sekä kitkanhallintatekniikoitaan. Näistä saadut parannukset vähentävät merkittävästi kitkan vaihteluita, joita kuularuuveissa esiintyy luonnostaan liikesuunnan vaihtuessa. Kun työstökoneisiin asennetaan NSK:n uutta teknologiaa käyttävät kuularuuvit, käyttäjät voivat nauttia laadukkaammasta pintakäsittelystä muottien ja huipputarkkojen komponenttien työstössä. Viime kädessä teknologia lyhentää myös jälkikiillotukseen kuluvaa aikaa ja säästää energiaa. Kaikki työstökoneet, jotka suorittavat tarkkuutta vaativia töitä, hyötyvät tästä. 21-10-10-1-2 Kun työstökoneisiin asennetaan NSK:n uutta teknologiaa käyttävät kuularuuvit, käyttäjät voivat nauttia laadukkaammasta pintakäsittelystä valumuottien, muottien ja huipputarkkojen komponenttien työstössä
12 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Miehet näkevät työelämän huomattavasti tasaarvoisemmaksi kuin naiset Suomessa työpaikoilla työntekijäportaasta melkein neljäsosa kokee, että työnantaja ei kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. Vain neljännes on sitä mieltä, että työnantaja puuttuu häirintäja syrjintätilanteisiin ehdottomasti viipymättä. 17 prosenttia työntekijöistä kokee, että lähin esihenkilö ei kohtele kaikkia oman työyhteisön jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Työelämässä näkyy johtohenkilöstön ja työntekijöiden kaksi erillistä kuplaa. Esihenkilöiden ja johtajien käsitys tasa-arvon toteutumisesta on huomattavasti ruusuisempi kuin heidän alaisillaan. Johtajien, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden alla olevista työntekijöistä 36 prosenttia sanoo olevansa varma, että haluaa työskennellä tulevaisuudessakin nykyiselle työnantajalleen. Miehet puolestaan antavat kautta linjan korkeampia arvosanoja työnantajansa vastuullisuudesta kuin naiset. Naisista 22 prosenttia sanoo, että heidän työpaikallaan ei toteudu sukupuolten yhdenvertaisuus. Miehistä niin ajattelee 14 prosenttia. Tässä epäsuhdassa ja kritiikissä on paljolti kyse puutteellisesta informaation jakamisesta. Tiedot selviävät tänään julkistetuista Oikotien Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimuksen tuloksista. Noin neljännes työntekijöistä kokee, ettei työnantaja kohtele kaikkia yhdenvertaisesti IKEA Suomi palkittiin Vuoden 2021 vastuullisimpana työnantajana 1000+ organisaatioiden kategoriassa vastuullisuusindeksillä 3,89 (asteikolla 1–5).
13 Teollisuuden Näytelehti Tutkimukseen vastasi 6058 työssäkäyvää. Suomalaisilla työpaikoilla työntekijäportaasta liki neljännes, 23 prosenttia, kokee, ettei työnantaja kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. Asia selviää Oikotie Työpaikkojen tänään julkistamista Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljän ammattiaseman perusteella: työntekijät, asiantuntijat, esihenkilöt ja johtajat. Työntekijäportaasta neljäsosa on sitä mieltä, että työnantaja puuttuu häirintäja syrjintätilanteisiin ehdottomasti viipymättä. Toiset 25 prosenttia kokee häirintäja syrjintätilanteisiin puututtavan melko aktiivisesti. 17 prosenttia työntekijöistä kokee, että lähin esihenkilö ei kohtele kaikkia oman työyhteisön jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. – Suomalaisessa työelämässä vallitsee johtohenkilöstön ja työntekijöiden kaksi erillistä kuplaa. Erot näkyvät erityisesti vastuullisuuden toteutumisessa ja toteuttamisessa. Esihenkilöiden ja johtajien käsitys syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta on huomattavasti ruusuisempi kuin heidän alaisillaan. Verrattuna viime vuoden vastaavaan tutkimukseen tuo kuilu näyttää nyt peräti kasvaneen, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo. Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimus on osa Oikotien vuotuista Vastuullinen Työnantaja -kampanjaa. Tutkimukseen vastasi 6058 työssäkäyvää 18–65-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö IROResearch ja tiedonkeruu tehtiin helmi–huhtikuussa. Vastaajista 64 prosenttia oli naisia, 33 prosenttia miehiä ja 3 prosenttia muunsukupuolisia tai eivät halunneet kertoa. Kyse on usein tietämättömyydestä Oikotie toteutti vastaavan tutkimuksen viime vuonna. Kuilu, joka on esihenkilöiden sekä johtajien ja heidän alaistensa näkemysten välillä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa, on kasvanut sen vuoksi, että johdon mielipide vastuullisuuden toteutumisesta on vankistunut viime vuodesta. – Yksi iso selitys tilanteeseen on puutteellinen tiedon jakaminen. Vastuullisuusarvioissa näkyvä työntekijöiden ja johdon erkaantuneisuus olisi korjattavissa pitkälti jo pienillä parannuksilla viestintään. Vastuullisuusarvioihin vaikuttaa toki vastuullisuuden konkreettinen toteutuminen, mutta paljon myös se, että vastuullisuusteoista ei tiedetä. Voi tulkita, että työyhteisöissä ainakin sisäisessä viestinnässä on katkoksia, Pihlajamaa toteaa. Yhdenvertaisuussuunnitelma on työnantajalle lakisääteinen asiakirja. Sen läpikäymisen tulisi olla osa jokaisen työntekijän perehdytystä, jotta kaikilla olisi yhteneväiset tiedot organisaation toimintatavoista. Silti vain kolmannes työntekijäportaasta kertoo tietävänsä työnantajansa yhdenvertaisuussuunnitelman sisällön. Johdon edustajista vastaava osuus on 82 prosenttia. Naisten ja miesten välillä on selkeä epäsuhta Miehet antavat kautta linjan korkeampia arvosanoja työnantajan vastuullisuudesta kuin naiset. – Naisista 22 prosenttia sanoo, että heidän työpaikallaan ei toteudu sukupuolten yhdenvertaisuus. Miehistä niin ajattelee 14 prosenttia. Lisäksi naisista 26 prosenttia ajattelee työnantajansa puuttuvan häirintään ja syrjintään ehdottomasti viipymättä. Miehistä 36 prosenttia. Noissa kysymyksissä naisten ja miesten näkemyksen eroavaisuus on suurta, Pihlajamaa sanoo ja jatkaa: – Johtaja-, esihenkilöja asiantuntijaroolien ulkopuolella olevista työntekijöistä 36 prosenttia ovat varmoja, että haluavat työskennellä tulevaisuudessakin nykyiselle työnantajalleen. Asiantuntijaportaalla vastaava prosentti on 42. Johtajista 71 prosenttia. Työntekijöistä 22 prosenttia antaa työpaikalleen vastuullisena työnantajana arvioksi ”erittäin hyvä”. Joka kymmenes sanoo ”heikko” tai ”erittäin heikko”. Johtajista ”erittäin hyvä” arvioi 61 prosenttia. Suurimmaksi epätasa-arvoista kohtelua aiheuttavaksi tekijäksi työntekijäportaasta 40 prosenttia sanoo työsuhteen mallin – siis eroavaisuudet siinä, onko henkilön työsopimus esimerkiksi tuntipohjainen, määräaikainen vai vakinainen. Ylipäätään eniten epätasa-arvoa nähdään aiheuttavan erilaiset asemat työpaikalla; työsuhteen malli, ammatillinen asema ja työvuosien määrä. Huonoina aikoina ei kritisoida Kokonaisuutena Vastuullinen työnantaja -tutkimuksen arvosanat ovat tänä vuonna myönteisempiä kuin viime vuonna. Siinä ainoa poikkeus osa-alueista on ”työelämän tasapaino ja hyvinvointi”. Suuri eroavaisuus viime ja tämän vuoden tutkimusten välillä on luonnollisesti korona-aika, joka on muuttanut työelämää konkreettisesti. Korona-aika jakaa työntekijöitä. Noin puolen työhyvinvointi on parantunut ja noin puolen päinvastoin. – Työhyvinvointitutkimuksissa on yleinen havainto, että kun työnantajalla menee hyvin, työntekijät suhtautuvat kriittisemmin kuin huonoina aikoina. Ehkä ihmiset ajattelevat, että nosteessa työnantajalta voi odottaa enemmän. Koronakriisi on tietenkin ollut miltei kaikille aloille huonoa aikaa. Kun epävarmuus ja etätyöt ovat lisääntyneet, työnantajat ovat kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota työntekijöiden jaksamiseen. Etätöissä työn ja vapaa-ajan raja herkästi hämärtyy, Pihlajamaa kommentoi. Koronakriisi alkoi Suomessa maaliskuun 2020 puolivälissä. Tämän vuoden tutkimustuloksissa näkynee eroavaisuutena viime vuoteen sekin, että poikkeusajan uuteen normaaliin on ehditty tottua. Osa työnantajista on antanut konkreettisia työkaluja työssä jaksamiseen poikkeustilanteessa. Niin kertoo noin puolet palkansaajista. IKEA, Fingrid ja DIAK ovat Suomen vastuullisimmat työnantajat Vastuullinen Työnantaja -kampanja huipentuu tänään Suomen vastuullisimpien työnantajien nimeämiseen. Kilpailu käytiin kolmessa kategoriassa: pienet ja keskisuuret organisaatiot, suuret organisaatiot ja yli 1000 työntekijän organisaatiot. Voittajat selviävät Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimuksen tuloksista. Tutkimukseen vastasi 6058 suomalaista. Pienistä ja keskisuurista Suomen vastuullisin työnantaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK. Suurista vastuullisin työnantaja on kantaverkkoyhtiö Fingrid. Yli 1000 työntekijän organisaatioista vastuullisin työnantaja Suomessa on IKEA. Vuoden Työelämän Vastuullisuusteko -kunniamaininnan voitti S-ryhmä. Vuoden Työelämän Vastuullisuusteko on S-ryhmän luomat mallit työntekijöidensä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Voittaja ratkaistiin julkisella äänestyksellä Oikotien verkkosivustolla sekä sosiaalisessa mediassa ja S-ryhmä sai äänistä 21,7 prosenttia. Ääniä annettiin 1570 Vastuullinen työnantaja on Oikotie Työpaikkojen kampanja, joka haastaa suomalaisia työnantajia ja työntekijöitä yhä vastuullisempaan työelämään. Vastuullinen työnantaja ja vastuullinen kesäduuni -kampanjoissa on mukana yhteensä jo lähes 700 työnantajaa. Kampanjaan kuuluu myös Vastuullinen työnantaja -tutkimus, joka määrittää laajan kyselyn ja kuuden vastuullisuusperiaatteen kautta esimerkiksi läpinäkyvyyden, tasavertaisuuden ja johtamistaidon toteutumista suomalaisilla työpaikoilla. Vastuullisuusperiaatteet ovat syrjimättömyys, joustaminen ja työelämän tasapaino, esimiestyöhön panostaminen, työn sisältö ja merkitys, tehtävän vaatimusten mukainen palkkaus sekä hyvä hakijakokemus. 21-10-13-2-1
14 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Onnittelut 25 vuotta toimineelle Teollisuuden Näytelehden näköislehdelle www.koneboss.fi . www.mct-tech.fi pohjamaanteollisuus. | #pohjanmaanteollisuus www.metallityokanerva.? Tummanpunainen C M 100 Y 50 K 30 Musta M 100 Tekstityyppi: Zurich Black Extended BT 130% PMS 1955 C NEKOPA Oy NEKOPA Oy NEKOPA Oy www.nekopa.? Puhelin 040 455 3970 econosto.fi fredko.com www.guehring.fi
15 Teollisuuden Näytelehti – Olen ollut jo pidempään kiinnostunut siitä, millaisia arvoja ja merkityksiä sijoittamiseen liittyy osana ihmisten elämää ja yhteiskunnallista toimijuutta. Tuoton tavoittelu on vain osa sijoittamista, kuten vaikuttavuussijoittamiseen ja joukkorahoitukseen kohdistuva kiinnostus osoittaa, sanoo Hirsto. Hirston mukaan sijoittamista on vähitellen alettu hahmottaa myös tapana ilmaista omaa identiteettiä, eettisiä sitoumuksia tai poliittisia periaatteita sekä mahdollisuutena antaa tukea niitä edistäville toimijoille. – Sosiaalisessa mediassa sijoituspuhe kohtaa esimerkiksi kuluttamiseen, elämäntapaan ja tyyliin liittyviä diskursseja, ja tästä syntyy kiinnostavia yhdistelmiä. Uskomme, että siirtymiä kohti kestävämpää sijoituskulttuuria on havaittavissa ja että näitä siirtymiä on syytä tarkastella sekä mahdollisuuksien näkökulmasta että kriittisesti. Apulaisprofessori Hirston lisäksi hankkeen tutkimustiimiin kuuluvat viestinnän tutkija Maria Eronen-Valli ja tohtorikoulutettava Cecilia Hjerppe Vaasan yliopistosta sekä Ella Lillqvist Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja Merja Porttikivi Aalto-yliopistosta. – He tuovat hankkeeseen sosiaalisen median tutkimuksen ja digitaalisen retoriikan osaamista sekä kriittistä näkökulmaa. Hirston johtama ajankohtainen hanke valottaakin muun muassa sitä, millaisia retorisia keinoja joukkorahoitusalustoilla on käytetty sijoittajien houkutteluun koronaviruspandemian aikana ja kuinka niin kutsuttuja sosiaalisen median vaikuttajia on hyödynnetty potentiaalisten sijoittajien tavoittamiseen. Teoriaa ja tuoreita ratkaisumalleja digitaaliseen palvelullistumiseen Professori Marko Kohtamäki Vaasan yliopistosta johtaa puolestaan MIDAS-tutkimushanketta. Hankkeessa analysoidaan teknologiayritysten digitaalista palvelullistumista kohti autonomisia tuote-palvelujärjestelmiä. Kyseessä on konsortiohanke, jossa Vaasan yliopiston lisäksi mukana on Aalto-yliopiston professori Risto Rajalan tutkimusryhmä. Kohtamäki kertoo, että valmistavat teknologiayritykset ovat muutoksessa tuoteja palveluliiketoiminnasta kohti uusia digitaalisuutta painottavia liiketoimintamalleja. Tuotteiden, palveluiden ja softan yhteiskehittämiselle ja integraatiolle asetetaan ennennäkemättömiä vaatimuksia valmistavien yritysten hyödyntäessä softaa yhä enemmän. – Hankkeemme pureutuu tämän muutosprosessin haasteisiin pohtien tuotekehityksen, palvelukehityksen ja softakehityksen integroinnin haasteita kehittäen teoriaa ja tuoreita ratkaisumalleja, kertoo Kohtamäki. Kohtamäen mukaan hanke on osa Vaasan yliopiston pitkää tutkimusperinnettä. Tutkimusryhmämme on kehittänyt palveluliiketoiminnan ja digitaalisen palveluliiketoiminnan tutkimuskenttää ja yritysyhteistyötä pitkälle yli kymmenen vuotta. Jatkamme tämän tutkimusperinteen kehittämistä uudessa hankkeessa yhdessä professori Rajalan tutkimusryhmän sekä kumppaniyritysten kanssa. Oma erityisosaamisemme liittyy etenkin digitaalisen palveluliiketoiminnan muutosprosessiin ja strategiakäytäntöihin. Rahoitusta vain harvoille Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan myöntämää rahoitusta haki moni, mutta harva sen sai – eli tällä kertaa vain 13,6 prosenttia hakijoista. Heidi Hirsto onkin hyvin iloinen siitä, että yhteistyössä valmisteltu hanke sai rahoitusta. – Tuntuu uskomattomalta. Olen ollut monessa hyvässä hakemuksessa mukana, ja vähitellen on alkanut tuntua siltä, että rahoitusta on lähes mahdotonta saada. Pätkätyöt ja rahoituksen epävarmuus ovat akateemisen työn vitsaus. Nyt tuntuu hyvältä, että hankkeen kautta voi tarjota mahdollisuuden tutkimustyöhön muutamalle hyvälle tutkijalle ja tutkijakoulutettavalle. Myös Marko Kohtamäki kiittää Suomen Akatemiaa mahdollisuudesta viedä tutkimusta eteenpäin. – Saatu rahoitus mahdollistaa arvokkaiden aineistojen keräämisen, analysoinnin, tutkimuksen ja tutkimusperäisen kehittämisen. Kiitän myös Vaasan yliopistoa tutkimusryhmämme työn pitkäaikaisesta tukemisesta. Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi lähes 30 miljoonan euron rahoituksen 59 akatemiahankkeelle. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen. 21-10-15-1-2 Vaasan yliopiston strategiaprofessori Marko Kohtamäki ja viestintätieteiden apulaisprofessori Heidi Hirsto ovat saaneet monivuotisille tutkimushankkeilleen merkittävät rahoitukset Suomen Akatemialta Viestintätieteiden apulaisprofessori Heidi Hirsto johtaa nelivuotista tutkimushanketta, jossa käsitellään sosiaalisen median ja joukkorahoitusalustojen roolia sijoituskulttuurissa. Kyseessä on talousja kulutussosiologinen tutkimus, jossa aiotaan selvittää, miten kuluttajat määrittelevät ja ymmärtävät sijoittamisen, miten sijoittamista oikeutetaan digitaalisissa sijoittajayhteisöissä ja millaisia sijoituskulttuurin diskurssit ovat. Olen ollut jo pidempään kiinnostunut siitä, millaisia arvoja ja merkityksiä sijoittamiseen liittyy osana ihmisten elämää ja yhteiskunnallista toimijuutta, sanoo Heidi Hirsto. Kuva,Valokuvaamo Airaksinen. Vaasan yliopistosta johtaa puolestaan MIDAS-tutkimushanketta. Hankkeessa analysoidaan teknologiayritysten digitaalista palvelullistumista kohti autonomisia tuote-palvelujärjestelmiä, sanoo Marko Kohtamäki. Kuva,Valokuvaamo Airaksinen.
16 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Aurinkopaneelien älyohjaus tekee itse tuotetun sähkön käytöstä ja varastoinnista helppoa ja kannattavaa. Energiansäästöön ja lämmityksen huonekohtaiseen ohjaukseen ja optimointiin erikoistuneen OptiWatin innovaatio mahdollistaa ylijäämäsähkön ohjaamisen kiinteistön energiaa varastoiviin kohteisiin kuten kiinteistöakkuun, vesivaraajaan, lattialämmitykseen tai sähköauton lataukseen. Näin aurinkoenergia saadaan osaksi kiinteistöjen kokonaisvaltaista energianhallintaa ja ennakoivaa ohjausta. Voimatel-konserniin kuuluva OptiWatti tuo ensimmäisenä Suomessa markkinoille älykkään aurinkosähkön tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin ohjausjärjestelmän, jonka ansiosta kiinteistön aurinkopaneeleista saadaan maksimaalinen hyöty. Ideana on minimoida verkkoon myytävän sähkön osuus ja käyttää tai varastoida energia omassa kiinteistössä. Vaikka aurinkopaneelien tuottaman ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle, siitä saatava korvaus on pieni. Eniten hyötyä on siitä, että omalla sähköllä voi korvata ostettavaa sähköä. Oman sähkön käyttö on kannattavaa – siksi se maksimoidaan – Aurinkopaneeleilla tuotettu energia kannattaa käyttää itse. OptiWatti Solar on OptiWatti-järjestelmään kehitetty energianhallintamoduuli, joka optimoi energian tuotannon ja käytön siten, että itse tuotettu aurinkoenergia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä omassa kiinteistössä, kertoo OptiWatin perustaja ja tuotekehitysjohtaja Juha Marjeta. – Tarjoamme markkinoiden monipuolisimman tekniikan, jolla saadaan tehokkaasti seurattua rakennuksen omaa energiankulutusta reaaliaikaisesti ja ohjattua oma sähköntuotanto eri kohteisiin käyttäjän priorisoimalla tavalla. – Oleellista on se, että nyt on olemassa toimiva tekniikka, jolla voidaan hallita energian käyttöä ja varastointia. Tämän kehitysaskeleen myötä tuomme alan edelläkävijänä energian tuotannon hyödyntämisen ja optimoinnin osaksi tekoälyohjautuvaa kiinteistöjen energianhallintaa, toteaa Marjeta. Käyttäjä valitsee mihin sähkö ohjataan OptiWatti Solarin avulla itse tuotettu sähkö saadaan tehokkaasti ohjattua kiinteistössä omaan käyttöön. Järjestelmän käyttäjä voi ylituotantotilanteiden varalle määritellä, mihin kohteeseen ja missä järjestyksessä itse tuotettua sähköä Aurinkopaneelien älyohjaus tekee itse tuotetun sähkön käytöstä ja varastoinnista helppoa ja kannattavaa Aurinkoenergian optimointiin ja energian kokonaishallintaan uusi teknologia – kiinteistönomistaja voi pian varastoida omaa sähköntuotantoaan ja korvata ostosähköä tekoälyohjatusti. Teollisuushallien katot halutaan saada sähkön tuotantoon, OptiWatti ohjelmilla ja laitteilla se on mahdollista, eli siinä hyöty on maksimoitu. Optiwatti Solarin avulla aurinkopaneeli saadaan tuottamaan tehokkaasti tarkan ohjauksen ansiosta. jatkuu sivulla 17
17 Teollisuuden Näytelehti ohjataan. Järjestys voi olla esimerkiksi 1. kiinteistöakku tai varavoima 2. vesivaraaja, 3. lattialämmitys tai esimerkiksi 4. sähköauton lataus. Heinäkuussa käynnistyvät toimitukset ohjataan pääosin B2B-asiakkaille, mutta energiatehokkuutta parantava ohjaus on saatavilla mihin tahansa aurinkopaneeleilla varustettuihin kiinteistöihin. Rakennuksen iällä, koolla tai lämmitysmuodolla ei ole merkitystä. Yrityskauppa tuo jatkuvuutta tuotekehitykseen OptiWatti ja yrityksen pääomistajaksi vuodenvaihteessa tullut Voimatel Oy panostavat yhdessä energianhallinnan älykkäisiin ja ympäristöä säästäviin ratkaisuihin. Jatkuva tuotekehitys on ollut alusta asti iso osa OptiWatin toimintaa, ja yrityskauppa tuo kehitystyöhön vakaan perustan. – Energianhallinta on merkittävä toimiala, joka kehittyy tekoälyn myötä kovaa vauhtia. Hyvä näin, sillä kiinteistöjen energiatehokkuudessa on paljon tehtävää. OptiWatin patentoitu teknologia on jatkuvasti ympäristöstään ja energianhallinnasta oppiva järjestelmä, johon saadaan tarvittaessa lisättyä uusia hyödyllisiä ominaisuuksia, sanoo OptiWatin toimitusjohtaja Mikko Heinonen. Nyt vuorossa on päästöttömän, uusiutuvan aurinkoenergian käytön tehostaminen. Kaikki perustuu siihen, että OptiWatti Solarin avulla saamme tehokkaasti hyödynnettyä aurinkopaneelien tuottaman energian. Kiinteistön energiatehokkuus ja omavaraisuus nopeuttaa myös aurinkopaneelien takaisinmaksua ja nostaa kiinteistön arvoa. Kaiken perustana on edelleen se, että OptiWatti pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä samalla kun se helpottaa kiinteistönhallintaa ja lisää käyttömukavuutta, Heinonen toteaa. 21-10-17-1-2 jatkoa sivulta 16 Valmistuneiden asuntojen lukumäärä lähentelee 1960-luvun alun parhaita vuosia. Puolet asunnoista syntyi täydennysrakentamisena. Yksiöiden osuus asuntotuotannosta kasvoi ja asuntojen keskikoko pieneni. Myös toimitilarakentaminen oli vilkasta. Asuinrakentaminen on jatkunut Helsingissä ennätysmäisen vilkkaana huolimatta maailmanlaajuisesta koronapandemiasta. Asuntoja valmistui vuoden aikana 7280, mikä lähentelee 1960-luvun alun lähiörakentamisen ennätysvuosia. Eniten asuntoja valmistui Jätkäsaareen (903 asuntoa), Kalasatamaan (877 asuntoa) ja Pasilaan (527 asuntoa). Puolet koko asuntotuotannosta valmistui kuitenkin täydennysrakentamiskohteina eri puolille kaupunkia. Suurin osa valmistuneista asunnoista rakentui uustuotantona ja laajennuksina, ja käyttötarkoituksen muutoksena asuntoja syntyi 381. Asumiseen valmistui yhteensä 549 209 kerrosneliömetriä eli noin 60 prosenttia enemmän kuin edeltävänä viisivuotiskautena keskimäärin. Tuotannosta 45 prosenttia säänneltyä Kaikista vuoden aikana valmistuneista asunnoista 55 prosenttia oli sääntelemättömiä omistusja vuokra-asuntokohteita. Välimuodon säännellyn asuntotuotannon osuus oli 21 prosenttia. Se koostui pääasiassa Hitasja hintakont rolloiduista asunnoista (1 073), sekä asumisoikeusasunnoista (429). Valtion tukemien pitkän korkotuen ARA-vuokra-asuntojen sekä ARA-asumisoikeusasuntojen osuus oli 24 prosenttia kaikista uustuo tantona ja laajennuksin valmistuneista asunnoista. Asuntojen luku määrä (1 630) vastaa edellisvuosien lukemia, mutta pienempää osuutta kokonaistuotannosta. Helsingin kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui 1 466, joista ARA-vuokra-asuntoja oli 763. Kaupungin rakennuttamia asumisoike usasuntoja valmistui 336 ja Hitas-asuntojen määrä (367) nousi 2010-luvun huippuvuosien tasolle. Opiskelijaja nuorisoasuntoja valmistui 258 ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja 89. Myös toimitilarakentaminen oli vauhdikasta viime vuonna Helsinkiin valmistui vuoden 2020 aikana myös paljon muuta rakentamista kuin asumista. Kerrosalaa toimitiloihin syntyi 336 208 kerrosneliömetriä, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin viimeisen viiden vuoden keskiarvo ja 65 prosenttia enemmän kuin koko 2010-luvulla keskimäärin. Liikeja toimistorakennukset sekä julkiset palvelurakennukset kattoivat 90 prosenttia kaikesta toimitilarakentamisesta. Toimitilarakentaminen jakautui alueellisesti erityisesti Pasilaan, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen sekä Herttoniemen yritysalueelle. 21-10-17-1-2 Pasilan Tripla ja Ratapihakortteleiden työmaa kesällä 2020. Kuva: Paavo Jantunen Rakentamisen määrä jälleen ennätyslukemissa Helsingissä vuonna 2020
18 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 ====== Ensimmäinen kaupallinen hiekkaan perustuva lämpövarasto rakennetaan Suomeen – Iso askel kohti hiilineutraalia kaukolämpöä Vatajankoski ja Polar Night Energy rakentavat lämpövaraston, jossa sähköenergiaa varastoidaan lämpönä hiekkaan. Varasto, jonka lämmitysteho on 100 kW ja varastoimiskyky 8 MWh, tulee tarjoamaan lämpöä Kankaanpään kaukolämpöverkkoon. Uuden energian yhtiö Vatajankoski ja uusiutuvan energian lämpövarastoja toteuttava Polar Night Energy ovat tehneet sopimuksen Polar Night Energyn patentoituun teknologiaan pohjautuvan lämpövaraston rakentamisesta ja operoinnista. Lämpövarasto sijoitetaan Vatajankosken voimalaitosalueelle, jossa se tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Kyseessä on ilmeisesti maailman ensimmäinen kaupallinen ratkaisu, jossa sähköä varastoidaan hiekkaan lämpönä kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Tällä hetkellä iso osa maailman lämpöenergiasta tuotetaan polttamalla fossiilisia polttoaineita ja puuta. Lämmityksen sähköistäminen on ilmastoja energiastrategian pohjaksi laadittujen vähähiilitiekarttojen mukaan yksi avaintekijöistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lämpövarastojen avulla on mahdollista yhdistää lämmitysja sähkösektorit. – Polar Night Energyn tavoite on tarjota ihmisille lämpöä tehokkaasti ja pienimmällä mahdollisella hiilijalanjäljellä. Lämpövarastot ovat iso askel kohti hiilineutraalia kaukolämmitystä. Kehittämiämme hiekkaan perustuvia lämpövarastoja voidaan käyttää missä tahansa sähköverkkojen alueella. Hiekka on materiaalina kestävää ja edullista, ja siihen saadaan varastoitua paljon lämpöä pieneen tilavuuteen noin 500–600 asteen lämpötilassa, sanoo Polar Night Energyn tekninen johtaja Markku Ylönen. Kohti aidosti päästötöntä tulevaisuutta. Vatajankoskella iloitaan mahdollisuudesta olla mukana toteuttamassa ensimmäistä laatuaan olevaa korkean lämpötilan lämpövarastoa yhdessä teknologian kehittäneen Polar Night Energyn kanssa. Vatajankoski käyttää varastoitua lämpöä omistamiensa suurteholaskentakapasiteetin vuokraamiseen tarkoitettujen dataservereiden tuottaman hukkalämmön lämpötilan nostamiseen. Servereistä saadun 60-asteisen hukkalämmön lämpötilaa täytyy nostaa vuodenajasta riippuen 75–100 asteeseen ennen sen syöttämistä kaukolämpöverkkoon. – Kehitämme energiantuotantoamme aktiivisesti kohti kestävää ja aidosti päästötöntä tulevaisuutta. Polar Night Energyn ratkaisu sopii meille täydellisesti. Neuvottelumme ovat edenneet sujuvasti ja odotamme innolla, että pääsemme testaamaan uutta teknologiaa kaupallisessa ympäristössä. Ratkaisun avulla saamme pienennettyä polttamalla tuotetun kaukolämmön osuutta entisestään, mikä takaa asiakkaillemme entistäkin päästöttömämmän ja kestävämmän lämmön saannin, sanoo Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi. Rakennustyöt alkavat välittömästi. Varsinainen lämpövarasto on noin neljä metriä leveä ja seitsemän metriä korkea terässäiliö, jonka sisään asennetaan Polar Night Energyn patentoitu automaattinen lämmmönsiirtojärjestelmä. Vatajankoski valmistelee lämpövaraston sijoituspaikan valmiiksi kesän aikana. Terässäiliö lämmönsiirtoputkistoineen kuljetetaan paikalleen alkusyksystä 2021, jonka jälkeen se täytetään hiekalla ja lämpövarasto yhdistetään sähköja kaukolämpöverkkoihin. Suunnitelman mukaan lämpövarasto alkaa tuottaa kaukolämpöä Vatajankosken asiakkaille jo tämän vuoden lopulla. Täysimääräisesti varastoa aletaan hyödyntää vuoden 2022 aikana. ====== Tarvitsemme muutosta niukkaan kustannustukilinjaan ja parempaa ennakoitavuutta kesän matkailukauteen. Suomen hallitus valmistelee yritysten kustannustuen neljättä hakukierrosta, joka on koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien pitkittyessä erittäin tarpeellinen myös kaupan yrityksille. Kaupan liitto pitää esitettyjä tuen kriteereitä liian tiukkoina, sillä ne jättävät edelleen suuren osan kaupan yrityksistä tuen ulkopuolelle. Matkailun ja kesän juhlakauden jähmeä avaaminen lisää yrittäjien taloudellisia haasteita, joten tukikriteerien tarkastelu on tarpeen. Kaupan liitto pitää kustannustuen lakiluonnoksessa esitettyä 30 prosentin liikevaihtorajaa tuen saannille liian korkeana. Monien kaupan alan yritysten liikevaihto on viranomaisten koronatoimien, ja niistä aiheutuneiden kulutustottumusten muutoksen seurauksena supistunut 20–30 prosenttia. Voimakas liikevaihdon putoaminen on pandemian jatkuessa pitkittynyt ja kestänyt joidenkin yritysten osalta jo yli vuoden. Lakiluonnoksessa esitetyt tuen saannin kriteerit tulevat todennäköisesti jättämään suuren osan kaupan alan yrityksistä kustannustuen ulkopuolelle. ”Kaupan alalla liikevaihdon lasku 20–30 prosenttia on määrältään niin suuri, ettei liiketoiminnan kuluja ole mahdollista sopeuttaa vastaavassa määrin. Mielestämme kustannustuen liikevaihtoraja on laskettava 20 prosenttiin”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo. Kaupan liiton mukaan tämä olisi mahdollista tehdä yleisen kustannustuen osalta kansallisella päätöksellä. Samalla varmistettaisiin, että tuki kohtaisi paremmin pitkittyneestä liikevaihdon laskusta kärsivät yritykset. Lisäksi liikevaihtoprosentin laskeminen tukisi jo aikaisemmin kustannustukilaille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Liitto muistuttaa, että myös perustuslakivaliokunta on kaikkien tartuntatautilan mukaisten rajoitustoimenpiteiden yhteydessä todennut yritysten kohtuullisen kompensaation tärkeyden. ”Vaikka kaupan alan yrityksiä ei ole tartuntatautilain nojalla suljettu, ovat rajoitusten ja suositusten epäsuorat vaikutukset kaupan alalle olleet merkittäviä ja tosiallisesti rajoittaneet elinkeinovapautta. Tämän takia rajoituksista aiheutuneita negatiivisia taloudellisia vaikutuksia olisi kohtuullista kompensoida”, Kiviniemi sanoo. Hallituksen esittämät ja sittemmin eduskunnasta poisvetämät liikkumisrajoitukset ja niihin liittynyt julkinen keskustelu heijastuivat myös voimakkaasti kaupan kivijalkaliikkeiden asiakasmääriin ja myyntiin. Suomessa valtio on tukenut yrityksiä pandemian aikana niukasti verrattuna muihin EU-maihin. Euroopan komission mukaan Suomessa yrityksille maksetut kriisituet olivat viime vuonna suhteessa bruttokansantuotteeseen EU:n kolmanneksi vähäisimmät. Ainoastaan Irlannissa ja Kroatiassa tukia on maksettu Suomea vähemmän. ====== Matkatoimistoasiakkaiden kuluttajansuoja ei toteudu, ellei lakiin tullutta virhettä korjata odottaako hallitus, että aika korjaa virheen? Lakia matkapalveluyhdistelmien tarjoajista muutettiin viime syksynä nopealla aikataululla. ”Väliaikaisen lainmuutoksen tarkoitus oli turvata matkatoimistojen asiakkaiden koronaperuutuksista johtuvat saatavat konkurssitapauksissa.”, kertoo Kon-Tiki Toursin toimitusjohtaja Timo Saranpää ja jatkaa ”Lakimuutoksen perusteluiden mukaan valtio takaa koronan takia peruttujen matkojen ja niistä annettujen vouchereiden maksut asiakkaille. Merkittävä taustatekijä oli Euroopan komission tulkinta, jonka mukaan koronaperuutuksista johtuvat saatavat eivät ole normivakuuksien piirissä.” ”Varsinaiseen lakitekstiin jäi kuitenkin virhe, joka aiheuttaa ongelmia alan yrityksissä ja hämmennystä asiakkaiden keskuudessa” harmittelee Saranpää syntynyttä tilannetta. Lain soveltamisesta sanotaan seuraavasti: ”Lakia sovelletaan maksusuorituksiin, jotka on tehty 16. päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen.” Lain tarkoituksena oli kuitenkin turvata suoritukset, jotka on tehty ennen 16.3.2020 eli ennen kriisin puhkeamista. ”Mikä on järkeenkäypää”, toteaa Saranpää. Lain perusteluteksti vastaa aiottua tarkoitusta. Myös työja elinkeinoministeriön ja Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) edustajat ovat suullisesti vahvistaneet tulkinnan tuon mukaiseksi, vaikka hyväksytyn lain sanamuoto johtaa toiseen tulkintaan. KKV on myös muuttanut sivujensa ohjeistuksen vastaamaan lain perustelutekstien ja alkuperäisen tarkoituksen mukaista tulkintaa. Saranpää toteaa, ”että lain kattavuuteen ja perusteluiden pitävyyteen on vaikea luottaa, kun lakiteksti kertoo muuta” ja jatkaa vaatimuksella: ”Kuluttajansuojan toteutuminen aiotulla ja vaadittavalla tasolla edellyttää lain korjaamista. Edellistä hallitusta moitittiin toisUutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa
19 Teollisuuden Näytelehti Uutisia Tiedoteita Ajankohtaista asiaa Yksittäiset ilmoitukset voi saada myös edullisesti jos samassa numerossa on tuohon aiheeseen sopivaa tekstiä. Lisätietoja saa numerosta 0465892070 tai lähettämällä kyselyn sähköpostiin markkinointi@tn-lehti.fi tuvasti lainvalmistelun virheistä. Korjaako nykyinen hallitus selvät virheet vai jäikö se odottamaan, että aika hoitaa?” Kon-Tiki Tours on yksityinen, suomalainen matkatoimisto, joka toteuttaa räätälöityjä ryhmämatkoja eri teemoilla ympäri maailmaa. Erikoisosaamistamme ovat luontoja lintumatkat, kulttuurija wellness-matkat, metsäja maatalouden erikoismatkat, opintoja incentive-matkat sekä fanimatkat erilaisiin urheilutapahtumiin suomalaisten asiantuntijaoppaiden johdolla. Räätälöimme ryhmämatkat vastuullisesti ja luotettavasti. Suomeen saapuvia ulkomaisia ryhmiä palvelevat Kon-Tiki Finland ja Liberty Finland. === Uusi perustettava yhtiö Photonics Center Oy palvelemaan yrityksiä ja tutkimusta Business Joensuu Oy:n hallitus teki 25.5.2021 päätöksen uuden Photonics Center Oy:n perustamisesta. Photonics Center -palvelukokonaisuus on yksi keskeinen osa Joensuun seudun elinkeinostrategian toteuttamista. Se tukee voimakkaasti kasvavan fotoniikka -alan yritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä uusien yritysten sijoittumista Joensuun seudulle. Photonics Center -palvelukokonaisuuden mahdollistavat seudun vahva tutkimusja koulutusosaaminen sekä kansainväliset verkostot. Palvelukokonaisuutta on rakennettu laajassa yhteistyöprojektissa, jossa siirrytään nyt seuraavaan vaiheeseen. Business Joensuu Oy:n hallitus teki 25.5.2021 päätöksen uuden Photonics Center Oy:n perustamisesta. Photonics Center -palvelukokonaisuus on yksi keskeinen osa Joensuun seudun elinkeinostrategian toteuttamista. Se tukee voimakkaasti kasvavan fotoniikka -alan yritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä uusien yritysten sijoittumista Joensuun seudulle. Photonics Center -palvelukokonaisuuden mahdollistavat seudun vahva tutkimusja koulutusosaaminen sekä kansainväliset verkostot. Palvelukokonaisuutta on rakennettu laajassa yhteistyöprojektissa, jossa siirrytään nyt seuraavaan vaiheeseen. Joensuussa toimiva Photonics Center auttaa yrityksiä lyhentämään tutkimusja tuotekehitysaikaa ja saamaan tuotteet nopeammin markkinoille. Photonics Center on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen fotoniikka-alan osaamisja palvelukeskus. Yritykset ja muut alan toimijat saavat yhdestä paikasta alan huipputoimijoiden palvelut ml. osaajat ja koulutuksen, yhteiskäyttöiset laitteet ja palvelut, sekä monipuoliset toimitilat. Photonics Center panostaa laitepalveluihin tarjoamalla mm. Suomessa ainutlaatuisen palvelun kameraja Lidar -moduulien aktiiviseen kohdistamiseen, kokoonpanoon ja testaukseen, joka mahdollistaa myös koetuotannon. Laitetarjontaa laajennetaan vaiheittain. Palvelutarjontaa tukevat Itä-Suomen yliopiston (UEF), Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian tutkimusympäristöt ja osaaminen. Tiloja otetaan käyttöön vaiheittain ja ne sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, fotoniikan instituutin vieressä. Tilat omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, joka toimii keskuksen yhteistyökumppanina. Photonics Center tarjoaa polun myös Joensuun seudun muihin tuotannollisiin toimitiloihin mahdollistaen laajamittaisen kansainvälisiä markkinoita palvelevan tuotantotoiminnan. Photonics Center Oy:n perustaminen on yksi konkreettinen askel kohti Joensuun seudun yhteistä visiota, jossa luodaan fotoniikka-alalle 1000 työpaikkaa ja 200 miljoonan euron liikevaihto. Yhteistyö seudun toimijoiden välillä fotoniikkakeskuksen rakentamisessa on ollut todella hedelmällistä ja se on nyt mahdollistanut siirtymisen seuraavaan vaiheeseen, toteaa toimitusjohtaja Harri Palviainen Business Joensuu Oy:stä. Perustettava Photonics Center Oy on keskuksen palvelukokonaisuutta markkinoiva, myyvä ja operoiva yritys, joka myös kehittää tavoitteellisesti fotoniikka -ekosysteemin toimintaa. Yhtiö on Business Joensuun 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Keskuksen yhteistyökumppaneina ja palvelun tarjoajina toimivat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Riveria. Yhteistyötä tehdään myös laajasti kansainvälisten TKI-organisaatioiden ja yritysten kanssa. Keskuksen yhteyteen käynnistetään toimintaa tukeva Photonics Center Co-operation Forum, jossa on mukana alan toimijoita seudulta ja maailmalta.Valmistelevaa Photonics Center JPC -projektia on rahoittanut Pohjois-Karjalan maakuntaliiitto. Palvelukokonaisuuden jatkokehityksessä on kansallisella tasolla mukana myös Työja elinkeinoministeriö Joensuun kaupungin kanssa tehdyn ekosysteemisopimuksen kautta.
20 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2021 Lehti 1-2/2018 Lehti 9-10/2018 Lehti 3/2018 Lehti 11/2018 Lehti 4 /2018 Lehti 12-13 /2018 Lehti 5 /2018 Lehti 14 /2018 Lehti 6-7 /2018 Lehti 15 /2018 Lehti 8 /2018 Tutustu historiallisiin numeroihin siellä on aivan ajankohtaisia ilmoituksia. Soittakaa numeroon 0465892070 tai numeroon 0465894733 niin saatte lisää tietoa ilmoituksista ja lehdistötiedotteista. A-Insinöörit käynnistää työpaikkojen ääniympäristön kehittämiseen tähtäävän monitieteisen tutkimushankkeen. Tarkoituksena on tunnistaa, mitkä tekijät estävät meluntorjuntaa sekä löytää uusia ratkaisuja melualtistusten vähentämiseen teollisuuden työpaikoilla. Kesäkuussa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään meluntorjunnan esteitä ja edellytyksiä teollisuusyrityksissä monitieteellisin menetelmin. A-Insinöörien luotsaaman tutkimuksen toteutuksessa on mukana Humanistisen ammattikorkeakoulun työyhteisöjen kehittämisen asiantuntijoita. Kaksivuotista projektia rahoittaa Työsuojelurahasto, ja siihen osallistuu neljä suomalaista teollisuusyritystä. – Miksi meillä on edelleen, kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta, melusta johtuvia ammattitauteja? Tavoitteenamme on tunnistaa syitä tähän ja löytää uusia, käytännössä toimivia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja, joilla vähennetään melualtistusta. Työpaikkojen meluntorjuntaa ei ole juuri tutkittu 2000-luvulla, joten hankkeelle on tilausta, teollisuusakustiikan erikoisasiantuntija Esa Nousiainen A-Insinööreistä kertoo. – Erityisesti meluntorjuntaan vaikuttavista työpaikan sosio-kulttuurisista tekijöistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin tarvitaan enemmän tietoa, lisää yliopettaja Anu Järvensivu Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Vaikka työntekijöiden altistuminen melulle on koneiden sekä tuotantoteknologioiden ja -prosessien kehittymisen myötä teollisuudessa vähentynyt, meluvammoja raportoidaan Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan edelleen vuosittain yli 300 pelkästään konepajateollisuuden ja rakennustyöntekijöiden joukossa. Ääniympäristö tukemaan työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Teollisuuden työpaikkojen ääniympäristöön liittyy meluntorjunnan lisäksi muitakin työhyvinvoinnin tarpeita, Esa Nousiainen muistuttaa. – Teollisuuslaitoksissakin on tarve tehdä keskittynyttä työtä, ja toisissa tilanteissa käydä keskustelua. Se, miten nämä asiat mahdollistetaan, vaikuttaa paljon työn psykologiseen ja fysiologiseen kuormittavuuteen. Lisäksi niin melu kuin meluntorjunta kuulosuojainten muodossa aiheuttaa tapaturmavaaraa, kun ei kuulla varoitusääniä tai muuta kommunikaatiota. Tutkimuksen aluksi selvitetään teollisuusyritysten meluntorjunnan nykytila, organisaatio ja toimivuus mm. teknisten kartoitusten sekä haastattelututkimusten avulla. Uusia torjuntakeinoja ja toimintamalleja on tarkoitus kehittää yhteistoiminnallisesti ja ottaa käyttöön useassa vaiheessa kahden vuoden kuluessa. Tutkimuksessa ovat mukana teollisuuden alan yritykset AGCO Power, Fiskars Group Iittalan lasitehdas, JTK Power sekä SSAB:n Raahen terästehdas. A-Insinöörit on ennakkoluuloton rakentamisen suunnitteluja konsulttitalo. Tehtävämme on auttaa asiakkaita onnistumaan kiinteistöja rakennushankkeissa. Lopputuloksen lisäksi meille on tärkeää tapa, jolla siihen päästään. Teemme asiat yhdessä ja paremmin, ja haastamme samalla koko alaa uudistumaan. Yli 800 hengen luova ja luotettu asiantuntijajoukko tekee töitä rakennuttamisen, rakennesuunnittelun ja infrarakentamisen hankkeissa 12 toimipisteessä Suomessa ja kansainvälisesti. 21-10-20-1-2 Tutkimushanke etsii uusia meluntorjunnan keinoja teollisuudessa