AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Teollisuudessa odotetaan uutta kasvua. Hallituksen leikkaukset ajavat kuitenkin jäseniä ahtaalle. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 12/2024 Nousuun päin? 6 Lakoilla vauhtia neuvotteluihin 24 Saha käyntiin yhdessä 36 Palkat puheena pohjoisessa 48 Strejk i nytt läge 53 Unions demand 10 per cent 54 VPK:laisen vinkit jouluun Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 1 2.12.2024 12.35 2.12.2024 12.35
Liitto tiedottaa: Luottamushenkilövalinnoista ilmoittaminen Luottamushenkilöiden asiointipalvelun kautta Anmälan om förtroendevalda genom E-tjänsten Du hittar E-tjänsten för förtroendevalda på Industrifackets webbsida www.teollisuusliitto.fi/sv på ”Förtroendvaldatjänsten”. Personliga nätbänkskoder eller mobilcertikat krävs för inloggning. Anmälan om tillträdande huvudförtroendeman, vice huvudförtroendeman, avdelningsförtroendeman, arbetarskyddsfullmäktige eller arbetarskyddsombud kan göras av en medlem i Industrifacket. Valet av förtroendemännen för perioden 1.1.2025–31.12.2026 med blanketten ”Nya förtroedevalda” trots att personen är omvald och fortsätter med sitt uppdrag. Om det sker förändringar under perioden kan man anmäla om dem med blanketten ”Personbyte eller komplettering av tidigare anmälda uppgifter”. Blanketten ska skrivas under elektroniskt med hjälp av Visma Sign av huvudförtrodemannen, vice huvudförtroendemannen och arbetsgivarens representant. Funktionärsanmälan för fackavdelningarna kan göras av en nuvarande, i Industrifackets register införd ordförande, vice ordförande eller sekreterare med förtroendeuppdrag i fackavdelningen. Funktionärsanmälan kräver inte elektronisk underskrift. Var speciellt noggrann med kontaktuppgifterna. Inbjudan till underskrift når inte fram om det finns fel i kontaktuppgifterna. Om ett misstag sker så ska man vara i kontakt med sekreteraren vid ditt regioncenter. Linkki palveluun löytyy sivulta www.teollisuusliitto.fi painikkeesta ”Luottamushenkilöiden asiointi” ja tunnistautumiseen tarvitset henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Ilmoituksen pääluottamusmiehestä, varapääluottamusmiehestä, työosaston luottamusmiehistä, työsuojeluvaltuutetuista ja työsuojeluasiamiehistä voi tehdä Teollisuusliiton jäsen. Luottamusmiehet kaudelle 1.1.2025–31.12.2026 ilmoitetaan lomakkeella ”Uudet luottamusmiesvalinnat”, vaikka sama henkilö jatkaisi tehtävässä. Mikäli kauden aikana tulee muutoksia, voi niistä ilmoittaa lomakkeella ”Henkilömuutos tai täydennys aiemmin ilmoitettuihin tietoihin”. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies sekä työnantajan edustaja allekirjoittavat lomakkeen sähköisesti VismaSign-palvelussa. Ammattiosaston toimihenkilöilmoituksen ja ilmoituksen jäsenrekisterikäyttäjistä voi tehdä ammattiosaston virallinen nimenkirjoittaja eli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri. Ammattiosaston toimihenkilöilmoitusta ei tarvitse allekirjoittaa sähköisesti. Ole erityisen tarkkana yhteystietojen kanssa. Allekirjoituskutsu ei mene perille, jos lomakkeella on virheellisiä tietoja. Virheen sattuessa ota yhteyttä oman toiminta-alueesi aluekeskuksen aluetoiminnan sihteeriin. https://asiointi.teollisuusliitto.fi/ https://asiointi.teollisuusliitto.fi/ Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 2 2.12.2024 12.35 2.12.2024 12.35
12/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA HARRASTAJA Matti Vuorinen kuuluu Kangasalan vapaapalokuntaan. Kymppi on se, mistä lähdetään. Alkaa olla mitta täynnä. EERO LEHTONEN Puheenjohtaja, Oulun Teollisuustyöväen ao. 56 sivu 36 JY RK I LU U KK O N EN VE SA RA N TA 54 10 PÄÄJUTTU Teollisuuden nousuun toivotaan tasaista rataa. ER IC LE RA IL LE Z KANNESSA 12 / 24 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 11.12.2024 24 TYÖPAIKALLA Junnikkalan sahalla Oulussa on koettu ja käsitelty uuden työpaikan lapsentaudit. Muutos jatkuu, kun koko perheyritys myydäänkin Stora Ensolle. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 3 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 3 4.12.2024 12.54 4.12.2024 12.54
4 Tekijä 12/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : ER IC LE RA IL LE Z 24 TYÖPAIKALLA Junnikkalan sahalla tunnetaan uuden työpaikan ilot ja haasteet 32 TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojeluvaltuutetulla oltava kohtuullinen toiminta-alue 34 VALTUUSTO Jäsenmaksu pysyy ennallaan vuonna 2025 36 TAPAHTUMA Raahen ajankohtaispäivillä vaadittiin reilua palkkaa 38 EDUNVALVONTA Paikallisen sopimisen muutokset voimaan vuodenvaihteessa 42 KOULUTUS Tietotekniikkaan oppia kaikentasoisille 45 MAAILMA Järjestäytyminen tuottaa sopua työmarkkinoilla 54 HARRASTAJA Vapaapalokuntalainen Matti Vuorinen 57 HISTORIA Vuonna 1937 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ OSTP Finland, Pietarsaari 08 LAKKO Lakoilla painetta 10 prosentin palkkatavoitteeseen 10 PÄÄJUTTU Asiantuntijat ennustavat teollisuuteen uutta kasvua 18 ILMIÖ Verovähennykset koskettavat jokaista palkansaajaa 20 KATSAUS Pienellä verojen säädöllä suuret hyödyt 53 PAY RISE Unions demand ten per cent AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA TU U KK A RA N TA LA JO H A N N ES TE RV O Seuraava numero ilmestyy 15.1.2025 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Tarvonen, Ekeri Oy Ab, Pedersöre Teollisuusliiton valtuusto kokoontui 25.–26.11. Helsingissä. 48 AVTALSRÖRELSEN Strejkstämning i Jakobstad och Pedersöre 50 FULLMÄKTIGE Fullmäktige står bakom kraven på löneförhöjningar 46 LYHYET LAKKO Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 4 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 4 4.12.2024 12.59 4.12.2024 12.59
12/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Irti sääntelytaloudesta T yömarkkinat ovat talouden osa samalla tavalla kuin muutkin markkinat. Siksi niiden pitää toimia samalla tavalla kuin muidenkin markkinoiden annetaan toimia. Perusteiltaan siten, että markkinat ovat paikka, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, minkä seurauksena tietylle tuotteelle tai palvelulle muodostuu hinta. Työntekijät myyvät työmarkkinoilla ensinnäkin osaamistaan, jota vastaan he haluavat saada palkkaa. Toiseksi he myyvät omaa aikaansa, jonka antamisesta työnantajan käyttöön he haluavat saada korvauksen. Työnantajat puolestaan haluavat saada palkkojen maksamista vastaan osaavaa työvoimaa ja sitoutuneita työntekijöitä tietyn tuotannon tai palvelun toteuttamiseksi, jotta liikevoitto tai muut toiminnalle asetetut tavoitteet kuten hyvä perusopetus tai terveydenhoito voidaan saavuttaa. Edellä kuvattu oppikirjamainen markkinoiden vapaa toiminta on Suomessa parhaillaan noudatettavan monetaristisen talousopin mukainen talousjärjestelmän kulmakivi. Tämän opin mukaan kaikenlainen sääntely ja markkinoiden vapaaseen toimintaan puuttuminen on pahasta. Siksi valtiovallan pitää talouspolitiikassaan pidättäytyä sääntelystä, ja sen sijaan edistää markkinoiden vapaata toimintaa ja siten luoda yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Siihen nähden on ristiriitaista, että maan hallitus on päättänyt, että vapaasti toimiva markkinatalous ei koske työmarkkinoita. Tämän rajanvedon se tekee asettamalla palkankorotuksille lainsäädäntöön sovittelujärjestelmän kautta kytkeytyvän katon. Näin menetellen hallitus ohjaa Suomea sääntelytalouden, tuon markkinatalouden vastakohdan ja oppikirjoissa mainitun vihollisen, piiriin. George Orwellin kirjoittamassa Eläinten vallankumouksessa jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Maan hallitukselle yritysten vapaudet puolestaan näyttävät olevan tärkeämmät ja suuremmat kuin työntekijöiden vapaudet. Ristiriita on ilmeinen paitsi vapaan talouden ihanteen myös demokratian ja työntekijöiden kansainvälisin sopimuksin määriteltyjen oikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna. Sisäisesti ristiriitaisista sekamalleista, kuten osittaisesta hintasääntelystä, on historiassa saatu huonoja kokemuksia. Ne ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa, mutta ennen niiden vääjäämätöntä loppua on ehtinyt tapahtua, vaikka tarkoittamatonta, usein peruuttamatonta ja vaikeasti korjattavaa vahinkoa. Parasta mitä maan hallitus voi nyt tehdä, on vetäytyä työmarkkinoilta, ja antaa niiden sekä niillä toimivien osapuolten neuvotella, sopia ja toimia vapaasti. Se on muuten myös Ruotsin malli, josta hallitus ja työnantajatkin ovat viime aikoina innostuneeseen sävyyn puhuneet. ? ”Parasta, mitä maan hallitus voi tehdä, on vetäytyä työmarkkinoilta.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus emmi.makinen@teollisuusliitto.fi ) Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 5 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 5 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
6 Tekijä 12/2024 HETKESSÄ Kuva Johannes Tervo 3.12.2024 kello 7.22 Stop! Lakkovahdit, varaluottamusmies Harri Kivelä ja pääluottamusmies Pertti Kirsilä, puhuttivat töihin pyrkinyttä työntekijää tehtaanportilla. OSTP Finland Oy Ab, Pietarsaari LAKKO Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 6 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 6 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
12/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 7 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 7 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
8 Tekijä 12/2024 LAKKO Työt seis palkkojen puolesta P utkituotevalmistaja Outokumpu Stainless Tubular Productsin eli OSTP:n tehtaan pääluottamusmies Pertti Kirsilä on saapunut jo aamuviiden aikoihin lakkoaamuna portille. Pietarsaaren seudulla olivat OSTP:n lisäksi Ekerin, Alfen Elkamon, AMADA Automation Europen ja Nordic Lightsin toimipaikat lakon piirissä lakkojen ensimmäisenä päivänä 3. joulukuuta. – Mikäs tässä seisoskellessa hyvän asian puolesta. Jos työehtosopimuksista putoaa tärkeitä elementtejä pois, niin olemme helisemässä. Siksi hallituksen työelämäheikennykset pitää saada estettyä työehtosopimuksella, Kirsilä sanoo. Tuotannossa työskentelee noin 180 työntekijää, ja liiton jäseniä heistä on yli 90 prosenttia. Tuotannon työntekijöiden järjestäytymisaste on firmassa perinteisesti ollut korkea – eikä nytkään aamuvuoroon ole ollut tulijoita kourallista enempää. Ei sillä, ettei työnantajapuolella olisi ollut yritystä. – Aika kova paineistus on ollut työnantajan suunnalta. Italialainen enemmistöomistaja on ollut pettynyt siihen, että me olemme etulinjassa ja lähestynyt kaikkia työntekijöitä viestillä, ja se sai ihmiset eilen vähän takajaloilleen, Kirsilä kertoo. Viestissä on pääluottamusmiehen mukaan viitattu muun muassa henkilökohtaiseen vastuuseen, yrityksen taloudelliseen tilanteeseen sekä työntekijöille maksettaviin bonuksiin. – Se kertoo ehkä enemmänkin siitä, että pääomistaja ei ihan tunne palkkarakennettamme. Ei kyse ole mistään bonuksista vaan normaalista palkanosasta, Kirsilä sanoo. OSTP Finlandin omistaa 51 prosentin osuudella italialainen Tubinox ja 49 prosentin vähemmistöosuudella Outokumpu. – Joillekin nuorille määräaikaisille työntekijöille painostus voi toimia. Saattaa jäädä sellainen tunne, että jatko firmassa on jotenkin kiinni siitä. Vaikka eihän se saa olla, varaluottamusmies Harri Kivelä sanoo. ”TYÖNTEKIJÖIDEN PAINOSTAMINEN ON KIELLETTYÄ” OSTP Finlandin työntekijöiden kokema painostus on käsitelty Teollisuusliiton keskuslakkotoimikunnassa, kertoo järjestöyksikön johtaja Vesa Aallosvirta. – Paheksumme tällaisia toimia. Kaikenlainen työntekijöiden painostaminen työtaistelutilanteessa on kiellettyä, Aallosvirta sanoo. – Tässä on puhtaasti kysymys työnantajan vastatoimesta, jopa pelottelusta. Viesteissä oli myös kysytty, ketkä aikovat tulla töihin lakkopäivänä. Aallosvirta muistuttaa, ettei työntekijän tarvitse itse ilmoittaa lakkoon osallistumisesta. Ammattiliiton tekemä ilmoitus riittää, eikä lakkoon osallistumisesta saa tulla mitään seuraamuksia työntekijöille. – Jos kokee painostusta työnantajan taholta, kannattaa ottaa yhteys liittoon. Kaikki tapaukset käsitellään ja katsotaan, mitä toimenpiteitä ne vaativat. ? Teollisuusliiton lakot pysäyttivät noin 33 000 työntekijän työt yli 400 työpaikalla. Lakkovahdissa toivottiin neuvotteluratkaisua, vaikka työnantajien paine oli kova ensimmäisestä aamusta alkaen. TEKSTI JOHANNES WARIS, ANTTI HYVÄRINEN JA TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA JOHANNES TERVO Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 8 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 8 4.12.2024 12.56 4.12.2024 12.56
12/2024 Tekijä 9 AJASSA Teollisuusliitto julisti kuusi päivän mittaista lakkoa teknologiateollisuuteen. Työehtosopimusneuvotteluja vauhdittavat lakot järjestettiin 3.–4. ja 9.–12. joulukuuta. Työtaistelun piirissä oli yhteensä noin 33 000 työntekijää yli 400 työpaikalla. Palkankorotustavoite on 10 prosenttia + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tarkempia tietoja työtaistelutoimista: www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu SAK:n Voitolla työhön -kampanja ja seuranta työehtosopimuskierroksesta www.sak.fi/voitollatyöhön OSTP Finland Oy Ab, Pietarsaari Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa 10 prosentin palkankorotusta. Tavoite on asetettu kahdelle vuodelle niin, että ensimmäisen vuoden palkankorotustavoite on 6 prosenttia, vähintään 150 euron korotus kuukausipalkkaan. Toisen vuoden tavoite on 4 prosenttia, vähintään 100 euron palkankorotus. Teollisuusliiton teknologiasektori avasi neuvottelukierroksen työehdoista syyskuussa. Kemian sektorin pääalat seurasivat perässä lokakuussa. Muut ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tulevan talven ja kevään aikana. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi SAK:n liittojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa 13. marraskuuta, että viime vuosien hintojen nousu on aiheuttanut työntekijöille ostovoimakuopan, joka nyt on täytettävä. – Olemme yhdessä pohtineet, millä tätä ostovoimakuoppaa saisimme kurottua kiinni ja siksi olemme päätyneet tällaiseen palkankorotustavoitteeseen, Aalto sanoi. Palkkatavoitteiden esittäminen jo ennen kuin tekstikysymyksistä on työehtosopimusneuvotteluissa saatu neuvoteltua poikkeaa totutusta neuvottelujärjestyksestä. Teknologiateollisuuden sopimus umpeutui marraskuun lopussa. Aallon mukaan tavoitteen kertominen julkisesti oli luontevaa. – Olemme päätyneet ratkaisuun, että avoimesti kerromme nyt, millaisia palkankorotustavoitteita meillä on ja samalla myös jäsenemme tietävät, millaisia tavoitteita meillä kaiken kaikkiaan on. OSTP:n Pietarsaaren tehtaan pääluottamusmies Pertti Kirsilä Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 9 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 9 4.12.2024 12.01 4.12.2024 12.01
12/2024 Tekijä 11 AJASSA >> Nousun odotusta ja leikkausten pelkoa Vuosi 2024 on ollut Suomen teollisuudessa odottava. Kasvukausi ei käynnistynyt odotetusti, mutta toisaalta työllisyydessäkään ei tapahtunut dramaattista laskua. Maan hallituksen leikkauspolitiikka on kuitenkin ajanut monet ihmiset ahtaalle. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 11 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 11 4.12.2024 12.57 4.12.2024 12.57
12 Tekijä 12/2024 PÄÄJUTTU Normaalitilanteessa Suomi kyllä pärjää. V uosi 2024 on ollut Suomen teollisuudessa odottava, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. – Teollisuuden työllisyydessä ei ole tapahtunut valtavan dramaattista. Viime sydäntalvi oli kaikkein huonoin aika. Maaliskuun jälkeen työllisyys alkoi parantua ja syksymmällä taas heikentyä, Anttila kertoo. Rakennusteollisuuden erittäin heikko tilanne ja kotimaisen kysynnän vähyys ovat painaneet työllisyyslukuja alas, mutta teollisuudessa tilanne on ollut rauhallisempi. Syksyllä 2024 teollisuudessa oli työllisiä enemmän kuin esimerkiksi alkuvuonna 2022. Lokakuussa 2024 työmarkkinoiden käytössä olevien Teollisuusliiton jäsenten työttömyysaste oli 6,8 prosenttia. – Tunnelma on odottavan myönteinen. Signaaleja paremmasta on nähtävissä, Anttila sanoo. Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kertoo, että viime vuodenvaihteen heikot taloudelliset ajat osattiin ennustaa, mutta seuraavaa kasvun käännettä on odoteltu jo tovi. – Odotettiin, että alkuvuoden aikana hiihtolomien jälkeen olisi jo selkeää paranemista talouden ja teollisuuden tilanteessa. Käänne on ollut paljon nihkeämpää kuin oletettiin, Eklund sanoo. Korkeat korot ovat vähentäneet rakentamista ja muita investointeja, mikä näkyy Suomen teollisuudessa, jossa tuotetaan merkittävä osa investointitavaroita. – Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous ja teollisuus ovat erittäin herkkiä korkojen nousulle, Eklund sanoo. VAROVAISUUTTA ILMASSA Nyt korot ovat jo laskusuunnassa, mutta investoijat ovat vielä varovaisia. Tärkeän vientimaan Saksan ongelmat ja Venäjän kaupan sulkeutuminen heijastuvat myös Suomeen. – Venäjän kaupan loppuminen vaikuttaa isommalta kolaukselta kuin ensi alkuun näytti, Eklund sanoo. Viime vuosina hinnat ovat nousseet kovaa tahtia, joten kotitalouksien ostovoima on ollut koetuksella. Tämä on näkynyt myös palvelujen kulutuksessa ja tavaroiden hankinnoissa. – Kotitalouksien ostovoima ei ole kovin kummoinen. Mahdollisuus kuluttaa on rajallinen, Anttila sanoo. Osansa on tehnyt myös Orpon-Purran hallitus, joka on säätänyt lakeja, jotka tekevät ihmisten arjesta epävarmempaa. Tästä ovat esimerkkeinä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset ja muutosturvan heikennykset. – Orpon-Purran hallituksen työvoimapolitiikka ei ole ollut aktiivista eli konkreettisia toimia työllisyyden paranemiseksi. Sen sijaan heikennysten ja leikkausten avulla on haettu laskennallisia työllisyysvaikutuksia, Anttila sanoo. Paikallista sopimista laajentava lainsäädäntö on tulossa voimaan vuoden 2025 alusta. Työntekijäpuolella on arvioitu, että lakimuutokset ovat uhka työehtosopimusten yleissitovuudelle. – Ostovoima ei todellakaan parane, jos palkkataso hinnoiteltaisiin nykyisessä eduskunnassa. Se on rujo kuva, Anttila sanoo. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 12 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 12 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
AJASSA >> Ihmisiä auttavat järjestöt säästökuurille Maan hallituksen leikkauslinja tuntuu yhdistyskentällä. Sosiaalija terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas kertoo, että vuosi 2024 on ollut vaikea. Palveluja tuottavien järjestöjen tilanne on tiukka, sillä palveluja ostavat hyvinvointialueet ovat säästökuurilla. – Vaikka tarve ei ole vähentynyt tilastollisesti, ostot ovat vähentyneet merkittävästi, Kiukas sanoo. Perinteisten yleishyödyllisten yhdistysten rahoitus on tänä vuonna ollut ennätystasolla, mutta kolmen seuraavan vuoden aikana valtio leikkaa järjestöjen avustuksista 130 miljoonaa euroa, eli kolmanneksen. – Tulevaisuuskuva on äärimmäisen epäselvä ja synkkä. Monet järjestöt ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja. KAKSINKERTAINEN LEIKKAUS Sote-järjestöt tekevät muun muassa mielenterveystyötä, nuorisotyötä ja tukevat eri elämäntilanteissa olevia ja heidän läheisiään. Tukea tarvitsevien tilanne mutkistuu kaksinkertaisesti, kun hallitus leikkaa sosiaaliturvaa ja -palveluja tarvitsevilta ihmisiltä sekä heitä tukevilta järjestöiltä. Järjestöt ovat etukäteen tuoneet ilmi, ettei leikkausten yhteisvaikutuksia ole arvioitu. Edessä on hyppäys tuntemattomaan. – Hallituksen yhteiskuntapolitiikka leikkaa massiivisesti sosiaaliturvaa ja korottaa sairastamisen kustannuksia. Järjestöillä on ollut vähän hyvää sanottavaa hallituksen politiikasta. Leikkaukset toteutetaan kolmen vuoden aikana. Vuonna 2025 avustuksia leikataan 80 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavana vuonna molempina 25 miljoonaa lisää. – Meidän alamme tilanteesta on keskusteltu vähemmän kuin kulttuurileikkauksista tai liikuntaleikkauksista, vaikka meillä leikkaukset ovat isompia, Kiukas sanoo. YHDISTYSTEN LUVATTU MAA? Järjestöt ovat täydentäneet julkisia palveluja, joita on viime vuosikymmeninä kavennettu. – Jos kolmannes järjestötoiminnasta katoaa, se ei voi olla lisäämättä julkisen palvelujärjestelmän menoja. Järjestöjen rooli on merkittävämpi tänään kuin 20 vuotta sitten. Suomea on kuvailtu yhdistysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2023 Suomessa toimi lähes 11 000 sote-alan järjestöä, joilla oli noin 1,3 miljoonaa jäsentä, puoli miljoonaa vapaaehtoista ja noin 50 000 työntekijää. Kiukas arvioi, että vaikka leikkaukset tekevät loven suomalaiseen järjestökenttään, on yhdistys jatkossakin toimiva tapa toimia paremman yhteiskunnan puolesta. – Järjestön perustaminen on edelleen suomalainen tapa vastata ongelmiin. 12/2024 Tekijä 13 KOHTAAVATKO TYÖT JA TEKIJÄT? Edellisen paremman suhdanteen aikaan puhuttiin paljon teollisuuden työvoimapulasta. – Useamman vuoden työvoimapula ei heijastunut siihen, että työnantajat olisivat alkaneet nostaa palkkoja. Markkinatalous ei toiminut siinä, Eklund sanoo. Viime aikoina on ollut myös näkyvissä, etteivät muutosneuvottelut ole koskeneet ensisijaisesti työntekijöitä. – Takavuosina irtisanottiin työntekijöitä, nyt kohteena ovat toimihenkilöt. Se kertoo osaltaan, että duunariväki on laitettu tuotannossa vähiin, Eklund sanoo. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat teollisuutta ja teollisuuden töitä. Uudenlaiselle osaamiselle on tarvetta, mutta kouluttautumisen mahdollisuuksia on heikennetty leikkaamalla toisen asteen koulutuksesta ja lopettamalla aikuiskoulutustuki. – Talouskasvunkin kannalta olisi hyvä, että ihmiset hakeutuisivat aloille, jossa tarvitaan työvoimaa, Eklund sanoo. PALVELUJEN ROOLI ON KASVANUT Teollisen tavaratuotannon merkitys on muuttunut kansantaloudessa. – Tavarantuotanto ei enää kannattele samalla lailla kansantaloutta ja käynnistä korkeasuhdanteita, Eklund sanoo. Palvelujen rooli on kasvanut, kun erilaisten suoratoistoja ohjelmistopalvelujen kulutus on noussut. – Maailmalla talouskasvu ei painotu teollisuuteen, vaan monenlaisiin palveluihin, Eklund sanoo. Osa yrityksistä on saanut liitettyä tuotteisiin erilaiset ylläpitoja huoltopalvelut, mutta parantamisen varaa on. – Palvelujen ongelmat haittaavat kansantalouden kehitystä, vaikka teollisuus ja tavaratuotanto pärjäisivät hyvin, Eklund sanoo. Suomen teollisuuden näkymä on positiivinen, kun suhdanne kääntyy taas ylöspäin. – Suomen teollisuus pystyy tuottamaan enemmän, kun raha liikkuu maailmalla. Normaalitilanteessa Suomi kyllä pärjää, Eklund sanoo. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 13 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 13 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
PÄÄJUTTU lakiesityksiin, että lakimuutokset tulevat liian nopeasti. Kiireellä tehdyt lakimuutokset ovat sattuneet aikaan, jolloin monilla A-kassan aloilla on korkea työttömyys. Erityisesti rakennusalan ahdinko on työllistänyt kassaa. A-kassa aloitti henkilöstönsä koulutukset ajoissa, mutta kaikkiin vastaan tuleviin tulkintatilanteisiin ei ole mahdollista valmistautua. Päivärahan hakijoiden tilanteet ovat yksilöllisiä. – On pohdittu, mitä voi tulla vastaan, mutta silti todellisuus yllättää aina. Kassana haluamme tulkita lakia jäsenen etu edellä. KASSAN JÄSENYYS KANNATTAA Kassan jäsenten antama palaute on ollut isolta osin ymmärtäväistä. Leikkauksista on keskusteltu paljon julkisuudessa, joten on tullut selväksi, mistä leikkaukset johtuvat. A-kassa on viestinyt jäsenilleen muun muassa tekstiviesteillä, uutiskirjeillä ja verkkosivun kautta. – Ihmiset ovat ymmärtäneet, että nämä eivät ole meidän tekemiämme päätöksiä, vaan toimeenpanemme maan hallituksen linjauksia. Teollisuusliitto vakuuttaa jäsenensä työttömyyden varalta A-kassassa. Kassan jäsenyys siis sisältyy liiton jäsenmaksuun. Hallituksen tekemät leikkaukset vaikuttavat eniten ihmisiin, joiden työttömyys pitkittyy. Alle kahden kuukauden työttömyysjaksoissa leikkaukset ovat maltillisempia. – Vaikka leikkauksia on tullut, liiton ja kassan jäsenyys kannattaa edelleen, Tikka sanoo. Työttömyysturvaan rajut leikkaukset Maan hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa lukuisin tavoin vuonna 2024. – Vuosi on ollut kassan jäsenten ja kassan kannalta vaikea, kertoo Avoimen työttömyyskassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka. Vuoden alussa sekä huhtikuussa, elokuussa ja syyskuussa on tullut voimaan lakimuutoksia, jotka ovat muun muassa pidentäneet työttömyyden alun omavastuuaikaa, poistaneet päivärahan lapsikorotukset, poistaneet vuorottelukorvauksen ja leikanneet ansiopäivärahan tasoa. Leikkaukset näkyvät jo maksetuissa etuusmäärissä, mutta ansiopäivärahan porrastuksen vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä. Ennen syyskuuta työttömäksi tai lomautetuksi jääneet ovat vielä vanhojen sääntöjen piirissä. Nykyisin työttömyyspäiväraha leikkaantuu kahden kuukauden työttömyyden tai lomautuksen jälkeen 20 prosenttia, kahdeksan kuukauden jälkeen leikkaus kasvaa 25 prosenttiin. – Kun porrastukset tulevat voimaan täysimääräisesti, on odotettavissa, että monen ahdinko syvenee. Hallitus myös pidensi ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseen vaadittavaa työssäoloehtoa kuudesta kuukaudesta kokonaiseen vuoteen. Työssäoloehdon pidentäminen vähentää valtiovarainministeriön arvion mukaan ansiopäivärahan saajien määrää noin 17 prosenttia. – Lukema on järkyttävä, Tikka toteaa. KIIREELLÄ MUTKIKKAITA MUUTOKSIA Massiivisten muutosten teko yhden kalenterivuoden aikana on johtanut päivärahahakemusten käsittelyaikojen pitenemiseen. Siirtymäaikana kassojen on pitänyt tehdä päätöksiä sekä vanhan että uuden lainsäädännön perusteella. – Lakimuutosten toimeenpano on mutkikasta. Kassat ovat kommentoineet 14 Tekijä 12/2024 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 14 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 14 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
AJASSA >> Työperäisen hyväksikäytön torjunnassa riittää tehtävää Vuonna 2024 Teollisuusliitossa aloitti toimintansa uusi ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikkö. – Pyrimme kehittämään omaa organisaatiotamme, että olisimme vastaanottavaisia ja saisimme ulkomaalaistaustaisia mukaan toimintaan, kertoo uuden yksikön päällikkö Riikka Vasama. Yksikön keskeinen työkalu on Teollisuusliiton Hermes -sovellus, joka tarjoaa ajantasaista tietoa työelämästä ja Suomessa asumisesta. Yhdeksällä kielellä palvelevassa sovelluksessa on nyt viiden teollisuusliittolaisen alan työehdot. Vasama kertoo, että vuonna 2025 sovellukseen tulee seitsemän uutta sopimusalaa, viisi kemian sektorilta ja kaksi puutuotesektorilta. – Sovellus on tarkoitettu avuksi ihan kaikille, Vasama sanoo. Teollisuusliitto tekee työtä työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja esimerkiksi kausityön työehtojen parantamiseksi. Erilaisten ongelmien korjaaminen vaatii, että ongelmat tunnistetaan ja tunnustetaan. – Yhteiskunnassa puhutaan paljon työperäisestä hyväksikäytöstä. Se on nyt tunnustettu ilmiö. KOLMEN KUUKAUDEN SÄÄNTÖ ON RISKI Maan hallitus on muuttamassa ulkomaalaislakia siten, että jatkossa EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman on työttömäksi jäätyään löydettävä uusi työpaikka kolmen kuukauden kuluessa. Jos työntekijä ei työllisty määräajassa, hän menettää oleskelulupansa. Erityisasiantuntijoille aikaraja olisi kuusi kuukautta. Hallitus haluaa lakimuutokset voimaan huhtikuussa 2025. – Suomi kilpailee ahkerista ja osaavista työntekijöistä monen muun maan kanssa. En ole ihan varma, ymmärretäänkö kaikkialla, millainen riski tällaisella politiikalla otetaan, Vasama sanoo. 12/2024 Tekijä 15 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 15 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 15 4.12.2024 11.22 4.12.2024 11.22
AJASSA 12/2024 Tekijä 17 ”Seuraavat pari vuotta näyttävät paremmilta” Suomi kilpailee ahkerista ja osaavista työntekijöistä monen muun maan kanssa. Oikeistohallitus on kantanut huolta Suomen maakuvasta muun muassa arvostelemalla ja rajoittamalla poliittisia lakkoja. Maakuvaa punnitaan myös silloin, kun ulkomaalainen työntekijä harkitsee, minne päin maailmaa suuntaa. – Kiristykset aiheuttavat sen, että ihmiset kokevat, etteivät ole tervetulleita ja valitsevat vastaanottavaisemman maan. Lakimuutos tekee ulkomaalaisista työntekijöistä entistä alttiimpia hyväksikäytölle. Kolme kuukautta on kenelle tahansa lyhyt aika löytää uusi työ, mutta haaste on moninkertainen, jos työmarkkinoiden ja työelämän käytännöt eivät ole tuttuja. – Jos työsuhde päättyy, on vaara, että tukalassa tilanteessa joutuu ottamaan vastaan työtarjouksen, joka ei ole mistään kotoisin. Maan hallitus haluaa myös laajentaa paikallista sopimista tavalla, joka työntekijäpuolen tulkinnan mukaan kasvattaa työnantajien valtaa suhteessa työntekijöihin. Jos sopiminen ei ole tasapainossa, työntekijät saattavat tehdä itselleen epäedullisia sopimuksia. Ulkomaalaisille työntekijöille tilanne on hankala, jos heillä ei ole tietoa suomalaisesta työelämästä. – Jos vain toinen tuntee yksityiskohdat, sopiminen keikahtanut epätasapainoon. Se on suuri huolenaihe. Vasama korostaa, ettei kyse ole ainoastaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asemasta, vaan työehtojen polkeminen vaikuttaa pidemmän päälle kaikkiin työntekijöihin. HALLITUSOHJELMASSA MYÖS HYVÄÄ Maan hallituksen ohjelmassa on myös hyviä linjauksia, jotka ovat olleet vielä taka-alalla vaalikauden alussa. Hallitusohjelmassa linjataan muun muassa kiskontalainsäädännön muuttamisesta. Jos suunnitelmat toteutuvat, jatkossa työelämässä tapahtuvan kiskonnan ei enää tarvitse täyttää syrjinnän piirteitä ja rangaistukset ovat nykyistä kovempia. – Hallitusohjelmassa on hyviäkin ehdotuksia, jotka ansaitsevat tulla mainituksi, Vasama sanoo. Hallituskauden aikana on laadittu myös työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma. Seuraavaksi odotetaan, että linjaukset ja ohjelmat laitetaan toteen. ? – Toistaiseksi kasvun käynnistyminen perustuu odotuksiin ja ennusteisiin. Alamäki on loppunut, mutta ei ole päästy kiinni talouden kasvuun, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Korkeat korot ovat painaneet investointeja alas Suomessa ja maailmalla. Heikko ostovoima puolestaan on leikannut kotimaista kysyntää, joten seuraavaa noususuhdannetta odotetaan innolla. Rakentamisen aallonpohja ja hiljaiset asuntomarkkinat ovat pikkuhiljaa piristymässä korkojen laskun ansiosta. Kostiainen arvioi, että ensin elpyy korjausrakentaminen ja seuraavaksi uusrakentaminen. – Asuntokaupat ovat pikkusen piristyneet kesästä lähtien. Jos talouskasvu lähtee liikkeelle vuodenvaihteessa, vaikutukset näkyvät ihmisten elämässä viiveellä. – Yleensä menee puoli vuotta, että työllisyys seuraa perässä. Viime vuosina kiihtynyt työperäinen maahanmuutto luo uudenlaista tulevaisuuskuvaa Suomeen. Toivoa sopii, että tilastokeskuksen viimeisin väestöennuste toteutuu. – Jos työikäinen väestö kasvaa, tuo se kasvudynamiikkaa koko talouteen. KILPAILUKYKY KUNNOSSA Suomessa voidaan odottaa seuraavaa kasvukautta rauhallisin mielin. – Olemme eurooppalaisessa vertailussa hyvässä asemassa kilpailukyvyn kannalta. Suomalaiset yritykset ovat investoineet tulevaisuuteen, mutta parantamisen varaa on. – Periaatteessa tutkimusja kehitysinvestoinnit ovat hyvällä tasolla, mutta 15 vuoden takaisista tasoista on jääty jälkeen. – Näkemykseni mukaan olisi varaa kasvattaa tuotannollisia ja kehittämisinvestointeja, joilla pyrittäisiin luomaan kasvupotentiaalia jatkoa ajatellen. On mahdollista, että aiemmin tehdyt investoinnit alkavat purra suhdanteen taas parantuessa. – Näyttää, että pk-yritykset ovat panostaneet, mutta se ei ole vielä näkynyt tuottavuuskehityksessä. Maailmalla on monta epävarmuutta sotineen ja vallanvaihtoineen, mutta ekonomistin silmin tulevat vuodet näyttävä lupaavilta. – Seuraavat pari vuotta näyttävät paremmilta kuin edelliset pari vuotta. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 17 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 17 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
18 Tekijä 12/2024 Lä hd e: Ve ro ha lli nt o Määrä, mrd € 4,5 4,6 4,6 4,7 4,8 5,2 PALKANSAAJIEN TULONHANKKIMISKULUT YHTEENSÄ 6 5 4 3 2 1 2017 2018 2019 2020 2022 2021 Saajien määrä, palkansaajat, milj. 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,1 Tulonhankkimiskuluilla vähennetään verotettavaa tuloa VEROVÄHENNYKSET Joka vuosi jokainen palkansaaja saa verotuksessa pienen hyvityksen. Jos saa palkkatuloja, verottaja tekee automaattisesti 750 euron palkkatulojen hankkimiseen liittyvän verovähennyksen. Eli tällä summalla verottaja pienentää palkansaajan verotettavaa ansiotuloa ja näin myös maksettujen verojen määrä pienenee. Palkansaajalla voi olla kuitenkin tulonhankkimiskuluja enemmän kuin verottajan kaavamainen euromäärä. Jos menoja on enemmän, ne ilmoitetaan veroilmoituksessa. Mistä kuluista voi saada suuremman vähennyksen? Vähennyksiä voi saada työhön keskeisesti liittyvistä menoista, ei tavanomaisista elantomenoista. Tulonhankkimismenoiksi voidaan katsoa esimerkiksi työkalujen, tietokoneen ja tietoliikenneyhteyksien hankintaan liittyviä menoja, tiettyjen erityisalojen kuluja, opiskeluja koulutusmenoja. Verovähennyksen voi saada myös työhuoneesta ja työasunnosta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ovat tulonhankkimisesta aiheutuneita kuluja ja myös ne vähentävät verotettavaa tuloa. Nämä kulut verottaja vähentää aina erikseen. Eikä näiden kulujen määrä ole sidoksissa tulonhankkimisvähennyksen määrään. Yleensä verottaja saa tiedon maksetuista jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista suoraan liitoilta ja työttömyyskassoilta. Jos maksut hoitaa itse, on syytä vähintään katsoa, että ne on merkitty veroilmoitukseen. Jos näin ei ole, ne pitää kirjata ilmoitukseen. Myös työmatkakuluja voi vähentää verotuksessa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on kuitenkin päättänyt kiristää palkansaajan verotusta siten, että matkakustannusten omavastuunosuutta nostettiin. Vuoden 2024 verotuksessa voi vähentää vain sen osan, joka ylittää 900 euroa. Aiemmin omavastuu osuus oli 750 euroa. Hallitus myös laski vähennysten enimmäismäärää. Vähennysten enimmäismäärä on nyt 7 000 euroa, kun se aiemmin oli 1 400 euroa suurempi. Vähennyskelpoisia menoja on pitkä lista ja niihin liittyy erilaisia ehtoja. Nämä kannattaa tarkistaa verottajalta. Esimerkiksi työhön liittyvät suojavaatteiden hankkimismenot ja niiden pesemiskulut ovat vähennyskelpoisia, jos vaatteet hankkii itse ja työ on vaatetusta kuluttavaa tai erityisen likaista. ? Vähennyksiä yli viidellä miljardilla eurolla Verohallinnon tilastojen mukaan ansiotuloista tehtävät luonnolliset vähennykset eli tulonhankkimiskulut olivat yhteensä yli 5 miljardia euroa vuoden 2022 verotuksessa. Hyväksytyt tulonhankkimismenot vähensivät kolmen miljoonan palkansaajan verotettavan ansiotulon määrää. Eniten vähennystä eli noin 1,8 miljardia euroa kertyi tulonhankkimisvähennyksestä. Se on 750 euron vähennys, jonka verottaja tekee automaattisesti kaikille palkansaajille. Vuonna 2022 Verohallinto hyväksyi todellisiin kustannuksiin perustuvia tulonhankkimismenoja vähennettäväksi noin 830 miljoonalla eurolla. ILMIÖ TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Metsureilla oikeus moottorisahavähennykseen Erityisaloilla, kuten metsäalalla työskentelevillä on mahdollista saada verovähennyksiä, jotka eivät koske muilla aloilla työskenteleviä. Esimerkiksi metsäalalla ja erityisesti metsätöissä työskentelevillä on mahdollista saada useita erilaisia vähennyksiä. Metsurilla on mahdollista saada verovähennystä moottoritai raivaussahan käytöstä. Lisäksi hän voi saada vähennystä puun ajossa käytetyistä ajovälineistä. Metsuri voi saada myös erillistä metsurivähennystä. Myös metsäja uittotöissä tarvittavien työturvallisuusvälineiden hankintaja kunnossapitomenot ovat työntekijälle vähennyskelpoisia, mikäli työnantaja ei näitä välineitä korvaa. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 18 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 18 4.12.2024 13.08 4.12.2024 13.08
turva.fi/turvaan Turva on jälleen tutkitusti asiakaspalvelun ykkönen. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön. Parasta palvelua jänniin paikkoihin Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 19 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 19 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 21 AJASSA >> P ääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on säästömoodissa. Hallitus on päättänyt taittaa julkisen talouden velkasuhteen hallituskauden loppuun mennessä leikkaamalla menoja yli 5 miljardilla eurolla. Sen sijaan verotusta se lisää vain noin 1,5 miljardilla eurolla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esitti vastikään, että Suomen on jatkettava julkisen talouden tasapainottamista. Menoleikkausten lisäksi toimintapakkiin on kuuluttava veronkiristyksiä. Tekijä kysyi verotusta tuntevilta asiantuntijoilta, olisiko hallitus voinut painottaa toimiaan toisin. Kyllä, vastasivat asiantuntijat. He löysivät verotuksesta kohteita, joita kiristämällä valtiolle kertyisi verotuloja useampi miljardi euroa. Suomessa veroja kerätään eniten kulutusveroina, kuten arvonlisäveroina, ja kotitalouksien tuloveroina, kuten ansioja pääomatuloveroina. Molemmat luokat tuovat kokonaisverokertymästä noin kolmanneksen. Yhteisöjen eli osakeyhtiöiden ja osuuskuntien yhteisöverojen tai omaisuuden verojen osuudet kokonaisverotuloista jäävät alle 10 prosenttiin. HAITTAVEROT SIDOTTAVA INDEKSIIN Uuden talousajattelun keskuksen UTAK:n toiminnanjohtajan Lauri Holapan mielestä hallituksen kiristystoimet ovat nykyisessä talouden laskusuhdanteessa haitallisia. Holappa muistuttaa, että säästöjen ja veromuutosten painotukset ovat poliittinen arvoHallitus leikkaa menoja, mutta kiristää verotusta niukalti. Asiantuntijoiden mielestä painotusta olisi voinut tehdä toisinkin. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Mistä lisää verovirtaa? valinta. Tehdyt toimet ja painotukset vaikuttavat eritavoin yhteiskuntaan ja politiikkaan. – Taloustieteellistä näyttöä on, että etenkin matalasuhdanteessa tehdyillä leikkaustoimilla on suuret kerroinvaikutukset. Holapan mielestä verotuksen painottaminen julkisen talouden tasapainotustoimissa olisi järkevämpää. Yksi verotoimi voisi olla haittaverojen sitominen indekseihin. Haittaveroja ovat muun muassa monet valmisteverot, joita maksetaan ihmisten terveyteen ja ympäristöön haitallisesti vaikuttavien tuotteiden valmistuksesta. Haittaverojen indeksisointi tarkoittaa, että vero määräytyisi tuotteen hinnan mukaan, ei haitallisen aineen määrän mukaan. – Kokonaisveroasteemme on laskenut viime vuosina keskeisiltä osin haittaverojen tuottojen laskun vuoksi. Koska haittaveroja ei ole indeksoitu, siitä seuraa, että hintojen noustessa verojen määrä ei muutu. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valmisteverojen ja myös ajoneuvoveron indeksoinnit toisivat verotuloja 0,5–0,8 miljardia euroa. VM:n arviossa ei ole mukana tupakkaveroa. Holappa ei sulkisi pois myöskään ansiotuloverotukseen tehtäviä muutoksia. – Tämä ei tietenkään ole suosittu mielipide, Holappa muotoilee. – Verojärjestelmämme ainoa voimakkaasti progressiivinen osa on palkkatuloista maksettavassa verotuksessa. Jos hallitukset toisensa Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 21 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 21 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
22 Tekijä 12/2024 jälkeen ottavat linjan, että näitä veroja ei voida muuttaa, johtaa se siihen, että progressiivisuus heikentyy verojärjestelmässämme. Verojen progressiivisuus eli verojen nousu tulojen kasvaessa vaikuttaa muun muassa siihen, miten oikeudenmukaisena verotusta pidetään. OSINKOVEROHUOJENNUSTA ON KAVENNETTAVA Verotuksen oikeudenmukaisuuden kysymys on noussut esille myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksen yhteydessä. Suomalainen osinkoverojärjestelmä on erityisesti vauraiden yritysten omistajille huomattavan kevyt. Järjestelmää kritisoivat niin kaikki Tekijän haastattelemat asiantuntijat kuin useat kansainväliset talouden arviointiryhmät. maksuveronsa, mutta pankit ovat ainoita, joita nämä verot eivät koske. Sen sijaan kaikissa muissa pohjoismaissa pankeilla on oma pankkiveronsa. Myös Finér sitoisi haittaverot indekseihin. Lisäksi hän korottaisi muun muassa kaivosrojaltiveroa ja peruuttaisi jo sovittuja veronalennuksia. Finérin mielestä valtiolla olisi mahdollista saada verotuloja tekemällä pieniä muutoksia yksittäisissä ongelmakohdissa. Suuri veroremontti ei ole tarpeen. – Näyttää siltä, että veromuutokset syntyvät hiljalleen yksittäisten poliittisten neuvotteluiden tuloksena. Mielestäni näin voidaan myös edetä, sillä perusasiat ovat kunnossa. Korjaamalla yksittäisiä ongelmakohtia päästään jo pitkälle. YRITYKSET JA VARAKKAAT MUKAAN TALKOISIIN Myös toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mielestä verotusta muuttamalla valtio voisi saada merkittävästi lisää tuloja. Keväällä Lainà laski VM:n ennusteeseen nojaten, että kokonaisveroaste eli verot suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskemassa 2,5 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana. Se tarkoittaa yli 8 miljardin euron verovajetta vuonna 2027 verrattuna vuoteen 2022. Hallituksen verotoimien, sekä VM:n ennustemuutosten seurauksena arvio verovajeesta on pienentynyt. Nyt VM:n ennusteessa se on noin 4 miljardia vuonna 2027. Keväällä Lainà esitteli pitkän listan verotoimia, joista tuloja olisi saatavissa. Hallitus on joitakin Lainàn listan toimista toteuttanut, mutta valtaosa on tekemättä. Työn verotuksen kiristäminen ei Lainàn mukaan kuulu verotoimilistalle edelleenkään. Samoin hallituksen arvonlisäverotuksen kiristykset Lainà olisi jättänyt tekemättä. ALV:n kiristyksiä Lainà pitää eriarvoistavina. Sen sijaan yritysten ja varakkaiden ihmisten taakanjakoa hän lisäisi. – Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poisto. Tämä varakkaille ihmisille annettu etu lähentelee kohta miljardia euroa, Lainà sanoo. Merkittävä verotulojen tuoja olisi yhteisöverojen nosto. Nyt yrityksiä verotetaan 20 prosentin verokannalla ja sitä Lainà korottaisi parilla prosenttiyksiköllä. – Kansainvälisesti yritysten verosuunnittelua on onnistuttu kitkemään ja kansainvälistä verokilpailua rajoitettua muun muassa OECD:n minimiyhteisöverolla. Suomen verokannan nosto tarkoittaisi vasta siirtymistä muiden Pohjoismaiden tasolle. Lainàn listalle kuuluu myös maakuntavero, jota sote-alueille on ehdotettu, mutta josta hallitus ei innostu. Lainàn mielestä vero olisi kuitenkin sotealueille keskeinen. – Koko sote-järjestelmän toimivuuden kannalta olisi kriittistä, että hyvinvointialueilla Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér laski alkuvuodesta, että pääomien veropohjaa vahvistamalla sekä haittaveroilla voisi kerätä vuodessa yli 3 miljardin euron lisätulot. Finérin 10 kohdan listalla listaamattomien yritysten osinkoverotuksen muutokset olivat ensimmäisenä. Pelkästään vuoden 2017 VM:n verotyöryhmän esittämillä muutoksilla osinkoverojärjestelmään verotuottojen määrä kasvaisi 430 miljoonalla eurolla vuodessa. – Järjestelmä on sillä lailla nurinkurinen, että täyden verohuojennuksen voi saada vasta, kun yrityksellä on vähintään 1,9 miljoonan euron varallisuus. Järjestelmä suosii varakkaimpia yrittäjiä, Finér sanoo. Finér kertoo, että tutkimusten mukaan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmällä on jopa taloutta vääristävä vaikutus. Se ohjaa yrityksiä investoimaan seiniin tai muuhun arvonsa säilyttävään omaisuuteen. Muita pääomien veropohjaa vahvistavia muutoksia voisi Finérin mielestä tehdä esimerkiksi vakuutuskuorien verotuksen kiristyksillä ja pankkitoimintaa verottamalla. – Kaikesta muusta liiketoiminnasta maksetaan arvonlisäveroa paitsi pankkija vakuutustoiminnasta. Vakuutustoiminnassa on vakuutusVerojärjestelmämme oikeastaan ainoa voimakkaasti progressiivinen osa on palkkatuloista maksettavassa verotuksessa. KATSAUS Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 22 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 22 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 23 AJASSA olisi verotusoikeus. Järjestelmä ei voi toimia, jos sote-alueilla päätetään vain menoista. ISOT VERORYHMÄT – VÄHÄISET KÄYTTÄYTYMISVAIKUTUKSET Hyvä verojärjestelmä vaikuttaa mahdollisimman vähän ihmisten tai yritysten käyttäytymiseen. Verotuksen halutaan olevan neutraali. Todellisuudessa verot vaikuttavat ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen vähintään hiukan. Verotutkimuksen huippuyksikön osahankkeen johtaja ja Tampereen yliopiston taloustieteen oppiaineen professori Jarkko Harju kertoo, että tutkimusten mukaan useimmissa, suuria verokertymiä kerryttävissä veroissa käyttäytymisvaikutukset jäävät usein vähäisiksi. Näin käy pääosin ansiotuloa verotettaessa tai kulutusveroissa. Myöskään yritysverotuksessa ei välttämättä saada isoja muutoksia aikaan. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat julkaisivat äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron laskut eivät ole lisänneet investointeja ja talouskasvua merkittävästi. Talouskasvu ei ole myöskään täysin kompensoinut verotulojen menetystä, joka verolaskuista on aiheutunut. – Kun verotuksen muutoksia pohditaan, pitäisi miettiä kokonaisuutta ja myös verolajikohtaisesti sitä, missä käyttäytymisvaikutukset ovat suurimmat, Harju sanoo. – Julkisessa verokeskustelussa pitäisi muistaa, että jos jotain veroa muutetaan, muutoksen tuoma aukko esimerkiksi verotuloissa on kompensoitava toisaalta. Verotutkimuksessa kiinnostava, kehittyvä tutkimuskenttä liittyy sosiaaliturvamaksuihin, jotka ovat veroluonteisia maksuja. Näiden maksujen osuus kaikista verotuotoista on suuri, noin kolmannes Suomessakin. – Esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen käyttäytymisvaikutuksista tiedetään vähemmän, mutta käyttäytymisvaikutukset voivat olla yllättävänkin suuria, Harju sanoo. – Niillä näyttää olevan suuri vaikutus esimerkiksi työllisyyteen ja siksi sotu-maksujen korotuksia olisi syytä harkita tarkkaan. ? Korjaamalla yksittäisiä ongelmakohtia päästään jo pitkälle. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 23 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 23 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
Vaikeuksien kautta vauhtiin – yhdessä Junnikkala Oy:n Oulun sahalla on koettu uuden tuotantolaitoksen ongelmia, mutta tuotanto kiihtyy kohti täyttä kapasiteettia. Lokakuussa yllätti uutinen omistajan vaihtumisesta. Työntekijät antavat arvoa työyhteisölleen, jossa uskaltaa puhua ja tuki on lähellä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT VESA RANTA Osmo Takkinen valvoo kuivalajittelua, johon sahatavara tulee kuivauksen jälkeen. >> TYÖSSÄ 12/2024 Tekijä 25 >> Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 25 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 25 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
26 Tekijä 12/2024 U usi tehdashalli, uudet koneet ja uudet työntekijät. Oulussa Laanilan teollisuusalueella Junnikkala Oy:n sahalla on tänä vuonna oltu uuden äärellä, kun huippumodernia tehdasta on käynnistetty ja viritetty vauhtiin. – Laitos tuntui ensimmäisellä käynnillä hyvin sekaiselta ja isolta. Nyt se tuntuukin pieneltä ja simppeliltä, kertoo Isabella Kemi, joka toimii sahalla osaston luottamusmiehenä. Junnikkala on 1960-luvulta lähtien toiminut perheyritys, jolla on sahat myös Kalajoella ja Oulaisissa. Tämän vuoden alussa käynnistynyt Oulun saha tuplaa yhtiön tuotannon, kunhan linjasto saadaan täyteen vauhtiin. Sahan työntekijät ovat kulkeneet samaa polkua alusta saakka. Osa on työskennellyt aiemminkin metsäteollisuudessa, mutta näin pitkälle automatisoitu tehdas on kaikille uusi kokemus. TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Toiminta alkoi Kalajoella vuonna 1960. OMISTUS Perheyrityksen omistavat Kalle Junnikkala, Veli-Matti Junnikkala ja Janne Pyy. Yhtiön koko osakekanta on myyty Stora Enso Oyj:lle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. TUOTANTO Sahat Kalajoella (sahatavaraa 200 000 kuutiometriä vuodessa ja jatkojalosteita 80 000 m3/vuosi), Oulaisissa (150 000 m3/vuosi) ja Oulussa (tuotantokapasiteetti 350 000 m3/vuosi). TUOTTEET Mäntyja kuusisahatavara sekä höylätty ja maalattu puutavara. HENKILÖSTÖ Yhteensä noin 230, joista tuotannossa noin 160. Oulun sahan tuotannossa noin 40. LIIKEVAIHTO 115,5 miljoonaa euroa (12/2023). JUNNIKKALA OY Junnikkalan Oulun sahan koko tuotantolinja on yhdessä hallissa. Täydellä vauhdilla Oulun saha tuottaa vuosittain noin 350 000 kuutiometriä sahatavaraa. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 26 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 26 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 27 Työsuhteet alkoivat koulun penkiltä sahan työntekijöille räätälöidyssä oppisopimuskoulutuksessa. Kemi liittyi Teollisuusliiton jäseneksi viime vuoden loppupuolella. Samoin tein hän lupautui myös luottamustehtäviin. – Kun koulutuksen aikana kysyttiin, ajattelin suorapuheisena ihmisenä ryhtyä tehtävään. HUUMORI KEVENTÄÄ KUORMAA Uuden sahan käynnistäminen on kysynyt pitkää pinnaa. Kokonaan uusi tuotantolinja vaatii pitkällistä säätämistä, jotta eri vaiheet toimivat saumatta yhteen. Ongelmat tarkoittavat usein sahatavaran siirtelyä käsipelillä ja hikeä hattuun. – Turhautumista on ollut. Kun korjaa yhden kohdan, tulee kaksi ongelmaa tilalle. Pari työntekijää on kyllästynyt ja lähtenyt pois, Kemi kertoo. Työ on ollut kuormittavaa, mutta jaksamista auttaa työyhteisö. – Meillä on huippuhyvä ja alusta asti yhteen hitsautunut porukka. Kaikki tukevat toisiaan, ja yhdessä tsempataan, että jaksetaan seuraavanakin päivänä töihin. Kun rimat ja sahatavara pomppivat linjastolla väärin päin, auttavia käsiä on tarjolla niin työkaverilta kuin esihenkilöltä. Myös huumori, välillä ronskikin, auttaa keventämään työpäivää. – On heitetty huumorilla, että nyt on sinun vuorosi lähteä rimahelvettiin. Sillä tavalla päivät ovat mukavampia, ei ole liian totista porukkaa, Kemi sanoo. Suora puhe on osoittautunut toimivaksi tavaksi ratkoa haasteita. Muun muassa koneisiin liittyvistä ongelmista, palkoista ja jaksamisesta on puhuttu avoimesti. Hankaluutta on helpompi sietää, kun tuntemuksia ei tarvitse piilottaa. – On mahtavaa, että surutta ja suoraan pystyy sanomaan työkavereille ja esimiehille, miltä tuntuu. TYÖSSÄ Isabella Kemi alkoi myös osaston luottamusmieheksi liittyessään Teollisuusliiton jäseneksi. >> >> Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 27 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 27 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
28 Tekijä 12/2024 TYÖPÄIVÄT VAIHTELEVAT Sahan valvomossa tuotanto-operaattori Peetu Pöyhtäri istuu isojen kirkkaiden näyttöjen äärellä. Kuvissa näkyy, miten linjasto sahaa tukit haluttuun kokoon. Toisella seinällä näytöt välittävät kuvaa kuivaamosta. Harjaantunut silmä erottaa kuivatut puut kuivaamattomista, sillä uunissa käynyt puu on tummempaa. Jos tuotantoprosessi toimii suunnitellulla tavalla, valvomon työpäivä on rauhallinen. – Jos ei mene kuten pitää, täytyy juosta linjalla korjaamassa häiriöitä, Pöyhtäri sanoo. Äänenpaine kasvaa, kun siirrytään tuotantohallin puolelle. Rimoituksessa tuotantooperaattori Aki Laine kääntää poikkiteloin menneitä lautoja uittokeksin tyylisellä koukkupäisellä sauvalla. – Tänä aamuna on saanut kuokkia sen verran, että hermot ovat kireällä, Laine sanoo, mutta hymyilee. Sahattu puutavara pinotaan kuivausta varten rimatorneihin, joissa puutavara ja rimat ovat väljästi ristikkäin. – Kyllähän sen tietää, että alkuvaiheessa on käynnistysongelmia. Välillä isompiakin, mutta välillä päästään tavoitteeseen, Laine kertoo. Uusi työpaikka ja varsinkin sen työyhteisö saavat Laineelta kehuja. – Työporukka on ryhmäytynyt hyvin alkumetreiltä saakka. Jokainen on täällä oppipoikana, olipa titteli mikä tahansa. Kun rimat on saatu nätisti sahatavaran väliin, kulkevat rimatornit vaunuissa rataa pitkin kuivaamon uuniin, jossa ne viettävät muutamia päiviä. Kuivauksen jälkeen puutavara palaa linjastolle. Siellä tuotanto-operaattori Osmo Takkinen valvoo kuivalajittelua, jossa puut jaotellaan pituuden ja laadun mukaan. Aiemminkin sahatyötä tehnyt Takkinen kertoo, että alan kehityksen huomaa nykyisessä työssä. Kalajoen toimipisteessä työskentelevät pääluottamusmies Hannu Junttila ja työsuojeluvaltuutettu Pertti Laitala ovat käymässä Oulun sahalla. Takana näkyy tukkilajittelun valvomo. Sahan tuotannossa työskentelee noin 40 henkeä. Aki Laine kääntää rimat ja sahatavaran oikeaan asentoon. Jokainen on täällä oppipoikana, olipa titteli mikä tahansa. AKI LAINE Tuotanto-operaattori TYÖPAIKALLA Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 28 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 28 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 29 – On tämä paljon nykyaikaisempaa, kun tietokoneilla tehdään. On tosissaan tultu 2020-luvulle. KÄSITYÖSTÄ VALVONTATEHTÄVIIN Pääluottamusmies Hannu Junttila on käymässä Oulun sahalla. Hänen oma työpaikkansa on Junnikkalan Kalajoen tuotantolaitoksessa, mutta vierailut kahdella muulla sahalla Oulussa ja Oulaisissa ovat säännöllisiä. Hän on toimipaikkojen yhteinen pääluottamusmies. Junttila tuli Junnikkalalle töihin 29 vuotta sitten, joten hän on nähnyt sahateollisuuden muutoksen. – Aiemmin vedettiin käsin lautoja ja lankkuja. Nykyään työ on linjan valvomista ja ruuhkatilanteiden purkua. Puutavaran päähän tuleva laivausmerkintä tehtiin takavuosina käsin. Leimaajan työkaluina olivat leimasin ja leimausvärillä kostutettu sieni. – Voitte kuvitella, että siinä meni jonkin verran aikaa, kun 700 kappaleen paketillisen töpötteli lattialla kontallaan, Junttila sanoo. Luottamushenkilötiimiä täydentävät osaston luottamusmiehet Oulaisten ja Oulun sahoilla. Vastaava käytäntö on myös työsuojelussa. – WhatsAppilla on helppo kommunikoida luottamusmiesten kesken, ja joka toinen viikko näemme paikan päällä. Ei ole ollut mitään ongelmaa, Junttila kertoo. Junnikkalalla tuotannon työntekijöistä noin 70 prosenttia kuuluu Teollisuusliittoon, mutta Oulun sahalla järjestäytymisaste on selvästi matalampi. Kokonaan uusi työpaikka on jäsenhankinnan kannalta haaste, sillä myös liittoon kuulumisen perinne täytyy luoda alusta alkaen. Järjestäytymisen nosto vaatii jalkatyötä ja keskusteluja työntekijöiden kanssa. MYYNTIUUTINEN OLI PAUKKU Junnikkala Oy ilmoitti maanantaiaamuna 28. lokakuuta, että perheyrityksen omistajat ovat päättäneet myydä yhtiön koko osakekannan Stora Enso Oyj:lle. Pääluottamusmies Junttila kertoo, että myyntiuutinen tuli täytenä yllätyksenä. – Olihan se melko paukku. Ei tällaista olisi osannut odottaa. Työntekijät ottivat uutisen vastaan monenlaisin ajatuksin. Yksi pohti, miten TYÖSSÄ Peetu Pöyhtäri valvoo sahalinjaston toimintaa. >> >> Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 29 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 29 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
30 Tekijä 12/2024 oman työpaikan käy, toinen näki kaupan mahdollisuutena. – Osa on pessimistisellä tuulella, mutta en näe asiaa niin synkästi. Uusi saha täydentää Stora Enson toimintaa Oulun seudulla, jossa metsäjätti on käynnistämässä uutta pakkauskartonkilinjaa. Kalajoen ja Oulaisten sahoilla työntekijöiden keskeinen kysymys on, mitä uusi omistaja tekee niiden suhteen. – Toivon kovasti, että vanhoja toimipisteitä kehitetään. Yrityskauppa toteutuu näillä näkymin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, kunhan kilpailuviranomainen on saanut käsiteltyä kaupan. – Takin väri voi muuttua, mutta työt eivät muutu, Junttila sanoo. Yrityskaupasta tiedotettiin henkilöstölle heti pörssitiedotteen julkaisun jälkeen, mutta Isabella Kemi sattui huomaamaan uutisen ensi kertaa muun uutisvirran seasta. – Työpaikan WhatsApp-ryhmät alkoivat laulaa. Kaikilla oli mielessä, jatkuvatko työt normaalisti, Kemi kertoo. Uutisen julkaisupäivänä pidettiin tiedotustilaisuudet paikan päällä Junnikkalan kaikilla sahoilla. Nykyisen ja tulevan omistajan viestit rauhoittivat tilannetta. – Tosi hyvin infottiin, että työt jatkuvat kaikilla normaalisti, Kemi kertoo. Oulun sahan tuotantoon myyntiuutinen ei aiheuttanut nikottelua, sillä samalla viikolla syntyi jälleen uusia tuotantoennätyksiä. KEHITYSTÄ KAIKILLE SAHOILLE Oulun saha on Junnikkalalle yli 90 miljoonan euron investointi. Yhtiön edellisen tilikauden liikevaihto oli noin 115 miljoonaa euroa. Stora Enso maksaa Junnikkalan osakkeista enintään 137 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa edellyttää sopimuksessa määriteltyjen tuotantotavoitteiden saavuttamista, Stora Enson tiedotteessa kerrotaan. Junnikkala Oy:n toimitusjohtaja ja yksi kolmesta omistajasta Kalle Junnikkala kertoo, että Stora Enson kanssa on tehty kaupallista yhteistyötä jo aiemmin. – Molempien ajatukset alkoivat strategisesti kohdata. Kaiken sen tuloksena päädyttiin tähän ratkaisuun, Junnikkala kertoo. Perheyritykselle reilu 20 viime vuotta ovat olleet kovan kasvun kautta. Tarkoituksena on jatkaa toiminnan kehittämistä Storan Enson alaisuudessa. Toimitusjohtaja jää yhtiön palvelukseen. – Kaikkia kolmea sahaa tullaan kehittämään, Junnikkala sanoo. TUKKI JUOKSEE Palataanpa vielä Oulun sahan tuotantolinjan alkuun tehdashallin pihamaalle, jossa raakaaine saapuu tukkilajitteluun. Rekan kuljettaja purkaa kuormaansa linjalle, ja kauempana sahan pihamaalla kaksi täyttä tukkirekkaa odottaa vuoroaan. Tuotanto-operaattori Juha Heikkinen istuu valvomossa ikkunan takana. Kuljettajat lähettävät Heikkisen puhelimeen tiedot saapuvista kuormista. Jos puutavara pomppaa linjalla poikittain, Heikkinen tarttuu ohjainsauvoihin ja nostaa tukin takaisin riviin. – En ole aiemmin ollut tukkilajittelussa. Mukava on nähdä tätäkin puolta, Heikkinen sanoo. Pitkällä lajittelulinjalla tukit putoavat koon perusteella omiin lokeroihinsa, joista oranssit pyöräkoneet nostavat niput kohti sahalinjaa. – Tämä kone toimii oikeasti aika pirun hyvin. Linjanopeus on tällä hetkellä 190 tukkia minuutissa, Heikkinen kertoo. Tukkilajittelulinjan vieressä pihalla näkyy myös tuotantolinjan toinen pää. Valmiit huputetut puutavaraniput odottavat matkaansa maailmalle, ehkäpä Koreaan. ? Toimitusjohtaja Kalle Junnikkala. >> TYÖPAIKALLA Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 30 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 30 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 31 ”On mahtavaa, että surutta ja suoraan pystyy sanomaan, miltä tuntuu.” ISABELLA KEMI Osaston luottamusmies TYÖSSÄ Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 31 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 31 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
32 Tekijä 12/2024 Työsuojeluvaltuutetun toiminta-alue kaipaa rajausta L aki työpaikan työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta muotoilee työpaikan laajasti. Laki määrittelee työpaikan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaksi kokonaisuudeksi, joka toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen on yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. Laaja työpaikkakäsitteen määrittely voi johtaa työsuojeluvaltuutetun kannalta hankaliin tilanteisiin ja huomattavaan työtaakkaan, kun hänen vastuullaan voi olla kymmeniä, jopa toista sataa toimipistettä. Työpaikkojen lukumäärän esimerkki koskee SAK:n sopimusalojen työpaikkoja. – Tätä kautta yhteistoiminta hankaloituu. Työsuojeluvaltuutetulla voi olla hankaluutta osallistua esimerkiksi aluehallintoviraston (Avi) työsuojelutarkastuksiin, Teollisuusliiton Murikka-opiston opettaja Pentti Hartikainen sanoo. – Myös työpaikalla tapahtuva työsuojelutoiminta voi tätä kautta vaikeutua, kun työsuojeluvaltuutetulla tai -valtuutetuilla voi olla hankaluutta osallistua esimerkiksi työsuojelutoimikuntien kokouksiin, käydä työpaikoilla ja tavata työntekijöitä. Asioita jää tätä kautta hoitamatta. Työpaikoilla ovat lisääntyneet erilaiset työntekijän työkykyyn liittyvät kolmikantapalaverit, joissa työsuojeluvaltuutetun asiantuntemus ja läsnäolo on erittäin tärkeää. Useat ja liian hajallaan sijaitsevat toimipisteet hankaloittavat työsuojeluvaltuutetun valvontatyötä ja voivat aiheuttaa eri toimipaikkojen eriarvoistumista. – Olisi tärkeää, että tämä asia otettaisiin esille työsuojeluyhteistoiminnassa. Asiasta on syytä puhua myös viranomaisen työsuojelutarkastuksilla, mikäli yhteistoiminta liian monien toimipisteiden takia ei toteudu. TYÖPAIKAN UUDELLEEN MÄÄRITTELYÄ TARVITAAN Suuriksi paisuneet työsuojeluvaltuutettujen toiminta-alueet ovat syntyneet ajan kanssa. Syitä työantajien haluun laajentaa valtuutettujen toiminta-alueita on vaikea sanoa. Työsuojeluviranomainen eli Avit eivät ole toistaiseksi nähneet aiheelliseksi puuttua työsuojeluvaltuutettujen toiminta-alueen kokoon. Viranomainen katsoo, että koko on paikallisesti sovittavissa. – Työsuojelutarkastusten yhteydessä Avin tarkastajalla on kuitenkin velvollisuus kysyä Koonnut Tiia Kyynäräinen työnantajalta, miksi työsuojeluvaltuutettu ei ole tarkastuksessa paikalla, jos näin on käynyt. Hyvään tarkastustapaan kuuluu, että tarkastaja on vähintään puhelimitse yhteydessä valtuutettuun, jos hän ei ole tarkastuksessa paikalla. Mikäli työsuojeluvaltuutetun osallistuminen työpaikkatarkastuksiin estyy työnantajasta johtuvasta syystä, on tärkeää vaatia se kirjattavaksi tarkastuskertomukseen. Tarkastuksen jälkeinen puhelinyhteys valtuutettuun voi aiheuttaa tarkastajalle lisätyötä, mikäli hänen ja valtuutetun keskusteluissa ilmenee jokin epäkohta. Tämä tarkoittaa, että tarkastajan on kuultava asiassa työnantajaa uudelleen. Hartikaisen mielestä asian korjaaminen vaatisi työpaikkakäsitteen tarkentamista laissa. Valitettavasti asia ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. – Pitäisi miettiä tarkemmin yhteistoiminta-alueet ja myös työsuojeluhenkilöiden osalta resurssointi pitäisi miettiä niin, että malli olisi toimiva. ? Liian suuri toiminta-alue vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun työtä. TYÖYMPÄRISTÖ Työpaikalla tapahtuva työsuojelutoiminta voi tätä kautta vaikeutua. EM IL IE U G G LA Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 32 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 32 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
29 Vaaralliset jätteet työpaikalla luokka 1, räjähteet luokka 2, kaasut; puristetut, palavat, myrkylliset luokka 3, palavat nesteet luokka 4, muut palavat aineet; helposti syttyvät kiinteät, helposti itsestään syttyvät, veden kanssa reagoivat luokka 5, Hapettavat aineet; hapettimet, orgaaniset peroksidit luokka 6, myrkylliset ja tartuntavaaralliset aineet luokka 7, radioaktiiviset aineet luokka 8, syövyttävät aineet luokka 9, muut vaaralliset aineet ympäristölle vaarallinen Vaarallisten aineiden kuljetuslipukkeet ja selitykset. ja keskeisestä lainsäädännöstä. Oppaaseen on koottu yhteen tietolähteitä, ohjeita ja hyviä käytänteitä. Lue lisää: www.ttk.fi > hae: ”vaaralliset jätteet” 12/2024 Tekijä 33 Uusi opas vaarallisten jätteiden käsittelyyn KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 (31.1.2025 ASTI) TYÖSSÄ JÄTTEET Vaarallisia jätteitä syntyy jokaisella toimialalla ja työpaikalla. Jokaisella on vastuu tunnistaa, onko jäte vaarallinen vai ei. Jätteen tuottajalla on keskeinen rooli jätteen käsittelyketjussa. Laki määrää, että jätteen vähentäminen on ensisijainen tavoite. Jos jätettä syntyy, on jätteen haltija valmisteltava se uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos uudelleenkäyttö, kierrätys tai jätteen hyödyntäminen energianakaan ei onnistu, on se loppukäsiteltävä. Työturvallisuuskeskus on julkaissut uuden, maksuttoman oppaan työpaikan vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Opas kertoo muun muassa vaarallisten aineiden käsittelyn perusasioista Jokaisella on vastuu tunnistaa, onko jäte vaarallinen vai ei. PÄIVYSTÄJÄ Kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan pitää lain mukaan kokoontua? Lainsäädäntö ei määrittele lukumäärää vaan asiat, jotka työsuojelutoimikunnassa tulee käsitellä: 1) Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset. 2) Periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat. 3) Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tukevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat; (16.12.2011/1327) 4) Työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat. 5) Työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt. 6) Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilastoja muut seurantatiedot. 7) Edellä 1–6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Näissä kohdissa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä niiden valmisteluja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa. Myös työsuojelutoimikunnan jäsenet voivat tehdä aloitteen kokouksesta. Puhelinneuvonta siirtyy työsuhdeneuvontaan PALVELUT Helmikuun alusta 2025 työympäristöyksikön työympäristöja sosiaaliturvaasioiden puhelinneuvonta siirtyy palvelemaan osana työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelua. Työympäristöja sosiaaliturvaasioiden erillinen puhelinpäivystys päättyy. Työympäristöyksikön sähköpostiosoite säilyy ennallaan: tyoymparisto@teollisuusliitto.fi Työsuhdeneuvonnan palvelunumero: 020 690 447 Vaaralliset jätteet työpaikalla Lataa opas talteen! Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 33 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 33 4.12.2024 13.23 4.12.2024 13.23
34 Tekijä 12/2024 Vuonna 2025 Teollisuusliitto painottaa järjestäytymistä, luottamushenkilöorganisaation vahvistamista, ammattiosastojen kehittämistä ja resurssien tehokkuutta, valtuusto päätti. T eollisuusliiton valtuusto kokoontui syyskokoukseensa 25.–26. marraskuuta Helsingissä. Valtuusto päätti Teollisuusliiton ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Jäsenmaksu säilyy edelleen yhdessä prosentissa, johon sisältyy työttömyyskassavakuutus. Liiton jäsenmaksu palautetaan ammattiosastoille tietyin ehdoin, mikä kannustaa osastoja toimimaan sääntöjen mukaisesti. Teollisuusliitto panostaa vuonna 2025 entistä enemmän järjestäytymisen ja luottamushenkilöorganisaation kartoitukseen työpaikoilla. Jäsenhankinnassa keskitytään erityisesti uusiin ja kasvaviin yrityksiin sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tavoittamiseen. Kampanjoilla, kuten Sovitaanko, että… -kampanjalla, tuetaan jäsenhankintaa ja nostetaan järjestäytymisen merkitystä esille kaikissa jäsentilaisuuksissa. Oppilaitosyhteistyö jatkuu, jotta sopimusalojen opiskelijat saadaan liiton piiriin jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi liitto tarjoaa Helposti liittoon -palvelua, jossa jäsenhakemus voidaan hoitaa puhelimitse. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA VAHVISTETAAN Luottamushenkilöiden rekrytointi nivotaan osaksi järjestämiskampanjoita, ja ensi vuonna järjestetään myös työsuojeluvaalit, joita tuetaan erillisellä kampanjalla. Liitto tavoittelee kirjausta luottamusmiesten oikeuksista lainsäädäntöön ja heidän asemansa parantamista myös työehtosopimuksilla. Koulutusta kehitetään edelleen, ja digitaalisia oppimisalustoja hyödynnetään. Murikassa ja alueilla järjestettävät seminaarit sekä verkkotilaisuudet, kuten Voimavarakahvila, tukevat luottamushenkilöiden hyvinvointia. AMMATTIOSASTOT UUDISTUVAT Teollisuusliiton toiminnan aikana ammattiosastojen määrä on laskenut 650:stä 460:een. Vuonna 2025 käynnistetään osastojen uudistusohjelma, joka tähtää TEKSTI PETTERI RAITO, ANTTI HYVÄRINEN JA TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT TUUKKA RANTALA toiminnan suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Uusia osastoja otetaan mukaan Järjestävä ammattiosasto -hankkeeseen, ja keskustelua ammattiosastojen yhdistämisistä kannustetaan. Vuoden 2025 budjetti on noin 57,9 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin tänä vuonna. Liiton arvioidaan saavuttavan 2 miljoonan euron ylijäämän. ? VALTUUSTO PAINETUN TEKIJÄN ILMESTYMINEN HARVENTUU Teollisuusliiton jäsenlehti Tekijä ilmestyy painettuna vuonna 2025 kahdeksan kertaa, mikä on kolme numeroa vähemmän kuin vuonna 2024. Vuoden 2025 aikana siirrytään tilauspohjaiseen lehteen, joka ilmestyy painettuna vuodesta 2026 alkaen kuusi kertaa vuodessa. Viestinnän resursseja kohdennetaan aikaisempaa enemmän sähköiseen viestintään. Liiton verkkosivuille lisätään selkokielinen osio. Paperisesta jäsenkalenterista luovutaan vuodesta 2026 alkaen. Opinto-opas tehdään vain sähköisenä versiona. + LUE LISÄÄ Koko raportti valtuuston päätöksistä: www.teollisuusliitto.fi/ajankohtaista Pidemmät jutut valtuuston yleiskeskustelusta ja valtuuston jäsenten haastattelusta: www.tekijalehti.fi/liitossa + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 50–51. Jäsenmaksu säilyy 1 prosentissa Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 34 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 34 4.12.2024 13.09 4.12.2024 13.09
12/2024 Tekijä 35 LIITOSSA Yhteiset tavoitteet, yhteinen ponnistus PALKANKOROTUSTAVOITTEESTA HALUTAAN PITÄÄ KIINNI Tekijän haastattelussa valtuuston jäsenet Sari Uusivirta kemian sektorilta, Marko Pelto-Arvo teknologiasektorilta ja Pasi Hartikka puutuotesektorilta kiittelevät SAK:laisten liittojen yhteistä palkankorotustavoitetta ja sitä, että se julkaistiin selkeästi. He kuitenkin odottavat, että tavoitteesta pidetään tiukasti kiinni. – Nyt tuli kentältä ensi kertaa positiivisia lausuntoja. Jo ensinnäkin se, että palkkatavoite julkaistiin ja toiseksi se, että olemme oikealla tiellä. Nyt vihdoin viimein puhumme kunnon korotuksista, jotka ovat ansaittuja, Uusivirta sanoo. – Palkkatavoite on tavoitteena hyvä, mutta toteutuva korotus on jonkinlainen kompromissi. Saamme näin ostovoimaa palautettua, PeltoArvo perustelee. – Työpaikkamme kuuluu Metsä Groupin yrityskohtaiseen työehtosopimukseen. Mutta kyllähän tämä ulostulo oli hieno, Hartikka pohtii. Valtuuston syyskokouksen yleiskeskustelussa käytiin vilkasta keskustelua työehtosopimusneuvotteluista, jäsenistön asemasta ja poliittisista haasteista. SAK:laisten liittojen yhteinen julkilausuttu palkankorotustavoite, 10 prosenttia kahdelle vuodelle, sai laajaa kannatusta. Valtuuston jäsenet näkivät tavoitteessa realistisuutta ja korostivat sen merkitystä palkansaajien ostovoiman parantamisessa. Samalla he muistuttivat, että palkkaratkaisut ovat pitkään olleet maltillisia. – Suomalaisen palkansaajan ostovoimaa parantava palkkaratkaisu on isänmaallinen teko, perusteli valtuuston jäsen Miia Penttilä teknologiasektorilta. Pienituloiset työntekijät nousivat keskustelussa esiin. – Meidänkin tehtaastamme löytyy tekijöitä, joiden tuntipalkka on reilut 10 euroa. Siksi on tärkeä saada euromääräiset korotukset pieniin palkkoihin, sanoi valtuuston varajäsen Tellervo Sirviö teknologiasektorilta. Puheenvuoroissa nostettiin esiin myös sisältötavoitteita työehtosopimusneuvotteluihin. – Toivon, että neuvotteluissa pystytään vahvistamaan luottamusmiesten asemaa, sanoi valtuuston jäsen Toni Mäki-Penttilä teknologiasektorilta. Lisäksi korkean järjestäytymisasteen nähtiin olevan edunvalvonnan kulmakivi, mikä korostaa jäsenhankinnan ja jäsenpysyvyyden tärkeyttä. Nykyisen Orpon-Purran hallituksen toimia, kuten työttömyysturvan leikkauksia ja lakko-oikeuden rajoittamista, arvosteltiin ankarasti. Monen mielestä hallitus iskee suoraan työväestöä vastaan. – Nyt viimeistään tulee näyttää, millainen on vahva yhtenäinen Teollisuusliitto, hallituksen jäsen Mara Lehtonen teknologiasektorilta sanoi. "On hyvä, että SAK:lainen liittoperhe teki ilmoituksen (palkankorotustavoitteesta) yhdessä", sanoi kemian sektorin Einari Grönberg yleiskeskustelussa. Sari Uusivirta Marko Pelto-Arvo Pasi Hartikka Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 35 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 35 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
36 Tekijä 12/2024 Pohjoisesta tiukka tuki palkankorotuksille TAPAHTUMA Teollisuusliiton Pohjoisen aluepäiville Raaheen 30.11.–1.12. kokoontui kymmeniä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Tunnelma oli korkealla kireästä sopimustilanteesta huolimatta. Pohjoisen ajankohtaispäivillä puhuttiin rahasta ja nostatettiin lakkovalmiutta. ”Olo on kuin lumiauralla”, sanoo Tornion terästehtaan luottamusmies. TEKSTI ANTTI GOMAN KUVAT VESA RANTA ”K ymppi on se, mistä lähdetään. Alkaa olla mitta täynnä. Rahalla ei saa sitä, mitä ennen, Oulun Teollisuustyöväen ammattiosasto 56:n puheenjohtaja Eero Lehtonen sanoo. Kymppi tarkoittaa tietysti kymmentä prosenttia ja on vastaus kysymykseen, millaisilla palkankorotuksilla teknologiateollisuuden työehtosopimus saadaan tällä kertaa aikaan. SAK:n suuret jäsenliitot ilmoittivat marraskuussa tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdessa vuodessa. Teknologiateollisuudella on pelinavaajan rooli, sillä alan sopimus umpeutui marraskuun lopussa. Tyrnävällä ja Kempeleessä toimivan MetalPowerin pääluottamusmies Niko Borg kertoo, että jäsenet toivovat tällä kertaa ennen muuta palkankorotuksia, eivät niinkään parempia tes-kirjauksia. – Toiveet on asetettu kymmeneen prosenttiin. Edes se ei riitä korvaamaan sitä, kuinka paljon kaikki on kallistunut parissa vuodessa. Tavoitteet ovat kuitenkin tavoitteita ja neuvottelut neuvotteluja. Eero Lehtonen sanoo, että palkankorotusten tasosta voidaan keskustella, jos esimerkiksi vuorotyöläisten asioihin saadaan parannusta. OLO KUIN LUMIAURALLA Tienraivaajan roolia korostaa Orpon hallituksen ajama laki, joka estää valtakunnansovittelijaa esittämästä muille aloille vientialoja korkeampia palkankorotuksia. – Tässä on vähän sellainen lumiauraolo, sanoo Jari Holland. Hän työskentelee kylmävalssaamon luottamusmiehenä Outokummun Tornion terästehtaalla. Se, että päänavaajan rooli on sälytetty teknologiateollisuudelle, lisää kierroksia neuvotteluihin. – Kyllä se asettaa paineita. Niitä tulee omilta porukoilta: jos tulee huono sopimus, sitä pettymystä puretaan meihin, ja niin sen kuuluu mennäkin. Tällä kertaa Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 36 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 36 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 37 LIITOSSA Marko Käpysen mukaan Kratonin työntekijöillä riittää valmiutta lakkoihin, vaikka ne haluttaisiin mieluummin välttää. Niko Borgin mielestä hallituksen suunnittelemat heikennykset työntekijöiden asemaan nostavat lakkovalmiutta. Jukka-Pekka Pietarila kertoo vastanneensa liiton kyselyyn, että sopimus voidaan tehdä 6–8 prosentin korotuksella. ”Myös vuorolisiin toivotaan työpaikalla korotuksia.” Jari Hollandin mielestä kahden vuoden aikana syntynyttä palkkakuoppaa pitää lähteä lapioimaan umpeen. ”Kymmenen prosenttia on minimi, jolla voidaan lähteä neuvottelemaan.” on kuitenkin sellainen olo, että tässä taistellaan vähän kaikkien puolesta. Tähänastisia neuvotteluja Holland sanoo teatteriksi. – Työnantajapuoli on ulkoistanut omat tavoitteensa hallitukselle. Se on näkynyt myös työpaikoilla, jossa keskustelut ovat muuttuneet porinoiksi. Ei ole aitoa keskustelua, toisin kuin ennen. Holland sanoo kannattavansa paikallista sopimista, koska sillä on saatu aikaan aitoja tuloksia. Silloin asioista on kuitenkin neuvoteltu oikeiden osapuolten eli työnantajan ja työntekijöiden välillä ilman hallituksen sekaantumista. – Lakiesityksistä näkee, mitä siellä ajatellaan ja kenen puolella ollaan. VALMIINA LAKKOIHIN Työnantajapuolen nihkeys aitoihin neuvotteluihin oli niin ilmeinen, että Teollisuusliitto päätti vauhdittaa asioita ilmoittamalla vuorokauden kestävistä lakoista valikoiduilla työpaikoilla. Työpaikoilla on valmiutta lakkoihin ja niiden jatkamiseen, jos tarve vaatii. Jukka-Pekka Pietarilan työpaikalla Oulun MekaProlla ollaan lakkorintamassa päättäväisesti, eikä rutinaa ole kuulunut. Satasen lakkoavustus päivältä on “tyhjää parempi”, vaikka se ei korvaakaan ansionmenetystä kokonaan. Osa varautuu jo henkisesti siihen, että lakkopäiviä voi tulla enemmänkin. Ammattiosasto 56:n puheenjohtaja Eero Lehtonen vakuuttaa, että osastolla riittää rahkeita tukea lakkolaisia myös taloudellisesti. Niko Borgin mukaan hallituksen keväälle suunnittelemat lisäheikennykset työntekijöiden asemaan nostavat lakkomieltä jo tässä vaiheessa. Ja niitähän riittää. Lakiesitykset paikallisesta sopimisesta ja vientimallista ovat eduskunnan käsittelyssä, ja ne hyväksytään todennäköisesti ennen joulua. Keväällä asialistalla ovat määräaikaisten työsopimusten mahdollistaminen ilman perustetta, yt-neuvotteluaikojen lyhentäminen ja velvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä, palkanmaksun katkaiseminen viikossa lomautuksen alkamisesta, takaisinottovelvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä ja irtisanomissuojan heikentäminen. Lisäksi hallituksen suunnitelmissa on muuttaa ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi. KULTTUURIEROJA Aluepäivillä puhunut Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho muistutti, että Teollisuusliiton sopimusaloilla on eroja. Siinä, missä teknologiateollisuuden työpaikoilla on totuttu lakkoihin, kemian alalla sopimisen tavat ovat erilaiset. Kemian alan ensimmäiset sopimukset ovat katkolla vuoden lopussa, puutuotesektorin sopimukset ovat voimassa pitempään. ? Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 37 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 37 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
38 Tekijä 12/2024 Paikallinen sopiminen muuttuu vuoden alusta P etteri Orpon hallitus on tehnyt lakiesityksen, joka pyrkii uudistamaan paikallisen sopimisen käytäntöjä Suomessa. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1. tammikuuta 2025 ja tuo mukanaan muutoksia, joiden väitettynä tavoitteena on lisätä työmarkkinoiden joustavuutta. Paikallisella sopimisella viitataan työehtosopimuslain ja työsopimuslain mahdollistamiin järjestelyihin, joissa työnantaja ja työntekijät sopivat työehdoista yritystai työpaikkakohtaisesti. Tämä käytäntö on jo pitkään ollut osa työmarkkinoita, mutta siihen on liittynyt monia sääntöjä ja rajoitteita. Nykytilanteessa paikallista sopimista voidaan harjoittaa pääosin vain, jos työnantaja kuuluu työehtosopimukseen sidottuun työnantajaliittoon. JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄTKIN VOIVAT SOPIA PAIKALLISESTI Uusi laki laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia erityisesti järjestäytymättömille yrityksille. Tämä tarkoittaa, että myös sellaiset yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, voivat tehdä paikallisia sopimuksia tietyin edellytyksin. Muutoksia on tulossa useampaan lakiin. Tiivistettynä lakimuutokset mahdollistavat paikallisen sopimisen myös niille yrityksille, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen. Muutoksia tulee myös paikallisen sopimuksen sopijaosapuoliin, niin kutsutun luottamusvaltuutetun edellytyksiin tehdä paikallisia sopimuksia sekä paikallisten sopimusten valvontaan. Lakiesityksen mukaan työnantaja voi tehdä paikallisia sopimuksia, vaikka ei olisi sidottu työehtosopimukseen. Tämä tosin edellyttää, että sopimukset tehdään työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen. Kaikki paikalliset sopimukset pitää tehdä kirjallisessa muodossa, ja työnantajan on toimitettava ne aluehallintovirastolle valvontaa varten. Laiminlyönneistä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron sakko. LUOTTAMUSVALTUUTETULLE OIKEUS TEHDÄ SOPIMUKSIA Uudistuksen myötä järjestäytymättömissä yrityksissä voidaan valita pääluottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu tekemään paikallisia sopimuksia. Tällöin luottamusvaltuutettu edustaa niitä, jotka ovat hänen valintaansa osallistuneet. Luottamusvaltuutettu tulee kaikilla työpaikoilla kyseeseen silloin, jos pääluottamusmiestä ei ole valittu eikä työehtosopimuksessa ole sovittu vaihtoehtoista menetelmää pääluottamusmiehen puuttuessa. Työnantajien velvollisuus on tukea luottamusvaltuutettujen valmiuksia tarjoamalla koulutusta ja riittävästi tietoa sopimusten laatimiseen. Paikallisten sopimusten valvonta kuuluu aluehallintovirastolle, mutta mahdolliset riitatilanteet käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Tämä linjaus herättää kysymyksiä siitä, voiko prosessien venyminen heikentää käytännön hyödyn saavuttamista työpaikoilla. Työntekijöiden näkökulmasta suurimmat huolenaiheet liittyvät siihen, miten hyvin paikalliset sopimukset voivat suojella työntekijöiden etuja. Esimerkiksi, jos työntekijät eivät ole järjestäytyneitä, voivatko he neuvotella tasavertaisesti työnantajan kanssa? Lisäksi huoli pienten työpaikkojen neuvottelutasapainosta on merkittävä. ? Maan hallituksen lakimuutos paikallisesta sopimisesta on tulossa voimaan vuoden 2025 alusta. Lakipaketti uhkaa muuttaa sopimista työpaikoilla monin eri tavoin. EM IL IE UG GL A € EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen + LUE LISÄÄ Paikallinen sopiminen uhkaa kriisiytyä – ”Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa” www.tekijälehti.fi > hae: ”paikallinen sopiminen” Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 38 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 38 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
12/2024 Tekijä 39 LIITOSSA PE KK A EL O M A A SAK: Talous kestää 10 %:n palkankorotukset PALKAT SAK:n seitsemän ammattiliiton julkaisema sama palkankorotustavoite järkytti työnantajaleirin. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmetteli tätä puheessaan SAK:n edustajistolle marraskuun lopussa. – Kun ay-liike käyttää puhevaltaa työehtosopimusneuvotteluissa, on kauhistus hirmuinen, koska vaatimukset eivät olekaan enää niin kuin ennen. Pelin sääntöjen muuttuessa on selvää, että pelaajat reagoivat siihen. Kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdelle vuodelle voi kuulostaa kovalta palkkatavoitteelta, mutta se ei ole missään mielessä absurdi tai kohtuuton. – Suomalaisen työn hinnan kansainvälinen kilpailukyky on parhaillaan kohtuu hyvällä tasolla. Olemme tehneet pitkään maltillisia tai työvoimakustannuksia alentavia työmarkkinaratkaisuja. Vastuuta on kannettu ja yritysten toimintaedellytyksiä tuettu. Nyt kansainvälinen kilpailukykymme on tolalla, joka kestää vähän reippaammat korotukset. – Toteutuessaan SAK:n liittojen tavoittelemat palkankorotukset palauttaisivat Suomen kansainvälisen ”Mahdollisuus, jota ei saa ohittaa” MAAHANMUUTTO Työja osaamisperusteisen maahanmuuton avulla voidaan merkittävästi lisätä työikäisen väestön osuutta ja talouden kantokykyä. Viime vuosien hyvän kehityksen jatkuminen vaatii aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, Akava ja STTK) mielestä Suomi tarvitsee työja osaamisperusteista maahanmuuttoa ja sen merkittävä lisääminen edellyttää määrätietoista puuttumista työntekijöiden hyväksikäyttöön, kuten esimerkiksi alipalkkaukseen. Ennusteet osoittavat, että maahanmuutolla voidaan lisätä merkittävästi työikäisen väestön osuutta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että syntyvyyden vahvistumisen lisäksi myös työperusteisen maahanmuuton pitää olla jatkossa yhtä runsasta. Maahanmuuttopolitiikan on oltava tavoitteellista ja reilua. Nykyisen hyvän kehityksen turvaaminen edellyttää aktiivisia ja myönteisiä päätöksiä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi, ei toimia sen vaikeuttamiseksi, työmarkkinajärjestöt vaativat. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”maahanmuutto” Teollisuudessa työllisiä enemmän TYÖLLISYYS Työllisyystilanne on kehittynyt viimeisten kahden vuoden aikana eri tavoin eri aloilla. TEM:n tilastoista selviää, että työllisyys on ollut heikointa alkutuotannon, muiden palvelujen sekä rakentamisen aloilla. – Teollisuudessa työllisten määrä kasvoi hienosti kesään 2023 asti. Sen jälkeen määrä on laskenut – mutta vain maltillisesti. Edelleenkin työllisiä on teollisuudessa enemmän kuin vuoden 2022 alkupuolella, selvittää Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Suomessa työttömyys on kasvanut ja työllisten määrä vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Näin kertovat Tilastokeskuksen ja TEM:n syyskuun luvut: työllisiä oli 54 000 vähemmän ja työttömiä työnhakijoita 29 900 enemmän kuin vuoden 2023 syyskuussa. Työllisyysaste on pudonnut 1,4 prosenttiyksikköä vuodessa. – Hallituksen harjoittaman työpolitiikan vuoksi tilanne on kurjistunut. Ansioturvaa on heikennetty ja etuusjärjestelmien turvaverkkoja purettu. Leikkaustoimilla on pikemminkin luotu uusia työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Missä viipyy aktiivinen työvoimapolitiikka, kysyy Anttila. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tutkimustoiminta kilpailukyvyn suunnilleen tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa ja inflaatiokriisiä. Ei siis todellakaan romuttaisi tai vaarallisesti uhkaisi sitä, Eloranta sanoi. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”Eloranta edustajistossa” SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 39 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 39 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! Työntekijöiden ja työnantajien on helppo tarkastaa sovelluksesta oman alan työ ehdot – esimerkiksi palkkaa, työaikaa tai vapaita koskevat määräykset. Monikielisen sovelluksen kieliversiosta toiseen vaihtaminen helpottaa kanssakäymistä silloin, kun työntekijä ja työnantaja puhuvat eri kieltä. Keskeiset sisällöt toimivat ilman mobiiliyhteyttä. Luotettava, maksuton, ei vaadi tunnistautumista. Turvaa tulevaisuutesi – liity Teollisuus liittoon! Teollisuusliitto on ammatti liitto, joka valvoo etujasi työ elämässä. Kun olet töissä Teollisuusliiton alalla tai opiskelet alalle, voit liittyä jäseneksi. Teollisuus liiton jäsenenä olet turvassa! Teollisuusliiton jäsenenä saat henkilö kohtaista neuvontaa ja apua työelämä asioissa, ilmaista koulutusta sekä muita etuja. Lue lisää ja liity jo tänään! LA TA A TE O L L I SU U S L I I T O N HE RM ES -S O VE L L U S ! L ATA A SE Googl Playsta Teollisuusliiton Hermes -sovellus on kaikille käyttäjille maksuton. Sovelluksessa esitellyt työehdot perustuvat alakohtaisiin työehtosopimuksiin, joita Teollisuusliitto neuvottelee yhdessä työn antajia edustavien järjestöjen kanssa. Teollisuusliiton Hermes sisältää seuraavat viisi sopimusalaa: maaseutuelinkeinot, puutarhaala, metsäala, taimitarha-ala sekä uutena teknologiateollisuus. Laajennamme sovellusta jatkossa yhä uusille sopimusaloille. Tekijä_10_2024_Hermes.indd 1 Tekijä_10_2024_Hermes.indd 1 9/24/2024 10:15:54 AM 9/24/2024 10:15:54 AM Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 40 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 40 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
Jäsenkalenteritilaus uudistuu: tilaa vuoden 2025 kalenteri eAsioinnista Jäsenkalentereiden tilaustiedot päivitetään ja kaikkien, jotka haluavat saada Teollisuusliiton jäsenkalenterin vuodelle 2025, täytyy tehdä tilaus eAsioinnissa. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat jo aiempina vuosina tilanneet jäsenkalenterin. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tilata kalenterin jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puh. 020 690 446 ma–pe kello 8.30–12. Kalenterit postitetaan joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana. Tilaa kalenteri näin: 1. Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. 2. Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 3. Klikkaa Jäsentiedot. 4. Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. 5. Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tekijä_10_2024.indd 1 Tekijä_10_2024.indd 1 9/24/2024 10:37:16 AM 9/24/2024 10:37:16 AM Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 41 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 41 4.12.2024 11.23 4.12.2024 11.23
42 Tekijä 12/2024 KOULUTUS Tietokoneet ja ohjelmat tutuiksi Murikka-opiston tietotekniikkakurssit ovat tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton jäsenille. Kursseilta saa oppia tietokoneiden ja toimistoohjelmien käyttöön. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN T eollisuusliiton Murikka-opistossa tarjotut tietotekniikkakurssit uudistettiin vuodelle 2024. – Kursseissa on pitkälle kysymys siitä, että käydään perustoimisto-ohjelmia läpi, kertoo tietotekniikan opettaja Asko Viitala. Vanhat perus-, jatkoja täydennyskurssit muutettiin Tietotekniikka 1–3 -kursseiksi, jotka aiemmasta poiketen on suoritettava järjestyksessä. – Aiemmin oli ongelmana, että kursseilla oli eri lähtötasolla olevia opiskelijoita, Viitala kertoo. Järjestyksessä suoritettavat viisipäiväiset kurssit mahdollistavat kumulatiivisen, eli kasautuvan, oppimisen. – Kerrataan ja aina rakennetaan vanhan päälle. PERUSTEISTA LIIKKEELLE Ykköskurssi lähtee liikkeelle tietotekniikan perusteista ja käyttöjärjestelmistä. Tietokoneen muistit, apuohjelmat, komponentit ja tietoturvan perusteet tehdään tutuiksi. Myös tiedostohallinta kuuluu ykköskurssin sisältöön. – On tehty tietokoneella asioita, mutta ei oikein tiedetä, missä tiedostot sijaitsevat, Viitala kuvailee monen kurssilaisen ongelmaa. Perusteista siirrytään tekstinkäsittelyja taulukkolaskentaohjelmien pariin. – Ykköskurssin jälkeen pystyy käyttämään tietokoneen perusominaisuuksia ja tuottamaan tekstejä ja perustaulukoita. Ykköskurssi on osoittautunut hyödylliseksi myös heille, jotka kokevat osaavansa perustaidot. – Palautteen perusteella jokaiselle tulee jotain uutta ykköskurssilla. SYVEMPÄÄ OPPIA JA PISTEITÄ Kakkoskurssilla kerrataan ensimmäisen opit ja laajennetaan osaamista. Käsittelyssä on muun muassa tiedostojen jakaminen Tietotekniikka 1 -kurssi on osoittautunut hyödylliseksi myös heille, jotka kokevat osaavansa perustaidot, Asko Viitala sanoo. >> Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 42 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 42 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 43 LIITOSSA verkkoympäristössä, esitysgrafiikan teko sekä videoiden peruskäsittely. Kursseilla käytetään opiston tietokoneita ja Microsoftin ohjelmistoja, mutta opetukseen kuuluu myös ilmaisiin ohjelmistoihin tutustuminen. – Jos haluaa käyttää kurssin oppeja, ei tarvitse käyttää rahaa ohjelmistojen hankintaan, Viitala sanoo. Kolmannella tietotekniikkakurssilla syvennetään kaikkea aiemmin opittua ja tehdään harjoitustyö. – Harjoitustyö on tekstiasiakirja, johon on tuotu taulukko ja kaaviorakennelma ja jonka pystyy esittelemään Power Point -esityksenä. Tietotekniikan kurssikokonaisuudesta on mahdollista saada Koski-järjestelmään tallennettavat opintopisteet, joita voi lukea hyväksi muissa opinnoissa. Pisteiden saaminen edellyttää koepäivän tehtävien läpäisemistä. Viitala kertoo, että tähän saakka kaikki halukkaat ovat saaneet pisteet viimeistään uusintakokeen kautta. – Kurssin voi suorittaa myös ilman pisteitä. OSAAMINEN MUUTOKSESSA Älypuhelimien yleistyminen on muuttanut ihmisten tietoteknistä osaamista. – Ihmisillä on puhelimen kautta perustaidot, jotka eivät aiemmin olleet itsestään selviä. Ihmiset pystyvät hoitamaan asioita ilman omaa konetta, mutta taito käsitellä tietokonetta on heikentynyt. Älylaitteet tarjoavat monia sovelluksia erilaisten tehtävien tekemiseen, mutta kosketusnäytöltä käytettävissä sovelluksissa on yleensä rajattu valikoima vaihtoehtoja. – Puhelimella voi tehdä monenlaisia asioita, sitä ei pidä väheksyä, mutta luovassa tekstinkäsittelyssä puhelin muuttuu taakaksi. Tietotekniikan kurssien opetussisältö elää jatkuvasti samalla kuin tekniikka kehittyy ja ohjelmistot uudistuvat. – Perusperusteet ovat olleet samat 20 vuotta, mutta koko ajan tulee uusia ominaisuuksia. Vain muutos on pysyvää. Viime aikojen näkyvä muutos on ollut tekoälyn esiinnousu. – Jokainen kurssilainen saa yleiskartoituksen, mitä tekoälyllä voi tehdä. HARJOITUKSIA JA YHTEISTÄ OPPIMISTA Tietotekniikka 1 -kursseja järjestetään vuosittain neljä, Tietotekniikka 2 -kursseja kolme ja Tietotekniikka 3 -kursseja kaksi. Yhdelle kurssille mahtuu 17 opiskelijaa. Viitala kertoo, että kurssilaisia on riittänyt siten, ettei kursseja ole tarvinnut perua, pikemminkin on pitänyt järjestää lisäkursseja jonojen purkamiseen. – Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Parasta palautetta on, kun ykköskurssin käyneet haluavat myös kakkoskurssille. Ihmisillä on puhelimen kautta perustaidot, jotka eivät aiemmin olleet itsestään selviä. TIETOTEKNIIKKAKURSSIT 2025 ? Tietotekniikka 1: 13.–17.1. / 3.–7.3. / 2.–6.6. / 8.–12.9. ? Tietotekniikka 2: 10.–14.2. / 7.–11.4. / 3.–7.11. ? Tietotekniikka 3: 19.–23.5. / 15.–19.12. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Kursseilla opetus tapahtuu Murikan ATKluokassa. Yleinen opetusrutiini on, että Viitala käy läpi asiakokonaisuuden, antaa harjoituksen opiskelijoiden tehtäväksi ja harjoitus käydään lopuksi yhteisesti läpi. Varsinaisia ryhmätöitä ei ole ohjelmassa, mutta yhteinen oppiminen kuuluu asiaan. – Soisin, että lähellä olevia autetaan ja haetaan yhdessä ongelmiin ratkaisuja. OPPIIN ON OIKEUS Tietotekniikkakurssit ovat tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton jäsenille. Maksuttomaan kurssiin sisältyvät opetus, täysihoito sekä kurssimateriaali. Kurssi ei ole työnantajan taloudellisen tuen piirissä, joten kurssilaisille myönnetään veroton kurssituki, joka koostuu vuonna 2025 kurssipäivärahasta 46,76 euroa/kurssipäivä ja stipendistä 42,11 euroa/kurssipäivä. Tuki voidaan myöntää, mikäli opiskelijalle syntyy kurssin aikana ansionmenetystä eikä hän saa muualta tuloa tai apurahoja. Kurssille osallistumisesta sovitaan ensin työnantajan kanssa. Jos kurssi on enintään viikon pituinen, kurssihakemus pitää esittää työnantajalle vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkamista. Oikeus kurssille osallistumiseen perustuu opintovapaalakiin. Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa. Kursseille haetaan verkossa Telmo-järjestelmän kautta, joka löytyy osoitteesta teollisuusliitto. etapahtuma.fi . Telmosta näkee, millä kursseilla on tilaa, ja siellä voi myös ilmoittautua jonoon, jos kurssi on täynnä. ? Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 43 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 43 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
44 Tekijä 12/2024 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamusmiehille työkaluja starttikursseilta ja Murikasta! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu ”Ehdottomasti kaikille, joita luottamusmiesasiat kiinnostavat” JULIA ANTTILA Luottamusmies, Stora Enso Veitsiluoto Oy, Veitsiluodon saha ”Minua alkoivat luottamusmiesasiat kiinnostamaan ja siksi hakeuduin luottamusmiesten koulutukseen. Aikaisemmissa työpaikoissani ei ole ollut näitä asioita esillä tai jos on ollut, niistä ei ole oikein puhuttu. Lisäksi sahallamme oma pääluottamusmiehemme on ollut todella hyvä. Hän on kannustanut meitä hakeutumaan koulutuksiin. Niissä kun oppii muutenkin paljon asioita ja tapaa uusia ihmisiä. Olen käynyt sekä luottamusmiesten perusettä jatkokurssin. Meidän työporukkamme on niin mahtava, että heidän puolestaan mielelläni opiskelen asioiden hoitoa. Mielelläni myös hoidan asioita, etteivät epäkohdat jää vain kahvipöytäkeskusteluihin. Mielestäni kursseilta saa paljon hyötyä, kuten ihan perusasioita työehtosopimusten, lakien ja ennakkotapausten lukemisesta. Nämä olivat minulle aiemmin aivan uusia asioita. Ehdottomasti suosittelen luottamusmiesten koulutuksia kaikille, jotka ovat näistä asioista vähänkään kiinnostuneita. Haluaisin itsekin mennä uudestaan kursseille. Olen työpaikallanikin suositellut kursseja kaikille.” Liitto kouluttaa Uusien luottamusmiesten starttikurssit alueilla Luottamusmiesten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet 25.1. Lounais-Suomi (Turku ja Pori) 15.2. Etelä-Suomi (Hämeenlinna ja Kouvola) 22.2. Pohjois-Suomi (Oulu) 1.3. Uusimaa (Helsinki) ja Itä-Suomi (Kuopio) 8.3. Sisä-Suomi (Jyväskylä) ja Pohjanmaa (Ylihärmä) 8.3 Startkurs för nyvalda förtroendemän (Vasa) Murikan kursseja tammikuussa 13.—17.1. Luottamusmiesten peruskurssi 13.–17.1. Työsuojelun jatkokurssi 13.—17.1. Luottamusmiesten jatkokurssi 13.—17.1. Tietotekniikka 1 20.—24.1. Luottamusmiesten peruskurssi 20.—24.1. Yhdistystaidot 1 – järjestötoimijan perusteet 20.—24.1. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 20.—24.1. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 25.—26.1. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 27.—28.1. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen 27.—29.1. Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten 27.—31.1. Paikallinen sopiminen 29.—31.1. Jaksamisen avaimet Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 44 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 44 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 45 MAAILMA SI PA U SA / LE H TI KU VA / LA PR ES SE Vahvat liitot vähentävät konflikteja JÄRJESTÄYTYMINEN Moni ammattiliittojen heikentämistä tiukasti ajava poliitikko tai työnantaja väittää, että liitot kärjistävät ristiriitoja ja lisäävät lakkoja. Todellisuus on kuitenkin muuta. Jos maassa on liittojen kautta kanavoituvia neuvottelujärjestelmiä, kuten tehokas luottamusmiesverkosto, pienet ristiriidat eivät aiheuta helposti sitkeitä tai äkillisiä yhteentörmäyksiä. China Labour Bulletin kerää tiedostoa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi monesti vältetty neuvottelemalla luottamusmiehen tai ammattiliiton kanssa. Mutta Kiinassa ei aitoja ammattiliittoja tai reiluja neuvottelujärjestelmiä ole, ja tuloksena on iso määrä lakkoja. Yliopistotutkija Josef Ringqvist tutki, kuinka järjestäytymisaste vaikuttaa konfliktien kokemiseen työelämässä. Ruotsalainen, ay-liikkeen rahoittama mutta riippumaton ajatuspaja Arena Idé julkaisi lokakuussa hänen raporttinsa. Tutkimuksen pohjana on 31 maassa tehty, 16 822 työntekijää kattanut kyselytutkimus. Sen laati International Social Survey Programme, joka taas on 44 teollisuusmaan yhteinen tutkimusohjelma. Ringqvist tutki, miten työntekijät kokevat konfliktit työmarkkinoilla. Vahvojen ammattiliittojen maissa tulos oli erikoisella tavalla kahtalainen. Näissä maissa sekä liittojen jäsenet, että ei-jäsenet näkivät työmarkkinoilla olevan enemmän ristiriitoja kuin heikkojen liittojen maissa. Samalla he kuitenkin kokivat ne vähäisempinä. Maissa, joissa liitot olivat heikompia, työntekijät kokivat olevan paljon enemmän konflikteja työelämässä. Tutkituissa maissa näitä koki keskimäärin 44,4 prosenttia. Suomessa oli kaikkein korkein järjestäytymisaste ja konflikteja koki 35,1 prosenttia. Vertailu maan tulotasoon ja työehtosopimusten kattavuuteen osoitti järjestäytymisen lisäävän niitä enemmän sopua työmarkkinoilla. Ammattiliittojen vaikutusmahdollisuus poliittiseen päätöksentekoon vähentää osaltaan työmarkkinoiden konflikteja. Liittojen heikentyminen taas voi johtaa useampiin ja avoimempiin ristiriitoihin työmarkkinoilla, raportti tiivistää. ? Koonnut Heikki Jokinen 5,5 prosentin sopimus SAKSA Metallija elektroniikkateollisuuden työehtosopimus nostaa palkkoja Saksassa 25 kuukauden sopimuksella 5,1 prosenttia. Lisäksi alkuvuodesta 2025 kaikki saavat 600 euron kertakorvauksen. Ensi huhtikuussa korotus on 2 prosenttia ja 3,1 prosenttia huhtikuussa 2026. Sopimus tuo enemmän vapaapäiviä. Oppisopimuksella työskentelevien palkat nousevat 140 euroa kuussa. IG Metall -liitto laskee sopimuksen arvoksi yhteensä 5,5 prosenttia. Molemmat sopijaosapuolet vakuuttavat tyytyväisyyttään. IG Metallin puheenjohtaja Christiane Benner painottaa, että työmarkkinaosapuolet ovat epävarman aikamme tärkein yrityksille ja työntekijöille vakautta tuova tekijä. Sopimista helpottivat edellisen kaksivuotiskauden asialliset palkankorotukset. Palkat nousivat viime vuonna 5,2 prosenttia ja tänä vuonna 3,3 prosenttia. Lisäksi kaikki saivat 3 000 euron kertakorvauksen. Rahat kouraan koulutetuille TANSKA Dansk Metal -liittoa huolestuttaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys teollisuudessa. Vain pätevät työntekijät voivat taata kasvun ja sen, että Tanskassa on maailmanluokan yrityksiä, liitto sanoo. Siksi liitto esittää, että uudet koulutetut työntekijät saisivat 100 000 kruunun (13 400 euroa) verottoman koulutuspalkkion. Se maksettaisiin, kun koulutuksen jälkeen on ollut vuoden töissä. Aluksi palkkio voitaisiin osoittaa kokeiluna aloille, joilla on pula ammattilaisista. – On välttämätöntä tehdä jotakin rajua ja ajatella uusiksi, sillä meillä on tarve, että useammat vievät ammattiopintonsa loppuun, Dansk Metalin liittosihteeri Kasper Palm sanoo. LIITOSSA Italialaiset metallityöläiset osoittivat mieltään autoalan lakon yhteydessä Roomassa 18.10.2024. Italiassa järjestäytymisaste on heikompi kuin Suomessa, ja selvästi suurempi osa työntekijöistä kokee konflikteja työelämässä. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 45 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 45 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
46 Tekijä 12/2024 LYHYET IS TO CK PERHEET Hallituksen kannattaisi aloittaa syntyvyyden kohentaminen perumalla erityisesti nuoriin ja perheisiin iskevät työelämän heikennykset, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz. Syntyvyys laski Suomessa tilastohistorian matalimmalle tasolle vuonna 2023. Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on nyt selvittää lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan tukea halutun lapsiluvun saavuttamista. SAK pitää tärkeänä syntyvyyteen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä. Orpon hallitus on kuitenkin toteuttanut ja toteuttamassa lukuisia toimia, jotka tosiasiallisesti heikentävät perheiden ja perhettä toivovien mahdollisuuksia saavuttaa toivottu lapsiluku. – Vaikka alhaisella syntyvyydellä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaamme, saavuttamaton lapsitoive on aina ensisijaisesti yksilön henkilökohtainen tragedia, Glantz painottaa. – Syntyvyyden kohentaminen ja lapsija perhemyönteisen työelämän vahvistaminen vaatii erilaisia toimia, joissa työmarkkinajärjestöjen rooli on merkittävä. SAK:n Hyvän työn mittarista 2024 käy ilmi, että nuorilla työntekijöillä esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet, yksitoikkoiset työtehtävät ja tavoitettavissa olo vapaa-ajalla lisäävät työelämän epävarmuutta ja stressiä. Lue lisää: www.sak.fi/ syntyvyyden-kohentaminen Syntyvyyden kohentaminen edellyttää luottamusta LUETUIMMAT MARRASKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Junnikkalan uudella sahalla on kuljettu vaikeuksien kautta vauhtiin – ”Meillä on alusta asti ollut yhteen hitsautunut porukka” ? Teslan kissa ja hiiri -leikki jatkuu Ruotsissa ? Palkankorotustavoite on 10 prosenttia – ”Ostovoimakuoppaa on kurottava umpeen” ? BLOGI Veli-Matti Kauppinen: Ammatillisen koulutuksen alasajo kiihtyy ? Fullt upp på Botnia Marin – "Båtarna blir större och vi på golvet blir fler" Vuodenvaihteen arkipyhämääräykset TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat Vuodenvaihteen poikkeukset PALVELUT Teollisuusliiton puhelinpäivystyksissä ja liiton aluekeskusten aukioloissa on poikkeuksia joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Katso palveluiden aikataulut liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/aukiolo Työn ja perheen yhteensovittamista on edelleen helpotettava. Sopista tuotteita jouluun ja talveen! VERKKOKAUPPA Hanki parhaat joululahjat ja varaudu talven kylmyyteen ja pimeään vuodenaikaan sopivilla tuotteilla! Tutustu tuotevalikoimaan ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/soppi TERVETULOA OSTOKSILLE! Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 46 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 46 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 47 JÄSENETU Teollisuusliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus kokeilla äänikirjapalvelu Storyteliä 30 päivää ilmaiseksi. Tämän jälkeen saat lisäksi 11 kuukauden ajan 15 % alennuksen. Tarjous koskee Storytel Standard -tilausta johon sisältyy 50 tuntia lukuja kuunteluaikaa joka kuukausi. Tarjous on voimassa uusille ja palaaville Storytelin asiakkaille (et ole ollut Storytelin maksava asiakas tai hyödyntänyt ilmaista kokeilujaksoa viimeisen 6 kk aikana). Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa Storytelin verkkosivuilla. Lue lisää tästä ja muista jäseneduista: www.teollisuusliitto.fi/jasenedut Tarjous Storyteliltä JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi Tule Teollisuusmiittiin! 8.–9.2.2025 Ellivuori Resort, Sastamala NUORET Huomio Teollisuusliiton alle 36-vuotiaat jäsenet LounaisSuomen, Pohjanmaan ja SisäSuomen alueilta! Tervetuloa Teollisuusmiittiin. Ohjelmassa painavaa työmarkkina-asiaa, rentoa yhdessäoloa ja mahdollisuus lasketella. Omakustannehinta 10 euroa sisältää ohjelman, majoituksen ja ateriat. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusmiitti-2025-ellivuori Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! ”Luottamusmies varmistaa, että työntekijöiden ääni tulee kuulluksi.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö ”Raflaavat isot numerot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa, jäsenmaksut maksettu tai jäsenmaksuvapautus ajan tasalla. Jäsenmaksut on tärkeä hoitaa huolellisesti etenkin mahdollisen lakkomaksatuksen, lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jos jäsenmaksusi ei ole työnantajaperinnässä, voit maksaa sen eAsioinnissa Jäsenmaksutiedot-sivulla. Maksutapana on verkkopankkimaksut ja uutena MobilePay. Valitse jäsenmaksulaskurissa jäsenmaksun ajanjakso, lisää bruttotulosi ja paina ”Maksa Paytraililla”. Jos valitset MobilePayn, lisää puhelinnumerosi, niin maksupyyntö ilmestyy puhelimellesi nimellä Teollisuusliitto ry. ? eAsioinnissa voit päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi, katsoa jäsenmaksutietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautuksen tai tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jos jäsenmaksussasi on puutteita lokakuun ajalta, saat meiltä tekstiviestin numerosta +358 414 001 659. Vastaamalla viestiin voit selvittää asian, tilata maksuviitteet sähköpostiisi tai jättää soittopyynnön. Puhelu tulee numerosta 045 782 00599. ? Kun jäät eläkkeelle, lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 47 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 47 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
48 Tekijä 12/2024 STREJK Fart på förhandlingarna genom strejk I ndustrifacket utlyste sex endagsstrejker på utvalda arbetsplatser inom industrin i början av december. Strejkerna ägde rum 3–4 ja 9–12 december. Strejkerna omfattade fler än 33 000 anställda på över 400 arbetsplatser. På rörtillverkaren OSTP Finlands fabrik i Jakobstad hade huvudförtroendeman Pertti Kirsilä och förtroendeman Harri Kivelä klätt på strejkvästarna redan efter klockan fem på morgonen. I Jakobstadstrakten omfattades förutom OSTP också Ekeri, Alfen Elkamo, AMADA Automation Europe och Nordic Lights av den första strejkdagen inom teknologiindustrin den 3 december. Om viktiga element faller bort från kollektivavtalet så har vi problem. Därför måste regeringens arbetslivsförsämringar stoppas avtalsvägen, säger Kirsilä. Runt 180 anställda jobbar i produktion på OSTP och långt över 90 procent av de anställda är med i facket. Organiseringsgraden är av tradition hög och också den här morgonen är det bara en handfull anställda som kommit till jobbet trots strejk. – Trycket från arbetsgivaren har varit hårt. Den italienska majoritetsägaren har varit besviken på att vi är i första ledet och skickat ett meddelande till alla anställda. Det har gjort folk lite oroliga. Huvudförtroendemannen berättar att det i meddelandet bland annat syftades till personligt ansvar, det ekonomiska läget i företaget och bonusar som betalas ut till anställda. – Det berättar kanske mer om att huvudägaren inte riktigt känner till vårt lönesystem. Det är inte frågan om några direkta bonusar utan helt normala lönedelar. OSTP Finland är ägt till 51 procent av italienska Tubinox och 49 procent av Outokumpu. – För en del yngre visstidsanställda kan den här typen av påtryckningar fungera. Man kanske blir och funderar om ens framtid i firman på något sätt hänger på om man kommer på jobb under strejk. Så får det ju inte gå till, säger Harri Kivelä. ? Industrifackets strejk innebar ett stopp på jobbet för 33 000 anställda på mer än 400 arbetsplatser. Strejkvakterna hoppades på avtal trots att arbetsgivaren tryckte på redan första morgonen. TEXT JOHANNES WARIS OCH ANTTI HYVÄRINEN FOTO JOHANNES TERVO OSTP Finland Oy Ab, Jakobstad Förtroendeman Harri Kivelä och huvudförtroendeman Pertti Kirsilä. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 48 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 48 4.12.2024 12.01 4.12.2024 12.01
12/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Ekeri Oy Ab, Pedersöre ”Förbjudet att idka påtryckning” LÖNEKRAV 10 % Industrifacket kräver tillsammans med andra FFC-förbund ett lönepåslag på 10 procent under en avtalsperiod på två år. Under det första året skulle lönepåslaget vara 6 procent och minst 150 euro. Under det andra året 4 procent och minst 100 euro. + LÄS MER om strejkdagen i Jakobstad och Pedersöre, förhandlingsläget och stridsåtgärderna på www.teollisuusliitto.fi/sv och www.tekijalehti.fi/svenska Alex Saari, huvudförtroendeman Mikaela Skriko och arbetarskyddsfullmäktige Jan-Erik Tarvonen stod strejkvakt under endagsstrejken på släptillverkaren Ekeri i Pedersöre. Den påtryckning som de anställda vid OSTP Finland upplevt har behandlats av Industrifackets centralstrejkkommitté, berättar organisationsavdelningens chef Vesa Aallosvirta. – Vi fördömer den här typen av verksamhet. Det är förbjudet att idka någon som helst form av påtryckningar under stridsåtgärder, säger Aallosvirta. – Det här handlar kort och gott om en motåtgärd från arbetsgivaren, det handlar rent av om att skrämmas. I meddelandet fanns också en fråga om personen tänker gå till jobbet på strejkdagen. Aallosvirta understryker att en arbetstagare inte är skyldig att berätta om hen kommer att delta i strejken. Det räcker med att facket gjort en anmälan. Deltagande i en strejk får enligt lag inte innebära några påföljder för anställda. – Om man upplever påtryckning från arbetsgivaren så lönar det sig att vara i kontakt med facket. Vi går igenom alla den här typen av fall och kollar vilken typ av åtgärder som krävs. >> Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 49 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 49 4.12.2024 12.02 4.12.2024 12.02
50 Tekijä 12/2024 ”Det handlar inte om hämnd ” I ndustrifackets fullmäktige samlades till höstmöte i Helsingfors 25–26 november. Fullmäktige ställde sig bakom FFC-förbundens gemensamma löneförhöjningskrav på tio procent och minst 250 euro i månaden på en avtalsperiod på två år. I medierna har det vädrats åsikter om att fackens krav skulle vara någon typ av hämnd på arbetsgivarna och regeringen. Fullmäktigemedlem Sari Yliahos arbetsplats Amada Automation Europe i Pedersöre omfattas av strejken i december. – Det handlar inte om hämnd då man söker löneförhöjningar utan om en höjd ersättning för utfört arbete, sa Yliaho. Den pågående avtalsrörelsen och Industrifackets stridsåtgärder var givna teman i talarstolen, liksom också orsakerna bakom dem: löntagarnas försämrade köpkraft och inskränkta rättigheter. TEXT JOHANNES WARIS FOTO TUUKKA RANTALA Industrifackets fullmäktige beslöt om målen för 2025: att öka medlemsantalet, förstärka förtroendemannaorganisationen och utveckla fackavdelningarna är viktiga mål. >> FULLMÄKTIGE FÄRRE NUMMER AV TEKIJÄ I TRYCK Industrifackets medlemstidning Tekijä kommer ut i tryck åtta gånger under 2025. Det betyder tre färre nummer än i år. Från och med år 2026 utkommer Tekijä sex gånger per år i tryck och det krävs en prenumeration för att få tidningen hem till sig per post. Resurser kommer att riktas om till andra former av kommunikation, främst på nätet. En så kallad lättläst sida i klartext kommer att införas på Industrifackets webbplats. Industrifackets kalender kommer ut för sista gången år 2025. Studieguiden kommer i fortsättningen att endast finnas i elektronisk form. Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 50 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 50 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Yliaho, liksom flera andra fullmäktigemedlemmar, påpekade att det nu rör sig om att fylla den lönegrop som uppstått på grund av att inflationen varit på en hög nivå, konsumentpriserna stigit samtidigt som facken gått med på moderata löneuppgörelser. – Vi löntagare kräver inte pengar som vi lägger på hyllan utan det går till konsumtion i Finland och det också är bra för den inhemska ekonomin. Yliaho påpekade ur talarstolen också vikten av det svenska språket inom facket. Hon öppnade också till exempel för möjligheten till tvåspråkiga kurser. – Språk är inte ett hinder, det är en möjlighet, sa Yliaho. Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen intygade i sitt svar att det inte finns fog för någon oro och att Industrifacket kommer att se till att det finns en tillgång till service och verksamhetsmöjligheter på svenska inom förbundet även i fortsättningen. ? Du kan redan anmäla dig till grundkursen i arbetarskydd samt startkursen och grundkursen för förtroendemän 2025 i Telmo! Vid anmälning krävs nätbankskoder eller mobilcertifikat. ? 10–14.2 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 8.3 Startkurs för nyvalda förtroendemän, Vasa ? 7–11.4 Grundkurs för förtroendemän, Murikka KURSER OCH EVENEMANG Fullmäktigemedlem Sari Yliaho tycker att det är bra att Industrifacket inför avtalsrörelsen gått in för att jobba för en blandad linje och kräver löneförhöjningar i både procent och euro. Industrifackets fullmäktige samlades i Helsingfors 25–26.11.2024. God jul och gott nytt år! MEDLEMSAVGIFTEN 1 % Industrifackets fullmäktige beslöt att medlemsavgiften i Industrifacket år 2025 är en (1) procent av löneinkomsten och jämförbara inkomster. En skild medlemsavgift för arbetslöshetskassan tas inte ut utan förbundet försäkrar sina medlemmar i Öppna arbetslöshetskassan A-kassa som en medlemsförmån, precis som år 2024. Fackavdelningens andel av inkomsten från medlemsavgiften är 0,18 procent. Summan betalas ut till avdelningen om den har godkänt modellstadgarna för förbundet och registrerat dem hos Patentoch registerstyrelsen. + LÄS MER Vad sades på fullmäktigemötet? Läs mer på www.teollisuusliitto.fi/sv och www.tekijalehti.fi/svenska Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 51 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 51 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sector-specific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_10_2024_Hermes.indd 2 Tekijä_10_2024_Hermes.indd 2 9/24/2024 10:15:41 AM 9/24/2024 10:15:41 AM Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 52 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 52 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH Unions demand ten per cent pay rise PAY RISE The Industrial Union seeks a 10 per cent pay rise over the next two years. In the first year, the pay rise would be 6 per cent, in the second 4 per cent. To guarantee a real pay rise for the lower income earners, too, all wages and salaries should be raised in the first year by at least 150 euro per month, and at least 100 euro in the second year. This is the common goal of member unions of the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK). The unions went public with their demands in November. The SAK unions will be negotiating their collective agreements throughout the autumn and winter. – Employees' purchasing power has been decreasing dramatically. The reason for this is the rapid and considerable rise in prices. Now, people get less with their pay than before. To correct this, we need a bigger pay rise than before, says Riku Aalto, president of the Industrial Union. The rate of inflation has recently slowed down, but the gap in purchasing power still remains, Aalto says. The unions' pay rise goal takes into account the previous loss of purchasing power and inflation during the next two years. It is something of a new development for the unions to disclose their pay rise demands in advance. It is also unusual that the SAK member unions seek to do so in unison. But now, unions want to respond to the intensive coordination of collective bargaining employers have been carrying out for many years. However, each union will continue to negotiate their own collective agreements independently. The Finnish Food Workers’ Union SEL is one of the unions behind the pay rise demand. – The pay rise for employees, in particular for those with low incomes, goes directly towards consumption. This stimulation is badly needed in the Finnish economy and to boost employment. PM Orpo’s Government has negatively affected domestic demand by increasing insecurity in working life and contributing to unemployment. Now, the companies must bear responsibility and prevent the collapse of domestic consumption, says VeliMatti Kuntonen, SEL president. ? On November 18, the Industrial Union labour market director Jyrki Virtanen (left), president Riku Aalto (middle), and vice president Turja Lehtonen announced the union strike warning. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Stagnated negotiations STRIKES Collective bargaining for the technology industry has been going on since September with no real progress. For this reason, the Industrial Union issued in November the first strike warning for one day strikes in some companies in December. – It has become clear that we can get no further by negotiating, the Industrial Union president Riku Aalto says, explaining the reason behind the strike warning. Aalto points out that the strike warning is not only down to disagreement on the pay rise issue. – It is a question of the entirety of the package, not only pay. Negotiations had already stagnated before we went public with our pay rise demands. The collective agreement for the technology industry expires at the end of November. After that, strikes are both legal and possible until there is a new agreement. Some Industrial Union collective agreements for the chemical sector will expire at the end of the year. Negotiations began in October and are still ongoing. In the mechanical forestry sector the Union has this autumn renewed company specific collective agreements with the Metsä Group and Stora Enso. The content of the agreements has not been made public. In total, the union has some 110 agreements with companies in the sector. A N TT I H YV Ä RI N EN Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 53 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 53 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
Apua hädän hetkellä MATTI VUORINEN Opiskelija Tampere 54 Tekijä 12/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA Nuorempi sammutusmies Matti Nuorempi sammutusmies Matti Vuorinen lähtee paloasemalle Vuorinen lähtee paloasemalle tarvittaessa vaikka kesken tarvittaessa vaikka kesken yöunien. Vapaapalokunnassa yöunien. Vapaapalokunnassa häntä viehättää yhteisöllisyys häntä viehättää yhteisöllisyys sekä mahdollisuus auttaa muita. sekä mahdollisuus auttaa muita. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 54 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 54 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
P ieni punainen henkilöauto on pyörähtänyt katon kautta ympäri ja makaa nyt kyljellään tien poskessa. Autossa on kaksi ihmistä, kertoo nuorempi sammutusmies Matti Vuorinen. – Ensihoito epäilee toisella potilaalla rankavammaa. Siksi auto täytyy ensin tukea ja sitten leikata sen katto irti, jotta potilas saadaan nostettua turvallisesti ulos. Tilanne näyttää pahalta. Sinivalot vilkkuvat ja asfaltilla on paljon lasinsirpaleita, mutta ihmishenkiä ei oikeasti ole vaarassa, sillä kyseessä on Kangasalan VPK:n harjoitus. – Meillä on kaksi kertaa viikossa hälytysosaston harjoitukset. Silloin harjoittelemme tosielämän tilanteita varten, Vuorinen kertoo. Syksyisin vapaapalokuntalaiset keskittyvät harjoituksissaan tieliikenneja vesipelastamiseen sekä erilaisiin vahingontorjuntatehtäviin, kuten kaatuneiden puiden raivaamiseen. Marraskuinen Jari-myrsky piti Kangasalan vapaapalokunnankin kiireisenä. VPK:lla oli kahden päivän aikana noin 20 puunraivaustehtävää, Vuorinen kertoo. KUIN TOINEN PERHE Vuorinen kuuli vapaapalokunnasta jo junnuna isältään, mutta palokuntalainen hänestä tuli vasta aikuisiällä, koska kotipaikkakunnan VPK:lla ei ollut nuorisotoimintaa. – Kun muutin töiden perässä Kangasalle, aloin miettiä, että jokin harrastus pitäisi keksiä ja laitoin viestiä Kangasalan VPK:lle ja sieltä tuli vastaus heti seuraavana päivänä. Viestissä kerrottiin, että VPK:n syyskausi on juuri alkamassa, ja Vuorista pyydettiin mukaan harjoituksiin. Niissä hän on käynyt aktiivisesti viisi vuotta. – VPK sopii kaikille, joilla on vähänkään mielenkiintoa pelastustehtäviin. Tämä on hieno ja erittäin halpa harrastus, sillä palokunta tarjoaa kaikki tarvittavat varusteet. Vuorista viehättää vapaapalokunnassa erityisesti toisten auttaminen ja yhteisöllisyys. – Palokunta on minulle vähän kuin toinen perhe. Sinne kaikki ovat tervetulleita. Tiedän, että kuulun johonkin, kun olen VPK:ssa. PINTAPELASTAMINEN MIELUISINTA Välillä Vuorisen puhelin saattaa alkaa huutamaan hälytyksen merkiksi pikkutunneilla tai juuri, kun hän on laittamassa ruokaa uuniin. – Eihän se mikään lemppari ole, jos hälytys tulee kolmelta aamuyöllä, mutta se on osa tätä harrastusta. Aina olen lähtenyt, jos olen vain kyennyt. Yhdet lisäkädet ovat aina avuksi. Hälytyksen tullessa kaikki asemalle lähtevät vapaapalokuntalaiset saavat hälytysrahan, ja kun he starttaavat paloautolla asemalta kohteeseen, he alkavat saada tuntipalkkaa. Hälytysosastoon pääseminen edellyttää 18 vuoden ikää ja vuosittaisen kuntotestin läpäisyä. Testiä varten täytyy treenata. Paloasemalla on hyvä kuntosali, Vuorinen kertoo. – Minulla ei ollut mikään huippukunto, kun aloitin VPK:ssa, mutta se parani melkein itsestään, kun kaikki kamat ovat niin painavia. Täysi savusukellusvarustus painaa 20 kiloa. Vuorinen kuuluu Kangasalan VPK:n sukellusosastoon ja toimii sekä savusukellusettä pintapelastustehtävissä. Eniten häntä kiinnostaa pintapelastaminen. – Silloin koitan uimalla pelastaa veden varaan tai pinnan alle joutuneita ihmisiä. Olen aika hyvä uimaan ja se tekniikka, jolla menemme pinnan alle, on minulla hyvin hallussa. ”SAMMUTTAKAA JOULUVALOT” Kangasalan VPK harjoittelee aktiivisesti myös tulipalon sammuttamista ja savusukeltamista. – Vältämme savusukeltamista, jos ihmishenkiä ei ole uhattuna, koska siinä on omat riskinsä. Hälytykset tuovat Vuorisen päiviin vaihtelua ja pitävät hänet virkeänä. – Ne ovat kertarykäisyjä pois rutiinista. Se on rentouttavaa, koska hälytyksiin ei voi valmistautua. Yksi Vuorisen mieleenpainuvimmista keikoista sattui vuosi sitten joulun aikaan, kun tuli oli päässyt irti paritalon parvekkeella. Palo oli saanut alkunsa kynttilästä. – Se lämpösäteily, joka tuli parvekkeelta, oli polttanut olohuoneessa olleen joulukuusen. Siitä oli jäljellä vaalea siluetti tummaksi muuttuneessa seinässä. Se oli pysäyttävä näky. Vuorinen toivoo ihmisiltä tarkkaavaisuutta erityisesti jouluna. Kynttilässä on pieni liekki, mutta tulipalo ei vaadi paljoa syttyäkseen, Vuorinen toteaa. – Muistakaa sammuttaa kynttilät ja jouluvalot. Vanhat jouluvalot lämpiävät aika paljon, jos ne pöhöttävät kuusessa useamman päivän. Ja kuusi on syttymisherkkä, jos se vähän kuivahtaa. ? Kangasalan VPK:n säiliösammutusautoon mahtuu 9 000 litraa vettä, kertoo nuorempi sammutusmies Matti Vuorinen. Hän toimii myös yhtenä auton kuljettajista. 12/2024 Tekijä 55 VAPAALLA Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 55 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 55 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
56 Tekijä 12/2024 56 Tekijä 12/2024 Tietoa työttömyysturvastasi, A-kassa.fi Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi 2. Tee päivärahahakemus eAsioinnissa A-kassa.fi/eAsiointi ja lähetä hakemus 3. Seuraa hakemuksesi käsittelyä eAsioinnissa 20.12.2024 — 1.1.2025 A-kassa.fi AUKIOLO VUODENVAIHTEESSA Kassa on kiinni Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! t ekijälehti.f i Osallistu mobiilikorttiarvontaan – voita kätevä ruokatermos! Arvomme 20 kappaletta ruokatermospulloja kaikkien niiden kesken, jotka lataavat mobiilikortin ja ilmoittautuvat mukaan arvontaan viimeistään 31.12.2024. Ilmoittaudu arvontaan näin: Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemman yläkulman valikkoon. Valitse Arvonta ja ilmoittaudu mukaan ohjeita noudattamalla. 1. Kirjaudu eAsiointiin osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. Tunnistaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 2. Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. 3. Mene kohtaan Jäsenkortit ja valitse Tilaa mobiilijäsenkortti. 4. Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. Jos sinulla ei vielä ole mobiilikorttia, tilaa se näin: Onnea arvontaan! Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 56 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 56 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 57 Ko sm et iik ka m en ee hy vi n ka up ak si jo ul un al la ih m is te n ha lu te ss a he m m ot el la lä he is iä än . Si ks i O su us tu kk uk au pp a O TK :n te kn ok em ia lli se lla te ht aa lla ki n pa no st et ti in 19 30 -l uv ul la ku lu tt aj ia ho uk ut te le vi in ka un iis iin jo ul ul ah ja pa kk au ks iin . Pa kk au st en si sä lt ä lö yt yi m uu n m ua ss a er ila is ia ha ju ve si ä, ja lo sa ip pu aa ja sy re en is ai pp ua a, vo it ei ta , ha m m as ta hn aa ja su uv et tä . Ku va ss a ko ot aa n jo ul ul ah ja pa kk au ks ia m yy nt iin . V U O N N A 19 37 HISTORIA Kuva Työväenmuseo Werstas Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 57 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 57 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
58 Tekijä 12/2024 PULMAT Taukovisa Minä vuonna Suomessa oli ensimmäinen työtaistelu palkkojen korottamiseksi? A) 1872 B) 1890 C) 1905 D) 1921 Mikä helsinkiläinen ammattikunta ryhtyi lakkoon? A) veneenveistäjät B) vossikan (= hevosvaunujen) kuljettajat C) latojat (kirjatyöntekijät) D) muurarit Näitä ei annettu yhdellekään pojalle ensimmäisenä etunimenä vuonna 2023, paitsi yksi nimi, mikä? A) Jari B) Reijo C) Markku D) Heikki Näitä ei annettu yhdellekään tytölle ensimmäisenä nimenä, paitsi yksi nimi, mikä? A) Päivi B) Sirpa C) Seija D) Anneli Millä solmulla voi kiinnittää kaksi narua yhteen? A) merimiessolmu B) kirvesmiessolmu C) tukkimiessolmu D) kapteeninsolmu Paljonko arvioidaan saimaannorppien määräksi? A) 150 B) 400 C) 800 D) 1 500 Minkä mailapelin huippu on italialainen Jannick Sinner? A) sulkapallon B) tenniksen C) pöytätenniksen D) squashin Mikä on maratonilla niin sanottu haamuraja, jota kukaan juoksija ei vielä ole alittanut? A) 1 tunti 30 minuuttia B) 2 t C) 2 t 30 min D) 3 t Millä sanalla alkaa Turussa luettava joulurauhan julistus? A) julistetaan B) jos C) täten D) huomenna Kuvan kasvin kukkanuppuja käytetään mausteena monissa jouluruoissa. Tämä kasvi on... A) kanelipensas B) muskotti C) mausteneilikka D) kardemumma KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Oik eat vas tau kse t: A C D D A B B B D C (Sy zyg ium aro mat icu m) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 10 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 58 Tekijä_2024_12_sisusOk.indd 58 4.12.2024 11.24 4.12.2024 11.24
12/2024 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 59 2.12.2024 12.35 2.12.2024 12.35
Lainsäädäntö määrittää vain pienen osan työntekijöiden oikeuksista ja eduista. Siksi työelämän paremmista pelisäännöistä pitää erikseen sopia. Niistä sovitaan työehtosopimuksella (TES) ja siitä sopimuksesta me teemme sinun kannaltasi niin hyvän kuin vain mahdollista. Juuri se on tärkein syy kuulua liittoon. Lue lisää ja ohjaa työkaverisi liittymään täällä: Avaa puhelimesi kamera ja kohdista se QR-koodiin tai mene osoitteeseen parempaatyöelämää.fi pidetään työelämä reiluna kaikille. Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_12_kansiarkki.indd 60 2.12.2024 12.35 2.12.2024 12.35