TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2022 8 Järjestäminen on aktivointia 20 ”Meidän oli toimittava” 30 Jäsenistä huolehditaan 42 Avtal på Åland 48 Yhdessä kuntoon 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten JÄRJESTÖTOIMINTA Teema: WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 1 9.8.2022 11.09 9.8.2022 11.09
Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alue Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alue Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 2 9.8.2022 10.54 9.8.2022 10.54
8/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ RO BE RT JA N SS O N JO H A N N A KO KK O LA KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA LIITTOKOKOUS LINJAA VIISIVUOTISKAUDEN Teollisuusliiton ylin päättävä elin kokoontuu ensi toukokuussa. Liittokokousedustajat valitaan vaaleilla maaliskuussa. MUUTOS TEHDÄÄN YHDESSÄ KANSI Thermo Fisher Scientificilla Joensuussa järjestämiskampanja aktivoi työntekijät pitämään puolensa. Kampanja tuotti lisää jäseniä, luottamushenkilöitä ja yhteishenkeä, pääluottamusmies Juha Pakarinen, osaston luottamusmies Reija Hirvonen ja varapääluottamusmies Tuure Keränen kertovat. ”TULI TUNNE, ETTÄ MEIDÄN ON TOIMITTAVA” Yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotteleminen sai ahvenanmaalaisen Ålands Skogsindustrierin työntekijät yhdistymään. Aikaisemmin yrityksessä työskenteli yksi Teollisuusliiton jäsen. Nyt heitä on yli parikymmentä. 20 8 ? Tämä on ollut hyvä ja varma työpaikka ja on varmasti sitä myös tulevaisuudessa, Ålands Skogsindustrierilla kymmeniä vuosia työskennellyt Dan-Erik Dahl toteaa. 14 Tekija?_2022_8_sisus.indd 3 Tekija?_2022_8_sisus.indd 3 10.8.2022 13.43 10.8.2022 13.43
4 Tekijä 8/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .9 . 20 Yrityskohtainen työehtosopimus ajoi järjestäytymään 26 Uusmaalaisilla ammattiosastoilla yhteinen järjestäjä 28 Ay-klinikoilta ajankohtaista tietoa ammattiosastoille 30 Näin ammattiosasto huolehtii jäsenistä 32 Liitto toimii siellä missä jäsenet ovat 34 Strategia asettaa yhteiset tavoitteet 36 Opiskelijoille tietoa liiton merkityksestä 48 HARRASTAJA Harjavallan kuntoporukan Aki Juuruskorpi 50 Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Uusilla keinoilla puhtia ammattiosastojen toimintaan 08 KANSI Järjestämiskampanja muutti tehtaan tunnelman Thermo Fisherillä 14 LIITTOKOKOUS 2023 Opi perusasiat liittokokouksesta ja liittokokousvaaleista 18 NÄKIJÄ Puurtaja-diplomin saanut Sanna Kuivasniemi ? HARRASTAJA Aki Juuruskorpi ja 48 muuta Harjavallan metallityöväen ammattiosaston jäsentä osallistuvat osaston järjestämään Kesäkuntoon 2023 -kampanjaan. Tavoitteena on löytää itselle mielekäs tapa liikkua. Kesäkuussa lajikokeilussa oli frisbeegolf. ? NÄKIJÄ ”Kun meille tulee uusia työntekijöitä, menen aina esittelemään itseni ja kerron heille ammattiosaston tekemisistä”, sanoo Puurtaja-diplomin saanut Kangasalan Arteknon pääluottamusmies Sanna Kuivasniemi. 48 18 40 MAAILMA Eri maissa eri tavat järjestäytyä 41 Lyhyet 42 ARBETSLIVET Rusning till facket på Ålands Skogsindustrier 45 I TIDEN Nio månader till Industrifackets kongress 46 BRIEF IN ENGLISH Use your democratic rights in the union elections 47 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN JU SS I PA RT A N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_8_sisus.indd 4 Tekija?_2022_8_sisus.indd 4 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
8/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.8.2022 Vakaudelle on jälleen kysyntää H yvät asiat rakennetaan tehokkaimmin yhdessä ja hukataan herkimmin hajautuneena. Tämä kaksijakoisuus on määrittänyt ammattiyhdistysliikkeen toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Järjestäytyneet työntekijät ajavat etujansa yhdistämällä voimansa. Työnantajat puolestaan edistävät omia intressejään. Yhtenä mahdollisena keinona heillä on työkalupakissaan työntekijöiden edunvalvonnan ja neuvotteluvoiman purkaminen tai jopa suoranainen hajottaminen niin, että työnantajaan kohdistuvaa painetta ei työntekijöiden puolelta enää pystyttäisi tuottamaan. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että työmarkkinoiden iso kuva on muodostunut ja edelleen muodostuu molempia osapuolia hyödyttävästä sopimisesta ja sopimusten noudattamisesta. Se on tuottanut työntekijöille hyvinvointia, yrityksille menestystä ja yhteiskuntaan vakautta. Edellä kuvatun mukaisia asetelmia ja niistä seuranneita tapahtumaketjuja on viimeisen vuoden aikana koettu työmarkkinoilla runsaasti. Teollisuusliiton sopimusaloista esimerkkinä käy mekaaninen metsäteollisuus. Yrityskohtainen työehtosopimuksista neuvotteleminen johti suurimmaksi osaksi sopimuksiin ilman ongelmia, mutta osassa yrityksiä tilanne kärjistyi. Mihin vastakkainasettelut sitten ovat johtaneet? Toistaiseksi näyttää siltä, että Teollisuusliiton neuvottelemiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, ennemmin tai myöhemmin. Yrityskohtainen sopiminen on palauttanut Teollisuusliiton toiminnan samankaltaiseen tilanteeseen, mikä vallitsi 1960ja 1970-luvuilla ammattiyhdistysliikkeen voimakkaan kasvun vuosina. Järjestämistyötä ja jäsenhankintaa tehtiin systemaattisesti yritys kerrallaan. Työntekijöiltä kysyttiin, mitä ongelmia olet työpaikallasi tai työsuhteessasi kohdannut ja mitä asioita haluat parantaa? Jos ongelmia tai parantamisen varaa havaittiin, asioita ruvettiin edistämään yhdessä liittoon järjestäytymällä. Tämä on pelkistys, mutta samat lähtökohdat vaikuttavat edunvalvonnassa edelleen. Pyörää ei ole keksitty uudelleen. Sen käyttämiselle on syntynyt uusi tarve. Työmarkkinoiden osin ohdakkeinen tilanne on ollut Teollisuusliitolle opin ahjo. Melko lyhyessä ajassa saavutetut toiminnalliset tulokset ovat olleet hyviä. Työntekijöiden järjestäytymisaste on mekaanisessa metsäteollisuudessa noussut 15 prosenttiyksiköllä. Sopimusalalla työskentelevistä liiton jäsenistä yli 95 prosenttia on työehtosopimusten piirissä. Liiton jäsenmäärän vähentyminen on taittunut. Käänne kasvuun on mahdollinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat olisivat nyt kaikkinensa kauniisti järjestyksessä. Mutta se tarkoittaa, että Teollisuusliitto on yhdessä aktiivisten jäsentensä kanssa osoittanut toimintakykynsä ja kehittänyt valmiuksiaan. Samalla liitto on uudessa ja muuttuvassa tilanteessa pystynyt kartoittamaan, missä kehittymisen tarpeet ja mahdollisuudet ovat. Vakauden rakentamiselle on aina tarve, ja kriisien keskellä erityinen tarve. Työmarkkinat on suomalaisittain omissa käsissä oleva foorumi, jossa vakautta voidaan tuottaa. Se mahdollisuus kannattaa nyt käyttää työntekijöitä, yrityksiä ja yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Teollisuusliiton aluetoiminnan uudistuksen keskeisenä ajatuksena on tuoda liitto lähemmäs työpaikkoja ja ammattiosastoja, ei jumittua seitsemän aluekeskuksemme seinien vangiksi. Enemmän työpaikkakäyntejä, lisää luottamusmiestapaamisia, yhä aktiivisempaa yhteydenpitoa ammattiosastojemme toimijoiden kanssa.” ERNO VÄLIMÄKI Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alueen aluepäällikkö Tekija?_2022_8_sisus.indd 5 Tekija?_2022_8_sisus.indd 5 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
Kehitysyhteistyön Suomen malli T eollisuusliiton järjestökoneistoa trimmataan timmimpään kuosiin ja uusia jäseniä houkutellaan mukaan ay-toimintaan. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on itse työkalut ensin teroitettava, eli moduulit nikkaroitava lopulliseen muotoonsa. – Moduuleja testataan ensin pienemmällä porukalla, kertoo liiton vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola. Liitto on valinnut viisi ammattiosastoa, joiden kanssa yhdessä pilotoidaan sitä, miten ammattiosastojen toimintaan saadaan vilkkaampaa sykettä. Aiheina ovat: ammattiosaston sidosryhmät, jäsenhankinta ja järjestäminen, toiminnan suunnittelu, vaikuttaminen ammattiosastossa, vapaaehtoisen johtaminen ja osaston vastaavien rooli. Työ on jatkoa kokoontumisille, joita on pidetty Ammattiosaston kuntokartoitus , Toiminnan pulssi tai Apulantaa ammattiosastolle tapaisten nimikkeiden alla. Korona katkaisi pahasti näiden osastojen sykettä kiihdyttävien häppeninkien pitämisen, mutta nyt on niissäkin päästy uudestaan vauhtiin. – Tapahtumista on saatu erittäin hyvää palautetta, Juusola iloitsee. LÄHELLE JÄSENTÄ Teollisuusliiton jäsenkato on saatu pysäytettyä. Nurinkurista kyllä, työnantajapuolen hajota ja hallitse -taktiikka näyttää tiivistäneen työntekijäpuolen rivejä. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa Metsäteollisuus ry:n vastahanka valtakunnallista työehtosopimusta kohtaan on tuonut Teollisuusliittoon rutkasti lisää jäseniä. – Työpaikoilla toimitaan, kun työnantajapuolen toiminta alkaa sattua omaan varpaaseen. Mutta tällainen tie ei ole kestävä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa työnantajapuoli näytti toisinaan tietävän sopimisesta hyvin vähän. Se vain odotti, että ne sopimuspaperit ilmaantuvat jostakin, Juusola toteaa. – Tällainen yrityskohtainen sopiminen vie lopulta kaaokseen, järjestövastaava varoittaa. Juusola muistuttaa myös siitä, että ammattiosasto ei voi solmia edes yrityskohtaista työehtosopimusta. Allekirjoittajana voi olla vain Teollisuusliitto. Juusola kuvaa, että ammattiosastoissa tarvitaan kuitenkin uudenlaista toimintaa. Ammattiliiton perinteinen edunvalvonta tai järjestäytyminen eivät näytä kiinnostavan työntekijöitä, mutta ammattiosaston keskeinen rooli on ja pysyy. – Ammattiosasto on kaikkein lähimpänä potentiaalista jäsentä, Juusola alleviivaa. Kun ammattiosaston toiminta näyttää houkuttelevalta, saadaan muitakin kuin jäseniä mukaan tapahtumiin. Ja siitä he sitten liittyvät jäseniksi, ja toivon mukaan joistakuista kehkeytyy aikaa myöten myös osaston aktiivisia toimijoita. JÄRJESTÖLLINEN TILA? – Olen kuvannut, että Teollisuusliitossa on nykyisin kolmenlaisia ammattiosastoja. – On niitä, joilla on riittävä jäsenmäärä ja taloudelliset resurssit toimintaan ja palvelujen Olisitteko kiinnostuneita jämäköittämään ja jäsentämään toimintaanne uudella tavalla? Ammattiosastoille tarjotaan moduuleiksi kutsuttuja työkaluja toiminnan kehittämiseen yhteistyössä liiton kanssa. TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 8 AVAAJA 6 Tekijä 8/2022 Tekija?_2022_8_sisus.indd 6 Tekija?_2022_8_sisus.indd 6 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
tarjoamiseen jäsenille. On niitä, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa sääntömääräisiin kokouksiin ja järjestävät esimerkiksi pilkkikilpailut. Ja sitten on niitä, joilla on kova työ saada kasaan sääntöjenmukainen hallitus tai saada nimi muutettua Teollisuusliiton ammattiosastoksi. Juusola alleviivaa, että liittofuusion jälkeiset raja-aidat ovat täysin kaatuneet. Enää ei ole kolmen vanhan liiton ihmisiä – nyt on vain teollisuusliittolaisia. Todisteeksi Juusola tarjoaa naurahtaen omaa kokemustaan. Vuonna 2018 hänelle soittivat vain entiset puuliittolaiset. Nyt hänelle soittavat teollisuusliittolaiset, taustaliitosta riippumatta. Teollisuusliitossa aloitti kaikkiaan 715 ammattiosastoa. Yhdistymisten ja purkautumisten jälkeen liitossa on nyt vajaa 500 ammattiosastoa. Juusola pohtii, että tuon kolmannen ryhmän ammattiosastojen kannattaisi ehkä miettiä sulautumista johonkin toiseen, aktiivisempaan osastoon. Jäsenten kannalta jokin kokousmatka saattaisi vähän pidentyä, mutta muuten uuden osaston jäsenyys toisi heille todennäköisesti pelkkiä plussia. – Jotain on tehty ammattiosastossa väärin, jos osasto ei ole saanut liitosta jäsenmaksupalautusta eikä toimihenkilöitä ole saatu valittua, Juusola miettii. KUMMINSA SE ON PILOTILLAKIN! – Kaikille ammattiosastoille on jo nakitettu oma ”kummitoimitsija” aluetoimistosta, ja ammattiosaston kanssa on pari vuotta sitten käyty kehityskeskustelu, Juusola kertoo. Samaa kummitoimintaa jatketaan nyt myös moduulien pilotoinnissa. Ensimmäinen fyysinen kokoontuminen kokeiluosastoilla on syksymmällä, järjestövastaava kaavailee. – Lähetämme pilottiin osallistuville osastoille eräänlaisen välitehtävän, jotta saamme selville osaston nykyisen tilan. Kehityskeskustelut olivat nimittäin hyvin eritasoisia. Joissakin oli mukana vain yksi henkilö, toisissa oli koolla isompi porukka. Moduuleja pilotoimaan haetaan Juusolan mukaan nyt noita ”kakkostason” ammattiosastoja. Tuleva syksyinen ”läsnäkokous” on hänestä erinomaisen tärkeä nimenomaan niin, että paikalla on vähintään viisi ammattiosaston toimijaa. – Kun ollaan yhteisessä tilassa ja kaikki ovat paikalla, voi syntyä innostusta. Silloin ihmiset myös sitoutuvat toimintaan ja antavat aitoja lupauksia siitä, että näin me toimimme, Juusola alleviivaa aiempien kehittämistoimien kokemuksia. Pilotti on todellakin pilotti, Juusola korostaa. Moduuleja kehitetään kokeiluvaiheessa koko ajan paremmiksi. Kehittyikö pilottiosaston toiminta aidosti? Siihenkin luodaan pilottivaiheessa mittareita. Ja kaiken keskiössä on yhteistyö liiton ja ammattiosastojen välillä. – Pilotin jälkeistä elämää on sitten mahdollisesti se, että kokoamme kaikki kokeiluosastot yhteen ja käymme läpi kokemukset. Vuoropuhelun jälkeen ja kokemusten pohjalta lähdemme sitten tarjoamaan moduuleja kaikille halukkaille osastoille. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 8/2022 Tekijä 7 AJASSA ESIMERKKI AMMATTIOSASTON VUOSIKELLOSTA Ammattiosaston perustoiminta Liittovaltuuston syyskokous Yhteiset tapahtumat ja koulutukset Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu tulevalle vuodelle Ammattiosaston kevätkokous Liittovaltuuston kevätkokous Hallitus valmistelee kevätkokouksen Yhteiset tapahtumat ja koulutukset Syyskauden yhteenveto hallituksessa Ammattiosaston syyskokous Järjestäytymiskokous Kevätkauden yhteenveto hallituksessa AMMATTIOSASTON TOIMINTAVUOSI ALKAA KESÄTAUKO Toiminnan suunnittelu Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to Tekija?_2022_8_sisus.indd 7 Tekija?_2022_8_sisus.indd 7 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
J ärjestäminen on ihmisten herättelyä kiinnostumaan omista tärkeistä asioista, kuten työehdoista. – Tavoitteena on, että ihmiset aktivoituisivat ja olisivat enemmän osallisia, sanoo järjestämiskoordinaattori Kaisa Niskanen Teollisuusliiton järjestämisyksiköstä. Järjestämisen ydin ovat kahdenkeskiset keskustelut, joissa herätellään puolustamaan omia työehtoja ja pohtimaan ammattiliiton merkitystä sekä pyydetään liiton jäseneksi. – Järjestämistyössä tavataan työntekijöitä ja kysytään, millaisia asioita he haluaisivat muuttaa omassa työssään, Niskanen kertoo. Yhteisvoimin työntekijät pystyvät tekemään muutoksen omalla työpaikalla, ja samalla koko liitto on vahvempi ajamaan työntekijöiden etuja. – Liiton merkitys aukeaa ihan eri tavalla, kun itse osallistuu työehtojen parantamiseen. Järjestämistyön tavoitteena on, että työpaikalle syntyy kulttuuri, jossa työehtoja kehitetään yhdessä, ja esimerkiksi jäsenhankinta ei ole vain pääluottamusmiehen harteilla. Järjestämistyössä yksi tärkeä tavoite on, että työpaikalta löydetään uusia johtohahmoja valittujen luottamushenkilöiden avuksi. Kun edunvalvonta ja jäsenhankinta ovat yhteistä työtä, toiminnan jatkuvuus ei ole yksittäisistä ihmisistä kiinni. Järjestämistyö on työntekijöiden aktivointia, liitto-organisaation vahvistamista ja jäsenhankintaa. Järjestämiskampanjan ydintä ovat kahdenkeskiset keskustelut ja konkreettiset korjattavat asiat. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JOHANNA KOKKOLA Yhteisvoimaa kasvat tamassa Joensuussa Thermo Fisher Scientific Oy:ssä pidetty järjestämiskampanja aktivoi työntekijät pitämään puolensa, kertovat pääluottamusmies Juha Pakarinen, osaston luottamusmies Reija Hirvonen ja varapääluottamusmies Tuure Keränen. 8/2022 Tekijä 9 AJASSA ? Tekija?_2022_8_sisus.indd 9 Tekija?_2022_8_sisus.indd 9 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
10 Tekijä 8/2022 AKTIIVISUUS ON VOIMAVARA Teollisuusliiton järjestämistoiminnan juuret ovat Metallityöväen Liiton vuoden 2012 päätöksessä aloittaa järjestämistyö. Suomessa vastaavaa ei ollut tehty pitkiin aikoihin, joten toimintaa on nyt rakennettu ulkomaisten yhteyksien avulla. Niskanen kertoo, että paljon on edetty yrityksen ja erehdyksen kautta. Teollisuusliitossa järjestämistoiminta on vakiintunut omaksi yksikökseen. – Meistä on tullut tuotekehittely-yksikkö, jossa kokeillaan ennakkoluuttomasti kaikenlaista, Niskanen kertoo. Järjestämistyön merkitys on näkynyt viime aikoina erityisesti mekaanisessa metsäteollisuudessa, jossa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin sen jälkeen, kun työnantajapuolta edustanut Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimusten tekemisen. Järjestämiskampanjan ja työehtosopimuskierroksen aikana mekaanisessa metsäteollisuudessa järjestäytymisaste on noussut noin 15 prosenttiyksikköä, ja alalla työskentelevistä liiton jäsenistä yli 95 prosenttia on työehtosopimusten piirissä. – Neuvottelijat ovat nähneet, mikä voimavara on, että työpaikan ihmiset aktivoituvat. Se on ollut iso oppi meille kaikille, Niskanen kertoo. JÄRJESTETTÄVÄÄ RIITTÄÄ Edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että työpaikan henkilöstöstä iso osa on aktiivinen ja luottamushenkilöitä on riittävästi. Näkyvissä on myös merkkejä tilanteen heikentymisestä. – Luottamuspaikoilla olevien ihmisten määrä on vähentynyt, vaikka paikkojen määrä ei ole vähentynyt, Niskanen kertoo. Tämä johtuu siitä, että entistä useammat luottamushenkilöt ovat työpaikoilla ristiin toistensa varajäseniä. Esimerkiksi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saattavat olla toistensa varahenkilöitä. Tulevina vuosina eläkkeelle jäävien jäsenten osuus on kasvussa, mikä on yksi haaste järjestämistyölle niin liitossa kuin ammattiosastoissa. Niskanen kertoo, että joissain ammattiosastoissa on herätty järjestämistyöhön sen jälkeen, kun jäsentilastoista on katsottu tarkemmin työssäkäyvien ja eläkkeellä olevien jäsenten osuudet. Järjestävä ammattiosasto -hankkeen avulla liitto tukee osastoja palkkaamaan järjestäjiä. Niskanen kertoo, että nykyiset kolme ammattiosastojärjestäjää saavat toivottavasti tänä vuonna uusia kollegoja, kun toiminta on jälleen aktivoitumassa koronapandemian helpottaessa. PORUKKA YHTEISTEN ASIOIDEN TAAKSE Järjestämiskampanjat voivat olla työpaikka-, alueja sopimusalakohtaisia tai valtakunnallisia. Niskanen kertoo, että mittakaavat vaihtelevat, mutta perusasiat ovat samoja. – Ihmisten väliset keskustelut ovat kaikkein tärkeimpiä, Niskanen sanoo. Kampanjoiden keskiössä ovat asiat, joihin haetaan parannusta. Valtakunnallisella kampanjalla voidaan hakea yhteiskunnallista muutosta, ja yrityksen tasolla kyse voi olla konkreettisesta työolosuhteiden korjaamisesta. Liiton jäsenyys tarjoaa monenlaisia etuja, mutta järjestämistoiminnassa ne eivät ole ytimessä. – Jäsenyyttä ei perustella eduilla, vaan työehtojen parantamisella, osallisuudella ja yhteisellä tekemisellä, Niskanen kertoo. Onnistuneen järjestämiskampanjan jälkeen työpaikan järjestäytymisaste on noussut selvästi ja luottamushenkilöorganisaatio on laajentunut. Järjestäytyneellä työpaikalla luottamushenkilöiden ei tarvitse arvailla edustamansa henkilöstön näkemyksiä, sillä tietoa tulee sujuvasti esimerkiksi osastojen luottamusmiehiltä. – Kuinka erilainen on fiilis, kun pääluottamusmies tietää, että porukka on takana, Niskanen sanoo. Järjestämistyössä on paljon samaa kuin ammattiyhdistysliikkeen alkuajoissa: ihmiset piti puhua mukaan yhteiseen toimintaan, jotta muutos olisi mahdollinen. – Järjestäminen on paluuta juurille, Niskanen toteaa. Sitoutuminen Kartoitus Sitouttamistilaisuus Edunvalvontakysely Työpaikkatiedote JTK:n perustaminen, suunnittelusessio Vetoomus Delegaatio ja neuvotteluiden aloitus Tukitoimet tarpeen mukaan Neuvotteluratkaisu ja työpaikkatiedote Jälkipuintitapaaminen ja 6 kk suunnitelma JÄRJESTÄMISKAMPANJA 1. 2. 3.–4. 5. 6. 7.–8. 9. 10.–12. Lä hd e. Te ol lis uu sl iit to Eteneminen viikoittain Työnantaja Järjestämistoimikunta Tekija?_2022_8_sisus.indd 10 Tekija?_2022_8_sisus.indd 10 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
8/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Henki muuttui tehtaalla Järjestämiskampanja aktivoi Thermo Fisher Scientificin työntekijät Joensuussa. Järjestäytymisaste nousi kohisten ja luottamustoimiin saatiin lisää tekijöitä. Kesällä 2020 järjestämistoimitsija Timo Suhonen Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alueelta kartoitti työpaikkoja, joissa voisi olla järjestämiskampanjan paikka. Joensuussa toimiva Thermo Fisher Scientific Oy herätti huomion, sillä isolla työpaikalla oli pelkästään pääluottamusmies ja järjestäytymisaste oli hieman yli 50 prosenttia. Yritys tekee pipettien ja pipettikärkien ruiskuvalua, kokoonpanoa sekä huoltoa ja valmistaa mikrokuoppaja näyteannoslevyjä. Tuotannossa on noin 420 työntekijää. Suhonen tapasi pääluottamusmies Juha Pakarisen, joka näytti vihreää valoa järjestämiskampanjalle. Pakarinen oli palaamassa töihin kuuden kuukauden vuorotteluvapaalta, jonka aikana järjestäytymisaste oli päässyt notkahtamaan. Koronapandemia oli kiihdyttänyt tuotteiden menekkiä, ja yritykseen oli palkattu vuorotteluvapaan aikana paljon uutta työvoimaa. Työpaikan kartoituksen jälkeen Suhonen kävi kahdenkeskiset keskustelut 30 työntekijän kanssa. – Halusin kuulla työntekijöitä, mitä mieltä he ovat työpaikan tilasta, Suhonen kertoo. Järjestämiskampanjan ydinryhmään, eli järjestämistoimikuntaan, tuli noin kymmenen henkeä. AITO ASIA KAMPANJAN YTIMESSÄ Seuraavaksi vuorossa oli edunvalvontakysely, jossa kartoitettiin konkreettisia asioita, joihin työpaikalla haluttiin parannuksia. – Kun aktiivit alkoivat kiertää työpaikkaa kyselyn kanssa, samassa yhteydessä kysyttiin, liitytkö liittoon, Suhonen kertoo. Yli 70 prosenttia työntekijöistä vastasi kyselyyn, ja uusia jäseniä tuli kymmeniä. Konkreettiseksi korjattavaksi asiaksi nousi yrityksen määräämä maskipakko, josta ei maksettu olosuhdelisää. Maskipakko ei Thermo Fisher Scientificillä liity koronaan, vaan linjaus oli tehty ennen pandemiaa. – Jotta kampanja lähtee liikkeelle, vaatii se aidon asian, joka on laajasti koettu ja syvästi Yhteistyö työnantajan kanssa on lisääntynyt järjestämiskampanjan jälkeen, arvioivat Juha Pakarinen, Reija Hirvonen ja Tuure Keränen. Tekija?_2022_8_sisus.indd 11 Tekija?_2022_8_sisus.indd 11 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
12 Tekijä 8/2022 Tieto kulkee tiimityönä JÄRJESTÄMISSANASTOA DELEGAATIO Työntekijäporukka, joka vie neuvottelupyynnön tai vetoomuksen työnantajalle. EDUNVALVONTAKYSELY Järjestämistyön työkalu, jonka avulla selvitetään ja testataan työntekijöiden yhteistä edunvalvontakysymystä. HIEKOITTAJA Henkilö, joka hidastaa tai vaikeuttaa järjestämiskampanjan etenemistä työpaikalla. JOHTOHAHMO Henkilö, joka saa työpaikalla työntekijät liikkeelle ja jota monet työntekijät kuuntelevat. JÄRJESTÄMISKESKUSTELU ELI YKS-YKKÖNEN Henkilökohtainen keskustelu, jonka tavoitteena on saada työntekijä sitoutumaan johonkin tehtävään tai liittymään jäseneksi. JOUKO Järjestämistyössä käytettävä liiton ohjelma, johon tallennetaan kaikki kampanjassa tapahtuva toiminta. KAMPANJA (SISÄINEN) Järjestämiskampanja on sisäinen silloin, kun työpaikalla on jo liittoorganisaation luottamushenkilöitä, mutta he tarvitsevat tukea. KAMPANJA (ULKOINEN) Järjestämiskampanja on ulkoinen silloin, kun työpaikalla ei ole olemassa olevaa liitto-organisaatiota. KARTOITUS Selvitetään ammattiosaston, alueen tai työpaikan järjestöllinen tila ja työntekijämäärä. Nämä vaikuttavat oleellisesti siihen, minkälainen järjestämiskampanja tehdään. KOLLEKTIIVINEN TOIMI Työpaikan tai työyhteisön porukka osoittaa yhdessä tukensa yhteiselle edunvalvonta-asialle tai neuvottelijoille. PYYHKÄISY Kierretään työpaikkoja ja kysytään työntekijöiden kuulumisia sekä pyydetään liittymään jäseneksi. Pyyhkäisyt ovat suunniteltuja, mutta niistä ei ole etukäteen ilmoitettu yritysten työntekijöille tai omistajille. ROKOTUS Työntekijöiden valmistamista työnantajan mahdollisiin vastatoimenpiteisiin. tunnettu, Suhonen kertoo. Kyselyn pohjalta laadittiin tiedote, jonka aktiiviporukka kierrätti tehtaalla. Tälläkin kierroksella uusia jäseniä ilmoittautui kymmeniä. – Tavoitteena oli 50 uutta jäsentä. Alkutaipaleella jo huomasin, että tavoite täyttyy helpostikin, Suhonen kertoo. ULOSMARSSI KÄVI LÄHELLÄ Kyselyn perusteella oli selvää, että työntekijät näkivät olevansa oikeutettuja maskien käyttöön liittyvään olosuhdelisään. Pääluottamusmies Pakarinen kävi asiasta keskustelut työnantajan kanssa, mutta vastakaikua ei löytynyt. Työnantajan näkemys oli, että asiasta oli jo aiemmin sovittu. – Työnantajaltakaan ei löytynyt pöytäkirjaa. Oltiin sitä mieltä, että jos ei ole pöytäkirjaa, niin – Ette uskokaan, miten paljon minua jeesaa, kun olette mukana, pääluottamusmies Juha Pakarinen sanoo varapääluottamusmies Tuure Keräselle ja osaston luottamusmies Reija Hirvoselle. Keränen ja Hirvonen aktivoituivat luottamustehtäviin Thermo Fisher Scientificin järjestämiskampanjan aikana. – Saatiin liiton toimintaa näkyväksi. Se on monelle merkittävä juttu, että liiton tuki on takana, Keränen sanoo. Vuodesta 2017 tehtaalla työskennellyt Keränen kertoo, että päätös varapääluottamusmieheksi pyrkimisestä syntyi Pakarisen aloitteesta. – Mietin, olenko minä oikeasti kykenevä tehtävään. Lopulta uskoin, kun Juha sanoi, että kyllä sinä siihen pystyt, Keränen kertoo. Noin kymmenen vuotta tehtaalla työskennellyt Hirvonen kertoo, että oli aiemmin vannoutunut YTK:lainen. Halu muuttaa asioita parempaan suuntaan sai liittymään liiton jäseneksi ja ryhtymään luottamustehtävään, eikä päätös ole kaduttanut. – Aluksi työnantaja ei halunnut myöntää, että olisin osaston luottona. Nyt se on alettu hyväksyä, Hirvonen kertoo. Palkitsevinta luottamustehtävissä on olla tekemässä muutosta parempaan päin. – Työkaverit voivat hyvin ja jaksavat, se Tekija?_2022_8_sisus.indd 12 Tekija?_2022_8_sisus.indd 12 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 13 AJASSA asiasta ei ole sovittu, Pakarinen kertoo. Seuraavaksi järjestämiskampanjan työkalupakista otettiin vetoomus. 80 prosenttia työntekijöistä allekirjoitti vetoomuksen, jossa edellytettiin olosuhdelisän maksamista. – Saatiin luotua ymmärrys, että työntekijöillä on oikeus vaatia parannuksia, Suhonen kertoo. Vetoomus ei muuttanut työnantajan näkemystä, joten järjestämistoimikunta päätti ulosmarssista, jos asiaa ei saada ratkaistua tiettyyn päivään mennessä. Ammattiosasto ilmoitti tukevansa ulosmarssiin osallistuvia lakkotuella. Ulosmarssi kuitenkin peruuntui viime hetkillä, sillä työnantaja löysi maskien käytöstä vuosia aiemmin tehdyn sopimuksen. Olosuhdelisää ei saatu, mutta ratkaisu ei johtanut liitosta eroamisiin. – Porukka näki, että aktivoitumalla, liittymällä liittoon ja yhdessä toimimalla voi vaikuttaa, Suhonen sanoo. HYVÄN KEHÄ PYÖRIMÄÄN Kampanjan aikana saatiin 123 uutta jäsentä ja järjestäytymisaste nousi noin 75 prosenttiin. Työntekijöiden aktivoitumisen ansiosta tehtaalla on nykyään pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies ja kaksi osaston luottamusmiestä. – Tuli positiivinen fiilis, ja hyvän kehä alkoi pyöriä, Suhonen sanoo. Noin neljä kuukautta kestänyt kampanja jätti pysyvän jäljen Thermo Fisher Scientificin toimintakulttuuriin. Työpaikalla on ymmärretty, että aktivoitumalla voi vaikuttaa. – Ihan oikeasti hämmästelin sitä pitkän aikaa, että katohan perhana, henki muuttui tehtaalla, Pakarinen kertoo. ? on ykkösasia. Sen takia lähdin hommaan, Hirvonen kertoo. YHTEISTYÖ SYVENEE Aiemmin työnantaja teki päätöksiä keskustelematta työntekijöiden edustajien kanssa, mutta nykyään ajatuksia vaihdetaan entistä enemmän. – Nyt tehdään yllättävänkin paljonyhteistyötä. Olisiko muuttunut kampanjan myötä, että halutaan tietää puolin ja toisin ajatuksia, Pakarinen kertoo. Nykyään tieto kulkee tehtaalla entistä vilkkaammin. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtäessä henkilöstö on harvoin yhteisesti koolla. Tästäkin syystä on tärkeää, että osastoilla ja vuoroissa on luottamushenkilöitä. – Ollaan Reijan kanssa ristiin vuoroissa, niin jommankumman saa kiinni. Kohot ovat vedessä, niin saadaan kuulla asioista nopeammin, Keränen sanoo. – Hyvä, että on naisiakin luottamustehtävissä, kun kaikki eivät uskalla lähestyä miehiä. Hyvää palautetta olen saanut tuotannosta, Hirvonen kertoo. Kun asioihin päästää kiinni tuoreeltaan, huhut ja väärinkäsitykset vähenevät. – Asia pysyy asiana, ja kuulopuheet jäävät pois, Hirvonen sanoo. ENERGIAA KAMPANJASTA Yhteistoiminnan syveneminen on vielä alussa, eikä toimintakulttuuri muutu hetkessä. Työnantajan edustajia on monta ja heissä on ollut vaihtuvuutta, joten tilanteet vaihtelevat henkilöittäinkin. – Iso vene ei käänny nopeasti, Pakarinen kuvailee. Jatkossa olisi hyvä saada työntekijöiden edustus myös yrityksen johtoryhmään. – Siellähän ne töllöntyöt yleensä päätetään. Ehtisi jo siellä keskustella, ennen kuin asia lähtee laukalle, Pakarinen sanoo. Luottamusmiestiimi on suunnitellut, että syksyllä 2022 käydään jälleen läpi ei-jäseniä. Kampanjan jälkeen järjestäminen on helpompaa, kun yhteinen henki on syttynyt. – Toivoisin, että jokaisessa työpaikassa olisi kerran järjestämiskampanja. Se antaa niin paljon energiaa työpaikalle, Pakarinen sanoo. ”Toivoisin, että jokaisessa työpaikassa olisi kerran järjestämiskampanja.” Pääluottamusmies Juha Pakarinen Tekija?_2022_8_sisus.indd 13 Tekija?_2022_8_sisus.indd 13 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
14 Tekijä 8/2022 Liittokokous tulee, ole valmis! LIITTOKOKOUS 2023 Teollisuusliiton ylin päättävä elin on joka viides vuosi kokoontuva liittokokous. Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokoukseen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. MIKÄ LIITTOKOKOUS? ? Teollisuusliiton korkein päättävä elin ? Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa ? Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin ? Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi ? Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen LIITTOKOKOUSVAALIT ? Varsinaiset jäsenet perustavat valitsijayhdistyksen, jolla on yksi ehdokas. Vähintään 10 allekirjoittajaa (ehdokas + 9), joiden kaikkien tulee olla samasta vaalipiiristä. Ehdokkaan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. ? Valitsijayhdistykset voivat perustaa vaaliliiton, jolla on vaalipiirissä ehdokkaita. Liiton hallinnossa tällä hetkellä toimivat ryhmät (vaaliliitot) ovat sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät ja vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat. ? Kaikki ehdokkaat ovat joko vaaliliittojen ehdokkaita tai vaaliliittojen ulkopuolisten valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita. ? Ammattiosaston työmarkkinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet äänestävät vaalipiirinsä ehdokkaita 10.–31.3.2023 joko sähköisellä äänestyksellä tai postiäänestyksellä. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT 19.8. Liiton hallitus päätti vaalien ajankohdat 31.12. Jäsenmäärän perusteella määräytyi edustajamäärä 31.10. mennessä liittyneet jäsenet ovat vaalikelpoisia ja voivat toimia valitsijayhdistysten allekirjoittajina 20.11. mennessä ilmoitus liittokokouksesta ammattiosastoille 10.12. mennessä liittyneet jäsenet ovat äänioikeutettuja 2021 2022 Tekija?_2022_8_sisus.indd 14 Tekija?_2022_8_sisus.indd 14 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 15 442 Liittokokouksen 2023 edustajamäärä 31.12.2021 jäsenmäärän perusteella. "Vaalipiiristä valitaan yksi (1) edustaja kutakin alkavaa 300 jäsentä kohti. Kunkin vaalipiirin jäsenmäärät lasketaan liittokokousta edeltävää vuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan työmarkkinoiden käytettävissä olevista varsinaisista jäsenistä." Liiton sääntöjen 5 §:n kohta 2 21.1. mennessä on toimitettava liittokokousaloitteet kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. kello 12–16 valitsijayhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere-talossa 2023 VAALIKELPOISUUS Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Työmarkkinoiden käytettävissä olevalla tarkoitetaan: ? 15–68-vuotias palkansaaja ja työtön työnhakija ? yrittäjäjäsen ? osittaisella eläkkeellä oleva ? jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja varsinaisia jäseniä, mikäli jokin edellä olevista kohdista täyttyy AJASSA ? VALITSIJAYHDISTYSTEN PERUSTAMINEN Valitsijayhdistyksen voivat perustaa vähintään 10 jäsentä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ehdokaslistojen sisäänjättöä. Valitsijayhdistys valitsee keskuudestaan ehdokkaan. Valitsijayhdistyksen perustajien pitää kuulua samaan vaalipiiriin. Jäsen saa liittyä ainoastaan yhteen valitsijayhdistykseen. Valitsijayhdistyksellä voi olla vain yksi vaalikelpoinen ehdokas. Ehdokkaaksi asetetun on kirjallisesti annettava suostumuksensa ehdokkuudelleen. Valitsijayhdistyksen on keskuudestaan valittava itselleen asiamies ja vara-asiamies. VAALILIITTOJEN PERUSTAMINEN JA EHDOKASMÄÄRÄT Vaaliliiton ehdokasmäärä voi olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin vaalipiirin edustajamäärä lisättynä yhdellä ehdokkaalla per vaalipiirin jokaista alkavaa 1 000 jäsentä kohden. Vaaliliiton ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin aakkosjärjestykseen ehdokaslistojen yhdistelmään. Tekija?_2022_8_sisus.indd 15 Tekija?_2022_8_sisus.indd 15 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 17 AJASSA Äänestäminen tapahtuu käyttäen joko sähköistä äänestämistä tai postiäänestystä. Äänioikeutettu saa käyttää vain yhtä äänestystapaa. Mikäli äänioikeutettu on epähuomiossa käyttänyt sekä sähköistäettä postiäänestystä, katsotaan sähköinen ääni ensisijaiseksi. SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää sähköisen äänestyksen kautta 10.3.2023 kello 09.00 – 31.3.2023 kello 12.00. POSTIÄÄNESTYS Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää postiäänestyksen kautta 10.3.– 31.3.2023. Äänestyslipun palautuskuoren on oltava liiton keskusvaalilautakunnan osoittamassa osoitteessa äänestyksen päättymispäivänä viimeistään kello 12.00. Tämän jälkeen tulleet palautuskuoret hylätään. AMMATTIOSASTOJEN ÄÄNESTYSTILAISUUDET Ammattiosaston hallitus päättää, järjestääkö ammattiosasto äänestysaktiivisuustilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sähköiseen äänestykseen. Mikäli ammattiosasto päättää järjestää äänestystilaisuuksia, se luetteloi hyvissä ajoin ennen vaalitoimikuntien perustamista ammattiosaston toimialueen työpaikat, sekä perustaa ammattiosaston keskusvaalitoimikunnan ja luettelointiin perustuvan tarpeellisen määrän työpaikkakohtaisia ja kiertäviä vaalitoimikuntia. Ammattiosaston keskusvaalitoimikunta voi toimia myös ainoana vaalitoimikuntana. Mikäli paikkakunnalla tai työpaikalla toimii useampi ammattiosasto, ne voivat perustaa yhteisiä vaalitoimikuntia. Ammattiosaston hallituksen on ilmoitettava liiton toimistoon äänestystilaisuudet ja niissä toimivien vaalitoimikuntien tiedot. Ammattiosaston keskusvaalitoimikunnan on yhdessä muiden ammattiosaston vaalitoimikuntien kanssa kokoonnuttava laatimaan liiton keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukainen äänestyspaikkarekisteri ja yksityiskohtainen suunnitelma sähköisen vaalin toimeenpanosta. Ammattiosaston vaalitoimikuntien on yhdessä sovitulla tavalla ilmoitettava tehokkaasti äänestystilaisuuksista ja -ajankohdista siten, kuin liiton keskusvaalilautakunta on edellyttänyt. Ammattiosaston äänestystilaisuudet on järjestettävä siten, että mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Äänestyspaikalla ei saa olla mitään muuta vaaleihin liittyvää aineistoa kuin liiton keskusvaalilautakunnan päättämä vaalimateriaali. Äänestäminen tapahtuu vaalisuojuksessa. Vaalitoimikunnan on varmistettava, että äänestäjä voi ehdottomasti säilyttää vaalisalaisuuden. ÄÄNIOIKEUTETUT Äänioikeutettuja ovat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ensimmäistä äänestyspäivää, ja jotka voivat esittää tästä pyydettäessä todisteen tai jotka on merkitty äänioikeutettujen luetteloon. Äänioikeutettuja eivät ole kokonaan vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ammattiosaston jäsenet. Kaikille äänioikeutetuille jäsenille lähetetään liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella todiste äänioikeudesta äänestystä varten. AMMATTIOSASTON VASTUU JÄSENTENSÄ ÄÄNIOIKEUDESTA ? Ammattiosaston vastuulla on tarkastaa jäsentensä antamat henkilötiedot ja jäsenyys liiton lähettämästä, sen hetken tietojen mukaisesta äänioikeutettujen luettelosta. Ammattiosaston on korjattava virheelliset tiedot liiton jäsenrekisteriin liiton keskusvaalilautakunnan määrittelemällä tavalla. JÄSENEN VASTUU ÄÄNIOIKEUDESTAAN ? Varmistaakseen vaalimateriaalin saamisen jäsenen on itse tarkistettava jäsenyysja osoitetietonsa liiton eAsioinnissa, ammattiosastosta, aluekeskuksesta tai keskustoimiston jäsenyysyksiköstä erityisesti siinä tapauksessa, että epäilee osoitetietoansa puutteelliseksi tai virheelliseksi. ÄÄNESTYS 10.–31.3.2023 Tekija?_2022_8_sisus.indd 17 Tekija?_2022_8_sisus.indd 17 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
18 Tekijä 8/2022 NÄKIJÄ "Sanna on vuosien pitkäjänteisellä työllä johtanut ja kannustanut osastomme jäseniä tunteja katsomatta. Sanna on osastomme sydän ja moottori.” Näin Arteknon Muovityöntekijöiden ammattiosaston hallitus perusteli, miksi Sanna Kuivasniemi on ansainnut Teollisuusliiton Puurtaja-diplomin. Sydän ja moottori D iplomihakemuksen kirjoittanut ammattiosaston puheenjohtaja Pasi Kinnunen katsoi, että myös Kangasalan Arteknon korkea järjestäytymisaste, yli 90 prosenttia, on pitkälti pääluottamusmies Sanna Kuivasniemen ansiota. – Kun meille tulee uusia työntekijöitä, menen aina esittelemään itseni. Sitten kierrän heidän kanssaan tehdasta ja kerron heille ammattiosaston tekemisistä, kertoo Kuivasniemi. Arteknon Muovityöntekijät ao. 508 on työpaikkaosasto, johon kuuluu reilut 70 jäsentä. Näistä vajaat 50 on työntekijöitä ja loput eläkeläisiä. Koneenhoitajana työskentelevä Kuivasniemi ei tuputa ammattiosaston ja Teollisuusliiton jäsenyyttä. – En ahdistele asian kanssa. Jos joku ei liity, niin sitten ei liity. Mutta toisaalta en auta YTK:n jäseniä asioimaan työkkärin tai työttömyyskassan kanssa. Onkin osoittautunut merkittäväksi asiaksi, että liiton jäsenet saavat luottamushenkilöiltä opastusta ”paperihommissa” ja netin syövereissä. Varsinkin ensikertalaiselle esimerkiksi päivärahahakemuksen täyttäminen ei ole aivan yksinkertainen toimenpide. On selvitettävä, mitä tietoja pitää toimittaa, saako edellisestä työttömyyskassasta kaikki tarpeelliset dokumentit ja niin edelleen. Näissä asioissa kokemus antaa varmuutta. – Kyllä se on ollut iso myyntivaltti, että tällaista apua on tarjolla, sanoo Kuivasniemi. – Siinä tarvitsee paljon luottamusta, kun tulee toiselta ihmiseltä pyytämään neuvoa, ja sitten pankkitunnuksilla mennään työkkärin sivuille ja syötetään sinne kaikki omat tiedot peruskoulusta alkaen. Ja jos yhden kohdan täyttää väärin, voi olla, että päiväraha jää siitä syystä saamatta. VIESTINTÄALUSTANA ILMOITUSTAULUT Artekno on vuonna 1953 perustettu suomalainen perheyritys, joka valmistaa muovituotteita muun muassa lääketeollisuudelle. Tehtaita on kaksi, Kangasalla ja Luopioisissa Pälkäneellä. Työntekijöitä on alle sata, mutta tuotevalikoima on laaja: siihen kuuluu esimerkiksi elintarvikepakkauksia, kylmäja kuumapakkauksia sekä koneissa käytettäviä teknisiä muoviosia. Artekno tekee myös huonekaluja, Luopioisten tehtaassa sellaistakin suomalaisen muotoilun klassikkoa kuin pallotuolia. Kun työpaikka on pieni, viestintä hoituu parhaiten perinteisillä keinoilla. Ammattiosaston ajankohtaiset asiat jokainen voi Kangasalan tehtaassa käydä lukemassa kahdelta ilmoitustaululta. – Facebook-ryhmäkin meillä on, mutta se on aika hiljainen, ilmoitustaulu on ensisijainen kanava. WhatsApp-ryhmän kautta osaston hallituksen kokouskin saadaan pystyyn hyvin äkkiä ja päätökset kerrotaan taululla, selvittää Kuivasniemi. Viestit kulkevat molempiin suuntiin, ja viisihenkinen hallitus saa osaston jäseniltä palautetta, jonka pohjalta toimintaa suunnitellaan. – Kasvokkain kun tavataan, niin siinä on helppo kysyä, mitä te haluaisitte, että me järkätään. Yleensäkin me yritetään olla lähellä jäsentä ja huolehtia siitä, että tieto kulkee ja toimintaan on helppo osallistua. RUOKATUNNILLE PITSAT AMMATTIOSASTON PIIKKIIN Ammattiosaston järjestämiin tapahtumiin on kuulunut esimerkiksi carting-ajoa ja saunailtoja. Osastolla oli aiemmin myös vakivuoro paikallisella kuntosalilla. – Kerran viikossa oli tunnin vuoro, ja puheenjohtaja oli siellä ohjaajana. Siellä kävi säännöllisesti 5–7 osallistujaa, mikä on meidän kokoiselle osastolle ihan hyvin, sanoo Kuivasniemi. Taannoin vakuutusyhtiö Turvan edustaja kävi Kangasalla kertomassa, mitä vakuutuksia Teollisuusliiton jäsenyyteen sisältyy. – Moni oli matkaja tapaturmavakuutuksesta iloisesti yllättynyt. Ai jaa, onko minulla tällaisetkin olemassa? Rennomman tekemisen ja vakavamman sisällön lisäksi on syytä huolehtia perustarpeista – kylläinen jäsen on tyytyväisempi kuin nälkäinen. Pikkujouluissa 2020 tilattiin työpaikalle noutoruoat. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN ”Kasvokkain kun tavataan, niin siinä on helppo kysyä, mitä te haluaisitte, että me järkätään.” Tekija?_2022_8_sisus.indd 18 Tekija?_2022_8_sisus.indd 18 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 19 AJASSA – Silloin oli koronaa ollut jo melkein vuoden päivät ja kaikki jutut peruttu, niin oli kiva tehdä jotain yhteistä ja erilaista. Ruoka oli vielä hirmu hyvää. Kuluvan kesän luova kokeilu on ammattiosaston tarjoama ”kesäpitsa”. – Idea keksittiin hallituksen kokouksessa toukokuussa. Työpaikalla kiersi lista, johon jäsenet saivat kirjoittaa oman tilauksensa. Ei siitä jäänyt monta nimeä puuttumaan. Pitsat toimitettiin ruokatunnille. Osaston oman toiminnan lisäksi jäseniä rohkaistaan osallistumaan liiton tapahtumiin, kuten Murikka-opiston koulutuksiin. Etenkin muksukurssit ja Next Step -kurssi ovat saaneet Arteknon väeltä hyvää palautetta. Kuivasniemi on itsekin ahkera Murikan-kävijä. – Murikasta saa vertaistukea. Siellä on kiva nähdä muita luottiksia, sitten osaa suhteuttaa omaa työpaikan tilannetta siihen, miten muilla menee. Ja ainahan kursseilta jää tietoa takaraivoon. ”KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN TEKEMÄÄN ASIOITA” Pääluottamusmiehen käytössä on Arteknon kokoisessa firmassa viikoittain kahdeksan luottamusmiestuntia. Mutta kuten Puurtaja-diplomin hakemusperusteluissa mainittiin: Sanna Kuivasniemi tekee työtä osaston jäsenten hyväksi ”tunteja katsomatta”. Tarvittaessa hän hoitaakin asioita ja auttaa jäseniä myös omalla ajallaan. – Tutummat soittavat minulle kotiinkin, ja se on ihan ok. Puurtaja itse korostaa kuitenkin tiimityötä, joka ammattiosaston hallituksessa toimii mainiosti. Apua voi pyytää ja sitä myös saa. – On tosi tärkeää, että ketään ei jätetä yksin tekemään asioita eikä kukaan ole yksinään vastuussa kaikesta. Työnteon ja luottamustehtävien ulkopuolisessa elämässä Kuivasniemen kalenteri täyttyy muun muassa mummailusta, eli parivuotiaan lapsenlapsen kanssa vietetystä ajasta, sekä yleisestä ”ulkopuuhailusta”. – Perunoita ja porkkanoita kasvattelen. Vuoden verran on ollut koira, sen kanssa lenkkeillessä aika menee kivasti. Ja käsitöitä teen, minkä ehdin, kutimet ovat hyvin usein kädessä. Kyllähän minä sellainen touhuilija olen vähän kaikessa. ? SANNA KUIVASNIEMI Koneenhoitaja Artekno Oy:ssä, pääluottamusmies (2009–). Arteknon Muovityöntekijöiden ao. 508:n varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja ja jäsenhuoltaja. Sai Teollisuusliiton Puurtaja-diplomin 1.6.2022. PUURTAJA-DIPLOMI ? Diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Puurtaja-termi viittaa ahkeraan, usein huomaamattomankin työn tekijään. ? Puurtaja on omilla teoillaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan. ? Ammattiosaston hallitus voi esittää Puurtajadiplomia vuosittain yhdelle jäsenelleen. ? Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja ”On merkittävä asia, että liiton jäsenet saavat luottamushenkilöiltä apua ’paperihommissa’ ja netin syövereissä.” Tekija?_2022_8_sisus.indd 19 Tekija?_2022_8_sisus.indd 19 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45