Työvoimapalvelujen viidakko on sakea, mutta siellä on myös työllistymispolkuja. Töitä tarjolla KARI ANNANIEMI Autoteknikko BussiPro Oy Lahti TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Sodasta epävarmuutta 28 Sopimisen voimaa Staironilla 42 Duunivalmennuksesta tukea 50 Ockerhärvan i Närpes 56 Lentopallon hurmosta 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 3/2022 Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 1 Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 1 15.3.2022 11.10 15.3.2022 11.10
OSALLISTU KEVÄTKOKOUKSEEN! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Vårmötet kan också hållas på distans eller som ett hybridmöte, beroende på coronarestriktionerna i regionen. Följ med nyheter från din fackavdelning! Kevätkokoukset voivat olla myös etäkokouksia tai hybridikokouksia, riippuen alueellisista koronarajoituksista. Seuraa osastosi viestintää! VÅRMÖTEN 1.3–30.4 KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 2 Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 2 15.3.2022 11.10 15.3.2022 11.10
3/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ LA U RI RO TK O KA N N EN KU VA LA U RI RO TK O KORONAKRIISI JÄTTI JÄLKENSÄ NUORIIN Pandemia ja etäopetus ovat aiheuttaneet takkuamista teollisuusaloillekin opiskelevien nuorten elämään. Moni kaipaa nyt tukea. LAHTELAISFIRMA KOULUTTI ITSELLEEN OSAAJIA KANSI BussiPro kaipasi toimintaansa sopivia työntekijöitä. Osaajia on saatu TE-toimiston tuella ja itse kouluttamalla. VALOKAARI PALAA Stairon Oy valmistaa monenlaisia teollisuuden laitteita ja koneita Turussa. Paperikoneiden ilmastointijärjestelmät ovat olleet 1960-luvulta asti tehtaan ydintyötä. 28 22 TU O M A S IK O N EN 8 Saku Koskinen hitsaa kaasupesurin elementtiä. Tekija?_2022_3_sisus.indd 3 Tekija?_2022_3_sisus.indd 3 16.3.2022 14.56 16.3.2022 14.56
4 Tekijä 3/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 20 .4 . Uusi palsta! 28 Staironilla vahvat perinteet paikallisessa sopimisessa 36 TYÖYMPÄRISTÖ On aika laittaa työsuojelun toimintaohjelmat käytäntöön 38 SOPIJAT Pääluottamusmies Jyrki Levonen ja henkilöstöjohtaja Mikko Juusela 41 Lyhyet 42 DUUNIVALMENNUS Uudistetusta palvelusta vinkkejä työnhakuun 44 OIKEUS Liitto puolusti työntekijää vahingonkorvauksilta 45 TOIMIJA Työsuojeluvaltuutettu Riikka Mironoff 47 OIVALTAJA Opintosihteeri Juha Virta 56 HARRASTAJA Lentopallofani Jari Tikka 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 UKRAINA Venäjän hyökkäys haittaa vientiä ja raaka-aineiden saantia 08 KANSI Ihmistä ei saa unohtaa työllisyyspalveluiden murroksessa 16 ILMIÖ Onko virtuaalivaluutta rahaa? 18 NÄKIJÄ Professori Heikki Liimatainen näkee biokaasulle tarpeen raskaassa liikenteessä 20 VIERAILIJA Valmiusasiamies Esko Hakulinen 22 Pandemia haalisti nuorten tulevaisuusnäkymät 27 Lyhyet ? HARRASTAJA Kotikentällä Joensuun urheilutalolla ihmiset syttyvät peliin, ja kannustus on kova, kertoo lentopallon mestaruusliigassa pelaavaa Karelian Hurmosta kannattava Jari Tikka. ? TOIMIJA ”On mukava olla kehittämässä toimintaa ja jututtaa ihmisiä”, sanoo Lapp Connecton työsuojeluvaltuutettu Riikka Mironoff. 56 45 48 MAAILMA Meksikossa voitto vapaalle ay-liikkeelle 49 Lyhyet 50 I TIDEN Behov av information på vietnamesiska i växthusbranschen 53 FACKET Industrifacket hjälper krigets offer i Ukraina 54 BRIEF IN ENGLISH Average pay rise for this year is 2 per cent 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA M IIK A M A N N IN EN M IS KA KO RP EL A IN EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_3_sisus.indd 4 Tekija?_2022_3_sisus.indd 4 16.3.2022 14.11 16.3.2022 14.11
3/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 23.3.2022 Neuvottelukierros poiki uuden sopimusalan T eollisuusliiton neuvottelemat uudet valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset ovat tämän lehden ilmestyessä yhtä vaille valmiina, ja se ajallisesti viimeinenkin neuvottelutulos on hyvää vauhtia etenemässä kohti hyväksyntäänsä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron yhdessä työntekijöille ja toimihenkilöille neuvottelemien yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä on jo yli 80 prosenttia jäsenistöstä ja yli 75 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Vallitsevaa tilannetta voidaan pitää neuvottelukierroksen lähtökohtiin nähden onnistuneena. Viime syksynä yhtenä mahdollisuutena siintänyt työehtosopimustoiminnan laaja sirpaloituminen ei toteutunut. Teknologiateollisuuteenkin saatiin työnantajien uuden järjestäytymisen myötä neuvoteltua valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus. Näin tapahtui siitä huolimatta, että teknologiateollisuuden työnantajien uudelleen organisoitumista voidaan luonnehtia viipyillen toteutuneeksi prosessiksi. Tässä asetelmassa Teollisuusliiton kärsivällinen, neuvotellen tuloksiin tähdännyt toimintatapa vaikutti siihen, että työmarkkinat pysyivät rauhallisina. Yrityskohtainen työehdoista neuvotteleminen ja sopiminen on ainakin tällä haavaa rajautunut mekaaniseen metsäteollisuuteen, mutta kehitys ei ole sielläkään edennyt vain yhteen suuntaan. Yhtenä seurauksena oli kokonaan uusi hirsitaloteollisuuden sopimusala ja sitä koskeva valtakunnallinen työehtosopimus, joka Teollisuusliiton arvion mukaan täyttää yleissitovuuden kriteerit. Hirsitaloteollisuudessa toteutunut sopimus osoittaa, että valtakunnallisen sopimisen arvo nähdään paitsi työntekijöiden myös työnantajien ja yritysten puolella. Tämän taustalla huomionarvoista on se, että Teollisuusliiton sopimuskumppaneista suurin osa päätyi jatkamaan sopimustoimintaa aikaisemmalta pohjalta valtakunnallisesti ja yleissitovasti. Näin meneteltiin myös mekaanista metsäteollisuutta tuotannonalana lähellä olevassa puusepänteollisuudessa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on edelleen yli sata yrityskohtaista työehtosopimusta neuvottelematta. Jo saavutetuilla sopimuksilla on kokonaisuuden rakentumisessa tärkeä osa samoin kuin sillä, että liiton jäsenmäärä on mekaanisessa metsäteollisuudessa lisääntynyt pitkästi yli tuhannella vuoden 2021 alusta lukien. Toisaalta kysymyksessä on ensimmäinen kerta, jolloin tällaista yrityskohtaista neuvottelukokonaisuutta ollaan viemässä eteenpäin. Siihen sisältyy myös kapeikkonsa ja mahdolliset yllätykselliset hetkensä. On mielenkiintoista seurata, minkälaisia johtopäätöksiä eri osapuolet neuvottelukierroksesta vetävät. Vieläkö yrityskohtaisuus houkuttelee, vai aletaanko mekaanisen metsäteollisuudenkin yrityksissä jo miettiä laajempia sopimiskokonaisuuksia. Esimerkiksi siksi, että sopimusneuvottelujen käyminen edellyttää yrityksiltä tuotannollisen toiminnan ulkopuolista erityistä osaamista ja on resursseja sitova ponnistus. Vastauksia tulevaan kehitykseen aletaan saada jo ensi syksynä, jolloin toisen vuoden palkankorotuksista neuvotteleminen käynnistyy osassa nyt voimassa olevista työehtosopimuksista. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Ay-liike ei vastusta ulkomaista työvoimaa, vaan haluaa toimia myös heidän edunvalvojanaan. Usean kerroksen työmarkkinoiden luominen ei kuulu työkaluvalikoimaamme nyt eikä jatkossa.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Tekija?_2022_3_sisus.indd 5 Tekija?_2022_3_sisus.indd 5 16.3.2022 14.11 16.3.2022 14.11
Sota tuo epävarmuutta Suomen teollisuuteen V enäjän 24. helmikuuta aloittama hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa suoraa inhimillistä kärsimystä, mutta vaikutukset tuntuvat talouden välityksellä myös muualla maailmassa. Suomalaisille Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät nopeimmin hintojen nousuna, kertoo tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila Teollisuusliiton tutkimusyksiköstä. – Suomalaisduunarin käteen jäävästä palkasta yhä suurempi osa menee polttoaineeseen ja lämmityskuluihin etenkin haja-asutusalueella, Anttila kertoo. Talouspakotteiden takia Venäjän viennin ja tuonnin pysähtyessä yrityksissä joudutaan sopeutumaan tilanteeseen. Raaka-aineiden saatavuuden ongelmat voivat vaikeuttaa tuotantoa, ja tuotteita voi jäädä seisomaan varastoihin. – Jos uusia ostajia, uusia markkinoita ja vaihtoehtoisia tavarantoimittajia ei löydy, on edessä yt-neuvotteluja ja lomautuksia suomalaisyrityksissä, Anttila toteaa. Suomen työllisyystilanteeseen vaikuttaa myös se, ettei venäläisten alihankkijoiden lähettämää työvoimaa enää saavu Suomeen. Nähtäväksi jää, tulevatko tilalle suomalaiset alihankkijat. TILAUSKIRJAT TUSKIN TYHJENEVÄT Erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliiton tutkimusyksiköstä kertoo, että suomalaisessa teollisuudessa monien yritysten tilauskirjat ovat täynnä tämän vuoden ja osin ensi vuodenkin osalta. – Uskon, että teollisuus selviää kohtalaisen lievin vaurioin. Tässä vaiheessa ei vaikuta kovin todennäköiseltä, että tilausten peruutuksia nähtäisiin merkittävissä määrin muualla kuin suoranaisesti Venäjään tai Ukrainaan liittyvissä toiminnoissa, Eklund kertoo. Yritykset ovat Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen kertoneet päivittäin vetäytymisistä Venäjältä. Läheskään kaikki vetäytymiset eivät ole suoraan liittyneet asetettuihin talouspakotteisiin. – En olisi ennen sotatoimien alkua osannut kuvitella, että suomalaiset ja muut ulkomaiset yritykset ajavat Venäjän toimintojaan vapaaehtoisesti alas todella laajalla rintamalla. Tämä on aivan uusi ilmiö, Eklund sanoo. SODAN AIKANA ENNUSTAMINEN VAIKEAA Erikoistutkija ja ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki työn ja talouden tutkimuslaitos Laboresta kertoo, että koronapandemian helpottaessa tulevien vuosien ennusteet olivat varsin positiivisia. Ukrainan sota kuitenkin muutti tilanteen nopeasti. – Siirryttiin kriisistä toiseen, Lähdemäki toteaa. Talouden käänteiden ennustaminen on normaalissakin tilanteessa hankalaa. Sodan lopputulemia voi vain arvailla, joten talousennusteet ovat hyvin epävarmoja. – Minkään skenaarion lyöminen lukkoon on hankalaa, Lähdemäki kertoo. Ennen hyökkäystä Venäjä keskitti sotavoimiaan Ukrainan rajoille. Silti täysimittainen hyökkäys tuli yllätyksenä, ja harva oli varautunut laajamittaisen sodan vaikutuksiin. – Moni ainakin toiveissaan piti epätodennäköisenä, että Venäjä lähtisi täysimittaiseen sotaan, Lähdemäki sanoo. ENNENNÄKEMÄTTÖMÄT PAKOTTEET Länsimaat asettivat talouspakotteita jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan. Nykyiset pakotteet ovat kuitenkin omassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy raaka-aineiden niukkuutena ja vientimahdollisuuksien vähenemisenä. Monien yritysten on mahdollista selvitä kriisistä ilman suuria vaurioita. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA STR / LEHTIKUVA 6 Tekijä 3/2022 UKRAINA Tekija?_2022_3_sisus.indd 6 Tekija?_2022_3_sisus.indd 6 16.3.2022 14.11 16.3.2022 14.11
luokassaan, sillä myös pankkien ja rahoitusjärjestelmän toimintaa rajoitetaan rajusti. – Voi olettaa, että pakotteet todella laittavat Venäjän talouden monelta kannalta polvilleen, Lähdemäki kertoo. Tämän lehden mennessä painoon Venäjä oli vastannut Euroopan maiden asettamiin ylilentokieltoihin ja lopettanut esimerkiksi energiahakkeen ja koivukuidun viennin. Lähdemäki laskee, että Euroopan riippuvuus idästä tulevasta kaasusta voisi olla kiristyskeino Venäjälle. Euroopassa etsitäänkin keinoja energiariippuvuuden katkaisemiseksi. Yhdysvallat jo kielsi venäläisen öljyn ja maakaasun tuonnin. Tavaroiden vientikiellot Venäjälle ovat sodan alkuvaiheessa koskeneet korkean teknologian tuotteita, kuten lentokoneiden osia. Monet suomalaiset yritykset ovat kuitenkin ilmoittaneet ajavansa alas toimintonsa Venäjällä. – Yksi iso asia on mainehaitta. Ei haluta enää toimia sellaisen maan kanssa yhteistyössä, joka aloittaa Euroopassa massiivisen sodan, Lähdemäki kertoo. Hallittu irtautuminen Venäjän markkinoilta ei näytä helpolta, sillä Venäjä on esimerkiksi kieltänyt länsiyritysten tytäryhtiöiden myynnin. KILPAILUETUA MENETETÄÄN Suomen kokonaistuonnista Venäjän osuus on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Tuonnista noin 60 prosenttia on energiaa. Öljy on merkittävin tuontiartikkeli, mutta myös maakaasua, puuta ja metalleja tuodaan Suomeen. – Venäjä on merkittävä energiasektorin raaka-aineen toimittaja, Lähdemäki toteaa. Hän laskee, että raakaöljyn tuontia on hankala korvata muun maailman tarjonnalla. Raaka-aineet eivät sinänsä ole loppumassa, mutta muualta tuotuna hinnat ovat korkeampia muun muassa pitkien kuljetusmatkojen takia. – Venäjän-kauppa on mahdollistanut kilpailuedun, kun raaka-aineita on saatu suhteellisen edullisesti, Lähdemäki sanoo. Yleisiä vientiartikkeleita ovat koneet ja laitteet sekä kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden tuotteet. Suomen kokonaisviennistä on mennyt Venäjälle noin viisi prosenttia. – Venäjä ei ole merkityksetön vientimarkkinanakaan, Lähdemäki pohtii. MONET VAIKUTUKSET YRITYSKOHTAISIA Ukrainan sodan vaikutukset näyttävät vaihtelevan toimialoittain ja yrityksittäin. – Yksittäisten yritysten kohdalla merkitys saattaa olla suuri, ja osa Venäjän kauppaa runsaasti harjoittavista yrityksistä ajautuu ongelmiin, Eklund pohtii. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä kysyntätilanne on toistaiseksi hyvä ympäri maailmaa. – Korvaavien asiakkaiden löytyminen on hyvinkin mahdollista. Jotkut suomalaiset yritykset voivat jopa hyötyä tilanteesta, jos asiakkaat luopuvat venäläisistä tuotteista ja ostavat sen sijaan suomalaisia, Eklund arvioi. Teollisuusliiton maaja metsätalousaloilla Ukrainan sota vaikuttaa kausityövoiman saatavuuteen, sillä ukrainalaiset ovat olleet merkittävä kausityöläisten ryhmä. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida tulevan kesän tilannetta, mutta työvoimapula voi olla edessä. – Ulkomainen kausityövoima on ollut niin sanottua täydentävää työvoimaa, sillä Suomesta ei löydy riittävästi väkeä niihin töihin, joten kyse ei ole suomalaisia korvaavasta työvoimasta, Anttila kertoo. ? 3/2022 Tekijä 7 AJASSA LUE LISÄÄ Eurooppa pyrkii irti Venäjän energiasta www.tekijälehti.fi SSAB:n Raahen terästehdas on jo ilmoittanut korvaavansa aiemmin Venäjältä tuodun raudan ruotsalaisella malmilla. Tekija?_2022_3_sisus.indd 7 Tekija?_2022_3_sisus.indd 7 16.3.2022 14.11 16.3.2022 14.11
8 Tekijä 3/2022 Viidakon uudet lait Suomessa on kaksijakoinen tilanne: toisaalta maata riivaa työttömyys, toisaalta osaavan ja juuri oikeanlaisen työvoiman saanti on ongelma monilla aloilla. Samaan aikaan työllistämisen palvelut ovat muutoksessa ja tuntuvat joskus viidakolta, jossa työttömän on vaikea toimia. Miten murroksesta luovitaan läpi? TEKSTI SAMI TURUNEN JA PI MÄKILÄ KUVAT LAURI ROTKO Tekija?_2022_3_sisus.indd 8 Tekija?_2022_3_sisus.indd 8 16.3.2022 14.28 16.3.2022 14.28
? AJASSA Ari Wahlberg pääsee uudessa työssään tuttujen laitteiden, linja-autojen, pariin. 3/2022 Tekijä 9 Tekija?_2022_3_sisus.indd 9 Tekija?_2022_3_sisus.indd 9 16.3.2022 14.29 16.3.2022 14.29
10 Tekijä 3/2022 BussiPro tarvitsi juuri omiin tarpeisiinsa soveltuvia työntekijöitä, eikä heitä ole pilvin pimein vapailla markkinoilla. Yritys sai tukea rekrytointiin TE-toimistolta. Työttömyysaikana Wahlberg opiskeli liikenneopettajaksi, mutta tie alkoi nousta pystyyn. Työharjoittelupaikkaa oli korona-aikaan vaikea saada, opinnot eivät sen takia edenneet, ja Kelakin uhkasi opintotukien takaisinperinnällä. Mutta sitten aukeni uusi mahdollisuus. UUSI TAPA HUOLTAA KALUSTOA BussiPro tarjoaa linja-autojen ja muun raskaan kaluston teknisen ylläpidon palvelua. – Hoidamme kumppaniemme kaluston ennakoivaa huoltoa, että kalusto pysyy tien päällä. Olemme myös varaosatukkuri, meiltä asiakkaat saavat laadukkaat alkuperäisvaraosat. Pieni organisaatio voi tarjota kaiken kilpailukykyiseen hintaan, kertoo toimitusjohtaja ja toinen omistaja Jussi Raunisto. J okimaa Lahden laitamilla tunnetaan raviradastaan, mutta siellä kulkee muitakin kulkupelejä kuin hevosia. Yksi vilkkaan teollisuusalueen yrityksistä on linja-autoliikennöitsijöitä ja raskasta liikennettä palveleva BussiPro Oy. Siellä työskentelee myös varaosamyyjä Ari Wahlberg. – Kumpi on viisaampaa, kouluttautua alalle, jossa työllistyminen on epävarmaa, vai ottaa vastaan työpaikka, jota tarjotaan, hän kysyy. Wahlberg on entinen kuorma-autonkuljettaja, joka oli työttömänä kahdeksan vuotta. Pääsyynä oli terveys: työterveyslääkäri ja vakuutusyhtiö olivat sitä mieltä, että mies ei sovellu raskaaseen ammattiin reumaoireiden takia. – Jäin, tai minut jätettiin, työelämän ulkopuolelle. Miten sen nyt ottaa, 43-vuotias Wahlberg hymähtää. ? Kari Annaniemi (vas.) ja Ari Wahlberg tuntevat BussiPron varaosat kuin omat taskunsa. BussiPro palkkasi pätevää porukkaa Tekija?_2022_3_sisus.indd 10 Tekija?_2022_3_sisus.indd 10 16.3.2022 14.35 16.3.2022 14.35
3/2022 Tekijä 11 ? AJASSA BusCareja TruckCare-pakettien lisäksi keskeinen osa liiketoimintaa on FireCare, autokaluston automaattisten palosammutuslaitteistojen asennus, huolto ja korjaus. Omaa korjaamotoimintaa ei ole, mutta Lahden hallissa asennetaan bussien tuulilaseja. – Emme ole keksineet pyörää uudestaan, mutta olemme laittaneet vanhan pyörän pyörimään paremmin. Koska konsepti on oma ja uniikki, BussiPron ongelmana on ollut saada juuri oikeanlaista työvoimaa. Suoraan työhön valmistavaa koulutusta ei ole, eikä kokemusta vastaavasta työstä voi kerryttää muualla. – Meidän on pakko kouluttaa omat työntekijät, tulivat he mihin rooliin tahansa. Teknistä osaamista ja kiinnostusta alaan pitää olla, muuten hoidamme perehdytyksen ja koulutuksen. Ja jotta voi oppia uutta, motivaation on oltava kunnossa. OIKEAA OSAAMISTA HAUSSA Saadakseen osaavia ihmisiä BussiPro käytti Hämeen TE-toimiston palvelua sekä palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Tähän saumaan Ari Wahlberg pääsi iskemään. Hän on nyt työskennellyt BussiProlla puolisen vuotta varaosamyyjänä. – Autot ovat aina olleet elämässä mukana, ja minulla oli kokemusta myös varaosapuolesta. Toisaalta en haluaisi sotkea työtä ja harrastusta, mutta onhan siitä ollut hyötyäkin, nauraa Wahlberg, joka vapaa-aikanaan rakentaa busseista matkailuautoja. Jussi Rauniston mukaan TE-toimisto on ollut heille hyvä kumppani. – Siellä on hyviä ihmisiä töissä ja he ovat kuunnelleet meitä herkällä korvalla, jotta heidän verkostoistaan on löydetty meille sopivia ihmisiä. Me olemme tottuneet tekemään nopeita päätöksiä, ja kun löytyi sopiva kandidaatti, alettiin järjestellä asioita vauhdilla. Vauhtia tuli myös Wahlbergin elämään. Kelan kanssa oli haettu erilaisia vaihtoehtoja, mutta toisaalta hän mietti, mitä voi ylipäätään tehdä, koska lääkäri oli todennut hänet tiettyihin töihin kyvyttömäksi. Mutta kun BussiPron tilaisuus aukeni, ei tarvinnut miettiä kauan. – Jussi hoiti viralliset paperit. Kaikki tapahtui äkkiä, ja lopulta piti tehdä päivässä päätös, että ”Emme ole keksineet pyörää uudestaan, mutta olemme laittaneet vanhan pyörän pyörimään paremmin.” BUSSIPRO OY KOTIPAIKKA Lahti PERUSTETTU 2008 TOIMIALA Bussien ja raskaan kaluston huoltopalvelu ASIAKKAAT mm. Koiviston auto, Pohjolan liikenne, Nobina, Pohjolan turistiauto, Neste, Kuusakoski ja Kuljetusliike Helokivi sekä joukko erikokoisia kuljetusyrityksiä Jussi Rauniston mukaan TE-keskuksesta on ollut valtavasti apua rekrytoinneissa. BussiPron varastossa on yli 10 000 nimikettä. Tekija?_2022_3_sisus.indd 11 Tekija?_2022_3_sisus.indd 11 16.3.2022 14.12 16.3.2022 14.12
12 Tekijä 3/2022 Hallituksen valmistelema UUSI TYÖNHAUN MALLI tulee voimaan toukokuun alussa. Niin sanotussa pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa säännöllisiä tapaamisia lisätään: työnhaun alussa työtön tapaa työja elinkeinotoimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein. Uusi malli velvoittaa jokaisen työttömän hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. Haettavien paikkojen määrässä voidaan kuitenkin joustaa, jos työtön ei ole täysin työkykyinen tai jos alueella ei ole sopivia paikkoja tarjolla. Hakemispakko tuottaa arviolta 14 miljoonaa työhakemusta vuodessa. – Määrä on valtava, ja tämä voi olla haaste. Joustamista ja resursseja pitäisi pystyä kohdentamaan, arvioi SAK:n koulutusja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen. – Digitaalisista työnhaun alustoista voi olla iso apu, mutta huoli, etteivät esimerkiksi TE-toimistojen resurssit tule riittämään, on suuri. Hakemusten määrän paine tunnetaan myös työpaikoilla, jotka vastaanottavat hakemuksia. Työttömille on luvassa myös helpotuksia. Esimerkiksi työttömyyspäivärahan maksaminen ei katkea yhtä herkästi kuin nykyisin, vaan seuraamukset kiristyvät vasta, jos työtön toistuvasti laiminlyö sen, mistä on sovittu. Myös työttömyysturvan karensseja lievennetään. Esimerkiksi enimmäiskarenssi putoaa 90 päivästä 45 päivään. Parhaillaan käynnissä olevassa TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUSSA noin kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi. Kokeilussa on mukana 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta. Kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko palveluja parantaa järjestämällä ne kuntien kautta. Tällä tavoitellaan entistä nopeampaa työllistymistä. Kokeilun piti alun perin kestää kesään 2023, mutta hallitus on ehdottanut sen jatkamista vuoden 2024 loppuun saakka – toisaalta on myös jo alustava päätös, että TE-palvelut siirtyisivät pysyvästi kuntien vastuulle samana vuonna. Hallituksen esitys on menossa eduskunnan käsittelyyn 2022 syksyllä. Muutoksen myötä TE-hallinnon työntekijöitä siirtynee töihin kuntiin, kuntayhtymiin ja työllisyysalueille. Kokeilun aikana kunta vastaa suuresta osasta TE-toimiston tehtävistä. Työnhakijan palveluiden lisäksi kunnat antavat lausuntoja työttömyysturvan maksajille oikeudesta ansiopäivärahaan tai Kelan työttömyysturvaan. Kuntakokeilu on poikinut ristiriitaisia tuloksia. Esimerkiksi Vantaalla palvelut ovat ruuhkautuneet ajoittain pahoin, mikä johtuu resurssipulasta. Toisaalta Pirkanmaan alueella kokeilusta on saatu hyvää palautetta. – Kyseessä on iso uudistus, jolle pitää antaa aikaa. Pirkanmaalla on nyt kolmanneksi alhaisin työttömyysaste koko Suomessa, joten tilanne on parantunut valtavasti erityisesti pienemmissä kokeilukunnissa, sanoo Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari. – Suurin syy tilanteeseen on kova työvoiman tarve, mutta me pystymme myös parantamaan henkilökohtaista palvelua ja rakentamaan yksilöllisiä polkuja. Työllisyyspalveluiden varaan päätyy monenlaisia ihmisiä, monenlaisista syistä. TUETTU TYÖLLISTYMINEN on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät työllisty omin voimin. Heillä voi olla jokin erityinen syy, kuten vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa pääsyä työmarkkinoille. Keskeinen väline tuetussa työllistämisessä on palkkatuki – se voi olla ratkaiseva sysäys, jonka avulla työnhakija saadaan työllistettyä yksityiselle sektorille. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA taas on tarkoitettu niille, jotka eivät työja toimintakykynsä rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Tavoitteena onkin ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa elämän ja arjen hallintaa. Työllisyyspalveluiden paletti uudistuu Uusi työnhaun malli teettää jopa 14 miljoonaa työhakemusta vuodessa. Toinen iso muutos on työllisyyden kuntakokeilu, joka on oikeastaan jo vakiintunut käytäntö. KOLME FAKTAA TYÖLLISYYSPALVELUIDEN MURROKSESTA ? Uusi työnhaun malli tulee voimaan toukokuun alussa. Uusi malli muun muassa velvoittaa työttömän hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. ? Työllisyyden kuntakokeilussa kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi. Kokeilun tarkoitus on selvittää, voidaanko palveluja parantaa järjestämällä työnhakijoiden palvelut kuntien kautta. ? TE-palvelut ovat siirtymässä pysyvästi kuntien vastuulle vuonna 2024. Tekija?_2022_3_sisus.indd 12 Tekija?_2022_3_sisus.indd 12 16.3.2022 14.12 16.3.2022 14.12
3/2022 Tekijä 13 AJASSA ? jätänkö koulun kesken ja teen työsopimuksen. Se oli helppo päätös, kertoo Kärkölässä, 30 kilometrin päässä työpaikastaan asuva Wahlberg. – Tänne tullessa oli heti tunne, että olen tervetullut. Voihan joku pitää ihmistä mielenvikaisena, jos tykkää työstään, mutta olen viihtynyt todella hyvin, Wahlberg nauraa. KAIKKI OLIVAT VOITTAJIA Wahlbergin tapaus oli aito win-win -tilanne: yritys sai oikeanlaista työvoimaa ja työtön työnhakija työpaikan. Palkkatuki helpotti palkkaamista, sillä se on noin kolmannes palkkakuluista ja sitä maksetaan yleensä 6–12 kuukautta. Yksin se ei kuitenkaan asioita ratkaissut. – Yritystoimintaa ei voi perustaa tukien varaan, kyllä kassan pitää kestää tällaiset investoinnit. Mutta palkkatuki helpottaa päätöstä, jos on työttömyyttä alla ja työntekijää joudutaan kouluttamaan. Tosin tällaiset tyypit, joilla on asenne kohdallaan, olisi työllistetty ilmankin tukea, Raunisto sanoo. Uudet työtekijät opettelevat ensimmäiset kuukaudet työtään vanhemman työntekijän opastuksella. – Alussa tehdään töitä työparina, ja uusi kaveri saa hiljakseen enemmän vastuuta. Ja onhan työssä oppiminen meille kaikille elinikäinen prosessi. TE-TOIMISTON VAHVALLA TUELLA Varaosamyynnissä työskentelee myös Kari Annaniemi. Hän on autoteknikko, jolla on työkokemusta niin asentajana, työnjohtajana, korjaamopäällikkönä kuin opettajana. Työttömyysjakso ennen BussiProta kesti viisi vuotta – lähinnä omasta tahdosta. ? Kari Annaniemellä on kokemusta lähes kaikista autoalan töistä. Tekija?_2022_3_sisus.indd 13 Tekija?_2022_3_sisus.indd 13 16.3.2022 14.12 16.3.2022 14.12
14 Tekijä 3/2022 JÄRJESTELMÄT IHMISIÄ VARTEN Työvoimapalvelut ja työllistämisen keinot ovat olleet vuosia käymistilassa: aktiivimalleja, kuntakokeiluja sekä palvelujen tehostamista ja siirtelyä. Osa uudistuksista tulee ja menee hallitusten vaihtuessa, osa elää omaa elämäänsä, joskus kaukana työttömän arjesta. Normikansalaisen käsityskyky on koetuksella: kuka tekee ja mitä, kelle vastuu kuuluu missäkin asiassa? Kaikkein eniten kuutamolla saattaa olla työtön työnhakija: miltä luukulta palvelut tänä vuonna löytyvät? Uudistaminen ei ole pahaksi, jos lopputulos on hyvä. Kuka palvelun järjestää, ei ole käyttäjälle oleellinen asia, kunhan hän tietää, mille luukulle mennä ja että hän saa tarvitsemansa palvelun nopeasti. Täydellisintä toki olisi, jos hän kaiken kukkuraksi saisi töitä. Tärkeintä ei saa olla järjestelmä itsessään, vaan sen toimivuus. Lohdullista on, että suuri osa työttömäksi jäävistä ihmisistä työllistyy varsin nopeasti – esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa saavista 70 prosenttia saa töitä puolen vuoden sisällä. Se pysyvä pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin sisältää sitten ihmisiä, joita työttömyyden lisäksi painavat esimerkiksi pitkäaikaissairaudet tai elämänhallinnan ongelmat. He tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi muutakin apua. Keino työllistymiseen tämän joukon kohdalla eivät ole työttömyysturvan leikkaukset, joita tarjoillaan poppakonstiksi. Eräs juttuun taustaksi haastateltu asiantuntija sanoikin: ”Näiden monenlaisten vaikeuksien kanssa painivien ihmisten työttömyyden syy ei ole todellakaan väitetty korkea työttömyysetuus.” SAMI TURUNEN – Olin tehnyt yli 30 vuotta töitä putkeen. Ei minulla ollut mitään kiirettä, mutta vähitellen alkoi tuntua, että työt voisivat maistua. Annaniemellä oli kontakteja BussiPron toiseen omistajaan, Tuomas Kivistöön. He soittelivat, tapasivat ja juttelivat, ja molemmin puolin syntyi tunne, että työsuhde voisi toimia. – TE-toimisto saatiin nopeasti mukaan, ja asiat lähtivät rullaamaan saman tien. Kohdallani kaikki palkkatuen ehdotkin täyttyivät, Annaniemi kertoo. Annaniemi on ollut BussiProlla kolme vuotta. Varaosamyyjänä hän tuntee tuotteet, vaikkei kaikkia ulkoa muistakaan. – Varastossa on yli 10 000 varaosaa, en edes yritä, hän nauraa. Annaniemi on viihtynyt kymmenhenkisessä työyhteisössä mainiosti. – Työ on monipuolista, koko ajan on uusia asiakkuuksia ja erilaisia tilauksia. Osat ja autot vaihtuvat, eikä tarvitse tehdä töitä vain yhden merkin kanssa. Muutkin ovat alkaneet ymmärtää, mitä minulla ei kannata yrittää teettää, hän virnistää. Wahlberg ja Annaniemi ovat täyttäneet tonttinsa, ja toimitusjohtaja Raunisto on tyytyväinen miesten osaamiseen. Hän on tyytyväinen myös TE-toimiston palveluihin. – He ovat olleet kanssamme samassa veneessä, soutamassa samaan suuntaan ja samaan tahtiinkin. Rekrytointiprosessit haastatteluineen vievät aikaa ja energiaa. Erityisen tärkeitä TEpalvelut ovatkin pk-yritykselle, jolla ei ole erillistä henkilöstöosastoa. ? ? Bussien tuulilasit painavat parisataa kiloa, niitä liikutellaan trukeilla ja nostimilla, Ari Wahlberg kertoo. Tekija?_2022_3_sisus.indd 14 Tekija?_2022_3_sisus.indd 14 16.3.2022 14.12 16.3.2022 14.12
3/2022 Tekijä 15 AJASSA ”Jos perusosaamisesta ja jatkuvasta oppimisesta pidetään kiinni jo työuran aikana, työllistyminen on helpompaa.” Uudet palvelut tuovat helpotusta – ainakin teoriassa Työttömyyden hoidossa olennainen kysymys on, miten työttömyys katkaistaan ennen sen pitkittymistä. SAK:n Mikko Laakkosen mukaan uuden työvoimapalvelumallin tavoitteena on tarttua juuri tähän. Uuden mallin toimimiseen käytännössä hän suhtautuu varauksella. – Uuden mallin tavoitteena on panostaa työttömyyden hoitamiseen heti sen ensimmäisinä kuukausina. Se on järkevää, sillä mitä kauemmin työttömyys kestää, sen hankalampaa ja kalliimpaa työllistyminen on. Haasteena onkin tavoittaa työttömyyden kova ydin, noin 110 000 ihmistä, joka pysyy työttömänä suhdanteista riippumatta. Laakkonen näkee pohjoismaisessa työvoimakokeilussa paljon hyvää, mutta pelkää, ettei sen avulla pystytä katsomaan tarpeeksi hyvin yksilön tilannetta. – Nykyisin puhutaan jatkuvasta oppimisesta, ja siihen kannattaisi panostaa työvoimapalveluitakin kehittäessä. Jos perusosaamisesta ja jatkuvasta oppimisesta pidetään kiinni jo työuran aikana, työllistyminen on helpompaa. JATKUVAA OPPIMISTA KAIVATAAN Varsinaista yhden luukun mallia työllisyyspalveluihin ei vieläkään ole tulossa. – TE-toimistot kyllä auttavat työllistymisessä, mutta ihmisillä on monenlaisia haasteita ja tuen tarvetta voi olla monella elämän osa-alueella. Käyttäjän näkökulmasta olisi tärkeää, että palvelut olisivat helposti saatavilla ilman hallinnon viidakkoa, Laakkonen sanoo. Myös Teollisuusliitossa odotetaan mielenkiinnolla, miten uudet mallit vaikuttavat. – Meillä on kovat odotukset, että jokainen työtön saisi oikeasti nopeasti haastatteluajan. Asiat ovat mutkistuneet valtavasti, ja työttömän on välillä ollut hyvinkin vaikea löytää tietoa siitä, mihin hän on oikeutettu. Siksi on hyvä asia, jos jo alusta saakka jokaiselle tehdään henkilökohtainen, yksilöllinen suunnitelma, kertoo sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi. Hän toivoo, että myös yritykset kantaisivat enemmän vastuuta työllistämisestä. Toimivatko työllisyyspalvelut ja saavatko työttömät apua? Asiantuntijat suhtautuvat muutoksiin ristiriitaisin ajatuksin. – Yritykset puhuvat työvoimapulasta, mutta eivät kuitenkaan palkkaa työttömiä. Jos jatkuvasta oppimisesta pidettäisiin huolta työurien aikana, työllistyminen voisi olla helpompaa ja työvoimapula vähäisempää. KUNTAKOKEILU TUO LISÄARVOA – VIIVEELLÄ Työllisyyden kuntakokeilusta on toivottu helpotusta TE-toimistojen ruuhkiin ja työttömyyden kitkemiseen. Kunnille tulee porkkana tehdä työ hyvin: ne säästävät sanktiomaksuista, joita määrätään, jos pitkäaikaistyöttömien määrä ei vähene. Kyse on kirjaimellisesti tuhannen taalan paikasta. Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari tietää, ettei kokeilu tarjoa pikavoittoja. Kymmenen pirkanmaalaista kuntaa oli mukana kuntakokeilussa jo 2017–2018. Nyt mukana ovat kaikki alueen kunnat. – Meille tämä on tuonut valtavasti lisäarvoa, mutta se ei ole syntynyt hetkessä, vaan takana on vuosien työ. Kunnilla on ollut jo aiemmin intressi järjestää työnhakijoiden palvelut ja huolehtia, että alueella on tarjolla osaavaa työvoimaa, mutta aiemmin se ei ollut mahdollista. Kun olemme voineet yhdistää sekä kuntien että valtion resurssit, tulokset ovat olleet varsin positiivisia. Saaren mukaan kuntakokeilu on mahdollistanut sen, että jokaisella työttömällä on oma nimetty henkilökohtainen valmentaja, jonka kanssa yksilölliset suunnitelmat tehdään. – Pystymme tutustumaan paremmin asiakkaaseen sekä rakentamaan yhdessä polun työllistymistä tai muita ratkaisuja varten. Tämä on toiminut hyvin, sillä meillä on myös paljon heikossa työmarkkinatilanteessa olevia asukkaita. Oman kunnan lähipalvelumallin etuna on se, että kunnissa tunnetaan hyvin työnantajat ja heidän toiveensa. Juttukokonaisuuteen on haastateltu myös Hämeen TE-toimiston palvelupäällikköä Sami-Pekka Kalliokoskea sekä SAK:n sosiaaliasioiden päällikköä Pirjo Väänästä. Tekija?_2022_3_sisus.indd 15 Tekija?_2022_3_sisus.indd 15 16.3.2022 14.12 16.3.2022 14.12
16 Tekijä 3/2022 Kielitoimiston sanakirja määrittää virtuaalisen "periaatteessa mahdolliseksi". Siksi termi virtuaalivaluutta on varsin osuva, sillä nykyiset VIRTUAALIVALUUTAT eivät ole VALUUTTOJA. Virtuaalivaluutat eivät nimittäin ole yleisesti hyväksyttyjä vaihdon välineitä eivätkä niiden arvot pysy vakaina. Virtuaalivaluuttoja voisi kuvailla VARALLISUUDEN MUODOKSI tai VEDONLYÖNNIKSI riippuen määrittelijän suhtautumisesta asiaan. Virtuaalivaluuttoja on monenlaisia. Osa on käytössä maksuvälineenä vain pienissä yhteisöissä, kuten peleissä, eikä niitä voi vaihtaa yleisesti hyväksyttyihin valuuttoihin, kuten euroihin tai dollareihin. Virtuaalivaluuttoja on ollut olemassa ennen BITCOINiakin, mutta se teki ne tunnetuiksi. Bitcoin on paitsi virtuaalivaluutta myös KRYPTOVALUUTTA. Krypto viittaa siihen, että jokainen valuuttasiirto salataan SALAUSAVAIMILLA. Bitcoin sai lähtölaukauksen vuonna 2008, kun nimellä Satoshi Nakamoto esiintynyt henkilö tai ryhmä esitteli teknisen toteutuksen vaihdantavälineelle, joka ei tarvitsisi pankkeja välittäjinä. Bitcoinin tekninen toteutus tosin on sellainen, että tapahtumien VARMENNUS kestää suhteellisen kauan. Tämä on rajoittanut kauppoja ottamasta bitcoineja käyttöön maksuvälineinä. Bitcoineja syntyy, kun tietokoneet ratkaisevat matemaattisia ongelmia. Tätä kutsutaan LOUHIMISEKSI. Alussa ongelmat olivat helppoja, ja ensimmäiset bitcoinista innostuneet saivat heti isoja määriä valuuttaa. Mitä enemmän bitcoineja on louhittu, sitä vaikeampia ongelmista on tullut. Nykyisin bitcoinien louhiminen vaatii tehokkaita laitteita, jotka käyttävät hurjia määriä ENERGIAA. Bitcoineja ja monia muita virtuaalivaluuttoja voi vaihtaa tunnustetuiksi valuutoiksi VÄLITTÄJIEN kautta. Vaikka bitcoin ja monet muut virtuaalivaluutat ovat tehneet joistakin tavallisista tallaajista miljonäärejä, on tyypillistä, että virtuaalivaluuttojen ARVOT HEILAHTELEVAT voimakkaasti. Tämä johtuu pitkälti siitä, että niiden ARVOJA EI TAKAA MIKÄÄN TAHO tai konkreettinen asia. Bitcoin on lähes valuutta KESKUSPANKKIEN TOIMET VAIKUTTAVAT Bitcoinin perustamisen aikaan moni oli suuttunut siihen, että valtiot pelastivat niitä samoja keinottelijoita, jotka aiheuttivat finanssikriisin. Tämä lisäsi pankkijärjestelmään pettyneiden halua kokeilla bitcoinia. Vaikka finanssiala pitkään vieroksui virtuaalivaluuttoja, viime vuosina monet rahastot ja investointipankit ovat alkaneet tarjota mahdollisuuksia sijoittaa virtuaalivaluuttoihin. Yhdysvaltain pörssiinkin on listautunut virtuaalivaluuttoja välittävä yhtiö Coinbase. Perinteisten instituutioiden ja isojen sijoittajien kiinnostus Bitcoiniin loi yhteyden keskuspankkipolitiikkaan. Tästä nähtiin esimerkki alkuvuodesta. Kun Yhdysvaltain keskuspankin aikeet nostaa ohjauskorkoa alkoivat varmistua, sijoittajat ryhtyivät siirtämään varojaan pois riskialttiimmista sijoituksista, kuten osakkeista ja bitcoinista. Bitcoinin arvo laski viikossa vajaa 20 prosenttia. Nykyisin bitcoin onkin osa finanssimaailmaa, ja sijoittajat spekuloivat sillä aivan kuten muillakin sijoituskohteilla. MEEMIKULTTUURI PÖNKITTÄÄ SUOSIOTA Koska virtuaalivaluuttojen arvo perustuu pitkälti ihmisten kiinnostukseen, on valuutan saama huomio tärkeää. Tämä on johtanut myös erikoisten virtuaalivaluuttojen syntymiseen. Esimerkiksi Jackson Palmer perusti oluen siivittämänä vitsinä Dogecoinin. Nykyisin vitsivaluutalla on kuitenkin oma yhteisönsä ja sen arvo on kaksinkertaistunut alkuajoista. Suosio voi myös johtaa harhaan. Suurilla lupauksilla markkinoitu Onecoin osoittautui pyramidihuijaukseksi, johon hyväuskoiset sijoittivat maailmanlaajuisesti miljardeja euroja. ILMIÖ TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ BITCOININ ARVO EUROISSA 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 2015 2015–2/2022 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lä ht ee t: Ya ho o Fi na nc e, Co in M ar ke tC ap Tekija?_2022_3_sisus.indd 16 Tekija?_2022_3_sisus.indd 16 16.3.2022 14.13 16.3.2022 14.13
18 Tekijä 3/2022 NÄKIJÄ liikenteessä. Jakeluautoissa ja kaupunkilinjaautoissa sähköistäminen etenee, mutta raskaampien kuormaja rekka-autojen sähköistäminen ei ole nykyisillä akkutekniikoilla järkevää. – Puoliperävaunuja täysperävaunuluokan auton sähköistäminen vaatisi erittäin suuret akut ja lataustehot. Kaasu on 60 tonnin kokonaismassoihin hyvä vaihtoehto, Liimatainen sanoo. Pohjoismaiset autovalmistajat Scania ja Volvo tarjoavat kaasukäyttöisiä ajoneuvoja jakeluautoista pitkän ajomatkan rekkanuppeihin saakka. Autot käyttävät joko paineistettua tai nesteytettyä kaasua. Paineistettua kaasua on kahdenlaista: paineistettua biokaasua (CBG, Compress Biogas ) ja paineistettua maakaasua (CNG, Compressed Natural Gas ). Nesteytetyssä kaasussa on vastaavasti maakaasusta tuotettava LNG (Liquid Natural Gas ) ja biokaasupohjainen LBG (Liguid Biogas ). Paineistettu kaasu vaatii sen, että jakeluasema on kaasuputkiverkoston varrella. Nesteytetty kaasu jaellaan säiliöautolla jakeluaseman säiliöihin. Nesteytettyä kaasua käyttävien autojen tekniikka on jonkin verran kalliimpaa kuin paineistettua käyttävien. Toisaalta nestemäinen kaasu tarjoaa pidemmän ajomatkan autolle, sillä sen energiatiheys on suurempi kuin paineistetun. Paineistettua kaasua käyttävällä jakelukuormaautolla päästään 300 kilometrin ajomatkaan ja nesteytettyä kaasua käyttävällä noin 600 kilometriin. – Kaasumoottori on tyypillisesti dual fuel -mallia eli dieseliä voidaan käyttää kaasun rinnalla ja näin pidentää ajomatkaa. ILMASTO KIITTÄÄ BIOKAASUN KÄYTTÄJÄÄ Kaasua puoltaa sekä sen ilmastoystävällisyys että taloudellisuus. – Kun auto käyttää maakaasua, sen päästöt ovat jokseenkin samat kuin bensalla tai dieselillä. Jos käytetään pelkkää biokaasua, ovat elinkaaripäästöt hyvin pienet. Tämä riippuu toki sillä, miten metaani on tuotettu. Erityisesti lannasta tuottamalla päästään hyvin pieniin päästöihin, Liimatainen sanoo. Lannan käyttöä puoltaa myös se, että biokaasua tuotettaessa estetään lannasta haihtuvan metaanin siirtyminen ilmakehään. Metaani on Kaasulla pärjää raskaassa liikenteessä TEKSTI JUKKA NORTIO KUVA EMMI KALLIO Kaasun merkitys hiipuu henkilöautoissa, mutta raskaassa liikenteessä sillä on sijansa ilmastonmuutoksen hidastajana, professori Heikki Liimatainen sanoo. ”K aasuautoilu hiipuu henkilöautoissa aika nopeasti. Tarjonnassa on vähän malleja ja uusia ei tule, Tampereen yliopiston liikenneja kuljetusjärjestelmien professori sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja Heikki Liimatainen sanoo. Hänen johdollaan on laadittu muun muassa Suomen autokantamalli, jossa on laskettu Suomen lähivuosikymmenten autokanta käyttövoimien mukaan. EU EI HYVÄKSY KAASUAUTON VÄHÄPÄÄSTÖISYYTTÄ EU:n autovalmistajille asettama säätely on tärkein syy kaasukäyttöisten henkilöautojen vähenemiseen. Säätelyssä määrätään hiilidioksidipäästöjen raja, jota autovalmistajien vuosittain valmistamien autojen päästöt eivät saa ylittää. Tässä laskennassa kaasuautoja ei hyväksytä sähköautojen tapaan vähäpäästöisiksi. EU-säätelyn seurauksena autovalmistajat ovat ilmoittaneet lopettavansa kaasuautojen tuotekehityksen ja valmistuksen. Viimeisenä näin teki Volkswagen-yhtymä maaliskuussa 2020. Se myi vielä vuonna 2019 110 000 kaasuautoa, joka oli prosentti sen myymistä autoista. Bensaja dieselautojen 3 000–5 000 euron muutostöitä kaasuautoiksi tuetaan niin sanotulla konversiotuella, jonka suuruus on 1 000 euroa. Onko se tie, jolla saadaan lisää kaasuautoja? – Kyseessä on marginaalinen ilmiö. Tästä kertoo jo sekin, että konversiotukia on jäänyt käyttämättä. Pitää myös muistaa, ettei konversio sovi kaikkiin autoihin. Uusissa autoissa muutos maksaa enemmän kuin vanhoissa autoissa. Yksi muutostöitä hidastava syy on se, että kaasusäiliö syö osan auton takakontista, Liimatainen muistuttaa. KAASU ON SÄHKÖÄ PAREMPI REKKANUPEISSA Kun kaasun merkitys henkilöautoissa vääjäämättömästi hiipuu, on sillä kasvava rooli raskaassa ”Konversio kaasuautoksi ei sovi kaikkiin autoihin.” Tekija?_2022_3_sisus.indd 18 Tekija?_2022_3_sisus.indd 18 16.3.2022 14.13 16.3.2022 14.13
3/2022 Tekijä 19 AJASSA AJASSA kymmeniä kertoja haitallisempi kasvuhuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kun Liimatainen vertaa Suomessa sähköntuotannon ja biokaasun tuotannon koko elinkaaripäästöjä, on päästömäärä energiayksikköä kohden jokseenkin sama. Autoilun kokonaispäästöissä on kuitenkin huomioitava autonvalmistuksen päästöt, jotka ovat sähköautolla noin kaksinkertaiset verrattuna polttomoottoriautoon, jollainen kaasuautokin on. – Kun siirrymme fossiilittomaan liikenteeseen, tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja. Kaasu on erittäin tärkeä vaihtoehto raskaassa liikenteessä. KAASU EI SÄÄSTÄ EUROJA Kun verrataan raskaan liikenteen kalustolla kaasua ja dieseliä polttoaineena, ei kustannuksissa ole juurikaan eroa. Vaikka sekä paineistetun että nesteytetyn kaasun litrahinnat ovat huomattavasti alle dieselin hinnan, kuluu niitä kilometriä kohden huomattavasti enemmän. Näin siksi, että kaasun energiatiheys on pienempi kuin dieselin. Nesteytetyn kaasun energiatiheys on kaksinkertainen paineistettuun kaasuun verrattuna, mutta vain kolmannes dieselistä. Kolmella litralla nesteytettyä kaasua pääsee siis saman matkan kuin litralla dieseliä. Dieselin käyttökustannuksia litraa kohti parantaa myös se, että dieselmoottoreiden hyötysuhde on jonkin verran parempi kuin kaasukäyttöisten. – Henkilöautoilla kaasu on parisenkymmentä prosenttia edullisempi kuin bensiini tai diesel, Liimatainen sanoo. HARVA JAKELUVERKOSTO JA HAJAANTUNUT TUOTANTO Kaasuverkoston rajallisuus ehkäisee kaasuautoilun lisääntymistä. Tankkausasemat rajoittuvat Oulu– Kuopio–Joensuu-linjan lounaispuolelle. – Maatiloilla ja jätteenkäsittelylaitoksilla tuotetaan biokaasua säiliöihin ja jaellaan niistä ajoneuvoille. Paikat ovat yleensä syrjässä pääteiltä. Vain muutamista laitoksista syötetään biokaasua verkostoon. Kaasun jakeluverkosto ei ole kehittynyt niin, että jakelu toimisi, Liimatainen harmittelee. Logistiikkaverkoston syntymistä ehkäisee jakelun korkea hinta energiayksikköä kohden. Jakeluasemalle voidaan kaasun jakeluautolla toimittaa huomattavasti vähemmän energiaa kaasuna kuin bensiininä tai dieselinä. Logistiikan osuus kaasun hinnasta on siis suurempi. Myös aseman kustannus on korkeampi, koska kaasun paineistustai nesteytyslaitteisto maksaa paljon enemmän kuin tavallinen bensiinipumppu. KAASU KULUU LÄMMITYKSEEN JA SÄHKÖNTUOTANTOON EU:ssa kaasua käytetään eniten lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Siksi sitä ei ole nostettu liikennepolttoaineiden päästövähentäjänä tasavertaiseen asemaan sähkön kanssa. – Kun energiatuotannossa siirrytään uusiutuvaan sähköntuotantoon, biokaasuvoimalat ovat tärkeä osa säätövoimaa, Liimatainen sanoo. Suomessa liikennekaasun osuus on noin 0,1 terawattituntia vuosittaisesta 10 terawattitunnin kaasun käytöstä. Biokaasua tuotetaan vuosittain 1 terawattitunti ja sen potentiaaliksi on arvioitu 10 terawattituntia. Kaasun osuus on ollut Suomen koko energiankulutuksesta viime vuosina 4–5 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Liikenteessä kaasun osuus on ollut noin 0,5 prosenttia, josta biokaasua on ollut noin puolet. Kaasuautoja on vuoden 2021 lopussa noin 15 000 kaikkiaan 3,2 miljoonasta autosta, eli 0,5 prosenttia. ? HEIKKI LIIMATAINEN Tampereen yliopiston liikenneja kuljetusjärjestelmien professori ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja. Hänen johdollaan tutkitaan muun muassa keinoja saavuttaa kestävä liikennejärjestelmä. Siinä toteutuu niin sanottu triplanollavisio: kenenkään ei tarvitse kuolla liikenneonnettomuuksissa, sairastua liikenteen päästöjen vuoksi tai kärsiä liikkumisen kalleudesta johtuvasta hyvinvoinnin heikkenemisestä. ”Kaasun jakeluverkosto ei ole kehittynyt niin, että jakelu toimisi.” ”Tuottamalla biokaasua lannasta päästään hyvin pieniin päästöihin.” Tekija?_2022_3_sisus.indd 19 Tekija?_2022_3_sisus.indd 19 16.3.2022 14.13 16.3.2022 14.13
20 Tekijä 3/2022 VIERAILIJA Päivittäin työtä huoltovarmuuden eteen ESKO HAKULINEN Kirjoittaja on Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies, jonka tehtäviin kuuluu valtion varmuusvarastojen kehittäminen teollisuuden käyttämien materiaalien ja raaka-aineiden osalta. L ähes kaikki teollisuuden sektorit työntekijöineen vaikuttavat Suomen huoltovarmuuteen. Eri alat ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan ja siksi kaikkien on oltava varautuneita myös häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuden ytimessä olevien alojen kirjo on laaja aina maanpuolustusta tukevasta teollisuustuotannosta jokaisen ihmisen arkeen vaikuttavaan elintarvikealaan ja vesihuoltoon. Eri alojen täytyy toimia luotettavasti päivästä toiseen, jotta elämä voi jatkua mahdollisimman häiriöttä. Arvoketjut ovat pitkiä ja toimialat toisistaan riippuvaisia. Jos pakkausteollisuus ei saa materiaalia muoviteollisuudelta, elintarviketeollisuus ei saa tuotteitaan ihmisten ruokapöytiin. Suomalainen huoltovarmuus on monien eri alojen ammattilaisten käsissä joka päivä. Yritysten kyky jatkaa toimintaansa kriiseissä on Suomen huoltovarmuuden kannalta elintärkeää. Tässä niitä tukevat Huoltovarmuuskeskus sekä Huoltovarmuusorganisaation poolit. Ilmastonmuutoksesta johtuva energiamurros on digitalisaation ohella suurimpia muutostekijöitä, joita suomalainenkin teollisuus kohtaa. Yhteiskunta sähköistyy ja teollisuus sen mukana. Tämä edellyttää prosessien muutoksia, uusia investointeja ja henkilöstön kouluttamista. Teollisuuden aloille on tärkeää sekä sähkön luotettava saatavuus että sähkökustannusten ennustettavuus. Muutokset eivät liity pelkästään energian käyttöön, vaan myös raaka-aineiden toimittamiseen, jolloin mukaan astuu vety ja sen käyttö. Yksittäisiä esimerkkejä ovat SSAB:n fossiilivapaan teräksentuotannon laajat muutokset tai Nesteen ratkaisut tuottaa polttoaineita ilman fossiilisia raaka-aineita. Teollisuudella on merkittävä rooli ilmastohaasteen ratkaisussa. Suuret yritykset ovat kehittäneet ratkaisuja, joilla voidaan vähentää merkittävästi Suomen hiilidioksidipäästöjä. Lopullista tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, ellei myös pienija keskisuuriteollisuus ole mukana tässä tärkeässä tehtävässä. Keinoina ovat fossiilienergiaan perustuvan tuotannon muuttaminen hiilivapaaksi sekä energian säästöön tähtäävät toimenpiteet kaikissa teollisuusyrityksissä. Energian säästöön voi jokainen vaikuttaa työpaikallaan etsimällä yhdessä kehityskohteita ja muuttamalla työskentelytapoja. Sama koskee myös teollisuuden alihankkijoita ja niiden henkilöstön toimia muun muassa kuljetuksiin liittyvissä valinnoissa. Huoltovarmuuden näkökulmasta sähköistyminen tarkoittaa haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Fossiilienergia on tuontienergiaa ja vaatii suuria varmuusvarastoja. Sähköistyminen mahdollistaa kotimaassa tehdyn energian ja lisää kotimaisia työpaikkoja. Toisaalta energian varastointiin ja jakeluun sisältyy uusia haasteita. Huoltovarmuudessa perinteisen varmuusvarastoinnin rinnalle on tullut yhä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin turvaaminen ja yritysten jatkuvuuden tukeminen. Maailma muuttuu ja huoltovarmuus sen mukana. Uskomme, että vaikka tämä vaatii meiltä kaikilta paljon, pystymme yhdessä huolehtimaan Suomen varautumisesta entistä paremmin. Opimme uutta ja pidämme huolen osaamisestamme. Moni muutos parantaa meidän kaikkien hyvinvointia ja Suomen kilpailukykyä. Tähän sisältyy myös parempaa jatkuvuuden hallintaa ja kehittyvää huoltovarmuustoimintaa. ”Yhteistyössä teollisuuden ja sen henkilöstön kanssa tehdään merkittävää työtä huoltovarmuuden eteen.” Tekija?_2022_3_sisus.indd 20 Tekija?_2022_3_sisus.indd 20 16.3.2022 14.13 16.3.2022 14.13
3/2022 Tekijä 23 ? AJASSA S ekasin-chat on valtakunnallinen ja ilmainen keskustelualusta 12–29-vuotiaille. Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana kertoo, että vastaajia on 1 900, puolet heistä alan ammattilaisia, puolet koulutettuja vapaaehtoisia. Korona on lisännyt nuorten yhteydenottoja. – Viime vuonna tuli 170 000 yhteydenottoa ja 28 000 keskustelijaa pääsi läpi. Kevyistä aiheista puhuttiin harvoin. – Huolien kärjessä on paha olo, jonka sisällä on masennusta, ahdistuneisuutta ja pelkoa. Toisena kärkiaiheena ovat ihmissuhteet, niin perhe-, kaverikuin parisuhteetkin. Joka kymmenenteen keskusteluun liittyy itsetuhoisia ajatuksia. Eniten Sekasin-chatissä vierailee toisaalta 15–17-vuotiaita, toisaalta 20–24-vuotiaita. Nämä ovat ikäkausia, jolloin siirrytään ehkä uudelle opinasteelle, jopa vieraalle paikkakunnalle, ja halutaan itsenäistyä vanhemmista, löytää uusi kaveripiiri. Koronarajoitukset ovat vieneet monilta mahdollisuudet tähän. – Nuoruuden tarkoitus on löytää vastaus siihen, kuka minä olen ihmisenä, kuka minä olen suhteessa muihin. Pystynkö, valmistunko, jaksanko? Nyt vertaiskontaktit puuttuvat. On vaikea jaksaa, on vaikea jatkaa opintoja, Raappana kuvailee nuoruuteen erityisesti liittyvää etsintää ja tarvetta vertaisryhmään. MITÄ ON TEHTÄVISSÄ? Sekasin-chatin toiminnanjohtaja ei halua arvostella koronapandemian rajoituksia Suomessa, vaikka lapset tai nuoret eivät useimmiten sairastu vakavaan tautiin. Mutta hän toivoo, että kaikkein viimeisimmäksi rajoitusten pitäisi koskea lapsia ja nuoria, heidän koulujaan ja harrastuksiaan. Chattilinjan palaute kertoo Raappanasta sen, mitä nuoret ovat janonneet niin ennen koronaa kuin koronan aikana. – Nuoret sanovat usein keskustelun päätteeksi: kiitos kun kuuntelit mua, kiitos kun uskoit muhun ja olit mulle niin ihana. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Keskustelu voi saada nuoren uskomaan, ettei hän ole huono ja että tästäkin ajasta selvitään. Suomi vaatii hyvin varhaisessa vaiheessa nuorelta suunnitelmallisuutta ja opiskeluvalintoja. Sosiaalisen median paine vielä vaatii, että pitää koko ajan suorittaa ja olla valtavan dynaaminen. – Eivät kaikki nuoret pysty tässä elämänvaiheessaan suunnitelmallisuuteen. Monelle nuorelle riittäisi, että ollaan selvitty hengissä tästä poikkeusajasta, Raappana kuvailee. Käytännön tukimuodoista tärkeimpiin kuuluvat Raappanasta Sekasin-chatin tapaiset palvelut, joissa nuori saa itse määritellä avun tarpeensa eikä häntä leimata. Oppilaitosten kannattaisi rakentaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, jolloin kaikki aikuiset pystyvät kohtaamaan nuoren. Raappana toivoo resursseja myös ”digipolkuihin”, sillä osa nuorista saattaa tarvita diagnoosia ja ammattilaisten hoitoa. – Kaikki nämä 170 000 nuorta eivät tarvitse diagnoosia eivätkä psykiatria paikalle. Meidän viiden vuoden kokemuksemme ja kriisipuhelimien vuosikymmenten kokemus osoittavat, että nuori tarvitsee jonkun, joka kuuntelee ja kannattelee hetken. Siitä voidaan sitten lähteä eteenpäin. Haalistunut tulevaisuus Korona on lisännyt nuorten ahdistuneisuutta, ja monilla ovat opinnot viivästyneet. Tulevaisuuden unelmat ovat haalistuneet. Mutta nuoria pystytään kannattelemaan. Toinen ihminen riittää. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_3_sisus.indd 23 Tekija?_2022_3_sisus.indd 23 16.3.2022 14.13 16.3.2022 14.13
24 Tekijä 3/2022 Valoa näkyvissä, mutta miten hitsata etänä? nuorten tapahtumista, sanoo liiton nuorisotoimitsija Petteri Matteinen. Koronasta huolimatta viime syksynä päästiin järjestämään Murikassa teollisuusnuorten Tenupäivät ja webinaareissa on annettu työkaluja työn hakemiseen ja itsestä huolehtimiseen. Matteinen toteaa, että nuorisojaoston jäsenet toimivat aktiivisesti omilla työpaikoillaan osallistuen laajasti muuhunkin toimintaan samoin kuin soittelurinkeihin. Nykyisin liitosta soitetaan ammattiin valmistuville opiskelijajäsenille alkuvuodesta, keväällä ja syksyllä. – 50–60 prosenttiin soitoista vastataan, mutta 99 prosenttia vastaajista suhtautuvat soittoon positiivisesti. – Kysymme valmistumisesta, onko töitä löytynyt tai miten ne ovat lähteneet käyntiin. Totta kai kuuntelemme, kun nuorella on kerrottavaa, ja siinä on usein noussut esiin opintojen pitkittyminen, Matteinen kertoo korona-ajan vaikutuksista. Esimerkiksi vuonna 2019 Stadin ammattija aikuisopiston opiskelijoista opintonsa keskeytti 8,4 prosenttia opiskelijoista, kun koronavuonna 2020 niin teki 12,7 prosenttia. Sitä ei voi tietää, onko kyseessä vain korona. Jos valmistumisen jälkeen ei ole löytynyt töitä, Matteinen kertoo nuorelle, että Tatsi ry järjestää toimintaa ammattiliittojen työttömille jäsenille. Nuorelle yritetään muutenkin antaa aina neuvoja eteenpäin, toimitsija vakuuttaa. PELOT JA PANDEMIA Työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi Teollisuusliitosta sanoo, että ”onhan se vähän outoa”, että rajoitustoimien tietyssä vaiheessa kapakoissa sai käydä nauttimassa alkoholia, mutta nuorisoasteen ja korkeakoulujen opetusta rajoitettiin. Opettajien ammattiliitto OAJ ja majoitusja ravintola-alan etujärjestö Mara ovat olleet kärkkäitä ottamaan kantaa siihen, miten pandemiaa tulisi hoitaa. – Pelot omasta terveydestä tai omasta toimeentulosta ovat varmasti niitä asioita, jotka tässä takana jylläävät, asiantuntija arvioi. Lumijärvi iloitsee siitä, että maan hallitus on taas poistanut työttömyysturvan omavastuupäivät helpottaen näin työttömien ja lomautettujen tilannetta. Hän painottaa myös, että hallitus on kehottanut pitämään lasten harrastukset pääsääntöisesti auki ja nuorimmat ikäluokat, eli 1–3-luokkalaiset, ovat olleet koko ajan lähiopetuksessa. – Niillä, joiden opiskelu on takunnut jo aiemmin, on se etäopetuksessa takunnut vielä pahemmin. Jos opiskelumotivaatio on ollut vähän siinä ja tässä, niin sitten se vähäkin motivaatio on hälventynyt. Mutta osalla opiskelu on mennyt ihan hyvin eteenpäin ja opintosuorituksia on tullut. Mikael Kölhin mielestä ammattikoulussa opiskelevien menestyminen on jakautunut entistä pahemmin kahtia. Kölhi on Teollisuusliiton nuorisojaoston puheenjohtaja ja Hyvinkään Konecranesin asentaja, mutta tällä haavaa hän on opintovapaalla tähtäimessään yhteisöpedagogin tutkinto. Työharjoittelussaan SAKKI ry:ssä, eli ammattiin opiskelevien etujärjestössä, Kölhi auttaa ja tukee ammattikoulussa opiskelevia nuoria. – Osalle etäopetus on tuonut yksinäisyyttä. Ja korona-aika kyllä näkyy. Työharjoittelupaikkojen saaminen on vaikeaa. Ja vaikka sellaisen saisikin, saako siellä kuitenkaan tehdä oman alan töitä? Tämä haastaa valmistumisen. Kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä on noussut, ja valmistuneiden laskenut. – Ammattiin opiskeleminen on hyvin konkreettista tekemistä. Jos ei hitsaamaan pääse, niin ei sitä etänäkään pysty opiskelemaan, Kölhi huomauttaa. Tunnelin päässä on Kölhin mielestä kuitenkin nyt valoa, kun koronatilanne näyttää olevan hellittämässä ja yhä enemmän palataan lähiopetukseen. Hän on nähnyt, että nuorta pystytään auttamaan konkreettisilla toimilla. – Olen ollut vastuuopettajan työparina. Ollaan opiskelijalähtöisesti pilkottu tehtäviä pienempiin osiin, jotta opiskelija pääsee alkuun. Neuvotaan, miten suunnitellaan arkea ja tehdään kalenteria. Rakennetaan verkostoa työharjoittelua varten, Kölhi kuvaa auttamisen apuvälineitä. Kölhin mielestä koronasta on opittu se, että digitaalisia opetusvälineitä voidaan ja pitääkin käyttää myös tulevaisuudessa. – Tämä on ollut oppimisen matkaa kaikille, vaikka koululaitos ei ollut alun alkaen valmis tällaiseen massiiviseen etäopetukseen. Digitaalisuuden käyttö tulee lisääntymään ja helpottumaan. Tämä vahvistaa sitä yksilöllistä polkua, mitä amiksissa tullaan kulkemaan, Kölhi uskoo. LIITOSTA ”OMA PORUKKA”? – Toivon ja uskon, että jos korona-aikana ei ole päässyt kouluun eikä ole löytänyt omaa ryhmää tai porukkaa, sellaisen voi löytää Teollisuusliiton Tekija?_2022_3_sisus.indd 24 Tekija?_2022_3_sisus.indd 24 16.3.2022 14.14 16.3.2022 14.14
3/2022 Tekijä 25 AJASSA Lumijärvestä kuulostaa puolestaan ”keskipahalta”, kun joissain kunnissa luovuttiin määräajaksi koululaisten terveystarkastuksista. Henkilökuntaa on siirretty esimerkiksi antamaan koululaisille koronarokotuksia. Lumijärvi muistuttaa, että tarkastuksissa tavataan koko ikäluokka. – Tässä on samaa kuin neuvolatoiminnassa. Eräs poliitikko ehdotti aikanaan, että ei tarjota kaikille neuvolakäyntejä vaan vain niille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Mutta eihän erityistä tukea tarvitsevia löydetä, jollei kaikille tarjota palveluja! Lumijärvi selventää hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluvaa toimintamallia. Joillekuille koululaisille on käynyt niin, että etäopetus on toiminut paremmin kuin lähiopetus. – Se on asia, jota pitää kouluissa miettiä. Miksi näin? SYNTYYKÖ HYÖTYÄ VAI HAITTAA? Niin Suomesta kuin maailmaltakin on alkanut kuulua katumusta siitä, että lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastuksia on rajoitettu koronapandemian aikana. Esimerkiksi THL:n Mika Salminen on sanonut: ”Ei ole oikeasti kunnolla arvioitu, minkälaiset haitat on siitä, että opiskelijat ovat etäopinnoissa kiinni vuosikaupalla… Mikä on se lasku, mikä siitä tulee?”(HS 5.2.) Englannissa puolestaan kansanterveystieteen professori Allyson Pollock on kertonut katuvansa sitä, ettei hän vastustanut voimakkaasti koulujen sulkemista, sillä lapsilla on kaikkein pienin riski sairastua. ”Koulujen sulkemisen toinen kierros oli lapsille katastrofi.” (The Guardian 5.2.) – Uskon, että kaikki ovat tehneet parhaansa tämän kummallisen tilanteen äärellä. Mutta sitä toivoisin, että mietittäisiin (rajoitusten) mielenterveysvaikutuksia. Miten tärkeää on jopa aikuiselle se, että hän saa harrastaa ja purkaa arjen stressiä ja tunteitaan. Nuoruuden kehitysvaiheessa harrastuksilla ja vertaissuhteilla on vielä erityinen tehtävänsä, sanoo Anniina Pesonen, MIELI ry:n varhaiskasvatusja koulutyöstä vastaava päällikkö. Päiväkodeissa ja kouluissa aikuisetkin uupuvat hektisten uudistusten ja vaatimusten takia, ja se heijastuu lapsiin ja nuoriin. Nuorten ahdistuneisuus on nähty jo ennen koronaa, vaikka pandemia rajoituksineen on vaikeuttanut tilannetta. Pesonen toivoo, että päiväkoteihin ja kouluihin saadaan järkevät ryhmäkoot ja riittävät resurssit. Mielenterveys tarkoittaa koko yhteisön ja kouluissakin koko henkilökunnan hyvinvointia ja arjen tekoja. Kouluissa jokaisella aikuisella pitäisi olla aikaa pysähtyä ja kuunnella. – Nuoruuteen kuuluu haahuilu. Nuorelle pitää antaa kasvun rauha. Pärjäämiseen keskittyvän kulttuurin sijasta nuorille pitäisi vakuuttaa, että jokaiselle löytyy oma polku. ? Tekija?_2022_3_sisus.indd 25 Tekija?_2022_3_sisus.indd 25 16.3.2022 14.57 16.3.2022 14.57
? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Whistleblowing-direktiivi: Vihelletään peli poikki ? Työehtosopimuksia syntyy, haasteita riittää ? Sumu peittää elektroniikan raaka-ainevirrat ? Isoveli valvoo työntekijää – ”Kun ei tiedetä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa” LUETUIMMAT HELMIKUU www.tekijälehti.fi SSAB:lla valssaajana työskentelevä Jonas Gustafsson nauttii pitkistä vapaista. VI D A R LI N D Q VI ST AUTA, HYVÄ IHMINEN! UKRAINA Venäjän valtion aloittamat sotatoimet Ukrainassa ovat lyhyessä ajassa johtaneet miljoonien ihmisten kärsimykseen ja lukuisiin kuolemiin. Miljoonat ukrainalaiset ovat jo joutuneet hakemaan turvapaikkaa naapurimaista. Ukrainalaiset tarvitsevat nyt apuamme. Teollisuusliitto on aloittanut avun antamisen lahjoittamalla 10 000 euroa Unicefille ja 10 000 euroa Suomen Punaiselle Ristille. Haluamme lahjoituksilla auttaa sodan uhreja. Avustuskohteiden kautta pystymme tarjoamaan esimerkiksi turvaa ja suojaa, terveyspalveluja, puhdasta vettä, ruoka-apua ja lämmikkeitä ukrainalaisille perheille ja lapsille, jotka ovat sodan seurauksena jääneet niitä vaille. Teollisuusliiton verkkosivuille on koottu tunnettuja ja luotettavia avustuskohteita. Niiden kautta lahjoituksesi löytävät varmasti perille. Yhdessä voimme pelastaa ihmishenkiä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ukraina WWW.TEOLLISUUSLIITTO.FI/ TES-NEUVOTTELUT TYÖEHTOSOPIMUKSET Sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata verkkosivulta, jossa on linkit kunkin sopimusalan omalla sivulle. Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä. Ukrainan lippu nostettiin salkoon Teollisuusliiton talon katolle 3. maaliskuuta. KI TI H A IL A 3/2022 Tekijä 27 LYHYET AJASSA TYÖMATKAVÄHENNYKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄÄ KOROTETAAN MÄÄRÄAJAKSI TYÖMATKAT Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022 säätämällä sen määräksi 0,30 ?/km (aiemmin 0,25 ?/km). Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 570 000 verovelvollisen verotukseen. Hallitus linjasi energian hintojen nousun täsmäkompensaatioista helmikuun puolivälissä. Noin viikkoa aikaisemmin Teollisuusliitto oli vaatinut kannanotossaan, että polttoaineen nopea hinnannousu on kompensoitava niille palkansaajille, joiden on välttämätöntä käyttää omaa autoa työmatkaliikenteessä. – Nopein ja vaikuttavin ratkaisu palkansaajien kasvaviin polttoainekuluihin on korottaa matkakuluvähennystä, joka sisältää myös oman auton käytön mukaisen vähennyksen. Polttoaineen hinta on pian kynnys työssäkäynnille, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi liiton tiedotteessa. Teollisuusliiton jäsenpaneelin kyselytulosten perusteella suurin osa Teollisuusliiton jäsenistä, 62 prosenttia, kulkee työmatkat säännöllisesti omalla autollaan. Jäsenistä jopa 81 prosenttia käyttää omaa autoa ainakin satunnaisesti työmatkoihinsa. OLEMME SUOMEN SUURIN AMMATTILIITTO JÄSENET Teollisuusliitto on nyt Suomen suurin ammattiliitto. SAK:laisten liittojen jäsenmääräilmoitusten mukaan Teollisuusliitossa oli 1.1.2022 yhteensä 206 580 jäsentä, josta miehiä 156 830 ja naisia 49 750. Seuraavaksi suurimmat ammattiliitot Suomessa ovat Palvelualojen ammattiliitto PAM 197 884 jäsenellä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 163 935 jäsenellä. PERHEVAPAAUUDISTUS ELOKUUSSA LAPSIPERHEET Elokuun alussa voimaan astuva perhevapaauudistus muuttaa vanhempainvapaiden ja niistä maksettavien vanhempainpäivärahojen kestoa ja ajankohtaa. Uudistus jakaa perhevapaat ja lasten hoitovastuun tasaisemmin vanhempien kesken. Perhevapaauudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen tai joissa adoptiolapsi otetaan hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen. Uudistuksen mukaiset päivärahat ovat haettavissa 1.5.2022 alkaen. Lue lisää: www.kela.fi/lapsiperheet Tekija?_2022_3_sisus.indd 27 Tekija?_2022_3_sisus.indd 27 16.3.2022 14.14 16.3.2022 14.14
3/2022 Tekijä 29 ? Monipuoliset tuotteet ja työt TYÖSSÄ Paperikoneiden ilmastointijärjestelmät ovat Stairon Oy:n toiminnan ydintä, mutta tuotevalikoima laajenee jatkuvasti. Rautainen osaaminen ja paikallinen sopiminen ovat tuloksen tekijöitä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ ? Aleksei Akkanen työstää kaasupesurin alustan palkkia. Tekija?_2022_3_sisus.indd 29 Tekija?_2022_3_sisus.indd 29 16.3.2022 14.14 16.3.2022 14.14
30 Tekijä 3/2022 V alokaari palaa ja kipinöitä lentää, kun Stairon Oy:n tehtaalla valmistuu monenlaisia prosessiteollisuuden laitteita ja koneita. Levyseppähitsaaja Santeri Jokiniemi työstää sellukuivaimen puhalluslaatikkoa. Kohta viisi vuotta Staironilla työskennellyt Jokiniemi kertoo kuulleensa yrityksestä kavereiltaan. Työpaikka on osoittautunut mielekkääksi ja monipuolinen työ pitää mielen virkeänä. – Ala kehittyy. Uusia asioita tulee jatkuvasti, Jokiniemi sanoo. Levyseppähitsaajan opinnot olivat hyvä pohja tehtävään, mutta oppia tulee jatkuvasti lisää. – Kukaan ei ole täysin valmis. Se säilyttää mielenkiinnon, Jokiniemi kertoo. Turun Pansiossa merenrannan läheisyydessä toimivan Staironin juuret ovat paperikoneiden ilmastointijärjestelmien suunnittelussa ja ? Pääluottamusmies Isto Virtanen työskentelee Staironilla levyseppähitsaajana. STAIRON OY KOTIPAIKKA Turku PERUSTETTU Toiminta alkoi vuonna 1964 nimellä Valmet Paperikoneet. Yksikkö myytiin vuonna 2009 toimivalle johdolle, jolloin perustetiin Stairon Oy. OMISTUS Toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä sekä sijoitusyhtiö Canelco TUOTANTO Prosessiteollisuuden laitteet ja koneet HENKILÖKUNTA Noin 70 henkeä, joista tuotannossa noin 60 LIIKEVAIHTO Noin 9 miljoonaa euroa (2021) Tekija?_2022_3_sisus.indd 30 Tekija?_2022_3_sisus.indd 30 16.3.2022 14.14 16.3.2022 14.14
3/2022 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? valmistuksessa. Toiminta Pansion tehtaalla käynnistyi vuonna 1964, kun Valmet Paperikoneet aloitti toimintansa. Vuonna 1999 Pansion tehtaan nimeksi tuli Metso Paper Turku Works sen jälkeen, kun Valmet ja Rauma-yhtiö fuusioituivat muodostaen Metson. Vuonna 2009 Metso myi tehtaan sen toimivalle johdolle. Samalla perustettiin Stairon Oy. Vuonna 2019 Stairon myytiin toimitusjohtaja Timo KyläNikkilälle ja sijoitusyhtiö Canelcolle. Muutos suuren konsernin yksiköstä pk-yritykseksi on vaatinut uudenlaisia ajattelua ja toimintaa. Entiseen verrattuna tilanteet muuttuvat nopeammin, kertoo pääluottamusmies Isto Virtanen. – Muutos vaati henkilöstöltä sopeutumista erilaisiin toimintatapoihin, Virtanen kertoo. Pitkät työsuhteet ovat mahdollistaneet osaamisen kasaantumisen. Kohta 35 vuotta Staironilla ja sen edeltäjillä työskennellyt Virtanen kertoo, että 30–40 vuoden työsuhteet ovat yleisiä. – Ammattitaitoinen henkilöstö on kilpailuvaltti, Virtanen toteaa. USEITA TUKIJALKOJA TARVITAAN Paperikoneiden ilmastointijärjestelmät ovat tänäkin päivänä yhtiön ydintä, mutta toiminta on laajentunut monenlaisiin prosessiteollisuuden tuotteisiin. – Kun oma itsenäinen pk-yritys syntyi, oli alusta alkaen selvää, että tarvitaan muitakin tukijalkoja liiketoiminnan ympärille, toimitusjohtaja Kylä-Nikkilä kertoo. Nykyään Stairon valmistaa laitteita ja koneita muun muassa sahoille, kaivoksiin ja voimalaitoksiin. Myös nostolaitteet kuuluvat valikoimaan: yritys valmistaa esimerkiksi paloautojen puomeja. Hiljattain tehtaalta on lähtenyt asiakkaalle myös juustonvalmistukseen tehtyjä linjastoja. ? Tehtaan hallien pinta-ala on noin 15 000 neliömetriä. Tekija?_2022_3_sisus.indd 31 Tekija?_2022_3_sisus.indd 31 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
32 Tekijä 3/2022 32 Tekijä 3/2022 – Valmistetaan saman katon alla raaka-aineesta lähtien käytännössä kytkentävalmis tuote, KyläNikkilä kertoo. Valikoimassa on myös asennustöitä, huoltopalveluja, laitteiden modernisointia ja kokonaisten projektien hallintaa. Vuonna 2021 yrityksen asiakasprojektit linkittyivät 27 maahan. Staironilla työskentelee noin 70 henkeä, joista noin 60 tekee töitä tuotannossa. Luvuissa ovat mukana noin 15 tuotannon vuokratyöntekijää. – Suurin voimavara on meidän oma henkilöstömme. Täältä löytyy yli tuhannen vuoden teollisen laitevalmistuksen kokemus, Kylä-Nikkilä kertoo. Mestarien osaamista on pyritty siirtämään nuoremmille tekijöille ottamalla käyttöön senior advisor -titteli. Käytännössä toimintamalli tarkoittaa, että kohta eläköityvät tai jo eläköityneet konkarit käyvät neuvonantosopimuksella opettamassa uusia osaajia. – On koettu malli hyväksi osaamisen ylläpidossa, ettei menetetä keihään kärkeä, KyläNikkilä kertoo pari vuotta käytössä olleesta toimintamallista. TARKKUUTTA VAATIVAA TYÖTÄ Timo Grönlund on työskennellyt yrityksessä särmääjänä vuodesta 1986. Nyt työstettävät metallilevyt käyvät koneessa taivutettavana neljään kertaan, jolloin haluttu muoto on saavutettu. Särmäyksessä on tärkeää muun muassa oikeiden terien käyttö, kulmien kohdistus ja särmäysjärjestys, Grönlund luettelee. Työntekoon luo meininkiä kuulokkeista soiva musiikki. – Hyvää ruotsalaista metallia, Grönlund kertoo päivän musiikkivalinnasta. Työpaikan tunnelmaa hän kuvaa kaikkiaan hyväksi. Työkaverit kertovat, että Grönlund tarinoi mielellään sukellusharrastuksestaan. Hänen puhelimestaan löytyykin nopeasti sukellusvideo valashaista, eli maailman suurimmasta kalasta. Vähän matkan päässä Mika Laamanen katsoo työkortista tarvittavat tiedot ja aloittaa metallipalkin sahauksen. Kone katkaisee palkin automaattisesti haluttuun mittaan. – Kymmenen vuotta on ollut käytössä, eikä ole väärää mittaa antanut, Laamanen kertoo sahan luotettavuudesta. Hän on työskennellyt yrityksessä vuodesta 1987. Työuran aikana työtehtävät ovat vaihdelleet lakaisusta työsuunnitteluun. – Ammattikoulusta tulin suoraan töihin. Paljon on maailma muuttunut sen jälkeen, Laamanen sanoo, mutta kertoo viihtyneensä yhtiön palveluksessa. JÄRJESTÄYTYMINEN VOIMAVARANA Työntekijöistä noin 90 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä. – Totta kai korkea järjestäytymisaste yksinkertaistaa asioiden hoitamista. Se on iso voimavara pääluottamusmiehelle, Virtanen kertoo. Hän on toiminut pääluottamusmiehenä syyskuusta 2021, jolloin edeltäjä siirtyi pois yrityksen palveluksesta. Tätä ennen hän toimi työsuojeluvaltuutettuna useita vuosia. Virtanen on myös Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:n hallituksen jäsen. ”Henkilöstön saatavuus on yksi pullonkaula yhtiön kasvulle.” TIMO KYLÄ-NIKKILÄ Toimitusjohtaja Timo Grönlund asettaa metallilevyn särmäyskoneeseen taivutettavaksi. ? Mika Laamanen katkaisee metallipalkkia etualalla olevalla sahakoneella. Tekija?_2022_3_sisus.indd 32 Tekija?_2022_3_sisus.indd 32 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
3/2022 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ Työsuojeluvaltuutettu Petri Leino, Tuomas Saarinen, Santeri Jokiniemi, pääluottamusmies Isto Virtanen, toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä ja tuotantojohtaja Hannu-Pekka Peräntie hitsausrobotin äärellä. Kohtalaisen uutta laitetta ei ole vielä nimetty, mutta Elviira on vahva ehdokas kutsumanimeksi. PAIKALLISESSA SOPIMISESSA VAHVAT PERINTEET Staironilla on pitkään sovittu paikallisesti. Pääluottamusmies Isto Virtanen kertoo, että kuukausittain pidetään yt-kokous, jossa käydään ajankohtaiset asiat läpi. – Työnantaja kertoo asioista hyvin avoimesti. Siitä täytyy nostaa hattua, Virtanen sanoo. Paikallinen sopiminen on ollut kilpailuvaltti hektisillä markkinoilla. Rahat on saatu riittämään ja projektit valmiiksi ajallaan, kun joustoja on tehty puolin ja toisin. – Suuria kokonaisuuksia tehdään kalliista materiaaleista, niin se sitoo yhtiön pääomaa, toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä kertoo pk-yrityksen liikkumavarasta. Avoimuus ja jatkuva neuvottelu varmistavat, ettei yllätyksiä pääse syntymään. – Rehellistä avointa kanssakäymistä vasten on helppo tehdä paikallisia sopimuksia, kun tarvitaan joustoja. Se toimii molempiin suuntiin, Kylä-Nikkilä kertoo. – Neuvotteluyhteydet ovat tosi hyvät. Työntekijöitä kuunnellaan, kun asioita esitetään, Virtanen sanoo ja toteaa luottamuksen olevan koko homman perusta. Paikallisesti on sovittu muun muassa työajan liukumasta. Työvuoron alussa ja lopussa on 15 minuutin liukuma, jonka aikana kellokortti tulee leimata. Näin vuorojen alut ja loput ovat sulavampia, kun kellokortin kanssa ei tarvitse kytätä tarkkaa kellonlyömää. TYÖEHTOSOPIMUS ON SELKÄRANKA Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan. Valtakunnallisia työehtosopimuksia neuvottelemaan perustettiin samalla uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Tuolloin oli epävarmaa, syntyykö teknologiateollisuuteen uutta yleissitovaa työehtosopimusta. – Surullisin mielin otettiin uutinen vastaan. Kyllähän Suomen systeemi nojaa työehtosopimuksiin, Virtanen kertoo. Valtakunnallisesti tilanne oli epävarma, mutta Staironilla säilyi luotto säällisiin työehtoihin. Yritys ilmoitti hyvissä ajoin liittyvänsä uuteen työnantajayhdistykseen ja noudattavansa sopimuksettomassa tilassa vanhaa työehtosopimusta. – Henkilöstölle tuli infoa, että jatketaan vanhalla pohjalla. Ei ollut epäselvyyttä työehtojen jälkivaikutuksesta, Virtanen kertoo. Työehtosopimus luo toiminnalle selkeät raamit ja mahdollistaa paikallisen sopimisen. – Niin paljon kuin on paikallisesti sovittu, ei missään vaiheessa tes ole ollut rajoitteena, Kylä-Nikkilä kertoo. Tärkeää on, että samoilla ehdoilla toimitaan alan kaikilla työpaikoilla, jottei kilpailu vääristy. – Jossain noudatetaan sopimuksia ja jossain ei. On niitäkin yhtiöitä, joissa ei näin avoimesti toimita, Kylä-Nikkilä sanoo. Lopulta uuteen työnantajayhdistykseen liittyi riittävästi yrityksiä, jotta uudesta valtakunnallisesta työehtosopimuksesta tuli yleissitova, eli se koskee kaikkia alan yrityksiä. – Työehtosopimus on ihan ehdoton selkäranka. Se on selvä, Virtanen toteaa. Tekija?_2022_3_sisus.indd 33 Tekija?_2022_3_sisus.indd 33 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
34 Tekijä 3/2022 Virtanen korostaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä työpaikalla. – On tärkeää, että osataan asettaa työn kuormittavuus oikeisiin uomiin, Virtanen sanoo. Pk-yrityksellä tilanteet elävät tilausten mukaan, joten välillä työn määrä muuttuu vuoristoratamaisesti. Yksi keino kuormituksen vähentämiseen on onnistunut viestintä. Virtanen kertoo, että Staironilla on panostettu esimiestyöhön ja vuorovaikutukseen. – On hyvin tärkeää, miten asiat esitetään. Välillä tulee konflikteja, kun asioita esitetään väärin, Virtanen kertoo. Työtapaturmien tilastot näyttävät, että Staironilla ollaan valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. Virtanen kertoo, että työn tekemisen apulaitteet ovat kunnossa ja työterveyshuollosta saadaan tukea. – Työfysioterapeutti käy säännöllisesti paikan päällä. Häneltä tulee hyvin vinkkejä työskentelyasentoihin, Virtanen kertoo. Työsuojelutoiminnassa työntekijöiden kehitysehdotukset otetaan tosissaan ja niitä viedään eteenpäin. Fyysistä hyvinvointia on tuettu muun muassa rakentamalla tehtaalle kattavasti varusteltu kuntosali. Virtasen jälkeen työsuojeluvaltuutetun tehtäviin tullut Petri Leino on työskennellyt Staironilla 12 vuotta. Hänen työnsä on esikäsittelyssä, jossa laserilla leikataan halutut muodot metallilevyyn. – 24 vuotta olen työskennellyt laserien kanssa, Leino kertoo 1980-luvun lopulla Leino oli työharjoittelussa Pansion tehtaalla. Noihin aikoihin verrattuna työpaikka on muuttunut paljon. Työvälineet ovat uusiutuneet ja tehtaan ilme on kirkastunut muun muassa ledivalojen asennuksen ja lattioiden maalaamisen ansioista. NÄKYVISSÄ KASVUA Teollisuudessa on noussut viime aikoina esiin työvoimapula. Ilmiö on koskettanut myös Staironia. – Henkilöstön saatavuus on yksi pullonkaula yhtiön kasvulle, Kylä-Nikkilä kertoo. Yrityksen tunnettuuden lisääminen nuorten joukossa on yksi keino saada uusia tekijöitä. Stairon on panostanut oppilaitosyhteistyöhön. Toimitusjohtaja myös miettii, että alaan liittyvät mielikuvat vaikuttavat nuorten intoon lähteä metallialan töihin. Hänen mukaansa ala kärsii nuhruisesta mielikuvasta, vaikka todellisuus olisi toinen. – Moderneilla laitteilla valmistetaan huipputuotteita, Kylä-Nikkilä sanoo. Toimitusjohtaja tuli itse taloon vuonna 2013 robottioperaattorin töihin, eli haalarihommiin. – Sieltäkin tulee arvostus työtä kohtaan. Ymmärrän, että ala vaatii paljon ammattitaitoa, Kylä-Nikkilä kertoo. Sittemmin hän on siirtynyt tuotantojohtajan pestin kautta toimitusjohtajaksi ja vuonna 2019 myös yrittäjäksi. Tällä hetkellä tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Näyttää siltä, että syksyllä 2022 on tarve palkata kymmenen uutta työntekijää. – Sitä näkymää vasten on kiva suunnitella toimintaa. Laajennetaan osaamista ja palveluntarjontaa, Kylä-Nikkilä sanoo. ? Petri Leino näyttää, miten siistiä jälkeä laserleikkuri tekee paksuun metallilevyyn. ? Tehtaalle on hiljattain rakennettu kattavasti varusteltu kuntosali. Tekija?_2022_3_sisus.indd 34 Tekija?_2022_3_sisus.indd 34 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
3/2022 Tekijä 35 ”Ala kehittyy. Uusia asioita tulee jatkuvasti.” SANTERI JOKINIEMI Levyseppähitsaaja TYÖSSÄ Tekija?_2022_3_sisus.indd 35 Tekija?_2022_3_sisus.indd 35 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
36 Tekijä 3/2022 TYÖYMPÄRISTÖ Tekemisen paikka! J o tunnettujen altisteiden ja riskien rinnalle syntyy uusia riskejä ja kuormitustekijöitä. Lainsäädännössäkin on määritelty, että työpaikalla työturvallisuutta on suunnitelmallisesti seurattava ja kehitettävä. Tämän vuoden työsuojelun toimintaohjelma olisi pitänyt tehdä viime vuoden puolella, mutta liian usein kuulee: ”Meillä ei ole budjetoitu rahaa parannuksiin”. Toimintaohjelma kannattaakin tehdä samaan aikaan tai jo ennen budjetointia. Parhaimmillaan suunnitelma toimii kalenterina parannusten toteuttamiselle. Muutokset työpaikalla voi todeta tarkimmin työn vaarojen selvityksellä ja arvioinnilla. Velvollisuus tähän tulee työturvallisuuslaista ja sen pykälästä 10. Kattavasti ja säännöllisesti tehtyä selvitystä täydentää työterveyshuollon työpaikkaselvitys. Siihen velvoittaa valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013). Tästä Työpaikan työskentelytavat ja -prosessit, olosuhteet ja toimintaympäristöt muuttuvat koko ajan. Siksi työturvallisuuteenkin on suunniteltava parannuksia jatkuvasti. Nyt suunnitelmat on toteutettava! selvityksestä löytyvät muiden muassa altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt, tapaturmaja väkivaltavaara ja ensiapuvalmius. Nämä selvitykset antavat jo hyvät työkalut kehityskohteiden ja parannusten huolelliseen suunnitteluun toimialan tekninen kehitys huomioiden. Tässä on mainittu vain kaksi lainsäädännöstä tulevaa työkalua. Turvallisuuden kehittämiseen löytyy paljon työkaluja muualtakin. Kannattaa tutustua vaikkapa www.tyokaari.fi -sivustoon. Siellä on ohjeistusta työturvallisuustoimintaan ja johtamiseen. Tärkeintä on kuitenkin yhteistyö, jolla taataan parhaat tulokset niin työpaikan kehittämisessä kuin tuottavuudessa. Korkealaatuinen työturvallisuustyö ja siihen panostamien takaavat sen, että Suomi on tulevaisuudessakin maailman kilpailukykyisin maa valmistaa laadukkaita tuotteita. On tekemisen paikka, suunnitelmat toteutukseen! JUHA SUTINEN LUE LISÄÄ: Muuttuiko mikään sosiaalimääräyksissä? Työehtosopimusneuvottelut painottuivat tällä kertaa palkankorotusten tasoon ja sopimuskauden pituuteen, kertoo työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita. www.tekijälehti.fi TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI IST O C K , E M I L IE U G G L A Tekija?_2022_3_sisus.indd 36 Tekija?_2022_3_sisus.indd 36 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
3/2022 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ ”Työnantaja maksaa vakuutuksen, joka turvaa perheen välitöntä toimeentuloa.” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Kuinka pitkään saan sairausajan palkkaa? Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan sairausajan palkanmaksun ehdot ja pituudet. Teollisuusliiton työehtosopimuksissa sairausajanpalkan maksukausi on sovittu useammalla eri tavalla. Kirjauksena voi olla kalenteriajanjakso, arkipäivä taikka työpäivä. Työsuhteen kestolla on myös vaikutusta sairausajan palkan maksamisen pituuteen ja suuruuteen, nämäkin riippuen työehtosopimuksen kirjauksista. Eroavaisuuksien vuoksi kannattaa perehtyä omalla alalla noudatettavaan työehtosopimukseen. Sopimukset löytyvät liiton sivuilta. Teollisuusliiton työehtosopimukset: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset AVOPUOLISOLLEKIN LESKENELÄKE TIETYIN EHDOIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS PERUSTUU SOPIMUKSIIN ETUUDET Ryhmähenkivakuutus on pakollinen kaikilla niillä toimialoilla, joilla on työehtosopimuksessa sitä koskeva määräys. Työnantaja maksaa vakuutuksen, joka turvaa perheen välitöntä toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Korvaus maksetaan kertakorvauksena, joka riippuu kuolleen työntekijän iästä ja huollettavien lasten lukumäärästä. Sosiaalija terveysministeriö määrittelee summan vuosittain. Jos kuolleella on lapsi tai jos kuolema on sattunut tapaturmaisesti, summaa korotetaan. Monien työehtosopimusten vakuutuspykälä perustuu keskusjärjestöjen välillä tehtyyn sopimukseen. TEKSTIILI JA KENKÄ AJAN TASALLA TYÖSUOJELU TTK eli Työturvallisuuskeskus on julkaissut päivitetyn version tekstiilija kenkäalan työsuojeluoppaasta. Omatkin tiedot ovat nyt helppo saattaa ajan tasalle, sillä oppaaseen on kirjattu uudet määräykset ja tulkinnat. Opas löytyy TTK:n sivuilta. Työsuojeluopas verkossa: www.ttk.fi/files/8061/ Tekstiilin_ja_kengan_tyosuojeluopas.pdf ”Leskeneläke on osa perhe-eläkettä.” PA U LA M YÖ H Ä N EN Työntekijä ompelee kengän pinkopohjaa Kuomiokoski Oy:n tehtaalla Mikkelin Ristiinassa. SOSIAALITURVA Vuodesta 2022 lähtien avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. Ennen uudistusta avopuolisolla oikeutta ei ollut. Perhe-eläkeuudistuksen myötä leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi nuorilla leskillä, joiden puoliso kuolee vuonna 2022 tai myöhemmin. Vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä 10 vuoden ajan tai kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä tai joiden puoliso on kuollut ennen lain voimaantuloa. Lisäksi ennen vuotta 1975 syntyneet lesket voivat edelleen saada Kelasta leskeneläkettä, kunnes täyttävät 65 vuotta. Työeläkelaitokset maksavat leskeneläkettä ilman ikärajaa. Eläke perustuu työja yrittäjäeläkkeeseen, jonka puoliso ehti eläessään ansaita. Lisätiedot: www.kela.fi/leskenelake Tekija?_2022_3_sisus.indd 37 Tekija?_2022_3_sisus.indd 37 16.3.2022 14.15 16.3.2022 14.15
SOPIJAT Kaiken takana on luottamus MIKKO JUUSELA: Yrityksen historia alkaa vuodesta 1939, jolloin Outokumpu päätti perustaa tehtaan länsirannikolle. Haluttiin tällaista strategista metalliteollisuutta pois itärajalta. JYRKI LEVONEN: Tehdas siirrettiin sodan takia. JUUSELA: Kuparituotteita on tehty koko historian ajan. Perustuotteilla ei kannata lähteä kilpailemaan muuta maailmaa vastaan, vaan on keskitytty erikoistuotteisiin. Esimerkiksi joka toisessa maailman magneettikuvauslaitteessa on suprajohtavaa lankaa Porista. LEVONEN: Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto on perustettu vuonna 1944. Meillä on pitkät perinteet ja historia, joista paikallinen sopiminenkin kumpuaa. JUUSELA: Historia muokkaa tulevaisuuttakin. Omistajasuhteet ovat vaihtuneet muutamia kertoja. Aiemmin oli Outokummun Porin tehtaat, nyt alueella on viisi kansainvälistä firmaa. KESKUSTELLA KANNATTAA AJOISSA JUUSELA: Paljon on jouduttu sopeutumaan. Ensin oli omistajana valtion Outokumpu, sen jälkeen ruotsalainen pääomasijoittaja ja nyt suuri japanilainen pörssiyhtiö. Ehkä tästä tulee meidän vahvuutemme. Viime kädessä olemme itse täällä Porissa, onpa omistajat Helsingissä tai Tokiossa. Jos pystytään keskenään sopimaan asiat, sitä vähemmän ulkopuolelta tullaan määräämään. Uskon, että Jyrki ja minä tiedetään paremmin, mikä sopii Porin tehtaalla. Noudatetaan omistajan suuntaviivoja ja niiden sisällä on suuri liikkumavara. LEVONEN: Sopiminen vaatii, että on hyvä suhteet ja luotetaan toisiimme. Asioista kannattaa puhua ennakkoon. JUUSELA: Mitä aikaisemmin otat asian esiin ja lähdet keskustelemaan, sitä helpommalla pääset. Rakentaminen on helpompaa kuin tulipalojen sammuttaminen. Jos on korjattavaa, yhdessä korjataan. Helpottaa hirveästi, että on yhdessä sovitut pelisäännöt. LEVONEN: Ajattelen, että paljon on kiinni johtamisesta. Työnantaja on meillä panostanut useita vuosia esimiesten koulutukseen. Esimiestyön on oltava oikeudenmukaista ja reilua, jotta syntyy luottamus. JUUSELA: Jyrkin kanssa on toimittu lähes 20 vuotta. Keskustellaan asioita luottamuksella. Ratkaisu yleensä löytyy, kun kuunnellaan ja ymmärretään toista. On oltu eri mieltäkin, mutta asiat on pystytty ratkaisemaan. Kaiken takana on luottamus. LEVONEN: Vuonna 2005 isojen irtisanomisten jälkeen henkilöstöryhmät linjasivat, että kehitetään työnantajan kanssa yhdessä tehdasta kilpailukykyiseksi. Samalla otimme kantaa, että työn pitää säilyä ihmisarvoisena niin, että henkilöstöstä huolehditaan, eikä etujamme ruveta riistämään. Olen sitä mieltä, että valinta oli oikea. Näin on edetty, ja luottamus työnantajaan on hyvällä tasolla. HUONOINAKIN AIKOINA KAIKKI MUKANA LEVONEN: Työnantaja ilmoitti isoista finanssikriisiin liittyneistä lomautuksista vuosina 2009–2010. Huonossa tilanteessa oli mahdollista vaikuttaa lomautusten toteutustapaan, joten ehdotin vuoroviikkolomautuksia. Perusteluna oli, ettei tehtaalle synny kahden kerroksen väkeä, kun saadaan tasapuolistettua lomautuksia. Sopimisen kulttuuri syntyy yhdessä kehittämällä, kertovat kuparituotteita valmistavan Luvatan pääluottamusmies Jyrki Levonen ja henkilöstöjohtaja Mikko Juusela. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JUSSI PARTANEN MIKKO JUUSELA Henkilöstöjohtaja, Luvata Pori Oy Työskennellyt henkilöstöjohtajana vuodesta 2006, jota ennen 10 vuoden työura muilla Outokummun laitoksilla. 38 Tekijä 3/2022 Uusi palsta! Tekija?_2022_3_sisus.indd 38 Tekija?_2022_3_sisus.indd 38 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
3/2022 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Lomautukset on tehty samalla systeemillä koronaaikana. Lomautukset ovat aina ikävä asia, mutta tasapuolinen lomautus on koettu työntekijöiden keskuudessa hyväksi. JUUSELA: Koronapandemian alussa aavisteltiin, että kolmesta kuuteen kuukauden päästä saattaa tulla vaikeat ajat. Ei jääty poteroon, vaan alettiin miettiä asiaa keskenään. Meillä oli puoli vuotta aikaa valmistautua. Ennusteet toteutuivat, ja lomautus-yt-neuvottelut käytiin viikossa. Se oli hieno osoitus paikallisesta sopimisesta. Kummassakaan tapauksessa lomautukset eivät olleet kenenkään syy. Ratkaistiin asia yhdessä. LEVONEN: On tärkeää pitää koko porukka mukana huononakin aikana. PALKKAUSMALLISTA LIIKKUVUUTTA JUUSELA: Vanhassa Outokummussa meillä oli rakennuskohtaisia kulttuureja eri osastoilla. Vuonna 2006 rakennettiin yhteinen palkkamatriisi, joka on edelleen voimassa. LEVONEN: Toimitusjohtaja ilmoitti silloin, että mennään aikapalkkaan. Meillä oli yksitoista eri palkkausmuotoa aikapalkasta erilaisiin urakkapalkkoihin. Aikapalkkaan siirryttäessä saatiin sovittua paikallinen palkkamatriisi, jolla uusien työntekijöiden palkkaus turvattiin ja saatiin korjattua joidenkin osastojen palkkoja. Muutos meni läpi ilman suurempia rähinöitä, sillä kenenkään ansiot eivät laskeneet, mikä oli meidän lähtökohtamme. JUUSELA: Uudistus on parantanut liikkuvuutta eri rakennusten välillä. Aiemmin se oli lähes mahdotonta. Työntekijöiden monitaitoisuus on parantunut, ja työperäiset sairaudet vähenevät, kun pystytään kierrättämään töitä. LEVONEN: Aikanaan yleinen käytäntö oli, että työntekijä työskenteli yhdellä koneella. Urakkapalkkauksen takia toiset työntekijät jopa omivat vetotuurnia taskuihinsa varmistaakseen oman työn sujuvuuden taas seuraavassa vuorossa. Se esti liikkuvuutta ja monitaitoisuutta. Vieläkin on paljon parannettavaa, mutta puhutaan eri maailmasta entiseen verrattuna. JUUSELA: Henkilöstön joustava liikkuvuus on elintärkeää, kun on monia tuotteita ja projekteja. ? JYRKI LEVONEN Pääluottamusmies, Luvata Pori Oy Porin Metallitehtaan Työväen ao. 122:n puheenjohtaja Työskennellyt tehtaalla vuodesta 1995. Toiminut osaston luottamusmiehenä 1998–2002 ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2003. LUVATA PORI OY PERUSTETTU Outokumpu perusti tehtaan vuonna 1939 Poriin. Yritys ollut vuodesta 2017 japanilaisen Mitsubishi Materials Corporationin omistuksessa. TUOTTEET Valmistaa kuparituotteita monille toimialoille, muun muassa terveydenhuoltoon ja autoteollisuuteen. Tuotanto vuodessa noin 40 000 tonnia, josta 90 prosenttia menee vientiin. HENKILÖSTÖ Noin 350, josta tuotannon työntekijöitä 260. ”Esimiestyön on oltava oikeudenmukaista ja reilua, jotta syntyy luottamus.” Tekija?_2022_3_sisus.indd 39 Tekija?_2022_3_sisus.indd 39 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
Kuvia ja tarinoita käytetään vuoden mittaan muun muassa verkossa, printissä ja mainoksissa. Liitto korvaa kuvauksiin liittyvät kustannukset ja maksaa kuvauspalkkion. Kampanjassa käytettävät kuvat ottaa ammattikuvaajamme ja tarinat kirjoittaa toimittajamme. Tavoitteenamme on löytää kampanjaan 5 työntekijää ja 5 työyhteisöä. Nappaa siis kuva ja kerro muutamalla sanalla itsestäsi ja/tai työyhteisöstäsi sekä lähetä viesti osoitteeseen kampanja@teollisuusliitto.fi! Jäikö jokin pohdituttamaan? Kysy lisää! Laita sähköpostia osoitteeseen kampanja@teollisuusliitto.fi. Hei sinä Teollisuusliiton jäsen! Etsimme tämän vuoden kampanjaamme lisää kasvoja jakamaan Teollisuusliiton työn merkitystä upeiden kuvien ja tarinoiden kautta. Toivomme mukaan sekä työntekijöitä että työyhteisöjä. Tule mukaan joukkoomme! Teollisuusliitto etsii tekijöitä & työyhteisöjä Tartu tilaisuuteen ja lähde mukaan joko yksin tai koko porukalla. Tehdään yhdessä liittoa tutuksi! Tekija?_2022_3_sisus.indd 40 Tekija?_2022_3_sisus.indd 40 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
HERMES-SOVELLUS JAKAA KAUSITYÖNTEKIJÖILLE LUOTETTAVAA TIETOA EDUNVALVONTA Helmikuussa käynnistyneellä Hermeshankkeella on tärkeä tavoite: luoda mobiilisovellus, joka jakaa luotettavaa tietoa kausityöntekijöille suomalaisesta työelämästä. Kausityöntekijät ovat pääosin ulkomaisia työntekijöitä ja Suomessa jo asuvia ulkomaalaistaustaisia. – Toive on, että mahdollisimman moni maaja metsätiloille töihin tuleva kausityöntekijä lataa sovelluksen kännykkäänsä. Ja vaikka jo ennen Suomeen tuloa. Monille on lähtömaassa annettu väärää tietoa työmääristä tai palkkojen suuruudesta, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Henri von Adlerkrone. Mobiilisovellus on ilmainen. Se on suunnattu ulkomaisille ja ulkomaalaistaustaisille kausityöntekijöille. Samansisältöistä tietoa on tarjolla viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, ukrainaksi ja englanniksi. – Kännykkäsovellus on avuksi myös maaja metsätalouden työnantajille. On tärkeää, että luotettavaa tietoa velvollisuuksista ja oikeuksista on myös työnantajille saatavana, toteaa von Adlerkrone. Maaja metsätiloilla on ollut ongelmia, jotka ovat koskeneet kausityöntekijöiden palkka-asioita, työoloja ja asuinoloja. Alojen työnantajille kausityövoiman saatavuus on kuitenkin elinehto. Hermes-hankkeen pilottivaihe (2022) koskee maaseutuelinkeinoja (esimerkiksi marjaja eläintilat) sekä metsä-, puutarhaja taimitarha-aloja. Tulevina vuosina hanketta on tarkoitus laajentaa koskemaan uusia toimialoja. Hermes-hankkeella on TYÖ2030-ohjelman rahoitus. Teollisuusliitto hallinnoi hanketta. Mukana ovat myös Maaseudun työnantajaliitto, Yksityismetsätalouden työnantajat ry, Metsähallitus ja Siirtolaisinstituutti. NUORET OSAAJAT KISAAVAT TAAS AMMATTITAITO Taitaja2022 -tapahtuma järjestetään Porissa 16.–19.5. Tapahtuman keskiössä ovat ammattitaidon SM-kilpailujen finaalit, joissa eri alojen ammattiosaajat kilpailevat omassa lajissaan. Semifinaalivaihe järjestettiin koronatilanteen vuoksi hajautetusti ympäri Suomen kilpailijoiden omissa oppilaitoksissa. Semifinaaleissa kilpaili yhteensä 1 400 opiskelijaa 44 eri lajissa. Toukokuun finaalissa Porissa nähdään yli 350 kilpailijaa mittelöimässä oman alansa ammattitaidon SM-mitaleista. Taitaja2022 -tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton tapahtuma. Tapahtumapaikkana toimii Porin urheilukeskus, Isomäki ja Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue. Tapahtumassa kisataan myös yläkoululaisten leikkimielisen Taitaja9 -kilpailun finaali, ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä. Taitaja9 -aluekilpailut käytiin virtuaalisen pakopelin avulla, ja siihen osallistui yli 10 000 yläkoululaista. Lue lisää: www.taitaja2022.fi KILPAILU TARINOITA HYVÄSTÄ PAIKALLISEN SOPIMISEN KERRO TARINA HYVÄSTÄ SOPIMISESTA KILPAILU Kemian alojen työpaikoille on käynnissä kilpailu: Kerro tarinasi hyvästä paikallisesta sopimisesta. Muoto on vapaa (podcast, video, kuva, kirjoitettu tarina, pienoismalli). Kilpailu on auki 1.3.–30.8. ja sen järjestävät Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Kemianteollisuus. Tarinan voi tehdä yksin, parina tai ryhmässä, esimerkiksi työnantajaedustaja ja henkilöstön edustaja yhdessä tai joku muu pari tai ryhmä. Pyydä aina lupa kuvaamiseen. Kaikki julkaistut tarinat palkitaan pienellä palkinnolla ja lisäksi parhaat kilpailutyöt palkitaan gaalaillassa 8.9. pääkaupunkiseudulla. Tarinoita voidaan julkaista järjestäjien verkkosivuilla, gaalaillassa tai muissa medioissa. Lähetä kilpailutyö osoitteisiin: jaana.neuvonen@kemianteollisuus.fi, taru.reinikainen@proliitto.fi ja mari.tuomaala@teollisuusliitto.fi SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. Viimeisimpänä on päivitetty kohdat ”1. Mistä työntekijä saa rahaa koronavirustilanteen työssä aiheuttamien muutosten aikana?” ja ”2. Kuka on oikeutettu Kelan tartuntatautipäivärahaan?” Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/korona Henri von Adlerkrone toimii Hermes-hankkeen projektikoordinaattorina. KI TI H A IL A 3/2022 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET Tekija?_2022_3_sisus.indd 41 Tekija?_2022_3_sisus.indd 41 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
Tukea elämän vaiheisiin TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA Duunivalmennus tarjoaa apua työnhakuun ja oman osaamisen kehittämiseen. Jäsenetu sisältää henkilökohtaisen valmennuksen ja verkkosisällöt. Palveluun kuuluu henkilökohtaisia verkkotapaamisia duunivalmentajien kanssa sekä monipuolinen kattaus ympäri vuorokauden tarjolla olevia verkkokoulutuksia. Henkilökohtaisissa valmennuksissa käydään läpi teollisuusliittolaisten jäsenten toivomia teemoja. Luottamuksellisissa keskusteluissa voidaan esimerkiksi hioa ansioluettelo kohdilleen ja harjoitella oman osaamisen esiintuontia. OPINTO-OHJAUSTA AIKUISILLE Valmennuksissa voidaan myös kartoittaa työelämän ja opiskelun eri vaihtoehtoja. Moni ammattilainen saattaa pohtia, miten tutkinnon suorittaminen onnistuisi työn ohessa tai kuinka jatko-opiskelu saataisiin sovitettua omaan elämäntilanteeseen. – Ylipäätään käydään keskustelua, mitä aikuisopiskelu vaatii, Calonius kertoo. Valmennus antaa siis tukea erilaisiin elämäntilanteisiin, joten palveluun kannattaa palata oman tilanteen muuttuessa. T eollisuusliiton Duunivalmennus tarjoaa tukea työnhakuun ja työuran suunnitteluun. Liiton jäsenille suunnattu palvelu on verkossa osoitteessa teollisuusliitto. duunivalmennus.com . – Duunivalmennus on täysin räätälöity valmennuspaketti nimenomaan Teollisuusliiton jäsenille, kertoo palvelun toteuttavan Coolla Oy:n toimitusjohtaja Susan Calonius. Helmikuun alussa käynnistynyttä uudistettua valmennusta on kehitetty aiempien kokemusten perusteella. Työnhakuun ja koulutukseen liittyvillä sisällöillä on kysyntää, joten niihin on panostettu. – On keskitytty oleelliseen. Kokonaisuudelle on vahva sosiaalinen tilaus, sanoo Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala. 42 Tekijä 3/2022 DUUNIVALMENNUS Positiivinen asenne ja halu oppia uutta ovat valtteja työnhaussa, Susan Calonius sanoo. Tekija?_2022_3_sisus.indd 42 Tekija?_2022_3_sisus.indd 42 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
– Duunivalmennus ei ole kertakäyttöjuttu, Siltala sanoo. Henkilökohtainen duunivalmennus käydään videoyhteyden välityksellä. Myös puhelinvalmennus onnistuu tarvittaessa. Valmennusta saa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Kielivaihtoehtoja päivitetään kysynnän mukaan. Duunivalmennuksen käyttämiseen tarvitsee tietokoneen ja verkkoyhteyden. Sisältöjen katselu onnistuu myös mobiililaitteilla. Valmennus on teollisuusliittolaisten jäsenetu, joten palvelun käyttöön tarvitaan vahva tunnistautuminen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. – Duunivalmennus tukee meidän toista palveluamme Työtoria, Siltala kertoo. Teollisuusliiton Työtorille osoitteeseen tyotori. teollisuusliitto.fi . on koottu teollisuusliittolaisten alojen avoimet työpaikat. VIDEOHAASTATTELU HALTUUN Digitalisaation vaikutuksesta ja koronapandemian vauhdittamana yritykset ovat ottaneet rekrytoinnissa käyttöön sähköisiä alustoja. Nykyään monet yritykset käyttävät videohaastattelualustaa, jossa hakija käy itse nauhoittamassa vastauksensa muutamaan kysymykseen. – Tämä on yleistynyt tapa karsia hakijoita, Calonius kertoo. Duunivalmennukseen kuuluu videosimulaattoriharjoitus, jossa teollisuusliittolaiset voivat käydä harjoittelemassa vastausten antamista valitsemallaan kielellä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. – Videosimulaattorin alusta on täysin sama kuin mitä työnantajat käyttävät, Calonius sanoo. Simulaattorissa kysytään neljä kysymystä liittyen hakijaan ja hänen motivaatioonsa työpaikan haussa. – Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joihin vastausten pitäisi tulla kuin vettä vain. Harjoittelu auttaa myös kasvotusten käytävissä haastatteluissa ja hakemusten kirjoittamisessa, Calonius kertoo. TUKEA KESÄDUUNIN HAKUUN Duunivalmennukseen kuuluu myös kaikille avoin Mistä mulle kesäduunii -verkkokurssi, joka on suunnattu ensimmäistä kesätyötään hakeville. Positiivinen asenne ja halu oppia ovat tärkeitä kaikessa työnhaussa, mutta kesätöiden haussa nämä ominaisuudet korostuvat. Calonius alleviivaa, että kesätöihin pyrkiessä kannattaa muistaa, että kaikki työt ovat arvokkaita. – Jos ei heti ensimmäisenä kesänä saa oman alan työtä, niin työ kuin työ on aina eteenpäin, Calonius sanoo. Duunivalmennuksen sivulta voi ladata kesätyön hakuun räätälöidyt työhakemusja ansioluettelopohjat. VALMISTAUTUMINEN ON VALTTI Työnhaku on taito, jota kannattaa harjoitella. Calonius kannustaa pitämään työnhakutaitoja yllä silloinkin, kun työpaikka vaikuttaa vakaalta. Myös työpaikan vaihtoa pohtivien kannattaa vierailla Duunivalmennuksessa. – Työtä on aina helpompi hakea, kun on valmistautunut ja tietää miten haetaan, Calonius sanoo. Työhaastattelu on oman osaamisen esittelyn paikka, mutta myös tiedonhakutilaisuus. Teollisuudessa on viime aikoina ollut paljon avoimia työpaikkoja, joten työnhakijalla voi olla varaa valita. – Työnhaku on kahden kauppa. Se on myös työnhakijalle tärkeä paikka tunnustella, onko työpaikka sopiva itselle, Calonius sanoo. Työelämä ja elämäntilanteet muuttuvat vauhdilla, ja Duunivalmennus on tukena muutoksessa. – Valmennus on nimenomaan ajassa kiinni, Siltala sanoo. ? DUUNIVALMENNUS ? TEOLLISUUSLIITON JÄSENETU, joka tarjoaa tukea työnhakuun, osaamisen kehittämiseen ja työuran suunnit teluun osoitteessa teollisuusliitto.duunivalmennus.com. ? HENKILÖKOHTAINEN DUUNIVALMENNUS tarjoaa videoyhteydellä henkilökohtaista apua mm. työnhakuun, osaamisen kartoittamiseen ja aikuisopiskeluun. Myös puhelinvalmennus onnistuu. ? VIDEOHAASTATTELUSIMULAATTORI mahdollistaa videotyöhaastattelun harjoittelun aidossa ympäristössä. ? TYÖNHAUN VERKKOKURSSI JA VIDEOT toimivat työnhaun tukena. Kurssilta löytyvät ansioluettelon ja työhakemuksen pohjat. ? MISTÄ MULLE KESÄDUUNII -VERKKOKURSSI on suunnattu ensimmäistä kesätyötään hakeville. ? VERKKOKURSSIT LUOTTAMUSHENKILÖILLE tarjoavat tukea luottamushenkilöille. ? WEBINAARIT tuovat koulutukset kotisohvalle. Esimerkiksi Oman osaamisen tunnistaminen -webinaari tulossa 26.4. klo 18–19. ? CHAT palvelee ja vastaa kysymyksiin. ? TEOLLISUUSLIITON TYÖTORILLA ovat kootusti teollisuusliittolaisten alojen avoimet työpaikat: tyotori.teollisuusliitto.fi . 3/2022 Tekijä 43 LIITOSSA Tekija?_2022_3_sisus.indd 43 Tekija?_2022_3_sisus.indd 43 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
OIKEUS TAPAUSSELOSTUS Liiton jäsen irtisanoutui erikoisajoneuvoja valmistavasta suomalaisyrityksestä vuonna 2019 siirtyen välittömästi samalla alalla toimivan toisen yrityksen palvelukseen. Jäsen oli ollut yhtiössä töissä kaikkiaan 18 vuotta. Vuonna 2014 jäsen oli noussut työntekijästä työnjohtajaksi. Työnantaja haastoi pian irtisanoutumisen jälkeen entisen työntekijänsä oikeuteen vaatien tältä miljoonan euron vahingonkorvauksia kilpailukieltosopimukseen vedoten. Oikeudenkäynnin todistajanlausunnoissa jäsentä kuvailtiin moneen otteeseen päteväksi työnjohtajaksi. Jäsen alkoi etsiä uutta työpaikkaa sen jälkeen, kun hänen sijalleen projektijohtoon oli nostettu toinen henkilö ja hänen palkkaansa (3 500 €/kk) oli kerrottu laskettavan 1 000 euroa. Irtisanoutumishetkellä jäsen oli kolmen lapsen yksinhuoltaja asuen perheineen kerrostalossa. Yhtiö nosti asiassa kanteen PohjoisSavon käräjäoikeuteen kilpailukieltosopimukseen vedoten. Yhtiö vaati entiseltä työntekijältään miljoonan euron vahingonkorvausta. Poliisille tehtyä tutkintapyyntöä yhtiö perusteli väitetyllä yrityssalaisuuden rikkomisella. Työpaikkansa vaihtaneen työntekijän kotiin ja uudelle työpaikalle tehtiin kotietsintä ja poliisi kuulusteli häntä. Poliisin selvitys kuitenkin tuki työntekijän syyttömyyttä, mikä myöhemmin vahvistettiin syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksellä. RATKAISU Käräjäoikeuden mukaan työntekijällä oli kantajayhtiöstä salassa pidettävää ja arkaluonteista tietoa. Kilpailukieltoehdon tekemiselle oli siis käräjäoikeuden mukaan lain vaatima ”erityisen painava syy” ja siirtyminen suoraan uuden työnantajan palvelukseen oli rikkonut ehtoa. Tästä huolimatta käräjäoikeus hylkäsi kaikki kantajayhtiön vaatimukset perustellen päätöstään niin Suomen perustuslailla kuin kohtuuttomuusarvioinnilla. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Kilpailukieltoehto olisi myös johtanut työntekijän kannalta kohtuuttomaan lopputulemaan, sillä osapuolten taloudelliset asemat olivat täysin erilaiset. Kantajayhtiön oikeudessa mainittu liikevaihto oli yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Käräjäoikeus vielä totesi, ettei kantajayhtiö ollut edes näyttänyt toteen minkäänlaisen vahingon syntymistä. Päätös on lainvoimainen, sillä Itä-Suomen hovioikeus ei antanut kantajayritykselle jatkokäsittelylupaa eikä yritys enää yrittänyt viedä asiaa korkeimpaan oikeuteen. Milli vahingonkorvauksia – no ei tullut! § 44 Tekijä 3/2022 • Facebook Teollisuusliitto • Twitter @finindustrial • Instagram @teollisuusliitto • YouTube Teollisuusliitto • LinkedIn Teollisuusliitto Seuraa, tykkää, jaa! Tekija?_2022_3_sisus.indd 44 Tekija?_2022_3_sisus.indd 44 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
”Työ on mielekästä ja sillä on valtava merkitys” RIIKKA MIRONOFF ”Olen iloisesti yllättynyt, miten hyvin talon johto on mukana ja haluaa, että työsuojelu toimii. Jokainen voi avata suunsa epäkohdista. Ei ole haluja mennä sieltä, missä aita on matalin. Lapp Connecto on osa saksalaista perheomisteista LAPP-konsernia. Vieremän tehtaalla on keskitytty johdinsarjojen valmistukseen ja sähköisiin kokoonpanoihin. Työntekijöitä on noin sata. Vieremä on muutaman tuhannen ihmisen kylä, Iivo ja Kerttu Niskasen kotipaikka. Kakkukahveja juotiin helmikuun lopulla, olivathan olympiamitalit valtavan iso juttu. Osataan sitä täällä peräkylilläkin. Kaikki seurasivat hiihtoja puhelimistaan. Teen töitä logistiikkatyöntekijänä varaston puolella keräilyssä ja esikäsittelyssä, välillä tuotannossakin. Tulin tänne palvelualalta viime vuoden tammikuussa, olen parturi-kampaaja koulutukseltani. Täällä riitti, että tulee hyvällä asenteella. Olin puoli vuotta vuokratyöntekijänä, sitten minut vakinaistettiin. Aloitin työsuojeluvaltuutettuna vuoden alusta. En ajatellut edes hakea siihen tehtävään, kun olin ollut täällä niin vähän aikaa. Työkaverien puolelta kuitenkin ehdotettiin sitä. Ajattelin, että jos nuo uskovat, että voisin tähän ryhtyä, kai sitä sitten pitää. Tukena on ollut entinen työsuojeluvaltuutettu, ja myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu on ollut isona apuna. Liiton starttikurssin kävin jo verkossa, mistä sai paljon tietoa. Etäkurssi oli hyvä perheelliselle, kun kotona ovat 6ja 10-vuotiaat pojat. On mukava olla kehittämässä toimintaa ja jututtaa ihmisiä. Täällä työsuojeluasiat ovat kuitenkin hyvällä mallilla, ei tarvitse nollasta aloittaa. Huomiota kiinnitetään ergonomiaan ja työvälineisiin, ylipäätään työporukan hyvinvointiin, että kaikilla olisi töissä hyvä olla. Meillä työfysioterapeutti käy kerran kuussa, hänen kanssaan mietitään asioita. Pääasia, että perusasiat, eli työvälineet ja työtavat, ovat kunnossa, koneet toimivia ja turvallisia. Meillä on useita uusia rekrytoituja, tämä on opettelua. Paikkakunnalla on paljon teollisuutta Ponssen lisäksi ja kova pula työntekijöistä. Sekin on varmaan yksi syy, että täällä on pyritty panostamaan henkilöstön hyvinvointiin. Olen ihmetellytkin, miten tässä kävi näin hyvä tuuri. Mitään yrityksestä tietämättä hain tänne töihin ja olen tykännyt ihan hirveästi. Työ on mielekästä ja sillä on valtava merkitys. Itse olen kokenut, että on tosi hyvä yhteishenki. Tuntuu hyvältä, että työkaverit uskovat, että osaisin ja pärjäisin työsuojeluvaltuutettuna.” RIIKKA MIRONOFF Työsuojeluvaltuutettu Lapp Connecto Oy, Vieremä TEKSTI SINI SILVÀN KUVA MIIKA MANNINEN 3/2022 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA Tekija?_2022_3_sisus.indd 45 Tekija?_2022_3_sisus.indd 45 16.3.2022 14.16 16.3.2022 14.16
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tule mukaan roadtripille Murikasta uutta osaamista Koulutusta osastojen aktiiveille Koulutusta osaston aktiiveille ? 6.4. Itä-Suomi, Scandic Kuopio ? 6.4. Etelä-Suomi, Scandic Lahti City ? 7.4. Pohjanmaa, Original Sokos Hotel Kaarle, Kokkola ? 7.4. Keski-Suomi, Scandic Jyväskylä Station ? 11.4. Lounais-Suomi, Scandic Pori ? 11.4. Pohjanmaa, Scandic Seinäjoki ? 12.4. Länsija Sisä-Suomi, Scandic Tampere Koskipuisto ? 23.4. Pohjois-Suomi, Scandic Oulu City + verkkokoulutus* KOULUTUKSEN ROADTRIP – ALUEELLISET OPINTOILLAT Koukut heitetään veteen koulutuksen roadtripillä huhtikuussa! Kaikki koulutustoiminnassa mukana olevat ammattiosastojen aktiivit ovat tervetulleita mukaan kevään alueellisiin opintoiltoihin. Opintoilloissa käsitellään ammattiosastokoulutuksen mahdollisuuksia jäsenten aktivoinnin, ammattiosastojen uudistamisen ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Ilmoittaudu sinua lähimpään koulutukseen Telmon kautta. Ilmoittautuminen viimeistään 2 viikkoa ennen koulutusta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri * Pohjois-Suomen tilaisuus järjestetään myös verkon kautta, eli voit osallistua mistäpäin Suomea tahansa, mikäli oman alueen koulutuksen ajankohta ei käy tai ilmoittautumisaika meni ohi. Viikonloppukoulutusta ? 23.–24.4. Uusimaa (Vantaa) ? 14.–15.5. Pohjois-Suomi (Oulu) #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -kurssi #tankesmedjan näring till fackavdelningen ? 4.–5.6. Vasa Murikan kursseja ? 19.–20.4. EWC-peruskurssi ? 19.–21.4. Yritystalous – kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten ? 20.–22.4. Kemialliset tekijät työpaikalla ? 20.–22.4. Psykososiaalinen kuormitus hallintaan ? 25.–27.4. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2022_3_sisus.indd 46 Tekija?_2022_3_sisus.indd 46 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
”Paikalliseen koulutukseen on helppo tulla” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JUSSI PARTANEN – Kyllä nyt jo odottaa, että pääsee käymään lähikoulutuksissa, kun on Teamsilla pyöritetty toimintaa niin kauan, iloitsee Virta. Normaaliaikoina, eli ennen koronaa, hänen ammattiosastonsa on järjestänyt vuosittain 4–7 paikallista koulutusta. – Aiheina ovat olleet esimerkiksi sosiaaliturva ja eläkeputki, ja atk-koulutuksiakin on pidetty. Vetäjinä on usein käytetty Murikan opettajia ja joskus aluetoimitsijoita. Osallistujia kursseilla on käynyt melko hyvin, mutta ”Kuutonen” onkin suuri ammattiosasto, jolla on yli 2 000 jäsentä. Virta tietää, että pienemmille osastoille toimivien koulutusten järjestäminen on hankalampaa. Hän miettii, mitä Teollisuusliitto voisi tehdä asian eteen. – Ehkä saisi olla liiton säännöissä, että koulutusvastaava olisi joka osastolla. Ja enemmän voisi olla rahallista tukea liitolta osastoille. Paikallisia koulutuksia pitäisi saada lisättyä siitäkin syystä, että siellä on helpompi tutussa porukassa aloittaa opiskelupolku kuin Murikan kursseilla, koska sinne lähtö ei tosiaan ole kaikille mahdollista. Hyvä konsepti Porissa on ollut, että koulutuksen kylkiäisenä mennään katsomaan Ässien peliä. – Vapaa-ajanjaosto avaa vuoden yleensä tällaisella kurssilla, ja sitä jo syksyllä kysellään, että onko taas se koulutus ja kiekkomatsi tulossa. Ammattiosaston opintosihteerin tehtävään kuuluu, että koulutusten järjestämistä hiotaan jatkuvasti; vaikka perusasiat olisivat kunnossa, aina voi yksityiskohdissa parantaa. – Paikallisten koulutusten tarve tulee siitä, että kaikki eivät kuitenkaan pääse lähtemään kotoa viikoksi Murikkaan, sanoo Porin teollisuustyöntekijöiden opintosihteeri Juha Virta. Hän työskentelee Sampo Rosenlewilla Porissa ja oli kymmenen vuoden ajan myös työpaikan pääluottamusmies. Viime keväänä Teollisuusliitto järjesti virtuaalisen opintosihteeri-infon, johon Virtakin osallistui. Siellä käytiin läpi paikallisten koulutusten perusasioita, mutta myös pitkään mukana olleelle oli hyödyllistä päivittää tietojaan. – Kertaus on opintojen äiti. Oli hyvä käydä läpi esimerkiksi sitä, millä perusteilla ja miten paljon ammattiosasto saa liitolta tukea kurssin järjestämiseen. Huhtikuussa alkavat eri puolilla Suomea koulutuksen roadtripit eli alueelliset opintoillat. Niiden sisällössä on paljon samaa kuin etänä pidetyssä opintosihteeri-infossa: koulutustoiminta-aktiivit miettivät porukalla, miten saadaan jäseniä innostettua kursseille ja koko ammattiosaston toimintaa vireämmäksi koulutusten avulla. 3/2022 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Ammattiosaston on hyvä kerrata, millä perusteilla ja miten paljon osasto saa liitolta tukea kurssin järjestämiseen, Juha Virta sanoo. JUHA VIRTA Opintosihteeri, taloudenhoitaja, Porin Teollisuustyöntekijät ao. 6 Sampo Rosenlew, Pori Tekija?_2022_3_sisus.indd 47 Tekija?_2022_3_sisus.indd 47 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
48 Tekijä 3/2022 A P / LE H TI KU VA MAAILMA Todellinen ammattiliitto voitti MEKSIKO Riippumaton ammattiliitto Sinttia saavutti historiallisen voiton GM:n autotehtaalla Silaossa. Työntekijät äänestivät sen edustajakseen syrjäyttäen työnantajien suojeluksessa olevan korruptoituneen CTM-liiton. Tästä voimme yllättäen kiittää Donald Trumpia. Ammattiliittojen tie Meksikossa on perin kivinen. Useissa yrityksissä toimii niin sanottu suojeluliitto. Se on näennäinen ammattiliitto, jonka solmimat "työehtosopimukset" tehdään todellisuudessa työnantajien eduksi. Työnantajat maksavat liitoilleen, jotta ne pitävät työläiset kurissa ja palkat matalina. La Jornada -lehti paljasti 2016, että öljy-yhtiö Pemex maksaa suojeluliitolleen 350 000 euroa kuussa, jotta se estää aidon edunvalvonnan. Suojeluliitot ovat osa maata vuosina 1929–2000 tauotta hallinneen PRIpuolueen luomaa järjestelmää. CTMsuojeluliitto teki Silaon tehtaan työehtosopimuksen siitä asti, kun tehdas perustettiin 1995. Itsenäisiä liittoja on ahdisteltu, niiden aktiiveja irtisanottu, pahoinpidelty ja jopa tapettu. Nytkin Silaossa uuden liiton perustaja erotettiin työstään ja tuntemattomat miehet kävivät uhkaamassa liiton pääsihteeriä hänen kotonaan. Äänestys kuitenkin järjestettiin helmikuussa ja sitä turvasi sata tarkkailijaa Yhdysvalloista sekä Meksikosta. Sinttia sai 4 192 ääntä, vanhalle suojeluliitolle herui 247 ääntä. RÄJÄHDYSHERKKÄ KEMIANTEHDAS LIETTUA Baltian maiden suurimman kemiantehtaan Acheman työntekijät aloittivat lakon helmikuun alussa. Se on ensimmäinen yksityisen alan lakko maassa sitten sen itsenäistymisen vuonna 1990. Tehtaan johto kieltäytyy solmimasta työehtosopimusta. "Työehtosopimus on vain pala paperia, joka ei anna takeita kummallekaan osapuolelle", tiivisti yhtiön toimitusjohtaja Liettuan yleisradion haastattelussa. Ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Inga Ruginien?n mukaan tehtaalla on yhtiön johdon luoma sotatila. Hän piti johdon lupausta nostaa palkkoja ilman työehtosopimusta bluffina. Liitto ajaa työehtosopimusta, jotta yhtiö ei voi muuttaa palkkoja tahtonsa mukaan. Se esittää myös sääntöjä ylityökorvauksiin. JOHTAJALLE 65 TYÖLÄISEN PALKKA RUOTSI Keskusjärjestö LO julkaisi jo 22. kerran selvityksensä 50 ison ruotsalaisyrityksen johtajien palkoista. Heidän palkkansa vuonna 2020 oli 64,8 kertaa suurempi kuin teollisuustyöläisen keskipalkka. Kymmenessä vuodessa teollisuustyöläisen palkka nousi 23,7 prosenttia, eli hiukan yli 7 000 euroa. Johtajien palkat nousivat samana aikana 65,3 prosenttia, eli 7,5 miljoonaa euroa. Sen päälle tulevat osakeannit ja muut pääomatulot. Palkkojen ero venähti vuodessa. 2019 johtajat tienasivat 60,2 teollisuustyöläisen palkan, nyt siis lähes 65 kertaa enemmän. Tämä tapahtui silloin, kun yhtiöihin pumpattiin julkista rahaa pandemian luomien vaikeuksien vuoksi. Vuonna 2010 johtajat ansaitsivat 45,9 kertaa teollisuustyöläisiä enemmän, ja vuonna 1990 vain 16,5 kertaa enemmän. Yksi myönteisen kehityksen kätilö on Donald Trump. Yhdysvaltain presidenttinä hän vaati, että vuonna 2018 solmittu Pohjois-Amerikan USMCAvapaakauppasopimus pakottaa Meksikon nostamaan vähimmäispalkkojaan. Trump halusi estää työn siirtymisen Yhdysvalloista Meksikoon. Demokraatit saatiin tukemaan sopimusta, kun siihen kirjattiin ay-liikkeen toimintavapauden parantaminenkin. Joulukuussa 2018 Meksikon presidenttinä aloitti vasemmistopopulisti Andrés Manuel López Obrador. Hän vei läpi lain, joka sallii vapaiden ammattiliittojen toiminnan. Aiemmin työntekijät eivät saaneet itse valita, kuka heitä edustaa. Heti vasemmiston vaalivoiton jälkeen vuonna 2018 Meksiko ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98, joka takaa järjestäytymisja neuvotteluoikeuden. Suomi teki niin jo sopimuksen astuessa voimaan 1951. Uudet tuulet näkyvät. Elokuussa 2019 Grupo Mexico -kaivosyhtiö maksoi peräti 12 vuotta lakossa olleille kaivostyöläisille heidän lakisääteiset osuutensa yhtiön voitosta. Jopa Pemexin suojeluliittoa 26 vuotta johtanut, miljoonien omaisuuden kerännyt senaattori Carlos Romero Deschamps joutui väistymään jo 2019. HEIKKI JOKINEN ? Meksikossa riippumattomat ammattiliitot ovat ahtaalla. Sinttia-liitto kuitenkin voitti oikeuden edustaa työntekijöitä GM:n Silaon tehtaalla. Tekija?_2022_3_sisus.indd 48 Tekija?_2022_3_sisus.indd 48 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
ANDRIKOPOULOU JA SIVULA KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan helmikuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu LP Viestin hakkuri Iina Andrikopoulou ja Akaa-Volleyn hakkuri Urpo Sivula. Sivulalle valinta kuukauden parhaaksi on uran ensimmäinen ja Andrikopouloulle toinen. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan kuusi miesja naispelaajaa. www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga LIITON TUOTTEET SOPISTA VERKKOKAUPPA Tilaa Teollisuusliiton tuotteet nyt Soppi-verkkokaupasta! Tuotteet on jaoteltu uutuuden, käyttötarkoituksen tai suosituimmuuden mukaan. Tuotteen sivulta näet sen tarkemman tuotekuvauksen sekä hinnan (ilman postituskuluja) ja varastosaldon. Tuotteet ovat pääosin kotimaisia tai Euroopassa vastuullisesti valmistettuja. Sopin tilaukset maksetaan suoraan tilauksen yhteydessä kortilla. Normaali toimitusaika kotimaassa on 3–4 arkipäivää tilauksesta. Soppi palvelee myös ammattiosastoja. Ammattiosastojen soppi edellyttää kirjautumista. www.teollisuusliitto.fi/soppi ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2022 alkaen. ? Vuonna 2021 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tieto verottajalle 28.1.2022. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 11.3.2022 ja tiedot ehtivät tällöin vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 25.4.2022. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Työnantajaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksutarkkailu alkaa maaliskuussa ja rästilistat lähetetään osastoille tarkastettavaksi viikolla 14. Ammattiosastoilla listan käsittelyaika päättyy 9.5.2022. ? Varojenjako osastoille ajalta 1.1.–31.3.2022 maksetaan 20.4.2022. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Uuden A-Kassan aloitettua 1.1.2022 jäsenyysyksikön työjonoihin on aiheutunut ruuhkaa, jonka puramme mahdollisimman pian. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA SANOMAN ETUJA MOBIILIJÄSENKORTILLA JÄSENETU Sanoma tarjoaa uusia etuja Teollisuusliiton jäsenille, jolla on käytössään mobiilijäsenkortti. Saat valitsemasi uutismedian digitilauksen kuukaudeksi maksutta. Vaihtoehdot ovat Helsingin Sanomat , Aamulehti , Satakunnan Kansa ja Paikallismedia . Maksuton näytejakso on määräaikainen, eikä sido jatkotilauksiin. Etua ei voi yhdistää voimassaolevaan tilaukseen. Löydät edun mobiilijäsenkortistasi kohdasta ”Sanoman digitilaus”. Tilaa ja hyödynnä etusi viimeistään 31.5.2022. Katso kuinka lataat mobiilijäsenkortin: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti KUKA ON PUURTAJA? DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtajadiplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton Soppiverkkokauppaan. Hakuaika on vuosittain 15.3.–15.5. www.teollisuusliitto.fi/puurtaja 3/2022 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA TEOLLISUUSLIITON STIPENDIT AMMATTIIN OPISKELEVILLE Kevään hakukierros 1.4.–30.5. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi Tekija?_2022_3_sisus.indd 49 Tekija?_2022_3_sisus.indd 49 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
50 Tekijä 3/2022 Efter avslöjanden om misstänkt ocker i Sydösterbotten söker man nu olika lösningar på problemet. I Närpes tar Industrifackets fackavdelning steg för att göra växthusanställda medvetna om sina rättigheter. vietnamesiska i form av Industrifackets broschyr ”Vi är facket”. Arbetet fortsätter och avdelningen har för ändamålet beviljats ett stipendium ur Arbetarnas bildningsfond. Största delen av stipendiesumman på 2 000 euro kommer att gå till översättning av material och tryckkostnader. – Vi planerar också att översätta, trycka och distribuera Industrifackets guide för säsongsarbetare inom jordbruket, säger Peter Sjökvist, styrelsemedlem i Industrifacket och aktiv i fackavdelningen. Förutom svenska och finska har guiden tidigare utgivits på engelska, ryska och ukrainska. PROBLEMEN GÄLLER ARBETSLIVET Problemen och oegentligheterna har uppstått i samband med rekrytering, men Sjökvist anser att alla aktörer i ett samhälle har ett ansvar, samt att även rätta sina tidigare misstag. Han efterlyser ökat samarbete mellan arbetsgivarna, producentorganisationerna och staden. – En växthusbransch med en större del av de anställda i fackförbund skulle också vara viktigt för ett tryggare arbetsliv och mera integrerat samhälle i Närpes med omnejd. Man måste inte uppfinna hjulet på nytt, säger Sjökvist. Nya tag krävs mot problem i växthusbranschen TEXT JOHANNES WARIS D en kriminella ockerverksamheten i Närpes har pågått under en lång tid och varit systematisk, berättade polisinrättningen i Österbotten i slutet av februari. Enligt polisen är det uteslutande vietnamesiska personer som har utsatts för ocker. Växthusföretagare har tills vidare inte varit misstänkta för brott och utredningen har fokuserat på personer som drivit någon typ av arbetskraftsförmedling. Närpes industriarbetare 274 har redan en tid arbetat för att öka kunskapen om de anställdas rättigheter bland de vietnamesiska växthusarbetarna. Avdelningen har tidigare sett till att grundläggande information om facket finns tillgänglig på Tekija?_2022_3_sisus.indd 50 Tekija?_2022_3_sisus.indd 50 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
3/2022 Tekijä 51 I Närpes har de flesta växthusföretag startat som små familjeföretag men kan idag ha uppemot 150 anställda. – Utvecklingen har kanske gått väl snabbt och en del av problemen med rekryteringen hittas här. Med väl fungerande samarbetsgrupper med förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige skulle också en mer omfattande riskbedömning, där även rekrytering skulle ingå, hjälpa till att upptäcka oseriösa rekryterare i ett tidigt skede. Ockermisstankarna kring växthusnäringen har också satt strålkastarljuset på Närpes som med rätta ofta förekommit i riksmedia som ett exempel på lyckad integration. – Visst kan man säga att Närpesbilden har fått sig en ordentlig törn. Sjökvist anser ändå att Närpes har lyckats efter omständigheterna väl med integrering i daghem och skolor. Det finns mycket att ta efter angående till exempel språkundervisning, information till stadens befolkning och förberedande klasser. Men man ska dra lärdomar av de misstag som gjorts och saker som gått fel, anser han. – Det att någon anländer till Finland för att jobba med en skuld på 10 000 eller 20 000 euro redan första dagen är förskräckligt, och något som genast måste fås att upphöra, säger Sjökvist. VANLIGT MED TRÖSKELPENGAR En väsentlig del av Närpeshärvan utgörs av de tröskelpengar som människor tvingats betala till olika arbetskraftsförmedlare för att få komma till Finland för att jobba. Enligt polisen kan det i Närpesfallen ha rört sig om upp till tiotusentals euro. Tröskelpengar och halvskumma ”arbetsförmedlingsavgifter”, som arbetare tvingas betala, är ett fenomen som blivit mer än bekant för Riikka Vasama, avtalsexpert för landsbygdsnäringarna vid Industrifacket. Det är frågan om något som inte på något vis begränsar sig till arbetskraftsinvandrare från Vietnam, berättar Vasama. Det är också frågan om ett fenomen som kan vara svårt att komma åt. Hon kommer själv ihåg hur hennes ögon öppnades för flera år sedan under ett tillfälle som facket ordnade för i Finland bosatta utländska jordbruksarbetare. – Jag berättade om arbetslivets spelregler, bland annat om att anställda inte måste betala för att få jobba. Efter tillfället kom en man fram till mig och sade ”Förstår du inte Riikka, att vi alla har betalat för att komma hit och jobba” och pekade på de andra, säger Vasama. Beskrivande är att en av de huvudmisstänkta i Närpesfallet själv förekommit i en undersökning kring ett liknande fall för tio år sedan – då som offer. – Det enda positiva i den här sorgliga berättelsen är att det under den senaste tiden har pratats om arbetsrelaterat utnyttjande på ett sätt som inte alls var på tapeten för bara några år sedan. FÅ FÖRTROENDEMÄN I VÄXANDE BRANSCH På arbetstagarsidan är växthusnäringen en bransch med låg organisationsgrad som långt står och faller på invandrad arbetskraft. – Det är inte som om de fackliga strukturerna och till exempel nätverket av förtroendemän skulle vara tunt. Det finns helt enkelt inte av dem. Därför är utgångsläget ett helt annat än till exempel inom teknologiindustrin där förtroendemännen ofta kan ha spelat en viktig roll som utvecklare på arbetsplatsen i tiotals år. Samtidigt vill hon också påminna om den potential som finns här. Och det borde väcka intresse i förbunden – också med tanke på framtida medlemsutvecklingen, anser hon. Antalet anställda inom landsbygdsnäringarna har mer än fördubblats på bara fem år, visar en rapport från naturresursinstitutet LUKE. De här personerna är i regel inte ursprungligen från Finland. – Gårdarnas antal minskar men de blir större och större hela tiden. Det gäller även för växthusnäringen, säger Vasama. RÄDSLOR, SPRÅKMUR OCH TYSTNADSKULTUR I den pågående utredningen i Närpes har det varit svårt för polisen att få offren att uttala sig. Det kan I TIDEN ? OCKERHÄRVAN I NÄRPES DETTA HAR HÄNT ? I slutet av januari häktades ett par som tillsammans drev företag i Närpes. ? Via de misstänkta ska andra vietnameser ha fått hjälp med att komma till Finland för att jobba inom växthusnäringen. Polisen misstänker att det har skett mot betalningar på upp till 30 000 euro. ? Misstankarna gäller ocker och brotten ska ha ägt rum mellan 2017 och 2020. ? I februari greps ytterligare ett antal personer misstänkta för liknande brott. Tre av dem häktades av Österbottens tingsrätt. Enligt polisen har utredningen inte direkt koppling till den första men det rör sig om liknande brottsrubriceringar och omständigheter. ? Åtal bör väckas senast i slutet av maj 2022. IS TO CK Tekija?_2022_3_sisus.indd 51 Tekija?_2022_3_sisus.indd 51 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
52 Tekijä 3/2022 vara väldigt svårt att komma åt en tystnadskultur som finns inom en grupp och sträcker sig till hemlandet. – Det är vanligt då de här människorna inte kan språket och är rädda för att de själva gjort något fel. De är ofta rädda för att antingen tvingas lämna landet eller förlora jobbet. Det kan vara svårt att bryta genom det, säger Vasama. Kristel Nybondas, verkställande direktör på Landsbygdens arbetsgivareförbund LAF, har liknande erfarenheter. – Det som tydligt kallas korruption i Finland kan helt enkelt vara vanlig praxis i ett annat land, säger Nybondas. Hon vill understryka att det inte är växthusföretagare som är föremål för utredning i Närpeshärvan och att många växthusföretagare själva är chockade över avslöjanden om ocker. Hon hävdar ändå att problemen inte på något sätt skulle vara specifika för just Närpes eller växthusnäringen. – Jag nekar inte till att det skulle finnas problem. Ett problem är att i flera av de här företagen saknas längre arbetsgivarerfarenhet. Nybondas uppfattning är att det igen finns fler oseriösa aktörer inom arbetskraftsförmedlingen inom lantbruket på marknaden efter några bättre år. Förbundet rekommenderar starkt att företagare vid behov vänder sig till finska bemanningsbolag eller plattformar som Töitä Suomesta. – Om det luktar färdigt ifyllda arbetsansökningar på en engelska som bara gått genom Google Translate ska de slängas i papperskorgen, är min rekommendation. Hon anser också att det är viktigt att föra fram att det inte är rättvist eller hållbart att misstänkliggöra alla icke-finländare. Även polisen har velat poängtera att misstankarna i ockerhärvan i Närpes riktats mot en handfull individer. En knapp femtedel av runt 10 000 Närpesbor är av utländsk härkomst. Vietnameserna är den största enskilda gruppen. ”VI BEHÖVER PRAKTISKA VERKTYG” På initiativ av Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, SLC, har en arbetsgrupp tillsatts med uppdrag att hitta praktiska åtgärder för att förhindra oegentligheter vid rekrytering av arbetskraft till växthusbranschen. Nybondas är ordförande för gruppen. Även Industrifacket deltar i arbetet. – Det är inte som om vi måste börja lobba för ny lagstiftning. Lagen är i sin ordning. Vi behöver praktiska verktyg för att lösa problemen, säger Nybondas. Riikka Vasama på Industrifacket är inne på samma linje. – Jag hoppas verkligen att det inte bara ebbar ut i en diskussionsklubb, utan vi kommer fram till konkreta åtgärder för att råda bot på läget. Producentoch arbetsgivarorganisationerna har inlett en serie med utbildningar för företagare. Nybondas har själv föreläst om vad lagen säger om juridiskt hållbar rekrytering. Direktören för Europeiska institutet för kriminalpolitik HEUNI, Natalia Ollus, kommer också att utbilda i kännetecken för människohandel. PÅLITLIG INFORMATION GENOM NY APP Ett annat konkret verktyg för att motarbeta problemen med arbetsrelaterat utnyttjande är en mobilapp som utvecklas inom ramen för Hermes-projektet. Industrifacket håller i trådarna men även LAF, Privatskogsbrukets arbetsgivare, Forststyrelsen och Migrationsinstitutet deltar. Genom appen ska pålitlig information om finska arbetslivet spridas framför allt till utländska säsongsarbetare inom jordbruket samt skogsoch trädgårdsbranscherna. – Vi hoppas att så många som möjligt som kommer för att jobba inom lanteller skogsbruket laddar ner appen till sin telefon. I bästa fall redan innan de anländer till Finland. Många har fått fel information angående jobbet i Finland. Det handlar om tillgången till jobb eller lönenivån, säger projektkoordinator Henri von Adlerkrone. Han påpekar att det rör sig om ett nyttigt verktyg också för arbetsgivare. I år är appen inne i ett pilotskede. Avsikten är att modellen ska tas i bruk senare även i andra branscher. Appen är gratis för användarna. ? Det att någon anländer till Finland för att jobba med en skuld på 10 000 eller 20 000 euro redan första dagen är förskräckligt, och något som genast måste fås att upphöra, säger Peter Sjökvist. ”Visst kan man säga att Närpesbilden har fått sig en ordentlig törn.” JO H A N N ES TE RV O Tekija?_2022_3_sisus.indd 52 Tekija?_2022_3_sisus.indd 52 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
3/2022 Tekijä 53 FACKET Avtalsrörelsen på målrakan Industrifackets avtalsrörelse börjar vara inne på målrakan för den här gången. När tidningen gick i tryck hade långt över 90 procent av förbundets medlemmar ett nytt avtal. Bland avtalen finns också ett en helt ny avtalsbransch för Industrifacket – timmerhusbranschen. Förhandlingarna om företagsspecifika kollektivavtal fortsätter inom den mekaniska skogsindustrin. Du kan följa med förhandlingsläget på Industrifackets webbsidor. Där hittar du länkar till varje enskild avtalsbransch: www.teollisuusliitto.fi/sv/ kollektivavtalsforhandlingarna. KURSER PÅ SVENSKA ? 23–24.4 Fart på verksamheten, Murikka ? Fortsättningskurs i arbetarskydd ? del 1: 25–29.4 Helsingfors ? del 2: 12–16.9 Murikka ? 7–8.5 FFC:s Tvärfackliga kurs på Åland ? 16–18.5 Kompletteringskurs, Murikka ? 21–22.5 FFC:s Tvärfackliga kurs i Vasa Mer information och anmälningar: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ Kurssikalenteri/Kurssikalenteri-SE KI TI H A IL A Facket stöder krigets offer i Ukraina Förbundet informerar om innehållet i de allmänbindande kollektivavtalen på webbsidorna och genom nyhetsbrev per e-post. Avtalen kommer att översättas till svenska så fort som möjligt. Flera avtal är av modellen 1+1 år, vilket innebär att förhandlingarna om en löneuppgörelse för nästa år kommer att inledas redan i höst. Rysslands anfallskrig mot Ukraina har på bara en kort tid lett till lidande för miljontals människor. Miljontals ukrainare har redan tvingats fly till grannländerna. Antalet dödsoffer för kriget stiger för varje dag. Facket i Ukraina har vädjat till fackligt aktiva i andra länder om stöd och nödhjälp till landet. Industrifacket har, som en del av den internationella fackföreningsrörelsen, fördömt Rysslands angrepp mot Ukraina. Förbundet har redan donerat 20 000 euro till Ukraina. Halva summan delas jämnt mellan Röda Korset och Unicef. Dessutom deltar Industrifacket med en insats på 10 000 euro genom den internationella fackföreningsrörelsen, uppger ordförande Riku Aalto. Industrifacket uppmanar alla medlemmar att stöda de medborgarorganisationer som hjälper på plats i Ukraina. Ukrainas flagga vajar över Industrifackets huvudkontor i Helsingfors 3.3. Visa upp din midsommarstil! Klär du alltid dig på ett visst sätt till midsommarfirandet? Blir det inte midsommar utan en viss klänning, jacka eller hatt? Sommarens dubbelnummer av Industrifackets tidning Tekijä kommer ut lämpligt till midsommar. Vi samlar in bilder på medlemmarnas midsommarklädsel under den gångna årtionden. Berätta om för oss hur du firar midsommar och skicka in bilder på dig själv från midsommar. Tekijä publicerar ett plock av bildskörden i sommarens specialnummer. Skicka in bilderna per e-post tekija@ teollisuusliitto.fi . Kom ihåg att skriva in vem som syns i bild och var och vilket år bilden är tagen. Namnge e-posten ”midsommarstil” eller ”juhannustyyli”. Om flera personer syns i bild ska du gärna kolla med de andra om rätten till publicering om möjligt. Tekija?_2022_3_sisus.indd 53 Tekija?_2022_3_sisus.indd 53 16.3.2022 14.17 16.3.2022 14.17
54 Tekijä 3/2022 Average pay rise for this year is 2 per cent BRIEF IN ENGLISH The high season of collective bargaining is upon us. Quite a few major agreements have already been struck and others are currently under negotiation. Even though some collective agreements still remain open, the general line regarding the major issues seems to be holding firm. In the Industrial Union agreements, we see a pay rise of 2 per cent this year. It is usually split into two parts: a part that everyone gets and then a part that is decided individually at the workplace. A common share of the general pay rise for all is 1.6 per cent and the workplace-based share 0.4 per cent. These shares might vary a bit, depending on the branch. We are now facing a rising rate of inflation and the extent of economic recovery after the pandemic is still somewhat unclear. For this reason, the pay rise has only been decided for this year. The year 2023 is a so-called option year. For instance, in the pay deal of the technology industry the agreement can be terminated at the end of November should the parties not reach agreement on the pay rise in 2023 before then. If there is a deal, the collective agreement will continue to be valid in 2023, too. In the chemical sector, the Industrial Union has a new collective agreement in many fields, like the car retail and engineering branch, motor vehicle tyre branch, chemical basic industry, footwear and leather industry, rubber industry, plastics and chemical products industry, direct mail delivery, textile and fashions branch and oil, gas and petrochemical products industry. In the technology sector, new collective agreements are now closed for instance in rural industries, ore mines industry, sheet and industrial insulation branch, horticultural branch, technical services and maintenance, technology industry, fur production branch and landscaping branch. The third sector of the union is the wood product sector. There, the situation is different, as the bio industry and mechanical forestry employers pulled out from the national level collective agreement. Last year, the now terminated national level collective agreement in these branches covered some 7,000 union members. Now, agreements must be reached with individual companies. The line of the Industrial Union is clear: all members must get collective agreement level terms of work in spite of the size of the company. The union will make some 200 company-based deals to secure this. By mid-February new collective agreements already covered more than 65 per cent of those working in the mechanical forestry industry. This number is growing, as new agreements are being signed weekly. HEIKKI JOKINEN Näytä juhannustyylisi! Pukeudutko juhannusta varten jollain tietyllä tyylillä? Kuuluuko asuusi ehkä jokin tietty mekko, takki tai hattu? Juhannuksen alla ilmestyy Tekijän kesän tuplanumero. Keräämme lehteen kuvia Teollisuusliiton jäsenten juhannustyyleistä ja -pukeutumisesta eri vuosikymmeniltä. Kerro meille lyhyesti, miten juhlistat keskikesän juhlaa ja lähetä toimitukselle kuvia itsestäsi kuluneiden vuosien juhannuksina. Tekijä julkaisee osan kuvista kesän erikoislehdessä. Lähetä kuvat osoitteeseen tekija@teollisuusliitto.fi . Laita viestin otsikoksi ”juhannustyyli”. Liitä mukaan tieto siitä, keitä kuvissa esiintyy, missä kuva on otettu ja miltä vuodelta kuva on. Mikäli kuvissa esiintyy useampi henkilö, muistathan pyytää luvan kuvan julkaisuun myös heiltä. Tekija?_2022_3_sisus.indd 54 Tekija?_2022_3_sisus.indd 54 16.3.2022 14.18 16.3.2022 14.18
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2022_3_sisus.indd 55 Tekija?_2022_3_sisus.indd 55 16.3.2022 15.10 16.3.2022 15.10
56 Tekijä 3/2022 Hurmaantunut lentopalloon JARI TIKKA Varastomies, työsuojeluvaltuutettu Rakennustempo Oy Joensuu HARRASTAJA Tekija?_2022_3_sisus.indd 56 Tekija?_2022_3_sisus.indd 56 16.3.2022 14.18 16.3.2022 14.18
3/2022 Tekijä 57 VAPAALLA ”S iitä se lähti, kun vaimo kysäisi aikanaan vanhimmalta tyttäreltä, että kiinnostaisiko lentopallo. Pitkä tyttö kun on, lopulta 184-senttinen, Jari Tikka muistelee. Paljon on lentopallokuvioissa sittemmin Tikan perheessä tapahtunut. Saara Tikka jatkoi peliuraa tosimielessä. Niin tekivät myös vuoden nuoremmat kaksoset Tuomas ja Liisa Tikka. Mitäpä siinä joukossa nuorimmainen Kirsti Tikka olisi hänkään muuta voinut kuin seurata sisaruksia verkolle. YHTEISÖLLISYYTTÄ Jari Tikka toimi useita vuosia nuorimman tyttären joukkueenjohtajana. – Juoksevia asioita järjestellen. Niinä vuosina huomasin muutoksen – talkoohenki oli ennen voimakkaampi. Nyt kai ihmiset ovat niin kiireisiä ja tarvitsevat omaa vapaa-aikaa, Tikka harmittelee tietäen että ilman yhteisöllisyyttä voi jäädä monesta hyvästä paitsi. – Yhteisen päämäärän eteen ponnistaminen yhdistää. Tulee paljon uusia perheitäkin tutuksi. Itse tuli kyllä talkoita tehdyksi, kuten lumien kolaamista hallien katoilta. Yksi talkoohommista oli myös Joensuun Areenan parketin purkaminen ja kasaaminen koripallopelejä varten. SÄHÄKKÄ LAJI, TUHDISTI TUNNELMAA Karelian Hurmos on fuusioseura, joka syntyi keväällä 2017. Tuolloin yhteen nivottiin Liiga-Riento, Susiraja Volley ja Niceteam. Karelian Hurmoksella on miesten mestaruusliigajoukkueen lisäksi poikien junioritoimintaa. – Kotipelit pelataan Joensuun urheilutalolla. Se on juuri sopiva sali – pienempi kuin Joensuun areena, tunnelmaltaan ehdottomasti paras! Ihmiset niin syttyvät peliin, kannustus on kova. Ja nimenomaan kannustus, ei arvostelu – lentopallo on sähäkkä laji, nopeassa syklissä tulee virheitäkin. Se on inhimillistä. ESIMERKIN VOIMALLA Tikka muistaa hyvin ne ajat, kun silloinen naisten lentopallojoukkue Joensuun Prihat nappasi mitalisijoituksia. Kaudella 2001–2002 Prihat voitti myös Suomen Cupin ja liigassa hopeaa. – Taisipa olla juuri edellisenä vuonna Prihojen hopea, kun Saara lentopalloon lähti. Oli semmoista lentopallobuumin aikaa se. Nyt Tikan suvun nuoret aikuiset ovat antautuneet perheille ja töille, toki Tuomas pelaa vielä kakkossarjaa Outokummun Karpaaseissa. Tikka iloitsee myös viidestä lastenlapsesta. Heistä nyt 9 kuukauden ikäinen juniori ei ihan vielä ole palloiluiässä vuonna 2024. Tuolloin maailman suurin lasten ja nuorten lentopallotapahtuma Power Cup palaa Joensuuhun 26 vuoden tauon jälkeen. – Tuttuja ovat Power Cupitkin, lasten kanssa on monet lentopalloreissut tehty. JOUKKUEPELIÄ Lentopallo on joukkuepeliä. Sitä on myös Jari Tikan työ Rakennustempo Oy:ssä. Joensuulainen Rakennustempo on kansainvälisen konepajateollisuuden alihankintaja sopimusvalmistaja. Firman erikoisalaa ovat erityisesti teräksiset koneikkosäiliöt, polttoaineja hydrauliöljysäiliöt itsekulkeviin raskaisiin työkoneisiin ja ajoneuvoihin. Yhdessä kollegansa kanssa Tikan vastuulla on tavaran lähetys ja vastaanotto sekä hydrauliöljysäiliöiden osien kerääminen hitsareille. – Tulin taloon alkujaan vuokratyöntekijänä. Vuodesta 2008 olen ollut vakituisessa työssä – suhdanteiden heilahtelujen vuoksi välillä yli vuoden lomautettunakin. Nyt työtilanne näyttää hyvältä, isojen konepajayhtiöiden myynti vetää. Kiinnostavan näkökulman työelämän joukkuepeliin on Tikalle tarjonnut myös vuodet Rakennustempon pääluottamusmiehenä ja sittemmin työsuojeluvaltuutettuna. ? Teollisuusliitto ja Lentopalloliitto aloittivat kaksivuotisen yhteistyön kesällä 2020. Yhteistyön myötä Teollisuusliitto on mukana tukemassa Lentopalloliiton toimintaa ympäri Suomen, ja näkyy lentopallon tärkeimmissä tapahtumissa kuten Mestaruusliigassa. Teollisuusliitto esimerkiksi palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga ? Jari Tikka iloitsee siitä, että Karelian Hurmos panostaa kotimaisten nuorten pelaajien kehittämiseen. Oikealla tiellä ollaan, sillä kuluvalla kaudella näpeissä on seuran historian ensimmäinen pudotuspelipaikka. Kun joensuulaisen Jari Tikan esikoistytär Saara alle 10-vuotiaana innostui lentopallosta, laji kietoi pauloihinsa koko perheen. Tikka kannusti yhdessä vaimonsa Sarin kanssa vuosia perheen neljää lasta, joista jokainen on pelannut lentopalloa. Nyt Tikka kannustaa miesten mestaruusliigassa pelaavaa Karelian Hurmosta, joka on jo varmistanut paikkansa pudotuspeleissä. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT MISKA KORPELAINEN Jari Tikka seurasi, kun runkosarjan viimeisessä kotiottelussa Karelian Hurmos sai vastaansa TuTo Volleyn 6. maaliskuuta Joensuun urheilutalolla. Tekija?_2022_3_sisus.indd 57 Tekija?_2022_3_sisus.indd 57 16.3.2022 14.18 16.3.2022 14.18
58 Tekijä 3/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2022_3_sisus.indd 58 Tekija?_2022_3_sisus.indd 58 16.3.2022 14.18 16.3.2022 14.18
3/2022 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 59 Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 59 15.3.2022 11.10 15.3.2022 11.10
KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA SELAA SISÄLTÖJÄ JUTTUSARJOITTAIN JA AIHEPIIREITTÄIN JAA JUTUT HELPOSTI KAVEREILLE SOSIAALISEEN MEDIAAN LUE PAPERILEHTIEN SÄHKÖISET NÄKÖISVERSIOT PRINTTILEHDEN SISÄLTÖ OLI TÄSSÄ – VERKKOLEHDESSÄ LISÄÄ! t ekijälehti.f i Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 60 Tekija?_2022_3 kansiarkki_converted.indd 60 15.3.2022 11.11 15.3.2022 11.11