Tekijä 02/2020 - Lehtiluukku.fi

PALUU PUUHUN NRO 2/2020 TES-NEUVOTTELUT: TULOKSIA JA TAKKUAMISTA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tekijä_2020_02_kansiarkki.indd 1 4.2.2020 11.42
LÄHDE KEVÄTKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. l Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! l Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. l Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. l Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. VÅRMÖTEN 1.3–30.4 Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Tekijä_2020_02_kansiarkki.indd 2 4.2.2020 11.42
KANNEN KUVA: KITI HAILA 2/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 10 PUUTALOISTA TYÖTÄ JA ILMASTOHYVÄÄ KANSI Puurakentamisen lisääminen tuo työtä, toimeentuloa ja torjuu ilmastonmuutosta. Puu voi korvata betonin kerrostaloissakin. Sami Kilponen työskentelee kuhmolaisella Crosslamilla, joka ryhtyi ensimmäisenä Suomessa valmistamaan CLT-levyä puukerrostalojen ja pientalojen elementteihin. 30 KUOMAT PITÄVÄT PINTANSA Jo 30 vuoden ajan lapsiperheiden eteisistä tutut Kuoma-saappaat valmistetaan Mikkelin Kuomiokoskella suomalaisena käsityönä. Tekijän kuvareportaasi kurkistaa, kuinka talviset kansansuosikit syntyvät. ? 2/2020 Tekijä 3 TULOKSIA JA TAKKUAMISTA Teknologiateollisuuden sopimus ei tuonut nopeaa sopua kaikille aloille. Eniten neuvottelut hiertävät mekaanisessa metsäteollisuudessa. RESULTAT OCH MOTGÅNGAR Teknologiindustrins avtal skapade inte sämja i de övriga branscherna. Trögast går det i mekaniska skogsindustrin. 50 6 Tekijä_2020_02_sisus.indd 3 5.2.2020 14.28
4 Tekijä 2/2020 ? HARRASTAJA Sumossa kaikki laitetaan peliin – ja heti. Taktikoida ei ehdi. Vaasalaisella Oskari Riihiojalla riittää arvokisamitaleja paitsi tavallisen, myös sumopainin puolelta. ? Järjestäytyminen ammattiliittoihin on ihmisoikeus. Suomessa ei kannata kokeilla työelämän ihmisoikeuksien polkemista. ? OIVALTAJA Parasta Murikan muksukurssilla on opiskelu, vertaiskokemukset, lasten mielekäs toiminta ja valmis ruokapöytä, kehuu työsuojelu valtuutettu Pauliina Koponen. Seuraava numero ilmestyy 11.3. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 18 NÄKIJÄ Ruotsin LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson 20 Mitä jos ammattiliittoja ei olisi? 24 KEKSINTÖ Ilmasta ruokaa – kohta se voi olla totta 54 Sverige är Nordens minst jämlika land, säger LO:s Karl-Petter Thorwaldsson 27 Lyhyet TYÖSSÄ 38 TYÖYMPÄRISTÖ Sukupuolten palkkaerot jylläävät yhä 40 Starttikurssi on työsuojeluopintojen ensikosketus 43 Näin työaikalaki muuttui LIITOSSA 44 Mitä tapahtuu ammatti osaston hallituksen kokouksessa? 47 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Pauliina Koponen 48 MAAILMA Hongkongin mielenosoitukset tuovat jäseniä liittoihin 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Sumopainija Oskari Riihioja 58 Pulmat 59 Sarjakuva Tekijä_2020_02_sisus.indd 4 5.2.2020 14.29
2/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.2.2020 Puurakentamisen odotettu nousu P uurakentamisen kasvua on Suomessa odotettu vähintäänkin 1990-luvulta lähtien. Odotusten pohjana varhaisemmassa vaiheessa oli ihmetys, miksi maassamme ei rakenneta puu kerrostaloja, vaikka ihmisten itselleen valitsemat pientalot on tavan takaa valmistettu puusta. Ilmastokysymysten pintaan nouseminen loi sittemmin puurakentamiselle uuden voimakkaan ajurin. Puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan myös rakennuskäytössä. Puurakentaminen on viime aikoina lisääntynyt Suomessa. Julkiset rakennushankkeet ovat nostaneet puun arvostusta materiaalina ja avanneet silmiä puun etujen havaitsemiseen. Myös puukerrostaloja on alkanut nousta aikaisempaa korkeampina ja useammin. Silti näkymä, jossa suomalaiset yritykset kehittävät puurakentamisesta vientituotteen, on saavuttamatta. Se on yhä merkittävä mahdollisuus vankistaa taloutta ja työllisyyttä. Rakennetun puun jalostusarvo on korkea. Toivorikkaasti voisi ajatella, että aikajana uuden rakennustavan omaksumisesta sen huomattavaan laajentumiseen on pidempi kuin puu rakentamisen innokkaimmat puolestapuhujat ovat odottaneet. Kehitys olisi siis vääjäämättä menossa parempaan suuntaan. Olisi vain ajan kysymys, että puurakentaminen saavuttaisi potentiaalinsa. Näin ei kuitenkaan taida olla. Rakennuttajien suuntautuminen puu rakentamiseen on edelleen lähempänä projektikohtaista, sinänsä hyvää jälkeä tuottanutta pilotointia kuin täysimittaista uusien markkinoiden haltuun ottamista. Toisaalta vihreä rakentaminen on keksitty myös kilpailijamaissa, joissa sen eteen tehdään töitä. Muista maista katsottuna Suomi on vientimarkkina, jossa ihmiset tykkäävät asua puutaloissa. Kehitystä ei voi jättää yksinomaan markkinoiden varaan. Mahdollisuuksien ikkunaan tarvitaan poliittisen ohjauksen raamit. Puurakentamista voidaan edistää asenteellisia ja rakentamismääräyksiin liittyviä esteitä purkamalla, erilaisin taloudellisin kannustimin, koulutuksen keinoin sekä julkisissa hankkeissa suosimalla puurakentamista, ja miksipä ei myös edellyttämällä puun käyttöä esimerkiksi aluetai hankekohtaisin minimitavoittein. Puurakentamisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että kysymys ei ole vain puusta, vaan puun yhdistämisestä muiden rakennus materiaalien kanssa. Yhdistelemisen mahdollisuudet ovat rakennuksia ja asuinympäristöjä ajatellen varmasti monet. Innovaatioille on tilaa. Mielenkiintoinen ajatusleikki on pohdiskella, minkälainen sukupolvikokemus maalta kaupunkeihin muuttaminen olisi 1960ja 1970-luvuilla ollut, jos ihmiset olisivat betonilähiöiden sijaan saapuneet kimpsuineen ja kampsuineen puulähiöihin. Veikkaan, että kokemus olisi ollut kodikkaampi. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja ”Ilmastopolitiikka tulee vaikuttamaan siihen, millaisia työpaikkoja Suomessa on tulevaisuudessa ja millä tavoin Suomen kilpailukyky kehittyy suhteessa lähimpiin kilpailijamaihimme.” ANTTI MALSTE Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö ”Kun työllistymisen kynnystä halutaan alentaa, tehdään se työpaikan vastaanottamisen kynnystä madaltamalla, ei keksimällä aktiivimallin tapaisia keinoja.” MIRJA SUHONEN Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija Tekijä_2020_02_sisus.indd 5 5.2.2020 12.58
Tuloksia ja takkuamista Teollisuusliitto aloitti meneillään olevan työehtosopimuskierroksen viime elokuussa teknologiateollisuudesta. Eteneminen on ollut hidasta. Teknoon ja usealle muulle alalle sopimus on jo syntynyt, mutta varsinkin mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvottelutilanne jatkui vaikeana. l Teollisuusliiton hyväksyttävissä olevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (tes) syntymiseen tarvittiin painostustoimenpiteenä kolmen päivän lakko viime joulukuussa, johon liiton teknologiasektorin lisäksi osallistuivat kemianja puutuoteteollisuussektori. Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat teknologiateollisuudesta, palkankorotukset turvaavat jäsenten ostovoiman, joitakin tekstiparannuksia tehtiin ja työnantajien heikennysesitykset torjuttiin. l Sopimuksia on syntynyt useilla Teollisuusliiton sopimusaloilla. Kiky poistui niistä kaikista, palkankorotukset ovat linjassa teknologia teollisuuden sopimuksen kanssa, jäsenmaksuperintä jatkuu ja esimerkiksi taimitarha-alalla se kirjoitettiin nyt suoraan sopimuksen sisälle. Teksteihin tehtiin parannuksia, eikä varsinaisia heikennyksiä tullut. Teollisuusliiton työmarkkinoiden käytettävissä olevista jäsenistä suurin osa on jo saatu alakohtaisten uusien työehtosopimusten piiriin. Taulukossa on esitetty sopimusala kohtaisesti lehden painoon mennessä voimassa olleet uudet työehtosopimukset, neuvottelutulokset ja keskeneräiset neuvottelut. TYÖRYHMÄ PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI TEOLLISUUSLIITON SOPIMUSALAT JÄSENISTÄ Malmikaivokset Peltija teollisuuseristysala Teknologiateollisuus Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta Tekninen huolto ja kunnossapito Suorajakelu Taimitarha-ala Maaseutuelinkeinot Metsäkoneala Puutarha-ala Turkistuotantoala Turvetuotantoala Viherja ympäristörakentamisala Mediaja painoalan työntekijät Jakajien työehtosopimus Viestintäalan toimihenkilöt Kemian perusteollisuus Muovituoteja kemian tuoteteollisuus Öljyja maakaasuja petrokemianteollisuus Puolustusministeriön työpaikat Autonrengasala Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät Harjaja sivellinalat Jalometalliala Kenkäja nahkateollisuus Kumiteollisuus Lasikeraaminen teollisuus Veneenrakennusteollisuus Bioteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Puusepänteollisuus Lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala Metsäala Tekstiilija muotiala Tekstiilihuoltoala SO PI M U S SO LM IT TU 66 % +14 % Neuvottelutulos syntynyt, sopimusta ei ollut hyväksytty ennen Tekijän painoonmenoa MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA oli Tekijän mennessä painoon työtaistelun toinen viikko käynnissä. Työnantajia edustava Metsäteollisuus ry piti edelleen tiukasti kiinni kikyn 24 palkattomasta talkootunnista sekä lukuisista työn tekijöiden ansiotasoa ja muita etuja heikentävistä esityksistään. Tämän takia Teollisuusliitto päätti neuvottelujen vauhdittamiseksi pitkittää lakkoa 23.2. asti. Kiistaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla. KEMIANTEOLLISUUTEEN Teollisuusliitto julisti kahden viikon lakon samaan aikaan mekaanisen metsäteollisuuden lakon kanssa. Valtakunnansovittelija siirsi työnantajien aloitteesta lakon alkua kahdella viikolla, jolloin aloitus päivä määräksi tuli 10.2. ja päättymisen ajankohdaksi 23.2. Sovittelussa saavutettiin juuri ennen Tekijän painoon menoa neuvottelutulos. Asia on käsitelty Teollisuusliiton hallinnossa ennen lehden ilmestymistä. Katso ajankohtainen tilanne liiton verkkosivuilta. TUKILAKOSSA mekaanisen metsäteollisuuden lakkotyöpaikoilla ovat teknologiateollisuuden sekä teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen mukaiset työt. YLITYÖKIELTO oli määrä olla voimassa kumiteollisuuden, öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituote teollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä mekaanisen metsäteollisuuden sopimusaloilla 23. helmikuuta asti. NEUVOTTELUTILANNE 5.2. 6 Tekijä 2/2020 Ty öt ai st el u Lisätietoja lakosta saat luottamus mieheltäsi ja liiton verkkosivuilta. Kysymyksiä voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@ teollisuusliitto.fi . tai kysyä lakkopäivystyksesta puh.020 774 1039. Päivystys on avoinna arkisin klo 8.30–19. Verkkosivujen Usein kysytyt kysymykset -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset lakosta. www . teollisuusliitto.fi Tekijä_2020_02_sisus.indd 6 5.2.2020 15.48
UPM PLYWOOD, JYVÄSKYLÄ OY ”Isä, miksei työnantaja suostu maksamaan riittävästi palkkaa?” Niin kysyi pääluottamusmies Jarno Kemiläisen 14-vuotias tytär. Niin, miksei? UPM tahkoaa miljardivoittoja, mutta ropoakaan ei riitä työntekijöille. Mutta nyt on työntekijöiden mitta tullut täyteen. Taistelu elämiseen riittävästä palkasta käydään loppuun asti, vakuuttavat lakkovahdit. l Säynätsalossa sijaitsevan UPM Plywood Oy:n Jyväskylän vaneritehtaan portille on kerääntynyt päättäväinen joukko. Pääluottamusmies Jarno Kemiläisen kanssa lakkovahteina ovat viiluosaston luottamus mies Milja Torstensson, työsuojelu valtuutettu Matti Väänänen, konekorjaamon luottamusmies Juha Laaksonen ja ammattiosaston hallituksen jäsen Jari Savolainen. Paikalla ovat myös vanerityöntekijä Riitta Paananen ja moniosaaja Tuula Mattola. Lakkovahdeilla ei ole tosin mitään vahdittavaa. Järjestäytymisaste on lähes 100, eikä 140 tuotannon työn tekijän joukosta rikkureita löydy. – Minä olen ylpeä meidän työväestä, jota itsekin saan edustaa. Meillä on kuitenkin ollut vaikea syksy, on ollut lomautuksia, sitten tuli lakko ja sen perään työsulku. Nostan hattua, monen talous on jo kireällä, mutta kaikki ovat hyvin sitoutuneita taistelemaan asiamme puolesta, Kemiläinen kuvailee. ”EIKÖ TYÖLLÄ TARVITSE TULLA TOIMEEN?” Lakkovahtien puheenaiheena on otsikoissa pyörineet omista jayhtiön rikkaimpaan kärkeen kuuluvan johtajan halventavat puheet siitä, ettei työllä tarvitsekaan tulla toimeen. Nämä heitot ovat tavattomasti loukanneet ja kuohuttaneet kaikkia. Kuohunnan taustalla on myös tieto siitä, että UPM on tehnyt 26 kvartaalia eli yli kuusi vuotta voittoa yhtäjak soisesti kuuluen niihin pörssiyhtiöihin, joista maan suurin päivälehti totesi muutama päivä sitten: ”Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat vahvassa taloudellisessa kunnossa, eli ne ovat vähän velkaantuneita. Lisäksi monet yhtiöt ovat hyvissä ajoin reagoineet toimintaympäristön muuttumiseen tehostamalla toimintaansa. Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon, yhtiöt voivat jakaa huomattavan osan tuloksestaan osakkeenomistajilleen.” UPM:n oma katsaus viime vuoden kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta kertoo, että yhtiö teki yli miljardin euron liikevoiton. Vaneritehtaan työntekijät painottavat, että he haluavat yksinkertaisesti tulla palkallaan toimeen. – Me emme ole vaatimassa mitään kohtuuttomia. Kun vuodessa tienaa 30 000–34 000 euroa, ei siitä ole varaa leikata, kun kaikki hinnat nousevat koko ajan. Me haluamme vain, että pärjäämme palkallamme, Kemiläinen tiivistää. – Jos pörssiyhtiöitä mainostettaisiin samalla tavalla kuin työntekijöille, ”ei ole rahaa”, jokainen tietää mitä osakkeille silloin kävisi, ironisoi Laaksonen. KYSE PALJOSTA MUUSTA KUIN KIKYSTÄ – Koko ajan puhutaan vain ”kiky, kiky, kiky”, mutta siellä on niin paljon muutakin, Torstensson kuvaa tuohtuneena julkisuuden antamaa vääristynyttä kuvaa 24 talkootunnin merkityksestä. Työnantajapuoli eli Metsäteollisuus ry on ehdottanut valtaisan määrän erilaisia heikennyksiä työehtosopimukseen. Ne merkitsisivät 20 prosentin palkan alennusta mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöille. Ja on siellä jopa kansain välisten ihmisoikeussopimusten vastaisia ehdotuksiakin kuten lakkooikeuden vieminen. Pääluottamusmies muistuttaa puolestaan siitä, että sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajilta työntekijöille on pysyvä tulonsiirto palkansaajilta osakkeenomistajille. – Siirrosta kertyneet voitot jäävät sinne omistajille. Ja tulevat jäämään edelleen. Siitä työnantajapuoli ei tietenkään muistuta. Mutta kun ahneus on loputonta eikä työväen alistamisessa mikään riitä… MISSÄ ON ISÄNMAALLISUUS? – Harmittaa nähdä, että miljardivoitoista ei olla valmiita investoimaan Suomeen ja luomaan sitä kautta tänne uusia työpaikkoja, työsuojeluvaltuutettu Väänänen toteaa. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN ? 2/2020 Tekijä 7 LIITOSSA LIITOSSA 64 % LAKOSSA l Sopimuksia on syntynyt useilla Teollisuusliiton sopimusaloilla. Kiky poistui niistä kaikista, palkankorotukset ovat linjassa teknologia teollisuuden sopimuksen kanssa, jäsenmaksuperintä jatkuu ja esimerkiksi taimitarha-alalla se kirjoitettiin nyt suoraan sopimuksen sisälle. Teksteihin tehtiin parannuksia, eikä varsinaisia heikennyksiä tullut. Teollisuusliiton jäsenistä reilusti yli puolet on jo saatu alakohtaisten uusien työehtosopimusten piiriin. Tekijä_2020_02_sisus.indd 7 5.2.2020 12.59
– Missä on UPM:n yhteiskuntavastuu? Eipä kikyn 24 tuntia estänyt yhden paperilinjan sulkemista Raumalta, Kemiläinen huomauttaa. Pääluottamusmies sanoo olevansa suorastaan kyllästynyt siihen uhkailuun ja kiristykseen, jota suomalaiset suuryhtiöt harjoittavat puhuessaan tehtaiden siirtämisestä muualle. – Ei se ole aikuisen sopimusneuvottelijan tapa toimia, Kemiläinen kuvaa. Hän lisää, että suuryhtiön strategiset ratkaisut tehtaiden sulkemisesta tai laajentamisesta tehdään ihan jollain muilla perusteilla kuin sillä, mitä tes-neuvotteluissa tapahtuu tai mitä mieltä luottamusmies on. MIKSI HALUTAAN RISTIRIITOJA? – Miksi tahallaan ajetaan asioita solmuun? Miksi luottamusmiehen asemaa heikennetään koko ajan, vaikka järjes täytynyt työvoima on myös työnantajan etu? Miksei meitä nähdä voimavarana? Mekaanisessa metsäteollisuudessa on paljon osaavia ihmisiä, joilla olisi valmiuksia kehittää toimintaa. Miksi työnantajat haluavat riitelyä ja sanelua? Kemiläinen on tavattoman turhautunut siitä, että työntekijöiden potentiaalia ei hyödynnetä. Hän ennustaakin, että lopulta todellista kilpailukykyä on se, että työntekijöitä kohdellaan hyvin. Työvoimapulan vuosina houkuttelevin ala on se, jolla on kilpailu kykyiset palkat ja jolla työntekijät voivat hyvin. – Hyvä johtaminen ja se, että ihmisiä kohdellaan ihmisinä eikä koneen osina, tiivistää Torstensson. – Yhtiön tärkein voimavara on hyvinvoivat työn tekijät, komppaa Väänänen. Lakkovahtien rintaman puheisiin kiertyy vielä uudestaan se palkka. – Ihmisten on tultava palkallaan toimeen. Eihän tämä niin voi mennä, että ensin käydään töissä ja sitten joudutaan hakemaan vielä tukia, Laaksonen toteaa. Lakkovahtien porukalla on terveisiä niin työnantajapuolelle kuin liiton neuvottelijoille. – Ei meillä rikkureita ole. Me ollaan lakkovahdissa siksi, että näytään ja osoitetaan työnantajalle, että rivit pitävät ja voimaa on, Väänänen sanoo. Kemiläinen sanoo luottavansa muitten sektoreiden tukeen mekaanisen metsäteollisuuden sopimusneuvotteluissa, jos tarvetta ilmaantuu. – Pysykää tiukkoina! Kemiläinen lähettää kehotuksen Teollisuusliiton neuvottelijoille. VERSOWOOD, VIERUMÄKI Loppuun asti katsotaan! ”Se on ainoa sauma, millä on mahdollista päästä eroon kikyistä ja lopettaa työnantajan ajamat heikennykset”, sanoo pääluottamusmies Jukka Kostiainen. l ? Lakkovahtien vuoronvaihdon aikaan oli Vierumäen VPK:n tiloissa tupa täynnä vahdiksi ilmoittautuvia työntekijöitä ja tunnelma päättäväinen. Jukka Kostiainen kertoi mekaanisen metsäteollisuuden lakon sujuvan tutulla rutiinilla. Myös liiton ja aluetoimiston tuki on hänen mukaansa ollut arvokasta. – Liitto on pitänyt ainakin luottamusmiehet hereillä, antavat hyvin infoa sieltä. Sitä tulee aluetoimitsijoilta ja myös Facebookin kautta tasaisin väliajoin tilannepäivitykset. Toistuvat työtaistelut ovat Kostiaisen mukaan tiivistäneet porukkaa. – Tämä on meidän viides ottelumme. Tuttua puuhaa. Sitä kautta meidän rivimme ovat tiivistyneet vuosien saatossa. Yhteishenki on kova tällä hetkellä. TYÖNANTAJAN VAATIMUKSET EIVÄT MIELTÄ YLENNÄ Lakkoon on Kostiaisen mukaan iso joukko muitakin painavia syitä kuin kiky-tunnit. Ei vähiten se, että työnantajan vaati muksien läpimeno merkitsisi huomattavaa palkanalennusta. – Kiky-tunnit, jotka muilta ovat jo pois, meitä hiertää vahvimmin. Mutta lisänä on sairauslomaheikennys, ensimmäinen päivä oma vastuulla ja sen jälkeen pienentyvä sairauslomapalkka. Sitten on pekkasten ja pekkaskorvauksen puolittaminen. Ne ovat jo isoja rahoja, saati sitten, kun puhutaan kinkkurahasta eli palvelusvuosilisästä, joka maksetaan pitkään palvelleille työntekijöille. Pelkästään sen takia on ennenkin lakkoiltu. Nyt se on taas häviämässä meiltä. Niin sanotulla kinkkurahalla on Kostiaisen mukaan muutakin arvoa kuin rahallinen. – Sen pois ottaminen olisi työnantajan kiitos siitä, että olet uhrannut aikasi ja elämäsi, yli 25 vuotta talolle, ja sitten vedetään se kokemuksen tuoma taito ja arvostus 8 Tekijä 2/2020 JU H A TA N H U A Tilanne lehden mennessä painoon 5.2. Seuraa liiton verkkosivuja www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehteä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. Tekijä_2020_02_sisus.indd 8 5.2.2020 13.39
VERSOWOOD, VIERUMÄKI Loppuun asti katsotaan! ”Meillä on hyvä porukka, lähemmäs 30, jotka käyvät vahtimassa. Ei ole tarvinnut liiemmin houkutella. Ovat ilmoittaneet, että minä tulen taas”, kertoo Jukka Kostiainen. vessanpöntöstä alas. Ei se ainakaan ylennä mieltä jatkaa työntekoa sen jälkeen. VIERUMÄEN SAHAT SEISOVAT Vierumäen Versowoodilla on 180 työntekijää, ja yli 80 prosenttia heistä kuuluu liittoon. Lakon aikana sahat seisovat, mutta haastatteluhetkellä lakon toisena päivänä tehtaan alueella on lakkovahtien mukaan ilmennyt hienoista toimeliaisuutta. – Viisi rikkuria meni tänä aamuna töihin. Pellettitehtaan he saivat pyörimään esimiesvoimin. Tasaamoa he yrittävät saada käyntiin, mutta sielläkin on sellaisia työn tekijöitä, jotka eivät ole ikinä edes käyneet kyseisessä laitoksessa. Tiedä sitten, minkälaista tulosta he siellä tekevät, Kostiainen pohtii. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Järvinen pitää sitä työ suo jelullisesti huonona juttuna. – Ilman opastamista ei sellaiseen paikkaan kannattaisi työhön laittaa. En todella tiedä onko näin, mutta epäily on vahva. Sahatavaraa ei Vierumäen kummastakaan laitoksesta tule ulos. – Toisella sahalla järjestäytymisaste on 100 prosenttia. Se on aikanaan kokenut vähän kurmootusta, ja siellä on hyvin vahvat muistot. Ison puun sahalla on myös hyvä tilanne: ei sielläkään saa tuotantoa käyntiin, Kostiainen mainitsee. HEINOLAN SURULLINEN TAPAUS Lakosta huolimatta hieman yli 40 työntekijän Versowoodin Heinolan liimapuutehdas oli haastattelupäivänä toiminnassa ja siellä valtaosa väestä töissä. Kostiainen pitää tapausta surullisena. – Muutama vahva persoona on siellä laittanut kaiken peliin, ja saanut vedettyä porukan siihen mukaan. He eivät taida ihan ymmärtää omaa etuaan tässä tilanteessa. Koska olemme samaa ammattiosastoa, olemme täältä lähettäneet lakkovahteja sinne. Ihan hyvässä hengessä se on tapahtunut, mitään konflikteja ei ole ollut, eikä suunsoittoa enempää kuin normaalistikaan. Liimapuutehtaalla järjestäytymisaste on poikkeuksellisen heikko. – Vain yksittäiset ihmiset kuuluvat liittoon. Siihen on erinäisiä syitä. Yksi syy, mikä Radio Voiman haastattelussa nousi esiin, oli se, että siellä syrjitään ja ollaan ankarampia liittoon kuuluville. – Se vähän särähti korvaan, miten siellä otetaan vastaan liittoon kuuluvat ihmiset. Esiintyykö siellä työpaikka kiusaa mista eikä porukka uskalla kuulua liittoon, vai mistä se johtuu, se meidän pitää selvittää, Kostiainen sanoo. Haastattelua seuraavana keskiviikkoaamuna Versowoodin lakkovahdit Heinolasta viestivät, että yövuoron ajan liimapuu tehdas oli kiinni, ja aamuvuoroon tulijoita oli huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tuotanto vauhti näytti kovasti hidastuneen. – Alkaisiko turnausväsymys painaa, Kostiainen miettii. 2/2020 Tekijä 9 LIITOSSA JU H A TA N H U A M A RK KU TI SS A RI N EN JU H A Å M A N ? JANNE NAUKKARINEN Pääluottamusmies, Metsä Wood, Punkaharju METSÄTEOLLISUUS RY TOIMII IDEOLOGISESTI ”Kun Björn Wahlroos uhkailee tehtaiden siirrolla ulkomaille, ei sitä p-skapuhetta oikein enää viitsisi kuunnella. Kaikki päätökset tehdasinvestoinneista tehdään vuosia ja vuosia aikaisemmin. Niillä ei ole mitään tekemistä kiky-tuntien tai meidän tes-neuvottelujemme kanssa. Metsäteollisuus ry:n neuvotteluhaluttomuus hämmästyttää. Työvoimakustannusten pieni osuus kaikista kustannuksista viittaa ideologiseen toimintaan. Samaan viittaa kiky-tunneista kiinni pitäminen, sillä kiky-sopimuksen suurin anti työnantajille oli erilaisten maksujen siirto työnantajilta työntekijöille. Tehtaat pyörivät koko vuoden keskeytyksettä. Vuodessa on tietty määrä työaikaa, ja se tulee täyteen jo nykyisillä työvuoroilla. Kiky-sopimus ei tuo kalenteriin yhtään päivää lisää työnantajapuolen laskelmista huolimatta. Miten vuoteen voitaisiin lisätä päiviä? Tuottavuutta voidaan kasvattaa parhaiten yhteistyöllä, neuvot telemalla ja sopimalla. Työntekijäpuoli on kyllä valmis sopimaan.” MIKKO SATOKANGAS Varapääluottamusmies, Stora Enso, Veitsiluoto POHJOISEN RINTAMA KESTÄÄ ”Koko tehdaskokonaisuus seisoo. Kuivaamossa on yksi mies töissä katsomassa lämpötiloja. Yhteensä, kun paperiliittolaiset lasketaan mukaan, 780 henkilöä on lakossa. Meillä mekaanisen puolen lakossa on 49 työntekijää ja yhdeksän prolaista toimihenkilöä. Työnantajan vaatimukset ovat rankkaa tekstiä. Jos niihin ei saada muutosta, kikytunnit säilyvät, sairausajan palkka pienenee, arkipyhäkorvaukset vähenevät, palvelusvuosilisä ja lakko-oikeus lopetetaan ja jäsenmaksuperintä loppuu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ne edut mitä on saatu, pitäisi säilyttää. Jos nyt annetaan periksi, niin seuraavassa sopimuksessa lähtee asioita taas pois. Kyllä se väärin on, jos periksi annetaan. Se on minun henkilökohtainen kantani. Lakkorintama pitää varmasti täällä pohjoisessa ja Veitsiluodossa, jossa kaikki ovat liiton jäseniä.” Katso lisää kuvia ja juttujen pidemmät versiot: www.tekijälehti.fi Tilanne lehden mennessä painoon 5.2. Seuraa liiton verkkosivuja www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehteä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. Tekijä_2020_02_sisus.indd 9 5.2.2020 12.59
Tehdään talot taas puusta Suomen ykkösraakaaineen jalostusastetta pitää nostaa. Sitä vaatii kansantalous, työllisyys ja ilmastonmuutos. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA MISKA PUUMALA JA PUUINFON KUVA-ARKISTO P uurakentaminen kiihtyy Suomessa 2020-luvulla. Lisääntymässä ovat puukerrostalot, vaikka niiden määrä vielä on vaatimaton. Näin ennustaa puurakentamista läheltä seuraava Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen. Vireillä olevien hankkeiden perusteella Karjalainen arvioi, että puukerrostalojen lukumäärä nelinkertaistuu ja markkinaosuus tuplaantuu Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puun käyttöön kannustavat monet tekijät, eivät vähiten ilmastosyyt. Puu rakennusmateriaalina on Karjalaisen mukaan ilmastohyvis. – Kun metsässä kasvaa kuutiometri puuta, se sitoo itseensä tonnin hiilidioksidia ja samalla vapauttaa 700 kiloa happea ilmakehään. Puukuutio painaa noin 500 kiloa ja siitä puolet, 250 kiloa, on puhdasta hiiltä. 10 Tekijä 2/2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 10 5.2.2020 12.59
? 2/2020 Tekijä 11 AJASSA Tekijä_2020_02_sisus.indd 11 5.2.2020 12.59
Hiili säilyy varastoituina puurakennuksiin, joiden arvioidaan kestävän vähintään 85 vuotta. Sen ajan hiili on poissa luonnon kiertokulusta. – Jos puu hävitetään tai se mätänee metsässä, hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Mutta se kiertää. Hiili sitoutuu jälleen kasvavaan puuhun. Puun hiilitase on nolla. Myös energiana Karjalaisen mielestä kannattaa mieluummin käyttää uusiutuvaa raaka-ainetta – esimerkiksi puuta – kuin hiiltä ja öljyä, jotka ilmakehään pöllähtäessään jäävät sinne. Rakentamisen tarpeisiin puu riittää Karjalaisen mukaan Suomessa. – Metsä kasvaa vuodessa 107 miljoonaa kuutiometriä. Joka sekunti puuta kasvaa 12 kuutiota. Jos pientaloon menee 25 kuutiota, niin joka toinen sekunti puuta on kasvanut pientalon verran. Kun puu järeytyy, sen kasvu ja kyky sitoa hiiltä hidastuvat, jolloin puu rakennusmateriaalina palvelee hiilen sidontaa antaen tilaa uudelle voimakkaammalle kasvulle. Karjalaisen mukaan puunkäytön kestävästä tasosta kinastellaan, mutta kaikessa metsäkeskustelussa puunkäyttö rakentamisessa esiintyy hyveenä. – Sitä mietitään, onko meille tulossa liikaa sellutehtaita ja biojalostamoita. Kun tehdään pellettiä, haketta, paperia tai sellua, niistä vapautuva hiili on viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä, mutta puurakennuksessa se voi olla varastoituna jopa sata vuotta ja enemmänkin. HIRSIRAKENTAMISEN SUURMAA Suomessa perinteisesti pienet talot ja vapaa-ajan asunnot on tehty puusta. Meillä pätee se periaate, että kun asukkaat päättävät rakennusmateriaalin, he valitsevat puun. – Meillä on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja vuosittain tehdään 7 000 lisää. Ne ovat noin 99 prosenttisesti puurakenteisia. Hirsirakentaminen on valta-asemassa. Vapaa-ajanrakentaminen on niin puulla kyllästetty kuin olla voi. Jos kakkos asuntojen rakentaminen lisääntyy, se lisää puun käyttöä Suomessa, päättelee Karjalainen. Myös muiden pientalojen raaka-aine on valtaosin puu. – Meidän pientaloistamme 85 prosenttia on puurunkoisia. Puujulkisivujen osuus on 67 prosenttia. Puurunkoisia ei aina välttämättä verhota puulla. Suomessa on Kontion ja Honkarakenteen kaltaiset maailman isoimmat hirsitalorakentajat. Suomi kuuluu alan johtaviin maihin. – Suomi on maailman suurimpia viejiä hirsitalo puolella. Hirsirakennuksia on viety Japaniin ja Keski-Eurooppaan. Suurin vientikohde oli Venäjä. Kauppapakotteiden takia Venäjän kauppa on tyrehtynyt, mutta Venäjä on edelleen potentiaalinen alue. ”Osaamisessa Suomessa pysytään maailman kärjessä. On se paloturvallisuutta, äänieristystä, pitkäaikais kestävyyttä, mitä tahansa. Tekniset asiat meillä hallitaan, mutta osaamisen kärki on erittäin kapea.” MARKKU KARJALAINEN Tampereen yliopiston rakennusopin professori 12 Tekijä 2/2020 H A U KA M Ä EN KO U LU , KA RK KI LA KU VA KI M M O RÄ IS Ä N EN M ET SÄ N TU TK IM U SL A IT O S, LÄ YL IÄ IN EN KU VA JU SS I TI A IN EN Tekijä_2020_02_sisus.indd 12 5.2.2020 12.59
2/2020 Tekijä 13 ISOIN KASVUVARA KERROSTALOISSA Suuren mittakaavan rakentamista Suomessa hallitsee betoni. Karjalaisen mukaan merkittävin puunkäytön laajenemisen osa-alue on puukerros taloissa. – Meillä kaikista noin kolmesta miljoonasta rekis teröidystä asunnosta 46 prosenttia on kerros taloissa. Suomi on Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Rakennuskanta uusiutuu noin prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2018 rakennettiin kerrostaloasuntoja 38 000 kappaletta ja asuntoja yhteensä 45 000 kappaletta. Karjalaisen mielestä rakentamisen painopiste osoittaa, että puurakentajien kannattaa etsiä kasvua kerrostalomarkkinoilta. Tehtävä ei ole helppo. – Se johtuu siitä, että Suomessa rakennusliikkeet ja rakennuttajat ovat viimeiset yli 60 vuotta rakentaneet kerrostalot betonista. Niillä on valmis, hyvin kilpailtu ja logistisesti selkeä toimintatapa. Kaikki työntekijät ja työpäälliköt osaavat sen. On valtava kynnys ottaa siihen rinnalle toinen rakentamistapa, jota he eivät tunne. ? AJASSA PUUKERROSTALOJEN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU Puurakentamisen matkasaarnaajaksi Suomessa ja maailmalla itsensä määrittelevä Karjalainen oli keskeisessä roolissa, kun ensimmäinen yli kaksi kerroksisen puukerrostalon rakentaminen alkoi Oulussa 24 vuotta sitten. Siitä lähtien hän on läheltä seurannut alan kehitystä, sen jokaista hanketta. Tammikuun 2020 lopussa Suomessa yli kaksikerroksisia asuinkerrostaloja oli pystyssä 87 kappaletta ja niissä 2 505 asuntoa. Tulevaisuudessa niiden rakentamisvauhti Karjalaisen mukaan kiihtyy. –Tuleva puukerrostalohankekanta on noin 11 000 asuntoa. Määrä on näin ollen nelinkertaistumassa lähimmän kymmenen vuoden aikana. Puun ja betonin välillä on esiintynyt vastakkainasettelua. Sellaista ei hänen mielestään kannata ruokkia. – Betonirakentamisella on lähes 99 prosentin markkinaosuus kerrostaloissa. Siihen määrään nähden puurakentaminen on vielä näpertelyä. Jos lasketaan mukaan kaksikerroksiset, niin puukerrostalojen markkinaosuus on 6 prosenttia. Yli kaksikerroksissa se on alle prosentin. Laeista vauhtia puurakentamiselle ”Jos me jätämme käyttämättä puurakentamisen mahdollisuuden, täytyy sanoa, että emme näe metsää puilta.” JYRKI ALAPARTANEN Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Puurakentamisen lisääminen on tärkeää ilmaston vuoksi, mutta myös siksi, että Suomi elää metsästä, pohtii Jyrki Alapartanen. Alapartasen mukaan ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että puurakentaminen lisääntyy. Yksi keino sen vauhdittamiseksi on lainsäädäntö. – Se pitäisi kohdentaa rakennuslakiin ja kaavoituslainsäädäntöön, joka on kuntien kaavoitusten pohjana. Yhtä tärkeää on se, että saadaan EU-lainsäädäntöä ilmastosyistä kehittymään puurakentamista suosivaksi. Puurakentamista tukeva lainsäädäntö voisi tuoda uusia yrittäjiä muun muassa puukerrostalorakentamiseen, jossa vielä on heistä puutetta. – Ilman pakottavaa lainsäädäntöä kaikki riippuu siitä, kuinka moni nykymääräyksillä ja yhteiskunnan nykyohjauksella uskoo siihen, että puukerrostalojen osuus tulee kehittymään niin hyvään suuntaan, että tähän markkinaan kannattaa tarttua. Puurakentamisen edistämiseksi valtio isona omistajana voisi Alapartasen mielestä käyttää vaikutusvaltaansa. – Jos valtio näkee, että puurakentamisessa ilmastosyistä ja metsien käytön vuoksi on viisautta, niin miksi ei suomalainen yhteiskunta voisi olla vielä nykyistä aloitteellisempi. Meillä on valtionyhtiöitä, jotka ovat metsäsektoriin keskittyneitä. Valtiolla on alalla isoja omistuksia. Se voi halutessaan yhtenä omistajana pyrkiä ohjaamaan asioita. Kasvava puukerrostalojen rakentaminen on Alapartasen mukaan vielä pientä sen takia, että alalla on vasta vähän yritystoimintaa. – Ne, joilla olisi varaa ja mahdollisuus nähdä puukerrostalorakentaminen yhtenä isona uutena jalostus asteena, ovat meidän isot konsernimme Stora Enso, Metsä Group ja UPM. Niissä on pientä liikettä, mutta se on hidasta, koska miljardit tulevat niin helposti sellunkeitolla. – Mutta näihinkin yhtiöihin vaikuttavat ilmasto kysymykset, jos ne niiden arvoissa ovat todellisia. – Työllisyyden kautta puurakentamisen lisääntyminen vaikuttaisi myönteisesti kansantalouteen, koska puutuoteteollisuus on työvoimavaltaista moneen muuhun teollisuuteen verrattuna. – Mahdollisuuksia on paljon, mutta pitää saada aikaan laaja vaikuttamisverkosto, että nämä asiat lähtevät liikkeelle. – Tiedämme, että kunnissa betoniteollisuudella on paljon vaikutusvaltaa. Sen lobbaus on niin suurta, että jos kunta ei innovatiivisesti näe puurakentamisessa mahdollisuuksia, niin betoniteollisuuden lobbaus vie pienetkin kehittymisen mahdollisuudet. – Sen takia tarvittaisiin lainsäädäntöä, joka pakottavasti ohjaa puurakentamisen lisäämistä ilmastosyistä. Tekijä_2020_02_sisus.indd 13 5.2.2020 12.59
14 Tekijä 2/2020 Puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy Karjalaisen mukaan pikkuhiljaa. – Rakennusala on vanhoillinen. Mielellään tehdään niin kuin ennenkin on tehty, ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Hän ennustaa puukerrostalojen markkina osuuden kaksinkertaistuvan seuraavan vuosi kymmenen aikana. – Sen verran kohteita on tulossa, että veikkaan kymmenen vuoden päästä puukerrostalojen markkinaosuuden olevan kymmenen ja 15 prosentin välillä. Se tuplaantuu tästä päivästä. JENKEISSÄ SE OSATAAN Puurakentamiseen 35 eri maassa tutustunut Karjalainen on pannut merkille, että puukerros talot ovat osassa maailmaa valtavirtaa. Yhdys valloissa lähes 90 prosenttia kerrostaloista tehdään puusta. – Siellä se osataan. Rankarunkorakentaminen on siellä ollut vallitseva tapa viimeiset 145 vuotta. Yhdysvalloissa puukerrostalot ovat Karjalaisen mukaan noin 20 prosenttia betonitaloja edulli sempia johtuen myös siitä, että siellä betoni rakentaminen ei ole yhtä kehittynyttä kuin Suomessa. Karjalaisen mukaan Suomessakin lähdettiin oletuksesta, että puusta tekeminen on edullista. Kun kokemattomina rakennettiin pilottikohteita, suunnittelu osoittautui työlääksi ja niistä tuli kalliimpia. – Voi karkeasti sanoa, että kun hyvin suun nitellaan, puukerrostalo on betonitalon kanssa saman hintainen, ei valtavasti edullisempi. Puurunko on Karjalaisen mukaan kalliimpi kuin betonirunko, mutta säästöä puurakentami seen tuo sen nopeus. Kerrostalon teko puisista tehdas elementeistä suojan alla on betoniraken tamista nopeampaa, kuivempaa ja hallitumpaa. Betonikerrostalotyömaa kestää keskimäärin 11–12 kuukautta. Puuta käyttäen päästään kuuteen kuukauteen ja jopa sen alle. ILMAPIIRI MUUTTUNUT MYÖNTEISEKSI – Kun tyhjästä lähdettiin, oli paljon alas ampujia ja ennakkoasenteita. Tänä päivänä tämä on uskottava tapa rakentaa, luonnehtii Karjalainen 24 vuodessa ison mittakaavan puurakentamisessa tapahtunutta ajattelun muutosta. Alussa suomalaiset hakivat oppia maailmalta. Tänään katsojavirtaa tulee Karjalaisen mukaan myös Suomeen päin. – Ei meidän tarvitse globaalisti hävetä osaa mis tamme, mutta kohteita on vähän siihen nähden mitä voisi olla. Tekniset asiat meillä hallitaan, mutta osaamisen kärki on erittäin kapea. PO RV O O N RA N TA VE H N A KU VA KI M M O RÄ IS Ä N EN PO RV O O N LA A M A N N IN PO LK U KU VA KI M M O RÄ IS Ä N EN JO EN SU U N PI H A PE TÄ JÄ KU VA M IK KO A U ER N IIT TY Arkkitehtikunta on Karjaisen mukaan puu rakentamisesta innostunutta, mutta rakenne suunnittelijoita on vähän. Se hidastaa kehitystä. Karjalaisen mukaan Suomen kaupungit, kunnat ja poliittiset päättäjät rummuttavat kiitettävästi puun ympäristövaikutuksien puolesta. – Ympäristö ja sisäilmaasiat ja homekoulu keskustelu vaikuttavat. Massiivipuurakenteisten koulujen ja päiväkotien määrä kasvaa valtavasti. Niillä halutaan vastata terveelliseen sisäilmaan, hyvään ympäristöön ja hiilijalanjälkiasioihin. ILMASTONMUUTOS VAUHDITTAA Puukerrostalomarkkinoilla on Karjalaisen mukaan näkyvissä lupaavia merkkejä. ”Kartoitamme ympäristöministeriön puurakentamisohjelman, Puuinfon ja Tampereen yliopiston arkkitehtuuriyksikön kanssa joka vuosi kaikki tulevat puukerrostalohankkeet.” MARKKU KARJALAINEN Tampereen yliopiston rakennusopin professori Tekijä_2020_02_sisus.indd 14 5.2.2020 12.59
2/2020 Tekijä 15 ? AJASSA Tutkimus ja koulutus kunniaan ”Jos puukerrostalorakentamista halutaan Suomessa lisätä, alan tutkimus ja koulutus pitää nostaa nousuun.” MIKA KÄRKKÄINEN Teollisuusliiton erikoistutkija Tuoreehkon esimerkin mukaan puukerrostaloa kokeiltiin rakentaa ilman huppua. Seurasi korjausta vaativa homeongelma. Se kertoo siitä, miten herkkää puurakentaminen on. – Hupun alla rakentaminen pikkuhiljaa yleistyy Suomessa. On tärkeää, että huonoa säätä ei päästetä pilaamaan hyvää rakentamista, Mika Kärkkäinen pohtii. Kun halutaan nostaa puukerrostalorakentamisesta tule vaisuuden ala, sille tarvitaan sekä tutkimusettä koulutusjärjestelmät. – Siihen pitäisi saada mukaan VTT, jokin tekninen yliopisto ja monipuolisesti alaan linkittyviä yhtiöitä. Ilman tutkimusjärjestelmää ei päästä kunnolliseen puukerros talo rakentamiseen, eikä saada kehitettyä osaamista. Oleellista on, että tutkimuksesta saatu oppi menee jakoon kaikille koulutustasoille, ja rakennusmääräysten avulla kunnollinen rakentaminen toteutuu käytännössä. HISTORIAN VIRHEISTÄ VOI OPPIA Puukerrostalojen rakentamisessa ei Kärkkäisen mielestä pidä liikaa kiirehtiä ilman riittävää tietämystä ja osaamista. – Kannattaa lähteä nousujohtoisesti liikkeelle niin, että tekninen osaaminen materiaaleihin ja tekemiseen ehtii syntyä. Riittävän kokemuksen karttumiseen menee aikansa. Rakentaminen on Suomessa ala, jossa riittävän tutkimustiedon puuttuessa on tehty virheitä jopa niitä toistaen. Asioita on monesti opittu kantapään kautta. – Esimerkiksi 1970-luvulla tehtiin tasakattoisia pientaloja. Niitä korjattiin harjakattoisiksi, kun huomattiin, että tasakatot vuotavat ja tulee homevaurioita. Sitten 1980-luvulla opittiin tekemään harjakattoisia. Mutta nyt tehdään taas tasakattoisia. – 1980-luvulla pistettiin pientaloihin höyrysulut ja puoli metriä karhuntaljaa ullakolle ja 30 senttiä seiniin, niin saatiin lämmityskustannukset alas. Samalla saatiin homevaurioita, koska puurakenteet vaativat tuulettumista. KAIVATAAN JÄRJEN VALOA Puukerrostalorakentamiselle on Kärkkäisen mielestä ilmaantunut paitsi mahdollisuudeksi myös uhkaksi Suomen epärealistisen tiukat ilmastotavoitteet. – Rakentaminen on LULUCF-päästövähennystavoitteissa mukana. Puukerrostalorakentamista on esitetty lisättäväksi, koska puurakenne on hiilivarasto. – Rajut päästövähennystavoitteet ovat toisaalta uhka kestävälle rakentamiselle. Suomessa rakennukset ovat jo ennestään energiatehokkaita, koska ne on rakennettu soveltumaan kylmään ilmanalaan. Nyt rakennusten energiatehokkuutta pitäisi nostaa entisestään. Ei tarvitse olla kovin hääppöinen profeetta nähdäkseen homeongelmia tulevaisuudessa. – Jos Suomen itselleen asettamia maailman ankarimpia ilmastotavoitteita aiotaan saavuttaa, se tarkoittaa käytännössä, että metsien hakkuita joudutaan vähentämään ja niitä tarkastellaan lähinnä hiilinielujen kautta. Jos metsien hakkuut vähenevät, on arvoitus, kuinka paljon sieltä ohjautuu puuta sahoille ja puurakentamiseen. – Tarvitaan järjen valoa, että tällaisia asioita pystytään ymmärtämään, ja epäsuotuisia kehityspolkuja kääntämään. Historia Kärkkäisen mukaan osoittaa, että puu on oikein käytettynä kestävä rakennusmateriaali. – Kaupungeissa ja maaseudullakin on sata vuotiaita puurakennuksia, jotka on aikoinaan rakennettu kunnollisesti, ja jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa. TARVITAAN MONITASOISIA PONNISTELUJA Kärkkäisen näkemyksen mukaan on myös hyvä muistaa, että puukerrostalorakentamisesta toivottuja hyötyjä, kuten työpaikkoja ja vientiä, syntyy vain, jos täällä on riittävästi merkittäviä alan toimijoita. – Merkittäviä vientiäkin harjoittavia puukerrostalorakentajia ei Suomeen itsestään synny, vaan jonkun on ne perustettava. Valtio ja kunnat ovat merkittäviä rakennuttajia suoraan sekä välillisesti kiinteistöyhtiöidensä kautta. Valtion ja kuntien mahdollisuuksia puukerrostalojen rakentamisen edistämiseen kannattaa Kärkkäisen mielestä pohtia. – Puukerrostalorakentaminen voi tarjota merkittäviä kasvumahdollisuuksia suomalaisille yhtiöille, mutta siihen vaaditaan ponnisteluja. Kärkkäisen mukaan valtiovallan politiikkatoimien tavoitteena voisi myös olla puukerrostalorakentamisen ympärille muotoutuva klusteri, joka käsittää sahat, levytehtaat, rakennusliikkeet, ikkunaja ovivalmistajat, LVIS-yhtiöt ja monenlaiset muut alaan linkittyvät toimijat sekä teolliset integraatit. – Puukerrostalorakentamisen yleistyminen voi tuoda tuottavuuden kasvua rakentamiseen. – Näyttää siltä, että suuretkin rakennusliikkeet YIT, Skanska ja NCC ovat innostuneet puurakentamisen alueista ja kohteista. Yhtenä suurena ajurina ovat ympäristöasiat. Puurakentaminen on suosittu puheenaihe Suomessa ja maailmalla. – Jos seuraa politiikkoja ja ministereitä, he puhuvat, että suurin hyve on puurakentaminen. Maailmanlaajuinen trendi ympäristöystävälliseen rakentamiseen on nousussa. Se lisää puurakentamisen mahdollisuuksia. Mutta edelleen tarvitsemme lisää puumyönteisiä rakennus liikkeitä, rakennuttajia ja vaativien puurakenteiden osaavia suunnittelijoita. Tekijä_2020_02_sisus.indd 15 5.2.2020 12.59
16 Tekijä 2/2020 Jäykkä, kestävä ja kevyt CLT-levy mahdollistaa kerrostalorakentamisen. CLT on massiivi puulevy, joka valmistetaan liimaamalla ristiin 3, 5 tai 7 puulevykerrosta. Levy pitää mittansa, joten sitä voidaan käyttää pystyja vaakarunkorakenteissa. ”Puurakentamisen ketjusta on kasvanut kuhmolaisten merkittävin teollinen työllistäjä”, kertoo Crosslamin pää luottamusmies Vikke Kilponen. Hän on työskennellyt Crosslamilla sen perustamisesta lähtien. Palkittu Kuhmon Tuupalan koulukeskus on Suomen ensimmäinen massiivipuisista CLT-elementeistä koottu ja sääsuojassa rakennettu oppilaitos. Kantavat elementit toimitti paikallinen Crosslam Oy. ”Meidän alallamme näyttäisi noususuhdanne jopa voimistustuvan”, sanoo Elementti Sammon pääluottamusmies Markku Aittokoski. Hänen takanaan olevat elementit menevät Espoon Tuuliniityn puukerrostalotyömaalle. KUHMOLAISET EDELLÄKÄVIJÖINÄ l Vuonna 2014 perustettu Crosslam oli ensimmäinen yritys, joka ryhtyi Suomessa valmistamaan CLT-levyä. Siitä tehdään elementtejä puukerrostaloihin ja pientaloihin. Aiemmin levyt tuotiin Suomeen Keski-Euroopasta. Kuhmolainen yritys on kasvanut maltillista kahden–kolmen työntekijän vuosivauhtia, ja tällä hetkellä tekijöitä on 166. CLT-levyn kasvavasta kysynnästä kertoo se, että Suomeen on myöhemmin syntynyt kolme CLT-tehdasta. Crosslam toimittaa levyjä viereiselle työ paikalle Elementti Sammolle, joka tekee niistä kerrostaloelementtejä. Sieltä ne kuljetetaan pystytettäviksi rakennustyömaille eri puolille Suomea. Elementtitehtaan riveissä on jo 70 työntekijää. Kuhmo on esimerkki kunnasta, jossa koko puurakentamisen ketju näyttäytyy pienoiskoossa. Paikalliset metsäkoneenkuljettajat keräävät puun Kainuun metsistä Kuhmon sahalle, josta jatkojalostajat saavat raaka-ainetta tuotantoonsa. Puun jalostamisidea on synnyttänyt 8 000 asukkaan Kuhmoon myös hirsitaloja ikkunatuotantoa sekä höyläämötoimintaa. + + M IS KA PU U M A LA + Tekijä_2020_02_sisus.indd 16 5.2.2020 13.00
TAVOITTEESEEN YHTEISTYÖLLÄ Suomen hallitus tavoittelee rakentamisessa puunkäytön kaksinkertaistamista. Puuja metsäalan toimijoiden yhteisyritys Puuinfo on laskenut, mitä se vaatii. Puuinfon toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mukaan hallituksen ilmoitus valtion tukemien puisten ARA-asuntojen käynnistämisavustuksen korottaminen 20 prosentilla on alalle iloinen uutinen. Toimenpiteenä se ei puunkäytön kaksinkertaistamiseen riitä. Koko ARA-tuotannon toteuttamiseen puurakenteisena tarvitaan puuta nykytekniikalla noin 80 000 kuutiometriä, ja reilu 200 000 kuutiometriä, jos talot tehdään massiivipuusta. Puunkäytön tuplaamiseen rakentamisessa tarvitaan Puuinfon laskujen mukaan 2,6 miljoonan puukuution lisäys. Tavoitteen saavuttamiseksi Viljakainen ehdottaa valtiovallan, teollisuuden ja eri sidosryhmien yhteistä strategiaa, jonka pohjalta ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpide ohjelma olisi mahdollista toteuttaa. Puuinfon selvityksen mukaan kotimaan rakentamisesta löytyy puun käyttöön 8,6 miljoonan kuution lisämahdollisuus. Niin suuren määrän toteutumista Viljakainen ei pidä toden näköisenä, mutta reilu viidennes siitä voisi hänen mielestään olla hyvinkin mahdollinen. Esimerkiksi puuta vähemmin käyttävillä rakentamisen osa-alueilla (kuten kerrostaloissa, julkisessa ja teollisuusrakentamisessa) puunkäyttö voisi kasvaa jopa 2,7 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki nykymääräyksin mahdolliset rakennusosat tehdään puusta. Puuta viedään Suomesta runsaasti sahatavarana, jopa enemmän kuin Virosta, jossa jatkojalostuksen ansiosta puusta saatu kuutiohinta on korkeampi kuin Suomessa. Viljakainen uskoo, että puun jatkojalostus voisi nostaa merkittävästi Suomen vientituloja. Se ei olisi ristiriidassa sahateollisuuden intressien kanssa, koska jatkojalostajat toimivat asiakkaina sahateollisuudelle. Perustuu Puuinfon tiedotteeseen 22.1.2020 2/2020 Tekijä 17 AJASSA LÄHIÖISSÄ SUURI MAHDOLLISUUS Tulevaisuuden mahdollisuus puurakentajille löytyy Karjalaisen mukaan lähiöiden saneerauksesta. – Sellaista on kerrostalojen energiakorjaus, lisäkerrosrakentaminen ja alueitten tiivistä minen lisäkerrosten avulla. Määräykset sallivat kerros talojen katolle kaksi puista lisäkerrosta. Puu painaa vain viidesosan betonin painosta. Jos päätetään, että rakennetaan lisäkerroksia, puu on ylivoimaisesti paras ja kilpailukykyisin tekninen ratkaisu. Lisäkerroksia on Karjalaisen mukaan rakennettu jonkin verran, mutta kiinnostus on vielä ollut vähäistä. Toinen mahdollisuus hänen mukaansa on se, että alun perin heikosti raken nuttuja alueita puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. – Meillä Suomessa on 1,4 miljoonaa kerros talo asuntoa, ja niistä 600 000 on tehty 1960, 70 ja 80lukujen alkupuolella. Ne edustavat betoni lähiökerrostaloja, jotka aikanaan suunniteltiin kestämään 40 vuotta. Meillä on valtavan suuri korjausrakentamisen velka. EI VARSINAISTA RAKETTITIEDETTÄ Suomesta ei puukerrostaloja viedä maailmalle, mutta tuontia esiintyy meille päin. – Virolaiset vievät Norjaan, ja ovat tulossa Suomen markkinoille. Samoin Suomeen on tullut Ruotsin suurin puukerrostalorakentaja. Virolaisten tuloa selittää Karjalaisen mukaan maan halvat työvoimakustannukset, jotka tarjoavat kilpailuetua. Karjalaisen mielestä suomalaisten esteet menestyä kotimaan markkinoilla ovat lähinnä henkisiä. – Meille on iskostunut, että puu on kilpailu kykyinen ja luonteva rakennusmateriaali pieni mittakaavaisissa rakennuksissa. Olen vitsaillut, että mihin yhtäkkiä katoaa kilpailukyky, kun rakennetaan kolmas tai neljäs kerros. Totta kai vaatimukset ovat haastavampia. Mutta ei se mitään rakettitiedettä ole, jos Amerikassa on puolitoista vuosisataa tehty puukerrostaloja. Jotta puurakentaminen nousee varteen otettavaksi vaihtoehdoksi betonin rinnalla, Karjalaisen mukaan tarvitaan koko ajan uusia kohteita. – On laskettu, että kun markkinaosuus on 10–15 prosenttia, niin rakentamisesta tulee markkina ehtoista. Paljon on puhetta, mutta kohteita toivoisi enemmän. l Tekijä_2020_02_sisus.indd 17 5.2.2020 13.00
18 Tekijä 2/2020 NÄKIJÄ ”Ruotsi on taantunut Pohjolan eriarvoisimmaksi maaksi” E riarvoisuuden lisääntyminen käy ilmi Ruotsin keskusammattijärjestö LO:n viime syyskuussa julkaiseman tasa-arvotutkimusprojektin loppuraportista. Raportin mukaan Ruotsissa omaisuuserot ovat kasvaneet 1980-luvun lopun jälkeen vielä tuloerojakin nopeammin. Kahden viime vuosikymmen aikana eniten ansaitse vaan sadasosaan kuuluvien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat viisinkertaistuneet. Ruotsissa miljardöörejä on asukaslukuun nähden enemmän kuin missään muussa maassa. Sveitsiläisen suurpankin Credit Suissen arvion mukaan Ruotsissa omaisuuserot ovat vähän suuremmat kuin USA:ssa ja vain hitusen pienemmät kuin Venäjällä. – Ruotsi oli maailman tasa-arvoisin maa 1980luvulla. Meidän tavoitteenamme on, että olemme sitä taas viimeistään vuonna 2030, LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson linjaa. Hänen mukaansa Ruotsissa yhteiskunnan eri arvoistuminen ei kuitenkaan johdu palkkaerojen kasvusta, kuten monessa muussa maassa vaan siitä, että verotusta on alennettu julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kustannuksella. – Meillä ennen kaikkea kiinteistöjen ja pääoman verotus on liian matala. Perinnöistä ja lahjoista ei tarvitse enää maksaa veroa lainkaan. Rikkaiden verotusta pitäisi kiristää reippaasti, jotta julkisten palvelujen puutteiden ja repeytyneiden sosiaalisten turvaverkkojen korjaaminen olisi mahdollista. Thorwaldssonin mukaan kolmen viime vuosikymmenen aikana tehtyjen eriarvoisuutta kasvattaneiden poliittisten päätösten keskellä Ruotsin ammattiyhdistysliike on pystynyt vahvan neuvotteluvoimansa ansiosta turvaamaan palkansaajille hyvän reaaliansioiden kehityksen ja estämään matalapalkkasektorin työpaikkojen yleistymisen. TYÖLINJA PUHALSI TUULTA ÄÄRIOIKEISTON PURJEISIIN Ruotsidemokraattien (SD) kannatus kääntyi hurjaan kasvuun vuonna 2006 valtaan nousseen porvariallianssin uudistuspolitiikan alettua. Sitä ennen SD oli vielä kannatukseltaan mitätön muukalaisvihaa kylvävä kansankodin häirikkö. Neljä vuotta myöhemmin puolue sai 20 edustajaa valtiopäiville ja vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa se keräsi 17, 6 prosentin äänisaaliin. – Yhteiskuntatutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että oikeistopopulistien vaali menestys niin Yhdysvalloissa kuin Ruotsissa ja Suomessa sekä useissa EU-maissa johtuu yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvusta, Thorwaldsson pohtii. Hänen mukaansa markkinaliberalistisen politiikan kasvattaman eriarvoisuuden aiheuttama tyytymättömyys ja pettymys vallassa olleisiin puolueisiin loivat suotuisan kasvualustan perinteisiä puolueita räväkästi arvostelevien populistipuolueiden suosion kasvulle. Thorwaldsson painottaa, että ruotsidemokraattien räjähdysmäistä suosion kasvua siivittivät porvariallianssin toimeenpanemat, työttömyysja sairausvakuutuksen leikkauksilla rahoitetut jättiläismäiset ansiotuloverojen alennukset. Hänen mukaansa ruotsidemokraattien kannatus on tutkitusti suurinta työlinjan taloudellisiin häviäjiin kuuluvien ryhmien joukossa. Ruotsissa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa kehittyneessä länsimaassa. Tasa-arvon mallimaasta on tullut rikkaiden veroparatiisi, sanoo Karl-Petter Thorwaldsson. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVAT LEHTIKUVA / TT /JESSICA GOW ”Ruotsi ei pärjäisi ilman maahanmuuttajien työpanosta.” Tekijä_2020_02_sisus.indd 18 5.2.2020 13.00
2/2020 Tekijä 19 AJASSA FASISMIN UHKA – Toisen maailmansodan varjossa 1960-luvulla syntyneenä en olisi voinut uskoa, että fasismin vastainen taistelu pitäisi aloittaa Euroopassa uudelleen, Thorwaldsson sanoi viime kevään EU-vaalikampanjan alussa. Samalla hän nimesi SD:n sosiaalidemokraattien päävastustajaksi. Thorwaldssonin mukaan ruotsidemokraateilla ei ole tarjota ainuttakaan toimivaa ratkaisuehdotusta yhteiskunnan ongelmiin, vaan puolue pyrkii valtaan kylvämällä vihaa ja eripuraa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. – Ruotsidemokraatit yllyttävät työntekijöitä toisiaan vastaan väittämällä, että ruotsalaisilla palkansaajilla on enemmän yhteistä yritysten johtajien kuin heidän muista maista tulleiden työtovereittensa kanssa. Thorwaldsson muistuttaa, että konfliktilinja taloudellisten hedelmien jakamisessa ei kuitenkaan kulje maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, vaan palkansaajien ja tuotantovälineiden omistajien välillä. Hänen mukaansa se, että maahanmuuttajat olisivat muodostuneet taakaksi julkiselle taloudelle, kuten ruotsidemokraatit uskottelevat, ei pidä paikkaansa. – Maahanmuutto on ollut taloudellisesti kannattavaa. Ruotsi ei pärjäisi ilman maahanmuuttajien työpanosta. Lähes kolmasosa LO:n jäsenistöstä on ulkomaalaistaustaisia, ja esimerkiksi puolet Tukholman vanhuspalvelujen työntekijöistä on syntynyt ulkomailla. PUNAVIHREÄ HALLITUS AHTAASSA RAOSSA Sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue hallitsevat Ruotsia keskustan ja liberaalien tuella. Hallituksen ohjelma on rakennettu pienten porvaripuolueiden kanssa solmitun 73 kohdan yhteistyösopimuksen pohjalle. Tukipuolueiden vaatimuksesta sopimukseen kirjattiin, että hallitus alentaa vaalikauden aikana hyvätuloisimpien verotusta, heikentää irtisanomissuojaa, yksityistää työnvälityksen ja siirtää työmarkkinakoulutuksen voittoa tavoittelevien yritysten armoille. Sopimuksen linjausten pohjalta laadittu hallituksen budjetti vuodelle 2020 sai LO:n ekonomisteilta täystyrmäyksen. Heidän mielestään Ruotsin talouspolitiikan suuntaan tarvitaan täyskäännös. – Hallituksen budjetti alentaa rikkaiden verotusta ja maksattaa sen tavallisilla ihmisillä. Sellaista politiikkaa Ruotsi tarvitsee nyt kaikkein vähiten, Thorwaldsson sanoo. Hänen mielestään sovituista verojen alenuksista tulisi luopua mitä pikimmin ja käyttää rahat kuntien vastuulla olevien palvelujen rahoitusvajeen paikkaamiseen. Tammikuun sopimuksen tarkoituksena oli estää ruotsidemokraattien tukeen nojaavan hallituksen muodostaminen. Suunnitelma onnistui, mutta demarit ovat maksaneet kovan hinnan siitä, että puolue joutui vallassa pysyäkseen sitoutumaan vaalilupaustensa vastaisen politiikan harjoittamiseen. Hallituksen politiikan aiheuttama pettymys äänestäjien keskuudessa on romahduttanut demarien kannatuksen. Samaan aikaan ruotsi demokraattien kannatuskäyrä on sojottanut koko ajan ylöspäin. Thorwaldsson pitää mahdollisena, että Ruotsi saa vuoden 2022 valtiopäivävaalien jälkeen ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien muodostaman maahanmuuttovastaisen hallituksen, joka lupaa panna maan kuntoon julkisia menoja leikkaamalla ja palkkaamalla lisää poliiseja. Hänen mukaansa patamustan oikeiston valtaantulo on mahdollista estää, mutta hallituksen nykyisillä eväillä se ei onnistu. HYVINVOINTIIN PANOSTAMINEN SYÖ HAPEN POPULISMILTA Thorwaldsson arvioi, että demarit voisivat voittaa takaisin SD:hen karanneet entiset äänestäjät, jos hallitus ja sen tukipuolueet uskaltaisivat panostaa tasa-arvoa ja kasvua vahvistaviin uudistuksiin. Hänen mielestään se riittäisi jo pitkälle, jos ne pystyivät sopimaan neljästä kansalaisten elinolosuhteita parantavasta ja kasvua tukevasta uudistuksesta: THORWALDSSONIN LISTA 1. Pitäkää huoli siitä, että kunnat saavat vaalikauden aikana 100 miljardia kruunua lisää rahaa 2. Investoikaa enemmän infrastruktuuriin 3. Lisätkää työmarkkinakoulutusta reippaasti 4. Vauhdittakaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa ”Oikeistopopulistien menestys johtuu eriarvoisuuden kasvusta.” ”Rikkaiden verotusta pitäisi kiristää reippaasti.” KARL-PETTER THORWALDSSON on Ruotsin ammattiliittojen keskus järjestö LO:n puheenjohtaja. Aloitti työuransa Hammestedtin konepajassa Växsjössä, mukaan ay-toimintaan 18-vuotiaana. Sosialidemokraattien nuorisoliiton SSU:n puheenjohtaja 1990–1995, sen jälkeen mm. IF Metallin toimitsijana. LO:n puheenjohtajaksi vuonna 2012, ei ole ehdolla jatkamaan kesäkuun 2020 liittokokouksessa. LO on Ruotsin suurin ammattiliittojen keskusjärjestö. Sillä on noin 1,4 miljoonaa jäsentä. Tekijä_2020_02_sisus.indd 19 5.2.2020 13.00
20 Tekijä 2/2020 Tekijä_2020_02_sisus.indd 20 5.2.2020 13.00