• kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 0 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Näy pimeässä! 3,5 cm x 2 m syyskuun tarjous Refan heijastinteippi Kiinnitä pala heijastinteippiä ulkoiluvaatteisiin, lastenvaunuihih ja polkypyörään 4,50 (norm. 5,75) No 8 16.9.2012 · 48 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Vaeltamaan! Fiellun putous Kevolla palkitsee patikoijan Kuva Eero Castrén
• 2 16.9.2012 Työväenopisto lähellä sinua Kielet mm. arabian, bulgarian, japanin, korean ja puolan alkeet, venäjän aakkoset tutuiksi ym. Liikunta chi kung, kiinteytys, kuntojumppa, jooga, äijäjooga, vatsatanssi, häävalssikurssi, patikkaretki ym. Kotitalous ruoanvalmistuksen perusteet, syksyn satoa, sushi, Italian klassikot, Halloween-juhlat, karkit ja konvehdit ym. Musiikki harmonikka, kantele, kitara, pikomalan laulajat, iloa ja virkistystä yhteislaulusta, big band -musiikin suuret nimet ym. Kuvataide avoin ateljee, piirustus ja maalaus, kiinalainen kalligrafia, metalligrafiikka, öljyvärimaalaus, akryylimaalaus, muotokuva, kuvanveisto, lyijylasi ym. Tietotekniikka tietokoneen rakenne ja laitehallinta, kannettavan tietokoneen perusteet, kannettavan vuosihuolto, Photoshop Elements, luova digikuvaus ym. Tekstiilityö huovutuksen peruskurssi, neulosvaatteita saumurilla, kivaa kahvipusseista, ihanat arkivaatteet, kawaii-neulontaa, helmikoruja nypläten ym. Lisäksi merenkulkua, kirjoittamiskursseja, lausuntaa, yhteiskunnallisia kursseja, kursseja ikäihmisille ja maahanmuuttajille ym. Ilmoittautuminen syksyn kursseille jatkuu, kysy vapaita paikkoja. Lisätietoja syksyn opetusohjelmassa ja internetissä: www.hel.fi/tyovaenopisto Tervetuloa myös maksuttomille luennoille Kanneltalon kirjallisuus, Ikonitaide eilen ja tänään, Elämän leppoistaminen, PohjoisHaagaa eri näkökulmista, Muotoilijoita työnsä parissa, Keisarien Pietari ym. Läntisen työväenopiston toimistot Kanneltalo Klaneettitie 5, puh. 310 88520 Pohjois-Haagan opetuspiste Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528 Kaikki elämäni k urssit Kurserna i mitt liv .fi www.hel.fi/tyovaenopisto
• Pääkirjoitus Mitä? Eikö ollut Kanneltaloa? 16.9.2012 3 K anneltalo tulee tänä vuonna toimineeksi 20 vuotta. Sen rakentaminen Kannemäkeen oli aikoinaan suuri voitto niin alueen asukkaille, yhteisöille, järjestöille kuin naapurikaupunginosillekin. Tänään tämä kulttuurin kehto ja monitoimitalo tarjoaa sylinsä jo paitsi koko Helsingille myös Vantaalle ja Espoolle. Kulttuurikeskuksen monipuolinen ohjelmatarjonta, työväenopisto, kirjasto, nuorisotalo, galleria ym. ovat niin iso rikkaus, että ne jotka ovat tottuneet hyödyntämään sitä kuluneen 20 vuoden aikana, eivät ehkä muista mitä oli ennen Kanneltaloa. Vielä 1980-luvulla Kannelmäen kirjasto toimi ahtaissa tiloissa, työväenopistoa tai musiikin esittämispaikkoja ei ollut lainkaan. Kaikki nuoriso- ja järjestötoiminta keskittyi koulujen voimistelusaleihin. Kaarelan kaupunginosassa elettiin kuin maalla konsanaan. Taloa isännöivää Helsingin Kulttuurikeskusta ja Kanneltalon johtotiimiä onkin kiittäminen pitkäjänteisestä asukkaiden hyväksi tehtävästä kulttuurityöstä. Tärkeätä on myös jatkossa muistaa, että samalla kun talon 'erityissuojeluksessa' ovat lapset ja vanhukset, lippujen hinnat säilyvät edelleen kohtuullisina. Onnea Kanneltalo! Talotoimikunnan puheenjohtaja Martti Poutanen. Herkkuja oli yltäkyllin. Kokoustila oli täynnä juhlijoita. Petäjävedellä elettiin vanhoiksi ITALIALAISSISARUKSET pääsivät Guinnesin ennätyskirjaan yhdeksällä sisaruksella, joiden yhteisikä on 818 ikävuotta. Suomen Tanskaset pistivät paremmaksi 12 sisaruksen voimin ja yhteisiäksi elossa oleville 12 sisarelle saatiin 928 vuotta. Mielenkiintoista olisi tietää, löytyykö sellaista sisarusparvea menneisyydestä tai nykypäivästä, joka löisi allekirjoittaneen Petäjäveden Kintaudelta polveutuvan Jussilaisten keskisuomalaisen suvun sisarusten yhteis- ja keski-iän. Ennen 1800-luvun puoliväliä syntyneiden kymmenen sisaruksen, joukossa yksi nainen ja yhdeksän miestä, yhteisikä oli 853 vuotta 4 kuukautta ja 2 päivää. Täysi-ikäisten keski-iäksi tuli niin muodoin 85 vuotta 4 kuukautta. Viiden vanhimmaksi eläneen sisaruksen yhteenlaskettu ikä tekee 470 vuotta 8 kuukautta ja 12 päivää, joten heidän keski-ikänsä oli 94 vuotta 1 kuukausi ja 20 päivää. Pitää muistaa, että puhumme ajasta, jolloin leipä oli usein kortilla ja suomalaisten keski-ikä taisi olla jossakin 40 vuoden hujakoilla. Kun Jussilan Sukuseuran puheenjohtaja, kamreeri J.O. Rauhala 1950-luvulla lähetti ympäri maailmaa viestiä, josko mistään löytyisi vanhempaa sisarusparvea, sellaista ei ilmoittautunut. Joko nyt löytyisi? Kasikutosella juhlittiin ILO OLI YLIMMILLÄÄN, kun Helsingin kaupungin Kannelmäen Kaarelantie 86 taloyhtiö vietti 50-vuuotisjuhliaan elokuussa. Tarjolla oli niin hernekeittoa, kakkukahvit kuin haitarimusiikkiakin.. Vuonna 1962 rakennettu talo on hyvässä kunnossa ja mikä on ollessa, koska se täydellisesti peruskorjattiin 2004. Tällöin mm. hissit tulivat kaikkiin portaisiin. Talossa on 103 huoneistoa, jotka käsittävät 1-4 huonetta. Kanneltie 86 edustaa väljää rakentamista ja ympäristö on miellyttävä. Asukkaat kertovat viihtyvänsä erittäin hyvin ja pitävät taloyhtiötä nykyisin rauhallisena asua. Marianne Syvänen kukitettiin alkuperäisenä asukkaana Kaarelantie 86:een 11.7. 1962 muuttaneena asukkaana. Kerttu Haanpää (84) on asunut kasikutosilla 40 vuotta.Vas. Kertun pojan Juuson ja Samrvai Laphootama:n lapset Beht, Amanda Maria sekä Samrvain Thaimaassa syntynyt tytär Phimchano Laphootama. Kari Varvikko Kesän kauneimmat kukat bongattiin Malminkartanosta Kuva Pentti Hämäläinen Seuraava Tanotorvi ilmestyy 21.10.2012. Aineisto toimitukseen 9.10. mennessä.
• 4 16.9.2012 MAJAVAN MATKASSA Aloite Eläkeläiset ry:lle KAARELAN ELÄKELÄISET RY oli muiden helsinkiläisten eläkeläisyhdistysten kanssa tekemässä aloitteita Eläkeläiset ry:lle. Valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin tulee täsmentää kuntien velvoitteet ja valtion tulee huolehtia siitä, että kunnat suoriutuvat näistä velvoitteista. Eläkeläiset ry:n tulisi osallistua aktiivisesti keskusteluun eutanasian (armokuoleman) sallivan lain säätämisestä. Eläkeläisten tulisi saada käyttöönsä kunnallisten terveyspalvelujen terveyskortti. Korttiin kirjattaisiin lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla käynnit, laboratoriokokeet sekä erikoissairaanhoidot. Peruspalveluiden parantamiseksi olisi aiheellista perustaa ns. kansanpankki, josta saisi kassapalveluja, Kelan palveluja sekä informaatiota eläkeläisiä koskevista ajankohtaisista asioista. Yhdistyspostin ja järjestön muun aineiston lähettämisen sähköisessä muodossa. Kaarelan eläkeläiset kokoontuvat keskiviikkoisin Kaarelantie 86 kerhohuoneistossa klo 13.00 alkaen. Ensimmäinen syksyn kokoontuminen oli 12.9.2012. Heikki Hietanen TOIVO KOTTARAINEN Mitä turkulaisnainen sanoi kyllästyttyään tavalliseen seksiin poikaystävänsä Joukon kanssa? - Toist pualt, Jokke! + Mikä on turkulaisten soitin? - Åboe + Mitä lukee turkulaisten liikenneympyrässä? - Enintäs kymmene varvi. + 400 turkulaista Aurajoen pohjassa on hyvä alku. 4000 turkulaista Aurajoen pohjassa on ongelmajätettä. + Mitä turkulainen tekee hammaslääkärissä? - Teettää viisaudenhampaita. + Miksi Turussa on öisin niin hyvä ja raikas ilma? - Turkulaisilla on tapana pitää nukkuessaan makuuhuoneitten ikkunat suljettuina. + Mitä yhteistä on turkulaisella ja hylkeellä? - Molemmat sanovat onk, onk. + Miten turkulainen tilaa PanHiven tuotteita? - Onks teillä niitä NusVähäntabletei? + Tyyliä ja sen puutetta K ulunut kesä on tarjonnut monenmoista hämmästelyn aihetta. Myönteisimmästä päästä oli 87-vuotiaan laulajalegenda Tony Bennettin konsertti Musiikkitalossa. Täytyy myöntää, ettei minulla ollut kovin suurta tietoa siitä, mitä Bennett oli aiemmin tehnyt. Sen tiesin, että hän oli levyttänyt joskus takavuosikymmeninä sellaisia maailmanhittejä kuten I left my heart in San Francisco ja Smile. Siis jonkinlainen viihdelaulaja joka lauloi myös jazzia joutaessaan. Eniten minua kiinnosti se, kuinka noinkin kypsissä oleva jäbä vetää shovvnsa läpi. Paul Ankan näin Finlandia-talossa 2009, mutta hänhän oli tuolloin vasta 70 vuotta, pojankoltiainen suorastaan. Ankan konsertti oli huikea. No, Bennett astui stagelle vanhan mestarin elkein. Silkkipuku istui vaikka mies itse seisoi, harmaa tukka oli viimeisen päälle ja hampaat hohtivat vitivalkoisina. Smaili oli leveä kuten italiaano-jenkeillä on aina ollut. Yleisön kauhuksi Ukko pyöräytti laulaessaan kantapäillään 360-asteen piruetin pystyssä pysyen. Ääni oli tallella siinä määrin kuin tuossa iässä vain voi. Korkeimpia ylä-ääniä hän tietysti väitteli kuten on ymmärrettävää. Akrobaattitemput kuuluvat nuoremmille. Kaverin Charmi ja karisma oli mahtava. Laskeskelin, että salintäyteinen yleisö nousi osoittamaan suosiotaan lukuisia kertoja. Tuli oikein hyvä olo suomalaisten puolesta, vielä on ymmärrystä ja käytöstapoja jäljellä. Minua on kauhistuttanut nykypoppareiden käsittämättömän suttuinen olemus ja törkeä käytös. Miksi nämä nuorison suosikit pitävät kesälläkin virttynyttä umpeenneulottua villahousunlahjettä päässään? Miksi he eivät käy suihkussa ja parturissa? Miksi takapuolen täytyy vilkkua risaisten farkkujen riekaleiden seasta? Miksi koulutuksen parantuessa musiikin taso aina vain laskee? Pitääkö kappaleet säveltää ja sanoittaa itse, vaikka kyvyt eivät siihen oikein riitä? Samaa huonosti esitettyä yksitoikkoista jollotusta ja rämpytystä jossa ei ole päätä eikä häntää. Levy-yhtiötkö tätä vaativat? Pitääkö ihmisten musiikkimaku tuhota heti alkuunsa? En tosiaankaan olisi voinut kuvitella Tony Bennettiä lavalla vanhan mummon villahousunlahje päässään karvainen takapuoli vilkkuen. Esiintyjän tyylikäs pukeutuminen on tärkeä osa kuulijoiden kunnioittamista hyvän ja hyvin esitetyn musiikin lisäksi. Perinteisesti ainakin viihde- ja jazzmuusikot ovat huolehtineet tyylistään. Ajatellaanpa vaikka sellaisia takavuosien suuruuksia kuin Benny Goodman, Glenn Miller, Artie Shaw, Woody Herman, Count Basie ja oma idolini Harry James. Jukoliste, niissä ukoissa ja heidän muusikoissaan oli tyyliä. Järkytyksekseni olen huomannut typerän pipomuodin tarttuneen joihinkin nykypolven jazzareihin. Ei se ole myöskään arvokasta, mikäli yleisön eteen mennään jokin kirpputorilta löydetty vanhan miehen loppuunkulunut lierihattu päässä. Ei se ole myöskään mitenkään vitsikästä. Siis, hattu, myssy ja lakki pois. Ottakaa mallia suomalaisesta maailmantähdestä, 48-vuotiaasta klarinetisti-saksofonisti Antti Sarpilasta. Olen seurannut hänen huikeaa uraansa aina 1980- luvun Groovy-vuosista nykypäivään, viimeiksi keväällä Fuengirolassa. Han on kunnioittanut yleisöään sekä musiikillaan että olemuksellaan. Ilmankon hänen suuretkin konserttinsa vaikkapa Finlandia-talolla ovat aina loppuunmyytyjä. Niin ja siitä Bennettistä, miksi minä tässä hänestä niin paasaan. Teen sen henkilökohtaisista syistä. Olen miettinyt useammin kuin kerran, onko tämä oma karaokekuppiloissa jollottelu oikein sopivaa ikäiselleni ihmiselle. Tony Bennettin esimerkkiin vedoten totean, että on se. Mietin lopettamista uudemman kerran vuonna 2029 täyttäessäni itse 87 vuotta. Kantapää-pyörähdystä harjoittelen uutterasti. Pystyssäpysymisprosenttini on nyt yli 50, aika hyvin. Loppukesän kohujuttu oli tietenkin uutinen Suomen marsalkka-elokuvan teosta Keniassa paikallisin voimin. Myöntää täytyy, että en saanut unta pariin yöhön miettiessäni homman mielekkyyttä. Tulin vihdoin siihen tulokseen, että kyseessä täytyy olla aivan kirjaimellisesti "musta huumori", tuo huumorin eri lajeista parhain. Kun vielä elokuvan ohjaajala oli täydellinen haudankaivajan habitus, niin asia varmentui lopullisesti. Muistattehan aikoinaan, kun Eemeli, Esko Toivonen päästeli parastaan, ilmekään ei ukon kasvoilla värähtänyt. Voi että nauratti. Yksityistilaisuuksissa Eemeli oli mahtava. Sopivan nousukänniseltä porukalta hän aina kysyi, että kertooko hän vaalean- vaiko tummanruskeita juttuja. Hohotuksesta ei meinannut tulla loppua. Muistanpa Veikko Huovisenkin maininneen Havukka-ahon ajattelijassaan "kuoliaaksinaurattajasta", mökin miehestä jolla oli ainakin kolmen ihmisen henki tunnollaan pelkästä naurattamisesta. Ylen vakava oli hänenkin naamansa. Heikki Majava KARHU ­ KISSAT II ­ DIVISIOONAN KOTIOTTELUT SYYSKAUDELLA HELSINGIN JÄÄHALLISSA ( HARJOITUSHALLI ) : maanantai lauantai sunnuntai lauantai tiistai keskiviikko 17.09. kello 19.30 29.09. kello 07.10. kello 20.10. kello 14.00 K-Kissat ­ GrIFK K-Kissat ­ KooKoo-65 ( Kuusankoski ) K-Kissat ­ ValKi ( Valkeala ) K-Kissat ­ PePo ( Lappeenranta ) 06.11. kello 19.00 K-Kissat ­ KelA ( Kellokoski ) 14.11. kello 19.00 K-Kissat ­ BEWE TERVETULOA! Kappadokian kallioita Eila Karhun maalauksia 3.9 ­ 30.9.2012 Prisman galleria, Kauppakeskus Prisma, Kantelettarentie 1, 2 krs, ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 Miksi turkulaiset eivät juo tuoremehua? - Koska mehupakkauksen kyljessä on teksti: "Ravistettava omas kakas" + - Jääks nääks yäks? kysyi Tampereen tyttö. + Suomalainen mies: Punakka, tanakka ja hanakka. Suomalainen nainen: Rintava, reitevä, persevä. + Miksi kannibaali ei ottanut lopareita? - Työnantaja tarjosi lämmintä kättä. + Juutalainen sanoi saunassa Aslakille: - Kas, sinutkin on ympärileikattu! Tähän Aslak: - Meilläpäin tätä kutsutaan luonnolliseksi kulumaksi. LAINVALVOJA VALTUUSTOON Tomi Sevander poliisi poliisi, rikostutkija, varavaltuutettu, rakennuslautakunnan vpj. · Vanhuspalvelu ja terveydenhuolto eivät saa olla bisneksentekoa! · Asuntoja ihmisten ehdoilla, ei yritysten voitontavoitteluun Haagan Ty Historiaa ja tulevaa ­ tule mukaan vaan! Mies vailla menneisyyttä ­ Aki Kaurismäen elokuvan esittely ma 17.9. klo 17­17.45 Kanneltalon auditoriossa. Asiantuntijana FT Harri Kilpi. Alustuksen jälkeen elokuva esitetään klo 18 alkaen konserttisalissa. Henry James Jarmo Herkmanin luento ma 17.9. klo 18.30­20 Kannelmäen kirjastossa Elämän leppoistaminen Elina Haatajan luento to 20.9. klo 17­18.30 Kanneltalon auditoriossa Päreestä ledilamppuihin ­ valon olemus Minerva Schultzin luento to 20.9. klo 19­20.30 Kanneltalon auditoriossa. Tarinoita todellisuudesta -luentosarjaa. Arnaldur Indriðason, islantilainen dekkarikirjailija Pekka Kankaisen luento ma 24.9. klo 18.30­20 Kannelmäen kirjastossa Pohjois-Haaga ennen Pohjois-Haagaa ­ alueen historia ja kehittyminen Kehittämispäällikkö Esko Vepsän luento to 27.9. klo 18­19.30 Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14, 2. krs.) Ikonitaide eilen ja tänään FT Hanna-Riitta Toivanen-Kolan luentosarja alkaa to 4.10. klo 19­20.30 Kanneltalon auditoriossa. Ensimmäisen kerran aiheena Ikonitaiteen synty ja varhaisvaiheet Siinailta Balkanille. Luennoille vapaa pääsy. Ilmoittautuminen jatkuu edelleen ­ monilla kursseilla on vapaita paikkoja! Asioiden ytimeen www.tomisevander.fi TUSINA-AIVOILLE 1. Donkkaa 2. Douppi 3. Hudaa 4. Honkkeli 5. Hönaa 6. Höidis 7. Höna 8. Järkkustonga 9. Kosla 10. Käätsä 11. Lokna moro 12. Neverssi Vastaukset sivulla 15 Kuntosali Kannel Gym Pelimannintie 13 sisäpiha, 00420 Helsinki Avoinna avainkortilla klo 06.00-23.00 Henkilökunta paikalla arkisin klo 15.00-20.00 Puh. 050-541 22 88 · info@kannelgym.fi · www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista!
• 16.9.2012 5 Vuoden malminkartanolainen valittiin Kumppanuustalo Horisontin toiminnanjohtaja Jaana Löppönen onnitteli "Vuoden malminkartanolaista 2012" Malminkartanon Asukasyhdistyksen puheenjohtajaa Erik Haggrénia. Kuva: Veijo Rahikainen vat yhteiskuntasuhteet viranomaisiin ja päättäjiin. Malminkartano on tuttu Erik Haggrénille jo opiskeluajoilta 1960-luvun loppupuolella, työpaikkana 1970-luvun alkupuolella Maatalouden Taloudellisessa Tutkimuslaitoksessa ja perheen asuinpaikkana jo vuodesta 1975. Asukasyhdistyksen toimintaan Erik Haggrén tuli vuonna 1999 ja hän saikin heti tehtäväkseen hakea rahoitusta Paikallisagenda 21-ohjelmasta kestävän kehityksen hyväksi. Projektin aikana Malminkartano sai oman kestävän kehityksen ohjelmansa, joka näkyi mm. paikallislehden Kartanon Väki teemanumeroina, Asukasfoorumien järjestämisinä ja Ympäristövaikutusten arviointiprosessin YVA kehittämisessä kansalaisvaikuttamispohjalta. Näitä taitoja tarvittiinkin Kehä II:n loppuvaiheen suunnittelutaistelussa, jossa Malminkartanon Asukasyhdistyksen esitys meni läpi siten, että liikenne ohjataan tunnelin kautta Malminkartanon ali ja Mätäjoen luonnollinen virkistyskäyttö säilyy siltaratkaisun avulla. Laajaa kansalaisaktivismia ja neuvottelutaitoa tarvittiin myös arvokkaan luonnonmetsän säilyttämiseksi tuleville sukupolville suunnitellun täyttömäen laajennushankkeen sijaan. Malminkartanossa tehtiin myös ensimmäisten joukossa kaupunkipolku Kansalaiskanava-hankkeen suojin. Pitkäjänteisestä asukastyöstä kertoo myös Malminkartanon asema-aukion ja kirjaston edessä olevan aukion kunnostustyöt ja julkiset taideteokset, joiden ideointi alkoi vuonna 2008 yhteistyössä Helsingin Rakennusviraston kanssa. Nyt malminkartanolaiset voivat nauttia molempien aukioiden miellyttävistä julkisivuista. Kiitospuheessaan Erik Haggrén muistutti, että asukastyö on yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä ja korosti Asukasyhdistyksen koordinoivaa roolia. Jaana Löppönen VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET. KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET! Lasitusliike Kivijärvi Oy ­ Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi M SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. alminkartanon Elojuhlissa 19.8. julkistettiin vuoden 2012 malminkartanolainen Asukasyhdistyksen esityksestä. Erik Haggrénin puolesta puhui pitkäaikainen toiminta asuinalueen hyväksi Asukasyhdistyk- sen puheenjohtajana monien uhkien varjostaessa alueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Lakkauttamisuhan alla ovat olleet niin terveyspalvelut kuin kirjasto ja alueen koulut. Puolustaessaan Malminkartanon peruspalveluja ja kehityksen edellytyksiä hän on luonut toimi- Malminkartanon Elojuhlat järjestetty yli 30 kertaa Malminkartanon Elojuhlat järjestettiin sunnuntaina 19.8. jo 33:tta kertaa. Tämä katkeamaton perinne alkoi pian Malminkartanon perustamisen jälkeen 1970-luvulla. Ensimmäisiä Elojuhlia vietettäessä Malminkartano oli siis vielä varsin nuori uusi kaupunginosa ja asukkaat muuttaneet tänne vain vähän aiemmin. Perinteisesti Elojuhlia on suosinut lähes aina kaunis sää, mutta nyt tämä perinne katkesi sateen alkaessa pian juhlan alkamisen jälkeen. Hyvä juhlatunnelma alkoi hiipua ja taikurin jälkeen Piianpuisto tyhjeni lähes kokonaan. Juhlat yhdistyvät? Toukokuussa järjestettiin ensimmäinen Malminkartanopäivä. Malminkartanon vanhaa hedelmätarhaa on myös alettu palauttaa vanhaan loistoonsa ja siellä järjestettiin toukokuussa avoimien ovien päivät omenapuiden kukinta-aikaan kaikille helsinkiläisille. Malminkartanossa tuskin pystytään järjestämään jatkuvasti useita suuria tapahtumia samana vuonna, joten nyt on tarkoitus koota eri tahot yhteen miettimään yhteisen tapahtuman järjestämistä tulevaisuudessa. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Pikomalan retkeilijät paistoivat perinteisiä muurinpohjalettujaan. Pensasaitojen leikkausta. Puiden kaatoa ja oksimista. Ilmainen arviointi. Puh. 050-3229884 Vuoden malminkartanolainen valittiin Kumppanuustalo Horisontin toiminnanjohtaja Jaana Löppönen julkisti "Vuoden malminkartanolaisen" valinnan. Nyt neljättä kertaa tehty valinta kohdistui Malminkartanon Asukasyhdistyksen puheenjohtajaan Erik Haggréniin. Aiemmin "Vuoden malminkartanolaiseksi" on valittu Asukastalo Rengin isäntä Raimo Moisander, Apollon yhteiskoulun rehtori Hannu Karvonen ja edellisenä kertana valittu Jaana Löppönen. Valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaiseen ja aktiiviseen toimintaan malminkartanolaisten hyväksi ja korostetaan vapaaehtoistyön merkitystä suhteessa virkaja palkkatyöhön liittyvien velvoitteiden tavanomaiseen hoitoon. Luonnollisesti myös kaikki muut merkittävät saavutukset Malminkartanon hyväksi painavat valintaperusteissa. www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Järjestäjät katoavat Malminkartano on nyt neljäkymmentä vuotta vanha vakiintunut lähiö ja ensimmäiset tänne tulleet asukkaat ovat jo eläkeiässä Tämä ikääntyminen näkyy monella tavalla Malminkartanon käytännön elämässä ja myös Elojuhlien järjestäjät ovat joutuneet kokemaan tämän muutoksen kouriintuntuvasti. On yhä vaikeampaa löytää aktiivisia toimintaan osallistujia. Ensimmäisenä vanhoista tärkeistä yhteistyökumppaneista jäi pois terveysasema jo joitakin vuosia sitten. Sitten Malminkartanon Martat lopettivat kahvilan pidon ja tänä vuonna koko yhdistyksensä. Viime vuonna Pikomalan retkeilijät joutuivat pitämään välivuotta ja tänä vuonna Leijonat jäivät pois samoin kuin partiolaiset. Myös pitkään Elojuhlien järjestelyistä päävastuun kantanut Asukastalo Rengin isäntä Raimo Moisander ilmoitti vetäytyvänsä asteittain tehtävistään. Onneksi muutamat aktiiviset malminkartanolaiset ovat tulleet mukaan yhteiseen toimintaan juhlien järjestämiseksi, joten takaiskuista huolimatta tämänvuotiset Elojuhlat pystyttiin vielä järjestämään. Kiinnostusta riitti ohjelman alkaessa Elojuhlien järjestelyt ja ohjelma noudattivat perinteistä kaavaa. Piianpuisto alkoi täyttyä jo ennen puolta päivää kirpparipöydistä. Samoin paikalliset toimijat pystyttivät esittelyja myyntipisteensä. Lisäksi poliittiset puolueet tulivat mukaan telttoineen ja pöytineen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan lähestyvien kunnallisvaalien innoittamina. Varsinainen ohjelma alkoi Malminkartanon Asukasyhdistyksen puheenjohtajan Erik Haggrén pitämällä tervehdyspuheella. Siinä hän korosti erityisesti sitä, että kunnallisvaalien jälkeen on syytä varautua kaupungin uusiin säästöohjelmiin ja niiden mukana tulevaan uhkaan Malminkartanon palveluvarustukselle. Hän kertoi myös, että Malminkartanon molemmat asukastalot, Asukastalo Renki ja Kumppanuustalo Horisontti ovat jo nyt vaarassa sosiaalipuolen rahoitusongelmien vuoksi. Ohjelma jatkui Kannelmäen seurakunnan tervehdyksellä ja musiikkiesityksellä. Seurakunnan tervehdyksen esitti kappalainen Virpi Koskinen. varjojen suojissa odottaneet lapset eivät joutuneet pettymään vaan taikatemput olivat yhtä mukaansatempaavia kuin aiemminkin. Sateen yltyessä kirpparimyyjien hermot alkoivat pettää yhdeltä kerrallaan ja myös yleisö alkoi saman tien häipyä. Viihdeorkesteri WiVa:n esitystä jaksoivat enää seurata vain innokkaimmat asianharrastajat. Paikalliset toimijat esittäytyivät Elojuhlilla paikalliset toimijat ovat esitelleet toimintaansa omissa tapahtumapisteissään. Pikomalan retkeilijät olivat talkoilla hoitaneet juhlalavan katoksen pystytyksen ja myivät perinteisiä muurinpohjalettujaan. Tällä kertaa paikalle ei kuitenkaan tullut parin vuoden takainen asiakas, joka maksoi lettunsa 500 euron setelillä. Muutoinkaan Elojuhlat eivät olleet järjestäjätahoille taloudellinen menestys, vaan sateen keskeyttämän kahvi- ym. myynnin tuotto jäi selvästi odotettua vähäisemmäksi. Onneksi monet eri tahot ovat tukeneet Elojuhlia arpajaisvoittoja lahjoittamalla, mistä järjestäjät haluavat esittää parhaan kiitoksensa. KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Stadin juhlaorkesteri pääosassa Elojuhlien pääohjelmanumerona oli perinteisesti Stadin juhlaorkesterin esitys. Orkesteria johti Pekka Tegelman ja laulusolistina oli Maria Hänninen. Orkesteri viritti yleisön vielä aitoon juhlatunnelmaan alkavasta sateesta huolimatta. Taikuri Keke Pulliaista kärsivällisesti sateen- M Erik Haggrén Malminkartanon Asukasyhdistyksen puheenjohtaja
• 6 16.9.2012 Pitäjänmäen Eläkkeensaajat toiminut 45 vuotta Joka kymmenes eläkeikäinen Helsingin pitäjänmäkeläinen on Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsen. Kun yhdistys 45 vuotta sitten perustettiin, löysi tiensä yhdistykseen neljä prosenttia kaupunginosan yli 65-vuotiaista. Oili Ketola neuvottelee taloudenhoitaja Hillevi Löytöläisen kanssa. TARJOLLA ON TÄTÄ NYKYÄ yhteisten tapaamisten ja kokousten lisäksi retkiä, tutustumiskäyntejä, teatteria ja muuta kulttuuria, on muisti- ja askartelukerhoa, lukupiiriä, senioritansseja, jumppaa, vesivoimistelua, kuntosaliharjoituksia ja joogaa. Yhdistyksen syntysanat lausuttiin 4.6.1967 Pitäjänmäen työväentalolla, missä eläkkeensaajat kokoontuivat vuoteen 1979 saakka. Silloin todettiin, että uusi kokouspaikka tarvitaan entisen paikan kylmyyden takia. Yhdistyksen väki löysi silloin tiensä Pitäjänmäen seurakunnan siipien suojaan. Ensin kokoonnuttiin Konalan kirkolla ja nyttemmin Pitäjänmäen kirkolla. Tammikuussa 1975 puheenjohtaja Lauri Ahlroth pohti kerhon kokoontumistilaisuudessa vanhusten asemaa: "Menneenä aikana elettiin hyvin alkuperäisissä oloissa. Ei ollut vanhuksilla eikä orpolapsilla mitään turvaa. Huomioiden nykypäivien olosuhteita, olemme paljon parannuksia aikaan saaneet. Eläkeläisten toimeentulo on jollain tavalla turvattu. Näin siis on menty parempaan päin, mutta työtä pitäisi vieläkin tehdä asioiden hyväksi, sillä ei ole vieläkään kaikki kunnossa näitä eläkeasioita huomioidessa". tuu lähes parisenkymmentä "muistelijaa" joka toinen tiistai Pitäjänmäen kirkolla. Sihteerin moninaisia tehtäviä Oili hoitaa edelleen. Oili on myös yhdistyksen edustajana Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piirin hallituksessa. -Parasta mukana olossa on ollut ja on se, että olen tutustunut uusiin, ihaniin ihmisiin. Olen käynyt senioritanssiharjoituksissa useamman vuoden, samoin kuin kuntosalilla, joogassa ja välillä olen mukana myös Askartelukerhossa. Kannattaa tulla katsomaan mitä kivaa yhdistyksessä olisi tarjolla! kun tuttu rouva arveli, ettei yhdistyksen toiminta sovi minulle, uteliaisuuteni heräsi ja lähdin katsomaan ja sillä tiellä ollaan. -Olen saanut yhdistyksessä uusia ystäviä. Käyn retkillä ja matkoilla. Joka viikko on ohjelmassa jumppa, Muistikerho joka toinen viikko ja joka toinen viikko jäsentapaaminen, jossa on aina alustus jostain ajankohtaisesta aiheesta. Retkiä, kerhoja ja liikuntaa Yhdistyksen toiminta ei peruspuitteiltaan ole kovin paljon muuttunut. Jäsenmäärä pysytteli monta vuosikymmentä muutamassa kymmenessä. Välillä jopa pohdittiin toiminnan lopettamista, mutta päätettiin kuitenkin ensin pitää 25-vuotisjuhlat ja juhlien jälkeinen arki olikin sitten helpompaa. Tätä nykyä jäseniä on kaksi sataa. Jäsenten keski-ikä on 75 vuotta. Oili Ketola oli ollut eläkkeellä kolme vuotta, kun hän näki ilmoituksen Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kevätmyyjäisistä. Hän lähti myyjäisiin ostoksille ja siellä hän tapasi heti entisen työtoverinsa arpoja myymässä. Tuttu rouva esitteli Oilille yhdistyksen toimintaa ja kertoi Muistikerhosta. -Kiinnostuin heti Muistikerhosta. Olin huolissani muistini säilymisestä, koska äitini oli sairastanut Altzheimerin tautia. Niinpä päätin mennä heti seuraavana tiistaina Muistikerhoon ja liittyä yhdistyksen jäseneksi, muistelee Oili Ketola. Parillisen viikon tiistaina Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsentapaamiset pidetään parillisten viikkojen tiistaina klo 12 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa. Syksyn mittaan kuullaan asiaa vanhusneuvostosta ja ikälaista, 150-vuotiaasta Suomen rautatiestä, itsehoitolääkkeistä, ikäihmisten syövästä ja suomalaisten naapurihuumorista. Alustajina ovat alansa asiantuntijat. Ennen kunnallisvaaleja 16.10. on luvassa paneelikeskustelu, jossa eri puolueiden edustajat ovat tentattavina. Ohjelmassa on myös merkkipäiväjuhlat tasavuosia täyttäneille, joulujuhla ja retket Karkkilaan ja Mäntsälään. Tamminiemeen tutustutaan oppaan johdolla, samoin kuin Kansallismuseon Suomi 1900-näyttelyyn ja Tampereelle mennään katsotaan LIZ ­musikaalia. Yhdessä mennään myös Musiikkitalolle Helsingin Kaupunginorkesterin kenraaliharjoituksiin ja Uutisvuodon nauhoitukseen. Leena-Maija Tuominen Lisätietoja puheenjohtaja Marja-Liisa Kaskimies puh. 050 595 7432 tai Oili Ketola puh. 044 206 7242 oili.ketola@hotmail.fi Eläkeläinenkin kaipaa ohjelmaa Irja Kuusela joutui myös pian sen jälkeen, kun hän oli liittynyt yhdistykseen, sihteeriksi. Siihen aikaan jokaisesta kokouksesta tehtiin pöytäkirja -Vakituinen sihteeri oli sairaana ja puheenjohtaja pyysi minua kirjaamaan ylös sen mitä kokouksessa tapahtui. Työvuosina olin ollut luottamusmiestehtävissä, mutta sihteerin työt olivat aivan outoja, kertoo Irja. Vuosien mittaan Irjan käsistä syntyi monta pöytäkirjaa ja toimintakertomusta ja ­suunnitelmaa ja monia muita virallisia asiakirjoja. Ennen eläkkeensaajiin liittymistä Irja ehti olla eläkkeellä kuutisen vuotta. Hän hoiti eläkkeelle päästyään tyttärensä poikaa ja kun poika pääsi päiväkotiin, Irja alkoi kaivata tekemistä. -Kun on koko elämänsä käynyt töissä ja ohjelmoinut päivänsä, tuntui kummalliselta vain "kököttää" kotona. Näin jossain paikallislehdessä ilmoituksen yhdistyksestä ja Uudet, ihanat ihmiset Montaa kuukautta Oili ei ehtinyt olla toiminnassa mukana, kun hänet houkuteltiin sihteeriksi ­ silloin elettiin syksyä 2007. Samalla hän aloitti myös Muistikerhon vetäjänä. Nyt Oilin johdolla kokoon- Syksyn ensimmäisessä jäsentapaamisesssa Pitäjänmäen kirkolla oli koolla sata eläkkeensaajaa. Fysioterapeutin matka Lontooseen ja takaisin Huippu-urheilua lähietäisyydeltä, fysioterapeutin matka Lontoon olympialaisiin ja takaisin KONALASSA SIJAITSEVA Taekwondourheilijat 2011-urheiluseura on mukana suomalaisessa huippuurheilussa usealla rintamalla. Viimeisimpänä saavutuksena on fysioterapeutti Juho Rannan matka Lontoon olympialaisiin taekwondo-ottelija Suvi Mikkosen fysioterapeuttina. Mikkonen sijoittui lopulta upeasti viidenneksi, ollen Suomen joukkueen paras pistesijoituksen saanut yhdessä Tero Pitkämäen kanssa. Fysioterapeutti Juho Ranta aloitti matkansa Lontoon olympiakisoihin jo melkein kaksi vuotta sitten, kun Suomen Taekwondoliitto käynnisti Project 2012-hankkeen, jonka tavoitteena oli saada lunastettua Suomelle paikka olympialaisista. Neljän projektiin kuuluvan urheilijan joukusta kaksi oli kotoisin Taekwondourheilijoiden salilta, Juho Kostiainen ja Teemu Heino, joka oli edustamassa Suomea Ateenan olympialaisissa 2004. Karsintaturnaukset olivat todella kovatasoiset ja ainoastaan naisten alle 57 kilon sarjassa otteleva Suvi Mikkonen pystyi lunastamaan itselleen paikan olympialaisiin. Karsintojen jälkeen oli vuorossa valmistautuminen itse olympiakisoihin. Mikkosen valmistautumista hankaloitti osaltaan vuosi sitten tapahtunut polvivamma, jonka seurauksena Mikkosen vasemman polven eturistiside katkesi kokonaan. Karsintojen ja olympialaisten ollessa niin lähellä, päätettiin vammaa jättää leikkaamatta ja annettiin fysioterapeuttien kuntouttaa polvi parhaaseen mahdolliseen kuntoon mihin se ilman leikkausta saadaan. Tässä onnistuttiin kisoja ajatellen hyvin, eikä polvivamma häirinnyt Mikkosta olympiasuorituksessa. Varmuuden vuoksi Ranta kiersi Mikkosen mukana karsinnoissa sekä muissa kisoissa ennen olympialaisia, jotta pystyttäisiin tarpeen mukaan hoitamaan polvea kisatilanteessa. Fysioterapeutin rooli kisamatkoilla on normaalisti hyvin moni- Juho Ranta ja Suvi Mikkonen tatamilla. puolinen ja Mikkosen polvivamma toi mukaansa vielä lisää työtä. Puuttuvan eturistisiteen takia vasemman jalan lihaksisto ylikuormittuu helposti harjoittelun myötä, joten fysioterapeutin tehtäväksi tulee harjoituksen jälkeinen lihashuolto sekä palautumista edistävä hieronta. Harjoituksia varten fysioterapeut- ti tekee urheilijalle tarvittavat tukiteippaukset ja harjoituksen aikana tarkkailee ettei urheilijan lihaksisto näytä merkkejä ylikuormittumisesta tai vammoista. Kiristäviä lihaksia ja huonosti liikkuvia niveliä käsittelemällä saadaan keho toimimaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Ennen olympialaisia Mikkonen ja koko muu taekowondojoukkue matkusti Skotlannin Glasgowhun harjoitteluleirille 11 päiväksi ja olympiakylässä joukkue pääsi majoittumaan 8 päivän ajan. Kisapäivän lähestyessä harjoittelua kevennettiin ja viimeisinä päivinä ennen otteluita Mikkosen kunto tuntui loistavalta fysioterapeutin näppituntumalta. Ensimmäinen ottelu meni ongelmitta, mutta toisessa ottelussa vasen polvi vääntyi potkujenvaihtotilanteessa. Nopean tutkimuksen mukaan polvessa tuntui olevan pieni vamma nivelkierukassa, mutta se saatiin paikattua vahvalla tukiteippauksella. Lopuissa kahdessa ottelussa polvi ei oleellisesti vaikuttanut suoritukseen ja teippausta vahvistettiin tarpeen mukaan. Mikkosen matka jatkui loppujen lopuksi pronssiotteluun asti, mutta siinä kärsityn tappion myötä lopul- linen sijoitus oli viides. Otteluiden jälkeisenä päivänä tehdystä magneettikuvasta selvisi polvivamman laajuus, eturistiside poikki ja molemmissa vasemman polven nivelkierukoissa pieni vamma. Vamma vaatii parantuakseen leikkaushoidon, mutta nyt seuraavien olympialaisten ollessa neljän vuoden päässä on Mikkosella aikaa kuntouttaa jalkansa takaisin ottelukuntoon. Fysioterapeutin näkökulmasta olympiakisat olivat hieno kokemus, jonka täydensi urheilijan mahtava suoritus kovimmassa mahdollisessa paikassa. Mikkosen suorituksen kovuudesta kertoo Suomen olympiajoukkueen johtajan Kari NiemiNikkolan hänelle myöntämä Sisupuukko, joita myönnettiin koko kisoissa vain neljä kappaletta Suomen olympiajoukkueele. Sisu-puukko myönnetään sisukkaasta suorituksesta joka olisi mitalin ansainnut, mutta ei sellaista saanut. Olympialaisten humun ja juhlinnan jälkeen on tosin kaikilla edessä paluu arkeen ja normaaliin työhön, jota kyllä Konalassa Taekwondourheilijoiden salilla riittää. Uudet peruskurssit työllistävät fysioterapeutti Rantaa, joka myös ohjaa kursseja muiden ohjaajien kanssa. Ja urheiluseurasta puhuttaessa on aina tarvetta fysioterapeutille!
• 16.9.2012 7 Kanneltalo 20 vuotta! K annelmäen juna-aseman ja Sitratorin kupeessa seisova Kanneltalo viettää tänä syksynä 20-vuotissyntymäpäiviään. Kahdessa kymmenessä vuodessa Kanneltalo on ottanut paikkansa kaupunkilaisten olohuoneena ja todellisena kulttuurin monitoimitalona, joka mahdollistaa ihmisten tapaamisen, ja kulttuurin kokemisen monesta eri vinkkelistä. Kanneltalo on tapahtumatalo, joka tarjoaa monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa alueen asukkaille vauvasta vaariin. Kanneltalo tarjoaa kaupunkilaisille paikan tulla ja olla; leiritulen, jonka valossa lämmitellä, olohuoneen, jossa kokea ja viihtyä. Olohuoneen, jossa osallistumiskynnys on matala ­ oli sitten kysymys kirjan lainaamisesta, lehden lukemisesta, musiikin pyörteisiin joutumisesta tai taidenäyttelyyn piipahtamisesta. Talon ohjelmiston pääpaino on musiikissa ja lastentapahtumissa, lisäksi tarjontaa rikastuttavat elokuva-, tanssi- ja teatteriesitykset. Kanneltalossa toimivat ohjelmatoiminnasta vastaavan Helsingin kulttuurikeskuksen lisäksi Kannelmäen kirjasto, Työväenopisto / Läntinen alueopisto, Nuorisoasiainkeskus / Kannelmäen nuorisotalo, Kulttuurikahvila Voilá sekä Lippupalvelun ja Lippupisteen palvelupiste. Kanneltalo aloitti toimintansa vuonna 1992. Se oli avautuessaan järjestyksessä toinen kaupungin alueellisista kulttuurikeskuksista. Päätöksiä alueellisista kulttuurikeskuksista edelsi jo 1960­luvulla virinnyt keskustelu kulttuurin ja taiteen demokratiasta sekä demokratisoin- nista. Noiden keskustelujen myötä konkretisoitui ajatus kulttuuripalveluiden tarjonnan ulottamisesta tasapuolisesti kaikkien saataville. Noiden keskustelujen hedelmistä saamme siis päivittäin nauttia myös Helsingin Kannelmäessä. Kanneltalosta tehtiin perustamispäätös jo vuonna 1980, mutta taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden aaltoillessa keskus avasi ovensa vasta kaksitoista vuotta myöhemmin. Talon suunnitteli kansainvälisestikin arvostettu ja palkittu arkkitehti Pekka Salminen. Koska talon rakentaminen osui pahaan lamaaikaan, osa suunnitelluista toiminnoista jouduttiin karsimaan. Vuonna 2010 Kanneltalossa toteutettiin perusparannusremontti, jonka myötä näkyvyys konserttisalin katsomosta esiintymislavalle parantui merkittävästi. Lisäksi lähes parikymmentä vuotta palvellut, väliaikaiseksi tarkoitettu lava on saatu korvattua kiinteällä lavarakenteella, joka on sekä tukeva että turvallinen. Myös koko talon ilmastointi uudistettiin. Ohjelmistossa pääpaino musiikilla Kanneltalo rakennettiin alun perin musiikkikeskukseksi ja salin akustiikkaan kiinnitettiin suurta huomiota. Tilan suomien mahdollisuuksien myötä Kanneltalo on historiansa aikana profiloitunut korkealaatuisilla musiikkitapahtumilla, jotka ovat aika ajoin levinneet konserttisalista myös gallerian ja kahvilan puolelle. Ohjelmistosuunnittelussa yhdistyvät ajatukset saavutettavuudesta ­ ohjelmistosta tulisi löytyä jokaiselle ikäryhmälle jotakin, sopuisaan Kanneltalon peruskiven muurauksessa musiikista vastasi palokunnan soittokunta. Juhlapuhujia olivat mm. apul. kaupunginjohtaja Carl-Johan Adolfsson ja kaupungininsinööri Reijo Korhonen. Kuva: Juha Riissanen hintaan. Ikäryhmistä "erityissuojeluksessa" ovat lapset ja vanhukset ­ tätä on tuettu esitysten hintapolitiikalla, esitysaikojen tarkastamisella - sekä laadukkaalla ja monipuolisella ohjelmistolla. Musiikin lajityyppien kirjoa pyritään kartoittamaan tasapuolisesti. Lisäksi ohjelmistosuunnittelussa on kulkenut rinnalla ajatus alueellisista kulttuurikeskuksista ja uuden nousevan taiteen laboratoriona. Eilispäivän marginaali-ilmiö on huomispäivän populaarikulttuuria ­ mahdollisesti! Samalla kun kulttuurissamme on käynnissä yksityistymisen ja kotiin vetäytymisen ja raskastehosteisen, digitalisoituneen populaarikulttuurin hyökyaalto, tasapainottaa alueellinen kulttuurikeskus elämää tässä kokonaiskulttuurin murroksessa, tarjoamalla hyvinvoinnin avaimiksi elävää ja keskustelevaa kulttuuria, lähellä kaupunkilaisia. Vuoden 2010 saliremontin ajaksi Kanneltalon kahvilaan rakennettiin esiintymislava, "kahvilan stage", joka osoittautui erinomaiseksi esiintymistilaksi. Niinpä se päätettiin jättää paikoilleen monipuolistamaan talon ohjelmatarjontaa. Esimerkiksi syksyllä 2011 aloitti kahvilassa säännöllisen konserttitoiminnan Juurilla-klubi, joka tuo taloon amerikkalaisen rytmimusiikin ystäviä. ...eikä unohdeta Teatteria, tanssia ja sirkusta Vaikka talon päänäyttämö onkin puitteiltaan konserttisali, muuntuu tila helposti myös teatteri- ja tanssikäyttöön. Aikuisille suunnattuja teatteriesityksiä Kanneltalossa on nähty vähintään kerran kaudessa, lapsille suunnatussa ohjelmistossa teatteri- ja nukketeatterituotantoja nähdään tiheämmin. Lastenteatterin saralla Kanneltalo on yksi kansainvälisen Bravo! -lastenteatterifestivaalin näyttämöistä, samoin on joka toinen vuosi Bravon kotimaisen vastineen Hurraa! ­festivaalin kohdalla. Kanneltalon lavalla on myös nähty moninaisia tanssiesityksiä nykytanssista etnisiin lajeihin sekä uutta sirkusta. Erityisesti suomalainen flamenco, joka lainaa sekä nykytanssin että flamencon liikekielestä, on löytänyt toimivan areenan Kanneltalosta. Niinpä talossa onkin nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti flamencoa, sekä tanssiettä musiikkiesityksillä. Kanneltalon nykyinen johtaja Antti Manninen haastattelemassa Georg Dolivoa viime huhtikuussa. jo Jyrkiäinen (1995 -1997), Antti Manninen (1997-2003, 2005-2006), Sarianna Suomala, vt. (2003-2005) Vuonna 2007 voimaan astuneessa Helsingin kulttuurikeskuksen organisaatiouudistuksessa Kanneltalon ja Malmitalon johtajan toimi yhdistettiin. Tässä virassa ovat toimineet Paula Lehto (1.1.2007-31.12.2007) ja Antti Manninen (1.1.2008 lähtien). Taloa isännöi Helsingin kulttuurikeskus ja se vastaa konserttisalin, gallerian ja aulatilan vuokraamisesta sekä ohjelmatarjonnasta. Helsingin kulttuurikeskus myös koordinoi talossa järjestettäviä taidekasvatusprojekteja. Vuositasolla Kanneltalossa on n. 300 000 - 350 000 kävijää. Vaikka Kanneltalo, kuten muutkin alueelliset kulttuurikeskukset, on suunniteltu erityisesti oman suurpiirinsä asukkaiden tarpeisiin, palvelee Kanneltalo tänä päivänä pääkaupunkiseudun asukkaita myös yli kuntarajojen. Irmeli Niemi muistelee Kanneltalon alkuaikoja Kanneltalon kasvot -tilaisuudessa Kanneltalon kahvilassa to 4.10. klo 18. Vapaa pääsy! (Ennakkotiedoista poiketen arkkitehti Pekka Salminen ei ole paikalla tilaisuudessa.) Kanneltalosta tehtiin päätös jo 1980, mutta rakentaminen ja avaaminen kuitenkin viivästyivät talouden suhdannevaihteluiden takia. Alkuperäisiä suunnitelmia myös karsittiin. Talo avattiin 1992. Aulassa on esillä kuvia Pekka Salmisen alkuperäisistä suunnitelmista. Irmeli Niemi toimi talon johtajana 1992­1994. Kiitos Musiikista! Tyylilajeista erityisesti kamarimusiikki nousi tärkeälle sijalle ohjelmistossa, esimerkkinä Kamari 21 -konserttisarja, joka synnytettiin kulttuuripääkaupunkivuoden vanavedessä 2001 yhteistyössä SibeliusAkatemian kanssa. Kamarimusiikin rinnalla on vuosien varrella ollut erilaisia lajityypillisiä painotuksia uudesta kansanmusiikista jazziin ja elektromusiikkiin. Konserttisalin lavalla on nähty useita pienoisoopperoita (mm. Philip Glassin The Fall of the House of Usher, Sir Peter Maxwell Daviesin The No.11 Bus), näiden joukossa myös kantaesityksiä mm. Harri Wessmanin Ötökkäooppera, Christian Lindbladin ja Lauri Kilpiön Rantapalloja ja Rintakarvoja, Timo Hietalan Noita, joka haluasi oppia laulamaan. Kapteenina aluksessa ovat toimineet Kanneltalon johtajina ovat toimineet Irmeli Niemi (1992-94), Katariina Metsälampi (1994-1995), Rei- Kanneltalon ensimmäinen johtaja Irmeli Niemi muistelee alkuaikoja 1992-1994 Kanneltalon kahvilassa 4.10. klo 18.
• 8 Harrisuvannon riippusilta Oulangan kansallispuistossa. suille pitää varustautua paremmin. Reitit kannattaa suunnitella huolella ja ilman karttaa ei tuntemattomaan maastoon saa lähteä. Kompassi on hyvä olla mukana. Kaupunkilainen eksyy yllättävän nopeasti ja saattaa kävellä harhaan kun ajatus vähänkin herpaantuu. Nyrkkisäännöksi voi sanoa, että normaalikuntoinen aikuinen kävelee metsäpolulla korkeuseroista riippuen ilman rinkkaa noin 3-5 kilometria tunnissa. Aikaa pitää varata myös tauoille ja syömiselle. Jos retkeily muuttuu kilpajuoksuksi aikaa vastaan, katoaa vaelluksesta ilo ja se muuttuu suoritukseksi. Päivämatka kannattaa laskea oman kunnon, reitin vaativuuden ja kannettavan tavaramäärän mukaan. Kovakuntoinen vaeltaja voi patikoida päivässä yli 20 kilometriä, mutta riittävän levon ja nautinnon takaamiseksi ei yli 15 kilometrin päivämatkoja tule suunnitella ainakaan joka päiväksi. Jos selässä on 10-20 kilon rinkka ja maasto vaativaa, voi keskinopeus tippua kahteen kilometriin tunnissa, jolloin sopiva päivämatka taukoineen on noin 10-15 kilometriä. Aikuinen kantaa rinkassa enimmillään kolmasosan ruumiinpainostaan, mutta jotta matkaaminen olisi mukavaa, kannattaa painoksi optimoida maksimissaan 1/4 omasta painosta. Rinkka ja sen mukana kannettavat tavarat punnitaan ennakkoon noin 10-15 kilon välille. Näin päästään sopivan pituisiin päivämatkoihin ilman nääntymistä, eikä mitään oleellista tarvitse jättää pois (katso oheinen varustelista). Kun esimerkiksi teltta ja ruoanlaittovälineet jaetaan matkakumppanin kanssa, saadaan osa painosta pois. Kun taidot, tiedot, kokemus ja voimat kasvavat, voi rinkan painoa lisätä ja retkiä pidentää aina viikosta useisiin viikkoihin ja suunnata ne vaikka poluttomiin Lapin erämaihin. 16.9.2012 Oulangan Ristikallio. Minne mennä? Suomessa on useita kansallispuistoja, retkeily- ja erämaa-alueita. Alkuun voi käydä tutkimassa lukuisia Etelä-Suomen kohteita. Nuuksion ja Sipoonkorven lisäksi yksi parhaimmista on esim. Repoveden kansallispuisto Kouvolan yläpuolella. Tämä sopii niin päivä- kuin viikonloppuretken kohteeksi, reittejä on eri pituisia. Lapista ja itärajan tuntumasta löytyy useita hienoja kohteita, jotka soveltuvat myös vähemmän kokemusta omaaville eränkävijöille, mm. Karhunkierros Kuusamossa, Hetta-Pallas Enontekiöllä ja Kevo Utsjoella. Nämä pitkät reitit ovat kymmenien kilometrien mittaisia ja vaativat päivien patikoinnin, mutta reitit voi halutessaan kävellä lyhyempinä. Reitit ovat Suomen hienoimpia, mistä johtuen ne ovat keskikesällä ja ruska-aikaan ruuhkaisia. Lähes kaikissa kansallispuistoissa on vaeltajien käytössä autiotupia, Ylös, ulos ja vaellukselle! Retkeily on yhä useamman suomalaisen mielipuuhaa. Erälle ei mennä vain metsästämään tai kalastamaan, vaan vaeltamaan, nauttimaan luonnosta, rauhasta ja lataamaan akkuja. Jo lyhytkin makkaranpaisto- tai sieniretki saa mielen vireäksi. VAELTAMINEN ELI RETKEILY on mukavaa ajankulua, johon kannattaa varata aikaa, sillä ilo on sitä suurempi, mitä rauhallisemmalla tahdilla luonnosta saa nauttia. Usean tunnin ja parhaimmillaa useita viikkoja jatkuva reippailu luonnossa pitää masennuksen poissa. Vaikka lähtisit lyhyemmällekin ulkoilulenkille, ei aikataulusta saa tehdä liian tiukkaa, vaan nuotiolla istuskelulle pitää antaa oma aikansa. kikiireet ja huolet neljän seinän sisään. Metsässä ei pidä olla mitään kiireellistä päämäärää. Jokainen pysähdyspaikka on päätepysäkki, jossa nautitaan ympäristöstä, hiljaisuudesta, luonnon äänistä ja rauhoitutaan. Matkaa jatketaan, kun siltä tuntuu. Reitin voi kulkea joko pisteesta A pisteeseen B, edestakaisin tai sitten valikoida ympyräreitin. Pidempiä reittejä kuljetaan harvemmin edestakaisin, vaan reitti sovitetaan rauhalliseen aikatauluun. joutuu hikoilun vuoksi äkkiä riisumaan vaatteita. Liikkuessa voi lämpötasapainoa säädellä avaamalla takkia. Tauolla ei pidä antaa itsensä kylmettyä, jolloin on hyvä lisätä vaatetta ja suojata märkä pää pipolla. Ennen reissuun lähtöä on hyödyllistä seurata sään kehittymistä ja va- Vaellus alkaa kotiovelta Metsästä ja ulkoilmasta nauttiminen ei vaadi mitään ihmeempiä suunnitelmia tai varusteita; ulkoilemaan voi lähteä heti. Lähes jokaisen kotiovelta on lyhyt matka lähimetsään. Jos epäilee vaeltajan kykyjään, voi harjoittelun aloittaa vaikka keskuspuiston pyöräteitä pitkin kulkemalla. Pirkkolan, Paloheinän ja Vantaankosken väliltä löytyy useita kauniita reittejä, joista voi rakentaa itselleen sopivan pituisen päivälenkin. Apuna voi käyttää pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaa. Luukin ulkoilualue Espoossa tarjoaa lapsiperheille helppoja maastoja retkeilyyn ja makkaranpaistoon. Erämaan tuntua voi hakea Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen poluilta. Alueiden selvästi merkityt reitit ja villi luonto mahdollistavat upeita kokemuksia aivan Helsingin kupeessa. Päiväretkelle varusteiksi käyvät mitkä tahansa ulkoiluvaatteet ja mukaan voi ottaa repun, johon voi pakata eväitä, makkaraa ja termokseen kahvia tai kaakaota. Vettä kannattaa aina varata mukaan, sillä janoisena ei ole mukava marssia. Pääkaupunkiseudun ulkoilualueilla on useita Puolikota Leivonmäen kansallispuistossa Rutajärven rannalla. Lepotauko Olhavanvuorella Repoveden kansallispuistossa. merkittyjä nuotiopaikkoja polttopuineen, joten mukaan ei tarvitse ottaa kuin sytykkeitä. Nuotiota ei saa sytyttää minne tahansa, vaan ainoastaan merkityille paikoille ja nuotion pitää antaa sammua kunnolla tai kastella se reippaasti vedellä. Retkeilyn a ja o on, että kaikki mikä metsään viedään, tuodaan sieltä myös pois. Roskia ei heitetä luontoon tai palamattomia jätteitä ei jätetä nuotioon. Vaeltajalle oleelliset asiat Vaeltajan tärkein työkalu on jalat. Jos jalat menevät rikki, matka pysähtyy. On tärkeää hankkia kunnolliset ja sopivat vaelluskengät. Jotkut pitävät kumisaappaista. Olennaista on, että jalkineet hylkivät vettä, jalat eivät pääse liikkumaan liikaa ja pohja on jäykkä, jotta jalkapohjat eivät kipeydy muhkuraisessa maastossa raskaalla painolla käveltäessä. Nilkan tuki on kokemattomille maastossakulkijoille oleellinen. Vaeltaessa syntyy helposti hiertymiä, mistä syystä kannattaa käyttää kaksia sukkia, joista alempana ovat kosteutta luovuttavat linersukat ja niiden päällä esim. merinovillaiset vaellussukat. Huomioi kahden sukan vara jo kenkiä ostaessa. Näin käveltäessä syntyvä kitka jää sukkien väliin, eikä iho mene rikki. Monet teippaavat jalat urheiluteipillä ennen polulle lähtöä. Jos satut hiertymän saamaan, peitä se heti esim. Compeedlaastarilla. Uusilla kengillä ei pitkille matkoille saa lähteä, sillä ne eivät ole vielä muotoutuneet jaloille sopiviksi ja aiheuttavat helposti hiertymiä, voivat osoittautua sopimattomiksi lestiltään ja puristavat varpaita jalkojen turvotessa. Pari viikkoa tai noin 20 kilometriä kävelyä riittänee kenkien sisäänajoksi. Muistakaa leikata varpaankynnet ennen vaellusta. Jalkojen jälkeen tärkein asia on pukeutua oikein. Hyvä tekninen alusasu luovuttaa hien seuraavalle vaatekerralle, eikä olo ole niin märkä. Kerrospukeutuminen onkin tärkeää. Mieluummin monta ohutta kerrosta kuin yksi paksu. Liikkeelle lähtiessä ei kannata ylipukeutua, sillä muuten Vaelluksella olet aina perillä Yleensä vaelluksella tarkoitetaan useita päiviä kestävää patikointia, jossa yövytään matkalla teltassa tai autiotuvissa, mutta vaellus voi yhtä hyvin tarkoittaa päiväretkeä, jossa tehdään muutaman kilometrin mittainen lenkki metsäpoluille ja jonka aikana pysähdytään eväitä syömään tai vaikkapa marjastamaan ja sienestämään. Toiset keskittyvät reittiin ja patikointiin, toiset luonnon antimista nauttimiseen. Tärkeintä on jättää ar- Pojan kanssa Glacierin kansallispuistossa Kalliovuorilla. Taustalla Grinnelin jäätikkö. Rantaloman sijaan voikin suunnata vuorille. rata riittävästi lämpimiä vaatteita mukaan. Ilma voi muuttua äkistikin, joten sadevarusteet on hyvä olla aina mukana. Kaikki tavarat voi pakata vielä erikseen muovipusseihin tai vesitiiviisiin kuivapusseihin, sillä jokeen tai ojaan kaatuminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen tilanteen. Jos reitillä on joenylityksiä, voi ottaa ison jätesäkin mukaan, minne halutessa mahtuu vaikka koko rinkka. Makuupussi valitaan sään mukaan. Kesäpussilla ei syksyllä tai aikaisin keväällä pärjää. Pakkasoloihin tarvitaan taas talvipussi. Kaikissa uudemmissa makuupusseissa kerrotaan niiden pakkaskestävyys, eli comfort-taso, ihanteellinen käyttölämpötila. Jos pussi ei pidä lämpimänä, voi vaellus mennä pilalle, kun kylmän vuoksi ei saa nukuttua. Teltan suhteen on useita vaihtoehtoja. Hinta ei ole aina oleellisin asia, sillä monet vaeltajat nukkuvat pelkän laavukankaankin alla. Tärkeintä lienee, että teltta on kevyt, kestävä, helppo kasata ja varmasti vedenpitävä. Myös vaelluskohteen tuuliolosuhteilla ja maastolla on merkitystä. Laavuteltta on oiva metsässä, mutta avoimella ja kivisellä paljakalla tunneliteltta on parempi. varaustupia, laavuja, kotia ja nuotiopaikkoja, missä majoittua. Sesonkiaikana majoituspaikat voivat olla täynnä, joten teltta on hyvä olla mukana. Kansallispuistojen reitit ovat pääsääntöisesti selvästi merkittyjä ja vaaratekijät minimoitu, mutta on tarpeen olla tarkkana, sillä aikaisin keväällä tulvat saattavat katkoa polkuja tai ne voivat olla paikoin lumen peittämiä. Reittien vaativuustaso ja omat kyvyt pitää huomioida. Liian rankalle reitille ei kokemattomana tai huonokuntoisena pidä lähteä. Usean päivän reittiä suunnitellessa kannattaa aikataulu tehdä mahdollisimman löysäksi, jotta kiirettä ei pääsisi syntymään. Jos mahdollista, varaa yksi ylimääräinen päivä antamaan liikkumavaraa. Tällöin mahdolliset viivästykset eivät aiheuta hankaluuksia ja toisaalta on mahdollista pitää vaikka yksi lepopäivä kalastaen tai marjoja keräillen. Suomen kaikki vaelluskohteet löytyvät keskitetysti Metsähallituksen sivuilta www.luontoon.fi, mistä saa tietoa alueiden reiteistä, majoituksesta, kulkuyhteyksistä, nähtävyyksistä ja retkeilyyn liittyvistä säännöistä. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Nälkä kasvaa syödessä Kun luonnosta nauttimiseen riittää alkuun muutaman kilometrin lenkki lähimetsien leveillä hiekkapoluilla, tulee nopeasti tarve pidentää patikkamatkoja. Pidemmille, yhden kahden yön pituisille viikonloppureis- Yksi Karhunkierroksen hienoimmista paikoista on Kiutaköngäs.
• 16.9.2012 9 Ohjeellinen varustelista muutaman päivän vaellukselle Suluissa halun/sään mukaan. Päälle - retkeilytakki ja -housut tai maastopuku (tuulenpitävä, vettähylkivä) - vaelluskengät/ (kumisaappaat) - tekninen alusasu - retki- ja vaellussukat (ohuet linerit alle, vaellussukat päälle) - puukko - kartta, gps-puhelin, kompassi (lisävirtalähde gps-puhelimelle) - juomapullo - hattu, kestävä retkivyö, (henkselit) - (vaellussauvat) Rinkkaan (n. 50-60 litraa, sadesuojallinen) - teltta - makuupussi ja makuualusta - keitin, kattila/pakki, polttonestettä, lautanen, lusikkahaarukka, (retkikirves) - tulitikut, vessapaperia, talouspaperia/nessuja, sytykkeitä, retkisytytin/myrskytikut - irtoremmejä, narua, ompeluvälineet, urheilijanteippiä, roudarinteippiä, monitoimiveitsi, (nippusiteitä, hakaneuloja, iso jätesäkki) - muonaa n. 600-700 g. päivä (maun mukaan pussiruokia, suklaa-/energiapatukoita, kuivahedelmiä, pähkinöitä, makkaraa, kuivalihaa/meetvurstia, sulatejuustoa, leipää, kuivapuuroa ja -keittoja, pikakahvia, kaakaota, sokeria, mausteita, varavesi/juomarakko) - kuksa tai retkimuki - tiskisieni, (pesuainetta) - muovi-/minigrippusseja, kuivapussi - hammasharja, -tahna, antiperspirantti, pieni pyyhe - ensiapupakkaus, särkylääkettä, hiertymälaastareita (Compeed), sidontatarpeita, (desinfiointiaine/puhdistuspyyhkeitä, Pantyson, Bepanthen, hiertymävoide, hyttysmyrkky, aurinkovoide, vedenpuhdistustabletteja, magnesiumtabletteja) - T-paitoja (teknisiä, pitkähihaisia) 2 kpl - alushousuja 2-3 kpl. - sukkia 3 paria (ohuita linereitä) - poolopaita, fleece - lämpökerrasto, lämpösukat, hanskat, pipo, (verkkarit) - kevyet taukokengät - sadeasu/-viitta/kalvotakki - otsalamppu, kynttilä - aurinkolasit, (verkkohattu) Yllä mainittu rinkan ja tarvikkeiden kokonaispaino on noin 12-16 kiloa, hieman tavaroiden painosta ja ruoan määrästä riippuen. Jos lisäksi otetaan kamera, kalastustarvikkeita, sukset, kirja, muistiinpanovälineitä, muita vaatteita, säilykkeitä ja/tai osa varusteista on oletettua painavampia (esim. teltta), voi kokonaispaino nousta helposti 20 kiloon. Rinkka kannattaa aina punnita ennen vaellukselle lähtöä ja tarvittaessa sitä keventää. Jokainen ylimääräinen kilo tuntuu askeleiden raskaudessa, kun kilometrejä jää taakse. Kevo, Suomen Suuri Kanjoni 1. päivä Postibussi Kaamasen Kievarista Sulaojalle ja polun lähtöpisteeseen oli puolisen tuntia myöhässä, mutta se ei meitä innokkaita retkeilijöitä pahemmin haitannut. Olin talven aikana onnistunut puhumaan avovaimoni pään ympäri ja nyt heinäkuun puolessa välissä olimme matkalla kohti pohjoista kävelemään ns. Kevon reitti 62,5 km Suomen päälaella. Kevon vaellusreitti eroaa muista merkityistä vaellusreiteistä koska siellä ei ole lainkaan autio- tai varaustupia. Jokaisen on otettava teltta mukaansa. Lisäksi reitin vaativuutta lisäävät useat jyrkät mäet ja neljä joen ylittävää kahlaamoa. Sää ei meitä suosinut, koska bussista noustuamme vesisade ja kova tuuli alkoivat heti riepotella varusteitamme. Lämpömittari näytti + 8C. Mutta siitä ei saanut välittää, vaan matka alkoi. Ensimmäinen välietappi oli Ruktajärven autiotupa, ainoa koko reitillä. Se on aivan Kevon Luonnonpuiston rajalla. Matkaa Karigasniemen tieltä sinne on noin 12 km. Tuuli puhalsi voimakkaasti takavasemmalta ja vesisade ropisi sadeviittoihimme, kun kävelimme pitkin hiekkaharjannetta joka erottaa Luomusjärven kahdeksi erilliseksi järveksi. Harjulla ei ole leveyttä kuin jokunen kymmenen metriä, mutta korkeutta lähes saman verran. Vesi velloi uhkaavan näköisesti vaahtopäinä molemmilla puolillamme. Nelisen tuntia käveltyämme saavuimme leirialueelle. Autiotupa oli täynnä norjalaisia nuoria ja lämmitetty ainakin 30 asteiseksi. Ei huvittanut jäädä. Niinpä jatkoimme vielä tuoreilla voimilla kolme kilometriä seuraavalle leirialueelle, jonka saamen kielinen nimi on Ristenajävri. Reitin kaikki nimet ovat vain saameksi, suomenkieltä ei kylteissä ole. Erikoinen ja jopa hieman häiritsevä asia, mutta liittyy ilmeisesti alkuperäisväestön oikeuksiin. Kolme kilometriä menivät nopeasti, maasto ei vielä ollut kovin vaativaa, ja leirialueelle päästyämme pystytimme heti teltan. Vesisade oli jatkuvaa, tuuli myrskylukemissa. Näin vaelluskaverini ilmeestä, että hauskempaakin on joskus ollut. Oloa virkistääkseni viritin nuotion ja paistoimme makkaraa. Siinä makkaratulilla ollessamme tuli paikalle muita samassa bussissa olleita. Kaksi pariskuntaa joista toiset olivat tottuneita vaeltajia ja toiset ensikertalaisia. He kertoivat aikovansa kävellä vielä samana iltana seuraavalle leiripaikalle, joka oli 8,5 km päässä ja yöpyä vasta siellä. Siinä kaatosateessa ja myrskyssä! Minusta se oli aika urhea aikomus ja sanoinkin sen heille. Hymyillen he lähtivät kiipeämään tunturin rinnettä. Kello oli jo siinä kahdeksan paikkeilla illalla. Makkarat syötyämme ryömimme telttaamme ja yritimme nukkua. Siinä joten kuten onnistuen. Eero jokea ylittämässä. näe mitään syytä ryhtyä syömään niitä maastossakaan. Aamutoimien jälkeen purimme leirin ja pääsimme taipaleelle yhdeksän aikoihin. Kiipesimme tunturin rinnettä ylös ja polku kulki puurajan yläpuolella. Sadetta ei ollut, mutta kova tuuli puhalsi edelleen. Kävely vaati tarkkuutta, koska polku oli lukemattomien vaeltajien kuluttama ja kivinen. Maisemat olivat upeita. Alhaalla oikealla tunturien välissä näkyi puro ja pieniä lampia. Pientä esimakua itse kanjonista. Lounasaikaan saavuimme seuraavalle leiripaikalle, johon vaellusreittiä ylläpitävä Metsähallitus oli rakentanut kodan. Kodassa tapasimme siellä yöpyneen rouvan. Häneltä kuulimme, että edellisenä iltana tapaamamme pariskunnat olivat päässeet perille vasta puolilta öin. Kaikki varusteet likomärkinä ja osa ryhmästä oli ollut lähes hysterian partaalla. He olivat kuivatelleet varusteitaan koko yön ja jatkaneet matkaansa jo heti seitsemän jälkeen aamulla. Olimme rouvan kanssa yhtämieltä siitä, että liian kiireellä ei tunturissa kannata kulkea. Koko jutusta menee maku, jos ainoana tarkoituksena on kulkea jokin matka vain mahdollisimman nopeasti. Mutta kukin tyylillään. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa ja vajaan puolentoista kilometrin päässä Kevon kanjoni avautui eteemme koko komeudessaan. Tämän takia tänne oli kävelty, ja myöntää täytyy, että näkymä oli vaivan arvoinen. Vesi putosi kohisten lähes 80 metriä alas jyrkkäreunaiseen rotkoon. Näkymä oli ainutlaatuinen ja oli vaikea uskoa, että Suomestakin voi löytyä näin jylhiä maisemia. Aikamme näkymää ihailtuamme lähdimme eteenpäin. Tavoitteenamme oli päästä yöksi Fiellon putouksille, joita pidetään eräinä Suomen upeimmista. Polku oli edelleen erittäin kivinen ja kulki tunturikoivikossa, kunnes se lopulta laskeutui leirialueelle Kevon kanjonin pohjalle. Ennen leirialueelle pääsyä oli vielä matkamme ensimmäinen joen ylitys. Ylitys oli helppo, vesi oli matalalla ja tukivaijeri antoi hyvän tuen. Leiripaikalla oli tilava turvekammi, jossa oli takka ja pari ikkunaa. Vaelluskaverini vaatimuksesta jäimme kammiin yöksi. Hän oli ilmeisesti saanut edellisenä yönä telttamajoituksesta ainakin hetkellisesti tarpeekseen. No, mikäs siinä. Päivällisen jälkeen nukuimme suhteellisen hyvin kammin lämpimässä, mitä nyt hyttyset hieman haittasivat. Päivällä kodassa tapaamamme rouvakin tuli illalla leirialueelle ja jäi myös kammiin yöksi. Turvekammi. ten tunturissa aina, eikä polku ollut yhtä kivinen kuin edellisen päivän osuudella. Niinpä matkamme eteni reippaasti. Lounaalle laskeuduimme taas alas itse kanjoniin ja nyt jouduimme ottamaan ensimmäisen kerran hyttyslakit käyttöön. Rantapusikossa oleva leirintäalue tuntui olevan kaikenlaisten sääskien mielialuetta. Tein tulet nuotiopaikalle, jotta savu hieman auttaisi, mutta vaikea sanoa oliko siitä todellista apua. Nopean lounaan jälkeen jatkoimme matkaa seuraavalle kahluupaikalle. Polku kulki joen rannassa, eikä hyttysistä ollut pulaa. Ylhäällä tunturissa puhaltanut hyttyset karkoittanut tuuli ei tänne osunut. Saavutimme kahluupaikan nopeasti, eikä se enää ollutkaan mikään lyhyt kahlaus lahkeet käärittyinä. Vesi näytti aika syvältä, virta voimakkaalta ja matkaa toiselle puolelle oli ainakin 25 ­ 30 metriä. No, mikäs siinä muu auttoi kuin housut pois ja jokeen. Muoviset sandaalit jalassa ja vaijerista roikkuen lähdin ylittämään Kevo-jokea. Rinkasta olin avannut vyösoljen, jotta kaatuessani rinkka ei veisi painollaan minua mukanaan. Vesi oli noin 10 asteista ja kova virta vielä lisäsi kylmyyden vaikutusta. Pääsin ylitse kaatumatta, mutta sain pidellä vaijerista aivan tosissani. Lisäksi jalat turtuivat kylmästä reisiä myöten. Se hyöty tästä ylityksestä kuitenkin oli, että keksin tekniikan jolla se jatkossa kannattaa tehdä. Huusin neuvot virran yli vaellustoverilleni, ja hän pääsikin yllättävän helposti ylitse. Nopea jalkojen kuivaus, housut jalkaan ja matka jatkui seuraavalle kahlaamolle noin kolmen kilometrin päähän. Tämä oli leveämpi, mutta vesi oli matalampaa ja kokeineina joen ylittäjinä se ei tuottanut meille vaikeuksia, mitä nyt hyttyset hieman kiusasivat. Päivän loppumatka olikin sitten pelkkää kiipeämistä ylös kanjonista ja kauniin tunturijärven rannalla olevalle leirialueelle tulimme seitsemän aikoihin illalla. Alueella oli Metsähallituksen rakentama kota, johon majoittauduimme. Kodat ja kammit eivät ole varsinaisesti tarkoitettu yöpymiseen, mutta koska juurikaan muita retkeilijöitä ei ollut niin tuskin tekomme haittasi ketään. Illallisen jälkeen paneuduimme levolle ja nukahdimme nopeasti kodan kaminan lämpöön. 4. ja 5. päivä Erittäin hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme taas matkaa. Reitti kulki jälleen aluksi ylhäällä tunturissa noin 8 km ja laskeutui sitten alas joen varteen. Siellä söimme lounaan tuulisessa leiripaikassa. Hyttysistä ei ollut tietoakaan. Tämän jälkeen polku seurasi jokea aivan rannassa. Paikoin se oli aika vaikeakulkuinen, olipa eräässä kohdassa jopa vaijeri josta kulkijat joutuivat roikkumaan jyrkän rinteen reunalla. Viimeinen joen ylitys meni meiltä jo rutiinilla ja viimeisen yön vietimme teltassamme kauniissa männikössä noin kuuden kilometrin päässä Utsjoen tiestä. Aamulla kävelimme tielle ja postibussi tuli ajallaan hieman kahdentoista jälkeen ja vei meidät Kaamasen Kievariin ja suihkuun. Teksti ja kuvat: Eero Castrén 3. päivä Aamulla heräsimme kahdeksan aikoihin, ja aamupalan teko turvekammin suojassa oli huomattavasti helpompaa ja mukavampaa kuin se oli ollut edellisenä aamuna taivasalla ja myrskyssä. Ennen matkan jatkamista kävimme vielä putouksilla ottamassa todistekuvat ja ihailemassa mahtavaa näkyä. Reitin seuraava osuus kulki taas ylhäällä tunturissa, joten päivä alkoi reippaalla könyämisellä ylös kanjonista. Maasto ylhäällä oli avaraa, ku- 2. päivä Katkonaisesti nukutun yön jälkeen kuulimme ropinan päättymisestä, että sade loppui. Kello oli varttia vaille seitsemän. Kömmimme ulos ja tein aamupalan. Ruisleipää, sulatejuustoa, meetvurstia ja juomana kuumaa teetä. Emme syö puuroja kotona, niin en Kuva: www.luontoon.fi
• 10 Kalastus on Peltsin suuri intohimo. sesta ja levinnyt niin, että siellä on mukava tehdä kaikennäköistä muutakin. Se on eräänlaista rauhallisuuden hakemista. Peltsi sanoo, että metsään meno on selittämätöntä, mutta ei edusta mitään vastapainoajattelua. Marjastaminen on ok, mutta sienestämisestä mies ei ole koskaan erityisemmin välittänyt. Kantarellin voi juuri syödä, mutta muuten sienten maku ei viehätä. Kalastaminen sen sijaan on lähellä sydäntä. - Isommissa metsissä on kiva seurata, jos vaikka eläimiä näkisi. Yleensä sitä saattaa nähdä hirven ja lintuja, ehkä ketunkin, mutta karhu ei ole vielä tullut vastaan. Olen läh- 16.9.2012 dössä reissulle Kuhmoon ja minua kiehtoo ajatus, että näkisin susia. Peltsin isoin kesällä saama kala oli kuusikiloinen hauki ja ehkä maittavin parikiloinen rautu. Lapin reissun aikana vaeltajat kävi- vät mm. Pallaksella ja Taivaskerolla katsomassa muistomerkkiä, missä Helsingin olympiatuli sytytettiin ja lähti liikkeelle 1952. Kari Varvikko Peltsin vaellukset jatkuvat erätulilla ­ Peltsi, kuinka pitkä on poronkusema? ­ Eikös se ole seitsemän kilometriä. ­ Oikein. OLEMME NÄHNEET Kaarelan kasvatin 'Peltsi' Mikko Peltolan Lapin vaelluksia perjantaisin TV 2:ssa ja jatkossa niitä on edelleen mahdollisuus katsoa YLE Areenassa. Viisiosainen Peltsin Lappi kuvattiin kahdessa osassa eri puolilla pohjoista ja se on saanut hyvän vastaanoton. Keväällä alkanutt Erätulilla ­ohjelma saa jatkoa 12 osan verran ja alkaa ensi perjantaina eli 21.9. Mikä on saanut miehen innostumaan vaelluksesta ja luonnosta yleensäkin? - Erämaassa oleminen jo sinänsä on rauhoittavaa ja mukavaa. On kiva olla kaupungissakin, enkä muuttaisi koko elämäkseni metsään, mutta tasaisin väliajoin sinne on päästävä. Lappi-innostus lähti kalastuk- Taivaskeron huippu Pallaksella kohoaa 807 metrin korkeuteen.. Erään harrastuksen tarina ERÄS VANHA YSTÄVÄNI oli jo vuosien ajan yrittänyt saada minua mukaansa kuntosalille. Olin aina keksinyt jos jonkinlaista tekosyytä miksi juuri silloin se ei minulle sovi. Syksyllä 2003 annoin kuitenkin lopulta periksi ja päätin kokeilla painojen nostelua. Ensimmäisen kerran elämässäni! Halusin ja sain valita salin itse ja tärkeimpiä kriteereitäni olivat salin läheisyys ja kohtuullinen hinta. En myöskään halunnut sitoutua mihinkään jatkuvasti tililtäni lähtevään kuukausimaksuun, vaan maksaa vain silloin kun se minulle sopi. Sali löytyi etsimisellä pienen matkan päästä asunnostani ja aloitin harjoittelun ystäväni opastuksella. Aluksi kävimme yhdessä, mutta pian leipätyömme alkoivat haitata ja jouduin menemään salille useimmiten yksin. Siitä ei ollut haittaa, koska olin jo saanut kipinän, eikä saliharjoittelussa välttämättä tarvita kaveria. Välttämättömimmän varmistajan saa pyytämällä käytännössä jokaisesta kanssatreenaajasta. Lisäksi monien salilla kävijöiden kasvot olivat tulleet nopeasti tutuiksi, koska samaan aikaan salilla usein on aina samat kuntoilijat. Näin meni ensimmäinen talvi. Kesäloman koittaessa säännöllinen treenaamiseni alkoi jo näkyä ja ennen kaikkea se tuntui selvästi parantuneena olona ja jaksamisena. Syksyllä lomalta palatessani huomasin edellisenä talvena käyttämäni salin lopettaneen toimintansa. Tilalle oli tullut kunnan ylläpitämä kuntokeskus, jossa eri käyttäjäryhmillä oli omat aikansa. Se ei tuntunut minusta mukavalle, joten uuden kuntosalin etsintä alkoi. Se osoittautuikin yllättävän hankalaksi. Kaikki asuntoni läheisyydessä olevat kuntosalit vaativat jäsenyyttä tai olivat liian kalliita. Alon olla jo hieman epätoivoinen ja harkitsin jopa lähtemistä jonnekin kauemmaksi treenaamaan, kunnes otin asian puheeksi kantabaarini tiskillä. Siellä eräs puolituttu suositteli minulle kohtuullisen lähellä olevassa pommisuojassa olevaa "Penan salia". En ollut kuullutkaan koko paikasta, sitä ei ollut puhelinluettelossa, eikä sillä ollut nettisivuja. Sain tietää, että pitäjä on ennen sotia syntynyt epämääräisen ikäinen kaveri, joka ei vielä täysin hallitse nykyajan markkinointijuttuja. No mikäs siinä, sitähän piti mennä katsomaan. Sali löytyi kerrotusta paikasta ja tuntui heti minulle sopivalta rentohenkiseltä treenipaikalta. Jäin sinne asiakkaaksi ja treenaamiseni jatkui Penan valvovan silmän alla. Häneltä asiakkaat saivat halutessaan ja joskus myös vaikka eivät erityisemmin olisi halunneetkaan ohjeita ja neuvoja liikkeiden oikeaan suorittamiseen ja ohjelmiensa läpiviemiseen. Näin vuodet ja talvet menivät. Treenasin Penan Punttiksella ja kehityin mielestäni aivan mukavasti. Joskus tauoilla jutustelin Viljasen Autokorjaamo 60 vuotta Tietokoneet vallanneet puolet asennustöistä - Nykyisin puolet asennustöistä on tietokonehommia. Kehityksen mukana on ollut pakko kulkea, sillä muuten ei näistä hommista leipää saisi, sanoo Vantaan Vapaalassa sijaitsevan Viljasen Autokorjaamon toimitusjohtaja Markku ´Mosse´ Viljanen (67). VILJASEN AUTOKORJAAMO vietti elokuun lopulla 60-vuotispäiviään. Korjaamon perusti aikanaan Alvari Viljanen ja 38 vuotta sitten ohjaksiin tarttui poika Mosse, jonka poika Marko on myös ollut remmissä toistakymmentä vuotta. Vaikka Markolla onkin nykyisin jo yrityksen vetovastuu, hän ei ole kuitenkaan ottanut itselleen vielä päävastuuta. Se on yhä isän käsissä. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Viljasen asiakaskunta on myös osittain vaihtunut. Ammattiautoilijat ovat vähentäneet käyntejään, koska he joutuvat nykyisin yhä enenevissä määrin tekemään mm. huolenpitosopimuksia. Heidän tilalleen on tullut rahoitusyrityksiä, joiden leasing- ja palautusautoja katsastetaan Viljasen Autokorjaamossa. Mosse totesi kymmenen vuotta sitten Tanotorven haastattelussa, että hän on korjaamossa saanut toteuttaa itseään. "Tämä on ollut minulle enemmän kuin työ ­ se on elämäntapa." Näin on edelleen ja vaikuttaa siltä, että mies seisoo sorvinsa ääressä hamaan loppuun. - Mihinkäs sitä kotoaan lähtisi, Mosse tuumii ja viittaa korjaamon yläkerrassa sijaitsevaan asuntoonsa. Viljasen tunnuslause on aina ollut, että perinne velvoittaa. Markon kautta perinne jatkuukin jo kolmannessa polvessa. - Pidämme huolta niin ympäristöstä kuin laadustakin. Nopeus, ammattitaito ja joustavuus ovat edelleenkin tavaramerkkejämme. yhdessä salin muiden vakiokävijöiden kanssa mitä me oikein harrastamme tai teemme. Olemmeko me bodaajia, voimanostajia, kehonrakentajia vai mitä? Pienen pohdinnan jälkeen kuntovoimailijan titteli sai suurimman kannatuksen, ja sellaisena pidän itseäni edelleen. Vuoden 2007 aikana mielessäni alkoi itää ajatus omasta kuntosalista. Aluksi yritin etsiä ostettavaa salia ja kysyinpä asiaa myös Penalta, jos hänestä eläkkeelle jääminen tuntuisi houkuttelevalta, olihan virallinen ja korkein eläkeikäkin jäänyt taakse jo aikoja sitten. Penaa ei kiinnostanut eikä sopivaa salia löytynyt muualtakaan. Niinpä ryhdyin sitten vuoden 2009 syksyllä etsimään liiketilaa johon rakentaisin aivan uuden kuntosalin. Monien vaiheiden jälkeen tila lopulta löytyi joulukuussa 2010 ja Kannel Gymin avajaiset olivat 15.10.2011. Kohta tulee vuosi täyteen eikä ole kaduttanut. Penakin pitää saliaan edelleen ja löytyy nykyisin jo netistäkin. Eero Castrén Kannel Gym Kari Varvikko Kaksi Mossea ja Marko Viljanen 60-vuotispäivillä.
• 16.9.2012 11 Tupsuja ja Auringonpaistetta Kannelmäen palvelutalo ja päiväkoti Vanhainen halusivat osallistua omalta osaltaan Wold Design Capital helsinki - designvuoden tapahtumaan luomalla oman Neulegraffiti,- ja Hamahelminäyttelyn palvelutalon aitaan. KANNNELMÄEN VANHUSTEN palvelutalon asukkaat ja päivätoimintayksikkö Urkuri sekä päiväkoti Vanhainen osallistuivat yhdessä Wold Design Capital Helsinki- Designvuoden - 2012 tapahtumaan neulegraffiteilla ja hamahelmi -näyttelyllä. Käsityöryhmät kokoontuivat palvelutalossa, päivätoimintayksikössä ja päiväkodissa useita kertoja suunnittelemaan ja toteuttamaan töitään. Monenlaiset ideat toteutettavista hamahelmistä sekä neuleista sinkoilivat käsityöryhmissä. Palvelutalon asukkaat kutsuivat käsityöryhmäänsä "tupsutalkoiksi"; ryhmässä tupsuista myös hupsuteltiin. Vanhat käsityömuistot pipojen tupsuista ja kantapäiden kopsuista naurattivat ahkeroivia taiteilijoita. Hamahelmista syntyi pienissä sormissa erilaisia kuvioita eläimistä tähtiin. Lasten ja neulojien käsissä kehkeytyi yhteinen taideteos palvelutalon aitaan. Aina välillä taideteosta työstettäessä astuttiin askel taaksepäin pohtien, mitä asioita teos kussakin katsojassa kirvoitti. Aurinko suosi Design -päiväämme ja lämmitti sielua ja sydämiämme. Mehua ja keksejä maisteltiin hymyssä suin. Lopuksi touhuava joukko pisti tanssiksi ja leikiksi; piiri pieni pyöri ja iloiset jänikset loikkivat... Tästä kokemuksesta on hyvä jatkaa yhteistä matkaamme värikkääseen syksyyn. Teksti: fysioterapeutti Riitta Grönlund, virikeohjaaja Raija Männistö, toimintaterapeutti Anneli Willman Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto KUNINKAANTAMMEN ETELÄRINNE JA LAMMENRANTA asemakaavan muutoksia valmistellaan Kuninkaantammen keskustan eteläpuolelle on valmistunut asemakaavaluonnos. Alueelle suunnitellaan puurakenteisia kerros- ja pientaloja. Uusien kortteleiden ja Hakuninmaan pientaloalueen välinen metsäalue rakennetaan puistoksi. Perhekunnantien päästä pohjoiseen, nykyisen metsätien paikalle osoitetaan uusi joukkoliikennekatu. Lisäksi käynnistyy Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavan muutos. Vesilaitokselta vapautuvan tekolammen ympäristöön suunnitellaan kaupunkipientaloja ja pienkerrostaloja, joiden teemana tutkitaan puurakentamista ja viherkattoja. Lampi aiotaan kunnostaa ja alueelle suunnitellaan myös uimaranta ja rantapuisto. Etelärinteen kaavaluonnos ja lammenrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esillä 1.10. 19.10.2012: - Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5 - kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs - kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11-13 - www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Keskustelutilaisuus: 4.10. klo 18-20 Kannelmäen peruskoulun ruokasali, Runonlaulajantie 40 Mielipiteet: viimeistään 20.10.2012 Lisätietoja: projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p. 310 37264 ja arkkitehti Ulla Jaakonaho, p. 310 37113 Anneli Willman, Riitta Grönlund, Jaana Mäki ja Raija Männistö. Piirileikkiä palvelutalon pihalla. Kannat sanoo kkk... Kuva Anneli Willman. Joko on kiire tai ei VÄITETÄÄN ETTÄ TYÖELÄMÄ on kiireistä ja rankkaa. On tarpeettomia kokouksia, turhantärkeitä esimiehiä, irtisanomisuhka leijuu kaiken aikaa ilmassa, millään ei ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi ja haluaisi, työpäivät venyvät kohtuuttoman pitkiksi, lomilla ei ehdi palautua tarpeeksi. Samanlaista oli silloinkin vuosia sitten kun olin vielä töissä. Työni takia paneuduin työelämän ongelmiin ja nyt olen huomannut, että eivät ne ongelmat ole mihinkään muuttuneet. Pikemminkin päinvastoin. Työssä käyvät haikailevat eläkkeelle. Silloin olisi ihmisellä täysi vapaus. Voisi matkustella ja toteuttaa itseään, harrastaa ja kuntoilla. Kun olisi sitä aikaa ... Mutta meille eläkkeellä oleville on käynyt vähän niin kuin Peppi Pitkätossulle. Kun Peppi ei käy koulussa, ei hän saa joululomaa ei pääsiäis- eikä kesälomaa. Minullakaan ei tietokoneen naputtamisen lomassa lakisääteisiä kahvi- eikä ruokataukoja, ei ole lomia, en saa lomalta paluurahaa, ei ole työterveyshuoltoa enkä pääse kuntoutukseen. Joudun elämään omatoimista ja oma-aikaista elämää. Kun jäin eläkkeelle päätin, että minulla ei ole enää kiirettä. Kaupan kassajonossa voin päästää jonkun ohitseni, en valita vaikka puhelimessa joutuu odottamaan, en narise vaikka bussivuoro jää tulematta. Ihan vähän murisen kun mainoksen lupaama tarjoustuote on loppunut ­ minullahan on oikeus saada tavara halvalla... Kiire hiipii eläkeikäisen elämään sitä mukaa kun voimat vähenevät ja toimintakyky heikkenee. Ihmettelin kun äitini valitti, että saa saman ajan kulumaan kahden hengen talouden hoitamiseen mitä ennen meni työn tekemiseen ja kuuden hengen perheen huoltamiseen ja hoitamiseen. Monta kertaa olen tuntenut teatterin aulassa ennen ovien avaamista olevani samanarvoinen työssä kävijöiden kanssa. He ovat tulleet työpaikoiltaan teatteriin virkistäytymään ja hakemaan elämyksiä, sitä samaa minäkin ole tekemässä. Helsingin Kaupunginteatterin Kapteeninkadun tyttö oli tällainen virkistävä kokemus parhaimmillaan. Areena-näyttämöllä näimme miten iskelmälaulajan urasta haaveilevan ty- Ennen ja jälkeen toukokuun iloisten juhlien Kesäkamppeiden tön toive toteutuu. Esa Nieminen ja Jari Salonen olivat rakentaneet liikuttavan ja todentuntuisen tarinan, jossa Sara Welling nimiroolissa valloitti kaikkien sydämen. Vanhasta kaartista Marjut Toivonen (äitinä) ja Pertti Koivula (levymogulina) onnistivat rooleissaan hyvin. Viulunsoittaja katolla samassa teatterissa oli tuttu ja turvallinen musikaali. Monelta osin liiankin tuttu ja turvallinen. Esko Roine maitomies Tevjenä lauloi komeasti ja piti langat käsissään. Mutta nyt minäkin liityn niiden kuoroon, jotka odottavat ja vaativat muutakin kuin vanhoja, moneen kertaa nähtyjä musikaaleja. YKKÖSMESTA puh. 563 1545 ma-pe 10-19 la 10-17 www.mattolaituri.fi Tuo meille pöytäliinat ja kodin kauneimmat tekstiilit pesuun! Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta. · Mökkitekstiilit Leena-Maija Tuominen · Tuolipäälliset · Asuntovaunun etuteltat · Venekuomut · Pihateltat ym. Autolla suoraan takaovelle. p. 040-455 1230 · ma-pe 10-19 · la 10-17 www.mattolaituri.info www.hel.fi/ksv
• 12 16.9.2012 KARI ENQVIST, uskonnoton kosmologian professori teki uskomattoman matkan uskovien maailmaan. Tiedemiehenä häntä kiinnosti uskovien maailmankuvan pysyvyys kaikesta tieteen uusista löydöistä huolimatta. Hän lähti tutkimaan mihin tällainen tiukka usko Raamatun sanaan totena Jumalan sanana perustuu. Uskovien maailmaan hän paneutui kuin kosmologi avaruuden ilmiöihin . Nuorena juuri väitelleenä tohtorina Enqvist sai elämänsä tilaisuuden päästessään tutkijaksi Sveitsiin kansainväliseen hiukkastutkimuslaitokseen CERNiin vuonna 1984. Hän osallistui ryhmään, joka tutki aivan uutta hiukkasteoria, supersymmetriaa. Tämän tutkimustyön tuloksena tänä vuonna 2012 kerrottiin hiukkaskiihdyttimen löytämästä uudesta hiukkasesta, jonka arvellaan olevan kauan etsityn teoreettisen mallin ennakoima Higgsin hiukkanen. Sen pitäisi selittää avaruuden ns. pimeän aineen ja energian olemus. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia ennenkuin tiedemiehet vakuuttuvat uuden hiukkasen luonteesta. Joka tapauksen tätä pidetään merkittävänä avauksena, joka saattaa johtaa kosmologian ja kvanttifysiikan tutkimuksen uusille urille. Enqvist mainitsee, että hänen CERNissa työskentelynsä aikana käynnistyi ensimmäinen säeivallankumous. Säieteoriassa pistemäiset alkeishiukkaset korvattiin pikkuruisilla lankamaisilla, värähtelevillä olioilla, jotka elävät yhdeksänulotteisessa avaruudessa. Enqvist on tiettävästi ensimmäisenä käyttänyt suomenkielista termiä "säieteoria" englannin kielen string theory käsitteestä. CERNissa hän ei kuullut puhuttavan Jumalasta tai pohdiskeltavan uskonasioita. Tieteen ja uskonnon roolia Enqvist on käsitellyt monissa yhteyksissä. Seuraavassa muutamia poimintoja hänen määritelmistään: "Tiede on uskonnotonta. Se ei piittaa jumalan olemassaolosta... Tieteellinen maailmankuva ei ole sama asia kuin tiede... Tieteellistä maailmakuvaa ei ole osoitettu oikeaksi. Se on hahmoteltu mahdolliseksi todellisuudeksi, jonka kaikki elementit ovat enemmän tai vähemmän järkiperäisiä ja ainakin osittain julkisesti perusteltuja... Tieteellinen maailmankuva ei ole dogmaattinen. Se koostuu uskomuksista, muttei ole uskonto... Se... on jatkuvassa muutoksen tilassa. Se on kuin joki, joka koko ajan virtaa..." "Maailmankuva ei ole sama asia kuin maailmankatsomus, joka on maailmankuva lisättynä etiikalla ja estetiikalla; käsityksellä siitä, mikä on oikein, mikä kaunista, mikä hyvää tai pahaa". Tieteellisen tutkimuksen perusominaisuus sen lähtökohta on epäily. Tieteessä ei ole pyhiä kirjoja tai kirjoituksia. Uusi, todennettu tieto kumoaa vanhentuneen, vajaan tai vääräksi osoittautuneen teorian ja uskomuksen. Esimerkkinä mainittakoon aiempi käsitys maakeskeisestä avaruudesta, jonka Kopernikus ja Galileo osoittivat vääräksi ja korvasivat sen aurinkokeskeisellä maailmankuvalla. Sitten löydettiin alkuräjähdysteoria ja näkyvän maailmamme alku sijoitettiin noin 13,7 miljardin vuoden taakse. Nykytiedon mukaan tämä alkuräjähdyskään ei ole lopullinen totuus. Se on herättänyt vain uuden kysymyksen -- entä mitä oli ennen sitä? Millainen maailmankaikkeus on? Mitä tarkoittaa maailmankaikkeuden äärettömyys? Entä aika, mitä se on? Näitä teemoja on käsitelty viime aikoina TV:ssä Prisma-dokumenttien yhteydessä varsin mielenkiintoisesti ja avartavasti. Uskonnon piirissä lopullinen ja ainoa totuus on esitetty pyhissä kirjoituksissa Raamatussa, Koraanissa ja muissa, joiden sanotaan olevan Jumalan sanelemia, vaikkakin ihmisten kirjoittamia. Silti herää kysymys, miten esimerkiksi Jehovalaisten Raamattu olisi parempi tai huonompi versio. Mitkä Uuden testamentin evankelistojen Jeesuksen sanomaksi väittämät lausunnot ovat alkuperäisempiä ja siten tosia kuin toiset niistä hieman poikkeavat sanonnat. Enqvist toteaa myös, että kristinuskon piirissä on monia erilaisia ja keskenään kiisteleviä suuntauksia. Kyse ei ole vain jaosta katoliseen, ortodoksiseen tai protestantiseen kirkkokuntaan, vaan niiden sisälläkin on useita erilaisia virtauksia ja lahkokuntia, jotka kiistelevät keskenään Raamatun tulkinnoista ja uskonnollisten rituaalien oikeasta muodosta. Sama koskee myös islamilaista uskontoa ja Koraanin tulkintoja. Uskontokuntien piirissä esiintyy niin vanhoillisia, konservatiiveja, taantumuksellisia kuin liberaaleja ja uudistajien liikkeitä. Yhteistä niille on kuitenkin varma usko ja luottamus Pyhän kirjan mukaiseen Jumalan sanan totuuteen. Tosin senkin tulkinnassa on suuria eroja kreationistit Yhdysvaltojen ns. raamattuvyöhykkeellä pitävät tiukasti kiinni Raamatun luomiskertomuksen sanatarkasta tulkinnasta ja kiistävät evoluution ja kieltävät kouluissa sen mukaisesti Darwinin oppien opettamisen. Kreationistit uskovat sananmukaisesti, että Jumala loi maan noin kuusituhatta vuotta sitten ja samalla kaikki elolliset sellaiseksi kuin ne nyt ovat. Dinosaurukset eivät tietenkään tähän kuvioon mahdu mitenkään. Kädellisten kehitys yhteisestä kantamuodosta simpanseiksi ja ihmiseksi ei myöskään mahdu tähän kuvioon. Liberaalimmat kristinuskon edustajat ovat joustavampia. He eivät sinänsä kiellä luonnontieteen ja historian tuloksia. Viime kädessä selitys on yksinkertaisen välttelevä --"Tutkimattomia ovat herran tiet" . Enqvist pohdiskelee moraaliselta kannalta mikä merkitys ihmisen kehitykselle on lasten kastaminen ja rekisteröinti syntymästään saakka kirkon jäsenyyteen, josta tämä voi erota halutessaan vasta täysi-ikäisenä eli 18-vuotiaina. Tämän seurauksena kirkon jäsenmäärä alaikäisten pakkorekisteröinnin vuoksi kohoaa merkittäväksi, jota kirkko käyttää poliitisesti hyväkseen painostaakseen mm. valtiota. Vuoden 2009 lopulla ilmoitettiin, että Suomen luterilaisen kirkon jäsenyyteen kuului 930.000 alle 18-vuotiasta nuorta ja lasta, mikä on 22 prosenttia kirkon koko jäsenmäärästä. Kosmologina Enqvist arvioi myös tulevaa kehitystä avaruuden valloituksen osalta. Hän ei pidä välttämättömänä, että ihmisten tulisi varautua siirtymään muille taivaankappaleille. Niiden tutkimisen kannalta koneet voivat tehdä kaiken minkä ihminenkin ja osittain paremminkin ja ainakin huomattavasti halvemmalla. Hän veikkaakin, että makrokosmoksen sijasta tieteellinen maailmankuva etsii vahvistusta mikrokosmoksesta. "Tähtisumujen sijasta maailmankuvan katse tulee kääntymään virtuaalisiin maailmoihin" Siellä odottavat keinoäly, itsetietoiset koneet, tunkeutuminen yhä syvemmälle elävään soluun ja lähestyminen elämän manipulointia. "Kun muistetaan miten valtava tietotekninen harppaus on otettu vain kahdessakymmenessä vuodessa, voi vain ihmetellä, missä olemme sadan vuoden kuluttua". Uskovaa kiukuttavat darwinismi ja meemit, mutta paljon pahempaa on näköpiirissä. "Oma uskomukseni on, että sadan vuoden kuluttua kaikki, mihin konservatiivinen uskonvarmuus nyt ankkuroidaan, on mitätöity -- ei siksi, että tietokoneella osoitettaisiin, ettei Jumalaa ole, vaan siksi, että todellisuuden yksityiskohtainen laskennallinen ymmärrys tulee vaikuttamaan syvästi maailmankuvaamme ja sitä kautta ihmisten uskonnolliseen ajatteluun". Maskirovka ja turvallisuutemme MASKIROVKA TARKOITTAA salaista toimintaa, ja on keskeinen käsite venäläisessä strategia-ajattelussa. Maskirovkaan kuuluvat disinformaatiokampanjat, propagandasota, peittely, harhautus ja sen kaltaiset toimet niin sodan kuin rauhankin aikana. Valtion päämies, presidentti Putin, on entiseltä ammatiltaan salaisen toiminnan asiamies, ja mikäli mahdollista, Maskirovka on jopa vielä enemmän kuin neuvostoaikaan keskeinen toimintatapa venäläisessä valtion ja sotavoimien toimissa. Suomalaisilta jäi kerrassaan suu auki, kun Venäjä hiljakkoin aloitti propagandakampanjan täällä olevien venäläislasten kohtelusta. Venäläisyleisön mieliala käännettiin käden käänteessä suomalaisvastaiseksi ja kadun mies Venäjällä tuohtui kovin suomalaisten käytöksestä. Kampanja käynee oppitunniksi siitä, miten asiat Venäjällä voidaan hoitaa. Samalla se oli kouluesimerkki siitä, miten suomalaiset eivät pysty lainkaan vaikuttamaan venäläiseen tiedonvälitykseen tosipaikan tullen. Radio, TV ja lehdistö on Venäjällä täysin valtiojohdon näpeissä. Novaja Gazeta on pienoinen poikkeus, mutta voidaan olettaa, että sekin on sallittu vain näytteenä vapaasta lehdistöstä, johon voidaan tarvittaessa vedota. Novaja Gazetan levikki Venäjällä on olematon maan kokoon nähden, ja onpa lehden toimittajien kuolleisuus silti huolestuttavaa. Viimeksi meni Anastasija Baburova. Maskirovkaan kuuluu sekin, ettei venäläistä päätöksentekokoneistoa juuri tunneta Putinia lukuunottamatta. Siis niitä henkilöitä, jotka todella tekevät päätökset ja linjaukset. Voidaan vain arvella, että Putinin ryhmä on FSBstä, eli entistä KGBn väkeä. Ennen talvisotaa kolmannes Neuvostoliiton ulkomaan vaikuttamisen budjetista oli suunnattu Suomen suuntaan. Kommunistien toimintaa ja lakkoilua tuettiin avokätisesti. Sama linja jatkui sodan jälkeenkin, olihan Suomesta ilmeinen mahdollisuus saada uusi vasallivaltio. Luultavaa on, että Suomessa on tälläkin hetkellä venäläisten palkkaamia agentti-toimijoita. Olisi hauska tietää, mikä osuus näillä on ollut suomalaisen yleisen mielipiteen muodostukseen liittyen sellaisiin asioihin kuin liittymiseemme miinankieltosopimukseen, käyttökelpoisen puolustuskaluston romuttamiseen sekä kielteiseen suhtautumiseemme Natoon. Oiva Björkbacka Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA Siivoamme kotinne edullisesti! Myös toimistot, ravintolat yms. Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 Nupro Ay 040-5307256 Toisinajattelija Maa-ostot Kun on suhtauduttu epäuskoisesti siihen, että venäläisten maaostot voisivat olla merkityksellisiä tai suuntautuneita strategisesti tärkeille paikoille, niin voisi tarkastella hiukan tätä kustannuspuolta liittyen konfliktien hoitoon. Pelkästään yksi Hornet maksaa noin 50 miljoonaa euroa, ja näitä on meillä yli kuusikymmentä. Niiden ylläpito ja ajoittainen päivittäminen nielee lisäksi varoja suunnattomasti. Sodankäynti on muutenkin yksi kalleimpia menoeriä, mitä valtiolla voi olla. Tällaisessa kontekstissa muutaman maapalan hankkiminen potentiaalisesta vihollismaasta ei maksa todellakaan oikeastaan mitään. Venäläisten totuttu toimintatapa on turvautuminen ensi-iskuun. Yllättämällä vihollinen säästetään omia joukkoja. Mikäli osa ensi-iskusta voidaan tehdä vihollismaassa, ja tuhota vaikkapa muutama lentokone jo kentälle, saavutetaan suuri etu. Paitsi itse Hornetteja, voidaan pyrkiä tuhoamaan Hornettien polttoainehuolto, räjäyttää ammusvarastot, katkaista tietoliikenne, ampua lentäjät vuoteisiinsa jne. Muutama erikoismies voi tehdä uskomattoman paljon vahinkoa lyhyessä ajassa, varsinkin jos näillä on tiedustelu tehtynä ja ajanmukaiset laitteet jo toimitettuna toiminta-alueelle. Mielestäni on tehty suuri erehdys sallimalla venäläisten maa-ostot Suomesta, vaikka meillä ei ole vastaavaa oikeutta Venäjällä. EU vaati kyllä maaostojen vapauttamista EUn kansalaisille, mutta mitään vaatimusta EUn ulkopuolisten vapaille maaostoille Suomessa ei ole ollut olemassa. Vastavuoroisuus-periaatetta olisi tullut noudattaa. tuinvaltaan vaikuttaa istuva valtiojohto enemmän kuin demokraattisessa maassa pidetään sopivana. Tätä kautta kaikki yhteiskunnan toiminta on viime kädessä valtiojohdon kontrollin alaista. On voitu nähdä miten Kremlin kanssa vastahankaan asettuneet ovat menettäneet omaisuutensa, kun taas presidentin kaveri-oligarkit rikastuvat entistä hillittömämmin. Opposition toiminta on vaikeutunutta. Lisäksi osa oppositiosta on näennäisoppositiota. Esimerkiksi kommunistien mieleen on vahva valtio ja vanhojen hyvien aikojen paluu, jolloin Neukkula oli maailman toinen napa. Entiset neukkukommarit ja näiden puolue tukeekin Putinia kaikessa keskeisessä. Matka uskovien maailmaan Toisinajattelija Konflikti? Edelläpuhuttuun viitaten voidaan kysyä, että onko meillä sitten jotain konfliktin aiheita Venäjän kanssa? Joo, ei ole, koska jokaiseen venäläisten esittämään vaatimukseen meidän on viisainta suostua, koska puolustuksemme ei ole kunnossa. Sotahan on lopulta vain normaalin politiikan jatkamista muilla keinoilla. Esimerkkinä täydellisestä myöntyväisyydestämme on kaasuputki. Lapsikin käsittää, että jos Venäjä kuljettaa veloituksetta kaasua alueellamme, pitäisi meidän voida kuljettaa Saimaan kanavalla tavaraa samalla tavoin veloituksetta. Nyt me maksamme vuokraa, mutta Venäjä ei maksa vuokraa. Toinen potentiaalinen konfliktin lähde on sellainen, johon emme voi vaikuttaa: Arvellaan, ettei armeijan etuja Putinkaan voi aivan jättää huomiotta. Ja Venäjän armeijalla on ainainen tarve päästä uusille alueille, josta saa hankittua monenlaista mukavaa palkanlisää. Ehkä jossakin humalainen venäläiskenraali tuijotteleekin samein silmin Elovena-paketin tyttöä ja ajattelee sitä, miten kyllästynyt hän jo on näihin tummakulmaisiin abhasialaistyttöihin. Esko Karinen PS. Yllä on käsitelty turvallisuuttamme pahimpien vaihtoehtojen mukaan. Näinhän tehdään myös silloin kun arvioidaan palovakuutusta. Toisaalta on Venäjällä hyviäkin merkkejä, kuten äskettäinen liittyminen WTO:oon, joka lisää Venäjän yhteistyötä muiden maiden kanssa ja lieventää vastakohtaisuuksia. Diktatuuri vs. avoin yhteiskunta Eipä käy kateeksi suomalaisesta puolustuspolitiikasta vastaavia. Avoin yhteiskunta ja avoin päätöksenteko on selvässä alakynnessä puolidiktatorisesti johdettuun valtioon verrattuna. Venäjää näet voi pitää puolidiktatuurina sen tähden, että vapaa tiedonvälitys on maassa vaikeaa ja valtionjohto hallitsee ja määrää kaikkia keskeisiä tiedotusvälineitä. Myös lainkäyttöön ja tuomiois- Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 16.9.2012 13 Sijoitusten tuottoa kannattaa pohtia Asuntolainojen korkotaso säilyy alhaisena Kesä näyttää asuntovelallisen kannalta myönteiseltä. Asuntolainojen viitekorot säilyvät matalina ja työllisyyden ennakoidaan pysyvän vakaana. Lainan ottajia hyödyttävä matala korkotaso tuo kuitenkin omat ongelmansa sijoittajalle. ASUNTOLAINOJEN viitekorot ovat alkuvuoden aikana edelleen laskeneet. Esimerkiksi suosituin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, liikkuu nyt 0,92 % tasolla. ­ Asuntolainan ottoa ei tällä hetkellä tarvitse erityisesti arkailla, toteaa Sampo Pankin Helsinki-Haagan konttorin pankinjohtaja Sami Hoffrén. ­ Euriborkorkojen voi nyt odottaa pysyvän likimain ennallaan tai jopa aavistuksen laskevan seuraavan vuoden aikana. Vaikka asuntolainojen marginaaleihin kohdistuu edelleen nousupaineita, voi asunnonostaja odottaa kokonaiskoron pysyvän alhaisena ainakin vielä koko ensi vuoden. Jos epävakaa markkinatilanne mietityttää, kannustaa Hoffrén uudesta kodista haaveilevia käymään läpi oma henkilökohtainen talous pankin asiantuntijan kanssa. ­ Asiantuntijamme ottavat lainaneuvotteluissa kokonaisvaltaisesti huomioon asuntovelallisen talouteen vaikuttavat tekijät. Kun talouden kokonaisuus on käyty läpi, ei lainan ottamista tarvitse aristella epävakaassakaan markkinatilanteessa. Vanhempainmessut - alueellinen vanhempainilta Apollon Yhteiskoulussa torstaina 4.10.2012 klo 17.30-20 Illan aikana mm: - alueen toimijoiden esittelypisteet - puheenvuoroja, mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, lähipoliisi, Länsiluotsi - kahvio ja musiikkia - lapsiparkki ja kasvomaalausta Lisätietoja www.apollonyhteiskoulu.fi Lämpimästi tervetuloa! Kannelmäen Prisman Sampo-pankin aikaisempi pankinjohtaja Markku Kotilainen ja nykyisen Lassilan konttorin johtaja Sami Hoffrén. kallistuu nopeasti. Monen asuntolainaa pohtivan kannattaa miettiä korkosuojausta jo nyt, toteaa Hoffrén. teessa ovat pääomaturvatut tuotteet, esimerkiksi osaketalletukset tai indeksilainat, toteaa pankinjohtaja Hoffrén. ­ Sijoittajan kannattaa myös huomioida ajallisen hajautuksen merkitys. Esimerkiksi jatkuvalla rahastosäästämisellä voi pienentää kurssiheilahteluiden vaikutusta merkittävästi ­ kurssien laskiessa samalla sijoituksella saa enemmän osuuksia, nousun hetkellä olet jo mukana markkinoilla. Vaikka markkinatilanne on turbulentti, kannattaa pistäytyä pankissa keskustelemassa aiheesta ja päivittämässä oma henkilökohtainen sijoitusprofiili. Kiinteät korot historiallisen alhaisella tasolla Yleisen korkotason laskun myötä myös kiinteiden korkojen hintataso on alhaisempi kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi Sampo Pankin tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina myöntämistä uusista asuntolainoista liki 35 prosenttia sidottiinkin kiinteään korkoon, kun esimerkiksi 2010 vastaavaan aikaan luku oli vain noin 3,6 prosenttia. ­ Vaikka odotamme euriborien pysyvän poikkeuksellisen alhaisina tänä ja ensi vuonna, merkittävää laskua ei enää kannata odottaa. Kun korot aikanaan kääntyvät nousu-uralle, korkojen nousulta suojautuminen Edessä matalan kasvun kausi Alhaisten korkojen aikana asuntovelallisen tilanne on hyvä, mutta sijoitustensa tuottoa pohtivalle haastava. Kreikan tilanne ja markkinoiden yleinen epävakaus ovat kääntäneet monet tavallisesti varmoiksi mielletyt sijoituskohteetkin huonosti tuottaviksi, ja inflaatio syö tavallisten talletustilien korkotulot. ­ Eräs mahdollisuus tässä tilan- Eino Grön ja Kannelmäen Hula Ta'hine paistattelemassa päivää Mätisfestareilla. PAPPIA KYYDISSÄ Malminkartano 1981 ­ Malminkartano 2012 MUUTIN PERHEENI KANSSA Malminkartanoon toukokuussa 1981. Virka-asuntoni sijaitsi uudessa pienkerrostalossa Arentikujalla, opiskelija-asuntoja vastapäätä. Saman kadun päähän oli suunnitteilla koulurakennus (Apollon yhteiskoulu). Viereisen pellon poikki kulki kinttupolku Malminkartanon asemalle. Muistan, miten hienoa oli olla mukana uuden alueen "synnytyksessä". Nähdä ja kokea, miten yliopiston vanha koetila muuttuu moderniksi asuinalueeksi. Suunnittelun lähtökohtana oli saada aikaiseksi viihtyisä kaupunkimiljöö, jossa asunnot ja työpaikat sijaitsevat kävelykatujen varsilla ja lapsilla on riittävästi tilaa leikkeihin turvallisilla sisäpihoilla, jonne autoilla ei ollut asiaa. Oman talomme katutason liiketiloihin tulivat Kukkurakauppa, Rkioski, parturi sekä Salon Eufemia. Kävelen Malminkartanossa kesällä 2012. Koulun pihalla on remontti. Kasvillisuus: pensaat ja puut, yrittävät ottaa niskalenkkiä alkuperäisestä pienkaupunkimaisemasta. Suurin osa liiketiloista on vaihtanut omistajaa tai niiden ikkunat ovat peitossa. Koska ilma on kaunis, päätän kävellä entisen kotikujamme kautta. Ihmeekseni näen jo kaukaa tutun mainoskyltin, jossa lukee: Salon Eufemia. Kaikki muu tuossa maisemassa on muuttunut. Uteliaisuus valtaa mielen ja astun liikkeeseen voidakseni todeta, että kampaaja Paula on työnsä ääressä, samalla tavoin kuin vuonna 1981. Malminkartano on ollut hyvä paikka siis ainakin yhdelle pienyrittäjälle. Kannelmäen seurakunnan toimitila Malminkartanossa on niin ikään ollut vuodesta 1981 tilanhoitajan MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 18.9. klo 9. Ehtoollinen kirkon kappelissa, ja sen jälkeen aamiainen (1 ) seurakuntasalissa. LAULETAAN YHDESSÄ to 20.9. klo 10 kuin 7 pv ennen retkeä, peruutuksesta veloitetaan 50 %. Peruuttamaton varaus veloitetaan kokonaan. Ilm. viim. 1.10. virastoon, p. 09 2340 3800. Mukana pastorit Riitta Järvinen (tiedustelut, p. 09 2340 3826) ja Olavi Hatakka. SYYSLEIRI ALA-ASTEIKÄISILLE kirkolla isossa seurakuntasalissa. Laulattamassa Kristiina Wahlstein. Kahvitarjoilu. KARTANOMESSU su 23.9. ja 7.10. klo 10 9.­11.11. Korpirauhassa. Ilm. alkaa 10.10. klo 18 nettisivullamme. Uutta lapsille: TENAVATUOKIOT Paikassa (Kannelmäen Prismassa) 3 v. täyttä- Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. Kirkkokahvit. entinen virkatalo Puustellinmäellä. Alueen asukkaille tämä seurakuntakoti on tullut rakkaaksi paikaksi jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten ja kerhojen kautta. Se huokuu kodinomaisuutta ja rauhaa. Vuonna 2012 näyttää vahvasti siltä, että tämä tilapäiseksi ratkaisuksi ajateltu toimitila tulee palvelemaan seurakuntalaisia entistä ehompana myös tulevina vuosikymmeninä. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi TAIZÉ-HENKINEN MESSU su 30.9. klo 10. Mukana mm. Tikva-kuoro Joensuusta, nuorisokuoro Kannelkellot ja Vox Canora. Messun jälkeen klo 12 MAITOA JA HUNAJAA ­KONSERTTI. Tikva-kuoro, joht. Tiina Korhonen ja nuorisokuoro Kannelkellot, joht. Sirkku Rintamäki. Vapaa pääsy. LAULUILTA PERHEILLE ti 2.10. klo neille ke klo 13­13.30 ja 16.30­17. Pyhän pilkahduksia, askartelua, laulua ja leikkiä lastenohjaajien kanssa. Tied. Marjo Visa, p. 09 2340 3803. PERHEKERHOT. Ma klo 9.30­11.30 Jen- nyssä. Ke klo 9.30­11.30 kirkolla Nurkassa. To klo 9.30­11 Maununnevan seurakuntakodilla, Juoksuhaudant. 37. TYTTÖJEN JA POIKIEN KERHOT ovat 17.30­19 Jennyssä, Beckerintie 9. 10­SYNTTÄRIT su 7.10. klo 14­16 Meilahden kirkolla. Lähetämme henkilökohtaisen kutsun syyskuussa oman seurakuntamme kympeille. Tervetuloa! SYYSRETKI Hollolaan, Orimattilaan ja käynnistyneet. Kerhoesitteitä kouluilta, kirkolta ja Paikasta. Tied. Kaija Aalto, p. 09 340 3854, Pekka Haanpää, p. 09 2340 3851. Ks. www.mestat.fi/kannelmaki LAPSI- JA NUORISOKUORO KANNELKELLOT. Uusia laulajia otetaan mukaan! Kaarela-seuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/ tukijäseniksi ovat liittyneet Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Pukkilaan ke 24.10. Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 9, paluu n. klo 18. Hollolassa keskiaikaisen kivikirkon esittely ja lounas. Orimattilassa Soile Yli-Mäyryn Taidelinna, Maria Drockilan Kynttiläpaja ja kahvit. Pukkilassa kirkon esittely ja ent. nimikkolähetin, Hannu Tiaisen tapaaminen. Retken hinta 40 . Jos osallistuminen perutaan myöhemmin Harjoitukset ke lapsikuoro klo 17.30­18.15, nuorisokuoro klo 18.30­20. Tied. Sirkku Rintamäki, p. 09 2340 3832. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta
• 14 16.9.2012 Terveyspalveluja Apteekin ihonhoidon maailmasta Havaintoja on VÄLILLÄ voi jäädä merkittäväkin taidenäyttely ja tai sen aikaansaaja vaille pienintäkin arvostusta, niin siksipä onkin syytä osoittaa myönteisyyttä Auli Järvelän 23.8.2012 avatussa näyttelystä Taidesalonki Bulevardi 3:ssa.Erittäin pirteitä monipuolisia ja mielikuvitusta omaavia teoksia. * * * Mennään bussilla! Torstaina 16.8. bussi n:o 42 tuli ja lähti heti kl 16.01 Kannelmäen päätepysäkiltä. Astuin ainoana kyytiin. Kuski oli nuorimies, afrotaustainen. Laitoin rahaalustalle 3 ja sanoin: "Kertalippu". Kysymys: "Siis yksi lippu" Ketään muita ei ollut bussissa sisällä eikä ulkopuolella. Kun olin hiljaa, tuli kysymys: "Siis vaimo ei tule?" Matka alkoi ja rivakasti. Kaarelantieltä, K-kaupan takaa oli tulossa oikealta henkilöauto, mutta kolari vältettiin, kun henkilöautomies teki hätäjarrutuksen. Kirkon pysäkiltä tuli kaksi matkustajaa ja sitten oikealle Kanneltielle. Siellähän koulujen tähden on kolme suojatietä sekä rajoitus 30km/h. Automaattinen punainen tarkkailuvalo ilmoitti bussin nopeudeksi 52km/h. Tulimme Kaarelanraitin kiertoliittymään. Ensimmäisellä kerralla kuski ajoi ohitse ja niin tehtiin ylimääräinen täysikierros. Jatkossa, ennen Kehä Ykköstä pitäisi päästä Kaarelantieltä vasemmalle Kaarelanvierrolle, mutta vastavirrassa onkin kuorma-auto. Ei tarvita jarrutusta, vaan valovilkutus riittäköön ja kuormuri jarruttaa, ettei tulla yhteen. Valovilkutus näkyi heijastuksena kuorma-auton etulasissa. Hakamäen suurristeyksen jälkeen pysäkillä on jo seisova bussi ja vieläpä toinen n:o 42! Kyllähän se lähtee, joten melkein kosketusetäisyydelle. Hetken perästä kaikki havaitsevat, että edessä olevan 42:n kuski on poissa ja etuovikin auki! Jokin aikaa peruutuskikkailua, muitakin busseja on näet pyrkimässä pysäkille. Vielä yksi koettelemus. Tilkanmäen jälkeen on katutöitä, mutta toisesta vieressä kyhnyttävästä bussista on päästävä ohi? Onnistui, kun naapurikin hoksasi kiireen, mutta maitotölkin kokoa ei jäänyt autojen sivujen väliin. White Ladyn pysäkillä oli kyllästyneiden päästävä pois ja oli parasta ottaa Erottajalle asti kymppi raitiotien vaunu. Näissä tunnelmissa tulin klo 17.00 Art Goes Kapakka-osa suurinfoon Artekille! Ja kiitin suojeluksesta kaitselmusta. Tämä oli jo valmiina siirrettäväksi toimitukselle, kun 25.8. eräässä toisessa julkaisussa oli tuore tarina, kuinka naispuolinen bussikuski oli eksyksissä 20.8. Kuljettaja oli kesken ajon kiekannut pois matkustajien tuntemalta tutulta reitiltä vasemmalle, eikä oikealle! Moniääninen kuoro oli ilmoittanut ajon jatkuvan väärällä reitillä. Muutaman minuutin jälkeen matkustajien opastuksella päästiin oikealle reitille ja naiskuski kertoi olevansa ensimmäistä päivää kyseisellä linjalla. Kun opastus jatkui, niin lopulta päästiin perillekin. Tikkabaarissa kuulin seuraavan. Bussi n:o 43 oli elokuun toisella viikolla tulossa noin klo 16.30 vuorona Mannerheimintietä kohti Haagaa ja Hakamäen "kuskinvaihtopysäkillä" odotti jo selvästi ulkomaalaistaustainen uusi kuski, joka puhui kännykkään muuta kieltä kuin suomea. Kuski astui sisään ja istui ratin ääreen edelleenkin puhuen. Kun auto liikkui jo, eräs etupenkin vanhempi mies huusi ajamaan ilman kännykässä puhelua. Mikä ei toteutunut. Bussi pysähtyi seuraavalla pysäkillä vaikka kukaan ei ollut jäämässä pois, eikä tulossa mukaan. Kuski nousi ylös ja sanoi vanhalle miehelle: "Poistu bussi. Häiritset ajoa". Mies ilmoitti ettei poistu, vaan menee Maununnevalle. Silloin kuski: "Voiko joku mies autta poista häirikkö matkustaja". Yksi ilmoittautui, mutta tämä luopui ajatuksesta saatuaan kuulla, että asia on heitteillejättörikos. Viime vuonna itse kuulin poliisiinfossa uudesta asetuksesta ettei ajoneuvoa saa kuljettaa edes pitämällä kännykkää kädessä. Ylikonstaapeli infosi, että saman kalenterinvuoden aikana kolme poliisin toteamaa "kännykkärikosta" johtaa ajokortin menetykseen tietyksi ajaksi. * * * Kaksi viikkoa sitten tv:ssä oli elokuva "ALIISA" vuodelta 1970, missä pääosassa oli Siiri Angerkoski. Kertomus käsitteli 1960-luvun vähävaraisen yksittäiseläjän karua arkipäivää. Aulikki Oksasen kirjoittaman tarinan Angerkoski vei läpi taidolla. Filmin esittelytilaisuudessa eräs Neiti Kaikki Tietäväinen kysyi Siiriltä, mitä tunteita toi esiin come back-elokuva? "En ole tehnyt mitään come backia, koska en ole koskaan vielä lopettanutkaan", vastasi yli sadan elokuvan Siiri Angerkoski reippaasti. OAJ (Opetusalan ammattijärjestö) piti jokavuotisen elokuun lehdistötilaisuutensa 10.8. 2012 ja kyllä jälleen sai havaita, että hallituksemme ministerit ovat huutolaispoikia sen tiedon ja kokemuksen rinnalla, mitä kunnollisesti tehtäviinsä paneutunut ammattiliitto osaa. Näet OAJ:n puheenjohtajan, Olli Luukkaisen katsaus osoitti Kataisen hallituksen huonoa yleistajua sekä järkevyyden puutetta opetusalan suurissa linjanvedoissa. Miten valtio voi karsia 5800 aloituspaikkaa ammattikouluista sekä muutoinkin leikata koulutusmenoja? Vuoteen 2016 mennessä viedään juuri tuo määrä aloituspaikkoja. Tämähän tarkoittaa, että osa nuorista on selvästi tyhjän päällä. Leikkaukset koskevat tietenkin myös kuntia. Opetuksen taso ja määrä tulee kärsimään. Jos valtion suunnitelma toteutuu, niin 1 miljardi karsitaan vuoteen 2015 mennessä. Jäädyttämällä indeksit viedään 100 miljoona, muistuttaa Luukkainen. Myös terveysongelmiin Luukkainen otti kantaa, sillä koulujen sisäilma on epäterveellistä useissa tapauksissa ja kunnostamiseen on varattu vain kahden koulun rakennusavustusvaroja, kun tarve olisi koko maassa 500 koulun hoito. Sama riesa esiintyy myös päiväkodeissa. Puheenjohtaja Luukkainen käsitteli myös koulujen lisääntyvää työrauhaongelmaa, mikä kysely oli tehty yhteistyössä Ajankohtaisen kakkosen, eräiden lehtien kanssa keväällä 2012. Tutkimus kertoi seuraavaa: A) Virkaiältään nuoremmat opettajat kokevat enemmän työrauhaongelmia, B) ja vanhemmat opettajat kokevat rauhattomuuden lisääntyneen, C) vuosiluokilla 7-9 on enemmän työrauhaongelmia kuin vuosiluokilla 1-6. D) ihan pienissä kouluissa ei juuri ole työrauhaongelmia, mutta isommissa kouluissa on enemmän. Yli 20 000 asukkaan kunnissa on enemmän työrauhaongelmia. Erittelyä: Vuosiluokilla 1-6: Virkaiältään nuoremmilla opettajilla enemmän työrauhaongelmia ja ne ovat enemmän päivittäisiä sekä estävät opetussuunnitelmassa pysymistä. Suuret koulut nousevat hieman esille siinä suhteessa, että rauhattomuus estää myös opetussuunnitelmissa pysymisen. Vuosiluokat 7-9: Opettajista naiset kokevat miehiä enemmän työrauhaongelmia. Virkaiältään vanhemmat opettajat kokevat työrauhaongelmien lisääntyneen. Erikoispiirre: Pienet kunnat alle 6000 asukasta ja suuret yli 20 000 asukkaan kunnat erottuvat työrauhattomimpina! Kiusaaminen. Havainnot: Välitunnilla kiusaaminen on yleisempää kuin opetustunnilla. Kiusaaminen on yleensä nimittelyä, tönimistä ja henkistä kiusaamista. Kerrotaanko kiusaamisesta? Havainnot: kerrotaan 45%, harvoin 54%. Ei aina havaita, koska iso ryhmäkoko estää havainnot. Väite. Vanhemmat sekä oppilaat uskovat etteivät opettajat halua tiedostaa kiusaamista. Opettajista 86% oli kuullut väitteen, 9% piti väitettä totena. Vastaustieto: opettajat ikäluokassa 36-45 havaitsivat muita enemmän seksuaalista häirintää. Järjestyksenpitovaltuudet. Kyselyn tieto: Kasvava tarve on. Opettajavastaajista 70% katsoi, ettei nykyisellään ole riittäviä estovaltuuksia. Samoin 70% katsoi, että opettajauran aikana häiriöt ovat kasvaneet. Nettikysely. Vastaajia 40 000. On annettava opettajille enemmän valtaa koulujen kurinpitoon, vastasi 92% kyllä. OAJ ehdottaa muun muassa oikeuksista rehtoreille ja opettajille: Perusopetuslakia on muutettava, että oppilaalta saa ottaa pois häiritsevän tai vaarantavan esineen. Evätä opetus oppilaalta, enintään 3 päiväksi. Oppilaan velvollisuus huolehtia omasta sekä ympäristön siisteydestä. Rangaistukset on suoritettava lukukauden aikana, mikä on edellytys todistukselle. Oppilaan tulee korvata aiheuttamansa vahingot vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Edellä olevan infon tietojen tultua julkisuuteen sopivasti kouluvuoden alkaessa, OAJ:n kannanotot saavuttivat melkoisen hyväksynnän. Jopa alan ministeri halusi tv:ssä rauhoitella koululaistenvanhempia. Mutta uutta oli tiedossa. Näet infossaan 21.8. OAJ saattoi kertoa, että koulujen sisäilma on niin suuri terveysriski, että välittömästi olisi korjattava opetustiloja 150 miljoonan edestä/vuosi. Vastaajia löytyi 155:stä kunnasta. Jos halutaan saada kaikki tilat vähimmäiskuntoon, niin silloin koulut/päiväkodit ryhmässä kolmesta huoneesta kahdessa on selvät kosteushaitat. Huomio: Valtiovallan on syytä paneutua välimerellisten ongelmaisten rahajakojen ohitse kotimaan tarpeisiin! Tarjous voimassa 31.8.2012 asti. 14,00 Apobasen suositut perusvoiteet nyt uusissa pumppupulloissa: - Oily Creme 435g, rasvapit. 60%, - Creme 440g, rasvapit. 30%. Molemmat tuotteet tarjouksessa 14,00 syyskuun loppuun Apteekki Isokannel asti (norm. 16,40). HYVÄN OLON MAAILMA puh. 4778010 Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 mäen kauppakes ä PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 20,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 alminkartanon ammaslääkärit hammaslääkärille jo tänään Ajanvaraus (09) 539 938 Puustellinpolku 5 www.malminkartanonhammas.fi Jonottamatta KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA · HIERONTAA · KELA-KUNTOUTUSTA · KOTIKÄYNTEJÄ HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen · paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia KAMPAAMO ­ PARTURI JAANAX Kosmetologin syystarjous: Ihonpuhdistus 45min 50e (norm.65) Kosmetologilta myös kasvohoidot, jalkahoidot, hieronnat ja ripsien pidennykset Kosmetologi TIINA: 040 170 1772 Syyskuun tarjous: Hiusten värjäyksen yhteydessä jätettävä hoitoaine veloituksetta (250ml) Tule myös osallistumaan syyskuun tuotearvontaan! Toteutamme leikkaukset, värjäykset, kiharat, kampaukset ja pidennykset Pekka Vanhala Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) HINNASTO: www.jaanax.com Klaneettitie 12, 00420 Helsinki Löydät meidät myös facebookista KAMPAAJAT: TIIA 041 748 1834 JENNA 046 904 1987 P. (09) 566 0981
• 16.9.2012 15 Rikospoliisi ei laula Soinin Timpalle HYVÄ TIMO SOINI. Kirjoitan Sinulle nyt kirjeen, vaikket sitä välttämättä luekaan. Olet ravimies. Olitko Vermossa katsomassa Suurta Suomalaista Derbyä? Satoi kaatamalla. Ettet vaan ollut VIP puolella sateensuojassa, olisin nimittäin antanut muutaman vihjeen. Ei voitolla Euroopan velkakriisiä olisi saatu kuntoon, mutta sai sillä kahvikupin, joka lämmitti. Tykkäät puhua eurokriisistä. Oli ovella sitten eduskunta- tai kuntavaalit. Katolilaisuudestasi huolimatta kirkollisvaaleissa jätät sentään palopuheet Välimerenmaiden rahankuppaajista pitämättä. Hyvä näin. Paavi asuu lähellä Välimerta. Timo, olet karismaattinen mies. Siksi Sinua kuunnellaan. Puhut kansantajuisesti asiat yksinkertaistaen. Myös niistä vaikeistakin asiakokonaisuuksista, jotka eivät ole yksinkertaisia. Jätät aika paljon siis kertomatta. Siitä en pidä, kansalle pitää olla rehellinen. Rehellisyys on sitä, että kertoo kaiken, esittää vaihtoehtoja ja niistä syntyvät mahdolliset seuraukset. Kerran kuulustelin puukottajaa. Ei kertonut kaikkea, sai maksimituomion. Kerroin kyllä vaihtoehdosta. Olet Timo kova mies ennustamaan. Ennustamisessa on se mukava puoli, ettei siinä voi ikinä epäonnistua. Uhkakuvista voi puhua hautaan saakka, ilman että pääsee ikinä sanomaan "mitä minä sanoin". Pelottelemalla kaikki ei huomaa kysyä edes vaihtoehtojen perään. Timo, olet toisinaan hiukan vaikeaselkoinen. Mutta olen todennut sen johtuvan siitä, että huomaat itsekin asioiden olevan vaikeita. Kun tehdään näin, se vaikuttaa noin ja aiheuttaa tuolla tuon. Aivan kuten ryypätessä. Krapula saattaa tulla, vaikkei haluaisi. Olet Timo ehtinyt vaatimaan markkaa takaisin. Olet myös kannattanut pohjoismaiseksi yhteisvaluutaksi euroa. Oravannahkoja et sentään ole tototiskille tarjoamassa. Ymmärrän, että vaikeista asioista on vaikea päättää. Siksi en tuomitse Sinua. Timo, puolueessasi on kiehunut vesi jo pidemmän aikaa. Puolueesi kansanedustajat ja muut aktiivit ovat työllistäneet skandaalilehtiä ja valitettavasti myös poliiseja ja oikeuslaitosta. Poliisilla resurssit ovat kovilla muutenkin, kiitos vaan. Helsingissä puolueesi nokkamies "Julma" Juha Väätäinen kangettiin ulos puheenjohtajan pallilta. Käytti kuulemma julmia diktatuurimaisia keinoja päätöksenteossa. Eihän sellaisesta kukaan pidä. Ei pidetty Idi Aminin ja Aatunkaan johtamistavoista. Tiedän Timo kyllä miltä tuntuu olla lastenvahtina. Se voi olla pahimmillaan yhtä helvettiä. Esitän Timo Sinulle kainon pyynnön. Koska tiedät itsekin, ettei kaupunkien ja kuntien valtuustoissa päätetä eurosta eikä säädetä lakeja, voisitko keskittyä tulevissa vaalikeskusteluissa niihin asioihin joista valtuustoissa päätetään. Puolueesi sanoma on nimittäin jäänyt kunta-asioissa kovin vaimeaksi. Puhut jytkystä, vaikka ihmisiä kiinnostaa tietää miten terveydenhoidon, sosiaali- ja opetustoimen asiat tulisi kaupungeissa järjestää. Helsingissä nämä kun vievät 4 miljardin verotuloista valtaosan. Timo, tiedät politiikan olevan kompromissien tekoja. Ainakin siihen asti kunnes joku puolue saa vaaleissa yksin yli 50 % kannatuksen, jolloin siirrytään diktatuuriin. Sitä kukaan ei edes halua. Tuskin Sinäkään Timo, vaikka silloin voisit hajottaa Euroopan ihan itse kysymättä muilta. Tiedät Timo varsin hyvin, että kaupunginvaltuustoissa- ja hallituksissa asioista päätetään yhdessä. Ei ole olemassa oppositio-hallitusasetelmaa. Asioista voidaan olla eri mieltä. Silloin äänestetään ja demokratia voittaa. Näin se menee. Siitäkin huolimatta, että puolueet neuvottelevat asioista ennen äänestystä. Ja lopuksi. Olet Timo eduskunnassa grillannut pääministeriämme Jyrki Kataista siihen malliin, että laihempi mies olisi jo läpikypsä. Olet osoittanut, ettet välttämättä ole ideologisesti ja asioista samalla linjalla Kataisen ja tämän edustaman puolueen kanssa. On oikeutettua olla eri mieltä. Minäkään en pidä ahneudesta. Mutta Timo, sitä ihmettelen miksi esimerkiksi kaupunginhallituksessa puolueesi Jussi Halla-aho äänestää asioista yhteneväisesti juuri Kokoomuksen kanssa. Olet sanonut, että kyllä kansa tietää. Sanoisin, että kunpa kansa tietäisi. Mikkelissä perussuomalaisten valtuustoryhmän uutisoitiin jo hajoavan sisäisiin erimielisyyksiin. Timo, Voimia. Syksyn kunnallisvaaliterveisin Tomi Sevander Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen (sd), rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja, poliisi - vanhempi rikoskonstaapeli Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 010 320 6661 tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. Tee perhekuvistasi suurennoksia! LUKIJALTA Taivaallinen totuus vaihtelee Olen ollut Heikki Majavan vakiolukija ties´ kuinka kauan. Teekkareita lainatakseni "eikä syyttä". Nyt kuitenkin viimeisin kolumni Taivaallisia totuuksia pani aprikoimaan oliko kyseessä sarkastista piruilua, tahatonta komiikkaa vai synttärijäristyksessä syntynyt jälkijäristys. Kuten Majavakin totesi, lait ovat ihmisten kirjoittamia mutta ne ovat myös ihmisten hyväksymiä yhteiskuntarauhan nimissä. Vaikka laki ei miellyttäisikään on sitä kuitenkin noudatettava. Perussuomalaistenkin. Hieman hämmästelin Majavan väkevää kannanottoa demareiden puolesta ja ,että siitä syntyi vaikutelma revanssihengestä kun Jungner kumppaneineen kaivavat tervasudit esiin. En muista, että politiikka olisi näissä kolumneissa ennen ollut näin voimakkaasti esillä. Eurojen katselu tuntui Majavaa kiusaavan harmitukseen saakka. En hetkeäkään epäile, etteikö hottentotin ilme kirkastuisi hänen saadessaan taalan käteensä mutta uskallan epäillä, että ihastuminen ei johdu setelin ulkonäöstä vaan sen edustamasta ostovoimasta. Kirjaston lastenosastolla on runsaasti kuvakirjoja joissa esiintyy oravia, karhuja, hirviä ja metsäkissoja joiden katseleminen on rauhoittavaa myös vanhuksille. Lienemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että euron ongelmat eivät johdu rahojen ulkonäöstä vaan niiden käyttäjistä. Ällistyin myös Majavan van Rompuy´n ja Ashtonin ulkonäköarvostelusta. Siitä voi helposti syntyä vaikutelma, että sanoma on jäänyt ymmärtämättä kun kuuntelija on keskittynyt esittäjän ulkonäköön. Berlusconi täyttänee Majavan kriteerit vaikka ne onkin hankittu kirurgisilla toimenpiteillä. Hyvin hoidetusta päästä tulee vuolaasti ihmeellisiä totuuksia kansalaisten hämmästeltäväksi ja samalla voi ihastella istutettuja hiuksia. En halua kuitenkaan uskoa, että Heikki Majava äänestää vaaleissa näön perusteella. Paitsi missikisoissa ehkä. Suotakoon se hänelle. Ihan lopuksi muistuttaisin siitä, että "ruma ei oo ruma eikä kaunis ole kaunis kun kauan kattoo". Yrjö Hämeenheimo Kannelmäki Kartanon Kievari 1992 -2012 PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Cardella K U K K A Avoinna ma­la 9­18, su 11­16 Vastaukset tusina-aivoille Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute 1. Lyödä koriksessa pallo ylhäältä alas koriin 2.Yleensä huume 3. Lyödä 4. Onni, tuuri 5. Huomata 6. Korkeushyppy 7. Höperö 8. Rautatanko 9. Auto 10. Raha 11. Sammunut 12. Uusi Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi
• www.facebook.com/urheiluhallit Kuntotestit Pasilassa Kuntoilusta tulee huomattavasti kiinnostavampaa, jos seuraa omaa kehitystään. Kuntotesti kertoo, mitä kunnon osa-alueita tulisi kehittää tällä hetkellä. Tulokseksi saa selkeät ja yksilölliset ohjeet, miten lähteä alkuun tai edetä omassa kuntoilussa. Anna itsellesi, ystävällesi tai työporukalle annos uutta motivaatiota. Täydellinen kuntotesti 80 (kehonanalyysi, pyörätesti ja lihaskuntotestit) Pyörätesti 55 , kehonanalyysi 25 . Tervetuloa testaamaan tämän hetkinen kuntosi yksin, pareittain tai ryhmässä. Lisätiedot ja testivaraukset www.urheiluhallit.fi/kuntotestit Radiokatu 22, 00240 Helsinki, puh. 3488 6700 www.urheiluhallit.fi Voinko olla levollisin mielin, että saan asunnostani parhaan hinnan? Kyllä. Kiinteistömaailman Tarjouskauppa® on varmin tapa saada asunnosta paras markkinahinta. Tarjouskaupan alhaisempi lähtöhinta ja tarjousten julkisuus houkuttelevat useampia ostajia. Enää sinun ei tarvitse arvuutella, olisitko saanut asunnostasi enemmän ja lopulta sinä päätät, myytkö asuntosi vai et. Jo lähes 17 000 tehtyä Tarjouskauppaa osoittaa kauppatavan toimivuuden. Tervetuloa asuntokaupoille: kiinteistomaailma.fi/tarjouskauppa Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22, 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Johan Fock 050 409 5700 Seija Lammi 044 731 6000 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 palkkio 2 00 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Harri Mäkikara 041 507 6551 Heikki Liinpää 050 593 7777 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4, % velattomasta kauppahinnasta www.kiinteistomaailma.fi