kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Avoinna arkisin klo 8–19 Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 • 49 VUOSIKERTA • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY 7 90 Tarjous voimassa kesäkuun ajan Tervetuloa! No 6 12.6.2013 Aqualan L 200 g (norm. 9,81) Kaupan päälle Aqualan Duo -perusvoide 100 g tai Sebamed granaattiomena -suihkugeeli 100 ml KANNELMÄKI Tervetuloa! Suomen suosituin perusvoide
Avoinna ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO 53 vuotta palvellut Kannelmäen kukka sulki ovensa Liisa Hartikainen jätti haikeat jäähyväiset Koulu toiminut Kannelmäessä 50 vuotta Kalat tekivät kaupan Mätisfestareilla Alajuoksun myrkkypäästö kismitti. Kädentaitajat palkittiin Pitäjänmäellä Rumpupolun palvelutalo 10-vuotta
2 12.6.2013 www.autopesucenter.? Käytkö katsomassa vai kylässä? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KÄVIN PARI KUUKAUTTA SITTEN. Kyllä se siellä ihan hyvin voi. Vähän pienihän se asunto on. Ja valitteli, ettei ruokakaan joka päivä niin kamalan hyvää ole. Mutta tärkeintähän on että on apua aina saatavilla. On siellä jotain kerhojakin ja luentoja. Kuntosalikin näytti olevan ja pappikin käy melkein joka viikko. Näin tulee menevän uranaisen tai –miehen isoäidin olotila kysyjälle kuitattua. Mummua on käyty katsomassa. Ei ole oltu kylässä hänen kodissaan. Palvelutalon asuntohan ei ole mummun koti. Ja häntä käydään katsomassa. Ei hänen luonaan enää käydä kylässä. Vaikka asunnossa on keittiö, ei tarvitse välttämättä enää jäädä edes kahvikeittoa odottamaan. Katsomisesta selviytyy puolessa tunnissa. Kylässä pitäisi olla pitempään. Ei sitä oikein ole aikaa sellaiseen. Kielenkäyttömme muuttuu riippuen minkä ikäisestä ihmisestä puhumme. Muistan kun kerrostalon lapset pihalla aikanaan kysyivät minulta kenen äiti olin. Tuttu nuori nainen totesi, että ensin hän menetti nimensä. Hänestä oli tullut Ainon äiti. Ja sitten hän menetti olkalaukkunsa, ei sinne mahtunut vaipat ja muut vauvan tarvikkeet. Nyt minulle riittää tilava olkalaukku. Sinne mahtuvat päiväkoti-ikäisen mehut ja pikkueväät ja muut tykötarpeet. Nimeä ei vielä ole otettu käyttöön. Useimmille olen mummi tai sen ja sen mummi. Se määrittää sosiaalisen asemani. Onneksi meillä sentään vielä käydään kylässä. Varmaan niin kauan kun asun ”oikeassa kodissa”. Mummina olemisessa on kyllä puolensa. Saa lilliä uimahallissa tai maauimalassa lasten altaassa, missä on lämpimämpi vesi kuin isossa altaassa. Monen vuoden tauon jälkeen on hienoa päästä mukaan päiväkodin ja koulun joulu- ja kevätjuhliin. Joukon jatkona pääsee Linnanmäelle (mummille ei tarvitse ostaa ranneketta – ei se niihin laitteisiin uskalla mennä). Voi mennä sirkukseen, lasten elokuvia katsomaan ja ennen kaikkea pääsee katsomaan lasten teatteria. En tiedä tohtisinko mennä ilman neljäsluokkalaista katsomaan Suomenlinnan Robin Hoodia. Ihan oikeasti menisin ilman häntäkin! Niin kiehtovalta etukäteen kuulostaa Ryhmäteatterin kesän uutuus. Eri teattereissa on tarjolla Risto Räppääjää kavereineen ja Eemelin metkutkin ilahduttavat Taaborinvuorella Nurmijärvellä. KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Sitten kun olen vielä vanhempi mummi kuin nyt, voisi minua viedä mukanaan aikuisten paikkoihin. Enää en ihmettele miksi äitini oli tavattoman tyytyväinen kun menimme syyskuisena sunnuntaina rollaattorin turvin käymään tyhjällä Tammelantorilla Tampereella. Matkaa ei ollut kuin muutama sata metriä, mutta arkipäivänä sitä ei tohtinut ihmisvilinässä tehdä. Hän halusi omin silmin nähdä mitä kauppoja oli tunnut vanhojen tilalle torin ympäristössä ja mieltä siellä näytti. Kesätekemistä meille kaikille eri-ikäisille eriikäisten kanssa riittää. Leena-Maija Tuominen www.autopesucenter.fi M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 TOIVO KOTTARAINEN Rekkakuski antoi blondille kyydin. Blondi seurasi koko ajan miten kuski liikutteli vaihdekeppiä ja sanoi lopulta: - Kun teillä on muutenkin riittävästi hommaa auton ajamisessa, niin voinko minä sekoittaa bensiiniä puolestanne? + Aviomies, joka ei koskaan ollut luottanut vaimonsa uskollisuuteen, sai lopullisen todisteen vaimon uskottomuudesta huomatessaan postinkantajan olevan silti sama, vaikka he olivat muuttaneet Kuusamosta Helsinkiin. + Miten blondin silmät saa loistamaan? - Valaisee taskulampulla blondin korvaan. + Eletään Suomessa vuotta 2025. Lapsi kysyy isältään: - Mikä mies oli Urho Kekkonen? Isä vastaa: - Kuulehan, kyllä se oli joku po- liitikko, samoihin aikoihin, kun M.A. Numminen oli uransa huipulla. + Jonkin aikaa naimisissa ollut tytär valittaa äidilleen siitä, ettei saa kunnon tyydytystä avioelämässään. Äiti kysyi, miten he hoitavat hommat ja tytär vastasi, että hän menee lattialle kontalleen ja mies tekee temput takaapäin. - Onhan tuokin yksi tapa, mutta oletteko yrittäneet jo lähetyssaarnaaja-asentoa? Silloin tytär sanoo: - Mutta äiti, minäkin tahdon katsella televisiota! + Mitä eroa on hyttysellä ja blondilla? – Hyttynen tajuaa lopettaa imemisen, kun ensimmäisen kerran läpsäyttää. + Miten pidät blondin kiireisenä? – Kirjoita kummallekin puolelle paperia ’käännä’. + MEDINA MINI MARKET Medina Foods Oy Uusi etninen ruokakauppa avattu Kannelmäessä! Tule kokeilemaan eksoottisia herkkujamme. Avoinna ma-su 11.00-21.00 Soittajantie 1, Kannelmäki Puh. 0451090357 TUSINA-AIVOILLE 1. Kloddienkloddi 2. Knirruttaa 3. Knubbi 4. Knubu 5. Lörppähuulet 6. Mekkeen 7. Metsäravuri 8. Nirhaa 9. Peltitukko 10. Plegu 11. Pämistellä 12. Shaggaa Vastaukset sivulla 11 Milloin Mika Häkkinen parhaimmillaan? - Aika ajoin. + Mies meni nakkikioskille, jossa oli nuori nainen myymässä. Mies sanoi pohjalaismurteella:’ - Tarttis saara murua rinnan alle. Tähän myyjätär: - Mitäs sais herralle olla? - Mitäs löytyy ja mitä maksaa? - Meiltä löytyy kahta tuotetta: hampurilainen munalla 10;- ja perseet olalla 20;-. - Kumman mies valitsi? + Mies ja nainen olivat juuri alasti sängyssä, kun kesken puuhastelun puhelin soi, nainen vastasi: - Haloo. Sinäkö Ile? Soittaisitko uudelleen noin parin minuutin kuluttua? + Miksi kuuro blondi istui sanomalehden päällä? - Jotta hän voisi lukea huulilta. + HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Miksi blondeja ei oteta Helvetin Enkeleihin? - Koska heitä luullaan älyköiksi. + Miksi blondit ajavat mieluiten avoautolla? – Niissä on eniten jalkatilaa. + Mikä on musta ja roikkuu katossa? - Blondi vaihtaa sähkölamppua! Salon Hanna Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Etkö saanut Tanotorvea? Anna jakelupalautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Edulliset hinnat! Naisten hiusten leikkaus 30;Miesten hiusten leikkaus 20;Geelikynsien laitto 55;Jalkahoito 1,5 h 45;Ripsien pidennykset 55;Aromihieronta 1 h 35;Kokovartalohieronta 1,5 h 45;- Sitratori 5 Kannelmäki Puh. 0449391722 Kuntosali Kannel Gym Avoinna avainkortilla joka päivä 06.00-23.00 Henkilökunta paikalla ark. 15.00-20.00, heinäkuussa toimisto perjantaisin suljettu. EI JÄSENYYSPAKKOA! Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki info@kannelgym.fi • www.kannelgym.fi Puh. 050-541 22 88
Pääkirjoitus 3 12.6.2013 Nyt pitää satsata Mätäjokeen! Liisan kukkakioskia ei enää ole V KANNELMÄEN KUKAN, ostarin ain viikkoa ennen Mätisfestareita maaliyhtiö Teknos laski myrkkynsä jokeen ja Pitäjänmäki sai kokea oman pienen Talvivaaransa. En ollut uskoa uutista todeksi. Kun olen ollut yksi heistä, jotka ovat yrittäneet vaikuttaa parhaansa mukaan siihen, että Mätäjoesta tulisi todellinen taimenjoki, liuottimien päästö jokeen oli takaisku kaikille luonnonystäville ja –suojelijoille. Ihmetystä herätti myös se, että Teknoksen varajärjestelmä petti ja mahdollisti muodollisesti inhimillisen virheen. Silloin kun on luonnonarvoista ja elinympäristöstämme kysymys, turvajärjestelmilläkin on oltava turvajärjestelmät. Mätäjoen taimenkanta tuhoutui täydellisesti joen alajuoksulla, mutta yläjuoksulla mm. Kannelmäen ja Malminkartanon kohdalla on taimenkantaa jäljellä. Kuinka paljon, sitä ei ole tutkittu. Vielä 1970-luvulla kaupungin virkamiehet epäilivät, että joessa ei ole pysyvää kalakantaa. Tosiasiassa joesta on kalastettu läpi sukupolvien, ei taimenia, mutta ahvenia, haukia ja särkiä kylläkin. Parisenkymmentä vuotta sitten Kannelmäki-Seura esitti, että jokeen pitäisi istuttaa taimenia. Tämä ei kuitenkaan silloin ottanut tulta, mutta kuten nyt tiedämme Pitäjänmäen/Talin vesialueilla näin on sittemmin tapahtunut. Teknos on ilmoittanut osallistuvansa omalla kustannuksellaan vaurioiden korjaamiseen ja kalakantojen elvyttämiseen. On tietysti hienoa kertoa, että on mukana auttamassa, mutta vielä parempi olisi ollut, jos Teknos olisi ilmoittanut kantavansa kaiken vastuun tapahtuneesta. Näin sen olisi pitänyt tehdä, koska syyllinen on yksin ja ainoastaan maalitehdas itse. Eli sen pitäisi hoitaa kaikki viulut. Vieläkään se ei ole myöhäistä. Jotta Mätäjoesta tulisi todellinen taimenjoki, siihen olisi Strömbergin kosken kohdalle rakennettava kalaportaat. Kalaportaiden hinnaksi on arvioitu noin 100 000 euroa, jollaista rahaa kaupungilla ei ainakaan vielä ole osoittaa. Mitä jos kävisi yllättäen niin, että onnettomuus olisikin Mätäjoen luonnon ja sen kalakannan onni? Eikö olisi hienoa, jos Teknos päättäisi rakentaa kalaportaat Pitäjänmäelle? Jos ei yksin niin yhdessä ABB:n kanssa. Ja jotta idea olisi entistä todellisempi, niin Helsingin kaupunkikin varmasti tulisi mukaan tällaiseen hankkeeseen. Keskustelin Mätäjokifestareilla asiasta apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen kanssa ja hän piti erittäin mielenkiintoisena ja realistisena sitä vaihtoehtoa, että yritykset ja kaupunki yhdessä ryhtyisivät työskentelemään joen, sen ympäristön ja kalakannan parhaaksi so kalaportaiden tekemiseksi.. Kaarela-Seura laittanee kesän aikana verkkoja vesille sillä tavalla, että edellä mainitut osapuolet kävisivät syksyyn mennessä hyvin pyydykseen. Kaunista ja kalaisaa kesää kaikille lukijoille! Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 14.8.2013. Aineisto toimitukseen 2.8. mennessä. yhden vanhimman maamerkin, tarina päättyi kesäkuun kahdeksantena. Liisa Hartikainen sulki silloin viimeisen kerran ensin äitinsä ja sitten itse omistamansa kukkakioskin oven. 53 vuodessa pikku puodista ja sen omistajista on tullut osa ostarin yhteistä historiaa. Kantsulaiset tuntevat haikeutta, samoin Liisa. Liisa Hartikaisen äiti, Aune Mällönen aloitti Kannelmäen kukan 1967 ja hoiti sitä 23 vuotta. Liisa osti liikkeen äidiltään 1990 ja lopetti hänkin 23 vuoden jälkeen. Kukkakioskin tarina oli alkanut jo ennen heitä 1960. Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut Liisalle itsestäänselvyys. Hän oli nähnyt yrittäjä-äitinsä pitkät työpäivät ja elämän työsidonnaisuuden. Myös sen, kun säännöllistä palkkaa ei ole ja rahaa tulee joskus enemmän, joskus vähemmän. ”Minullapas on hyvä tuuri! Joka kerran kun mä tuun tänne, sä satut olemaan töissä, huudahti eräs asiakas kukkakioskin ovella. Kyse ei todellakaan ollut tuurista, sillä Liisa palveli asiakkaitaan pienessä 16 neliön puodissaan seitsemänä päivänä viikossa kymmenen kuukautta vuodessa. Niinpä pienyrittäjän viikkotyöajaksi kertyi 50 tuntia kaupassa ja siihen päälle kymmenisen tuntia tilauksiin, laskutuksiin ja kirjanpitoon. Pienen henkilöyrityksen avainsanoja ovat ahkeruus sekä hyvä ja ystävällinen palvelu. Liisa Hartikaisen työ ja iloinen kuunteleva persoona huomattiin. Muutama vuosi sitten hänet valittiin Kannelmäen vuoden yrittäjäksi. - Tässä ammatissa on oltava ah- - Kiitos ihanat asiakkaat, teistä jää paljon hyviä muistoja, Liisa Hartikainen huokaa 23 pienyrittäjävuoden jälkeen. Kukkakauppaperinne tässä kioskissa loppuu nyt. kera ja terve. Hyvin kuitenkin jaksoin ja nautin asiakkaiden palvelemisesta. Monet surut ja ilot jaoimme vuosikymmenien kuluessa. Asiakkaista tuli hyviä tuttuja ja joistakin jopa ystäviä. Kukkakioski on ollut Liisalle kuin toinen koti. Rakkain asia ovat kuitenkin oma perhe ja viisi lastenlasta. Kannustajana ja apuna kaikki vuodet oli puutarhuri-aviomies. Koko perhe oppi ymmärtämään, et- tei yrittäjän perheessä töitä lasketa. Liisan aviomies Kalle Hartikainen on kotoisin Iisalmesta, ja siellä perhe on viettänyt lukuisia pitkiä kesiä. Kallen eläkkeelle jääminen ja ”toinen koti” Iisalmessa ovatkin asioita, jotka ajankohtaistivat päätöksen liikkeen lopettamisesta. - Meillä on ollut kauan haave muuttaa Iisalmeen. Koska Kalle joutuu tulevan kotimme remontin takia muuttamaan sinne heti, alkoi tuntua, etten pärjää yksinäni ilman häneen apuaan. Liisaan voi kuitenkin törmätä edelleen Kannelmäessä, koska aluksi hän asustelee pitempiä aikoja äitinsä luona putkiremontin tieltä. Koska hänen eläkeikäänsä on vielä kaksi vuotta, ”pitäisi nyt kehitellä vielä jotain työtä”. Suomalais-venäläisen koulun 6 C menestyi alakoulujen Smokefree-kilpailussa EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT ry järjestää vuosittain Smokefree -tupakoimattomuuskilpailuja alakoulujen 5-6 -luokille. Tällä toiminnalla on tarkoitus ennalta ehkäistä tupakointia. Kilpailu järjestetään Smokefree -luokkakilpailuna siten, että luokka sitoutuu olemaan tupakoimatta ja nuuskaamatta 5 kuukautta - tänä lukuvuonna kilpailuaika oli 1.11.2012 - 31.3.2013. Suomalais-venäläisen koulun 6 C -luokka, jonka vastuuhenkilönä toimi luokanvalvoja Anna Suominen, voitti tässä valtakunnalllisessa alakoulujen Smokefree -luokkakilpailussa 2. palkinnon eli 250 euroa, jonka EHYT ry:n edustaja Terttu Huttunen luovutti tämän luokan oppilaille 23.5.2013 Suomalais-venäläisen koulun juhlasalissa. Vasemmalla Terttu Huttunen, 6 C luokka ja Anna Suominen. Riitta Tulusto
4 12.6.2013 MAJAVAN MATKASSA Palvelut paranevat eli luu kurkkuun ”T e kuulkaa sankarit Summan ja Kollaan, päiväkäskyni viimeinen: - kusessa ollaan ” Näin jykevästi päättyi 1960- luvulla muodissa ollut Marski- runo. Runon sanomaa mukaillen totean, että nyt ovat ikäihmiset joutuneet todella liriin. Miksi näin? Mikä on suurin seniorikansalaisia kohdannut vitsaus? Sota? Rutto? Kolera? Pahanlaatuiset sairaudet yleensä? Heinäsirkat? Ei, ei, ei. Ne ovat pikkuhaittoja. Todellinen kirous ja vitsaus on uusi tietotekniikka, jota on tupattu joka rakoon. Keskeneräinen ja huonosti toteutettu tietotekniikka on lähes tuhonnut niinkin tärkeän palvelun kuin terveydenhoidon. Lääkärit eivät enää ehdi tehdä tärkeää työtään koska heille on sälytetty idioottimaisia velvotteita tilastoinnin ja muun toisarvoisen työn muodossa. Passi- ja ajokorttijonot ovat pidentyneet sietämättömän pitkiksi. Tietotekniikkapellet ovat sotkeneet sielläkin selvät, toimineet systeemit. Kuinka ikäihminen voi varata netissä vuoron passin anomiseksi kun ei nettiä edes ole? Matkalle lähtö lähentelee katastrofia kun ilmoitetaan, että koneeseen buukkaus täytyy nyt tehdä netissä tai kentällä olevalla päätteellä. Uskon, että moni lopettaa matkustelun tämän monimutkaistuksen vuoksi. Tunnen ihmisiä, jotka joutuvat menemään taksilla Kannelmäestä Lassilaan kun he haluavat asioida pankissa. Nettiä ei heillä ole, eikä tule ikinä olemaan. Tämä ei ole mitään vastaan harausta tai muutosvastarintaa vaan tosiasia, ettei vanhempi ihminen enää pysty omaksumaan uutta teknologiaa vaikka kuinka pakotettaisiin. Pankit maksavat ikäihmiselle 0,05 % korkoa talletuksista, joita ikäihmisiltä lojuu pankkien käytettävissä kymmeniä miljardeja. Luulisi, että varaa olisi myös palveluihin, etenkin, kun niistä voi kohtuullisesti veloittaa. Lehdissä näkee joskus juttuja, joissa pankit häikäilemättömästi kehuvat parantaneensa palveluitaan kun ovat tosiasiallisesti niitä karsineet. Aktiivi-ikäiset, netin käytön hallitsevat nuoremmat ihmiset eivät tajua, kuinka ahtaalle ikäihmiset on ajettu. He haluavat hoitaa asiansa itse perinteisin keinoin. He ovat valmiita jonottamaan ja maksamaan palveluistaan. Joskus lehtijutuissa kerrotaan edistyksellisistä vanhuksista, jotka ovat opetelleet netin käytön ja surffailevat onnellisina facebookissa päivät pitkät. Juu, ehkä yksi sadasta näin tekee. Tosiasiallisesti 90 % 70 vuotta täyttäneistä ei ymmärrä höykäsen pölähdystä nykytekniikasta ja on täysin avuton netin suhteen. Aktiivi- ikäinen on oppinut netin käytön töissä tai koulussa ja näinollen se on aivan luonnollista puuhaa. Ikäihmiset eivät ole joutuneet netin kanssa tekemisiin työelämässä, joten heiltä puuttuu alkeidenkin hallinta. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, juuri koulutusmahdollisuuksien puute on suurin este netin käytön oppimiseen. Kukaan ei ole perillä siitä, mistä koulutusta saisi. Ikäihmisille on kauhun paikka pyytää mitään palvelusta lapsiltaan, koska ovat tottuneet aina selviämään itse ongelmistaan. Uskoisin myös, etteivät kiireiset nykynuoret ole liioin kovin motivoituneita auttamaan vanhempiaan. Se ei ole muodissa. Käyttöohjeet ja oppikirjat on kirjoitettu sellaisille, jotka jo jotain tietävät. Kirjoittaja on usein insinööri, joka ei puhu ihmisten kieltä vaan oma munkkilatinaansa. Muistan, kuinka jokunen vuosi sitten innostuin opettelemaan sellaista perustaitoa, että kuinka lähetetään kännykällä tekstiviesti. Nokian käyttöohjeesta en saanut mitään tolkkua. Ystäviltäni kysyessä he lupasivat opettaa tekstareiden lähettämisen taidon, käytännössä en koskaan mitään todellista apua saanut joten joudun olemaan lähettelemättä viestejä. Se ei minua suuresti harmita, ilman joutavanpäiväisten viestien lähettämistäkin tulee mainiosti toimeen. Kuten lukija ehkä arvasikin, minulla ei ole nettiä enkä liioin tietenkään hallitse sen käyttöä. Palveluiden saaminen menee yhä vaikeammaksi. Taannoin jouduin selvittämään palvelupuhelimesta puhelinnumeron, koska kännykkänumeroita ei enää luetteloista löydy. Puhelinlaskussa kysely oli hinnoiteltu 10 euroksi. Kyllä se jonkinlaista ryöstöä ja hädänalaisessa tilanteessa olevan väärinkohtelua on. Netittömien ihmisten kohtelu on sikamaista ja ehkä jonkinmoinen ihmisoikeusrikos, olisikohan EU kiinnostunut asiasta? Pitäisi ainakin. Heikki Majava Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen: Helsinki satsaa Mätäjoen viihtyvyyteen - TÄNÄ KESÄNÄ TULEE kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kannelmäen ostoskeskuksessa vietettiin ensimmäistä Kannelmäki-päivää. Kannelmäki-päivä on Mätäjoki-festivaalin edeltäjä – vuonna 1997 siirryttiin Kannelmäen ostarilta tänne Kartanonhaan puistoon, jolloin tapahtuman nimikin vaihtui. Voitte olla ylpeitä kypsään ikään ehtineestä perinteestänne ja aktiivisista asukkaistanne ja asukasyhdistyksistä, jotka ovat olleet festivaalia järjestämässä, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi tervehtiessään 26.5. järjestettyä 17. Mätäjoki-festivaalia. Kaupunginjohtaja Viljanen kiinnitti puheessaan huomiota myös Teknoksen Pitäjänmäen maalitehtaalta jokeen päässeeseen vaaralliseen liuotinpäästöön, jonka seurauksena tuhansia kaloja kuoli joen alajuoksulla. - Ymmärrettävästi te, Mätäjoen rantoja virkistykseen ja ulkoiluun käyttävät asukkaat, olette olleet järkyttyneitä tapahtuneesta. Viljanen kertoi kaupungin jo vuosia osallistuneen Mätäjoen puhdistamiseen ja kalakannan elvyttämiseen. - Olemme luonnollisesti pettyneitä, että tämä työ saattaa olla nyt osittain hukkaan heitettyä. Teknos on kuitenkin luvannut kantaa vastuunsa vaurioiden korjaamisessa. Ritva Viljanen Sirja Puurtinen Väkeä riitti, vaikka oikutteleva sää karkottikin välillä ihmisiä. Toivommekin, että Teknos pitää sanansa ja varmistaa, ettei vastaavia onnettomuuksia voi tapahtua vastaisuudessa. Onnettomuuden jälkiä on korjattu jo vauhdilla ja hyvällä yhteistyöllä. Helsingin ympäristökeskus arvioi, ettei päästöstä jää Mätäjokeen pysyviä vaurioita. Mätäjoki suosittu ulkoilupaikka - Mätäjoen varsi on monissa asukaskyselyissä noussut esiin alueen suosituimpana ulkoilupaikkana. Helsingin rakennusvirasto valmisteleekin parhaillaan uutta Mätäjoen hoi-
5 12.6.2013 Taisto Saaresaho ja Sävelsextetti-yhtye. to- ja kehittämissuunnitelmaa, jolla pyritään luomaan Mätäjokivarresta yhtenäinen ja viihtyisä kokonaisuus. Suunnitelmia on tehty yhdessä asukkaiden kanssa, alueen kulttuurija luontoarvot huomioiden. Viljanen sanoi, että tarkoitus on rakentaa ja kunnostaa Mätäjoen varren polkuja, siltoja ja alikulkuja, jotta alueelle saadaan yhtenäinen reittiverkosto. Huomiota on kiinnitetty myös patojen kunnostukseen ja kalaston elinmahdollisuuksien parantamiseen sekä tulvariskien pienentämiseen. Valmis suunnitelma tulee myöhemmin kesällä kaikkien nähtäville sekä nettiin että Kannelmäen kirjastoon. Lopuksi Viljanen nosti vielä sille Mätäjoen nimestä aika ajoin käydyn keskustelun. Menneinä vuosikymmeninä jokea on kutsuttu niin Mätäojaksi, Kaarelan joeksi kuin Rutijoeksi. Hän kysyi, tulisiko nimen tehdä paremmin oikeutta jokialueen kau- ihmiset olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kuulemaansa. Ja mikä oli ollessa, sillä olivathan paikalla festareille aina uskolliset Eino Grön, Jussi Raittinen, Taisto Saaresaho, Timo Turpeinen, Raija Koso ja monet muut. Uusina esiintyjinä estradille nousivat kannelmäkeläinen tulevaisuuden lupaus Sirja Puurtinen alias Cilla Smith sekä suurta suosiota saavuttanut, uutta tulemistaan tekevä The Saints – SM rautalankabändi vuodelta 1963. Juhlat alkoivat Mätismessulla, jossa oli paikalla lähes juhlakentän täyteinen yleisö. Mätismessusta on muutaman vuoden sisällä muodostunut yksi pidetyimmistä festarin tapahtumista ja mikäli se on järjestäjistä kiinni, Kannelmäen seurakunta on tervetullut Kartanonhakaan myös ensi vuonna. Kalastajien uistimet lensivät veteen jo ennen puolta päivää, kun Helsingin liikuntavirasto, hienon kalas- “Jään kaipaamaan Apollon koulun tunnelmaa” – unkarilaisen apuopettajan Katalin Laczkon ajatuksia Eino Grön neudelle, siellä pesiville satakielille ja jokivarren tervalepille ja tuomille? - Uusi nimi voisi myös viitata alueen esihistoriaan ja täältä löydettyihin piikiviesineisiin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jäädään miettimään! Välillä paistoi, satoi ja myrskysi Kuten aina Mätisfestareilla oli jälleen tasokas ohjelma ja laadukas yleisö. Vaikka hetkittäin oikutteleva sää ryöppysi ja puhalsi, sinnikkäimmät juhlijat pysyivät paikoillaan ja tusdirikansa Matti Mielosen johdolla, toi jokeen 500 kiloa kirjolohia. Ja siinä eivät alavirran myrkyt vaikuttaneet, kun lohia vedettiin rannalle oikein miehissä. Festareita tukivat mm.: Helsingin Kulttuurikeskus, Liikuntavirasto, Helsingin Energia, Kannelmäen Srk, K-Supermarket Konala, Aimopeite Oy, Ramirent, Eepinen Oy, Tanotorvi. Kaarela-Seura ry kiittää kaikkia tukijoitaan, taiteilijoita, kalastajia ja juhlijoita sekä toivottaa mukavaa kesää! Kari Varvikko Apollon Yhteiskoulussa saatiin nauttia viime lukuvuoden aikana unkarilaisesta tuulahduksesta. Comenius-hankkeen kautta koulu sai apuopettajaksi Katalin Laczkon, joka on kotoisin Budapestistä. Katalinin innostus Suomeen ja suomen kieleen juontaa juurensa jo kaukaa. ”EN TIEDÄ, mistä suomen kie- Pekka Haanpää len innostus tuli. Tiesin, että haluan opiskella englantia ja meillä oli yliopistossa mahdollisuus valita toinenkin kieli. Selasin isoa opintoopasta ja huomasin siellä suomen kielen opinnot. Ajattelin, että se olisi varmasti mukavaa. Silloin en vielä tiennyt paljon Suomesta ja suomen kielestä. Mutta se on antanut elämääni paljon hyviä kokemuksia!” ”Pääaineitani Unkarissa ovat suomen kieli, englannin kieli ja opetta- jan opinnot. Olen ollut aikaisemmin vaihdossa Turun yliopistossa vuonna 2008 ja 2010. Comenius-hanke tarjosi mahdollisuuden tulla tutustumaan suomalaiseen koululaitokseen. Vierailuni tarkoituksena on ollut päästä näkemään suomalaisen koulun arkea ja harjoitella opettajan työtä. Suomi oli jo tuttu paikka ja olin käynyt täällä monta kertaa. Myös graduni käsittelee sitä, miten Suomessa kohdataan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus vieraissa kielissä. Ohjaajan kanssa ajattelimme, että unkarilaisille olisi hyödyllistä tietää, miten muualla tätä asiaa on hoidettu. Unkarissa ei ole pienryhmäopetusta peruskoulussa lainkaan. Koulun jälkeen voi olla tukiopetusta, mutta koska sille on vähän rahaa, sekin toteutuu vain harvoin.” Kokemuksia koulusta Suomessa ja Unkarissa ”Unkarissa oppilaita käsitellään aina isossa luokassa. Siksi opettajan työ on paljon haastavampaa, koska hän ei voi tukeutua erityisopettajiin ja erityiseen tukeen. Mielestäni pienryhmäopetus on hyödyllistä. ”Koululaitoksissa maiden välillä ei ole isoja eroja. Muiden comeniusapuopettajien kanssa olemme puhuneet siitä, että Suomessa annetaan oppilaille enemmän vapauksia. Opettajien ja oppilaiden välit ovat epämuodollisemmat. On vaikeaa sanoa ehdottomia totuuksia, koska päähavaintoni on se, että sekä Unkarissa että Suomessa jokainen opettaja on erilainen ja tekee työtä omalla tavallaan. Comenius-aikanani olen saanut seurata erilaisia oppitunteja ja nähdä erilaisia tyylejä. Positiivista suomalaisessa koulussa unkarilaiseen verrattuna on jonkinlainen rentous ja stressittömyys. Unkarin koulussa on enemmän stressiä ja se koskee koko yhteiskuntaa. Opettajiin kohdistuu enemmän paineita esimerkiksi siitä syystä, että valtio kontrolloi voimakkaasti koulujen toimintaa. Koulut eivät saa itse päättää esimerkiksi koulutarvikehankinnoista eivätkä opetussuunnitelmista.” Aurinkoa ja hyvää ilmapiiriä ”Jään kaipaamaan Apollon koulun tunnelmaa. On ollut tosi hyvä olo aina tulla töihin. Kaikki opettajat ovat olleet todella ystävällisiä alusta lähtien. Ilmapiiri on vapaa ja hyvä. Olen saanut kysyä ja pyytää apua sekä keskustella asioista. Myös asuinpaikkani Lauttasaari jää mieleeni. Lauttasaari on ihana: se on rauhallinen ja se on meren rannalla. Se on hyvin kaunis paikka. Aina kun menen Lauttasaaren sillan yli, minulle tulee hyvä olo.” ”Pidän myös talvesta kovasti ja siitä olen saanut täällä nauttia. Lapsena aina halusin lunta – nyt toiveeni on toteutunut Helsingissä ollessani. Talvella pimeys oli pieni ongelma. Halusin vain nukkua. Nyt energiaa on paljon, paljon enemmän”, nauraa Katalin. Elina Kanto Apollon Yhteiskoulun kevään 2013 ylioppilaat: Blomster Erika Bogdanoff Henri Grönvall Tuomas Hashi Ahmed Hiironniemi Elina Hussein Ibrahim Häyrynen Joona Jauhiainen Ossi Joronen Juha-Pekka Kari Iisa Karkulahti Sonja Klinsrisuk Jaturong Koho Emma Kukkonen Miko Ojanen Matias Pantsukov Keesia Peura Ida Ruuskanen Vivi Turppo Otto Vidgren Lisa
6 12.6.2013 Meno oli kuin sirkuksessa: Kannelmäessä juhlittiin 50 vuotta toiminutta koulua K annelmäkeen perustettiin ensimmäinen koulu 50 vuotta sitten. Tätä juhlittiin ’sirkuskoulun’ merkeissä Runonlaulajantien toimipisteessä tiistaina 28.5. Puolitoista tuntia kestäneen ohjelman aikana koulussa iloittiin kuin sirkuksessa ikään ja sujuvan sirkustirehtööri Veli-Matti Ojalaisen juontaessa taidokkaat oppilaat; voimistelijat, tanssijat ja musikantit valloittivat yleisön. Hyvä me! Juhlapuheessaan Kannelmäen peruskoulun rehtori Sirkka Kovanen sanoikin, että koulua on yleensä pidetty yhteiskunnan peilinä ja sitä on kuvattu pienoisyhteiskunnaksi. Hänen mieleensä tuli myös ajatus sirkuksesta metaforana. Sir- kusareena, kuten areenat yleensä, on julkinen paikka tai tila, missä voi kohdata muita, osallistua, esiintyä tai tulla nähdyksi. - Jokaisella areenalla on omat rituaalinsa, symbolinsa ja sääntönsä. Sirkusareena yhdistää fantasian ja todellisuuden, juhlan ja arjen, se on sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa kaikenlaisia ihmisiä yhteisen kokemuksen sisälle. Kaikkia areenoita yhdistää kolme tekijää: tapahtumapaikka, esiintyjä ja kokija. Jos yksi niistä puuttuisi ei kokonaisuutta olisi. Kovanen totesi kansakoulun rakentamisen Kannelmäkeen alkaneen pian sen jälkeen, kun ensimmäiset kerrostalot olivat saaneet asukkaansa. Kanneltien koulutalo vihittiin käyttöön toukokuussa 1961. Koulussa oli heti alussa 770 Entisen EKY:n opettaja Maikki ‘Zorro’ Hirvonen ja Erik Bärlund juttusilla. Sirkka Kovanen oppilasta. Ruotsinkielisen kansakoulu kaksi alinta luokkaa toimi samoissa tiloissa. Marraskuussa 1962 perustettiin oppikouluyhdistys ja jo seuraavana syksynä valtioneuvoston myönnettyä luvan 8-luokkaisen oppikoulun perustamiseen, koulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Kannelmäen kansakoulun tiloissa ja oman koulutalon suunnittelu aloitettiin saman tien. - Edeltäjämme Kannelmäen alaaste ja Etelä-Kaarelan yhteiskoulu ovat olleet esimerkkeinä siitä, mitä vanhempien yhteistoiminnalla voi saada aikaan. Kouluihin pe- Jaakko Turja ja Anni Mikkonen. rustettiin aikoinaan myös oppilaskunta. Molemmat olivat aktiivisesti luomassa koulun henkeä. Tänään perinteitä jatkaen koulu toimii verkostossa, jonka muodostavat sen vanhempainyhdistys ja alueen yhteistyökumppanit. Koulu on kiinteä osa yhteiskuntaa, johon se liittyy eri säikein. Tilaisuudessa terveiset menneiltä vuosikymmeniltä toi virka-apulaisrehtori Kirsi Juuti. Kaarela-Seuran tervehdyksen esitti puheenjohtaja Erik Bärlund ja oppilaskunnan puheenvuoron Anni Mikkonen 9A ja Jaakko Turja 9B.
7 12.6.2013 Koivu ja tähti loistivat eläkeläisten kevätjuhlassa KANNELMÄEN seurakunnan työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät esittivät ’Koivu ja tähti’ -näytelmän lähes täydelle kirkolle Kannelmäen eläkeläisten kevätjuhlassa Kannelmäen kirkossa 16.5. Sakari Topeliuksen tunnettu satu ilmestyi kokoelmissa ’Lukemista lapsille’ vuonna 1893. Se kertoo Suomesta isonvihan aikana Venäjälle kaapattujen pojan ja tytön kotimatkasta; koti-ikävästä ja luottamuksesta Jumalaan. Esiintyjinä nähtiin eri rooleissa: poika (Olavi Hatakka), tyttö (Aulikki Ala-Nissilä), vieras isä (Erik Bärlund), vieras äiti (Terhi Mertala) , biologinen isä (Markku Mertala), biologinen äiti (Aili Raitavuo). Lukijat: Ulla Kammonen, Kaisa Seiro, Elisa Blomberg, Seija Kosunen ja Arja Peltonen. Ohjaus: EijaKaija Sippo. Amatöörivoimin toteutettu näytelmä oli hyvin esitetty ja loi oikean tunnelman, olkoonkin että esiintyjistä suurin osa oli keski-ikäisiä näyttelijöitä. Myös ohjaus oli onnistunut. - Uskon asiakkaiden olevan mielissään, kun löytävät meidät,Tom Forsman sanoo. Vas. Markku Mertala, Aulikki Ala-Nissilä, Olavi Hatakka ja Aili Raitavuo. AIKOINAAN kyseenalaisessa maiVas. lukijat sekä Erik Bärlund ja Terhi Mertala. Salon Hanna – monipuolinen kauneushoitola Sitratorilla SITRATORI 5. Kannelmäessä on avattu monipuolinen kauneushoitola Salon Hanna, jossa on toimintoja moneen eri lähtöön: hiusten leikkaus, hiusten värjäys, hiusten väripaketit, ripset, rakennekynnet, jalkahoito, hieronta, kasvohoito, kestovärjäys, depilaatio… Paljon myös alennuksia. Tule rentoutumaan. Nyt Osaavien ammattilaisten joukko toivottaa kaikki asiakkaat tervetulleeksi. Puh. 044 939 1722, hannamyyr@hotmail.com Rakennekynsien hoito meneillään. Storyvillen työntekijät perustivat ravintola Tartanin Kannelmäkeen neessa ollut, mm. Rotkona, Kanjonina, Laiskana Kissana, Big Beninä ja Lucky barinakin tunnettu pubi Kannelmäen ostarilla, on saanut täydellisesti uuden ilmeen, kun toukokuun lopulla siellä avattiin uusi skotti/irkkubaari Tartan. – Panostamme kaveruuteen, ammattitaitoon ja asiakaspalveluun, baarimestari Tom Forsman kiteyttää pohtiessaan ravintolan lähtökohtia. Tartanin omistavat amerikkalaissyntyinen Randy Luck (51), kauhajokelainen Jussi Korpi-Kyyny (43) ja vaasalainen Tom Forsman (40). Randy muutti Suomeen Taxasista 20 vuotta sitten, kävi ravintolakoulu Perhon ja toimi viimeksi kokkina ja tarjoilijana ravintola Storyvillessä. Jussilla on myös kokkikoulu takanaan ja viimeksi hän oli vuoropäällikkönä Storyvillessä. Tom on työskennellyt metallihommissa, käynyt tarjoilijakoulun ja toiminut laivoilla ravintolapäällikkönä sekä Stroryvillen baarimestarina. - Tuleeko Tartanista Kantsun Sto- ryville eli Kantsuville? - Ei tule, Tomi nauraa. Tästä tulee mukava seurusteluravintola 20-45-vuotiaille, mutta johon myös vanhemmat ihmiset ovat tervetulleita. Meillä voi todellakin myös jutella, sillä karaoke ei kuulu ohjelmistoon. Ohjelmistossa on elävää musiikkia, erilaisia tapahtumia, ylläreitä, laadukkaat juomat, siistit vessat, formulat, lätkää, jalkapalloa kolmesta tv:sta ja isolta screeniltä. Lisäksi dartti, bilis ja lautapelit ovat ilmaisia. Ironista kyllä, vaikka miehet ovat ammattimaisia ruoanlaittajia, ravintolassa ei ole ruokaa. - Pikku purtavaa löytyy, mutta lämpimiä aterioita ei. Tomi kertoo idean omasta ravintolasta syntyneen parisen vuotta sitten, kun viikonloppu Storyvillessä tuntui tosi raskaalta. - Rupesimme Randyn kanssa tosissamme miettimään eri vaihtoehtoja niin ravintolan ilmeestä kuin paikastakin. Minulla oli ajatus skottibaarista ja Randykin piti ajatuk- sesta. Sitten kävimme vähintäänkin 30 ravintolassa ja tutustuimme niin ympäristöön kuin asiakkaisiinkin ja päädyimme tänne Kannelmäkeen viime maaliskuussa. Paikan entinen maine on hyvin tiedossa, mutta uskomme, että ammattitaidolla tilanne on muutettavissa niin asiakkaita kuin meitäkin tyydyttäväksi. Jos entinen ravintola oli jollakin tavoin valoton, on uudessa paikassa nyt avaruutta ja ilmavuutta. Baariseinää lukuun ottamatta Tartanin kaikki seinät on avattu ikkunoille ja näin ulospäin näkyvyyttä on lisätty huomattavasti. Muutaman viikon aikana uudet omistajat ovat itse tehneet koko paikan remontin. Ravintolassa on käytetty rohkeita värejä ; varsinkin ruskea ja vihreä sointuvat hyvin yhteen. - Tänne oli ilo tulla töihin, kun homma saatiin vihdoinkin valmiiksi. Uskon myös asiakkaiden olevan mielissään, kun löytävät meidät. Tervetuloa tutustumaan, toivottaa baarimestari Tom Forsman. Kannelmäessä avattu etninen kahvila-ravintola Kannelmäen ostarilla on avattu etninen kahvila-ravintola Aso-Rock. Buffet 11.00-18.00 6,50 ELÄKELÄISALENNUS 15 % Avoinna: ma-pe 9.00-21.00 su 12.00-21.00 Ravintolaa emännöivät nigerialaiset Laura Ojomo (kuvassa) ja Adebola Akinyooye. Osoite: Vanhaistentie 1, 04200 Helsinki Puh. 0440519750, 0440804722
8 12.6.2013 Toisinajattelija S uomen vuoden 1918 sisällissodan historiasta tulee yhä uusia piirteitä esiin tutkimuksen edistyessä. Samalla kaatuvat vuosikymmeniä vaalitut myytit. Eräs näistä myyteistä on ollut sitkeästi esillä pidetty ”vapaussotamyytti”. Venäläistä sotaväkeä ei Suomesta tarvinut ajaa väkivalloin pois. Venäläiskasarmeista luovutettiin aseetkin yleensä sovinnolla suomalaisille, varsinkin pohjanmaalla, missä venäläiset upseerit noudattivat tsaarin kenraalin Mannerheimin vetoomusta. Venäläisiä sotilashenkilöitä ei juurikaan osallistunut taistelutoimiin Suomen sisällissodassa. Punaisten puolella mainitaan eversti M.S. Svetshnikov soti-laallisena neuvonantajana. Valkoisten puolella heitä oli useampia varsinkin suomalaissyntyisiä tsaarinarmeijan upseereita Mannerheimista alkaen. Helsingissä suojeluskuntien toimintaan osallistui aktiivisesti useita suoma-laissyntyisiä venäjän armeijan upseereita. Lisäksi monet venäläiset upseerit hankkivat lisätuloja myymällä aseita maksaville ostajille. Valkoisten puolella oli luonnollisesti enemmän varakkaita ja halukkaita aseiden ostajia. ”Suurimmat asekaupat tekivät arkkitehti Knut Wasatjerna ja insinööri Allan Staffans, jotka hankkivat Viaporin linnoituksesta 940 kivääriä ja 100 000 patruunaa”, kuten tutkija Tuomas Hoppu mainitsee kirjassaan Vallatkaa Helsinki. Vaasaan paenneitten valkoisten kansanedustajien ja senaattoreiden muo-dostama ”itsenäisyysenaatti” lähetti valtionhoitaja P.E. Svinhuvfudin ja pää-ministeri J.k Paasikiven allekirjoittaman pyynnön keisarillisen Saksan armeijan tuesta valkoisten taistelulle. Saksan Itämeren divisioonan komentajan kenraali Rudiger von der Goltzin johdolla saksalaiset nousivatkin maihin Hangossa 3. huhtikuuta 1918 ja aloitti etenemisen kohti punaisten hallussa olevaa Helsinkiä. Saksalaiset saattoivat aloittaa maihinnousunsa ja hyökkäystoimet Suomessa kuitenkin vasta kun Venäjän bolševikkihallituksen ja Saksan välillä oli alle-kirjoitettu sopimus sotatoimien lopettamisesta maiden välillä. Suomessa olevien venäläisjoukkojen osalta sopimus merkitsi, etteivät ne saaneet osallistua sotilaallisiin toimiin Suomessa ei punaisia eikä valkoisia, mutta ei myöskään maahan tulleita saksalaisjoukkoja vastaan. Venäjän tavoite oli kotiuttaa sota-väkensä mahdollisimman nopeasti. Sodan lopputuloksen ratkaisi Saksan armeijan suorittama Helsingin valtaus, maihinnousu Loviisaan 7. huhtikuuta ja sieltä eteneminen Lahteen, joka katkaisi Länsi-Suomesta perääntyvien punaisten pakomatkan Lahden edustalle. Von der Goltz johti saksalaisten voitonparaatia Helsingissä 15. huhtikuuta. Tämä ei sopinut valkoisen Suomen itsestään antamaan kuvaan. Niinpä Mannerheim järjesti oman voitonparaatinsa kuukautta myöhemmin Helsingissä. Tästä muodostuikin tärkeä vaihe valkoisen Suomen vapaussotamyytin raken-tamisessa. Pääosaan nostettiin suomalainen talonpoikaisarmeija, vapaa-ehtoiset suojeluskuntajoukot, joista Mannerheim ja monet muutkin halusivat tehdä itsenäisen Suomen vakinaisen armeijan rungon, jonka upseerikunnan muodos-tivat pääosin Saksassa koulutetut suomalaiset jääkärit Suomalaiset monarkistipiirit halusivat kuitenkin tehdä Suomesta kuningas-kunnan. ”Vapaussodan” sankari Mannerheim ei kannattanut saksalaisprinssin valintaa Suomen kuninkaaksi. Man- nerheim joutui lähtemään maasta. Tilanne muuttui, kun Saksa hävisi sodan. Vilhelm syöstiin vallasta ja saksalainen prinssi luopui tavoittelemasta Suomen kuninkaan kruunua. Vapaussotamyytin alkulähteet Aapo Roselius kuvaa kirjassaan vapaussotamyytin luomista sisällissodan alkuvaiheista alkaen. Tsaarin vallasta luopuminen herätti Suomessa voimakkaan itsenäistymispyrkimyksen, joka huipentui heinäkuussa 1917 eduskunnassa hyväksyttyyn valtalakiin. Porvaristo turvautui kuitenkin Venäjän väliaikaiseen hallitukseen saaden vasemmistoenemmistöisen eduskunnan hajotetuksi. Uusissa vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä. Venäjällä bolševikkien vallankumous kukisti väliaikaisen hallituksen. Tällöin Suomen porvaristollekin tuli kiire julistaa maa itsenäiseksi. Venäjän vallankumoushallitus hyväksyi Suomen itsenäistymisvaatimuksen joulukuun viimeisenä päivänä 1917. Suomessa alkoi varsinainen valtataistelu. Eduskunta jakaantui kahtia. Sosialidemokraatit muodostivat vallankumouksellisen Kansanvaltuuskunnan, joka siirtyi turvallisemmaksi koettuun Viipuriin. Porvariedustajat pakenevat Vaasaan jatkaen siellä tynkäeduskuntana julistautuen maan viralliseksi vallanhaltijaksi. Työväestö varusti punakaarteja ja porvarit suojeluskuntia, niiden välillä alkoivat aseelliset yhteenotot eri paikkakunnilla. Valkoisella puolella alettiin puhua vapaussodasta ja ryssien karkottamisesta maastamme. Kapinan ja sisällissodan päätyttyä punaisten tappioon valkoisille tuli entistä tärkeämmäksi todistella sodan luonne vapaussodaksi. Teloitettujen punaisten muistoa ei saanut kunnioittaa hautapaikkojen kunnostuksella eikä muisto-tilaisuuksia saanut järjestää. Valkoisten sotamuistoja kerättiin museoihin, julkaistiin muistelmia ja kirjoituksia. Sisällissodan ja talvisodan välistä ajanjaksoa on kutsuttu myös ensimmäisen tasavallan, valkoisen Suomen ja joskus jopa suojeluskuntien Suomeksi. Vasta jatkosodan päättymisen jälkeen punakaartien muiston vaaliminen sallittiin. Viralliset tahot hyväksyivät neutraalimman ilmaisun ”vakaumuksensa puolesta henkensä antaneet”. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, sisällissotaa on muisteltu aktiivisesti sekä valkoisen että punaisen kokemuksen kautta. Kyse on ollut monimuotoisesta eri ryhmittymien esiintymisestä ilman suurempia julkisia paheksumisia. Toisaalta vapaussodan henki ja siihen vetoaminen on muuttunut talvisodan ja torjuntavoiton hengeksi. Lähteet: TUOMAS HOPPU, VALLATKAA HELSINKI, SAKSAN HYÖKKÄYS PUNAISTEN PÄÄKAUPUNKIIN 1918. GUMMERUS. 2013 Aapo ROSELIUS, ISÄNMAALLINEN KEVÄT. VAPAUSSOTAMYYTIN ALKULÄHTEILLÄ. TAMMI 2013 Oiva Björkbacka Kaarela-seuraa tukevat: Toisinajattelija Venäjän ja Saksan armeijat kahtiajakautuneessa Suomessa Kala pulassa! Lentokala nousee siivilleen purjeveneen edessä. Kun jotain uhkaavaa lähestyy, kuten dorado, tonnikala tai vene, kala pakenee ja lentää hyvänmoisen matkan, kymmeniä metrejä. Mukava näky, mutta vikana on se, että näin vain yhden ainoan tällaisen otuksen kolmeviikkoisen purjehduksen aikana (Brestistä Mallorcalle) viime kesänä. Muutenkin, lajin pitäisi liikkua parvissa, yksittäinen lentokala on epätavanomainen ja suorastaan hälyttävä merkki. Mitenköhän mahtaa yksinäisen lentokalan lemmenpuuhatkaan sujua? Tarvittaisiin ainakin kaksi, että Espanjan lähivesillä olisi jatkossakin lentokaloja. Kaiken kukkuraksi lentokala ei edes ole kaupallinen kala. Hyvänmakuinen tosin, mutta pieniä ruotoja on tiheässä (satun tietämään sen vanhastaan). Joten lajin vähenemistä ei voi selittää sillä, että nälkäiset spanjuurit olisivat popsineet kalat suihinsa. Syy on paljon harmillisempi. Lentokalat, monien muiden lajien muassa, lienee pyydetty sivusaaliina. EU:n sääntöjen mukaan kala-alus kun saa tuoda satamaan tietyn tonnimäärän saalista. Mikäli pyydykseen osuu vähäarvoisia lajeja, tai suojeltuja, tai alimittaisia, ne kipataan takaisin mereen. Trooliin tai muihin pyydyksiin osuneet kalat ovat tässä vaiheessa jo vahingoittuneet tai kuolleet. Mutta mitä väliä, kipataan kuolleet kalat mereen ja jatketaan pyyntiä. Esimerkiksi tonnikala on niin arvokas kala, että sitä kannattaa yrittää, vaikka lähivesien tonnikalat olisivatkin jo melkein kokonaan hävinneet. Ja jos tonnikalojen sijasta pyydyksiin osuu delfiinejä tai pyöriäisiä, niin nekin voi taas kipata kuolleina mereen ja jatkaa tonnikalan pyyntiä. Delfiinit ja pyöriäiset takuuvarmasti tukehtuvat tonnikalaverkkoihin. Jo muutenkin ylikalastetuilla EU:n vesillä on tärkeää, että kukin kalastaja yrittää saada mahdollisimman ison osan arvokkaasta luonnonvarasta mahdollisimman pian. Kun kalat on muidenkin otettavissa, niin ajatellaan, että joku ne kumminkin pyydystää jos itse ei sitä tee. Tämä johdosta kalastus ei ole Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Pallogrilli Ja mitä tekee EU? EUn varoista maksetaan ryöstökalastajille monenmoista hengenpidintä ja tukiaista. Suomenkin kalastus saa tukea, joka ovat kolminkertaista saaliimme arvoon verraten. Kalastusvirkamiehiä on yksi viittä kalastajaa kohden. Lisäksi on maksettu romutusmaksuja, jotta saataisiin aluksia vähennettyä. Tämä on mahdollistanut alusten siirtymisen romutuksen nimissä EUn ulkopuolella, ja samat alukset jatkavat nyt ryöstökalastusta mukavuuslipun alla kehitysmaiden vesillä. Polttoainehyvitys on kuitenkin pahin älynväläys. Tukiaisen avulla kalastusmatkat voidaan tehdä pidemmälle ja pitempiaikaisena, jotta viimeinenkin sintti saataisiin ylös. Erityisongelmia Lasiankeriaan pyynti on erityisen vastenmielinen ilmiö. Biskajan tienoilla pyydystetään ankeriaita vauva-asteella, niiden ollessa vielä läpinäkyviä. Kuitenkin ankerias on uhanalainen laji, varsinkin Itämerellä. Turska, portugalilainen kansallisruoka, on sellaista, mitä portugaali ei enää saa pyyntituoreena.. Enin osa turskista nähtävästi pyydetään Barentsin mereltä, Pohjanmeri on suunnilleen tyhjennetty jo kauan aikaa sitten ja Newfoundlandin vedet eivät ole toipuneet ryöstökalastuksesta. Kansallisruoaksi noussee ryynimakkara sen jälkeen kun viimeinen turska on saatu pannulle. Jättiläiskatkaravut, tiikerikatkaravut ja muilla nimillä myytävät isot katkaravut, ovat peräisin pohjatroolauksesta, jossa suurten painojen avulla raavitaan pohjasta kaikki irtoava. Sen jälkeen ravut, keskimäärin 1:23 osa saaliista otetaan talteen ja loppu 22:23 osaa dumpataan kuolleena tai vahingoittuneena takaisin mereen. Tällä on ymmärrettävästi suuri tuhovaikutus kaikkeen merelliseen, koralleja ja kilpikonnia myöten. Sen tähden valistunut kansalainen ei voi nauttia isojen katkarapujen syönnistä. Tätä pyyntiä ei onneksi tapahdu Euroopassa, enin osa jät- Malminkartanon kappeli valmistuu ensi keväänä YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Kaarela-Seuran yhteisö-/ tukijäseniksi ovat liittyneet enää ollut pitkään aikaan mitään kalastusta, vaan ryöstökalastusta. on kokouksessaan 16.5. hyväksynyt kiinteistöjohtaja Kai Heinosen esittelyn Malminkartanon kappelin urakkasopimuksista. Työt Malminkartanossa ovat jo käynnistyneet. Malminkartanon kappeli valmis- tuu keväällä 2014. Uuden tilankäytön ja toiminnan käynnistäminen siellä on erityishaaste. Muita erityishaasteita vuodelle 2014 ovat piispantarkastus tammikuussa, Kauppakeskus Kaaren valmistuminen sekä seurakuntavaalit marraskuussa. tiläiskatkaravuista on peräisin Indonesian vesiltä. Tonnikalan pyyntiä ajosiimoilla harjoitetaan suurilla valtamerillä.. Siimat voivat olla sadan kilometrin mittaisia. Suuri määrä hyödytöntä sivusaalista saadaan myös täällä. Sellaisia kuin valaita, edellä mainittuja eläimiä, jättiläiskilpikonnia, mutta myös lintuja kuten albatrosseja, jotka ovatkin muuttumassa uhanalaiseksi lajiksi. Siis uhanalaiseksi, vaikkei albatrossi edes kuulu kenenkään ihmisen ruokavalioon. Luonto kostaa. Kun meduusoja ja muita hyytelöeläimiä syövät kalat hävitetään, se johtaa epämukavien lajien massaesiintymisiin. Sivusaalismääräys Norjalaisilla on jo käytössä määräys, jossa kalastajan on tuotava kaikki pyydystetty saalis rantaan. Tämä ehkäisee ryöstökalastamista. Se myös motivoi valikoivampien kalastusmenetelmien käyttöön. EU onnistui vesittämään tämänkin säännön. Siirtymäajat ja poikkeamiset ovat niin pitkät, ettei säännöksellä ole tehoa. Ansaintakielto Jotta kaikki kala varmuudella saataisiin häviämään merestä, on keinovalikoimaan lisättävä tietenkin vielä kateus. Niinpä vapaa-ajan kalastajilla ei ole enää oikeutta myydä saalistaan. Tämä siitä huolimatta, että suomalaisten urheilukalastajien saaliin myynti ei takuuvarmasti vaikuttaisi EUn kalastusasioihin sitä eikä tätä. Ei edes sisäjärviemme osalta ole saatu, tai ehkä edes uskallettu pyytää poikkeamista. Palauttaakohan EU seuraavaksi keskiaikaisen kiltajärjestelmän ammattikuntasäännöksineen? Esko Karinen PS. Olen hyvin tietoinen, ettei yhden lentokalan perusteella voi tehdä ihan näin laajoja johtopäätöksiä. Taustalla on kumminkin yleisesti tunnettu seikka, että liikakalastus on iso ongelma EUssa ja sivusaaliina menetetään isoja luonnonarvoja kaikkialla maailmassa. Hyvää kesää!
9 12.6.2013 Nikkilä All Stars musisoi Rumpupolun palvelutalon täyttäessä 10 vuotta Apollon koulun Taloustietokilpailujen parhaat! LÄNSI-HELSINGIN lähimmäispalvelu Leevi ry:n isännöimä Rumpupolun palvelutalo on tullut toimineeksi 10 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin palvelutalossa 18.5. orkesteri Nikkilä All Starsin musiikin tahdissa. Tervehdyssanat tilaisuudessa esitti Yrjö Malmi. Kahvittelun lomassa kuultiin Petra Karttusen esittämä runo, Sini Nykäsen ja Suvi Saarisen lauluesitys sekä Lassi Keinon kolme vitsiä. Runo ja laulut olivat kivoja ja Lassin jutuissa oli se erinomainen puoli, että kaikki vitsit naurattivat. Rumputalon kahvion täyttämä juhlaväki rupatteli mukavia ja monessa pöydässä hymyiltiin yhteisille muistoille. Leevin palveluasunnot on tarkoitettu ikäihmisille tukemaan itsenäistä kotona selviytymistä. Palveluasumiseen Rumpupolun palvelutalossa voivat hakea 60-vuotta täyttäneet. Tanotorvi onnittelee hyvää palvelua ja asumista tarjoavaa palvelutaloa. Sini Nykänen ja Suvi Saarinen esittivät kauniita lauluja. tajat Soile Peltonen (neljäs oikealta), Reetta Oksanen ja rehtori Mirva Lindström (joka on myös historian ja yhteiskuntaopin opettaja). Luokanvalvojista mukaan pääsi Merja Punto. MESSU su klo 10 ja VIIKKOMESSU ke klo 19 Kannelmäen kirkossa. Muista myös • juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 22.6. klo 10 • sanajumalanpalvelus Karunan museokirkossa Seurasaaressa su 21.7. klo 13 KESÄILLAN MUSIIKKIA Kannelmäen kirkossa to klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kahvijatkot nuorisokuoro Kannelkellojen toiminnan tukemiseksi. KESÄTORSTAISIN klo 18: • 13.6. Perheiden kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, hiljentymistä, makkaranpaistoa. Tervetuloa kaikenikäiset! Sirkku Rintamäki, Marjo Visa. Tule asiakkaaksemme. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Hän neuvoo sinua ja perhettäsi tärkeissä talouden kysymyksissä. Katso lisää nordea.?/ tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen Teemme sen mahdolliseksi * Nordea on Global Finance –lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013. Nordea Pankki Suomi Oyj Orkesteri Nikkilä All Stars. Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.* APOLLON YHTEISKOULUN ysiluokkien taloustietokilpailussa paras oli Janne Laiho (kolmas vasemmalta). Toisena oli Jasmin Rautio (puuttuu kuvasta), kolmantena Katja Falk, seuraavana Riku Raivio. Kuvassa myös Nordean Pitäjänmäen konttorin johtaja Vesa Valasti, yhteiskuntaopin opet- • 20.6. Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla. Juhannusohjelmaa, makkaranpaistoa, kahvit. Heidi Metsälä, Anne Myllylä, Aili Raitavuo, Nina Rajamäki. • 27.6. Kesäillan vaellus Kaarelan huipulle. Lähtö kirkolta klo 18, patikointia n. 6 km. Omat eväät mukaan. Tuula Kojo-Gregoriadis, Aili Raitavuo, Nina Rajamäki. • 11.7. Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla. Makkaranpaistoa ja kahvit. Riitta Järvinen, Anne Myllylä, Aili Raitavuo. • 18.7. Kesäseurat Kannelkodissa, Vanhaistentie 15. Kahvit jo klo 17.30 alkaen. Olavi Hatakka, Aili Raitavuo, Sirkku Rintamäki. Riitta Korkeela Apollon Yhteiskoulu • 4.7. Sarastus. Improvisoituja äänimaisemia. Lauluja eri mantereilta negrospirituaaleista suomalaisiin sävelmiin. Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni, huilu, bassoklarinetti, Hannu Taittonen, piano. • 8.8. Puutarhan punainen verho - Lauluja taivaallisen ja maallisen rakkauden rajapinnoilta. Runot: Kaisa Raittila. Sävellykset: Sirkku Rintamäki. Kamarikuoro Vox Canora, joht. Sirkku Rintamäki. Tiittu Paju, huilu, Liisa Koivuranta, viulu, Elsa Sihvola, sello, Kari Härkönen, kitara ja piano, Sirkku Rintamäki, piano ja urut, Kaisa Raittila, tekstit. Diakonian ajanvarauspäivystykset kesä– elokuussa ke klo 10–12 kirkon diakoniatoimistossa. Voit varata ajan työntekijälle puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä diakoniatoimistossa. Verkkosivuiltamme ja kesäesitteestä lisää tietoa kesän toiminnasta. Kesäesite on saatavana kirkolla ja Paikassa, Prisma Kannelmäen alakerrassa. Olemme myös Facebookissa www.facebook.com/kannelmaenseurakunta • 25.7. Kesäseurat Martta Valtosella, Vuorilinnakkeentie 22. Veisataan Siionin virsiä. Olavi Hatakka, Riitta Järvinen, Anne Myllylä, Pentti Simojoki. Helsinki Kannelmäki, Lassila, Pitäjänmäki 0200 3000 nordea.? • 1.8. Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla. Makkaranpaistoa ja kahvit. Olavi Hatakka, Kari Härkönen, Tiina Railo. Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta
10 12.6.2013 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Isänmaan puolustajat kutsuilla si ja ½tuntia istuttiin pöytien ääressä, mikä luonnollisesti kävi voimille. Eikä aikataulua olisi voitu kiristää huomattavasti. Toinen seikka, mikä kyllästytti näinkin varttuneita ihmisiä oli useamman kerran kuultu nuorehkon miesäänen puujalkavitseillä. (Kuvatoimitus: Pentti Runstén) K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Matka-apteekkiin kannattaa valita tutut tuotteet omasta apteekista ennen matkaa. Näin ovat itselle sopivat tuotteet aina saatavilla. Kesämökin lääkekaapin sisältö on hyvä laittaa kuntoon heti mökkikauden alkaessa. Virkistävää lomakautta asiakkaillemme! tilla! S-Etukor a t s u n o Uudistunut apteekki Meiltä B sijaitsee kauppakeskuksen katutasossa Alkon vieressä. Palvelemme myös Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA kesäsunnuntaisin. Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI OULUNKYLÄN Kuntoutuskeskuksen pihanurmilla vietettiin 19. Finnairin Rosvopaisti-tilaisuus 31.5., mihin oli kutsuttu pääkaupunkiseudun sotaveteraanit, lotat sekä toimessa olleet sotilaspojat. Muuallakin Suomessa näitä Finnair-perinteitä on tänä kesänäkin, kiitos järjestäjille! Järjestelyiden vieraanvaraisuuspuoli onnistui täydellisesti, sillä yhdessä olo alkoi klo 12.00 tervetuliaismunkkikahveilla. Sitten seurasi musiikkiohjelmaa, sotilassoittokunta tahditti ohessa myöskin ja useita tervehdyspuheenvuoroja esitettiin. Arvokasta oli tunnelma. Koska kyseessä oli todella ikäihmiset, niin kymmeniin pitkiin pöytiin oli täsmätarjoilu. Siitä huolehti Santahaminan Sotilaskodin henkilökunta tutuissa asuissa asuissaan ja toisaalta Finnairin lähinnä lentoemäntäkaarti. Pöytien ylimääräisen serviisien poistoista huolehtivat varusmiehet, joten homma hoitui. Palveluväki sai pelkkää kiitosta tahdikkaasta väistelemisestä, sillä mukana oli tietenkin joukko rollaattori-ihmisiä ja liikkumaan piti päästä vaikkapa pakollisiin sisätilojen palveluksiin. Näiltä osin noin 400-päinenvierasjoukko koki päivän onnistuneeksi ja kuvia tuli muistoalbumeihin. Tavattiinhan taas vanhoja tuttuja, parhaimmassa tapauksessa vähintään Talvisodan ajoilta. Lähtöhetkien kiitokset tulivat varmasti sydämenpohjasta niin Finnairille kuin ”kenttätyöntekijöille” Kaksi seikkaa kuitenkin tämän vuoden aikaisena koko Suomen mitaten lämpöisimpänä päivänä aiheutti kritiikkiä. Kun kaikki järjestelyihin liittyvä anti oli suorastaan herkullista, niin ohjelma oli venytetty siten, että vasta klo 14.30 tuotiin rosvopaisti eli ruoka pöytään! Kak- Toukokuun lopussa (29.5) koettiin vanhan hyvän ajan tunnelmaa, kun Työväenliikkeen Kirjastotaloon kokoonnuttiin Into Kustannus Oy:n ja Työväen Sivistysliiton kirjatilaisuuteen, missä YLEn pääjohtaja vuosilta 1980-89 Sakari Kiuru (s. 1926) esitteli uusimman kirjansa ”Mielikuvademokratia”. Näet tämä oli Kiurun kirja n:o 12 vuodesta 1963 alkaen ja kaikki terävillä havainnoillaan ovat herättäneet mielenkiintoa sekä keskustelua. Julkaistu teos pureutuu Suomen tiedotusmaailman että kansansivistystyön imagotehtailun sekä mielikuvamarkkinoinnin ilmiöihin. Näet moni asia on meillä jo pitkään tullut peräti henkilökeskeiseksi, minkä ovat aikaan saaneet päivän politiikka että ”mainetehtailu”! Demokratia on jo vaarassa korostetussa maineylistelyssä? Kiuru kertoo, mitä vastatoimenpiteitä tulee esittää niin kansansivistäjiltä kuin journalisteiltakin. Siis minä ymmärrän niin, että uudet hannu karpot rohkeasti esille. Kiuru kohdistaa kritiikkinsä radioon, televisioon kuin printtimediaankin. Yleisradion erikoisen kaupallistumisen Kiuru esittää todistettavasti. Myös eräät puolueet äänestäjien houkuttelemiseksi syyllistyvät mainetehtailuissa ylilyönteihin kuin myös julkishallinnon hienohipiäisetkin. Sanoma on, että tiedon välityksessä on aina pysyttävä tosiasioissa. Tiedon täytyy pitää paikkansa kaikissa olosuhteis- sa. Tämän tyylinen kirja kuin Kiurun on, tulisi kuulua jopa kirjastojen uutuushyllyille? Kuvatoimitus: Pentti Runstén. Runsaita lisätietoja www.intokustannus.fi Todetaan kuitenkin Sakari Kiurun nopean kynän jäljestä, että Martti Ahtisaaren presidenttivuosiksi on (s. 45) mainittu 1995-2009), joissa on reipas liioittelu! Kiuru tietää Yrjö Kallisen kuuluisaksi ”kansansivistäjäksi”, mutta olisi voitu myös muistuttaa, että Jatkosodan jälkeinen Paasikiven puolustusministeri oli Yrjö Kallinen, joka kunnostautui tammi-helmikuussa 1918 Oulussa Punakaartin pataljoonankomentajana. Kunnes Suomen Tasavallan Armeija helmikuun alkupuolella riisui Oulussa Punakaartin sekä 600 neuvosto-venäläistä sotilasta aseista. Vielä sivistysasiaa, niin sivuilla 50-51 esiintyy perustellusti kansansivistystyön uranuurtaja von Herder, niin tämän nimi kirjoitetaan aina tekstiin juuri noin. Eikä väärin muodossa Von Herder. Jo 6050 vuotta yliopistossa prof Valli olisi hylännyt saksan kirjallisen tentin, mikäli olisi puhuttu kerrankin Von Frenckellistä! Savonlinnan Oopperajuhliin 5.7. – 3.8.2013 voi jo nyt alkaa valmistautua, sanoi lehdistövieraille Hotelli Kämpissä festivaalijohtaja Jan Stranholm (kuvassa oikealla), sillä tarjonta on tänäkin vuonna monipuolista ja kattavaa. Luulisi että suhteeni Olavinlinnaan on vain sen vuoden mittainen, minkä olen nyt ollut toimessa, mutta todellisuudessa Oopperajuhlat sisäistin pysyvästi 12-vuotiaana, kun isäni toi minut Rigolettoon, kuvaili Strandholm. ”Kun aikuistuin, niin siitä lähtien Savonlinna on kuulunut minun ja vaimoni kesäohjelmaan”! Taiteellinen johtaja Jorma Silvasti (kuvassa vasemmalla) kävi läpi alkaneen kesän ohjelman: ”Nyt vie- tämme yhteistä 200-vuotisjuhlaa siten, että erityisenä kohteena ovat vuosijuhlijat Verdi ja Wagner [syntymät vv. 1813!]. Nyt Olavinlinnassa on ensi Verdin klassikko La traviata. Wagneria juhlistamme Lohengrinillä! Näiden lisäksi mukana on venäläistä huippuoopperaa, kuten myös ranskalaista. Emme unohda myöskään nuortaväkeä, sillä kotiomainen Norppaooppera on myös ohjelmistossa”. Seuraavassa esitettävät oopperat, mutta aikamääre tarkoittaa minkä aikajakson sisällä ne ovat, sillä ristikkäisiltoja on. Saint-Saëns´n Samson et Dalila 5.7.-16.7, Verdin La traviata 17.7-27.7, Machbeth 13.726.7, Naamiohuvit 31.7.- 2.8. Verdin Requiem 28.7. Wagnerin Lohengrin on 8.7- 19.7. Tsaikovskin Jedgeni Onegin 30.7.- 3.8. TimoJuhani Kylläsen Norppaooppera on kahdesti 20.-21.7. Keskellä kesää on vielä Timo Mustakallio laulukilpailu 6-7.heinäkuuta. Konsertti Miina-Liisa Värelä (sopraano) ja Kiril Kozlovsky (piano) on 5.7. Mikkeli kuuluu oopperajuhlien yhteishankkeisiin ja niinpä venäläinen Vaganova Master Class on Mikkelin konserttitalossa heinäkuun 2-13 päivinä. Sekä Kiovan Valtionbaletti Mikkelissä niinikään syksyllä 18-20.10.. Ooppera-asiaa on kaikkine mahdollisine lisätietoineen noin 30 liuskan verran. Ne löytyvät vaivatta www.operafestival.fi/fi/ Ohjelmisto *** Kun eräissä suurlehdissä on päivittäinen ”oikaisuja-palsta”, niin kylläpä löytyy hupitietojakin. Juuri oli tieto Hitler Suomi-käynnistä 4.6.1942 ja tämä liikkui Ruoholahdessa. Siis Helsingissäkö? Ei vaan oikaisu kertoi, että ollessaan Risto Rytin vieraana Kaukopäässä, tämä oli kaiken aikaa Ruokolahden kunnan alueella. Ruokolahdella oli oma suurkenttä, missä kävivät v. 1939 myös Aeron liikennekoneet. Pekka Vanhala Medina Mini Marketissa on eksoottisia herkkuja - Huomasin, että Kannelmäessä ei ole kauppaa, jossa myytäisiin eksoottisia herkkuja. Jos niitä halusi, piti mennä Hakaniemeen. Nyt etninen ruokakauppamme tarjoaa kaikkia erikoisuuksia ihan paikan päällä, toteaa Medina Mini Marketin vetäjä Hussein Abdi. HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 HUSSEININ VAIMO Katra Hersi on ollut Suomessa jo 20 vuotta. Hussein tuli Katran perässä Suomeen kolmisen vuotta sitten Saksasta, jossa hän oli töissä sairaalassa. Molemmat ovat Somalian pakolaisia ja viihtyvät Suomessa hyvin. Hussein on jo parin vuoden ajan ajanut mm. Kannelmäen bussia 43 ja toimii edelleenkin kuskina, mutta lähinnä aamuvuoroissa, koska puolelta päivin hänen on jo oltava Klaneettitiellä sijaitsevassa kaupassaan. Katra on ollut töissä mm. Myyrmäen palvelutalossa ja henkilökohtaisena avustajana monelle apua tarvitsevalle, mutta tällä hetkellä hän on kotiäitinä. Husseinin perhe ei ole kohdannut minkäänlaista rasismia vaan ulospäin suuntautuneina ihmisinä he ovat kokeneet suomalaiset iloisina ja mukavina keskustelukumppaneina. Medina Mini Marketissa myydään mm. halal-lihaa, eksoottisia säilykkeitä, itämaisia juustoja ja maitotuotteita, herkullisia mehuja, mausteita ja maustetahnoja, teetä, makeisia, vihannespikkelssejä, papuja ja linssejä, erilaisia riisejä, oliiveja, yrttejä jne.
11 12.6.2013 Pitäjänmäen Teollisuusyhdistyksen ensimmäiset kädentaitojen stipendit jaettiin Kannelmäen kenguru jälleen vauhdissa! VIIME KESÄNÄ Olavi Niemi voit- Veikko Punkka. dentaitojen stipendit ja kunniakirjat jaettiin Pitäjänmäen peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille Axel Aumastolle, Camille Navarrolle ja Heidi Terasmaalle koulujen päättyessä toukokuun lopulla. Stipendit myönsi Pitäjänmäen Teollisuusyhdistys ry. Koululaisille suunnatun tunnustuksen isä on yhdistyksen puheenjohtaja, insinööri Veikko Punkka, jolla itsellä on pitkä kokemus kädentaitojen merkityksestä työelämässä, sillä Pitäjänmäellä toimivalla Vallilan Takomolla on jo vuosikymmenien perinteet. Vallilan Takomon hallituksen puheenjohtaja Punkka on sitä mieltä, että tänä päivänä työn tekeminen ja yrittäminen on haasteellista ja jopa globaalisen kilpailun uhkaamaa. – Jotta pärjää, toimintaa on jatkuvasti tehostettava. Vallilan Takomossa, jos missä, kädentaidolla on suuri merkitys, sillä Takomon oman koulutuksen saaneet sepät tekevät valtaosan töistä edelleen käsin. - Työn oppiminen käytännössä on tärkeätä myös nykyisessä työelämässä. Yritämmekin innostaa ammattikoulusta tulevia nuoria työn tekoon. Työhönsä motivoituneille ja ahkerille nuorille löytyy aina mahdollisuuksia, Punkka toteaa. Kumpulasta Pitäjänmäelle men mestari nostaa taas kerran rimaa. Uusitulla sydämellä jo kolme voittoisaa IAAF-tason kisaa takana. Ja 81-vuotiaassa sydämessään soi rahisematta vanha hitti ” Metristä aloitetaan ja kahteen pyritään”. Kuorona teemaan yhtyvät ”Eltsun” hiirenkorvaiset koivut . Olavi on asunut ”Kantsussa” jo vuodesta 1961. 1999 Helsingin Kaupunki palkitsi stipendillä eräitä kaupungille eniten urheilullista ”vientimainontaa” tehneitä. Noista vuoden 1999 urheilustipendiaateista kirmailee aktiivina edelleen kaksi: Olavi Eläintarhan urheilukentällä ja Mikael Forssell viereisellä stadionilla HJK:n paidassa! Opetusministeriö myönsi Olavi Niemelle viime vuonna Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin. Kari Varvikko L E - PU N N A Karaoke joka päivä B Jo neljännessä polvessa toimiva paja rakennettiin Pasilan Kumpulantielle 1945. Kun Pasilaa ryhdyttiin kaavoittamaan uudelleen 1960, Vallilan Hitsaamo ja Takomo siirtyi Pitäjänmäen Arinatielle, jossa työt aloitettiin 1962. Samassa yhteydessä yrityksen nimi muutettiin Vallilan Takomoksi. Nykyisin sen toimitusjohtajana toimii neljättä sukupolvea edustava Veikon poika Teemu Punkka, joka on työskennellyt yrityksessä täyspäiväisesti vuodesta 2001. Veikko ja hänen vaimonsa Hannele Punkka ja heidän yrityksensä Vallilan Takomo Oy saivat Helsingin Yrittäjien tunnustuspalkinnon 2001. Työntekijöitä yrityksessä on 15 ja liikevaihto kaksi miljoonaa euroa. Työhalleissa on neliöitä 1100 m2. Lisäksi Takomolla on toimipiste Vuosaaren satama-alueella. ti vielä korkeushypyn Suomen mestaruuden veteraanisarjassaan ja oli MM-kolmonen, sitten sydänkoneisto rupesi yskimään tosi rajusti, 15 metrin kävelyn jälkeen oli pidettävä 3 minuutin tauko, happi loppui. Nyt helmikuussa HUS laittoi koneiston uusiksi. Rintalasta halkaistiin, sydän pysäytettiin, koottiin uusi metallista ja nautaeläimen nahasta. Sydänlihas, perusmoottori, oli terve. Muut osat, ”männät ja venttiilit” ( cardial valve ) uusittiin. Ja jotta uusi ”turbo” toimisi urheiluhaaveiden mukaan, tehtiin vielä 4 ohitusleikkausta. Huhtikuussa HUS antoi luvan aloittaa harjoitukset ja yllä oleva kuva otettiin 24. toukokuuta 2013 Eläintarhan urheilukentällä, jossa Olavi, 4-kertainen maailmanmestari , 8-kertainen Euroopan mestari ja 130-kertainen Suo- K Asentaja Jari Rask ja seppä Teemu Kärkkäinen PITÄJÄNMÄEN ensimmäiset kä- BINGO keskiviikkoisin - hyvät palkinnot Myös MTV3, Max+ kanavat näkyvät Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 Kari Varvikko Vastaukset tusina-aivoille Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute 1. Lapsenlapsi 2.Vinguttaa 3. Ryyppy 4. Pää 5. Häpyhuulet 6. Mukaan 7. Suunnistaja 8. Tappaa 9. Raha 10. Kalpea 11. Juoda viinaa 12. Syödä OIKEA PRESSUTAVARATALO NYT ON OIKEA AIKA TILATA HIEKKALAATIKOIHIN PVC-VERKKOPEITE SUOJAAMAAN HIEKKA ROSKILTA JA PIENELÄIMILTÄ ! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-16 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti!
Heka-Kannelmäki Oy toivottaa Hyvää kesää! Heka-Kannelmäki Oy hallinnoi lähes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille auringon paistetta ja mukavaa kesää! Kannelmäki www.kannelmäenkiinteistot.fi HekaKannelmäki Oy Soittajankuja 3, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280, fax (09) 5303 7070 Nauti sinä lomastasi. Me hoidamme asuntosi myynnin kesälläkin. Ota yhteyttä asuntomyymäläämme. Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22, 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Suvi Vauramo 050 380 9930 Markku Johansson 0500 405 511 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Päivi Forsberg 050 514 3012 Simo Lehtonen 050 595 2625 Heikki Liinpää 050 593 7777 Seija Lammi 044 731 6000 Konala Länsi-Helsingin Kodit Oy Ristikko, Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 010 622 4555 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 €/puh + 0,059 €/min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 € + 0,169 €/min. Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 € + 4, % velattomasta kauppahinnasta DVLDNLUMDNXOXW 0LQLPLpalkkio 00 € +LQQDW VLVÀOWÀYÀW DOY Q www.kiinteistomaailma.fi